Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: Mikko78 - 14.10.19 - klo:08:50
-
Bosch EHP Compress 5000 7 LWM rf
Käytännössä talon on viileä, eli lämmitys ei pelaa eikä säätökäyrän säätämisellä ole ollut juurikaan vaikutusta. Lisäksi näyttää sille ettei lattialämmityksen menevän veden lämpötila seuraa asetusarvoaan. Jos kiertoveden pyyntilämpötila on n. 25 astetta, niin ennen kompressorin käynnistymistä menovesi saattaa olla n. 22 asteista. Sitten kun kompressori käynnistyy, niin lattialämmityksen putket alkavat lämmetä ja näyttää sille että homma alkaa pelata. Kuitenkin kompressorin käydessä lattialämmityksen menovesi nousee n. 32 asteeseen ja tästä seuraa hälytys.
Asetuksista tarkastin että kiertovesipumppu pyörii jatkuvasti ja kädellä kokeilemalla se tuntuu pyörivän. Virrat olen käyttänyt laitteesta poissa ja palauttanut tehdasasetukset, ilman vaikutusta.
Kolmannessa kuvassa olevan moottorin käytin poissa paikoiltaan ja ainakin kun koneeseen laitetaan virrat päälle sen sisällä oleva säätökara liikahtaa, joten totaalisen jumissa se ei ainakaan ole. Kovin paljon en sen ole kuitenkaan kuullut laitteen käydessä liikkuvan. Itse venttiilin kara pyörii ihan kevyesti pihdeillä pyörittämällä.
Olisiko hyviä veikkauksia mistä lähtisin vikaa etsimään?
-
... Kuitenkin kompressorin käydessä lattialämmityksen menovesi nousee n. 32 asteeseen ja tästä seuraa hälytys...
Tämä kyllä kertoo siitä, että koneen tuottama lämpöenergia ei siirry lämmityskiertoon.
Syitä voi olla monia.
- Vaihtoventtiili,
- lämmönjaon kiertopumpun toiminta,
- lämmityskierron mutasihti tukossa,
- lämityskierrossa ilmaa, kierto ei toimi siitä syystä kunnolla,
- huonetermostaatit eivät toimi ja estävät kierron,
- lämmönjaossa joku sulkuventtiili suljettuna jne...
Käy katsomassa lämmönjaon jakotukilla, meneekö lämpö sinne saakka. Lähteekö sieltä lämpöä eteenpäin?
-
Kun lattialämmityspiiriin menee lämmintä vettä, niin jakotukki lämpenee ja paluupuoli on selvästi viileämpi.
-
Ylimmässä kuvassa aloitusviestissä huoneanturi näyttää 23C lämpötilaa?
Onkohan huoneanturin sijainti oikein jos talossa ei lämpö riitä?
-
Tuo 23C on huonelämpötilan asetusarvo. Käytännössä sisällä on n. 18-19 astetta lämmintä
-
Kuinka vanha talo?
Milloin pumppu on otettu käyttöön?
Eli onko ensimmäinen lämmityskausi alkamassa?
ATS
-
2016 valmistunut talo ja silloin pumppu on otettu käyttöön.
-
Nyt on alkamassa n. neljäs lämmityskausi.
Onko laitteisto aiemmin lämmittänyt oikein?
ATS
-
MInkä hälytyksen se antaa?
-
Tarkkaa tietoa aiempien lämmityskausien toiminnasta ei ole, mutta olettaisin että on toiminut ihan ilman ongelmia. Hälytykset alkoivat vasta nyt kelien viilettyä.
Hälyttää "Korkea menojohdon lämpötila E11.T1"
-
Otahan oheiset mittausarvot ylös koneen käyntijakson
- Alkupuolella
- Keskivaiheilla
- Loppupuolella
ATS
-
Jeps! Katson nuo illalla.
-
Tässäpä olisi kuvina noita lämpötiloja kompuran käynnin eri vaiheissa.
-
Itse lämpöpumppu näyttäisi toimivan oikein
- Lämmönjaon Dt n. 7 - 8 C on hyvä
- Keruun Dt n. 3C on hyvä.
Kuinka nopeasti menolämpötola nousee tuohon n. 35 C:een?
Kuinka pitkä on käyntijakso?
Koska paluulämpötilakin nousee, kiertää vesi ainakin jossakin.
Nyt pitäisi tarkistaa lämmönjako, kiertääkö vesi kaikissa piireissä?
IR-mittari olisi hyvä mutta käsikopelollakin saa jonkinlaisen tuntuman
- Käyntijakson lopulla tarkasta paluutukille tulevien putkien lämpötilat. Onko kylmiä putkia?
- Jos on tarkasta termostaattien asetukset ja toiminta.
-
Aika hidas on kierto jos näillä lämpötiloilla delta on 7 asteen luokkaa. Onko tuossa automaattisesti säätyvä kiertopumppu? Onhan tosiaan termostaatit säädetty auki niin, että kaikissa piireissä kiertää vesi?
Jos manuaalia tulkitsen oikein, niin käytössä on tuo tehdasasetettu käyrä missä +20 pyynti on 22 ja -35 pyynti on 35. Voi olla, että mennään vähän turhan kireillä asetuksilla ja kannattaisi tuota pakkaspäätä pari astetta nostaa ja kokeilla miten käy.
Manuaalista:
- jos sisälämpötila on liian matala kylmällä säällä, lisää oikean ääripisteen arvoa.
- jos sisällä on liian viileää ulkolämpötilan lähestyessä 0 celsiusastetta, lisää käyrän arvoa kohdassa 0 °C.
- Lisää tai vähennä käyrän arvoa yhtä paljon vasemmassa ja oikeassa ääripisteessä, kun haluat hienosäätää lämmitystä (käyrä siirtyy samansuuntaisesti).
Eli käytännössä taitaa mennä niin, että jos on tasaisen kylmää niin molempia päitä ylös, jos kylmenee ulkolämmön kylmetessä, pakkaspäätä ylös. Jos kuumenee ulkolämmön kylmetessä, pakkaspäätä alas.
Näissä on-off -koneissa tuo lämpö ei seuraakaan suoraan käyrää, vaan merkistä riippuen käyttää erilaista logiikkaa lämmitystarpeen laskentaan. Eli pumpun ollessa pysähdyksissä lämpö on alle, ja pumpun käydessä sitten nousee reilusti yli pyynnin.
-
Tuonkin voi varmuuden vuoksi tsekata
- lämmityskierron mutasihti tukossa,
"Lämmitysjärjestelmän hiukkassuodatin kuuluu toimitukseen malleissa 6-11 LWM ja asennetaan lähelle lämmitysjärjestelmän paluujohdon liitäntää"
-
Tuolla käyrän säätämisellä ei ole ollut sisälämpötilaan juurikaan vaikutusta, vaikka aina muutoksen jälkeen olen useamman päivä odottanut.
Minäkin luulen, että jokin kiertoon liittyvä tai sen puutteeseen liittyvä homma on kyseessä.
Kiertovesipumppu on minulla tällä hetkellä ns. täydellä teholla.
Pitää vielä varmistaa tuo mutasihti, vaikka on varsin hankalassa paikassa.
Huonetermostaatit ovat kaikki auki, mutta pitää ottaa IR- mittari mukaan ja katsoa että lämpeneekö kaikki piirit.
Osaatteko sanoa mikä logiikka tuossa koneen antamassa hälytyksessä on? Onko se niin, että jos kone lämmittää käyttövettä, ja silloin lämmityksen menovesi nousee liaan kuumaksi (kun kierto on huono) ennen kuin käyttövesi on saavuttanut tavoitelämpötilansa?
Sitä ei ole tullut vielä mainittua, että järjestelmässä on Bosch BC100/3, mutta sillä ei liene suurempaa vaikutusta tähän ongelmaan
-
Tarkkaa tietoa aiempien lämmityskausien toiminnasta ei ole, mutta olettaisin että on toiminut ihan ilman ongelmia. Hälytykset alkoivat vasta nyt kelien viilettyä.
Olet ilmeisesti muuttanut vasta äskettäin tähän taloon ja olet ns. "uusi maalämmittäjä"?
Jos näin on, onko edelliseltä omistajalta ehkä jääneet "kesäasetukset" päälle.
Kerro vähän koko systeemin rakenteesta
-Onko puskurisäiliö?
-Onko kosteat tilat ja muut tilat saman jakotukin perässä vai eri tukkien perässä?
-Lämpiääkö kosteat tilat? vai onko kaikki tilat kylmiä?
-Muuta?
-
Osaatteko sanoa mikä logiikka tuossa koneen antamassa hälytyksessä on? Onko se niin, että jos kone lämmittää käyttövettä, ja silloin lämmityksen menovesi nousee liaan kuumaksi (kun kierto on huono) ennen kuin käyttövesi on saavuttanut tavoitelämpötilansa?
"17.9.12 Korkea menojohdon lämpötila E1x.T1
Toiminta: Kompressori pysähtyy lämmityspiirin liian korkean menolämpötilan johdosta. Aktivoituu, kun anturi näyttää arvoa, joka on 5K korkeampi kuin, piirin suurin ohjearvo. Suurimman ohjearvon tehdasasetus on 60 °C lämpöpatteripiirille ja 35 °C lattialämmityspiirille. Käyttövesituotannon jälkeen hälytystä viivästetään 4 minuuttia.
Hälytysajastin käynnistyy: Kyllä
Palautusvaatimus: Anturin arvo alittaa lämmitystarpeen käynnistyslämpötilan.
Luokka: E.Hälytysvalo/-summeri: Kyllä
Uudelleenkäynnistys: Automaattinen, kun hälytyksen syy on poistunut."
Tuon menoveden ohjearvo löytynee valikosta 1.1.3.
-
Oikein tulkittu, alkukesästä muutettiin. :)
Talvimoodi on automatiikan mukaan päällä, eikä sulkuja näyttäisi olevan kiinni. Ja muutoinkin asetukset näyttäisi olevan ainakin lähes oikeilla suunnilla. Edellinen omistaja ei ole hirveästi pumpun kanssa puuhaillut/ perehtynyt sen toimintaan.
Puskurisäiliö on ja jakotukkeja taitaa olla kaikkiaan kolme paria. Muistelen ettei kosteille tiloille ole omaa jakotukkia.
Tiloittain en ole lämpöjä vielä vertaillut, mutta "kuuma" ei ole ollut missään tiloissa. :D Pitää illalla mittailla noita paluuputkien lämpötiloja, niin tietää kiertääkö kaikissa piireissä vesi.
-
Onko puskurisäiliön jälkeen erillinen kiertopumppu vai onko tuo "läpivirtaavana"? Jos on ulkoinen pumppu puskurin jälkeen, niin tuo 7 asteen delta koneella voi olla ihan optimaalinenkin.
Minkä malliset jakotukit? Onko virtausmittarit/linjasäätöventtiileitä? Missä asennossa esisäädöt? Kannattaa lähteä ensin sieltä kautta hakemaan vikaa, toki tuo mutasihti on periaatteessa hyvä tarkistaa, mutta ei siinä nyt pitäisi olla ongelmaa 4v vanhassa talossa jos ei sinne putkistoon ole onnistuttu hiekkaa kaatamaan.
Nosta tuo lämpökäyrä vaikkapa 24/40. Sillä voisi kuvitella tulevan jo edes asteen vaikutus sisälämpöön. Ei tarvitse palella säätöjä optimoidessa, tuota saa sitten hyvinkin tiputettua alaspäin jos tuvassa alkaa olla kuuma.
Jos talossa on tulisija, niin edellinen asukas voi olla hyvinkin lämmittänyt sillä taloaan. Onko iv-koneen jälkilämmityspatteri minkälaisissa säädöissä? Sekin voi olla kesäksi laitettu kiinni ja tarvetta sitten syksymmällä taas vähän nostaa lämpöä. Toki MLP:n kanssa kannattaa ensisijaisesti lämmittää maalämmöllä ja iv-koneen jälkilämmitys ottaa peliin vasta kun alkaa vetoa liikaa tuntumaan.
-
On mahdollista, että vesi kiertää pääosin lämpöpumpun ja puskurisäiliön välistä reittiä ja lämmönjakoon menee vain pieni osa.
Lämmönjakoonkin menee vettä koska tuo hälytyksen aiheuttava mittaus T1 pitäisi olla asennettu puskurisäiliön jälkeen.
- Jos mahdollista olisi hyvä nähdä piirros siitä mitenkä puskurisäiliö on kytketty.
- Tai hyvä sanallinenkin selostus käy.
Riittääkö lämmin vesi? Onko siinä ollut ongelmia?
-
Voiko tästä koneesta kerätä mittausdataa muistitikulle?
Jos mittausdataa saa niin sen perusteella on jo huomattavasti helpompi selvitellä ongelmaa.
-
Tänään oli taas hetki aikaa viettää maalämpöpumpun kanssa, mutta pitänee vielä jatkaa.... On tämä mielenkiintoinen kapistus.
Minusta tuntuu että vika on nyt jossain tässä itse pumpussa, ei lattialämmityspiirissä.
Voiko olla että tuo vaihtoventtiili vuotaa tai sitten se ei tiedä missä asennossa se on? Kun kompura alkaa pyöriä, niin työvaraajalle menevä putki alkaa lämmetä. Sitten kun samalla tulee käyttöveden lämmitykselle, niin moottori ajaa venttiilin uuteen asentoon. En hoksannut katsoa, että vieläkö kone sanoi lämmityksen tarpeesta, mutta menevä vesi oli kyllä jo huomattavasti yli käyrän pyytämän arvon. Kohotin noita hälytysrajoja ettei kone olisi jatkuvasti tiltissä
Jotenkin vaikuttaa, että vaikka pyydetty menoveden lämpötila saavutettaisiin niin kone ei hoksaa pysähtyä ennen kuin hälytys laukeaa
-
Kun kompura ei pyöri, niin työsäiliölle menevä putki viilenee aika äkkiä. Sitten kun ottaa venttiilin moottorin irti, ja kääntää venttiiliä hieman oikealle, niin työsäiliölle menevä putki alkaa lämmetä. Joten olisiko se vika sittenkin tuossa moottorissa?
-
Onko työsäiliön ja lattiapiirin välissä erillistä kiertopumppua?
Jos on niin pyöriikö se?
Jos ei ole niin jotain työsäiliön kierrossa on pielessä,vaikuttaisi että kompressorin käydessä kiertovesi "oikaisee" työsäiliön kautta takaisin lämpöpumpulle.
Voisitko kuvailla työsäiliön putkikytkentöjä tai ottaa kuvan johon olisi jotenkin merkitty lattiaan ja lämpöpumpulle lähtevät putket
-
Kuva liitteenä ja putkien selostukset tässä tekstinä alla
Työsäiliön eturivin vasen putki on pumpulta tuleva putki, joka lämpenee vain kompuran käydessä
Työsäiliön eturivin oikea putki on pumpulle palaava putki
Työsäiliön takarivin vasen putki on lattialämmitykselle menevä putki ja tässä putkessa on myös kiertovesipumppu. Pumppu pyörii jatkuvasti
Työsäiliön takarivin oikea putki on lattialämmitykseltä tuleva paluuputki.
-
Koska työsäiliössä on 4-putkilytkentä niin työsäiliön päällä olevan lattiapiirin kiertopumpun pyörimis (virtaus)nopeus pitää olla suurempi kuin lämpöpumpun sisäisen kiertopumpun.Näyttäisi nyt pyörivän 16w:n teholla
Jos lämpöpumpun sisäisen kiertopumpun virtaus on suurempi kuin lattian kiertopumpun niin 4-putkikytkennällä suurin osa virtauksesta kiertää työsäiliön läpi takaisin lämpöpumpun paluuputkeen ohi lattiapiirin ja tämä todennäköisesti huonontaa lattiapiirin virtausta ja nostaa lämpöpumpun menoveden lämpötilan nopeasti hälytysrajoille
Suurenna tuon työsäiliön päällä olevan kiertopumpun pyörimisnopeutta reilusti niin paljon että lämpöpumpusta tuleva lämmin vesi alkaa kiertää lattian kautta.
-
Eikös tuo pumppu ole jo täysillä tuossa vakiopainemoodissa? Toki kiinteällä asetuksella voisi saada pyörimään vähän nopeammin. Ne jakotukit myös kiinnostaisi: onko niissä virtausmittareita tai linjasäätöjä?
-
Tässäpä yksi jakotukeista
-
Tuossa kuvassa äkkiseltään näyttäisi, ettei lattiapiireissä ole virtausta juurikaan, virtausmittarit ovat lähes nollassa. Nyt pitäisi kaivaa jostain lattialämmityssuunnitelmat esiin ja esisäätää nuo piirit suunnitelma-arvoihin. Tuo punainen linjasäätöventtiili kannattaa kääntää kokonaan auki, siihen voi tarvita kuusiokoloavainta jos on kiristetty siinä keskellä olevasta reiästä rajoitinruuvia.
Noiden virtausmittareiden juuressa on tuo punainen kehys, niin sen kun nostaa ylös saa virtausmittareita käänneltyä. Koho asetetaan sitten siihen esisäädön mukaiseen arvoon. Nuo kannattaa käydä pariin kertaan kaikilla jakotukeilla läpi, kun tasapaino aina vähän muuttuu kun muita jakotukkeja säätää.
Älä tee pumpun asetuksiin mitään muutoksia ennenkuin tuo lämmityskierto toimii.
EDIT: jos suunnitelmaa ei löydy mistään, niin jonkinlaiseen alkuun pääsee niin, että vähäikkunaisissa tiloissa virtaus on jotain 1-1,5 välillä ja isompi-ikkunaisissa tiloissa 1,5-2 välillä. Lisäksi jos mitat saa jostain tietoon, niin mitä pidempi piiri, sen suurempi virtaus.
-
Kytkentä lienee oheisen kuvan mukainen.
Löydätkö, missä kohtaa putkistoa on menolämpötilan anturi E11.T1?
Nyt kannattaisi kysyä edelliseltä omistajalta, onko talon lämpötila pysynyt asetellussa arvossa
- Jos on pysynyt, niin nyt on mennyt jotain rikki tai asetuksia on säädetty väärin.
- Ellei aiemminkaan ole pysynyt asetellussa arvossa, niin putkistokytkennöissä voi olla vääriä asennuksia tai jotkut asetusarvot ovat jo silloinkin olleet väärin.
-
Nyt kannattaisi kysyä edelliseltä omistajalta, onko talon lämpötila pysynyt asetellussa arvossa
- Jos on pysynyt, niin nyt on mennyt jotain rikki tai asetuksia on säädetty väärin.
- Ellei aiemminkaan ole pysynyt asetellussa arvossa, niin putkistokytkennöissä voi olla vääriä asennuksia tai jotkut asetusarvot ovat jo silloinkin olleet väärin.
Kyllä tuossa nyt pitää ihan ensimmäiseksi saada vesi kiertämään lattiapiireissä. Ja sama se nyt sinällään on miten nuo putket on työsäiliöön kytketty kierron kannalta, toki jos ne on kytketty väärin niin sitten lattiaan lähtee kylmä vesi pohjalta lämpimän sijaan.
Mutta ei nyt sekoiteta tätä pakkaa enempää ennenkuin nuo virtaamat on kohdillaan? Tuota ulkoista pumppua ei ohjaa mikään maalämpöpumpun parametri ja kierto työsäiliöstä eteenpäin on täysin oma yksikkönsä. Se on sinällään sama miten lämpöpumppu jauhaa työsäiliöön lämpöä jos ei sitä sieltä siirretä eteenpäin.
-
Olen siinä uskossa että tuo menolämpötila-anturi on työsäiliön putkien välissä olevassa putkessa
-
Minun mielestä lattialämmityspiireissä kiertää vesi. Jakotukit ja lattiaan menevät putket lämpenevät, kun vaan työsäiliössä riittää lämmintä vettä.
Eilise rassauksen ja säätelyjen jälkeen, viime yö oli ensimmäinen yli kuukauteen, ettei koneeseen ollut tullut hälytyksiä
-
Olen siinä uskossa että tuo menolämpötila-anturi on työsäiliön putkien välissä olevassa putkessa
Joku anturi on tuossa kuvassa oikealla takana, ei kiertovesipumpullisessa putkessa. Lieneekö se sitten tuo? Jos on, niin sitten on varmaan väärässä.
Mihinkään anturitaskuun sitä ei kannata laittaa, vaan lämpötahnan kera tuohon menoputken kylkeen ja eristettä sitten vähän päälle.
-
Minun mielestä lattialämmityspiireissä kiertää vesi. Jakotukit ja lattiaan menevät putket lämpenevät, kun vaan työsäiliössä riittää lämmintä vettä.
Eilise rassauksen ja säätelyjen jälkeen, viime yö oli ensimmäinen yli kuukauteen, ettei koneeseen ollut tullut hälytyksiä
Virtausmittareiden mukaan ei. Voihan ne toki olla jumissakin, koeta pyöritellä niitä edestakaisin. Voi siellä pieni kierto olla, mutta ei lämmönluovutus ole tuommoisilla 0,2-0,3l/min kierroilla kovin tehokasta, vaan johtaa on-off -koneen kanssa juuri tuohon menolämmön nopeaan nousuun ja koneen pätkäkäyntiin. Toki piirin alussa lattia on lämmin ja putkikin on lämmin jakotukilla. Lämpöä ei vaan riitä kovin pitkälle aina putkilenkissä kun jäähtymä kasvaa liian hitaalla kiertonopeudella aika isoksi.
Saat sen kiertoon koskemattakin toki "toimimaan" ja talon lämpöiseksi kunhan käyrää tarpeeksi nostaa. Hyötysuhde ei vaan ole optimaalinen ja pumppu pätkii suotta.
-
Mielenkiintoista. BOSCH BC 100/3 asennusmanuaalin mukaan uppoputki anturille (E11.T1) vie säiliön alaosaan saakka mutta ATSin kopsaama asennuskaavio haluaa sen 10cm syvyyteen eli siis säiliön yläosaan. Tämä lienee melkolailla sama lopputulos kuin itse menoputki vaikka ei anturitaskussa ilmeisesti ole kovinkaan tiukasti?
Eli anturi antanee 40C arvoa hälytyksen tullessa ellet ole muuttanut ohjearvoa. ("..kun anturi näyttää arvoa, joka on 5K korkeampi kuin, piirin suurin ohjearvo. Suurimman ohjearvon tehdasasetus on 60 °C lämpöpatteripiirille ja 35 °C lattialämmityspiirille.")
Onko työsäiliön menoputki ("Työsäiliön takarivin vasen putki on lattialämmitykselle menevä putki") tällöin sen ~40C jollain mittarilla mitattuna?
-
Jakotukit ja lattiaan menevät putket lämpenevät, kun vaan työsäiliössä riittää lämmintä vettä.
Tuleeko tämä tilanne vain silloin kun kompressori käy?
Näkyykö jakotukkien virtausmittareissa muutosta kun kompressori käynnistyy/pysähtyy?
-
Minun tulkintani on se:
- että T1 anturi on asennettu ohjeen mukaan 10 cm säiliön kannesta. Sen voi tarkastaa vetämällä anturi ylös putkesta.
- ja että se mittaa lämpöpumpulta tulevan = lämmönjakoon menevän veden lämpötilaa.
- Jostain syystä vesi ei kierrä kunnolla lämmönjaossa
- Vesi kiertää pääasiassa lämpöpumpun ja työsäiliön välistä lenkkiä.
Vaihda kiertovesipumpun teho asentoon III on todennäköisesti vähän tehokkaampi kuin nykyinen asetus.
Käännä yksi kerrallaan kaikki lämmönjaon venttiilit kiinni -> auki ja varmista että ne myös ovat varmasti auki.
Jo pienikin virtaus lämmittää lämmönjaon menoputken ja menotukit mutta pienellä virtauksella on myös lämmitysteho pieni ja talo pysyy kylmänä.
Tietääkö joku että saako tästä Bosch'ista kerättyä mittausdataa esim muistitikulle?
-
Lattialämmityksen menovesi ei seuraa käyrää
« : 14.10.19 - klo:08:50 »
Lainaus
Bosch EHP Compress 5000 7 LWM rf
Käytännössä talon on viileä, eli lämmitys ei pelaa eikä säätökäyrän säätämisellä ole ollut juurikaan vaikutusta. Lisäksi näyttää sille ettei lattialämmityksen menevän veden lämpötila seuraa asetusarvoaan. Jos kiertoveden pyyntilämpötila on n. 25 astetta, niin ennen kompressorin käynnistymistä menovesi saattaa olla n. 22 asteista. Sitten kun kompressori käynnistyy, niin lattialämmityksen putket alkavat lämmetä ja näyttää sille että homma alkaa pelata. Kuitenkin kompressorin käydessä lattialämmityksen menovesi nousee n. 32 asteeseen ja tästä seuraa hälytys.
Palataanpas välillä lähtöruutuun.
On-Off koneella lattialämmityksen menoveden ei pidäkään seurata asetusarvoa.
Oheisessa kuvassa on esitetty yhden On-Off koneen
- Ulkolämpötila
- Menoveden tavoitearvo
- Menoveden lämpötila
- Kompressorin käynti
Kuvasta nähdään että menoveden lämpötila sahaa tavoitearvon kahta puolen eli ei ole oikeastaan koskaan sama kuin tavoitearvo.
Menoveden lämpötilan pidemmän ajan keskiarvo on kuitenkin sama kuin tavoitearvo.
Tämä sahaus johtuu siitä että On-Off kone ei tee tasalämmintä tavoitearvon lämpötilaista vettä vaan kompressorin käydessä tekee "ylilämmintä" vettä ja seistessä kiertää lämmönjaon "alilämmin" paluuvesi lämmönjaon menoon.
Työsäiliö tasaa jonkin verran tätä lämpötilan sahaamista.
-
Joko olet mitannut tukkien ja tukeilta lähtevien putkien lämpötiloja?
Ellei ole mittaria käytettävissä niin tunnustele käsikopelolla mitkä tukit ja putket ovat lämpöisiä ja mitkä kylmiä.
Kumpi tukeista on lämmin ja kumpi kylmä, ylempi vai alempi?
-
Välillä kyllä ihmetyttää miten hankalaksi tällä foorumilla halutaan tehdä asiat. Tässä tapauksessa on jakotukkien virtausmittarit lähes nollassa, niin lämmönjako ei missään tapauksessa voi toimia suunnitellusti.
Ei tässä tarvita mitään mittauksia, logituksia tai muutakaan. Tuo lämmönjako pitää säätää ja sen jälkeen luultavasti mitään ongelmaa ei enää ole. Sitten voi keskittyä hienosäätöön.
Ei suurinkaan osa täällä neuvoa kyselevistä osaa suodattaa missä järjestyksessä mitäkin tehdään. Parempi korjata eniten pielessä olevat asiat ensin ja sen jälkeen, jos vielä on vikaa, alkaa miettiä asiaa pidemmälle.
-
Virtausmittarit on ilmeisesti jumissa, koska arvo ei muutu venttiiä pyörittämällä.
Suurennan noita venttiiletä, että saadaan kiertoa lisää ja tehdään samalla tässä lämmönsäätö. :) (Jos lämpöä alkaa tulemaan)
-
Välillä kyllä ihmetyttää miten hankalaksi tällä foorumilla halutaan tehdä asiat. Tässä tapauksessa on jakotukkien virtausmittarit lähes nollassa, niin lämmönjako ei missään tapauksessa voi toimia suunnitellusti.
Nimenomaan noin. Lattiapiireihin pitää saada noin pari litraa per piiri kiertoa että homma voi toimia. Kun tuo vaatimus on toteutunut => Kaikki huonetermostaatit täysille ja pumppua säätämään sellaiseksi että sisälämpö on ok ~kaikilla keleillä. Jos sisälämpö nousee kelien viiletessä käyrää alemmas jne jne.
Kun tuo on tehty voi keskittyä ihan muuhun kuin lämpöpumpun suorituskäyrien tuijotukseen. Säästö tuon jälkeisellä "hienosäädöllä/hakemisella" on normaalisti niin pieni ettei sillä ole yhtään mitään merkitystä.
ELI YKSINKERTAISTETTUNA: LÄMMITYSKIERTO NIIN VÄLJÄKSI KUIN MAHDOLLISTA JA NIIN VÄHÄN TERMAREITA KÄYTTÖÖN KUIN MAHDOLLISTA.
-
Virtausmittarit on ilmeisesti jumissa, koska arvo ei muutu venttiiä pyörittämällä.
Suurennan noita venttiiletä, että saadaan kiertoa lisää ja tehdään samalla tässä lämmönsäätö. :) (Jos lämpöä alkaa tulemaan)
Onhan linjasäädöt kanssa käännetty täysin auki?
Yli nollan keleillä lattialämmityksen jäähtymä (eli yksittäisen piirin menon ja paluun erotus) saa olla korkeintaan muutaman asteen luokkaa. Muussa tapauksessa kierto on auttamatta liian pieni. Ongelma tässä tapauksessa voi olla myös alimitoitettu lämmityskierron pumppu jos ei sinne venttiilejä avaamallakaan saa minkäänlaisia virtauksia. Ei ne kaikki mittarit voi mitenkään olla jumissa muutaman vuoden jälkeen.
-
Onhan linjasäädöt kanssa käännetty täysin auki?
Ja noissahan säätöä voi tehdä myös nostamalla tuon virtausmittarin punaisen rinkulan ylös ja siitä aukipäin kiertämällä.
-
Välillä kyllä ihmetyttää miten hankalaksi tällä foorumilla halutaan tehdä asiat. Tässä tapauksessa on jakotukkien virtausmittarit lähes nollassa, niin lämmönjako ei missään tapauksessa voi toimia suunnitellusti.
Ei tässä tarvita mitään mittauksia, logituksia tai muutakaan
En minä tässä mitään hankalaksi meinaa tehdä.
Tällaisessa ongelman ratkaisussa on n. kolme vaihetta
1)Tiedostaa mikä on ongelma
2) Selvittää mistä ongelma johtuu (mikä on vika)
3) Korjata vika
Kyllä se vika löytyy aikaa myöten hakuammunnallakin mutta ehjää ei kannata korjata.
Näillä tukkien ja putkien lämpötilojen mittaamisella haluan selvittää että onko putket kytketty tukkeihin oikein päin.
Eli pumpataanko vettä nyt oikein päin vai vastakarvaan.
-
Näyttääkö muuten tuommoinen virtausmittari oikein jos tulo on tuolta lattiapiirin kautta? Eli onko noilla mitään väliä miten kytkee virtauksen?
-
Tällaisessa ongelman ratkaisussa on n. kolme vaihetta
1)Tiedostaa mikä on ongelma
2) Selvittää mistä ongelma johtuu (mikä on vika)
3) Korjata vika
1. Pumppu tekee työsäiliöön lämpöä mikä ei siirry riittävästi eteenpäin, vaan lämmitys katkeaa liian suureen lämmön nousuun ennenkuin pumpun mielestä on lämmitetty tarpeeksi, millä logiikalla tuo laite ikinä sitä laskeekaan (vrt. Niben asteminuutit)
2. Lämmityskierto on riittämätön, koska virtausmittarit näyttävät lähes nollaa.
3. Katsotaan auttaako säätö, vai onko kiertovesipumppu liian pieni.
Kyllä se talo lämpenisi vääräänkin suuntaan lattiassa kiertävällä vedellä. Keskilattia vaan olisi vähän seinänvierusta lämpöisempi.
Vapaastivirtaavassa työsäiliössä maalämpöpumpun lämmityskierto (mlp-työsäiliö) ei vaikuta toisiokiertoon (työsäiliö-lattia) mitenkään. Tämän voi itsekin vaikka halutessaan havainnoida laittamalla saaviin 2 pumppua imemään ja tuomaan takaisin vettä virtausmittarin läpi. Ja sammuttelee niitä sitten vuorotellen mielensä mukaan.
-
Näyttääkö muuten tuommoinen virtausmittari oikein jos tulo on tuolta lattiapiirin kautta? Eli onko noilla mitään väliä miten kytkee virtauksen?
Luulisin, että ei näytä oikein jos kierto tulee väärästä suunnasta. Eiköhän tuossa joku virtauksen mukaan menevä "lautanen" ole minkä jousi sitten palauttaa.
-
Minä luulisin että ei väliä mutta tietäiskö joku?
-
Minä luulisin että ei väliä mutta tietäiskö joku?
Jousikuormitteinen lautanen, jota virtaus nostaa, jousta vastaan.
Miten ihmeessä sellainen voi mitenkään toimia väärinpäin kytkettynä.
Eli ei toimi.
-
Siinäpä se kun en ole testannut mutta hyvä että joku on niin ei jää luulon eikä oletuksen varaan.
-
Jousikuormitteinen lautanen, jota virtaus nostaa, jousta vastaan.
Miten ihmeessä sellainen voi mitenkään toimia väärinpäin kytkettynä.
Eli ei toimi.
Nämä taitaa toimia toisin?
-
Nämä taitaa toimia toisin?
https://lampopumput.info/foorumi/attachments/flowmeter-jpg.49493/
Jos tuo leikkauskuva pitää useimpien osalta paikkansa, niin mielestäni toimii juurikin tuolla rsaarelan kuvaamalla tavalla.
-
https://lampopumput.info/foorumi/attachments/flowmeter-jpg.49493/
Jos tuo leikkauskuva pitää useimpien osalta paikkansa, niin mielestäni toimii juurikin tuolla rsaarelan kuvaamalla tavalla.
Yritin miettiä miten nostaa, mutta näissä siis oikeasti painaa alaspäin tuota lautasta. Itselläni on "nostavaa" mallia.
-
Tässäpä yksi jakotukeista
Tuossa on jotain tai kaikki kytketty perseelleen.
Linjasäätöventtiili eli tuo iso punainen säädin tulee paluun jakotukkiin.. ja mittarit ei näytä mitään jos väärään suuntaan kierto eli meno alempaan tukkiin jossa mittarit. Mittarin punaista rengasta nostamalla lukitus aukeaa ja auki päin kiertämällä virtaus kasvaa. Nuo mittarit kyllä toimii kun kiertoa on ja kierto oikeinpäin.
https://www.heatco.fi/tuote/jakotukit-virtausmittareilla/
Tuosta pdf järjestelmän säätö
-
Sen kumpiko on meno ja kumpi paluu, saa toki helposti käsikopelolla testattua. Tosiaan paluupuoli, eli kylmempi, pitäisi olla tuo virtausmittarillinen tukki.
Onko tuon kiertopumpun tarkka malli mikä? Ei ihan saa selvää kuvasta. Joku asiantunteva voi sitten miettiä riittääkö se alkuunkaan tuohon systeemiin.
-
Onkos tämä nyt oikea kuva? Linjasäätöventtiilin sijoituksella ei taida olla mitään merkitystä.
(https://i.imgur.com/iwphMKL.png)
-
Mikko 78 tukki on kytketty periaatteessa juuri niin kuin heatco'n asennusohjeessa näytetään.
Aiheuttaako epäselvyyttä se että yleinen tapa lienee että kuuma (tulotukki) on ylhäällä ja kylmä (paluutukki) on alhaalla. Päinvastoin kuin heatco'n asennusohje näyttää.
Nyt pitäisi selvittää kumpi tukki on lämmin ja kumpi kylmä. Mittaaminen pitää tehdä silloin kun lämpöpumppu käy ja työsäiliössä on lämmintä vettä.
-
Jokos tähän ongelmaan tuli aloittajalla selvyyttä?
-
Homma selvisi!
Kun jakotukit käännettiin oikein päin, niin lämmitys alkoi heti toimia. Eli minun tulkinta on, että vesi kiersi lattialämmityspiirissä äärimmäisen heikosti ja tämän vuoksi kun jäähtymää ei juuri ollut, niin menoveden lämpötila pääsi nousemaan "liian" äkkiä ja ylärajan hälytykset laukesivat
-
Hyvä että ongelma selvisi.
Missä kohtaa tarkalleen ottaen kytkentävirhe oli tehty?
Mitenkä tämä virhe löytyi?
ATS
-
Kytkentävirhe oli tehty jakotukeilla, eli syystä tai toisesta menovesi oli kytketty paluupuolen jakotukkiin ja päin vastoin. Minä kyselin putkityöt tehneeltä urakoitsijalta, että voisiko ongelmat johtua tuosta asiasta. Arvelivat että ei, mutta kun eivät saaneet järjestelmää pelaamaan muuten, niin päätyivät sitten kääntämään jakotukit oikein ja ongelmat kaikkosivat hetibsen jälkeen
-
Kytkentävirhe oli tehty jakotukeilla, eli syystä tai toisesta menovesi oli kytketty paluupuolen jakotukkiin ja päin vastoin. Minä kyselin putkityöt tehneeltä urakoitsijalta, että voisiko ongelmat johtua tuosta asiasta. Arvelivat että ei, mutta kun eivät saaneet järjestelmää pelaamaan muuten, niin päätyivät sitten kääntämään jakotukit oikein ja ongelmat kaikkosivat hetibsen jälkeen
Eli onko mahdollista, jos virtaus on väärinpäin, että virtausmittarit itse asiassa sulkevat virtauksen?
-
Kyllä siellä jotain lirputinta on estämässä väärässä suunnassa yrittäessä...
-
Varmaan joo