Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: Timikkola - 30.01.18 - klo:12:13
-
Moi,
n 15 vuotta vanha V15 lämpöässä on alkanut pitää todella kovaa kolinaa ja ääntä käydessään. Kompuraa kun koskettaa tuntee selvästi kuinka joku heiluu siellä sisällä aiheuttaen samankaltaisen äänen kun vanha perämoottori.
Onko se nyt sitten siinä, eli kompuran vaihto edessä? Jos niin, mistähän niitä saa ja millaisen kannattaisi ostaa?
-
Näetkö mistään tähän mennessä kertyneitä käyttötunteja kompressorille? Ei tainut olla vielä uutena Oumanin säädintä käytössä vai kuinka? Valmistajalta voisit saada jotain osviittaa, mitä kompressoria tarjoavat tilalle/hintaa vaihtotyöstä heidän kauttaan? Käynnistysten lukumääristäkään ei taida olla mitään tietoa saatavana? Onko sinulla ollut pumpulle omaa mittaria sähkönkulutukselle?
Itselläni uudempi V15, 09/2011 otettu käyttöön, ja vuodenvaihteessa takana 11.938 tuntia, 29.788 käynnistystä ja 66.549 kWh.
-
Valitettavasti mitään tunteja tai käynnistyksen lukumääriä ei näe mistään. Mahtaako Lämpöässä yrityksenä olla enää olemassa, web sivu ei toimi..vahteen numero ilmoittaa "numero ei käytössä"....
-
Ainakin minulle nettisivut toimivat, huollon puhelinnumero näkyi olevan 040 841 8340.
www.lampoassa.fi (http://www.lampoassa.fi)
-
Mahtaako Lämpöässä yrityksenä olla enää olemassa, web sivu ei toimi..vahteen numero ilmoittaa "numero ei käytössä"....
Löytyisköhän tuolta?
https://www.lampoassa.fi/lampoassa/yhteystiedot/
-
Tekninen tuki vastailee kyllä siitä matkapuhelinnumerosta. Sieltä ei vaan välttämättä saa aina saman tasoista tukea kuin täältä. Viime viikolla kun soitin, niin sieltä hohhailtiin ja ihmeteltiin kun täältä tuli heti toisessa viestissä oikein paikannettu vika ja perään vielä vihje, mistä saa edullisen varaosan. Paikalliset asentajat kyllä ainakin huoltavat näitä edelleen, Lämpöässän jälleenmyyjäsivuilta saa osviittaa.
Kuulostaa tosiaan laakerivialta kompressorissa. Käyttötunteja ja käynnistyksiä on varmaan "ihan riittävästi", turha niitä on ihmetellä. Varsinkin kun tuon ikäiset V-koneet ovat tunnettuja katkokäynnistään. Olen yrittänyt aina asentajilta kysellä, kuinka kauan kompressorin voi olettaa kestävän. Vastaus on aina sama:ei pysty sanomaan. Ovat huoltaneet 80-luvulla asennettuja, joissa kompressori ei ole uuttaan kummempi ja toisaalta vaihtaneet viisi vuotta vanhoja kompuroita.
-
Ihan vaan lopetuksena, kompuran vaihtourakka sovittu, uusi kompura, tarvikkeet ja työt ensviikolla... toivottavasti pelittää siihen asti. Käyttötunteja vanhalla kompuralla 3300 tuntia, näin ainakin Oumannim mukaan ellei se sitten ole mennyt kierrosta ympäri. Tuo tuntimäärä vastaa noin 40 min käyttöaikaa per vuorokausi...onkohan järkellinen luku? Onkohan kukaan tilastoinnut mitään käyttötunteja. Kompura tyyppiä MTZ80.
-
Aika pieneltä tuntimäärältä tuntuu; itsellä 5.11.2013 käyttöön otettu MLP ja käyttötunnit nyt 12000h ja käynnistykset 7800kpl
-
Ihan vaan lopetuksena, kompuran vaihtourakka sovittu, uusi kompura, tarvikkeet ja työt ensviikolla... toivottavasti pelittää siihen asti. Käyttötunteja vanhalla kompuralla 3300 tuntia, näin ainakin Oumannim mukaan ellei se sitten ole mennyt kierrosta ympäri. Tuo tuntimäärä vastaa noin 40 min käyttöaikaa per vuorokausi...onkohan järkellinen luku? Onkohan kukaan tilastoinnut mitään käyttötunteja. Kompura tyyppiä MTZ80.
On varmaan mennyt "ympäri" tai sitten pysähtynyt joskus tuohon lukemaan.
Meillä menee reilu 2000h/v kompressorin käyntiaika.
-
Tuntilaskuri pyörähtää ympäri 10000 tunnin jälkeen, joten jos laskee edelleen, niin todennäköisesti pyörähtynyt viimeisen kahden vuoden aikana ympäri.
Päivitä nyt vielä kokemukset toimijasta ja faktat, kun olet loppulaskun nähnyt. Hyvin olet pärjännyt, jollei tähän mennessä muuta huoltoa ole tarvittu, toivottavasti näin jatkuu sitten tulevaisuudessakin :).
-
Ihan vaan lopetuksena, kompuran vaihtourakka sovittu, uusi kompura, tarvikkeet ja työt ensviikolla... toivottavasti pelittää siihen asti. Käyttötunteja vanhalla kompuralla 3300 tuntia, näin ainakin Oumannim mukaan ellei se sitten ole mennyt kierrosta ympäri. Tuo tuntimäärä vastaa noin 40 min käyttöaikaa per vuorokausi...onkohan järkellinen luku? Onkohan kukaan tilastoinnut mitään käyttötunteja. Kompura tyyppiä MTZ80.
Taitaa tyypillisin käyntiaika on-off konella olla jossain 2500h paikkeilla. Reilusti osatehoisella tai invertterillä sitten enemmän.
Laitas tietoa kun saat laskun kouraan että mitä vaihto ja kompura tuli kustantamaan ja oliko se "virallinen" huolto vai joku kylmämies.
-
Ainakin saamani tarjouksen mukaan loppulasku on 3200€, sisältäen
-Kompressori MTZ80
-Paisuntaventtiili
-Suodatinkuivain
-Kylmäaine R407C
-Juotostarvikkeet
-Typpi
-Pientarvike
Muu urakkaan kuuluva tarvike
-Kompressorin vaihtotyö
-Matkakorvaus
Eli kaikki kai---arvioitiin olevan lähes päivän työ. Työn tekee vakiintunut firma jolla toimipisteet helsingissä ja tampereella. Kyselin tarjousta parista muustakin paikasta, mukaanlukein yhden miehen puljut ja Lämpöässä itse, hinnat vaihtelivat vajaasta 3000 aina 4500 saakka...
-
Ainakin saamani tarjouksen mukaan loppulasku on 3200€, sisältäen
-Kompressori MTZ80
-Paisuntaventtiili
-Suodatinkuivain
-Kylmäaine R407C
-Juotostarvikkeet
-Typpi
-Pientarvike
Muu urakkaan kuuluva tarvike
-Kompressorin vaihtotyö
-Matkakorvaus
Eli kaikki kai---arvioitiin olevan lähes päivän työ. Työn tekee vakiintunut firma jolla toimipisteet helsingissä ja tampereella. Kyselin tarjousta parista muustakin paikasta, mukaanlukein yhden miehen puljut ja Lämpöässä itse, hinnat vaihtelivat vajaasta 3000 aina 4500 saakka...
Kallista on :'(
Saksanmaalla tuollainen kompressori näyttää maksavan reilut 1250€, eli näyttää olevan hiukan kalliimpia kuin esim copelandin scrollit.
https://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_trksid=m570.l1313&_nkw=MTZ80+kompressor&_sacat=0
-
No niin, eipä mennyt ihan Strömsön mukaisesti... Eli kompura piti vaihtaa mutta tarkempi tutkimus pumpun kunnosta pani miettimään koko komeuden vaihtoa..
Eli, kompressorin vaihdon lisäksi, edessä olisi ainakin lämminvesivaraajan vaihto koska se kiistämättä vuotaa vähän...kestää vielä mutta on vuotanut pitkään pikkuisen ja selkeästi ruostunut ja vaarassa hajota..
Parempi on siis kompuran vaihdon ( 3200€) sijaan vaihtaa koko härveli uudenpaan ( 10-11000€).
Onko lämpöässä vielä hyvä vaihtoehto vai onko muut mennet ohi... jotenkin tuo lämpöässä antaa vaikutelman siitä että kehitys on pysähtynyt, mene ja tiedä. Noista muista palstoista voi lukea lähinnä huonoja kokemuksia kaikista muista merkeistä... Onko kellään valistunutta mielipidettä sille kannattaako Lämpöässä vaihtaa uuteen Lämpöässään tai johonkin muuhun esim Nible yms?
-
Moi,
Kyllä Lämpöässä edelleen ihan hyvä on, ainoita tulistinvehkeitä, mitä markkinoilla. Itse valitsin sen, koska asennustila oli ahdas ja se ei välttämättä tarvitse erillistä puskurivaraajaa. Kompurat taitaa olla lähes samoja merkistä riippumatta ja hyötysuhteetkin aika lähelle samoja. Lämpöässä vmi on varmasti hyvä, itse menin tilan puutteen vuoksi vsillä, mutta hyvin on silläkin homma lähtenyt käyntiin.
Janne
-
Parempi on siis kompuran vaihdon ( 3200€) sijaan vaihtaa koko härveli uudenpaan ( 10-11000€).
Kannattaisi varmaan ennen uuteen pumppuun vaihtamista tarkistaa pumpun mitoitus taloonne, kun käsittääkseni Lämpöässällä oli männävuosina tapana laittaa ylitehoisia pumppuja, jotka käyvät sitten kovasti pätkää..
Joten jos varsinainen tarve olisikin esim. 8-10kW pumpulle, niin sitä kauttakin säästäisit rahaa edullisemman pumpun myötä (puhumattakaan V15:n käyttämästä liuospumpusta, joka kuluttaa 460W, vs. nykyiset n. 40-100W) ?
-
Kerrotko hieman minkälainen talo kyseessä ja missä päin sijaitsee (pinta-ala, rakennusvuosi, materiaali, lämmönjakoverkosto, keruupiirin tiedot/pituus/keräin, oliko sinulla vielä kaksoisvaippa varaaja nykyisessä, montako henkeä asuu, mikä on ollut lähtevän veden lämpötila lämmönjakoverkkoon kylmällä pakkasjaksolla, ammeet tai vastaavat vedenkäyttötarpeet)?
Ollut ilmeisesti täystehoinen maalämpöpumppu? Onko tilaa erillisvaraajalle vai vain integroitu mahtuu, entä uuden tuominen paikalleen (oviaukot, asennustilan korkeus, sähköliittymän varokekoko/vuosikulutus)?
-
Talo on "kivitalo", noin 220 neliötä / 800 kuutiota vuodelta 2003. Nykyinen Lämpöässä ollut täysteho mitoituksella, nyt voisin mennä osateholle jos siinä on hintaetua. On kaksoisvaippa rakenne, laite sijaitsee autotallin yhteydessä ja siinä olisi tilaa ulkopuoliselle varaajalle. Kokonaisvuoskulutus kaikelle ollut noin 20kWh. Menovesien lämpöjä en muista, mutta on ollut suht korkeella, tyyliin -20 asteella noin +42, 0 asteessa luokkaa 30 .
-
Talo on "kivitalo", noin 220 neliötä / 800 kuutiota vuodelta 2003.
Jos koettaisi laskea mitotusta, voisitko kertoa,
- missäpäin Suomenmaata talo sijaitsee
- onko rakennus 1, vai 2 -kerroksinen
- onko patterilämmitys
- onko autotalli samassa rakennuksessa.
-
Toki Joo, tässä lisävalistusta, eli
- talon sijainti, Sipoo / etelä suomi
- 2 kerrosta
- ei ole patterilämmitystä vaan vesikiertoinen lattialämmitys
- autotalli erillään, siellä siis se lämpöässä. Tallin ja asuintalon välissä noin 30 metrinen "lämpökanaali". Tallissa ei erillistä lämmitystä, pelkkä lämpöässä itsessään hukkalämmöllä pitää paikan noin +15 asteisena
-
Koetin laskea ja liitin siitä tulosteen viestiisi.
Voisi näyttää vaikkapa tällaiselta:
Talo ”Timikkola” SIPOO (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Kivitalo, alakerta: Lattialämmitys, 21 C, 110 m2, 286 m3, 4,11 kW 12 059 kWh
- Kivitalo, yläkerta: Lattialämmitys, 21 C, 110 m2, 286 m3, 4,32 kW 10 787 kWh
- Lämmönsiirtokanaali Uponor2Quattro2x32/28+18/175, +50 C, 30 metriä, 0,59 kW 5 166 kWh
YHTEENSÄ 9,0 kW 28 011 kWh
- Josta johtumisvuodot 6,05 kW 16 917 kWh
- Josta ilmanvaihdot 1,80 kW 4 486 kWh
- Josta vuotoilmat 0,58 kW 1 442 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali 0,59 kW 5 166 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Lattialämmitys +34 C max )
• Kiinteistö, 220 m2, 572 m3 4,9 COP 8,54 kW 28 011 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,55 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 4,3 SCOP 9,1 kWh 32 811 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -980 kWh 0,27 kW 31 831 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 31 831 kWh
- Pumpulla tuotetaan 9,00 kW 31 830 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 31 831 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 9,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 9,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -28 C
▪ Maasta kerätään ( 4,3 COP) 7,2 kW 24 472 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 358 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 7 359 kWh
Tarvitaan 228 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,53 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,74 bar (74 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,39 bar (39 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, upotussyvyys vähintään 1 m. 576 m
Talli mukaan lukien pitäisi pumppu ehkä kuitenkin olla 10 kW tehoinen...
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle, sen on LibreOfficen .ods -formaatissa.
-
Joten jos varsinainen tarve olisikin esim. 8-10kW pumpulle, niin sitä kauttakin säästäisit rahaa edullisemman pumpun myötä (puhumattakaan V15:n käyttämästä liuospumpusta, joka kuluttaa 460W, vs. nykyiset n. 40-100W) ?
Uusintana vielä, se pumppu on 460W tehoinen joka ei tarkoita sitä, että se aina pyöriessään kuluttaisi 460W. Todellinen kulutus riippuu piirin pituudesta ja nesteen viskositeetista. Kolmivaihemoottori pyörii aina vakionopeudella (siis ilman tamua) ja tehon käyttö riippuu virtausvastuksesta ja on itsessään hyvinkin energiatehokas kunhan se virtausnopeus ei vaan ole tarpeettoman iso.
Edit: Tuli vielä mieleen, että AC moottorin tehokerroin laskee jos sitä ajetaan pienellä kuormalla (eli moottori on ylimitoitettu kuormaan nähden). Tässä tapauksessa tilanne on varmaan juuri tuo ja siitä syntyy toki jonkinlainen säästö .
-
Tuossa tomppelin laskennassa pisti silmään, että
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 7 358 kWh
aiemmin Timikkola oli ilmoittanut, että Kokonaisvuoskulutus kaikelle ollut noin 20kWh. Eli onkohan pumpun sähköverkosta ottama energia kuitenkin vähän suurempi ja siten myös talon energiantarve suurempi?
-Janne
-
Myöskin minä panin merkille tuon.
Tarkoittaako 20kWh yhtä kuin 20.000 kWh/a vuotuista kokonais sähkön kulutusta?
Jos on noin paljon, olisi se yllättävän paljon.
Jos on 20.000 kWh/a, vaati talo kovasti paljon lämmitysenergiaa, eikä tekemäni laskelma ole oikein.
Tein laskelman rakentamisen ajankohdan, 2003 tyyppillisten U -arvojen mukaisesti.
-
Joo, tuo tarkoitti juuri 20.000 kWh/a kulutusta. Kenties keskiarvoa suurempi, osaltaan selittyy esim isohkosta kuutiomäärästä (800), ilmanvaihdon säädöistä jotka vaihtaa ilman (800 kuutiota) kahden tunnin välein, ainavalmiista kiukaasta, korkeahkosta huonelämmöstä 23, runsaasta pihavalosta yms... valintakysymyksiä kaikki...:)
Anyway, uudelle pumpulle tullut muutama tarjous jotka pitkälti sanalevat missä mennään... hintaerot suhteelllisen pieniä, miten mahtaa olla pumppujen laadun/ kestävyyden suhteen onkin sitten eri asia.
1. Oilon Cube 12 + Puskurivaraaja Nibe UKV 200 -> 14000 euroa
2. Nibe F1245-12 + Puskurivaraaja Nibe UKV 300 -> 14000 euroa
3) Lämpöässä Vsi 12 -> 11500 euroa
4) Jämä Star RST 12kW -> 10500 euroa
Minkähän takia Oilon ja Nibe tarvitsee erillisen puskurivaraajan lämmityspiirä varten ja nuo kaksi muuta ei tarvitse? Onko teknisiä mielipiteitä noiden neljän suositeltavuudesta? Kaikissa yo hinnoissa sama työn laajuus, eli vanha pois ja uusi tilalle. Lämmöllä tuntuu olevan 5v takuu, muilla kai ei...
-
Minkähän takia Oilon ja Nibe tarvitsee erillisen puskurivaraajan lämmityspiirä varten ja nuo kaksi muuta ei tarvitse?
Lämpöässän Vsi malleissa on pieni kaksiosainen puskurivaraaja mukana koneikossa 120l
Lämpöässän Vmi mallissa on 430l kaksiosainen varaaja,muuten samantyyppinen kuin Vsi malli.
Kannattaisi ottaa Vmi-malli mukaan tarjouskilpailuun isomman varaajan takia ;)
https://www.lampoassa.fi/tuotteet/vmi-maalampopumput/
-
Voisitko kertoa hieman enemmän lämpimän veden kulutuksesta/tarpeista, montako suihkua, onko kylpy/poreammetta, yleensä mitoitetaan 4 hengelle, mutta silti tarve voi neljälläkin vastata normi 8 henkilöä jne? Kosteissa tiloissa varmaankin myös vesikiertoinen lattialämmitys, joissa lämmitystarve ympärivuoden, siis tarkointan mukavuuslämmitystä kesällä kun muualla talossa ei ole lattiakeirtoa päällä. Onhan kosteat tilat omassa piirissään?
Kovasti asiaan vakuttaa myös onko talossa lämpimän käyttöveden kierto ja jos on, miten se on toteutettu vai onko sähköllä toimivaa tulistusvaraaja jossakin jne.
Myös keruupiiri vaikuttaa olennaisesti tilanteeseen, pinta putkisto/1-2 lenkkiä, usein porattu kaivo/syvyys (pehmeän maan osuus, aktiivisyvyys = se osuus reiästä metreinä, joka on kalliossa veden täyttämänä pohjasta ylöspäin), tuohon aikaan 2000 luvun alussa oli käytössä myös 3-putkisia keräimiä ja poraukset tehtiin usein myös 2-reikään, reiän koko jotakin 115-165mm väliltä, porareikien välinen etäisyys metreinä jne.
Nyt uudella mlp autotallin hukkalämpö pienenee merkittävästi, joten jotakin lisälämmitystä (pari uutta radiaattoria, Purmo C21/C22 tyypistä?) kannattanee harkita.
Nykyisetä lämmönjaosta myöskin tiedot ovat kovin suppeat, kanaali 30m on, montako piiriä, putkikoko, miten säädetään tukeilta, ilmeisesti sinulla vain yksi shuntattu piiri lähtee koneelta taloon vai kuinka?
Näillä kaikilla on merkitystä kokonaisuuteen ja ne voivat merkittäviltä osin vaikuttaa uuden järjestelmän toimivuuteen. Vanha toteutus ei liene osunut ihan kohdalleen, uudesta voi saada täyden suden tai sitten sen optimin johon varmaankin pyrit (toimintavarma/kokonaistaloudellinen elinkaarensa aikana, ei tällöin hankittaessa valitettavasti kuulu niiden edullisempien joukkoon).
Täältä foorumilta saat kyllä hyviä neuvoja avuksesi, kunhan jaksat hieman perehtyä annettaviin vastauksiin ja kiinnostut ottamaan asioista selvää. Joskus asiasta esitetään tietenkin eriäviä mielipiteitä, mutta aina se kultainen keskitie niistäkin löytyy ja loppupeleissähän sinä itse teet lopullisen päätöksen hankinnasta ja "saat sitä mitä tilaat" sanonnan mukaisesti. Muista, että kauppiaat myyvät itselleen helpointa ratkaisua maksimoimalla oman osuutensa ja yrittävät puhua sinua oman tarjouksensa valintaan kaikissa tilanteissa.
Edit, lisäys: Minkälainen on talon ilmanvaihtokoje, merkki/malli/valmistajan illmoittama hyötysuhde, esi/jälkilämmitys vesi/sähkö, nyt kun mlp kone on kanaalin päässä, niin ei taida olla viilennyskonvektoria? Ihan pieni lto-koje ei voi olla koska kerroit ilmanvaindon oleva 800m3/2h ==> 111 l/s normaali käytössä ilman tehostusta.
-
Joo, tuo tarkoitti juuri 20.000 kWh/a kulutusta. Kenties keskiarvoa suurempi, osaltaan selittyy esim isohkosta kuutiomäärästä (800), ilmanvaihdon säädöistä jotka vaihtaa ilman (800 kuutiota) kahden tunnin välein, ainavalmiista kiukaasta, korkeahkosta huonelämmöstä 23, runsaasta pihavalosta yms... valintakysymyksiä kaikki...:)
Anyway, uudelle pumpulle tullut muutama tarjous jotka pitkälti sanalevat missä mennään... hintaerot suhteelllisen pieniä, miten mahtaa olla pumppujen laadun/ kestävyyden suhteen onkin sitten eri asia.
1. Oilon Cube 12 + Puskurivaraaja Nibe UKV 200 -> 14000 euroa
2. Nibe F1245-12 + Puskurivaraaja Nibe UKV 300 -> 14000 euroa
3) Lämpöässä Vsi 12 -> 11500 euroa
4) Jämä Star RST 12kW -> 10500 euroa
Minkähän takia Oilon ja Nibe tarvitsee erillisen puskurivaraajan lämmityspiirä varten ja nuo kaksi muuta ei tarvitse? Onko teknisiä mielipiteitä noiden neljän suositeltavuudesta? Kaikissa yo hinnoissa sama työn laajuus, eli vanha pois ja uusi tilalle. Lämmöllä tuntuu olevan 5v takuu, muilla kai ei...
Hei,
Lämpöässä on tulistinkone, eli lämmittää käyttövettä ja lämmityskierron vettä samaan aikaa (lämmin vesi otetaan kierukalla 230 litran varaajan yläosasta jossa myös tulisimen lämmönvaihdin sijaitsee). Näin ollen ei välttämättä puskurivaraajaa tarvita, kun lämmitys toimii suunnilleen kuin öljykattilalla.
Eikös tuo Jämä Star ole sama kuin Nibe 1245? Se kyllä puskurivaraajan tarvitse... Onko nuo hinnat asennettuna? Referenssinä. mulla maksoi Vsi 10 aika lailla tasan 10 keur vanhan öljykattilan tilalle asennettuna.
-Janne
-
Joo, tuo tarkoitti juuri 20.000 kWh/a kulutusta. Kenties keskiarvoa suurempi, osaltaan selittyy esim isohkosta kuutiomäärästä (800), ilmanvaihdon säädöistä jotka vaihtaa ilman (800 kuutiota) kahden tunnin välein, ainavalmiista kiukaasta, korkeahkosta huonelämmöstä 23, runsaasta pihavalosta yms... valintakysymyksiä kaikki...:)
Anyway, uudelle pumpulle tullut muutama tarjous jotka pitkälti sanalevat missä mennään... hintaerot suhteelllisen pieniä, miten mahtaa olla pumppujen laadun/ kestävyyden suhteen onkin sitten eri asia.
1. Oilon Cube 12 + Puskurivaraaja Nibe UKV 200 -> 14000 euroa
2. Nibe F1245-12 + Puskurivaraaja Nibe UKV 300 -> 14000 euroa
3) Lämpöässä Vsi 12 -> 11500 euroa
4) Jämä Star RST 12kW -> 10500 euroa
Minkähän takia Oilon ja Nibe tarvitsee erillisen puskurivaraajan lämmityspiirä varten ja nuo kaksi muuta ei tarvitse? Onko teknisiä mielipiteitä noiden neljän suositeltavuudesta? Kaikissa yo hinnoissa sama työn laajuus, eli vanha pois ja uusi tilalle. Lämmöllä tuntuu olevan 5v takuu, muilla kai ei...
Muutin laskelmaan huonelämmön 23 asteeseen ja lisäsin autotallin ja siihen +10C.
Näyttäisi nyt tältä:
Talo ”Timikkola” SIPOO (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Kivitalo, alakerta: Lattialämmitys, 23 C, 110 m2, 286 m3, 4,29 kW 13 207 kWh
- Kivitalo, yläkerta: Lattialämmitys, 23 C, 110 m2, 286 m3, 4,50 kW 11 889 kWh
- Autotalli: Patterilämmitys, 10 C, 16 m2, 35 m3, 1,32 kW 1 865 kWh
- Lämmönsiirtokanaali Uponor2Quattro2x32/28+18/175, +50 C, 30 metriä, 0,59 kW 5 166 kWh
YHTEENSÄ 10,7 kW 32 127 kWh
- Josta johtumisvuodot 7,45 kW 20 174 kWh
- Josta ilmanvaihdot 1,97 kW 5 082 kWh
- Josta vuotoilmat 0,68 kW 1 704 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali 0,59 kW 5 166 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Lattialämmitys +34 C max )
• Kiinteistö, 236 m2, 607 m3 4,9 COP 10,18 kW 32 127 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,55 kW 4 800 kWh
- Yhteensä 4,4 SCOP 10,7 kWh 36 927 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 044 kWh 0,30 kW 35 883 kWh
- Pumpulla tuotetaan 11,00 kW 35 883 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
Yhteensä 35 883 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 11,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -30 C
▪ Maasta kerätään ( 4,4 COP) 8,8 kW 27 698 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 185 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 8 185 kWh
Tarvitaan 253 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,65 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,65 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,38 bar (38 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, upotussyvyys vähintään 1 m. 652 m
Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!
-
Mulla on talon kokonaissähkönkulutus 27 000 kWh/ vuosi. Tuosta määrästä maalämpöön menee keskimäärin 8 300 kWh ja se on mitattu omalla mittarilla. Tuolla saan 35 690 kWh energiaa taloon lattialämmityksellä ja käyttövedet sisältyy. SCOP on 4,3. Neliöitä siis 350 ja kuutioita 1000.
-
Joo, tuo tarkoitti juuri 20.000 kWh/a kulutusta. Kenties keskiarvoa suurempi, osaltaan selittyy esim isohkosta kuutiomäärästä (800), ilmanvaihdon säädöistä jotka vaihtaa ilman (800 kuutiota) kahden tunnin välein, ainavalmiista kiukaasta, korkeahkosta huonelämmöstä 23, runsaasta pihavalosta yms... valintakysymyksiä kaikki...:)
Anyway, uudelle pumpulle tullut muutama tarjous jotka pitkälti sanalevat missä mennään... hintaerot suhteelllisen pieniä, miten mahtaa olla pumppujen laadun/ kestävyyden suhteen onkin sitten eri asia.
1. Oilon Cube 12 + Puskurivaraaja Nibe UKV 200 -> 14000 euroa
2. Nibe F1245-12 + Puskurivaraaja Nibe UKV 300 -> 14000 euroa
3) Lämpöässä Vsi 12 -> 11500 euroa
4) Jämä Star RST 12kW -> 10500 euroa
Minkähän takia Oilon ja Nibe tarvitsee erillisen puskurivaraajan lämmityspiirä varten ja nuo kaksi muuta ei tarvitse? Onko teknisiä mielipiteitä noiden neljän suositeltavuudesta? Kaikissa yo hinnoissa sama työn laajuus, eli vanha pois ja uusi tilalle. Lämmöllä tuntuu olevan 5v takuu, muilla kai ei...
Tuntuvat ottavan Nibestä hieman enemmän katetta. Referenssinä oma f1255 3-12kw invertteri joka maksoi asennettuna tarvikkeineen 8633 euroa. Hinta näköjään noussut mutta kyllä siihen 10keur asennushintaan pitäisi päässä ja kattelin että f1255 ja f1245 hintaero on 100 euron luokkaa.
Oisko toi ukv 300 asennettuna joku 1500 ekiä? Joten kyllä siihen 12 000 euroo pitäisi tinkaamalla päästä ja jää vielä kauppiaalle katetta :P.
Nibessä on se 3v tehdastakuu +3 vuotta lisää rekisteröitymällä joka tosin on joku vakuutukseen sidottu eikä ihan täysturva mikäli oikein ymmärsin.
Tyytyväinen tähän mennessä , hiljää hyrisee ja lämmintä on :)
-
Aivan Janne, hyvin bongattu, eli tuo Nibe ja Jämä lienee kutakuinkin samoja koneita. Jostakin syystä Nibe:n tarjoaja on lisännyt puskurivaraajan mutta Jämän edustaja ei.
Täytynnee pyytää uusi Jämä tarjous puskurivaraajan kanssa, nostannee hintaa varmaankin tonnin luokkaa.
Mikä muuten mahtaa olla käytännön vaikutus jos tuota puskurivaraajaa ei ole? Tarkoittaako se sitä että ajoittain, jos lattialämmitys kaipaa paljon lämmintä vettä, saattaa sen veden lämpötila tippua hetkellisesti vähän (asteen pari?) koska lämpöpumppu tekee parhaillaan lämmintä käyttövettä? Mitenhän tuo vaikuttaa huonelämpöihin jos ajoittain pientä muutosta lattiapiirin veden lämmössä?
-
Puskurivaraaja tarvitaan lattialämmitystalossa lähinnä kesäkäyttöä ajatellen. Mikäli lämmität kesällä esimerkiksi pelkkää pesuhuoneen lattiaa, lämpöpumppu alkaa käymään helposti pätkäkäyntiä (erillistä puskurivaraajaa ei tarvita tulistinpumpuissa).
-
Noissa hinnoissa kannattaa myös ottaa se työn osuus huomioon, kun saneerauskohteesta kyse. Eli laitteen ja asennustarvikkeiden hinta mahdollisimman alas ja työtä sitten vähän enemmän. Itse kans niitä ynnäilin ja se kotitalousvähennys puree kyllä hyvin, kun on nykyään sen puolet asennustyön osuudesta (omavastuu 100 eur vähennyksen jälkeisestä osasta).
Tuossa mainitsemassani 10 keur hinnassa oli siis työtä/tarvikkeita vähän enemmän, kun siihen kuului maapiirin kupariputkiosuuden veto kellarista, täyttöryhmä, uusi paisari, sähkökaapelin veto jne., jotka tässä tapauksessa jo suurelta osin on kunnossa. Eli täysin realistista on saada 12 kw kone asennettuna vanhan tilalle jopa hieman alle 10 keur.
Hinnan merkityksen jälkeen onkin sitten makuasia, valitseeko tulistinkoneen vai vaihtoventtiilikoneen. Tulistinpelihän siellä on ollut, eli miksi poiketa linjasta? :D
-Janne
-
Toki joo, kiva olisi saada työn osuus maksimoitua, kaikki kotiinpäin.
Tuli vielä yksi ehdokas, Bosch Compress 7000 -12 , 9950 euroa (kone + kaikki työt). Kenenköhän kone tuo Bosch mahtaa olla, ainakaan tuolta etusivulta ei löydy Bosch:ille omaa ketjua ?
Nibe:n teknisen tuen mukaan puskurivaraaja turha jos lattikiertoinen lämmitys jossa putket upotettu betoniin, se puskurihan on silloin siinä lämpimässä betonissa. Toki, kesällä lisää pätkäkäyntiä mutta se onkin sitten oma tarinansa.
-
Bosch on IVT.
-
Joo työkaveri myös tänään sanoi, että oli saanut Boschin samasta 12 kw pumpusta hyvän tarjouksen ja siinä selviteltiin, että IVT se on. Varmaan ihan hyvä valinta sekin. Itse otin tarjouksen suoraan Lämpöässän tehtaalta ja siitä vielä tinkasin sitä jonkin verran alaspäin. Putkifirmat oli aika nihkeellä päällä tinkaamisen suhteen, kai niillä hommia piisaa ilman yhtä köyhää tinkaajaakin. Mutta onneksi Lämpöässän kanssa päästiin ihan ok diiliin ja homma toimi hyvin, vaikka yhtiön tilanne vähän kriittinen onkin.
-Janne
-
Ihan vaan päivityksenä tilanteesta, jospa joku on saman edessä tulevaisuudessa...
Eli, lämpöässä V15 2003 menossa vaihtoon koska korjaaminen varsin kyseenalaista ( vesivaraaja ja kompura vetelee viimeisiään). Monen henkevän keskustelun jälkeen korvaava kone tulee olemaan jokin seuraavista
Nibe F1245 10kW
Oilon house 13 kW
Nibe F1255 3-12 kw
Bosch Compress 7000
Noista Nibe 1255 ja Bosch invertterikoneita, kaksi muuta on/off tyyppiä. Kaikkien hinta asennettuna about samaa luokkaa, 10 000 euroa. Työn osuudessa jonkin verran heittoja, eli kotitalousvähennys auttaa enemmän toisissa...
Kai nuo kaikki on ihan ok koneita, jos nyt maalämpöä voi kutsua ok jutuksi.. tuskin nyt asentaisin maalämpöä jos rakentaisin uutta..:) Kaikista noista löytyy erinäinen määrä "ongelma" keskusteluja, paras takuu lienee Nible:ssä pienellä erolla muihin.
Onkohan vanhassa Lämpöässässä mitään mitä joku voisi hyödyntää varaosana...ainakin se lämpövastus ja stunttimoottori on uusittu pari vuotta sitten...
-
.. tuskin nyt asentaisin maalämpöä jos rakentaisin uutta..:)
....tuskin löytyy parempaa lämmitysmuotoa, varsinkin kun tarvitaan tuota kokoluokkaa... 8)
Kiinnosti vilkaista tuo Oiloni ja näyttää olevan A++ kone, muut lieneen A+++
-
Eli, lämpöässä V15 2003 menossa vaihtoon koska korjaaminen varsin kyseenalaista ( vesivaraaja ja kompura vetelee viimeisiään). Monen henkevän keskustelun jälkeen korvaava kone tulee olemaan jokin seuraavista
Nibe F1245 10kW
Oilon house 13 kW
Nibe F1255 3-12 kw
Bosch Compress 7000
Saako kysyä, miksi Lämpöässä jäi pois kilpailusta?
-Janne
-
Minkälainen on lämmön keruupiirin mitoitus vuodelta 2003? Tarvitseeko siihen tehdä korjausta? Seuraava ehdotus on tullut mieleen, kun on tullut mietittyä mahdollisimman halpaa vaihtoehtoa lisätä hieman nihkeätä kaivon mitoitusta.
Laitetaan n. 50 m pitkä pätkä sarjaankytkettynä 63 mm putkea kaivoon menevään lenkkiin maapiiriä. Pätkä ei aiheuta ongelmia jäätyessäänkään ja kesäisin se elvyttää kaivoa. 50 m kippuran saa moneen paikkaan jo sopimaankin pienellä vaivalla.
-
Janne, liittyen lämpöässän poisjääntiin... lähinnä hinnoittelukysymys, pari tonnia korkeampi kuin noilla (kone + työ). Myöskin lämpöässän taloudellinen tilanne huonohko, nehän taisi hakeutua jonkinlaiseen selvitystilaan loppuvuonna... + "huonohko" kokemus kyseisestä...kaikki painaa vaakakupissa. Varmaankin ihan hyviä koneita siitä huolimatta.
-
ai niin...ja myöskin heidän tapansa moittia kaikkia muita "osatejokoneita" yms,,, muut merkit ei moiti heitä mutta he muita..
-
ai niin...ja myöskin heidän tapansa moittia kaikkia muita "osatejokoneita" yms,,, muut merkit ei moiti heitä mutta he muita..
Tämän huomasin muuten minäkin. Se oli juuri noin kun kerroit.
-
Janne, liittyen lämpöässän poisjääntiin... lähinnä hinnoittelukysymys, pari tonnia korkeampi kuin noilla (kone + työ). Myöskin lämpöässän taloudellinen tilanne huonohko, nehän taisi hakeutua jonkinlaiseen selvitystilaan loppuvuonna... + "huonohko" kokemus kyseisestä...kaikki painaa vaakakupissa. Varmaankin ihan hyviä koneita siitä huolimatta.
Aika jännä juttu, mulla meni tuon hinnan kanssa toisin päin, eli Lämpöässä antoi juurikin pari tonnia halvemman tarjouksen kuin muut. Tuo osatehokonehomma on kyllä turhaa pölinää, se ei koneen merkkiin katso, miten mitoitetaan. Taloudellinen tilanne itseäkin arvelutti, aika näyttää, miten käy. Toistaiseksi palvelu on ollut loistavaa, tänään muun muassa koneen säädöistä kysellyt pari kertaa ja lähes välittömästi tulee vastaus s-postiin.
Mutta varmasti hyvä kone löytyy myös listaamiesi joukosta!
-Janne
-
Saadakseni tarinan (toivottavasti) onnelliseen päätökseen, uusi kone tilattu ja pitäisi olla paikallaan ensiviikolla. Valinta kohdistui Nibe F1255 3-12 kw invertterikoneeseen, jota sopivasti tinkien muodostui yllättäen halvimmaksi vaikka olikin alunperin kalleimpien joukossa.
btw, tuohon osateho / taysteho keskusteluun liittyen, varsin kiinnostava juttu kauppalehdessä, eli "yllä'ttäen" lämpöässän myyjä rummutti lukemaan ky kirjoituksen.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/FBSk4gF6?ext=ltr&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje
Tiivistettynä, jos tuo toteutuu niin mennään sähkön perusmaksumalliin jossa perusmaksu määräytyy maksimi kuormapiikin mukaisesti. Eli, jos on osateho kone, jossa vaikka 6kw kompura ja 6 kw sähkövastus apuna, niin silloin sähkön kiinteä perus/siirtomaksu läpi vuoden määräytyis tuon 12 kw mukaan koska sähköverkkot pitää teoriassa mitoittaa tuon mahdollisen hetkellisen huipun mukaan. Täystehossa ainoastaan se kompura vaikuttaa, koska siinähän nuo kaksi ei ole yhtäaikaa käytössä eli perusmaksu/siirtomaksu paljon pienempi...
Anyway, siirryn tältä varsin aktiiviselta Lämpöässä palstalta tuonne viereisellä Nible palstalle ihmettelemään lämpöpumppujen sielunelämää...
-
Tiivistettynä, jos tuo toteutuu niin mennään sähkön perusmaksumalliin jossa perusmaksu määräytyy maksimi kuormapiikin mukaisesti. Eli, jos on osateho kone, jossa vaikka 6kw kompura ja 6 kw sähkövastus apuna, niin silloin sähkön kiinteä perus/siirtomaksu läpi vuoden määräytyis tuon 12 kw mukaan koska sähköverkkot pitää teoriassa mitoittaa tuon mahdollisen hetkellisen huipun mukaan. Täystehossa ainoastaan se kompura vaikuttaa, koska siinähän nuo kaksi ei ole yhtäaikaa käytössä eli perusmaksu/siirtomaksu paljon pienempi...
Noinhan se menee. Siihen kun lisätään vielä samaan aikaan päällä olevat sähkökiuas ja hella niin koko vuoden makselet sitten korkeampaa maksua. Selasin tuossa vanhoja TM:n rakennusmaailma lehtiä ja siinä oli artikkeli jossa todettiin että kompressorin käynnistysvirran suuruus ylittää pääsulakekoon ja on näin ollen laiton.
Tämä kirjoittaja oli varmaan öljylämmitysyhdistyksen palkkalistoilla, mutta osateho ei ole milloinkaan ollut kannattava koska reikää on tarvittu about 98% täystehomitoituksesta ja pienempi kompressorikoko on säästänyt vain joitain satasia.
-
Anyway, siirryn tältä varsin aktiiviselta Lämpöässä palstalta tuonne viereisellä Nible palstalle ihmettelemään lämpöpumppujen sielunelämää...
Olisi kiva, jos kertoilisit kokemuksia siinä Nibestä ja vaikka pientä vertailua vanhaan Lämpöässääsi. Toki tekniikka on kehittynyt, eli pelkkä merkkivertailu ei tulisi olemaan kyseessä, mutta ehkä joitain mielenkiintoisia havaintoja voisi tulaa. Ja kertoilun voi tehdä vaikka sitten Niben palstalla tai täällä. :)
-Janne