Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Noob - 24.02.18 - klo:10:46
-
Hei foorumille ja foorumilaisille, ajattelin kysellä täältäkin vahvistusta ajatuksille/ apuja saneeraukseen, tulin siis hankkineeksi hiljaittain rintamamiestalon jota hankkiessa oli jo mielessä lämmitysjärjestelmän päivitys, nykyisellään talossa on n.300-500l 70-luvun puolivälistä oleva varaaja n.6-8kw:n sähkökierukalla ja Ouman 80 ohjailemassa pakettia, aikaisemmin talo on ollut puukeskuslämmitteinen mutta tämä kattila on purettu pois. Verkkoon menevä vesi näyttäisi pysyvän säällä kuin säällä 45-asteen tienoilla ja omalla ymmärryksellä tuo järjestelmä lisää siis vain pumpun kiertonopeutta lämmitystarpeen lisääntyessä? Talossa on kompensointi yksikkö mutta se ei testailujeni perusteella ole toiminnassa, tämän puutteen huomaa valitettavasti sään kylmetessä nopeasti ja tuulisella säällä, ei ole tavatonta että patterin termostaatti on 20 ja huoneen lämpötila 16astetta.. Sen enempää tuon järjestelmän sielunelämään en ole kerennyt tutustumaan.
-Talo sijaitsee akselilla Alavieska-Pyhäntä
-1957 rinteeseen rakennettu rintamamiestalo, joka on aikalailla alkuperäisessä kunnossaan, mutta hyvin rakennettu aikanaan. Kellari maan alla ikkunoita ja autotallin ovea lukuunottamatta sekä 1,5 kerrosta maan päällä.
-Edellisen omistajan ilmoittama sähkön kulutus n.25000kwh luokkaa vuodessa, itse epäilen että tuo lukema kasvaa hieman omien kulutustottumisten ja suuremman väkimäärän (2nyt ja tulevaisuudessa varmaan pari lisää) johdosta.
-Patteri lämmitysverkko 2016 uusituilla pattereilla ja komposiittiputkilla.
-Painovoimanen ilmanvaihto.
-Purueristetty runko, ei lisäeristelyjä vinttien sivuja lukuunottamatta, joista lisää edempänä.
-Kellarissa pesutilat, entinen autotalli, nykyinen harrastelutila ja säilytystilaa, 1-kerroksessa 4huonetta+wc , Yläkerta jossa 2xhuonetta ja kylmät sivuvintit.
-Kellarin neliöt jokaisen kerroksen neliöt n.64m2 väliseinien yms. kanssa.
-Talon ulkomitat ovat n.7,4x 8,6metriä ja tuosta edelleen laskien neliöt n.190m2 ja kuutiot n.430m3 (Kellari 2,2m/ 1-kerros 2,5m/ 1,5kerros n.2,06m), lisäksi kylmä sisääntulokuisti, jonka alla kylmäkellari, tätä ei ole laskettu mihinkään neliöihin/kuutioihin mukaan. Mittanauhalla läpikäyden nuo huoneet läpi sain tosin tulokseksi (ei siis sisällä sisäseiniä, piippua yms. 245m2+19m2(kylmät vintit)/ 351m3+37m3(kylmät vintit)) ja tuo isompi neliömäärä johtunee kaltevista pinnoista(portaat yms).
-Kellarissa maanvarainen laatta ilman eristyksiä, kellarin ja asuinkerrosten välissä ajalle tyypillinen muhu eriste, eristeen paksuutta sopii vain arvailla..
-Yläpohjassa eristeenä sahanpuru, lisäksi kylmille vinttitiloille laitettu asuinhuoneita vastaan n.7cm paksut eps levyt.
-Ikkunat alkuperäiset 50-lukulaiset ikkunat väliin lisätyllä kolmannella lasilla.
-Tarkoituksena olisi pidellä sisätiloissa n.20- 21asteen lämpötiloja. Lisäksi kellarissa n.90m3 16-17asteen välissä pidettäviä tiloja (55m3 vanha kellarin autotalli, kellarinportaikko yms..)
Muutamia tarjouksia saatuani noiden sisältö on ollut aika samankaltainen eli: 8kw+100l puskurivaraaja/ minimissään 160m syvä kaivo tai 8kw vilp+100l puskurivaraaja on ollut käytännössä kaikilla kauppiailla lähtökohtana. Hintojen ollessa 14-16tuhannen euron välissä maalämmöllä.
Mitä noissa tarjouksissa pitäisi ottaa huomioon, ainakin kaivo saisi käsittääkseni olla parikymmentä metriä syvempi?
Onko tuo vilp:in ja Mlp:n todellinen ero tänä päivänä miten iso näillä korkeuksilla? Niben laskelmien mukaan laskennallinen säästö olisi sitä luokkaa että maalämmönkaivo (n.5000€)maksaisi itsensä takaisin n.10vuoden kuluessa nykyisillä sähkönhinnoilla.
Osamitoitus on ollut jokaisella tarjolla, mutta mitä muita ominaisuuksia kannattaisi katsella? Ja jos/kun tulevaisuudessa innostun tekemään lattiaremonttia kellarissa, (talossa on edelleen alkuperäiset valurautaviemärit..) niin samalla tulee lämmitysputket lattiaan, vaatiiko tämä jotakin erikoisempaa pumpulta vai pelkästään shuntin yms. vastaavan väliin ohjailemaan noita piirejä?
Vinkkejä ja neuvoja otetaan muutenkin vastaan niin tarjouspyyntöjen, remontin kuin eristelynkin suhteen! :D
Ystävällisin terveisin:
Noob
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7930.0;attach=7705).
Laskelma on tehty ns. normaalivuodelle. Viime vuodet ovat olleet normaalivuotta lämpöisempiä.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,2 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Rintamamiestalo ”Noob” HAAPAVESI (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Kellari: Patterilämmitys, 18 C, 57 m2, 125 m3, 2,42 kW 8 487 kWh
- Keskikerros: Patterilämmitys, 20,5 C, 57 m2, 143 m3, 4,38 kW 11 629 kWh
- Talon yläkerta: Patterilämmitys, 20,5 C, 39 m2, 80 m3, 2,36 kW 6 258 kWh
YHTEENSÄ 9,2 kW 26 375 kWh
- Josta johtumisvuodot 6,71 kW 20 013 kWh
- Josta ilmanvaihdot 1,51 kW 3 925 kWh
- Josta vuotoilmat 0,93 kW 2 437 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Patterilämmitys +55 C max )
• Kiinteistö, 153 m2, 348 m3 3,3 COP 8,75 kW 26 375 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,46 kW 4 000 kWh
- Yhteensä 3,1 SCOP 9,2 kWh 30 375 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -712 kWh 0,22 kW 29 663 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 29 663 kWh
- Pumpulla tuotetaan 9,20 kW 29 663 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 29 663 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 9,2 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -35 C
▪ Maasta kerätään ( 3,1 COP) 6,4 kW 20 235 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 9 428 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 9 428 kWh
Tarvitaan 233 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,48 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,61 bar (61 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,33 bar (33 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,2 bar (20 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, upotussyvyys vähintään 1,3 m. 579 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitoksia laskelmasta ja vinkeistä, tiesin kyllä että patteriverkko vaatii lämpimämpää vettä mutta tuo B0 W50/55 lukeman kaiveleminen näyttää olevan hieman kiven alla, toisaalta kyselyitä vartenhan nuo pumppukauppiaat ovat töissä :D Kallion pitäisi olla kohtuullisen lähellä seudun tuntien joten putkitettavan osuuden pitäisi jäädä toivon mukaan lyhyeksi, tontti on sen verran ahdas että pintavetona nuo putket eivät taida tulla kysymykseen..
Mutta siis tuon laskelman perusteella olisi perusteltua että pumppu saisi olla n.10kw:n luokkaa nyt tarjottujen nibe F1226-8, Oilon house 8 ja ivt greenline he 7:n sijasta Ivt:iltä esim.C9/E9 tai tuon virtausnopeuden perusteella ja hieman reilusti mitoitettuna vielä mieluummin esimerkiksi C11/E11 malli, jos muut lukemat täsmää ja Nibeltä esim. NIBE F1145 10kw luokassa? Thermialta olenkin odotellut pari kuukautta tarjoukseen vastausta, paikalliselta lämpökauppiaalta, joka ehdotti muuten ainoana 10kw:n pumppua kuukaudenpäivät ja Viessmannille laitoin viestiä viime viikolla..
Mitenkäs tuon varaajan kanssa? Nopealla laskutoimituksella tuolta alun yleistietopaketista katsottuna tuon hiukan ylitehoisen pumpun kanssa n.+500litran varaajakin olisi perusteltu, mutta onko tuossa mitään sen kummempaa ylärajaa? Luulen että joku 1m3 kokoinen varaaja olisi vielä jotenkuten soviteltavissa teknisiin tiloihin.
Ja kannattaako investoida pankin rahoja samalla energiavaraajaan esim. Jäspin gtv500(700?):seen tai Gebwell G-Energy:yyn? (onko tietoa onko muilla valmistajilla halvempia=parempia malleja? :D) esimerkiksi virossa näyttäisi olevan niin edukkaita energiavaraajia kotimaan tarjotaan verrattuna, että tuo matka kannattaisi jo tehdä? Ja onko tuossa vaiheessa jo taloudellisempaa koittaa katsella lämpöpumppua ilman sisäänrakennettua varaajaa, kuten tuo edellä mainittu Nibe F1145? Tietenkin enemmän varaavaa massaa= enemmän pelivaraa, mutta tuntuisi että ilman varaajaa tuleva malli olisi helpompi huoltaa rakenteeltaan ja myös helpompi sijoitella teknisiin tiloihin? Ps. yksitysviestiä nakattu ;)
-
Rupesin tuossa pyörittelemään ruutupaperia ja kynää vielä illan ratoksi ja mitenkäs tuo osa/ täysimitoitus nyt sitten käytännössä? Esim. Nibe tarjoaa tuota 8kw:n pumppuaan 70prosenttisesti mitoitettuna ja tuohon bergheat laskemaan verrattuna karkeasti n.86,95prosenttisesti? mitoitettuna, nibe tosin laskee maksimipakkaset -32 asteen mukaan vs. bergheatin -35 eli olettaen että mennään tuon bergheatin kaavan mukaan niin nibessä vastukset tulevat avuksi -27,5asteessa ja siitä eteenpäin, tai tuotan tuon vaaditun lisälämmön muuratulla takalla, tai alennan vaihtoehtoisesti huoneiden lämpötilaa muutamalla asteella (1aste= n.5prosenttia lämmitys tarpeesta?)
Bergheat laskelman mukaan myös lämmitystarve olisi (9,2kwh)29663kwh josta ostosähköä 9428kwh, kun taas Nibe olettaa vuosikulutukseksi (8,3kwh)24363kwh josta ostoenergiaa olisi 6726kwh, eli vertailenko nyt vain 5300kwh enemmän harakoille haaskaavaa taloa toiseen taloudellisempaan?
Miten noita ostosähköjä tulisi nyt verrata tolkullisesti? Tomppelin tekemä laskelma 9,2kw:n pumpulla ja tämän hetkinen sähkönhinta näyttäisivät ostetun lämmitys sähkön hinnaksi 1673,28e/ vuosi kun nibe:n 8kw:n pumppu näyttää laskelmien osalta 1256,63euroa vuodelle, eroa siis 416,65e/vuosi osatehoisen hyväksi, tuota laskelmaa sotkee noiden laskelmien kulutusten eron lisäksi ainakin se että luonnollisesti nibeltä puuttuu tuo loppu n.7,5astetta joka olisi tuotettava vastuksilla, millä tuon vastusten kuluttaman sähkön määrän sitten laskee että laskelmat olisivat vertailukykyiset?
En siis kysy laskenko oikein, vaan missä lasken väärin :D eli jos vähennän esim. Tuon jäljelle jäävän 13.05prosenttia energian tarpeesta eli 3915kwh ja euroina sama 603,69e? Ja lasken tuon edelleen mukaan vuosisähköön? Eli kylmänä talvena nibe olisi optimimitoitettuun järjestelmään jossa lämmitysteho riittää aina tuonne -35asteeseen saakka n.187.043euroa kalliimpi vuositasolla? Vaihtoehtoisesti lauhojen talvien jatkuessa maks.-27.5asteen pakkasineen ja käytön pysyessä niin vaatimattomana ettei vastuksia otettaisi avuksi vajaamitoitettu pumppu tekisi näillä nykyisillä sähkön hinnoilla lompakkoon tuon erotuksen n.416,65e/ vuosi? ???
Tietenkään nuo laskelmat eivät ole noin suorasukaisia oikeassa elämässä, ja nibe siis valikoitui vertailukohteeksi koska sieltä on toistaiseksi ainoana tullut laskelmaa. Mutta koitan vain perustella itselleni noita alimitoitetun ja optimimitoitetun pumpun eroja, samalla kun toivon lauhoja talvia :D tulevaisuuden mahdollisten tehomaksujenkin kannalta tuo hieman ylimitoitettu pumppu kiinnostaisi, vaikka energia taloudellisesti tuossa ei taida tällä hetkellä olla niin paljoa järkeä.
-
Tuolla on ne karvalakkivaraaja mallit. EK:ssa on esilämmityskierukkavalmiina. Se yhdistettynä patterilämmitykseen ja kaappimalliseen yhdistelmä koneeseen takaa, että lämmin käyttövesi ei lopu. Toisaalta, jos lasket virtuaalimalleilla 400 € kustannuseroja, niin maalämpö saattaa olla liian kallis ratkaisu. Pahimmillaanhan nuo laskut päättyvät siihen, että saadaan toisilta vain siunaus alimitoitetulle kaivolle, kun se on niin kallista laittaa. Kauppiaan laskelmat on melkoinen viidakko. Omalla kohdalla haitari oli 180-250 m. Ja tuli 330 m. Tulo kaivolta on nyt luokkaa 0,2 astetta plussalla ja meno -3,5 luokkaa. Viimetalven 2 vk kunnon pakkasilla päästiin jo alle 0-asteen tulolle. Jos haluat jostain syystä osatehoisen, niin porauta kaivo kuitenkin täystehon mittaan.
https://www.maalampotukku.fi/category/300/akva-ek
-
Kiitoksia hyvästä pohdinnasta ja mielipiteistä! Laskeskelin siis ihan mielenkiinnosta noita investoinnin takaisinmaksu aikoja, kyllähän tuollakin erotuksella mitä 15- 30vuodessa laitteiston nyt olettaisi kestävän, ennen kuin korjaaminen tulee kannattamattomaksi tulee eroa jos alkuinvestointi on useita tuhansia euroja kalliimpi ja saavutettava säästö vuositasolla muutamia satasia? Budjetiksi olin hahmotellut n.15000- 20000euroa, mutta en siis haluaisi välttämättä ostaa Rolls-roycea täyttämään ladan tarpeita.
Eli kaivosta ei olisi siis missään nimessä tarkoitus säästää. Tuota Vilp ja Mlp:n välistä eroa laskeskellessa tuo 160-240metrinen kaivo maksaisi itsensä pituudesta riippuen paperilla pyöriteltynä n.7,5- 11,5 vuodessa joten maalämmön suuntaanhan tuo laitteistovalinta pakostakin kääntyy, kaivo kun on oletettavasti vielä tuonkin ajanjakson jälkeen käyttökelpoinen ja kaivon jatkeena olevan laitteiston hinnat ovat oletettavasti samaa luokkaa vilp:in kanssa tuolloinkin. Tilanne olisi varmaan eri jos talossa olisi vielä esim. Hyväkuntoinen Puu/öljykattila jolla huippuja voisi tasata.
Pyysin jo siis uusia tarjouksia täysimitoitetuille järjestelmille ivt:ltä ja nibeltä, ja vielä noilta muiltakin kauppiailta kunhan yhteyden ottoa satelee. Alustavasti oli puhetta että ivt:llä hinta nousisi n.16000eurosta n.1000euroa isomman pumpun ja syvemmän kaivon mukana mikä olisi vielä ihan kohtuullisen kuuloista? Tarjousta odotellessa..
Tuo mainitsemasi kauppiaiden tarjousten sekasoppa näyttäisi tähän astisten kokemusten perusteella pitävän hyvinkin paikkansa, osalla on tarjouksessa esimerkiksi pelkkä lämpökaivo 160m, osa on jaksanut selvittää tarkemmin mitä tuo kaivon teko sisältää. Käytännössä kait tarjotaan varmaan juuri tuon "halvan" hinnoittelun ja urakoiden voittamisen vuoksi lyhintä kaivoa, kuten noissa muissa topickeissa oli veikkailtu. Pumpuista nyt puhumattakaan..
Silläpä siis täältäkin tukea kysellään(tyhmiä) ;) ja koitetaan lukea palstaa kun amatöörillä ei ymmärrys riittänyt noiden alkuun saatujen tarjousten kanssa, muutenhan olisin vain ottanut halvimman/ pisimmän takuun omaavan paketin ja ihmetellyt varmaan ensi vuonna -30asteen pakkasilla miten mittari pyörisi samaan tahtiin kuin se nyt pyörii pelkällä vastuksella.
-
No mulla maksoi 17 kW törkeästi ylitehoinen pumppu, 390 L erillinen käyttövesivaraaja ja 330 m kaivoa tasan 24 500 €. Entuudestaan on 500 L lämmitysvaraaja, jossa esilämmityskierukka ja aurinkokierukka. Kaikki on nyt lattialämmöllä. Vuosikulutus oli viimevuodelle alle 8000 kWh ja normaalisti pärjää hieman alta 8300 kWh. Tuo osateho veijari oli saanut sen härpäkkeillekin hintaa luokkaa 19 000 € ja se oli 10 kW pumppu 200 L käyttövesivaraajalla ja 180 m kaivo. Se oikein soitti perään, mutta sanoin ettei meillä ole yhteisiä intressejä. 4300 L öljyä siis vaihtui 8300 kWh sähkölaskuun ilman nuohouksia, vuosihuoltoja ja säiliön katsastuksia ym nokisavottoja. Sellainen rapiat 3000 € täytyy laskea vuoteen säästöjä. Ja mulla siis on täystehoinen tuo pumppukin, kun tulo pysyy plus merkkisenä jatkuvasti.
-
Ainakin on ollut innokas kauppamies :D täälläpäin tuntuu olevan hankaluutena saada kauppiaita käymään paikan päällä saatikka tekemään tarjousta. Itsellähän tuossa nykyisessä järjestelmässä ei ole muuta kuin maksamisen vaikeus kun on wanha varaaja kierukalla vastaamassa lämmöntuotosta, nykyisillä hinnoilla +3000euron vuosikulutus tuntuu hivenen hurjalta varsinkin kun sähkö on nyt halpaa aikaisempiin vuosiin verrattuna ja siirron halpenemiseen menee vielä jokunen tovi aikaa..
Nibeltä saatu viimein vastaukseksi että 8kw pumppu on riittävä ja jos koko epäilyttää niin kaivon voi porata syvemmäksi jep jep.. Paikallisen pumppukauppiaan kanssa kaivosta keskustellessa tuli puheenaiheeksi tuo putkiston koko 40:sestä isompaan 45:seen tai 50:seen siirryttäessä mahdollisten varaosien saaminen tulevaisuudessa. Mutta eipä noita taideta ihan joka vuosi(kymmen) remppailla..
Kunhan kerkeän niin kyselen porausfirmalta n.240m syvää kaivoa mieluiten 115mm reiällä ja minimissään tuolla 45mm putkella kun mennään kerran 200m ja yli, tai GeoDuo M32:ä riippuen nyt siitä mitä pystyvät tarjoamaan kustannustehokkaasti.. Autonpesu ja kukkien kasteluvedethän tuosta kaivosta olisi mukava ottaa, mutta tuolla kaivokoolla ja viimeistään useampiputkisella kollektorilla taitaa jäädä haaveeksi.. Mitähän muuta porareilta olisi hyvä kysellä? Turbocollector:ista on paljon juttua mutta ei oikein mitään selkeää linjaa, kahden putken kaivoon tuota kannattaisi kait kysyä. Tuo kolmi tai neliputkinen kollektori parantaisi hyötysuhdetta tietenkin edelleen jos tuollainen on mahdollista saada porarilta kohtuudella..
Laitetaanpa tuohon noita tähän mennessä tulleita tarjouksiakin:
IVT Osamitoitus:
IVT Greenline HE C7
- työsäiliö IVT 100 litraa
- lämpökaivon poraus 160 metriä
16000€
IVT täysimitoitus:
maalämpöpumppu IVT Greenline HE C9
- työsäiliö IVT 300 litraa
- lämpökaivon poraus 180 metriä
- kaivon ja pumpun asennus
17000€
Lämpöässä:
-Lämpöässä VSI 10
-200m kaivo
-Asennukset tuntitöinä
n.17000€
Nibe osamitoitus:
-Nibe F1226-8 NEW, asennus, putket ja osat
-160m kaivo 2x40mm
-Vanhan varaajan purku
15000€
Oilon osamitoitus:
-Oilon 8, asennus, putket ja osat
-160m kaivo 2x40mm
-Vanhan varaajan purku
14000€
Viessmann, Thermia ja Yksi täysimitoitettu Niben tarjous antavat vielä odottaa itseään, sen vertahan noihin tulee vielä todennäköisesti muutoksia että vanhan varaajan voin purkaa joskus ajan kanssa itse pois, koska nykyinen tekninen tila on niin pieni että pumppupaketti saa todennäköisesti muuttaa seinän toiselle puolelle vanhaan autotalliin tai johonkin muuhun soppeen kellarissa mihin tuo asennus menee helposti.
-
115 mm reästä ei todennäköisesti saa puutarha vesiä, ellei sitten saa kunnon vedentuottoa reikään. Vesitilavuus ei ole kummoinen, kun 2 45mm putkea lyödään kaivoon ja maksimi imukin vielä ratkaisee yleensä alle 8 m määrään sen veden. Vedenpinnan taso vielä pois imettävästä instant määrästä. Hienoa kuulla jonkun arvostavan kaivoakin. On se vaan helppoa, kun tehdään heti kunnolla tärkein osa. Jos tulee joku varaaja lämmitykseen, niin siihen pystyy laittamaan esilämmityskierukan käyttövedelle, joka on erinomainen lisä, jos epäilee kuumaa vettä tarvitsevan hieman varmuuskertoimella.
-
Aivan aivan, eli tuon saa suosiolla unohtaa ja paneutua mieluummin tontilla olevan vanhan kaivon elvyttämiseen kun muilta projekteilta kerkeää. Kiitoksia vinkistä, pitää muistaa ainakin varata tuo mahdollisuus jos päädyn varaajalliseen pakettiin.
Soittelin tänään alustavasti porareille, moniputkisille kollektoreille ja 50:selle putkelle ei ollut oikein kalustoa/ mahdollisuuksia asentaa noin pieneen kaivoon, ja siellä tunnuttiin olevan aika jämäkästi sitä mieltä että 40:sellä putkella pärjää ihan hyvin kaivossa ja 45:tonen on jo teollisuus/ kiinteistöyhtiöiden juttuja, voidaan toki laittaa sellainen jos välttämättä haluan mutta yleensä on kuulemma menty pienemmällä putkikoolla.
Kaksi ääntä siis 40:sen putken koosta, vaikka muualta täältä foorumilta saisi osviittaa siihen että 40:nen putki jäisi auttamatta pieneksi 200m jälkeen, ja tuosta Tomppelin laskelmasta on nähtävissä aika raju ero noissa painehäviöissä. Joten mitenkäs käytännössä? 0,61 vs 0,33bar. Jos nyt oikein käsitän niin tuo isompi painehäviö syö tuota pumpun tehoa, koska se joutuu tekemään tuossa tapauksessa melkein tuplasti työtä jos tuo vastus on kovempi= huonompi hyötysuhde/ nopeammin rikkoontuvat komponentit? Pumppuvalmistajien sanahan tuon lopulta ratkaisee, mutta näin maalaisjärjellä ajateltuna tuo isompi putki säästää laitteistoa.
-
Lämmönsiirto teho parempi 45 mm putkella, koska virtaama on suurempi. Tai samalla virtaamalla lämmönvaihto teho parempi kiertoajan lyhentyessä. Höyrystimen yli tuleva virtaama on oltava tehon mukainen. Sisään tulevan ja ulosmenevän lämpötilaero pitää olla mahdollisimman pieni. Yleensä tavoitellaan tuota 3:n asteen eroa. Mitä korkeampi lämpö saadaan kaivosta ylös, niin sen parempi. Kiertoa pitää olla niin paljon, että kylmäaine saadaan varmasti kunnolla kaasuuntumaan. Kokeilin joskus kuristaa kiertoa niin, että sain lämpötilaeroksi 6 astetta. Tuolloin rupesi lämpötilat pomppimaan -2 ja +4,5 asteen välillä täysin holtittomasti ja palautin kierron maksimiin. Invertteri pystyy kiertoakin säätämään, mutta on/off pumpulla jättäisin tekemättä. Eli esim 10 kW pumppu ja 240 m kaivo, niin olisi nyt vain viisaampaa vetää se 45 mm ja antaa niiden tiedemiesten jatkaa omia mietteitään. On täällä jo sen verta ihan oikeita kokemuksia, että tuolle 40 mm putkelle tulee tulevaisuudessa olemaan yhä vähemmän tarvetta, kun päästään yhteen reikään jo lähes kaikissa omakoti teholuokissa. Ennen oli tuo 40 mm ainoa, mitä tarjottiin ja pakko porata useampi reikä. Ja kauppiaat ei ole vieläkään valmiudessa noita suurempia putkia mitoitella. Noiden isompien putkien erinomaisia hyötyjä on ihan turha yrittää halveksia. Saattaa pikemminkin olla kysymys tietämättömyydestä uutta suuntaa kohtaan.
-
...Kaksi ääntä siis 40:sen putken koosta, vaikka muualta täältä foorumilta saisi osviittaa siihen että 40:nen putki jäisi auttamatta pieneksi 200m jälkeen, ja tuosta Tomppelin laskelmasta on nähtävissä aika raju ero noissa painehäviöissä. Joten mitenkäs käytännössä? 0,61 vs 0,33bar. Jos nyt oikein käsitän niin tuo isompi painehäviö syö tuota pumpun tehoa, koska se joutuu tekemään tuossa tapauksessa melkein tuplasti työtä jos tuo vastus on kovempi= huonompi hyötysuhde/ nopeammin rikkoontuvat komponentit? Pumppuvalmistajien sanahan tuon lopulta ratkaisee, mutta näin maalaisjärjellä ajateltuna tuo isompi putki säästää laitteistoa.
40 millisella putkella painehäviö nousee ihan liian suureksi.
On ehdottomasti valittava isompi putkiläpimitta.
Turbo putkella on sileää putkea suurempi virtausvastus sen sisäpinnassa olevan suuntaa vaihtelevan rihlasrakenteen takia.
Maakiertopumpun teho ei riitä voittamaan liian suurta virtausvastusta ja virtausmäärä jää liian pieneksi.
Seurauksena keruun menon ja paluun välinen lämpötilaero kasvaa liian suureksi.
-
Aivan aivan, eli tuon saa suosiolla unohtaa ja paneutua mieluummin tontilla olevan vanhan kaivon elvyttämiseen kun muilta projekteilta kerkeää. Kiitoksia vinkistä, pitää muistaa ainakin varata tuo mahdollisuus jos päädyn varaajalliseen pakettiin.
Soittelin tänään alustavasti porareille, moniputkisille kollektoreille ja 50:selle putkelle ei ollut oikein kalustoa/ mahdollisuuksia asentaa noin pieneen kaivoon, ja siellä tunnuttiin olevan aika jämäkästi sitä mieltä että 40:sellä putkella pärjää ihan hyvin kaivossa ja 45:tonen on jo teollisuus/ kiinteistöyhtiöiden juttuja, voidaan toki laittaa sellainen jos välttämättä haluan mutta yleensä on kuulemma menty pienemmällä putkikoolla.
Kaksi ääntä siis 40:sen putken koosta, vaikka muualta täältä foorumilta saisi osviittaa siihen että 40:nen putki jäisi auttamatta pieneksi 200m jälkeen, ja tuosta Tomppelin laskelmasta on nähtävissä aika raju ero noissa painehäviöissä. Joten mitenkäs käytännössä? 0,61 vs 0,33bar. Jos nyt oikein käsitän niin tuo isompi painehäviö syö tuota pumpun tehoa, koska se joutuu tekemään tuossa tapauksessa melkein tuplasti työtä jos tuo vastus on kovempi= huonompi hyötysuhde/ nopeammin rikkoontuvat komponentit? Pumppuvalmistajien sanahan tuon lopulta ratkaisee, mutta näin maalaisjärjellä ajateltuna tuo isompi putki säästää laitteistoa.
Oman kokemuksen mukaan ne yritykset jotka eivät pysty 45mm tai 50mm putkea reikään laittamaan, ovat poikkeuksetta sitä mieltä, että 40mm putki riittää. Itse lähetin tarjouspyyntöjä 285m kaivolle 50mm keruuputkella. Suuri osa kauppasi kuitenkin yhtä matalempaa kaivoa 40mm tai 45mm putkella. Tai jos olivat sitä mieltä, että meillä todellakin tarvitaan keskivertoa enemmän kaivometrejä, niin sitten kahta kaivoa. Ja nämäkin siis 40/45mm keruuputkella. Eli kauppiaiden puheet saa jättää tässä asiassa mun mielestä omaan arvoonsa :)
-
Olen samaa mieltä, että porari vedättää nyt kysyjää törkeästi, kun puuttuu isompien putkien rissat ja asennuskokemus. Valitettavaa tietysti, jos asiakas sitten menee tuohon halpaan ja alkaa järkeilemään , että niillä olisi se ylin tietämys asiasta. Sama koskee kyllä laitevalmistajiakin. Niiden järkeily asian suhteen laahaa monta pykälää takana tosielämää.
-
Kiitoksia vastauksista, kyllähän tuossa jo tuli dataa oman "teollisuuskiinteistön/ kiinteistöyhtiön" tarpeiksi, eli isompaa putkea tulee.
Useammasta kaivosta tuossakin oli puhetta kun kaivon pituudesta tuli puhetta, mutta kyllä tuo yksi saa riittää omiin tarpeisiin, varsinkin kun mielipiteet ja faktat tuntuvat olevan vahvasti tuon syvemmän kannalla.
Erikoista kyllä että tämän kokoluokan satsauksissa tunnutaan menevän vielä vanhan kansan nyrkkisäännöillä, ei nimittäin ole ensimmäinen (tokkopa viimeinenkään) kerta kun tulee tuo lausahdus 1neliömetri ja 1metri kaivoa vastaan lämpökaivon mitoituksessa, toki jos kaikki neliöt laskisi tuon mukaan ja käyttöveden tarpeen päälle niin yllättävän lähellehhän tuollakin tapaa pääsisi(228m). Tuo laitteiston ja/tai tiedonpuute tuli kyllä kieltämättä itsellekkin mieleen kun keskustelu eteni, toki varmaan tuo aikaisempi valikoiman puute varmasti vaikuttaa osaltaan mielipiteisiin. Näinhän se kyllä menee yleensäkkin auto/ talo/ kaivo/ lämpöpumppu jne.jne. Kaupoilla ollessa; Kauppiaan oma valmiina hyllyssä oleva tuote on aina se parhain ja kaunein ;D
-
Talo sijaitsee akselilla Alavieska-Pyhäntä
Ja tuosta voit olla ihan varma, että tuossa 240 m kaivossa ei tule olemaan kovinkaan paljon ylimääräistä "Hullunmiehen" lisää.
-
No niin tätäkin projektia on saatu potkittua eteenpäin ja pari tarjousta on tullut lisää; Thermian edustaja tarjoaa 16kw:n invertteri pumppua ja 2x210m kaivoa hintaan 26000€ Ja samalta myyjältä 16kw vesilmapumppu 13000€....Ei varmaan tarvitse ihmetellä kumpaa haluttaisiin mieluummin myydä, laitoin kyllä mitat ja kuutiot menemään ihan oikein, enkä oikein keksi miksi noin järkky mitoitus.. Ei jatkoon.. ???
IVT:ltä kävi vielä toinen edustaja tarjoamassa täysmitoitusta He c11+200m kaivoa hinta pyöreästi 19000€
Yksi tarjous vielä tulossa niben laitteistolla ja myyjän kanssa oltiin ainakin puhelimessa samalla linjalla, myös kaivon osalta. Mutta jos tuosta ei tule pakettia niin kyllä tässä vaiheessa näyttäisi vähän siltä että joutuu ottamaan eripaikoista nuo osaset lämmitykseen, varsinkin tuon kaivon kanssa tuntuu homma tökkivän pahasti pyydän näemmä "liian" eksoottista koska tuo 200m kaivo 40mm putkella tuntuu olevan käytännössä "maksimi" melkein jokaisella kauppiaalla kenen kanssa on tullut keskusteltua.. :-X
Luvitus hoidettu kuntoon ja pankkien kanssa keskustelut loppusuoralla menossa, jospa tässä alkaisi tosissaan kuukauden- kahden sisään tapahtumaan kunhan saa otettua toisen kierroksen pumppukauppiaiden kanssa ja kelit lämpenevät sekä saan raivattua pihaa sekä pumpun muuttoreittiä esille.
-
No niin tätäkin projektia on saatu potkittua eteenpäin ja pari tarjousta on tullut lisää; Thermian edustaja tarjoaa 16kw:n invertteri pumppua ja 2x210m kaivoa hintaan 26000€ Ja samalta myyjältä 16kw vesilmapumppu 13000€....Ei varmaan tarvitse ihmetellä kumpaa haluttaisiin mieluummin myydä, laitoin kyllä mitat ja kuutiot menemään ihan oikein, enkä oikein keksi miksi noin järkky mitoitus.. Ei jatkoon.. ???
IVT:ltä kävi vielä toinen edustaja tarjoamassa täysmitoitusta He c11+200m kaivoa hinta pyöreästi 19000€
Yksi tarjous vielä tulossa niben laitteistolla ja myyjän kanssa oltiin ainakin puhelimessa samalla linjalla, myös kaivon osalta. Mutta jos tuosta ei tule pakettia niin kyllä tässä vaiheessa näyttäisi vähän siltä että joutuu ottamaan eripaikoista nuo osaset lämmitykseen, varsinkin tuon kaivon kanssa tuntuu homma tökkivän pahasti pyydän näemmä "liian" eksoottista koska tuo 200m kaivo 40mm putkella tuntuu olevan käytännössä "maksimi" melkein jokaisella kauppiaalla kenen kanssa on tullut keskusteltua.. :-X
Luvitus hoidettu kuntoon ja pankkien kanssa keskustelut loppusuoralla menossa, jospa tässä alkaisi tosissaan kuukauden- kahden sisään tapahtumaan kunhan saa otettua toisen kierroksen pumppukauppiaiden kanssa ja kelit lämpenevät sekä saan raivattua pihaa sekä pumpun muuttoreittiä esille.
Kun jossain samalla suunnalla olet, niin tuo pystyy kyllä poraamaan yli 300m keposesti.
Heillä on kunnon koneet ja osaava porukka.
Meille tekivät 8 kpl 250m, ja samaan kaupunkiin 12 kpl 250m.
Kysy heiltä.
http://www.pohjanmaanenergiaporaus.fi/yhteystiedot.html
-
Laitappa tuo Niben mitoitusperusteet tänne, niin voisi arvella niiden laskentaperusteita. Mulla on 36 000 kWh energian tarpeelle 2 x 165 m riittävät kaivot Espoosta etelään linjalla, enkö ottaisi yhtään metriä pois noista.
-
Kun jossain samalla suunnalla olet, niin tuo pystyy kyllä poraamaan yli 300m keposesti.
Heillä on kunnon koneet ja osaava porukka.
Meille tekivät 8 kpl 250m, ja samaan kaupunkiin 12 kpl 250m.
Kysy heiltä.
http://www.pohjanmaanenergiaporaus.fi/yhteystiedot.html
Kiitoksia vinkistä! Pitääpä laitella kyselyä tuonnekkin päin! 8)
-
Laitappa tuo Niben mitoitusperusteet tänne, niin voisi arvella niiden laskentaperusteita. Mulla on 36 000 kWh energian tarpeelle 2 x 165 m riittävät kaivot Espoosta etelään linjalla, enkö ottaisi yhtään metriä pois noista.
Tuossapa on tuo Nibe/ maalämmön mukaan tarjotut pohjat, toivottavasti noista saa selvää kun rivit heittivät häränpyllyä kopioitaessa, tuossa tehontarpeessa itseäni kummastutti tuo kuutioiden ero. Itse ilmoitin tuon 430m3 ja laskettu oli 351m3 mukaan, toki tuo 430m3 sisältää kaiken kellarin lattiasta yläkerran kattoon ja ulkoseinäpintojen sisäpuolella, toki tuo ero ei ole suuren suuri mutta pisti silmään.
KOHTEEN TIEDOT
Tilojen lämmityksen tarve 23960 kWh/vuosi
- josta käyttöveden osuus 4000 kWh/vuosi
Nykyinen lämmityksen pumppu 403 kWh/vuosi
Lämmitystehontarve 8,3 kW
ENNEN LÄMPÖPUMPUN ASENNUSTA Ostoenergia -Sähkö 24363 kWh/vuosi
LÄMPÖPUMPUN ASENNUKSEN JÄLKEEN Ostoenergia -Sähkö 6726 kWh/vuosi
SÄÄSTÖT Energiansäästö 17638 kWh/vuosi CO2 säästöt 3498 kg/vuosi
SÄÄTIEDOT
Vuoden keskilämpötila 3,0 °C
Mitoittava ulkolämpötila, MUT -32,0 °C
RAKENNUKSEN OLOSUHTEET
Sisälämpötila 21,0 °C
Tilojen lämmitys pysähtyy 17,0 °C
Lämmitys meno MUT:ssa 55 °C
Lämmitys paluu MUT:ssa 40 °C
ENERGIALASKENNAN TULOKSET
-Lämpöpumppu NIBE F1226-8
LP:n tuottama energia 23726 kWh/vuosi
LP:n kuluttama energia 6364 kWh/vuosi
Lisäenergia, hyötysuhdekorjattu 234 kWh/vuosi
Lämmityksen kiertopumppu 127 kWh/vuosi
Energianpeitto 99 %
Vuosilämpökerroin, LP 3,7
Vuosilämpökerroin, järjestelmä 3,6
Kiinteä tai vaihteleva lauhdutus Vaihteleva
Lämpöpumpun teho MUT:ssa 5,8 kW
Ottoteho MUT:SSA 1,8 kW
Laskennallinen lisäteho 2,4 kW
Tehopeitto 70 %
ENERGIAKAIVO
Aktiivinen poraussyvyys 158 m
Energian otto 112 kWh/m
Tehon otto 32 W/m
Lambda kallio 3,0 W/mK
Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,6 °C
Tehontarve arvioitu
351m3 x 22W/m3 mukaan
ilmoitettu 20...25 MWh/v
-
Pieni yhteenveto Niben edustajan ja tomppelin laskelmista:
tomppeli:
Pumpulla tuotetaan 29 663 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,2 kW
Tarvitaan 233 aktiivimetrin lämpökaivo
Nibe:
Tilojen lämmityksen tarve 23960 kWh/vuosi (81% tomppelin laskelmasta)
Lämmitystehontarve 8,3 kW
Aktiivinen poraussyvyys 158 m (68% tomppelin laskelmasta)
Ero on suuri. Molemmissa tapauksissa lämmitettäväksi pinta-alaksi on laskettu noin 350 m3, joten ero on suuri arviossa tämän pinta-alan lämmittämiseen tarvittavasta energiasta. Samoin lämpökaivon poraussyvyyden ero on vielä suurempi, Nibellä ilmeisesti toivotaan, toivotaan -linjaa.
Lähetäpä tomppelin laskelma Niben edustajalle ja pyydä, että kertovat, mistä näin isot erot johtuvat.
-
Tuota vähän epäilinkin. Samaa luokkaa, kuin mulle tarjottu törkein osateho. Sillä olisi kaivon saanut niin jäähän, ettei putket olisi edes pystynyt nousemaan ulos kaivosta. Sanoin sille jo sen käydessä, ettei kiinnosta pätkääkään ikään osateho, mutta tarjous tuli 19 000 €. Tämä suurehko toimija on muuten nykyään yhdistynyt toisen toimihan kanssa.
Sulle ilmeisesti kävisi hyvin esim Niben 3-12 kW invertteri, niin tulee varmasti oikea laite. Kaivon ottaisin Tomppelin laskelman mukaan vähintään. Seuraavaksi lähetät tarjouspyynnit moneen paikkaan noilla ehdoilla. Ei kannata jättäytyä niiden kauppiaiden armoille suosiolla. Mitä paremman lämmönkeräyksen hankit, niin sen tyytyväisempi ja huolettomampi saat olla. Onnellisia on vain ne, jotka saa laittaa maapiirin pilkkahintaan.
-
Pieni yhteenveto Niben edustajan ja tomppelin laskelmista:
tomppeli:
Pumpulla tuotetaan 29 663 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,2 kW
Tarvitaan 233 aktiivimetrin lämpökaivo
Nibe:
Tilojen lämmityksen tarve 23960 kWh/vuosi (81% tomppelin laskelmasta)
Lämmitystehontarve 8,3 kW
Aktiivinen poraussyvyys 158 m (68% tomppelin laskelmasta)
Ero on suuri. Molemmissa tapauksissa lämmitettäväksi pinta-alaksi on laskettu noin 350 m3, joten ero on suuri arviossa tämän pinta-alan lämmittämiseen tarvittavasta energiasta. Samoin lämpökaivon poraussyvyyden ero on vielä suurempi, Nibellä ilmeisesti toivotaan, toivotaan -linjaa.
Lähetäpä tomppelin laskelma Niben edustajalle ja pyydä, että kertovat, mistä näin isot erot johtuvat.
Ei niiltä kauppiailta kannata mitään perusteluja ruveta tinkaamaan. Mä laitoin nille Tomppelin laskelmat, kun rupesivat pitämään ymmärtämättömänä maalaistollona heidän hienojen kaavioiden rinnalla. 2 kertaa vaadin syvempää kaivoa ja lopulta kysyivät, että minkähän se herra nyt laskee näitä. Mä en kaivannut niiltä mitään perusteluja, vaan esitin oman vaatimuksen. Taisi tuon Viessmanninkin kauppiaan kanssa tulla kaivoja 100 m enemmän, kuin ihan ensimmäiseen kontaktiin. Mä tosin vaadin myös pumpun tehoa nostettavaksi alusta. Maalämmön kanssahan ei kaivon kanssa ole muuta riskiä, kuin alimitoitus. No putkien koko tietysti, mutta ylimitoittamaan ei pysty millään. Täälläkin foorumilla on 6 kW pumppu 190 m kaivolla ja muitakin reippaalla mitoituksella ja tyytyväisyys ratkaisuun suorastaan loistaa palstoilla.
-
No niin mihinkäs sitä jäätiinkään.. Pankin kanssa päästy sopimukseen rahapolitiikasta 17 000€ anomuksella mennään eteenpäin, laskeskelin hattuvakiolla että budjetti menisi suurinpiirtein n.7000€ kaivoon n.7000€ pumppuun ja n.2000-3000€ sähkö- ja putkimiehen työnnäytteisiin. Odottelen vielä(kin) tuota viimeistä tarjoajaa sekä toista kaivotarjousta ja tutkiskelin samalla tuota kallio perän laatua foorumilta löytyvistä linkeistä, kun nämä asiat tuntuvat kestävän; Diabaasi tai porfyyrinen graniitti näyttäisi olevan kallioperänä gtk:n mukaan(Talon sijainti osuu juuri tuolle rajalle..) Eli lämmönjohtavuus olisi kohtalaista tai peräti kiitettävää. Lämmönjohtavuus [W/(m∙K)] siis käsittääkseni 2,5 tai 3,35, pitääkin seurata kiven väriä kun reikää alkaa joskus tulemaan pihaan.
Sain myös yhden tarjouksen 30 000kwh:n kulutuksen mukaan laskettuna: n.18 000€ 210m kaivoa ja pumppuna F1255-12, noin 20metriä lisää kaivoa ja 45mm keräimet paisuttaisivat tuota laskua arviolta n.1000eurolla, alkoi kummasti houkuttamaan tuollainen avaimet käteen projekti, koska kotitalousvähennys kuittaisi tuon ”ylimääräisen” tonnin pois+ ei tarvitsisi itse kaivaa itse muuta kuin kuvetta, kunhan vapusta on selvitty niin soitan vielä tuon viimeisenkin kauppiaan läpi jos sieltäkin saisi vihdoin ja viimein tarjousta tuolle aiemmin lupaillulle F1245-10:lle niin olisi vertailukohtaa.
Eli tuttuun ja turvalliseen Nibeen pumppuvalinta näyttäisi näillä näkyvin suuntautuvan, senkun vielä tietäisi että invertteriä vai tavan On/off pumppua eli F1255-12 vai F1245-10, eron ollessa muutamia satasia noiden välillä rahalla ei tuota valintaa voine tehdä.. Puskurivaraajakin pitäisi valkata ja F1245-10:lle suositeltiin minimissään 200l kokoista ja saman kauppiaan mieleistä invertterikone ei varaajaa kaipaa, Nibellä oltiin puskurivaraajan kannalla kummassakin tapauksessa.
Eli siis: Olisinkohan nyt (taas) ihan hukkateillä jos tuo puskurivaraaja jäisi pois invertterikoneen tarjouspyynnöstä tässä vaiheessa, kuten kauppias suosittelee ja otettaisiin mukaan vasta myöhemmin kellarin lattialämmityksen ja shunttauksen myötä? Nythän pumpulla tehtäisiin lämmöt vain patteriverkolle/ käyttövedelle ja puskuri varaajan "ainoa" hyöty olisi ymmärtääkseni pidentää käyntiaikaa On/off kaudella, sekä poistaa mahdollinen pattereiden napsuminen, minkä taas pitäisi olla kauppiaan mukaan olematonta. Lämpimän veden tuotonhan tuolla koneella pitäisi käsittääkseni olla riittävää ilman varaajaakin. Vai olisiko tuosta 20l/kw nyrkkisäännön mukaan lasketusta 3kw=60l eli 100l, tai reilummasta varaajan asentamisesta jo nyt tulevaisuutta ajatellen ”haittaa” tuossa invertterikoneen tarjouspyynnössä?
-
Näyttäisi ihan hyvältä valinnalta ottaa tuo 3-12 kW invertteri ilman puskuria. Jos tulee tarvetta lisätä varaaja, niin ehkä sitten 500 L, mutta ilman mitään laippoja. Siis puhdas työsäiliö, johon voi laittaa esilämmityskierukan käyttövedelle. Invertteri pitäisi toimia hyvin ilman mitään lämpösyöksyjä, joita varten on puskurivaraajat.
-
Ei niiltä kauppiailta kannata mitään perusteluja ruveta tinkaamaan. Mä laitoin nille Tomppelin laskelmat, kun rupesivat pitämään ymmärtämättömänä maalaistollona heidän hienojen kaavioiden rinnalla. 2 kertaa vaadin syvempää kaivoa ja lopulta kysyivät, että minkähän se herra nyt laskee näitä. Mä en kaivannut niiltä mitään perusteluja, vaan esitin oman vaatimuksen.
Samaa mieltä. Sieltä tulee vastaus, että he ovat asentaneet näitä 1000 ja eivät käytä työaikaansa anonyymien nettikirjoitusten arvioimiseen. Näin vastaisin kyllä pitkälti itsekin.
-
Näyttäisi ihan hyvältä valinnalta ottaa tuo 3-12 kW invertteri ilman puskuria. Jos tulee tarvetta lisätä varaaja, niin ehkä sitten 500 L, mutta ilman mitään laippoja. Siis puhdas työsäiliö, johon voi laittaa esilämmityskierukan käyttövedelle. Invertteri pitäisi toimia hyvin ilman mitään lämpösyöksyjä, joita varten on puskurivaraajat.
Kiitoksia! Pitääkin koittaa jumpata tuolle mahdolliselle säiliölle tilaa bunkkeriin sitten samalla kun purkaa vanhat varaajat yms. romppeet pois eli näillä edetään jos ei nyt ihmeitä tapahdu.. Toivottavasti lähiviikkoina pääsisi vihdoin viimein touhuamaan jotakin konkreettista tarjouspyyntöjen postittelun sijaan.
Samaa mieltä. Sieltä tulee vastaus, että he ovat asentaneet näitä 1000 ja eivät käytä työaikaansa anonyymien nettikirjoitusten arvioimiseen. Näin vastaisin kyllä pitkälti itsekin.
Juurikin näin, paremminhan nuo mitoitukset alkoivat osumaan kun heitti arviota kulutuksesta täältä saatujen laskelmien pohjalta. Kaivossa nuo suurimmat hinnoittelu erot näyttäisivät tulevan pumppukauppiailla, useamman kymmenen metrin heitolla tulee jo kummasti erillaisia tarjouksia.. Laitteistot itsessään näyttäisivät olevan korkeintaan muutaman satasen sisällä toisistaan. Varmaan tuo kilpailun kovuus vaikuttaa omalta osaltaan tuohon laskelma ja tarjouskyselyihin vastailujen innokkuuteen.
-
Jaahans.. Eli kaivon toimittaja teki sitten oharit, vaikka muutama viikko sitten puhelimessa tuntui että kyseiseltä firmalta onnistuu 45mm ja 50mm keräimet ja ovat tehneet niitä teollisuus kohteisiin, niin nyt ensin hitsausvehkeet, seuraavaksi rissat ja isompi pora sitten yhtäkkiä puuttuivatkin... ::) Antaa luotettavan kuvan toimijasta ja tulee nyt hieman kiire jos aion keretä hankkimaan kaivon isommilla keräimillä tässä kesän aikana, 40mm putkella onnistuisi siis heiltä edelleenkin vaikka 250m asti vaikka kyseenalaistin aiemmin tuon vastuksen kasvamisen..
Tuolta pohjanmaan energia porauksesta ei vastata puhelimeen vaikka olen soitellut muutamaan otteeseen eri päivinä ja tarjouspyyntökin oli näemmä turha, Rototec:illä tuntuu olevan yhtä hyvää asiakas palvelua, sama tilanne tuntuu olevan muutamalla muulla firmalla joilta olen kysynyt tarjouksia, ilmeisesti hommia on tällä hetkellä liiankin kanssa.
Joten mitäs sitten? Koitan kysellä vielä muutamasta paikasta tarjousta 45/ 50mm keräimillä ja nakkaan sitten pyyhkeen kehään, eli otan avaimet käteen toimittajalta tarjotun 200-210m kaivon 40mm keräimillä+ tarjotun pumpun ja muutaman vuoden päästä kaivon mahdollisesti hiivuttua käyn käräjien kautta hakemassa uuden kaivon entisen lisäksi? ???
Eräs toimija soitteli vielä ja tarjosi tuota maksimissaan 200m kaivoa ja totesi sen riittävän vallan mainiosti Oulun alueella olevissa rmt taloissa, vaikuttaneeko tuo kallion lämmönvarauskyky/ talon mahdollinen lisäeristely sitten miten paljon noihin puuttuvien metrien tarpeisiin tai onnistuisiko tuolla invertterillä sitten tuo 40mm/+233m kaivo paketti? Ensi viikolla pitäisi jokatapauksessa saada lyötyä aikataulua lukkoon omien menojen suhteen, joten kiire ja epätoivo tässä tulee päällimmäisinä tunteina mieleen..
-
No niin mihinkäs sitä jäätiinkään.. Pankin kanssa päästy sopimukseen rahapolitiikasta 17 000€ anomuksella mennään eteenpäin, laskeskelin hattuvakiolla että budjetti menisi suurinpiirtein n.7000€ kaivoon n.7000€ pumppuun ja n.2000-3000€ sähkö- ja putkimiehen työnnäytteisiin. Odottelen vielä(kin) tuota viimeistä tarjoajaa sekä toista kaivotarjousta ja tutkiskelin samalla tuota kallio perän laatua foorumilta löytyvistä linkeistä, kun nämä asiat tuntuvat kestävän; Diabaasi tai porfyyrinen graniitti näyttäisi olevan kallioperänä gtk:n mukaan(Talon sijainti osuu juuri tuolle rajalle..) Eli lämmönjohtavuus olisi kohtalaista tai peräti kiitettävää. Lämmönjohtavuus [W/(m∙K)] siis käsittääkseni 2,5 tai 3,35, pitääkin seurata kiven väriä kun reikää alkaa joskus tulemaan pihaan.
Sain myös yhden tarjouksen 30 000kwh:n kulutuksen mukaan laskettuna: n.18 000€ 210m kaivoa ja pumppuna F1255-12, noin 20metriä lisää kaivoa ja 45mm keräimet paisuttaisivat tuota laskua arviolta n.1000eurolla, alkoi kummasti houkuttamaan tuollainen avaimet käteen projekti, koska kotitalousvähennys kuittaisi tuon ”ylimääräisen” tonnin pois+ ei tarvitsisi itse kaivaa itse muuta kuin kuvetta, kunhan vapusta on selvitty niin soitan vielä tuon viimeisenkin kauppiaan läpi jos sieltäkin saisi vihdoin ja viimein tarjousta tuolle aiemmin lupaillulle F1245-10:lle niin olisi vertailukohtaa.
Eli tuttuun ja turvalliseen Nibeen pumppuvalinta näyttäisi näillä näkyvin suuntautuvan, senkun vielä tietäisi että invertteriä vai tavan On/off pumppua eli F1255-12 vai F1245-10, eron ollessa muutamia satasia noiden välillä rahalla ei tuota valintaa voine tehdä.. Puskurivaraajakin pitäisi valkata ja F1245-10:lle suositeltiin minimissään 200l kokoista ja saman kauppiaan mieleistä invertterikone ei varaajaa kaipaa, Nibellä oltiin puskurivaraajan kannalla kummassakin tapauksessa.
Eli siis: Olisinkohan nyt (taas) ihan hukkateillä jos tuo puskurivaraaja jäisi pois invertterikoneen tarjouspyynnöstä tässä vaiheessa, kuten kauppias suosittelee ja otettaisiin mukaan vasta myöhemmin kellarin lattialämmityksen ja shunttauksen myötä? Nythän pumpulla tehtäisiin lämmöt vain patteriverkolle/ käyttövedelle ja puskuri varaajan "ainoa" hyöty olisi ymmärtääkseni pidentää käyntiaikaa On/off kaudella, sekä poistaa mahdollinen pattereiden napsuminen, minkä taas pitäisi olla kauppiaan mukaan olematonta. Lämpimän veden tuotonhan tuolla koneella pitäisi käsittääkseni olla riittävää ilman varaajaakin. Vai olisiko tuosta 20l/kw nyrkkisäännön mukaan lasketusta 3kw=60l eli 100l, tai reilummasta varaajan asentamisesta jo nyt tulevaisuutta ajatellen ”haittaa” tuossa invertterikoneen tarjouspyynnössä?
Tuo 1255-12 invertteri ja 210m kaivoa kuulostaa ihan hyvältä. Tai sitten 1245-10 on/off voisi olla toinen sopiva. Tuossa teho 55C vedelle on 8.5kW.
1255-16 mallille on laitettu patterilämmitteiseen taloon 250m kaivoja (pari täällä foorumilla) 40mm keräimellä ja toimii. Eli 220-230 metrinen pitäisi sekin ihan toimia invertterin kanssa.
Täällä on 201 metrin kaivo ja tuossa vanhemmassa 10kW nibessä on tehottomampi keruupumppu kuin uudemmassa mallissa. Taisi olla 8 metrin nostokorkeus ja uudessa jotain 10m jos muistan yhtään oikein. Lämmitys toimii ainakin ihan hyvin, vaikka onkin tuo max 200m kaivo. Lämpötilaero on yleensä 4C.
8kW malli voi olla liian tehoton ja itse laittaisin jotain 210-225 metriä kaivoa. Lisäksi keräin voisi olla vaikka 45mm jos hintaero ei ole liian suuri.
Täällä kaivo tuli ks geoenergi paikasta. Taisi maksaa 26€/m.
-
Tuossapa on tuo Nibe/ maalämmön mukaan tarjotut pohjat, toivottavasti noista saa selvää kun rivit heittivät häränpyllyä kopioitaessa, tuossa tehontarpeessa itseäni kummastutti tuo kuutioiden ero. Itse ilmoitin tuon 430m3 ja laskettu oli 351m3 mukaan, toki tuo 430m3 sisältää kaiken kellarin lattiasta yläkerran kattoon ja ulkoseinäpintojen sisäpuolella, toki tuo ero ei ole suuren suuri mutta pisti silmään.
KOHTEEN TIEDOT
Tilojen lämmityksen tarve 23960 kWh/vuosi
- josta käyttöveden osuus 4000 kWh/vuosi
Nykyinen lämmityksen pumppu 403 kWh/vuosi
Lämmitystehontarve 8,3 kW
ENNEN LÄMPÖPUMPUN ASENNUSTA Ostoenergia -Sähkö 24363 kWh/vuosi
LÄMPÖPUMPUN ASENNUKSEN JÄLKEEN Ostoenergia -Sähkö 6726 kWh/vuosi
SÄÄSTÖT Energiansäästö 17638 kWh/vuosi CO2 säästöt 3498 kg/vuosi
SÄÄTIEDOT
Vuoden keskilämpötila 3,0 °C
Mitoittava ulkolämpötila, MUT -32,0 °C
RAKENNUKSEN OLOSUHTEET
Sisälämpötila 21,0 °C
Tilojen lämmitys pysähtyy 17,0 °C
Lämmitys meno MUT:ssa 55 °C
Lämmitys paluu MUT:ssa 40 °C
ENERGIALASKENNAN TULOKSET
-Lämpöpumppu NIBE F1226-8
LP:n tuottama energia 23726 kWh/vuosi
LP:n kuluttama energia 6364 kWh/vuosi
Lisäenergia, hyötysuhdekorjattu 234 kWh/vuosi
Lämmityksen kiertopumppu 127 kWh/vuosi
Energianpeitto 99 %
Vuosilämpökerroin, LP 3,7
Vuosilämpökerroin, järjestelmä 3,6
Kiinteä tai vaihteleva lauhdutus Vaihteleva
Lämpöpumpun teho MUT:ssa 5,8 kW
Ottoteho MUT:SSA 1,8 kW
Laskennallinen lisäteho 2,4 kW
Tehopeitto 70 %
ENERGIAKAIVO
Aktiivinen poraussyvyys 158 m
Energian otto 112 kWh/m
Tehon otto 32 W/m
Lambda kallio 3,0 W/mK
Tulevan keruuliuoksen keskilämpötila -0,6 °C
Tehontarve arvioitu
351m3 x 22W/m3 mukaan
ilmoitettu 20...25 MWh/v
Tässä laskelmassa mielestäni hyvin tulee esille tuo asiakkaan ohjaaminen tarkoituksella harhaan. Teho peitto 70% ja energiapeitto 99%. Kaivo mitoitetaa törkeästi 70% mukaan vaikka se pitää laittaa tuon 99% mukaan. Kaivo on paikallaan koko kiinteistön eliniän, eikä pelkästään ensimmäisen käyttövuoden. Kallion kylmeneminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen, mutta kauppiaat katoaa takuuvarmasti nopeammin.
-
Tuo 1255-12 invertteri ja 210m kaivoa kuulostaa ihan hyvältä. Tai sitten 1245-10 on/off voisi olla toinen sopiva. Tuossa teho 55C vedelle on 8.5kW.
1255-16 mallille on laitettu patterilämmitteiseen taloon 250m kaivoja (pari täällä foorumilla) 40mm keräimellä ja toimii. Eli 220-230 metrinen pitäisi sekin ihan toimia invertterin kanssa.
Täällä on 201 metrin kaivo ja tuossa vanhemmassa 10kW nibessä on tehottomampi keruupumppu kuin uudemmassa mallissa. Taisi olla 8 metrin nostokorkeus ja uudessa jotain 10m jos muistan yhtään oikein. Lämmitys toimii ainakin ihan hyvin, vaikka onkin tuo max 200m kaivo. Lämpötilaero on yleensä 4C.
8kW malli voi olla liian tehoton ja itse laittaisin jotain 210-225 metriä kaivoa. Lisäksi keräin voisi olla vaikka 45mm jos hintaero ei ole liian suuri.
Täällä kaivo tuli ks geoenergi paikasta. Taisi maksaa 26€/m.
Aivan aivan, vähän henkeä vedettyäni selvittelin tuota f1255-12 keruupiirin maksimi painehäviötä ja sen kärsisi valmistajan mukaan olla 112kilopascalia(eli 1,12bar?!), maapiirin kiertopumpun(pumppujen?) ollessa samat kuin 16kw mallissa, eli maapiirin kierto saisi ilmesesti aika paljon tuolla pumpulla anteeksi, vaikka sähköä palaisikin jonkin verran enemmän ja laitteisto olisi kovemmilla.
Laitoin myös vielä viimehetken kyselyä muutamaan muuhun firmaan ja sain tulokseksi seuraavaa:
-Pelkkä kaivo putkituksilla sisälle 240m@ 45mm keräimillä 8400e
-f1255-12+ 100l puskuri varaaja 240m kaivo (pumppukauppiaan tekemä laskelma antoi kaivoksi 192m 30 000kwh kulutuksella, eli +25% kaivon mittaan ja oltaisiin täällä lasketussa mitassa) 17500e Sähkötöitä ja varaajan purkua lukuunottamatta avaimet käteen. Tästä taidan melkein jo soitella vielä uudemman kerran ja kysellä vielä noita isompia kerääjiä, pumppukauppiaalla ei ollut selkeää muistikuvaa ja veikkasi 45mm putkelle 1,6euron lisähintaa metrille, mikä ei ole ainakaan omasta mielestä pahan kuuloinen, siis jos vaaka ja sisäputkitus tulisi vielä tuohon lisäksi 50mm kangella eikä 40mm kuten tuolla mönkään menneellä kaivokauppiaalla oli meininki alkuun.. Samalla voisi ainakin kysellä tuota aiemmin ketjussa esillä ollutta tuota varaajan suurentamista+ käyttövesikierukkaa.
Tulossa vielä termialta tarjous laskelmilla ja omapyytämä 12kw invertteri+ 240m kaivo 50mm keräimillä, nuo keräimet siis tuossa tarjouksessa siitä syystä että toimittajan minimi kaivokoko oli 140mm.
Tänään pitäisi katsella paikkoja putki ja sähkömiehen kanssa jos joutavat käymään, tuolta putkimieheltä pitäisi tulla tarjousta vielä noista f1245-10/ f1255-12 paketeista.
-
Tässä laskelmassa mielestäni hyvin tulee esille tuo asiakkaan ohjaaminen tarkoituksella harhaan. Teho peitto 70% ja energiapeitto 99%. Kaivo mitoitetaa törkeästi 70% mukaan vaikka se pitää laittaa tuon 99% mukaan. Kaivo on paikallaan koko kiinteistön eliniän, eikä pelkästään ensimmäisen käyttövuoden. Kallion kylmeneminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen, mutta kauppiaat katoaa takuuvarmasti nopeammin.
En ajatellutkaan asiaa tältä kantilta, itselle tuo kaivo olisi kyllä kaikkein tärkein siinäkin mielessä jos talon innostuu vielä joskus hamassa tulevaisuudessa tekemään uusiksi niin kaivo olisi hyvä olla hyödynnettävissä vielä tuossakin vaiheessa.
-
Nibeä tarjonnut avaimet käteen kauppias löi vielä pöytään seuraavaa:
Oilon cube 13 house, 240m kaivo + n.300l varaaja, varaajan koko tuota luokkaa koska pannuhuoneeseen ei näyttäisi mahtuvan isompaa jos ei ruveta kaatamaan seiniä, jos käynnistyksiä ei saada kohdalleen niin pitää harkita myöhemmin isompaa varaajaa seinän toiselle puolelle. Tarjous siis n. 16 200e + karvan vajaan 400e lisää 45mm kollektorista 50mm vaakavedoilla. Sähkömiehen ja porausjätekontin hankkin itse+ kaivon putkituksesta tulee oletettavasti muutama satanen lisää kuluja, eli aika kohtuullisen kuuloista. Tarkemmat katselmukset vielä toivon mukaan ensi viikolla, lähinnä tuo pannuhuoneen korkeus huolettaa sen ollessa 195cm takanurkassa, ja muutoin 215cm, minun puolestani kättä päälle niin saa tämän(kin) via dolorosan päätökseen kunnialla. :D
Ymmärtääkseni siemensin logiikka ohjailee noita Oilonin pumppuja, löysin muutaman ketjun kompensointiyksiköstä, kysyn vielä kauppiaalta tuon osan hinnoittelu/ saatavuuspolitiikasta, mutta onko täällä tietoa sopineeko esim. Tuo QAA55 yhteen pumpun kanssa?
-
Nibeä tarjonnut avaimet käteen kauppias löi vielä pöytään seuraavaa:
Oilon cube 13 house, 240m kaivo + n.300l varaaja, varaajan koko tuota luokkaa koska pannuhuoneeseen ei näyttäisi mahtuvan isompaa jos ei ruveta kaatamaan seiniä, jos käynnistyksiä ei saada kohdalleen niin pitää harkita myöhemmin isompaa varaajaa seinän toiselle puolelle. Tarjous siis n. 16 200e + karvan vajaan 400e lisää 45mm kollektorista 50mm vaakavedoilla. Sähkömiehen ja porausjätekontin hankkin itse+ kaivon putkituksesta tulee oletettavasti muutama satanen lisää kuluja, eli aika kohtuullisen kuuloista. Tarkemmat katselmukset vielä toivon mukaan ensi viikolla, lähinnä tuo pannuhuoneen korkeus huolettaa sen ollessa 195cm takanurkassa, ja muutoin 215cm, minun puolestani kättä päälle niin saa tämän(kin) via dolorosan päätökseen kunnialla. :D
Ymmärtääkseni siemensin logiikka ohjailee noita Oilonin pumppuja, löysin muutaman ketjun kompensointiyksiköstä, kysyn vielä kauppiaalta tuon osan hinnoittelu/ saatavuuspolitiikasta, mutta onko täällä tietoa sopineeko esim. Tuo QAA55 yhteen pumpun kanssa?
Omasta mielestä tuo 13kW on liikaa kierukalle. Ennemmin laittaisin sen cuben, missä vesi lämmitetään vaihtimella.
45mm kollektori kannattaa vaatia nuihin syvyyksiin.
Ainakin langaton huoneyksikkö löytyy suoraan Oilonilta.
-
Tässä laskelmassa mielestäni hyvin tulee esille tuo asiakkaan ohjaaminen tarkoituksella harhaan. Teho peitto 70% ja energiapeitto 99%. Kaivo mitoitetaa törkeästi 70% mukaan vaikka se pitää laittaa tuon 99% mukaan. Kaivo on paikallaan koko kiinteistön eliniän, eikä pelkästään ensimmäisen käyttövuoden. Kallion kylmeneminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen, mutta kauppiaat katoaa takuuvarmasti nopeammin.
Itse en usko tarkoituksenmukaisuuteen tässä asiassa. Pikemminkin tyhmyyteen ja sinisilmäisyyteen.
Kauppiaat voisivat varmistaa lähtötiedot esim.kuutioiden ja neliöiden mukaan, eikä luottaa pelkästään ilmoitettuun kulutukseen.
Lämmönjakojärjestelmän tiedot, esim.tarvittava menovesi -20c ulkolämpötilassa tai mitoittavassa ulkolämpötilassa ja laitevalinta vaikuttaa tarvittavaan kaivon syvyyteen.
Eriasia, jos varaudutaan mahdollisesti myöhemmin tulevaan lattialämmitykseen tai laajennukseen.
Ja ennemmin kauppias pärjää paremmin tarjotessaan tai pyydettäessä tarjotessaan syvempää kaivoa.
Sinänsä syvemmästä kaivosta ei ole haittaa, kunhan riittävä virtaus saavutetaan höyrystimelle.
-
Siis täysitehoinen laskelma on 100%. Jos mitoitetaan kaivo 99% mukaan tuosta tehontarpeesta, niin millä ihmeellä siitä saadaan 70% mitoitettu kaivo. Kaivo tulee mitoittaa sen 99% mukaan. Jostain syystä osatehoisille saadaan kaivotkin osatehoisiksi. Jos täysitehoiseksi mitoitettu on esim 20 000 kWh energiaa, niin 99% tuosta on 19 800 kWh. Siihen siis käytännössä asiakas itse pyytää mitoittamaan alitehoisen kaivon, kun se lasketaan 70% mukaan. Ainoa järkeen käyvä selitys pyytää osatehoista on pelko pätkäkäynnistä, jos ei ymmärrä ottaa varaajaa. Rahan säästöä on vaikea ymmärtää pyytämällä alitehoista kylmää kaivoa alimitalla. Talohan oli tuolla Oulun lähellä vielä. Vähän sama kuin laskisi Hankoon 8 kW osatehoiselle 100 m kaivon. Kaivo olisi kyllä varmuudella osatehoinen. Mutta hinta kyllä myös kilpailukykyinen.
-
Siis täysitehoinen laskelma on 100%. Jos mitoitetaan kaivo 99% mukaan tuosta tehontarpeesta, niin millä ihmeellä siitä saadaan 70% mitoitettu kaivo. Kaivo tulee mitoittaa sen 99% mukaan.
Täytyykö? Jos ajattelet kaivoa sähköakkuna, josta perheelle pitää riittää 99 % vuotuisesta käyttösähköstä. Olkoon kokonaissähköntarve vaikka 10 MWh, jolloin akusta pitää saada 1.130 kW vuoden jokaisena tuntina keskimäärin. Eihän sillä ole väliä mikä teho sieltä otetaan hetkellisesti. Tai riittääkö teho johonkin hetkelliseen kulutuspiikkiin. Pääasia että akusta löytyy se tarvittava 9.9 MWh vuoden aikana. Keksisin kyllä tuohon luvut, jolla nuo prosentit toteutuvat.
En siis tiedä mitä tämä hetkellinen tehonotto maalämpökaivolle tekee, mutta kyllä minä tuon prosenttilaskun ymmärrän. Sinulla menee jo nuo teho- ja energiapeitotkin sekaisin. Aikaisemmin kirjoitit toista ja nyt toista.
-
Juu. Huomasin nuo käsitteet sekoittaneeni hutiloiden. Jos tarve on ottaa 50 vuoden ajan kaivosta 100% esim se 20 000 kWh, mutta otetaan niin pieni kone, että se pystyy ottamaan vain 19 800 kWh, kun se käy joulu ja tammikuun putkeen ja ottaa vähän vastuksia vielä tuolle 200 kWh puuttuvalle. Niin miten tämä pitäisi saada toimimaan, jos kaivo mitoitetaan vain 70% mukaan. Eli kaivosta tulee täystehoinen 14 000 kWh laskennalliselle teholle.
-
Omasta mielestä tuo 13kW on liikaa kierukalle. Ennemmin laittaisin sen cuben, missä vesi lämmitetään vaihtimella.
45mm kollektori kannattaa vaatia nuihin syvyyksiin.
Ainakin langaton huoneyksikkö löytyy suoraan Oilonilta.
Kiitoksia kommentista! Miten sitten tuohon alunperin tarjottuun 13 malliin verrattuna tuo kierukka pelittää pikkuveljessään? Koska tänään tapahtui vielä pientä hienosäätöä valmistajan ja pumppukauppiaan kanssa keskusteltuani, siis pumpun vaihto pykälää pienemmäksi cube 10 houseksi, tehon pitäisi valmistajan sivujen mukaan olla 52asteisella vedellä n.9,1kw ja cop tuolloin 2.77 paikkeilla, käsittääkseni tälläkin foorumilla läpikäyty ja yllämainittu lämpimän käyttöveden tekeminen on erona noissa (eli cubessa lämmönvaihtimella ja housessa tuolla yllämainitulla rst-kierukalla) ja kylmäaineena tuossa 10 housessa on oilonin edustajan mukaan 410, jolla pitäisi pystyä kuulemma tekemää lauhduttimelta jopa 68asteista vettä, toisin kuin ainakin cube 12/14malleissa joissa on kuulemma käytössä 407 ja joiden maksimi tuotto jää 60asteeseen, eli parempaa hyötysuhdetta tuotakin kautta, vaikka internet sanoo päinvastaista kylmäaineista? Mutta hinnoittelupolitiikka ja pumpun sopiva koko ohjaisivat kyllä valintaa tuohon cube 10 houseen.
240m kaivo/ 45mm kollektori tulee nyt kun löytyi kauppias miltä tuo yhdistelmä onnistuu ja omasta mielestä vielä sopuhintaan, tuo kompensaattori taitaa jäädä vielä mietintäasteelle, koska kauppiaan mukaan pumpun pitäisi toimia hyvin ilmankin kunhan säädöt saadaan kohdalleen, seurataan siis vielä tilannetta tuon kanssa. Lisäksi jumpataan noita varaajan mittoja kauppiaan kanssa paikanpäällä ensi viikon aikana, mahdollisimman isoa koitetaan tilojen ja kauppiaan tarjonnan mukaan.
-
Niin miten tämä pitäisi saada toimimaan, jos kaivo mitoitetaan vain 70% mukaan. Eli kaivosta tulee täystehoinen 14 000 kWh laskennalliselle teholle.
Sotket kaksi eri asiaa edelleen, kWh ei ole tehon yksikkö.
-
Kiitoksia kommentista! Miten sitten tuohon alunperin tarjottuun 13 malliin verrattuna tuo kierukka pelittää pikkuveljessään? Koska tänään tapahtui vielä pientä hienosäätöä valmistajan ja pumppukauppiaan kanssa keskusteltuani, siis pumpun vaihto pykälää pienemmäksi cube 10 houseksi, tehon pitäisi valmistajan sivujen mukaan olla 52asteisella vedellä n.9,1kw ja cop tuolloin 2.77 paikkeilla, käsittääkseni tälläkin foorumilla läpikäyty ja yllämainittu lämpimän käyttöveden tekeminen on erona noissa (eli cubessa lämmönvaihtimella ja housessa tuolla yllämainitulla rst-kierukalla) ja kylmäaineena tuossa 10 housessa on oilonin edustajan mukaan 410, jolla pitäisi pystyä kuulemma tekemää lauhduttimelta jopa 68asteista vettä, toisin kuin ainakin cube 12/14malleissa joissa on kuulemma käytössä 407 ja joiden maksimi tuotto jää 60asteeseen, eli parempaa hyötysuhdetta tuotakin kautta, vaikka internet sanoo päinvastaista kylmäaineista? Mutta hinnoittelupolitiikka ja pumpun sopiva koko ohjaisivat kyllä valintaa tuohon cube 10 houseen.
240m kaivo/ 45mm kollektori tulee nyt kun löytyi kauppias miltä tuo yhdistelmä onnistuu ja omasta mielestä vielä sopuhintaan, tuo kompensaattori taitaa jäädä vielä mietintäasteelle, koska kauppiaan mukaan pumpun pitäisi toimia hyvin ilmankin kunhan säädöt saadaan kohdalleen, seurataan siis vielä tilannetta tuon kanssa. Lisäksi jumpataan noita varaajan mittoja kauppiaan kanssa paikanpäällä ensi viikon aikana, mahdollisimman isoa koitetaan tilojen ja kauppiaan tarjonnan mukaan.
Kyllä tuon 10kW kokoluokassa uskaltaa ottaa. Varmaan paperilla saa 68c ulos, mutta 62-63 lienee realistinen jatkuvassa käytössä.
Pikkuhiljaa ne kaikki mallit on R410A-kylmäaineella, taisi se takaraja siirtymiseen mennä jo. Saavat kai myydä sitä ennen valmistetut R407 kylmäaineella olevat.
Oma veilkkaus, että 99% pumpuista asennetaan ilman huoneanturia.
-
Kyllä tuon 10kW kokoluokassa uskaltaa ottaa. Varmaan paperilla saa 68c ulos, mutta 62-63 lienee realistinen jatkuvassa käytössä.
Pikkuhiljaa ne kaikki mallit on R410A-kylmäaineella, taisi se takaraja siirtymiseen mennä jo. Saavat kai myydä sitä ennen valmistetut R407 kylmäaineella olevat.
Oma veilkkaus, että 99% pumpuista asennetaan ilman huoneanturia.
Kiitoksia jälleen vahvistuksesta. Ja aivan eli hieman mainosmiehen puhetta tuossa tapauksessa, tosin luulisihan noilla matalemmillakin lämmöillä tulevan lämmintä piisalle asti. Ei varmasti heitä kauaksi tuo 99% veikkaus huoneanturin asennuksen tarpeettomuudesta, koska suurimmalle osalle kauppiasta koko kompensaattorin käsite tuntuu olevan kohtuu vieras käsite. Tosiaan sillä lähinnä tiedustelin tuota lämpötilan haistelijaa koska talo sijaitsee aika tuulelle otollisella paikalla ja nykyisessä järjestelmässä ohjaamassa olemassa ouman:issa on ollut kyseinen kapistus käytössä ennen hajoamistaan, tulisijat puuttuisivat myös talosta ”sotkemasta” tuota anturin toimintaa.
Mutta koitetaan siis nyt ensi säätää kohdalleen, pelkona on lähinnä kellarin ja ylempien asuinkerrosten lämmityksen saaminen pelaamaan hyvin yhteen, kellarin ollessa betonibunkkerissa(ja suihku/sauna tilojen myös) ja asuin kerrosten ollessa sitten paremmin eristettyjä, kauppiaan puheesta olin ymmärtävinäni että patteritermostaatit väännettäisiin selälleen tai otettaisiin irti kokonaan ja pumppu saisi hoitaa tuon lämmityksen säätelyn, mutta tämä pitää vielä varmistaa.
Puskurivaraajasta vielä ennenkuin lyödään lukkoon... Valmistajasta riippuen tuonne tilaan näyttäisi mahtuvan maksimissaan n.300-500l kokoluokkaa oleva säiliö (max. n.1,9m korkea ja halkaisija max. n.0,8m luokkaa) osassa varaajista on myös tuo aiemmin esillä ollut kv kierukan kytkentä mahdollisuus, täälläkin palstalla näyttää olevan monta mielipidettä isompaan työ/puskurisäiliöön päin mutta pumppukauppiaat haluaisivat näemmä myydä lähinnä tuolla 20l/kw nyrkkisäännöllä olevan pöntön, varmasti osittain kustannusten vuoksi, mutta mikä se totuus nyt sitten tässä asiassa on?
Isolla säiliöllä saadaan kuitenkin käsittääkseni lämpimämmillä keleillä nuo pätkäkäynnit paremmin kuriin, ja samaten enemmän tuota pelivaraa lämpimän veden tekoon kylmällä ilmalla, ilmeisesti pumpun käyrän säätämisen kanssa ei ole myöskään niin tarkkaa kuin pienemmällä säiliöllä, osa kauppiaista varoitteli myös liian pitkistä käyntiajoista kylmään vuoden aikaan ison puskurin kanssa ja sinällään ymmärrän kyllä senkin näkökannan että lämpöä tehdään tuossa tavallaan "turhaan" sen sijaan että pyritään tuottamaan tuo pumpun lämpö suoraan käyttöön. Tuosta kv kierukastakin tuli myöskin poikittaista kommenttia että tuollainen puskurisäiliön sisälle sijoitettu kierukka saattaisi sekoittaa jotenkin pumpun omaa käyttöveden valmistusta?
-
Näkökulmia / kommentteja ...
Jos sinulla on erilaisia tiloja lämmön tarpeen suhteen, niin ehkä useampi lämmityspiiri olisi paikallaan. Niitä voi sitten jokaista säätää erikseen huonemittauksilla (joka on minusta hyvä ja säätöä helpottava) tai ilman.
Jos tulee useampi lämmityspiiri, niin silloin puskurivaraaja lienee tarpeen koska kellaritilojen lämmitystarvetta myös kesällä.
Volyymin 20l/kW säännössä voi ottaa huomioon patterit ja putkistot. Ne voivat vanhassa talossa tuottaa jo ison osan tarvittavasta volyymistä. Tällä pelkkä verkoston volyymi olisi riittänyt. No, ei puskurivaraajasta haittaa ole, nyt kone käy 10-15C keleillä n. 35 minuuttia. Kustannus oli ehkä 800-1000€. Jollain valmistajalla on pienissäkin (100l) puskurivaraajissa KV-esilämmityskierukka.
Puskurivaraaja ei käsittääkseni helpota/auta säätöjen tekemistä.
-
Tuosta kv kierukastakin tuli myöskin poikittaista kommenttia että tuollainen puskurisäiliön sisälle sijoitettu kierukka saattaisi sekoittaa jotenkin pumpun omaa käyttöveden valmistusta?
Tuollainen kommentti perustunee tietämättömyyteen ;)
-
Tuollainen kommentti perustunee tietämättömyyteen ;)
Ei se käyttöveden valmistukseen vaikuta mutta muuten koneen toimintaan voi vaikuttaa, varsinkin näiden invertterien tapauksessa. Näihin kysymyksiin silti olisi mukava saada vastaus.
Missä 100l puskurivaraajassa on 10bar kestävä kierukka käyttöveden esilämmitystä varten?
Onko esilämmityksestä niin paljon etua että sellaista kannattaa edes harkita ellei veden kulutus ole megalomaaninen?
Miksi kasvaneessa käyttöveden tarpeessa jokaisen valmistajan ratkaisu pääsääntöisesti on lisätä suurempi käyttövesivaraaja esilämmityksen sijaan?
Onko hyöty lisäkustannuksiin nähden riittävä?
Riittääkö patteriverkoston kanssa pieni varaaja energiasisällöltään esilämmitykseen, vai meneekö patterit kylmäksi suihkun aikana?
Jos lämmitystarvetta ei kesällä ole niin onko kesällä tällöin esilämmityksestä mitään iloa jos lämmitys on muutenkin kylmänä?
Tyypillinen vedenkulutus lienee omakotitalossa jotain 80 - 150m3 vuodessa ja siihen myös integroitu varaaja riittää hyvin ellei yhdellä kertaa haluta laskea esim 300l ammetta täyteen. Sinällään veden käytön tarkkana oleminen muutenkin kannattaa koska tuosta taitaa nykypäivänä joutua muutenkin maksamaan ollessaan kiinni kunnallisessa vedessä jateveden kanssa yli femman/m3.
Rivitalot yms ratkaisuineen erikseen.
-
Näkökulmia / kommentteja ...
Jos sinulla on erilaisia tiloja lämmön tarpeen suhteen, niin ehkä useampi lämmityspiiri olisi paikallaan. Niitä voi sitten jokaista säätää erikseen huonemittauksilla (joka on minusta hyvä ja säätöä helpottava) tai ilman.
Jos tulee useampi lämmityspiiri, niin silloin puskurivaraaja lienee tarpeen koska kellaritilojen lämmitystarvetta myös kesällä.
Volyymin 20l/kW säännössä voi ottaa huomioon patterit ja putkistot. Ne voivat vanhassa talossa tuottaa jo ison osan tarvittavasta volyymistä. Tällä pelkkä verkoston volyymi olisi riittänyt. No, ei puskurivaraajasta haittaa ole, nyt kone käy 10-15C keleillä n. 35 minuuttia. Kustannus oli ehkä 800-1000€. Jollain valmistajalla on pienissäkin (100l) puskurivaraajissa KV-esilämmityskierukka.
Puskurivaraaja ei käsittääkseni helpota/auta säätöjen tekemistä.
Kiitoksia jälleen ajatuksista! On tämä hieno paikka ammentaa tietoa! :) Tulevaisuutta vartenkinhan tuo varaaja on sitten hyvä hankinta, vaikka tällä hetkellä koko huusholli lämpenee pattereilla ja ph:ssa sähkövastuksilla lattiassa, koska jollakin aikavälillä tulee todennäköisesti laitettua kiepit ainakin kellarin lattioihin. Tässä myös vaikuttaa se tosiasia että lämpöhuone on L:n mallinen ja varaaja tulee takakulmaukseen, minkä jälkeen varaajan vaihto/laitto vaatisi pumpun siirron pois tieltä, joten mielellään koittaisi selvetä yhdellä kertaa.
Tuossa oilonissa näytti olevan optiona kolmannen piirin ohjaus joten veikkauksena(toiveena) on että kahdelle piirille olisi valmiiksi ohjaus, eli ehkä tuon talon jakaisi kellariin ja asuin kerroksiin, jos tuota lämpöä ei sitten saa venkslattua termareilla ja käyrällä pelaamalla kohdalleen.
Pitääkin hiillostaa vielä tuota pumppukauppiasta että löydetään passeli varaaja, jokatapauksessa tuo tarjottu puskuri tuntui olevan tarjouksessa n.1000euron luokkaa. En kyllä löytänyt hintoja mistään juuri tuolle oilonin 270:lle, mikä vaikuttaisi kerrostumis laipioineen ja kv kierukkamahdollisuuksineen kyllä hyvältä mutta kun tuo korkeus ja nämä esille nousseet mitoitus asiat...
Tuo puskurisäiliön tuoma säädön helpotus on sitten ollut ihan omaa harhaluuloa, ajattelin siis että jos olisi enemmän tuota varaavaa massaa välissä niin tuo olisi äkillisten lämmönvaihtelujen vuoksi (esim. Pakkasen kiristyessa rajusti) hyvä ratkaisu helpottamaan lämmön valmistusta, ja että tuossa selviäisi jouhevammalla/ei niin tarkalla käyrällä/asetusten säädöllä.
-
Ei se käyttöveden valmistukseen vaikuta mutta muuten koneen toimintaan voi vaikuttaa, varsinkin näiden invertterien tapauksessa. Näihin kysymyksiin silti olisi mukava saada vastaus.
Missä 100l puskurivaraajassa on 10bar kestävä kierukka käyttöveden esilämmitystä varten?
Onko esilämmityksestä niin paljon etua että sellaista kannattaa edes harkita ellei veden kulutus ole megalomaaninen?
Miksi kasvaneessa käyttöveden tarpeessa jokaisen valmistajan ratkaisu pääsääntöisesti on lisätä suurempi käyttövesivaraaja esilämmityksen sijaan?
Onko hyöty lisäkustannuksiin nähden riittävä?
Riittääkö patteriverkoston kanssa pieni varaaja energiasisällöltään esilämmitykseen, vai meneekö patterit kylmäksi suihkun aikana?
Jos lämmitystarvetta ei kesällä ole niin onko kesällä tällöin esilämmityksestä mitään iloa jos lämmitys on muutenkin kylmänä?
Tyypillinen vedenkulutus lienee omakotitalossa jotain 80 - 150m3 vuodessa ja siihen myös integroitu varaaja riittää hyvin ellei yhdellä kertaa haluta laskea esim 300l ammetta täyteen. Sinällään veden käytön tarkkana oleminen muutenkin kannattaa koska tuosta taitaa nykypäivänä joutua muutenkin maksamaan ollessaan kiinni kunnallisessa vedessä jateveden kanssa yli femman/m3.
Rivitalot yms ratkaisuineen erikseen.
Hyviä pointteja nämäkin! Itse kun olen tiedon janoinen persoona niin asioita tulee pyöriteltyä(hieman liiankin kanssa :D) ja mukava kun tällä palstalla pystyy keskustelemaan näistä asioista rakentavasti, varsinkin nyt kun aihe on itselle ajankohtainen.
Eli taidan säästää vielä tässä vaiheessa nuo kierukkarahat, mutta tietenkin jos tarjolla on säiliö johon moisen saa niin tietenkin jätetään tuo optio tulevaisuuden varalle. Ja jokin tuolla haarukan alapäässä oleva n.100-300l kokoinen varaaja taitaisi olla tässä välissä nappivalinta, 20l/kw laskettaessa 9-10kw koneelle tuo vesitilavuuus olisi n.180- 200l luokkaa ja patteriverkko saneerattuna 11patterin kanssa haukannee n. 100-150l? Eli periaatteessa tuo karvahattumallin 100l varaankin pitäisi piisata? Vai olisiko fiksua investoida hivenen isompi tuota joskus eteen tulevaa kellarin lattialämmitysjumppaa ajatellen? Patteriverkko on siis niin vasta uusittu (2016) että en näe sen päivittämisessä oikein järkeä oman elinikäni aikana, jos en nyt oikein mukavuudenhaluiseksi rupea/ voita lotossa mutta kellarissa pattereita on siis vain kolme kappaletta ja nämä olisi sama vaihtaa kieppiin jos lattiaa aukoo.
-
Sen verran vielä asiaa että Rototec tulee ilmeisesti tekemään tuon lämpökaivon, tekevät kuulemma nykyään vain alihankkijoiden kautta noita kaivoja. Eli tuossa kenties syy nihkeään tarjouspyyntöön vastaamiseen kun tiedustelin sitä kautta suoraan kaivoa.
Mitäs sähkömiehelle pyyntilistalle? Olin visioinut että tehtävälistalla olisi 3x20a sulakkeiden päivitys 3x25:siksi, siis jos tuo vain on syötön puolesta mahdollista, pumpulle virta 16a pistokkeella+ katkaisija ja tietenkin oma energia mittari, olisiko vaihdevahti fiksua pyytää vai meneeköhän tuo jo hieman liiallisen varmuuden maksimoinniksi? :D
-
Mitäs sähkömiehelle pyyntilistalle? Olin visioinut että tehtävälistalla olisi 3x20a sulakkeiden päivitys 3x25:siksi, siis jos tuo vain on syötön puolesta mahdollista, pumpulle virta 16a pistokkeella+ katkaisija ja tietenkin oma energia mittari, olisiko vaihdevahti fiksua pyytää vai meneeköhän tuo jo hieman liiallisen varmuuden maksimoinniksi? :D
Vaihevahti on joissain pumpuissa jo vakiona kuten esim viessmanneissa. Onko erilliselle pistokkeekkelle oikeasti tarvetta? Joissain pumpuissa kytkentä on niin että koneelle menee esim 2kpl 5x2,5 ja 1x1,5 kaapelit.(vastukset, kompressosi, ohjaus) Tuollainen pistokekytkentä hankaloittaisi kytkentää. Mutta tosiaan riippuu pumpusta.
-
Eli taidan säästää vielä tässä vaiheessa nuo kierukkarahat, mutta tietenkin jos tarjolla on säiliö johon moisen saa niin tietenkin jätetään tuo optio tulevaisuuden varalle. Ja jokin tuolla haarukan alapäässä oleva n.100-300l kokoinen varaaja taitaisi olla tässä välissä nappivalinta, 20l/kw laskettaessa 9-10kw koneelle tuo vesitilavuuus olisi n.180- 200l luokkaa ja patteriverkko saneerattuna 11patterin kanssa haukannee n. 100-150l? Eli periaatteessa tuo karvahattumallin 100l varaankin pitäisi piisata? Vai olisiko fiksua investoida hivenen isompi tuota joskus eteen tulevaa kellarin lattialämmitysjumppaa ajatellen? Patteriverkko on siis niin vasta uusittu (2016) että en näe sen päivittämisessä oikein järkeä oman elinikäni aikana, jos en nyt oikein mukavuudenhaluiseksi rupea/ voita lotossa mutta kellarissa pattereita on siis vain kolme kappaletta ja nämä olisi sama vaihtaa kieppiin jos lattiaa aukoo.
Ota mieluummin suurempi kuin pienempi, noita 100l pyttyjä tiedän vaihdettaneen suurempiin jälkikäteen mutta kukaan ei taida olla vaihtanut pienempään. ;D 200-400l on varmaan ok. Ja suuremman kanssa toiminta ei ainakaan mene huonommaksi millään mittarilla laskettuna. Ilman varauskapasiteettiäkin koneen saa käymään pitkään mutta se edellyttää sitten korkeampia lämpötiloja (huonompi hyötysuhde). Tämä siis koskien on-off konetta. Invertterin kanssa puskurin tarve taitaa riippua hiukan siltä keneltä kysytään.
Lämpölaajenimisesta johtuvan napsahdukset sillä saanee pois myös invertterin tapauksessa käyttövettätehdessä(kait nuo myös sellaisia aiheuttavat).
-
Vaihevahti on joissain pumpuissa jo vakiona kuten esim viessmanneissa. Onko erilliselle pistokkeekkelle oikeasti tarvetta? Joissain pumpuissa kytkentä on niin että koneelle menee esim 2kpl 5x2,5 ja 1x1,5 kaapelit.(vastukset, kompressosi, ohjaus) Tuollainen pistokekytkentä hankaloittaisi kytkentää. Mutta tosiaan riippuu pumpusta.
Pitääpäs vielä kurkkia nuo pumpun sähkökuvat sähkärin kanssa läpi, itselle ei ainakaan tarttunut moista aparaattia sieltä silmiin. Eihän tuolle pistokkeelle sinällään muuta tarvetta olisi kuin että vanhat sähköt saisi purettua ja tehtyä etukäteen mahdollisimman valmiiksi, eli pumpun asennus olisi nopeampaa tuolta osin ja samalla helpottaisi omiakin pannuhuoneen pakkelointi ja maalailu hommia, mutta ei toki mitään pakollista. Tuota kaapelointi asiaa en tullutkaan ajatelleeksi ja piti ihan tarkistaa samalla kun etsin tuota vahtia; 5x6mm2 piuha on valmistajan suosituksen mukainen syöttökaapelin koko, eli tuon puolesta olisi ok.
-
Pitääpäs vielä kurkkia nuo pumpun sähkökuvat sähkärin kanssa läpi, itselle ei ainakaan tarttunut moista aparaattia sieltä silmiin. Eihän tuolle pistokkeelle sinällään muuta tarvetta olisi kuin että vanhat sähköt saisi purettua ja tehtyä etukäteen mahdollisimman valmiiksi, eli pumpun asennus olisi nopeampaa tuolta osin ja samalla helpottaisi omiakin pannuhuoneen pakkelointi ja maalailu hommia, mutta ei toki mitään pakollista. Tuota kaapelointi asiaa en tullutkaan ajatelleeksi ja piti ihan tarkistaa samalla kun etsin tuota vahtia; 5x6mm2 piuha on valmistajan suosituksen mukainen syöttökaapelin koko, eli tuon puolesta olisi ok.
Siemenssin automatiikassa on vaihevahti. CubeHousessa on valmiina kaapeli, joten sähköjen puolesta tehty helpoksi. Laitteessa itsessään on moottorisuojat ja sulakkeet kiertopumpuille yms.
Käyttöveden sekoitusventtiili on myös vakiona.
Onniselta löytyy ainakin 200l puskurivaraaja, missä kierukka.
-
Missä 100l puskurivaraajassa on 10bar kestävä kierukka käyttöveden esilämmitystä varten?
Onko esilämmityksestä niin paljon etua että sellaista kannattaa edes harkita ellei veden kulutus ole megalomaaninen?
Miksi kasvaneessa käyttöveden tarpeessa jokaisen valmistajan ratkaisu pääsääntöisesti on lisätä suurempi käyttövesivaraaja esilämmityksen sijaan?
Onko hyöty lisäkustannuksiin nähden riittävä?
Riittääkö patteriverkoston kanssa pieni varaaja energiasisällöltään esilämmitykseen, vai meneekö patterit kylmäksi suihkun aikana?
Jos lämmitystarvetta ei kesällä ole niin onko kesällä tällöin esilämmityksestä mitään iloa jos lämmitys on muutenkin kylmänä?
Tyypillinen vedenkulutus lienee omakotitalossa jotain 80 - 150m3 vuodessa ja siihen myös integroitu varaaja riittää hyvin ellei yhdellä kertaa haluta laskea esim 300l ammetta täyteen. Sinällään veden käytön tarkkana oleminen muutenkin kannattaa koska tuosta taitaa nykypäivänä joutua muutenkin maksamaan ollessaan kiinni kunnallisessa vedessä jateveden kanssa yli femman/m3.
Rivitalot yms ratkaisuineen erikseen.
https://www.maalampotukku.fi/product/3163/energy-save-bt100tc-2 (https://www.maalampotukku.fi/product/3163/energy-save-bt100tc-2)
Tuo on suunnilleen Niben 100l varaajan hintainen, mutta kierukalla.
Hyvä kysymys, tuo taloudellisuus ...
Joskus laskeskelin, että jälkiasenteinen erillinen ebay-lämmönvaihdin lämmityslinjaan ryöstämään maksaisi itsensä takaisin 10-15 vuodessa meillä. ... jätin sikseen.
Jos tuon olisi älynnyt heti laittaa, niin silloin olisi tullut "samaan hintaan" ja olisi järkevää.
Eihän tuolla kaikkea hoida, mutta tekee ehkä 50% käyttöveden lämmityksestä COP:lla 4, eikä kaikkea 2,5:llä.
Tuskin suihkun vaikutusta huomaa lämmityksessä.
Kesäaikana ei esilämmitys ole apuna, mutta 9/12 on jo hyvä saanti.
-
Ota mieluummin suurempi kuin pienempi, noita 100l pyttyjä tiedän vaihdettaneen suurempiin jälkikäteen mutta kukaan ei taida olla vaihtanut pienempään. ;D 200-400l on varmaan ok. Ja suuremman kanssa toiminta ei ainakaan mene huonommaksi millään mittarilla laskettuna. Ilman varauskapasiteettiäkin koneen saa käymään pitkään mutta se edellyttää sitten korkeampia lämpötiloja (huonompi hyötysuhde). Tämä siis koskien on-off konetta. Invertterin kanssa puskurin tarve taitaa riippua hiukan siltä keneltä kysytään.
Lämpölaajenimisesta johtuvan napsahdukset sillä saanee pois myös invertterin tapauksessa käyttövettätehdessä(kait nuo myös sellaisia aiheuttavat).
Vanha sanonta pätee siis tässäkin; Paljon kanssa pärjää aina :D On/Off kapistushan tuonne onkin sopivasti nyt viimeisimpien käänteiden myötä tulossa pöhisemään, vaikka invertteri oli kovasti mukana viime metreille asti niin lopulta tuolla on/off pumpun sisältävän paketin avaimet käteen hinnalla olisi saanut vasta kaivon+ vaakaputket sisälle asti+ pumpun/varaajan eli laitetaan nuo säästyneet pumppurahat tässä tapauksessa kirjaimellisesti kaivoon ;) samalla toivotaan että paremmasta kaivosta ja isosta varaajasta saadaan enemmän iloa kuin tuosta invertterin "sopeutuvuudesta".
Tuo puskurivaraaja tuntui kyllä olevan kauppiaiden mielestä hieman turhake kun kyselin invertteristä tarjouksia, nibellä suosittelivat sitä kuitenkin joka pumpun yhteyteen, maalaisjärjellä kuvittelisin ainakin kesäaikaan invertterinkin hyötyvän pätkäkäynnin yhteydessä tuosta.
-
Siemenssin automatiikassa on vaihevahti. CubeHousessa on valmiina kaapeli, joten sähköjen puolesta tehty helpoksi. Laitteessa itsessään on moottorisuojat ja sulakkeet kiertopumpuille yms.
Käyttöveden sekoitusventtiili on myös vakiona.
Onniselta löytyy ainakin 200l puskurivaraaja, missä kierukka.
No niin tämähän ratkeaa melkein itsestään, nuo moottorisuojat bongasinkin kuvista, hyvin pätevän oloinen pakettihan tuossa tuntuu olevan kyseessä.
Tarkoitatko tuota maalämmittää:n linkkaaman puskurivaraajan isoveljeä eli ES:n CAK641? Tuohon hintaanhan kyseessä olisi hyvinkin edullinen (ja sopivan mittainen!) varaaja.
-
Tuskin suihkun vaikutusta huomaa lämmityksessä.
Tämä lienee vastaus tähän: "Riittääkö patteriverkoston kanssa pieni varaaja energiasisällöltään esilämmitykseen, vai meneekö patterit kylmäksi suihkun aikana?" ?
Itse hiukan epäilen tuota ainakin lämmityskaudella. Tällöin pattereiden luovutusteho on muutenkin jo korkea. Esim 8kW koneella se voisi olla vaikka 5kW. Lisäksi vielä jos suihkusta valutetaan vettä vaikkapa 12l/min jolloin tehoa tarvittaisiin kokonaisuudessaan 29kW veden lämmittämiseksi. Jos tuosta energiasta otetaan puolet patteriverkostosta niin silloin jäähdyttävä teho on yhteensä karvan vajaa 20kW.
Jos tällöin patteriverkoston tilavuus on 500l ja rautaa vaikka lisänä 200kg niin tuosta voidaan laskea millainen energia sisältyy vaikka 40 asteiseen veteen niin että se jäähdytetään 20 asteiseksi. (toki pattereiden lämmitysteho laskee niiden lämpötilan laskiessa). Käytetään siksi vaikka 2,5kW tehoa pattereille jolloin kokonaisteho on noin 17kW.
Raudan ominaslämpökapasiteetti: 0,449kJ/K x kg
vesi: 4,186kJ/K x kg
Yhteensä: 1796 + 18795 = 20600kJ
17 kW = 17 000 J / s
20600kJ / 17kJ = 1200s = 20min
250l vesitilavuudella sama asia 11min.
Toki kierukankin teho laskee veden lämpötilan laskiessa mutta tarkotuksena oli vain tuoda ilmi se että mitä tapahtuu pitkän suihkun tapauksessa näin suuntaaantavasti ja varma on se että patterit jäähtyvät. Se että onko siitä haittaa on sitten asia erikseen. Mitä muut ovat mieltä asiasta?
Jos tuollaisen kierukallisen varaajan hommaa niin sitten myös varaajaan tilavuutta reilusti eikä mitään 100l - 200l pönttöä. Puskurivaraajan tehtävä on mm pidentää koneen käytijaksoja ja kierukkahan tekee lepojaksolla aina käyttövettä käytettäessä aivan toisinpäin eli aiheuttaa niitä käynnityksiä lisää.
-
Aivan aivan, eli tuollaisellekkin varaajalle on aikansa ja paikkansa, mutta ei tässä tapauksessa. Ahtaan paikan kammon vallitessa pannuhuoneessa ja veden käytön ollessa kuitenkin hallittavissa talon ollessa (valitettavasti) kunnan vedessä kiinni.
Eli harhapolulta tultiin takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan ja pumppukauppiaan kanssa sumplittiin kompromissina nibe ukv220 nurkkaan.
Onkos tuolla nyt väliä kummalla ovatko vaakavedot 40mm vai 50mm putkella? Kumpikin onnistuu tuon 45keräimen kanssa, kauppias epäili 40mm putken olevan parempi kuulemma turbulentimman virtauksen vuoksi mutta mitä raati sanoo?
-
Aivan aivan, eli tuollaisellekkin varaajalle on aikansa ja paikkansa, mutta ei tässä tapauksessa. Ahtaan paikan kammon vallitessa pannuhuoneessa ja veden käytön ollessa kuitenkin hallittavissa talon ollessa (valitettavasti) kunnan vedessä kiinni.
Eli harhapolulta tultiin takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan ja pumppukauppiaan kanssa sumplittiin kompromissina nibe ukv220 nurkkaan.
Onkos tuolla nyt väliä kummalla ovatko vaakavedot 40mm vai 50mm putkella? Kumpikin onnistuu tuon 45keräimen kanssa, kauppias epäili 40mm putken olevan parempi kuulemma turbulentimman virtauksen vuoksi mutta mitä raati sanoo?
Ei siinä kaivon liitäntäputkessa mitään turbulenssia tarvita. 50 millisessäkin liitäntäputkessa muuttuu virtaama turbulenttiseksi.
Liian pienenä putkena 40 millinen aiheuttaa turhaan painehäviötä.
Jos kaivoon tulee 45 turbo putki, on senkin painehäviö suurempi, kuin sileän 45 millisen.
Siihen sitten vielä lisätään liitännän painehäviö, niin ei sellaisesta oikein hyvä tule.
Jos liitäntäputket ovat hyvin lyhyet, ei 40 millisestä ole niin kovin paljon haittaa.
Haitta pahenee liitäntäputkien pituuden kasvaessa.
-
No ajattelin lähinnä normaalia esim. 5min suihkua. Niin tuskin sen vaikutusta talossa huomaa.
Fraattin laskelmat on varmasti oikein, en sitä.
Säästöarvio esilämmityksellä oli muistaakseni 150-200 kWh/v meillä kahden hengen taloudessa.
EDIT: Nyt käyttöveden lämmitykseen menee n. 1000kWh/v. Eli aika vähän.
-
Ei siinä kaivon liitäntäputkessa mitään turbulenssia tarvita. 50 millisessäkin liitäntäputkessa muuttuu virtaama turbulenttiseksi.
Liian pienenä putkena 40 millinen aiheuttaa turhaan painehäviötä.
Jos kaivoon tulee 45 turbo putki, on senkin painehäviö suurempi, kuin sileän 45 millisen.
Siihen sitten vielä lisätään liitännän painehäviö, niin ei sellaisesta oikein hyvä tule.
Jos liitäntäputket ovat hyvin lyhyet, ei 40 millisestä ole niin kovin paljon haittaa.
Haitta pahenee liitäntäputkien pituuden kasvaessa.
Kiitoksia jälleen kerran! Noinhan tuo virtausvastuksen pitäisi mennä maalaisjärjellä, taitaa vaan pumppu kauppias hieman heittää huumoria peliin kun tuo kaivo asia tuntui olevan vieläkin hieman överimittainen hänen mielestään.
Sisällä vetoja tulee pelkästään n.8-10metriä ja lisäksi ulkovedot n.3-6metriä eli 50mm putki napsittu vielä mukaan, huomenna vielä viimeiset soittelut jossa varmistuu mm. Lopullinen aikataulu ja vielä onko tuo keräin nyt turbo vai normaali..
Joissain kokonaisuuksissa on näemmä käytetty myös erillistä kiertovesipumppua (lähinnä kylläkin shunttauksen kanssa) puskurivaraajan kanssa, kauppias ei nähnyt sitä tarpeellisena mutta aikoi vielä kysellä asennusporukalta mielipiteet. Sillä tuo vielä mietityttää koska yksi aiemmista kauppiaista sanoi että laittavat aina työsäiliön yhteyteen kv-pumpun. Tässäkin taas kummastuttaa nuo eri asennustyylit. Molempi parempi?
Eli:
Oilon cube 10 house
Ukv 220 puskuriksi, ukv300:kin olisi mennyt mutta säästetään toimittajalta ylimääräistä putkijumppaa.
240m kaivoa 45mm keräimellä(tarkemmasta tyypistä ei siis ollut puhetta joten oletan sen olevan sileä.) Ja 50mm sisävedot
Sähköt onkin helpot:
Vanha kaapeli irti keskuksesta vanhasta varaajan keskuksesta ja veto energiamittarin läpi pumpulle. Jokin sentään onnistuu kohtuudella "koputtaa puuta" :D
-
Kiitoksia jälleen kerran! Noinhan tuo virtausvastuksen pitäisi mennä maalaisjärjellä, taitaa vaan pumppu kauppias hieman heittää huumoria peliin kun tuo kaivo asia tuntui olevan vieläkin hieman överimittainen hänen mielestään.
Sisällä vetoja tulee pelkästään n.8-10metriä ja lisäksi ulkovedot n.3-6metriä eli 50mm putki napsittu vielä mukaan, huomenna vielä viimeiset soittelut jossa varmistuu mm. Lopullinen aikataulu ja vielä onko tuo keräin nyt turbo vai normaali..
Joissain kokonaisuuksissa on näemmä käytetty myös erillistä kiertovesipumppua (lähinnä kylläkin shunttauksen kanssa) puskurivaraajan kanssa, kauppias ei nähnyt sitä tarpeellisena mutta aikoi vielä kysellä asennusporukalta mielipiteet. Sillä tuo vielä mietityttää koska yksi aiemmista kauppiaista sanoi että laittavat aina työsäiliön yhteyteen kv-pumpun. Tässäkin taas kummastuttaa nuo eri asennustyylit. Molempi parempi?
Eli:
Oilon cube 10 house
Ukv 220 puskuriksi, ukv300:kin olisi mennyt mutta säästetään toimittajalta ylimääräistä putkijumppaa.
240m kaivoa 45mm keräimellä(tarkemmasta tyypistä ei siis ollut puhetta joten oletan sen olevan sileä.) Ja 50mm sisävedot
Sähköt onkin helpot:
Vanha kaapeli irti keskuksesta vanhasta varaajan keskuksesta ja veto energiamittarin läpi pumpulle. Jokin sentään onnistuu kohtuudella "koputtaa puuta" :D
Itselle ainakin kytkisin tuon niin, että varaaja on menolinjassa vesitilan laajentaja ja varaajan jälkeen voisi olla menosta paluuseen by-bass venttiili varuiksi. Menisi laitteen sisäisellä kiertopumpulla, jota voi ohjata lämpötilaerolla.
Ulkoinen kiertopumppu on perusteltu silloin, kun lämmönjakoverkon virtaus on selvästi pienempi mitä lämpöpumpun nimellisvirtaus lauhduttimen yli.
-
Sisällä vetoja tulee pelkästään n.8-10metriä ja lisäksi ulkovedot n.3-6metriä eli 50mm putki napsittu vielä mukaan, huomenna vielä viimeiset soittelut jossa varmistuu mm. Lopullinen aikataulu ja vielä onko tuo keräin nyt turbo vai normaali..
Asentajat tekevät mielellään sisävedot 28mm kuparilla. Vaadi ainakin kokoa isompaa kun on noin pitkä veto. Meillä asentajat meinasivat laittaa kaivon ja talon väliin tuota 40mm siirtoputkea. Onneksi otin asian puheeksi ja sain 50mm putket. Vaakaveto meillä 15m.
Teillä näyttäisi talo olevan aika vastaava mitä meilläkin. Mielenkiinnolla odottelen kokemuksia miten laitteet pelaa ja tehot riittää. Meillä 12kw lämpöässä jaksoi ilman vastuksia -21c. Ja kellarikerros vie kaiken lämmön mitä pattereista saa ajettua joten kulutus voi pompata edellisien asukkaiden lukemista jos he ovat pitäneet kellaria vaikka 3c viileämpänä.
...
Edit.: Lisäsisin tiedoston 29.5.2018, "tomppeli"
-
Itselle ainakin kytkisin tuon niin, että varaaja on menolinjassa vesitilan laajentaja ja varaajan jälkeen voisi olla menosta paluuseen by-bass venttiili varuiksi. Menisi laitteen sisäisellä kiertopumpulla, jota voi ohjata lämpötilaerolla.
Ulkoinen kiertopumppu on perusteltu silloin, kun lämmönjakoverkon virtaus on selvästi pienempi mitä lämpöpumpun nimellisvirtaus lauhduttimen yli.
Aivan, tuon kv-pumpun pois jättämällä saa samalla myös yhden mahdollisesti rikkoutuvan osan pois laitteistosta. Pitääpä kysellä vielä tuosta kytkentä tyylistä kun soitellaan kauppiaan kanssa.
-
Asentajat tekevät mielellään sisävedot 28mm kuparilla. Vaadi ainakin kokoa isompaa kun on noin pitkä veto. Meillä asentajat meinasivat laittaa kaivon ja talon väliin tuota 40mm siirtoputkea. Onneksi otin asian puheeksi ja sain 50mm putket. Vaakaveto meillä 15m.
Teillä näyttäisi talo olevan aika vastaava mitä meilläkin. Mielenkiinnolla odottelen kokemuksia miten laitteet pelaa ja tehot riittää. Meillä 12kw lämpöässä jaksoi ilman vastuksia -21c. Ja kellarikerros vie kaiken lämmön mitä pattereista saa ajettua joten kulutus voi pompata edellisien asukkaiden lukemista jos he ovat pitäneet kellaria vaikka 3c viileämpänä.
...
Edit.: Lisäsisin tiedoston 29.5.2018, "tomppeli"
Ja tuosta sisävedon koosta pitää kysellä myös vielä, tuohonhan tuo vielä oman mausteensa että sisällä joudutaan mutkittelemaan aikalailla että päästään tuonne tekniseen tilaan+ linja menee pakostakin alaspäin pumpulle mentäessä jotta katossa oleva ilmanvaihtokanava säästyy, tosin maapiirin huuhtelun ei kuulemma pitäisi tuottaa heillä ongelmia, mikä jäänee nähtäväksi.
Tuonne kellarin talliin en kyllä edes koita puskea kovin lämmintä jos ei tuo tila rupea sitä suosiolla pitämään. Mutta pesuhuone/ sauna tilassa tavoitteena on tuo n.21 astetta jo ihan käyttömukavuudenkin vuoksi.
Tuo bergheatin mitoitushan on laskettu myös käsittääkseni enemmäkin sen mukaan mitä tämän ikäisen ja kokoisen talon pitäisi syödä, edellisen asukkaan ilmoittama 25 000kwh talousähköineen ei ole ehkä kovin realistisen oloinen kulutus, tai ainakin joitain tiloja on ollut huomattavasti matalemmissa lämpötiloissa. Jokatapauksessa tuosta luulisi tulevan hyvin toimiva paketti pumppukauppiaiden ehdotelmiin verrattuna, joissa käytännössä kaikilla tuo kaivo viimeistään tuntui ahdistavan.
Mutta tosiaan tässähän tulee hyvää vertailua kun on näin samankaltaiset talot ja järjestelmät, samalla saa hyvää osviittaa tuosta pumpun valinnasta (olisiko sittenkin pitänyt ottaa se isompi itselle... :'( :D)
-
Rintsikka talojakin on monenlaisia.
LKN :n laskelman tein sen perusteella, että hän ilmoitti pakkasrajan, johon pumpun lämmitysteho, 11,5 kW riitti.
Jos kellarikerros on eristämätön ja siellä pidetään suhteellisen korkeaa lämpötilaa, nousee lämmitystarve.
Monet ovat laittaneet kellarikerrokseenkin lisäeristyksen, joka vähentää huomattavasti lämpöhukkaa.
Lattialämmitys kellarikerroksessa on lämpösyöppö, jollei lattiaan laiteta hyvää lämpöeristystä.
Rintsikan kellariin ei ole helppoa laittaa kunnollista eristyskerrosta.
Tarvittaisiin ainakin 15 cm eristekerros, mieluummin 20 cm, jotta lämpövuoto lattian läpi maahan ei muodostu kohtuuttoman suureksi. Tämä siis lattialämmitystapauksessa.
Patterilämmityksellä lattia ei muodostu ongelmaksi; lattian lämpötila on silloin huonelämpötilassa, tai sen alle.
Isotehoinen tuuletus huippuimurilla tai liesituulettimella hukkaa myöskin runsaasti lämpöä.
Rintsikkaan on hankalaa laittaa iv -konetta, jossa on lämmön talteenotto.
Rintsikoiden ilmanvaihtoa hoitaa yleensä savupiippu ja ilmanpoistohormi.
Kun poistetaan lämpökattila, menetetään yksi tuuletuskanava.
Maalämpöön siirryttäessä voisi olla syytä laittaa taloon joku tällainen iv -kone (https://www.taloon.com/ilmanvaihtokone-lossnay-vl-100u5-e-mitsubishi-lossnay/SC-VL-100U5-E/dp?openGroup=1069).
Ilmanvaihto pitää aina toteuttaa niin, että talon sisällä vallitsee pieni alipaine ulkoilmaan nähden.
Tarkoittaa sitä, että talosta pitää poistaa ilmaa hiukan enemmän, kuin sinne tuodaan.
Tämä siksi, että lämmintä ja runsaasti kosteutta ilmaa ei menisi talon ulkoseinärakenteisiin.
Jos lämmintä ja kosteaa sisäilmaa pääsee rakenteisiin, jäähtyy se seinärakenteen läpi mennessä.
Kun ilma jäähtyy, siinä olevaa kostetutta tiivistyy seinän sisälle ja seinärakenne kostuu.
Seurauksena on lahovauriot ja lopulta sisäilmaongelmat.
Ulkoilma saa tunkeutua rakenteisiin, koska ulkona on yleensä kylmempää ja kylmä ilma sisältää vähemmän kostetutta, kuin lämmin.
Rakennuksen sisäilman alipaineisuuden voi todeta tällä pienellä kokeella.
Tyynellä säällä avataan joku pieni ikkuna tai tuuletusluukku.
Aukkoon teipataan tiiviisti Elmukelmu tai joku ohut muovikalvo.
Kalvoon piirretään tussilla pitkät viivat pystyyn ja vaakasuoraan.
Viiva kaareutuu joko ulos- tai sisään päin, koska kalvo pullistuu siihen suuntaan, jossa on pienempi paine.
Kalvon pitäisi pullistua sisään päin. Silloin rakennuksessa vallitsee alipaine.
-
Ilmanvaihto pitää aina toteuttaa niin, että talon sisällä vallitsee pieni alipaine ulkoilmaan nähden.
Vanhaa tietoa. Uusiempien määräysten mukaan se on säädettävä tasapainoon.
https://www.sisailmauutiset.fi/maaraykset/rakentamismaaraykset-menivat-kokonaan-uusiksi/
"vaaditaan jopa ilmanvaihdon säätämistä tasapainoon, eikä alipaineiseksi, kuten aiemmin"
-
Edelleenkin uskon siihen, että on turvallisempaa pitää sisällä ihan pieni alipaine ulkoilmaan nähden.
Tasapainoa on vaikea saada pysymään varsinkin korkeammissa huonetiloissa.
Tässä lainaus tuosta tekstistä:
Teknisesti hieno vaatimus, jonka toteutuminen käytännössä voi olla vaikeaa. Ainakin sen toteutumisen valvonta voi tulla vaikeaksi. (https://www.sisailmauutiset.fi/maaraykset/rakentamismaaraykset-menivat-kokonaan-uusiksi/)
-
Edelleenkin uskon siihen, että on turvallisempaa pitää sisällä ihan pieni alipaine ulkoilmaan nähden.
Tasapainoa on vaikea saada pysymään varsinkin korkeammissa huonetiloissa.
Ok, mutta silloin se onkin subjektiivinen mielipide. Lauseen "Ilmanvaihto pitää aina toteuttaa niin.." voisi päätellä toisinkin ;)
-
Rintsikka talojakin on monenlaisia.
LKN :n laskelman tein sen perusteella, että hän ilmoitti pakkasrajan, johon pumpun lämmitysteho, 11,5 kW riitti.
Jos kellarikerros on eristämätön ja siellä pidetään suhteellisen korkeaa lämpötilaa, nousee lämmitystarve.
Monet ovat laittaneet kellarikerrokseenkin lisäeristyksen, joka vähentää huomattavasti lämpöhukkaa.
Lattialämmitys kellarikerroksessa on lämpösyöppö, jollei lattiaan laiteta hyvää lämpöeristystä.
Rintsikan kellariin ei ole helppoa laittaa kunnollista eristyskerrosta.
Tarvittaisiin ainakin 15 cm eristekerros, mieluummin 20 cm, jotta lämpövuoto lattian läpi maahan ei muodostu kohtuuttoman suureksi. Tämä siis lattialämmitystapauksessa.
Patterilämmityksellä lattia ei muodostu ongelmaksi; lattian lämpötila on silloin huonelämpötilassa, tai sen alle.
Isotehoinen tuuletus huippuimurilla tai liesituulettimella hukkaa myöskin runsaasti lämpöä.
Rintsikkaan on hankalaa laittaa iv -konetta, jossa on lämmön talteenotto.
Rintsikoiden ilmanvaihtoa hoitaa yleensä savupiippu ja ilmanpoistohormi.
Kun poistetaan lämpökattila, menetetään yksi tuuletuskanava.
Maalämpöön siirryttäessä voisi olla syytä laittaa taloon joku tällainen iv -kone (https://www.taloon.com/ilmanvaihtokone-lossnay-vl-100u5-e-mitsubishi-lossnay/SC-VL-100U5-E/dp?openGroup=1069).
Ilmanvaihto pitää aina toteuttaa niin, että talon sisällä vallitsee pieni alipaine ulkoilmaan nähden.
Tarkoittaa sitä, että talosta pitää poistaa ilmaa hiukan enemmän, kuin sinne tuodaan.
Tämä siksi, että lämmintä ja runsaasti kosteutta ilmaa ei menisi talon ulkoseinärakenteisiin.
Jos lämmintä ja kosteaa sisäilmaa pääsee rakenteisiin, jäähtyy se seinärakenteen läpi mennessä.
Kun ilma jäähtyy, siinä olevaa kostetutta tiivistyy seinän sisälle ja seinärakenne kostuu.
Seurauksena on lahovauriot ja lopulta sisäilmaongelmat.
Ulkoilma saa tunkeutua rakenteisiin, koska ulkona on yleensä kylmempää ja kylmä ilma sisältää vähemmän kostetutta, kuin lämmin.
Rakennuksen sisäilman alipaineisuuden voi todeta tällä pienellä kokeella.
Tyynellä säällä avataan joku pieni ikkuna tai tuuletusluukku.
Aukkoon teipataan tiiviisti Elmukelmu tai joku ohut muovikalvo.
Kalvoon piirretään tussilla pitkät viivat pystyyn ja vaakasuoraan.
Viiva kaareutuu joko ulos- tai sisään päin, koska kalvo pullistuu siihen suuntaan, jossa on pienempi paine.
Kalvon pitäisi pullistua sisään päin. Silloin rakennuksessa vallitsee alipaine.
Kiitoksia jälleen vinkeistä ;) tuo alipaineisuus pitää testata joku päivä kun ilmat viilenevät ja tekeminen alkaa vähenemään. Kyseisessä talossa viimeisetkin tulisijat on poistettu viimeistään 70-80 luvulla, jolloin nykyinen sähkökattila on tullut tekemään lämpöä ja tätä ennen lämmityksestä on vastannut puukattila hullunkierrolla, tuo siis ihan alusta asti valuun piilotetuista putkista päätellen.
Vaihtelevuus näiden talojen rakentamisessa on toden totta monenkirjavaa, jo ihan pitkän rakennuskauden alun pula-aikoineen ja myöhemmin säännöstelyn poistumisen myötä tapahtuneen rakennusmateriaalien saannin paranemisen myötä, eikä taloja aikanaan rakentaneiden vaihtelevaa osaamistakaan sovi unohtaa.
Ilmanvaihto painovoimaisena toimii nokkatuntumalla muuten hyvin kellarin portaikossa olevaa tukittua venttiiliä ja yläkerran isoa makuuhuonetta lukuunottamatta, joissa ilma menee nyt tunkkaiseksi hyvin nopeasti. Suunnitelmissa olisi laittaa pariin paikkaan velcot joiden pitäisi käsittääkseni toimia hyvin tulisijattomassa talossa, mutta tuollainen erillinen iv-konekkin olisi kieltämättä ihan varteen otettava vaihtoehto.
Takkahuone/ pesuhuoneessa on tehty juuri tuo tomppelin mainitseva erhe eli jätetty lisäeristys lattiavastus kaapeleiden alta pois, on laitettu vain lattialämmitys kaapelit lattiaan ja valettu kakku päälle. Olenkin pitänyt noita minimillä ja lämmitellyt tiloja pääasiassa pattereilla, tulee liian kalliiksi lämmittää maapalloa sähköllä :D. Isompaan saneeraukseen ei ole vielä haluja mutta sitten kyllä on sama tehdä kunnollinen eristetty(xps tai funktisol/isodrän)+ vesikiertoisella lämmityksellä oleva lämmitys kellariin, samalla kun viemäri remontin aika on.
-
Elikkäs juu, alkuviikosta oli alustavasti puhe torstaista tuon porausporukan kanssa, mutta eilis aamuna puhelin pärähti hieman ennen kahdeksaa ilmoittamaan että porausporukka olisi pihassa, tämä aiheutti pientä panikointia lavan hankkimisen kanssa ja poraus firmakin oli vielä vaihtunut välissä, mutta eipä tuo tuntunut menoa haittaavan ja ei voi kun kehua ripeää työtahtia. Päivän saldona siis 240m kaivoa, jossa 18metriä terässalkoa ja vettä alkoi tulemaan kuulemma vastaan 30metrin porauksen jälkeen kuten hieman ennustettavissa oli, joten kaivon olettaisi olevan vähintäänkin hyvä. Poraustuhka oli kuvien perusteella mustaa joten tuo hieman huonommin lämpöä johtava diabaasi taisi nyt osua kivilajiksi.
Lyhyellä matikalla laskien tulee n.720euroa ylitystä noista extraputkitusmetreistä, joten muutaman satasen ylitys on ennustettavissa tässä välissä tuohon alkuperäiseen budjettiin.
Kerääjän (jonka pitäisi nyt olla muuten tuo sileä versio 45millisestä) ja vaakaputkituksen tulevat laittelemaan kuulemma myöhemmin ja olivat kuulemma laskeskelleet vielä asennuspuolella että tuo 40mm vaakaputken virtaama riittäisi tuolle vedolle kaivolta taloon, matkasta näyttäisi tulevan lopullisen kaivonpaikan mukaan sen verran lyhyt(n.5-6m) että annetaan nyt tällä kertaa periksi masentajille kun tuntuivat olevan niin kovasti tuon pienemmän vaakaputkituksen kannalla.. ::) Ihmetyttää kyllä bisneksen kannalta sillä paketin hinta tippui reilulla parilla sadalla tuon pienemmän vaakaputken myötä, aika hyvä kate olisi tuolla pätkällä.. :o 45mm Kollektoria sentään kehuvat fiksuksi valinnaksi tuon syvyiseen kaivoon(Ja on muuten ensimmäinen firma mikä sanoi jotakin positiivista tuosta "erikoisesta" putkikoosta :D) Tuli kyllä vielä mieleen että eikös tuossa ole hienoinen kaivon sortuman riski jos tuo kollektorin asennus venyy kovin pitkälle, ilmeisesti luotto ehjään kallioon on aika kova?
-
No niin keräin kaivossa ja pumppu tulilla, viimeiset metrit meinasivat ahdistaa tosissaan mutta kaikki 240metriä oli mennyt lopulta monttuun.. Asentajat joutuivat melkein käyttämään kenkälusikkaa että puskurin ja pumpun putkineen sai mahtumaan vanhaan pannuhuoneeseen, mutta sinne tuo paketti näytti uppoavan parin päivän askartelujen jälkeen 8) Itselläkin tuli ylimääräistä jumppaa kun vanha kattila olikin valettu kiinni lattiaan ja jouduin viipaloimaan sen palasiksi sekä valamaan laatan tilalle pari päivää ennen asennusta.. Sittenpä katsellaan miten virtaukset piisaavat, pumpputoimittajahan se tulee lopulta vaihtamaan tuon vaakaputkituksen tai lämpöpumpun sisäiset kiertopumput isompiin tai laittamaan keruupiiriin erillisen kiertopumpun yms. tekohengitystä jos heidän laskelmansa ovat väärässä tuon vaakaputkituksen osilta.. :o
Eli sitten alkaakin siistimisten lisäksi asetusten ihmettely, onkohan täällä tietoa että saako koneen sisältä kaivettua maapiirin kiertojen eron esille(käyttöohjeessa puhutaan antureista B91 ja B92 jotka mittaavat keruun tuloa ja menoa), vai joudunko laittelemaan kiinanmittarit eristeiden alle? En ainakaan äkkiseltään löytänyt noita antureita kun koitin pyöritellä valikkoja läpi vaikka ohjekirjan mukaan noille pitäisi pystyä asettamaan raja-arvot?
Kelien kylmetessä tulee varmasti myös ajankohtaiseksi viritellä käppyrää enemmän kohdalleen, tällä hetkellä pumppu tekee vain käyttövettä, mutta miten tuo kerrosten välinen balanssi on säädetty yleensä? Pelkällä käyrällä kohdilleen ja sen jälkeen kuristelemalla makkareita viileämmiksi? Nythän tilanne näytti olevan se että asennuksen aikaan ilma oli sen verran viileänä että pääsin käyttelemään pumppua parin päivän ajan ja kph/ sauna/ pannuhuoneen:n lämpötila heilui 20-21asteen tienoilla, asuinkerros +23asteessa ja yläkerrassa kohtuullisen polttavat +24astetta.. (M)asentajat laittoivat myös näemmä kuitenkin erillisen kv-pumpun syöttämään patteriverkkoa puskurista, kuulemma ovat tottuneet tekemään noin korkeissa taloissa kierron varmistamiseksi. Mikäpä tuossa kun ilmaisen kv-pumpun saa samaan pakettiin.
Oli muuten hämmentävä tunne kun kävin pumpun asennuksen jälkeen suihkussa, ensimmäistä kertaa lämmin vesi ei loppunut heti kättelyssä kesken ;D
-
Lisätäänpä vielä kuva asennuksen ensimmäiseltä päivältä nyt kun lukaisin ohjeet miten näitä tänne laitellaan, kuvassa on otettu juuri ensi savut koneesta :D (https://i.imgur.com/6DwqKoe.jpg)
-
Melkosen tiukan näköistä, ei parane putkarin olla kovin pullea... ;)
-
.. (M)asentajat laittoivat myös näemmä kuitenkin erillisen kv-pumpun syöttämään patteriverkkoa puskurista, kuulemma ovat tottuneet tekemään noin korkeissa taloissa kierron varmistamiseksi. Mikäpä tuossa kun ilmaisen kv-pumpun saa samaan pakettiin.
Erillinen pumppu laitetaan myös siksi, että käyttöveden teon aikanakin vesi kiertää puskurista pattereille.
-
Melkosen tiukan näköistä, ei parane putkarin olla kovin pullea... ;)
Juu vaikken itsekkään ole mikään raskas sarjalainen niin vaatii pientä jumppaa että tuosta välistä sujahtaa, onpahan motivaatiota pysyä vähintään nykyisissä mitoissa :D
Erillinen pumppu laitetaan myös siksi, että käyttöveden teon aikanakin vesi kiertää puskurista pattereille.
Tärkeä huomio myöskin! Asentajat olivat myös kovasti sitä mieltä että pumpun tulisi käydä jatkuvasti ja mieluiten mahdollisimman isolla, vaikka ehdottelin että sen sammuttaisi ja käyttäisi täysillä kerran viikkoon esim. vartin ajan tai laittaisi pyörimään pienimmälle teholle nyt kun kesällä patteriverkostolle ei ole käyttöä ja tehdään vain käyttövettä, kokonaanhan tuota ei sopine sulkea jos haluaa että se lähtee vielä pyörimään kesän jälkeen.
Laitoin varalta muutaman lämpömittarin tilaukseen, jos nuo teippailisi eristeiden alle niiden saavuttua. Patteriverkon lämpötilaero on tosiaan heti alkuvalikossa tarjolla mutta keruun vastaavaa ei sattunut vielä silmiin. Keruupiirin eroksi suosittelivat muistaakseni 3-astetta mikä näyttääkin olevan ihan standardin mukainen ja jakoverkolle 7-astetta, tosin omalla järkeilyllä tuo jakoverkon erohan voisi olla matalempikin, olettaen tietenkin että pumppu ei käy sitten talvella jatkuvasti, mikä tosin taitaa jäädä wanhassa patteritalossa haaveeksi..
-
Näkyy olevan Börö varaaja...onko tuo rst varaaja vai kuinka tuo pumppu käyttöveden tekee?
-
.....Asentajat olivat myös kovasti sitä mieltä että pumpun tulisi käydä jatkuvasti ja mieluiten mahdollisimman isolla, vaikka ehdottelin että sen sammuttaisi ja käyttäisi täysillä kerran viikkoon esim. vartin ajan tai laittaisi pyörimään pienimmälle teholle nyt kun kesällä patteriverkostolle ei ole käyttöä ja tehdään vain käyttövettä, kokonaanhan tuota ei sopine sulkea jos haluaa että se lähtee vielä pyörimään kesän jälkeen.
Öljylämmityskaudella oli ISO kiertovesipumppu kesäajan kellokytkimen takana tuosta syystä.
Nykyisin laitan (jos muistan) ulkoisen I:lle (7W), niin satunnaisten lämmitysjaksojen lämpö siirtyy hyvin tupaan.
-
Näkyy olevan Börö varaaja...onko tuo rst varaaja vai kuinka tuo pumppu käyttöveden tekee?
Jep Börö inside, rst varaaja ja samasta tavarasta kierukka sisässä. Muistaakseni 180l tilavuutta, tuossa oikealla näkyvässä rst "putkessa" taisi olla vielä sähkövastus varalla.
Öljylämmityskaudella oli ISO kiertovesipumppu kesäajan kellokytkimen takana tuosta syystä.
Nykyisin laitan (jos muistan) ulkoisen I:lle (7W), niin satunnaisten lämmitysjaksojen lämpö siirtyy hyvin tupaan.
Tuo tehojen tiputuspa se taitaa olla itsellekkin fiksuin ratkaisu, ei pääse unohtumaan pumpun pyöritys ja saa sitten säätöjen löydyttyä humppailla kevään/ kesän/ syksyn ajan lämpöpumppu kelien mukaan. 8)
-
Mistä/millaisia lämpömittareita tilasit ?
#76 viestiä siis tarkoitan.
-
Mistä/millaisia lämpömittareita tilasit ?
#76 viestiä siis tarkoitan.
Oletan että tarkoitit aiempaa kirjoittamaani viestiä #75, ihan aliexpressistä halvimpia lcd thermometer hakusanalla löytyviä joissa on mittaussensori kaapelin päässä. Laittelen kuvaa kun saapuvat, noissahan on yleensä jonkin verran heittoa niin otin 6kappaletta n.6euron hintaan ja laitan nuo sitten samaan tilaan mittailemaan, ja vielä jonkun tarkemman mittarin kaveriksi minkä jälkeen valitsen sitten 2 lähimmäksi samoja lukemia näyttävää tuonne teippailtavaksi.
-
https://m.aliexpress.com/item/32781273254.html?pid=808_0000_0131&spm=a2g0n.search-amp.list.32781273254&aff_trace_key=79ad3ad4895d4a2ab038a5be09053c38-1530812868403-03873-UneMJZVf&aff_short_key=UneMJZVf&aff_platform=msite
Tällaisia esimerkiksi.
-
Kiitoksia, pitää tutustua... hinnan kiroissa eivät näemmä ole :-)
Sent from my SM-A510F using Tapatalk
-
Dodii, sain sähköpostia jo jokin aika sitten ja ajattelin raapustella hieman kokemuksia.
Huonot uutiset ensin kompressori meni viime talvena hajalle, vaikka valmistajan edustaja oli eri mieltä niin juurisyy tuohon kylmäaine kompressorin hirttämiseen oli kyllä mielestäni elenian poikien sähköverkon maakaapeloinnin yhteydessä väärin päin pyöräyttämät vaiheet mistä siis seurasi että kompressorin vaihevahti pysäytti kompressorinja tästä pari viikkoa eteenpäin ääni paheni pikkuhiljalleen ja loppui lopulta kokonaan. Tuo nyt meni ihan valmistajan takuuseen niin sinällään asialla ei ollut niin väliä.
Kyseisestä episodista johtuen vastus on ollut käytössä reippaat 266tuntia ja kompressorin käynti aika on 6210tuntia. Sähköä pumppu on käyttänyt tähän mennessä 18458kwh. Sisälämpötilan kompensaattori on myös ollut käytössä mutta kompensoinnin määrä on vielä hieman hakusessa.
-
Meille tulossa todennäköisesti sama Oilonin pumppu. Mukava kuulla käyttökokemuksia, kun meilläkin rintsikka ja aikalailla samanlainen mitoituslaskelma täältä saatuna. Yhtenä erona meillä on vanhat yksilehtiset patterit. Oliko sulla ne vaihdetut patterit mitä merkkiä ja lehtimäärä? Ja onko muuten tarvinu vastuksia ollenkaan lämmitykseen avuksi tuota kompurarikkoa lukuunottamatta?
-
Ainakin kompressori paketti uudemmissa on erillainen, omassani on emersonin tekele. Huollon porukka olisi mieluusti vaihtanut koko yksikön mutta jokin tuossa oli muuttunut ja pelkkä kompressori meni vaihtoon. Päivän homma kahdelta asentajalta mutta kun ei mennyt omasta pussista niin en vaivannut tuolla enempiä päätäni ;D
Juu itselläni edellisen asukkaan teettämä patteriremontti minkä jäliltä kaksilehtiset patterit, merkkiä en äkkiseltään bongannut mutta jos veikkaan että onnisen halvimmat niin ei varmaan kauas heitä, noissahan nyt ei taidakkaan olla isompia eroja muutoin kuin lehtien määrässä= enemmän säteilypinta-alaa. Yläkerran makkarit ovat asteen- pari viileämpiä mutta tuohan vaan sopii itselle kun tykkään nukkua viileämmässä. Tosin voisihan tuota kiertovesipumpun tehoa nostaa, samaten kuin lämpökäyrää ja kuristella sitten asuinkerroksen termareita jos haluaisi tasaisen lämpötilan koko taloon.
Kyllähän pumppu on käytellyt noita vastuksia satunnaisesti. Ilmeisesti lämpimän käyttöveden tekeminen samaan aikaan verkkoveden kanssa on hiukan hankala pala kyseiselle pumpulle? Tuon on huomannut kun kovilla pakkasilla menee suihkuun pidemmäksi aikaa, käyttövesi on tosin itselläni 53asteista eli voisihan tuota nostella vielä lisää ja seurata piisaako puskuri sitten paremmin. 11.3- tähän päivään välillä oli taas tullut yksi vastustunti lisää. Pitääkin ottaa tuo nyt tarkempaan seurantaan, tunnustan että olen hieman laiminlyönyt koko pumpun tutkimista viimeisen vuoden ajan kun mitään ihmeempää ei ole ollut.
Maaliuoksen matalin menolämpö on ollut -4,8astetta ja tulo 0,9astetta eli kaivon mitoituksen/ tuoton pitäisi ainakin olla kohdillaan. Noita arvoja löytyy muuten helposti pumpun valikosta kun valitsee käyttäjäksi "käyttöönoton" ja sen jälkeen valikosta "lähteen", näin siis ainakin itselläni. Tosin noista itse askartelemistani mittareista on ollut helppoa tarkistella samoja arvoja ohi mennessä.
Siitä miinusta että tuo lämpökäyrän säätäminen on toistaiseksi jäänyt ajatuksen asteelle kun en ole löytänyt sitä ainakaan äkkiseltään katselemalla, eli siis omaan makuun tuota lämmityskäyrän perää saisi nostaa hiukan jyrkemmin... Liekkö sitten tietoinen valinta tehtaalla vai jotain muuta kun tyhmällä ei hoksottimet osu oikeisiin parametreihin.
-
Juu. Meillä niin samankaltainen tilanne ja vastuskäytön välttämiseksi olisi mahdollista laittaa 13kw versio kun tuo tulisi lataamaan 2000l varaajaa. Tässä ketjussa aiemmin nimim. Hambula oli sitä mieltä että 13kw on liian tehokas kierrukalle. Onko tietoa sinulla tai jollakulla muulla että uskaltaako 13kw versiota laittaa Oilonista ja mikä siinä on mahdollisesti "uhkana"?
-
Juu. Meillä niin samankaltainen tilanne ja vastuskäytön välttämiseksi olisi mahdollista laittaa 13kw versio kun tuo tulisi lataamaan 2000l varaajaa. Tässä ketjussa aiemmin nimim. Hambula oli sitä mieltä että 13kw on liian tehokas kierrukalle. Onko tietoa sinulla tai jollakulla muulla että uskaltaako 13kw versiota laittaa Oilonista ja mikä siinä on mahdollisesti "uhkana"?
Mitä mahdat tarkoittaa tuolla Boldatulla?
-
Omasta mielestä tuo 13kW on liikaa kierukalle. Ennemmin laittaisin sen cuben, missä vesi lämmitetään vaihtimella.
45mm kollektori kannattaa vaatia nuihin syvyyksiin.
Ainakin langaton huoneyksikkö löytyy suoraan Oilonilta.
Siis tämmonen kirjoitus oli tässä ketjussa aiemmin? Ja mulla kiikun kaakun että oisko 10kw vai 13kw oilon cube jos oiloniin päädyn.
-
Siis tämmonen kirjoitus oli tässä ketjussa aiemmin? Ja mulla kiikun kaakun että oisko 10kw vai 13kw oilon cube jos oiloniin päädyn.
Ei sitä vaihtimella olevaa cubea valmisteta enään. Jos tuota 13kW cubehousea on, niin miksei se toimisi.
Mutta jos siis kytket 2000l varaajaan yksistään, voisi olla se ecojunior.
-
On sitä nimellä oilon cube 13kw. Mulla on varaajassa 2 kpl kv.kierrukkaa ja ymmärtäny että olisi edullisinta tuoda niiltä loppulämmitykseen pumpulle kv?
-
Noniin, nippa nappa 5vuotta mentiin kun pumppu alkoi valittelemaan alipainetta 201 ja sammuilemaan, huoltoliikkeellä tietenkin oli armoton ruuhka päällä ja huoltomiehellä kesti ujot 3viikkoa käydä paikan päällä, ja reipas viikko käydä tekemässä itse reparia.. Ensiksi diagnoosi osui likaan kylmäainepiirissä ja jumittavaan säätöventtiiliin joten vaihtoon meni säätöventtiili ja suodatin. Pumppu pelasi viikon ja uusi taas saman vian sillä lisällä että patteriverkon paineet kohosivat ja sinne ilmeistyi ilmaa/ kaasua.. Tällä kertaa veikkauksena oli vuotanut lauhdutin.
Oilon luonnollisesti pesi kätensä takuusta koska pumppu on ollut nyt muutaman kuukauden yli 5 vuotta käytössä, ja 5vuotta on heillä tuo raja takuulle, eikä asennusliike ollut jaksanut saada aikaan ilmoittaa asennusta heille eikä muutenkaan tuntunut kiinnostelevan asiakastyytyväisyys.
Tuo jälkimmäinen nyt hieman ihmetyttää kun ei aikasemmin kyselty mitään tuohon viittaavaa kompressorin takuuvaihdon yhteydessä :-X
Tästä viisastuneena sitten ensi kerralla joku luotettavan valmistajan (Ei Oilon:in) ::) pumppu. Tähän mennessä korjauksiin palanut n.1200euroa ja huoltoliike epäili että toinen samanlainen mennee riippuen tuosta lauhduttimen hinnoittelusta.
-
Huollot jatkuu, lauhdutin saatiin uusittua ja samalla uusi vika aikaan. Kompressori valittelee kelin lauhtuessa ylipaineesta ja nakkaa pumpun vikatilaan, ehdottelin että olisikohan kylmäainetta tullut liikaa lauhduttimen vaihdon yhteydessä ja tämä johtaisi sen liialliseen paisumiseen johon huolto liike vastaili tyyliin ööh ääh. 1.2kiloa on laskutettu.
No Oilonin huoltoa konsultoituaan seuraava lääke tuntui olevan tuon lämmönvaihtimen kiertoa pyörittävän pumpun minimin nosto. 30->50% ja jos tuo ei toimisi niin pumpulta voisi napata liittimen irti jonka jälkeen se pyörisi koko ajan. Kummatkin temput kokeiltu ja aina vaan sama ongelma.
Huolto liikkeen asentaja kävi siis tekemässä tuon n.vartin kestäneen muutoksen kun oli samalla keikkaa täällä, jonka jälkeen muistivat laittaa tunnin työstä laskun ja kilometrit. ::)
Aika rohkia liikku mielestäni asennusvirheestä, vai olisiko mahdollista että itse kompressori olisi ottanut tuon lauhduttimen leveämisen myötä kipeää? Toisaalta kovilla pakkasilla pumppu toimii ilman ongelmia.
Toistaiseksi eivät ole jaksaneet vastata puhelimeen tai laittamaani sähköpostiin asiasta, jos asiat etenee näin mallikkaasti kohta voisin mainita tuon liikkeen nimen että muut osaa välttää.
-
Kompressori valittelee kelin lauhtuessa ylipaineesta ja nakkaa pumpun vikatilaan
Yleensä tämä johtuu lauhduttimen heikentyneestä virtauksesta.
Hyvä selitys sille olisi kelien lauhtuessa se että lämmityspiirin termostaatit rajoittaa virtausta.
En tiedä onko ylipäätään termostaatteja ja ellei ennen ole kiusannut niin miksi nyt
Mikä on muuttunut?
Puskurisäiliö lienee mutta mitenkä se on kytketty?
Pumppu pelasi viikon ja uusi taas saman vian sillä lisällä että patteriverkon paineet kohosivat ja sinne ilmeistyi ilmaa/ kaasua.. Tällä kertaa veikkauksena oli vuotanut lauhdutin.
Jos sinne patteriverkkoon on jäänyt vielä kylmäainehöyryä, niin se voisi haitata virtausta.
- Ilmaa verkosto ja patterit
- Nosta verkoston paine lähelle varoventtiilin aukeamispainetta.
ATS
-
Ei äkkseltään ainakaan omiin silmiin osunut mitään termareihin liittyvää, tämä viimeisin ongelma alkoi tuon lauduttimen vaihdon jälkeen.
Puskurisäiliö löytyy muistaakseni neliputkiliitännällä.. Tämänkään ei kyllä luulisi vaikuttavan koska laitteisto on toiminut tähän asti.
Verkko on ilmattu, linja rakennettu niin että viimeisen patterin ilmauksen pitäisi riittää mutta kävin kaikki varalta läpi sen jälkeen kun olin nostanut verkoston painetta..
Turhauttava ongelma kerta kaikkiaan nyt ilmojen lämmettyä pumppua saa kuittailla n.pari kertaa päivässä, sen verta on tullut havannoitua että jotenkin tuo liittyy käyttöveden tekoon-> Suihkussa käymisen jälkeen pumppu on käytännössä aina vikatilassa.
Huolto liikkeestäkin jaksoivat vastata puhelimeen, eipä ollut mitään poppakonsteja heittää aikoivat laittaa Oilon:ille tuota pureskeltavaksi... Luotto ei kyllä ole kohdallaan kun kohta vuoden on kestänyt tämä saaga. ::)
Eli:
-Lauhduttimen kiertopumppu pyörii täysillä-> tämä on vähentänyt pumpun tilttailua mutta ei poistanut sitä.
-Lauhemmilla ilmoilla vika tulee päälle/ lisääntyy kun taas kuumempaa vettä tehtäessä lämmitysverkkoon vika poistuu.
-Käyttöveden lämpötilan nosto tai lasku ei vaikuta vikaherkkyyteen.
-Käyttöveden teko ajaa pumpun todennäköisemmin vikatilaan kuin lämmitysveden.
-
Onko systeemissä punosvahvistettuja taipuisia letkuja?
Jotkut tukkeutuu letkuun kertyneestä magnetiitista
ATS
-
Siis termostaatit on, onko ne toiminnassa vai täysin auki
Ongelmat alkoivat lauhduttimen vaihdon jälkeen.
Onko uusi lauhdutin samanlainen kuin vanha vai mahdollisesti tehokkaampi?
ATS
-
Tässä kun lueskelin aiempia viestejä, niin näyttää siltä että ongelma on koneen sisäinen ongelma, koska ne esiintyvät sekä lämmitettäessä taloa että tehtäessä käyttövettä.
Yksi konsti päästä eteenpäin on tutkiskella muutamien mittausten käyttäytymistä.
Katso seuraavat mittaukset normaalin lämmitys- ja käyttövesijakson alku ja loppupuolella.
- keruulta tulo B91
- keruule meno B92
-kuumakaasu B81
- lämmönjaosta paluu B71
-lämmönjakoon meno B21
ATS
-
Noniin taas kerkesi perehtyä tuon aparaatin sielun elämään..
Juu teräspunosletkut näyttää menevän tuolla sisällä kun kurkin, ihan mahdollista että järjestelmässä olisi sakkaa liikkeellä. Kun verkostopaineet eli aikalailla tuon lauhduttimen hajoamisen aikoihin, tosin huuhdoin tuolloin järjestelmää siihen asti että sieltä alkoi tulemaan kirkasta vettä.
Viittaat siis patteri termareihin? Nuo on kaikki koko ajan auki, koneen sisäisistä en osaa sanoa mutta nuo taisivat olla pinta mittauksia suurimmaksi osaksi jos oikein muistan.
En huomannut katsoa vanhan lauhduttimen tietoja mutta oletettavasti pitäisi olla samanlainen alfa-laval:in laatukampe kun Oilon:in kautta tuli. Toki Dahl:in paketissa. Tämä uusin ongelma alkoi nimenomaan tuon lauhduttimen uusinnan jälkeen.
Kylmä aine piiriä pumpattiin kohtuu pitkään jotta mahdollinen kosteus olisi saatu pois, olisko tuolla kerennyt sitten mennä joku putki kurtulle tms.? Toisaalta ihmeellistä tämä nurin kurinen tilttailu, paukku pakkasilla pumppu toimii ihan oikein.
Ottelin tuossa viime yönä noita pumpun käyntitietoja sen käynnistyessä/ sammuessa. Jotain positiivista niin keruupiiri ainakin on hyvin mitoitettu, kiitos foorumin experttien 8)
Keruulta tulo 19.8/ 19.6
Keruulle meno 15/ 16.1
Kuumakaasu 67/ 108.2
Lämmönjako paluu 34.5/ 58.5
Lämmönjako meno 39/ 60
Koitan vielä ottaa uusinta mittaukset tässä.
-
Keruulta tulo 19.8/ 19.6
Keruulle meno 15/ 16.1
Nämä ovat liian korkeita astelukemia.
Kaivosta tulevan pitäisi olla alueella noin 0 .. +2 C ja kaivoon pitäisi mennä maalämpökoneelta noin 3,5 astetta kylmempää.
On ilmeisesti mitattu silloin, kun kompressori on pysähtyneenä.
Jos ovat mitattu käynnin aikana, on mittauksissa vikaa.
Kumma kyllä kuumakaasu on kuitenkin korkeassa lämpötilassa (67/ 108.2).
-
Eka lukema otettu silloin kun pumppu on lähteny käymään ja toinen kun pumppu on pysähtynyt. Otin vielä uusinta arvot (heti pumpun startattua ja pysähdyttyä). Nyt toki jo paljon lauhemmat ilmat ulkona.
Pumpun tilttailu jatkuu tuttuun ja turvalliseen tyyliin kerran vuorokauteen.
Keruulta tulo 21.6/ 20.8
Keruulle meno 17.8/ 16.5
Kuumakaasu 28.4/ 63.6
Lämmönjako paluu 30.5/ 34.6
Lämmönjako meno 30.5/ 34.7
Olisikohan nuo keruupiirin mittaukset sitten saaneet asentajan helläkätistä kohtelua osakseen? Toisaalta vaikuttaako noiden mittausten heitto pumpun häiriöihin, poiskytkentä kynnystä ei ainakaan ole näköjään määritelty asetuksissa?
Noista itse asentamistani mittauksista keruupiiri näyttäisi olevan 6.3/7.3 pumpun käynnistyessä ja käyntijakson lopussa 6.1/3.9
Taas Oilon:ille risuja, nostin käyttövettä 3astetta kuumemmaksi ja pumppu kävi jakson, minkä jälkeen se meni sähkövastuksille! Ei ihme että vastustunteja on jo komiasti toistatuhatta! ???
Pitääpä aamusella soitella huollon pojille joko olisivat jaksaneet tehdä asialle jotain vai jatkuuko kahvittelu edelleen kun ei ole mitään kuulunut.
Mitähän tuolle tekisi sitten jos tekninen tuki on vanhalla mallilla? Sama ruveta suunnittelemaan sähkövastuskattilan tilalle uutta ja tällä kertaa oikeaa maalämpöpumppua?
-
Kompressorin tulee olla käynnissä silloin, kun mittaukset tehdään.
Käynti pitäisi kestää 15 - 20 minuuttia ennen mittauksia.
-
Hmm.. No tuo on ongelmallinen koska kompressori käy nyt vain 10minuutin luokkaa.
Pitää koittaa illalla kytkeä pumppu pois päältä että puskurivaraaja kerkeää jäähtymään ja katsella uudelleen arvoja.
Soitinpa eilen huoltoonkin, eivät olleet vastanneet Oilon:ilta mitään huoltofirman tyyppi lupaili että laittavat uutta sähköpostia tuonne, mutta saapa nähdä kun on näin verkkaista tuo toiminta ollut tähänkin mennessä.. ::)
-
Noniin via dolorosa ehkä tällä kertaa päätöksessä, Olivat Oilonilla vissiin unohtaneet vastata tuohon ensimmäiseen diagnoosipyyntöön ja toinen kysely tuotti tulosta.
Pumppu on nyt toiminut jo viidettä päivää ilman murheita joten rasti seinään ja uskaltaa raportoida jotain positiivistakin! 8)
Sain siis vinkiksi tiputtaa asetusta 2844 asentajan muistelemasta 68asteesta 64asteeseen, epäilyksenä oli että pieni heitto ylöspäin kylmäaineen määrässä lauhduttimen vaihdon yhteydessä saattaisi vaikuttaa siihen että kylmäaine ei kerkeäisi enään lauhtumaan tarpeeksi kuumettuaan ja pumppu menisi tuon takia häiriöön.
Askartelin koneen kanssa ja katselin noita arvoja..
Muuten hyvä mutta asetus oli jo 64asteessa, koitin soittaa asiasta huoltoliikkeeseen josta ei jaksettu vastata/ soittaa takaisin.
Olin kuitenkin sen verta omatoiminen että tiputin tuon lämpötilan 62asteeseen jonka jälkeen pumppu on (toistaiseksi)pelannut moitteettomasti.
-
Oilon asennusohjeesta lainaus (sivulla 176):
11.3.1 Menoveden lämpötilan ylä- ja alarajat
Lämmityskäyrälle voi asettaa ylä- ja alarajan riveillä 740 ja 741. Lämmityspiirin menoveden
asetusarvo ei ylitä ylärajaa eikä alita alarajaa, vaikka lämmityskäyrä osoittaisi korkeampaa tai
matalampaa lämpötilaa. Rajat ovat käytössä sekä lämmityskäyrään että huonelämpötilaan
perustuvassa ohjauksessa. Huomioi rajoissa rivin 5810 lämpötilaero ja rivin 2840 kytkentäero, jos
kytkentä ei sisällä lämmityspiirin varaajaa (kappale 13).
Edellä mainittujen rajojen lisäksi rivillä 2855 (F-sarja) lauhduttimelta lähtevän menoveden
lämpötilalle voi asettaa ylärajan, jonka ylittyessä lämpöpumppu sammutetaan (kappale 24.1).
Toiminto on tarkoitettu suojaamaan lämmityspiiriä liian korkeilta lämpötiloilta Tämä raja on syytä
asettaa lattialämmitykselle, jos järjestelmässä ei ole lämmityspiirin puskurivaraajaa ja siihen
kytkettyä lämmityspiirin säätöventtiiliä. Jos menovesi ei saa ylittää hetkeksikään rivin 2855 rajaa,
tulee rivin 2839 (kappale 11.3.3) aika ottaa pois käytöstä (---).
Lämpötilan ylä- ja alaraja riippuvat lämmityspiirin toimintatavasta ja lattiarakenteesta. Sopivat arvot
on aina syytä tarkistaa lämmityspiirin valmistajan ja toimittajan ohjeista. Lattialämmityspiirien
menoveden lämpötila saa esimerkiksi yleensä olla korkeintaan noin 35–45 °C ja matalimmillaan
noin 25 °C. Betonilattiassa tavoiteltu lämmitysteho saavutetaan yleensä noin 30–35 °C menoveden
lämpötilalla ja puurakenteisissa lattioissa noin 40–45 °C menoveden lämpötilalla. Sopivat arvot on
valittava tapauskohtaisesti, koska lämmitysjärjestelmät, rakennukset ja ihmisten käyttötottumukset
ovat erilaisia.
Jos järjestelmässä ei ole lisälämmönlähdettä, kuten sähkövastusta tai sähkökattilaa, pitää
lämmityspiirin menoveden ylärajan olla matalampi, kuin tehtaalla asetettu poiskytkentälämpötila
(rivi 2844). Näin lämmityskäyrä ei pyydä lämmitykseen poiskytkentälämpötilaa kuumempaa vettä.
Ylärajassa pitää huomioida kytkentäero, jonka vuoksi lämpöpumpulta lähtevä vesi voi olla
176kytkentäeron verran asetusarvoa korkeampi. Tästä syystä ylärajan saa asettaa korkeimmillaan
2…4 °C päähän poiskytkentälämpötilasta.
62 astettakin on aika korkea arvo lämpöpumpulle.
Pudottaisin vähän vielä tuostakin.