Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: -ww- - 07.10.19 - klo:07:47
-
Moro.
Vuoden päivät Nibe jyskyttänyt siten että ohjaus on ollut huonelämpötila-anturilla. Kyttöohjetta lukasin, ja huomasin ettei sovellu käytettäväksi lattialämmityksen kanssa. Vuoden aikana tullut 3134h ja startteja 1176 kertaa, n. 2.7h/startti.
Kokeillaan nyt pelkällä käyrällä. Avasin kaikki huonetermarit jotta löytäisin sopivan käyrän. Kuluneen vuoden ajan makkareita pidetty viileenä termareilla ja varmaan sen johdosta tullut satunnaista hälyä: Korkea lauhduttimen tulolämpötila. Hälytysnumero: 163
Haasteellisen tästä tekee se, että pihassa lämpiää samalla pumpulla myös autotalli, tilavuus 380m3. Tallissa virtaa 2/4 piiriä 24/7 läpi ja kahta piiriä ohjaan huonetermostaatilla. Lämpötila pyritään pitämään 19c hujakoilla.
Tämä autotalli vaatii sen, että kiertovesipumppua saa ohjata käsin, odotustilassa pidän 40% ja lämmityksessä 100%, muuten deltaT karkaa johonkin 5 asteen hujakoille. Onko tästä jotain haittaa, pumpulla lyhyempi kestoikä? Automaattilla tuo tais suristella vain 43% nopeudella lämmityksessä. 43% kierrosnopeudella myös asteminuutit hyökkäs hyvin nopeasti nollaan, ja pitemmällä ajanjaksolla myös autotalli olisi mennyt varmaan kylmäksi.
Kuvaajassa punaisen viivan kohdalla aloin säätämään, toistaiseksi on ainakin kuvaajassa lämmöt tasaantunut.
Olen avoin ajatuksille, toistaiseksi olen ollut tyytyväinen. Aina pitää vähän kuitenkin vielä viilata.
Syyskuun kokonaiskulutus oli 788kWh - 1.147kWh/m3
Kämppä 118m2 - 307m3 - 21c
Autotalli 95m2 - 380m3 - 19c
-
Moro.
Vuoden päivät Nibe jyskyttänyt siten että ohjaus on ollut huonelämpötila-anturilla. Kyttöohjetta lukasin, ja huomasin ettei sovellu käytettäväksi lattialämmityksen kanssa. Vuoden aikana tullut 3134h ja startteja 1176 kertaa, n. 2.7h/startti.
Kokeillaan nyt pelkällä käyrällä. Avasin kaikki huonetermarit jotta löytäisin sopivan käyrän. Kuluneen vuoden ajan makkareita pidetty viileenä termareilla ja varmaan sen johdosta tullut satunnaista hälyä: Korkea lauhduttimen tulolämpötila. Hälytysnumero: 163
Haasteellisen tästä tekee se, että pihassa lämpiää samalla pumpulla myös autotalli, tilavuus 380m3. Tallissa virtaa 2/4 piiriä 24/7 läpi ja kahta piiriä ohjaan huonetermostaatilla. Lämpötila pyritään pitämään 19c hujakoilla.
Tämä autotalli vaatii sen, että kiertovesipumppua saa ohjata käsin, odotustilassa pidän 40% ja lämmityksessä 100%, muuten deltaT karkaa johonkin 5 asteen hujakoille. Onko tästä jotain haittaa, pumpulla lyhyempi kestoikä? Automaattilla tuo tais suristella vain 43% nopeudella lämmityksessä. 43% kierrosnopeudella myös asteminuutit hyökkäs hyvin nopeasti nollaan, ja pitemmällä ajanjaksolla myös autotalli olisi mennyt varmaan kylmäksi.
Kuvaajassa punaisen viivan kohdalla aloin säätämään, toistaiseksi on ainakin kuvaajassa lämmöt tasaantunut.
Olen avoin ajatuksille, toistaiseksi olen ollut tyytyväinen. Aina pitää vähän kuitenkin vielä viilata.
Betonilattia reagoi hitaasti, niin siksi varmaan huonelämpötilamittauksen perusteella säätöä ei suositella.
Hälytykset 162 ja/tai 163 tulevat legionellatapossa "aina". En olisi huolissani.
Logista näkee missä yhteydessä niitä tulee.
Loggaus kannattaa pitää aina päällä, 1 min väli riittää.
Näyttää hyvin toimivalta kombolta.
-
Kannattaa huomata, että jatkuvan käynnin alueella tuo menolämpötila pysyy hyvin lähellä laskettua menolämpötilaa. Ja samalla käyrääkään ei enää pomppi.
Itselläni 2.10. kone vaihtoi jatkuvalle käynnille, koska ulkolämpötila tipahti alle viiteen asteeseen. Laita mukaan ulkolämpötila tuohon käyrään.
-
Edelleen jyskyttää sammumatta, asteminuutit huojuu tuossa -100 - 0 väliä.
Ollaanko nyt optimaalisessa tilassa kulutuksen ja kompressorin oletettavan kestoiän kannalta?
Mites kaivo, vetääkö se jäähän jos ei pääse huilaileen koskaan? 180m suoraan kallioon kairattu ja vesi muistaakseni kallion pintaan asti.
Laita mukaan ulkolämpötila tuohon käyrään.
Oon niin saita etten ole santsannut Premiumiin, tarvii loginkerääjää väijyä tarvittaessa.
-
Sullakin siis uusin softa, joka pitää dT:n pienenä (n 1,5K) suurella pumpun nopeudella. Siis näillä keleillä. Näin kait saadaan pidemmät käyntijaksot, toisaalta tuntuu hieman oudolta mihin kompuran tekemä lämpö hukataan, kun sitä ei kiertoveteen paljon mene. Ehkä kuitenkin juuri tarpeeksi.
Mutta luotan Nibeen kuin vuoreen... Itselläni kävi 5 päivää putkeen ja eilen piti 2 tunnin tauon. Muuten asteminuutit menee tuolla -200 lähistöllä.
-
Tääläkin uusin softa piti alkuun dt:n pienenä (1-1,5). Sitten oli pari lämpimämpää päivää ja sitten taas viileni ja sen jälkeen dt ollut 4-5. Kiertovesipumppu hyrräilee lämpöä tehdessä 13-20% hujakoilla. Lämmöt tippu talossa +22 - - > +20. En oikein tiedä onko tämä nyt hyvä vai huono juttu? :D
-
En oikein tiedä onko tämä nyt hyvä vai huono juttu? :D
On se! :D
Mikä sulla on nyt lämpökäyränä? Kokeile nostaa yhdellä ja katso mitä tapahtuu?
-
On se! :D
Mikä sulla on nyt lämpökäyränä? Kokeile nostaa yhdellä ja katso mitä tapahtuu?
2pv sitten nostin 3+0 - > 3+1 nyt kämpässä +21. Kerkes jo tottuu tuohon +22, niin pitääkö se vaan nostaa käyrää vielä pykälä. Outo oli vaan tuo kv pumpun käyttäytymisen muutos, kun aluksi kävi reilun viikon päivityksen jälkeen kovemmin. Ennen tuota muutosta käytin konetta sammuksissa ja puhdistin sihdin, mutta ei se nyt kovin likainen ollut.
-
2pv sitten nostin 3+0 - > 3+1 nyt kämpässä +21. Kerkes jo tottuu tuohon +22, niin pitääkö se vaan nostaa käyrää vielä pykälä. Outo oli vaan tuo kv pumpun käyttäytymisen muutos, kun aluksi kävi reilun viikon päivityksen jälkeen kovemmin. Ennen tuota muutosta käytin konetta sammuksissa ja puhdistin sihdin, mutta ei se nyt kovin likainen ollut.
Mä en nostaisi vielä vaan odottaisin että kelit muuttuu vielä kylmemmiksi. Näkee sitten miten käyrän jyrkkyys osuu kohdalleen. Veikkaan että teet jossain kohtaa saman kuin minä ja otat nollakäyrän käyttöön. ;)
Keväällä kun itse tein päivityksen kävi kiertovesipumppu alkuun noin 80 %, kesällä oltiin 50...60 % nurkilla ja nyt 35...40 %. Luulen että pumppu oppii pikkuhiljaa...
-
Mä en nostaisi vielä vaan odottaisin että kelit muuttuu vielä kylmemmiksi. Näkee sitten miten käyrän jyrkkyys osuu kohdalleen. Veikkaan että teet jossain kohtaa saman kuin minä ja otat nollakäyrän käyttöön. ;)
Niin voi olla. Pitää seurailla tilannetta. :)
Keväällä kun itse tein päivityksen kävi kiertovesipumppu alkuun noin 80 %, kesällä oltiin 50...60 % nurkilla ja nyt 35...40 %. Luulen että pumppu oppii pikkuhiljaa...
-
Sullakin siis uusin softa, joka pitää dT:n pienenä (n 1,5K) suurella pumpun nopeudella.
Orkkis 8539R3 softa, manuaalisesti kiertovesipumpun ohjaus (40% tai 100%). Automaattisella tuntu olevan kierto turhan heikkoa kun dT lähti karkailemaan.
Odotellut uusimmasta päivityksestä käyttökokemuksia, joku päivitys oli ainakin saanut vähän heikkoa vastaanottoa.
Tänään oli tullut yks kompuran seisahdus.
-
Leudoimmilla keleillä alettiin taas vähän piikittelemään. Säädin asteminuuteista käynnistymistä harvemmaksi mutta kyllä se silti melkoista hyppimistä on. Mitä kautta tuo noi asteminuutit laskee? Alko kämpässä oleen turhan lämmin, kokeillaan nyt käyrää 2, -2
-
Näyttäisi omaan silmään normaalilta. Tuollehan ei oikein voi mitään. Yllättävää, jos kämpän saa "kuumaksi" selvästi alle 25 asteen menolämpötilalla.
-
Leudoimmilla keleillä alettiin taas vähän piikittelemään. Säädin asteminuuteista käynnistymistä harvemmaksi mutta kyllä se silti melkoista hyppimistä on. Mitä kautta tuo noi asteminuutit laskee? Alko kämpässä oleen turhan lämmin, kokeillaan nyt käyrää 2, -2
0-kelillä kannattaa muuttaa vaan tuota siirtymää, ei itse käyrää. Näin se Niben ohjekirjassakin kerrotaan. Käyrän jyrkkyyttä muuttaa sitten tuolla reilummin pakkasen puolella jos ulkolämmön muuttuessa talo kylmenee/lämpenee.
Onko iv-koneessa jälkilämmityspatteri kun noin pienellä menolämmöllä pärjätään? Vai "aurinkolämmitys" ikkunoista? Tai tulisija?
Asteminuuttilaskentaa on ainakin tässä viestissä (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6220.msg77869#msg77869) avattu.
-
Näyttäisi omaan silmään normaalilta. Tuollehan ei oikein voi mitään. Yllättävää, jos kämpän saa "kuumaksi" selvästi alle 25 asteen menolämpötilalla.
Samoin minusta normaalia käyntiä, jatkuva käynti alkaa vasta nollan tienoilla.
Onko muuta lämmönlähdettä kun noin pienellä käyrällä pärjätään?
-
Kyllä itselläkin olisi aika pätsi jos lattioihin näilä keleillä yli 25 astetta pöhötäisi. Lattia on paljaalla betonilla koko talossa, pinnassa vain 2-komponenttilakka. Vuosi sitten kun konetta käynnisteltiin ja asetukset oli aivan selällään, ihmettelin kun jalkapohjia polttelee kengät jalassa. Silloin +0...5 C ulkolämmöillä lattiaan meni 25-26 asteista vettä. Ainakin rakenteet kuivui kunnolla :D
Nyt 0-keleillä menolämpö max 23 astetta 2-3 tunnin ajan + 2-4 tuntia taukoa ja sisällä mukavat 20,5 astetta tasaseen. Alkais jo pakkaset niin pääsis tosta pätkäkäynnistä :'(
-
Varmaankin juuri tuo paljasbetonipinta parantaa lämmönsiirtymistä, tosin 20,5 ei itselläni oleskelutiloissa olisi mukava.
-
^ Jep, siinä yksi syy miksi päädyttiin ainakin alkuun kokeilemaan betonilattiapintaa. Turvallinen kokeilu kun siihen on helppo nakata mitä vaan päälle jos ei miellytä ja lakka maksoi muutaman satasen vaan.
Siinä saa menovesi olla useamman asteen viileämpää verrattuna laminaattiin + askeläänieristeeseen siinä välissä. En tarkkaan muista, mutta hurjimmillaan taisi menovesien ero olla jossain 5-7 asteen välissä kun oli parketti ja askeläänieriste asennettu verrattuna paljaaseen betonilattiaan. Täällä tai lämpöpumppufoorumilla tuosta taisin jonkun käyrän tai vertailun joskus bongata.
Tässä toki itsekkin haeskelen sitä lopullista huonelämpötilaa, mutta tuohon 21 asteen hujakoille se asettunee yleistiloissa, kun +4000 kg tunnelmatakalla saa lämmötkin nousemaan asteella-parilla aika helposti olohuoneessa ja vähän muuallakin.
Säätöjä hakiessa taitaa lattiamateriaali myös vaikuttaa siihe, että kauanko lämpöjen tasaantuminen säätöjä muutettaessa kestää. Ei ole kiireisen ihmisen hommaa 8)
-
Alhainen lattiakierron lämpötila säästää parantamalla maalämpöjärjestemän hyötysuhdetta, mutta se ei ole ainoa hyöty.
Alhaisempi lattian lämpötila vähentää myöskin lämpövuotoa lattian alapuolle, esimerkiksi maanvaraisen lattian alla olevaan maaperään.
Patterilämmityksellä lattian ei tarvitse olla huonetta lämpöisempi ja sekin vähentää lämpövuotoa lattian alle.
Toisaalta, patterilämmitys vaatii korkeamman kiertoveden lämpötilan, joka puolestaan heikentää hyötysuhdetta.
Vanhan talon alakertaan ei kannata laittaa lattialämmitystä, mikäli lattian alapuolen lämpöeristystä ei ole mahdollista parantaa huomattavasti.
Lattian lämpöeristyksen U -arvo pitäisi olla vähintään 0,16 tai mielellään sitäkin parempi, varsinkin, jos lattian pintakerros on huonosti lämpöä siirtävää rakenteeltaan.
-
Kyllä itselläkin olisi aika pätsi jos lattioihin näilä keleillä yli 25 astetta pöhötäisi. Lattia on paljaalla betonilla koko talossa, pinnassa vain 2-komponenttilakka. Vuosi sitten kun konetta käynnisteltiin ja asetukset oli aivan selällään, ihmettelin kun jalkapohjia polttelee kengät jalassa. Silloin +0...5 C ulkolämmöillä lattiaan meni 25-26 asteista vettä. Ainakin rakenteet kuivui kunnolla :D
Nyt 0-keleillä menolämpö max 23 astetta 2-3 tunnin ajan + 2-4 tuntia taukoa ja sisällä mukavat 20,5 astetta tasaseen. Alkais jo pakkaset niin pääsis tosta pätkäkäynnistä :'(
25 asteinen lattia ei polttele jalkapohjia. Eikä voi millään lämmittää taloa ainakaan yli 25 lämpötilaan.
-
Kyllä se vaan lenkkarin pohjan läpi vaan lämmitti. En nyt tarkoittanut, että käry olisi noussut, mutta epämiellyttävän kuumalta tuntui.
Ja mikä on kellekkin pätsi? En itse ainakaan yli 21 päästäisi sisälämpöä olohuoneessa, toisille ei 24 astetta riitä.
Tällä hetkellä mulla lämmitys päällä kiertää 23,3C vesi lattiassa, huilijaksolla se tasaantuu 20,8 C hujakoille. Sisälämpö 20,5 C eikä ainakaan yhtään lämpimämpi saisi olla. Tuosta kun nostaisi käyrää +2 ylöspäin niin aika tuskasta olisi sisällä.
-
Hyvin eristetty talo pitää olla. Meillä menee nyt 28,5 asteista vettä kiertoon ja paluu 24 paikkeilla. Huonelämpö heitellyt 20.5 ja 21,5 välillä. Laminaatti tai laattaa lattiapinnat.
-
Ulkoseinät on 45 cm paksut ja välissä kivivillaa, kyllä tuo rakenne hyvin pelittää. Lattioissa 20x2 mm putket. Nopeasti tsekkasin, että nyt vuoden aikana ei ole yli 26 asteista menovettä lattiaan mennyt (on toki pidetty raksa-aikana matalaa sisälämpöä, mutta eipä ole sitten ollut eristyskään mitenkään energiatehokkainta kun ulko-ovina sisäovet ja yläpohjan eristys tilkkutäkkiä yms pientä lämpöähukkaavaa). Mutta nyt menee pahasti offtopic.
Itsellä nyt pumppu käynyt yhteensä keskimäärin 8,5 tuntia per käynnistys. Talosta ja kokoonpanostahan nämä riippuu, mutta lämmittämään alkoi ehkä alle 15 ulkolämmössä jonkun tunnin per vrk, nyt 5 ja 0 välissä käynnistyksiä tulee sen 5-6 kpl vuorokaudessa. Varmaan -5 asteessa mennään jo jatkuvaa.
Kannattaa noita seurata miten käyttäytyy oma pumppu eri aikoina niin ei sitten turhaan tule säädeltyä varsinkin tässä pahimman pätkäkäynnin aikana. Kesällä kompura kuitenkin pysähdyksissä ja talvella (pitäisi olla) koko ajan päällä niin ei siitä pätkäkäynnistä loppusyksyllä ja alkukeväällä niin hirveästi loppupeleissä taida haittaa olla kun käyntiaikoihin suhteuttaa.
-
Täällä mennään myös ilman parketteja tai vinyylejä, piti myös tulla kiillotettu betonilattia mutta satunnaisista muuttujista johtuen tulikin 30x60 korkeakiiltoinen valkoinen laatta kaikkiin, paitsi kosteisiin tiloihin.
Seinät ehkä 300mm paksut, ei paljoa enempää. Perus puutalo 2.6 sisäkorkeudella, tänä vuonna melkein valmistunut, josko ens vuonna.
Uutta datalogia syyslomalta, vähän vois vielä yrittää saada käyntiä harvemmaksi. Onko kenelläkään käytännön kokemusta ajella kompuralla alle 20 Hz? Kai tuossakin joku varmuuskerroin on ettei heti alkaisin kulumaan, vai onko edes mitään hyötyä kokeilla pienemmällä taajuudella? Meneekö takuut heti jos tuonne lähtisi kikkailemaan?
-
Jossain vaiheessa nostin kiertovesipumpun odotustilan pyörimisnopeuden 60% mutta luulen että tämä syö asteminuutit nopeasti alas, kokeillaan vaihteeksi puolittaa tuo, ja katsotaan miten käy. Sisälämpötilan seilaamista ei ole vielä havaittu.
-
Jossain vaiheessa nostin kiertovesipumpun odotustilan pyörimisnopeuden 60% mutta luulen että tämä syö asteminuutit nopeasti alas, kokeillaan vaihteeksi puolittaa tuo, ja katsotaan miten käy. Sisälämpötilan seilaamista ei ole vielä havaittu.
Veikkaan, ettei tuo kauheasti vaikuta asiaan? Joka tapauksessa kompressorin sammuessa koneelta lähtevän veden lämpö on sama kuin sinne palaava. Kunhan pumppu on vain semmoisella nopeudella, että vesi kiertää, niin luultavasti tuo lämpötila on aikalailla sama pumpun nopeudesta riippumatta.
Eli käytännössä kannattaa laittaa pienimmälle asetukselle millä vesi vielä kiertää. Säästää siinä hitusen sähköä kun kiertopumppu ei taukojaksolla pyöri turhan kovaa.
-
Taitaa sulla vaan tuo pätkäkäynnin raja olla tossa 10...0 asteen ulkolämpötilassa. On kyllä tosi alhaalla asteminuutit vaikkei sisälämpö heilu.
Siitä taitaa johtua tuo, että kiertopumppu käy täysillä, paljonko hertzit?
-
Taitaa sulla vaan tuo pätkäkäynnin raja olla tossa 10...0 asteen ulkolämpötilassa. On kyllä tosi alhaalla asteminuutit vaikkei sisälämpö heilu.
Siitä taitaa johtua tuo, että kiertopumppu käy täysillä, paljonko hertzit?
Lämmityksessä aina 20 Hz, käyttövedellä jossain 30-50, sillä sitä mietinkin onko miten syntistä ajella alle 20 Hz...
Laskin asteminuuttirajan nyt -800, katsotaan koska alkaa lämmöt seilaamaan.
E: Tuo Niben huonelämpöanturi näyttää n. 2.5K liian vähän, mutta väliäkös tuon. Niben 19c = kalsarikeli 22c
-
Jostain muistan lukeneeni, että kompuran voitelun ja/tai oikean käyntilämpötilan takia tuo 20 Hz on määrätty minimiksi. Ainakin 4-16 kW versiossa.
Toki pätkäkäyntialueella isot asteminuutit voi toimia, mutta pakkasilla tuskin kovin hyvin. Kokeilemallahan se selviää ja oikeat säädöt löytyy.
-
Itse ihmettelin kun sisälämpö useamman päivän koholla, luulin johtuvan säädöistä kun ulkona oli aika lämmin. Se olikin tuo takka mitä olin lämmitellyt pinnoituksen jälkeen hiljalleen ekaa kertaa koko syksynä. Nyt kun eristykset suunnilleen kunnossa niin sehän on alkanut varaamaan kunnolla lämpöä itteensä, aiemmin vaikutus ollut vaan pari päivää 8) Pitää nyt olla lämmittämättä pari viikkoa että saa selville pysyykö lämmöt nyt tasassa..
-
Parempaan suuntaan menossa.
Ylemmissa asteminuutit ja ulkolämmöt.
-
Pienemmän mallin säädöstä kysymys. Alkaa sisälämpötila tippumaan. Olen lisännyt sisälämpötilaa nyt kolmeen otteeseen pykälä kerrallaan ja menovesi on lämmintä noin 35 astetta mutta paluu 25 astetta. Kiertovesipumppu pyörii hitaasti 11 % nopeudella. Kämppä alkaa kylmenemään ja syy minusta on tuo kiertovesipumpun hidas nopeus. Mikä neuvoksi. Sisälämpötila tippunut vähän kerrallaan ja nyt ollaan 19 asteen tuntumassa.
-
Pienemmän mallin säädöstä kysymys. Alkaa sisälämpötila tippumaan. Olen lisännyt sisälämpötilaa nyt kolmeen otteeseen pykälä kerrallaan ja menovesi on lämmintä noin 35 astetta mutta paluu 25 astetta. Kiertovesipumppu pyörii hitaasti 11 % nopeudella. Kämppä alkaa kylmenemään ja syy minusta on tuo kiertovesipumpun hidas nopeus. Mikä neuvoksi. Sisälämpötila tippunut vähän kerrallaan ja nyt ollaan 19 asteen tuntumassa.
Pakotat kiertovesipumpun miniminopeuden korkeammaksi huoltovalikosta?
-
Pienemmän mallin säädöstä kysymys. Alkaa sisälämpötila tippumaan. Olen lisännyt sisälämpötilaa nyt kolmeen otteeseen pykälä kerrallaan ja menovesi on lämmintä noin 35 astetta mutta paluu 25 astetta. Kiertovesipumppu pyörii hitaasti 11 % nopeudella. Kämppä alkaa kylmenemään ja syy minusta on tuo kiertovesipumpun hidas nopeus. Mikä neuvoksi. Sisälämpötila tippunut vähän kerrallaan ja nyt ollaan 19 asteen tuntumassa.
Onkohan näissä ollut jotain softahäikkää?
-
Kone alkoi tekemään lämmintä käyttövettä ja kiertovesipumppu pyöri äsken 40% paikkeilla. 9172R2 softa versio. Kesällä asennettu pumppu ja ei ole tähän mennessä tarvinnut puuttua säätöihin. Kuukausi sitten tiputin lämpötilaa pykälä kerrallaan kun sisälämpötila oli reilut 23 astetta eli käyrä 5 - 2. Nyt palattu ensin tasolle 5 - 0 ja nyt lisäsin 5 + 2 kun lämpötila tippuu vaan. Huoltovalikossa kiertovesipumppu on auto asennolla ja minimi 1%. Ulkolämpötila tippunut nopeasti lauantain + 10 asteesta -1 asteeseen.
-
Pienemmän mallin säädöstä kysymys. Alkaa sisälämpötila tippumaan. Olen lisännyt sisälämpötilaa nyt kolmeen otteeseen pykälä kerrallaan ja menovesi on lämmintä noin 35 astetta mutta paluu 25 astetta. Kiertovesipumppu pyörii hitaasti 11 % nopeudella. Kämppä alkaa kylmenemään ja syy minusta on tuo kiertovesipumpun hidas nopeus. Mikä neuvoksi. Sisälämpötila tippunut vähän kerrallaan ja nyt ollaan 19 asteen tuntumassa.
Onkohan näissä ollut jotain softahäikkää?
Jos firmis on v9172R2 katso tästä:
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=53073.msg740005#msg740005
Nosta minimi.
-
Mielenkiintoisesti tuo uusi softa käyttäytyy eri taloissa. Meillä nyt kuukausi tai pari menty kiertovesipumpun 96-100% välillä. Paitsi vettä tehdessä riittää pienempikin nopeus.
Miksi pumpun minimiksi on laitettu 1%? Joku erityinen syy?
-
Muutama kommentti uusimmasta softasta. Asennuksen jälkeen kiertovesipumppu kävi muutamia päiviä 70 - 75 % tehoilla ja kompuran herzit jossain 20. Lämmöt nousi sisällä normaalista n 20,5 asteesta 22 asteeseen. Seuraavan viikon aikana kiertovesipumpun tehot tippui 17 - 18 % paikkeille ja lämmöt sisällä alkoi painua jo alle 20 asteen. Nostin kiertovesipumpun minimin 30 % ja tilanne normalisoitui sisälämpöjen osalta sillä. Palautin kiertovesipumpun minimin 20 % ja sen jälkeen MLP toiminut moitteetta. Viime aikojen lukemat ovat näillä n 0 - miinus 2 keleillä liikkuneet kompura 26 - 32 hz, liuospumppu 32 % ja kv 33 - 34 %. Menolämpötila seuraa hyvin pyyntiä alle puolen asteen sisällä ja asteminuutit ei seilaa juuri ollenkaan ja pysyvät hyvin asetuksen -120 tuntumassa. Että olen kyllä tyytyväinen tilanteeseen, jos meno jatkuu samanlaisena. Uusi softa ollut käytössä nyt kuukauden (9172R2).
Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla ja on 1973 valmistunut okt pattereilla, 230 m2, kaikki lämmintä tilaa, Nibe 3-12, UKV-100 ja kaivo 240 m.
-
Mielenkiintoisesti tuo uusi softa käyttäytyy eri taloissa. Meillä nyt kuukausi tai pari menty kiertovesipumpun 96-100% välillä. Paitsi vettä tehdessä riittää pienempikin nopeus.
Miksi pumpun minimiksi on laitettu 1%? Joku erityinen syy?
Toi 1% on varmaan tehtaan jäljiltä oletusasetus. Nostin minimin 30% ja aamulla lämpötila oli noussut 21 asteeseen joten tilanne hyvä. Menolämpö nyt 35 astetta ja paluu 28. Onko raadilta mielipidettä mikä arvo minimiin on hyvä? Sen mitä nyt olen illalla ja tänään katsellut on kiertovesipumpun nopeus ollut kokoajan 30%. Aiemmin syksyllä se kävi reilusti isommilla kierroksilla.
-
Tuo pumpun nopeus riippuu lämmönjaosta, ei siihen taida mitään yleistä prosenttia olla. Jos siihen bugiin ei mitään korjausta ole, niin säädä vaikka siten, että 0 °C:n ulkolämpötilassa meno-tulo -erotus on kaksi astetta.
E: lattialämmitykselle tuo
-
Kesällä asennettu pumppu ja ei ole tähän mennessä tarvinnut puuttua säätöihin.
Onhan sihdit muistettu putsailla säännöllisesti, ja onko lattialämpö?
Täälä on nyt kv-pumppu 40% tauolla ja 100% lämmityksellä. Tarvii jossain vaiheessa kokeilla pudotella lämmitysnopeutta ja katsoa miten muuttuu. Tuo erillinen iso autotalli tosin vaatii täälä nuo isot nopeudet.
-
Tuo pumpun nopeus riippuu lämmönjaosta, ei siihen taida mitään yleistä prosenttia olla. Jos siihen bugiin ei mitään korjausta ole, niin säädä vaikka siten, että 0 °C:n ulkolämpötilassa meno-tulo -erotus on kaksi astetta.
E: lattialämmitykselle tuo
En löytänyt tuollaista säätöä huoltovalikosta. Tällä välin kvpumppu on alkanut nostamaan kierroksia ja käynyt jossain 40-55 % välillä. Menoveden ja paluuveden lämpötilaero tippunut 6 asteeseen. Sisälämpötila on noussut ja on jo päälle 22 jo eli voidaan alkaa kohta tiputtamaan käyrä 5 +2 tasosta alaspäin. Kotiväkikin rauhoittunut kun ei tarvi palella. Näyttää että toimintahäiriö mennyt ohi.
-
hei
yöllä oli 18 pakkasta ja ei ollut ensimmäinen kerta kun vaikutti lattialämmitykseen
meilä on olohuoneessa 2 piiriä mitä ohjataan yhdellä termarilla
toisen piirin lämpötila on useita asteita matalampi kuin toinen 5-7 astetta
häiriö varmaankin jää jakotukin puolelle mitä mieltä olette jos laittaa molemmille piireille omat termarit ?
otin juuri toimilaitteen pois kylmemmästä piiristä ts nyt siinä on vapaa kierto
onko niben ohjauksella jotain vaikutusta ?
ps
nämä valkoiset korkit toimilaitteiden sijasta, ne ovat vain korkkeja , niillä ei säädetä mitään- olenko oikeassa
ts ne laitetaan kiinni tiukasti
-
Lämpesikö kylmempi piiri kun otit toimilaitteen irti? Jos lämpesi niin toimilaite rikki.
Niillä korkeilla voi säätää virtausta karkeasti. Jos käännät korkin kiinni niin silloin suljet piirin.
-
eilen illalla otin toimilaitteen pois ja laitoin valkoisen korkin kokonaan kiinni- SIINÄ VIRHE
avasin juuri klo 9.20 korkin puoli kierrosta- seurataan tilannetta, ilmoittelen kohta tapahtuuko lämpötilassa jotain
-
vielä valkoisesta korkista
jos korkki on kokonaan pois - PIIRI AUKI VAI KIINNI ??
-
Piiri on auki kun korkki pois, jätä se siihen auki niin että juuri pysyy paikallaan....
-
kiitos
nyt on korkki oikein
voiko toimilaitteen vaihtaa toiseen piiriin ja testeta kuntoa vai onko jokaisessa toimilaitteessa oma osoite vai antaako keskusyksikkö osoitteen ja toimilaite seuraa käskyjä
-
kiitos
nyt on korkki oikein
voiko toimilaitteen vaihtaa toiseen piiriin ja testeta kuntoa vai onko jokaisessa toimilaitteessa oma osoite vai antaako keskusyksikkö osoitteen ja toimilaite seuraa käskyjä
Riippuu täysin toimilaitteista. Meillä perinteiset suoraan langalla termostaatilta toimilaitteelle. Mitä haluat testata, itse toimilaitteen toimivuutta, termostaatin toimivuutta vai venttiilintoimivuutta?
-
toimilaite on uponor 24 v vario +
haluan testata toimilaitteen toimiiko se
toimilaitetta ohjaan langattomalla termarilla- se toimii
aamulla tiedän toimiiko venttiili
-
toimilaite on uponor 24 v vario +
haluan testata toimilaitteen toimiiko se
toimilaitetta ohjaan langattomalla termarilla- se toimii
aamulla tiedän toimiiko venttiili
Kyllähän toimilaitteesta näkee onko se auki vai kiinni. Joku ikkuna tms niissä aina on, ja toimivuuden voi testata säätämällä termostaattia min-max.
Olikos nuo uponorin vario-termostaatit niitä virtausta säätäviä vai "tyhmää" auki-kiinni -mallia?
-
toimilaitteessa on ikkuna mistä näkee toiminnon
termaria säätämällä max -toimii
termaria min-toimii
toimilaite on virtausta säätävä
-
kertaus:
meillä tuvassa kaksi piiriä, toinen piirii ei lämpiä kovilla pakkasilla samaan kuin toinen
kumpaakin piiriä ohjataan yhdellä termarilla
otin pari päivää sitten toimilaitteen pois "viallisesta"piiristä ts laitoin vapaakierrolle
tänään 1.11 aamulla molemmat piirit olivat noin samoissa lämpölukemissa,
mutta yöllä ei ollut paljoa pakkasta - 12
tämä toisen piirin häiriö tuleen vain kovilla pakkasilla -20
en laita toimilaitetta piirin vielä
alkuviikosta pitäis tulla yli 20 pakkasia- silloin näkee vapaakierron
onko nibessä joku asetus mitä pitäis säätää
lämpötilat tulo meno
36 - 32
-
Ei se Nibestä johdu joten ei kannata sitä säädellä tuon takia. Jakotukin virtauksissa tai toimilaitteessa vikaa.
-
miten pystyn jakotukin virtaukseen vaikuttamann ?
jos otan jakotukista kaikki toimilaitteet pois ja laitan vapaakierron, mikä säätää sitten lämmön?
-
Maalämpökone itsessään toimii termostoituna ja säätää asumislämmön oikeaksi, kunhan löydät talollesi sopivan säätökäyräasetuksen Fighteristasi.
Takan lämmitystä se ei kuitenkaan ymmärrä, jollet laita maalämpökoneelle huonetermostaattia.
-
miten pystyn jakotukin virtaukseen vaikuttamann ?
jos otan jakotukista kaikki toimilaitteet pois ja laitan vapaakierron, mikä säätää sitten lämmön?
Juuri niinkuin tomppeli sanoo, eli maalämpökone säätää lämmön ja piirivirtauksilla pelataan sen tasaisen jakautumisen kanssa. Kyllä nuo yrityksen ja erehdyksen kautta saa aika nopeasti kohdilleen. Hyvä lähtösäätö virtauksiin on lattialämmityssuunnitelman laskennalliset arvot.
Itse olen tavannut pitää termostaatit noin 22-23, että leikkaa sitten pois reilun ylilämmön, vaikkapa takan aiheuttaman. Tuokin löytyy parhaiten kokeilemalla.
-
Juuri niinkuin tomppeli sanoo, eli maalämpökone säätää lämmön ja piirivirtauksilla pelataan sen tasaisen jakautumisen kanssa. Kyllä nuo yrityksen ja erehdyksen kautta saa aika nopeasti kohdilleen. Hyvä lähtösäätö virtauksiin on lattialämmityssuunnitelman laskennalliset arvot.
Oletettavasti siellä voisi olla jo virtaukset säädetty asentajien puolesta suunnitelman mukaisiksi. Niitä ei välttämättä kannata ensimmäisenä mennä säätämään.
-
liittenä lämpökäyräasetus
onko oikea kuva
löysin asetuksiin tällaiset arvot puhutaanko oikeista arvoista 7/3- pohjoisen asetukset
takka palaa jatkuvasti
huonetermostaatti: jakotukin toimilaitteille vai nibelle
lattialämmitykselle termari nibelle on varmaan liian nopea ??
tällä hetkellä on tuntuma että ottaisin kaikki toimilaitteet jakotulkista pois ja laittaisin vapaakierron ja antaisin niben säätää lämpötilan asetusten mukaan MUTTA EREHDYSTEN KAUTTA
-
Tuntuu aika tuhdilta tuo 5 ja 1. Eli vähän yli -10 pakkasilla jo pusketaan maksimilämmöt lattiaan?
Itse juuri tiputin 4 ja -1 omat asetukset, kun pukkaa hieman turhan lämmintä olemaan juuri nyt.
-
liitteessä muutos
miltä nyt näyttää
ens viikolla lupas koko viikon yli - 20
sitten käyrä näyttää tapansa
-
liitteessä muutos
miltä nyt näyttää
ens viikolla lupas koko viikon yli - 20
sitten käyrä näyttää tapansa
Toimilaitteet on irti?
Käyrä ainakin on paljon loivempi, ettei olisi liikaakin? Mutta ensi viikolla on varmaankin hyvä keli testata tuota miinuspäätä kohdalleen.
-
tällä hetkellä on tuntuma että ottaisin kaikki toimilaitteet jakotulkista pois ja laittaisin vapaakierron ja antaisin niben säätää lämpötilan asetusten mukaan MUTTA EREHDYSTEN KAUTTA
Tämähän on juuri se oikea tapa. :)
Sitten jos joku piiri/huone on muita kylmempi niin siellä ei silloin kierrä vesi yhtä hyvin kuin muissa.
-
siinä viime öinen käppyrä
nopeasti nibe reagoi noin klo 19 eilen illalla tein säädön ja näkyi heti käppyrässä
yöllä pakkasta 20 molemmin puolin
asteen verran sisälämpötila pudonnut ei paha
niben ulkolämpötila -anturista
-niben ja muiden mittareiden väliilä muutaman asteen ero
niben mittari on kiinni seinassä - antaako seinä - hirsiseinä " lämpöä " anturille ??
-
asteen verran sisälämpötila pudonnut ei paha
Tuo lämmityskäyrän säätö riippuu siitä lattiasta ja päällysteestä ja muutenkin siitä talosta. Odottelee muutaman päivän ja säätelee +/-:n kohdilleen, niin että sisälämpötila on sopiva. Kovin äkillisissä lämpötilan muutoksissa lattialämmitys saattaa olla vähän hidas reagoimaan.
Jos aina pakkasella on pienempi sisälämpötila kuin lauhalla kelillä, niin sitten pitää valita 4-käyrä ja säätä +/- taas kohdilleen.
Jos löydät LVI-suunnitelmat ja jakotukeissa on virtausmittarit, niin voisi joskus tarkistaa että ne lattialämmityspiirien virtaukset on suunnilleen suunnitelmia vastaavat.
niben ulkolämpötila -anturista
-niben ja muiden mittareiden väliilä muutaman asteen ero
niben mittari on kiinni seinassä - antaako seinä - hirsiseinä " lämpöä " anturille ??
Tuotahan voi tutkia. Joskus pohjoisemmassa (Lappiin harvemmin uskaltaudun) ilma menee pakkasella niin liikkumattomaksi, että jotain tuon tapaista saattaa tapahtua.
-
lattia on parkettia ja kiveä
mitä tarkoitat : +/ - kohdilleen
nibe lämpötilamittari on tällä hetkellä -18 ja kaksi muuta mittaria -22
mielestäni melko paljon on eroa
otan niben mittarin irti hirrestä näkee vaikuttaako
lämpötilat sisään ulos 34 / 31
-
Jos sitä Niben mittaria saa helposti siirrettyä, niin toki kannattaa kokeilla.
Lähinnä sitä tuossa lattia-asiassa hain, että joku rossipohja ja lankkulattia -yhdistelmä saattaa tarvita aika korkeita lämmitysveden lämpötiloja.
Tuolla +/- :lla tarkoitin tuota käyrän muutosta, en vaan muistanut oikeaa termiä enkä sitä älynnyt tuosta kuvasta lukea.
-
nyt meni perille * / - kiitos
ei ole rossi eikä lankku se on betonia
kävin juuri mittaamassa seinän missä niben mittari on
seinä -22
nibe -17
iso ero vai
täytyy katsoa tuleeko lämpöa kaapelin reiästä
Lämpöpumpun ulkolämpömittari ja helmiliittimistä
ylläolevasta ketjusta löytyi hyvää asiaa -kiitos
tuli vain mieleen että säästäköhän nibe väärässä paikkaan !!
-
siinä viime öinen käppyrä
nopeasti nibe reagoi noin klo 19 eilen illalla tein säädön ja näkyi heti käppyrässä
Käytetäänkö teillä paljon kuumaa vettä? Kun tuota laittamaasi käyrää katselin niin vuorokaudessa pumppu tekee 14 kertaa kuumaa vettä...
-
Lämpöpumpun ulkolämpömittari ja helmiliittimistä
ylläolevasta ketjusta löytyi hyvää asiaa -kiitos
tuli vain mieleen että säästäköhän nibe väärässä paikkaan !!
Saitko sen toimimaan ja mitä sieltä löytyi?
-
niben mittari näytää - 22
muut mittarit -27
nibeltä tilaan uuden mittarin
en lähde korjailemaan vanhaa mittaria, että näiden niben virheellisten arvojen kanssa elän
nämä minun viestit lähtivät tämän tuvan toisesta piiristä mikä ei toiminut
mutta tilanne nyt:
kumpikin piiri toimii tuvassa
kaikki toimilaitteet ovat paikoillaan
onko lämpökäyrän muutos vaikuttanut näin paljon ?
lämpötilat sisään ulos 34,5 / 29,5
lattian lämpö keskimäärin 22
sisällä 21
lämmintä vettä ei kulu mielestäni paljon
minulla on nibessä kaikki arvot tehdas asetuksia
nyt jos teillä on täsmäkysymyksiä minun nibestä niin kiitos, esim kuuma vesi
-
Käytetäänkö teillä paljon kuumaa vettä? Kun tuota laittamaasi käyrää katselin niin vuorokaudessa pumppu tekee 14 kertaa kuumaa vettä...
Taitaa ulkoinen varaaja aiheuttaa sen, että yhdellä tekemisellä ei tule täyteen vaan prioriteetti jakaa lämpimän veden tekemisen kahtia. Näin tulee pari piikkiä jokaisesta veden teosta.
Tosin miksi sitä vettä tehdään silti noin monta kertaa päivässä, meillä kolme-neljä kertaa vuorokaudessa. Onko lämpimän veden kierto joka viilentäisi varaajan noin nopeasti?
-
nibe ja vesivaraaja ovat omassa rakennuksessa
sieltä jaetaan lämmin vesi päärakennukseen noin 30 m
ja rantasaunaan noin 40 m
tämä kierrätys varmaakin viilentää veden
onko tähän veden kiertoon mitään asetusta millä sen saisi penemmäksi
-
Eikös tossa kannattais harkita jo sähköpriimaria niiden LVK tilalle, onko kierto molemmissa 'takapesissä'?
Tarvitaanko se 'Rantasaunassa' jatkuvasti?
Koitas ottaa se pois yhdeksi vrk ja ajattele/vertaile/mittaa paljonko siihen menee energiaa/vrk!
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8951.0;attach=10729;image)
-
mitä tarkoita sähköprimaari
rantasaunassa ei tarvi koko aikaa kiertää lämmintä vettä mutta päärakennus ja tekninen tila tarvii kierron
miten otan kierron pois
katkaisenko veden vai onko nibessä sellainen bitti mikä katkaisee kierron rantasaunaan
-
Pieni LV sähkövaraaja esim 30-60-100L tjms (riippuen tarpeesta), häviöt niillä luokkaa 1kWh/vrk...
En tiedä kuinka sun kierto on laitettu, siellähän on joku LV kiertopumppu joka on sähköissä kiinni jossain...onko se Nibeen kytketty vai tulppa seinässä vai kuinka?
Jos Nibessä niin siellä lieneen joku parametri millä sen saa pois...
-
Pieni LV sähkövaraaja ei riitä sen verran kova käyttö on mutta se ei ole jatkuvaa että vois katkaista kierron
otan nyt selville mistä voin katkaista lämpimän kierron rantasaunaan
-
Pieni LV sähkövaraaja ei riitä sen verran kova käyttö on mutta se ei ole jatkuvaa että vois katkaista kierron
otan nyt selville mistä voin katkaista lämpimän kierron rantasaunaan
Eikun sen sähkövaraajan tarkoitus on vain korvata se LV-kierto niin että sieltä sekottajasta tulee heti kuumaa ilman sitä kiertoa, sitten kun sitä määrää aletaan vaikka kahdesta suihkusta lorottamaan niin se LV tulee sieltä MLP:stä. Eli se priimari sekottaa siinä putkistossa jäähtyneeseen sopivan määrän kuumaa jotta se LV ehtii MLP:ltä taloon ja rantasaunaan.
Pistä poikki 1vrk koko LV-kierrosta niin näät kuinka paljon se vie energiaa...eli pääset käsiksi sen kuluttamaanenergiaan...sulla oli 14 LV starttia ja joku sano että 4 toisaalla=> 10kpl ylimääräistä jos nyt yhtään on samat kulutusmäärät LV:lle. 10 LV starttia energiaklutuksessa saa arvioitua tuosta käyrästäkin eli aika * pumpun teho * 10 on kiertoon menevä energia noin niinku kirveellä veistettynä.
Toisaalta tossa testissä joutuu sitten lorottamaan hanasta ylimääräistä vrt priimariin joten se vääristää kyllä tulosta. 2 samanlaista päivää (lämpötila) ja talo tyhjillään ja energiamittarista näkyy sitten ero LVK:lla ja ilman :P
-
sähkövaraaja onkin hyvä idea
kiitos
-
mutta tilanne nyt:
kumpikin piiri toimii tuvassa
kaikki toimilaitteet ovat paikoillaan
onko lämpökäyrän muutos vaikuttanut näin paljon ?
Juu, se lämpökäyrä on hyvä olla kohdillaan. Ne toimilaitteet sitten hoitaa erikoistilanteet, jos vaikka takkaa lämmittää vähän reilummin tai jotain muuta.
-
kyllä minä menekin tuon ulkolämpömittarin kimppuun
tänään tai huomenna tiedän enemmän vanhasta mittarista
silloin menee lämpökäppyrä taas uusiksi mutta niinkuin aikaisemmin sanottiin EREHDYSTEN KAUTTA
nyt laitan kierron pois rantasaunasta huomenna näkyy miten vaikuttaa käppyröihin
-
ulkona -28
niben mittari -22
en uskalla mennä tänään mittarin kimppuun- muoviset klipsit-olisi entinen koppa
mutta
voisiko joku sanoa , kysyä paria arvoa , joko paneelista tai uplinkistä- mistä näkisin missä menen niben kanssa nyt
-
Aika paljon heittää tuo mittari.
Semmoinen tuosta ulkoanturista vielä, että eihän se asentaja ole laittanut sinne johdoksi jotain 5x1,5mm² kuparikaapelia, joka johtaisi lämpöä anturiin? Onko johdon läpivienti tiivistetty sisäpuolelta?
Tulo- ja menolämpötilat on aina kiinnostavia. Löydätkö kompressorin prosentteja sieltä valikosta?
-
ulkona -28
niben mittari -22
Millaiset lukemat tulevat keruun kierrosta (kaivoilta), keruulle meno ja keruulta paluu nyt kun on kunnon pakkasia?
-
mittarin epäilen olevan väärässä paikkaa
nyt kotelo on kaapelireiän päällä- siirrän kotelon reiän päältä pois
lämmöt 35 / 30
löytyykö liitteestä jotain valaisevaa
keruu
-2
-4,4
-
Mun mielestä nuo on säätöjen puolesta ihan ok.
-
Keruulta (kaivoista) sisään tuleva -2C ja keruulle (kaivoille) menevä -4,4C. Kannattaa seurata noita kahta arvoa.
Kun arvo menee lähelle -8C, hidastaa invertteri kompressorin kierroksia.
Kaivoille menevän lämpötila -9C katkaisee kompressorin käynnin.
Aika alhaisia arvoja, mutta keruun dT, 2,4 astetta on hyvä. Seuraa tätä erotusarvoa; se ei saisi nousta liikaa. Pitäisi pysyä 3 :n -tuntumassa.
Kaivot kylmenevät vielä jonkin verran. Kaivoissa on luultavasti jo nyt jäätä kaivon yläosassa.
Seuraa myöskin muovisen paisunta-astian nestepintaa.
Ei saisi nousta astia täyteen.
-
Eikös tuon imukaasun lämpötilan pitäisi olla matalampi kuin keruun lämpötilan? Vai menikö mulla ajatukset solmuun vai näyttääkö nuo mittarit mitä sattuu?
-
meno paluu ollut aina kylmä kesälläkin
perinteistä kaivoa minulla ei ole
putket tulevat n. 1 metriin ja siitä alkaa eristäminen huoltorakennukseen
toinen putki n 15m sisälle ja toinen n 5m sisälle
mutta paisuntasäiliöstä olen huolissani nyt nesteen pinta kaarevalla osalla noin 70 mm korkkiin
ishiba
imukaasu 0,5
lämmönkeruu sisään -2,0
imukaasun pitäis olla matalampi esim -2,5
kun saan ulkolämpömittarin oikeaan paikkaan niin mihin laittaisin käppyrän
nyt asetus jyrkkyys 3 muutos 2
-
Kaivoilla tarkoitin maalämpökaivoja, niitä 2 * 175 m reikää.
-
sory minulla menee nämä termit joskus väärin
mutta asiaan
tarkoittako paisuntasäiliön täyttyminen nyt sitä että kaivoon on syntymässä jäätä
olet aikaisemmissa ketjuissa puhunut sähkövastusten käyttämistä
löydän varmaan jostain valikosta bitin minkä laitan toisin päin
-
Teillä on hiukan alimittaiset lämpökaivot ja siksi ne menevät vähän kylmänpuoleisiksi.
Lapissa tarvitaan huomattavasti syvemmät lämpökaivot, kuin Etelä-Suomessa
Jos lämmönkerunesteen paisuntasäiliö alkaa täyttymään pakkasilla, on se merkki siitä, että jää on voinut puristaa keruun putkia vekille.
Nibe F1255 osaa tietääkseni itse rajoittaa käyntitaajuuttaan ja sillä tavalla myöskin kompressorin kaivosta ottamaa lämpöenergiaa silloin, kun kaivoon menevän lämpötila laskee liian alas. Laitteeen softa yrittää suojella kaivoa jäätymiseltä.
On hyvä sallia sähkövastuksen käyttö.
Vastuskäyttö kytkeytyy silloin itsestään päälle, kun kompressorilla tuotettu lämpöenergia ei riitä pitämään asteminuuttilukemaa aisoissa.
-
imukaasu 0,5
lämmönkeruu sisään -2,0
imukaasun pitäis olla matalampi esim -2,5
kun saan ulkolämpömittarin oikeaan paikkaan niin mihin laittaisin käppyrän
nyt asetus jyrkkyys 3 muutos 2
Voi olla, että joku mittari näyttää väärin. Ei kai se haittaa jos se muuten toimii.
Tuo käppyrä selviää varmaan kokeilemalla, mutta jyrkkyys 3 muutos 1 voisi olla toimiva.
Vaikka se ulkomittari näyttää aika paljon väärin, niin sen vaikutus saattaa olla yllättävän pieni.
E: tuota kaivoa tietty syytä tarkkailla.
-
salli sähkövastuksen käyttö.
mistä löydän tämän kohdan valikoista ??
mitä teen paisuntasäiliön kanssa esim ensi yönä ??
muutin ulkolämpömittarin paikkaa noin tunti sitten
mutta vieläkin siinä on 5 asteen ero ts sama ero kuin ennen
tilaan nibeltä uuden mittarin
-
"salli sähkövastuksen käyttö. Mistä löydän tämän kohdan valikoista ??"
Olisiko täällä: 5.1.12 - sisäinen sähkölisäys ? En tunne Nibeä, tuon katsoin Niben asentajan käsikirjasta (https://www.nibe.fi/nibedocuments/19639/331299-3.pdf), sivulta 43.
"mitä teen paisuntasäiliön kanssa esim ensi yönä ??"
Riittää, kun seuraat sitä vaikkapa kerran päivässä.
-
lähti ulkolämpömittari toimimaan muutaman tunnin viive mutta nyt toimii
siirsin mittarin rasian kapelireiän päältä ppis reiän viereen
käppyrän laitoin 3 /1
paisuntasäiliö on hoidossa
sähkövastusta en kyennyt laittamaan toimintaan minulta puuttuu asetus jostain
minulla on kaksi kaivoa
onko nibessä asetusta missä pystyy katsomaan kumpaakin kaivoa erillään
näkisi onko ne balanssissa ??
-
Maalämpökoneissa on mahdollisuus vain yhden tulevan ja yhden maahan menevän mittaukseen.
Kun on kaksi suunnilleen yhtä syvää kaivoa, ovat ne tavallisesti ihan hyvin balanssissa ilman virtausten säätöäkin.
Myöskin se, että menon ja paluun dT reilusti alle 3, kertoo siitä, että virtaukset ovat kohtalaisen hyvin balanssissa.
-
kiitos hyvästä selkokielisestä vastauksesta
-
"salli sähkövastuksen käyttö. Mistä löydän tämän kohdan valikoista ??"
Olisiko täällä: 5.1.12 - sisäinen sähkölisäys ? En tunne Nibeä, tuon katsoin Niben asentajan käsikirjasta (https://www.nibe.fi/nibedocuments/19639/331299-3.pdf), sivulta 43.
Lähtisin tätä säätämään valikosta 4.9.3
E. käynnistysero lisälämpö
-
tältä näyttää 4.9.3 valikko
nykyinen arvo -78 gm
käynnistä kompressori -60 gm
käynnistysero lisälämpö 400 gm
lisälämm.portaiden ero 100 gm
mitä säädän
-
tältä näyttää 4.9.3 valikko
nykyinen arvo -78 gm
käynnistä kompressori -60 gm
käynnistysero lisälämpö 400 gm
lisälämm.portaiden ero 100 gm
mitä säädän
Tuo nykyinen arvo on koneen laskema.
Käynnistä kompura on se raja jonka alle "nykyisen arvon" tippuessa käynnistyy kompura. Tuo -60 vaikuttaa äkkiseltään suurelta, mutta Lapissa voi olla eri meininki, itselläni tällä hetkellä asetuksena -180.
Käynnistysero lisälämpö on ymmärtääkseni se käynnistä kompressori ja nykyinen arvo erotus (sinulla nyt 18) jolla vastukset kytketään päälle.
Nuo portaat tarkoittaa lisävastusten kytkeytymisvälejä. Aluksi yhdellä vastuksella ja jos ero kasvaa 100 gm niin sitten toinen lisää jne.
Näiden asetusten lisäksi, pitää siellä 4.9.2 asetuksissa olla sellaiset luvut, että lisäys toteutuu. Samoin 4.9.5:ssa ei saa olla lisäyksen estoja ohjelmoituna. Myös 4.2 kannattaa pitää asetus auto.
-
Oletusarvoina -60 pattereille ja lattialämmölle -120. Tuo -60 taitaa olla aina oletuksena vaikka muualta asetuksista olisi lattialämmitys valittuna lämmitysmuodoksi.
-
4.9.3
nykyinen arvo -78 gm
käynnistä kompressori -120 gm
käynnistysero lisälämpö 400 gm
lisälämm.portaiden ero 100 gm
4.2
auto
4.95
aktivoitu
4.92
lämmityksen pysäytys 17
lisäyksen pysäytys 15
suodatusaika 24 h
miltä nyt näyttää
-
Näkyykös @jukka52 se Rantasaunan kierron poisto pumpun graaffeissa?
-
4.92
lämmityksen pysäytys 17
lisäyksen pysäytys 15
suodatusaika 24 h
Täällä on suodatusaika (muistaakseni) 6h, jotta keväällä lakkaa herkemmin lämmittämästä mutta ennen kaikkea aloittaa lämmityksen herkemmin syksyllä kun on kosteampia kelejä.
-
Täällä on suodatusaika (muistaakseni) 6h, jotta keväällä lakkaa herkemmin lämmittämästä mutta ennen kaikkea aloittaa lämmityksen herkemmin syksyllä kun on kosteampia kelejä.
Tuo on hyvä kommentti. Kunpa minullekin olisi aikanaan sanottu tuo.
-
suodatus 6
rantasaunan otin pois kierrosta 4-5.11
liite mukana
melko outo kohta niiden päivien kanssa
-
Laita @jukka52 käppyrät niin että sama aikajakso kuin ennen Rantasaunan sulkua ja jälkeen, eli tuo aikaisempi tilanne ja alle nyt tilanne samallla aikapituudella...siitä voi jotain eroa nähdä.
Siis käyttövesi kierronko pois. Ja sitten olet kytkenyt takaisin sen? Siinä nyt näkee miten LV kierrättäminen on vaatinut yhtenään kompuraa töihin. Nyt Nibe tarvitsi vain lämmittää lattiaa. Käynti on tasaista.
Ei kai....olikohan serverit nurin...eikös tämä ollut kumminkin lattialämmitys?
Muillakin suoria viivoja, serveri onkelma
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8951.0;attach=10746;image)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5402.0;attach=10750;image)
-
nollataan nuo rantasaunan vanhat käppyrät, tein varmaan jotain muutakin niben kanssa mikä vaikutti ohjauksiin
laitan nyt 6.11 klo 12.30 rantasaunan kierron pois, niin huomenna ollaan vähän viisaampia
-
4.9.3
nykyinen arvo -78 gm
käynnistä kompressori -120 gm
käynnistysero lisälämpö 400 gm
lisälämm.portaiden ero 100 gm
Ja jos haluat vastuksia menevän aikaisemmin päälle pienennä tuota 400 gm. Noilla yo. arvoilla vastukset menee päälle kun asteminuutit laskee alle -520.
En kyllä osaa sanoa paljonko tuota uskaltaa pienentää mutta kokeile ja katso meneekö asteminuutit kuinka alas öisin ja käykö vastukset päällä.
-
kiitos vinkistä
tulen kokeilemaan eri arvoja
viikko eteenpäin on mukavaa pakkaskeliä 15-20 hyvä testausilma
-
Tilannekatsaus 1kk myöhemmin, katkokäynti lakkas 27.10
tila
keskiulkolämpötila BT1 -5.8°C
käyttöveden täyttö BT6 39.0°C
käyttövesi yläosa BT7 40.9°C
ulkolämpötila BT1 -4.9°C
virta EB100-BE1 0.0A
virta EB100-BE2 0.0A
virta EB100-BE3 0.0A
asteminuuttia -770GM
kompressorimoduuli
estetty ei
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 1206
kiertovesipumpun nopeus EP14 100%
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 34%
imukaasu EB100-EP14-BT17 4.6°C
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 48.5°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 24.3°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 1.9°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 -1.0°C
menolämpötila BT2 24.3°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 22.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 22.5°C
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 3727h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 291h
komp. taajuus nyt 28Hz
sallittu komp. taajuus min 20.0Hz
lämmitysjärjestelmä 1
lattiankuivaustoiminto pois
ulkoinen säätö S1 ei
huonelämpötila BT50 20.2°C
lask. menolämpötila S1 24.8°C
menolämpötila BT2 24.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 22.5°C
ulkoinen menoanturi BT25 --
lisäys
estetty kyllä
varokekoko 20A
aikakerroin 1126.3h
maks.sääd.sähköteho 6.0kW
teho sähkölisälämpö 0.0kW
energiamittari
allas, vain kompr. EP14 0.0kWh
allas2, vain kompr. EP14 0.0kWh
lv, ml. sis. lisäys EP14 1113.5kWh
lv, vain kompr. EP14 936.9kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14 17740.5kWh
lämmitys, vain kompr. EP14 9359.5kWh
virtaus BF1 24.7l/m
info
maa Suomi
sarjanumero 06540418107002
tuote F1255-12 R EM
versio 8539R3
-
Millasia suodatusaikoja muut käyttää? Täällä oli 24h vakiona, pudotin pari viikkoa sitten 12h, en nyt äkkiseltään ole huomannut mitään vaikutusta.
-
Millasia suodatusaikoja muut käyttää? Täällä oli 24h vakiona, pudotin pari viikkoa sitten 12h, en nyt äkkiseltään ole huomannut mitään vaikutusta.
Ei taida olla tuolla asetuksella vaikutusta muuhun kuin lämmityksen pysäytykseen. Kun suodatusajan keskilämpötila nousee yli pysäytyslämpötilan, lämmitys lakkaa.
-
Ei taida olla tuolla asetuksella vaikutusta muuhun kuin lämmityksen pysäytykseen. Kun suodatusajan keskilämpötila nousee yli pysäytyslämpötilan, lämmitys lakkaa.
Ja toisinpäin, eli koska lämmitys("kausi") alkaa.
-
aikakerroin 1126.3h
Ainoa mikä pisti silmään on tuo vastusten suuri käyttö vuoden aikana. Olikos tämän syy jo selvinnyt ja korjattu?
-
Ja toisinpäin, eli koska lämmitys("kausi") alkaa.
Kuvittelin sen vaikuttavan myös lämmitysveden lämpötilaan.
Ainoa mikä pisti silmään on tuo vastusten suuri käyttö vuoden aikana. Olikos tämän syy jo selvinnyt ja korjattu?
Ekat 4 kk ajettiin pelkillä sähkövastuksilla kun ei maapiiri ollut vielä kytketty.
-
Kuvittelin sen vaikuttavan myös lämmitysveden lämpötilaan.
Ekat 4 kk ajettiin pelkillä sähkövastuksilla kun ei maapiiri ollut vielä kytketty.
Ei se siihen vaikuta.
Ok, tämä selvä. :)
-
minulla on nyt logintutkija koneessa
ja parin päivän login siinä
mitä ruksaan logintutkijassa että saisin tärkeimmät käppyrät esille,
foorumissa on varmaankin kaavat jossain mutta en löytänyt voiko joku heittää linkin
-
minulla on nyt logintutkija koneessa
ja parin päivän login siinä
mitä ruksaan logintutkijassa että saisin tärkeimmät käppyrät esille,
foorumissa on varmaankin kaavat jossain mutta en löytänyt voiko joku heittää linkin
Oletusarvolla tulee tärkeimmät.
-
siinä edellinen vrk
-
Pistä vielä käyrät näkyviin ja/tai lokifile liitteeksi.
-
siinä logi
file kysyy tallennetaako se tietokantaan
mihin teen tietokannan
-
file kysyy tallennetaako se tietokantaan
mihin teen tietokannan
Tekee tietokannan oletuksena siihen samaan kansioon missä lokitutkija on. Siihen vaan...
-
voisiko joku kertoa näista linkeistä
-
voisiko joku kertoa näista linkeistä
Toimivatko nuo linkit?
- http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg
- http://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg
-
ei toiminut sinun linkit
kenellä se toimii, niin se toimii reaaliajassa
sen takia olen kiinnostunut
-
voisiko joku kertoa näista linkeistä
1-wire verkon keräämiä Ds 1820 anturiverkon ( 31kpl) lämpötila ja kulutustrendejä jotka Logtemp sovellus lähettää mittauskierroksen jälkeen mun kotivuille elisanettiin ja noilla osoitteilla voi netin kautta seurailla
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg
Noissa alaolevissa on https alussa ,toimii jos laittaa http (?)
Toimivatko nuo linkit?
- https://www.elisanet.fi/matsut/talo/day.jpg
- https://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg
-
Aikaisemmin keväällä kokeilin tuota uudempaa softaa mutta en kauan. Syyskuun lopulla sen taas asensin ja vaikutelma oli sama kuin keväälläkin, eli lämmityksen kiertovesipumppu käy about täysillä. Marraskuun alussa kävin sitten sihdit läpi, maakierto puhdas, mutta lämmityksessä aika paljon mähjää. Osa varmaan peräisin autotallin uuden konvektorin asennuksesta tms. Aikaisemmin maksimi virtaus oli about 25 l/min ja puhdistuksen jälkeen 30 l/min.
Käyrähän muuttui paremmaksi, mutta nyt sitten lasku on pysähtynyt 77% kohdalle. Ja lattian dT on jämähtänyt noin 1 asteen kohdalle. Ainoastaan kovemmilla pakkasilla ero on kasvanut noin kolmeen. Tosin itseäni mietityttää mistä dT lasketaan, menolämpötila-paluu vai BT25-paluu? Nyt +4 kelillä esim meno 28, lattiaan 27 (joka asetettu minimiksi) ja paluu 26. Miksi kierroksia tällaisella kelillä ei voisi tiputella vielä alemmaksi? Vai onko noin viikon otos liian lyhyt?
-
Ja lattian dT on jämähtänyt noin 1 asteen kohdalle. Ainoastaan kovemmilla pakkasilla ero on kasvanut noin kolmeen. Tosin itseäni mietityttää mistä dT lasketaan, menolämpötila-paluu vai BT25-paluu? Nyt +4 kelillä esim meno 28, lattiaan 27 (joka asetettu minimiksi) ja paluu 26. Miksi kierroksia tällaisella kelillä ei voisi tiputella vielä alemmaksi? Vai onko noin viikon otos liian lyhyt?
Lauhduttimen dT BT2 - BT3 ja pattereiden/lattian dT BT25-BT3 ... näin ymmärtäisin.
-
Lauhduttimen dT BT2 - BT3 ja pattereiden/lattian dT BT25-BT3 ... näin ymmärtäisin.
Eka on nyt 2,3 ja toinen 1,3. Ja pumppu nosti nopeuden 77% -> 79% vaikka molemmissa olisi varaa hiljennellä.
-
mistä näkee että lisävastukset ovat toiminnassa -logista??
lämpötila - 23
kaivo kovilla
-
OT: Tätä on ollut jännä seurata kun tälläkin hetkellä meillä +8C. Huomaa kyllä että lämmitystarve riippuu suuresti sijainnista.
-
mistä näkee että lisävastukset ovat toiminnassa -logista??
lämpötila - 23
kaivo kovilla
Kyllä sen näkee valikoista - on-line.
Lokiin tieto myös menee.
-
Vai onko noin viikon otos liian lyhyt?
Ainakin itsellä kesti useampia viikkoja että pumppu "oppi". Antaisin olla vielä jonkin aikaa...
Eka on nyt 2,3 ja toinen 1,3. Ja pumppu nosti nopeuden 77% -> 79% vaikka molemmissa olisi varaa hiljennellä.
Täällä lattian dT 2,7 astetta nyt kun ulkona +3. Pumppu hidastanut pikkupakkasten reilusta 55% --> 50%.
-
mistä näkee että lisävastukset ovat toiminnassa -logista??
lämpötila - 23
kaivo kovilla
Jos "aikakerroin" on kasvanut niin vastukset on ollu päällä. Jos "teho sähkölisälämpö" on muuta kuin nolla niin vastukset on päällä.
-
Date
Time
version(43001)
R-version(44331)
BT1(40004)
BT2(40008)
EB100-EP14-BT3(40012)
BT6(40014)
EB100-EP14-BT10(40015)
EB100-EP14-BT11(40016)
EB100-EP14-BT12(40017)
EB100-EP14-BT14(40018)
EB100-EP14-BT17(40022)
Tot.Int.Add(43084)
EP14-BF1 (40072)
Alarm number(45001)
Calc. Supply(43009)
Degree Minutes(40940)
BT1-Average(40067)
compr. freq. act.(43136)
Relays PCA-Base(43514)
GP1-speed EP14(43437)
GP2-speed EP14(43439)
Prio(43086)
mikä näistä login otsikoista on sähkölisälämpö tai ja aikakerroin
-
Date
Time
version(43001)
R-version(44331)
BT1(40004)
BT2(40008)
EB100-EP14-BT3(40012)
BT6(40014)
EB100-EP14-BT10(40015)
EB100-EP14-BT11(40016)
EB100-EP14-BT12(40017)
EB100-EP14-BT14(40018)
EB100-EP14-BT17(40022)
Tot.Int.Add(43084)
EP14-BF1 (40072)
Alarm number(45001)
Calc. Supply(43009)
Degree Minutes(40940)
BT1-Average(40067)
compr. freq. act.(43136)
Relays PCA-Base(43514)
GP1-speed EP14(43437)
GP2-speed EP14(43439)
Prio(43086)
mikä näistä login otsikoista on sähkölisälämpö tai ja aikakerroin
Korostettu on Lisävastuksen teho (100 tarkoittaa 1 kW)
Aikakerrointa ei tule lokiin, sen näkee vain "Lisäys" - menussa.
-
Tot.Int.Add(43084)
näytti nollaa koko vrk 9-10.11 ja pakkasta parhaimmillaan -27
5.1.12 - sallia sähkövastuksen käyttö.
Tässähän tarkistetaan virrantunnistin onko asennettu
minulla ei ole virrantunnistimia asennettu
sähkövastuksen käyttöönotto pysähty tähän ?
ALLAOLEVAT VALIKOT OVAT SÄÄTÖJÄ-lukuihin ei kannata nyt takertua
4.9.3
nykyinen arvo -78 gm
käynnistä kompressori -120 gm
käynnistysero lisälämpö 400 gm
lisälämm.portaiden ero 100 gm
4.2
auto
4.95
aktivoitu
4.92
lämmityksen pysäytys 17
lisäyksen pysäytys 15
suodatusaika 24 h
pitääkö tämä järjestys paikkansa, jos ei pidä niin poistan tekstin
vai puuttuuko joku asetus vielä
-
Ainakin itsellä kesti useampia viikkoja että pumppu "oppi". Antaisin olla vielä jonkin aikaa...
Täällä lattian dT 2,7 astetta nyt kun ulkona +3. Pumppu hidastanut pikkupakkasten reilusta 55% --> 50%.
Vielä ajellaan 78%:lla ja dT pieni.
Asiasta hieman toiseen, maakierrossa dT on 3-4 välillä koko ajan. Esim nyt kiertopumppu 33% kierroksia ja ulos 0,3C ja sisään 4,2C eli dT on 3,9K. Jos tuon pitäisi olla likempänä kolmea niin mikä on logiikka ajaa pumppua noin hitaalla? Onkohan Nibellä mennyt johtosarjat ristiin...
-
5.1.12 - sallia sähkövastuksen käyttö.
Tässähän tarkistetaan virrantunnistin onko asennettu
minulla ei ole virrantunnistimia asennettu
sähkövastuksen käyttöönotto pysähty tähän ?
Ei se tuohon pysähdy, meilläkään ei ole virrantunnistimia ja vastukset toimii jos tarvetta.
4.9.3
nykyinen arvo -78 gm
käynnistä kompressori -120 gm
käynnistysero lisälämpö 400 gm
lisälämm.portaiden ero 100 gm
Onko asteminuutit käyneet kuinka alhaalla? Noilla arvoilla vastukset menee päälle jos asteminuutit alle -520.
-
Asiasta hieman toiseen, maakierrossa dT on 3-4 välillä koko ajan. Esim nyt kiertopumppu 33% kierroksia ja ulos 0,3C ja sisään 4,2C eli dT on 3,9K. Jos tuon pitäisi olla likempänä kolmea niin mikä on logiikka ajaa pumppua noin hitaalla? Onkohan Nibellä mennyt johtosarjat ristiin...
Vertailun vuoksi meillä maakierron dT nyt 3,3 kun ulkolämpö -1 ja kiertopumppu 18%.
Kumma kyllä ettei tuo uusin softa pelaa kaikilla kunnolla. Oliskohan kohta tulossa uutta päivitystä...?
-
Vertailun vuoksi meillä maakierron dT nyt 3,3 kun ulkolämpö -1 ja kiertopumppu 18%.
Kumma kyllä ettei tuo uusin softa pelaa kaikilla kunnolla. Oliskohan kohta tulossa uutta päivitystä...?
Nyt dT on myös 3,3 lämmönkeruupumppu 34%. Harvinaisen alhaalla. Mutta en tästä kait sitten enempää hämmenny, jos lämmintä riittää eikä paikat hajoa. Kun vain se sisäkierto rauhoittuisi (nyt 77%).
-
Asiasta hieman toiseen, maakierrossa dT on 3-4 välillä koko ajan. Esim nyt kiertopumppu 33% kierroksia ja ulos 0,3C ja sisään 4,2C eli dT on 3,9K. Jos tuon pitäisi olla likempänä kolmea niin mikä on logiikka ajaa pumppua noin hitaalla? Onkohan Nibellä mennyt johtosarjat ristiin...
Ei se 3K mikään absoluuttinen totuus ole. Esim Viessmanin pumput pyrkivät 4 K lämpötilaeroon vakiona.
Kaikkihan riippuu siitä millainen vrtausvastus kaivossa on. Kumpi antaa paremman copin, käyttää pumppausenergiaa hiukan vai vai säästää sitä ? Jossain kohtaa tulee kuitenkin tilanne että härkäpäisesti ei kannata enää pyrkiä mahdollimman pieneen deltaan vaan hyötysuhteen kannalta parempi tulos saatetaan saavuttaa jo alhaisemmallakin kiertonopeudella. Toki asiassa on paljon muuttujia kuten kaivon lämmönluovutus yms..
-
Noilla arvoilla vastukset menee päälle jos asteminuutit alle -520
noin alhaalla ei ole käynyt
-
Voi olla, että kompressorin tehot riittää melko koville pakkasille asti ja vastukset ei ihan heti ole menossa päälle. Tuohan ei haittaa, vaikka nuo asteminuutit onkin tuolla miinuksella tuon verran. Luultavasti ne sieltä sitten nollautuu, kun sää taas lämpenee.
-
Voi olla, että kompressorin tehot riittää melko koville pakkasille asti ja vastukset ei ihan heti ole menossa päälle. Tuohan ei haittaa, vaikka nuo asteminuutit onkin tuolla miinuksella tuon verran. Luultavasti ne sieltä sitten nollautuu, kun sää taas lämpenee.
Aika helppoahan tuon kokeilu on kun laittaa esimerkiksi tuon 500->400 ja katsoo kuinka paljon sähköä oikeasti kuluu. Voihan olla, että nuo huiput on vain muutamien tuntien mittaisia vuodessa.
-
Kompuratehoja tuolta aiemmasta kuvasta arvioin.
Ulkolämpötila ollut -14,4 °C - -23,5 °C ja kompura 36,9 Hz - 67 Hz. Eikös näissä hertsejä riitä 120:een asti?
-
Kompuratehoja tuolta arvioin: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8951.0;attach=10805
Ulkolämpötila ollut -14,4 °C - -23,5 °C ja kompura 36,9 Hz - 67 Hz. Eikös näissä hertsejä riitä 120:een asti?
Tehojen puolesta ei varmaan ongelmaa ole. Mutta jos ei halua kaivoa kuormittaa niin ehkä sitten?
-
Tuohon kaivohommaan en pysty ottamaan kantaa.
-
Tehojen puolesta ei varmaan ongelmaa ole. Mutta jos ei halua kaivoa kuormittaa niin ehkä sitten?
kyllä , kaivo minua huolettaa meillä tulee vielä yli -35 pakkaskausia
ja haluan itselleni rauhan että vastukset toimii
siis minkä arvon laitan ja mihin sen laitan
-
kyllä , kaivo minua huolettaa meillä tulee vielä yli -35 pakkaskausia
Minkälainen instanssi tuon kaivotuksen on mitoittanut?, onko se täällä foorumilla myös laskettu?
Isot erilliset tilat + Lappi + Hirsiseinä...hmmm kova kuorma, onko kuinka koska kuivateltu kämppää rakennusvaiheessa jo sillä pumpulla jos se on vähän ylirasittanut aluksi?
@tomppeli voi kertoa paljonko Lapissa tuosta kaivotuksesta 2x175m saa energiaa, saako edes 30MWh?
-
kyllä , kaivo minua huolettaa meillä tulee vielä yli -35 pakkaskausia
ja haluan itselleni rauhan että vastukset toimii
siis minkä arvon laitan ja mihin sen laitan
Minusta asteminuuttiarvot näyttävät tehdasasetuksilta, eli tulevat kohtuullisen nopeasti apuun jos kompura ei riitä.
Invertterit osaavat lisäksi keventää kaivon kuormaa (= käyttää vastuksia) jos kaivo menee liian kylmäksi.
Toki mitoitus pitää olla kunnolla tehty.
-
kyllä , kaivo minua huolettaa meillä tulee vielä yli -35 pakkaskausia
ja haluan itselleni rauhan että vastukset toimii
siis minkä arvon laitan ja mihin sen laitan
Tuota "käynnistysero lisälämpö 400 gm" pienentämällä vastukset tulee peliin aikaisemmin. En kyllä uskalla sanoa mikä on "oikea" arvo sinun tapauksessasi...
E. Tuossa laittamassasi kuvassa asteminuutit olleet ainoastaan 40 gm alle -120.
-
Minkälainen instanssi tuon kaivotuksen on mitoittanut?, onko se täällä foorumilla myös laskettu?
Isot erilliset tilat + Lappi + Hirsiseinä...hmmm kova kuorma, onko kuinka koska kuivateltu kämppää rakennusvaiheessa jo sillä pumpulla jos se on vähän ylirasittanut aluksi?
@tomppeli voi kertoa paljonko Lapissa tuosta kaivotuksesta 2x175m saa energiaa, saako edes 30MWh?
Arvioidaanpa tuota yhdellä Rovaniemen kohteen arvoilla...
...
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 13,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 13,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -35 °C
▪ Maasta kerätään ( 3,9 COP) 10,1 kW 33 624 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 11 773 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 1 kWh) 11 774 kWh
Tarvitaan 2 kpl 246 aktiivimetrin syvyistä kaivoa. Virtaus vähintään 0,75 l/s ja kaivoa kohden vähintään 0,38 l/s.
...
Eli tuosta tulee 33624kWh/2/246m energiaa per aktiivikaivometri = 68kWh/m@Rovaniemi
Eli tuon mukaan 2*175m(aktiivi jos on)*68kWh/m = 23919kWh energiaa saatais 2x175m aktiivikaivoista Rovaniemellä.
Onko tuo sitten riittävästi @jukka52 komplexiin...vähän epäilen ja niinhän nuo lukematkin hiukan viittaa...
-
ylläolevassa viestissä kaikki oleellinen mitä minun kaivot tuottaa
mutta ennekuin lähden kaivamaan lisämonttua niin laitan niben säädöt kohdilleen- nythän ne eivät ole
yritän ratkaista suurta salaisuutta miten minun lisävastukset tulee mukaan-millä arvoilla
tämä nyt ei ole mikään uskon asia, mutta minä usko että saatuani niben arvot kohdilleen , tulee se auttaamaan myös paljon kaivoja,
palaan vielä esim lisävastuksiin, kun saan lisävastukset "hallintaan" ts tiedän milloin menee päälle milloin pois
se auttaa minua ja kaivoa
maalämpöhän koostuu monesta asiasa
-kaivot
-nibe
-putkityöt-joku saattaa säveltää putkituksissa- tekee omia virityksiä, mitkä näkyvät tämän hetkisissä käppyröissä !!
-rakennukset mihin lämmitys kohdistuu
kun olen saanut nämä ylläolevat asia toimimaan toistensa kanssa , niin silloin osaan sanoa kaivanko montun vai jotain muuta
-
Onhan se hyvä varmistaa että miten se pumppu onnistuu suojaamaan kaivot...se lienee jo ihan aiheellista.
Se kaivojen auttaminen sähköllä tekee järjestelmästä tavallaan 'osatehoisen' ja siitä sitten omat seuraamuksensa (=sama kuin VILP).
Joko olet saanut selville paljonko hukkaat kaivoenergiaa niihin LV-kiertoihin?
Mitens muuten on, saako kotivähennystä lisäkaivon poraamiseen...totta kai saa 8) eikös tämä kumminkin ole tavallaan 'uudiskohde'. Missähän kohtaa 'uudiskohde' takki vaihtuu?
-
yritän ratkaista suurta salaisuutta miten minun lisävastukset tulee mukaan-millä arvoilla
tämä nyt ei ole mikään uskon asia, mutta minä usko että saatuani niben arvot kohdilleen , tulee se auttaamaan myös paljon kaivoja,
Lisävastukset tulevat mukaan kun asteminuuttiarvo (=lämmitysvelka) alittaa arvon käynnistysero lisälämpö [-400 gm] + käynnistä kompressori [-120 gm] = -520GM .
Silloin tulee 1 kW lisätehoa mukaan.
Kun/jos asteminuuttiarvo vielä laskee, niin lisää vastuksia (1kW kerralla) tulee mukaan arvon lisälämm.portaiden ero -100 gm mukaisesti (Tehdasasetus = -620GM).
ESIMERKKI UUDELLEEN TEHDASASETUKSILLA:
käynnistä kompressori -120 gm
käynnistysero lisälämpö 400 gm
lisälämm.portaiden ero 100 gm
Kompressori käynnistyy, kun asteminuuttiarvo alittaa -120GM.
Kun asteminuutit alittaa arvon -520GM, niin 1kW lisävastusta on käytössä.
Kun asteminuutit alittaa arvon -620GM, niin 2kW lisävastusta on käytössä.
Kun asteminuutit alittaa arvon -720GM, niin 3kW lisävastusta on käytössä. ... jne ...
Lisävastuksia poistuu käytöstä 1kW kerrallaan, kun lämmitysvelka (=asteminuuttiarvo) vähenee.
Täällä on myös lyhyt kaivo, mutta kyllä sen kanssa on tultu toimeen. Lisävastusta on 8 vuoden aikana käytetty alle 2000kWh.
Todella kovilla pakkasilla kaivosta tulee -3C ja sinne menee -6C. Näitä on ollut 2-3 kertaa meidän maalämpöhistoriassa.
Loggaus kannattaa pitää aina päällä ja seurata järjestelmän toimintaa esim. logintutkijan avulla.
Invertterikoneissa on myös "kaivonsuoja".
Eli jos keruuneste kylmenee liikaa, niin Nibe ottaa lisävastuksia käyttöön vaikka asteminuuttiarvo ei sitä vielä vaatisi.
Edit:
Jos haluat varmistaa toiminnan, niin voit muuttaa tilapäisesti
käynnistysero lisälämpö -> 150 gm
lisälämm.portaiden ero -> 20-50 gm
ja nosta lämpökäyrää 2-3 pykälällä
ja jotta kulutusta on varmasti tarpeeksi, niin laita kuumavesihana auki.
Tuolla kuormalla pitäisi asteminuuttivelka kasvaa reilusti ja Nibe nostaa kompressorin taajuuden "tappiin" ja lopuksi vastukset tulevat mukaan.
Jos vastukset ei vielä tule mukaan, niin nosta lämpökäyrää lisää.
-
Onhan se hyvä varmistaa että miten se pumppu onnistuu suojaamaan kaivot...se lienee jo ihan aiheellista.
Se kaivojen auttaminen sähköllä tekee järjestelmästä tavallaan 'osatehoisen' ja siitä sitten omat seuraamuksensa (=sama kuin VILP).
Joko olet saanut selville paljonko hukkaat kaivoenergiaa niihin LV-kiertoihin?
Mitens muuten on, saako kotivähennystä lisäkaivon poraamiseen...totta kai saa 8) eikös tämä kumminkin ole tavallaan 'uudiskohde'. Missähän kohtaa 'uudiskohde' takki vaihtuu?
Minustakin nuo LV kierrot kannattaisi korvata pikku sähkövaraajilla.
-
Minustakin nuo LV kierrot kannattaisi korvata pikku sähkövaraajilla.
Juu näin on, käytiin läpi jo ketjussa aiemmin...
-
Onhan se hyvä varmistaa että miten se pumppu onnistuu suojaamaan kaivot...se lienee jo ihan aiheellista.
Se kaivojen auttaminen sähköllä tekee järjestelmästä tavallaan 'osatehoisen' ja siitä sitten omat seuraamuksensa (=sama kuin VILP).
Eikös kaivon riittävyys tule kutakuinkin suoraan vuosittaisesta kWh:sta, johon osatehoisuus ei juurikaan vaikuta. Siis niitä viimeisen 10-30% tehoja on niin vähän, että ne eivät juuri vuosikulutuksessa näy. Kaivon säästäminen vaatii varsin reilua osatehoa eli vastusten käyttöä jo pienehköillä pakkasilla.
Eikös VILPin suurempi vuosikulutus johdu pääosin kylmällä huonommasta COP:sta eikä niinkään tehon hyytymisestä kylmällä, josta seuraa osatehoisuutta. Tietysti Pohjois-Suomessa VILP saattaa olla pahasti osatehoinen.
-
Invertterikoneissa on myös "kaivonsuoja".
Eli jos keruuneste kylmenee liikaa, niin Nibe ottaa lisävastuksia käyttöön vaikka asteminuuttiarvo ei sitä vielä vaatisi.
Valikko 5.1.7 - keruuhälytysasetukset
Tehdasasetus: -8 °C
Säätöalue: -12 – 15 °C
Sivu 46 - https://www.nibe.fi/nibedocuments/24314/331299-4.pdf (https://www.nibe.fi/nibedocuments/24314/331299-4.pdf)
... Kompressorin pyörimisnopeutta lasketaan, kun lämmönkeruunesteen
lämpötila lähestyy lämmönkeruunesteen lämpötilan asetettua
minimiarvoa . Kompressorin ohjaus pyrkii pitämään lämmönkeruunesteen
menolämpötilan 2 astetta korkeampana kuin lämmönkeruunesteen
menolämpötilan asetettu minimiarvo.
Jossakin luin että se koneen ensimaineen suojaus askel alkaa jo 2.5
astetta korkeampana.
-
nyt tulee täyttä asiaa
ehdin varmaakin klo 16 jälkeen nipen kimppuun
en ole vielä tarkemmin ottanut selkoa säädöista, mutta nythän minulla ei ole sisälämpömittaria
minulla on takka jossa palaa puuta pari kertaa päivässä- tuottaa lämpöa paljon
nythän nibe ei tiedä takan lämmöstä mitään
mutta jos sisälämpömittari antais lämpötilan nibelle, ja nibe säätää tarpeen mukaan
onko näin yksinkertainen
onko rasberyssä tullut mitään uutta niben kannalta - komponenteja yms
-
Lattialämmityksen kanssa ei suositella sisälämpömittarilla ohjattavaa säätöä, koska muutokset ottaa niin pitkän ajan ennenkuin vaikuttaa mihinkään. Alkaa lämpötilat sahaamaan sitten mitä ilmeisimmin. Mutta ainahan sitä voi kokeilla, voisin kuvitella että jos takka palaa säännöllisesti niin voisihan tuo toimiakkin. Mutta saman asianhan ajaisi se että tiputtaa lämpökäyrää, toki siten jos matkalle lähtee ja takkaa ei lämmitetä niin käyrää pitäisi rukata korkeammaksi ettei kämppä liikaa kylmene.
-
nyt tulee täyttä asiaa
ehdin varmaakin klo 16 jälkeen nipen kimppuun
en ole vielä tarkemmin ottanut selkoa säädöista, mutta nythän minulla ei ole sisälämpömittaria
minulla on takka jossa palaa puuta pari kertaa päivässä- tuottaa lämpöa paljon
nythän nibe ei tiedä takan lämmöstä mitään
mutta jos sisälämpömittari antais lämpötilan nibelle, ja nibe säätää tarpeen mukaan
onko näin yksinkertainen
onko rasberyssä tullut mitään uutta niben kannalta - komponenteja yms
No jos pari kertaa päivässä takkaa niin eikös tuo jo näy kuumuutena takan ympäristössä...luulisi?
Manuaali(t) kouraan tai ruutuun ja sieltä käymään asioita läpi, hakusana 'huoneanturi' Niben manuskaan ja sieltä löytynee jotain tietoa mitä se 'sisälämpömittari' vois tehdä. Saattaa olla että etähuoneet viilenee.
Toisaalta taas jos on termostaatit lattialämmityksissä niin sitäkin kautta pitäis takka-alue säätyä automatik, mutta siitä taas voi olla muita haittoja kun Nibe haluaa lämmityspiirissä olevan virtausta 'tarpeeksi'. Se on semmosta tasapainoilua.
En tiedä onko laitoksen rakenne jossain paremmin mutta mitään puskuria/varaajaa ei taida olla, mitens ne termostaatit jakotukissa/huoneissa.
-
Valikko 5.1.7 - keruuhälytysasetukset
Tehdasasetus: -8 °C
Säätöalue: -12 – 15 °C
Jossakin luin että se koneen ensimaineen suojaus askel alkaa jo 2.5
astetta korkeampana.
Tätä samaa mietin noiden asteminuttiasetusten lisäksi...
-
No jos pari kertaa päivässä takkaa niin eikös tuo jo näy kuumuutena takan ympäristössä...luulisi?
meillä takka toimii ruuan laittamiseen ts sitä ei polteta täysillä
haudutusuunin lämpötila koko päivän 100-150
takassa pyritään pitämään tasainen lämpö läpivuorokauden
ja miltä näyttää nyt viikon asteminuutit pakkanen ollut -28 -tämän päivän 0
-
Tätä samaa mietin noiden asteminuttiasetusten lisäksi...
Tämähän se oikea tapa on varjella kaivoa. Toinen tapa vastuksille (asteminuutit) on siihen että jos koneesta loppuu teho kesken.
-
Millä nopeudella kompressori on käynyt?
Mikä on kaivolta tulevan lämpötila?
-
tässä käppyrät
tulen laittamaan toisen paisuntasäiliön rinnalle- nyt pinta vaihtelee turhan paljon - mitä mieltä
-
Näyttäisi näiden otosten mukaan koneessa olevan vielä hiukan varaa.
Vastukset tullevat apuun yli -30C pakkasilla.
Kaivojen kuormituksen näkee vasta pitkien pakkasjaksojen aikana.
Sitä kannattaa seurata.
Kaivot kylmenevät vuosien mittaan.
Täällä on kylmennyt n. 1,5C
-
onko kaivoille omaa virtausmittaria l/min esim ?
pumpun nopeushan on prosenteina se varmaan riittää
nyt tulee huonot testikelit pari viikkoa eteenpäin- muutama aste pakkasta
lähetän vielä yhden kuvan tulo meno käppyrän-onko se ihan normaali
-
onko kaivoille omaa virtausmittaria l/min esim ?
pumpun nopeushan on prosenteina se varmaan riittää
nyt tulee huonot testikelit pari viikkoa eteenpäin- muutama aste pakkasta
lähetän vielä yhden kuvan tulo meno käppyrän-onko se ihan normaali
Jos virtausmittari on, niin se löytyy menusta tai lokista BF** - tunnuksella. ... Joissain malleissa se on, tsekkaa myös manuaali.
Jos tarkoitat kompressorin nopeutta prosentteina, niin riittää.
Käppyrä näyttää normaalilta, joskin käyttövettä tehdään todella paljon, mutta tuostapa on jo aiempaa keskustelua.
-
Jos virtausmittari on, niin se löytyy menusta tai lokista BF** - tunnuksella. ... Joissain malleissa se on, tsekkaa myös manuaali.
Jos tarkoitat kompressorin nopeutta prosentteina, niin riittää.
Käppyrä näyttää normaalilta, joskin käyttövettä tehdään todella paljon, mutta tuostapa on jo aiempaa keskustelua.
Kaivolle ei taida olla missään Nibessä virtausmittaria, vain lämmitykselle.
-
Jos virtausmittari on, niin se löytyy menusta tai lokista BF** - tunnuksella. ... Joissain malleissa se on, tsekkaa myös manuaali.
Jos tarkoitat kompressorin nopeutta prosentteina, niin riittää.
Käppyrä näyttää normaalilta, joskin käyttövettä tehdään todella paljon, mutta tuostapa on jo aiempaa keskustelua.
Kompressorin nopeus on Hz, lämmityksen ja keruun pumput %.
-
vielä asiaa asteminuuteista
liite 29.11 - 30.11
pakkanen kirii noin - 20, mutta asteluvut ei tunnu reagoivan
siinä oli 29.11 sähkökatkos välillä klo 17.12-17.55 -nollasko jonkin arvon ??
toinen liite MUT
minulla on tehdasasetus, lattialämmitys , MUT 26- , mikä on etelän arvo, onko tämä sotkenut niben säätöjä ??
miten vaikuttaa eston ohjelmointi, se on minulla nyt POIS, mutta helpissä oli lause:
pitkäaikainen esto voi huonontaa mukavuutta ja käyttötaloutta
mikä on oikea asetus 4.9.5
-
vielä asiaa asteminuuteista
liite 29.11 - 30.11
pakkanen kirii noin - 20, mutta asteluvut ei tunnu reagoivan
siinä oli 29.11 sähkökatkos välillä klo 17.12-17.55 -nollasko jonkin arvon ??
Johtuukohan tuo jatkuva asteminuuttien miinuksella olo kylmästä kaivosta? Siis ei kai se mitään haittaakkaan, kun se on vaan Niben oma käsitys lämmitystarpeesta. Tuossa parin tunnin sähkökatkon jälkeen ne kuitenkin palautuu muutamassa tunnissa tuonne samalle tasolle.
toinen liite MUT
minulla on tehdasasetus, lattialämmitys , MUT 26- , mikä on etelän arvo, onko tämä sotkenut niben säätöjä ??
En usko että se on sotkenut. Voihan sinne kokeilla pohjoisen asetuksia. Arvuuttelisin, että kiertovesipumppu menee isommalle.
miten vaikuttaa eston ohjelmointi, se on minulla nyt POIS, mutta helpissä oli lause:
pitkäaikainen esto voi huonontaa mukavuutta ja käyttötaloutta
mikä on oikea asetus 4.9.5
Nämä estot on varmaan jotain erikoisjuttuja tai en tiedä
-
InvertteriNibe yrittää pitää itsensä lähellä asteminuuttien käynnistysarvoa, eli ihan oikein toimii. Sähkökatko tai ylipäätään koneen uudelleenkäynnistys nollaa asteminuutit, jolloin ne noin kovilla pakkasilla putoaa aika reilusti alle käynnistysrajan, ennenkuin kirii lämmitystarpeen kiinni ja jatkaa siitä mihin jäi ennen buuttia.
MUT määrittelee vaan sen, mikä on se ulkolämpö jolloin automatiikka säätää lämmönjaon deltan isoimmalle sallitulle arvolle, olikohan lattialämmitykselle dt joku 7..10 astetta. Tuota pienemmillä pakkasilla lämmönjaon delta on jokin muu pienempi arvo varmaankin lineaarisesti.
Esto vaikuttaa siihen, että jos se on päällä ja kaivo vaikka pamahtaa jäähän kovimmilla pakkasilla, et saa lämmintä ennen kuin kaivo on tarpeeksi elpynyt. Jos esto ei ole päällä, kone lämmittää vastuksilla.
-
kiitos hyvistä vastauksista
laitan MUT:in pohjoisen arvoon ja katson miten se vaikuttaa dt:n
dt on ollut 7-8 välillä
otin asetukset tikulle
[NIBS;20191202]
47611 0 0
40879 5 5
40880 50 65535
40881 0 0
40882 0 0
40883 0 0
onko tuo juokseva numerosarja muistipaikka, vai voiko siitä lukea valikon osoitteen
-
onko tuo juokseva numerosarja muistipaikka, vai voiko siitä lukea valikon osoitteen
Ei voi ainakaan lukea valikon osoitetta...
-
tuollainen info tuli
mitä arvoja otan esille että näen mistä häiriö johtuu
-
tuollainen info tuli
mitä arvoja otan esille että näen mistä häiriö johtuu
Tilapäinen sisäinen vika invertterissä ilmennyt. Mahdollinen vika: Pää-ja ryhmävarokkeet ja niiden liittimet. ■ Käynnistä lämpöpumppuuudelleen.
Sähkönsyötön häiriö, tehnyt itsellä tuon kerran-pari. Yleensä kun linjoilla/puissa lunta ja verkossa heiluntaa.
-
tuollaisen piikin löysin historiasta
aika täsmää infoviestiin
täällä lapissa säätila muuttuu todella nopeasti
tykkylumi tekee varmaakin piikkejä linjoihin ?
mutta tietokoneet eivät ole menneet alas ??
-
tuollaisen piikin löysin historiasta
aika täsmää infoviestiin
täällä lapissa säätila muuttuu todella nopeasti
tykkylumi tekee varmaakin piikkejä linjoihin ?
mutta tietokoneet eivät ole menneet alas ??
Nibestä saa vaiheiden ampeeriarvot näkyviin josnon premium-tilaus, niistä voi jotain tietoa saada.
-
tuollaisen piikin löysin historiasta
aika täsmää infoviestiin
mutta tietokoneet eivät ole menneet alas ??
Tuo "piikki" johtuu ihan siitä kun pumppu pysähtynyt hetkeksi.
Ei tietokone = läppäri? ole niin herkkä sähköverkon heilumiselle.
-
piikkeihin ei niben kanssa pysty varautumaan mitenkään- vai ?
seuraavat kolme päivää tulee lapissa paljon raskasta lunta - sähkölinjat on kovilla, luulen että katkoja tulee
premiumia minulla ei ole
-
piikkeihin ei niben kanssa pysty varautumaan mitenkään- vai ?
Ei pysty ainakaan tuollaisiin mitä yllä laitoit. Jos pumppu pysähtyy jostain syystä niin lämpötilamittaukset piikkailee ympäristön lämpötilan yms. tekijöiden takia.
-
Taas välikatsaus. Lämmityksen kvp pyörii 100%, tallissakin tarkenee. Taidan kokeilla 80%.
Kompressorikäynnistyksiä tullut lokakuun alun jälkeen 44.
Edellisen 30 päivän aikana 8 kertaa, kelit pysynyt melko samana lokakuusta asti.
Edellinen välikatsaus marraskuun alusta: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8951.msg119128#msg119128 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8951.msg119128#msg119128)
Jostain syystä sähköä menee nyt enemmän kuin viime helmikuussa.
Voi toki hukkua muuallekkin, mm. saunan lasiseinä tuli vasta toukokuussa.
tila
keskiulkolämpötila BT1 0.5°C
käyttöveden täyttö BT6 40.8°C
käyttövesi yläosa BT7 45.0°C
ulkolämpötila BT1 0.0°C
virta EB100-BE1 0.0A
virta EB100-BE2 0.0A
virta EB100-BE3 0.0A
asteminuuttia -805GM
kompressorimoduuli
estetty ei
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 1220
kiertovesipumpun nopeus EP14 31%
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 58%
imukaasu EB100-EP14-BT17 5.6°C
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 80.7°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 51.4°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 1.8°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 -0.9°C
menolämpötila BT2 51.3°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 43.6°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 44.8°C
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 4672h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 332h
komp. taajuus nyt 45Hz
sallittu komp. taajuus min 20.0Hz
lämmitysjärjestelmä 1
lattiankuivaustoiminto pois
ulkoinen säätö S1 ei
huonelämpötila BT50 20.5°C
lask. menolämpötila S1 24.4°C
menolämpötila BT2 51.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 44.8°C
ulkoinen menoanturi BT25 --
lisäys
estetty kyllä
varokekoko 20A
aikakerroin 1126.3h
maks.sääd.sähköteho 6.0kW
teho sähkölisälämpö 0.0kW
energiamittari
allas, vain kompr. EP14 0.0kWh
allas2, vain kompr. EP14 0.0kWh
lv, ml. sis. lisäys EP14 1279.2kWh
lv, vain kompr. EP14 1102.4kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14 20494.9kWh
lämmitys, vain kompr. EP14 12113.8kWh
virtaus BF1 9.3l/m
pehmeät lähdöt/tulot
AUX1 ei käytössä
AUX2 ei käytössä
AUX3 ei käytössä
AUX4 ei käytössä
AUX5 ei käytössä
X7 hälytyslähtö
info
maa Suomi
sarjanumero 06540418107002
tuote F1255-12 R EM
versio 8539R3
-
invertteri alkanut tekemään hälyjä
invertteri vaihdettu muutama kuukausi sitten
onko minulla jokin arvo asetus nyt sellainen mikä rasittaa invertteriä liikaa
ulkolämpötilat seuraa nopealla tahdilla - 28 +puolelle muutamissa tunneissa ??
-
Onko ollut sähkö räpsyjä("katkoja") ?
-
tuulta ja tykkylumea on ollut pari päivää
puita kaatuilut ja oksat kovilla
mutta ovatko katkot niin lyhyitä että ne eivät näy muissa laitteissa ?
-
Taas välikatsaus. Lämmityksen kvp pyörii 100%, tallissakin tarkenee. Taidan kokeilla 80%.
Kompressorikäynnistyksiä tullut lokakuun alun jälkeen 44.
Edellisen 30 päivän aikana 8 kertaa, kelit pysynyt melko samana lokakuusta asti.
Edellinen välikatsaus marraskuun alusta: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8951.msg119128#msg119128 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8951.msg119128#msg119128)
Jostain syystä sähköä menee nyt enemmän kuin viime helmikuussa.
Voi toki hukkua muuallekkin, mm. saunan lasiseinä tuli vasta toukokuussa.
tila
keskiulkolämpötila BT1 0.5°C
käyttöveden täyttö BT6 40.8°C
käyttövesi yläosa BT7 45.0°C
ulkolämpötila BT1 0.0°C
virta EB100-BE1 0.0A
virta EB100-BE2 0.0A
virta EB100-BE3 0.0A
asteminuuttia -805GM
kompressorimoduuli
estetty ei
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 1220
kiertovesipumpun nopeus EP14 31%
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 58%
imukaasu EB100-EP14-BT17 5.6°C
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 80.7°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 51.4°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 1.8°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 -0.9°C
menolämpötila BT2 51.3°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 43.6°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 44.8°C
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 4672h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 332h
komp. taajuus nyt 45Hz
sallittu komp. taajuus min 20.0Hz
lämmitysjärjestelmä 1
lattiankuivaustoiminto pois
ulkoinen säätö S1 ei
huonelämpötila BT50 20.5°C
lask. menolämpötila S1 24.4°C
menolämpötila BT2 51.3°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 44.8°C
ulkoinen menoanturi BT25 --
lisäys
estetty kyllä
varokekoko 20A
aikakerroin 1126.3h
maks.sääd.sähköteho 6.0kW
teho sähkölisälämpö 0.0kW
energiamittari
allas, vain kompr. EP14 0.0kWh
allas2, vain kompr. EP14 0.0kWh
lv, ml. sis. lisäys EP14 1279.2kWh
lv, vain kompr. EP14 1102.4kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14 20494.9kWh
lämmitys, vain kompr. EP14 12113.8kWh
virtaus BF1 9.3l/m
pehmeät lähdöt/tulot
AUX1 ei käytössä
AUX2 ei käytössä
AUX3 ei käytössä
AUX4 ei käytössä
AUX5 ei käytössä
X7 hälytyslähtö
info
maa Suomi
sarjanumero 06540418107002
tuote F1255-12 R EM
versio 8539R3
Moro
Vähäänaikaan käynytkään foorumilla, kattelin jotta -WW- oli laittanut päivitystä.
Aattelin heittää omanikin tähän, vaikka onki Jämä, sillä huomasin jotta meillähän on kyllä eri laitteet ??, mutta ku ulkolämpökäppyrää kattoo taitaa olla sama anturi ;)
Noo tästä voipi vertailla vanhan patterilämmitteisen ja ( ilmeisesti uuden)lattialämmitteisen talon arvoja.
Talon tiedot löytyy alaosasta kannattaa huomata, 300l jäspi ja talossa jatkuvasti päällä lämminvesikierto. (Vaikka eihän se näin talvella hukkaan mee, pintaveto putkiloista).
Laitetaas tähän viä vertailuksi 1.10.19 jälkeen käynnistyksiä 204 kpl, 4.11.19 jälkeen 1 kpl.
30.10.19 otettu pykälää vanhempi ohjelma versio käyttöön (näkyy listan lopussa) ja 3.11.19 asetettu käyrä 8 miinus -2, avattu patteritermostaatit täysin auki ja lisätty erillisen patterikierron pumpun kierroksia.
Sen jälkeen joitain pikku säätöjä.
Pakkasia oottelen, jotta sais asetella käppyrät kuntoon.
Laitteet otettu käyttöön 11.7.2019.
tila 30.12.19
keskiulkolämpötila BT1 2.2°C
käyttöveden täyttö BT6 46.2°C
käyttövesi yläosa BT7 47.0°C
ulkolämpötila BT1 3.4°C
virta EB100-BE1 0.1A
virta EB100-BE2 0.1A
virta EB100-BE3 0.1A
asteminuuttia -197GM
kompressorimoduuli
estetty ei
kompressorikäynnistykset EB100-EP14 828
kiertovesipumpun nopeus EP14 12%
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 26%
imukaasu EB100-EP14-BT17 6.6°C
kuumakaasu EB100-EP14-BT14 70.1°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12 40.6°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10 2.0°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11 -1.3°C
menolämpötila BT2 40.7°C
nestejohto EB100-EP14-BT15 33.2°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 33.5°C
kompressorin käyntiaika EB100-EP14 2699h
kompressorin käyntiaika, lämminvesi EB100-EP14 397h
komp. taajuus nyt 30Hz
sallittu komp. taajuus min 26.0Hz
lämmitysjärjestelmä 1
lattiankuivaustoiminto pois
ulkoinen säätö S1 ei
huonelämpötila BT50 --
lask. menolämpötila S1 36.0°C
menolämpötila BT2 40.7°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3 33.5°C
ulkoinen menoanturi BT25 33.7°C
lämmitysjärjestelmä 2
ulkoinen säätö S2 ei
huonelämpötila EP21-BT50 --
lask. menolämpötila S2 38.0°C
menolämpötila EP21-BT2 33.1°C
paluulämpötila EP21-BT3 31.9°C
lisäys
estetty ei
varokekoko 16A
aikakerroin 0.0h
maks.sääd.sähköteho 6.0kW
teho sähkölisälämpö 0.0kW
energiamittari
allas, vain kompr. EP14 0.0kWh
allas2, vain kompr. EP14 0.0kWh
lv, ml. sis. lisäys EP14 1549.2kWh
lv, vain kompr. EP14 1548.6kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14 7729.2kWh
lämmitys, vain kompr. EP14 7727.8kWh
virtaus BF1 7.2l/m
pehmeät lähdöt/tulot
AUX1 käyttövesi yläosa (BT7)
AUX2 ei käytössä
AUX3 ei käytössä
AUX4 ei käytössä
AUX5 ei käytössä
X7 hälytyslähtö
info
maa Suomi
sarjanumero 06542019049002
tuote STAR 12 Inverter
versio 8539R4
Sähkön kulutus ulkoisellamittarilla mitattuna alk. 11.7.2019
2976.96 kWh
-
Puuttuuko tuosta Jämän tuottomittauksesta kilowattitunteja vai onko vanhan lämmityssysteemin COP ollut 0,75, kun tuolla vauhdilla mun laskujen mukaan tulee kiirus saada 30000 kWh täyteen heinäkuuhun mennessä? Saatoin toki laskea väärinkin :D
-
...
varokekoko 16A ....
Onko talon pääsulake 16A?
-
Onko talon pääsulake 16A?
Eikös tuo tässä tapauksessa tarkoita sitä sulaketta (tai niitä jos 3 vaihetta) minkä takana MLP on.
-
Eikös tuo tässä tapauksessa tarkoita sitä sulaketta (tai niitä jos 3 vaihetta) minkä takana MLP on.
Ei.
Tämän ja virtamittausten on tarkoitus suojata pääsulakkeita.
Nibe osaa ohjata vastuskuorman pois niiltä vaiheilta, jotka ovat kuormittuneita muusta kulutuksesta.
"Virtamuuntajan kytkentä
Virran mittausta varten on asennettava virtatunnistin kuhunkin kiinteistön sähkökeskukseen tulevaan vaihejohtoon. Tämä on suositeltavaa tehdä sähkökeskuksessa.
.....
Jos virtamuuntajia on kytketty, lämpöpumppu valvoo vaihevirtoja ja kytkee sähköportaan automaattisesti vähiten kuormitettuun vaiheeseen."
-
Ei.
Tämän ja virtamittausten on tarkoitus suojata pääsulakkeita.
Nibe osaa ohjata vastuskuorman pois niiltä vaiheilta, jotka ovat kuormittuneita muusta kulutuksesta.
Väitän kyllä kanssa että tuohon pitää laittaa pumpun sulakekoko, ei pääsulakkeen.
Tässä asetetaan F1255:n sisäisen sähkövastuksen maksimiteho sekä laitteiston varokekoko.
-
Käännösvirhe suomenkielisessä manuaalissa.
Load monitor
When many power consumers are connected in the
property at the same time as the electric addition is
operating, there is a risk of the property's main fuse
tripping. The heat pump has integrated load monitors
that control the electrical steps for the electrical addi-
tion by redistributing the power between the different
phases or disengaging in event of overload in a phase.
....
-
Kyllähän Niben sulakkeet on jo valmiiksi sellaiset, että haluttu vastusteho ja Niben muu kulutus mahtuu niihin. Kyseisten sulakkeiden takana kun ei mitään muuta tietenkään ole, ainakaan normaalisti. Miksi siis suojata niitä?
Pääsulakkeiden takana on liedet ja kiukaat. Nyt jos siellä on vakiona jo 20A kulutusta yhdessä vaiheessa, tietää Nibe olla kytkemättä 2kW vastusta päälle kyseiseen vaiheeseen. Toisaalta jos muu kuorma kasvaa ja lähestytään esim 25A rajaa, tietää Nibe vapauttaa tehoja kyseisestä vaiheesta. Jos ohjelmoija on siis onnistunut työssään.
-
Joo...
Täällä oli aikanaan myös tehdasasetus 16A ja kun oli kovia pakkasia ja lisäyksen tarvetta, niin Nibe ilmoitti huomanneensa liian ison kulutuksen vaiheessa. Selvittelin asiaa ja varmistin Niben asiakaspalvelusta, että manuaalissa on virhe.
Sen koommin ei ilmoitusta ole tullut.
-
Ja tuolla sulakkeen asetusarvolla on jotain merkitystä vain jos virtamuuntimet on asennettu sähkökeskukseen vaiheiden ympärille, muuten tuo arvo ei vaikuta mihinkään. Jos nyt joku ei tuota bonjannu. 8)
-
Paitsi että esim. täällä virtamuuntimia ei ole asennettu ja silti tuli ekana talvena vikakoodia 182 kovemmilla pakkasilla kun varokekoko oli tehdasasetus 16 A.
Varokekoon kasvattaminen poisti vikakoodit.
Alarm number: 182 Alarm type: B - alarm
Valvontakytkin aktiivinen
Cause:
Mitattu virrankulutus ylittää valikossa 5.1.12 asetetun varokekoon
Heat pump operation:
Lisälämpö estetty
Action:
Tarkista lämpöpumpun asetukset
-
No sepä varsin hyvin tehty, meinaa sitä että valvoo vaan omaa syöttöään. Eli ilman virtamuuntimia laitetaan se taulusta pumpulle tulevan sulakkeen koko tuohon. Sehän ei paljoa auta jos on sama kuin pääsulake, saattaa paukauttaa jonkun vaiheen pois kovilla pakkasilla.
-
Mikäli Nibe ei saa vaiheista virta-arvoa (=case asentamattomat virta-anturit), niin se voi käyttää annettua virta-arvoa (vähentäen jonkin määrän varmuusmarginaalina).
Näin sen tekisin.
Tuo, että laittaa tehdasasetusta isomman sulake-tiedon Nibelle ilman virtamittausta on minustakin riskinottoa.
Asennusohjeen vastaista joka tapauksessa.
-
Tuo, että laittaa tehdasasetusta isomman sulake-tiedon Nibelle ilman virtamittausta on minustakin riskinottoa.
Asennusohjeen vastaista joka tapauksessa.
Juu 20 A nyt menty pari vuotta.
-
Puuttuuko tuosta Jämän tuottomittauksesta kilowattitunteja vai onko vanhan lämmityssysteemin COP ollut 0,75, kun tuolla vauhdilla mun laskujen mukaan tulee kiirus saada 30000 kWh täyteen heinäkuuhun mennessä? Saatoin toki laskea väärinkin :D
Ei pitäisi puuttua mitään, mutta laskusi saattaa hyvinkin pitää kutinsa. Vanhan laitoksen osalta, eli vuosihyötysuhde olisi ollut noin 75%.
30 v. vanha öljykattila, johon laitettu kaasupoltin. Lattialämmitykset lämminvesikierrossa (n. +55 C), säätö pallohanoilla, joten yleensä lattiat olivat liian lämpöiset. Koska lattialämmitys haluttiin pitää myös kesällä, ei lämminvesikiertoa voinut katkaista.
Nyt ovat erillään ja kesällä lämminvesikierron voi ottaa pois ainakin yöksi. Talvellahan sillä ei oikeastaan ole merkitystä, koska "hukkalämpö" tulee talon lämmitykseen.
Kun vertasin vuosien 2016-18 käytetyn energian keskiarvoon uudella laitteistolla tuotettua energia määrää, näyttää tällaiselta.
2019 tuotettu energia heinä-joulukuu prosentteina verrattuna keskiarvoon 30, 39, 83, 75, 85, 80 %.
Heinä-elokuu kertoo aika paljon vanhan lattialämmitys systeemin huonoudesta?
-
Minkälaisella asetuksella takan omistajat on pitäneet huoneanturia (lähinnä patteri talot). Itsellä ollut nyt 2 aseteltuna. Ajattelin kokeilla vähän isompaa, kun tuntuu että ei vielä oikein huomioi tehokkaasti huoneen lämpöä. Takka mallia iso muurattu varaava. Nyt en ole takkaa lämmittänyt, kun mlp tuli vasta viime viikolla. Mutta etelän puolen ikkunat nauttinut päivällä auringosta ja lämpötila seilaa sisällä melkein 2c.. Anturi ison eteisen (ulkoeteinen vielä erikseen) +olohuoneen (josta avoin yhteys th) +keittiön risteyksessä, joten aika hyvällä paikalla.
-
Jos pystyy loggailemaan, niin sitä menoveden lämpötilaa voi tutkia. Jos se alkaa huojumaan tai piikittelemään, niin sitten tuo kompensaatiokerroin on liian iso. Keväällä aurinko paistaa kohtisuoraan ikkunoihin ja seiniin ja se voi joissain tapauksissa nostaa huonelämpötilaa vaikka lämmitys menisi olisi pois päältä.