Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: brainsurgery - 24.10.18 - klo:13:22
-
Ehdin jo varastaa toisen threadin joten jatkan tänne yleistä ihmettelyä. Se toinen on täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7840.msg111565#msg111565
Tuli rakennutettua talo ja lämmönlähteeksi tuli maalämpö kyseisellä Niben pumpulla.
Ihan hirveän montaa kertaa en löytänyt tätä kyseistä pumppua mainittavan tällä palstalla enkä edes tuota varaajaa sisältävää "sisarmallia" F1226. Hinnat alkaen -mallihan tuo on mutta en nyt tiedä mitä ominaisuuksia kalliimmissa pumpuissa olisi joita jäisin kaipaamaan.
Sainkin noihin tärkeimpin kysymyksiin jo vastaukset ja säätäminen voi nyt sitten jatkua. Yritän nyt ensin saada logia ulos ja luettua sitä. Samoin pitää yrittää löytää sopiva lämpökäyrä.
Säädin kaikki huonetermostaatit maksimilukemiin ja tiputin lämpökäyrän jyrkkyyttä 4 -> 3. Ainakaan vielä ei sisällä ole 45 astetta lämmintä ja autotallinkin lämpötila laski pari astetta, mikä oli tarkoituskin. Aiemmin siellä oli vähän turhan lämmin puolilämpimäksi.
Kokeilin säätää jo asteminuutteja -120 -> -150 mutta tämä aiheutti alakerrassa vähän liian ison lämpötilan laskun. Tuo voi toki johtua siitäkin, että alakerrassa lämpö pääsee öisin laskemaan ihan vain oleskelun puutteen takia alemmas. Käyttöveden lämmöt asetin välillä 40-47. Nuo olivat aiemmin 42-46.
Olisiko jotain normaaleja optimointivinkkejä, joita voisi heti alkuun kokeilla? Olikos tässä niin, että lämmityksen päätteeksi pumppu tsekkaa tarvitseeko käyttövettä lämmittää ja jos tarvitsee, tekee sen samalla kompuran käynnistyksellä lämmitysnesteen lämmityksen päätteeksi? Kannattaisiko kompuran priorisointia säätää jotenkin kovempia pakkasia ajatellen? Nyt se on 30min/30min lämmitys/käyttövesi.
-
Ehdin jo varastaa toisen threadin joten jatkan tänne yleistä ihmettelyä. Se toinen on täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7840.msg111565#msg111565
Tuli rakennutettua talo ja lämmönlähteeksi tuli maalämpö kyseisellä Niben pumpulla.
Ihan hirveän montaa kertaa en löytänyt tätä kyseistä pumppua mainittavan tällä palstalla enkä edes tuota varaajaa sisältävää "sisarmallia" F1226. Hinnat alkaen -mallihan tuo on mutta en nyt tiedä mitä ominaisuuksia kalliimmissa pumpuissa olisi joita jäisin kaipaamaan.
Sainkin noihin tärkeimpin kysymyksiin jo vastaukset ja säätäminen voi nyt sitten jatkua. Yritän nyt ensin saada logia ulos ja luettua sitä. Samoin pitää yrittää löytää sopiva lämpökäyrä.
Säädin kaikki huonetermostaatit maksimilukemiin ja tiputin lämpökäyrän jyrkkyyttä 4 -> 3. Ainakaan vielä ei sisällä ole 45 astetta lämmintä ja autotallinkin lämpötila laski pari astetta, mikä oli tarkoituskin. Aiemmin siellä oli vähän turhan lämmin puolilämpimäksi.
Kokeilin säätää jo asteminuutteja -120 -> -150 mutta tämä aiheutti alakerrassa vähän liian ison lämpötilan laskun. Tuo voi toki johtua siitäkin, että alakerrassa lämpö pääsee öisin laskemaan ihan vain oleskelun puutteen takia alemmas. Käyttöveden lämmöt asetin välillä 40-47. Nuo olivat aiemmin 42-46.
Olisiko jotain normaaleja optimointivinkkejä, joita voisi heti alkuun kokeilla? Olikos tässä niin, että lämmityksen päätteeksi pumppu tsekkaa tarvitseeko käyttövettä lämmittää ja jos tarvitsee, tekee sen samalla kompuran käynnistyksellä lämmitysnesteen lämmityksen päätteeksi? Kannattaisiko kompuran priorisointia säätää jotenkin kovempia pakkasia ajatellen? Nyt se on 30min/30min lämmitys/käyttövesi.
Kannattaa alkuun katsoa kuinka kone käy ja rauhassa optimoida toimintaa, jos tarvetta.
Lämpökäyrän hiominen on tärkein alkutehtävä.
Tuon käyttövesikäyttätymisen näet heti ensimmäisestä lokista. Luultavasti piirre on, kun miksi Nibe tuolta osin tekisi erilaisia softia.
Täällä Priorisointi on oletusarvossaan 20/20. Kannattanee hakea kokemuksia ennenkuin säätää.
-
Kokeilin vähän napsia logia. Ihan näppärästi toimi. Nyt sitten seuraavaksi vähän pidempää pätkää jos vaikka menisi ulkolämmöt jo miinuksellekin.
Nostin käyrän jyrkkyyden takaisin 3 -> 4. Tuntui talo viilenevän kun ulkolämpötila laski. Nyt sitten taas seurataan.
-
Käyrän jyrkkyyden säädöstä huolimatta talossa oli aamulla vajaan asteen verran viileämpää kuin haluttaisiin. Nostanko siis käyrän jyrkkyyttä vain kun plussakeleillä oli kuitenkin ihan haluttu lämpötila?
-
Kannattaa ehkä odottaa vielä huomiseen asti ennenkuin teet muutoksia. Jos vasta eilen illalla nostit käyrän 4 :ksi niin lämmöt eivät ole vielä ehtineet tasaantua. Ohjeissa sanotaan että muutosten välillä kannattaa odottaa väh. vuorokausi.
Meillä mennään vanhemmassa lattialämmitystalossa käyrän 3 ja 4 välimallillla eli omatehdyllä nollakäyrällä. En oikeen usko että teidänkään talossa tarvittaisiin käyrää 5.
Yksi mikä pisti silmään oli lämmönkeruun tulon painuminen miinuksen puolelle näinkin pienellä pakkasella.
-
Tsekkaappa roskasihti. Iso tuo ero lämmönkeruun tulon ja menon välillä.. Ja iso myös tuo vaihtelu.
Itsellä saanu useamman kerran puhdistaa tuo sihti, vaikkakin eri pumppu.
-
Mitenkäs tuon roskasihdin saa puhdistettua?
Mitä tuo lämmönkeruun ero pitäisi olla? Käsitin että tuo noin 3 astetta olisi ihan ok?
Pumppu, kaivo ja talo ovat olleet siis vasta pari viikkoa nyt käytössä. Vaikuttaisikohan se jonkin verran tuohon energiatarpeeseen?
-
Äh, katoin miten sattuu noita lukemia, nehän on just niinku pitääki. Hieman kylymä kaivo vaan.
-
Pumppu, kaivo ja talo ovat olleet siis vasta pari viikkoa nyt käytössä. Vaikuttaisikohan se jonkin verran tuohon energiatarpeeseen?
Ensimmäisen vuoden kulutus lienee suurempi, mm. kuivumisten vuoksi.
-
Siinä vähän lisää dataa.
Pitäisikö tuota lämmönjaon deltaa yrittää saada isommaksi?
-
Pitäisikö tuota lämmönjaon deltaa yrittää saada isommaksi?
Lämmönjaon delta 6C lienee optimi ja kun pumpun hidastaminenkin säästää hiukan sähköä, on muutos perusteltu.
EDIT: Kalibroiko 1*26 Nibe mittaukset buutissa?
Jos ei, niin kannattaa manuaalisesti varmistaa mittausten näyttämä.
-
En osaa sanoa kalibroiko tuo mittaukset buutissa. Täytyy jossain vaiheessa kokeilla mitata arvot mutta en nyt ainakaan tällä hetkellä epäile että ne suuremmin heittäisivät.
Löysin tällaisen vanhan Niben säätöoppaan. Kai tämä on edelleen validi?
https://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/l%C3%A4mmityksen%20s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6.pdf
Virtauksen säätö
Lämmityksen tehokkaan toiminnan edellytyksenä on virtaaman säätäminen oikeaksi. Liian suuri virtaama lämmönjaossa aiheuttaa sähkövastuksen tarpeetonta päällä oloa. Liian pieni virtaama voi aiheuttaa tarpeettomia häiriöitä.
Virtaus voidaan säätää karkeasti oikeaksi, kun tiedetään millainen lämmönjakojärjestelmä on kyseessä. Patterilämmityksessä lämpötilaero menon ja paluun välillä tulisi olla noin 10C kovimmilla pakkasilla. Lattialämmityksessä lämpötilaero on noin 6 … 8 C kovimmilla pakkasilla. Alla olevaan kuvaan on merkitty patterilämmityksen (punainen) ja lattialämmityksen (vihreä) lämpötilaerot.
NIBE lämpöpumppujen lämpökäyriä voidaan käyttää myös paluuveden lämpötilan määrittämiseen;
- patterilämmityksessä paluuveden lämpötila on noin 2 käyrää alempana kuin menovesi
- lattialämmityksessä paluuveden lämpötila on noin yhden käyrän alempi kuin menovesi
En nyt sitten vielä koskenut noihin lattialämmityksen säätöihin. Täytyy kovemmilla pakkasilla katsoa mihin se asettuu. Käyttöveden eroa säädin vähän isommaksi.
-
EDIT: Kalibroiko 1*26 Nibe mittaukset buutissa?
Jos ei, niin kannattaa manuaalisesti varmistaa mittausten näyttämä.
Kun noita pumppuja pyörittää ilman että kompura on käynnissä niin keruupiirin delta on 0,3 astetta siten, että tuleva on viileämpää. Lämmitysveden delta on sama 0,3 astetta siten että tuleva on lämpimämpää.
Vaikuttavatko nuo normaaleilta vai pitääkö alkaa haalimaan mittauslaitteistoa anturitulosten varmistamiseksi?
-
Riittävän tarkkaan mittaukset näyttää.
Ja tuo on ihan oikea tapa selvittää mittausten ero.
-
Lämpökäyrä 3 +1 tuntuisi tällä hetkellä pitävän asunnon sopivan lämpimänä. Kun oli käyrä 3 käytössä ilman korotuksia, talo tuntui kalsealta aamuisin. Pitää vielä kovemmilla pakkasilla seurata miten tuo toimii.
Liitteenä viimeisen vuorokauden logit. Kaivo menee jo näillä lämmöillä hitusen pakkaselle, etenkin jos joutuu tekemään käyttövettä pidemmän aikaa. Saa nähdä tuleeko tuottamaan ongelmia. Nostin klo 22 aikoihin asteminuutteja -150 -> -120 jos sillä saisi useammin taukoja kaivolle.
Naapurissa muuten lämmitetään vanhaa paritalon puolikasta uima-altaineen reilun 20m päässä olevalla kaivolla. Mahtaisiko tuo sitten kylmentää omaakin kaivoa niin reippaasti?
-
Kyllä sillä toisella kaivolla on vaikutusta.
Vaikutus riippuu sen toisen kaivon syvyydestäkin.
Saattaa olla, että kaivostasi saa pitkän ajan kuluttua, eli noin 10 vuoden jälkeen suunnilleen 80 - 85 % siitä energiamäärästä, joka voitaisiin saada, jos toista kaivoa ei olisi ollenkaan.
Te kuluttatte yhteistä lämpövarantoa.
Lyhyempi kaivo kärsii vähän enemmän.
-
Lämpökäyrä 3 +1 tuntuisi tällä hetkellä pitävän asunnon sopivan lämpimänä. Kun oli käyrä 3 käytössä ilman korotuksia, talo tuntui kalsealta aamuisin. Pitää vielä kovemmilla pakkasilla seurata miten tuo toimii.
Liitteenä viimeisen vuorokauden logit. Kaivo menee jo näillä lämmöillä hitusen pakkaselle, etenkin jos joutuu tekemään käyttövettä pidemmän aikaa. Saa nähdä tuleeko tuottamaan ongelmia. Nostin klo 22 aikoihin asteminuutteja -150 -> -120 jos sillä saisi useammin taukoja kaivolle.
Naapurissa muuten lämmitetään vanhaa paritalon puolikasta uima-altaineen reilun 20m päässä olevalla kaivolla. Mahtaisiko tuo sitten kylmentää omaakin kaivoa niin reippaasti?
Muista laittaa lisävastukset ajoissa päälle. Kuinka paljon on käyntiaikaa nyt vuorokaudessa?
-
Muista laittaa lisävastukset ajoissa päälle. Kuinka paljon on käyntiaikaa nyt vuorokaudessa?
Tuosta kaaviosta katsottuna 60% käyntiaikaa käyttövedenlämmityksen kanssa ja 40% lepoa.
-
Täällä ei ole tapahtunut oikein mitään. Keruupiiri pyörii edelleen nollan tuntumassa. Lämmönjaon pumpun laitoin jossain vaiheessa maksimille lämmityksen yhteydessä.
Pumppu on toiminut hyvin ja on hiljainen. Täytyy taas palata asiaan kun pakkaset jossain vaiheessa kovenevat.
-
Nyt oli käynyt tulo -0,9 asteessa kun vähän saunottiin ja lotrattiin vedellä ja pakkastakin oli.
-
Hiukan on viileähkö, mutta ei vielä mitään hätää.
Vasta talven pitkä pakkasjakso testaa kaivoa kunnolla.
Kannattaa odotella rauhassa niitä pakkasia.
Jos meno- / paluulämpötilat ovat lähestymässä arvoja -2 C ja -5 C, olisi syytä miettiä vastusten sallimista.
Kaivo olisi silloin ilmeisesti jäässä ja jäävaippa kaivoon menevän putken ympärillä saattaa nostaa alas menevää putkea ylös kaivosta.
-
Miten noi vastukset sallitaan? Ymmärsin että tässä on asteluku mihin osuttuaan vastukset otetaan käyttöön. Eli siis käytännössä koko lämmitysjärjestelmästä loppuu potku ennen kuin vastuksia otetaan käyttöön ja siihen asti myös kaivosta imetään niin paljon energiaa kuin pumppu vain pystyy ottamaan?
-
Kun asteminuutit laskee säädetyn alle niin silloin vastukset menee päälle. Siellä on myös asteminuuttiväli millä vastusten tehoa nostetaan pykälittäin.
Jos olen oikein ymmärtänyt niin pumppu alkaa laskea tehoaan kun kaivon tulo laskee riittävän alas. Eli pumppu ei ime kaivoa tyhjäksi ennen kuin vastukset menee päälle.
-
Jos olen oikein ymmärtänyt niin pumppu alkaa laskea tehoaan kun kaivon tulo laskee riittävän alas. Eli pumppu ei ime kaivoa tyhjäksi ennen kuin vastukset menee päälle.
En ainakaan ohjekirjoista tällaista ominaisuutta tai säätömahdollisuutta löytänyt.
-
En ainakaan ohjekirjoista tällaista ominaisuutta tai säätömahdollisuutta löytänyt.
Ei näytä 1126:n manuaalista löytyvän. 1255:ssa on tällainen teksti:
"Kompressorin pyörimisnopeutta lasketaan, kun lämmönkeruunesteen lämpötila lähestyy lämmönkeruunesteen lämpötilan asetettua minimiarvoa. Kompressorin ohjaus pyrkii pitämään lämmönkeruunesteen menolämpötilan 2 astetta korkeampana kuin lämmönkeruunesteen menolämpötilan asetettu minimiarvo."
-
Ei näytä 1126:n manuaalista löytyvän. 1255:ssa on tällainen teksti:
"Kompressorin pyörimisnopeutta lasketaan, kun lämmönkeruunesteen lämpötila lähestyy lämmönkeruunesteen lämpötilan asetettua minimiarvoa. Kompressorin ohjaus pyrkii pitämään lämmönkeruunesteen menolämpötilan 2 astetta korkeampana kuin lämmönkeruunesteen menolämpötilan asetettu minimiarvo."
ISO PISTE invertterille. ;)
-
... Ymmärsin että tässä on asteluku mihin osuttuaan vastukset otetaan käyttöön. Eli siis käytännössä koko lämmitysjärjestelmästä loppuu potku ennen kuin vastuksia otetaan käyttöön ja siihen asti myös kaivosta imetään niin paljon energiaa kuin pumppu vain pystyy ottamaan?
Oikein ymmärretty. Tehdasasetukset on tässä kohtaa turvallinen valinta.
Kaivoon palaavan nesteen lämpötilalla on myös turvaraja (-9C muistaakseni), jonka jälkeen kompressori pysähtyy ja siirrytään vastuslämmitykseen.
Kannattaa seurata tilannetta, muttei stressata ;).
Täällä tulee tanakoilla pakkasilla kaivosta -3C nestettä ja silloin on yleensä jo vastus jelppaamassa pumppua.
-
ISO PISTE invertterille. ;)
Ai niin sekö ei olekaan invertteri tämä 1126? En ajatellutkaan. No eipä se silloin tehoa laske.
-
Se taitaa olla juuri niin, että vastuskäyttö alkaa vasta koneen lämmitystehon rajalla. Eli korostaa sitä seikkaa, että kone saa olla osatehoinen, kun kaivo taas pitää mitoittaa osaenergian mukaan. Osatehoinen mitoitus näkyy suunnitelmasta ja voi olla vaikka seuraava. 70/98%. Tällöin huipputeho on 70% lasketusta ja vastuksilla tehdään loput. Kaivo pitää olla 98% täysitehoisen mitasta, eli 200 m kaivo voidaan madaltaa 196 m mittaan. Järkevyydestä tuolleen laittaa en sitten tiedä, mutta kauppiaat saattaa pettää myöskin joissakin tapauksissa asiakasta mitoittamalla kaivon tuon 70% mukaan, että kaupat saadaan syntymään.
-
Ai niin sekö ei olekaan invertteri tämä 1126? En ajatellutkaan. No eipä se silloin tehoa laske.
Sama ajatusvirhe kävi itselläkin.
-
Näköjään -25 asteen hujakoilla menee raja mihin pumppu riittää, jos haluaa pitää kämpän lämmöt 20 asteen yläpuolella. Kävin kolmen aikaan yöllä tiputtamassa käyrää asteella (joka pitkässä juoksussa tiputtaa lämmöt 19 alkaviksi alakerrassa) ja taas vähän ennen kasia nostin takaisin. molemmat muutokset näkyy parhaiten tuossa asteminuuttikäyrässä.
Kasin jälkeen sitten laitoin ei-varaavan kaminan tulille, joka nosti asunnon lämpöjä sen verran, että osa huonetermostaateista sulkeutui ja lämmitys helpottui.
-
Mitenkähän nuo huonetermostaatit kannattaisi säätää? Meillä on siis setuppi sellainen, että alakerta on ~80 neliötä ja yläkerta ~60 neliötä. Talon kylmin paikka on olohuone, missä on isoja ikkunoita. Olohuone/ruokailutila/keittiö on noin 40 neliötä ja myös eteinen on tämän saman termostaatin takana. Tämä termostaatti on säädetty sen verran isolle lämmölle, että se on käytännössä aina täysin auki. Olohuoneesta on iso aukko yläkertaan, mitä pitkin lämpö liikkuu hyvin ylös. Alakerrassa on lisäksi yksi käyttämätön makkari, jossa lämmöt on pidetty noin 20 astetta.
Yläkerrassa sitten on kolmessa makkarissa termostaatit, ja ne on säädetty noin asteen korkeammalle lämmölle kuin mitä olkkarissa halutaan vähintään olevan. Alakerrasta nousee lämpö näihin aika hyvin.
Lisäksi on märkätilaa sekä ala- että yläkerrassa, joiden jakotukit on kiinteästi säädetty eli ei ole termostaatteja.
Kannattaisiko kovemmilla pakkasilla siis:
1. Avata kaikki termarit täysin auki jolloin yläkerrassa lämmöt saattavat nousta korkeammaksi mutta mikä auttaa sitten myös alakerran lämmityksessä ja olisi myös ilmeisesti COP:in kannalta paras vaihtoehto vai
2. Kuristaa lämpöjä alemmaksi yläkerran makkareissa?
-
Onkohan venttiileille jotain haittaa siitä, että pumppu ei ole koko kesänä lämmittänyt taloa lainkaan vaan tehnyt vain käyttövettä?
Tuli vain mieleen kun aamulla pumppu taas lämmitti pitkästä aikaa kun lämmöt olivat riittävän alhaalla riittävän pitkän aikaa.
-
Niissä tiloissa, joissa tarvitaan eniten lämmitystä, säädetään termostaatit täysin auki. (Ne voi jopa poistaakin.)
Maalämpökoneen säätökäyrällä säädetään edellä mainituille tiloille sopiva lämpötila.
Yläkerran termostaateilla alennetaan termostaatteja säätämällä niiden tilojen lämpötila sopivaksi.
Näin kannattaa tehdä siksi, että saadaan maalämpökoneen hyötysuhde mahdollisimman korkeaksi.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Graf-Lwt-COP.jpg)
Yllä olevasta graafista nähdään maalämpökoneelta lähtevän kiertoveden lämpötilan vaikutus hyötysuhteesen.
Siis, mitä alempana pystytään pitämään maalämpökoneelta lähtevän kiertoveden lämpötila, sitä parempi on hyötyhde.
...
Jos maalämpökoneen kiertopumpumput ovat olleet pysäyksissä koko kesän, voivat niiden vesivoidellut laakerit juuttua.
Niben ohjauslogiikassa saattaa olla ominaisuus, jolla lämmönjaon kiertopumput käynnistetään ajoittain, vaikka lämmitystarvetta ei olisikaan.
Näin siksi, että pumput eivät jumittuisi.
-
Jos maalämpökoneen kiertopumpumput ovat olleet pysäyksissä koko kesän, voivat niiden vesivoidellut laakerit juuttua.
Niben ohjauslogiikassa saattaa olla ominaisuus, jolla lämmönjaon kiertopumput käynnistetään ajoittain, vaikka lämmitystarvetta ei olisikaan.
Näin siksi, että pumput eivät jumittuisi.
Kyllähän kiertopumput käyvät pari kertaa päivässä kun lämmintä vettä tehdään. Pumppu ei vain missään välissä vaihda lattialämmityksen kiertoon.
-
Kai se Nibekin levätessään kääntää vaihtoventtiilin aina lämmityskierto asentoon? Ja sitten kun tekee käyttövettä niin kääntään venttiilin sinne käyttövesi kierukalle ohjaavaksi? Eli kesälläkin kääntyilee vaihtoventtiili ”jatkuvasti”.
-
Käynnistääkö ulkoisetkin pumput, jos sellaisia on, kun lämmitystarvetta ei ole?
-
En tiedä, tuskin ulkoisia pumppuja käynnistää jos lämmitystarvetta ei ole, joku viisaampi nibemies vastatkoon tuohon.
Mutta vaihtoventtiilin kaiken järjen mukaan kääntään aina heti kun käyttövesi on tehty. Muutenhan se mahdollistaisi jonkinlaisen vapaakierron joka lypsäisi käyttövesivaraajan lämmöt suht nopeasti alas.
-
Nonni, selvä juttu.
Ei kai tässä muita pumppuja enää ole. Paitsi tuo konvektorin pumppu joka käynnistyy konvektorin kanssa samaan aikaan. Se on kyllä sit taas koko talven pois käytöstä. Voisi ehkä jättää päälle niin kävisi sekin jos takka lämmittää liikaa.
-
2. Kuristaa lämpöjä alemmaksi yläkerran makkareissa?
Jos se yläkerta ei ihan kauhean ylilämmin ole ilman termostaatteja, niin voisihan sitä kokeilla laskea sitä lämpötilaa laittamalla lattialämmityksen esisäätöjä pienemmälle. Ottaa vanhat säädöt muistiin, niin ne voi palauttaa jos ei ole tyytyväinen. Yleisesti maalämmön tapauksessa tasaisempi lämmitys on teknisesti elegantimpi.
-
...
Mutta vaihtoventtiilin kaiken järjen mukaan kääntään aina heti kun käyttövesi on tehty.
Muutenhan se mahdollistaisi jonkinlaisen vapaakierron joka lypsäisi käyttövesivaraajan lämmöt suht nopeasti alas.
Juuri noin.
Ja huomattavan nopeasti lypsi.
Jossain softan versiossa VV jäi "kesäasentoon", mutta ei enää.
-
konvektorin pumppu
Naturetissa on korroosioinhibiittoreita ja ainakin sen valmiin seoksen vesi tuntuisi noin aistinvaraisesti aika vähämineraaliselle; ihan kauheita kalkkitahroja se tunnu jättävän haihtuessaan. Tiedä sitten onko porukalla ollut jumiongelmia konvektorreiden pumpuissa.
-
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Graf-Lwt-COP.jpg)
Pikkaisen off-topik, mutta tuossa COP-graafissa on arvot muuttuneet verrattuna tähän vanhempaan kuvaan, jonka olen kopioinut foorumilta:
(https://i.imgur.com/hBVBy4W.jpg)
-
Pikkaisen off-topik, mutta tuossa COP-graafissa on arvot muuttuneet verrattuna tähän vanhempaan kuvaan, jonka olen kopioinut foorumilta
Pumput kehittyneet?
-
Pumput kehittyneet?
Näin on ja siksi käyrää joutuu korjaamaan.
Huomaa, että tämä käyrä ei ole mikään ehdoton oikea, vaan lähinnä pyrkii olemaan keskiarvoinen kuvaaja.
-
Näin on ja siksi käyrää joutuu korjaamaan.
Huomaa, että tämä käyrä ei ole mikään ehdoton oikea, vaan lähinnä pyrkii olemaan keskiarvoinen kuvaaja.
Mainiota. Onhan tuossa ihan merkittävää parannusta tapahtunut.
-
Käytännössä sama pumppu, niin jatketaanpa tänne. Taitaa olla syksyn ensimmäiset lämmitykset.
Eli sarjassamme, pitääkö olla huolissaan kun:
- asteminuutit sahaa noin?
- käynnistyksiä näillä lämmöillä kuusi kappaletta yön aikana?
- keruun delta on negatiivinen?
P.S. Roskasihti on putsattu viime keväänä.
-
Itellä on asteminuutit 240 ja lämmin vesi min38 ja max48 niin taitaa tulla käynnistyksiäkin aika paljon vähemmän kuin normiasetuksilla. Toi kaivon kierto delta kuuluu olla negatiivinen.
-
Eli sarjassamme, pitääkö olla huolissaan kun:
- asteminuutit sahaa noin?
- käynnistyksiä näillä lämmöillä kuusi kappaletta yön aikana?
- keruun delta on negatiivinen?
Kuuluu sahata noin.
Normaalia.
Keruuneste viilenee koneen kautta kulkiessaan, eli sekin normaalia.
Käynnistyksen asteminuuttiasetusta voi halutessaan kasvattaa. Ohjesääntö sanoo, että kasvatetaan kunnes lämpötila talossa alkaa huojua ja sitten palataan edelliseen arvoon.
-
Pumppu on nyt vuoden verran lämmittänyt taloa ja tallia ongelmitta. Hyvin tuntuu potkua löytyvän vähän kovemmillakin pakkasilla.
Vuoden aikana on tullut:
Käynnistyksiä 3650kpl
Kokonaiskäyttöaikaa 2673h
Josta käyttövettä 452h
Kai noista jotain energiankulutustakin voisi laskea, kun ei tässä halppispumpussa laskuria ole.
Seuraavana vuonna tulee käynnistyksiä varmaankin hieman vähemmän kun on säätöjä hiukan optimoitu. Käyttöveden aluetta on laajennettu, asteminuutteja tiputettu -240 ja lämmitys on päällä vasta kun ulkolämpötila on alle 10 astetta. Vähän on vessan laatat viileät mutta sen kanssa voi elää kun laittaa maton päälle :)
-
Liitteenä logi, jossa asteminuutit laskevat käyttövettä tehdessä. Toki lasku pysähtyy tässäkin asetettuun käynnistysarvoon joten esittämäni skenaario ei ole validi.
Liittyy tähän keskusteluun: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8937.msg118073#msg118073
-
Liitteenä logi, jossa asteminuutit laskevat käyttövettä tehdessä. Toki lasku pysähtyy tässäkin asetettuun käynnistysarvoon joten esittämäni skenaario ei ole validi.
Liittyy tähän keskusteluun: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8937.msg118073#msg118073
Totta se on! Ohjelmat kehittyy ;)
Softa näyttäisi hyödyntävän käyttöveden tekoa edeltävää GM-muutosnopeutta laskennassa.
edit: Olisikohan tässä tavoitteena, ettei kompura turhaan pysähdy. Lämmitysvelan määrä lienee toisarvoinen seikka.
-
Aika vähällä lämmityskäytöllä on pumppu ollut nyt kun lämmityksen pysäytys on 10 asteessa 4h suodatusajalla. Onkohan noin matalasta asetuksesta muuta haittaa kuin viileät suihkun laatat?
-
Harmi, ettei ole pumpulle omaa kulutusmittariaan. Voisi ihan mielenkiinnosta katsoa lukemiakin.
Ensimmäisena asuinvuotena meillä meni sähköä yhteensä 8500kWh.
Pohjakulutus näyttäisi ilman lämmitystä (mutta lämpimän veden kanssa) olevan noin 400kWh/kk.
Tuosta laskettuna pumppu olisi siis kuluttanut lämmitykseen 3700kWH.
-
Muutama aste taas päästy pakkaselle ulkolämpötilassa. Homma pelaa kuten kuuluukin. Logien alkupäässä oli vähän takanlämmitystä, niin termostaatit ovat säätäneet piirejä kiinni ja myöhemmin auki.
Kaivo on ilmeisesti vähän kylmä, kun aluksi tulee noin 3 asteista nestettä sisään. Se kai se on aika lähellä myös kaivon lämpötila?
Asetukset on nyt säädetty siten, että pidemmän lämmitysjakson aikana keruun delta asettuu noin 3:een ja lämmönjaon noin 5:een. Mahtaisiko joillain toisilla asetuksilla saada kovilla pakkasilla enemmän tehoa vaikka COP laskisikin, kunhan pysyy yli yhden ja pois vastuslämmityksestä?
-
Hiukan viileältä kaivo vaikuttaa.
Kannattaa seurata kaivon lämpötiloja.
-
-1,5C ollut viime talvena logien mukaan alimmillaan tulevan nesteen lämpö, kun pakkasta oli -26 tammikuun lopulla. Silloinkin kaivo on kyllä ollut vielä plussalla, koska tuleva neste on 25min seisomisen jälkeen ollut 0,2C lämpöistä.
-
Uutta softaa tähänkin pumppuun.
Kannattaakohan päivittää, jos ei ole ollut ongelmia tuon kanssa?
Added a solution to problems scrolling in the menus. Prevents the display pointer from going back
and forth. This eliminates the need to replace the display unit due to this problem.
-
Pumppu on nyt vuoden verran lämmittänyt taloa ja tallia ongelmitta. Hyvin tuntuu potkua löytyvän vähän kovemmillakin pakkasilla.
Vuoden aikana on tullut:
Käynnistyksiä 3650kpl
Kokonaiskäyttöaikaa 2673h
Josta käyttövettä 452h
Kai noista jotain energiankulutustakin voisi laskea, kun ei tässä halppispumpussa laskuria ole.
Seuraavana vuonna tulee käynnistyksiä varmaankin hieman vähemmän kun on säätöjä hiukan optimoitu. Käyttöveden aluetta on laajennettu, asteminuutteja tiputettu -240 ja lämmitys on päällä vasta kun ulkolämpötila on alle 10 astetta. Vähän on vessan laatat viileät mutta sen kanssa voi elää kun laittaa maton päälle :)
Tämä on nyt pyörinyt pari vuotta ongelmitta.
Kahden vuoden aikana on tullut:
Käynnistyksiä 6566kpl
Kokonaiskäyttöaikaa 5084h
Josta käyttövettä 904h
Selkeästi säädöistä on ollut hieman apua kun käynnistysmäärät ovat tippuneet 3650 -> alle 3000 per vuosi.
Käyttöaikaa varmaankin vähentää jonkin verran leuto viime talvi.
-
Oliko nyt niin, että jos haluaa mahdollisimman hyvät lämpötehot laitteesta irti, niin keruupiirin delta on hyvä olla lähellä kahta astetta ja lämmönjaon delta lähellä viittä astetta? Vai onko sillä käytännössä merkitystä?
Nyt siis nimenomaan järjestelmästä saatavasta lämpötehosta kyse.
-
3C ja 6C deltat on "iskostunut" mieleen.
-
3C ja 6C deltat on "iskostunut" mieleen.
Onko nuo ne optimit joiden ylä tai alapuolella alkaa teho heiketä?
-
Oliko nyt niin, että jos haluaa mahdollisimman hyvät lämpötehot laitteesta irti, niin keruupiirin delta on hyvä olla lähellä kahta astetta ja lämmönjaon delta lähellä viittä astetta? Vai onko sillä käytännössä merkitystä?
Nyt siis nimenomaan järjestelmästä saatavasta lämpötehosta kyse.
Aikoinaan tuotakin testailin ja kyllä suurempi keruun virtaus nostaa hyötysuhdetta jonkin verran.
Samanlainen havainto lauhdutinvirtauksen vaikutuksesta hyötysuhteeseen
-
Onko nuo ne optimit joiden ylä tai alapuolella alkaa teho heiketä?
Niin olen ymmärtänyt, mutta pieni heitto tuosta ei aiheuta mitään katastrofaalista.
Säätöohjeet Nibe manuaalistakin antavat toleranssia.
-
Lueskelin vähän vanhoja juttuja foorumilta ja yleinen konsensus vaikuttaisi olevan että mitä nopeampi kierto sitä parempi COP ja teho.
Etenkin keruuliuoksessa pieni ero lähdössä ja paluussa vaikuttaa COPiin.
Lämmönjaossa nähtävästi erot eivät ole niin merkittävät.
-
Lueskelin vähän vanhoja juttuja foorumilta ja yleinen konsensus vaikuttaisi olevan että mitä nopeampi kierto sitä parempi COP ja teho.
Etenkin keruuliuoksessa pieni ero lähdössä ja paluussa vaikuttaa COPiin.
Lämmönjaossa nähtävästi erot eivät ole niin merkittävät.
Onko siis kannattavaa asettaa keruupumppu pyörittämään litkua 100% nopeudella sen sijaan, että antaa koneen automaattisesti muutella tarpeen mukaan nopeutta?
-
Onko siis kannattavaa asettaa keruupumppu pyörittämään litkua 100% nopeudella sen sijaan, että antaa koneen automaattisesti muutella tarpeen mukaan nopeutta?
Tässä 1126:ssa ei ole automaattinopeutta.
-
Etenkin keruuliuoksessa pieni ero lähdössä ja paluussa vaikuttaa COPiin.
Ei tuo nyt ole alkuunkaan noin suoraviivaista. COPiin vaikuttaa tietysti myös keruupumpun teho, joka on varsin merkittävä. Usein 100% teholla 100-200 W. Keruun virtaaman suurentaminen pienentää lämpötilaeroa menon ja paluun väliltä. Teho ei kuitenkaan muuta (no COPin kautta voi hiukan muuttua). Silloin ei myöskään keskilämpötila muutu, koska keruun teho tulee lämpötilaeron kautta. Homma toki monimutkaistuu pätkäkäynnissä, jossa ei litku kierrä useita kierroksia. Silloin optimointiin tulee mukaan myös miten pitkään kaivollinen lämpimämpää vettä riittää. Se tietysti riittää pidempää pienemmällä virtaamalla.
Aina löytyy kuitenkin joku optimi virtausnopeuden ja keruupumpun sähkönkulutuksen välillä. Tietysti väljempi keruuputkisto siirtää tätä optimia, kun saadaan isompi virtaus samalla teholla.
-
Tässä on Grundfos 25-85 pumppu jossa näyttäisi ottoteho olevan 5-87W. Ilman mitään hifistelyjäkin säädöt on jo jossain ylimmässä kolmanneksessa tehon osalta.
-
Aikoinaan tuotakin testailin ja kyllä suurempi keruun virtaus nostaa hyötysuhdetta jonkin verran.
Tuossa on kyllä jotain outoa. Keruun lämpötila muuttuu varsin maltillisesti, mutta COP aivan valtavasti. Olisko ko. MLP jotenkin herkkä lämmönvaihtimensa virtaukselle? Oliko COPissa mukana myös keruupumpun ottama teho?
Tässä hyvin erilainen mittaus:
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9683.msg127358#msg127358
Huomaa, että tuossa on kuristamalla säädetty virtausta. Nykyisillä keruupumpuilla säätö onnistuu tehokkaasti kierrosluvulla, jolloin sähköteho laskee merkittävästi ja ko. arvoilla COP olisi parantunut virtausta pienennettäessä.
-
Tässä on Grundfos 25-85 pumppu jossa näyttäisi ottoteho olevan 5-87W. Ilman mitään hifistelyjäkin säädöt on jo jossain ylimmässä kolmanneksessa tehon osalta.
Noin matalalla kaivolla painehäviö keruussa ei ole kummoinen. Pitäisi helposti riittää 30-40 W n. 3 asteen dT:hen eikä sitä alemmas ole mitään syytä pyrkiä.
-
Noin matalalla kaivolla painehäviö keruussa ei ole kummoinen. Pitäisi helposti riittää 30-40 W n. 3 asteen dT:hen eikä sitä alemmas ole mitään syytä pyrkiä.
Toimittajan asetus pumpulle oli 90% ja sillä se myös asettuu aika lähelle 3 astetta
-
Muutoin homma selvä. Kiitos tästä :)
-
Toimittajan asetus pumpulle oli 90% ja sillä se myös asettuu aika lähelle 3 astetta
Vastus ja tehontarve kasvaa hyvin jyrkästi virtausta kasvatettaessa. Kokeile tiputtaa vaikkapa 50%:iin. Ei pitäisi hirveästi näkyä dT:ssä.
-
Vastus ja tehontarve kasvaa hyvin jyrkästi virtausta kasvatettaessa. Kokeile tiputtaa vaikkapa 50%:iin. Ei pitäisi hirveästi näkyä dT:ssä.
Pikaisen kokeilun perusteella dT nousee 2,5K -> 4,5K kun nopeuden muuttaa 100% -> 50%
-
Pikaisen kokeilun perusteella dT nousee 2,5K -> 4,5K kun nopeuden muuttaa 100% -> 50%
Keruupumpun sähkönkulutus tippuu alle 1/4:aan tuossa 100->50% tiputuksessa.
Varmaan joku 70% olisi sitten sopiva. Hiukan yli 3K dT ja sähköä vie n. puolet tuosta 90%. Hienosäätöähän tuo on kun puhutaan muutamasta prosentista kompuran sähkönkulutuksesta.
-
Tässä kun on ollut kylmempi ja pumppu käy koko ajan täysillä, vaikuttaisi siltä, että jos ajaa lämmönjakopumppua siten, että ero on 6 astetta, neste ei jaksa kiertää kauimmaisiin makkareihin. Lähimmässä makuuhuoneessa on 22,5C ja kauimmaisessa 19,5C.
Täytyy kokeilla lisätä kiertonopeutta siten, että erotus on 5 astetta.
-
Tuli kohtalaisen pitkä 33 tunnin käyntijakso on/off pumpulle. Säätelin tuossa vähän asetuksia samalla kohdilleen. Kaivolta tuleva neste kävi -1,5 asteessa ja kaivolle menevä neste -4,6 asteessa. Todella hitaasti laski tuo kaivolta tulevan nesteen lämpötila. 0,3 astetta reilussa 33 tunnissa yhtäjaksoista käyntiä.
Jätin kaivokierron päälle ja kun kompura oli pois päältä jolloin lämpötila tulevalle nesteelle oli noin 0,5 astetta matalampi kuin kaivolle lähtevä. Kuulostaako normaalilta? Lämpeneekö neste oikeasti noin paljon pelkästään koneen läpi virratessaan? Tämä siis heti tuon pitkän käyntijakson jälkeen. Ihan hirveän kauaa se pumppu ei ehdi levätä kun saa aloittaa jo uudelleen lämmityksen.
Onko mielipiteitä tuosta lämmityskierron nopeutuksesta siten, että delta laskee 6 -> 5 asteeseen? Käytännössä menolämpö tippui 0,5 astetta ja paluu nousi 0,5 astetta.
-
Tässäkin kaivo on äärirajoillaan.
Se lohduttelee, että näin kylmiä säitä on harvoin.
Lämpökaivoa ei kannattaisi alimitoittaa..
-
...
Jätin kaivokierron päälle ja kun kompura oli pois päältä jolloin lämpötila tulevalle nesteelle oli noin 0,5 astetta matalampi kuin kaivolle lähtevä. Kuulostaako normaalilta? Lämpeneekö neste oikeasti noin paljon pelkästään koneen läpi virratessaan? Tämä siis heti tuon pitkän käyntijakson jälkeen. Ihan hirveän kauaa se pumppu ei ehdi levätä kun saa aloittaa jo uudelleen lämmityksen.
Onko mielipiteitä tuosta lämmityskierron nopeutuksesta siten, että delta laskee 6 -> 5 asteeseen? Käytännössä menolämpö tippui 0,5 astetta ja paluu nousi 0,5 astetta.
Auttoiko kierron tehostaminen lämmön tasaisuuteen makkareiden välillä?
5C delta on Niben suositusten sisällä.
Toivottavasti keruun huiliero johtuu mittausten heitosta, muuten lämpöä viedään talosta kaivoon ;)
-
En saa kyllä oikein mitään eroa sisälämpöihin oli se sitten 6 ta 5 astetta se delta. Se mihin se nyt suuresti vaikuttaa on se, että 6 asteen erolla menolämpö menee yli pyydetyn jolloin pumppu pääsee välillä lepäämään. 5 asteen erolla keikkuu juuri rajalla.
En tiedä onko otanta liian lyhyt ja jotain muuta mitä en ole ottanut huomioon mutta pikaisesti laskettuna kannattaisi käyttää 6 asteen eroa koska silloin pumppu vie vähemmän energiaa. Jos siis sisälämmöissä ei huomaa mitään eroa.
Asentajien jäljiltä kiertopumpun nopeus oli 75% ja nyt se on säädetty 34%. Joku syy tuohon heidän asetukseensa varmasti on ollut. 5 asteeseen pääse 45% nopeudella.
-
Tässä kun on ollut kylmempi ja pumppu käy koko ajan täysillä, vaikuttaisi siltä, että jos ajaa lämmönjakopumppua siten, että ero on 6 astetta, neste ei jaksa kiertää kauimmaisiin makkareihin. Lähimmässä makuuhuoneessa on 22,5C ja kauimmaisessa 19,5C.
Täytyy kokeilla lisätä kiertonopeutta siten, että erotus on 5 astetta.
Tuskin tuohon auttoi mitään. Kyse on joko tasapainoitusongelmasta tai sitten menolämpö ei riitä siihen kauempaan makuuhuoneeseen, jossa ehkä lämpöhäviöt suuremmat lattiapinta-alaan nähden tai pintamateriaalina huonommin johtavaa. Molemmissa tapauksissa pitää tasaapainottaa suurempi virtaus sinne kauempaan (tai laittaa termostaatti lähimpään).
-
En siis oikein ymmärrä, mihin se ylimääräinen energia katoaa, jos 6 asteen erolla pumppu käy vähemmän aikaa kuin 5 asteen erolla eikä lämpötiloissa tunnu sisällä muutosta?
-
En saa kyllä oikein mitään eroa sisälämpöihin oli se sitten 6 ta 5 astetta se delta. Se mihin se nyt suuresti vaikuttaa on se, että 6 asteen erolla menolämpö menee yli pyydetyn jolloin pumppu pääsee välillä lepäämään. 5 asteen erolla keikkuu juuri rajalla.
En tiedä onko otanta liian lyhyt ja jotain muuta mitä en ole ottanut huomioon mutta pikaisesti laskettuna kannattaisi käyttää 6 asteen eroa koska silloin pumppu vie vähemmän energiaa. Jos siis sisälämmöissä ei huomaa mitään eroa.
Asentajien jäljiltä kiertopumpun nopeus oli 75% ja nyt se on säädetty 34%. Joku syy tuohon heidän asetukseensa varmasti on ollut. 5 asteeseen pääse 45% nopeudella.
Tasapainotilaan pääseminen ottaa aikaa.
Asennusohjeessa on muistaakseni suositus 70% nopeus. Sillä taitaa 90+% asennuksista toimia toleransseissa ja loppu on hienosäätöä.
-
Tasapainotilaan pääseminen aikaa.
Asennusohjeessa on muistaakseni suositus 70% nopeus. Sillä taitaa 90+% asennuksista toimia toleransseissa ja loppu on hienosäätöä.
Aivan, sieltä se sitten varmasti tulee. On vain niin iso ero tuossa millä pääsee sitten oikeasti Niben suositukseen.
Katoin vanhoja lokeja niin se on tosiaan ollut reilusti alle 5 astetta se erotus alkuperäisillä asetuksilla.
-
En siis oikein ymmärrä, mihin se ylimääräinen energia katoaa, jos 6 asteen erolla pumppu käy vähemmän aikaa kuin 5 asteen erolla eikä lämpötiloissa tunnu sisällä muutosta?
Ei se mihinkään katoa. Et vain ole kokeillut tarpeeksi pitkää aikaa.
-
Ei se mihinkään katoa. Et vain ole kokeillut tarpeeksi pitkää aikaa.
Mitä tässä pitäisi käytännössä tapahtua, jos antaa pumpun jauhaa riittävän pitkän ajan eri asetuksilla?
-
Tässäkin kaivo on äärirajoillaan.
Se lohduttelee, että näin kylmiä säitä on harvoin.
Lämpökaivoa ei kannattaisi alimitoittaa..
Tässä on asentajan käsikirjasta Niben suositukset keruupuolelle.
-
Säädin nyt tuon liuospuolen erotuksen 3,5 asteeseen kun vaikuttaisi olevan mittauksissa heittoa. Tuossahan on vielä mahdollisuus että se on tulopuoli joka heittää jolloin tuleva neste olisi "vasta" vajaan asteen miinuksella.
-
Mitä tässä pitäisi käytännössä tapahtua, jos antaa pumpun jauhaa riittävän pitkän ajan eri asetuksilla?
Jos ainoa muutos on lämmönjaon virtausnopeus, pitäisi kämpän hieman viilentyä hitaammalla virtauksella, JOS säätö on menolämmon perusteella ja termostaateilla ei rajoiteta virtausta.
Siis lämmönjakoon menee vaikkapa 30 C ja takaisin tulee joko 25 tai 24 C. Jälkimmäisellä lattioista tai pattereista siirtyy hieman vähemmän lämpöä huoneisiin, jos huonelämpö olisi sama. Huonelämpö siis laskee, mutta alle asteen, joten sitä voi olla vaikea havaita.
Heti muutoksen jälkeen huonelämpötila ja betonin lämpötilä ei vielä ole tasapainossa. Siis virtausta hidastettaessa huone on vielä lämmin ja paluusta tulee vielä yli 24 C, jolloin menolämpö nousee yli 30 C ja pumppu sammuu. Vastaavasti toisin päin kun laitetaan nopeampi virtaus takaisin on huone kylmempi ja kestää aikansa nostaa se takaisin eli pumppu käy pidempään.
Jos huonelämmöt säädetään termostaateilla, vaihtelee virtausmäärä niiden mukaan eli lämmönjaon pumppu määrittää vain maksimin.
-
Jos ainoa muutos on lämmönjaon virtausnopeus, pitäisi kämpän hieman viilentyä hitaammalla virtauksella, JOS säätö on menolämmon perusteella ja termostaateilla ei rajoiteta virtausta.
Siis lämmönjakoon menee vaikkapa 30 C ja takaisin tulee joko 25 tai 24 C. Jälkimmäisellä lattioista tai pattereista siirtyy hieman vähemmän lämpöä huoneisiin, jos huonelämpö olisi sama. Huonelämpö siis laskee, mutta alle asteen, joten sitä voi olla vaikea havaita.
Heti muutoksen jälkeen huonelämpötila ja betonin lämpötilä ei vielä ole tasapainossa. Siis virtausta hidastettaessa huone on vielä lämmin ja paluusta tulee vielä yli 24 C, jolloin menolämpö nousee yli 30 C ja pumppu sammuu. Vastaavasti toisin päin kun laitetaan nopeampi virtaus takaisin on huone kylmempi ja kestää aikansa nostaa se takaisin eli pumppu käy pidempään.
Jos huonelämmöt säädetään termostaateilla, vaihtelee virtausmäärä niiden mukaan eli lämmönjaon pumppu määrittää vain maksimin.
Kiitos :)
-
Totta se on! Ohjelmat kehittyy ;)
Softa näyttäisi hyödyntävän käyttöveden tekoa edeltävää GM-muutosnopeutta laskennassa.
edit: Olisikohan tässä tavoitteena, ettei kompura turhaan pysähdy. Lämmitysvelan määrä lienee toisarvoinen seikka.
Tähän oli nyt näemmä tullut uudessa softassa muutos eli asteminuutit eivät laske käyttövettä tehdessä.
-
Tähän oli nyt näemmä tullut uudessa softassa muutos eli asteminuutit eivät laske käyttövettä tehdessä.
Tämä varmaankin vain on-off koneissa. Koska 1255:ssä asteminuutit elävät kumpaankin suuntaan.
-
Tämä varmaankin vain on-off koneissa. Koska 1255:ssä asteminuutit elävät kumpaankin suuntaan.
Juu siis tästä 1126 masiinasta puhuin.
-
Tämä varmaankin vain on-off koneissa. Koska 1255:ssä asteminuutit elävät kumpaankin suuntaan.
On/Off koneissa joissa BT25 on kytkettynä, hoituu asteminuuttilaskenta myös käyttövettä tehdessä.
-
On/Off koneissa joissa BT25 on kytkettynä, hoituu asteminuuttilaskenta myös käyttövettä tehdessä.
Aiemmin on hoitunut ilman tuotakin.
-
Aiemmin on hoitunut ilman tuotakin.
Joo, muistaakseni käyttöveden tekemistä edeltävällä kulmakertoimella. Parempi tämäkin, kuin ei laskentaa lainkaan.
BT25:llä laskenta perustuu mittaukseen.
-
Joo, muistaakseni käyttöveden tekemistä edeltävällä kulmakertoimella. Parempi tämäkin, kuin ei laskentaa lainkaan.
BT25:llä laskenta perustuu mittaukseen.
Vamaankin BT25:n tuomasta laskennasta olisi oikeasti hyötyä jos kierrossa on myös oma kiertovesipumppu. Meillä näin ei ole, vaan vesi seisahtaa vaihtoventtiilin kääntyessä.
-
Säädin nyt tuon liuospuolen erotuksen 3,5 asteeseen kun vaikuttaisi olevan mittauksissa heittoa. Tuossahan on vielä mahdollisuus että se on tulopuoli joka heittää jolloin tuleva neste olisi "vasta" vajaan asteen miinuksella.
Testailin tätä hieman ja ajoin tulevaa nestettä konvektorin läpi ja myös konvektori näytti tulevan nesteen lämmöiksi 0,5 astetta enemmän kuin pumpun mittari. Vaikuttaisi siis siltä, että tuleva neste on ~0,5 astetta lämpimämpää kuin mitä pumppu näyttää.
Siinä on kuitenkin aika iso ero tuleeko kaivosta kylmimmillään -1 vai -1,5 asteista nestettä. Ei ehkä COPin kannalta mutta muuten.
-
Tämä on nyt pyörinyt pari vuotta ongelmitta.
Kahden vuoden aikana on tullut:
Käynnistyksiä 6566kpl
Kokonaiskäyttöaikaa 5084h
Josta käyttövettä 904h
Selkeästi säädöistä on ollut hieman apua kun käynnistysmäärät ovat tippuneet 3650 -> alle 3000 per vuosi.
Käyttöaikaa varmaankin vähentää jonkin verran leuto viime talvi.
Kolmen vuoden aikana on tullut:
Käynnistyksiä 10145kpl
Kokonaiskäyttöaikaa 7915h
Josta käyttövettä 1304h
Hyvin on toiminut, ei mitään ongelmia.
Asteminuutit on nyt kesät talvet 180. Ei tule talvella sitten hirveän pitkiä käyntijaksoja.
-
Kolmen vuoden aikana on tullut:
Käynnistyksiä 10145kpl
Kokonaiskäyttöaikaa 7915h
Josta käyttövettä 1304h
Hyvin on toiminut, ei mitään ongelmia.
Asteminuutit on nyt kesät talvet 180. Ei tule talvella sitten hirveän pitkiä käyntijaksoja.
Neljä vuotta laite pörrännyt ilman ongelmia.
Käynnistyksiä 13274kpl
Kokonaiskäyttöaika 10770h
Josta käyttövettä 1673h
Lisäystä näyttää tämän 4 vuoden ajalta olevan 4,1 josta käyttövettä 3,9.
Jos noista ihan karkeasti laskee energiankulutusta niin noin 4000kWh/vuosi menee pumpulle.
-
4 vuotta vanha. Näyttääkö normaalilta?
-
Täällä about saman näkönwn vuoden jälkeen. Kupari hapettuu kondenssivedesän takian?
-
Tuli laitettua Shelly 3em mittaamaan masiinan kulutusta.
17W näyttää vievän vaikka laite ei ole edes päällä.
-
Neljä vuotta laite pörrännyt ilman ongelmia.
Käynnistyksiä 13274kpl
Kokonaiskäyttöaika 10770h
Josta käyttövettä 1673h
Lisäystä näyttää tämän 4 vuoden ajalta olevan 4,1 josta käyttövettä 3,9.
Jos noista ihan karkeasti laskee energiankulutusta niin noin 4000kWh/vuosi menee pumpulle.
Jatketaan nyt kun on tullut laitettua aiemmatkin.
Viisi vuotta pumppu pyörinyt ongelmitta. Kesällä tuli laitettua Shellyt ohjaamaan energiankäyttöä edullisemmille tunneille. Tämä tulee todennäköisesti myös vähentämään käynnistysmääriä aika radikaalisti. Joulukuussa tuli myös laitettua Shelly 3 EM mittaamaan energiankulutusta. Tähän mennessä tänä vuonna kulunut 2,8MWh joten reiluun 3,5MWh:n tullaan päätymään vuoden päätteeksi.
Käynnistyksiä 16260kpl
Kokonaiskäyttöaika 13348h
Josta käyttövettä 2025h
Lisäystä näyttää tämän 5 vuoden ajalta olevan 17,0 josta käyttövettä 16,7.
Käyttöveden lisäykseen käytetyt vastustunnit ovat lisääntyneet kun pumppu haluaa tehdä legionellakuumennuksen aika randomisti kun käyttöveden lämmitys tapahtuu edullisimmilla tunneilla. Voisi melkein ottaa säännöllisen legionellakuumennuksen kokonaan pois päältä koska se joka tapauksessa tapahtuu riittävän usein.
-
On kyllä aika raakaa touhua kaivolle nämä pakkaset ja pumppu, joka ei osaa helpottaa keruupuolen kuormaa vastuksilla :)
8 päivää putkeen nyt käynyt on/off pumppu paria yksittäistä lyhyttä taukoa lukuunottamatta kun sain takkaa lämmittämällä ajettua asteminuutit nollaan.
-1,5 asteista nestettä tulee kaivosta. Kun kompura sammui viimeksi, nousi lämpö aika nopeasti nollan paikkeille kun jätti liuospumpun käymään.