Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Maaviileä, jäähdytys ja ilmanvaihto => Aiheen aloitti: akott - 13.01.18 - klo:20:22
-
Lvi urakoitsija teki lähdön maapiiriin maaviileälle. Lähtö ja paluu ovat samassa putkessa peräjälkeen ja mitään yksisuuntaventtiiliä ei ole väliin laitettu. Urakoitsija väitti, että noin ne tehdään. Mutta musta tossa on tehty ns hullunkierto, jossa neste ei tule kiertämään maapiirin kautta vaan vain konvektoripiirissä. Kaikki esimerkit joita netistä löysin oli tehty niin, että yksisuuntaventtiili konvektoripiirin lähdön ja paluun välissä, jos olivat samassa maapiirinputkessa.
Ehkä toi toimisi jos maalämpökoneen maaliuospunppu pyörisi kokoajan kun maaviileä käytössä, vai pitääkö kys homma niin tehdäkkin?
-
Siis kai siinä välissä jotain on, vai pelkkä putki?
Jos on tosiaan pelkkä putki, vaatii maalämpöpumpun keruupumpun päälläolon ja lisäksi konvektoripiirin oman pumpun tehon säätämisen sopivaksi suhteessa mlp:n keruupumppuun.
Ainakin huomattavasti helpompi saada toimimaan, jos on yksisuuntaventtiili siinä välissä. Silloin riittää pelkän konvektoripiirin pumpun päälläolo, kunhan on tarpeeksi tehokas.
-
Moi
Ei ole välissä kuin 15cm putkea.
-
Lvi urakoitsija teki lähdön maapiiriin maaviileälle. Lähtö ja paluu ovat samassa putkessa peräjälkeen ja mitään yksisuuntaventtiiliä ei ole väliin laitettu. Urakoitsija väitti, että noin ne tehdään. Mutta musta tossa on tehty ns hullunkierto, jossa neste ei tule kiertämään maapiirin kautta vaan vain konvektoripiirissä. Kaikki esimerkit joita netistä löysin oli tehty niin, että yksisuuntaventtiili konvektoripiirin lähdön ja paluun välissä, jos olivat samassa maapiirinputkessa.
Tämä urakoitsija on tehnyt ne sitten aina väärin.
Pitää ehdottomasti olla takaiskuventtiili ja vielä yhtä kokoluokkaa suurempi kuin muu putkisto, jotta ei turhaan lisättäisi keruupiirin virtausvastusta.
Ehkä toi toimisi jos maalämpökoneen maaliuospunppu pyörisi kokoajan kun maaviileä käytössä, vai pitääkö kys homma niin tehdäkkin?
Toimiakseen vaatii että liuospumppu käy samalla kun maaviileä on käytössä, jos ei ole takaiskuventtiiliä.
Liuospumpun käynti ei ole lämpöteknisesti tarpeen kun on takaiskuventtiili
Lisää turhaan energia kulutusta.
ATS
-
Itsellä on IV-koneen jäähdytykselle vedetty putket niin, että kaivon paluuseen ennen täyttöryhmää yksi putki ja täyttöryhmän jälkeen tasopaisunta-astian alle toinen putki.
Täyttöryhmä mallia LK 521 R32.
Onkohan tuossa täyttöryhmässä itsessään yksisuuntaventtiili? Jos ei ole niin tuohon linjaan pitäisi vissiin sellainen sitten vielä jälkikäteen asentaa vaiko ei?
IV-kone ei vielä paikoillaan. MLP-kone alakerrassa ja IV-kone yläkerrassa.
Korkeuseroa tasopaisunta-astian alaosasta IV-koneen liitäntöihin noin 2 metriä, pitääkö tasopaisunta-astia siirtää yläkertaan vai toimiiko systeemi vaikka keruuneste kesäaikaan pyörii tuolla korkeammalla?
Jos pitää siirtää, niin se pitänee tehdä sitten niin että tasopaisunta-astia irrotetaan nykyiseltä paikaltaan putken päästä ja tuosta putkesta vedetään lisäputki yläkertaan korkeimmalle kohdalle johon tasopaisunta-astia taas kinnitetään?
Ja joo, tuo maaviilennys IV-koneeseen tuli vähän jälkijunassa ruksittua lisävarusteeksi ja pumppua/putkistoja jo asenneltiin kun putkarille tuli tieto tuosta lisälinjasta..
Kuva kertoo ehkä paremmin..
-
Tasoastian ja paineettoman keruupirin sijaan keruupiiri paineistetaan ja asennetaan kalvopaisunta-astia.
täyttöryhmään ei kuulu takaiskuventtiili, mainitsemiesi haarojen väliin se tarvitaan
https://www.lkarmatur.com/globalassets/inriver/resources/148827-lk-521-multifill5.pdf
-
Onko tuo paineistus pakko tehdä? Vaihtoehtona tasoastian vienti yläkertaan?
Vaikuttaako tuo keruun paineistus koneen toimintaan tai sen asetuksiin mitenkään?
-
Onko tuo paineistus pakko tehdä? Vaihtoehtona tasoastian vienti yläkertaan?
Vaikuttaako tuo keruun paineistus koneen toimintaan tai sen asetuksiin mitenkään?
Yleensä nuo taidetaan vain paineistaa. Ei se mikään kummoinen temppu ole. Vintillä/yläkerrassa olevat tasoastiat taitavat olla menneisyyden juttuja?
Ei vaikuta. Tuo poistaa myös liuospumpun kavitoinnin riskin.
-
Onko tuo paineistus pakko tehdä? Vaihtoehtona tasoastian vienti yläkertaan?
Vaikuttaako tuo keruun paineistus koneen toimintaan tai sen asetuksiin mitenkään?
Hyvin paineistamatonkin järjestelmä toimii, kunhan vain järjestys on sellainen, että pumppu imee maapiiristä ja työntää kulutuslaitepiiriin ja avoin paisunta-astia on kytketty ennen pumppua. Itsellä on tuollainen jopa niin, että avoin paisunta-astia on alemmassa kerroksessa ja ylemmän kerroksen konvektorit sekä tuloilmakennot ovat kolmisen metriä paisunta-astian pintaa ylempänä. Melko helposti tuon saa ilmautumaan, kunhan pumpun nostokorkeus voidaan ilmausvaiheessa nostaa selvästi ylintä putkiston haaraa ylemmäs ja ilmaa pääsee purkautumaan pois (ilma kertyy jäähdytyskäytössä tyypillisesti maapiiriin palavaan haaraan, jos järjestelmän rakenne on tässä ehdottamani kaltainen).
Tuollaisen järjestelmän huoltaminen on helppoa, sillä neste valuu paisunta-astiaan, kun pumppu on pysäytettynä ja jokin haara avataan. Itsellä on alempana varoiksi kytkettynä ylimääräinen suurempi keräysastia, johon ylivuotoneste purkautuu niiltä osin, kun paisunta-astia ei täytyttyään enää kykene vetämään. Huolto- tai laajennustoimenpiteen valmistuttua nesteen voi sitten pumpata esim. perämoottoripolttoainesäiliön tyyppisellä käsipumpulla takaisin varsinaiseen paisunta-astiaan ilmauksen edistyessä (tyypillisesti niin, että pumpun tehoa lisätään vähitellen, jolloin pumppu ei pääse hörpäämään ilmaa nesteen imeytyessä niin nopeasti järjestelmään, ettei yksinkertaisella käsipumpulla pysy perässä).
-
Sellainen "kiva tietää" juttu tuli vielä mieleen, että miten systeemi toimii silloin kun MLP on käytössä vaikkapa käyttövettä tekemässä?
Toimiiko viilennys silloin huonommin/normaalisti/paremmin?
Entä silloin kun MLP on pois käytöstä, ahdistaako MLP:n lämmönkeruupumppu liuoksen virtausta?
-
Sellainen "kiva tietää" juttu tuli vielä mieleen, että miten systeemi toimii silloin kun MLP on käytössä vaikkapa käyttövettä tekemässä?
Toimiiko viilennys silloin huonommin/normaalisti/paremmin?
Entä silloin kun MLP on pois käytöstä, ahdistaako MLP:n lämmönkeruupumppu liuoksen virtausta?
Jos viilennyspiirin syöttö on kytketty normaalisti (siis takaiskuventtiilin yli maalämpöpumpun liuoskiertoon) tai edes niin, että kiertosuunta on sama kuin maalämmön liuoskierrossa, teho paranee maalämpöpumpun käydessä. Liuos kylmenee enemmän, jos liitäntä on maalämpöpumpun jälkeen, mutta silloinkin, jos on ennen maalämpöpumppua (mikä puolestaan on edullisempi kytkentä, jos viilennyskiertoa käytetään talvella esimerkiksi tuloilman esilämmitykseen). Kummassakin tapauksessa maalämpöpumpun liuoskiertopumppu samalla tehostaa myös viilennyskierron virtausnopeutta.
Mlp:n liuoskiertopumpun vastuksella ei ole käytännön merkitystä, sillä toimintaperiaatteen takia maalämpöpumpun liuoskierto on kokonaisuudessaan kiertopumppu mukaan luettuna mitoitettava varsin väljäksi ja itse keräyspiiri joka tapauksessa muodostaa suuremman virtausvastuksen. Viilennyskierron virtaukset ovat normaalisti vain murto-osa maalämpöpumpun liuoskierron virtausmääristä.
-
Noniin, tämä selvensi taas ajatuksia. Kiitoksia!
-
Tunteeko joku foorumilaisista tämän: https://kauppa.topwaymaakylma.fi/product/783/maakylmapaketti-seinakonvektorilla-topway
(https://kauppa.topwaymaakylma.fi/tuotekuvat/258x258/maakylmakettiseinakonvektorilla_valmis.jpg) (https://kauppa.topwaymaakylma.fi/product/783/maakylmapaketti-seinakonvektorilla-topway)
Onko toimiva?
Onko äänekäs?
-
Tunteeko joku foorumilaisista tämän: https://kauppa.topwaymaakylma.fi/product/783/maakylmapaketti-seinakonvektorilla-topway
(https://kauppa.topwaymaakylma.fi/tuotekuvat/258x258/maakylmakettiseinakonvektorilla_valmis.jpg) (https://kauppa.topwaymaakylma.fi/product/783/maakylmapaketti-seinakonvektorilla-topway)
Onko toimiva?
Onko äänekäs?
Ei ole omaa kokemusta juuri tästä paketista tai konvektorista, joten en osaa lausua äänekkyydestä, mutta ratkaisu ja osat ovat aivan tavanomaisia ja tunnettuja tarkoitukseensa. En epäilisi toimivuutta yksinkertaisessa ratkaisussa (korkeintaan muutama konvektori ja kaikki osana yhtenäistä kiertopiirilenkkiä toimitukseen speksatuilla osilla, so. eräänlainen 1-putkikytkentä vakiovirtauksella).
-
Mulla olisi tähän ja maaviileän asennukseen useita kysymyksiä. Jos joku osaa auttaa, olisi kiva, ja ei tarvitse vastata kaikkiin vaan siihen mihin osaisi tai on aikaa vastata.
- kts. viestin PDF -liitetiedosto!
- valitan kuva ei ole mikään "virallinen" piiros, mutta koetan sanoilla paikata siinä missä kuvassa on "löysää"
Mulla on logiikkana, OLETUKSENA , ja KYSYMYKSENÄ tällaisia asioita:
1. Konvektori on ehkä 30-40 cm korkeammalla kuin paisunta-astia (joka on vaalea muovipullo, sellainen kuin yleensä tulee Nibe -pumppujen yhteydessä)
OLETUKSENI : jäähdytyshaarassa oleva kiertopumppu riittää työntämään konvektorissa olevan ilman pois ja se lopulta kerääntyy paisunta-astiaan.
Mulla olisi toiveena käyttää edelleen tuota muovipulloa, koen sen eräällä tavalla havainnollisena ja helppona, siitä näkee aina paljonko nestettä järjestelmässä on.
Onko näin? Kyllä vai ei?
2. Lisäisin pienen ilmausnipan T-kappaleeseen viilennyshaarassa. (nro. 2 kuvassa)
- ilmausnippa olisi ylempänä kuin kiertopumppu
- OLETUKSENI olisi, että siitä saan ilmattua kiertopumpun. Kiertopumppu on siis täyttö/paisunta-astiaa alempana. Ja keruupiirissä on 0.4 bar - 1.0 bar paine.
3. Kun maalämpöpumpun kiertopumppu ei pyöri, niin KYSYMYS: saako viilennyspiirin kiertopumppu imettyä tavallaan maalämpöpumpun läpi?
- vai onko se niin, että kun maalämpöpumpun kiertopumppu ei pyöri, neste ei pääse läpi, vaikka viilennyspiirin pumppu pyörii?
4. KYSYMYS: Tässä ketjussa aiemmin sanotaan (paineettoman) paisunta-astian olisi hyvä olla ennen pumppua?
- mietin, että jos on ihan nolla-paine keruupiirissä, sitten ensimmäisen ilmauksen kannalta varmaan tosiaan olisi hyvä näin (että pumppu ei hörppää ilmaa)
- mutta jos ilmauksen tekee paineella, sitten en näe mitään syytä, parempi olisi että paisunta-astia olisi viilennyspiirin jälkeen, ja ilma viilennyspiiristä päätyisi sinne paisunta-astiaan?
5. KYSYMYS: Konvektorin asennuksesta kattoon: Olen suunnitellut kattoon asennettavaa konvektoria.
- mulla on 70-luvulla valmistunut talo
- lähinnä sen konvektorin huoltotarpeesta ja asennuksesta yleensäkin pari tosi tyhmää kysymystä: Oletetaan teen vaikka olohuoneen sisäkattoon (katon paneeliverhoiluun) aukon, jonka taakse se "konvektori" tulee. Niin KYSYMYS pitäisikö sen paneeliverhouksen taakse tehdä eräänlainen korotus "laatikko" ... joka tulisi sitten yläpohjassa kohoumana. Ja kosteussulut + villat/eristeet sen laatikon päälle?
- mietityttää sen laitteen mahdollinen huolto, että olisiko se parempi tehdä "sisäkautta" avaamalla jonkun luukun tms. katosta, tai olisiko huolto yläpohjan kautta?
- mulla on yläpohja jokseenkin tämän näköinen, https://www.rakentaja.fi/artikkelit/img/20181/51382.jpg ... niin KYSYMYS: olisiko se konvektori (ja sille mahdollisesti tehty "laatikko") yläpohjassa? Ajattelin jos se olisi hyvin eristetty /kosteussuljettu laatikko, huolto olisi helppoa ja toimisi hyvin?
Kiitos
-
Muuten en ota kantaa, mutta miksi et ohita tuota maalämpöpumppua kokonaan?
-
3. Kun maalämpöpumpun kiertopumppu ei pyöri, niin KYSYMYS: saako viilennyspiirin kiertopumppu imettyä tavallaan maalämpöpumpun läpi?
- vai onko se niin, että kun maalämpöpumpun kiertopumppu ei pyöri, neste ei pääse läpi, vaikka viilennyspiirin pumppu pyörii?
Maalämpöpumppu (höyrystin) ja MLP:n keruupumppu ei hidasta viilennyksen virtausta silloin kun MLP ei käy.
Viilennyksen meno ja paluuputket voi yhdistää virtaussuunnassa joko ennen maalämpöpumppua tai sen jälkeen.
Viilennysputkien meno- ja paluuliittimien väliin maalämpöpumpun keruuputkeen on lisättävä yksisuunta/takaiskuventtiili joka pakottaa viilennyskiertopumpun virtauksen kiertämään lämpökaivon kautta.
Yksisuuntaventtiili on laitettava niinpäin että maalämpöpumpun keruuliuoksen virtaus menee siitä läpi kun kompressori ja keruun kiertopumppu käy.
Jos viilennyspiirissä ei ole ilmaa niin viilennypiirin oma kiertopumppu riittää kierrättämään keruuliuoksen kaivon kautta,jos sen lisäksi kompressori ja varsinainen keruuliuospumppu käy niin se hieman tehostaa maaviileän jäähdytystehoa koska kompressori/höyrystin jäähdyttää keruuliuosta käyntijakson aikana.
Jos viilennypiiriin laittaa magneettiventtiilin niin se pitää olla nollapaineella toimiva.
Useimmat magneettiventtiilit tarvitsevat paine-eron että ne voi toimia mutta on olemassa myös ilman paine-eroa (nollapaineella) toimivia magnettiventtiileitä ja sellaista on maaviileäpiirissä käytettävä koska magneettiventtiiliin ei tässä piirissä muodostu paine-eroa.
5. KYSYMYS: Konvektorin asennuksesta kattoon
Tämä selvinnee parhaiten konvektorin asennusohjeista
-
Jos viilennypiiriin laittaa magneettiventtiilin niin se pitää olla nollapaineella toimiva.
Miksi?
-
Miksi?
Useimmat magneettiventtiilit tarvitsee paine-eron magneettiventtiilin kalvon eri puolille ja varsinaisesti sähkö avaa neulaventtilin avulla ohjauskanavan ja varsinaisen magneettiventtiilin avaamisen tekee paine-ero jonka ohjausventtiili päästää kalvon toiselle puolelle ja tämä paine-ero siis tarvitaan että virtauskanava avautuu.
Nollapaineella koko virtauskanava avautuu sähköllä ;)
esim tuollainen http://www.produal.com/fi/shop/web_solenoid_valves
-
Useimmat magneettiventtiilit tarvitsee paine-eron magneettiventtiilin kalvon eri puolille ja varsinaisesti sähkö avaa neulavnettilin avulla ohjauskanavan ja varsinaisen magneettiventtiilin avaamisen tekee paine-ero jonka ohjausventtiili päästää kalvon toiselle puolelle ja tämä paine-ero siis tarvitaan että virtauskanava avautuu.
Nollapaineella koko virtauskanava avautuu sähköllä ;)
Mulla on villenyksessä paine, päälle 1 bar. Eli jos laitan magneettiventiilin viiliennyspiiriin niin se täytyy olla tietynlainen? Asia kiinostaa siksi että mulla on rikkinäinen magneettiventiili vesimittarin jälkeen joka pitäisi uusia...
Edit: nopeasti katottuna niin 0-paine-erolla olevia magneettiventiilejä on erilaisille paine-eroille.
https://www.wexon.fi/tuotteet/venttiilit/magneettiventtiilit/2-tie-magneettiventtiilit-2-2/0-paine-erolle/
-
Se paine-ero pitää siis olla magneettiventtilin yli,jos siihen ei muodostu paine-eroa niin sitten on käytettävä nollapaineella toimivaan magnettiventtiiliä.
Viilennyspiirissä tämän paine-eron kehittää viilennyksen kiertopumppu ja oletettavasti sen kehittämä paine on aika pieni ::)
-
Kiitos vinkeistä erityisesti magneettiventtiilin valintaan. Todennäköisesti yksi virheostos tällä tuli vältettyä.
Mulle jäi vielä epäselväksi tämä:
Maalämpöpumppu (höyrystin) ja MLP:n keruupumppu ei hidasta viilennyksen virtausta silloin kun MLP ei käy.
Tarkoittaako edellinen:
1) Maalämpöpumpun keruupumpun ei tarvitse olla päällä ( ei siis hidasta virtausta, vaikka MLP keruupumppu ja koko maalämpöpumppu on nukkumassa) ? vai/tai:
2) MLP:n keruupumpun pitää olla päällä (ja kompressorin käynnillä ei ole vaikutusta viilennyksen kiertoon)?
Mun on siis vaikea hahmottaa tilannetta: kuvittelen, että jos vaikkapa molemmat viilennyspiirin liitokset ovat MLP jälkeen (ja viilennyspiirin liitosten välissä on 1-suuntaventtiili) ... niin silloin viilennyspiirin on imettävä MLP keruupumpun läpi sitä alkoholiliuosta? En yhtään tiedä miltä pumppu purettuna näyttää, mutta kuvittelen että jos MLP keruupumppu ei pyöri, nesteellä on tosi hankala mennä pumpun läpi? (jos menee ollenkaan) Vai onko nesteellä MLP sisällä joku "oikotie" josta se pääsee, kun MLP:n kiertopumppu ei ole päällä?
Toinen mikä mua vielä mietityttää, että onko mahdollista "maapiiriin" viileä vesi tavallaan jäähdyttää sitten esimerkiksi käyttövettä (esimerkiksi jos pumpun sisällä eristykset on huonot tms.?)? Jotenkin tuntuu, että voisi olla hyvä yhdistää näin:
- NESTE KALLIOSSA -> VIILENNYSPIIRILLE T-haara -> MLP -> YKSISUUNTAVENTTIILI -> VIILENNYSPIIRISTÄ LÄMPIMÄN VEDEN PALUU T-haara -> NESTE TAKAISIN KALLIOON
...silloin neste ei kiertäisi MLP:n läpi jäähdytystä käytettäessä.
Kiitos
-
Kiitos vinkeistä erityisesti magneettiventtiilin valintaan. Todennäköisesti yksi virheostos tällä tuli vältettyä.
Mulle jäi vielä epäselväksi tämä:
Tarkoittaako edellinen:
1) Maalämpöpumpun keruupumpun ei tarvitse olla päällä ( ei siis hidasta virtausta, vaikka MLP keruupumppu ja koko maalämpöpumppu on nukkumassa) ? vai/tai:
2) MLP:n keruupumpun pitää olla päällä (ja kompressorin käynnillä ei ole vaikutusta viilennyksen kiertoon)?
Mun on siis vaikea hahmottaa tilannetta: kuvittelen, että jos vaikkapa molemmat viilennyspiirin liitokset ovat MLP jälkeen (ja viilennyspiirin liitosten välissä on 1-suuntaventtiili) ... niin silloin viilennyspiirin on imettävä MLP keruupumpun läpi sitä alkoholiliuosta? En yhtään tiedä miltä pumppu purettuna näyttää, mutta kuvittelen että jos MLP keruupumppu ei pyöri, nesteellä on tosi hankala mennä pumpun läpi? (jos menee ollenkaan) Vai onko nesteellä MLP sisällä joku "oikotie" josta se pääsee, kun MLP:n kiertopumppu ei ole päällä?
Toinen mikä mua vielä mietityttää, että onko mahdollista "maapiiriin" viileä vesi tavallaan jäähdyttää sitten esimerkiksi käyttövettä (esimerkiksi jos pumpun sisällä eristykset on huonot tms.?)? Jotenkin tuntuu, että voisi olla hyvä yhdistää näin:
- NESTE KALLIOSSA -> VIILENNYSPIIRILLE T-haara -> MLP -> YKSISUUNTAVENTTIILI -> VIILENNYSPIIRISTÄ LÄMPIMÄN VEDEN PALUU T-haara -> NESTE TAKAISIN KALLIOON
...silloin neste ei kiertäisi MLP:n läpi jäähdytystä käytettäessä.
Kiitos
Ne haarat pitää nimenomaan olla molemmat joko jälkeen tai ennen mlp:tä. Kiertovesipumput ovat keskipakopumppuja, jotka eivät paljoa veden kulkua vastusta pysähtyneenä. Voi verrata vaikka pariin mutkaan putkessa.
Eli ei tarvitse mlp:n pumpun olla koko ajan päällä. Toisaalta toisen pumpun päälläolo ei haittaakaan toista.
Ongelmia haetaan jos haarat ovat eri puolilla mlp:tä. Silloin molemmat pumput kilpailevat kaivoveden virtauksesta. Olisikohan jopa mahdollista, että mlp:n pumppu "vääntää pieneltä konvektorin pumpulta niskat nurin" ja alkaa kierrättää keruunestettä konvektorin kautta vastavirtaan ???
-
Oon joo lukenut (täältä foorumilta) että on ollut haasteita jos haarat ovat eri puolilla maalämpöpumppua. Silti olin jo mielessäni päätymässä virheelliseen asennukseen. Ajatus ohittaa MLP tuntuu tietämättömälle hyvältä, mutta nyt ymmärrän niin ei tule tehdä. Kiitos asian valaisemisesta, toivottavasti tää auttaa muitakin jatkossa. :)
-
En yhtään tiedä miltä pumppu purettuna näyttää, mutta kuvittelen että jos MLP keruupumppu ei pyöri, nesteellä on tosi hankala mennä pumpun läpi? (jos menee ollenkaan)
Kyllä siitä virtaus suht vaivatta läpi menee ;)
-
1. Konvektori on ehkä 30-40 cm korkeammalla kuin paisunta-astia (joka on vaalea muovipullo, sellainen kuin yleensä tulee Nibe -pumppujen yhteydessä)
OLETUKSENI : jäähdytyshaarassa oleva kiertopumppu riittää työntämään konvektorissa olevan ilman pois ja se lopulta kerääntyy paisunta-astiaan.
Mulla olisi toiveena käyttää edelleen tuota muovipulloa, koen sen eräällä tavalla havainnollisena ja helppona, siitä näkee aina paljonko nestettä järjestelmässä on.
Onko näin? Kyllä vai ei?
2. Lisäisin pienen ilmausnipan T-kappaleeseen viilennyshaarassa. (nro. 2 kuvassa)
- ilmausnippa olisi ylempänä kuin kiertopumppu
- OLETUKSENI olisi, että siitä saan ilmattua kiertopumpun. Kiertopumppu on siis täyttö/paisunta-astiaa alempana. Ja keruupiirissä on 0.4 bar - 1.0 bar paine.
...
4. KYSYMYS: Tässä ketjussa aiemmin sanotaan (paineettoman) paisunta-astian olisi hyvä olla ennen pumppua?
- mietin, että jos on ihan nolla-paine keruupiirissä, sitten ensimmäisen ilmauksen kannalta varmaan tosiaan olisi hyvä näin (että pumppu ei hörppää ilmaa)
- mutta jos ilmauksen tekee paineella, sitten en näe mitään syytä, parempi olisi että paisunta-astia olisi viilennyspiirin jälkeen, ja ilma viilennyspiiristä päätyisi sinne paisunta-astiaan?
Väittäisin, että haetaan vaikeuksia, jos paisuntasäiliön liitäntä on missään muualla kuin pumpun imupuolella. Ilmaus vaatii aina säiliön, mistä nestettä tulee mielellään mahdollisimman tasaisella paineella järjestelmään ja toisen aukon, mistä ilma poistuu (voidaan sulkea ilmauksen onnistuttua).
Kyllä pumpun avulla onnistuu myös korkealla olevan konvektorin ilmaus, jos painetta on riittävästi. Esim. itsellä useimmat kovektorit ovat n. 3m pumpun imupuolella olevaa avopaisunta-astiaa ylempänä, mutta säädettävän pumpun maksiminostokorkeus onkin 10m ja järjestelmässä on pyörrekuplaerottimet ennen pumppua maapiirin ulostulossa mudanerottimen jälkeen ja toinen maapiirin sisäänmenossa. Ilmausta varten täytyy vain asettaa pumppu täysille ja käynnistää konvektoreita yksitellen. Itsellä on magneettiventtiileiden asemasta sähkölämmöllä toimivat termoventtiiit (hiljaisia; avautumisaika n. 2min, sulkeutunisaika n. 5min).
-
Kiitos taas ajatuksista :)
Etukäteen ajattelin tää on selkeä homma, mutta tässä on tullut matkan varrella todella hyviä näkökulmia. Lisäksi juttelin eilen foorumilaisen kanssa johon otin yhteyttä kun huomasin hänellä on sellainen järjestelmä jonka haluaisin. En nyt nimeä tarkemmin, kun en kysynyt lupaa, saa itse ilmoittautua jos haluaa :) Sain lisää erittäin olennaisia pointteja, ja ainakin yhden ison virheostoksen vältin.
Kokoan tähän saakka esille tulleita mietittäviä asioita :
# ------------------------------- mietittävät asiat lista - BEGIN ----------------------------------------------
MAAVIILEÄPIIRIN KYTKENTÄ suhteessa maalämpöpumppuun ja paisuntasäiliöön
- konsensus taitaa olla, että maalämpöpumpun JA paisuntasäiliön jälkeen
MAGNEETTIVENTTIILI vs. KÄSIVENTTIILI vs. TERMOVENTTIILI vs. MOOTTOROITU PALLOVENTTIILI
- tämä siis tulisi estämään liuoksen kiertämisen järjestelmässä kun konvektori (jäähdytys) ei ole käytössä
- tarve on estää nesteen kiertäminen, konvektorille voisi esimerkiksi kertyä kosteutta jos konvektori (ja kondenssivedenpoistopumppu) ei ole käytössä, mutta neste kiertää
- käsiventtiili varmaan on kaikkein yksinkertaisin asennuksen kannalta, mutta vaatii sulkemisen
- Kotten mainitsema termoventtiili on kiinnostava (ja asennuksen kannalta ehkä on yhtä helppo kuin käsiventtiili?).
- magneettiventtiili/moottoroitupalloventtiili vaativat sähköjen kytkentää
KONVEKTORIN TEHON MITOITUS - lähinnä omia ajatuksiani
- laitteiden maksimitehot näyttää olevan ilmoitettu 27C sisääntulevan ilman ja maksimipuhalluksen oletuksella
- väistämättä laitteen välittömässä läheisyydessä lienee kuitenkin viileintä koko huushollista.
- jonkinlaista sekoittumista (jäähdytetyn ja viilennetyn ilman välillä todennäköisesti tulee)
- en halua kämppään 27C -asteista ilmaa viilennettäväksi, se on liian lämmin.
- näin ollen mun logiikan mukaan laite todennäköisesti imee pikemminkin 20C ilmaa kuin 27C ilmaa, jolloin laitteen ilmoitettu teho olisi syytä huomioida -50%
- jos haluan käyttää laitetta pienemmällä tuulettimen nopeudella, teho on noin -15% pienempi.
- edellä mainitut huomioiden, lähtisin siitä, että laitteen todellinen viilennysteho olisi noin 42% x valmistajan ilmoittama viilennysteho. Luku vaikuttaa tarkalta, mutta on ihan mutu-tuntumalla.
- haluaisin pitää ilmanvaihdon normaalisti päällä lämpiminä päivinä (=> lisää jäähdytystarvetta)
KONVEKTORIN FYYSISEN KOON MITOITUS
- haluaisin kattoon asennettavan viilennyslaitteen ( ei seinille ylimääräisiä asennuksia ) , ja putkien veto onnistuu yläpohjalle helpoiten
- olin jo pyytänyt Technibel CWX 8:ista hinnan, ajatus oli tehdä tilausvahvistus maanantaina, mutta foorumilaisen vinkki oli tarkistaa kattotuolien välinen etäisyys, koska tuo CWX 8 tarvitsee suhteellisen ison, 111 cm leveän kattoaukon
- kävin sitten tänään mittaamassa kattotuolien välisen etäisyyden, niiden välissä on noin 82 - 85 cm vapaata tilaa, toisin sanoen CWX 8 ei mahdu kattotuolien väliin.
- nippa-nappa on, että mahtuisiko pienempi CWX 6, se tarvitsee 82cm leveän kattoaukon. Olen päätymässä siihen, että edes CWX 6 ei mahdu kattotuolien väliin, koska laite tarvitsisi kondenssieristetyn laatikon ja jotain eristettä väliin, olettaisin että vähintään muutama sentti olisi eristeen + laatikon paksuus.
- näyttäisi siltä, että Technibel -mallistosta CWX 5 ( kattoaukon koko 60 cm x 60 cm) olisi sopivan kokoinen kattotuolien väliin asennettavaksi.
- mua mietityttää, että näitä pitäisi ehkä asentaa kaksi, koska valmistajan ilmoittamat teholukemat ( 3,60/4,10/4,70 kw eri puhallinnopeuksille ) ovat aika vaatimattomat, ja sitä 27C ilmaa en kämppään halua millä noihin valmistajan ilmoittamiin tehoihin pääsee.
- yksi vaihtoehto olisi koettaa miten yhdellä konvektorilla pärjää, mutta mulla on sellainen tuntuma tonne yläpohjaan ei tule konvektorin asennukseen lähdettyä kahta kertaa, sen verta epämukavaa siellä on ryömiä. Lisäksi aukkojen teossa tulee melkoisesti sotkua, kerta siihen saisi riittää, siksi koitan päättää ratkaisun kerralla.
MIKÄ TERMOSTAATTI ja OHJAUS?
- vaihtoehtoina taitaa olla mm. seinälle asennettava termostaatti (joku tän tyyppinen -> http://www.siemens.fi/fi/infrastructure_and_cities/talotekniikka/rakennusautomaatio/saatolaitteet_ja_jarjestelmat/ilman_lammitys_jaahdytys.htm ), ja laitteen oma termostaatti (joka monitoroisi sisään imettävän ilman lämpötilaa), ja laitetta säädettäisiin kaukosäätimellä.
- laitteen oma termostaatti + kaukosäädin olisi asennuksen kannalta helpoin, mutta teknisesti ehkä ei niin hyvä, enkä haluaisi kaukosäädintä.
- olisin kallistumassa seinälle asennettavaan termostaattiin, jonka todennäköisesti asentaisin johonkin melko huomaamattomaan paikkaan, mutta sellaiseen jonka lämpötila vastaa yleistä huushollin lämpötilaa.
# ------------------------------- mietittävät asiat lista - END ----------------------------------------------
kiitos
-
[quote author=kaupunkitila link=topic=7827.msg116330#msg116330 date=1560686077
# ------------------------------- mietittävät asiat lista - BEGIN ----------------------------------------------
MAGNEETTIVENTTIILI vs. KÄSIVENTTIILI vs. TERMOVENTTIILI vs. MOOTTOROITU PALLOVENTTIILI
- tämä siis tulisi estämään liuoksen kiertämisen järjestelmässä kun konvektori (jäähdytys) ei ole käytössä
...
- Kotten mainitsema termoventtiili on kiinnostava (ja asennuksen kannalta ehkä on yhtä helppo kuin käsiventtiili?).
- magneettiventtiili/moottoroitupalloventtiili vaativat sähköjen kytkentää
[/quote]
Lainattuun tarkennuksena, että termoventtiili vaatii yhtä lailla sähköä kuin magneettiventtiili, jota laite toiminnaltaan vastaa, vaikka perustuukin vahan paisumiseen sähkölämmityksellä eikä sähkömagneettiin. Termoventtiilejähän käytetään myös lattialämmityksen sähköisessä ohjauksessa js ne toimivat 0-paine-erolla. Konvektoreihin tarvitaan ns. NC (normally closed) -malli, jollaisia konvektoreiden mukana toimitettavat yleensä ovat (esim. Sabiana). Sähkönkulutus on vastaava kuin magneettiventtiililläkin (mutta toiminta siis paljon hitaampaa, millä ei tässä tapauksessa ole merkitystä).
Tämän kaltainen säätöventtiili on useamman konvektorin asennuksessa välttämätön, jos haluaa saada konvektoriin sisältyvän lämmönsäädön yleensä toimimaan. Yksittäisen konvektorin saattaa saada toimimaan ontuen ohjaamalla pumppua ternostaattiohjauslähdöstä. Maalämpöpumpun liuospumpun käynnistyminen kuitenkin kytkee jäähdytyksen lievästi päälle tässäkin tapauksessa, vaikka lämpötila olisi alhainen muutoinkin.
-
Osaisiko kukaan kertoa kuvan mukaisen takaiskuventtiilin virtausvastuksen tai mistä tiedot löytyvät eri virtausnopeuksille?
Asennettiin omaan järjestelmääni niin, että olisi valmius maaviileän asentamiseen.
Nyt kuitenkin maapiiriin virtausvastus sen verrran suuri, että kiinnostaisi tietää johtuuko tästä.
Voisi sitten tarvittaessa vaihtaa johonkin toiseen samalla kun maaviileä asennetaan.
-
Tuosta: https://docviewer2013.ahlsell.com/default.aspx?id=3911728&sp=PRODB1&la=FI
Sivu 4. :)
-
ISKI (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=profile;u=6889) :llä max lämmitysteho 15,4 kW,
@ dT = 3,3 K ja COP = 5, on keruun kierto vähintään 3,3 m3/h.
Jos tuo venttiili (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7827.0;attach=10844)on 1", olisi painehäviö tuon taulukon (https://docviewer2013.ahlsell.com/default.aspx?id=3911728&sp=PRODB1&la=FI) mukaan noin 8 kPa.
-
Kiitos tiedoista. Hyvä tietää, että tässä on mahdollisuus vähän vähentää painehäviöitä, jos ongelmia tulee.
-
Väljästi mitoitetulla läppämallin venttiilillä on myös se etu, että konvektori ei tarvitse linjaansa mitään magneettiventtiileitä tai muutakaan aktiivisesti ohjattavaa härpätintä (kiertovesipumpun lisäksi). Itselläni ei ainkaan ole mitään kiertoa nyt talvikaudellakaan ole ollut havaittavissa konvektorissa, vaikka sulut on auki.
Ahdas takaiskuventtiili tavallaan pakottaa osan kierrosta aina myös konvektorilinjaan, jos kiertoa ei estetä. Ikävää, että asentajat näitä huonosti tähän käyttöön sopivia venttiilejä (tietämättömyyttään) asentelevat. :'(
-
Väljästi mitoitetulla läppämallin venttiilillä on myös se etu, että konvektori ei tarvitse linjaansa mitään magneettiventtiileitä tai muutakaan aktiivisesti ohjattavaa härpätintä (kiertovesipumpun lisäksi). Itselläni ei ainkaan ole mitään kiertoa nyt talvikaudellakaan ole ollut havaittavissa konvektorissa, vaikka sulut on auki.
Ahdas takaiskuventtiili tavallaan pakottaa osan kierrosta aina myös konvektorilinjaan, jos kiertoa ei estetä. Ikävää, että asentajat näitä huonosti tähän käyttöön sopivia venttiilejä (tietämättömyyttään) asentelevat. :'(
Sinäkös se olit joka oli kaivanut tälläisen jostain esille kun muistan lukeneeni tälläisestä täältä jostain aikaisemminkin?
Olen 100% samaa mieltä että takaiskuventtiilin malliksi pitäisi valita joku sellainen missa virtausvastus on mahdollisimman pieni. Tuo kuitenkin lisää putkiston virtausvastusta ja kiertovesipumppu hukkaa turhaa tehoa siihen -> hyötysuhde laskee. Liekö se sitten tuollainen läppämallinen?
https://www.ahlsell.fi/34/lv/venttiilit/takaiskuventtiilit-ja-lianerottimet/lappatakaiskuventtiili-pronssia/3911707/
-
Voisihan tavanomaisen takaiskuventtiilin rinnalle asentaa myös moottorikäyttöisen palloventtiilin tms., jolloin lisävirtausvastusta ei olisi käytännössä lainkaan. Venttiili siis pidettäisiin sähköisesti auki samalla kun kompressori saa virtaa ja muulloin suljettuna. Alkuperäinen takaiskuventtiili olisi lähinnä varajärjestelmänä laiterikon tapaukselle. Venttiilin juuttuminen auki taas näkyisi niin, että jäähdytys ei toimi kunnolla. Mahdollisen talvisen esilämmityksen hyhmääntymisriskin osalta venttiilin aukijuuttuminen ei ole suuri ongelma, kun lämpöpumppu seisoo vain lyhyitä aikoja tai ei lainkaan kovilla pakkasilla ja maapiiriin syntyy ilman rajoittavia venttiileitä hiukan luonnollista kiertoakin, kun piirin ylin osa jäähtyy alle maan lämpötilan.
-
Voisihan tavanomaisen takaiskuventtiilin rinnalle asentaa myös moottorikäyttöisen palloventtiilin tms., jolloin lisävirtausvastusta ei olisi käytännössä lainkaan. Venttiili siis pidettäisiin sähköisesti auki samalla kun kompressori saa virtaa ja muulloin suljettuna. Alkuperäinen takaiskuventtiili olisi lähinnä varajärjestelmänä laiterikon tapaukselle. Venttiilin juuttuminen auki taas näkyisi niin, että jäähdytys ei toimi kunnolla. Mahdollisen talvisen esilämmityksen hyhmääntymisriskin osalta venttiilin aukijuuttuminen ei ole suuri ongelma, kun lämpöpumppu seisoo vain lyhyitä aikoja tai ei lainkaan kovilla pakkasilla ja maapiiriin syntyy ilman rajoittavia venttiileitä hiukan luonnollista kiertoakin, kun piirin ylin osa jäähtyy alle maan lämpötilan.
Eikös tuollaisen moottorikäyttöisen palloventtiilin tapauksessa ohjauksena voisi käyttää sitä että koska jäähdytys on päällä? Näinhän se normaalistikin toimii ja kesällä jäähdyttely ja käyttöveden teko molemmat onnistuvat yhtäaikaisesti.
-
Eikös tuollaisen moottorikäyttöisen palloventtiilin tapauksessa ohjauksena voisi käyttää sitä että koska jäähdytys on päällä? Näinhän se normaalistikin toimii ja kesällä jäähdyttely ja käyttöveden teko molemmat onnistuvat yhtäaikaisesti.
Tuota venttiiliä pitäisi käyttää niin, että aina, kun maalämpöpumppu käy, venttiili on auki, jotta liuos pääsee kiertämään, mutta silloin, kun jäähdystä tarvitaan, venttiili on kiinni, kun maalämpöpumppu ei käy. Jos sieventää tuon logiikan auki, niin eipä jäähdytyksen käyttö vielä ratkaise yksinään mitään, eikä venttiilin asenon kannalta loppujen lopuksi ole väliä, jäähdytetäänkö vai ei, jos se kytketään kompressorin käyntiin.
Esimerkiksi kesällä lämpöpumppu käynnistyy ajoittain käyttöveden valmistamiseen ja siinä tilanteessa venttiilin olisi syytä olla auki. Virtaus on tuossa tilanteessa niin voimakas muutenkin, että jäähdytys on hyvää, vaikka venttiili onkin auki (ja veden lievän viilenemisen ja pienemmän virtausvastuksen takia liuospumpun avittaessa jopa parempi kuin lämpöpumpun seisoessa. Lämpöpumpun seisoessa taas venttiilin on oltava kiinni, jotta maaviileän kierto toimii.
Talvella taas venttiilin on oltava lämpöpumpun käydessä auki, mutta voi tähän asentoon jäädäkin, ellei liuosta käytetä esimerkiksi esilämmityskennossa (jolloin se pitäisi taas sulkea, jos lämpöpumppu ei käy). Venttiilin toimivuuden (eli juuttumattomuuden) varmistamiseksi ei silti haittaisi, vaikka sitä käytettäisiin samalla periaatteella kuin kesälläkin kompressorin käynnin perusteella.
-
Tuota venttiiliä pitäisi käyttää niin, että aina, kun maalämpöpumppu käy, venttiili on auki, jotta liuos pääsee kiertämään, mutta silloin, kun jäähdystä tarvitaan, venttiili on kiinni, kun maalämpöpumppu ei käy. Jos sieventää tuon logiikan auki, niin eipä jäähdytyksen käyttö vielä ratkaise yksinään mitään, eikä venttiilin asenon kannalta loppujen lopuksi ole väliä, jäähdytetäänkö vai ei, jos se kytketään kompressorin käyntiin.
Esimerkiksi kesällä lämpöpumppu käynnistyy ajoittain käyttöveden valmistamiseen ja siinä tilanteessa venttiilin olisi syytä olla auki. Virtaus on tuossa tilanteessa niin voimakas muutenkin, että jäähdytys on hyvää, vaikka venttiili onkin auki (ja veden lievän viilenemisen ja pienemmän virtausvastuksen takia liuospumpun avittaessa jopa parempi kuin lämpöpumpun seisoessa. Lämpöpumpun seisoessa taas venttiilin on oltava kiinni, jotta maaviileän kierto toimii.
Talvella taas venttiilin on oltava lämpöpumpun käydessä auki, mutta voi tähän asentoon jäädäkin, ellei liuosta käytetä esimerkiksi esilämmityskennossa (jolloin se pitäisi taas sulkea, jos lämpöpumppu ei käy). Venttiilin toimivuuden (eli juuttumattomuuden) varmistamiseksi ei silti haittaisi, vaikka sitä käytettäisiin samalla periaatteella kuin kesälläkin kompressorin käynnin perusteella.
En tiedä mahdettiinko tarkoittaa samaa asiaa vai puhuttiinko erilaisista toteutuksista. Itse tarkoitin tälläistä:
(https://i.imgur.com/x9k4NoZ.png)
Kun jäähdytys on stopissa myös venttiili on auki ja liuos oikaisee jäähdytyshaarat. Kun jäähdytys on käytössä niin kaikki liuos kiertää myös konvektorin kautta. Tällätapaa se taka-iskukin taitaa toimia?
-
Tuosta läppätakaiskuventtiilistä on kyllä tuoteinfoa Ahlsellin sivuilla, mutta kuva virtausvastuksista niin huonolla resoluutiolla ettei minun silmillä oikein erotu.
Mitä mahtaa olla 1 tuuman venttiilille 3,3 m3/h virtauksella?
-
Kv = Q/√∆p
Kv flow rate parameter
Q [m3/h] volume flow rate
∆p [bar] pressure drop through the valve ∆p = p1 - p2
1" näytti olevan Kv = 20, joten
∆p = (Q/Kv)² = (3,3 / 20)² = 0,027 bar
Olikohan tuossa mitään järkeä?
-
En tiedä mahdettiinko tarkoittaa samaa asiaa vai puhuttiinko erilaisista toteutuksista. Itse tarkoitin tälläistä:
(https://i.imgur.com/x9k4NoZ.png)
Kun jäähdytys on stopissa myös venttiili on auki ja liuos oikaisee jäähdytyshaarat. Kun jäähdytys on käytössä niin kaikki liuos kiertää myös konvektorin kautta. Tällätapaa se taka-iskukin taitaa toimia?
Samasta asiasta puhuttiin, mutta tyypilisesti maalämpöpumpun edullisen toiminnan vaatima virtaus on paljon suurempi kuin yksittäisen puhallinkonvektorin virtaus, vaikka keskivirtaus voikin kesällä olla vain murto-osa jäähdytyksen keskimääräisestä virtauksesta. Idea, että maalämpöpumpun liuosvirtaus kulkisi kokonaan konvektorin kautta soveltuu vain poikkeustapauksiin (esim. erityisen pieni maalämpöpumppu tai monta konvektoria jatkuvasti kierrossa mukana rinnan).
-
Kun jäähdytys on käytössä niin kaikki liuos kiertää myös konvektorin kautta. Tällätapaa se taka-iskukin taitaa toimia?
Kun ainoastaan viilennyksen kiertopumppu on käynnissä niin takaiskuventtiili on estosuunnassa virtaukseen nähden ja pakottaa liuoksen kiertämään kaivon kautta.
Kun kompressori ja keruun kiertopumppu käy virtaus menee takaiskuventtiilin läpi myötäsuuntaan kaivon kautta.
-
Kv = Q/√∆p
Kv flow rate parameter
Q [m3/h] volume flow rate
∆p [bar] pressure drop through the valve ∆p = p1 - p2
1" näytti olevan Kv = 20, joten
∆p = (Q/Kv)² = (3,3 / 20)² = 0,027 bar
Olikohan tuossa mitään järkeä?
2,7 kPa, vaikuttaa mitättömälle kun virtauskin on varsin suuri.
-
Aika suoraa putkeahan tuo on verrattuna siihen toiseen malliin.
-
Kyllähän tuo 2,7 kPa ihan uskottavalta tuntuu, jos vastaavan jousikuormitteisen venttiilin virtausvastus on noin 8 kPa tuolle 3,3 m3/h kierrolle.
Periaatteessa kiinnostaisi tietää myös noiden 28 mm kupariputkien ja täyttöryhmän virtausvastukset, jottei tätä mahdollista osien vaihtoa alkaisi tehdä ns. väärästä päästä. Tuolla Bosch 7001i aiheessahan oli tästä minun juttua.
Eli nyt nämä teknisen tilan putket on 28 mm putkella - kun kerran Boschin lähdötkin sillä ovat.
Putkea on 2 *3 m + 2*3 kpl 90asteen kulmaa.
Mistä löytyisi sopiva kompakti info, jolla nämä voisi laskea?
-
Kyllähän tuo 2,7 kPa ihan uskottavalta tuntuu, jos vastaavan jousikuormitteisen venttiilin virtausvastus on noin 8 kPa tuolle 3,3 m3/h kierrolle.
Periaatteessa kiinnostaisi tietää myös noiden 28 mm kupariputkien ja täyttöryhmän virtausvastukset, jottei tätä mahdollista osien vaihtoa alkaisi tehdä ns. väärästä päästä. Tuolla Bosch 7001i aiheessahan oli tästä minun juttua.
Eli nyt nämä teknisen tilan putket on 28 mm putkella - kun kerran Boschin lähdötkin sillä ovat.
Putkea on 2 *3 m + 2*3 kpl 90asteen kulmaa.
Mistä löytyisi sopiva kompakti info, jolla nämä voisi laskea?
Laskentaohjelma antaa painehäviöksi noin 14 kPa ilman mutkiakin, joka on kyllä aika paljon.
90 asteen kulman häviö vastannee noin 1 lisämetrin aiheuttamaa painehäviötä.
Jos lasketaan tuolla oletuksella, tuplaantuu painehäviö jopa niinkin suureksi, kuin noin 28 kPa.
Tuo arvo ei varmasti ole ihan tarkka, mutta kertoo siitä, että ohut putkitus aiheuttaa tarpeettoman paljon painehävikkiä.
-
Vanha virtaustekniikan oppikirjani kertoo että normaali 90 asteen käyrä vastaa 32xd suoraa putkea.
Jos putken halkaisija on 28mm vastaa yksi 90 asteen käyrä 32x28 = n. 900mm suoraa putkea.
-
Hyvät uutiset, että tässä näitä teknisen tilan asennuksia muuttamalla saisi painehäviöitä pienennettyä, jos todellista tarvetta tulee talven aikana esiin.
Huonot uutiset tietty, etten tullut tätä yksityiskohtaa itse tarkistaneeksi - eikä asennusfirma oma-aloitteisesti laittanut 35 mm putkia.
-
Kun ainoastaan viilennyksen kiertopumppu on käynnissä niin takaiskuventtiili on estosuunnassa virtaukseen nähden ja pakottaa liuoksen kiertämään kaivon kautta.
Kun kompressori ja keruun kiertopumppu käy virtaus menee takaiskuventtiilin läpi myötäsuuntaan kaivon kautta.
Tässä kuva miten paineet ja virtaukset mielestäni käyttäytyvät.
(https://i.imgur.com/sxAtImy.png)
Tilanne 1. Vain MLP käy. Jos viilennys haarassa ei ole sulkua niin on riski että osa nesteestä kiertää konvektorin kautta takaiskun aiheuttaman painehäviön takia.
Tilanne 2. MLP ja viilennys käy. Viilennyshaaran pumppu korottaa takaiskun takapuolella painetta jolloin takaiskun läppä painuu kiinni? Kaikki neste kiertää konvektorin kautta?
Tilanne 3. Vain viilennys käy. Takaisku estää virtauksen vastakarvaan.
Nyt jos takaisku korvataan pelkästään moottorikäyttöisellä palloventtiilillä joka on AUKI kun viilennys EI OLE käytössä mutta kiinni kun viilennys on käytössä. Mitä tällöin ylläolevissa tilanteissa käy virtauksien suhteen? Käyttäytyvätkö ne täysin samalla tavalla?
Seppaant taitaa olla mestari näissä. Meneekö päätelmissä joku mettään? Lähinnä se että mitä tapahtuu tuossa kun sekä viilennys että mlp käy takaiskun kanssa liittyy jotain kysymysmerkkejä. Onko tuossa mahdollisuus että virtaus menee myös takaiskun läpi?
-
Tiheys lienee n. 970 kg/m3 ja viskositeetti 2 mPas (=cP)? 28 mm putki on 25,6 mm sisältä, joten nopeus 1,78 m/s ja painehäviö 1,7 kPa/m. Mutkan kertavastus voi olla mitä vaan 0,1:sta 1,5:een riippuen mutkasta. Paljon suurempikin voi olla mutkassa, jossa putken poikkipinta-ala pienenee. Taivutetulla mutkalla tuolla pienemmässä päässä (jyrkkäkin 0,2), leikattu ja hitsattu tai muu jyrkkä sitten yli 1:n.
Kertavastusten painehäviö lasketaan kertomalla 0,5*rho*V^2 kertavastusten summalla. Siis 1,5 kPa*kertavastukset. Siis hyviä taivutettuja mutkia menee 5 metrille. Tosin pitää huomioida myös lähellä toisiaan olevien mutkien vaikutus toisiinsa. Kaksi peräkkäistä mutkaa eri suuntiin vastaa 3-4 kaukana toisistaan olevaa mutkaa.
Metrin suoraa putkea vastaava mutka on siis huono mutka ko. tapauksessa. Tuo 1,78 m/s on jo aikalailla maksiminopeus mitä vedentapaisille putkistoissa käytetään.
32 mm sisähalkaisijalla painehäviö 0,6 kPa/m ja kertavastukset kerrotaan 0,6 kPa:lla. Nopeus 1,14 m/s, joka on jo mukavampi. Siis melkein kolmasosaan tippuisi tuon pätkän painehäviö.
T-liitoksista, venttiileistä, halkaisijamuunnoksista jne. tulee paljon suurempia painehäviöitä kuin taivutetuista mutkista juotettuna (sisähalkaisijassa ei muutosta).
-
Tilanne 1. Vain MLP käy. Jos viilennys haarassa ei ole sulkua niin on riski että osa nesteestä kiertää konvektorin kautta takaiskun aiheuttaman painehäviön takia.
Tilanne 2. MLP ja viilennys käy. Viilennyshaaran pumppu korottaa takaiskun takapuolella painetta jolloin takaiskun läppä painuu kiinni? Kaikki neste kiertää konvektorin kautta?
Tilanne 3. Vain viilennys käy. Takaisku estää virtauksen vastakarvaan.
1. Kyllä tietysti osa virtaa konvektorin kautta. Luultavasti kuitenkin painehäviö tuota kautta merkittävästi suurempi eli pääosa menee takaiskun läpi.
2. Riippuu viilennyspumpun tehosta. Jos se on hyvin voimakas, voi takaisku sulkeutua. Silloin tietysti virtaama on parempi, kuin tilanteessa, jossa viilennyspumpun tilalla olisi sulku kiinni. Ei siis haittaa mitään MLP:n toiminnan kannalta, mutta saattaa käyttää sähköä pumppaamiseen kuin on tarpeen.
3. Kyllä.
Tuo pitää ajatella niin, että T-haaroissa on kaikissa haaroissa sama paine. Tosin aivan oikein ei mene noin, koska T-haara aiheuttaa erilaiset kertavastukset eri haaroihin riippuen niiden virtausmääristä.
-
Tuo pitää ajatella niin, että T-haaroissa on kaikissa haaroissa sama paine. Tosin aivan oikein ei mene noin, koska T-haara aiheuttaa erilaiset kertavastukset eri haaroihin riippuen niiden virtausmääristä.
Eikai noissa haaroissa voi olla samat paineet koska esim tilanteessa 3. haarat ovat miltei viilennyspiirinpumpun vastakkain imu- ja painepuolelle? Painehan sen sitten määrää mihin suuntaan virtaus käy. Kuvassa oletetut pumppujen aiheuttamat paineet ovat jäähdytyksessa 60 kPa ja maalämpökoneessa ~70 kPa ja siitä nuo lukematkin ovat tulleet kuvaan.
edit. tietysti yksi sellainen skenaario tuli mieleen että läpän ollessa kaikki jäähdytyshaaran pumpun teho menee pelkästään kennon virtausvastuksen voittamiseen niin tällöin paine voisi olla sama. Mutta siltikin tuo tyypillinen(yleisin?) takaiskuventtiili taisi muistaakseni aiheuttaa noin 5-10 kPa painehäviön.... En tiedä. Ei riitä järki pohtimaan nyt... :D
-
Eikai noissa haaroissa voi olla samat paineet koska esim tilanteessa 3. haarat ovat miltei viilennyspiirinpumpun vastakkain imu- ja painepuolelle? Painehan sen sitten määrää mihin suuntaan virtaus käy. Kuvassa oletetut pumppujen aiheuttamat paineet ovat jäähdytyksessa 60 kPa ja maalämpökoneessa ~70 kPa ja siitä nuo lukematkin ovat tulleet kuvaan.
Tarkoitin siis, että yhden T-kappaleen kaikissa haaroissa on sama paine. Jos takaisku sulkeutuu, paine on korkeampi takaiskun maapiirin puolella eli maapiirin yli on suurempi paine-ero ja virtaama kuin normaalitilanteessa. Pumput siis auttavat toisiaan.
-
Tarkoitin siis, että yhden T-kappaleen kaikissa haaroissa on sama paine. Jos takaisku sulkeutuu, paine on korkeampi takaiskun maapiirin puolella eli maapiirin yli on suurempi paine-ero ja virtaama kuin normaalitilanteessa. Pumput siis auttavat toisiaan.
Ok. En tietoisestikaan yritä tuollaisessa piirrutuksessa mennä sellaisiin detailjeihin että mitä minkäkin osan takana tapahtuu kun koko homma on sinnepäin ampumista. :D
Muuhan tuossa on selkeetä pässin lihaa paitsi se että mitä tapahtuu silloin välissä on takaisku ja molemmat pumput käy. Sekä millätavalla takaiskun korvaaminen palloventtiilillä muuttaa tilannetta.
-
En tiedä, meni niin mystiseksi että koitin mitä tapahtuu höyrystimen lämpötilaerolle. Toki olin niin kärsimätön että voipi olla että olisi hyvä että kompura olisi käynyt hiukan pidempään ja kaivon olisi "pyöräyttänyt" kertaalleen ympäri jolloin sisääntuleva liuos olisi ollut tasalämpöistä. Toisiopuolen lämpötilaerossakin on 0,2 asteen ero. 7,8 vs 8 astetta.
Jäähdytys ei päällä
kaivoon, kaivosta, d T
-2.1 - 2.2 -> 4.3
jäähdytyshaara päällä
-2 - 2.4 -> 4.4
Näin pikaisesti katsottuna näyttäisi että kierto tehostui. Epäilen kyllä nyt itsekin että voiko kaikki liuos kiertää tuon konvektorin kautta vai boostaako tuo jäähdytyshaaran pumppu vaan kiertoa sen verran mitä tuo takaiskuventtiili haraa vastaan josta johtuu kasvanut virtaus kaivossa? ::) Tai jotain muuta mystistä..
-
Ok. En tietoisestikaan yritä tuollaisessa piirrutuksessa mennä sellaisiin detailjeihin että mitä minkäkin osan takana tapahtuu kun koko homma on sinnepäin ampumista. :D
Muuhan tuossa on selkeetä pässin lihaa paitsi se että mitä tapahtuu silloin välissä on takaisku ja molemmat pumput käy. Sekä millätavalla takaiskun korvaaminen palloventtiilillä muuttaa tilannetta.
Ehkäpä virtausmäärien arviointi on helpointa miettiä tarvittavan energiansiirron kautta: Jos jäähdytystä tehdään 6kw teholla nesteeseen dt 3 astetta ja mlp:n teho on 6kw ja lämpöä tehään myöskin dt 3 astetta, niin kaikki neste kiertää silloin konvektorien kautta ja takaisku on sulkeutuneena.
Tavanomaisempi tilanne lienee, että mlp ottaa nesteestä esim 10kW dt 3 ja konvektori tuottaa lämpöä 2kW dt 6, jolloin about 90% nesteestä virtaa takaiskun läpi.
Edit: mlp:n käydessä konvektorinkin virtaus tietysti tehostuu, kun sen pumpun tarvisee takaiskun avauduttua tehdä työtä ainoastaan lisäpiirin häviöitä (miinus takaiskun vastus) vastaan. Mutta suurin osa nesteestä menee varmasti edelleenkin takaiskun läpi, jos jäähdytyskapasiteetti ei lähentele mlp:n tehoa.
-
Muuhan tuossa on selkeetä pässin lihaa paitsi se että mitä tapahtuu silloin välissä on takaisku ja molemmat pumput käy. Sekä millätavalla takaiskun korvaaminen palloventtiilillä muuttaa tilannetta.
Takaisku tietysti estää virtauksen väärään suuntaan ko. kohdassa, joka on aina hyvä asia eli toimii aina vähintään yhtä hyvin kuin suljettu palloventtiili.
Jos nyt ajattelet ensin tilannetta, että koko konvektoria kiertoineen ei olisi lainkaan, mutta putkessa olisi kuitenkin takaisku ja T-haarat tynkineen. Silloin keruupiirissä olisi virtaama X. Sitten laitat sen konvektorin niihin tynkiin. Nyt keruunesteelle on toinenkin reitti kiertää takaiskuventtiili. Joku osa virtaamasta kiertää sitä kautta eli paine-ero takaiskun yli pienenee, koska sen läpi virtaama alenee. Noiden kahden virtauksen summa on sama kuin virtaamaama keruupiirissä. Tämä virtaama Y on suurempi kuin X. Sitten käynnistät pumpun konvektoripiirissä. Se kompensoi konvenktoripiirin painehäviötä, jolloin suurempi osa virtaamasta kulkee sen läpi ja virtaama takaiskun läpi alenee edelleen. Nyt kokonaisvirtaama on Z ja se on suurempi kuin Y ja X. Kasvatettaessa konvektorin kiertopumpun kierroksia virtaama takaiskun läpi pienenee, kunnes se menee nollaan ja lopulta pyrkii väärään suuntaan. Samalla kokonaisvirtaama kasvaa kokoajan, koska T-haarojen välissä oleva painehäviö alenee ja kääntyy jopa negativiisiksi takaiskun sulkeuduttua.
Jos takaisku korvataan palloventtiilillä, joka on kiinni, se on identtinen suljetun takaiskun kanssa, mutta takaiskun ollessa auki se pakottaa kaiken virtaaman konvektoripiiriin, jolloin painehäviö kasvaa ja kokonaisvirtaama pienenee.
Jos takaisku korvataan palloventtiilillä, joka on auki, se on identtinen auki olevan takaiskun kanssa, mutta takaiskun ollessa kiinni se päästää hullunkierron väärään suuntaan, mikä pienentää tai pahimmillaan jopa lähes pysäyttää keruupiirin virtauksen.
-
Takaisku tietysti estää virtauksen väärään suuntaan ko. kohdassa, joka on aina hyvä asia eli toimii aina vähintään yhtä hyvin kuin suljettu palloventtiili.
Jos nyt ajattelet ensin tilannetta, että koko konvektoria kiertoineen ei olisi lainkaan, mutta putkessa olisi kuitenkin takaisku ja T-haarat tynkineen. Silloin keruupiirissä olisi virtaama X. Sitten laitat sen konvektorin niihin tynkiin. Nyt keruunesteelle on toinenkin reitti kiertää takaiskuventtiili. Joku osa virtaamasta kiertää sitä kautta eli paine-ero takaiskun yli pienenee, koska sen läpi virtaama alenee. Noiden kahden virtauksen summa on sama kuin virtaamaama keruupiirissä. Tämä virtaama Y on suurempi kuin X. Sitten käynnistät pumpun konvektoripiirissä. Se kompensoi konvenktoripiirin painehäviötä, jolloin suurempi osa virtaamasta kulkee sen läpi ja virtaama takaiskun läpi alenee edelleen. Nyt kokonaisvirtaama on Z ja se on suurempi kuin Y ja X. Kasvatettaessa konvektorin kiertopumpun kierroksia virtaama takaiskun läpi pienenee, kunnes se menee nollaan ja lopulta pyrkii väärään suuntaan. Samalla kokonaisvirtaama kasvaa kokoajan, koska T-haarojen välissä oleva painehäviö alenee ja kääntyy jopa negativiisiksi takaiskun sulkeuduttua.
Jos takaisku korvataan palloventtiilillä, joka on kiinni, se on identtinen suljetun takaiskun kanssa, mutta takaiskun ollessa auki se pakottaa kaiken virtaaman konvektoripiiriin, jolloin painehäviö kasvaa ja kokonaisvirtaama pienenee.
Jos takaisku korvataan palloventtiilillä, joka on auki, se on identtinen auki olevan takaiskun kanssa, mutta takaiskun ollessa kiinni se päästää hullunkierron väärään suuntaan, mikä pienentää tai pahimmillaan jopa lähes pysäyttää keruupiirin virtauksen.
Kyllä se jotakuinkin noin taitaa mennä että piirit (takaisku & jäähdytyshaara) toimivat rinnakkain niin kauan kunnes virtaama konvektorilla kasvaa suuremmaksi kuin takaiskun yli. Käytännössä tämä taitaa tarkoittaa sitä että takaisku ei ole käytännössä koskaan kiinni kun sekä mlp että jäähdytyspiirin pumppu ovat käynnissä. Mitä lie sitten paine-ero tuossa takaiskuventtiilin kohdalla? Varmaan aika pieni koska iso osa virtauksesta kiertää muualta.
-
Kyllä se jotakuinkin noin taitaa mennä että piirit (takaisku & jäähdytyshaara) toimivat rinnakkain niin kauan kunnes virtaama konvektorilla kasvaa suuremmaksi kuin takaiskun yli. Käytännössä tämä taitaa tarkoittaa sitä että takaisku ei ole käytännössä koskaan kiinni kun sekä mlp että jäähdytyspiirin pumppu ovat käynnissä. Mitä lie sitten paine-ero tuossa takaiskuventtiilin kohdalla? Varmaan aika pieni koska iso osa virtauksesta kiertää muualta.
Tuohan riippuu täysin pumppujen tehosta. Jos virtaama olisi sama kummallekin pumpulle yksin käydessään, luultavasti takaisku menisi kiinni. Riippuu pumppukäyristä ja piirien painehäviöistä.
Ajattele tilannetta toisin päin. Lähde tilanteesta, jossa vain konvektoripumppu käy. Takaiskuventtiili on kiinni ja paine-ero sen yli on pumpun tuottama paine-ero vähennettynä konvektorikierron painehäviöllä. Suurin osa painehäviöstä kuitenkin tullee keräyspiiristä. Sitten käynnistät MLP:n pumpun ja alat kasvattaa sen kierroksia. Aluksi virtaus vain kasvaa konvektoripiirin kautta MLP:n pumpun kantaessa kasvavan osan koko kierron painehäviöstä. Samalla tietysti virtausnopeus kasvaa. Ollaan merkittävästi yhden pumpun yksin tuottamaa virtausnopeutta suuremmassa virtaamassa, kunnes konvektoripiirin painehäviö on niin suuri, että konvektoripumpun tuottama paine on pienempi kuin pelkän konvektoripiirin painehäviö.
Jos konvektoripiirin painehäviö on suuri ja konvektoripumppu ei yksin jaksa kierrättää läheskään yhtä paljon kuin MLP yksin, on takaiskuventtiili tietysti auki molempien käydessä.
-
Tässä keskustelussa voisi omasta mielestäni kiinnittää myös huomiota tyyppivirtaamiin maalämpöpumpun keruupiirissä, putkipaksuuksiin ja vastaaviin puhallinkonvektoreille. Tyypillisesti käytetynliuosvirtaamat ovat omakotiluokan maalämpöpumpuille luokkaa vajaa puoli litraa sekunnissa. Tuon on valtava virtaus tyypillisen puhallinkonvektorin 15 millimetrin liitäntäputkille ja kennon sisäiselle putkitukselle. Painehäviökin olisi useita barin kymmenesosia ja virtausmelu sen mukainen. Jos katsoo tyypillisen puhallinkonvektorin speksejä, niin virtaus jää satoihin litroihin tunnissa tai muuten mennään epärealistiselle alueelle.
Eli takaiskuventtiilin korvaaminen lämpöpumpun käyntiin sidotulla palloventtiilillä yhden konvektorin tapauksessa johtaa käytännössä aina siihen, että lämpöpumpun käydessä konvektorin kiertopumppu napaa vain murto-osan liuospumpun virrasta "yläjuoksulla" ja palauttaa lämmenneen liuoksen "alajuoksulle", mutta lämpöpumpun muodostama virtaus aina hallitsee. Konvektorin putket ovat niin ohuet, että minkä tahansa toimivan takaiskuventtiilin painehäviönkin vaikutus virtaukseen konvektorin kautta on olematon, jos konvektorin kiertopumppu yleensä on päällä.
-
Boschille yritin tehdä mahdollisimman liukkaan virtausarvion 3,3 m³/h virtaukselle:
| T-ryhmä | | | 7 kPa |
| Takaisku | | | 8 kPa |
| Putket | 1,3 kPa/m | 6 m | 8 kPa |
| Mutkat | 0,829 | 6 kpl | 6,5 kPa |
| Geoduo | | 280 m | 55 kPa |
| Yht. | | | 84 kPa |
Pumpulla varaa 3,3 m³/h virtauksella 43 kPa :-[
Pudotetaan virtaus 2,8 m³/h, jolloin painehäviö noin (2,8/3,3)² * 84 = 60 kPa. Tämä vastaa 12 kW COP 5 dt 3 tilannetta.
3 C - > 4 C tuossa keruun dt:ssä heikentää COP:ia varmaan prosentin. Kaivolta tulevan liuoksen lämpötila vaikuttaa enemmän höyrystymispaineeseen ja sieltäkäsin kompressorin käyttämään sähkötehoon.
-
Kiitos laskelmasta. Siitä näyttää vielä puuttuvan tuo 16 m vaakavetoa 50mm putkella
Boschin asennusohjeen mukaan nimellisvirtaus lattialämmityksellä on 0,67 l/s eli 2,4 m3/s.
Vastaavasti Maks. käytettävissä oleva ulkoinen paine nimellisvirtauksella (lattialämmitys) on 77 kPa.
Jos näiden mukaan laskee virtausvastuksia, aletaan kai olemaan aikalailla järkevissä lukemissa.
Sitä olen ihmetellyt, miksi tämä nimellisvirtaus on näinkin alhainen verrattuna tuohon 3,3 m3/h lukemaan,
jonka Tomppeli laski 15,4 kW teholle (@ dT = 3,3 K ja COP = 5).
-
Näissä inverttereissä yleensä tuo nimellis on jotain pienempää kuin maksimi. Veikkaisin, että ajatuksena on optimoida näitä järjestelmiä maksimitehoa pienemmälle teholle, kun maksimitehoa tarvitaan varsin harvoin. Tuo minun laskelma on sitten vähän <kröhöm> muutenkin.
teho-cop-dt-virtaus-häviö -laskentapohja: http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat-Keruupiiri.xls
-
Tässä keskustelussa voisi omasta mielestäni kiinnittää myös huomiota tyyppivirtaamiin maalämpöpumpun keruupiirissä, putkipaksuuksiin ja vastaaviin puhallinkonvektoreille. Tyypillisesti käytetynliuosvirtaamat ovat omakotiluokan maalämpöpumpuille luokkaa vajaa puoli litraa sekunnissa. Tuon on valtava virtaus tyypillisen puhallinkonvektorin 15 millimetrin liitäntäputkille ja kennon sisäiselle putkitukselle. Painehäviökin olisi useita barin kymmenesosia ja virtausmelu sen mukainen. Jos katsoo tyypillisen puhallinkonvektorin speksejä, niin virtaus jää satoihin litroihin tunnissa tai muuten mennään epärealistiselle alueelle.
Eli takaiskuventtiilin korvaaminen lämpöpumpun käyntiin sidotulla palloventtiilillä yhden konvektorin tapauksessa johtaa käytännössä aina siihen, että lämpöpumpun käydessä konvektorin kiertopumppu napaa vain murto-osan liuospumpun virrasta "yläjuoksulla" ja palauttaa lämmenneen liuoksen "alajuoksulle", mutta lämpöpumpun muodostama virtaus aina hallitsee. Konvektorin putket ovat niin ohuet, että minkä tahansa toimivan takaiskuventtiilin painehäviönkin vaikutus virtaukseen konvektorin kautta on olematon, jos konvektorin kiertopumppu yleensä on päällä.
Riippuu tietysti puhallinkonvektorista ja sille vedetystä putkistosta. https://www.spinea.fi/wp-content/uploads/2016/06/FX.pdf (https://www.spinea.fi/wp-content/uploads/2016/06/FX.pdf) on useita eri tehoja. 1,3 kW jäähdytystehoisen virtaama on 0,26 m3/h 13 kPa ja 8,7 kW 1,8 m3/h 31 kPa. Tuohon valittu pumpun pitää tuottaa painetta myös koko muun putkiston painehäviöille ja saattaa tietysti olla ylimitoitettu. Tuottaa siis reilusti enemmän painetta ko. virtaamalla eli selvästi enemmän kuin tuo virtaa konvektorin kautta molempien pumppujen käydessä. Sitten vain MLP:n käydessä joku osa menee konvektorin läpi. Onko se 1/20 vai jopa 1/3 riippuu painehäviöistä. Helppohan se on huomata onko konvektori jääkylmä lämmityskaudella ja laittaa tuohon sulku, jos tarpeen. Jäähdytyskaudella en keksi mitään ongelmaa tuossa.
-
Riippuu tietysti puhallinkonvektorista ja sille vedetystä putkistosta. https://www.spinea.fi/wp-content/uploads/2016/06/FX.pdf (https://www.spinea.fi/wp-content/uploads/2016/06/FX.pdf) on useita eri tehoja.
Äkkiä tähän ketjuun tarttuen...
Tuosta katottuna itselle näyttäisi olevan helppo laittaa tommonen ja jos se vielä puhaltaa ylöspäin niin sais paremmin levitettyä viileetä :D
Eipä ole näihin paljoa tullut tutustuttua...tuon tapainen olis vaan helppo laittaa OH nurkkaan keskelle taloa. 1.5kW teho varmaan riittää kun jauhaa jatkuvasti.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7827.0;attach=10881;image)
-
Moi
Lainaanpa vanhaa ketjua... Kuinka kylmää ilmaa maaviileä konvektorin kuuluisi puhaltaa? Juuri asennettu maaviileä on nyt puhaltanut tuossa n. 10h.
Mittailin huvikseni lämpötilaa asentamalla mittarin suoraan konvektorin säleikön eteen ja näyttäisi tulevan sellaista +13-15c.
Itse kaivo on 148m syvä ja porattu viimekesänä. Itse maalämpöpumppu on laitettu tulille taas viime syksynä ja konvektori asennettu siis nyt.
Konvektori on Nibe Cool-In Comfort + FLY3. Jotenkin tuntuisi että pitäisi puhaltaa kylmempääkin. Onhan reikäkin kylmä näin talven jäljiltä.. vaiko onko puhalluslämpötila aivan linjassa foorumilaisten mielestä :)
-
Moi
Lainaanpa vanhaa ketjua... Kuinka kylmää ilmaa maaviileä konvektorin kuuluisi puhaltaa? Juuri asennettu maaviileä on nyt puhaltanut tuossa n. 10h.
Mittailin huvikseni lämpötilaa asentamalla mittarin suoraan konvektorin säleikön eteen ja näyttäisi tulevan sellaista +13-15c.
Itse kaivo on 148m syvä ja porattu viimekesänä. Itse maalämpöpumppu on laitettu tulille taas viime syksynä ja konvektori asennettu siis nyt.
Konvektori on Nibe Cool-In Comfort + FLY3. Jotenkin tuntuisi että pitäisi puhaltaa kylmempääkin. Onhan reikäkin kylmä näin talven jäljiltä.. vaiko onko puhalluslämpötila aivan linjassa foorumilaisten mielestä :)
Riippuu aivan konvektorin puhallusnopeudesta. Kovalla puhallusnopeudella voi tuollainen lämpötila olla melko normaali, jos huoneen lämpötila on päälle 20 asteen. Hitaalla puhallusnopeudella pitäisi vastaavasti olla alempi. Myös kiertopumpun virtausnopeus vaikuttaa, jos liuos ehtii lämmetä konvektorissa useilla asteilla.
Mittasin äsken yhdestä omasta, eli pääsi hyvin pienellä puhallusnopeudella alle kymmenen asteen, kun huoneen lämpötila lähti runsaasta 20 asteesta, mutta laski pian jonnekin 19 asteen vaiheille. Kaivosta tulevan liuoksen lämpötila oli jotakin 9 asteen vaiheilla. Pumppu saa aikaan varsin tehokkaan virtauksen, jolloin liuos ei konvektorissa jäähdy juuri astetta enempää.
Tähän vuodenaikaan ei oikein tarkene tehdä pitempiä kokeiluja vaihtelevilla puhallusnopeuksilla ja eri tyyppisillä konvektoreilla.
-
Täällä oli konvektorin ulospuhalluksen lämpötilat viime kesän kuumimmilla keleillä, (+30C ulkona) jotain 10C -alkuisia numeroita, ei koskaan 11C -alkuisia.
Kämpässä on ollut aina hitaimmalla puhalluksella, lämpötilaan vaikuttaa myös keruupiirin kiertopumpun nopeus, Grundfos -pumppu täällä pyörinyt tyypillisesti 3w - 5w -välillä, 9w niin alkaa tulla vilu sisällä.
+13C-15C kuulostaa vaatimattomalta näin aikaisin vuodesta. Mulle on muodostunut kuva, että maaviileäpiirin painehäviöt (pienet putket, magneettiventtiilit) vaikuttavat paljon, ja liuospumppu myös. Lieneekö kausaalisuutta, mutta tuntuu kaikilla jotka raportoivat surkeita tehoja, on Wilo Yonos -pumppu, onko vain siitä kiinni nostokorkeus ei riitä, mene ja tiedä, tai sitten on vain sattumaa.
-
Kiitos vastauksista. Kokeilin tosiaan hiljaisimmalla puhallusteholla (3 portainen säätö) niin nyt oli ulostuleva ilma +10c ja huonelämpötila testailun alussa sellaiset +23c. Eli tosiaan taisi vain johtua siitä että alkuun kokeilin voimakkaammalla puhallusnopeudella jolloin aluksi puhalluslämpö oli sen +15c ja tippui siitä siihen +13c. Eli kaippa tämä toimii nyt ainakin sinnepäin oikein :)
-
Aloin lukemaan tuota cool-in asennusohjetta. Siellä on maininta
"Kytkentä lämmönkeruupumpun ulkoiselle pakko-ohjaukselle, malli F1226
Kytke potentiaalivapaa kosketin haluttuun AUX-tuloon liitinrimassa X1: etuluukun takana valittavat tulot tälle
toiminnolle ovat X1:3-4 tai X1:5-6.
Mene valikkoon 5.4 "AUX tulot/lähdöt" ja valitse käytettyyn AUX-liitäntään ”Aktivoi LK-Pumppu”
Koskettimen sulkeminen aktivoi lämmönkeruupumpun."
Minulla on maalämpöpumppuna juuri nibe F1226 malli. Mitäs etua tuosta saa että maalämpöpumpun lämmönkeruupumppu aktivoitaisiin viilennyksen aikana. Tiedän että tuollaista kytkentää ei ole tehty tällähetkellä. Tässä viilennysjärjestelmässä on kuitenkin oma kiertopumppu ?
-
Aloin lukemaan tuota cool-in asennusohjetta. Siellä on maininta
"Kytkentä lämmönkeruupumpun ulkoiselle pakko-ohjaukselle, malli F1226
Kytke potentiaalivapaa kosketin haluttuun AUX-tuloon liitinrimassa X1: etuluukun takana valittavat tulot tälle
toiminnolle ovat X1:3-4 tai X1:5-6.
Mene valikkoon 5.4 "AUX tulot/lähdöt" ja valitse käytettyyn AUX-liitäntään ”Aktivoi LK-Pumppu”
Koskettimen sulkeminen aktivoi lämmönkeruupumpun."
Minulla on maalämpöpumppuna juuri nibe F1226 malli. Mitäs etua tuosta saa että maalämpöpumpun lämmönkeruupumppu aktivoitaisiin viilennyksen aikana. Tiedän että tuollaista kytkentää ei ole tehty tällähetkellä. Tässä viilennysjärjestelmässä on kuitenkin oma kiertopumppu ?
Se pyörittää nestettä tehokkaammin ja lisää viilennystehoa.
Itse otin sen pois käytöstä kun pumpun pumppu vie ~80W ja erillinen viilentimen pumppu 7-21W ja jaksaa ilman sitä isompaakin pumppua kyllä pyöriä riittävällä teholla.
-
Käytössä Qi6 kaivolla ja sabiana konvektori. Kannattaako lämmityskaudella konvektorin linjan sulkuventtiili pitää kiinni?
-
Kyllä mä sulkisin (ja suljen) talveksi, varmuuden vuoksi, mutta vain jomman kumman (konvektorille meno, tai konvektorilta paluu).
Erityisesti merkitsee, jos putket kulkee jossain (yläpohjassa?) missä ne voisivat jäätyä... muutenkin jos tulee lämpötilavaihteluita, että ei tule rikottua paikkoja.
-
muutaman päivän ollut sabianalla viilennys päällä. erikoisia kolahdus ääniä kuuluu yksiköstä välillä. ihan kuin joku venttiili paukahtas kiinni tai auki.
Onkohan moinen normaalia näissä vai onkohan tuossa joku häiriö? viilentää kyllä ok. Puhallin myös aikas äänekäs verrattuna vanhan asunnon panasonic ilppiin..
-
Olisko kytkennöissä magneettiventtiili joka avaa/sulkee liuospiiriä termostaatin mukaan.
Täällä oli alunperin ajatuksissa laittaa magneettiventtiilit (mutta tuli niistä luovuttua), ja tuli niitä testattua pöydällä, ääni sulkeutumisesta oli kyllä aika kova, jotain napsahduksen ja paukahduksen väliltä... vähän niinkuin voimakkaan magneetin päästäisi sentin etäisyydeltä vapaasti toiseen magneettiin kiinni.
-
joo kyl se varmaan lioskiertoon liittyy.. kova ääninen on kyllä.. on niin pahassa paikassa koko laite ettei helposti pääse tutkimaankaan. Osittain kaapin päällä ja vino sisäkatto vielä niin hankaloittaa sisälle näkemistä.
Kattelin manuaalia niin on siellä on/off venttiili lioskierrolle. se siellä varmaan rymähtelee