Uutiset:

Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Vs: Mitoituspyyntö Kesälahti
« Uusin viesti kirjoittanut tomppeli 17.06.19 - klo:18:16 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 16 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”mikko__”      KESÄLAHTI   (Pohjois-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -32 °C
- Alakerta 2004: Lattialämmitys, 20 °C, 130 m2, 299 m3:      4,04 kW   14 573 kWh
- Keskikerros 2004: Patterilämmitys, 21 °C, 130 m2, 338 m3:      6,56 kW   18 025 kWh
- Talon yläkerta 2004: Patterilämmitys, 21 °C, 130 m2, 300 m3:      6,32 kW   17 361 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   16,9 kW   49 959 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 46 °C   -  menovesi lämpötila max 54 °C
• Kiinteistö,  390 m2,  937 m3    3,4 COP   15,01 kW   49 959 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,2 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,92 kW   5 500 kWh
- Yhteensä   3,3 SCOP   15,9 kWh   55 459 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -4 880 kWh   1,40 kW   50 579 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   50 579 kWh
- Pumpulla tuotetaan    16,00 kW   50 579 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   50 579 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   15,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      16,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -32 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,3 COP)   11,4 kW   35 297 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      15 282 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   15 282 kWh
Tarvitaan 2 kpl 212 aktiivimetrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 0,84 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,42 l/s.
Liitäntäputkitus pumpulta kaivoille.   Etäisyys 10 m   2 kpl   PE50x4.6   20 m

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille yhtä kaivoa kohden (0,84 l/s / 2):
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   45 kPa (0,45 bar)
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   27 kPa (0,27 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 961 metriä  = 3 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
2
Gebwell / Vs: Qi6 käyttövesi ja vastusten käyttö
« Uusin viesti kirjoittanut WPF 17.06.19 - klo:17:12 »
Nyt lämpöisellä kompura tekee enemmän teho, koska kaivo on lämpöisempi.

Luultavasti Gebwellissä energia siirtyy kierukan välityksellä käyttöveteen.

Lämmönluovutuspinta-ala kierukassa on luultavasti liian pieni ja vesi palaa kompuralle liian kuumana.(energiaa ei siirry tarpeeksi) Tästä johtuen kompura sammuu ja loput tehdään sähköllä.
3
Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto / Vs: Vallox MLV 200 vs. Flexit(Veab) CWK 200
« Uusin viesti kirjoittanut JiiTee 16.06.19 - klo:19:07 »
Päädyin nyt tässä vaiheessa siihen että muutin raitisilman putkitusta siten että tekee koukkauksen tekniseen tilaan. Eli nyt olisi varsinaista toteutusta vaille valmis  :D

Asennus tulee ensi viikolla, katsotaan sitten onko siitä mihinkään...
4
Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto / Vs: Maaviileä
« Uusin viesti kirjoittanut kotte 16.06.19 - klo:15:39 »
[quote author=kaupunkitila link=topic=7827.msg116330#msg116330 date=1560686077

# ------------------------------- mietittävät asiat lista - BEGIN ----------------------------------------------

MAGNEETTIVENTTIILI vs. KÄSIVENTTIILI vs. TERMOVENTTIILI vs. MOOTTOROITU PALLOVENTTIILI
- tämä siis tulisi estämään liuoksen kiertämisen järjestelmässä kun konvektori (jäähdytys) ei ole käytössä
...
- Kotten mainitsema termoventtiili on kiinnostava (ja asennuksen kannalta ehkä on yhtä helppo kuin käsiventtiili?).
- magneettiventtiili/moottoroitupalloventtiili vaativat sähköjen kytkentää

[/quote]
Lainattuun tarkennuksena, että termoventtiili vaatii yhtä lailla sähköä kuin magneettiventtiili, jota laite toiminnaltaan vastaa, vaikka perustuukin vahan paisumiseen sähkölämmityksellä eikä sähkömagneettiin. Termoventtiilejähän käytetään myös lattialämmityksen sähköisessä ohjauksessa js ne toimivat 0-paine-erolla. Konvektoreihin tarvitaan ns. NC (normally closed) -malli, jollaisia konvektoreiden mukana toimitettavat yleensä ovat (esim. Sabiana). Sähkönkulutus on vastaava kuin magneettiventtiililläkin (mutta toiminta siis paljon hitaampaa, millä ei tässä tapauksessa ole merkitystä).

Tämän kaltainen säätöventtiili on useamman konvektorin asennuksessa välttämätön, jos haluaa saada konvektoriin sisältyvän lämmönsäädön yleensä toimimaan. Yksittäisen konvektorin saattaa saada toimimaan ontuen ohjaamalla pumppua ternostaattiohjauslähdöstä. Maalämpöpumpun liuospumpun käynnistyminen kuitenkin kytkee jäähdytyksen lievästi päälle tässäkin tapauksessa, vaikka lämpötila olisi alhainen muutoinkin.
5
Yleistä / Teräsputken tiivistäminen kallioon tarpeen?
« Uusin viesti kirjoittanut kuros 16.06.19 - klo:14:54 »
Mikä on palstalla yleinen käsitys siitä onko teräsputken ja kallion välin tiivistäminen tarpeen? Myyjä kertoi että eivät enää tee sitä. Tarkoitushan on estää pintavesien ja töhnän valuminen kaivoon.
6
Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto / Vs: Maaviileä
« Uusin viesti kirjoittanut kaupunkitila 16.06.19 - klo:14:54 »
Kiitos taas ajatuksista :)

Etukäteen ajattelin tää on selkeä homma, mutta tässä on tullut matkan varrella todella hyviä näkökulmia. Lisäksi juttelin eilen foorumilaisen kanssa johon otin yhteyttä kun huomasin hänellä on sellainen järjestelmä jonka haluaisin. En nyt nimeä tarkemmin, kun en kysynyt lupaa, saa itse ilmoittautua jos haluaa :)  Sain lisää erittäin olennaisia pointteja, ja ainakin yhden ison virheostoksen vältin.

Kokoan tähän saakka esille tulleita mietittäviä asioita :

# ------------------------------- mietittävät asiat lista - BEGIN ----------------------------------------------
MAAVIILEÄPIIRIN KYTKENTÄ suhteessa maalämpöpumppuun ja paisuntasäiliöön
- konsensus taitaa olla, että maalämpöpumpun JA paisuntasäiliön jälkeen

MAGNEETTIVENTTIILI vs. KÄSIVENTTIILI vs. TERMOVENTTIILI vs. MOOTTOROITU PALLOVENTTIILI
- tämä siis tulisi estämään liuoksen kiertämisen järjestelmässä kun konvektori (jäähdytys) ei ole käytössä
- tarve on estää nesteen kiertäminen, konvektorille voisi esimerkiksi kertyä kosteutta jos konvektori (ja kondenssivedenpoistopumppu) ei ole käytössä, mutta neste kiertää
- käsiventtiili varmaan on kaikkein yksinkertaisin asennuksen kannalta, mutta vaatii sulkemisen
- Kotten mainitsema termoventtiili on kiinnostava (ja asennuksen kannalta ehkä on yhtä helppo kuin käsiventtiili?).
- magneettiventtiili/moottoroitupalloventtiili vaativat sähköjen kytkentää

KONVEKTORIN TEHON MITOITUS   - lähinnä omia ajatuksiani
- laitteiden maksimitehot näyttää olevan ilmoitettu 27C sisääntulevan ilman ja maksimipuhalluksen oletuksella
- väistämättä laitteen välittömässä läheisyydessä lienee kuitenkin viileintä koko huushollista.
- jonkinlaista sekoittumista (jäähdytetyn ja viilennetyn ilman välillä todennäköisesti tulee)
- en halua kämppään 27C -asteista ilmaa viilennettäväksi, se on liian lämmin.
- näin ollen mun logiikan mukaan laite todennäköisesti imee pikemminkin 20C ilmaa kuin 27C ilmaa, jolloin laitteen ilmoitettu teho olisi syytä huomioida -50%
- jos haluan käyttää laitetta pienemmällä tuulettimen nopeudella, teho on noin -15% pienempi.
- edellä mainitut huomioiden, lähtisin siitä, että laitteen todellinen viilennysteho olisi noin 42% x valmistajan ilmoittama viilennysteho. Luku vaikuttaa tarkalta, mutta on ihan mutu-tuntumalla.
- haluaisin pitää ilmanvaihdon normaalisti päällä lämpiminä päivinä (=> lisää jäähdytystarvetta)

KONVEKTORIN FYYSISEN KOON MITOITUS
- haluaisin kattoon asennettavan viilennyslaitteen   ( ei seinille ylimääräisiä asennuksia ) , ja putkien veto onnistuu yläpohjalle helpoiten
- olin jo pyytänyt Technibel CWX 8:ista hinnan, ajatus oli tehdä tilausvahvistus maanantaina, mutta foorumilaisen vinkki oli tarkistaa kattotuolien välinen etäisyys, koska tuo CWX 8 tarvitsee suhteellisen ison,  111 cm leveän kattoaukon
- kävin sitten tänään mittaamassa kattotuolien välisen etäisyyden, niiden välissä on noin 82 - 85 cm vapaata tilaa, toisin sanoen CWX 8 ei mahdu kattotuolien väliin.
- nippa-nappa on, että mahtuisiko pienempi CWX 6, se tarvitsee 82cm leveän kattoaukon. Olen päätymässä siihen, että edes CWX 6 ei mahdu kattotuolien väliin, koska laite tarvitsisi kondenssieristetyn laatikon ja jotain eristettä väliin, olettaisin että vähintään muutama sentti olisi eristeen + laatikon paksuus.
- näyttäisi siltä, että Technibel -mallistosta CWX 5 ( kattoaukon koko 60 cm x 60 cm) olisi sopivan kokoinen kattotuolien väliin asennettavaksi.
- mua mietityttää, että näitä pitäisi ehkä asentaa kaksi, koska valmistajan ilmoittamat teholukemat  ( 3,60/4,10/4,70  kw eri puhallinnopeuksille ) ovat aika vaatimattomat, ja sitä 27C ilmaa en kämppään halua millä noihin valmistajan ilmoittamiin tehoihin pääsee.
- yksi vaihtoehto olisi koettaa miten yhdellä konvektorilla pärjää, mutta mulla on sellainen tuntuma tonne yläpohjaan ei tule konvektorin asennukseen lähdettyä kahta kertaa, sen verta epämukavaa siellä on ryömiä. Lisäksi aukkojen teossa tulee melkoisesti sotkua,  kerta siihen saisi riittää, siksi koitan päättää ratkaisun kerralla.


MIKÄ TERMOSTAATTI ja OHJAUS?
- vaihtoehtoina taitaa olla mm.  seinälle asennettava termostaatti (joku tän tyyppinen -> http://www.siemens.fi/fi/infrastructure_and_cities/talotekniikka/rakennusautomaatio/saatolaitteet_ja_jarjestelmat/ilman_lammitys_jaahdytys.htm ),   ja laitteen oma termostaatti (joka monitoroisi sisään imettävän ilman lämpötilaa), ja laitetta säädettäisiin kaukosäätimellä.
- laitteen oma termostaatti + kaukosäädin olisi asennuksen kannalta helpoin, mutta teknisesti ehkä ei niin hyvä, enkä haluaisi kaukosäädintä.
- olisin kallistumassa seinälle asennettavaan termostaattiin, jonka todennäköisesti asentaisin johonkin melko huomaamattomaan paikkaan, mutta sellaiseen jonka lämpötila vastaa yleistä huushollin lämpötilaa.
# ------------------------------- mietittävät asiat lista - END  ----------------------------------------------



kiitos




7
Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto / Vs: Maaviileä ja keruuliuoksen lämpötila
« Uusin viesti kirjoittanut sailor 16.06.19 - klo:14:43 »
Hei

Itselläni on 140m maalämpökaivo ja konvektori on kytketty tulo ja paluu linjaan niben ohjeiden mukaan. Keruuliuoksen lämpötila nousee lähelle +10 ja koneen viilennysteho ei ole kummoinen.

Niben standby pumpun teho on 40% ja grundfos kiertovesipumpun teho on auto adapt.

Saako keruuliuoksen lämpötilaa laskettua järkevästi millään keinolla?

Ihan ekana "auto adapt" pois, ja laitat sen pumpun täysille. Täällä maapiirin aurinkolämpöä dumppaava pumppu tahkoaa noilla automaattiasetuksilla jollakin 7 watin teholla, kun III-asennossa pumppaus tapahtuu 45 watin teholla.
8
Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet / Mitoituspyyntö Kesälahti
« Uusin viesti kirjoittanut mikko__ 16.06.19 - klo:14:11 »
Hei

puulämmityksen tilalle suunnittelemassa vanhemmille korvaavaa ja ennenkaikkea työtä vähentävää lämmitysmuotoa. Samalla oli hyvä jos lämmönjakoa huonetiloihin saisi automatisoitua nykyisen käsin säädön tilalle, eli nykyisin lämmönsäätö tapahtuu käsiventtiilillä talon pannuhuoneesta ja näin ollen kelien muuttuessa vaatii aina hieman säätelyä. Vinkkejä lämpösaneeraukseen otetaan vastaan mielellään.

Tiedot:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia
V: 59800
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
V: Rakentamisvuosi 2004, alimmankerroksen yksi seinä maata vasten.
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
V: lämmitykseen menee sekapuuta n. 40 mottia vuodessa. Lämmitysjärjestelmä on puukattila Jämä Puu 141 vm1985 + 1800l vesivaraaja Jämä Pakki 1800 vm.2003, varaajassa on myös sähkövastukset.
Puukattilan lisäksi katolla on aurinkokeräimet, joilla hoituu kesäajan käyttöveden lämmitys. Aurinkokeräimien lämmityspiirissä on oma kierukka vesivaraajassa.
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
V: Alakerrassa lattialämmitys, keskikerroksessa wc ja ulkoeteinen lattialämmitys. Keskikerroksessa muuten vesipatterit ja samoin yläkerta on vesipattereilla.
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
V: pääosin painovoimainen, jota voi tarvittaessa avittaa huippuimurilla (käsikäyttö).
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
V: ulkoseinien pituus n.54m.(rakennuksessa neljään suuntaan korkeat päädyt.)
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
V: alakerran seinät lekaharkkoa (Leca Finland) 200mm eristetty ja laipio betonia.
Keski- ja yläkerros hirttä, vahvuus 200mm.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
V: 3= Alakerta, keskikerros ja yläkerta.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
V: Alakerta 130m2, Keskikerros 130 m2(korkea olohuone ylös asti), yläkerta 110m2(korkea olohuone vähentänyt pinta-alaa)
- Huonekorkeudet kerroksittain?
V: Alakerta 2,3m(tilavuus=299m3), keskikerros 2,55m(Tilavuus=362m3) ja yläkerta on harjakattoinen kahteen eri suuntaan tilavuus noin 300m3.
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
V: Alakerran lattian eriste 100mm styroksi.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
V: Yläpohjassa 300mm villa.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
V: 3-lasiset, ikkunoita normaalia enemmän. kaikissa muissa seinillä on ikkunoita paitsi alakerran maapenkkaa vasten olevassa seinässä.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
V: Autotalliin  olemassa varaus, mutta ei otettu käyttöön, ei tarvitse huomioida laskennassa.
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
9
Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto / Vs: Maaviileä ja keruuliuoksen lämpötila
« Uusin viesti kirjoittanut seppaant 16.06.19 - klo:09:52 »
Lainaus
konvektori on kytketty tulo ja paluu linjaan niben ohjeiden mukaan
Saatko tästä Niben ohjeesta kuvaa tänne?

ATS
10
Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto / Maaviileä ja keruuliuoksen lämpötila
« Uusin viesti kirjoittanut Lauriv 16.06.19 - klo:09:24 »
Hei

Itselläni on 140m maalämpökaivo ja konvektori on kytketty tulo ja paluu linjaan niben ohjeiden mukaan. Keruuliuoksen lämpötila nousee lähelle +10 ja koneen viilennysteho ei ole kummoinen.

Niben standby pumpun teho on 40% ja grundfos kiertovesipumpun teho on auto adapt.

Saako keruuliuoksen lämpötilaa laskettua järkevästi millään keinolla?


Sivuja: [1] 2 3 ... 10