Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: putkijulle - 13.04.19 - klo:08:33
-
Hei
Meille tulee paritaloon yhteinen maalämpö pumppu ja reikä. Pumpulle oma energiamittari. Millä suhteella lähtisitte jakamaan pumpun sähkön kustannuksia, kun molemmille tulee lämpimän veden mittaus myös omille puolilleen. Eli lämmönjako on helppo jakaa neliöperusteisesti, mutta mikä on lämmityksen ja lämpimän käyttöveden suhde pumpun virrankulutuksessa.
Otetaan tilanne: A asunto on 124,5m2 ja B 120m2. A kuluttaa lämmintä vettä 50m2 vuodessa ja B 67m2. Sähköä ois kulunut vaikka 10000kwh. Minkälaisen laskukaavan tähän muotoilisitte? Olemme siis tekemässä hallinnanjakosopimusta. Joku kaava pitäs keksiä ja sillä mennään.
-
Mikä on tämä "kun molemmille tulee lämpimän veden mittaus myös omille puolilleen". Onko kyseessä kalorimetri, joka mittaa lämmitysverkoston lämmitysenergian vedestä kwh / talo, kohtaisesti? Vai mittari joka mittaa veden määrää m3?, jos viimeinen onko kyseessä lämpimän käyttöveden määrän mittaus m3 / talo?
-
Joo eli veden kuutiomäärää mittaa.
-
Hei
Meille tulee paritaloon yhteinen maalämpö pumppu ja reikä. Pumpulle oma energiamittari. Millä suhteella lähtisitte jakamaan pumpun sähkön kustannuksia, kun molemmille tulee lämpimän veden mittaus myös omille puolilleen. Eli lämmönjako on helppo jakaa neliöperusteisesti, mutta mikä on lämmityksen ja lämpimän käyttöveden suhde pumpun virrankulutuksessa.
Otetaan tilanne: A asunto on 124,5m2 ja B 120m2. A kuluttaa lämmintä vettä 50m2 vuodessa ja B 67m2. Sähköä ois kulunut vaikka 10000kwh. Minkälaisen laskukaavan tähän muotoilisitte? Olemme siis tekemässä hallinnanjakosopimusta. Joku kaava pitäs keksiä ja sillä mennään.
Tein .xls taulukon, joka jakaa sähkölaskun lämpimän käyttöveden kulutuksen ja lämmitettävien neliöiden perusteella.
Taulukko on suojattu salasanalla, jotta se ei menisi vahingossa rikki kirjoittamalla väärään ruutuun. Vihreisiin ruutuihin saa kirjoittaa.
Saatte itse taulukon auki siinä olevalla salasanalla.
Liitin taulukon omaan viestiisi.
Taulusta saa PDF -tulosteen.
-
Pääsin samaan tulokseen kuin Tomppeli.
Mielestäni kannattaisi laittaa kummankin huoneiston lämmönjakoon oma energiamittari esim Pollycom, ei maksa paljon.
Ei ole väliä vaikka naapuri pitäisi paria astetta korkeampaa sisälämpötilaa, koska lasku tulee todellisen energiankulutuksen mukaan.
ATS
-
Pumppu on Viessman vitocal 333-g. Onko sillä merkitystä tuohon Coppiin?
-
Pumppu on Viessman vitocal 333-g. Onko sillä merkitystä tuohon Coppiin?
Kun lämpöpumpulle tulee oma kwh-mittari niin kannattaa laittaa molemmille talouksille omat energiamittarit,esim Pollucomit.
Noiden mittaustulosksista saa sähkönkulutuksen,lämmönkulutuksen ja näistä laskemalla COP-arvon.
Myös reaaliaikaista COP-arvoa voidaan seurailla jos kwh-mittarissa on hetkellisen tehonkulutuksen (kw) näyttö,pollucomissa tämä kw-näyttö on vakiona.
Käytettyjä Pollucom mittareita edullisesti esim tuolta,Qn1,5 tai Qn2,5.Uudet jotain 150-200e/kpl
http://www.zaehlershop.com/USED-SENSUS-POLLUCOM-E-HEAT-METER-Qn-06-15-25
COP arvohan lasketaan jakamalla tuotettu lämpöteho kulutetulla sähköteholla ;)
-
Pumppu on Viessman vitocal 333-g. Onko sillä merkitystä tuohon Coppiin?
Tuossa laskelmassa tarvitaan lähinnä käyttöveden tuotannon keskimääräistä COP -arvoa.
Avaamalla taulukon siihen kirjoitetulla salasanalla, pääsette muuttamaan kaikkia arvoja, myöskin COP -arvoa.
Yleensä, ihan pumppumerkistä riippumatta käyttöveden tuotannon COP on lähellä arvoa 2,5.
Arvoon vaikuttaa se, kuinka kuumaa käyttövettä tehdään.
Tulistusvaraajallisilla maalämpökoneilla käyttöveden COP on huomattavasti parempi ja siinä tapauksessa 2,5 on väärin.
Vitocal ei ole tulistusvaraajallinen maalämpökone.
-
Onhan tuo 2.5 nyt väärin LV varaajallisella MLP llä. Tuo arvo pätee ehkä siinä ihan lopussa kun tehdään LVtä.
Aloituksessa COP on ihan jotain muuta kun paluu pumpulle on kylmää...
Määrämittarit ja energiamittarit taepeellisiin paikkoihin, niin ei ole nokan koputtamista vaikka omistajatkin joskus vaihtuu.
Eikä mitään tori.fi kamaa tjms vanhaa, ihan oikeita uusia mittareita joihin voi luottaa.
-
Tuo arvo 2,5 on muutettavissa.
Mitä kuumempaa tehdään, sitä huonommaksi COP menee.
Monet vaativat vähintään +55 C lämpöisen käyttöveden.
Lisäksi COP määrityksessä pitää ottaa huomioon mahdollinen legionellan tappo sähkövastuksilla.
Käytännössä arvo 2,5 on aika lähellä totuutta.
-
333g on integroidulla käyttövesivaraajalla. Meinaatteko että kaksi taloutta pärjää sillä?