Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: Isovaalea - 30.08.19 - klo:18:23
-
moro,
jos ole oikein ymmärtänyt talviaikaan (pää)osa vaakaputkiston lämmöntuotosta tulee veden jäätymislämmöstä (jäätymisen latenttilämpö) 334 kJ/kg. Oletettavasti maa jäätyy kun foorumilla tulonesteen lämmöistä puhutaan miinusmerkkisinä
Jos pystyn lisäämään 600 m2 ~720 m3 kentän vesipitoisuutta esim. 15% eli kenttään 100 m3 lisävettä niin jäätymisessä +0 > -0 tuosta vapautuu 100 000 kg x 334 kJ/kg = 33 400 MJ energiaa eli noin 9 280 kWh.
Jos veden jäätyminen putken ympärillä tapahtuu joulu - helmikuu, tuo on noin 100 vrk
Vuorokaudessa jäätymisen latenttilämpö on siis 93 kW ja tunnissa tuo on 3,8 kW
Onko ajatus oikein? Kaikki tuosta lämmöstä ei oletettavasti siirry piiriin, jos kuitenkin xx%?
Vesi varmasti kevällä parantaa kentän 'virkoamista'? Vesi on massaa 1 tonni/m3 jonka mukana lämpäenergia siirtyy maaperään.
Kaivan piirin yläpuolelle 0,5 m syvyyteen salaojaputkiston D50...100 mm ja pumppaan siihen kentän viereisestä ojasta vettä. Uuteen kenttään varmasti mahtuu vettä, savi ei ole tiivistynyt kaivantoon / putken ympärille. 'Geologisivuilta' löytyy saven vesipitoisuuksia
Kaivinkone, salaojaputki ja oja on omasta takaa/tukkuhinnoilla. Rahallinen panostus. ei ole iso, enemmän aikaa. Onko ajatus teknisesti oikein...onko tarpeellinen/hyödyllinen on toinen asia. Kun kasvatan joulukuusia kentässä niin tuo salaoja on kastelujärjestelmä samalla
-
Mielenkiintoinen ajatus! Onhan alue savimaata? Siinä vesi voi edetä salaojaputkistosta alas päin aika verkkaisesti ja savi saattaa olla suhteellisen kosteata muutenkin. Ehkä tuo salaojaputkisto kannattaa, jos sen saa tehtyä edullisesti. Kun siellä suunnilleen puolentoista metrin syvyydessä olevan keruuputken ympäristö menee talvella pakkasen puolelle, veden pumppaaminen pitäisi tehdä ennen sitä, jotta keruuputken ympäristö vettyisi kunnolla. Kun routa sulaa keruuputken ympäriltä viimeistään alkukesällä, silloin voisi lorauttaa toisen kerran vettä. Keruupiiriin nesteen paluulämpöä tarkkailemalla voisi päätellä, milloin keruuputken ympärillä on luultavasti jäätä ja milloin se on sula.
-
Itsellä ei ole koskaan 15v aikana mennyt maapiiri pakkaselle. Nollassa kyllä on pysynyt usein viikkotolkulla mutta alle ei ole mennyt.
-
Sama täällä, tossa joku talvi sitten oli joku pidempi -25 pakkasjakso, pumppu kävi noin viikon taukoamatta, eikä pellosta tullu pakkasella olevaa nestettä takaisin.
-
Vaakakeruussa ei yleensä tapahdu mitään pahaa, vaikka keruuulta tuleva menisinkin vähän pakkaselle.
Putkien ympärillä oleva maa saa jäätyä ja putket yleensä kestävät sen.
Tärkeintä on, että putken alle ei jää kiviä, jotka voivat roudan liikuttaessa maamassoja, painaa putkea linttaan.
Jos tulo menee pakkaselle, laskee toki maalämpökoneen hyötysuhde vähän.
-
moro,
vastaan itselleni
https://www.theseus.fi/bitstream/10024/63021/1/Lappi_Joni.pdf
Täytyy lukea paremmalla ajalla ja oikein ajatuksella.
-
Minkälaista kastelustrategiaa tähän oli suunnitelmissa, siis jatkuva pluskeleillä, kerran vuodessa tms.? Tuo 100 m³ / 620 m² vastaa noin neljäsosaa vuotuisesta sademäärästä, jos pähkäilin oikein. Lähinnä sitä mietin, että miten kauan se vesi siellä säilyy. Pumppauskustannuksethan ei pitäisi kovinkaan kummoiset olla tuommoiselle 100:n kuution setille.
E: ja saisiko sinne maahan varastoitua enemmän lämpöenergiaa esimerkiksi pumppaamalla lämpimiä vesistön pintavesiä loppukesästä.
Mielenkiintoinen projekti.
-
moro,
suunnitelma on parantunut...kuten aina. Kentän vietto noin 1 m/100 m eli vesi valuu alamäkeen 'ilmaiseksi'.
Parhain ajatus tällä hetkellä on ohjata autotallin (katto noin 100 m2), sadevedet kenttään asennettuihin salaojaputkiin (osaan eläkepäivien joulukuusimetsän kasteluun)
Sademäärä Etelä-Suomi noin 680 mm/m2, 100 m2 kattoalalta saa siis 68 m3 'lämpöä' alamäkeen ilmaiseksi. (Osa vedestä=lämmöstä haihtuu taivaalle)
Omat tulkinnat pienellä maalämpökokemuksella
1) maaperän kosteuspitoisuuden lisäminen auttaa. Energia siirtyy veden mukana maaperään vajovesien mukana. Esim. jos maaperän lämpö on +10C ja kenttään ohjattu sadevesi on +15C joku määrä tuosta energiasta jää maaperään. Sama kuin kesän 'jäähdytyslämmön' kierrätys kenttään.
2) mitä enemmän vettä kentässä on sitä parempi, pintavesi = lämpöenergiaa kenttään = tarvittaessa latenttilämpöä jäätymiseen. Vesistöstähän saa tasaisesti energiaa, kun lämmintä >4C massaa on paljon. Eli mitä enemmän vettä sitä parempi
Talouspuoli, muillekin laskettuna, pienillä kuluilla
-kaivinkone 'kaveriapu' 6 h x 50 EUR/h = 300 EUR , tuossa ajassa kaivaa jo koko kentän ympäri matalaan
-RM oma työ 0 EUR
-salaojaputki 50 mm kieppitavara, max 600 m x 0,60 EUR/m = 360 EUR
-liitososat salaojaan 20 EUR
- muu 20 EUR
Yhteensä 700 EUR
Takaisinmaksuaika 30 vuotta (kestää nuo muoviputket maassa min 30v) ~25 EUR/a, en sotke korkoa tähän.
Miten tuon saa takaisin? Ei mitenkään?
Jos kentän energiakapasiteetti paranee siten että sähkövastus pelittää 25 EUR / 0,15 EUR/kWh ~170 kWh vähemmän niin tuossa pärjää
Jos tuota miettii joulukuusimetsän kastelutarpeena niin sitten tuossa voi saada 'voittoa' aikaiseksi
To be continued...