Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: jones3 - 17.05.18 - klo:10:55
-
Moro, onko tullut kellään muulla vastaan tilannetta jossa asennettu Niben 1245 yhteyteen Ässäcooling viilennysyksikkö tms. Ongelma on että Ässä cooling toimii moitteettomasti, puhaltaa kylmää ja viilentää vain kun ml-pumppu käy, eli pumpun oma kiertovesipumppu kierrättää nestettä maapiirissä. Ja kun pumppu ei käy (kesällä harvemmin) niin ässä ei puhalla viileää ilmaa joka juuri viittaa että neste ei pääse tällöin virtaamaan maapiirissä. Viilennysyksikölle kyllä oma kiertovesipumppu ym. on ja hommattu asennettua toimittajalta mutta väittää että toimii kuten pitää, vaikka ei kyllä toimi.
Mikä neuvoksi näillä tiedoilla? Pumpun asetukset? Viittaako asennusvirheeseen?
-
Onko sinulla putkistokaaviota?
Ilman sitä ei voi sanoa mitään.
ATS
-
Asennusohjeen kytkentäkuvan perusteella Ässäcooling kytketään vain keruun paluulinjaan, niin silloin pitää Niben keruupumppu olla päällä jotta jäähdytystä tapahtuu. Aivan kuten huomiosi ovat ;)
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Asennus-ja-kayttoohje-AssaCooling-Cs-5-2013.pdf (https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Asennus-ja-kayttoohje-AssaCooling-Cs-5-2013.pdf)
-
Asennusohjeen kytkentäkuvan perusteella Ässäcooling kytketään vain keruun paluulinjaan, niin silloin pitää Niben keruupumppu olla päällä jotta jäähdytystä tapahtuu. Aivan kuten huomiosi ovat ;)
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Asennus-ja-kayttoohje-AssaCooling-Cs-5-2013.pdf (https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Asennus-ja-kayttoohje-AssaCooling-Cs-5-2013.pdf)
Jos se on kytketty s.16 mukaan niin pitäisi toimia ilman maapiirin pumppua. Olisiko takaisku jumissa ja kokoajan auki? Laita pelkkä "cooling pumppu" päälle ja kokeile maapiirin lähellä olevien cooling putkien pintalämpötiloja.
-
Kun tarkemmin (ohjattuna) ajattelee, niin juuri noin :(
Toimiva varo pitää olla linjojen välissä.
-
Saatiin asiaan ratkaisu nopeasti. Eli takaisku ok, mutta tuo "cooling pumppu" ei yksistään riitä joten vaatii Niben keruupumpun myös jotta saadaan riittävä virtaus viilennysyksikölle. Vaatisi ulkoisen ohjauksen, eli boxin väliin mutta toistaiseksi toimitaan siten että käyn pumpulla huoltoasetuksista asettamassa tuon keruupumpun 10 vrk jatkuvaan tilaan kun ollaan jäähdytystä vailla. Voisi toki laittaa myös jatkuvasti pyörimään kesäajaksi. Kiitos kaikille vastauksista!
-
Saatiin asiaan ratkaisu nopeasti. Eli takaisku ok, mutta tuo "cooling pumppu" ei yksistään riitä joten vaatii Niben keruupumpun myös jotta saadaan riittävä virtaus viilennysyksikölle. Vaatisi ulkoisen ohjauksen, eli boxin väliin mutta toistaiseksi toimitaan siten että käyn pumpulla huoltoasetuksista asettamassa tuon keruupumpun 10 vrk jatkuvaan tilaan kun ollaan jäähdytystä vailla. Voisi toki laittaa myös jatkuvasti pyörimään kesäajaksi. Kiitos kaikille vastauksista!
En niele tuota nyt yllä ihan purematta. Palstan expertit voivat paremmin kommentoida nostokorkeuksia yms. asioita mutta itselläni maapiiri kaivossa (yli 200m) pyörii 3 watin pumpputeholla. Mikä pumppu siinä kylmäkierrossa on? Ja paljonko korkeusero sinne sisäyksikköön? Paljono järjestelmässä on painetta?
-
En niele tuota nyt yllä ihan purematta
En minäkään.
Jos kytkennät ja asennukset on tehty oikein, niin pelkällä jäähdytyksen kiertopumpulla nesteen pitää kiertää.
Tarkista että putkisto on asennettu suunnitelmien mukaan.
Tarkista että kiertopumppu on asennettu oikein päin.
Jos kieropumppu on asennettu väärin päin, niin silloin jäähdytys toimii kun samalla käy maapiirin kierrätyspumppu.
Jos jäähdytyspiirin kiertopumppu käy yksin, niin silloin jäähdytys ei toimi.
ATS
-
Lämpöässän manuaalin
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Vmi_manual_7-2017-WEB.pdf (https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Vmi_manual_7-2017-WEB.pdf)
(s. 27) mukaan näyttäisi MLP:n keruupumppu olevan käynnissä, kun viilennys on päällä.
-
En niele tuota nyt yllä ihan purematta. Palstan expertit voivat paremmin kommentoida nostokorkeuksia yms. asioita mutta itselläni maapiiri kaivossa (yli 200m) pyörii 3 watin pumpputeholla. Mikä pumppu siinä kylmäkierrossa on? Ja paljonko korkeusero sinne sisäyksikköön? Paljono järjestelmässä on painetta?
No paljonko se 3Watin pumppu saa kiertoa aikaisiksi siinä 200 kaivossa, noin niinkuin litraa per sekunti ?
Olisi vaan kiva tietää. Kun aina on HIRVEÄT litramäärät kyseessä maalämmön yhteydessä muuten.
Tuntuu vaan ihmeelliseltä ilman matemaattista perustelua, että mokoma 3W voisi tehdä yhtikäs mitään...?
Kait sen joku osaa laskea.
-
No paljonko se 3Watin pumppu saa kiertoa aikaisiksi siinä 200 kaivossa, noin niinkuin litraa per sekunti ?
Olisi vaan kiva tietää. Kun aina on HIRVEÄT litramäärät kyseessä maalämmön yhteydessä muuten.
Tuntuu vaan ihmeelliseltä ilman matemaattista perustelua, että mokoma 3W voisi tehdä yhtikäs mitään...?
Kait sen joku osaa laskea.
Ei siinä ole mitään virtausmittaria mutta kiertää se tasaisesti koska lämpötila ei lähde nousemaan. 660m (2 putkea alas, 1 ylös) lisäksi noin 8m siirtoputkea ja pari metriä kupariputkea mutkineen ja yksi 50 ripainen levylämmönvaihdin.
-
En niele tuota nyt yllä ihan purematta. Palstan expertit voivat paremmin kommentoida nostokorkeuksia yms. asioita mutta itselläni maapiiri kaivossa (yli 200m) pyörii 3 watin pumpputeholla. Mikä pumppu siinä kylmäkierrossa on? Ja paljonko korkeusero sinne sisäyksikköön? Paljono järjestelmässä on painetta?
Suljetussa järjestelmässä, kuten maakeruun piiri on,
ei kaivon syvyyksillä ja viilennyslaitteiden asennuskorkeuksilla ole merkitystä kiertoon.
Merkitystä on kierron virtausvastuksella.
Virtausvastusta lisää putkituksen kokonaispituus, putken sisäpinnan karheus ja putkituksen läpimitta.
Myös virtaavan nesteen viskositeetti vaikuttaa.
Virtausvastus (ja painehäviö) kasvaa voimakkaasti virtauksen nopeutuessa.
Jos halutaan suuri jäähdytysteho, tarvitaan suuri virtaama.
Pienehköstä jäähdytystehosta aiheutuu pieni painehäviö keruupiirissä ja pienikin pumpputeho riittää silloin.
Esimerkki:
Viilennys 2 kW teholla, kaivosta tulee +6 C vesi ja se lämpenee puhallinpatterissa 6 astetta ja kaivoon palaa +12 C kiertovesi.
Virtaamaksi tarvitaan noin 0,081 l/s (4,9 l/minuutti), jotta nesteessä kulkee 2 kW jäähdytysenergiaa.
Keruun putkitus 200 metrisellä kaivolla 420 m PEM40x2.4, ulkoisen kierron painehäviö on tässä tapauksessa noin 6 kPa = 0,06 bar.
Putkistossa virtaama on laminaarinen näin pienellä virtauksella ja virtauksen vastus jää pieneksi sen takia.
Puhallinpatterin oma sisäinen painehäviö ei ole tässä mukana.
-
Ässäcoolerin maxteho on 3,7kw joten siihen virtausta tarvitaan n. 0.15 l/s, joka on noin puolet 8kw mlp:n käyntivirtaamasta. Ei ihan vähän.
-
Ässäcoolerin maxteho on 3,7kw joten siihen virtausta tarvitaan n. 0.15 l/s, joka on noin puolet 8kw mlp:n käyntivirtaamasta. Ei ihan vähän.
No tuo jo alkaa kuulostaa ns. "maalaisjärkeen" menevältä!
No minkä wattimääräisen tehon tuohon vaaditaan pumpulta?
Jos "tomppeli" edelliseen esimerkkiin vedoten laskisi ystävällisesti...?
-
Ässäcoolerin maxteho on 3,7kw joten siihen virtausta tarvitaan n. 0.15 l/s, joka on noin puolet 8kw mlp:n käyntivirtaamasta. Ei ihan vähän.
Pääsee autollakin jotain 250km/h, mutta sillei ajeta noin lujaa....3.7kW jäähyteho 8kW lämmitystehon vaativassa talossa on järjettömän suuri, siinä voi alkaa harkitsemaan jääkaapin siirtoa tori.fi palstalle myytävien osastolle. ;)
Ja vaikkei tori.fi ei olisikaan tarpeen niin vähintää ässäcoolerin lähimailla olis jonninverran epämielyttävää 3.7kW jäähyteholla. :D
Eli suomeksi sanottuna tuohon esimerkkiin huomattavasti pienempi jäähyteho riittää kun on jatkuvasti päällä.
-
Ässäcoolerin maxteho on 3,7kw joten siihen virtausta tarvitaan n. 0.15 l/s, joka on noin puolet 8kw mlp:n käyntivirtaamasta. Ei ihan vähän.
Viilennys 3,7 kW teholla, kaivosta tulee +6 C vesi ja se lämpenee puhallinpatterissa 6 astetta ja kaivoon palaa +12 C kiertovesi.
Virtaamaksi tarvitaan noin 0,15 l/s (9 l/minuutti), jotta nesteessä kulkee 3,7 kW jäähdytysenergiaa.
Keruun putkitus 200 metrisellä kaivolla 420 m PEM40x2.4, ulkoisen kierron painehäviö on tässä tapauksessa noin 11 kPa = 0,11 bar.
Putkistossa virtaama on vielä tällä virtaamalla laminaarinen.
Puhallinpatterin oma sisäinen painehäviö ei ole tässäkään mukana.
Komppaan nimimerkki Rooria, 3,7 kW on liian suuri jäähdytysteho asuntoon ja siksi tämä esimerkki on vain teoreettinnen tapaus.
Käytännössä tarvittava jäähdytysteho jää meillä Suomessa tavanomaisissa omakotitaloissa lukemiin noin 0,5 - 2 kW.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=8103.0;attach=8478)
-
Eli takaisku ok, mutta tuo "cooling pumppu" ei yksistään riitä joten vaatii Niben keruupumpun myös jotta saadaan riittävä virtaus viilennysyksikölle.
Oliskohan tuossa mahdollista ettei takaisku mene kiinni liian pienellä virtauksella?
Pitäisi takaiskuventtiilin jousivoima kyetä voittamaan että takaisku sulkeutuu ::)
-
Oliskohan tuossa mahdollista ettei takaisku mene kiinni liian pienellä virtauksella?
Pitäisi takaiskuventtiilin jousivoima kyetä voittamaan että takaisku sulkeutuu ::)
Joo.. Nyt kun tuota on pyöritellyt jä pähkäillyt niin tuo voisi olla yksi mahdollinen tekijä tai sitten että on epäkunnossa vaikka "todettiin" että on kunnossa. Tuo Niben keruupumppu jos/kun on päällä, ohitetaan sillä tuo takaiskun ongelma. Liekö tämä sitten yleisempi ongelma kun Niben puolelta ohjeistettiin myös tekemään keruupumpulla lisävirtausta?
Jos ajattelee tosiaan ihan yksinkertaisesti rautalangasta väätäen niin takaisku jos on toimisi niin viilennysyksikölle pitäisi keruupiiristä joka tapauksessa mennä kylmää nestettä jonka luulisi puhaltavan edes muutaman asteen viileämpää ilmaa mutta nyt näin ei tapahdu. Nesteen kai pitäisi päästä kiertämään ml-pumpun läpi ilman ongelmia vaikka keruupumppu ei olisi päällä?
Käytän vielä ulkopuolisen arvioimassa tilanteen ja kommentit tuosta takaiskusta ja asennuksista. Ihme vääntämistä ollut asennusyrityksen kanssa >:( mutta jospa tämä saataisiin maaliin.
-
Joo varmaan Lässä tekee huvikseen ihan ylimitoitettuja jäähdytyslaitteita. Varmaan saudiarabian lämpöihin poijjaat mitoittaa ;)
Ja tuo oli vielä valmistajan pienempi malli.
-
3.7kW jäähyteho 8kW lämmitystehon vaativassa talossa on järjettömän suuri, siinä voi alkaa harkitsemaan jääkaapin siirtoa tori.fi palstalle myytävien osastolle. ;)
Komppaan nimimerkki Rooria, 3,7 kW on liian suuri jäähdytysteho asuntoon ja siksi tämä esimerkki on vain teoreettinnen tapaus.
Joo varmaan Lässä tekee huvikseen ihan ylimitoitettuja jäähdytyslaitteita. Varmaan saudiarabian lämpöihin poijjaat mitoittaa ;)
Ja tuo oli vielä valmistajan pienempi malli.
Yleensä noiden konvektoreiden tehot on ilmoitettu varsin suurilla ilman lämpötiloilla ja vastaavasti alhaisilla liuoksen lämpötiloilla. Ja tietysti suurimmalla puhallinteholla käytännössä siis jäähdytysteho jää ilmoitetusta. Jatkuvassa käytössä myös liuoksen lämpötila nousee. Tämän takia laitteen pitää olla "ylimitoitettu".
Täysin samanlaista putkimitoitusta suosittaa myös nibe.
(http://i.imgur.com/EbTMzaR.png)
Joskus mittasinkin oman laitteen jäähdytystehoa, lukemat tuskin absoluuttisen oikein mutta toimivat suuntaa antavina. Tässä toki jatkuvassa käytössä liuoksen lämpötila olisi myös noussut. Kuvasta kuitenkin huomaa sen oleellisen eli kiertopumpun tehon oleellisen merkityksen laitteen jäähdytystehoon.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7093.0
Suurin teho oli noin 3,9kW
(http://i.imgur.com/GD8bRXF.png)
Valmistajan ilmoittama:
(http://i.imgur.com/eYx5Ajy.png)
-
Joo varmaan Lässä tekee huvikseen ihan ylimitoitettuja jäähdytyslaitteita. Varmaan saudiarabian lämpöihin poijjaat mitoittaa ;)
Ja tuo oli vielä valmistajan pienempi malli.
Jos 8W:n teholla tehdään sisä- ja ulkolämpötilan välille 50 asteen ero (+22 sisällä ja -30 ulkona) niin ei sitä tehoa paljoa tarvita mikäli sisällä halutaan pitää +22 astetta ja ulkona on +30.
-
No paljonko se 3Watin pumppu saa kiertoa aikaisiksi siinä 200 kaivossa, noin niinkuin litraa per sekunti ?
Olisi vaan kiva tietää. Kun aina on HIRVEÄT litramäärät kyseessä maalämmön yhteydessä muuten.
Tuntuu vaan ihmeelliseltä ilman matemaattista perustelua, että mokoma 3W voisi tehdä yhtikäs mitään...?
Kait sen joku osaa laskea.
Viilennys 3,7 kW teholla, kaivosta tulee +6 C vesi ja se lämpenee puhallinpatterissa 6 astetta ja kaivoon palaa +12 C kiertovesi.
Virtaamaksi tarvitaan noin 0,15 l/s (9 l/minuutti), jotta nesteessä kulkee 3,7 kW jäähdytysenergiaa.
Keruun putkitus 200 metrisellä kaivolla 420 m PEM40x2.4, ulkoisen kierron painehäviö on tässä tapauksessa noin 11 kPa = 0,11 bar.
Putkistossa virtaama on vielä tällä virtaamalla laminaarinen.
Puhallinpatterin oma sisäinen painehäviö ei ole tässäkään mukana.
Jos vielä oletetaan että lämpöpumpun sisäinen painehäviö ja jäähdytysjärjestelmän painehäviö on 1/3 koko keruujärjestelmän painehäviöstä, saadaan keruun painehäviöksi 0,15 l/s virtauksella 0,16 bar.
Tällaisessa systeemissä nesteen liikuttamiseen tarvittava teho on 2,4 W.
Jos pumpun hyötysuhde on 50%, on pumpun ottoteho 4,8 W
Ottaen huomioon käytetyt oletukset ja muut epätarkkuudet, on sailorin väittämä aivan oikein.
ATS
-
Kovasti paljon enemmän tarvitaan pumpulta tehoa kun lämmitetään.
-
Niben kylmäpumpun saa kyllä ohjattua ulkoisesti päälle aux-liitännän avulla ilman mitään bokseja niin, että maaviileän käynnistyessä myös Niben keruupumppu kytkeytyy. Meilläkin on niin varalta asennusvaiheessa kytketty, joskaan ei käytössä kun maaviileän pumppu riittääkin yksistään. Ja sitten asetuksista keruupumpun odotustilan nopeussäätö siten, että viileää riittää, mutta pumppu ei pyöri turhan suurella teholla.