Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10
11
Yleistä / Vs: Puskurivaraajan käyttö
« Uusin viesti kirjoittanut Lövin_poika 27.03.24 - klo:09:09 »
myös pumpun valmistajan minimi vesitilavuus tulee ottaa huomioo 20l/kw eli esim 12kw pumpun minimivesitilavuus olis 240l,
pikasesti laskettuna, ilman mitään tietoa, 270m2 lattialämmitys, 5,5m/m2  14mm sisäreijällä on noin 0.11 l/m  siihen pumpun putket ja kosteat tilat, ollaan n.200l vesitilavuudessa. eli ei kuitenkaan kovin kaukana, voi olla että laskin päin kettua, mutta pointti oli siinä että jos on liian pieni vesitilavuus niin pumpunvalmistajan ehdot ei täyty, en sen kummemmin tiedä, teoriassa ainakin 200l puskuri lisää käyntiaikaa. tuo kosteiden tilojen vuoksi pidettävä korkeampi kiertoveden lämpötila on mielestäni tarpeeton.
12
Viessmann / Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli 27.03.24 - klo:07:31 »
Keski-Euroopassa kaivojen lämpötila on 50 metrin syvyydessä noin +12 C, kun se on Suomen Jyväskylässä noin +6 C.
Keski-Euroopassa tarvitaan varsin lyhyitä kaivoja, verrattuna siihen mitä tarvitaan Suomessa.
Siellä ei tarvita yhtä tehokkaista maakiertopumppuja, kuin meillä.
13
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Vs: Mitoitus ja muuta apua
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli 27.03.24 - klo:07:21 »
Komppaan kovasti euroshopperia.
Kolmeputkinen keräin on hyvä idea. Kannattaisi useammin laittaa kaivoihin näitä.
Varsinkin silloin, kun kaivon syvyys alkaa mennä noin 200 metriin, tai sitäkin syvempään.
14
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Vs: Mitoituspyyntö, Helsinki OKT
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli 27.03.24 - klo:07:15 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Korjasin laskelmaa ja vaihdoin tulosteen korjattuun.
Tässä laskelmassa on mukana myöskin kolmiputkinen PE40*2.4 keräin kaivoon.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 13,3 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos:
Talo  ”Olympia”   HELSINKI   (Uusimaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 47 °C  -  menovesi lämpötila max 54 °C               
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -25 °C               
- Kellari 1952: -Patterilämmitys, 20°C, 55 m2, 126 m3  (54°C)      35,6 W/m2   1,96 kW   5 220 kWh
- Keskikerros 1952: -Patterilämmitys, 22°C, 135 m2, 338 m3  (54°C)   58,5 W/m2   7,90 kW   18 737 kWh
- Talon yläkerta 1952: -Patterilämmitys, 21°C, 65 m2, 143 m3  (54°C)   42,5 W/m2   2,76 kW   6 291 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   49 W/m2   12,61 kW   30 248 kWh

• Kiinteistö yhteensä   255 m2   607 m3   3,5 COP   12,3 kW   30 248 kWh
- Taloussähkön ja henkilöiden lämmitysvaikutus      -1,0 kW   -2 335 kWh
• Rakennuksen lämmitystarve            11,3 kW   27 913 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,198 m3 / 50 °C   3,3 COP   1,06 kW   4 400 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja       0 kWh   0,0 kW   32 313 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            13,3 kW   32 313 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
 Yhteensä   255 m2   127 kWh/m2   3,5 SCOP   13,3 kW   32 313 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      13,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   13,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -25 °C

- Maasta kerätään lämpöpumpulle 22954 kWh ja ilmanvaihtoon 0 kWh   ( 3,5 SCOP)   9,5 kW   22 954 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä            9 359 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   9 359 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!          0 kWh

Tarvitaan vähintään 214 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 6 m vedetöntä ja 6 m maaporausta.   Poraus   214 m
- Kaivon aktiivisyvyys 208 metriä. Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 214 m.   Putkea kaivossa yhteensä 428 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 10 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m

  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,62 l/s = 37,2 l/min = 2232 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus 2xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 452 ltr - 12 min 37 s   105 kPa = Ei toimi
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus 3xPE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 726 ltr - 19 min 30 s   70 kPa = Ok
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus 2xPE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,5 K. Liitäntäputkitus mukana. Vol 570 ltr - 15 min 47 s   59 kPa = 0,59 bar
 Tai vaakakeruulla:               
kostea savi, vähintään 545m = 2x280 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 0,9 m. Vol 552 ltr - 14min 50s      33 kPa = 0,33 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Edit.: Korjasin laskelmaa ja vaihdoin tulosteen.
15
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Vs: Mitoitus ja muuta apua
« Uusin viesti kirjoittanut euroshopperi 26.03.24 - klo:20:37 »
Tiedätkö onko kaivossa mahdollisesti 3-putkinen keräin? Muistelisin, että noihin Lämpö ässiin olisi laiteltu joskus esihistoriassa useinkin helposti juuri 3:lla putkella. Alkanut vain pikkuhiljaa epäilyttämään, että se pitäisi laittaa Suomessa kaikkiin kaivoihin vakiotoimituksena, kun poraukset on syviä kylmän maaperän takia. Keski-Euroopassahan porataan 100 m reikää ja niin monta kuin tarvitaan rinnakkain ja täytetään usein vielä betoniitilla, niin varmasti aiheuta jäät mitään ongelmaa. Jos olisi ollut aikanaan omia poratessa ollut enemmän tietoa, niin olisin taatusti lyönyt molempiin kaivoihin 3-putkiset keräimet. Alkumetrit maalämmöllä oli kuitenkin ihan lastentarha tietoutta ja luulotelmia 10 v sitten omalla kohdalla, eikä saanut ihan kaikkea irti hyödyistä, mutta tekevä oppii kyllä ajan kanssa.
16
Viessmann / Vs: Viessmann Vitocal 200-G / 300-G
« Uusin viesti kirjoittanut euroshopperi 26.03.24 - klo:20:19 »
Kyllä sillä pumpunvaihdolla tuli vaikutusta koneen toimintaan. Kaikki lukemat nousi näytössä yhdellä kymmenyksellä. Virtaama nousi yli 10 L/min, eli nostokorkeuden lisääntyminen 3 m:llä lähellä tuota 4000 L/h pistettä oli oikea paikka hakea vaikutusta mahdollisimman pienellä pumppaustehon lisäämisellä. 12 m pumpulla olisi saanut yli tuplattua tehon, mutta epäilen, että virtaama ei olisi kuitenkaan saanut enää mahdottomasti lisättyä. Kokeeksi suljin toisen kaivon ja pumppu täysillä jaksoi pyörittää yhtä kaivoa vain n 40 L/min vauhdilla omissa putkissa, eli 370 m pituista lenkkiä 40 mm putkella.
SCOP lämmitys 4,7
SCOP vesi 3,4
SCOP yhteensä 4,5
Eli kyseessä on vielä kasvava trendi reilun 1/2-vuoden muutoksen jälkeen ja saa nähdä jatkuuko nousu seuraavat 10 vuotta vielä, jos kamat pysyy kasassa. Kompuran ottoteho on käväissyt pari kertaa 3,6-3,7 kW lukemassa ja kun liuoksen tulolämmöt oli + 2 asteen tasolla, niin kyllä sieltä yli 17 kW tuli ulos ja sai vielä paluun putoamaan - 1,5 lukemaan. Mittarit näyttää virtaamaa olevan yhteensä 65-70 L/min välillä ja niistä ei saa mitään täsmällisiä lukemia, mutta sovitaan, että näyttävät lukemaa 67,5 L/min, niin loput litrat menköön mittareiden valehteluun. Tuon 300 G mallin mainosten mukainen COP on juuri tuo 4,7 lämmityksellä 0/35 tilanteessa, niin voisi sanoa, että hyvin menee toistaiseksi, kun säätäminen on vienyt sen 10 vuotta.
Edit. Nuo luvuthan on tietysti kaikk SCOP lukemia, kun ne ovat kumulatiivisia arvoja, eli korjasin ne etuosat. Korjataan myös, että lämmityksen ja yhteensä SCOP nousi peräti 2 kymmenystä, eli ihan kunnolla.
17
Lämmönkeruu / Vs: Maalämpökaivoon piiskapumppu vai ei?
« Uusin viesti kirjoittanut euroshopperi 26.03.24 - klo:19:50 »
Liittyy sen verran tuohon piiskapumppuun, että omalla kohdalla liuospumpun vaihto Wilon 1-8 vanhasta uudempaan Maxo 0,5-10 versioon aiheutti 30 W verran lisäkulutusta, mutta kierto lisääntyi reilun 10 L/min, eli 600 L + tunnissa. Dt laski aikaisemmasta n 4:stä 3,3 luokkaan. Eli käytännössä nostokorkeus lisääntyi tuohon 4000 L/h pisteeseen 3 m:llä, joka on oikeestaan se oikea kulminaatiopiste tälle 17 kW on/off koneelle. 12 m pumpulla olisi tehoa saanut lisättyä jo lähes 200 W, mutta, mutta epäilen, että virtaamaa ei olisi kuitenkaan enää tullut samalla hyötysuhteella lisää.
No mitä sitten on tapahtunut sen jälkeen?
SCOP lämmitys on noussut 4,7
SCOP käyttövesi  noussut 3,4
SCOP yhteensä on nyt 4,5
Eli kaikki lukemat noussut yhdellä kymmenyksellä ja tuo lämmityksen COP 4,7 vastaa laitevalmistajan lupaamaa lukemaan 0/35 standardeilla.
Kompressori otti sähköä aamuyöstä 3,8 kW teholla tulo + 1,3 ja paluu - 2,1, joten tehojakin lienee yli 17 kW tulee taloon.
Kuitenkin siis kaikki SCOP lukemat on uusia ennätyksiä nyt 10,5 vuoden käytön aikaisia lukemia.
Edit. Korjasin nuo etuliitteet SCOP arvoiksi, kun ne on kumulatiivisia lukemia koneen historiasta.
Lämmitys SCOP arvo nousi itseasiassa 2 kymmenystä, kuten tuo SCOP yhteensä lukemakin. Eli tuohan on melkoisen railakkaasti nykäissyt hyötysuhdetta ylös. Ainakin ihan selvästi havaittava ero tullut edellisiin 10 vuotis lukuihin 2.11.2023 otettuihin lukuihin.
18
Yleistä / Vs: Maalämpöpumpun uusiminen
« Uusin viesti kirjoittanut commo73 26.03.24 - klo:18:38 »
Ajattelin vain tuosta maapiirin mitasta, että voisi teholuokka olla jopa 15 kW luokkaa ja entinen ehkä 11 kW kone otettu vähän alakanttiin. Tuosta vetämällä saattaisi  tuo 16 kW versio pyöriä hieman maltillisemmilla kierroksilla. Tiedä sitten kun ei muuta kerrottu.
Maapiirin kokonaispituudesta ei voi suoraan päätellä millaisen koneen se kestää kyykkäämättä. Riippuu aika paljon maalajista mihin putket on asennettua. Savi tietysti olisi paras, mutta putkia upotetaan myös muihin maalajeihin.
19
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Mitoituspyyntö, Helsinki OKT
« Uusin viesti kirjoittanut Olympia 26.03.24 - klo:14:21 »
Pyytäisin kohteliaasti suuntaa-antavaa mitoituslaskelmaa vanhan omakotitalon maalämpöjärjestelmälle:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen.
Helsinki

- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
1952, rinteessä, kellarikerros takaa sisäänkäynti, edestä maan alla.

- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tieto on varsin hyödyllinen.
Aikaisempi lämmitysmuto kaukolämpö:
Vuosikulutukset:
2020:   28 MWh
2021:   33 MWh
2022:   30 MWh
2023:   29 MWh

- Patterilämmitys vai lattialämmitys?
Talossa on patterilämmitysverkko. Kellarissa on lisäksi lattialämmitys.

- Ilmanvaihto: koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
Painovoimainen ilmanvaihto.

- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
Ulkoseinien yhteispituus: 65 m

- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
Kutteripuru, 150 mm

- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
Kellari, alakerta ja yläkerta.

- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
Kellari: 55 m2
Alakerta: 135 m2
Yläkerta: 65 m2

- Huonekorkeudet kerroksittain?
Kellari: 2300 mm
Alakerta: 2500 mm
Yläkerta: 2200 mm

- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
Maanvarainen, eristämätön.

- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
250 mm mineraalivilla.

- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden yhteisala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
3-lasiset ikkunat.

- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
Ei muita lämmitettäviä tiloja.

- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
Asuintilojen lämpötilat 20-22 °C

Rakennuslupa-asiakirjoissa on kohteen bruttokuutiomäärä, eli rakennuksen ulkomittojen mukainen kuutiomäärä.  Siitä ole hyötyä mitoituskaskennassa.
Nettovolyymi, eli sisätilojen lämpimien kuutioiden määrä on hyödyllinen tieto. (Ulkovaipan sisäpuolelle muodostuva tilavuus kuutiometriä, m3.)
RT120.12 mukaan 730 m3

Kiitän jo etukäteen.
20
Yleistä / Vs: Puskurivaraajan käyttö
« Uusin viesti kirjoittanut Roori 26.03.24 - klo:14:02 »
Moro. Tässä olen vaihtamassa vanhaa lämpöässää pois jossa erillinen varaaja. Shunttaukset tehty kahteen eri piiriin. Kosteille tiloille omansa. Jos nyt tuohon laitan invertteripumpun ilman puskuria niin käytännössä lämmönsääntely menee kosteiden tilojen  mukaan josta vain alasshunttaus. Kosteat tilat kuitenkin vain noin 20m2 ja muut tilat sitten 270m2. Onko järkevämpää laittaa tuohon joku 200litran puskuri väliin vai onko hyödytön jos kyseessä invertteripumppu. Saako tuota säädettyä muutoin kunnolla?
Minkälaisilla sähkösoppareilla yleensä ollaan, yhtenä pointtina?

Lähinnä tuota pörssiohjausta ajatellen jos sen kanssa pelataan, toisaalta kesällä ei paljon kulu ja sähkö yleensä halpaa niin ihan se/sama ja sitten syys-kevät lieneen kuormaa mihin varastoida jos on kivilattiat.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10