Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Oilon Geopro / Vs: Geopro 202 ohjaus
« Uusin viesti kirjoittanut JMP 18.10.19 - klo:23:45 »
Tuo on ollut mielessä itselläkin. Ei vain asennusvaiheessa ollut riittävästi antureita, että olisi voinut tuplana kytkeä. Ainoa mitä keksin, on käyttää lämpötilan korotusohjelmaa ja kytkeä pumppu ajamaan sillä muutama jakso päivässä.

Toimisihan tuossa kai 5k anturikin.
2
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 15 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:

Talo  ”CFD”   LAITILA      (Varsinais-Suomi)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -27 °C
- Hirsitalo 1880: Patterilämmitys, 21 °C, 230 m2, 736 m3:   15,32 kW   45 548 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   15,3 kW   45 548 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  230 m2,  736 m3    3,4 COP   14,07 kW   45 548 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   1,17 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   3,3 SCOP   15,2 kWh   51 548 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 960 kWh   0,88 kW   48 588 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh   0,00 kW   48 586 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   15,00 kW   48 584 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   2 kWh
  Yhteensä   48 586 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   15,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      15,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -26 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,3 COP)   10,6 kW   33 827 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      14 759 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  2 kWh)      14 761 kWh

Tarvitaan 279 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,79 l/s (= 47,4 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE50x4.6   20 m

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,79 l/s = 47,4 l/min = 2844 l/h:               
• Kaivon painehäviö 0,79 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K      212 kPa (2,12 bar)
• Kaivon painehäviö 0,79 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K      120 kPa (1,2 bar)

• Kaivon painehäviö 0,79 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K      68 kPa (0,68 bar)
• Kaivon painehäviö 0,79 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   64 kPa (0,64 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 789 metriä  = 2 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1 m.
...
Jos tehdään vain yksi lämpökaivo, muodostuu kaivokierron painehäviö vähän liian suureksi silloin, kun invertterikoneen lämmitysteho nousee yli 13 kW. Tämä tulee vastaan noin -20 C ulkolämpötilalla.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
3
Yleistä / Vs: Lattialämmityksen menovesi ei seuraa käyrää
« Uusin viesti kirjoittanut seppaant 18.10.19 - klo:17:54 »
Lainaus
Lattialämmityksen menovesi ei seuraa käyrää

« : 14.10.19 - klo:08:50 »
Lainaus

 Bosch EHP Compress 5000 7 LWM rf

Käytännössä talon on viileä, eli lämmitys ei pelaa eikä säätökäyrän säätämisellä ole ollut  juurikaan vaikutusta. Lisäksi näyttää sille ettei lattialämmityksen menevän veden lämpötila seuraa asetusarvoaan. Jos kiertoveden pyyntilämpötila on n. 25 astetta, niin ennen kompressorin käynnistymistä menovesi saattaa olla n. 22 asteista. Sitten kun kompressori käynnistyy, niin lattialämmityksen putket alkavat lämmetä ja näyttää sille että homma alkaa pelata. Kuitenkin kompressorin käydessä lattialämmityksen menovesi nousee n. 32 asteeseen ja tästä seuraa hälytys.

Palataanpas välillä lähtöruutuun.

On-Off koneella lattialämmityksen menoveden ei pidäkään seurata asetusarvoa.
Oheisessa kuvassa on esitetty yhden On-Off koneen
- Ulkolämpötila
- Menoveden tavoitearvo
- Menoveden lämpötila
- Kompressorin käynti
Kuvasta nähdään että menoveden lämpötila sahaa tavoitearvon kahta puolen eli ei ole oikeastaan koskaan sama kuin tavoitearvo.
Menoveden lämpötilan pidemmän ajan keskiarvo on kuitenkin sama kuin tavoitearvo.
Tämä sahaus johtuu siitä että On-Off kone ei tee tasalämmintä tavoitearvon lämpötilaista vettä vaan kompressorin käydessä tekee "ylilämmintä" vettä ja seistessä kiertää lämmönjaon "alilämmin" paluuvesi lämmönjaon menoon.
Työsäiliö tasaa jonkin verran tätä lämpötilan sahaamista.
4
Yleistä / Vs: Lattialämmityksen menovesi ei seuraa käyrää
« Uusin viesti kirjoittanut seppaant 18.10.19 - klo:17:06 »
Minun tulkintani on se:
- että T1 anturi on asennettu ohjeen mukaan 10 cm säiliön kannesta. Sen voi tarkastaa vetämällä anturi ylös putkesta.
- ja että se mittaa lämpöpumpulta tulevan = lämmönjakoon menevän veden lämpötilaa.
- Jostain syystä vesi ei kierrä kunnolla lämmönjaossa
- Vesi kiertää pääasiassa lämpöpumpun ja työsäiliön välistä lenkkiä.

Vaihda kiertovesipumpun teho asentoon III on todennäköisesti vähän tehokkaampi kuin nykyinen asetus.
Käännä yksi kerrallaan kaikki lämmönjaon venttiilit kiinni -> auki ja varmista että ne myös ovat varmasti auki.

Jo pienikin virtaus lämmittää lämmönjaon menoputken ja menotukit mutta pienellä virtauksella on myös lämmitysteho pieni ja talo pysyy kylmänä.

Tietääkö joku että saako tästä Bosch'ista kerättyä mittausdataa esim muistitikulle?


5
Yleistä / Vs: Lattialämmityksen menovesi ei seuraa käyrää
« Uusin viesti kirjoittanut Matias 18.10.19 - klo:17:03 »
Lainaus
Jakotukit ja lattiaan menevät putket lämpenevät, kun vaan työsäiliössä riittää lämmintä vettä.

Tuleeko tämä tilanne vain silloin kun kompressori käy?

Näkyykö jakotukkien virtausmittareissa muutosta kun kompressori käynnistyy/pysähtyy?
6
Hei maalämpögurut,

Olen kunnostamassa 230m2 kokoista(yhdessä tasossa), 1880-luvulla valmistunutta vanhaa hirsitaloa Varsinaisuomessa. Lämmitysjärjestemäksi on tulossa MLP, ja lämmönjakoa suunnittelin toteuttavani lattialämmitysksellä ja radiaattoreilla niissä huoneissa, missä pystyy säästämään vanhat komeat lattialankut. Radiaattoreilla lämmitettäviä tiloja.n 140m2, ja lattialämmityksen perässä olisi n.80m2. Loput neliöt komeroita.

Kaipaisin arvioita rakennusken energian tarpeesta, jotta osaisin arvioida kuinka isot radiaattorit huoneisiin tarvitsee laittaa. Tarkoitus kuitenkin on, että radiaattoriverkoston veden lämpötilaa ei tarvitsisi noustaa hirveän paljon lattialämmitysverkon lämpöä korkeammaksi. Jos näyttää sille, että menovesi radiaattoreille lähenee 50c’ lienee parempi unohtaa lankkulattia ja laittaa lattialämpö koko rakennukseen, jotta MLP:n hyötysuhde pysyisi korkealla? C33 tai Purmon Belize patteritkin saataisi tulla kysymykseen lankkujen vuoksi.

Miten kohdillaan laitteen mitoitus teidän mielestä on saamassani tarjouksessa: Jämä Star inverter 4-16kw 250m kaivolla?

Hieman dataa rakennuksesta:
-rakennettu kallion päälle
-ulkomitat 25x10m
-hirren paksuus keskimäärin 17cm
-talo verhoiltu n.5cm lankulla
-sisäseinät: tervapaperi, ja lastulevyä.
-ikkunat 2 kertaiset, -80luvulta, ikkunoiden pinta-ala yht. 32m2
-huonekorkeus 320cm
-yläpohjan eriste sammalta n. 30cm, hiekkaa n20cm. Tarkoitus lisätä n.30cm selluvillaa
-rossipohja, lattian alla n. 30cm sammalta ja 20cm hiekkaa eristeenä.
-öljynkulutus ollut 2017 3200e, sisälämpö ollut ilmeisesti n.+10 - +15. ei varma.
-ilmanvaihto 40m2 LTO IV-koneella. Muuten painovoimainen.

Jotta mitoitus olisi mahd. tarkka, tarvitseeko antaa jotain tietoa vielä lisää?

Kiitos jo etukäteen!

7
Yleistä / Vs: Lattialämmityksen menovesi ei seuraa käyrää
« Uusin viesti kirjoittanut Timo Karhu 18.10.19 - klo:16:00 »
Mielenkiintoista. BOSCH BC 100/3 asennusmanuaalin mukaan uppoputki anturille (E11.T1) vie säiliön alaosaan saakka mutta ATSin kopsaama asennuskaavio haluaa sen 10cm syvyyteen eli siis säiliön yläosaan. Tämä lienee melkolailla sama lopputulos kuin itse menoputki vaikka ei anturitaskussa ilmeisesti ole kovinkaan tiukasti?

Eli anturi antanee 40C arvoa hälytyksen tullessa ellet ole muuttanut ohjearvoa. ("..kun anturi näyttää arvoa, joka on 5K korkeampi kuin, piirin suurin ohjearvo. Suurimman ohjearvon tehdasasetus on 60 °C lämpöpatteripiirille ja 35 °C lattialämmityspiirille.")

Onko työsäiliön menoputki ("Työsäiliön takarivin vasen putki on lattialämmitykselle menevä putki") tällöin sen ~40C jollain mittarilla mitattuna?
8
Yleistä / Vs: Lattialämmityksen menovesi ei seuraa käyrää
« Uusin viesti kirjoittanut tk- 18.10.19 - klo:15:19 »
Minun mielestä lattialämmityspiireissä kiertää vesi. Jakotukit ja lattiaan menevät putket lämpenevät, kun vaan työsäiliössä riittää lämmintä vettä.
Eilise rassauksen ja säätelyjen jälkeen, viime yö oli ensimmäinen yli kuukauteen, ettei koneeseen ollut tullut hälytyksiä

Virtausmittareiden mukaan ei. Voihan ne toki olla jumissakin, koeta pyöritellä niitä edestakaisin. Voi siellä pieni kierto olla, mutta ei lämmönluovutus ole tuommoisilla 0,2-0,3l/min kierroilla kovin tehokasta, vaan johtaa on-off -koneen kanssa juuri tuohon menolämmön nopeaan nousuun ja koneen pätkäkäyntiin. Toki piirin alussa lattia on lämmin ja putkikin on lämmin jakotukilla. Lämpöä ei vaan riitä kovin pitkälle aina putkilenkissä kun jäähtymä kasvaa liian hitaalla kiertonopeudella aika isoksi.

Saat sen kiertoon koskemattakin toki "toimimaan" ja talon lämpöiseksi kunhan käyrää tarpeeksi nostaa. Hyötysuhde ei vaan ole optimaalinen ja pumppu pätkii suotta.
9
Yleistä / Vs: Ceres-merkkinen kone
« Uusin viesti kirjoittanut Matias 18.10.19 - klo:14:54 »
Miten vuotokohta on löytynyt ja korjattu?

Öljyläikkä vuotokohdan alla koneikon pohjalla ,toinen vuotokohta löytyi öljyläikän yläpuolelta kompressorin öljyn tarkistuslasin kierteistä,korjautui kiristämällä

Toinen pieni vuoto löytyi näkölasin tiivisteestä,siinä roikkui öljytippa kompressorin käydessä,sen korjaamisen teki kylmämies vaihtamalla uuden näkölasikomponentin.
10
Yleistä / Vs: Lattialämmityksen menovesi ei seuraa käyrää
« Uusin viesti kirjoittanut tk- 18.10.19 - klo:14:20 »
Olen siinä uskossa että tuo menolämpötila-anturi on työsäiliön putkien välissä olevassa putkessa

Joku anturi on tuossa kuvassa oikealla takana, ei kiertovesipumpullisessa putkessa. Lieneekö se sitten tuo? Jos on, niin sitten on varmaan väärässä.

Mihinkään anturitaskuun sitä ei kannata laittaa, vaan lämpötahnan kera tuohon menoputken kylkeen ja eristettä sitten vähän päälle.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10