Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: JiiTee - 11.03.19 - klo:15:14
-
Pähkäilen tässä kumpikohan olisi järkevämpi viilennyspatteri IV-kanavaan: Vallox MLV 200 vai Heatcon Flexit-koneisiin myymä Veab CWK 200. Onko kokemuksia tai mielipiteitä? Minulle ei ihan aukea noiden kaavioista kumpi on esim. tehokkaampi kun vähän eri tavalla esitetty tuo asia noissa (LIITTEET).
Vaihtoehtojen lisätiedot:
Vallox: https://www.vallox.com/tuotteet/vallox_lisalaitteet_ja_-varusteet/vallox_mlv_multi_200.html (https://www.vallox.com/tuotteet/vallox_lisalaitteet_ja_-varusteet/vallox_mlv_multi_200.html)
Vallox-manuska: https://www.vallox.com/files/771/Manual_Vallox_MLV_Multi_200_250_FIN_SWE_ENG_20180213_PRINT.pdf (https://www.vallox.com/files/771/Manual_Vallox_MLV_Multi_200_250_FIN_SWE_ENG_20180213_PRINT.pdf)
Flexit: https://www.heatco.fi/tuote/viilennyspaketit-pieniin-flexit-ilmanvaihtokoneisiin/ (https://www.heatco.fi/tuote/viilennyspaketit-pieniin-flexit-ilmanvaihtokoneisiin/)
Flexit-manuska: https://www.heatco.fi/wp-content/uploads/2018/11/CWK_asennusohje.pdf (https://www.heatco.fi/wp-content/uploads/2018/11/CWK_asennusohje.pdf)
IV-koneena on siis Flexit UNI-3 ja CI600 käyttöpaneeli. IV-kone on käyttöullakolla, joten tuo patteri olisi pakko myöskin sijoittaa sinne, aiheuttaako ongelmia esim. talvella? Vaatinee jonkun lisäeristyksen pintaan, Armaflex-matto? Kanavat on Uponorin esieristettyä muovikanavaa ja ovat puhallusvillan seassa.
En välttämättä tuota pysty tuloilman esilämmitykseen käyttämään talvisin kun kaivo on sen verta kylmä, joten ei ehkä kannata sitä turhaan kuormittaa tuolla lisää? Se käyttötarkoitus ei siis ole kovin merkittävässä roolissa, mutta toki sekin pidetään optiona kun/jos kaivo sen sitten kestää.
-
Meillä laitettiin vallox 250. En tiedä kannattaako tuota pienempää edes miettiä kun hintaero on parinsadan euron luokkaa?
-
Meillä laitettiin vallox 250. En tiedä kannattaako tuota pienempää edes miettiä kun hintaero on parinsadan euron luokkaa?
Totta, jotenkin olen vaan ajatelllut iv-kanavan koon mukaan tuon, mutta ei sille tosiaan varmaan estettä ole laittaa astetta isompaa kun pistää kanavan muunnoskappaleet ennen ja jälkeen.
-
Totta, jotenkin olen vaan ajatelllut iv-kanavan koon mukaan tuon, mutta ei sille tosiaan varmaan estettä ole laittaa astetta isompaa kun pistää kanavan muunnoskappaleet ennen ja jälkeen.
Tekee varmaan ihan hyvää painehäviön sekä tehon kannalta kasvattaa pykälää suuremmaksi. Näin nuo on käsittääkseni usein tehtykin.
-
Mites tuo talvella kylmässä ja kesällä kuumassa tilassa vaatii huomioitavaksi? Kunnon tiivis armaflex eriste pintaan?
Entä miten kaivolta tulevat kiertoputket? Riiittääkö armaflex ja puhallusvillat?
Muodostuuko talvella kondenssia jos käytetään esilämmitykseen? Mietin että jäätyykö kondenssin poistoputki vaikka olisikin villoissa.
-
Mites tuo talvella kylmässä ja kesällä kuumassa tilassa vaatii huomioitavaksi? Kunnon tiivis armaflex eriste pintaan?
Entä miten kaivolta tulevat kiertoputket? Riiittääkö armaflex ja puhallusvillat?
Muodostuuko talvella kondenssia jos käytetään esilämmitykseen? Mietin että jäätyykö kondenssin poistoputki vaikka olisikin villoissa.
Talvisaikaan ei ole niin väliä, eli jopa eristämätön putki toimii, vaikkakin tietysti hukkaa lämpöä. Kesäaikaan armaflexilla eristetyn putken upottaminen villojen sekaan on jonkinmoinen kondensioriski, eli paksu villa eristää paremmin kuin armaflex ja armaflexin pintaan saattaakin tiivstyä kosteutta, jota voi kertyä sen verran, että hieman tippuu alas.
Olisi ehkä viisainta eristää putket paksulla armafexilla ja liimata saumat kunnolla. Putken voisi sitten johtaa villaeristeiden yläpuolella. Jos haluaa vielä lisävarmuutta, voi putken alapuolelle järjestää rännikourun. Vettä kertyy kuitenkin kouruun niin vähän, että kourua ei tarvitse varsinaisesti viemäröidä, vaan mahdollisen veden voi kerätä vatiin kourun päästä. Vesi haihtuu sitten riittävän hyvin vadista ihan itsestään, kun kondensiota yleensäkään voi aiheutua.
Itsellä on kierrätyspumppu ja siihen suoraan liittyvät putkivarusteet hanoineen, ilmanerottmineen ja mudanerottimineen olleet eristämättöminä varasto-autotallissa ja alla on ollut parvekekukkalaatikko keräämässä kondensia VIime kesänä vettä kertyi useita litroja ja teki jo mieli tyhjentää vettä pois, mutta alkusyksystä veden kertyminen lakkasi ja vesi alkoi haihtumalla vähetä. Järjestin sittemmin ylivuotoputken kaukalosta ulos varmuuden vuoksi.
-
Onko tämä ihan överi ratkaisu kylmän kiertoon:
https://www.taloon.com/maalampoputki-uponor-eristetty-40-x-2-4-68/LVI-2001514/dp
Olisi ainakin tiivis... Tietty tuossa on tuo muovipinta joka varmasti kerää kondenssia herkemmin kuin armaflex jos se kylmä pääsee liikaa eristeen läpi. Onko todellinen riski?
-
Onko tämä ihan överi ratkaisu kylmän kiertoon:
https://www.taloon.com/maalampoputki-uponor-eristetty-40-x-2-4-68/LVI-2001514/dp
Aivan hyvin tuo sopii tarkoitukseen, mutta omasta mielestäni kaliiberi on tarpeettoman suuri. Saahan vastaavia eristettyjä kylmävesi- tai lämpöjohtoputkiakin joiden sisäputki on lähempänä sitä, mitä tarvitaan suunnilleen samaan hintaan per metri (ja kylmävesiputkilla on aivan vastaavat kondensioriskit kuin maaliuosputkilla silloin, kun vettä lasketaan runsaasti, mihin tietysti käyttveden osalta on varauduttava). Vesiputket myös taipuvat helpommin, mikä paitsi helpottaa asennusta vähentää tarvetta liitoksille ja mutkakappaleille (jotka puolestaan voivat sekä vuotaa että kerätä kondensia, ts. ovat vaikeita eristää hyvin).
Niin tai näin, jättäisin eristetyn putken yläpohjaeristeiden yläpuolelle, jolloin kondensioriskit pienenevät olemattomiksi (kun tiivis muovipinta pääsee kesällä lämpenemään vapaassa ilmassa). Lämmöneristyksen heikkenemisellä ei suurrta merkitystä ja menetetty vähäinen lämpö/kylmyyshän ovat tässä tapauksessa lähes ilmaista.
-
Aivan hyvin tuo sopii tarkoitukseen, mutta omasta mielestäni kaliiberi on tarpeettoman suuri. Saahan vastaavia eristettyjä kylmävesi- tai lämpöjohtoputkiakin joiden sisäputki on lähempänä sitä, mitä tarvitaan suunnilleen samaan hintaan per metri (ja kylmävesiputkilla on aivan vastaavat kondensioriskit kuin maaliuosputkilla silloin, kun vettä lasketaan runsaasti, mihin tietysti käyttveden osalta on varauduttava). Vesiputket myös taipuvat helpommin, mikä paitsi helpottaa asennusta vähentää tarvetta liitoksille ja mutkakappaleille (jotka puolestaan voivat sekä vuotaa että kerätä kondensia, ts. ovat vaikeita eristää hyvin).
Niin tai näin, jättäisin eristetyn putken yläpohjaeristeiden yläpuolelle, jolloin kondensioriskit pienenevät olemattomiksi (kun tiivis muovipinta pääsee kesällä lämpenemään vapaassa ilmassa). Lämmöneristyksen heikkenemisellä ei suurrta merkitystä ja menetetty vähäinen lämpö/kylmyyshän ovat tässä tapauksessa lähes ilmaista.
Niin tietysti, oli jostain syystä vahva ajatus omassa päässä että ML-putki jatkuu samanmoisena kuin mitä tulee kaivosta, mutta tokihan tuossa patterissakin on kokoluokkaa pienemmät liitokset.
Jos tuon eristetyn putken jättää yläpohjaeristeiden yläpuolelle niin kuinka suureksi kasvaa riski sen jäätymisestä->halkeamisesta talvella? Patteria ei tosiaan välttämättä voida käyttää esilämmitykseen talvella, jolloin neste vaan huilaa putkessa. Toki putkeenkin voi laittaa vaikka kuinka paljon eristettä mutta jos ei se mistään kautta lämpene niin eikös se pikkuhiljaa jäädy kuitenkin. Yläpohjan villat varmaan sen verran vuotaa lämpöä talosta että kuvittelisin siellä olevan "paremmassa suojassa" talven.
Seuraava kysymys aiheeseen; mitä plussia / miinuksia tuossa voisi olla jos patteri asennetaan ennen / jälkeen IV-konetta?
Ennen IV-konetta
+ mahdollisuus talvella esilämmitykselle (tosin, kuten moneen kertaan mainittu, kaivo aina ollut aika viileä, joten ei ehkä edes voisi käyttää)
+ kerää kondenssia jo ennen IV-konetta pois (IV-kone pyöriväkennoinen ilman kondenssipoistoa)
IV-koneen perään
+ IV-koneen oma "viileän talteenotto" voisi jo piirun verran viilentää ilmaa ennen kuin se tulee patterille
- ei talvikäytön esilämmitysmahdollisuutta
-
Jos tuon eristetyn putken jättää yläpohjaeristeiden yläpuolelle niin kuinka suureksi kasvaa riski sen jäätymisestä->halkeamisesta talvella? Patteria ei tosiaan välttämättä voida käyttää esilämmitykseen talvella, jolloin neste vaan huilaa putkessa. Toki putkeenkin voi laittaa vaikka kuinka paljon eristettä mutta jos ei se mistään kautta lämpene niin eikös se pikkuhiljaa jäädy kuitenkin. Yläpohjan villat varmaan sen verran vuotaa lämpöä talosta että kuvittelisin siellä olevan "paremmassa suojassa" talven.
Jos liuos ei kierrä, on aina jonkinasteinen jäätymisriski tavanomaisella maalämpönestekoostumuksella. Jäätymisen seuraukset riippuvat putkiston materiaalista. Muoviputket eivät välttämättä ole jäätymisestä moksiskaan. Ennen lto-laitetta sijoitettu esilämmityskenno on kylläkin vielä herkempi jäätymään ja varsinkin vaurioitumaan sen seurauksena.
Jos yrittää suojautua tuota vastaan asentamalla putken syvälle eristeisiin, kasvaa samalla kondensioriski. Turvallisinta olisikin asentaa ainakin metalliputki sisätilan puolelle ja eristää tiiviillä armaflexilla tai vastaavalla. Noinhan liiketilojen jäähdytysputkistotkin asennetaan. Periaatteessa voisi myös tehdä vaakavedot rakennuksen ulkopuolelle ja vain nousut sisäpuolelle, jos tuo helpottaa asennusta ja putki voidaan tuoda rakennukseen riittävän eristelaatan alla.
Maaviileäpatterin asentaminen lto-laitteen jälkeen ei ole kovin tavallista, mutta etuna siinä tietenkin on jäätymisriskin väheneminen kierron pysähtyessä talvella syystä tai toisesta. Asennuksella ennen lto-laitetta on etuna esilämmitysmahdollisuuden ohella mahdollisuus käyttää laitetta erityisesti tuloilman kuivattimena, eli jos lto-laite pidetään talvi-asennossa, esijäähdytyskenno tiivistää aluksi tuloilman kosteutta, minkä jälkeen lto-laite lämmittää tuloilman lähemmäs sisäilman lämpötilaa poistoilmasta kerätyllä lämmöllä. Siirtyminen jäähdytysmoodista kuivaukseen kyllä tyypillisesti edellyttää säätöjen räpläämistä käsin. SInälläään tuloilman jäähdyttäminen ei elo kovin tehokas tapa viilentää, kun ilmavirta on melko vähäinen. Toisaalta mitä kylmemmäksi tuolima saadaan, stiä suuremmat vaatimukset on tulokanaviston ulkopuolisella eristyksellä kondensiota vastaan.
Suomen oloissa lto-laitteen suora jäähdytysvaikutus on vähäinen, koska ulkoilma ei juuri milloinkaan ole ainakaan pitkään merkittävästi sisäilmaa lämpimämpää. Lto-laite siis jäähdyttää tyypillisesti muutamana päivänä vuodessa muutaman tunnin ajan ja vaikka tuosta periaatteessa on hyötyä jäähdytyksessä, on käytännön merkitys varsin vähäistä. Tuloilmaa ei esimerkiksi pysty tuolla tavoin kuivattamaan käytännössä ollenkaan.
-
Iso kiitos vastauksesta!
Taitaa olla viisainta yrittää kierrättää sitä liuosta siellä patterissa talvellakin jos vaan suinkin kaivo sen mitenkään kestää, ainakin sitten n.-10 ja kylmemmillä - silloin taitaa paras hyötykin siinä olla. Jäätymistä vastaan taidan varautua sen putken kanssa niin että sitä asennettaan sen verran pitkästi että saan tarvittaessa tiputettua sen villoihin tai nostettua sen sieltä pois tarpeen mukaan - mikä ikinä onkaan sitten lopputulema tuon kaivon suhteen talvikäytössä.
Rakennuksen ulkopuolelle vetoja en saa tehtyä kun vedot ovat about keskellä taloa.
LTO:n "kylmän talteenotto" unohdetaan laskuista päätöksiä tehdessä - ei ole siis merkityksellinen.
Vielä pitää suunnittelijan kanssa tehdä lopulliset päätökset, mutta ehkä näillä tiedoilla alan kallistua siihen että kiertoputket hyvin eristettynä tuodaan villojen yläpuolella(jätetään mahdollisuus laskea ne alas) ja viilennyspatteri asennetaan ennen IV-konetta, jotta tuo esilämmitys olisi edes teoriassa mahdollista.
Tuottaako patterilla tapahtuva esilämmitys talviaikana kondessivettä kondenssipoistoletkua pitkin poistettavaksi? Eli mikä siinä on jäätymisriski?
-
Tuottaako patterilla tapahtuva esilämmitys talviaikana kondessivettä kondenssipoistoletkua pitkin poistettavaksi? Eli mikä siinä on jäätymisriski?
Ei tuota kondenssia talvella. Kondenssia tulee vain, kuin ulkolämpötila on tuhdisti plussan puolella.
Vielä tuohon jäätymisriskin vähentämiseen: Yksi mahdollisuus on tehdä putkistosta tyhjennettävä. Kannattaa laittaa sulkuventtiilit tulo- ja menoputkeen ja lisäksi tyhjennysyhde kumnpaankin putkeen (maalämpöpumpun lähelle). Putket ja kenno kannattaa asentaa niin, että neste valuu luonnostaan alas mahdollisimman tarkkaan etenkin kennosta. Paineilman avulla toki voi muunkinlaisen putkiston puthaltaa lähes kuivaksi. Litkun voi kerätä kanisteriin ja pumpata myöhemmin takaisin järjestelmään (Tyypillisesti niin, että kanisterista imetään nestettä porakonepumpulla tms. työntäen toisen tyhjennysyhteen kautta järjestelmään ja annetaan ylivuotonesteen valua pois toisen tyhjennysyhteen kautta takaisin astiaan. Tuolla tavoin kennopiirin pystyy jopa tyhjennyksen jälkeen ilmaamaan ennakolta kotikonstein niin, ettei ilma sotke maapiiriä käyttöönoton jälkeen. Piiriin kautta voisi myös työntää vahvempaa liuosta, joka kestää esim. -25...-30 astetta jäätymättä talven ajaksi, jos piiriä ei ole tarkoitus ollenkaan käyttää talvella. Liuoksen voi laskea pois seuraavaa talvea varten ja laittaa tilalle tavanomaisen vahvuista nestettä (ja yhdellä 60% nestepönikällä ja toisella tyhjällä varakanisterilla pärjää vuosikausia, kun laimentaa vahvaa liuosta normaalipitoisuuden mukaiseksi toiseen kanisteriin sopivan määrän).
Järjestelmä olisi kyllä mahdollista rakentaa sellaiseksikin. että se tyhjenee itsekseen lämpimässä tilassa olevaan säiliöön, kun kiertopumppu pysäytetään tai pysähtyy. Tämä on kuitenkin suunniteltava tapauskohtaisesti syystä, että maapiitrissä täytyy pitää tietty minimipaine eikä lämpöpumpun liuospuolelle saa päästä ilmaa. En puutu mahdollisiin yksityiskohtiin, koska ne täytyisi harkita ja suunnitella tarkasti olemassa olevan järjestelmän ja asennettavan kennojärjestelmän lähtökohdista..
-
Minulla on myös talon jäähdytys kaivon keruunpiirin kautta.
Suunnitteluperusteena oli että putket saavat jäätyä, koska ei ollut mitään järkevää reittiä viedä putkia lämpimien tilojen kautta.
Keruupiirin ja viilennyspiirin välissä on lämmönvaihdin, tällöin viilennyspiiri ei häiritse keruupiirin toimintaa.
Vähäisiä lisäkustannuksia aiheutti yksi ylimääräinen pumppu ja paisunta-astia.
Putkena on 25mm siniraitainen, joka on eristetty 10mm solumuovieristeellä.
Kiertoneste on tavallista 28 p-% etanoli keruunestettä.
En tiedä onko se jäätynyt kolmena olemassaolonsa talvena, mutta mitään ongelmia ei ole esiintynyt.
Vaikka se jäätyisikin niin ei se mene umpijäähän vaan jää sohjomaiseksi hyhmäksi.
ATS
-
Minulla on myös talon jäähdytys kaivon keruunpiirin kautta.
Suunnitteluperusteena oli että putket saavat jäätyä, koska ei ollut mitään järkevää reittiä viedä putkia lämpimien tilojen kautta.
Keruupiirin ja viilennyspiirin välissä on lämmönvaihdin, tällöin viilennyspiiri ei häiritse keruupiirin toimintaa.
Vähäisiä lisäkustannuksia aiheutti yksi ylimääräinen pumppu ja paisunta-astia.
Putkena on 25mm siniraitainen, joka on eristetty 10mm solumuovieristeellä.
Kiertoneste on tavallista 28 p-% etanoli keruunestettä.
En tiedä onko se jäätynyt kolmena olemassaolonsa talvena, mutta mitään ongelmia ei ole esiintynyt.
Vaikka se jäätyisikin niin ei se mene umpijäähän vaan jää sohjomaiseksi hyhmäksi.
ATS
Varmaankin noin, kuten toteat. Tuollainen lämmönvaihtimella erotettu viilennyspiirihän antaa myös mahdollisuuden käyttää vahvempaa liuosta viilennyskierrossa, jolloin sekä jäätymisen että hyhmääntymisen voi välttää teoriassakin. Olen itse pitänyt tavoitteena pitää viilennyspiirin pakkaskestävyys -25 asteessa. Sekoitan 60% liuosta sopivasti perusliuokseen (tai puhtaaseen veteen) ja tarkastan jäätymispisteen optisella refraktrometrilla (jollaisia saa autotarvikeliikkeistä muutamalla kympillä tuulilasin pesunesteen tai muiden pakkasnesteseosten jäätymispisteen tarkastamiseen; tarkkuus on asteen suuruusluokkaa). Sopivia jaloteräslevylämmönvaihtimia saa esim. Saksasta alan postimyyntiliikkeistä tilaamalla korkeintaan luokkaa parin sadan euron hinnalla.
-
Sain Valloxilta vahvan mielipiteen että patteria ei kannata asentaa käyttöullakolle - perusteluina ei toki mitään uutta mitä tässä ei olisi jo mietitty, mutta kokemusta siellä oli että on niin monta asiaa, joissa voi tulla ongelmia että eivät suosittele.
Otan myös tuosta neuvosta vaarin ja alan vielä tosissaan tekemään uusia mittauksia ja suunnitelmia jos saisin siirrettyä IV-koneen tekniseen tilaan niin että myös patteri sinne mahtuisi.
Toinen vaihtoehto on myös käyttää raitisilmakanava sisätilassa teknisen tilan kohdalla niin että patteri saisi olla lämpimässä - aiheuttaa vaan monta 90-kulmaa ennen ja jälkeen patterin joka ilmeisesti jonkin verran vaikuttaa tehoon.
Eli takaisin piirustupöydän ääreen ja miettimään uudelleen mikä on paras / välttävä vaihtoehto :)
-
Kesäisin patteriin kertyy kökköä niin paljon, että kondenssinpoisto voi mennä tukkoon. Suodattimet löytyy mutta jostain ötökät tiensä vaan löytävät. Sitten se tulvii jossain vaiheessa, kokemusta on kun vedenpinta nousi niin ylös että valui iv-koneeseen ja patterin luukuista ulos. ::)
Eli laita siten, että pääset huoltamaan eikä vuotava vesi kastele rakenteita.
Itsellä on maanestekierrossa eikä ole talvisin umpeen jäätynyt vaikka on koviakin pakkasia ollut, joskus laittanut kierron päälle mutta en aina. Lämmönvaihtimella erotettuna jää kesäinen jäähdytysvaikutus sitten pienemmäksi, tuosta tulee kuitenkin useamman asteen tappio nesteen lämpötilassa.
-
Päädyin nyt tässä vaiheessa siihen että muutin raitisilman putkitusta siten että tekee koukkauksen tekniseen tilaan. Eli nyt olisi varsinaista toteutusta vaille valmis :D
Asennus tulee ensi viikolla, katsotaan sitten onko siitä mihinkään...
-
Onko tämä liitteen kytkentämalli ihan OK? Tosin tulisi liitos tuohon kaivolta tulevaan linjaan. Onko tuosta ohjatusta säätöventiilistä kuinka paljon iloa? Toinen vaihtoehto olisi olla on/off -kytkennällä.
-
Onko tämä liitteen kytkentämalli ihan OK? Tosin tulisi liitos tuohon kaivolta tulevaan linjaan. Onko tuosta ohjatusta säätöventiilistä kuinka paljon iloa? Toinen vaihtoehto olisi olla on/off -kytkennällä.
On siitä se ilo ette romuta iv-koneen hyötysuhdetta (ja ota energiaa kaivosta) lämmittämällä tuloilmaa liikaa. Jos sitä lämmitetään liikaa niin LTO menettää merkityksensä ja sen hyötysuhde laskee. Kaiken järjen mukaan valloxin kanssa virtaus kannattaisi säätää niin että jäteilma olisi maks pakkasen rajamailla ja sulatteluja ei tapahtuisi.. ? Vai onko jollain parempia ideoita?
-
On siitä se ilo ette romuta iv-koneen hyötysuhdetta (ja ota energiaa kaivosta) lämmittämällä tuloilmaa liikaa. Jos sitä lämmitetään liikaa niin LTO menettää merkityksensä ja sen hyötysuhde laskee. Kaiken järjen mukaan valloxin kanssa virtaus kannattaisi säätää niin että jäteilma olisi maks pakkasen rajamailla ja sulatteluja ei tapahtuisi.. ? Vai onko jollain parempia ideoita?
Kiitos, hyvä pointti tuo lämmityshommakin koska tosiaan kaivo muutenkin kovilla talvella niin tuolla voi rajoittaa tuloilman lämmitystäkin. Viilennys tässä on ehkä se veturi koko hommassa kuitenkin ollut niin onko tää sen kannalta fiksu systeemi? Ei sitä viilennystäkään aina varmaan 100% tehoilla tarvita... tietty pumpussakin joku manuaalisäädön mahdollisuus. Mutta onko tuosta jotain haittaa on/off malliseen toteutukseen jossa ei olisi iv-koneen ohjaamaa säätöventiiliä?
-
Vähän kokemuksia käyttöönoton jälkeen: olen positiivisesti yllättynyt. Kovasti luin mielipiteitä siitä että tällainen viilennys ei riitä, joten oli varautunut melko pieneen hyötyyn. Nyt on useampi hellepäivä ollut ja sisällä on vähän päivästä riippuen ollut huomattavasti mukavampi olla ja nukkua kuin aiempien helteiden aikaan. Ilma viileämpää ja tuntuu raikkaalta kun nyt voi helteillä pitää ilmanvaihdon maksimilla.
26 asteisen tuloilman tuo jaksaa viilentää n. 16 asteiseksi, lämpenee yläpohjan kanavissa 1 asteen verran (tai mittavirhe). Liuos on patterin jälkeen n. 10-11c, ennen patteria arvioisin että n.7c.
Raitisilmakanavan ensimmäinen makuuhuone on jopa kylmä iltaisin, n.21c. Muissa huoneissa pysytellyt n.23c paikkeilla.
Kytkentätavaksi valikoitui lopulta on/off tyyppinen malli, ei ole ainakaan vielä valittamista. Pumppuna toimii joku Wilon malli, keskinopeudella päästy näihin lukemiin, maksimilla ehkä saa vielä pientä lisätehoa...
-
Ilma viileämpää ja tuntuu raikkaalta kun nyt voi helteillä pitää ilmanvaihdon maksimilla.
Oletko kokeillut miten tilanne muuttuu jos kaikista kuumimpaan aikaan laittaa ilmanvaihtoa pienemmälle ja sitten vasta ulkolämmön vähän laskiessa nostaa tuuletusta? Kuitenkin osa tuosta lämpökuormasta helteellä tulee myös siitä, että viileämpää sisäilmaa vaihdetaan helteiseen ulkoilmaan talon tilavuus kahdessa tunnissa. En tiedä kumpi on parempi ja ensi kesänä on saman testailu omankin kanssa edessä.. :)
-
Oletko kokeillut miten tilanne muuttuu jos kaikista kuumimpaan aikaan laittaa ilmanvaihtoa pienemmälle ja sitten vasta ulkolämmön vähän laskiessa nostaa tuuletusta? Kuitenkin osa tuosta lämpökuormasta helteellä tulee myös siitä, että viileämpää sisäilmaa vaihdetaan helteiseen ulkoilmaan talon tilavuus kahdessa tunnissa. En tiedä kumpi on parempi ja ensi kesänä on saman testailu omankin kanssa edessä.. :)
Valloxeissa (ainakin) on "viilennys" eli käänteinen talteenotto. Se sai tänään 32 asteisesta ulkoilmasta 28 asteista, kun sisällä oli 26. Eli "yllättäen" ei pystynyt jäähdyttämään enempää. Ehkä IV:n pysäytys tai tiputus olisi fiksumpaa.
-
Oletko kokeillut miten tilanne muuttuu jos kaikista kuumimpaan aikaan laittaa ilmanvaihtoa pienemmälle ja sitten vasta ulkolämmön vähän laskiessa nostaa tuuletusta? Kuitenkin osa tuosta lämpökuormasta helteellä tulee myös siitä, että viileämpää sisäilmaa vaihdetaan helteiseen ulkoilmaan talon tilavuus kahdessa tunnissa. En tiedä kumpi on parempi ja ensi kesänä on saman testailu omankin kanssa edessä.. :)
En tullut kokeilleeksi noin, itse ajattelin että pysyy raikkaampana ilma kun vaihtuu reilusti. Ennen viilennnystä tuo oli kylläkin minulla vakiotoimenpide pistää ilmanvaihto pienelle päiväksi kuumina päivinä. Kyllä tuo varmaan kokeilemisen arvoinen asia, mutta varmaan myös talokohtainen. Meillä kuuman ilman poisto uskoakseni toimii aika hyvin koska talo rinteessä ja suurin osa poistoventtiileistä ylemmällä tasolla. Sillä ajatuksella pidin myös ilmanvaihtoa täysillä. Toki jos tuloilman lämpötila olisi noussut vielä kovin niin olisin laskenut iv-tehoa.