Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Jämä => Aiheen aloitti: Pende - 10.03.19 - klo:00:12
-
Moro
Olen uusi jäsen palstalla ja saatan kysellä asioita, joihin löytyy jo vastauksia, niihin vaan linkkejä, jos joku tietää.
Aika vähän on juttua Jämän laitteista, ilmeisesti kun ovat kaiketi Niben tuatantoo?
Itse valitsin Jämä Star Inverter, ilmeisesti sama kuin Nibe F-1155-12?
Hiukan on hakusessa nää maalämpöjutut, ku "nollasta alottaa".
Itsellä paino paljon se, että tuli lämminvesivaraaja Jäspi VLM 300 ja Jäspin puskurivaraaja, jotka ovat nähdäkseni kotimaista tuotantoa, saadaan töitä suomalaisille? Vai onko?
Onko minkälaisia kokemuksia ko. laitteista?
Ite oon ymmärtänyt, että Nibe/Jämä olisi suht hyvä laite?
Toivottavasti noi riittää, itellä mökki "sekalainen seurakunta". Osa tehty -60 luvun alussa, sit -92 laajennettu, On patteria ja lattialämpöö, lämminvesikirto.
Asuinkerros n. 120 m2 keskimäärin 2,60 korkee ja alakerta noin 70 m2 1,90 korkee.
Meininki olis, jotta 200m kaivo, josta 186m aktiivista.
Lämmintävettä pitää riittää 5-6 hengelle, kunnolla.
Jotta mitä sanoo porukka, siis jolla on kokemusta laitteista onko tällänen kokonaisuus riittävä?
Eli:
Jämä Star Invereter 3-12 kW
varaaja Jäspi VLM 300 Star
puskurivaraaja Jäspi buffer 50 l
suuniteltu kaivo aktiiviosuus 186m/Pirkanmaa
Sitten kysymys "tompelille", koitin käyttää laskuria "Bergheat" poistin yhteyden laskentataulukkoon "Rakennukset", miksi ja mihin viittaa virhe 511, jää monta tärkeää asiaa näkemättä.
Koitin pyörittää laskuria ohjelmalla "OpenOffice 4.1.4"versiolla. Laskurin versionumeroo en äkkiseltään löytänyt.
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Hienoa, että kiinnostuit mitoituksen laskemisesta. Kun tekee laskelman itse, saa siihen varmimmin oikeat lähtötiedot.
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8676.0;attach=9796).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -29 C°
- Alakerta 1960: Patterilämmitys, 18 C°, 70 m2, 133 m3: 2,42 kW 7 114 kWh
- Asuinkerros 1992: Patterilämmitys, 21 C°, 120 m2, 312 m3: 4,99 kW 14 242 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 7,4 kW 21 357 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 Cº - menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö, 190 m2, 445 m3 3,3 COP 6,91 kW 21 357 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,3 m3 / 55 C 2,5 COP 1,11 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 3,1 SCOP 8,0 kWh 27 357 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -860 kWh 0,25 kW 26 497 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 26 497 kWh
- Pumpulla tuotetaan 8,00 kW 26 497 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 26 497 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho) 8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -29 C°
▪ Maasta kerätään ( 3,1 COP) 5,6 kW 17 878 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 619 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 8 619 kWh
Tarvitaan 185 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,42 l/s (= 25,2 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys 10 m 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,42 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K 40 kPa (0,4 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 450 metriä = 2 x 250 m PEM40x3,7 SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Sitten kysymys "tompelille", koitin käyttää laskuria "Bergheat" poistin yhteyden laskentataulukkoon "Rakennukset", miksi ja mihin viittaa virhe 511, jää monta tärkeää asiaa näkemättä.
Koitin pyörittää laskuria ohjelmalla "OpenOffice 4.1.4"versiolla. Laskurin versionumeroo en äkkiseltään löytänyt.
Bergheat on tehty LibreOfficella (https://fi.libreoffice.org/) ja pyörii kunnolla vain siinä.
laskurin ohjelmaversio on etusivun solussa C22.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Moro
Olen uusi jäsen palstalla ja saatan kysellä asioita, joihin löytyy jo vastauksia, niihin vaan linkkejä, jos joku tietää.
Aika vähän on juttua Jämän laitteista, ilmeisesti kun ovat kaiketi Niben tuatantoo?
Itse valitsin Jämä Star Inverter, ilmeisesti sama kuin Nibe F-1155-12?
Hiukan on hakusessa nää maalämpöjutut, ku "nollasta alottaa".
Itsellä paino paljon se, että tuli lämminvesivaraaja Jäspi VLM 300 ja Jäspin puskurivaraaja, jotka ovat nähdäkseni kotimaista tuotantoa, saadaan töitä suomalaisille? Vai onko?
Onko minkälaisia kokemuksia ko. laitteista?
Ite oon ymmärtänyt, että Nibe/Jämä olisi suht hyvä laite?
Toivottavasti noi riittää, itellä mökki "sekalainen seurakunta". Osa tehty -60 luvun alussa, sit -92 laajennettu, On patteria ja lattialämpöö, lämminvesikirto.
Asuinkerros n. 120 m2 keskimäärin 2,60 korkee ja alakerta noin 70 m2 1,90 korkee.
Meininki olis, jotta 200m kaivo, josta 186m aktiivista.
Lämmintävettä pitää riittää 5-6 hengelle, kunnolla.
Jotta mitä sanoo porukka, siis jolla on kokemusta laitteista onko tällänen kokonaisuus riittävä?
Eli:
Jämä Star Invereter 3-12 kW
varaaja Jäspi VLM 300 Star
puskurivaraaja Jäspi buffer 50 l
suuniteltu kaivo aktiiviosuus 186m/Pirkanmaa
Sitten kysymys "tompelille", koitin käyttää laskuria "Bergheat" poistin yhteyden laskentataulukkoon "Rakennukset", miksi ja mihin viittaa virhe 511, jää monta tärkeää asiaa näkemättä.
Koitin pyörittää laskuria ohjelmalla "OpenOffice 4.1.4"versiolla. Laskurin versionumeroo en äkkiseltään löytänyt.
Nuo punaset kohdat pisti silmään
Mitenkähän nuo lämmönjaot onnistuu, kovin pieni puskuri, patterit jäähtyy (pitkähköt LV jaksot @300L)...mikä on Lattiamenolämpö max, entä Pattereille sama?
Onko tuo kierto korvattavissa pienellä sähkövaraajalla tarpeellisessa paikassa...ainakin itse katsoisin tuon vaihtoehdon?
-
...
Bergheat on tehty LibreOfficella (https://fi.libreoffice.org/) ja pyörii kunnolla vain siinä.
laskurin ohjelmaversio on etusivun solussa C22.
Kiitos
Nyt latasin tuon Libreofficen ja virheilmoitukset katosivat.
Kuhan kerkeen laitan sinulle postilla ihan täydelliset tiedot. Koska ainakin itse näen niin, jotta näin voit kehittää ohjelmaa, joka nytkin on jo todella hyvä. Mutta aina on varmaan "pieniä kulmia", joita voi viälä hioa sano " puuseppä"?
-
Nuo punaset kohdat pisti silmään
Mitenkähän nuo lämmönjaot onnistuu, kovin pieni puskuri, patterit jäähtyy (pitkähköt LV jaksot @300L)...mikä on Lattiamenolämpö max, entä Pattereille sama?
Onko tuo kierto korvattavissa pienellä sähkövaraajalla tarpeellisessa paikassa...ainakin itse katsoisin tuon vaihtoehdon?
Kiitos arviostasi.
Tuo puskurin koko saattaa olla varteenotettava asia, tosin eräässä toisessa tarjouksesa (Niben vastaava) oli maininta, että valmistaja ei vaadi ko. laitteessa puskurivaraaja ollenkaan? Ja puskurivaraaja (100 l) oli optiona.
Siinä saattoi olla kyllä pohjana laite, jossa lämminvesivaraaja oli mukana vakiona, ei siis erillinen?
Nämäpä ovet juurikin maalikolle ymmyrkäisiä juttuja. Siksi on hyvä, että voi kysellä täällä niiltä, joilla on kokemuksia/tietoa asioista.
-
Kiitos arviostasi.
Tuo puskurin koko saattaa olla varteenotettava asia, tosin eräässä toisessa tarjouksesa (Niben vastaava) oli maininta, että valmistaja ei vaadi ko. laitteessa puskurivaraaja ollenkaan? Ja puskurivaraaja (100 l) oli optiona.
Siinä saattoi olla kyllä pohjana laite, jossa lämminvesivaraaja oli mukana vakiona, ei siis erillinen?
Nämäpä ovet juurikin maalikolle ymmyrkäisiä juttuja. Siksi on hyvä, että voi kysellä täällä niiltä, joilla on kokemuksia/tietoa asioista.
Kuvittelisin puskurivaraajan invertteripumpussa olevan tämmöisessä järjestelmässä lähinnä veden kulkureittinä käyttövesijakson aikana. Ei sille invertterin kanssa pitäisi juuri olla tarvetta.
-
Kuvittelisin puskurivaraajan invertteripumpussa olevan tämmöisessä järjestelmässä lähinnä veden kulkureittinä käyttövesijakson aikana. Ei sille invertterin kanssa pitäisi juuri olla tarvetta.
Itselläni on tuo 100l puskuri. Koska erillistä pumpua ei ole, käyttövesijakson aikana tuosta ei ole hyötyä koska vesi ei kierrä. Hyötynä ehkä noin 10 minuutin lisäys "hystereesiin" ennen astemiinuttien lähtöä laskuun.
-
Vastaako JÄMÄ STAR 16 inverter (4-16kW) ilman vesivaraaja jotain Niben mallia suoraan ja onko niissä mitään eroa paitsi etulevyssä oleva merkki?
Ymmärsinkö oikein edellisistä, että tässä invertteripumpussa ei tarvita välttämättä lainkaan puskurivarajaa? Minulle on tarjottu 300 L Jäspi varaajaa ja lisäksi 100 L puskurivaraajaa. Eli onko puskurista mitää hyötyä vai jopa haittaa?
-
Noniin, nyt on laitteet toiminnassa (Jämä Star Inverter 12 Kw+ Jäspi 300 erillislämminvesisäiliö).
Ensinnäkin anteeksipyyntö Tomppelille, lupasin kaikki tiedot lähettää, vaan lähettämättä jäi, "kiirettä pitää" tekosyyn varjolla :)
No kyllä lämpöä pukkas, ainakin näin kesällä.
En tiää oonko ymmärtäny oikein. Aattelin, jotta automatiikka hoitaa nyt lämmönsäätelyn?
Asennus on mielestäni tehty kyllä ohjeiden mukaan, (huom. on patteri ja lattialämmitys), vaan lattialämmityshän otetaankin nyt patteriverkosta (ennen otettiin lämminvesikierrosta, näin halusin). Nyt pitää syöttää patteriverkkoon lämmintä vettä, jotta lattiat lämpee. ( ensin ei lämmennyt, mut laitoin asetuksista minimiksi pattereille +35 ja sit lattialle +32).
Nyt toistaseksi on hyvä, kuin ku ilmat viilenee? Uutta säätöä.
Mietin, jotta tollanen järjestelmä (siis suunnittelu ohjeissa oleva) on varmaan uusille taloille, joissa on termostaatti venttiilit. On meilläkin, mut osa pattereista on ilman termostaatteja ja osa termostaateista laski läpi, eli "mökissä" oli sisälämpö 23 ja patterit "hohkas" +35 astetta. Jotta alko oleen melkosen lämmin kesäkoti :)
Ite oletin, jotta patterikieron pumppu olisi ollut automaattiohjattu (eli ajas pattereille lämpöö vasta kylmillä), mutta se onkin manuaali, joten vetäsin töpsykän irti seinästä ja kiersin paluuhanan kierrosta kiinni (onneks on tullu kierrettyä muutaki ku tahkoa, jot kiini kierto onnisti).
Ny ei mee lämminvesi puskurivaraajasta ku lattialämmölle. Mut ei ihan vastannu toltaosin odotuksiani automatiikasta. Syksyllä pitää muistaa kiertää hanikkaa toiseensuuntaan.
Kaikenlaista sitä sattu matkalla, esim. kaivo piti tulla 200 m ja porashan ne ukot sellasen (ku vieressä kattelin), vaan sit meni 4 päivää ku tuli putkenasentajat, sit ei mennykkään enään ku 193 meetriä letkua ales. Vaan en siitä alkanu rähiseen, luotan Tomppeli ja muiden laskelmiin, jotta 185-186 kaivo olis riittävä, jotta tossa on viä vähä plussaakin?
Eli kaivo oli sortunu nuinpaljon 4 päivän aikana, se selittäis mielestäni sitä, ku jotku sanoo, jotta putkia ei voi vaihtaa, vaikka kaivurilla on yritetty vetää ylös? Riippunee tietty kallionlaadusta. Toisaalta saattavat lähtee nyt helpostikkin tarvittaessa, ku irtomoska on jo pohjalla, eikä kiilaa putkia?
Laitatin myös erillisen kulutusmittarin lämpöpumpulle (vain lämpöpumppu, ei kiertovesipumppujen kulutusta), näin saan vertailun entisiin (öljy/maakaasu kulutuksiin), laitehan ei mielestäni ilmoita kuin tuotetun energian, ei sähkönkulutusta.
Vuoan voi olla toisinkin, kuhan kerkeen oikeen kunnolla perehtyyn. Viä pitäs koittaa saada nettiinki meneen ko. vekotin.
Varmaan mielenkiintoinen ensimmäinen talvi maalämmön kanssa tiedossa?
Laittelen lisää juttua, kuhan saan jotain vertailu tietoa irti laitteesta.
-
Nytpä täytyy kysyä kokeneemmilta, olenkohan jotain ymmärtänyt vääri, kun hyötysuhde (Cop) ei ole mielestäni kohdillaan, vai onko?
Itse olen ymmärtänyt että Cop (scop) kuvaa ostetun- ja saadun kwh suhdetta, lienenkö laskenut väärin?
Laitteet on olleet nyt päällä reilun viikon (aloitusaikaa en tarkasti tiedä, kun en ollut kotona), mutta laskujeni mukaan keskiarvoinen Cop on 2,11.
Eli tällähetkellä käytössä lattialämmitys ja lämminvesi (lämminvesikierto käytössä), lattia lämmitys ottaa tehot patteriverkon puskurivaraajasta (patterikierto suljettu).
Lämminvesikierto tietysti lisää kulutusta, mutta ei mielestäni pitäisi kovinkaan vaikuttaa Cop arvoon?
Liitteenä kuvia omista laskelmistani ja netistä (myUpway). Laittelen lisää tietoja pyydettäessä.
Kommentteja onko Cop oikein laskettu ja vinkkejä kuinka sitä voisi parantaa.
-
Tässä taulut, jotka liittyvät täällä ollevaan keskusteluun.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6867.240
Vedenlämmitys alkoi.
-
Tässä vedenlämmitys lähellä loppua.
Jos näiden vertailusta saisi jotain irti?
-
Kattelin oman pikku Niben lokeja. Kesältä kuukauden pätkä, lämmitys COP 6.0 (lämmitystä 1,8%/kk) ja käyttövesi COP 3.1 (6,3%/kk). Talvella kuukauden pätkä, lämmitys COP 5.5 (lämmitystä 87,7%/kk) ja käyttövesi COP 3.2 (6,9%/kk).
-
Asennus on mielestäni tehty kyllä ohjeiden mukaan, (huom. on patteri ja lattialämmitys), vaan lattialämmityshän otetaankin nyt patteriverkosta (ennen otettiin lämminvesikierrosta, näin halusin). Nyt pitää syöttää patteriverkkoon lämmintä vettä, jotta lattiat lämpee. ( ensin ei lämmennyt, mut laitoin asetuksista minimiksi pattereille +35 ja sit lattialle +32).
Millä olet pakottanut lämmityksen päälle? Minimilämmön asettaminen yksinään ei sitä tee, jos suodatusaika/-asetus ei niin halua. Oletko muuttanut ajan lyhyemmäksi ja/tai asteet ylemmäs (oletus ka 17C/24h)? Ja se 30% miniminopeutta noudatetaan vain silloin, jos tuo lämmityskausi toteutuu. Muulloin kiertovesipumppu pysähtyy kokonaan huiliajaksi.
-
Millä olet pakottanut lämmityksen päälle? Minimilämmön asettaminen yksinään ei sitä tee, jos suodatusaika/-asetus ei niin halua. Oletko muuttanut ajan lyhyemmäksi ja/tai asteet ylemmäs (oletus ka 17C/24h)? Ja se 30% miniminopeutta noudatetaan vain silloin, jos tuo lämmityskausi toteutuu. Muulloin kiertovesipumppu pysähtyy kokonaan huiliajaksi.
Kyllä, nostin lämmityksen pysäytyksen 35 asteeseen / 24 h, jotta sain lattialämmityksen toimimaan.
-
Kattelin oman pikku Niben lokeja. Kesältä kuukauden pätkä, lämmitys COP 6.0 (lämmitystä 1,8%/kk) ja käyttövesi COP 3.1 (6,3%/kk). Talvella kuukauden pätkä, lämmitys COP 5.5 (lämmitystä 87,7%/kk) ja käyttövesi COP 3.2 (6,9%/kk).
Onko nuo kesän COP arvot, kuinka laskettuja (logintutkijasta saatuja)?
Itselläkin logintutkija antaa elokuulle ka. COP lämmitys 4.3 14.7% ja lämminvesi ka. COP 3.0 8.6%.
Mutta vertailemalla sähkön kulutusta ja tuotettua lämpöä, en saa kuin 2.14 Cop.
-
Onko nuo kesän COP arvot, kuinka laskettuja (logintutkijasta saatuja)?
Itselläkin logintutkija antaa elokuulle ka. COP lämmitys 4.3 14.7% ja lämminvesi ka. COP 3.0 8.6%.
Mutta vertailemalla sähkön kulutusta ja tuotettua lämpöä, en saa kuin 2.14 Cop.
Joo noi on lokitutkijasta katsottuja arvoja.
Olethan laittanut lokitutkijan asetus fileen pumppusi oikeat COP arvot?
-
Olethan laittanut lokitutkijan asetus fileen pumppusi oikeat COP arvot?
Mitens ja mitä arvoja tuonne pitää syöttää?
-
Mitens ja mitä arvoja tuonne pitää syöttää?
Samassa kansiossa missä logintutkija on löytyy samanniminen tekstitiedosto, omani liitteenä.
Sieltä tarkistin ja korjasin ainakin seuraavat rivit:
cop_035=4.72
cop_045=3.61
Tuolta löytyy sivulta 67 1255 pumppujen arvot.
https://www.nibe.fi/nibedocuments/24314/331299-4.pdf
E. Niin ja tutkijan ohjeessa käydään asetus tiedosto läpi: http://www.railers.fi/nalle/tools/Logintutkija_ohje.pdf
-
Joo noi on lokitutkijasta katsottuja arvoja.
Olethan laittanut lokitutkijan asetus fileen pumppusi oikeat COP arvot?
Jep, kyllä ne oikein olivat, vertasin vielä asetustiedostoosi. Arvot toki eri, mutta muuton oikein.
-
Mielenkiintoista katsella oliko maalämpö oikea ratkaisu? Nyt ollut n. 1,5 kk käytössä.
Itsellä aikaisemmin maakaasu vanhalla öljykattilalla ( 30 v. juhlat tänä vuonna), joka alkoi tulemaan tiensä päähän.
Kattilan puolesta olisi saattanut mennä vielä ehkä max. 5. vuotta (maakaasu sisältää melko paljon kosteutta, joka rasittaa kattilaa, jokaisen käyntikerran jälkeen piipusta kuului "tip,tip" ja hormin alapää oli jatkuvasti märkä, vuodessa ruostui tuhkaluukku puhki, biokaasulla ei ollut vastaavaa ).
Toinen asia oli, että lattialämmityspiirit olivat kytketty lämminvesikiertoon, joiden säätäminen pallohanoilla oli melkoista arpapeliä, suihkutila ja kodinhoitohuone olivat joko "sauna" tai "jääkaappi".
No vaihtoehtoina olisi tietty ollut jatkaa samoin tai hankkia uusi kattila, joko öljy- tai oikea maakaasukattila (kondenssikattila). Kun lopulta sain kiinni rehellisen asentajan, joka kertoi asennettujen kondenssikattiloiden ongelmista ja avun saamisesta Pirkanmaalla päädyin maalämpöön.
Enitenhän tässä tietysti kiinnostaa rahallinen hyöty tavallista tallaajaa, mikä on takaisinmaksuaika?
Vaihtoehtojahan olisi tietty ollut, uusi öljy-/kaasukattila ja muuttaa lattialämmityspiirit toisenlaiseksi (kustannuksiltaan todennäköisesti halvempi), tai sitten ottamamme,tämä maalämpö jonka yhteydessä lattialämmöt muutettiin patteriverkon piiriin (nyt toimineet hienosti, ei oo tarvinnu hikeä pyyhkiä pytyllä tai varpaansa kylmentää).
Kuinka sitten vertailla eri vaihtoehtoja rehellisesti/rahallisesti? Voin tietysti verrata maalämmön sähkönkulutuksen hintaa maakaasun ed. vuoden laskuihin ( hyvältä näyttää), mutta siinä pitäisi huomioida lattialämmityksen nykyinen tasaisuus vanhaan "on/off" säätöön, myös se, jotta nyt on lämminvesikierrossa kello-ohjaus (siis ei ole 24 h päällä, kuten maakaasuaikana).
Itse pohdin näin, jotta ehkä rehellisin laskenta tulee, kun vertaan nyt koneen ilmoittamia tuottoja ja lasken niille hinnan sähkön osto- ja siirtohinnasta erillismittarin mukaan (ilman perusmaksuja, koska nehän on maksettava, jotta voi pottuja keittää). Ja vertaan sitä kaasun nykyisen kokonaishintaa ( perusmaksu + siirto + myynti).
Jos oon aatellu jossain kohin väärin, ojentakaa asiasta, "oppia ikävä kaikki" ;), vai kuin se meni?
Ps. Palailen asiaan, kun saan kuunlopussa koko kuukauden tuotot ja kulutukset mittareihin, voi sittten tehä vertailuja.
-
Noista COP-arvoista, mitä olen laskenut tuli mieleeni kysyä?
Onko kenelläkään parempaa tietoa , noiden maalämpöpumppujen ilmoittamista tuottolukemista (siis millä % pitää paikkansa) Entä erillisten sähkömittareiden tarkkuudesta?
-
Itse pohdin näin, jotta ehkä rehellisin laskenta tulee, kun vertaan nyt koneen ilmoittamia tuottoja ja lasken niille hinnan sähkön osto- ja siirtohinnasta erillismittarin mukaan (ilman perusmaksuja, koska nehän on maksettava, jotta voi pottuja keittää). Ja vertaan sitä kaasun nykyisen kokonaishintaa ( perusmaksu + siirto + myynti).
Minun mielestä, jos otat kaasun hintaan mukaan perusmaksun, tulee myös sähkön hintaan ottaa perusmaksut mukaan.
ATS
-
Minun mielestä, jos otat kaasun hintaan mukaan perusmaksun, tulee myös sähkön hintaan ottaa perusmaksut mukaan.
ATS
Omasta mielestäni taas pitäisi ottaa huomioon eri vaihtoehtojen realisoituvuus perusteena sille, pitääkö kustannus laskea mukaan.
Jokainen ylimääräinen liityntäsopimus tyypillisesti maksaa. Jos teet kaasu- tai kaukolämpösopimuksen, kiinteät maksut ovat väistämätön osa itse muuttuvakustannuksellisen palvelun hyödyntämistä. Sen sijaan lämpöpumppulämmitys ei välttämättä edellytä sähköliityntäsopimuksen päivittämistä, koska sähkö on kuitenkin nykyaikaisessa asumisessa käytännössä välttämätöntä ja sähköliedet ja vastaavat edellyttävät vähintään tavanomaista 3x25A:n sähköliityntää. Tämä usein riittää lämpöpumpulle ja lisäksi voidaan toteuttaa vuorottelukytkentä, jolla ei ole suurta vaikutusta sähköjen käytettävyyteen (mutta aiheuttaa toki investointikustannuksen). Jos sen sijaan lämpöpumpun käyttöönotto edellyttää järeämpää sähköliityntää, tuosta aiheutuvat lisäkustannukset pitäisi ottaa huomioon vertail laskelmassakin.
Eli kallistun tässä Penden puolelle: tapauksesta riippuen sähkön kiinteitä maksuja ei tarvitse useinkaan ottaa huomioon tai ne voidaan ottaa huomioon vain lisäkustannusten osalta siirryttäessä lämpöpumppulämmitykseen. Lämpöpumppulämmityksen oleellinen kilpailutekijä pientalon lämmityksessä on nimeomaan edullinen energia yhdistettynä ylimääräisiin kustannuksia aiheuttaviin verkkolittymiin ja niiden kiinteisiin veloituksiin.
-
Omasta mielestäni taas pitäisi ottaa huomioon eri vaihtoehtojen realisoituvuus perusteena sille, pitääkö kustannus laskea mukaan.
Jokainen ylimääräinen liityntäsopimus tyypillisesti maksaa. Jos teet kaasu- tai kaukolämpösopimuksen, kiinteät maksut ovat väistämätön osa itse muuttuvakustannuksellisen palvelun hyödyntämistä. Sen sijaan lämpöpumppulämmitys ei välttämättä edellytä sähköliityntäsopimuksen päivittämistä, koska sähkö on kuitenkin nykyaikaisessa asumisessa käytännössä välttämätöntä ja sähköliedet ja vastaavat edellyttävät vähintään tavanomaista 3x25A:n sähköliityntää. Tämä usein riittää lämpöpumpulle ja lisäksi voidaan toteuttaa vuorottelukytkentä, jolla ei ole suurta vaikutusta sähköjen käytettävyyteen (mutta aiheuttaa toki investointikustannuksen). Jos sen sijaan lämpöpumpun käyttöönotto edellyttää järeämpää sähköliityntää, tuosta aiheutuvat lisäkustannukset pitäisi ottaa huomioon vertail laskelmassakin.
Eli kallistun tässä Penden puolelle: tapauksesta riippuen sähkön kiinteitä maksuja ei tarvitse useinkaan ottaa huomioon tai ne voidaan ottaa huomioon vain lisäkustannusten osalta siirryttäessä lämpöpumppulämmitykseen. Lämpöpumppulämmityksen oleellinen kilpailutekijä pientalon lämmityksessä on nimeomaan edullinen energia yhdistettynä ylimääräisiin kustannuksia aiheuttaviin verkkolittymiin ja niiden kiinteisiin veloituksiin.
Kiitos kommenteista niin puolesta kuin vastaan, mielipiteilleni.
Itsellä ei tullut lisäkustannuksia sähköpuolesta, joten olen erelleenkin sitä mieltä, jotta en ota laskelmiin sähkön perusmaksuja, koska ne joudun maksamaan kuitenkin, vaikka olisin ottanut "halkolämmityksen". Emäntä kuitenkin haluaa sen " läskisoosin tehä sähköhellalla", joten perusmaksu on pakko maksaa, eikä tää bittimyllykään toimis, ilman sähköä.
Tiätty, voishan sitä erillismittarin kulutuksen perusteella laskea maalämpöpumpun osuuren perusmaksusta, mut mut sit tairetaan mennä hiusten halkomiseen, sit tarvis laskee jo muijan fööninkin osuus.
Vaan luulempa, jotta ku sen laskelman meen esittään emännälle, niin se näyttää mulle paikan johon timpuri teki aukon ja sanoo jotta tosta pääsee ulos ;)
-
Entä uudistalossa, jossa on maalämpö alusta alkaen?
Kuuluvatko siinä sähkön perusmaksut lämpöpumpun käyttämän sähkön hintaan?
Jos tilaan öljyä on hinnassa 50€ toimitusmaksu.
Kuuluuko tämä toimitusmaksu öljylämmityksen kustannuksiin?
ATS
-
Entä uudistalossa, jossa on maalämpö alusta alkaen?
Kuuluvatko siinä sähkön perusmaksut lämpöpumpun käyttämän sähkön hintaan?
Jos tilaan öljyä on hinnassa 50€ toimitusmaksu.
Kuuluuko tämä toimitusmaksu öljylämmityksen kustannuksiin?
ATS
Ensimmäiseen EI
Toiseen KYLLÄ
-
Tuossapa vähän alustavasti laskeskelin heinäkuuta, vaikka oli käytölle vajaa kk.
Vain 20 pv. mutta muutin sen sit kk-kulutukseksi. Parempia tietoja saa, ku elokuu tulee täyteen, mut ei nääkään varmaan paljon heitä.
Eli heinäkuun maakaasun käyttö keskiarvo 2017-18 oli 890 kWh.
Maakaasun hinta voimassaoleva (1.1.2019), perusmaksu 29,69 €/kk, siirtohinta 12,35 €/MWh = 0,01236 €/kWh, myyntihinta 66,87 €/MWh = 0,06687 €/kWh.
Näin laskien sain maakaasulle kWh-hinnaksi 0,11 €/kWh (890 kWh kulutuksella, toki samaan lopputulokseen tullaan, jos laskee siirtohinta+myyntihinta+kk maksu, mutta mielenkiinnosta lasken kWh hinnan maakaasulle, koska se vaihtelee kulutuksen mukaan, kun on kiinteä kk-maksu, mitä enämpi kulutusta sitä halvempi kWh-hinta).
No maalämpö ilmoitti tuotetuksi heinäkuussa (korjattu lukema) 474,3 kWh ja sähkön kulutus oli erillismittarin mukaan (korjattulukema) 217,39 kWh. (Korjattulukema eli lukema 31.7 jaettu 20*31).
Sähkön hinta (siirto + myynti, ilman kk-maksuja, jotka kuitenkin joutuisin maksamaan ) 0,13 €/kWh.
Näin pääsin tulokseen heinäkuun osalta:
Keskim. kulutus maakaasu 2017-18 heinäkuu olisi maksanut 100,2 €.
Erillismittarin mukaan ostettu sähkö heinäkuu 2019 olisi maksanut 28,26.
Säästö 71,94 € / heinäkuu.
Tässä joutuu miettimään monia erilaisia variaatioita, johtuen vanhan ja uuden järjestelmän eroista.
Vanhassa järjestelmässä lattialämmitys oli kytketty lämminvesikiertoon (uudessa patterikierrossa), vanhassa lattialämmön säätö oli pallohanoilla (erittäin tuskanen homma), uudessa automatikka hoitaa ja toiminut hienosti.
Maakaasulämmityksen (30 v. vanhan kattilan hyötysuhde, oli mitä oli, varsinkin kesällä).
Noista johtuen varmasti kulutetun energia määrässä on isot erot ( 20017-18 heinäkuu keskim. 890 kWh ja 2019 474,3 kWh).
Tein myös laskelma, oletuksella, että olisin jatkanut maakaasulla ja hankkinut uudet laitteet (kondenssikattila) ja lattialämmityksen ohjaus patteriverkosta, ja sillä olisin päässyt samaan kulutukseen kuin maalämmöllä, eli 474,3 kWh.
Niin heinäkuun säästö olisi ollut 39,01€. (tämä laskettu tietty MUTULLA, jos tädillä olis, niin se olisikin setä ;), eli löytykö laitteita maakaasulle, jolla olis päässyt samaan 474,3 kWh?
Tulevaisuudessa ilmoittelen vertaukset vain verrattuna (maakaasun 2017-18 keskim. kulutuksiin), aina voimassa olevilla maakaasun hinnoilla.
Nyt on ratkasut tehty ja ku on "housussa", on turha pohtia mitä olis voinu tehä, ny on turha enään rypistää?
-
Olisko kellään heittää tietoa/arvausta, miksi yhtäkkiä alkanut tekeen tällasta, tänään.
Kun katsoo grafiikkaa, viikko lopussa ja päivä, ihmeelistä sahaamista ylös alas?
Mitään muutoksia en ole tehnyt muutamaan päivään. Tällä hetkellä on vain lattialämmitys tässä takana, eikä mielestäni ulkoilmakaan pitäs vaikuttaa. Pitää katsoa varmaan patterilämmitys piirin sihdit ja maalampö sihdit?
Nyt olleet 1,5 kk käytössä ilman puhdistusta? Käyttöön otosta alkaen.
-
En kyllä huomaa erityistä muutosta tapahtuneen 25.8., koko viikko samanlaista. Laitapa asteminuuttikäyrä ja suodatuksen asetukset mukaan.
Jostain syystä sulla näyttäisi menevän neljän tunnin välein lämmitys päälle, mutta paluulämpö on about samaa, niin kuin näillä keleillä pitäisikin. Sitten muutama kerta on lämmitetty käyttövettäkin. Tämä siis pääteltynä noista käyristä.
-
Tosiaan tarkoitin tietty 24.8 päivää, oli vain kello jo lipsahtanut uudelle vuorokaudelle.
Mutta näissä kuvissa, se mitä hain "sahaamisella", nyt on taas näköjään normalisoitunut.
"Sahaamista" oli vain yhtenä päivänä, sihditkin putsasin, mutta vasta tänään 27.8, ei ollut paljonkaan tavaraa, joten ei ollut siitä kiinni.
Taitaa kone tehdä omia temppujansa välillä, vaikka oli lauantai, en keksi mitään normaalista poikeavaa.
-
Tässä vielä luu5:lle vastauksia, toivottavasti on oikeita tietoja, suodatuksesta en löytänyt kuin ajan, mutta laitoin muuta, jos liittyvät siihen?
Asteminuutit muutin 16.8. 60>120, mutta ei mainittavaa eroa Cop arvoihin, joita yhä pidän hieman pieninä? 2,09 keskiarvo 11.7-26.8.19 ( sähkömittarin lukemalla verraten.
Mutta ootellaan kylmiä, sit varmaan totuus paljastuu.
-
Tässä vielä logintutkijan näyttö 15.8.-26.8.19
-
Vielä tuosta asteminuutista, osaisko joku "raukalangasta vääntää maalaispojaalle" mitä se tarkoittaa, tai antaa linkin sellaiseen selvitykseen.
Eli kun muutin asteminuutit kompressorin käynnistys 60>120, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Kun en huomannut mitään muuta muutosta, kuin asteminuutti "käyrä" muuttui?
-
Lueskelin tarinaasi ja kaikenlaista tuli mieleen:
-Maksoitko koko 200m vai saitko alennusta kun kaivo jäi vajaaksi?
-Mikä on se automatiikka joka hoitaa lattialämpöö, erillispiiri shunttauksella ei taida olla?
-Sullahan on vain 8.5m2 lattialämpöö (jos ymmärsin oikein) + 50L puskuri, lisäksi reilusti ylitehoinen pumppu 12/8 ja lisäksi uusi lämmin kaivo, eli minimi tehokin tuosta värkistä on aika korkea, ei siis 3kW... tehokäyristä voi vähän uumoilla mitä se on, varmaankin yli 4kW, tuo sitten tuupataan tuohon pieneen tarpeeseen niin kyllä siitä tulee kesällä vähän on/off meininkiä...vaikkei tuo nyt ihan mahotonta näyttäis olevan.
Tarina että 'ei tarvita puskuria kun on invertteri' koskee periaatteessa uusia taloja, mutta kohde ja mitoituskokonaisuus kumminkin loppuviimeksi ratkaisee mikä/mitä tarvitaan.
-Ei kai sillä maakaasulla samaan kulutukseen olisi päässyt jos MLP cop nyt kumminkin vähintään (antamasi tiedot) 2+ on...
-Kovin kuumaakin sinne lattiaan paikotelleen menee +45C, jos sitä shunttipiiriä ei ole...vispaa +30...+45C väliä.
-Kai nuo asteminuutit selviää Herra Googlella:
https://www.google.fi/search?client=opera&q=maalämpöpumpun+asteminuutit&sourceid=opera&ie=UTF-8&oe=UTF-8
-
Onko joku syy miksi ajat lattiaan noin lämmintä vettä? Minimi menolämpötila 35 astetta ja lämmityksen pysäytys samassa lämpötilassa. Eikös tämä jo aiheuta pätkäkäyntiä??
Vielä tuosta asteminuutista, osaisko joku "raukalangasta vääntää maalaispojaalle" mitä se tarkoittaa, tai antaa linkin sellaiseen selvitykseen.
Eli kun muutin asteminuutit kompressorin käynnistys 60>120, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Kun en huomannut mitään muuta muutosta, kuin asteminuutti "käyrä" muuttui?
Niben manuaalista kopsittua:
Asteminuutit ilmaisevat talon hetkellisen lämmitystarpeen ja määrittävätmilloin kompressori ja lisäys käynnistetään/pysäytetään.
MUISTA!Korkeampi (nollaa päin) "käynnistä kompressori":n arvo lisää kompressorinkäynnistyksiä, mikä lisää kompressorin kulutusta. Liian pieni arvo (nollastapoispäin) voi aiheuttaa epävakaan huonelämpötilan.
-
Meillä näyttää tältä viimeisen viikon ajalta menolämpö ja asteminuutit. Lähes pelkkää käyttöveden tekoa ja muutamana kylmänä yönä pumppu herännyt lämmittämään.
-
Vielä tuosta asteminuutista, osaisko joku "raukalangasta vääntää maalaispojaalle" mitä se tarkoittaa, tai antaa linkin sellaiseen selvitykseen.
Eli kun muutin asteminuutit kompressorin käynnistys 60>120, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Kun en huomannut mitään muuta muutosta, kuin asteminuutti "käyrä" muuttui?
Ei tuo asteminuuttimuutos 60>120 näin kesällä vaikuta mitään. Luu5 : lla näyttää GM olevan 200 . Se jo vähän pidentää käyntiä. Pendellä on nyt patterilinja kiinni ja vain lattiassa kierto(8,5) m2 . Kyllä varmaan tekee startteja paljon. Minulla on patterit ilman termareitaja lämm käyntejä on1tai2 vrk aamulla. Samm komp on16 astetta. Suodatusaika 8 h GM 300. Olen tyytyväinen tilanteeseen. Lattialämmitys on sähköllä.
-
Onko joku syy miksi ajat lattiaan noin lämmintä vettä? Minimi menolämpötila 35 astetta ja lämmityksen pysäytys samassa lämpötilassa. Eikös tämä jo aiheuta pätkäkäyntiä??
Varmaan ne 8,5m2 lattiaa halutaan pitää lämpimänä? En tiedä onko tuosta oikeasti iloa, itselläni on 27 astetta minimi ja vaikka kylppärissä lattia on viileähkö, ei se suihkussa olemista haittaa.
Pendellä suodatukseen on laitettu 35 astetta lämpötilaksi ja 24h suodatusajaksi. Tällä saadaan aikaan se, että Suomessa pumpun mielestä tarvitaan aina lämpöä (24h keskilämpötila alle 35C). Ja sitähän tehdään sitten tuon asteminuuttikäyrän perusteella. Pumppu käynnistyy ja saman tien huomaa, että takaisin tulee jo tarpeeksi kuumaa vettä ja sammuttaa itsensä. Tätä toistetaan neljän tunnin välein. Tässä tilanteessa ulkopuolisesta varaajasta voisi olla hyötyä, koska sieltä voisi löytyä yli 35 asteista vettä pitemmäksi aikaa. Asteminuuteilla voi hieman yrittää vähentää pumpun käymistä laittamalla se reilusti pienemmäksi, mutta tod näk ei auta.
Itse luovuttaisin tuon toivottoman lattialämmityksen osalta kesäisin ja laittaisin suodatuksen vaikka normiasetuksille 17C/24h. Näin pumppu ei kävisi jatkuvasti kesällä. Kannattaa ainakin kokeilla.
-
Varmaan ne 8,5m2 lattiaa halutaan pitää lämpimänä? En tiedä onko tuosta oikeasti iloa, itselläni on 27 astetta minimi ja vaikka kylppärissä lattia on viileähkö, ei se suihkussa olemista haittaa.
Täällä minimi 23 astetta eikä viileä lattia näin kesällä haittaa yhtään. Ja hyvällä ilmanvaihdolla pesuhuoneen saa paremmin kuivaksi.
Pendellä suodatukseen on laitettu 35 astetta lämpötilaksi ja 24h suodatusajaksi. Tällä saadaan aikaan se, että Suomessa pumpun mielestä tarvitaan aina lämpöä (24h keskilämpötila alle 35C). Ja sitähän tehdään sitten tuon asteminuuttikäyrän perusteella. Pumppu käynnistyy ja saman tien huomaa, että takaisin tulee jo tarpeeksi kuumaa vettä ja sammuttaa itsensä. Tätä toistetaan neljän tunnin välein. Tässä tilanteessa ulkopuolisesta varaajasta voisi olla hyötyä, koska sieltä voisi löytyä yli 35 asteista vettä pitemmäksi aikaa. Asteminuuteilla voi hieman yrittää vähentää pumpun käymistä laittamalla se reilusti pienemmäksi, mutta tod näk ei auta.
Juuri samaa ajattelin. Tuolla tavalla tulee tosi paljon pätkäkäyntiä.
-
Moro
Vastailenpa tässä nyt kaikille kerralla.
Ensinäkin lattialämmöstä siitä on tullut selkeä ei ohje vaan käsky ylemmältä taholta " meillä suihkun lattia on lämmin myös kesällä", joten asia on loppuun käsitelty, KOPS, siirrymme seuraavaan :)
Roori
Kyseli vajaaksi jääneestä kaivosta. Maksoin koko mitasta, mutta siihen liitty sellanen, että kaivomiehillehän ei kuulunut kuin putkien tuonti ulkoseinän lävitse.
Kun jouduin muuttamaan kaivonpaikkaa maakaasuputken vuoksi ja putket tuotiin eri huoneeseen kuin sopimuksessa oli, niin kysyin jos he voisivat tehdä reiät myös huoneen ja pannuhuoneen välille (n. 25 cm betoniseinää). Se onnistui hienosti, eivätkä siitä veloittaneet, näin oikeutetuksi, etten ala niistä metreistä nahistelleen.
Olisi sekin maksanut, jos erikseen olisin siihen ukot ottanu.
Lattialämmössä on shuntaus, ottaa tällä hetkellä lämmön 50 l puskurista. Shuntin menopyynti 32 astetta. Lämmityspiirin pyynti 35 astetta. Lämmityskierto pattereille suljettu.
Tehokäyristä, tarkoitit varmaan esim. logitutkijan tehokäyrää, laitan tähän liitteeksi.
Kaasukattilasta, ei niillä kondenssikattiloilla COP 2 pääse, mutta laskeskelin vain mielenkiinnosta, mitä olisi maksanut samalla kulutuksella, mitä maalämpö oli tuottanut, kun kulutus putosi aika paljon (2017-18) 890 kWh ja nyt 474 kWh (johtuen varmasti lattialämmön shuntauksesta, kattilahäviöiden pois jäämisestä jne.).
Asteminuuteista löysin sen "rautalankamallin", jota kaipasin.
Tässä ote Timo Karhun opinnäytetyöstä "Maalämpöpumpun lokianalysaattori" s. 21-22.
... Oletuksena tämän työn kohteena olevissa pumpuissa asteminuuttiasetus on -60. Tämä siis tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lämmönjakoon on mennyt yksi aste viileämpää vettä kuin pyyntilämpötila, yhden tunnin ajan...
Ketä kiinnostaa ja luulen monia uusia maalämmittäjiä, kannattaa lukea.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/92096/h-h_2015-05-14d_THE7TA901_Opinnaytetyo_HETI_Timo_Karhu_Logintutkija.pdf?sequence=1&isAllowed=y
v130882
Tuota, itse olen ymmärtänyt asetukset niin, että "menolämpötila lämmitysjärjestelmä 1 35 astetta) tarkoittaa, että lämmitysjärjestelmään ajetaan min. tuon asteista vettä.
Lämmitysjärjestelmä 2 ottaa siitä 32 asteista vettä shuntattuna.
Lämmityksen pysäytys 35 astetta, tarkoittaa jotta syöttö lämmityskiertoon pysäytetään, kun pihalla on 35 hellettä.
Saatan olla kyllä tulkinnut väärin?
Asteminuuteista ylempänä, mielestäni paljon selkokielisempää juttua, kuin Niben ilmoitus?
Onko tuo kuva "käynti elokuu" Niben maksullisesta netistä?
Mahtaskohan Jämällä MyUpway:sta saada samanlaisia kuvia?
Onko sinulla toista lämmityspiiriä ja jos on näkyykö se siellä käyrinä?
Ilmaisesta MyUpway:ssa ei näy käyriä lattia lämmöstä, eikä kone tee mielestäni logia tikullekaan siitä, mutta hetkelliset arvot näkyvät huoltotiedoissa.
Noita tikulle logitettavia asioita ei ilmeisesti pysty mistään lisäämään?
Kajakki
No eipä näyttänyt mitään juurikaan vaikuttavan asteminuutti muutos.
Tässä onkin juuri se probleemi, kun lattiat pitäs olla lämpöset, mutta ei tuupata lämpöä pattereille.
Kuitenkin lattialämpö ottaa lämmön pattereille menevästä ( nyt puskurista, patterit kierto suljettu).
Jos laitan lämmityksen pysäytyksen + 16 astetta, ei puskuriin mene mitään sen jälkeen ja lattiat kylmänä. Nyt kun pysäytys on + 35 lattiat lämpiää kyllä, mutta niin osa pattereistakin (jos en sulje kiertoa), autotallissa ei ole termaria, osa termareista ilmeisesti vaihdettava asunnossa (luulen että on rikki, koska osa pattereista lämpis heti, kun laitoin pysäytykseksi + 35), pitää tutkailla kun kerkiää.
Itse oletin, että lattialämmitys on erillinen piiri, ilman mitään kosketuspintaa patteriverkkoon.
Tässä vinkki myyjille, vanhoissa taloissa selvittäkää mikä on tilanne ja kertokaa ostajalle miten laitteisto toimii " Teidän talossa", pitääkö jotain muuttaa/korjata vanhassa patteriverkossa, vai tehdäänkö muutoksia tehtaan suunnitelmiin? Itse en perehtynyt riittävästi "tehtaan suunnitelmiin" ja oletin, että nyt homma toimii automatiikalla.
Vaan vieläkin riittää "venttiilin veivaamista kiinni/auki syksyin keväin. Oppia ikävä kaikki.
luu5
Lattialämmityksen "kohtalo" löytyy heti jutun alusta :)
Tuosta ulkopuolisesta varaajasta mietin, ainakin näin kesällä, jos sitten nostasin puskuriin menevän lämmön vaikka +45, siitä riittäs lämpöä vähä pidempään lattiaan, mahtaskohan vähentää käynnistyksiä, liekö muuta haittaa?
-
Onkohan ne lattiat oikeasti kylmät vaikka niihin ei aina vettä menisikään?
Mutta voisihan sitä kokeilla, että tekisi siihen 50l pyttyyn vaikka 50 asteista vettä, josta se shuntti tekisi sitä 32 asteista. Veden tekeminen kestää kauemmin ja hystereesiä olisi enemmän. Eli ehkä pidempiä jaksoja ja vähemmän. Ehkä... Tuo graafi ei ainakaan ihan terveeltä näytä invertteri koneelle ;)
-
Onkohan ne lattiat oikeasti kylmät vaikka niihin ei aina vettä menisikään?
Mutta voisihan sitä kokeilla, että tekisi siihen 50l pyttyyn vaikka 50 asteista vettä, josta se shuntti tekisi sitä 32 asteista. Veden tekeminen kestää kauemmin ja hystereesiä olisi enemmän. Eli ehkä pidempiä jaksoja ja vähemmän. Ehkä... Tuo graafi ei ainakaan ihan terveeltä näytä invertteri koneelle ;)
Kyllä lattiat ja koko suihkuhuone oli kylmä, sen jälkeen kun kaasu katkaistiin, siinä meni noin 1,5 kk ku saatiin lämmöt päälle. Kaasu katkaistiin jossain toukokuun puolenvälin jälkeen ja 11.7 saatiin maalämpö. Oli pakko lainata sähkölämmitin suihkuhuoneeseen. En tiedä mikä aiheutti, sekö jotta lattia on noin meleken metrin maanpinnasta vai ilmastointi, mut "jääkaapppi" oli munkin mielestä. Saattaa olla ilmastoinninkin säädöt täysin pielessä? Liikaa poistoa suihkutilan kautta?
Täytyy varmaan kokeilla tota puskurin lämmön nostoa, kuhan ei "räjähdä" ;)
-
Onkohan ne lattiat oikeasti kylmät vaikka niihin ei aina vettä menisikään?
Mutta voisihan sitä kokeilla, että tekisi siihen 50l pyttyyn vaikka 50 asteista vettä, josta se shuntti tekisi sitä 32 asteista. Veden tekeminen kestää kauemmin ja hystereesiä olisi enemmän. Eli ehkä pidempiä jaksoja ja vähemmän. Ehkä... Tuo graafi ei ainakaan ihan terveeltä näytä invertteri koneelle ;)
Ku en nuista kauheasti ymmärrä, niin mikä tuossa grafiikassa mielestäsi näyttää huonolta?
Onko ehdotuksia miten sitä vois parantaa.
-
v130882
Tuota, itse olen ymmärtänyt asetukset niin, että "menolämpötila lämmitysjärjestelmä 1 35 astetta) tarkoittaa, että lämmitysjärjestelmään ajetaan min. tuon asteista vettä.
Lämmitysjärjestelmä 2 ottaa siitä 32 asteista vettä shuntattuna.
Lämmityksen pysäytys 35 astetta, tarkoittaa jotta syöttö lämmityskiertoon pysäytetään, kun pihalla on 35 hellettä.
Saatan olla kyllä tulkinnut väärin?
Asteminuuteista ylempänä, mielestäni paljon selkokielisempää juttua, kuin Niben ilmoitus?
Onko tuo kuva "käynti elokuu" Niben maksullisesta netistä?
Mahtaskohan Jämällä MyUpway:sta saada samanlaisia kuvia?
Onko sinulla toista lämmityspiiriä ja jos on näkyykö se siellä käyrinä?
Ilmaisesta MyUpway:ssa ei näy käyriä lattia lämmöstä, eikä kone tee mielestäni logia tikullekaan siitä, mutta hetkelliset arvot näkyvät huoltotiedoissa.
Noita tikulle logitettavia asioita ei ilmeisesti pysty mistään lisäämään?
Siis mitähän mä olen höpöttäny. :o Olet aivan oikeassa paitsi että lämmitys pysähtyy vasta kun 24 h keskilämpö on yli 35 astetta eli ei koskaan. Minkälainen lämmityskäyrä sulla on käytössä? Jos minimilämpö on kesällä 35 vai onko se ympäri vuoden tuo sama?
Niin sä hait asteminuuteista sitä miten ne lasketaan etkä sitä miten sen suuruus vaikuttaa pumpun käyntiin.
Minulla on Niben maksullinen palvelu käytössä mutta tuon saman käyrän saa viimeisen kuukauden ajalta ilmaisestakin palvelusta. Mitä olen täältä foorumilta ymmärtänyt niin Jämän palvelu on aivan vastaava. Minulla ei ole toista lämmityspiiriä mutta ymmärtääkseni nekin saa näkymään käyrinä. En ole tästä kyllä varma...
-
Ku en nuista kauheasti ymmärrä, niin mikä tuossa grafiikassa mielestäsi näyttää huonolta?
Onko ehdotuksia miten sitä vois parantaa.
No ainakin tuo jatkuva pätkäkäynti. Invertteri koneen pitäisi käydä mahd. pitkään kerralla. Jos esim. vertaat tuohon minun käyrään, meillä pumppu käynnistyy kerran tai kaksi vuorokaudessa näillä keleillä ja sekin vain käyttöveden takia.
Lämmitettävän piirin tilavuutta pitäisi kasvattaa jollain tavalla niin pumppu kävisi pidempään ja harvemmin.
-
Siis mitähän mä olen höpöttäny. :o Olet aivan oikeassa paitsi että lämmitys pysähtyy vasta kun 24 h keskilämpö on yli 35 astetta eli ei koskaan. Minkälainen lämmityskäyrä sulla on käytössä? Jos minimilämpö on kesällä 35 vai onko se ympäri vuoden tuo sama?
Niin sä hait asteminuuteista sitä miten ne lasketaan etkä sitä miten sen suuruus vaikuttaa pumpun käyntiin.
Minulla on Niben maksullinen palvelu käytössä mutta tuon saman käyrän saa viimeisen kuukauden ajalta ilmaisestakin palvelusta. Mitä olen täältä foorumilta ymmärtänyt niin Jämän palvelu on aivan vastaava. Minulla ei ole toista lämmityspiiriä mutta ymmärtääkseni nekin saa näkymään käyrinä. En ole tästä kyllä varma...
En osaa viä sanoa tuosta lämmityskäyrästä oikeen mitään, ku vasta 11.7.19 saatiin maalämpö päälle, mutta oli pakko nostaa se pysäytys + 35 asteeseen, että sai lattiaan lämpöä ja tuolla ainakin pysyy koko kesän päällä.
Asteminuuteista tosiaan hain miten se lasketaan, toisaalta nyt ymmärrän paremmin miten se vaikuttaa pumpun käyntiin.
Kun niin Niben kuin Jämänkin ilmoitus hetkellisestä lämmöntarpeesta ei oikein kertonut minulle mitään.
Lämmityspiirin käyrän kyllä saan ilmaisesta MyUpway:sta mutta en lämmityspiiri 2:n , eli lattialaämmityksen. Enkä löydä tietoa näkyykö se maksullisessakaan, ainut tieto on että näkyy noin 30 mittausta? Ei kerro paljonkaan palvelusta, eli pitää maksaa 25€ että näkee mitä tarjoavat?
-
No ainakin tuo jatkuva pätkäkäynti. Invertteri koneen pitäisi käydä mahd. pitkään kerralla. Jos esim. vertaat tuohon minun käyrään, meillä pumppu käynnistyy kerran tai kaksi vuorokaudessa näillä keleillä ja sekin vain käyttöveden takia.
Lämmitettävän piirin tilavuutta pitäisi kasvattaa jollain tavalla niin pumppu kävisi pidempään ja harvemmin.
Näin itsekin vähän mietin, ku nyt oon tutustunut paremmin asiaan, inverterin pitäs käydä "pitkään ja hartasti" :)
Onko sinulla erillinen lämminvesisäiliö ja entä lämminvesikierto? Sellaiset ku on meillä.
-
En osaa viä sanoa tuosta lämmityskäyrästä oikeen mitään, ku vasta 11.7.19 saatiin maalämpö päälle, mutta oli pakko nostaa se pysäytys + 35 asteeseen, että sai lattiaan lämpöä ja tuolla ainakin pysyy koko kesän päällä.
Lämmityspiirin käyrän kyllä saan ilmaisesta MyUpway:sta mutta en lämmityspiiri 2:n , eli lattialaämmityksen. Enkä löydä tietoa näkyykö se maksullisessakaan, ainut tieto on että näkyy noin 30 mittausta? Ei kerro paljonkaan palvelusta, eli pitää maksaa 25€ että näkee mitä tarjoavat?
Lämmityskäyrän hiomiseen pääset kohta kun lämmityskausi alkaa. ;D
Mitä nettiä selasin niin väitän että NibeUplink näyttää useammankin lämmityspiirin kerralla. Kannattaa ehkä kysyä täällä omassa topicissa josko jollain Jämän käyttäjällä olisi useampi lämmityspiiri käytössä.
Näin itsekin vähän mietin, ku nyt oon tutustunut paremmin asiaan, inverterin pitäs käydä "pitkään ja hartasti" :)
Onko sinulla erillinen lämminvesisäiliö ja entä lämminvesikierto? Sellaiset ku on meillä.
Tuo on aina ongelma jos halutaan pitää lyhyttä kiertoa lämpöisenä kesällä.
Meillä ei ole mitään erillistä systeemissä, pumpulta suoraan lämpö lattiaan ja ainoastaan pumpun oma lämminvesivaraaja käytössä.
-
Jos nuo käynnistyskertojen määrät häiritsee ja esim. arkiöinä kukaan ei käy suihkussa, niin voihan kokeilla ajastimella laittaa pienemmän lämpötilapyynnin ko. aikoina. Muistaakseni Nibessä oli jotain ajastusjuttuja. Silläkeinoin saattaisi tulla yksi tai kaksi käynnistystä vähemmän vuorokaudessa. Käyttövettäkin voi kokeilla ajastaa jos se ei ketään häiritse.
-
Jos nuo käynnistyskertojen määrät häiritsee ja esim. arkiöinä kukaan ei käy suihkussa, niin voihan kokeilla ajastimella laittaa pienemmän lämpötilapyynnin ko. aikoina. Muistaakseni Nibessä oli jotain ajastusjuttuja. Silläkeinoin saattaisi tulla yksi tai kaksi käynnistystä vähemmän vuorokaudessa. Käyttövettäkin voi kokeilla ajastaa jos se ei ketään häiritse.
Kiitos vinkeistä
Kyllä sieltä Jämän valikosta tosiaan löytyi mahdollisuus säätää ylös tai alas lämpöjä (järjestelmä 1 tai 2, ovat ilmeisesti lämmitys ja lattialämmitys?), 1-3 ajankohtaa/vrk.Pitääpä kokeilla.
Pitääpä vähän vielä miettiä säädön ajankohtaa, kun se lattialämmössä kestää aikansa kun reakoi ( betonimassa).Jottei käy niin, jot on sit kylmempi ku mennään suihkuun ja sit kuumempi ku nukutaan. Pitää laittaa kokeks joku lämmönalennus ja tasutella suihkunlattialla, jotta varpaat kertoo kauanko kestää, et hieman jäähtyy ;)
Lämminvesikierto on jo kellon takana, mutta siinäkin on kyllä vielä mahdollisuutta säätää lisää "kierto pois" aikoja.
-
Onkohan ne lattiat oikeasti kylmät vaikka niihin ei aina vettä menisikään?
Mutta voisihan sitä kokeilla, että tekisi siihen 50l pyttyyn vaikka 50 asteista vettä, josta se shuntti tekisi sitä 32 asteista. Veden tekeminen kestää kauemmin ja hystereesiä olisi enemmän. Eli ehkä pidempiä jaksoja ja vähemmän. Ehkä... Tuo graafi ei ainakaan ihan terveeltä näytä invertteri koneelle ;)
No kaikkiea tarvii kokeilla, jotta nostin lämmityksen pyynnön + 45 asteeseen ja näin kävi. Käynnistykset lisäänty, vaikka oletin, että kuumemmasta vedestä riitäs pidempään lattialämmölle " pureksittavaa"?
Lattialämmön syöttölämmöt ei nousseet. Joten??
Tämä on hieman vajaan vrk mittauskäyrä (29.8-30.8.19) Kokokäyrä on viikonmittainen.
ps. pari kertaa anto tälläsen ilmoituksen:
30.8.2019 3.37.11 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
29.8.2019 23.39.12 Korkea lauhduttimen tulolämpötila.
-
Jaa'a saattaapi tulla mielenkiintoinen syksy? Ku luin näitä:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6574.0
Nimittäin kuinka saada lattialämmitys toimiin + 32 asteen pyynnöllä, kuitenkin ajamatta +35 asteista vettä pattereihin "pikku viileillä ilmoilla"?
Patterikiertoon joutuu ajaan vähintään + 35 että, että lattialämmitys toimii, sit ohjeistetaan, että pidä patteritermarit auki.
Toisaalta ainakin vanhoissa pattereissa on myös lähtöpuolella kuristin, varmaan sekin pitäs olla "seljällään auki"*?
Sillähän nähdäkseni varmistettiin ennen termareita, että palaava vesi oli riittävästi luovuttanut lämpöä?
Koska mitä kylmempää palaava vesi oli sitä parempi lämmön siirtymä kattilassa, kuumasta kylmään?
No aika näyttää, kuin äijän käy?
-
Noihin käyriin kannattaa ehkä laittaa samaan kuvaajaan pari muutakin, esim paluulämpö.
Onko sulla käytössä BT25 anturi siellä varaajan lähdössä?
-
Nimittäin kuinka saada lattialämmitys toimiin + 32 asteen pyynnöllä, kuitenkin ajamatta +35 asteista vettä pattereihin "pikku viileillä ilmoilla"?
Patterikiertoon joutuu ajaan vähintään + 35 että, että lattialämmitys toimii, sit ohjeistetaan, että pidä patteritermarit auki.
Toisaalta ainakin vanhoissa pattereissa on myös lähtöpuolella kuristin, varmaan sekin pitäs olla "seljällään auki"*?
Sillähän nähdäkseni varmistettiin ennen termareita, että palaava vesi oli riittävästi luovuttanut lämpöä?
Koska mitä kylmempää palaava vesi oli sitä parempi lämmön siirtymä kattilassa, kuumasta kylmään?
No aika näyttää, kuin äijän käy?
En ole mikään lämmitysguru, joten näitä juttuja ihan ei kannata ihan 100% totuutena ottaa eikä tarttua kauhean tiukasti näihin mun juttuihin.
-Semmoista lopullista säätöä kannattaa lämmitysverkoston osalta lähteä hakemaan, kun pakkasta on -10 C. Tai varmaan joku -20 C vielä parempi, kun pumppu käy jatkuvasti tasaisella teholla ja lämpötilaerojakin on helpompi mittailla. Aina kun jotakin säätää, niin odottelee ihan rauhassa että hommat tasapainottuu. Sitten kun homma toimii, niin säätelee lämmityskäyrän muissa ulkolämpötiloissa kohdilleen. Nuo asteminuutit ja invertterit ei ole minulle tuttuja juttuja.
-Termostaatteja voi kokeilla ottaa ihan pois tai jos niissä on rajoittimia, niin ne voi poistaa jotta sen termostaatin saa käännettyä täysille. Useissa termostaateissa se asteikko on mallia "eco" ja sitä säätimen liikerataa on rajoitettu tapilla tmv. haitalla. Jos aurinko ei porota, niin aika usein huonelämpötilat pysyy ihan ok-rajoissa ilman termostaattejakin tai termostaatit ihan auki. Kovalla tuulella pirtti saattaa toki jäähtyä ja tulisijoja poltettaessa lämmetä liikaa.
-Termostaattien takana olevien venttiilien toiminta kannattaa tarkistaa, kun ne jumii aika helposti. Se liikerata on aika pieni, joten osittaista jumia voi olla hankala havaita. Se venttiilin karatappi jää helposti vetävän käteen, joten syytä olla varovainen.
-Se lattialämmitys varmaankin alkaa pelittää paremmin, kun pumppu käy pitempiä jaksoja ilmojen kylmetessä.
-Jos niitä pattereiden kuristuksia tarvitsee säätää, niin semmoisella esim. bilteman IR-lämpömittarilla voi tutkia patterin tulo- ja menolämpötilaa. Kirkkaalle metallipinnalle pitää laittaa esim. pätkä maalarinteippiä ja mitata lämpö siitä teipin kohdalta. Vähän voi yrittää tasapainottaa suht samaa delta-T:tä kaikkiin pattereihin. Toki huonelämpötilat pitää huomioida. Ne lähtöjen venttiilit on kuristimina erittäin epälineaarisia. Lähellä kiinni-asentoa murto-osa kierros vaikuttaa paljon ja lähellä auki-asentoa kierros ei vaikuta siihen virtaukseen enää kovinkaan paljoa. Jos ne lähtöpuolen venttiilit on kovin vanhat, niin ne alkaa melko helposti tihkuttaa jos niitä pyörittelee. Pikkaisen putkiteippiä siihen korkin kierteeseen, niin se vesi ei tule lattialle asti.
-Maalämmöllä yleensä pyritään suht pieneen meno- ja tuloveden lämpötilaeroon jolloin saadaan sama lämmitysteho pienemmällä menoveden lämpötilalla ja parempi COP. Tilavuusvesivirta on puolestaan suurempi. Jos se lämmitysverkosto on muuten tasapainossa niin tätähän voi säätää ihan sillä lj-pumpulla. Eikös se Jämä säädä tätä ihan automaattisesti? Ei oo mitään hajua noista invertterikoneista.
-Jos se kylppäri tuntuu jäävän kylmäksi lämmityskaudella, niin voihan sinne asentaa esim. vesikiertoisen patterin sen lattialämmityksen kaveriksi.
-Lähinnä ensinnä ihan rauhassa tutkailla miten se lämmityssysteemi toimii.
---------------------------
Kesäkaudella sen kylppärin lattian lämmityksen kanssa ongelmia tuottaa sen lattian pieni pinta-ala.
Betonin ominaislämpökapasiteetti 0,75 kJ/(K·kg)
Oletetaan laatan paksuudeksi 0,1 m ja tiheydeksi 2500 kg/m³
Laatan lämpökapasiteetti
8,5 m² * 0,1 m * 2500 kg/m³ * 0,75 kJ/(K·kg) * 0.0002777778 kWh/kJ = 0,442708369 kWh/K
Lämmitysteho 4kW
4 kw / (0,442708369 kWh/K) = 9,03529339 K/h
Eli jos oletetaan, että laatasta ei johtuisi ollenkaan lämpöä pois ja siihen saataisiin uppoamaan tuo 4 kW lämmitysteho, niin sen laatan lämpötila nousisi 9 astetta tunnissa (jos nuo laskut meni oikein). Käytännössä se ei taida onnistua, kun lattialämmityksen putkistot on suunniteltu varmaan noin 100 W/m² tehoille ja nyt sinne yritetään syöttää 470 W/m², joten sen kiertoveden lämpötila nousee hyvin nopeasti ja ne käyntijaksot jäävät lyhyiksi.
Joku oli muistaakseni viritellyt jostain Bilteman varaajasta ja jostain vesipumpusta erillisen sähkölämmityssysteemin kylppärin kesälämmitykseen. Siis kesällä kylppärin lattialämmitys eristetään muusta lämmitysverkostosta ja lämmitys hoidetaan sähköllä. Ei kauhean kaunista, mutta saattaa toimia, eikä se sähkölasku niiltä kesäkuukausilta välttämättä ihan hirveän iso ole. Tämä nyt vaan tämmöisenä heittona, että jos se lattialämmitys alkaa uhata mielenterveyttä, niin siihen kylppärin kesälämmitykseen voi sitten etsiä jotain muuta ratkaisua.
-
Toisaalta ainakin vanhoissa pattereissa on myös lähtöpuolella kuristin, varmaan sekin pitäs olla "seljällään auki"*?
Luultavasti nuo paluuputkien kuristimet on linjasäätöventtiileitä,niiden tarkoitus on tasapainottaa patteriverkon veden virtaus siten että kiertää suht tasaisesti kaikissa pattereissa.
Jos kaikki linjasäädöt avaa täysin auki niin saattaa tulla sellainen tilanne että kiertopumppua lähinnä olevissa pattereissa virtaus suurenee ja kauimmaisissa hidastuu tai lakkaa kokonaan.
Vesi kun oikaisee helpointa reittiä jolloin kauimmaiset patterit saattaa jäädä kylmiksi
Jos säätelet linjasäätöventtiileitä niin yks konsti pitää homma hallinnassa on sellainen että käännä kuusiokoloruuvi venttiilissä ensin täysin kiinni ja laske montako kierrosta piti kääntää,merkkaa sitten jokaisen linjasäädön kiertomäärä ylös että pystyt tarvittaessa palauttamaan alkutilanteen jos ongelmia tulee ;)
-
Noihin käyriin kannattaa ehkä laittaa samaan kuvaajaan pari muutakin, esim paluulämpö.
Onko sulla käytössä BT25 anturi siellä varaajan lähdössä?
Koitan laittaa monipuolisemman kuvan käyristä, ku puran tikun illalla.
Kyllä on BT25 anturi, onkohan se oikeassa paikassa? Kun logintutkijan ohjeessa ko. anturi nimellä "Menolämpötila puskurivaraajan jälkeen".
Anturi on puskurin kyljessä olevassa anturi reiässä ja ulottuu noin puoleenväliin puskuripönttöä.
Vai pitäisikö olla lähtevässä putkessa? Tosin nythän putkessa ei kulje kuin lattialämmölle menevä vesi.
-
Aikamoinen vaikutus BT25 anturilla asteminuutteihin.
Otin anturin hetkeksi pois putkesta ja takasinlaitto epäonnistu, tiiä mihin lipsahti. Nyt on paikallaan.
-
Tässä vielä käppyrä lattialämmityksestä ed. kuvien ajalta.
Kummallisesti, kun nosti lämmityksen pyynnin +45, lattialämmityksen meno/paluu erot kutistu huomattavasti 30.8.19?
ps. eipä lähtenyt ed. kuva , laitan sen tähän lisänä, eli kuvan jossa useampia käppyröitä, kuten luu5 kyseli.
-
Luultavasti nuo paluuputkien kuristimet on linjasäätöventtiileitä,niiden tarkoitus on tasapainottaa patteriverkon veden virtaus siten että kiertää suht tasaisesti kaikissa pattereissa.
Jos kaikki linjasäädöt avaa täysin auki niin saattaa tulla sellainen tilanne että kiertopumppua lähinnä olevissa pattereissa virtaus suurenee ja kauimmaisissa hidastuu tai lakkaa kokonaan.
Vesi kun oikaisee helpointa reittiä jolloin kauimmaiset patterit saattaa jäädä kylmiksi
Jos säätelet linjasäätöventtiileitä niin yks konsti pitää homma hallinnassa on sellainen että käännä kuusiokoloruuvi venttiilissä ensin täysin kiinni ja laske montako kierrosta piti kääntää,merkkaa sitten jokaisen linjasäädön kiertomäärä ylös että pystyt tarvittaessa palauttamaan alkutilanteen jos ongelmia tulee ;)
Tänään innostuin ilmailemaan pattereita, eli valmistautumaan lämmityskauteen ja laitoin patterikiertoon lämpimän veden syötön. Samalla pohdin nuita patterin paluupuolella olevia säätöjä.
Kirjoituksesi perusteella tulin tulokseen, jotta en ainakaan vielä niihin kajoa. Asia on varmastikin niin, kuin kirjoitit. Ne on varmastikin aikoinaan säädetty öljy- tai ehkä jopa hiililämmitys aikoihin tasapainottamaan vedenkiertoa oikeassa suhteessa eripuolille taloa?
No ehkä ed. omistajan aikana, kun oli jo öljylämmitys, silloin on myös vinttiin tehty lämmintila ja patteri sinne viety.
Minun aikana on tehty "elintasosiipi", hieno nimi sekin. Meillä se ehkä on paremminkin "pentusiipi", ku haikara lenteli niin usein meilläpäin ;)
No en muista enää säädeltiinkö niitä pattereita uudestaan silloin ku tehtiin lisäsiipi, mutta mielestäni lämpö on jakautunut kohtuuhyvin koko taloon, joten en niihin kajoa, ainakaan vielä.
Termostaattien säädöt on melko erilaiset, pitää niihin perehtyä tarkemmin.
Ensin ajattelin, jotta laitan jo lämmöt pattereihin, ku laitan termostaatit estämään kierron, ku sain patterit kylmäksi, ihmettelin miks uudenpuolen meno ja paluu putket on lämpimät yhä.
Niinpä, en muistanut, että siellä on "yksiputkijärjestelmä" eli syöttöputki menee patterilta toiselle ja jos termari sallii, patterille menee lämpöä, jos ei salli, jatkaa lämminvesi seuraavalle patterille ja lopuksi paluuputkeen.
Hmmm, taas yksi harminpaikka tän lattialämmityksen suhteen, jos kaikki patterikierrot olis topissa termareilla, vois patterikierto olla päällä. Mutta nyt se johtaa siihen, jotta lämmin ( pyynti + 35) asteinen vesi kiertää lattialaatassa ja lämmittää sitä aivan turhaan, talvellahan sen saa ainakin osaksi hyödyksi?
Sellasen huomion tein, kuten täällä jo monet neuvoivatkin, jotta odottele lämmityskautta COP:in suhteen, niin vajaan vrk:n oli patterilämmöt päällä ja COP nousi 3,17. ( Aikasemmin 2:n pinnassa).
Varmaan johtui isosta vesitilavuudesta, meno/paluu lämmöistä ja monesta muusta mikä ei ole ihan itselle vielä niin selkeetä.
Mutta ite mielsin niin, jotta tää käppyrä komp. käyntiaika/tuotettu lämpö ehkä kuvaa sitä, koska jos oon oikeen laskenut käyntituntia kohden laitteen ottoteho (erillissähkömittarin mukaan) on jatkuvasti ollut 1,10-1,12 kWh. Riippuen vähän mittausjakson pituudesta.
-
Entä jos tekee sellaisen koeajon, että laittaa kaikki kierrot ja patteritermostaatit auki ja lj-menoveden 25C? Tutkailee miten se pumppu ja lattialämmitys toimii tuommoisessa tilanteessa.
-
Aikas mielenkiintoinen maailma tääkin. Etsin netistä maalämmön optimointia ja törmäsin tällaiseen videoon, täytyy sanoa, että videon ja optimoinnin välistä yhteyttä en oikein oivaltanut?
https://www.youtube.com/watch?v=jB_PktUgMB4
Lainaus videon tekstistä" Maalämpöpumpun optimointi, miten säästöt varmistetaan?
Maalämpöpumppu on asennettu mutta miten varmistetaan että haetut säästöt varmistuvat?
Toki ymmärrän, että ei ole yksiselitteistä optimointi ohjetta, koska jokainen talo/talous on omansa, mutta mielestäni hieman harhaanjohtava videon otsikko (lukuunottamatta sihdin puhdistusta)?
Samoin hieman ihmettelen Jämän jälleenmyyjän ja valmistajan Kaukoran otetta asioihin. Nimittäin sanoin myyjälle useampaankertaan asiasta, eli lämpöisillä keleillä joudun lattialämmityksen vuoksi ajamaan puskuriin n. +35 asteista vettä ja se menee sitten myös pattereihin. Eli nyt joudun sulkemaan patterikierron lämpöisillä keleillä, kun ajattelin, että ostan uuden hienon maalämpölaitteiston, niin se toimii automatiikalla. Eli sulkee patterikieron kun sitä ei tarvita. (Olisin myös ollut valmis maksamaan siitä).
Myyjän kommentti oli viimeisellä kerralla, että näihin on törmätty joskus aikaisemminkin.
Siis, jos on törmätty vastaaviin tilanteisiin, eikö olisi ollut asiallista kertoa siitä asiakkaalle? Viimeistään asiansa osaavan asentajan olisi pitänyt ottaa asia esiin?
Esitin myös asiasta kysymyksen Jämän maahantuojalle, vaan ei ole vastausta kuulunut.
Ilmeisesti maalämpömyyjien, jopa isojen talojen taholta mennään vanhalla tyylillä, kuten vanha ystäväni sanoi: " ei kaupat sillä selvät ole, että rahat on saatu, sitten ne kaupat selvät on, kun rahat on juotu" ;)
Perävalotakuu?
ps. videon firma ei liity maalämpölaitteistooni.
ps.ps. lisätään nyt vielä, että en ollut Kaukoralta mitään hyvitystä pyytämässä, vaan neuvoa miten asian voisi korjata.
Nyt itse tutkien, ilmeisesti vain lisäämällä shuntauksen myös patteriverkkoon? Jälkikäteen noin 1000 €?
-
Eli nyt joudun sulkemaan patterikierron lämpöisillä keleillä, kun ajattelin, että ostan uuden hienon maalämpölaitteiston, niin se toimii automatiikalla. Eli sulkee patterikieron kun sitä ei tarvita. (Olisin myös ollut valmis maksamaan siitä).
Jos kerran pattereiden sulkeminen käsin on auttanut asiaan, niin vastaavan voi kyllä automatisoida. Melko edullinen itseasennettava ratkaisu on hankkia pattereihin elektroniset joko keskusyksikön langattomasti ohjaamat tai täysin itsenäisesti toimivat (käsin tai älypuhelimella monipuolisemmin säädettävät) venttiilit ja säätää nuo sitten joko kalenterin tai sisäilman lämpötilan perusteella sulkemaan radiaattorin kierto, kun sitä ei tarvita. Valitettavasti nuo venttiilit ovat yleensä paristokäyttöisiä, eli joutuu ostamaan kuhunkin venttiiliin pari muutaman kymmenen sentin hintaista paristoa esim. kahden vuoden välein laitteen varoittaessa paristojen hupenemisesta, mutta on toki kalliimpia verkkovirralla toimiviakin ratkaisuja saatavana.
-
Jos kerran pattereiden sulkeminen käsin on auttanut asiaan, niin vastaavan voi kyllä automatisoida. Melko edullinen itseasennettava ratkaisu on hankkia pattereihin elektroniset joko keskusyksikön langattomasti ohjaamat tai täysin itsenäisesti toimivat (käsin tai älypuhelimella monipuolisemmin säädettävät) venttiilit ja säätää nuo sitten joko kalenterin tai sisäilman lämpötilan perusteella sulkemaan radiaattorin kierto, kun sitä ei tarvita. Valitettavasti nuo venttiilit ovat yleensä paristokäyttöisiä, eli joutuu ostamaan kuhunkin venttiiliin pari muutaman kymmenen sentin hintaista paristoa esim. kahden vuoden välein laitteen varoittaessa paristojen hupenemisesta, mutta on toki kalliimpia verkkovirralla toimiviakin ratkaisuja saatavana.
Kiitos vinkistä, mutta itsellä on jo pattereissa termostaatit. Mutta, kun talossa on kaksi erilaista järjestelmää, vanha kaksiputki- ja uusi yksiputkijärjestelmä, niin patterikiertoa ei voi sulkea yksiputkijärjestelmässä termostaateilla, ainoastaan meno/paluu kierron sulkemalla.
-
Entä jos tekee sellaisen koeajon, että laittaa kaikki kierrot ja patteritermostaatit auki ja lj-menoveden 25C? Tutkailee miten se pumppu ja lattialämmitys toimii tuommoisessa tilanteessa.
En nyt ihan nuin kokeillut, mutta pudotin menolämmön puskuriin +30 asteeseen ja silloin suihkutilojen lattialämpö putosi liian alas. Joten epäilen, jotta pudotus +25 asteeseen, saa aikaan " älämölön" ;)
-
Kuinka tuon asteminuutin pitäs toimia? Ku 13.9 asti ne nousi yleensä 100:aan.
Sen jälkeen ku laitoin patterikierron mukaan, ei ole noussut lähellekkään sataa.
-
Laita huvikseen muutama kuva siitä lattialämmityssysteemistä.
-
onko se vaan niin että ennemmin tehoa liikaa ja joutuu pysähtymään ja kun kuormaa lisää niin minimiteho ei enää ole liikaa ja kone pystyy säätymään...
-
Laita huvikseen muutama kuva siitä lattialämmityssysteemistä.
Moro, nää mun vastukset aina "vähä" kestää.
Tässä yks kuva.
-
Nyt alkaa vähitellen ymmärtään tota "Coppia", ku on pidemmän ajan käyrää.
Ku vertailee esim. käyntiaikaa ja tuotettua lämpöä tai lv:tä.
Nyt alkaa Copit jo näyttään hyviltä, 3,4.
Sekä käynnistykset per pv. alkaneet laskea.
Niin 13.9. avasin patterikierron, ja 3.10 poistin kello-ohjauksen lämminvesikierrolta, sillon käynnistykset tasaantu (väheni).
-
Niille uusille potilaille, jotka ovat vasta hankkimassa maalämpöä, suosittelen katsomaan tarkkaan työn jäljen.
Tässä kuva putkien sisääntuonnista, onneksi ei ollut vuoto, vaan kondenssi. Mutta jos olisin heti laittanut seinän kuntoon kesällä, en olisi tuota huomannut. Nyt kun aloin remppaan huonetta/seinää, sattu silmiini tämä. Ikävä kosteuspommi seinän sisällä?
-
Moro, nää mun vastukset aina "vähä" kestää.
Tässä yks kuva.
Mikä tuota shunttia ohjaa? Siitähän saa lisättyä lattialämmityksen menoveden lämpötilaa. En siis tiedä mikä siellä on tilanne. Mutta jos patterit lämmittää tarpeeksi vähänkään viileämmällä vedellä, niin tuostahan sitten saisi kylppärin lattian lämmöt säädettyä sopiviksi.
-
Mikä tuota shunttia ohjaa? Siitähän saa lisättyä lattialämmityksen menoveden lämpötilaa. En siis tiedä mikä siellä on tilanne. Mutta jos patterit lämmittää tarpeeksi vähänkään viileämmällä vedellä, niin tuostahan sitten saisi kylppärin lattian lämmöt säädettyä sopiviksi.
Shunttia ohjaa Jämän automatiikka (erillis- boxi shuntin alla). Jämässä on 2 lämmityspiiri ohjausta, 1. patteriverkko, eli käytännössä puskurin lämpötila. Piiri 2 lattialämmitys, joka ottaa lämmön puskurista.
Eli tarkoittaa sitä, että puskurin ylin lämpötila on oltava vähintään lattialämmityksen vaatima max. lämpötila.
Se taas johtaa siihen, että patteriverkkoon lähtee puskurin lämpötilaa vastaava lämmin vesi. Patteriverkkoon lähtevää lämpöä ei siis voi säätää, kuin puskurin lämpötilaa säätämällä.
Tällä hetkellä lattialämmityksen lämpöpyyntö on +35 astetta, eli puskurin lämpö pyynti on +36 astetta.
Lattiaan syötettävän veden lämpöön vaikuttaa tietysti moni asia. Oma mukavuustuntuma jaloissa, mutta myös putkivetojen hukkalämpö, ehkä lattialämmitys putkien syvyys ym. Joillakin riittää matalampi syöttölämpö lattiaan.
Tuosta seuraa, jotta tietyillä keleillä syksy/kevät patteriverkkoon joutuu ajamaan turhan lämmintä vettä.
Vanhanpuolen pattereissa hukkaa voi pienentää termostaateilla, jotka sulkevat kierron kun sisälämpö on riittävä, mutta uudella puolen pattereissa on yksiputki järjestelmä, siellä termostaatit eivät katkaise kiertoa. Eli patterivesi kiertää koko ajan menoputkesta paluuputkeen, vaikka patterit eivät lämpöä tarvitse, siis hukkalämpöä talon laattaan?
Kesällä kierron saa tietty katkaistua sammuttamalla patterikierron pumpun ja laittamalla hanat kiinni.
Mutta, kun hankin melko kalliin uuden järjestelmän, ajattelin, että hienossa laitteistossa "kaikki" hoidetaan automatiikalla?
Siis patterikierto pysäytetään kesällä automaattisesti ja keväisin/syksyisin automatiikka hoitaisi erikseen lattialämmityksen ja patterikierron.
Tällaisen järjestelmän olisi pystynyt tekemään, mutta se olisi vaatinut, että minä, asiaa tuntematon asiakas olisin osannut kaikki hienoudet vaatia? Eli minun olisi asiakkaana pitänyt perehtyä eri laitteisiin, niiden mahdollisiin variaatioihin pitkällä aikajänteellä.
Tapasin tässä taannoin vanhan ystäväni, joka noin 8 vuotta sitten oli hankkinut maalämpölaitteiston. Hän kertoi tutkineensa 2 kk eri vaihtoehtoja , kuunnelleensa silmät pyöreinä myyjien juttuja ja ihmetelleensä. Soitellut eri firmoihin tutkinut manuaaleja ym. ja lopulta saaneensa mieleisensä laitteiston jossa esim. oli itse laitteessa kaksi erillistä ohjauspiiriä valmiina, niitä ei siis tehty millään erillisillä shunttipiireillä.
Kuka nyt onkin hankkimassa maalämpölaitteita, tutkikaa vertailkaa, ehdollistakaa myyjien jutut ja tärkeimpänä lähtökohtana oman talon tarpeet. Ei ole yhtä vakio ratkaisua, joka kattaisi joka talon.
Omalla kohdalla tyhmästä päästä kärsi koko ..., hmm jos ei muuta niin ainakin hiukan rahapussi.
Tällästä se on, paras viisaus on jälkiviisaus ;)
ps. muutoin olen tyytyväin maalämpöön 3kk kokemuksella, nyt jo säästänyt muutaman lantin, toki talvihan se vasta kertoo totuuden, riittääkö lämpö ja millaisia säästöjä tuo.
-
mutta uudella puolen pattereissa on yksiputki järjestelmä, siellä termostaatit eivät katkaise kiertoa. Eli patterivesi kiertää koko ajan menoputkesta paluuputkeen, vaikka patterit eivät lämpöä tarvitse, siis hukkalämpöä talon laattaan?
Mikähän idea on aikoinaan ollut tehdä tuollaisia yksiputkijärjestelmiä muu kuin kustannusten säästö laadun kustannuksella (ehkä sen ohella, että nykyisin vanhentuneena pidettävä kiertovesipumpputekniikka soveltui hyvin noiden kanssa käytettäväksi). Toki noillekin voisi keksiä järkeviä sovelluskohteita suurista kiinteistöistä, joissa on suuria minimissään ison luokkahuoneen kokoisia yhtenäisiä tiloja, mutta harvoin pientaloissa. Lämpöpumpun kanssa noiden kanssa joutuu tekemään aina kompromisseja ja lämmitysmuodoista noiden haitat ovat siedettäviä vain öljylämmityksen ja suoran sähkökattilalämmityksen kanssa (ei edes varaavan yösähkön tai kaukolämmön kanssa). Saa noihinkin jonkinlaisia erikoisia patteritermostaatteja, mutta säätö on vähemmän tehokasta kuin kaksiputkijärjestelmissä ja ontuu enemmän tai vähemmän. Jokin nopeasti ja tarkasti toimiva elektroninen patteritermostaatti voisi auttaa tilannetta, jos sellaisia saa asennetuksi puheena oleviin venttiileihin.
Yksiputkijärjestelmää varten pitäisi tosiaan olla oma säädin ja shuntti, kun järjestelmäperiaate on yksiputkijärjestelmässä teknisesti niin vaativa. Säätimen pitäisi mielellään seurata myös sisälämpötila-anturia. Myös varaajakytkentä kannattaa sovittaa yksiputkijärjestelmän mitoitukseen (eli yksipiirijärjestelmän lähtö ja/tai paluu eivät välttämättä ole edullisimmillaan varaajan ääripäissä).
-
Mielenkiintoinen "käppyrä", tuossa keskellä, asteminuuteissa.
Onko kellään tullut vastaavaa eteen? Mistähän moinen.
Tuossa kohtaa kone jauhoi ulos 38,5 asteista lämpöä noin 10,5 tuntia.
Sinänsä hyvä, ei tullu turhia käynnistyksiä, mutta ei myöskään lämmöt kohonnu?
Tämä Myupwaysta, kuhan kerkeen varmistan vielä USB tikulta.
-
Mielenkiintoinen "käppyrä", tuossa keskellä, asteminuuteissa.
Onko kellään tullut vastaavaa eteen? Mistähän moinen.
Tuossa kohtaa kone jauhoi ulos 38,5 asteista lämpöä noin 10,5 tuntia.
Sinänsä hyvä, ei tullu turhia käynnistyksiä, mutta ei myöskään lämmöt kohonnu?
Tämä Myupwaysta, kuhan kerkeen varmistan vielä USB tikulta.
Oliskohan BT25:ssa ollut häikkää ja se sitten sotkenut muun toiminnan?
-
Noi pitkät suorat viivat noissa myUpwayn käppyröissä yleensä, ainakin mulla, tarkoittaa että data ei ole liikkunut koneelta serverille tuona aikana. Vetää sitten randomina lämpötiloille jatkuvaa suoraa viivaa siitä mihin jäi ja kompuran hertzit ja asteminuutit sitten miten sattuu haluamaan.
-
luu 5:lle
"Oliskohan BT25:ssa ollut häikkää ja se sitten sotkenut muun toiminnan?"
Näin itsekin ensin aattelin, ku joskus otin anturin ylös, johan alko asteminuutit laskeen ku lehmän häntä.
Mutta anturin antamat lukemat näyttäs olevan ihan ok.
Lappaselle
"Noi pitkät suorat viivat noissa myUpwayn käppyröissä yleensä, ainakin mulla, tarkoittaa että data ei ole liikkunut koneelta serverille tuona aikana. Vetää sitten randomina lämpötiloille jatkuvaa suoraa viivaa siitä mihin jäi ja kompuran hertzit ja asteminuutit sitten miten sattuu haluamaan."
Saman huomion tehny, nytkin kuvassa on vas. laidassa pätkä suoraa. On enämpi vakio, ku harvinaisuus, ainakin mulla, että eilinen päivä ei näy MyUpway:ssa
Sitten asiaan, eli taas asteminuutteja, ainvain "pahemmalta" näyttää (liitekuvat).
Laitan tokan kuvan selitykset erikseen, jottei peitä kuvaa.
Eli kuten näkyy 29/10 oli asteminuutit -463, sitten 30.10 klo 5:20 asteminuutit valahti -537. Niiden jälkeen on kaksi nollaan nousua, jotka johtuu, eka kun tallensin asetukset tikulle, konehan anto jonkun virheilmoituksen, jota en kerennyt lukea ja sammutti/käynnisti ittensä, seuraava on, kun pysäytin ja putsasin suodattimet.
Sitten viimenen pudotus, viikon pohjat -618. (Vai pistääkö joku paremmaksi? ;)
Tokihan näissä on osunut vedenlämmitys, ku romahtaa, mut onko ihan tavallista, kun ei pysty nostaan vesien välillä ylemmäksi asteminuutteja.
Myös tuo kompuran taajuuden "seilaaminen" ihmetyttää.
Jos näin jatkuu, ni viimestään jouluna loppuu asteikko ;)
Kyllä luulis, jotta 12 kW kones pystys nostaan asteminuutit ylemmäs? Ku kerran lämpösen vedenki tekee aikas nopsaan.
Oliskohan ohjelmoinnissa virhe? Itellä ver. 9172R2.
Foorumilta löysin muutaman jutun, josa oli ollut ongelmia ko. version kanssa?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=search2
Kohta laitan kokeiluun palauttaa alkuperäisen käyttiksen ja katon kuin se toimii.
-
Onko sulla joku lyhyt priorisointiaika tuolle vedelle, kun ei kerralla saa valmiiksi?
-
Onko sulla joku lyhyt priorisointiaika tuolle vedelle, kun ei kerralla saa valmiiksi?
Tossa kuvassa oli vesi/lämpö 30/30 min.
ps. itse asiassa eilen 29.10 muutin vesi/lämpö 25/35.
-
Ok, en tiedä miksi, mutta sulla kestää kaksi (?) tuntia, tosin välissä prio vaihtuu, lämpimän veden tekeminen 40->50 asteiseksi. Meillä menee 30 minuuttia.
edit: Tosin sulla on iso varaaja, mutta ei kait se aina tyhjä ole?
-
Onko sulla joku lyhyt priorisointiaika tuolle vedelle, kun ei kerralla saa valmiiksi?
Niin mielestäni siinä käy niin, jos vedän vedenlämmityksen vaikka 50 min. niin asteminuutit putoo tuona aikan niin syvälle, jotta sieltä ei päästä näillä eväillä ylös, eli tulee kierre, jossa aina vain jäädään alempaa miinuslähtötilanteeseen, kun aletaan tekeen lämpöä?
Itse mietin niin, jotta jos tehdään vettä vaikka 10 min ja sitten lämpöä ja sitten taas vettä, ei asteminuutit putois niin syvälle?
Toki voin olla väärässäkin mietteineni.
-
Ok, en tiedä miksi, mutta sulla kestää kaksi (?) tuntia, tosin välissä prio vaihtuu, lämpimän veden tekeminen 40->50 asteiseksi. Meillä menee 30 minuuttia.
edit: Tosin sulla on iso varaaja, mutta ei kait se aina tyhjä ole?
Tuota itsekin poihtinut, miksi vaihtaa prioriteettia? Luulen, jotta kyse on prioriteetin asetuksista, jotka olivat aluksi 30/30?
Mutta jos lisään vedenlämmitykselle aikaa, asteminuutit putoo sitä rajummin, luulen.
-
On tää vaan nääs hianoo tää nykytekniikka, vaihron takasi vanhaan ohjelma versioon 8539R4 ja sieltähän löyty ulkonen kulutusmittari. Ei vaan lyä leiville tolla vehkeellä maalämpö, ku pualessatoistatunnissa kones kulutti 16497 kWh ;)
Mut asteminuutit nousi sentäs +89, jotain lohtua.
Laittelen käppyrää, ku saan vähä pidemmältä ajalta.
-
On tää vaan nääs hianoo tää nykytekniikka, vaihron takasi vanhaan ohjelma versioon 8539R4 ja sieltähän löyty ulkonen kulutusmittari. Ei vaan lyä leiville tolla vehkeellä maalämpö, ku pualessatoistatunnissa kones kulutti 16497 kWh ;)
Mut asteminuutit nousi sentäs +89, jotain lohtua.
Laittelen käppyrää, ku saan vähä pidemmältä ajalta.
Tuo vanhan softan kulutusmittari 1 on oikeasti se virtausmittari. Eli ei kannata aktivoida. Uudestahan se onkin poistettu näkyvistä, ainakin uplinkissä.
-
Tuo vanhan softan kulutusmittari 1 on oikeasti se virtausmittari. Eli ei kannata aktivoida. Uudestahan se onkin poistettu näkyvistä, ainakin uplinkissä.
Siis sitä ei kannata aktivoida sieltä pumpusta, muuten alkaa energiakulutukset juosta virtauksen mukaan.
-
Siis sitä ei kannata aktivoida sieltä pumpusta, muuten alkaa energiakulutukset juosta virtauksen mukaan.
Kiitos tiedosta, vähän sitä itsekin aprikoin, jotta olisko virtausmittariin kanssa "naimisissa", kun arvo kasvaa kokoajan ja virtausmittari katosi?
Se aktivoitui itekseen, kun palautin vanhan ohjelman, pitääpä kaivaa se esiin jostain valikosta ja poistaa käytöstä.
-
Niben Uplinkin puolelta löytyy softan muutosloki. En tiedä miten Jämän vastaava vai onko sama...?
-
Luin tämän ketjun läpi ja jäin miettimään tuota kesän katkokäyntiä. Miksi lattialämpö vaatii 32 C menoveden? Eikö se ole poskettoman paljon kesällä. Onko tuo joku vanha lämpimän käyttöveden kiertoa varten tehty putkitus vai uusi? Mikä putkijako? Onko virtausnopeus riittävä? Mikä oli lattian pintalämpötila kesällä ja mikä on menolämpö kylmemmällä säällä?
Miten tuo kokonaisuus oikein tekee? Siis olemattoman pieni puskurivaraaja, jolla on mitätön lämpökapasiteetti. Tuohan lämpenee minimiteholla melkein asteen minuutissa. Sen ainoa funktio on oikeastaan napsumisen esto pattereissa.
Siis antaako Jämä menolämmön lattiaan vaihdella vai huolehtiiko se vain varaajaan syöttämänsä lämmön vaihteluista. Jos meno lattiaan pysyi kokoajan 32 C:ssä, ei lattian lämpökapasiteettia käytetä oikein mihinkään. Pidempiä käyttöjaksoja varten pitäisi lattian antaa lämmetä ja jäähtyä. 3 kW on hurha teho 8,5 m2 lattiaan, mutta jos lattian antaa lämmetä muutaman asteen pitäisi käyntijakso olla ainakin yli 10 minuuttia. Tuota tärkeämpää on se, että seuraa käynnistystä ei pitäisi tulla pitkään aikaan ellei lattia vuoda lämpöä maahan tolkuttomasti. Siis esimerkiksi 10-15 minutin käynti 2 tunnin välein, jolloin lattiaan meninsi 300 W eli 35 W/m2. Sekin olisi paljon eli lepojakso voisi olla paljon pidempikin.
-
Miksi lattialämpö vaatii 32 C menoveden?
Tuo tuntuu paljaaseen jalkapohjaan pesutiloissa melko neutraalin viileähköltä. Muutama aste alempi tuntuu selvästi viileältä tai kylmältä, muutama aste lämpimämpi vastaavasti enemmän tai vähemmän lämpimältä.
Kyllähän kylmemmälläkin voi kävellä ja seisoa ja kylmemmältäkin vesi kuivuu (mutta hitaammin).
Jos lattiaa yrittää käyttää lämmönvaraajana kesäaikaan, se tietenkin toimii niin, että joskus lattia on liian kylmä ja joskus liian lämmin. Tarvitaan kylläkin aika pitkä putkisto ja massiivinen laatta, jotta lämpöpumpun teho saadaan siihen riittävä pitkään uppoamaan. Tämä johtaa siihen, että lattian lämpötilan täytyy vielä elää paikan mukaan, eli osa lattiasta on kroonisesti viileän tuntuinen ja osa turhan lämmin, mutta sopivan lämpöinen vyöhyke kattaa vain pienen osan lattiasta ja tämä vyöhyke vaeltelee käyntisyklin vaiheen mukaan.
-
Kävin mielenkiinnosta mittaamassa lämpötilan lämpökameralla. Kylppärin lattiaan menovesi 25.5 astetta, pintalämpötila 22.8 - 23.2 astetta. Jalkaan haalean lämpöinen. Oman osansa tuo kylppärin box-in-box- rakenne, jolloin seinät eivät huokaile kylmää.
-
Luin tämän ketjun läpi ja jäin miettimään tuota kesän katkokäyntiä. Miksi lattialämpö vaatii 32 C menoveden?
-Niin siihen ehkä emäntani osaisi vastata paremmin, mutta en nyt viitsi herättää Eli meillä kaikilla on erilainen käsitys jalkapohjassa lämmöstä ja tuo vastasi emännän vaatimusta.
Eikö se ole poskettoman paljon kesällä. Onko tuo joku vanha lämpimän käyttöveden kiertoa varten tehty putkitus vai uusi? Mikä putkijako? Onko virtausnopeus riittävä? Mikä oli lattian pintalämpötila kesällä ja mikä on menolämpö kylmemmällä säällä?
- Kyllä, se oli aikaisemmin lämminvesikierrossa, putkijakoa en osaa sanoa, mikä on riittävä virtausnopeus? Pintalämpö oli lopuksi riittävä emännän jalkapohjaan kesällä, tarkempaa arvoa ei ole. Tällä hetkellä (6.3.20) lämpöpyynti on +39 ja riittää.
Miten tuo kokonaisuus oikein tekee? Siis olemattoman pieni puskurivaraaja, jolla on mitätön lämpökapasiteetti. Tuohan lämpenee minimiteholla melkein asteen minuutissa. Sen ainoa funktio on oikeastaan napsumisen esto pattereissa.
- Ilmeisesti se estää napsumista, kun sitä ei ole kuulunut?
Siis antaako Jämä menolämmön lattiaan vaihdella vai huolehtiiko se vain varaajaan syöttämänsä lämmön vaihteluista.
- Jämä syöttää varaajaa ja sen jälkeen on suntti, joka säätää lattialämmitystä. Tällä hetkellä 3/20 menolämpö vaihtelee +32 - +42 astetta.
Jos meno lattiaan pysyi kokoajan 32 C:ssä, ei lattian lämpökapasiteettia käytetä oikein mihinkään. Pidempiä käyttöjaksoja varten pitäisi lattian antaa lämmetä ja jäähtyä. 3 kW on hurha teho 8,5 m2 lattiaan, mutta jos lattian antaa lämmetä muutaman asteen pitäisi käyntijakso olla ainakin yli 10 minuuttia. Tuota tärkeämpää on se, että seuraa käynnistystä ei pitäisi tulla pitkään aikaan ellei lattia vuoda lämpöä maahan tolkuttomasti. Siis esimerkiksi 10-15 minutin käynti 2 tunnin välein, jolloin lattiaan meninsi 300 W eli 35 W/m2. Sekin olisi paljon eli lepojakso voisi olla paljon pidempikin.
- Tähän loppuun en oikein osaa sanoa mitään, mutta kohta taas on kesä ja mielellään otan ehdotuksia vastaa, millä tuon pätkäkäynnin saa loppumaan. Mielellään halpoja sellaisia
-
Tuo tuntuu paljaaseen jalkapohjaan pesutiloissa melko neutraalin viileähköltä. Muutama aste alempi tuntuu selvästi viileältä tai kylmältä, muutama aste lämpimämpi vastaavasti enemmän tai vähemmän lämpimältä.
Kyllähän kylmemmälläkin voi kävellä ja seisoa ja kylmemmältäkin vesi kuivuu (mutta hitaammin).
Jos lattiaa yrittää käyttää lämmönvaraajana kesäaikaan, se tietenkin toimii niin, että joskus lattia on liian kylmä ja joskus liian lämmin. Tarvitaan kylläkin aika pitkä putkisto ja massiivinen laatta, jotta lämpöpumpun teho saadaan siihen riittävä pitkään uppoamaan. Tämä johtaa siihen, että lattian lämpötilan täytyy vielä elää paikan mukaan, eli osa lattiasta on kroonisesti viileän tuntuinen ja osa turhan lämmin, mutta sopivan lämpöinen vyöhyke kattaa vain pienen osan lattiasta ja tämä vyöhyke vaeltelee käyntisyklin vaiheen mukaan.
Tässä lienee totuus, ainakin näin meikäläisen kohdalla, ilman isompia laskutoimituksia.
"... mutta sopivan lämpöinen vyöhyke kattaa vain pienen osan lattiasta..." ja se pieni osa on saatava osumaan siihen kohtaan, missä emäntä aamulla töihinlähtiessä itseään peilistä kattelee.
Siinä ei paljon kW laskennat auta ;)
Näin se elämä vain on, itseäni ei esim. avantoon saisia ees kirveelläkään, mut toiset sinne pulahtaa ja nauttii.
-
Kävin mielenkiinnosta mittaamassa lämpötilan lämpökameralla. Kylppärin lattiaan menovesi 25.5 astetta, pintalämpötila 22.8 - 23.2 astetta. Jalkaan haalean lämpöinen. Oman osansa tuo kylppärin box-in-box- rakenne, jolloin seinät eivät huokaile kylmää.
Enpä ole lämpöjä mitannu, mutta meillä on suihkutila kulmassa ja lattiapinta noin 70-80 cm maanpinnan yläpuolella. Kulmassa tarkoittaa, että on kaksi ulkoseinää ja kun lattia noin yhäällä maasta on lämmönhukka varmastikn normaalia suurempi?
Se saattaa aihuttaa, jotta vaatii korkeamman lämmön putkistoon?
-
Seuraavat keskustelut kopioitu , eli täältä löytyy alkuperäiset, jos kopionti epäonnistui.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9240.0
Syynä se, jotta keskustelu, kuten usein, alkoi "harhautumaan" alkuperäisestä otsikosta, sivuun, eli koskemaan enämpi oman laitteistoni toimintaa, kuin Jämä Star Inverter 16 kW kulutusseurantaa.
Pende
Vs: Jämä Star inverter 16 kW kulutusseuranta
« Vastaus #14 : 05.03.20 - klo:23:44 »
Moro
Laitanpa tähän vertailuun tällasen vanhan patterilämmitys talon tietoja, vähä penemmällä Jämällä.
1.2. - 29.2.2020
Ulkoinen kututusmittari 964,44 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2714,8 kWh
LV, vain kompr. 297 kWh
COP 3,12
Ulkolämpö KA sama -3 (Pirkanmaa), ehkä?
Huonelämpötila pöytämittarilla n. +22
Käyttövesi, täyttö seilaa välillä +40 - +49
Laskennallinen menolämpö (katso liite)
Virtaus KA ?
COP-arvon ero varmaan heijastelee, juurikin patteri ja lattialämmityksen eroa?
Kokonaiskulutus taas vanhan talon "vällyjen" eristyskykyä, kun vertaa talojen kokoa?
Itse pohtinut kanssa tuota lämminvesikierron kellotusta (alussa kokeilinkin), mutta vanhassa talossa, kun kierron putket on pintavetona ja näkyvissä, ajattelin, jotta se "hukka" talvella tulee talon lämmitykseen. Koska vanhassa patteritalossa joutuu kuitenkin pitämään patteriverkon lämmön aika korkeana niin vaikutus COP-lukuun taitaa olla aika pieni?
Lattialämmitystalossa kiertoveden ja lattialämmitysveden ero on jo melko suuri, joten ei kannattane kiertovedellä lämmittää
-
Lappanen
Vs: Jämä Star inverter 16 kW kulutusseuranta
« Vastaus #15 : 06.03.20 - klo:08:24 »
Hyvä vertailu kyllä, Tampereen seudulla oma tönö. Itsellekkin olisi tuo 12 kW invertteri riittänyt, mutta hintaeron ollessa pieni otin tuon isomman. Hyvin käy selväksi myös lattialämmitys vs patterilämmitys ero.
Kiertoveden kanssa itsellä suurin ongelma oli se, että se söi varaajan lämpöä todella runsaasti jos se oli jatkuvasti aamusta iltaan päällä ja yöllä stopissa. Sama homma jos sitä katkoi liian pitkäksi aikaa, kierrossa ollut kylmennyt vesi pudotti varaajan lämpöä usean asteen verran kun se taas käynnistyi. Nyt tuo on asettunut niin, että keskimäärin 3 kertaa tehdään lämmintä vuorokaudessa normisuihkutteluilla ja ilman kulutusta 2 kertaa vuorokaudessa.
Liitteeksi laittaisin käppyrää, mistä tuo lämpötilanpudotus näkyy hyvin kun kiertovesi lähtee päälle yön jälkeen, mutta myupway ei nyt suostu toimimaan..
Edit.
Nyt sain käppyrää pihalle. Punaisella merkattu missä näkyy kiertoveden vaikutus illalla ja aamulla. Yön aikana aika loivalla käyrällä laskee käyttöveden lämpö kun kiertoa ei ole ja tuolla käyttöveden aloitus-lopetusrajalla (42-54) ilman kiertoa ja ilman kulutusta uutta lämmintä tehtäisiin noin vuorokauden sykleissä, varaaja on kodinhoitohuoneessa niin tuokin "hukka"lämpö tulee hyvin käyttöön ainakin pyykkejä kuivatessa. Tuo 12 delta lämpimässä käyttövedessä on osoittautunut hyväksi, pienemmällä deltalla sitä tehtäisiin vähän useammin ja alaraja on tullut ihan käyttömukavuuden mukaan. 2 viikon välein tehdään vielä legionellatappo 58 asteisella, tuota korkeampi alkaa välillä antamaan hälytystä liian korkeasta lauhduttimen tulolämpötilasta.
-
Roori
Vs: Jämä Star inverter 16 kW kulutusseuranta
« Vastaus #16 : 06.03.20 - klo:10:50 »
• Lainaus
Lainaus käyttäjältä: Pende - 05.03.20 - klo:23:44
Moro
Laitanpa tähän vertailuun tällasen vanhan patterilämmitys talon tietoja, vähä pienemmällä Jämällä.
1.2. - 29.2.2020
Ulkoinen kututusmittari 964,44 kWh
Lämmitys, vain kompr. 2714,8 kWh
LV, vain kompr. 297 kWh
COP 3,12
Ulkolämpö KA sama -3 (Pirkanmaa), ehkä?
Huonelämpötila pöytämittarilla n. +22
Käyttövesi, täyttö seilaa välillä +40 - +49
Laskennallinen menolämpö (katso liite)
Virtaus KA ?
COP-arvon ero varmaan heijastelee, juurikin patteri ja lattialämmityksen eroa?
Kokonaiskulutus taas vanhan talon "vällyjen" eristyskykyä, kun vertaa talojen kokoa?
Itse pohtinut kanssa tuota lämminvesikierron kellotusta (alussa kokeilinkin), mutta vanhassa talossa, kun kierron putket on pintavetona ja näkyvissä, ajattelin, jotta se "hukka" talvella tulee talon lämmitykseen. Koska vanhassa patteritalossa joutuu kuitenkin pitämään patteriverkon lämmön aika korkeana niin vaikutus COP-lukuun taitaa olla aika pieni?
Lattialämmitystalossa kiertoveden ja lattialämmitysveden ero on jo melko suuri, joten ei kannattane kiertovedellä lämmittää.
Roori:
Tuossa käyrästössä ilmeisesti nuo keltaiset piikit on LV piikkejä....? LV:tä ei kumminkaan suhteessa tehdä kovin paljoa ~10% antoenergiasta joka on vähän...
Maltillinen menovesi joten mielestäni tuo COP3.12 on siihen peilaten 'Ei Hyvä'....se LV kierto lineen kumminkin 10ºC korkeammalla mutta ei se mielestäni selitä alhaista cop-lukemaa varsinkin kun tehdään niin vähän. Eikös Nibe sukuisten korkean lämmön cop ole kumminkin reippaasti suurempi kuin 3.12?
Onkohan kaikki kunnossa?
EDIT: tuossa taulukkoa Nibe F1255, ajattelisin itse että ~cop4 pitäis olla tuolta helmikuulta, vai mikä selittää!?
-
Pende
Vs: Jämä Star inverter 16 kW kulutusseuranta
« Vastaus #17 : 06.03.20 - klo:22:40 »
Lainaus käyttäjältä: Lappanen - 06.03.20 - klo:08:24
Hyvä vertailu kyllä, Tampereen seudulla oma tönö. Itsellekkin olisi tuo 12 kW invertteri riittänyt, mutta hintaeron ollessa pieni otin tuon isomman. Hyvin käy selväksi myös lattialämmitys vs patterilämmitys ero.
Kiertoveden kanssa itsellä suurin ongelma oli se, että se söi varaajan lämpöä todella runsaasti jos se oli jatkuvasti aamusta iltaan päällä ja yöllä stopissa. Sama homma jos sitä katkoi liian pitkäksi aikaa, kierrossa ollut kylmennyt vesi pudotti varaajan lämpöä usean asteen verran kun se taas käynnistyi. Nyt tuo on asettunut niin, että keskimäärin 3 kertaa tehdään lämmintä vuorokaudessa normisuihkutteluilla ja ilman kulutusta 2 kertaa vuorokaudessa.
Liitteeksi laittaisin käppyrää, mistä tuo lämpötilanpudotus näkyy hyvin kun kiertovesi lähtee päälle yön jälkeen, mutta myupway ei nyt suostu toimimaan..
Edit.
Nyt sain käppyrää pihalle. Punaisella merkattu missä näkyy kiertoveden vaikutus illalla ja aamulla. Yön aikana aika loivalla käyrällä laskee käyttöveden lämpö kun kiertoa ei ole ja tuolla käyttöveden aloitus-lopetusrajalla (42-54) ilman kiertoa ja ilman kulutusta uutta lämmintä tehtäisiin noin vuorokauden sykleissä, varaaja on kodinhoitohuoneessa niin tuokin "hukka"lämpö tulee hyvin käyttöön ainakin pyykkejä kuivatessa. Tuo 12 delta lämpimässä käyttövedessä on osoittautunut hyväksi, pienemmällä deltalla sitä tehtäisiin vähän useammin ja alaraja on tullut ihan käyttömukavuuden mukaan. 2 viikon välein tehdään vielä legionellatappo 58 asteisella, tuota korkeampi alkaa välillä antamaan hälytystä liian korkeasta lauhduttimen tulolämpötilasta.
Pende
Moro
Mansen seutuvilla meiränki mökki, jotta sinänsä vertailukelpoisia arvoja, ainaki ulkolämpöjen suhteen.
Vastailen ny samalla kertaa sulle ja Roorille.
Veten käyttöön, meiltä on jo kersat karanneet maailmalle, jotta kaksin ollaan emännän kanssa kotosalla, jouluja lukuunottamatta.
Sit tämmösittis vanhois mökeis on kaikenlaista, esim. kellarirappujen alla piäni huane ehkä 3 neliöö, mut ei muuta lämmitystä, ku kiertovesiputket, talvella kylmää olis ku "Ryssä..helv.." ilman niitä
Mulla toi lämminvesi seilaa kyllä ylös-alas aikalailla, max-min on noin 6 tuntia (liite). Lappasen kuvassa täysin toisin.
Se miksi mulla on tollanen "pykälä" LV:n täytössä, johtuu siitä ku laittanut LV teon kahteen osaan, muuten asteminuutit romahtaa järkyttävän ales.
Roori mietti, jotta LV olis/vaatis lämpösempää ku lämmitys, äkkiseltään näyttäs jotta lämmityksen keskiarvo on korkeempi, ku LV-syöttö? (Liite).
Roori laitto taulukon Nibestä, mielestäni siinä pitää huomioida, jotta taulukko on tehty varmaankin Niben labrassa, optimiolosuhteissa?
Ite uskon, jotta aika realistista kuvaa saa näistä referenseistä?
Ennen päätöstäni maalämmöstä, keräsin niistä 37 erilaista taloa ja niiden tiedot, keskiarvoinen vuosihyötysuhde oli 3,62, itsellä se on 1/2-vuoden jälkeen 3,17. Joten jotain parannettaavaa pitäs löytää? Toki tähän ajanjaksoon sisältyy kaikennäköistä kokeilua, eri asetuksilla. 18.9 jälkeen, kun lämmitys laitettu päälle, COP keskiarvo on 3,5.
https://www.stiebel-eltron.fi/fi/referenssit/referenssit.filter1=all.filter2=all.filter3=all.sort=1.page=1.html
Täytyy nyt pohtia tarkemmin tuota kiertovesijuttua vielä. Kiertovedessä on myös yksi rättipatteri, eli pyyhekuivain.
-
Roori
Vs: Jämä Star inverter 16 kW kulutusseuranta
« Vastaus #19 : tänään kello 09:55 »
Lainaus käyttäjältä: Pende - 06.03.20 - klo:22:40
Moro
Mansen seutuvilla meiränki mökki, jotta sinänsä vertailukelpoisia arvoja, ainaki ulkolämpöjen suhteen.
Vastailen ny samalla kertaa sulle ja Roorille.
Veten käyttöön, meiltä on jo kersat karanneet maailmalle, jotta kaksin ollaan emännän kanssa kotosalla, jouluja lukuunottamatta.
Sit tämmösittis vanhois mökeis on kaikenlaista, esim. kellarirappujen alla piäni huane ehkä 3 neliöö, mut ei muuta lämmitystä, ku kiertovesiputket, talvella kylmää olis ku "Ryssä..helv.." ilman niitä
Mulla toi lämminvesi seilaa kyllä ylös-alas aikalailla, max-min on noin 6 tuntia (liite). Lappasen kuvassa täysin toisin.
Se miksi mulla on tollanen "pykälä" LV:n täytössä, johtuu siitä ku laittanut LV teon kahteen osaan, muuten asteminuutit romahtaa järkyttävän ales.
Roori mietti, jotta LV olis/vaatis lämpösempää ku lämmitys, äkkiseltään näyttäs jotta lämmityksen keskiarvo on korkeempi, ku LV-syöttö? (Liite).
Roori laitto taulukon Nibestä, mielestäni siinä pitää huomioida, jotta taulukko on tehty varmaankin Niben labrassa, optimiolosuhteissa?
Ite uskon, jotta aika realistista kuvaa saa näistä referenseistä?
Ennen päätöstäni maalämmöstä, keräsin niistä 37 erilaista taloa ja niiden tiedot, keskiarvoinen vuosihyötysuhde oli 3,62, itsellä se on 1/2-vuoden jälkeen 3,17. Joten jotain parannettaavaa pitäs löytää? Toki tähän ajanjaksoon sisältyy kaikennäköistä kokeilua, eri asetuksilla. 18.9 jälkeen, kun lämmitys laitettu päälle, COP keskiarvo on 3,5.
https://www.stiebel-eltron.fi/fi/referenssit/referenssit.filter1=all.filter2=all.filter3=all.sort=1.page=1.html
Täytyy nyt pohtia tarkemmin tuota kiertovesijuttua vielä. Kiertovedessä on myös yksi rättipatteri, eli pyyhekuivain.
Roori:
Kyllä ne Niben taulukot on niissä olosuhteissa mitä taulukossa sanottu, maalämpöön tämä sana 'labraolosuhde' ei paljoa vaikuta.
-
Tässä huoltotiedot 7.3.2020 klo 21:59, tuo ulkoinen kulutusmittari "kummittelee" ain vain tuolla taulukossa. Sen voi unohtaa.
ps. koitan kaivaa myös logitiedoston eiliseltä esiin.
-
Tässä logit 4-6.3.2020.
-
Et saa näitä kippuroita ulos vähän useammalla muuttujalla?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8676.0;attach=11587;image)
-
Et saa näitä kippuroita ulos vähän useammalla muuttujalla?
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8676.0;attach=11587;image)
Tokiinsa uskon saavani, kerro vain mitä pitäisi näkyä? Saatan sitten joutua laittaan useamman kuvan, jos laitan myös näkyyn nuo nimet, muutoin pitkä nimilista peittää käppyrät. Ilman nimiä niitä taas saa pähkiä mikä kukakin on ;)
-
Tokiinsa uskon saavani, kerro vain mitä pitäisi näkyä? Saatan sitten joutua laittaan useamman kuvan, jos laitan myös näkyyn nuo nimet, muutoin pitkä nimilista peittää käppyrät. Ilman nimiä niitä taas saa pähkiä mikä kukakin on ;)
Noista mitä viesteissäni mainitsin, ohjeravo (laskettu) menolämpö ja oloarvo menolämpö kun näytti helmikuun tarve olleen 40C luokkaa...miksi eroavat lähes 10C noissa laittamissa kuvissasi....
-
Noista mitä viesteissäni mainitsin, ohjeravo (laskettu) menolämpö ja oloarvo menolämpö kun näytti helmikuun tarve olleen 40C luokkaa...miksi eroavat lähes 10C noissa laittamissa kuvissasi....
Tässä pari kuvaajaa, näitä tarkottanet?
Mielestäni lämpötilojen ( laskettu/menolämpö) iso ero johtuu siitä, kun alkaa LV:n lämmitys ja syöttö lämpöverkkoon lakkaa, rupeaa asteminuutit, joita nähdäkseni ulkoinen menoanturi BT25 ohjaa, laskemaan voimakkaasti. Kun siirrytään takaisin lämmitykseen koettaa kone kuroa asteminuutteja ylös syöttämällä melko lämmintä vettä lämmitysjärjestelmään.
Olen koittanut priorisointi asetuksilla säätää LV:n teon kahteen osaan, jotta asteminuutit eivät romahtaisi aivan pohjalle, eli välillä tehdään lämpöä ja sitten taas LV:tä.
Asteminuuttien romahtamiseen vaikuttaa mielestä paljon enämpi LV:n teko, kuin esim. ulkolämpötila.
Lisäyksen asteminuuttirajaksi olen asettanut -800.
Ilmeisesti olisi pitänyt laittaa isompi puskurivaraaja?
Putoaako muilla nuo asteminuutit noin voimakkaasti, yksi tekijä on tietysti 300 l LV säiliö?
Kuvissa suoraviiva osuus on MyUpwayn "ominaisuus", hukkaa välillä vrk:n tiedot.
-
Tuotapa juuri tarkoitin, tuossahan on selkeesti Invertteri-ominaisuuden menetys sanoisimpa vielä huonompi kuin on/off kun tuo kone tekee lähes kokoajan lämmitykseen 10K lämpimänpää vettä kuin tarvitaan.
Ei siinä nyt setuppi ole vielä optimisäädöissä, cop-arvon menetys luokkaa 1 eli se ~cop4 voisi olla saavutettavissa.
Mittaako BT25 lämpöjä jostain oudosta paikasta?
Onkohan tämä niitä Niben ohjauksen heikkouksia!?
Nyt sitten tiedä minkälainen kytkentä+systeemi sulla on, 300L LV ja joku puskuri vissiin...
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8676.0;attach=11602;image)
-
Tuotapa juuri tarkoitin, tuossahan on selkeesti Invertteri-ominaisuuden menetys sanoisimpa vielä huonompi kuin on/off kun tuo kone tekee lähes kokoajan lämmitykseen 10K lämpimänpää vettä kuin tarvitaan.
Ei siinä nyt setuppi ole vielä optimisäädöissä, cop-arvon menetys luokkaa 1 eli se ~cop4 voisi olla saavutettavissa.
Mittaako BT25 lämpöjä jostain oudosta paikasta?
Onkohan tämä niitä Niben ohjauksen heikkouksia!?
Nyt sitten tiedä minkälainen kytkentä+systeemi sulla on, 300L LV ja joku puskuri vissiin...
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8676.0;attach=11602;image)
Laite on Niben 1255:tä vastaava, siihen kytketty Jäspin VLM 300 varaaja ja lämmityspiirissä Jäspin 50 l puskurivaraaja.
Puskurista lähtee lämmityksenpiiri ja kohta puskurin jälkeen, ennen erillistä kiertovesipumppua shuntattu lähtö kahdelle pienelle lattialämmityspiirille. Myos paluu putki tulee puskuriin, josta paluuputki Jämälle.
Eli neljäputkea on puskurin kannessa, Jämältä tuleva, Jämälle palaava, lämmityspiirille lähtevä ja piiriltä palaava.
Puskurilla oli tarkoitus hieman tasoittaa kesällä lattiapiirien lämmönsyöttöä, mutta olisi varmaan pitänyt olla isompi, koska kävi kesällä melkoista katkokäyntiä.
Tuota BT25 nyt tutkailin, kun mainitsit, se on ilmeisesti väärässä tai ainakin huonossa paikassa? Koska nähdäkseni ko. anturinhan pitäisi antaa tietoa lämmityspiiriin menevästä lämpötilasta, jonka oletan olevan korkeampi, kuin paluuvedenlämpö?
Kun kuvasta katsoo BT25 seuraa lämmitysjaksoilla kokoajan paluu veden lämpöä ja LV:n teon jälkeen BT25 arvo on jopa jonkunverran paluuveden arvoa alempi. Saattaisiko tämä aiheuttaa, että asteminuutit putoaa voimakkaasti ja se taas aiheuttaa, että laite tuuppaa kuumaa vettä puskuriin, jotta saadaan asteminuutit lähtemään nousuun?
Anturi on puskurivaraajassa anturitaskussa, syvyys noin puolivälissä puskuria.
Jostain kuvista ku kattelin, oli BT25 lähtevässä putkessa? Pitänee se siirtää lämmityspiiriin lähtevän putken kylkeen?
EDIT: Muutettu Niben vastaava malli oikeaksi.
-
Laite on Niben 1145:tä vastaava, siihen kytketty Jäspin VLM 300 varaaja ja lämmityspiirissä Jäspin 50 l puskurivaraaja.
Puskurista lähtee lämmityksenpiiri ja kohta puskurin jälkeen, ennen erillistä kiertovesipumppua shuntattu lähtö kahdelle pienelle lattialämmityspiirille. Myos paluu putki tulee puskuriin, josta paluuputki Jämälle.
Eli neljäputkea on puskurin kannessa, Jämältä tuleva, Jämälle palaava, lämmityspiirille lähtevä ja piiriltä palaava.
Puskurilla oli tarkoitus hieman tasoittaa kesällä lattiapiirien lämmönsyöttöä, mutta olisi varmaan pitänyt olla isompi, koska kävi kesällä melkoista katkokäyntiä.
Tuota BT25 nyt tutkailin, kun mainitsit, se on ilmeisesti väärässä tai ainakin huonossa paikassa? Koska nähdäkseni ko. anturinhan pitäisi antaa tietoa lämmityspiiriin menevästä lämpötilasta, jonka oletan olevan korkeampi, kuin paluuvedenlämpö?
Kun kuvasta katsoo BT25 seuraa lämmitysjaksoilla kokoajan paluu veden lämpöä ja LV:n teon jälkeen BT25 arvo on jopa jonkunverran paluuveden arvoa alempi. Saattaisiko tämä aiheuttaa, että asteminuutit putoaa voimakkaasti ja se taas aiheuttaa, että laite tuuppaa kuumaa vettä puskuriin, jotta saadaan asteminuutit lähtemään nousuun?
Anturi on puskurivaraajassa anturitaskussa, syvyys noin puolivälissä puskuria.
Jostain kuvista ku kattelin, oli BT25 lähtevässä putkessa? Pitänee se siirtää lämmityspiiriin lähtevän putken kylkeen?
Tämä olikin on/off vaikka ketjun otsikko on "Jämä Star Inverter kysymykset", no silti ollaan BT2 > S1 kokoajan sen 10K...
Pieni on puskuri, vois melkein sanoa että kytkentäpiste, siellä se BT25 antaa ehkä
Mikä se shuntti on, onko se Jämässä vai ihan joku oma 'vanha' tjms`?
EDIT: Ei ollutkaan on/off vaikka olikin tuo maininta 1145...
Onko muuten talvella 2020 pumppu käynyt jatkuvaa, eli näillä lähes 0-keleillä? Mikä lie jatkuvan käynnin ulkolämpötila?
-
Tämä olikin on/off vaikka ketjun otsikko on "Jämä Star Inverter kysymykset", no silti ollaan BT2 > S1 kokoajan sen 10K...
Pieni on puskuri, vois melkein sanoa että kytkentäpiste, siellä se BT25 antaa ehkä
Mikä se shuntti on, onko se Jämässä vai ihan joku oma 'vanha' tjms`?
EDIT: Ei ollutkaan on/off vaikka olikin tuo maininta 1145...
Onko muuten talvella 2020 pumppu käynyt jatkuvaa, eli näillä lähes 0-keleillä? Mikä lie jatkuvan käynnin ulkolämpötila?
Näin kävi väärään malliin vertasin.
Shuntti on Jämän ohjaama lattialämmityspiirin syöttö.
Pumppu on käynyt melkein koko ajan. 4.11.19 alkaen 5 käynnistystä, joista ainakin 2 sähkökatkoja ja yksi itse tehty.
Pohdin myös tuota, jos menolämpö BT2 putoaisi tuon 7-8 astetta ollakseen lähellä pyyntiä, kuinka mökin lämmön kanssa kävisi, nyt pysyy melkosen tasasena +22?
Onko niin, jotta ku BT25 ohjaa asteminuutteja ja mittaa lämmityspiiriin menevää lämpöä se vastaa normikoneiden BT2 arvoa. BT25 seilaa eestaas pyynti viivan päällä. Nyt ohjelmisto laskee kokoajan mitä lämpöä sinne puskuriin on ajettava, jotta keskimäärin saavutetaan pyyntiarvo +37, siis BT25:n mittaama lähtölämpö?
Puskurissa 50l sekoittuu tällä hetkellä palaava (n. +32- +33) ja lähtevä lämmityspiirin vesi, siitä olisi saatava pyynnin mukaista n. +37 asteista. Pienessä puskurissa on aika kova virtaus, koska erlliskiertovesipumppu on aika kovilla kierroksilla.
Testasin laittamalla erilliskiertovesipumpun ihan minimiin, hetkessä BT25:n arvo nousi +3 astetta ja asteminuutit nollaan.
Siirsin BT25:n puskurin kyljestä, lähtevään putkeen, ei oikeastaan mitään vaikutusta ja lämpötilakin näytti samaa kuin puskurin kyljessä ollessa, eli BT3:n paluu lämpöä. Tämä siis ennen erilliskiertovesipumpun minimin testaamista.
En tosin tunne koneen sielun elämää kovin hyvin, mutta nähdäkseni toiminta ilman puskuria on on hieman erilainen, tällöinhän ei kaiketi tapahdu kylmän paluuveden sekoittumista, kuten puskurissa, vaan kylmän paluuveden lämpö nostetaan tarvittavalle tasolle ja syötetään takaisin piiriin?
Pitää vielä testata hiljalleen alentamalla erillispumpun kierroksia, onko sillä vaikutusta BT2:n arvoon? Eli olisi pattereissa riittävä kiertonopeus, mutta ei tarvitsisi noin kuumaa syöttää puskurille?
-
Kahden lämpötilan lattialämmityspiirit vastaavalla raudalla.
-
Kahden lämpötilan lattialämmityspiirit vastaavalla raudalla.
Moro ja kiitos kuvasta, eroo tiätty vähä, ku mulla patterit ja sulla lattialämpö?
Katoit varmaan sivulta 2 mun putkistokuvan, hiukan "epämääränen", ku putkia menee "sinne sun tänne" ;)
= EDIT" Mulla patterikierron paluu tulee tohon liittimeen, joka sulla on tulpattu."
Ilmeisesti sulla on myös BT25 anturi, ku on puskuri?
Olisko sulla laittaa MYUpway tai muuta dataa kuin on toiminut, ku tässä on ihmetelty miks puskuriin tulo BT2 on niin paljon suurempi, kuin pyynti pattereille ( laskettu menolämpö S1)? Vois jotenki vertailla, toki siinä on isojaki eroja, sun lattia- ja mun patterilämmityksen osalta.
Ihan jo vaadittavat lämpötilat ja erillisten kiertovesipumppujen nopeudet ovat eri sorttia?
Mutta " oppia ikävä kaikki" tai jotain sinnepäin sano vanhakansa. Kaikista käppyröistä oppii jotain, kuhan aikansa jaksaa tiirailla niitä :)
EDIT: "Mulla patterikierron paluu tulee tohon liittimeen, joka sulla on tulpattu.
Pitää olla " Mulla paluu Jämälle, tuosta liittimestä mikä sulla on tulpattu".
-
BT25 on ymmärtääkseni pöntössä. Riittääkö tuo edellisen sivun kuvassa näkyvä Wilon 11W pumpputehoksi?
-
Vielä tuosta sivun 2 kuvasta: Bufferissa on ilmeisesti varsin lämmintä soppaa, mutta lattialämmityspiirin shuntin ollessa reilusti auki lähtee lattiakiertoon vain +31 asteista vettä.
-
Mitkä lämpökäyrät käytössä?
-
BT25 on ymmärtääkseni pöntössä. Riittääkö tuo edellisen sivun kuvassa näkyvä Wilon 11W pumpputehoksi?
Ainakin mulla BT25 oli pöntössä, mutta nyt siirsin kokeeksi lähtevään putkeen, ei oikeastaan mitään vaikutusta mihinkään.
Wilon oli syksyllä 11W, mutta ilmojen viilennyttyä laitoin 23W ja avasin termarit selälleen ja joistakin pattereista avasin lähtöpään kuristusta. 23W oli raja, jossa ei vielä häiritsevää suhinaa kuulunut. Nyt kokeeksi pudotin 17W, mutta kun kelit on mitä on, ei oikein mitään talviasetuksia pääse testaileen.
Vielä tuosta sivun 2 kuvasta: Bufferissa on ilmeisesti varsin lämmintä soppaa, mutta lattialämmityspiirin shuntin ollessa reilusti auki lähtee lattiakiertoon vain +31 asteista vettä.
Liite kuvasta näkee tänhetkisen tilanteen, BT25 kertoo lämmityspiiriin lähtevän lämmön, muut ovat lattialämmityspiirin arvoja. Kuvan hetkellä ulkolämpötila +4.4. Kävin mittaan lattian lämmön, +28- +29 välillä, pyynti on jäänyt +39:ään, mutta eihän se sitä pysty täyttämään, kun pöntössä ei ole niin lämmintä. Muttaainakin omaan jalkaan tuntu ihansopivalta lattia.
Mitkä lämpökäyrät käytössä?
Tällä hetkellä käyrä 8, mutta kun kelit on tällasia, ei ole päässyt käyriä oikeen testaan. Olis tullu kunnon pakkaset pariksi viikoksi, oli saanut käyriä kohdalleen ja nähnyt vähä kuinka kaivo käyttäytyy.
Sinulla tuo BT25 seuraa aika lähellä BT2:ta, Roori tuossa ihmetellyt, kun mulla on 7-8 asteen ero. Varmasti vaikuttaa Cop arvoon, kun tekee näilläkin keleillä noin kuumaa. Mutta näilläkin Cop arvoilla olen tyytyväinen säästöön, kun vertaa maakaasu- tai öljylämmitysaikaan.
Toki jos Cop arvon sais nousemaan aina leveempi hymy huulilla :)
-
Entäs shuntatun lämmityspiirin lämpökäyrä?
-
Entäs shuntatun lämmityspiirin lämpökäyrä?
Hopsan, näyttikin unehtuneen laittaa mukaan. Lisään sen tuohon edelliseen.
-
Joskus taannoin lupasin laittaa lakelmia "säästöistä.
No nyt on menny n. 10 kk, vuosi olis tietty, parempi/selkeempi ajankohta?
Mutta tässä vertailua 10 kk, maakaasu/maalämpö.
Ensin vertailu, ku oon laskenu 2016-18 keskiarvon heinä/huhtikuun ( maakaasu) ja verrannu kuluja heinä-/huhtikuu 2019-2020 ( tällöin ollu maalämpö).
Säästö 1454€ ( siis sis. 10 kk kulutuksen).
Sitten vertailu, jos olisin ostanut samanmäärän lämpöä, mitä on nyt kulutettu (7/2019-5/2020), olisi säästö 961£.
Tässä pitää huomioida se, että viime talvi oli "omanlaisensa talvi", sekä se, jotta energian kulutus on varmastikin vähentynyt myös, koska lattialämmitykseen on syötetty vähemmän " ylimääräistä energia". (Aikisemmin lämminvesikierrossa)
Tarkoitan tällä sitä, että jos olisin uusinut maakaasukattilan ja samalla uusinut lattialämmityspiirit, olisi säästöä saattanut syntyä siitäkin?
Summa summarum, eli asian edullisuutta joutuu pohtimaan monelta taholta?
Vanhassa talossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Nuorille sanon vanhan viisauden " festina lente"= kiiruhda hitaastii".
Ostat sitten uuden/vanhan asunnon tai rakennat uuden, tällä hetkellä kannattaa panostaa maalämpöön, mikä on tulevaisuus, sitä ei kukaan osaa ennustaa?
Itse ollut öljy-/maakaasu-/maalämpökäyttäjä, maalämpö ollut edullisin.
-
Olisko kenelläkään ideaa, mitä tapahtunut? Tai mistä hakisin vikaa/syytä moiseen.
Ensimmäinen kuva , yht'äkkiä asteminuutit romahtaa lähelle -900?
Käytössä oli ohjelmisto ver. 9240R2, ajattelin, jotta ko. versio aiheutti? (Asennettu keväällä, kesän toimi ok., kokeilin joskus aikasemmin ja samantapaisia ongelmia, muistaakseni).
Toinen kuva, ensimmäinen kompressorin taajuus 0, vaihdoin edelliseen ohjelmisto versioon ( 9172R2) , kuten näkyy yhä vajoaa asteminuutit.
Toinen kuva, toinen kompressorin taajuus 0, puhdistin lämmönkierron ja maapiirin suodattimet. Lämmönkierron suodatin melko tukossa, maapiiri pieni "nökö", yhä vaan vajoaa asteminuutit.
Tällähetkellä 3 astetta lämmintä ja asteminuutit yhä vajoo (-563).
"Tällä menolla, ku on -20 pakkasta, käännettävä näyttö pystyyn ja tehtävä pöytään reikä, jotta käppyrän alapää mahtuu asteikkoon" ;)
Olisko ideoita, mitä tarkastaa?
-
Mitä meno- ja tulolämmöt näyttää? Entä kiertovesipumpun nopeus? Muistaakseni uusin versio mulla halusi tiputtaa kv-pumpun nopeuden johonkin prosentin luokkaan, jouduin laittamaana huoltovalikosta minimiksi 10 tai 15 % että varmasti kiertää myös yläkerrassa vesi..
Onko mitään hälyjä? Myupwayn kautta näkyy sellaisetkin mitä pumpun näytöstä ei edes näy.
-
Tässä kuvia, 1. pysähdys ohjelman vaihto, 2. sihtien puhdistus, 3. pakotin kompressorin 36Hz taajuuteen taajuudenestolla, sen jälkeen laskin 30 Hz, koska ajo asteminuutit nollaan, ei näytä riittävän 30 Hz.
Kiertovesipumpun nopeus on pikkuhiljaa laskenut vas. laidassa 39%, oik. laidassa 28%, säädöt on auto, alin sallittu 1% , odotustilassa 10%. Pitää koettaa nostaa nopeutta.
Menolämpö näyttää kyllä nousevan yli pyynnin, mutta jostain syystä BT 25, joka on pikkupuskurista lähtevässä putkessa, ei nouse yli pyynnin ja se tietysti aiheuttaa asteminuuttien laskun.
Saattaiskohan johtua pikku pöntöstä, johon tulee patterien paluu, lattialämmityksen paluu ja Jämän syöttö, pöntössä käy aika myllerrys, voisiko olla, että kiertovesipumppu ei jaksa painaa riittävästi tavaraa pönttöön, pitää pakottaa kokeeksi pumppuun korkeampi %.
Sinänsä erikoinen juttu, että tuli yht'äkkiä, mitään muutoksia en ole tehnyt, viimeisin muutos on 9.9, kun laitoin patterikierron päälle ja kytkin huonetermostaatin, nyt senkin aktivointi on pois päältä, eli näyttää kyllä lämmöt, mutta ei osallistu säätöihin.
Pitänee vielä koittaa myös paluttaa ohjelma perusasetuksille ja tehdä Ivo bootti, jos on mennyt bitti poikittain putkeen :)
-
Mikä on pattereiden pintalämpötila? Eikös tuo BT25-arvo on aika matala patterikierrolle tai sitten patterit luovuttavat lämpöä hyvin eteenpäin.
Pumpun kiertovesipumpun nopeutta lisäämällä saadaan aikaan vain lisää kohinaa puskuriin. Puskuria ladataan kyllä hyvin, mutta BT25 on silti suhteessa matala. Paljonko Wilossa on tehoa?
-
Patterien pintalämpö on 34,8-36,8 riippuen vähän patterista, lämpöä on kyllä riittänyt hyvin, välillä ehkä liikaakin.
Wilossa oli romahtamishetkellä tehoa 15W, nyt 18W. Nostin eilen, kun viime talvena oli tollanen teho.
En tarkoittanut tehon nostolla tuassa edellisessä Wiloa, vaan Jämän pumppua, jos puskis paremmin lämpöä tonne pikkupuskuriin?
Laitan vielä tähän viimesen "päivityksen", eli viimenen pysäytys oli, kun nollasin käyttäjä- ja huoltoasetukset, nytten asteminuutit -519 ja epäilen, että seuraava käyttöveden lämmitys pudottaa taas alespäin?
-
Kahden lämpötilan lattialämmityspiirit vastaavalla raudalla.
Katselin noita vanhoja viestejä, tossa kuvassa ei näy, mutta jostain sulla menee paluuputki +22 piiristä paluukiertoon.
Mutta enämpikin kiinniitti huomiotani toi paluu, verrattuna omaani, mullahan paluu menee "pikkupuskuriin", josta Jämä ottaa "sekoittuneen paluuveden", sulla vain osa menee pönttöön, ennen pönttöä Nibe/Jamä imasee paluusta osan itelleen.
Joten ei varmaan käy sellanen "molske" pöntössä, ku mulla? Voisi olla hyvä idea kokeilla tehdä tollanen muutos?
Ainakin lähettämässäsi kuvassa (liittenä) on BT2, BT25 ja BT3 mielestäni oikeessa järjestyksessä? Mulla ei tollasta kuvaa saa. Välillä BT25 on hiukkasen yli BT3, välillä BT3 saattaa mennä ylikin BT25, pääasiassa kävelevät käsikädessä?
Laitan kuvia vähä myöhemmin, testailen nyt eri Wilon asetuksia, näyttäs jotta ku Wiloon laittaa lisää puhtia sitä huonommin asteminuutit nousee? Ilmeisesti sekottaa pikkupöntön täysin, eikä minkäänlaista kerostumaa pääse syntymään?
Nyt vielä pärjää jopa Wilon asetuksella 3 w/0,8m nostokorkeus, toki ulkona melken +10 C, mutta ei pakkasilla.
Itelläkin yksi patteri kolmannessa kerroksessa, kaikenkaikkiaan taitaa olla 17 erikoikoista patteri talossa.
Vielä kysyisin, minkälainen sulla on Wilon asetus, teho/nostokorkeus (jos näkyy Wilosta), toki meillä täysin erilainen lämmitysjärjestelmä, mutta saisin jotain vertailukohtaa, millanen sulla on Wilon aiheuttama kierron voimakkuus?
ps. piti maar vielä kysymäni, onko sinulla lämminvesikierto?
-
Kaikkien piirien paluu yhdistyy lopulta samaan putkeen. Shuntille haarautuu paluu ennen lämpimämmän piirin paluuliitosta ja koneelle palaavasta putkesta haarautuu vielä paluu bufferiinkin.
Ohessa lämpötilat ulkolämpötilan ollessa 8.2 astetta. Wilo 2.0m / 21W - vaihtelee 18-40W varmaankin lähinnä ylimmän asuinkerroksen termostaattien asennoista riippuen. Matalamman lämpötilan piiriin menovesi tällä hetkellä 21.2 astetta.
-
Ai niin, lämminvesikiertoa ei ole.
Kuvat kertymistä (pumppu käyttöön 20 kuukautta sitten - 2/2019)
-
Kaikkien piirien paluu yhdistyy lopulta samaan putkeen. Shuntille haarautuu paluu ennen lämpimämmän piirin paluuliitosta ja koneelle palaavasta putkesta haarautuu vielä paluu bufferiinkin.
Ohessa lämpötilat ulkolämpötilan ollessa 8.2 astetta. Wilo 2.0m / 21W - vaihtelee 18-40W varmaankin lähinnä ylimmän asuinkerroksen termostaattien asennoista riippuen. Matalamman lämpötilan piiriin menovesi tällä hetkellä 21.2 astetta.
Kiitos, palaan myöhemmin asiaan, kun näen kuin käyttäytyy ku nostin Wilon (noin arvoja) 2 w/0,7 m> 16 w/ 3,1 m.
Täällä hetkellä näyttää asteminuutit oleva vaakatasossa, mutta katsotaan, kuin käy, kun tulee KV-lämmitys.
Nyt yöllä säästö asento ja lv-kiero päällä, joten kestää ennenkuin kv lämmitys laukee.
Itse luulen, jotta tuo koneen imuputki ennen pönttöä on hyvä ratkaisu, pöntössä paljon vähemmän pyörteitä? Koska kone imee osansa ja vähentää paluukiertoa pöntön osalta?
-
Ai niin, lämminvesikiertoa ei ole.
Kuvat kertymistä (pumppu käyttöön 20 kuukautta sitten - 2/2019)
Tässä vertailukohde, otettu käyttöön 7/2019, käynnistysten määrässä taidan voittaa reippaasti :)
-
On tää maalämpö veikee asia, ihan niin kuin muukin tietotekniikkaan liittyvä: asiakas on beettatestaaja.
Ed. sivulla kyselin, ku asteminuutit putoo ku "lehmänhäntä, jopa lähes - 900.
Kyselin asiaan neuvoja asennusfirmalta, siellä oli "radiohiljaisuus".
Aikani kun etsin, löytyhän siihen vastaus, ite olin asiat sekottanut, ku olin menny laittaan " käynnistysero lisälämpö" arvoksi -1000.
Se taas johtu tietämättömyydesta ohjelmiston käyttäytymisestä ja "maalaisjärjen käytöstä". Se maalaisjärki ku sano, jotta jos asteminuutit alkaa putoon (kuten ennen asetuksen muutosta) alle " käynnistysero lisälämpö" , pudota arvon rajaa alemmas, jottei turhaan mee sähkövastukset päälle?
Mutta missään ei kerrottu, eikä ilmeisesti ole vieläkään kerrottu ( valmistajan taholta) käyttäjälle mitä sitten tapahtuu, kun meet muuttamaan asetukset nuin?
No, vastauksen löysin täältä (kiitos oleophobic), joka oli sen löytänyt ruotsalaisilta sivuilta.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5402.440
"... asteminuutit
laskevat alle "käynnistä kompressori" - ("käynnistysero lisälämpö" / 4)
eli -160 - (1000/4) = -160 - 250 = -410" Tämä on vain esimerkki laskelma.
Juuri näin se näyttää toimivan ja kun lähestytään tuota laskettua arvoa, alkaa kompressori himmaileen, jolloin ei saavuteta helpostikkaan arvoa nolla jolla sammutetaan kompuran.
Testailen eri arvoja, kuhan löytäs sellasen, joka kattas kesän ja talven? Tuskin löytyy, ainakaan meikäläisen torppaan sopivaa?
Loppujen lopuksi olen aika "pöllämystynyt", kuinka "alkeellisella tasolla" on maalämpölaitteiden ohjelmistot, kun huomioimme kuinka erilaisiin taloihin niitä asennetaan. On uusia lattialämmitystaloja, vanhoja patterilämmitystaloja, ja niiden sekoituksia, kaikki niista vaatisivat omanlaisensa järjestelmän ja ohjelmoinnin.
Ihminen on käynyt kuussa, mutta ei pysty rakentamaan ohjelmistoa, joka sopisi erilaisiin taloihin? Siis ohjelmistoa jossa olisi riittävästi säätömahdollisuuksia, niin asetajalle, kuin käyttäjälle?
Ite en ole ohjelmoitsija, mutta ostanut ekan tietsikan 1982 ja siitä asti seurannu ATK-juttuja.
Jotenkin tulee kuva, jotta pääasia on, myydä "vihreä jalanjälkilaitteisto" vaarille/muorille, välittämättä "hiilitassunjäljestä"? Enämpikin myydään sästöjen nimellä, kyllähän se säästää, mutta saattas säästää vieläkin enämpi luontoa ja rahaa ostajalle, oikeilla aetuksislla?
Maalämpö on varmasti oikea ratkaisu uusiin taloihin, joissa on lattialämmitys ja suunnittelussa huomioitu, mutta enämpi hulestuttaa vanhat talot/vanhat omistajat, joissa monenlaista "patteria", laitteet myydään esim. cop 5 ja todellisuus on cop 2,5?
-
Taas miättimistä, ainaki itelle.
Ku koneen ulkolämpömittari näyttää lämmöksi -4,6, Googeli näyttää -9, oma vanhanajan nestemittari akkunapiälessä -9, uurempi elekrooninen mittari (akkunasta ulosheitetty johronpätkä) -7,4 ja ilmatiäteenlaitos (matkaa noin 13 km) -8,7.
Aikaspaljo heittää mun miälestä noi mittaukset, varsinki tohon maalämpömasiinan näyttämään? Vai heitäskö maalämpömasiinan näyttö?
Mikähän vois olla piälessä, voiko tota ulkolämpömittaria jotenki kompensoira? Siinä on asentajan laittama (uskosin, kohtuullisen hyväki) "lapamatokaapeli", ehkä noin 10-12 meetriä. 2,5-3 m on lämpösessä pannuhuaneessa, sit loput ulkoilmassa. Voiko toi "pitkä" kaapeli tehdä tollasen eron? Kuin sen vois korjata?
Anturi talon pohjospääryssä, kuten ohjeet sanoo. Sais kyllä lähemmäkski, mut sit paistaa arska keväällä anturi lootaan. Anturi siis valkosessa jakorasia loorassa.
Joku aikasemmin kirjuutteli, kylläki eriosastolla, jot oli "hämähäkkimiäs" perustanu talon tollaseen lootaan? Tomppeli epäili, jotta niitten aiheuttama kosteus olisi ollu syynä näyttämän virheeseen. Saattaapi olla hyvinki mahrollista, ku muistelen omaa nuaruutta, sillon ku perustettiin perhe oli talossa pikkuväkee paljon ja kyllähän ne kostutti alusensa aikas noileesti ;) Onneks ei ollu sähköjä lähellä.
Ny vaan on aikas vaikee säätää käyriä, ku lopulta alko pakkanen kiristyyn ja "pitelis ilmoja" säärölle, vaan milläs säärät ku mittarit on poskellaan. Nimittäin ero, erilähteisiin nähren, heiluu välillä 4,4 - 2,8 astetta.
Nollan tianoilla ku kattelin niin ero oli noin 2 raatia. Eli ulkona oli 0 astetta, niin kone meinas, jotta on +2 astetta
Nyt kones meinaa, jotta jos ulkona on -9, koneen miälestä on -4,4. Eli eroa näyttäs olevan jo 4,6 raatia.
Entinenki hiihtoselostaja selosti, jotta "rako pienenee, rako pienenee", näin olisin iteki toivonu käyvän, ku kylmässä yleensä vastus piänenee? Tosin moni muukin ;)
Hämähäkki miästä en oo viä käyny "häätämässä", ku laitteet asennettiin vasta 2019 kesällä, oliskohan jo kerenny pesän tekeen?
Mutta ootan innolla myäs muita (asiallisia) ehrotuksia, vaikkei juttuni kaikilta osin varsin asiallinen ookkaan.
-
Tarkista Jämän mittari.
- Ota lunta johonkin metalliseen astiaan
- Kaada sekaan kylmää vettä senverran että saat sohjoa.
- Tökkää anturi sohjoon (astia ulkona)
- Seuraa mittarin lukemaa
- Saattaa kestää puoli tuntia - tunnin että lukema stabiloituu
- Kaikki mikä poikkeaa nollasta on mittauksen virhettä
ATS
-
Tarkista Jämän mittari.
- Ota lunta johonkin metalliseen astiaan
- Kaada sekaan kylmää vettä senverran että saat sohjoa.
- Tökkää anturi sohjoon (astia ulkona)
- Seuraa mittarin lukemaa
- Saattaa kestää puoli tuntia - tunnin että lukema stabiloituu
- Kaikki mikä poikkeaa nollasta on mittauksen virhettä
ATS
Kiitos, pitääpä tuo testata.
Tosin nyt taas näyttää lukemat menevän noin + 2 asteen erolla todellisuuteen nähden.
Oliko sitten joku " bittipoikittai buki", kun viimeksi kirjoitin?
Tiedä näistä "bitimasiinoista", kerran tehnyt totaalisen stopin. Laskin melko paljon lämmintä vettä ja senjälkeen kone pysähty ja koneen taulussa "vilkku" punaisella pohjalla joku teksti, harmi kun en sitä tekstiä ylösottanut.
Mutta laite oli täysin pysähtynyt, eikä tointunut muutoin, ku katkaisemalla virta koneen (turva) pääkatkaisijasta.
-
Tsekkaa myupwayn kautta Historia->Infoviesti. Sieltä näkee mitä se on herjannut. Koneen oma hälyhistoria ei mulla näytä ainakaan mulla kuin koneen uudelleenkäynnistymiset.
-
Tsekkaa myupwayn kautta Historia->Infoviesti. Sieltä näkee mitä se on herjannut. Koneen oma hälyhistoria ei mulla näytä ainakaan mulla kuin koneen uudelleenkäynnistymiset.
Koneen viesteissä on ko. päivällä välillä 18:26-18:39 10 kpl "käynnistyy" ilmoitus. Myupway infoviesteissä vain yksi ilmoitus 18:39 "käynnistyy".
Tietysti logitus tikullekkin oli pudonnut pois, ku vaihdoin 15.11 uudempaan versioon 9240R3. Eli mistään ei näy mikä aiheutti ko. tapahtuman.
-
Terve ja anteeks heti kättelyssä niin alta sekin pois. 2017 syksyllä käyttöön otettu Jämä Star-RST 12 ja nyt eilen illalla alkoi ilmoittamaan invertterin tiedonsiirtovikaa. Osaako kukaan kertoa moisesta mitään kun kuittaamalla häly ei poistu vaan uusii heti.
Hälytys 100 invertterin tiedonsiirtovika lukee hälyssä.
Selityksessä mainitaan vain ulkoinen häiriö esim salama. No ei ole Helsingin suunnalla ainakaan omaan silmään salamointia osunut ja muuta häiriötä ei sähköissäkään ole ollut. Nyt joutuu vikatilassa toistaiseksi käyttämään kunnes löydän ratkaisun taikka huolto vastaa/tulee käymään.
Itse vähän ulalla sen enempiä laitteesta mutta muuten toiminut hyvin ja lämmötkin asunnossa,tallissa ja altaassa aina ollut oikein hyvät.
-
Terve ja anteeks heti kättelyssä niin alta sekin pois. 2017 syksyllä käyttöön otettu Jämä Star-RST 12 ja nyt eilen illalla alkoi ilmoittamaan invertterin tiedonsiirtovikaa. Osaako kukaan kertoa moisesta mitään kun kuittaamalla häly ei poistu vaan uusii heti.
Hälytys 100 invertterin tiedonsiirtovika lukee hälyssä.
Selityksessä mainitaan vain ulkoinen häiriö esim salama. No ei ole Helsingin suunnalla ainakaan omaan silmään salamointia osunut ja muuta häiriötä ei sähköissäkään ole ollut. Nyt joutuu vikatilassa toistaiseksi käyttämään kunnes löydän ratkaisun taikka huolto vastaa/tulee käymään.
Itse vähän ulalla sen enempiä laitteesta mutta muuten toiminut hyvin ja lämmötkin asunnossa,tallissa ja altaassa aina ollut oikein hyvät.
Tämmönen löytyi toisesta ketjusta:
"Täällä on käynyt 1255-6R toukokuun alusta ihan nyvin mutta UPlinkin infosta löytyy n. 80 hälytyustä, suurin osa niistä on invertterihälytyksiä tyyppi 1 ja 2 sekä korkea lauhtumislämpö ja PCA yhteysvika basen kanssa. Olin yhteytessä maahantuojaan he lähettivät uuden näytön, vaidettuani sen PCA häly loppui. Tämän jälkeen infoviestiin tuli hälytystä "invertterin tiedonsiirtovika".Huoltomies huomasi inverrterille menevässä johtimessa lyöysän ,eli johdin liikku liittimessä."
Mutta jos kone ei ole tuttu, niin ennen kuin sitä auki purkaa ja liitoksia alkaa käymään läpi niin koita päivittää uusin softa siihen jos siellä olisi mennyt vaan joku bitti poikittain. Ei ainakaan tilannetta huononna.
-
Päivitin muttei poistanut ongelmaa. Ei muuta kun soittelemaan huoltoa paikalle. Itse omaan sähköasentaja taustan muttei ainakaan heti ole löytynyt löysää liitoksista tms. Jos ei muuta niin Jäspillä taitaa olla 5 v takuu ja onneksi laaja kotivakuutus jossa mainittu lämmityslaitteidenkin korvaus.
-
Update: taajari sökönä. Vaihdettu tänään ja taas saa pirtin lämpimäksi.
Samassa selvisi että oli tehtaalla jäänyt jonkun taskuun yksi letkuklemmari/sokka ja kuin ihmeen kaupalla oli paineet päällä pysynyt letku paikoillaan. :D