Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: sevilla - 09.07.18 - klo:22:25
-
Minua askarruttavat pihamaani painumat. Painaumien pitkänomaiset ja kaarevat muodot paljastavat, että ne johtuvat pihaan vedetystä maalämpöputkesta tai putken lähiympäristön talvisesta jäätymisestä. Täyttämäni painaumat uusiutuvat eli painuvat paikoitellen uudestaan seuraavina kesinä ja ne painaumat, joita en ole täyttänyt, syvenevät vuosien kuluessa.
Asun Sastamalassa talossa, jonka pihaan on laitettu maalämpöputki jo edellisen omistajan aikana, 35v sitten. Lämpöpumppu uusittiin viisi vuotta sitten. Pihaan kaivetun maalämpöputken pituudesta ja sen asennussyvyydestä ei ole tietoa, mutta putken kulku pihassa on kuitenkin pääpiirteissään havaittavissa maahan syntyvistä painumista.
Pihan maaperä on syvemmällä savea tai hiesua, pintamaassa on näiden joukossa myös soraa. Pihassa on pieni kaivettu lampi, joka pitää maan kosteana. Ei ole tiedossa, kulkeeko maalämpöputki myös lammen alla.
Talo pysyy yhä lämpimänä, joskin kovemmilla pakkasilla tekee hiukan tiukkaa.
Mitä on tehtävissä, jotta (mm. nurmikonleikkuun kannalta ikävistä) maanvajoamisesta ja -repeämisestä pääsisi eroon? 1980 -luvun alussa maalämpö taisi olla melko uusi asia ja sittemmin alan tietotaito on luultavasti kehittynyt: tehtiinkö tuolloin jokin virhe putkien asentamisessa maahan? Minkälaista tietoa maalämpöputken aiheuttamasta maan jäätymisestä on? Voiko lämpöpumpun käyttöä jotenkin säätämällä vaikuttaa maan jäätymiseen (edullisesta lämmöstä kuitenkaan olennaisesti tinkimättä)?
-
Maa painuu aina jonkin verran sen jälkeen, kun sitä on kaivettu ja täytetty uudelleen.
Uudelleen täytössä maa ei tiivisty niin hyvin, kuin se on tapahtunut vuosien saatossa luonnon toimesta.
Sellainenkin on mahdollista, että putkistus ei ole riittävän syvällä ja vähän liian lyhyt.
Näistä syistä maa routaantuu vähän reippaammin putkien kohdalta ja routa siirtelee hiukan maata.
Arvailujahan nämä lähinnä..
-
Minua askarruttavat pihamaani painumat. Painaumien pitkänomaiset ja kaarevat muodot paljastavat, että ne johtuvat pihaan vedetystä maalämpöputkesta tai putken lähiympäristön talvisesta jäätymisestä.
Tuttu ilmiö meilläkin,laitettiin maalämpö 1998v ja keruuputket tontille 2x200 lenkkeinä 1,2m:n syvyyteen.
Keväällä ja alkukesästä maa painui putkilinjojen kohdilta 5-10cm ja sitä täyteltiin vuosittain ja ihmeteltiin kun ei ala tasoittua.
Tuossa 10v sitten joku kirjoitteli tällä foorumilla samasta ilmiöstä ja selitti mistä maan painuminen johtuu.
Kun keruuputkien lämpö laskee alle nolla-asteen niin putkien vieressä maa(savi) alkaa jäätymään ja jäätyessään maa-aines laajenee jonkin verran.
Kun keväällä aurinko lämmittää maata putkien syvyydeltä niin ko jääkerros sulaa ja maa tiivistyy jolloin putken kohdalle maanpinnalle tulee painauma.
Meillä oli lämmitysjärjestelmässä 1250l varaaja ,alkujaan yösähkövaraajana ja ajattelin silloin että laitanpa maalämpöpumpun käymään koko yöajan kun on sähkö halvempaa ja kalliimman päiväsähkön aikana käytettiin varaajaan kertynyttä lämpöä.
Nämä jokapäiväiset 10h ylipitkät käyntijaksot otti sitten maasta niinpaljon lämpöä että maa alkoi jäätyä eikä vajaassa vuorokaudessa ehtinyt palautua ja talven aikana jäätyi kaiketi isolta alalta.
Kun varaamisen syy-yhteys maanpinnan vajoamiseen selvisi niin muutin maalämpäkoneen käymään tarvittaessa,myös päiväaikaan jolloin maan jäätyminen putkiston ympäriltä lakkasi kun lämpöpumpun taukojakson aikana lämpöä siirtyi maassa jähtyneeseen kohtaan eikä jäätymistä enää tapahtunut.
Tällä konstilla lakkasi myös vuosittainen maan painuminen,on nyt 10v toiminut hyvin näin.
Toivottavasti tästä tarinasta löytyy osviittaa ongelman ratkaisemiseksi ;)
-
Kiitos kommenteista. Pihani painumissa ei tosiaankaan ole kyse siitä, että maa painuisi äskettäin tehdyn lämpöputken kaivuun jäljiltä, sillä ilmiö on repinyt tonttia jo 35v.
On kai uskottava, että putken ympärille voi kehittyä jäätä ja että sitä voi kylmissä oloissa & kovalla käytöllä kehittyä ilmeisesti paljonkin. Monelle tämä jäätyminen tuntuu kuitenkin olevan vieras asia.
Jään muodostumiselle lienee "systeemin suunnittelijoiden" siunaus. Liiallisen jäätymisen estämiseksi lienee annettu asennusohjeet maapiirin pituudesta, syvyydestä ja vierekkäisten putkilenkkien vähimmästä välimatkasta. Liikaa jäätä ei saisi kuitenkaan muodostua, ei niin paljon, että viereisten putkien jäät tavoittaisivat toisensa. Eikä niin paljon, ettei se kesällä sulaisi.
Epäilemättä maapiirin putkea ympäröivän maan laadulla ja kosteudella on vaikutusta jäätymiseen ja routimisen määrään: lämmön talteenoton kannalta paras maalaji (kostea tai märkä savi), on jäätyessään runsaimmin laajeneva.
Tarkkaan ottaenhan se on vesi, joka jäätyy ja laajenee. Kun jää sitten sulaa, maa putken ympärillä jää löyhäksi. Löyhään maahan taas mahtuu enemmän vettä kuin tiiviiseen, joten voinee olettaa syksyn sateiden kertyvän putken lähelle vuosien myötä enenevässä määrin. Jos savi pääsee kesällä kuivumaan, se kutistuu.
Nurmikkoalueella olevat painaumat taas keräävät vettä kesän ja syksyn kovemmista sadekuuroista: painaumien kohdalta vettä (ja hienoa maa-ainesta) painuu maahan enemmän kuin muista kohdista pihalla. Tämäkin pitää yllä painaumien jatkuvuutta.Ja voisi arvella, että vuosien myötä tämä kuravesi hivuttautuu enemmän putken alle kuin päälle saaden aikaan putken vähittäisen hivuttautumisen kohti maan pintaa. Lumien sulamisen aikaan maa on vielä roudassa, joten pääosa lumien sulamisvesistä ohittanee painaumat pintavalumana.
Pihallani maa ei kuitenkaan painu tasaisesti joka kohdassa putkilinjalla: joitakin kohtia joudun täyttämään jopa useita kertoja kesässä, mutta paikoin painaumia ei näy. Olettaisin kuitenkin, että kun olosuhteet jään muodostumiselle putken ympärille ovat otolliset, muodostuu jäätä melko tasaisesti putken koko matkalle eikä vain siellä täällä oleviksi möykyiksi. Ehkäpä pintamaahan kehittynyt kasvillisuuden vahva juuristo estää maan repeämisen&painumisen ja kantaa kuin hetteikkö suolla, vaikka syvemmällä olisikin ontto ontelo.
Tälle raivostuttavalle ja uuvuttavalle ongelmalleni en ole osannut muuta tehdä kuin yrittää täyttää painaumia niin, etteivät kesän sateet pääsisi painumaan maahan putkilinjalla enemmän kuin muualla. Lisäksi olen yrittänyt parantaa pihan salaojitusta niin, että maa pysyisi mahdollisimman kuivana.
Painaumien tukkimiseen käyttämieni satojen työtuntien aikana olen yrittänyt ymmärtää ongelman syntymekanismia. Jos olet huomannut virheitä tai puutteita edellä esittämässäni käsityksessäni, lukisin niistä mielelläni. Ja myös kaikenlaiset ratkaisuehdotukset otan vastaan mielihyvin.
Hieman epäuskoisesti suhtaudun siihen, että jäänmuodostukseen putken ympärille vaikuttaisi merkittävästi lämpöpumpun käynnin rytmitys: että putket saa jäähän, jos käyttää pumppua vain yösähkön aikaan ja että jäältä välttyy, jos pumppua käyttää tasaisin väliajoin. Eikö kuitenkin otetun lämmön määrä ole olennaisinta? Osaako tämän joku insinöörimpi selittää?
-
Hieman epäuskoisesti suhtaudun siihen, että jäänmuodostukseen putken ympärille vaikuttaisi merkittävästi lämpöpumpun käynnin rytmitys: että putket saa jäähän, jos käyttää pumppua vain yösähkön aikaan ja että jäältä välttyy, jos pumppua käyttää tasaisin väliajoin. Eikö kuitenkin otetun lämmön määrä ole olennaisinta? Osaako tämän joku insinöörimpi selittää?
Varmasti vaikuttaa ja tästä on myös foorumilla kokemuksiakin. Jos koneen käyntiaste on vaikka 50% niin kone käy 12h päivässä. Maapiirin kannalta huonoin tapaus on se että kone käy yhtäjaksoisesti 12h ja 12h lepää. Tällöin putken alkupäähän kohdistuu jatkuvasti tuon kylmän nesteen vaikutus. Esimerkkinä tulo voisi olla 0 ja paluu -3. Jos kärjistetysti pumppu kävisi 5min ja lepäisi 5min niin joka käyntijakson jälkeen pumpun pysähtyessä liuospumppu pyörii vielä hetken ja työntää tuon "kylmän hännän" johonkin muuhun kohtaan putkea missä se sitten lämpenee pikkuhiljaa.
Routimista lienee myös pahentanut se että uusi mlp on hyötysuhteeltaan parempi. Tällöin maasta otetaan energiaa enemmän ja liuos on kylmempää. Oletko seurannut liuoksen lämpötiloja lämmityskaudella?
Joissain mlp:ssa on toiminto että liuoksen saa kiertämään pienimmällä teholla myös pumpun huiliessa. Tämä varmaan tasaisi maaperän lämpötilaa talven aikana. Esim nibessä liuospumpun saa toimimaan esim 1% asetuksella jolloin se ei vie paljoa tehoa. Keruupumpun teho kannattanee pitää 100% jotta kierto olisi mahdollisimmin tehokas ja putken alku- ja loppupään lämpötilaero olisi mahdollisimman pieni.
Toinen vaihtoehto on sitten kaivaa lisää keruupiiriä jolloin kuormitus on pienempi tälle vanhalle alalle.
-
Kiitos taas edellisestä selvityksestä. Meillä lämmönottoa ei ole keskitetty yöaikaan, vaan pumppu käy kun lystää. Lämpötiloja en ole tarkkaillut. Maanpainumat olivat tontilla jo edellisen asukkaan ajoilta enkä ole huomannut uuden pumpun muuttaneen maanvajoamistilannetta. Maanvajoamien vuoksi lisäkeruupiirin kaivaminen ei houkuttele ennekuin vajoamien syystä on täysi selvyys ja konstit tilanteen hallitsemiseksi löytyneet. Sitäpaitsi olemassaolevat putket kattavat suunnilleen kaiken käytettävissäolevan maa-alan, joten tilaa lisäkeruupiirille ei ole.
Tiettävästi pihaan on aikoinaan upotettu 600m lämpöputkea. Lämmitettävää alaa on 200m2. Lämmönkulutus on jo kauan ollut vähäistä (=1-2 asukasta). Talvisin koko piha on lumipeitteinen ja lähes kauttaaltaan tallaamaton. On mahdollista, että pian sen jälkeen kun lämpöputki on maahan asennettu, on käyttö ollut kovaa (=lapsiperhe).
-
Tiettävästi pihaan on aikoinaan upotettu 600m lämpöputkea.
Luultavasti tuo 600m on tehty kahdella 300m:n lenkillä.
Ehkä toisen putkilenkin virtaussuunnan muutoksella saisi jäätymistä vähennettyä?
edit:
Jos keruuputkisto on yksi 600m lenkki niin nykykäsityksen mukaan se on liian pitkä vakiopumpuille.
Putken virtausvastus suurentaa meno/paluu lämpötilaeroa (dt) jolloin maahan menevä liuos on huomattavasti kylmempää kuin normaaliputkistoissa.
Tämän pitäisi näkyä putkien sisääntuloläpiviennin kohdalta,tuleeko maasta 2 vai 4 putkea
Onkohan mitään tietoja keruuliuoksen lämpötiloista(meno/paluu) helmi-maaliskuun ajalta?
Minkä tehoinen (lämmitysteho) lämpöpumppu on?
-
Kiitos taas edellisestä selvityksestä. Meillä lämmönottoa ei ole keskitetty yöaikaan, vaan pumppu käy kun lystää. Lämpötiloja en ole tarkkaillut. Maanpainumat olivat tontilla jo edellisen asukkaan ajoilta enkä ole huomannut uuden pumpun muuttaneen maanvajoamistilannetta. Maanvajoamien vuoksi lisäkeruupiirin kaivaminen ei houkuttele ennekuin vajoamien syystä on täysi selvyys ja konstit tilanteen hallitsemiseksi löytyneet. Sitäpaitsi olemassaolevat putket kattavat suunnilleen kaiken käytettävissäolevan maa-alan, joten tilaa lisäkeruupiirille ei ole.
Tiettävästi pihaan on aikoinaan upotettu 600m lämpöputkea. Lämmitettävää alaa on 200m2. Lämmönkulutus on jo kauan ollut vähäistä (=1-2 asukasta). Talvisin koko piha on lumipeitteinen ja lähes kauttaaltaan tallaamaton. On mahdollista, että pian sen jälkeen kun lämpöputki on maahan asennettu, on käyttö ollut kovaa (=lapsiperhe).
Oliskohan ivt:n invertteri koneessa ollut myös twinrotary vai muistanko väärin... ::)
-
Tiettävästi pihaan on aikoinaan upotettu 600m lämpöputkea. Lämmitettävää alaa on 200m2.
600 metriä maakeruuputkea saattaa olla ihan riittävän paljon.
Toki keruun pituus riippuu rakennuksen iästä ja siitä, onko talo 1 vai 2 -kerroksinen.
-
"sevilla"
Painaumien tukkimiseen käyttämieni satojen työtuntien aikana olen yrittänyt ymmärtää ongelman syntymekanismia. Jos olet huomannut virheitä tai puutteita edellä esittämässäni käsityksessäni, lukisin niistä mielelläni. Ja myös kaikenlaiset ratkaisuehdotukset otan vastaan mielihyvin.
Mielestäni olet oikein oivaltanut näiden painaumien syntymekanismin.
Kun putken ja ympäröivän maan lämpötila laskee maassa olevan ilman kastepisteen alapuolelle tiivistyy maan sisältämän ilman kosteus putken ja ympäröivän maan pinnalle. Kun putken ja maan lämpötila laskee pakkasen puolelle alkaa jäätyminen. Jään suurempi tilavuus työntää maapartikkeleja putkesta poispäin. Keväällä jään sulaminen ja veden valuminen pohjaveteen saa aikaiseksi onkalon, joka romahtaessaan saa aikaan painaumia maan pinnalla.
Meidän kylillä maalämmön alkuaikoina n. 30v. sitten tapahtui seuraavaa:
Keruupiiri oli kaivettu turvemultaiseen peltoon.
Toimittuaan muutaman vuoden hyvin, romahti keruupiirin tuotto huomattavasti.
Asiaa aikansa (pari vuotta) ihmeteltyään, kaivoivat putken jostain kohtaa näkyviin.
Kas kummaa, putki kulki nyt potkupallon mentävässä tyhjässä onkalossa.
Syynä oli sama ilmiö kuin "sevillalla" mutta turvemullan "sitkeys" esti onkalon romahtamisen ja painumien syntymisen.
"sevilla" Onko painaumia koko keruukentässä?
Jos niitä on selkeästi yhdellä alueella, niin silloin keruu on todennäköisesti yhtenä lenkkinä.
Jos niitä on kahdella eri alueella niin silloin keruu on todennäköisesti kahtena lenkkinä.
Jos niitä on koko alueella niin silloin on "p i r u merrassa" eikä muuta vaihtoehtoa ole kuin keruun lisääminen: Voiko tontille porata kaivoa?
Jos painaumia on vain osalla keruukenttää, voisi kokeilla kääntää keruun virtaussuunta puolessa väliä talvea.
ATS
-
Kiitos taas murhettani jakaneille ja tietojaan kertoneille foorumilaisille.
Taloni on yksikerroksinen ja lämpötaloudellisesti hankalan muotoinen. Pannuhuoneen lattiasta, ulkoseinän viereltä, nousee neljä putkea, jotka yhdistyvät vajaan metrin korkeudessa kahdeksi lämpöpumppua kohti jatkuvaksi putkeksi: ilmeisesti siis pihassani on kaksi keruupiiriä. Siitä, sijaitsevatko piirit eri tahoilla pihassa vai kulkevatko rinnan, ei minulla ole käsitystä.
Maanvajoamia on kuitenkin aika kattavasti koko piha-alueella paitsi ihan talon lähellä. Talon lähellä asiaan on voinut vaikuttaa pihaa pahoin myllännyt talon salaojitus. Olen myös tuonut talon lähelle maata rakentaakseni viettoa talosta poispäin.
Keruupiirien nesteiden lämpöjä en ole seurannut; joku huoltomies niitä kerran kummasteli ja vaihtoi sitten anturit, jonka jälkeen poistui tyytyväisenä. Ilmeisesti lämpötilat olivat uusilla antureilla mitattuna asiallisia.
On ollut suuri helpotus löytää tämä foorumi ja saada apua ongelmiin. Nyt uskon, että maalämmön nykyisellä käytöllä ei merkittäviä ongelmia synny ja maanrepeämien alkusyy on tapahtunut jo edellisen asukkaan aikana. Ehkä silloin on yritetty saada liikaa tehoa irti maasta ja jäädytetty keruupiirit paksusti tai on tallattu talvinen hanki. Virheenä pidän myös sitä, että alkavia painumia ei ole heti täytetty, vaan on annettu niiden kerätä sadevesiä ja kasvaa veden uurtamana. Pidän huonona myös sitä, että painumia oli täytetty soralla, sillä sorat upposivat painumaan ja edistävät sadeveden painumista alas.
Niistä kohdista, joissa painumien toistuva täyttäminen pinnalta käsin ei parantanut tilannetta, vaan painumat uusiutuivat, olen alkanut kaivaa painumia auki. Kaivamiskohdista on löytynyt soraa ja soralinssien alta, n. puolen metrin syvyydestä, on löytynyt selväreunainen savimaan repeämä. Kun olen täyttänyt repeämän ja koko kaivannon savella kuperapintaiseksi sekä yrittänyt löytää pintavalumavesille sujuvia reittejä vajoamakohdan ohi, on vajoamien tukkiminen alkanut näyttää mahdolliselta. Viisi kesää olen vajoamien kanssa jo taistellut ja yhäkin on kymmeniä metrejä vajoamia, joita en ole ehtinyt paikata ensimmäistäkään kertaa.
Seppaant kertoi kotikylällään taannoin löytyneen jalkapallon mentävän onkalon turvemaasta maalämpöputken päältä. Samaa vertausta satuin minäkin käyttämään, kun uudisasukkaana ihmettelin outoja halkeamia pihan pintamaassa. Kun sitten lapiolla kaivoin halkeamakohdasta, löysin maasta jalkapallon mentävän tunnelin. Tunneli oli melko lähellä maan pintaa, sen kattona toimi nurmikon juurakon sitoma pintamaa. Sittemmin tunneli on romahtanut maanvajoamaksi.
-
Kannattaa mitata piirien lämpötilat käynnin aikana, jos vaikka sattuu niin että toinen piiri on vastuussa lähes yksinään lämmityksestä, eli tasapainotus on puutteellinen.
-
Täällä samanlaista ongelmaa.
Vuosi sitten ostin 2011 rakennetun talon Pirkanmaalta. Puolitoistakerroksinen ja 125 neliötä. Keruuputkea 300 metriä savimaassa noin 90 sentin syvyydessä.
Nurmikolle on taas muodostunut kaksi pitkää "makkaraa". Makkaroiden väli toisistaan noin 1,2 metriä ja korkeutta näillä on pahimmillaan parikymmentä senttiä. Ne alkavat talon nurkalta ja jatkuvat nelisenkymmentä metriä tuonne pellon suuntaa, jossa suurin osa keruuputkesta on. Täältä lukemani perusteella olen päätellyt että kylmimmillään -3 asteisena keruupiiriin palaava neste jäädyttää maan putken ympäriltä tuon ensimmäisen 40 metrin matkalta, jona aikana neste ehtii lämmetä sen verran ettei jäätymistä tapahdu enää kauempana putken ympärillä.
Viime keväänä katselin että makkarat hieman laskivat roudan sulaessa ja makkaroiden välin täytin mullalla. Edellinen omistaja on myös tasannut maata samasta kohdasta. On tosiaan epämiellyttävä ongelma. Huoltomies kävi syksyllä tekemässä pienen nesteen lisäyksen järjestelmään. Kysyin samalla onko tuttu ongelma tämä maan eläminen, ei ollut koskaan kuullutkaan.
Onko mitään muuta järkevää tapaa toimia kuin jokavuotinen epätasaisuuksien korjaaminen?? Muuten tuon ei olisi niin väliä, mutta robottiruohonleikkurista en luovu, ja se ei pärjää tuon kanssa.
-
Mitenhän toimisi, jos laittaisi maaliuoksen kiertopumpun jatkuvalle käynnille talven ajaksi? Siis jos kohteessa on on/off -pumppu. Käyntijaksojen välillä maapiirin lämmöt ehtisi tasoittua ja se alkuosa ei jäätyisi niin kovin. Joissain pumpuissa saa liuospumpun jatkuvalle käytölle tai säädettyä jonkinlaisen jälkikäyntiajan. Tämä nyt vaan tällainen ehdotus jota ei sen kummemmin ole pohdittu.
Edit: semmoinenkin tuli mieleen, että jos liuospumppua saa isommalle ja virtausta kasvatettua, niin se maahan palaava neste ei olisi niin kylmää ja maapiirikin kuormittuisi tasaisemmin, Onhan maapiirin sihti putsattu?
-
Täällä samanlaista ongelmaa. ..
Routiminen aiheutuu siitä, että maalämpökoneelta maahan lähtevän lämmönkeruuliuoksen lämpötila on melkoisesti pakkasella.
Miksi on?
- Onko maakiertopumpun nopeus täysillä? Tarkista, jos ei ole täysillä, laita se suurimpaan tehoonsa.
- Onko roskasihti puhdistettu? Avaa sihti ja puhdista sihti.
- Keruupiirin kierto on jostain muusta syystä vaikeutunut.
Kierrossa voi olla ilmaa ja kiertonestettä ei ole riittävästi.
Näkyykö kiertonesteen paisunta-astiassa nesteen pinta riittävän korkealla?
Huono kierto näkyy keruulle menevän ja sieltä palaavan kiertonesteen liian suurena lämpötilojen erona.
Keruun kierron menon ja paluun lämpötilojen erotus olisi hyvä olla noin 3 astetta.
Yli 4 asteen ero on liian suuri ja siitä aiheutuu maalämpökoneen huonontunut hyötysuhde.
Keruupiiri saattaa sinänsä olla vähän alimitoitettu ja keruuputkituksen upotussyvyys pitäisi Tampereen seudulla olla vähintään 1,1 metriä.
Vanha luulo oli, että liian syvälle upotettu keruun putkitus vie maan ikiroutaan.
Väärä tieto.
Sitä parempi, mitä syvemmälle putkitus upotetaan. Ainakin pitää olla kunnolla routarajan alapuolella.
Jos maaperä on kuivahkoa, tarvitaan pidempi keruupiiri.
-
kylmimmillään -3 asteisena keruupiiriin palaava neste jäädyttää maan putken ympäriltä tuon ensimmäisen 40 metrin matkalta,
Jollain konstilla keruuliuoksen virtaussuunnan ajoittainen kääntäminen saattaisi auttaa.
-
Tuli hyviä ajatuksia ja nopeasti.
Itse en ymmärrä tuon laitteiston asetuksista ja tekniikasta kovin syvällisesti. Nibe F1245 on tuo kone.
Huoltomiehen syksyllä pyysin koska tuota nestettä oli aika vähän paisunta-astiassa. Hän lisäsi nestettä, taso pysynyt kunnossa. Katsoi myös sihdin, oli täysin puhdas. Sääti keruupiirin kiertoa isommaksi, nyt lämpötilaero meno paluulla 2 astetta. Sanoi myös että tulee menemään pakkasen puolelle, vaikka ei tullut puheeksi kuinka pitkä putkisto on.
-
En osaa sanoa, toimiiko tuo ajatukseni maapiirin jatkuvasta kierrosta, mutta sieltä valikosta kai voi säätää kohdasta
nop odotustilassa
Säätöalue: 1 - 100 %
Tehdasasetus: 70 %
tuohon nop odotustilassa jonkin kiertonopeuden. Varmaan reilusti pienempi nopeus riittää, jos se on toimiakseen.
-
Nurmikolle on taas muodostunut kaksi pitkää "makkaraa". Makkaroiden väli toisistaan noin 1,2 metriä ja korkeutta näillä on pahimmillaan parikymmentä senttiä. Ne alkavat talon nurkalta ja jatkuvat nelisenkymmentä metriä tuonne pellon suuntaa, jossa suurin osa keruuputkesta on. Täältä lukemani perusteella olen päätellyt että kylmimmillään -3 asteisena keruupiiriin palaava neste jäädyttää maan putken ympäriltä tuon ensimmäisen 40 metrin matkalta, jona aikana neste ehtii lämmetä sen verran ettei jäätymistä tapahdu enää kauempana putken ympärillä.
Jos siellä on kaksi makkaraa, niin silloin on myös keruun paluupuoli jäässä ja samoin myös pellolla olevan putkiston ympäristö.
Jos pellolla ei ole makkaroita, niin se voi johtua esim. pellon erilaisesta maan laadusta.
Eipä tässä taida keruun jatkuva kierto auttaa, keruupiiri on vain liian lyhyt.
Varma ratkaisu on kaivaa lisää keruupiirä.
Huoltomiehen syksyllä pyysin koska tuota nestettä oli aika vähän paisunta-astiassa. Hän lisäsi nestettä, taso pysynyt kunnossa. Katsoi myös sihdin, oli täysin puhdas. Sääti keruupiirin kiertoa isommaksi, nyt lämpötilaero meno paluulla 2 astetta. Sanoi myös että tulee menemään pakkasen puolelle, vaikka ei tullut puheeksi kuinka pitkä putkisto on.
Koska keruun lämpötilaero on vain 2 C, on keruupumppu riittävän tehokas siihen että keruun lisääminen onnistuisi jatkamalla nykyistä putkea.
ATS
-
Täytyy tutustua tuohon "nopeus odotustilassa" asiaan. Onko se yleensä niin että odotustilassa nestettä ei liikuteta ollenkaan?
Kahdesta makkarasta minäkin ensin päättelin että routimista on molempiin suuntiin kulkevien putkien kohdalla, mutta luulen nyt että nuo kaksi makkaraa tulevat vain tuon yhden putken molemmin puolin. Noista putkien kulusta on käsin piirretty tarkan oloinen kartta ja sen mukaan tuo paluu tulee eri kohdasta, mutta eipä sitä tiedä. Näiden makkaroiden välissä on sitten taas syvä painuma. Jos jäätyminen työntää maata sivuun ja sitten se vajoaa tuon putken kohdalta? Tätä oli tämän ketjun alkupäässä paremmin kuvailtu..
-
Sitä kai yleensä pidetään tarpeettomana. Enkä siis tiedä auttaako se tuohon asiaan. Esim. 60 % teholla sen sähkönkulutus on jotain 30 W luokkaa, joten mahdottoman tyyriiksi sen kokeileminen ei tule. Tuo 60 % oli ihan hatusta heitetty lukema.
-
Mitä maalajia ovat nurmikon kohta ja pelto?
Onko tietoa pohjaveden korkeudesta?
En kylläkään keksi mitään mekanismia mitenkä yhden putken jäätyvä ympäristö saisi aikaan kaksi makkaraa.
Siitä voisi saada osviittaa mitä siellä maan alla tapahtuu, nyt kun maa ei Pirkanmaallakaan taida olla paljon roudassa, niin kaiva jostakin makkaran kohdasta putki näkyviin.
ATS
-
Nurmikolle on taas muodostunut kaksi pitkää "makkaraa". Makkaroiden väli toisistaan noin 1,2 metriä ja korkeutta näillä on pahimmillaan parikymmentä senttiä. Ne alkavat talon nurkalta ja jatkuvat nelisenkymmentä metriä tuonne pellon suuntaa, jossa suurin osa keruuputkesta on.
Joissakin maalämpöasennuksissa putken upotuksessa on käytetty leveää kauhaa kaivinkoneessa ja keruuputket on tuon leveän ojan pohjalla ,yksi putki ojan kummassakin reunassa.
Silloin olisi kaiketi mahdollista että painumasta tulee leveä ja kaivamaton maa-aines jää koholle putkikaivantojen väliin muodostaen tuollaisen makkaran tapaisen kokouman.
http://www.peuraniitty.net/2008/08/maalammon-keruuputken-asennus.html
-
Eilen poikkesin ohikulkumatkalla eräässä liikkeessä juttelemassa asiasta. Siellä ei oltu törmätty tuollaiseen ongelmaan. Siellä oltiin sitä mieltä että tuota jatkuvaa kiertoa voisi kokeilla. En löytänyt valikosta kylläkään sitä. Sanoivat mielestäni että ohjelmistopäivityksellä saisi tuon kierron, jos en nyt ihan pahasti väärin muista.. Myös sellainen idea oli että jos kaivaisi auki putkeen saakka ja eristäisi polyuretaanilevyillä.
Savista maata tällä alueella on. Pohjaveden korkeudesta ei ole tietoa, rengaskaivossa on erinomainen tuotto. Kävelin tuon maapiirin läpi. Ensimmäiset 40 metriä vajoama, jonka molemmin puolin kohoumat, kohoumat madaltuvat mitä edemmäs mennään. Seuraavat 10 metriä on pysynyt tasaisena. Tähän asti tasoitin viime vuonna. Nyt ollaan siis 50 metrissä, tähän loppuu nurmikko ja alkaa vanha pelto. Täältä vanhan pellon puolelta kun en ole tasoitellut niin vajoama jatkui siellä vielä noin 50 metriä, mutta maa ei ollut noussut ylös vajoaman vierestä. Tuonne vanhalle pellon pohjalle näytti olevan kepein merkattu putken reitti. Yksi putki kulkee vain kaivannossa, eli ei ole laitettu kahta putkea samaan kaivantoon.
-
Voisiko kaksi makkaraa muodostua seuraavalla tavalla:
1) Aluksi on sula ja tasainen maan pinta.
2) Talvella alkaa kertyä jäätä putken ympärille ja muodostuva jääpötkö työntää maata sivuun.
Alaspäin eikä juuri sivuillekaan maa voi työntyä, eli siis maa työntyy ylös ja yläviistoon.
Muodostuu yksi laaja makkara.
Jään ja makkaran muodostumiseen vaikuttaa oleellisesti maan laatu, maan routivuus. Savihan on tunnetusti hyvin routivaa maata.
3) Kesällä jääpötkö sulaa ja maahan jää tyhjä onkalo.
Jossain vaiheessa maa romahtaa täyttäen onkalon. Saven sitkoisuudesta johtuen romahdus tapahtunee kapeana vyöhykkeenä putken yläpuolelta.
Koska maa ei romahda sivuilta jää sinne makkarat ja keskelle tulee vastaavasti kuoppa.
Parikymmentä vuotta sitten muuan naapuri ihmetteli syytä siihen kun maapiirin tuotto oli pienentynyt.
Aikansa mietittyään kaivoi jostain kohtaa putken näkyviin.
Putken ympärillä oli tyhjä mäyräkoiran mentävä onkalo.
Putket olivat vanhassa pellossa, jonka maaperä oli turvemultaa.
Sinne oli talvella muodostunut jääpötkö putken ympärille mutta kesällä jään sulaessa onkalo ei maaperän laadusta johtuen romahtanutkaan täyteen.
ATS
-
Hyvältä vaikuttava teoria!
Muistakaa putkien upotus riittävän syvälle. Kunnolla routarajan alapuolle.
Syvemmälle upotetusta keruuputkesta saadaan keskitalvella paremmin lämpöenergiaa.
-
Hyvältä vaikuttava teoria!
Muistakaa putkien upotus riittävän syvälle. Kunnolla routarajan alapuolle.
Syvemmälle upotetusta keruuputkesta saadaan keskitalvella paremmin lämpöenergiaa.
Jos putket kannattaa upottaa syvälle, niin eikö varteen otettava vaihtoehto uudisrakennuksen tapauksessa olisi asentaa putket talon alle ja vaakasuuntaisen routasuojauksen alle, jolloin pienempi tontti riittäisi ja tonttia tarvitsisi vähemmän myllätä (kun talon rakennuspaikan nyt joutuu joka tapauksessa mylläämään)? Kuvittelisi että tässä tapauksessa maapiiri soveltuisi paremmin kesäaikaiseen viilennyskäyttöön kuin perinteiseen tapaan vedettynä.
-
Talon alta ei kannata kerätä lämpöä.
Routimisvaara uhkaa ja lattialämmityskohteessa se kostautuu lattian viilenemisenä.
Kesänaikaiseen viilennyksen talon alapuolista maamassaa voi käyttää.
Jos kuitenkin on olemassa lämpökaivo tai keruupiiri pellossa, miksi ei käyttäisi sitä?
-
seppaantin teoria vaikuttaa kyllä hyvältä. Täytyy katsella sitten keväällä millaiseksi tuo maanpinta asettuu roudan sulaessa. Viime vuonna korkeimmat kohdat ainakin jonkin verran laskivat. menisiköhän korkeat kohdat alas täryttimellä?
-
menisiköhän korkeat kohdat alas täryttimellä?
Meneehän ne varmaankin alas mutta vuoden parin päästä ne ovat taas takaisin.
Itse ongelman syy lienee siinä että keruupiiri on liian lyhyt ja sen seurauksena keruunesteen lämpötila menee pakkasen puolelle.
Korjaavana toimenpiteenä ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin kaivaa lisää putkea peltoon.
Jos laitat tänne talosi ja lämpöpumpun tiedot, niin "Tomppeli" laskee tarvittavan keruupiirin pituuden.
ATS
-
Talon alta ei kannata kerätä lämpöä.
Routimisvaara uhkaa ja lattialämmityskohteessa se kostautuu lattian viilenemisenä.
Kesänaikaiseen viilennyksen talon alapuolista maamassaa voi käyttää.
Jos kuitenkin on olemassa lämpökaivo tai keruupiiri pellossa, miksi ei käyttäisi sitä?
Laittaa vaan tarpeeksi eristettä lattiaan, niin ei lämpö lähde luuppina kiertämään. Jo olemassa olevan keruupiirin tapauksessa ei jälkeen päin kannattane talon alle putkia vetää (toki ne sinne saisi vaakaporaustekniikalla) vaikka tässä ketjun aiheen tapauksessa ilmeisesti lisämetrejä keruupiiriin kaivattaisiinkin.
LISÄYS: Varmuuden vuoksi ettei kellekään jää väärää kuvaa: en siis missään tapauksessa ehdota lämmönkeruupiirin laittamista talon alle, sillä tottahan maa putkien ympärillä jäätyy jos nesteen lämpötilan annetaan painua pakkaselle ja maa-aines sisältää vettä keinotekoisen ja luonnon pakkasen ulottuvissa olevalla alueella. Kunhan vain pohditutti tuo lämmönkeruuputkien asentaminen yleisimmin näkemiäni suosituksia syvemmälle...
-
Voisiko olla toimiva ratkaisu jos kaivaisi auki putkeen saakka tai vaikka puoleen metriin ja laittaisi eristelevyt? Tekisi tämän keruupiirin ensimmäisen 50 metrin matkalta. Tämän jälkeen piiri kulkee tuolla hoitamattomalla alueella eikä pienet epätasaisuudet haittaa.
-
Voisiko olla toimiva ratkaisu jos kaivaisi auki putkeen saakka tai vaikka puoleen metriin ja laittaisi eristelevyt? Tekisi tämän keruupiirin ensimmäisen 50 metrin matkalta. Tämän jälkeen piiri kulkee tuolla hoitamattomalla alueella eikä pienet epätasaisuudet haittaa.
Tuskin auttaa, koska pakkasella oleva keruuneste synnyttää joka tapauksessa putken ympärille jääpötkön.
Eristelevyt pienentävät keruupiirin aktiivista pituutta ja sen seurauksena keruuneste käy entistä kylmempänä.
ATS
-
Tätä myös itse mietin. Loppujen lopuksi kun kyseessä on märkä savimaa niin riittääkö mikään keruupiirin pituus tai upotussyvyys? Vai voiko olla niin että vaakapiirillä päästään tilanteeseen ettei keruuneste mene pakkasen puolelle? Mene ja tiedä..
-
Loppujen lopuksi kun kyseessä on märkä savimaa niin riittääkö mikään keruupiirin pituus tai upotussyvyys? Vai voiko olla niin että vaakapiirillä päästään tilanteeseen ettei keruuneste mene pakkasen puolelle? Mene ja tiedä..
Savi on lämmönkeruun kannalta yksi parhaista maalajeista.
Kun laitat tänne talon, lämpöpumpun ja nykyisen keruupiirin tiedot, niin "Tomppeli" laskee riittävän keruupiirin pituuden.
ATS
-
Vai voiko olla niin että vaakapiirillä päästään tilanteeseen ettei keruuneste mene pakkasen puolelle? Mene ja tiedä..
Kun vaakapiiri on riittävän pitkä ja riitävän syvälle upotettu, ei kiertoneste mene juurikaan pakkaselle.
Yleensä upotussyvyys on liian alhainen, routa ja lämpöpumpulta tuleva kylmä jäähdyttävät maamassat.
-
Laitetaas näitä tietoja nyt tulemaan, jos laskeminen ei ole kuvin monimutkainen toimenpide, sekä jos onnistuu mitenkään näin vajavaisilla tiedoilla..
Maalämpöpumppu Nibe F1245 6kW. Keruupiiri 300 metriä, upotussyvyys noin 90cm.
Talo 2011 rakennettu. Puolitoistakerroksinen. Huoneistoala yhteensä 132 neliötä, tilavuus 470 kuutiota. Alakerta 20cm hirttä, yläkerrassa eristeenä puhallus ekovilla. Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Vesikiertoinen lattialämmitys molemmissa kerroksissa. Pienehkö ikkuna pinta-ala. U-arvoja ei nyt tässä juuri ole käsillä.. Tampereen seudulla ja yksin asun.
Puhdas arvaus keruupiiristä, joka ei perustu mihinkään: 400 metriä ja 120-150cm.
-
Kun vaakapiiri on riittävän pitkä ja riitävän syvälle upotettu, ei kiertoneste mene juurikaan pakkaselle.
Yleensä upotussyvyys on liian alhainen, routa ja lämpöpumpulta tuleva kylmä jäähdyttävät maamassat.
Olikohan viime vai toissatalvena, kun oli pitkä pakkasjakso jolloin pakkanen vaihteli 20 ja 30 välillä viikon verran, mun nimellisesti 9.4kW pumppu jauhoi taukoamatta monta vuorokautta, olikohan 5-6vrk ja tuon stintin päätteeksi pumpulta lähti niukasti plussalla olevaa nestettä metrin syvyyteen upotettuun 2x300m vaakakeruuseen uudellamaalla ja sieltä tuli takas n. 3°C nestettä takaisin. Vaikea kuvitella, että ainakaan tässä tapauksessa tuota piiriä saisi millään jäätymään.
-
Laitetaas näitä tietoja nyt tulemaan, jos laskeminen ei ole kuvin monimutkainen toimenpide, sekä jos onnistuu mitenkään näin vajavaisilla tiedoilla..
Maalämpöpumppu Nibe F1245 6kW. Keruupiiri 300 metriä, upotussyvyys noin 90cm.
Talo 2011 rakennettu. Puolitoistakerroksinen. Huoneistoala yhteensä 132 neliötä, tilavuus 470 kuutiota. Alakerta 20cm hirttä, yläkerrassa eristeenä puhallus ekovilla. Koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Vesikiertoinen lattialämmitys molemmissa kerroksissa. Pienehkö ikkuna pinta-ala. U-arvoja ei nyt tässä juuri ole käsillä.. Tampereen seudulla ja yksin asun.
Puhdas arvaus keruupiiristä, joka ei perustu mihinkään: 400 metriä ja 120-150cm.
Koetin tehdä laskelman.
Talo ”routahiki” TAMPERE (Pirkanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 31 °C - menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -29 °C
- Talon alakerta 2011: Lattialämmitys, 21 °C, 78 m2, 203 m3: 4,78 kW 14 425 kWh
- Talon yläkerta 2011: Lattialämmitys, 21 °C, 50 m2, 110 m3: 1,73 kW 4 880 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,51 kW 19 305 kWh
• Kiinteistö, 128 m2, 313 m3 5,0 COP 6,31 kW 19 305 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,049 m3 / 50 °C 2,8 COP 0,38 kW 1 500 kWh
- Yhteensä 4,7 SCOP 6,7 kWh 20 805 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 378 kWh 0,44 kW 19 427 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 19 427 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 7,00 kW 19 427 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 19 427 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 6,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -32 °C
▪ Maasta kerätään ( 4,7 COP) 5,6 kW 15 325 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 4 103 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 4 103 kWh
▪ Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 771 kWh
Tarvitaan 171 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,42 l/s (= 25,2 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 171 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 5 m. Poraussyvyys 176 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 176 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 352 m
- Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle. Etäisyys kaivolle = 10 m 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,2 l/min = 1512 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K 38 kPa (0,38 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 366 metriä = 1 x 400 m PEM40x3.7 SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Tämä laskelma on kovasti arvausperusteinen.
- Onko Maalämpöpumppu Nibe F1245-6 vai F1245-8 ?
- Onko keruualueen maaperä kosteaa savea?
- Onko ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys sähköllä vai maalämmöllä?
- Onko iv koneen kesäpelti oikeassa asennossa?
-
Kiitokset tomppelille! Vaikuttaisi siis hieman lyhyeltä tuo keruupiiri ja syvemmälläkin saisi olla.
Pumpussa lukee Nibe F1245 ja eilen illalla kun tutustuin käsikirjoihin ja selailin pumpun valikoita, niin jossain valikossa oli arvo 6kW. Kyllä kosteaa ja savipitoista maa on tässä kohtaa. Ilmanvaihtokoneessa en ole käyttänyt jälkilämmitystä. Pelti on oikeassa asennossa. Varaava takka löytyy myös, mutta tänä talvena sen käyttö on ollut todella vähäistä. Olen ajatellut niin että lämmitän sen aina kun on enemmän pakkasta, vaikkapa -10 astetta.
Tosiaan eilen illalla katselin valikot läpi pumpusta, olin myös huolto valikossa. Tänään kun tulin töistä kotiin niin kämpässä kylmä, alakerrassa 20 ja yläkerrassa 18. Normaalisti 21-22 molemmissa. Lattiat olivat nyt täysin kylmät. Mitään arvoja en kyllä omasta mielestä varmastikaan muuttanut. Ulkolämpötilaksi pumppu väittää +8, oikea lämpötila on 0 tai +1. Melkoinen tuuli kyllä, en tiedä voiko se sekoittaa anturia..
-
Se, että jälkilämmitys on nollilla, säästää sähköä noin 2000 - 3000 kWh vuodessa.
Se korvautuu maalämmöllä ja otetaan suurimalta osaltaan maasta.
Näinhän se tulee halvemmaksi. Sähköä kuluukin vain noin 400 - 600 kWh vuodessa.
-
Pumpussa lukee Nibe F1245 ja eilen illalla kun tutustuin käsikirjoihin ja selailin pumpun valikoita, niin jossain valikossa oli arvo 6kW. Kyllä kosteaa ja savipitoista maa on tässä kohtaa.
Varmaan näet Nibestä, mikä on lähtevän ja palaavan keruuliuoksen lämpötila. Näistä et ole tainnut kertoa tarkemmin. Kiinnostava arvo olisi ensinnäkin pari minuuttia lämpöpumpun käynnistymisen jälkeen vähän aikaa huilanneen maapiirin paluunesteen lämpötila. Pari minuuttia kannattaa odottaa käynnistyksen jälkeen, jotta neste ehtii kierrähtää kokonaan piirin läpi. Se kertoo maapiirin lepolämmöstä. Toinen kiinnostava arvo on menevän ja palaavan keruunesteen lämpötila silloin kun pumppu on käynnyt pidempään. Tuo kertoo sen, miten lämpötila nousee kierron aikana keruupiirissä, jota on rasitettu. Mitä pienempi on meno- ja paluunesteen lämpötilaero, sitä parempi.
-
Tosiaan lattiat alkoi olla todella kylmät ja pumppu ei vaan käynnisty. Nostin sisäilmavalikosta yhden pykälän arvoa, ajattelin jos pumppu tajuaisi lähteä käymään, ei lähtenyt. Menin käymään huoltovalikossa, en siellä tehnyt mitään mutta pumppu alkoi käydä. Sisäilmavalikosta palautin lukeman nollaan.
Sitten lämpötiloja. Alkutilanne kun pumppu ei ollut ainakaan puoleen tuntiin käynyt, voi olla että on ollut paljon pidempäänkin käymättä. Sisään +9 ulos +6. Tilanne 2 minuutin jälkeen sisään +0,4 ulos -0,8. Tilanne 7 minuutin jälkeen sisään +0,2 ulos -2,4. 15 minuutin jälkeen sisään -0,3 ulos -2,7. 20 minuutin jälkeen sisään -0,5 ulos -3,0. Puolen tunnin päästä sisään -0,7 ulos -3.2. 45 minuutin päästä sisään -0,8 ulos -3,4. Sitten käyttöpriorisointi vaihtui lämmityksestä käyttöveteen ja ulos menevän nesteen lämpötila alkoi nousta. Tunnin käynnin jälkeen sisään -0,8 ulos -1,5. Tällä hetkellä se on käynyt jo tunti 20 minuuttia yhtä soittoo ja nyt se käyttöpriorisointi on lämmitys ja lämmöt -0,5 ja -3,0.
Luulen että se ei ole lämmittänyt 24 tuntiin, siis sen jälkeen kun kävin eilen huoltovalikossa. Mielestäni tämän kuuluisi käydä vaan 20 minuuttia kerrallaan, mutta siellä se vaan jauhaa..
-
...Tilanne 7 minuutin jälkeen sisään +0,2 ulos -2,4. 15 minuutin jälkeen sisään -0,3 ulos -2,7. 20 minuutin jälkeen sisään -0,5 ulos -3,0. Puolen tunnin päästä sisään -0,7 ulos -3.2. 45 minuutin päästä sisään -0,8 ulos -3,4...
Kohtalaisen kylmäksi menee, vaikka ei ole kovia pakkasia ollut, eikä nytkään ole kylmää.
Kertoo siitä, että keruupiiri on liian lyhyt eikä ole riittävän syvällä.
-
Sitten lämpötiloja. Alkutilanne kun pumppu ei ollut ainakaan puoleen tuntiin käynyt, voi olla että on ollut paljon pidempäänkin käymättä. Sisään +9 ulos +6. Tilanne 2 minuutin jälkeen sisään +0,4 ulos -0,8. Tilanne 7 minuutin jälkeen sisään +0,2 ulos -2,4. 15 minuutin jälkeen sisään -0,3 ulos -2,7. 20 minuutin jälkeen sisään -0,5 ulos -3,0. Puolen tunnin päästä sisään -0,7 ulos -3.2. 45 minuutin päästä sisään -0,8 ulos -3,4. Sitten käyttöpriorisointi vaihtui lämmityksestä käyttöveteen ja ulos menevän nesteen lämpötila alkoi nousta. Tunnin käynnin jälkeen sisään -0,8 ulos -1,5. Tällä hetkellä se on käynyt jo tunti 20 minuuttia yhtä soittoo ja nyt se käyttöpriorisointi on lämmitys ja lämmöt -0,5 ja -3,0.
Pyörittelin näitä lukuja sekä 6 kW:n Niben taulukkoarvoja.
Olen sitä mieltä, että kone käy juuri niin kuin pitääkin käydä tällä keruupiirillä.
Tekisitkö vielä seuraavat mittaukset:
-Laita keruupumppu päälle kun kompressori seisoo
-Lue keruulle meno ja keruulta paluu lämpötilat 5 min välein niin pitkään kunnes lämpötilat stabiloituvat
-Kun kompressori käynnistyy jatka mittausten lukemista koko käyntijakson ajan.
ATS
-
Laitoin pelkän keruupumpun pyörimään. Alkutilanne ennen keruupumpun käynnistystä sisään noin +5 ja ulos +4. 5min sisään +0,2 ulos +0,8. 10min sisään -0,1 ulos +0,6, tässä 10 minuutin kohdalla lukemat olivat alimmillaan, seurasin kokoajan. 15min sisään +0,2 ulos +0,7. Tästä lukemat eivät muuttuneen kun tilannetta seurasin 30 minuuttiin asti. Jostuukohan tuo puolen asteen ero antureista, vai lämpiääkö neste oikeasti puoli astetta?
Sitten nostin sisälämpötilapyyntöä jotta sain pumpun päälle. Kirjasin lukemat ylös samalla syklillä kuin eilen ja lukemat olivat täsmälleen samat. Pienenä tarkennuksena että kahden minuutin kohdalla oli ero, mutta se johtuu siitä että eilen aloitin ajanoton kun keruupumppu lähti päälle ja tänään aloitin siitä kun kompressori lähti päälle, siis 20 sekuntia myöhemmin. Keruupiirin yksi kierros ilmeisesti kestää 14 minuuttia, sillä tähän asti lämpötilat pysyvät tasaisina ja sitten alkaa lämpötilat tippua. Nyt pumppu on käynyt lämmitys prioriteetilla tunnin ja lämpötilat -0,9 ja -3,4.
Kompressori Bristol 6kW
-
Kertoo siitä, että keruupiiri on liian lyhyt eikä ole riittävän syvällä.
Olen sitä mieltä, että kone käy juuri niin kuin pitääkin käydä tällä keruupiirillä.
Näin tuntuu olevan. Nibe toimii kuten pitää mutta keruupiiri on niukka. Mikähän mahtaa olla tilanne, kun joskus tulee kunnon pakkastalvi? Jos tontilla olisi tilaa edes 150 metrin maapiirin lisälenkille, se parantaisi selvästi hyötysuhdetta sekä luultavasti myös estäisi roudan aiheuttamia painumia. Jos tuo onnistuu, vanha ja uusi piiri kannattaisi kytkeä rinnan. Niiden virtaukset asettuisivat ihan luonnonmenetelmällä kohtalaiseen tasapainoon, koska kylmemmässä piirissä keruunesteen viskositeetti on pienempi. Mahdollinen uusi piiri kannattaisi laittaa reilun metrin syvyyteen.
-
Jostuukohan tuo puolen asteen ero antureista, vai lämpiääkö neste oikeasti puoli astetta?
Jompi kumpi tai molemmat näyttää vähän väärin.
Pumpun pumppausteho ja ympäristöstä vuotava lämpö nostaa keruulle menevän liuoksen lämpötilaa hieman, arviolta suuruusluokaltaan 0,1 C
Tarkista anturien lämpöeristys ja tarvittaessa lisää eristettä.
Tämän korjauksen jälkeen sain virtaukseksi 0,40 l/s ja maasta tulevaksi tehoksi 4,78 kW, mitkä ovat hyvin lähellä Niben taulukkoarvoja.
Laskelmieni mukaan nykyinen keruupumppu riittäisi, jos nykyitä keruuputkea jatkaisi 100m
ATS
-
Iso kiitos kaikille osallistuneille! Olen uskoakseni täältä oppinut jotain liittyen tähän minun ongelmaani.
Tontilla on hyvin tilaa jatkaa piiriä, joten nyt näyttäisi siltä että mahdollisesti sen saattaisin toteuttaa. Vaikkakaan eihän se ole mukavaa nurmikkoa auki kaivaa, eikä edes täysin varmaa että maan nousemisesta/laskemisesta pääsee piiriä pidentämällä eroon. Hieman lyhyeltä tuo nykyinen piiri kuitenkin vaikuttaa, ja saisihan se olla hieman tuota 90 senttiä syvemmälläkin.
-
Kohtalaisen kylmäksi menee, vaikka ei ole kovia pakkasia ollut, eikä nytkään ole kylmää.
Kertoo siitä, että keruupiiri on liian lyhyt eikä ole riittävän syvällä.
Voi kertoa myös osaltaan siitä että talvi on ollut maapiireille ankara kun ei ole ollut lunta maassa.
-
Laitoin pelkän keruupumpun pyörimään. Alkutilanne ennen keruupumpun käynnistystä sisään noin +5 ja ulos +4. 5min sisään +0,2 ulos +0,8. 10min sisään -0,1 ulos +0,6, tässä 10 minuutin kohdalla lukemat olivat alimmillaan, seurasin kokoajan. 15min sisään +0,2 ulos +0,7. Tästä lukemat eivät muuttuneen kun tilannetta seurasin 30 minuuttiin asti. Jostuukohan tuo puolen asteen ero antureista, vai lämpiääkö neste oikeasti puoli astetta?
Pumpun käydessä ja kompressorin seistessä maasta tulee plussan puolella olevaa nestettä.
Voisi kokeilla täällä jo aiemmin mainittua pumpun jatkuvaa käyntiä.
Oli tuleva neste +0,2 tai +0,7 tai jotain siltä väliltä, niin ei sillä silti paljon routaa sulattele mutta ehkä vähän.
ATS
-
Tontilla on hyvin tilaa jatkaa piiriä, joten nyt näyttäisi siltä että mahdollisesti sen saattaisin toteuttaa. Vaikkakaan eihän se ole mukavaa nurmikkoa auki kaivaa, eikä edes täysin varmaa että maan nousemisesta/laskemisesta pääsee piiriä pidentämällä eroon.
Pystyisikö sen jatkoksen tekemään sinne pellon puolelle, niin ei tarvitsisi kaivaa nurmikkoa auki? Jokin tarkistuskaivo siihen, niin liitokset löytyvät tarvittaessa.
-
Pystyisikö sen jatkoksen tekemään sinne pellon puolelle, niin ei tarvitsisi kaivaa nurmikkoa auki? Jokin tarkistuskaivo siihen, niin liitokset löytyvät tarvittaessa.
Ei valitettavasti pysty. Se on tuollainen pieni pläntti ja putket kulkevat siellä edestakaisin sen verran etäällä toisistaan että koko pläntti on jo käytössä.
-
Täälläkin on nyt törmätty vastaavaan ongelmaan, mitä tässä ketjussa on puitukkin. Maa on notkahtanut huomattavasti maapiirin kohdalla noin puoleen väliin piiriä saakka. Onkohan piiri liian lyhyt tai liian pinnassa... Täytyy syvyys ainakin tarkistaa kaivamalla jostakin kohtaa. Piirin pituudesta ei ole itsellä enempää tietoa, mutta mutta noista vajoamakohdista pystyy suuntaa-antavaa pituutta laskemaan, noin 300m paikkeilla. Talon lämmitettävä nettoala on 146m2, rakennettu 2014, Nibe f1226-6, vesikiertoinen lattialämmitys, asukasluku 3 ja talo yhdessä kerroksessa. Kuinakakohan pitkä piiri laskennallisesti pitäisi olla? Maaperänä savimaata. Tuloilman lämmitys on myös maalämmöllä.
-
Täälläkin on nyt törmätty vastaavaan ongelmaan...
Laskemiseen tarvittaisiin tieto siitä, missäpäin Suomenmaata tämä paikka on.
-
Laskemiseen tarvittaisiin tieto siitä, missäpäin Suomenmaata tämä paikka on.
Talo on Satakunnassa Porissa
-
Suunnilleen tältä nättäisi:
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 4,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lievä yliteho ) 6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -41 °C
- Maasta kerätään ( 4,2 COP) 4,9 kW 12 365 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 3 856 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 3 856 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 655 kWh
• Tarvitaan 131 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 131 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 131 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 262 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,1 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,36 l/s = 21,6 l/min = 1296 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,36 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 291 litraa 22 kPa = 0,22 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 274 metriä = 1 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m 34 kPa = 0,34 bar
...
Keruupiirin pituus on riittävä, jos putki on kosteassa savimaassa.
Olisiko upotussyvyys matala.??
-
Suunnilleen tältä nättäisi:
• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 4,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Lievä yliteho ) 6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -41 °C
- Maasta kerätään ( 4,2 COP) 4,9 kW 12 365 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 3 856 kWh
- Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kWh) 3 856 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa 1 655 kWh
• Tarvitaan 131 m lämpökaivo. Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta. Poraussyvyys 131 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 131 metriä. Putkea kaivossa yhteensä 262 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle. Välimatka = 10 m. (Painehäviö 3,1 kPa) 2 kpl PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,36 l/s = 21,6 l/min = 1296 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,36 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 291 litraa 22 kPa = 0,22 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 274 metriä = 1 x 300 m PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m 34 kPa = 0,34 bar
...
Keruupiirin pituus on riittävä, jos putki on kosteassa savimaassa.
Olisiko upotussyvyys matala.??
Kiitos paljon laskelmista! Täytyy tuo syvyys viikonloppuna tarkistaa sekä putkien välilnen etäisyys. Maaperän pitäisi kyllä olla kosteaa savimaata, vanhaa peltoa. Voiko tolla pumpun yliteholla olla negatiivisia vaikutuksia maapiirin jäätymisen suhteen?
-
Pumppu on niin vähän ylitehoinen, että ei se vaikuta.
Maaperän jäähtyminen syntyy siitä lämpöenergian määrästä, jonka maalämpökone hakee keruualueelta.
Se puolestaan riippuu talon lämmitystarpeesta ja maalämpökoneen hyötysuhteesta.
Jos upotussyvyys on pieni, siirtyy talvikaudella maahan varastoitunutta kesäistä lämpöenergiaa maan pinnalle ja maamassat keruuputken ympäriltä viilenevät.
Maalämpökone ottaa lämpöenergiaa vielä lisää ja keruuputken ympärille muodostuu jäätyneen maamassan lieriö.
Toistuva jäätyminen ja sulaminen siirtelee maamassaa putken ympäriltä ja siksi syntyy vajoamista.
Maakeruun putkitus tulisi olla riittävän syvällä; ihan kunnolla routarajaa syvemmällä.
Joskus luultiin, että liian syvälle upotettu keruuputkisto saa maan ikiroutaan.
Tämä väittämä oli virheellinen.!
Maaperän kesänaikainen lämpeneminen ulottuu tutkitusti yli 10 metrin syvyyteen.!
-
Tuli kaivettua putki yhdestä kohtaa esille ja syvyys oli 73cm syntyneen railon pinnasta. Maapiirin pituuskin taitaa olla vain 230m paikkeilla, kun tarkemmin tutki asiaa.
-
Hiukan lyhyehkön keruupiirin ja ei ihan riittävän syvään upottamisen yhteisvaikutus aiheuttaa tuon routimispainuman.
En keksi mitään hyvää ja halpaa ratkaisua asiaan.
Pitänee vain koettaa kestää tuo pikku haitta.
Keruu saattaa mennä jonkin verran kylmäksi, kun sattuu kohdalle vähäluminen ja kylmä talvi.
Edellinen omistaja on säästellyt keruupiirin tekemisessä.
-
Maata pystyisi ehkä 10-15cm päälle ajamaanlisää, mutta onko routaeristys millään tavalla vaihtoeto?
-
Näkisin niin, että routaeristäminen ei kannata.