Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: vara - 14.07.18 - klo:12:15
-
Terve.
Onkos jollain käytössä Stiebelissä tämä jäähdytyskäyttö? Meillä oli tarkoitus silloin kun tätä pumppua ostettiin, että talon yläkertaa (jossa on makuuhuoneet), jäähdytettäisiin. Välipohjan rakenne on ontelolaatat + 70mm valu, jossa on Warmian putkistot ja tätä lattiaa oli siis tarkoitus jäähdyttää. Tässä kävi sitten sillä lailla perinteisesti, eli tuon yläkerran rakentaminen valmiiksi "pikkasen" venähti. Eli tuota jäähdytyksen käyttöönottoa ei silloin tehty myyjän toimesta ja nykyään eivät enää edes myy Stiebeliä, niin vähän on huono saada apua tuolta. Eikä varmaan ole aikanaan näitä jäähdytyksiä myyneet/ottaneetkaan paljoa käyttöön.
Kytkin nyt tuon FEK ohjaimen pumppuun ja yritin ottaa tuota jäähdytystä käyttöön.
Käyttöohjekirjahan kertoo seuraavaa:
Parametri 6 JAAH-KAYTTO päälle ja sieltä valinnat: Passiivinen, Pinta -valinta päälle.
Lisäksi pitää olla parametri 8 KESAKAYTTO -päällä.
Näillä asetuksilla jäähdytys lähti päälle. Mutta siinä hetken testaillessani tuntui, että tuo FEK säädin ei ohjaisikaan tuota pumppua. Esim. kun nosti tuosta säätimestä huoneläpötilan reilusti korkeammaksi, pumpun jäähdytys vain pysyi päällä. En uskaltanut tuota jäähdytystä jättää päälle.
Tuossa jäähdytyskäytössä (pumpun valikoissa) puhutaan myös huoneläpötilasta. Onko se kuitenkin niin, että tuo lämpötila asetetaan pumppuun ja sitä sitten verrataan FEK ohjaimen ilmoittamaan huonelämpötilaan??
-
Noin minäkin olen tämän jäähdytyksen ymmärtänyt. FEK ei siis säädä, vaan sen tietoa käytetään vertaamiseen.
Ei sitä jäähdytystä tarvitse pelätä. Ei tuo sinne kiertoon mitään kylmää vettä tunge, nyt näyttää mixerissä olevan 24asteista, paluu 26 ja ulkona 30. Sisällä myös mukavat 27. Kastepiste on jossain 16 asteen tietämillä, joten kai sinne voisi kylmempääkin puskea.
Ei riitä teho minulla mitenkään pitämään oleskelutiloja siedettävänä ja jos rajaan kierron vain yläkerran makuuhuoneisiin, ei se niitäkään sen ihmeemmin jäähdytä.
EDIT: Otetaan sen verran takaisin, että nyt on todettu ettei minulla tuo jäähdytys pelaa ollenkaan tällähetkellä.
EDIT2: Nyt taas pelaa, oli irronnut toimilaite mikä kääntää sitä kiertoa pumpussa. Kiertoon pusketaan nyt jotain 16 asteista vettä ja sisälämpötila laskenut 24 asteeseen.
-
Kiitoksia vastauksesta. Nyt on meilläkin ollut jäähdytys käytössä muutaman päivän ja lämpötilä on sisällä asetettu 24 asteeseen. Menovesi on se mikä on oletuksena, eli min 15 ast, ja paluu reilu 20. Kastepiste 12-13 välillä.
Eli kyllä se niin on, että lämpötila asetetaan pumpun ohjainpaneelista ja sitten FEK:n mittaamaa lämpötilaa verrataan siihen. Tuo vain tuntuu olevan pikkasen karkea tuo lämpötila-alue milloin jäähdytys kytkytyy päälle ja taas sammuu kun on tietty lämpötila savutettu.
Mitä tuo tarkoittaa, kun ohjekirjassa lukee: Jäähdytyskäyttö kytkeytyy pois päältä kun asetettu huonelämpötila alitetaan 2 K? Mitä tarkoittaa 2K?
Pumpun valikoissa on jäähdytyskäytön yhteydessä myös hystereesi ja se on oletuksena 5 ast.
-
Mitä tuo tarkoittaa, kun ohjekirjassa lukee: Jäähdytyskäyttö kytkeytyy pois päältä kun asetettu huonelämpötila alitetaan 2 K? Mitä tarkoittaa 2K?
2 K tarkoittaa 2 Kelviniä eli käytännössä sama kuin 2 Celsius-astetta.
-
Kiitoksia vastauksesta. Nyt on meilläkin ollut jäähdytys käytössä muutaman päivän ja lämpötilä on sisällä asetettu 24 asteeseen.
No tuntuuko se talo nyt viilenevän, onko siinä lattiaviileässä puhtia?
Itse olen aina ollut tuota lattiaviilennystä vastaan mutta nyt alkaa mieli muuttumaan. Onhan se fiksuin noista viilennyssysteemeistä kun inhoan potkureita seinällä. Harmi kun en ottanut cool mallia silloin vuonna 2014. :(
Melkein tekisi mieli myydä tuo nykyinen ja hankkia cool tilalle, sääli että tuommoisesta ei vaan taida saada mitään, prkl.
-
On puhtia. Meilläkin nousi yläkerran makkareissa pahimmillaan yli 27 asteen ilman jäähdytystä. Nyt siis 22-24 astetta. Aluksi oli FEK:ssä pyyntinä 22, mutta sitten kun jäähdytys kytketyy pois vasta kun on 20 astetta saavutettu, makkarit tuntuivat jo liian viileiltä.
Saisko tuota säädettyä juurikin hystereesiä pinentämällä?
-
Luulisin että hystereesin säätö auttaisi tuohon. Niinhän se toimii lämmittäessäkin, silloin tosin säädindyn nimellä.
Perkules kun saisi jälkeenpäin noi coolin sisuskalut tuonne laitettua, mutta kun ei niin ei. :'(
-
Luulisin että hystereesin säätö auttaisi tuohon. Niinhän se toimii lämmittäessäkin, silloin tosin säädindyn nimellä.
Perkules kun saisi jälkeenpäin noi coolin sisuskalut tuonne laitettua, mutta kun ei niin ei. :'(
Entä jos laittaisi erillisen jäähdytysyksikön?
Lattialämmitysvalmistajatkin tarjoavat näitä: https://www.itula.fi/fi/tuotteet-ja-jarjestelmat/lattialammitys-ja-viilennys/lattiaviilennys/komponentit/
-
Meinaatko että tuommoisen voisi kytkeä maalämpöpumpun kaveriksi? Ainakaan tuolla linkissä ei ole mitään mainintaa sellaisesta.
-
Meinaatko että tuommoisen voisi kytkeä maalämpöpumpun kaveriksi? Ainakaan tuolla linkissä ei ole mitään mainintaa sellaisesta.
Kokonaan erillisenä järjestelmänä rinnalle kytketynä kuten vaikkapa iv-koneen patteri. Eli haara liuospuolelle, siihen pumppu ja lämmönvaihdin ja joku yksikkö ohjaamaan/valvomaan kastepistettä.
Miksi konetta ei pysty "päivittämään"? Koneikon ja älyn päivittämisen luulisi riittävän. Tosin taitaa tulla aika arvokkaaksi. Tai luulisi että tarvittavat palikat saisi varaosinakin ettei koko koneikkoa tarvisi ostaa. Yksi vaihdinhan tuossa on vain lisää ja letkut ovat hiukan erilaiset.
-
Meinaatko että tuommoisen voisi kytkeä maalämpöpumpun kaveriksi? Ainakaan tuolla linkissä ei ole mitään mainintaa sellaisesta.
https://www.itula.fi/fi/tuotteet-ja-jarjestelmat/lattialammitys-ja-viilennys/lattiaviilennys/kytkennat-ja-komponentit/
Tuossa on periaate, miten se liitetään maalämpöön.
-
Miksi konetta ei pysty "päivittämään"? Koneikon ja älyn päivittämisen luulisi riittävän. Tosin taitaa tulla aika arvokkaaksi. Tai luulisi että tarvittavat palikat saisi varaosinakin ettei koko koneikkoa tarvisi ostaa. Yksi vaihdinhan tuossa on vain lisää ja letkut ovat hiukan erilaiset.
En tiedä miksi ei voi päivittää mutta niin myyjä sanoi kun soitin ja kysyin. Kai se onnistuisi jos suurinpiirtein kaikki vaihtaisi mitä siellä sisällä on mutta enpä huomannut tuollain kysyä. Tai jos ostaisi uuden koko yläosan pakettina niin voisihan se ehkä onnistua, kai se vesipönttö on samanlainen molemmissa malleissa. Veikkaan vaan että noissa tapauksissa puhutaan reilusti yli 5000€ hinnoista.
Tuo itulan systeemi vaikuttaa järkevältä. Siinähän on se hyvä puoli että kun on erillislaite niin Stiebelin hajotessa voi vaikka vaihtaa merkkiä jos haluaa. Silti jää viilennys jos oikein ymmärsin. Lattiaviilennystä ei liene muissa kun Stiebelissä? Täytyy selvittää tuota itulaa, ensimmäinen ehto on että kaikki mitä asuintiloihin tulee on saatavana langattomana. Piuhojen vienti on nyt järjetöntä kun just 2014 tein miljardin rempan missä kaikki piuhat upotettiin ja kaikki pinnat uusittiin.
-
On puhtia. Meilläkin nousi yläkerran makkareissa pahimmillaan yli 27 asteen ilman jäähdytystä. Nyt siis 22-24 astetta. Aluksi oli FEK:ssä pyyntinä 22, mutta sitten kun jäähdytys kytketyy pois vasta kun on 20 astetta saavutettu, makkarit tuntuivat jo liian viileiltä.
Tuntuuko lattiat kylmältä kun jäähdytys on päällä ja mitä lattiamateriaalia sinulla on huoneissa? Sulkeutuuko sinulla kierto kosteista tiloista silloin kun jäähdytys on päällä?
Minulla on kans yhtenä vaihtoehtona tarjottu WPC5-Cool pumppua ja lattiaviilennys näyttäisi olevan ehkä halvin vaihtoehto. Talon mallikin on vähä sellainen että konvektorilla sitä ei saa tasaisesti jäähtymään. Talotehdas puolestaan ei suostu kanavaviilennykseen.
-
Tuo itulan systeemi vaikuttaa järkevältä. Siinähän on se hyvä puoli että kun on erillislaite niin Stiebelin hajotessa voi vaikka vaihtaa merkkiä jos haluaa. Silti jää viilennys jos oikein ymmärsin. Lattiaviilennystä ei liene muissa kun Stiebelissä?
Näihän tuo on.
Viessmannilla taitaa myös olla joku järjestelmä. Taitaa liikkua natural cooling nimellä.
Yksikertaisen näköinen paketti.
(https://i.imgur.com/rzLm2kP.png)
https://www.viessmann.fi/fi/asuinrakennukset/lampopumput/luonnollinen-ja-aktiivinen-jaahdytys/ncyksikko.html
Kaikki jäähdtysratkaisut: http://www.reddwarf.co.nz/uploads/Products/product_122/tt-vitocal_-_heating_&_cooling.pdf
Täällä taisi joku keskustelukin olla koskien lattiaviilennystä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6849.0
-
Pikkuisen on saksalainen viimeistellymmän näköinen paketti tässäkin tapauksessa kun suomi pojan rakennussarja. :-\
Tuo tietenkin tottelee vain viessmannin ohjausta eikä sovi yleiskäyttöön. :'(
-
Täällähän tätä juttua sitten olikin. Voisiko tämän ketjun aloittaja tutkia toimiiko viilennys juuri niin kuin minulla....
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8188.0
-
No tänään sain valmistajalta vastauksen kysymykeen. On kuulemma normaalia, että kiertoon menee hetken aikaa jääkylmää. Pumppu, kun ei osaa tehdä tietynasteista kylmää, vaan ajaa kylmää täysillä kiertoon ja mittaa sitten paluuveden lämpötilaa ja jotain muuta?. Sitten, kun tietty lämpötila on saavutettu liuospumppu sammuu kylmyys sitä myöden tasoittuu kierrossa. Jakotukit hetkellisesti menee hiukan huurteeseen. Tuskin tuota huurtumista ehtii betonin sisällä olevassa lattialämmitysputkessa tapahtua, kun siinä on massaa ympärillä. Mielenkiintoista olisi toki kuulla muiden kokemuksia eri merkeistä. Toimiiko tuo noin kaikilla laitevalmistajilla?
-
On puhtia. Meilläkin nousi yläkerran makkareissa pahimmillaan yli 27 asteen ilman jäähdytystä. Nyt siis 22-24 astetta. Aluksi oli FEK:ssä pyyntinä 22, mutta sitten kun jäähdytys kytketyy pois vasta kun on 20 astetta saavutettu, makkarit tuntuivat jo liian viileiltä.
Saisko tuota säädettyä juurikin hystereesiä pinentämällä?
Moi,
Termostaatillahan sitä huonekohtaista lämpötilaa säädetään, kuten lämmityksessäkin? Kierto vaan suljetaan kun tarpeeksi viileää.
-
Ei kaikilla ole termareita huoneissa..Itellä on, mutta otin pois käytöstä, kun ei niillä käytännössä paljoa tee, jos lämpö pysyy tasaisena muutenkin...
Alla olevassa linkissä kuvia tuos minun ongelmasta. Kuvaushetkellä kastepiste 14,7c ja liuospumpun ollessa käynnissä veti kylmää aina tuonne yhdeksän asteen tienoille, kunnes ymmärsi laittaaa liuospumpun kiinni. Varmaan n. 1,5 minuutin viive pumpulla, kun ymmärsi, että kastepiste on jo ylitetty.
https://1drv.ms/f/s!Apznp3tOBBxDgcgL--I3taM8eivE8A
-
Ei kaikilla ole termareita huoneissa..Itellä on, mutta otin pois käytöstä, kun ei niillä käytännössä paljoa tee, jos lämpö pysyy tasaisena muutenkin...
Alla olevassa linkissä kuvia tuos minun ongelmasta. Kuvaushetkellä kastepiste 14,7c ja liuospumpun ollessa käynnissä veti kylmää aina tuonne yhdeksän asteen tienoille, kunnes ymmärsi laittaaa liuospumpun kiinni. Varmaan n. 1,5 minuutin viive pumpulla, kun ymmärsi, että kastepiste on jo ylitetty.
https://1drv.ms/f/s!Apznp3tOBBxDgcgL--I3taM8eivE8A
Pystyykö liuospumpun kierroksia säätämään(tehoa pienemmälle tai linjan kuristusta)? Onko tässä cool mallissa kaikki jäähdytykseen liittyvät komponentit koneen sisässä vai ulkona? Käyttääkö se liuoksen kierrättämiseen koneen sisäistä pumppua vai jotain muuta?
-
Joskus aikoja sitten olen nähnyt tuollaisen koneen mutta en enää musitanut oliko siinä ulkopuolla mitään ylimääräistä. Ilmeisesti ei kun selasin manuaalia vaan kaikki on koneen sisässä (1 kpl ylimääräisiä vaihtimia) ja muuten koko värkki on täysin sama. Liuoksen kierrätykseen käytettään sitten koneen sisäistä pumppua ja sille ei taida olla kuin vain yksi asetus.
Nämäkään eivät varmaan vaikuta muuhun kuin siihen kuinka herkästi jäähdytys lähtee käyntiin? Onkos muuten "nakke vaan" koneessa nämä samat valikot näkyvissä?
EDIT. taitaa vaatia FEKin että tulevat näkyviin... "Parametri ”Jäähdytys” näkyy vain silloin, kun liitettynä on kauko-ohjain FEK tai FE 7. Jäähdytyskäyttö on mahdollista vain kesäkäytössä."
Mietin vain että mahtaakohan ohjaus kaikessa komeudessaan olla täysin sama mutta lämmönvaihdin on vain jätetty koneesta pois... ::) (ja liuoksen vaihtoventtiili)
(https://i.imgur.com/fF4KTCf.png)
edit. njaa...
(https://i.imgur.com/mK9k0dA.png)
-
Sinälläänhän tuossa laitteessa olisi mahdollisuus siihen että jäähdytyksen ollessa käytössö se pyörittäisi liuospumppua pienemmällä nopeudella koska liuospumppu on pwm ohjattu. Stiebelin softa on vaan varsin rajattu säätöjen suhteen ja tuollaista säätöä ei ole.
-
"Nakke vaan":ta ja sen jäähdytys ajatuksia tässä vielä tuumin niin tuli mieleen että jos softasta löytyy tuki jäähdytykselle niin rakentaa koneen ulkopuolelle tarvittavat värkit eli vaihtoventtiilin liuopuolelle joka kääntää tarvittaessa tuon liuoksen menemään jäähdytyksen lämmönvaihtimen kautta. ::) Olettaen tietysti että koneen logiikka on molemmissa samanlainen ja koneen liitäntöihin tulee sähköt silloin kuin kuuluukin... Sähkökytkennät molempiin malleihin on netissä nähtävillä ja olettaisin että tuon vaihtimen ja vaihtoventtiilinkin saa ostettua jostain täysin samanlaisena kuin mitä se on koneessa sisällä.
Tässä näkyy millainen tuo kone on toiminnaltaan, vasemmalla jäähdyttävä malli ja oikealla normimalli:
(https://i.imgur.com/QwjUyNT.png)
Ahtaan näköinen...
(https://i.imgur.com/1xjcNEU.png)
Kuva täältä: https://www.eibmarkt.com/Files/Datenblatt/WPC%207%20cool.pdf
Ja tässä jäähdytyksen vaihtoventtiilin kytkentä, näyttää olevan releellä ohjattu. Piece of cake siis. Kuva aukeaa klikkaamalla suuremmaksi ::)
(https://i.imgur.com/V83Ukeb.png)
M5 Moottori, vaihtoventtiili lämmitys/jäähdytys
K3 Rele, keruuliuoksen suunnanvaihtoventtiili
Pystyyköhän tuota K3:sta ajamaan "reletestin" kautta?
Kytkentä täältä: https://www.stiebel-eltron.fi/content/dam/ste/cdbassets/current/bedienungs-_u_installationsanleitungen/WPF_04-16__cool___1dd519c0-fa79-11e5-868c-005056a95add.pdf
-
Kaivoin huvikseen osatkin, enää ei tarvita kuin joku hullu toteuttamaan tuo.. :D 8)
Rele K3 240684 Relais 1WE 16A/220V
Sijainti:
(https://i.imgur.com/yhGgwsT.png)
Vaihtoventtiili/umschaltventil: 098011 Einzeln n. lieferbar
(https://i.imgur.com/E6rGP5i.png)
40 levyinen levylämmönvaihdin: 264148 Wärmeaustauscher 40 Pl.
(https://i.imgur.com/JRqM1Ge.png)
-
Joo...Olen testaillut tuota liuospumppua säädellä ja kyllä se vaikuttaa...Säädin eilen minimille 20% teholle ja nyt menolämpötila jäi jäähdytyksessä 15 asteen tietämille (juuri sillä hetkellä dew point oli 15,2c ), kun liuospumppu kävi. Veikkaan, että tuo kone reagoi liian hitaasti noihin lämpötilan muuttumisiin ja siksi liuospumppu sammuu liian myöhään ja kieroon menee hetkeksi tuota ylikylmää.
Riittänee pienen käyttöveden tekemiseen tuo 20% tehokin...
Tosiaan kaikki toiminnot on tuossa stiebelin pumpussa. Tuskin tuossa cool mallissa paljon eroavaisuuksia on normaaliin...
Vara ja T-Man voisi katsoa miten heidän Stiebel käyttäytyy, niin tietäisin, että onko minulla joku buginen firmis sisällä.
-
Vara ja T-Man voisi katsoa miten heidän Stiebel käyttäytyy, niin tietäisin, että onko minulla joku buginen firmis sisällä.
Vastataan täälläkin, että kyllä se tänään sellaista 13 asteista puski aamulla kiertoon, Kastepiste täällä tänään noin 17% ilmankosteuden ollessa siinä 70%.
Mulla on pumput kaikki 100%, mutta voisin kyllä mielenkiinnosta vähän laskeakkin.
-T
-
Jep...Eli kyllä se on sitten ihan normaalia toimintaa minullakin. Kylmää pusketaan kiertoon vähän reilummin ja siitä se sittten nopeasti tasaaantuu kierrossa, kun liuospumppu sammuu.. Minä palautin liuospumpun 100% teholle, ettei häiritse tuota lämpimän vedon tekoa.
-
Tännehän on tullut paljon viestejä, itse ei ole näin kesälomalla ehtinyt oikein ""somettamaan"...
Pitää nyt illalla vähän kans katsoa noita lämpötiloja, mielestäni menovesi ei ole ainakaan paljoa alle 15 ast. ollut, ainakaan jakotukeissa ei ole ollut hikoilua. Meillä on siis sillä vanhemmalla ohjaintaululla varustettu pumppu. Tosin jotenkin nyt tuntuu, ettei viilentäisi niin tehokkaasti kun aluksi, vaukuttaako tämä kun ainakin täälläpäin tuo ulkoilma on muuttunut kosteammaksi, eli olisiko tuo kastepistelämpötila noussut ja ei voi enää lykätä niin kylmää kiertoon? Pitää tutkia.
-
Joo..Jos esim. lattiin pyynti on 19 ja hystereesi 4, niin liuospumppu käynnistyy, kun menovirta on 23c tai paluu siinä 23,4.
Tuolla hetkellä, kun pääset katsomaan paluuvirtaustakin, niin näet miten alas asti se menee. (pari viimmeistä astetta tippuu hitaasti.) Ei minullakaan jakotukki huurru, kun tuolla hetkellä, kun käy kylmimmässäs pisteessä. Hetken päästä se on ihan kuiva, kun vesi taas lämpenee.
-
Ei minullakaan jakotukki huurru, kun tuolla hetkellä, kun käy kylmimmässäs pisteessä. Hetken päästä se on ihan kuiva, kun vesi taas lämpenee.
En usko että sillä että kiertoon menee hetken kastepisteen alapuolella olevaa nestettä on mitään merkitystä vaan tuo kondenssi muuttuu hetkessä samaan olomuotoon missä oli jo hetkeä aiemmin. Ja mikäli ymmärsin tämän värkin toiminnan oikein niin oikeastaan tarkkaanottaen kuinka tarkka tuollainen seinän FEK-ohjain oikein on?
Eikös tämä oleta vain että jokapaikassa vallitsee sama kastepiste kuin huoneilmassakin? Vai ottaako tuo vain sen huomioon että lämminhuoneilma ei kondensoi lattianpintaan? Tämä on ainakin helppo selvittää mutta onko järjestelmä niin fiksu että se ymmärtäisi jotain siitä jos lattian jossain pisteessä kosteus olisikin korkeammalla kuin FEK:n kohdalla. Eikö tällöin kondesoimista voi tapahtua jossain muualla? Voipi olla että en osaa selittää tätä mutta ehkä joku saa ajatuksesta kiinni... ::)
Eikö tämä ole se FEK-ohjain?
(https://www.stiebel-eltron.fi/content/dam/ste/products/details/pic00000704-00.png)
-
Tuo on tosiaan FEK. Siinä on ilmankosteuden ja lämpötilan sensori.
Minulla on tuollainen lämmitystä varten, mutta minulla ei ole lattiaviilennystä.
Olettaisin, että ohjausalgoritmi huolehtii, että lämpötila ei FEKin kohdalla pääse lähelle kastepisteen muodostumista.
Hetkittäisellä konedenssilla jakotukkiin ei liene merkitystä (kunhan pisaroita ei jatkuvasti putoile lattialle, joka ei ole vesieristetty kunnnolla). Eihän näissä lämmityksessäkään menoveden lämpötilaa kontrolloida. Lattialaattaan viedään/tuodaan lämpöenergiaa ja lämpötilat tasaantuvat betonilaatan massaan.
Kai teoreettisesti on tosiaan mahdollista, että jossain muualla voisi jo olla kastetta. Minulla on käsitys, että kosteus pyrkii nousemaan ylöspäin ilmassa. Siksi lienee epätodennäköistä, että ilmassa oleva kosteus tiivistyisi lattiaan, jos FEKin asennuskorkeudella näin ei tapahdu. Tällöin kosteus lattiassa pitäisi olla peräisin jostain muualta kuin ilmasta (eli tulla alapohjasta tai jostain).
Itse olen pitänyt tuota lattiaviilennystä vähän riskialttiita, vaikka se ison pinta-alan vuoksi olisi varmaan tehokas. Se ei kuitenkaan poista kosteutta ilmasta, kuten puhallinkonvektori/ILP, joten ihmisen kokema vaikutus ei ehkä ole yhtä tehokas.
-
Kai teoreettisesti on tosiaan mahdollista, että jossain muualla voisi jo olla kastetta. Minulla on käsitys, että kosteus pyrkii nousemaan ylöspäin ilmassa. Siksi lienee epätodennäköistä, että ilmassa oleva kosteus tiivistyisi lattiaan, jos FEKin asennuskorkeudella näin ei tapahdu. Tällöin kosteus lattiassa pitäisi olla peräisin jostain muualta kuin ilmasta (eli tulla alapohjasta tai jostain).
Itse olen pitänyt tuota lattiaviilennystä vähän riskialttiita, vaikka se ison pinta-alan vuoksi olisi varmaan tehokas. Se ei kuitenkaan poista kosteutta ilmasta, kuten puhallinkonvektori/ILP, joten ihmisen kokema vaikutus ei ehkä ole yhtä tehokas.
Niin... eräässä talossa missä kävin joskus 5v sitten, jäähdytyksen piirissä oli koko talo, pesuhuonetta myöden. Sehän tässä tosiaan oli että jäähdytys ei taida olla kuin maks muutaman asteen lattian pinnan lämpötilassa. Mutta kuten sanoitkin että oikein tukalalla kelillä kun kosteus on "tapissa" niin millaiset mahdollisuudet tälläisellä on sitten jäähdytellä? Ehkä joku jolla on kokemusta osaa kertoa? Omat tutut tuolloin kehuivat vaikka eivät kovinkaan paljoa tuosta järjestelmästä tienneet.
-
Kelit lämpeää ja taas palautui mieleen lattiaviilennys. Mitenkään ei onnistu ostamaan putkiliikkeistä valmista systeemiä niin täytyy jo hätäpäissään alkaa miettimään omaa kyhäelmää. Mietitään nyt ensin tuota lämmönvaihtimen asennusta viinalinjaan. Putki on 40mm ja lattiaa lämmittäessä viinan dt on luokkaa 6c. Paljonkohan sopiva levylämmönvaihdin ahdistaisi lisää jos sen vaan tyynesti kytkisi viinaputken väliin ilman lisälenkkiä? Vai onko lisälenkki se mitä haetaan? Vai onko ilman muuta fiksuinta laittaa kierto niin että viina ei kierrä kokoaikaa maalämpöpumpun sisuksien kautta eli ottaisi t-haaralla tulosta syötön ja laittaisi t-haaralla kaivoon menevään paluun? Tuo vaatinee yhden takaiskun perusviinapiiriin joka sekin ahdistaa mutta ahdistaako liikaa? Piirtäkääs joku fiksu kytkentäkuva viinapuolen lämmönvaihtimen asennuksesta, oma kiertovesipumppu sille.
-
Minulla on oheinen kytkentä.
Se ei ole lattiaviilennykseen vaan viilennyskonvektorille. Samanlainenhan se kytkentä voi olla myös lattiaviilennykseen.
Siksi tällainen kytkentä kun halusin että viilennyspiiri ei ole fyysisessä kontaktissa maapiirin kanssa. Tämä siksi kun putket kulkevat kylmän vintin kautta ja jäätyvät talvella.
Takaisku kannattaa ottaa "numeroa" suurempi kuin mitä on putkikoko.
Minä lisäksi viilasin virtausaukon mahdollisimman isoksi ja samalla pyöristelin terävät kulmat pois.
ATS
-
Asian sivusta kysyisin onko kiertopumpun/nesteen virtaussuunnalla jäähdytyskennoille merkitystä?
Tarkoitan sitä kun seppaantin piirroksessa kiertopumput on niinpäin että painepuoli on ylöspäin lämmönvaihtokennolle?
Silloin kennossa on jonkinlainen ylipaine
Tuleeko ilmauksen kanssa ongelmia jos kiertopumpun imu on lämmönvaihtokennolta alaspäin ja kennossa on imupuolen aikaansaama alipaine?
Tuntuisi että kennon ilmaus olisi hankalampaa jos kennossa on alipaine kiertopumpun käydessä
Tai onko virtaussuunnalla merkitystä jäähdytyskennoissa?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8175.0;attach=12103;image
-
Tuleeko ilmauksen kanssa ongelmia jos kiertopumpun imu on lämmönvaihtokennolta alaspäin ja kennossa on imupuolen aikaansaama alipaine?
Tuntuisi että kennon ilmaus olisi hankalampaa jos kennossa on alipaine kiertopumpun käydessä
Tällä kytkennällä sai ilmat kohtuu helposti pois.
Putkiston ylimmässä kohdassa on ilmaukset ja tasopaisunta-astia.
ATS
-
Mitäs jos paluupuoli menisi tuohon kaivoon menevään putkeen? Silloin viina ei kiertäisi koko kesää maalämpöpumpun läpi aiheuttaen mahdollisesti kondenssikosteutta?
-
Mitäs jos paluupuoli menisi tuohon kaivoon menevään putkeen? Silloin viina ei kiertäisi koko kesää maalämpöpumpun läpi aiheuttaen mahdollisesti kondenssikosteutta?
Itse lämpöpumpun käydessä tulee paluupuolelle lisää keruuputkiston virtausvastus.
Etenkin tilanteissa missä kierrätyspumppu on pienitehoinen, loppuu virtaus lattianjäähdytykseen.
Tosin kesällä kun jäähdytystä tarvitaan käy lämpöpumppu vain harvakseltaan, on haitta vähäinen.
ATS
-
Tuo ei välttämättä haittaisi mitään. Ohjausta ajattelin nimittäin niin että lattiapiiri pyörisi 24/7 maalämpöpumpun omalla kiertovesipumpulla ja jonkinlainen säädettävä termostaatti kytkisi lattiaviilennyksen päälle kun vesi nousisi esim 23 asteeseen. Silloin ei haittaisi vaikka lattiaviilennyksen kierto olisi vaisua käyttövettä tehdessä, sehän jopa vähän turvaisi että viilennys ei olisi niin rajua käyttöveden teon hetkellä joka kuitenkin muodostuu hallitsemattomaksi hetkeksi viilennyksen osalta viinan virratessa täysillä. Kastepiste on kuitenkin olemassa. Tähän aika monta kysymysmerkkiä???????
Mistähän löytäisi tuommoisen ikäänkuin käänteisen termostaatin joka osaisi kytkeä virrat tuolle ylimääräiselle lattiaviilennyksen pumpulle? Eli joku anturi joka mittaa vaikka putken pinnasta lämpöä ja sitten kun lämpö nousee niin virrat kytkeytyy, onkohan tuommoisia maailmassa?
Joku muu idea ohjaukseen?
-
Mistähän löytäisi tuommoisen ikäänkuin käänteisen termostaatin joka osaisi kytkeä virrat tuolle ylimääräiselle lattiaviilennyksen pumpulle? Eli joku anturi joka mittaa vaikka putken pinnasta lämpöä ja sitten kun lämpö nousee niin virrat kytkeytyy, onkohan tuommoisia maailmassa?
Joku muu idea ohjaukseen?
Vaikkapa lattialämmitystermostaatti jossa on vaihtokosketin.
Viilennykäytössä voi käyttää kosketinta joka sulkeutuu kun lämpötila nousee asetusarvoon.
Lämmityskäytössä voi käyttää kosketinta joka avautuu kun lämpötila nousee asetusarvoon
-
Vaikkapa lattialämmitystermostaatti jossa on vaihtokosketin.
Tarkoittaako tuo että fiksummat näytöllä varustetut ei käy? Onko linkkiä johonkin malliin mikä on asennettavissa pintarasiaan?
-
Minulla on oheinen kytkentä.
Se ei ole lattiaviilennykseen vaan viilennyskonvektorille. Samanlainenhan se kytkentä voi olla myös lattiaviilennykseen.
Siksi tällainen kytkentä kun halusin että viilennyspiiri ei ole fyysisessä kontaktissa maapiirin kanssa. Tämä siksi kun putket kulkevat kylmän vintin kautta ja jäätyvät talvella.
Takaisku kannattaa ottaa "numeroa" suurempi kuin mitä on putkikoko.
Minä lisäksi viilasin virtausaukon mahdollisimman isoksi ja samalla pyöristelin terävät kulmat pois.
ATS
Miten käyttäytyy "normaali" -17 aateen altian naturetti jos sen länpötila laskee alle jäätymispisteen. Pamahtaako suoraan jäähän vai sohjoutuuko? Lähinnä halkaiseeko patteria jos on ivpatteri ilman erillistä piiriä tai liian miedolla seoksella? Ei kuitenkaa ole järkeä pyörittää talvella esilämmitystä aina lämpötilan ollessa alle -17?
-
Miten käyttäytyy "normaali" -17 aateen altian naturetti jos sen länpötila laskee alle jäätymispisteen. Pamahtaako suoraan jäähän vai sohjoutuuko? Lähinnä halkaiseeko patteria jos on ivpatteri ilman erillistä piiriä tai liian miedolla seoksella? Ei kuitenkaa ole järkeä pyörittää talvella esilämmitystä aina lämpötilan ollessa alle -17?
Minulla on viilennyspiirissä n. 30% Naturetti.
Putket tavallista siniraitaista ja vain putket ovat jäätymiselle alttiit.
Ollut nyt 5 vuotta ja jäätyminen ei ole aiheuttanut ongelmia.
Ei pamahda suoraan jäähän vaan vähitellen sohjoutuu.
Todennäköisesti tilavuus kasvaa joten pitää olla paisunta-astia.
IV-patterista ei kokemuksia.
ATS
-
Jos lämmönvaihtimen tilaa esim tuolta
https://profil.fi/lammonvaihtimet/levylammonvaihtimet
niin käykö tuo 109€ malli? Hinnalla nyt ei sinänsä ole väliä kun puhutaan noin edukkaista värkeistä mutta liittimet ja varsinkin tehot vissiin on tarkoitukseeni sopivat? Vain yläkertaa ~150neliöö on tarkoitus viilentää, alhaalla on viileä luonnostaan.
-
No niin, nyt on romua maailmalta tilattu, kiertovesipumppu, vaihdin, takaisku, sulkuja ja säkillinen liittimiä, uusi paisarikin, toivottavasti osuu maaliin. Työtkin on jo aloitettu riisumalla viinan tuloputki kaikista eristeistä, pientä kondessia luvassa sen aikaa kun rojut tulee. Asennus on tarkoitus suorittaa melkeinpä heti kun kaikki on saapuneet. Viinapuoli ainakin onnistuu omatoimisesti mutta vesipuolella saattaa tulla komposiittiliittimien kanssa ongelmaa. Putkari aloitti kuukauden loman juuri joten sieltä ei apua liikene.
Lämmönvaihtimen ohituslenkin teen 22mm kuparilla ja viinapiirin pätkän 35mm kuparilla. Vaihtimeksi tulee paljon isompi kun tuo edellisen viestin malli. Tässähän pelataan aika pienillä lämpötilaeroilla, kaivo äkkiä n.10 ja lattia n.20 joten täytyyhän siinä potkua olla. Toisaalta viilennystehontarpeeksi tuli vain 1.16kw joten eipä tuolta paljoa vaadita.
Termostaattia täytyy kysyä sähkäreiltä, onneksi on viisi tuttua sellaista joten kyllä se tästä.
-
Onko sulla Nakke uuden mallinen kone vai ns. vanha?
-
Uuden, ja maahantuojaa sekä paria jälleenmyyjää on hätistelty jotta olisi saanut coolin kamat sisään. Olisi se mahdollista mutta ei noita saa käytännössä edes vilkaiseen kohdetta. Nyt kun tuo on kuusi vuotias niin ei huvita sinne enää mitään asentaa.
-
Taitaa olla kallistakin hommata joku ihmettelemään... ja sitten ehkä muuttelemaan sisäisiä kytkentöjä jne.
-
No niin, nyt on romua maailmalta tilattu, kiertovesipumppu, vaihdin, takaisku, sulkuja ja säkillinen liittimiä, uusi paisarikin, toivottavasti osuu maaliin. Työtkin on jo aloitettu riisumalla viinan tuloputki kaikista eristeistä, pientä kondessia luvassa sen aikaa kun rojut tulee. Asennus on tarkoitus suorittaa melkeinpä heti kun kaikki on saapuneet. Viinapuoli ainakin onnistuu omatoimisesti mutta vesipuolella saattaa tulla komposiittiliittimien kanssa ongelmaa. Putkari aloitti kuukauden loman juuri joten sieltä ei apua liikene.
Lämmönvaihtimen ohituslenkin teen 22mm kuparilla ja viinapiirin pätkän 35mm kuparilla. Vaihtimeksi tulee paljon isompi kun tuo edellisen viestin malli. Tässähän pelataan aika pienillä lämpötilaeroilla, kaivo äkkiä n.10 ja lattia n.20 joten täytyyhän siinä potkua olla. Toisaalta viilennystehontarpeeksi tuli vain 1.16kw joten eipä tuolta paljoa vaadita.
Termostaattia täytyy kysyä sähkäreiltä, onneksi on viisi tuttua sellaista joten kyllä se tästä.
Homma etenee mutta ihan noissa suunnitelmissa en pysynyt. Viinapuoli kytketty, teinkin kaiken 35 kuparilla ja omaa sävellystä tuli se että täyttösarja on nyt lisälenkin ylimmässä kohdassa vaakasuorassa. Laitoin sen sinne kun se on vain tuumasta niin ei ole talvella muutenkin ahdistavaa kiertoa puristamassa. Laitoinpa sen vielä pumppuliitännät ja suodatinluukku ylöspäin niin oli suhteellisen helppo kaadella kokispullolla suodattimen luukosta maapiiri täyteen raakaa naturettia ja sitten puutarhaletkulla nostaa paine 1.5 kiloon. Sitten vaan tunnin päästä täyttöyhteen toisesta hanasta pikkunen pöhäys ilmaa pois hanaa raottamalla ja valmista tuli, ei lirise eikä lorise eikä aamulla tullut lisää ilmaa pois.
Kysyttävää. Laitoin suositusten mukaisesti takaiskun pykälää isommasta eli 1.5 tuumaisesta, siis 40mm.
Takaisku on Hela merkkinen ja kädessä kun sitä hypistelin niin se vaikutti aika kireäjousiselta ja kaiken lisäksi luukku on kovin pieni ja sulku jää noin puoliksi luukun eteen. Pikapohdinnan jälkeen päätin lyhentää jousta kaksi kierrosta ja sahata korkissa olevaa kiinteää ohjainliukuputkea 11mm lyhemmäksi jolloin sulku aukeaa koko luukun täydeltä. Nyt kuitenkin kävi niin että takaiskuventtiili nakuttaa todella kovaa ja nopealla taajuudella, ehkä 5 iskua sekunnissa. Onko kokemusta miten venttiilin nakutuksen saa pois, voiko jousella vaikuttaa asiaan? Lähinnä poistamalla se kokonaan. En haluaisi ennallistaa luukun kovin vajaata liikettä.
Vaikka täyttö ja paineistus on nyt hyvin helppoa niin en viitsisi joka konstia koittaa jos jollain olisi valmis vastaus.
Tuossa kakkoskuva näyttää minkäläinen venttiili on rakenteeltaan.
https://www.talotuote.fi/TAKAISKUVENTTIILI-JOUSELLA-1/2-HELA-4125-EM
-
Homma etenee mutta ihan noissa suunnitelmissa en pysynyt. Viinapuoli kytketty, teinkin kaiken 35 kuparilla ja omaa sävellystä tuli se että täyttösarja on nyt lisälenkin ylimmässä kohdassa vaakasuorassa. Laitoin sen sinne kun se on vain tuumasta niin ei ole talvella muutenkin ahdistavaa kiertoa puristamassa. Laitoinpa sen vielä pumppuliitännät ja suodatinluukku ylöspäin niin oli suhteellisen helppo kaadella kokispullolla suodattimen luukosta maapiiri täyteen raakaa naturettia ja sitten puutarhaletkulla nostaa paine 1.5 kiloon. Sitten vaan tunnin päästä täyttöyhteen toisesta hanasta pikkunen pöhäys ilmaa pois hanaa raottamalla ja valmista tuli, ei lirise eikä lorise eikä aamulla tullut lisää ilmaa pois.
Kysyttävää. Laitoin suositusten mukaisesti takaiskun pykälää isommasta eli 1.5 tuumaisesta, siis 40mm.
Takaisku on Hela merkkinen ja kädessä kun sitä hypistelin niin se vaikutti aika kireäjousiselta ja kaiken lisäksi luukku on kovin pieni ja sulku jää noin puoliksi luukun eteen. Pikapohdinnan jälkeen päätin lyhentää jousta kaksi kierrosta ja sahata korkissa olevaa kiinteää ohjainliukuputkea 11mm lyhemmäksi jolloin sulku aukeaa koko luukun täydeltä. Nyt kuitenkin kävi niin että takaiskuventtiili nakuttaa todella kovaa ja nopealla taajuudella, ehkä 5 iskua sekunnissa. Onko kokemusta miten venttiilin nakutuksen saa pois, voiko jousella vaikuttaa asiaan? Lähinnä poistamalla se kokonaan. En haluaisi ennallistaa luukun kovin vajaata liikettä.
Vaikka täyttö ja paineistus on nyt hyvin helppoa niin en viitsisi joka konstia koittaa jos jollain olisi valmis vastaus.
Tuossa kakkoskuva näyttää minkäläinen venttiili on rakenteeltaan.
https://www.talotuote.fi/TAKAISKUVENTTIILI-JOUSELLA-1/2-HELA-4125-EM
Aikaisemmissa ketjuissa on todettu, että läppäventtiilit näyttäisivät olla sopivia tähän tarkoitukseen.
Kuvassa yksi.
-
Läpällistä ei ollut tukussa, lieneekö maailmassakaan 1.5 tuumaisena.
Eikä huvittaisi vaihtaakaan kun tuota nykyistä pystyy roplaamaan kun vaan tietäisi mitä sille tekee.
-
Kysyttävää. Laitoin suositusten mukaisesti takaiskun pykälää isommasta eli 1.5 tuumaisesta, siis 40mm.
Takaisku on Hela merkkinen ja kädessä kun sitä hypistelin niin se vaikutti aika kireäjousiselta ja kaiken lisäksi luukku on kovin pieni ja sulku jää noin puoliksi luukun eteen. Pikapohdinnan jälkeen päätin lyhentää jousta kaksi kierrosta ja sahata korkissa olevaa kiinteää ohjainliukuputkea 11mm lyhemmäksi jolloin sulku aukeaa koko luukun täydeltä. Nyt kuitenkin kävi niin että takaiskuventtiili nakuttaa todella kovaa ja nopealla taajuudella, ehkä 5 iskua sekunnissa. Onko kokemusta miten venttiilin nakutuksen saa pois, voiko jousella vaikuttaa asiaan? Lähinnä poistamalla se kokonaan. En haluaisi ennallistaa luukun kovin vajaata liikettä.
Minulla on samanlainen takaisku.
Virittelytkin suurin piirtein samat kuin Nakkella
Ja toimintakin oli samanlaista.
Kun otin vieterin kokonaan pois niin ei enää pärise ja sulkeutuu tarvittaessa.
Venttiili on vaakasuorassa putkessa niin painovoima sulkee tai viimeistään takaisin päin kiertävä virtaus.
ATS
-
Eli minäkin koitan ilman jousta. Tuo minun on pystyputkessa jolloin sulkeutuminen pitäisi sujua myös ilman jousta.
-
Ja kyllä. Takaiskun kolinat lähti kun jousen poisti. Todella hyvä ja nopea täyttää kokispullolla suodattimen reiästä piiri. Laitoin vielä painemittarinkin asentaen näiden viestien välisenä aikana. Hommaa helpottaa että laitoin eilen sulun paisarin päälle jolloin viinaa tulee vain vajaa ämpärillinen.
-
Vaikkapa lattialämmitystermostaatti jossa on vaihtokosketin.
Viilennykäytössä voi käyttää kosketinta joka sulkeutuu kun lämpötila nousee asetusarvoon.
Lämmityskäytössä voi käyttää kosketinta joka avautuu kun lämpötila nousee asetusarvoon
Tuommoista ei meinaa löytyä, kolme sähkäriä oli tietämättömiä samoin yksi sähköliike. Normi lattiatermari ja joku rele olisi kyllä kuulemma ratkaisu tai din kiskoon laitettava malli. Sääli kun ei ole sitä din kiskoa tuolla eikä viitsisi viritellä mitään releitäkään, ja kai nekin din kiskon vaatisivat. Mutta jatketaan etsintää.....
-
Eli joku anturi joka mittaa vaikka putken pinnasta lämpöä ja sitten kun lämpö nousee niin virrat kytkeytyy, onkohan tuommoisia maailmassa?
Näyttäisi jokunen löytyvän ;)
https://www.talotarvike.com/danfoss-at-pintatermostaatti-danfoss-p42961
https://www.wexon.fi/tuotteet/lampotila/termostaatit/pintatermostaatit/
-
Nuo ei käy, hystereesi ei voi olla luokkaa 3.7 astetta, ei edes 2.0 mikä noista tarkimmassa on. Kyllä vaatimuksena on joku normaalin lattiatermarin suuruusluokka eli ~0.2 astetta.
Tänään tuli kytkettyä lattiapuolikin tuosta viritelmästä, yllätyksiltä ei vältytty. Stiebelin päältä lattiajakotukille lähtevä joustoputki piti avata toisesta päästä. Putki tuntui rapsakalta kun siitä otti kiinni vaikka sitä ei juuri liikuttanut. No, ruuvasin liitoksen auki ja vilkaisin taskulampulla sinne sisään, ei hyvältä näyttänyt. Siellä näytti olevan jotain metallikaaren tyylisiä irtoliuskoja, eikun putki irti toisestakin päästä ja tähystelyä kohti aurinkoa. Ei näkynyt läpi joten lautanen alle ja pientä taittelua jolloin alkoi tapahtumaan, putkesta tuli metallisilppua aika rapsakasti. Lautasella on ehkä kolmasosa kokonaismäärästä, loput kun piti irroittaa pulloharjalla niin en viitsinyt nähdä vaivaa niiden todentamiseen vaan hinkkasin suoraan isoon roskikseen. Hyvä tuli ja aurinkokin näkyi mukavasti. Pakkohan se oli sitten se toinenkin letku irroittaa ja puhdistaa, tasan sama juttu. Harmittaa että viinapiirin letkuja en huomannut tutkia, tai toisenhan vain avasinkin. Olettaisin että niissä on sama juttu joten irroitettavahan nekin on jossain vaiheessa. Tuommoinen moska ei ole hyvästä lattiaputkessa, lämmönvaihtimessa, kiertovesipumpuissa eikä muuallakaan. Nämä joustoputket tulevat käsittääkseni jokaisen Stiebelin mukana joten joltain pitäisi niinsanotusti perseet tervata.
https://aijaa.com/Yz3p1j
-
Avasin aamusta viinapiirin joustoputket. Ne ovatkin näköjään isompaa putkea ja kunnoltaan virheettömät. Näyttivät sisäpinnaltaan niin sileiltä että ovat varmaan eri materiaalia kun lämmityspiirin joustoputket.
-
Tuossa kun tuli heinäkuun helteilla koeponnistettua lattiaviilennystä niin jotenkin näin homma pelasi kun se oli ollut muutaman päivän päällä.
Ulkona päivällä ~26-28
Lattiaan meni ~18 ja sieltä tuli vajaa 20 asteista, dt 1.7 ja virtaus 24.3l/min
Lattian pintalämpö ~20-20.5
Huoneilma~22-22.4
Kosteus ulkona päivällä~70 ja yöllä~90%, sisällä ~60%
Kaivosta tuli 11.5 ja sinne meni 19 asteinen viina.
Yhteenvetona noista voisi sanoa että tuo 22 huoneilma tuntuu liian kylmältä mutta kuhan testailin riittääkö eväät.
Vain yläkertaa eli asuinkerrosta viilennettiin koska alhaalla on muutenkin viileä kun se on puoliksi maan alla.
Kosteuspisteen takia kun lattiaan menovettä ei voi laskea kovin viileäksi niin lattiakierto täytyy pitää täysillä, aivan kuten se on ollutkin kun olen koittanut viilentää alakerran lattialla yläkerran lattiaa mikä tuokin onnistuu melko hyvin vanhassa talossa. Samasta syystä ulkoiseksi viinapumpuksi ostamani 11metrisellä nostolla varustettu pumppu täytyy pitää pienimmällä jolloin virrankulutus on huimat 8w pistorasiamittarissa. Eli valtavan paljon pienempi viinapumppu olisi riittänyt. Viinan lämmin tulo johtunee tuosta että viina kerkenee lämpiämään putkessa tullessaan kun vieressä menee alas lähes 20asteinen tuotos. Mutta jos viinapumpun laittaa vähänkään isommalle niin silloin lattiaan meno tippuu kymmenissä sekunneissa alle kastepiteen eli tuonne reiluun kymmeneen asteeseen ja tuloviinakin on samantien sitten alle 10 asteista. Lämpimän käyttöveden tekohetki ei ole ongelma kun silloin lattiakierto pysähtyy vaihtoventtiilin ollessa toisessa asennossa.
Huonekosteus tippuu viiletessään muutaman prosentin eikä tuntunut mitenkään kostealta.
Lattiat kun on laattaa niin ne tuntui jalkapohjaan melko kylmältä mutta tuolloin helteiden aikaan ei ollenkaan epämiellyttävältä, lähinnä erikoiselta ja naurettavalta, välillä piti jopa makailla selällään lattialla ja ihmetellä. Nyt kun ilmat on viilenneet niin tuommoinen lattia tuntuisi pahalta ja epämiellyttävältä, toisaalta ihan noin kylmäksi ei olisi tarvinnut viilentää. Viilentäessä minulle riittää 23-23.5 sisälämpö.
Hyvää tuossa on että kaikkialla on viileätä, vuosina 1991-2014 viilensin ilmalämpöpumpulla mutta silloin aina makkarit lämpeni yöllä kun ovia on tapana pitää kiinni. Silloin joutui myös vetämään olkkarin ylikylmäksi jotta muualla olisi sopivaa, lisäksi opin vihaamaan sitä puhinaa, kylmää puhallusta ja ilmalämpöpumppujen lyhyttä käyttöikää unohtamati ulkoyksikön ulkonäköhaittaa. Itselleni sopii paremmin tämä viilennysmalli.
Ohjaus on nyt hoidettu niin että jos lattiasta tulo tippuu alle 18 asteen niin viinan kierrätys pysähtyy, tämä on varona kastepisteen takia. Muuten viilennystä hoitaa langaton pistorasiatermostaatti.
Onneksi tuli aikoinaan kun puolivahingossa laitettua kosteisiin tiloihin putkien kaveriksi vastukset niin saa nuo alakerrassa olevat tilat aina miellyttäviksi.
-
... Lattiaan meni ~18 ja sieltä tuli vajaa 20 asteista, dt 1.7 ja virtaus 24.3l/min...
Jäähdytysteho oli noilla arvoilla suunnilleen 2,8 kW.
Oli ilmeisesti se viilennysteho, joka noissa olosuhteissa oli tarpeenkin.
-
Tai tämä viilennys on siis mallia on/off ja ei se kokoaikaa tuossa käynyt huonetermarin välillä pätkien mutta varmaan käydessä se antoteho on tuo, käyntiaika näppituntuman mukaan reilut 50%. Eli talon yläkerran tarve jotain puolet tuosta.
-
Itse laittaisin lattiaviilennyksen kanssa myös ronskisti mitoitetun tuloilmakennon nappaamaan korvausilmanvaihdosta ylimääräisen kosteuden pois ja yrittäisin toimittaa kennoille niin kylmää maaliuosta kuin maasta tulee (ja maalämpöpumppu vielä ajoittain kylmentää hiukan lisää, jos liuos otetaan lähtöpuolelta). Jollei talossa ole aivan erityistä kosteuskuormaa, tuo luultavasti poistaa kondensioriskin lattiapiiriltä ilman sen kummempia säätöjäkin.
Itsellä on tuloilmakennot korvausilmaventtiileissä yhdistettynä huonekohtaisiin pienellä nopeudella käytettäviin puhallinkonvektoreihin (radiaattorilämmitys ja poistoilmanvaihto), eivätkä nuo konvektorit kondensoi käytännössä yhtään (päätellen, mitä kondenssiputken päästä ei tule), vaikka tuloilmakennot tiputtavat loppukesästä koko ajan kondenssivettä. Tavanomaisella lto-laitteen kennolla voi tuloilman lämmittää uudelleen ja ilmaiseksi sen verran, että tuloilmakanavat eivät tarvitse erityistä lisäeristystä ulkopuolen kondenssin estoon (jolloin jäähdytys jäisi lattiaviilennyksen vastuulle melkein kokonaan), mutta jäteilmakanava saattaa edellyttää lisäeristystä yläpohjan osalta.
-
Tuommoinen kenno minun olisi tosi helppo laittaa, koneet on asemoitu niin että asennus onnistuisi helposti.
Mutta ei sille kyllä mitään tarvetta ole, voisin kuvitella että lattiaan ei tarvitse ikinä päästää alle 19asteista vettä kun tyytyy 23 asteen sisälämpöön joka ei tunnu kesällä vielä liian kylmältä. Ja tuolla 19 asteisella kondessia ei tule tapahtumaan 23 asteen sisätiloissa.
Nuo testivedot tuli kuitenkin ajeltua suurinpiirtein kosteimmissa mahdollisissa oloissa ylikylmäksi vetäen eikä oltu lähelläkään kastepistettä.
-
Nuo ei käy, hystereesi ei voi olla luokkaa 3.7 astetta, ei edes 2.0 mikä noista tarkimmassa on. Kyllä vaatimuksena on joku normaalin lattiatermarin suuruusluokka eli ~0.2 astetta.
Tänään tuli kytkettyä lattiapuolikin tuosta viritelmästä, yllätyksiltä ei vältytty. Stiebelin päältä lattiajakotukille lähtevä joustoputki piti avata toisesta päästä. Putki tuntui rapsakalta kun siitä otti kiinni vaikka sitä ei juuri liikuttanut. No, ruuvasin liitoksen auki ja vilkaisin taskulampulla sinne sisään, ei hyvältä näyttänyt. Siellä näytti olevan jotain metallikaaren tyylisiä irtoliuskoja, eikun putki irti toisestakin päästä ja tähystelyä kohti aurinkoa. Ei näkynyt läpi joten lautanen alle ja pientä taittelua jolloin alkoi tapahtumaan, putkesta tuli metallisilppua aika rapsakasti. Lautasella on ehkä kolmasosa kokonaismäärästä, loput kun piti irroittaa pulloharjalla niin en viitsinyt nähdä vaivaa niiden todentamiseen vaan hinkkasin suoraan isoon roskikseen. Hyvä tuli ja aurinkokin näkyi mukavasti. Pakkohan se oli sitten se toinenkin letku irroittaa ja puhdistaa, tasan sama juttu. Harmittaa että viinapiirin letkuja en huomannut tutkia, tai toisenhan vain avasinkin. Olettaisin että niissä on sama juttu joten irroitettavahan nekin on jossain vaiheessa. Tuommoinen moska ei ole hyvästä lattiaputkessa, lämmönvaihtimessa, kiertovesipumpuissa eikä muuallakaan. Nämä joustoputket tulevat käsittääkseni jokaisen Stiebelin mukana joten joltain pitäisi niinsanotusti perseet tervata.
https://aijaa.com/Yz3p1j
Ellen nyt aivan väärin muista niin seppaant rassasi myös jonkun naapurinsa konetta ja siellä myös tuollainen joustoputki oli moskaa täynnä.
-
Silloin talvella ainoastaan taivuteltiin letkua ja samalla kuului iloinen rallatus kun nokareet matkusti kohti taloa.
Tarkoitus oli että kesällä vaihdettaisiin letkut.
Joku aika sitten oli tarkoitus vaihtaa letkut mutta kun asentajalla oli väärän mittaiset letkut, niin asentaja ainoastaan irrotti letkut ja rassasi ne.
Oheisessa kuvassa pari letkusta tullutta nokaretta. Paksuus on 2-3 mm ja ne tarttuvat magneettiin.
Letkut ovat olleet käytössä vähän reilu 20 vuotta.
ATS
-
Aika mukavasti toimii lattiaviilennys vaikka itse teinkin >:( ulkotiedot nuo ylemmät.
Yllättävän tasaisena pysyy tuo lämpökin, värkki on noin 14h vuorokaudessa päällä joten puhtia riittää luultavasti oikeisiin helteisiinkin. Parasta on tietysti että joka kolkassa taloa on tasainen lämpötila, vetoa ei ole, hurinaa ei ole ja makkarin ovenkin voi sulkea yöksi jolloin saa nukkua pimeässä ja vilpoisessa. Ilmankosteuskin pysyy matalampana kun ilmalämpöpumpulla aikoinaan. ???
(https://img.aijaa.com/t/00875/14978519.t.jpg) (https://aijaa.com/1cxA2R)
-
Kysymys. Lattiaviilennyksessä on lattian virtaus 24.3 l/min ja dt nyt 1.5c. Viinapuolella ei ole virtausmittausta mutta siellä tulee kaivosta 11c ja menee 20c eli dt on 9c. Ajattelenko jotenkin väärin jos kerran tuo dt on kuusi kertaa suurempi viinapuolella niin siellä virtaus on kuusi kertaa pienempi? Eli viinapuolen virtaus olisi 24.3/6=4.05 l/min=243 l/h.
Kaivossahan on tietysti kylmempää kun tuo 11c mutta koska viinapuolen pumppu täytyy pitää niin pienellä kun sen saa niin kaivoon menevä lämmittää tulevaa. Aivan samoin kun talvella jos viina ei kierrä riittävän hyvin niin kaivoon menevä viilentää tulevaa eikä kaivon pohjalta saa lämpimintä mahdollista lämmityskäyttöön kuten ei kesällä saa viilennyskäyttöön. kesällä tuo vaan korostuu kun virtausta pitää pitää noin pikkusella jotta lattiaan ei lähde liian kylmää kastepisteen takia. Pumppu on 11 metrinen Wilo, olisi voinut ostaa maailman pienimmän pumpun selvästikin, toki virtausta ei voisi pienentää juurikaan tuosta mutta olisi säästänyt puolet pumpun hinnasta.
Edelleen tämä järjestelmä toimii hyvin, tehot riittää helposti, lattian pintalämpö ~20c joka talvella olisi kauhistus mutta helteillä tuntuu jopa ihan raikkaalta. Alakerta kun on puoliksi maanalla niin sitä ei tarvi viilentää ja siellä on tuo sama ~20c pintalämpötila. Useimmat lienee käyneet vanhoissa taloissa talvella eli taloissa joissa lattia on jääkylmä, ~20c, tämä tuntuu samalta nyt kesällä.
Kosteus nousee kuitenkin :'(
Ei tuo vielä tunnu missään muuta kuin lukemana mittarissa mutta saa nähdä miten käy. Täytyykö jopa lopettaa jokapäiväinen saunominen jotta kosteutta ei livahtelisi sisätiloihin.
(https://img.aijaa.com/t/00217/14984772.t.jpg) (https://aijaa.com/OkvSGu)
-
Kosteus nousee kuitenkin :'(
Ei tuo vielä tunnu missään muuta kuin lukemana mittarissa mutta saa nähdä miten käy. Täytyykö jopa lopettaa jokapäiväinen saunominen jotta kosteutta ei livahtelisi sisätiloihin.
Ei saunomisen lopettaminen asiaa paranna, antaa kuitenkin jonkinasteista tekohengitystä. Tuloilma tuo ulkoa lisää kosteutta vesisöjen lämmetessä loppukesää kohti.
Lattiaviilennys ilman kosteuden vähennysratkaisua on jalkapuoli. Kostetutta voi vähentää joko tuloilmakennolla (jos rakennuksessa on soveltuva tuloilmaratkaisu) tai keskeiselle paikalle sijoitetulla puhallinkonvektorilla tms. Maasta tuleva liuos pitäisi ensin ohjata kosteutta vähentävälle kojeelle ja vasta sitten lattiapiirin lämmönvaihtimelle. Tuolloin nykyinen pumppukin olisi varmaankin mitoitukseltaan oikealla alueella.
-
Joo, saapas nähdä miten käy. Viime vuonna suurin kosteuslukema oli elokuun 9. päivänä. Silloin on tallentunut 59% Netatmoon. Nyt kun oli ulkona reipas reipas 30c muutaman päivän ja sitten satoi muutamana päivänä välillä aika paljonkin niin suurin lukema on toistaiseksi 57%. Tuo 57 ja 59 ei tunnu vielä semmoiselta joka aiheuttaisi toimenpiteitä.
Jos jotain kosteudenpoistoa rakentelen niin vaihtoehdot ovat järjestyksessään seuraavanlaiset.
1. Kanavapatteri tuloilmakanavaan
2. Jonkinlainen pieni kenno valloxin sisälle suodattimen alle, esim. auton lämmityslaitteen kenno
3. Absortiokuivain tuloilmakanavaan
4. Siirrettävä ilmankuivain
Puhallinkonvektori, ilmalämpöpumppu tai muu vastaava potkuri ei tule kysymykseen. Kuuntelin ja taistelin ilmalämpöpumppujen kanssa 18 vuotta eikä nuo ole kovin viisaan näköisiä sisällä eikä ulkone. Vihonviimeisiä kapistuksia, ennemmin kärsin vaikka 80% kosteesta ilmasta tai ostan kymmenen arkkupakastinta ja pidän niitä kansi auki keräämässä kosteutta talteen.
Tuossa viimeinen viikko ja viime vuosi, olisi mukava nähdä verrokiksi jonkun ilppi tai konvektoriviilentäjän vastaavat käppyrät. En ole ihan varma onko nuo minun kosteudet korkeita, ilppi aikaan ei ollut netatmoa.
(https://img.aijaa.com/t/00443/14985933.t.jpg) (https://aijaa.com/TDtyZL)
(https://img.aijaa.com/t/00040/14985948.t.jpg) (https://aijaa.com/AARt9r)
-
Nythän se sitten jäi tuo kosteudenpoiston rakentaminen mieleen pyörimään, ilmeisesti on tekemisen puutetta.
Jos ottaa noista edellisen viestin vaihtoehdoista tuon vaihtoehto ykkösen pohdintaan niin onkos maailmassa kanavapatteria jonka voi asentaa pystyputkeen ja vieläpä semmoista jossa olisi kondenssilähtö? Valloxin päälle välittömästi mahtuisi joku 30x30cm laatikko, korkeutta lootalla voisi olla vaikka jopa lähes 50cm. 160mm lähtöhän Valloxissa on joten varmaan semmoinen voisi kennossakin olla, tai isompi. Tuolla olisi siis ainoastaan idea poistaa kosteutta, viilentää ei tarvi vaikka nuo ominaisuudet tietysti ovat tavallaan naimisissa.
Vaakaputkiasennus ei onnistu, villojen sekaan yläpohjaan en viitsi viinan kiertoa rakennella.
-
Jos ottaa noista edellisen viestin vaihtoehdoista tuon vaihtoehto ykkösen pohdintaan niin onkos maailmassa kanavapatteria jonka voi asentaa pystyputkeen ja vieläpä semmoista jossa olisi kondenssilähtö? Valloxin päälle välittömästi mahtuisi joku 30x30cm laatikko, korkeutta lootalla voisi olla vaikka jopa lähes 50cm. 160mm lähtöhän Valloxissa on joten varmaan semmoinen voisi kennossakin olla, tai isompi. Tuolla olisi siis ainoastaan idea poistaa kosteutta, viilentää ei tarvi vaikka nuo ominaisuudet tietysti ovat tavallaan naimisissa.
Pystyputkeen asennettavia kanavapattereita viilennykseen voi olla vaikea löytää, konsenssivesi tippuisi suoraan kanavaan, ellei ole jotain spesiaalitekniikkaa.
Itsellä oli kapea tila kanavapatterille. Ratkaisin homman niin, että peltisepän kanssa väsättiin jyrkät 90 asteen kulmat 250/160 yhteillä.
Tällä sain survottua patterin noin 74 cm tilaaan eli patterin leveys + 2*16 cm.
Jos tekisin uudestaan, saattaisin ratkaista niin, että hankkisin pelkän patteriosan ja tekisin sen ympärille rosteripellistä sopivan boksin, johon ilmayhteet ylä- ja alapuolelle.
"Nakke vaan" tapauksessa voisi toimia pari pienempää patteriosaa päällekkäin ja ne tähän boksiin, kun tila etenkin sivusuunnissa kortilla.
Ilmavirtausten suunnathan ei näissä ratkaisuissa ole ihan optimaaliset, mutta jos virtausnopeudet kohtuulliset niin toimiihan ne.
-
E: Asia selvinnyt. Pelkkä maalämmön nollaus ei riittänyt vaan tajusin kokeilla FEKin nollaamista reset napista, jonka jälkeen lähti heti jäähdyttämään.
Kesäkäyttö ja pintajäähdytys päällä, mutta ei jäähdytä ollenkaan. Tässä viikon testaillut. Valikon kautta säädetty että jäähdytyksen pitäisi aktivoitua kun ulkolämpötila ylittää 25. Kokeiltu myös 18 - 21 välissä, ei vaikutusta. FEKin kautta yö ja päivä lämpötilaa säädelty 18 - 21 asteen välissä. Silti tälläkin hetkellä näyttää yli 26 astetta, vaikka pihallakin on vain 18 astetta. Illalla kohoaa jo 28 asteeseen sisälämpötila näillä helteillä. FEKissä ei näy myöskään jäähdytyksen lumihiutale kuvaketta ja kesäkäytön ollessa päällä kuun kuva (lepotila?) on käytössä ja ei säädettävissä pois. Curve säädetty 0.5. Laattalattiat ja ei tunnu viilenevän ollenkaan. Mikähän asetus pielessä?
-
Nyt kun sain vihdoin ja viimein jäähdytyksen pelaamaan lattian kautta niin tulikin ongelmaksi että käyttövesi ei enää lämpene silloin kun viilennys on käytössä. Mitä parametriä muokkaamalla saan veden taas lämpiämään? WPC cool + FEK.
-
Nyt kun sain vihdoin ja viimein jäähdytyksen pelaamaan lattian kautta niin tulikin ongelmaksi että käyttövesi ei enää lämpene silloin kun viilennys on käytössä. Mitä parametriä muokkaamalla saan veden taas lämpiämään? WPC cool + FEK.
En tiedä ymmärsinkö väärin mitä tarkoitat, mutta koneella ei voi sekä jäähdyttää että lämmittää saman aikaisesti. Kone tekee aina jompaa kumpaa kerrallaan.
Vai eikö käyttövesi lämpene nyt lainkaan vaikka varaajasta lorottelisi kaiken lämpimän veden pois? Eli kone ei missään vaiheessa lähde tekemään lämmintä vettä?
-
En tiedä ymmärsinkö väärin mitä tarkoitat, mutta koneella ei voi sekä jäähdyttää että lämmittää saman aikaisesti. Kone tekee aina jompaa kumpaa kerrallaan.
Vai eikö käyttövesi lämpene nyt lainkaan vaikka varaajasta lorottelisi kaiken lämpimän veden pois? Eli kone ei missään vaiheessa lähde tekemään lämmintä vettä?
Hyvä tietää tuo ettei jäähdytä ja lämmitä samalla. Tuntuu sille että ei lähde lämpiämään. Eilen päivällä otin jäähdytyksen ja kesäkäytön pois päältä, mutta ei vaikutusta. Liekö jotain mennyt sitten rikki. Täytyy päivällä katsella onko muutosta tullut. FEKin nollasin äsken taas ja huomenna lämpöpumpun jos ei ole lähtenyt lämmittämään.
-
Laite kuuluisi mennä automaattisesti jäähdytyskäytöltä kesäkäytölle kun se alkaa tekemään lämmintä käyttövettä. Kesäkäyttöhän on asetus, jolloin kone ei tee lämmitysvettä lämmönjakoverkkoon, mutta tekee kyllä lämmintä käyttövettä siinä missä ns. talvikäytölläkin tekee (tai miksi tätä lämmityskauden asetusta nyt haluaakaan kutsua).