Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Bella - 11.01.18 - klo:20:17
-
Onko normaalia, että lämmönkeruu sisään menee pakkaselle tällä kelillä, ( - 5 astetta ulkona) Mulla Niben inventteri kone F1155 jossa 300 litran varaaja köyttövedelle ja 100 llitran puskurivaraaja lämmityspuolelle. Kaivoja 2 (170 m ja 120 m) Kone käy lähes koko ajan ja nyt tällä hetkellä lämmönkeruu sisään -0,4 ja ulos - 1,9
-
Hei,
Ei ole. Lämpökaivot ovat aika reilut, eli jos siellä on vesi noussut kohtuu korkealle, niin pitäisi tuohon 12 kw tehoonkin riittää hyvin. Paljonko lämmitettävää pinta-alaa tai paljonko arvioitu energiankulutus vuositasolla? Jotain mätää on kierrossa tai kallioperä erittäin heikko lämpölähteenä. Kuinka vanha systeemi on kyseessä, eli milloin siirrytty maalämpöön?
-Janne
-
Ja tuo delta maapiirin osalta on tosi pieni.
Janne
-
Onko eri syvyisten kaivojen virtaukset säädetty balanssiin?
-
Kiitos vastauksesta, lämmitettävää on n 250 m2 ja kohde on hyvin eristetty uudisrakennus, vesikiertoisella lattialämmityksellä,. maalämpökoneen sähkönkulutukseen on asennettu oma energiamittari ja 0 - +2 asteen ulkolämpötiloissa kone on kuluttanut sähköä n 40 kw/vrk. vastukselle kone ei ole mennyt kertaakaan. Maalämpökoneelta kyllä suht pitkät kanaalivedot 35 m asunnon puolelle ja 20 metriä ulkosaunaan. Kone käynyt pääosin 40 hz taajuudella ja nyt - 5 asteella about 60 hz taajuudella. Kaivoilta n 30 metrin vaakaputket lämpöpumpulle. Vähän heräsi epäilyt ettei kaikki oelaa ihan niin kuin pitäisi.
-
Kaivot on tasapainoitettu
-
Onko noi lukemat todella - merkkisiä eli pakkasenpuolella?
-
Jep, kyllä lämmönkeruu sisään on ollut 0,4 astetta pakkasella ja lämmönkeruu ulos pakkasella -1,9, Koneeseen on liitetty lämmityspuolelle 100 ltr puskurivaraaja josta lämmintä vettä syötetään kahtteen eri suuntaan kahdella eri lämpökanaalilla. Laitoin nyt puskurivaraajan kiertovesipumpun täysiile ja sen jälkeen arvot lähti paranemaan. voiko lisääntynyt kierto vaikuttaa noihin lämmönkeruun lämpötiloihin ?
-
Onko normaalia, että lämmönkeruu sisään menee pakkaselle tällä kelillä, ( - 5 astetta ulkona) Mulla Niben inventteri kone F1155 jossa 300 litran varaaja köyttövedelle ja 100 llitran puskurivaraaja lämmityspuolelle. Kaivoja 2 (170 m ja 120 m) Kone käy lähes koko ajan ja nyt tällä hetkellä lämmönkeruu sisään -0,4 ja ulos - 1,9
Kaivot ehkä pitäisi olla noin 2 x 160 m --- 2 x 170 m.
Riippuu toki rakennuksesta.
Jos olisikin kyseessä (lamelli)hirsitalo, tarvittaiisin tuotakin enemmän kaivoja.
Kaivojen dt on aika pieni, vain noin 1,5 K. Kaivot täytyy olla rinnan kytketyt. (= Keruupiiri haaroitettu).
-
Pystytkö tarkastamaan esimerkiksi virtausmittareista tai mittaamalla lämpötilat kummastakin kaivosta erikseen, ettei vain neste kierrä yhden kollektorin kautta? Pieni ero menon ja paluun välillä saattaisi viitata yhteen lyhyeen lenkkiin, josta seuraa nopea kierto. Selittäisi osaltaan kierron alhaista lämpötilaa (rankasti kuormitettu matala kaivo).
-
Jep, pitää hommata virtausmittari jostain ja tutkia nuo kaivojen virtaukset ja lämmöt, nyt tällä hetkellä dt vähän parempi sisään -0,3 ja ulos - 2,9
-
Perun puheitani kaivojen riittävyydestä.
Jos talo on hyvin eristetty saattaa 165 + 120 metriäkin riittää.
-
Kaivojen kierrot kannattaa ehdottomasti säätää uudelleen, vahvasti haiskahtaa tältä. Täällä 120m kaivolla jonka aktiivisyvyyttä en ole nyt tarkastanut itse, niin pikku 6 kw:n (90 Hz max taajuus) invertterillä keruun paluu pyörii +1.8 asteen tietämillä 40-45 Hz ajolla -6 asteen ulkolämpötilan paikkeilla. Lämmityksen pyynti tällöin n. 35-36 astetta.
-
Tämähän oli uudisrakennus.
Uudisrakennuksissa on yleensä ensimmäisenä vuonna normaalia suurempi kulutus.
Ennen kuin kierrot säädetään uudelleen kannattaa tehdä kunnollinen ilmanpoistokierrätys. Voi olla että putkistoon jäänyt ilma on torpannut toisen kaivon kierron.
ATS
-
Jep, Tarkastan kaivojen virtaukset ja lämpötilat vielä ja päivitän kun san jotain tietooni. ISO kiitos kaikille, jotka olette vaivautuneet vastailemaan ja iso käsi koko foorumille, täällä homma toimii ja amatöörit saa hienoa teknistä apua muilta. Hienoa porukkaa!
-
Onko normaalia, että lämmönkeruu sisään menee pakkaselle tällä kelillä, ( - 5 astetta ulkona) Mulla Niben inventteri kone F1155 jossa 300 litran varaaja köyttövedelle ja 100 llitran puskurivaraaja lämmityspuolelle. Kaivoja 2 (170 m ja 120 m) Kone käy lähes koko ajan ja nyt tällä hetkellä lämmönkeruu sisään -0,4 ja ulos - 1,9
Täällä kaivosta tulee -1C (keskimäärin kayntijaksossa).
Viime tammikuun alussa tuli -0,8C.
En tavattomana pitäisi.
Toisilla vaan on kylmempi kaivo :(
-
Juttelin tänään heebon kanssa joka tekee näitä virtausmittauksia ja hän suositteli, että on tärkeämpää tasapainoittaa kaivot samaan lämpötilaan kuin samaan virtaukseen.
Tuntui vähän oudolta, eikö kahden eri syvyisen kaivon virtaukset pitäisi saada balanssiin ennenkuin ne lämpötilat. Vai meneekö niin, että kun virtaukset on balanssissa niin lämmöt tulee automatic mukana samaan arvoon. ?? joku varmaan osaa kommentoida mulle asiaa
-
Juttelin tänään heebon kanssa joka tekee näitä virtausmittauksia ja hän suositteli, että on tärkeämpää tasapainoittaa kaivot samaan lämpötilaan kuin samaan virtaukseen.
Tuntui vähän oudolta, eikö kahden eri syvyisen kaivon virtaukset pitäisi saada balanssiin ennenkuin ne lämpötilat. Vai meneekö niin, että kun virtaukset on balanssissa niin lämmöt tulee automatic mukana samaan arvoon. ?? joku varmaan osaa kommentoida mulle asiaa
Heebo on hyvinkin oikeassa, jos lämpötilat on tasapainossa niin silloin molemmissa kaivoissa tapahtuu suhteellisesti 'oikean' energiamäärän siirtyminen keräimeen, eli lämpötilojen mittaus ottaa huomioon senkin jos kaivoissa on tuottoeroa eikä pelkästään syvyyseroa...voihan olla niin että 120m kaivo antaa yhtäpaljon kuin 160m jos sen lyhemmän kaivon vesivirtaukset on paremmat. Toinen asia on sitten kuinka luotettavasti nuo lämpötilat saa mitattua siitä keruista, eli molempiin menee sama liuos ja takasi pitäis tulla samat asteet, eli 3 mittausta.
-
Kumpaakin kaivoa pitää kuormittaa yhtä paljon pituusyksikkö kohti, esim 25W/m.
Tähän ja samalla samoihin ulostulolämpötiloihin päästään kun kokonaisvirtaus jaetaan kaivoihin niiden pituuksien suhteessa.
Tässä tapauksessa 160m kaivon virtaus on 59% kokonaisvirtauksesta.
Ja 120m kaivon virtaus 41% kokonaisvirtauksesta.
Lämpötilat pitäisi pystyä mittaamaan parin kymmenysosan tarkkuudella ja se maalämmön keruupiirin olosuhteissa on haasteellinen tehtävä.
ATS
-
Kaivot pitäisi ilmata yksi kerrallaan. Mulla ilmattiin reilusti yli 1/2 tuntia molempia lenkkejä 1 kW tehoisella puutarhapumpulla. N. 20 min pumppauksen jälkeen meni liuos vielä kuin taikaiskusta täysin valkoiseksi maidoksi ja epäilen, että vasta tuolloin tuli ne viimeiset ilmat ulos. Kun maito kirkastuu, ei tullut enää pienintäkään kuplaa astiaan. Jos meillä olisi ilmattu yhtäaikaa lenkkejä, niin olen varma, että ilmat olisi jäänyt osittain kaivoihin. Tässä keississähän voisi avata molemmat venttiilit ensin auki ja laittaa digi mittarin anturit pitkiin kunnolla kiinni. Tarkastaa vain ensin anturien näyttämät ja käyttää samaa konetta antureille, niin tulee tarkempi lukema. Sitten ruuvataan lyhyemmän kaivon ruuvia kiinni, kunnes joku päivä lukemat paluulle on samat. Siis ajan kanssa tehdään.
-
... Vai meneekö niin, että kun virtaukset on balanssissa niin lämmöt tulee automatic mukana samaan arvoon. ??
Voidaan sanoa yhtä hyvin toisinkin päin että jos lämpötilat on balanssissa niin silloin on kaivotkin balanssissa...jos saa aikaan luotettavat lämpötilamittaukset niin niillä voi 'balansoida' kaivot.
-
No niin, kaivot tasapainoitettiin tänään, ei ollut suuria heittoja. Nyt virtaukset molemmissa kaivoissa (120m ja 170m) 0,43 ja painehäviöt 3,3 ja 6,7
ennen tasapainoitusta käyttövesituotannon aikana lämmönkeruu sisään - 0,4 ja ulos - 3,5 Pitää seurailla nyt muuttuuko lämpötilat jatkossa
-
Jos lämpötilat todellisia, niin nopeasti rupea jäätämään kaivoa yläpäästä, kun nyt jo noin paljon lämpötilat pakkasella (siis keräimen ulkopuolella oleva vesi jäätyy putkien ympäriltä ahtaassa kallioreiässä ja rupea puristamaan muoviputkea kasaan). Missä päin Suomen maalla kohde sijaitsee, mikäli ollaan etelässä todennäköisesti ongelmia tiedossa pikapuolin? Millä taajuudella invertteri on pyörinyt noilla kaivon lämpötiloilla? Mikä oli ulkolämpötila vastaavana ajankohtana?
-
No niin, kaivot tasapainoitettiin tänään, ei ollut suuria heittoja. Nyt virtaukset molemmissa kaivoissa (120m ja 170m) 0,43 ja painehäviöt 3,3 ja 6,7
ennen tasapainoitusta käyttövesituotannon aikana lämmönkeruu sisään - 0,4 ja ulos - 3,5 Pitää seurailla nyt muuttuuko lämpötilat jatkossa
Hei,
Ei virtaukset saisi olla samat molemmissa kaivoissa, jos syvyydet eri suuruiset. Lyhemmässä kaivossa pitäisi olla pienempi virtausnopeus syvyyden suhteessa. Nyt 120 m kaivoa kuormitetaan huomattavasti enemmän kuin 170m kaivoa, jos kummassakin virtaus 0,43 l/s.
-Janne
-
Kumpaakin kaivoa pitää kuormittaa yhtä paljon pituusyksikkö kohti, esim 25W/m.
Tähän ja samalla samoihin ulostulolämpötiloihin päästään kun kokonaisvirtaus jaetaan kaivoihin niiden pituuksien suhteessa.
Tässä tapauksessa 160m kaivon virtaus on 59% kokonaisvirtauksesta.
Ja 120m kaivon virtaus 41% kokonaisvirtauksesta.
Lämpötilat pitäisi pystyä mittaamaan parin kymmenysosan tarkkuudella ja se maalämmön keruupiirin olosuhteissa on haasteellinen tehtävä.
ATS
Tässä tämä olikin jo selitetty.
-Janne
-
Hei Janne ja muut, olette oikeassa noiden virtaamien suhteessa ja mittausfirma huomasi itse saman virheen ja saapuivat tunnin kuluttua takaisin. Nyt arvot 170 m kaivo painehäviö 3,0 kpa ja virtaama 0,40 toinen kaivo 120 m painehäviö 26,5 kpa ja virtaama 0,31 l/s. Virtaamat tasapainoitettu nyt kaivojen syvyyden mukaan 41 % / 59%. Kokonaisvirtaama yhteensä 0,71 l/s. Pakkasta nyt täällä Länsi-Suomessa -6 astetta, kone tekee käyttövettä taajuus 58 hz ja lämmönkeruu sisään +0,4 ja ulos - 3 eli nyt näyttää paremmalta. Mitä olette mieltä nyt arvoista.
-
Moi,
Aika matalat arvot ovat vieläkin, etenkin kun kyseessä on suht uudet kaivot. Vertailun vuoksi: mulla n. 3 viikkoa vanha systeemi ja kaivon (190 m) tulo +3...4,5 astetta ja meno -1...+0,5 riippuen käynnin pituudesta. Kai tuokin vielä kylmenee.
Janne
-
Oliko niissä dun kaivoissa vesi noussut kuinka korkealke?
Janne
-
Moi, valitettavasti matalamman kaivon tietoja en löytänyt mutta 170 m syvän kaivon tiedot: vapaa vesipinta 162 m, veden tulo 160 m syvyydessä ja tuotto 300 ltr tunnissa. Pitää mitata vielä jossain vaiheessa tämän hetkinen tilanne. Kaivot porattu 2014
-
Nyt arvot 170 m kaivo painehäviö 3,0 kpa ja virtaama 0,40 toinen kaivo 120 m painehäviö 26,5 kpa ja virtaama 0,31 l/s. Virtaamat tasapainoitettu nyt kaivojen syvyyden mukaan 41 % / 59%. Kokonaisvirtaama yhteensä 0,71 l/s.
Olisikohan tullut pikkuvirhe, pitäisikö olla n. 30 kPa?
Lämpötilathan näyttää nyt siedettäviltä.
ATS
-
Moro, Raportissa kyllä on tuo 3,0 kpa, itse kun en ymmärrä noista juuri mitään
-
Tässä raportin tiedot:
KAIVO 170 (stad 25) ASENTO (3,5) Kv (8,0) MITATTU Dp (3,0) MITATTU VIRTAAMA (0,40 l/s) POIKKEAMA 2,4 %
KAIVO 120 (stad 25) ASENTO (1,5) Kv (2,1) MITATTU Dp (26,5) MITATTU VIRTAAMA (0,31 L/S) POIKKEAMA 6,9 %
Keruupiirin pumpun nopeusasetus 80 % mittaushetkellä. Kaivojen positiot päätelty mittauksista,
LSV:t asetettu samaan esisäätöarvoon (3,0)--toisessa suurempi paine-ero venttiilin yli = oletettavasti lyhyempi kaivo
Virtaamat tasapainoitettu suhteessa kaivojen syvyyksiin, 41 % ja 59 % kok. virtaamasta joka yhteensä n. 0,70 l/s)
-
Nuo ovatkin linjasäätöventtiilien painehäviöitä.
Ei kaivojen kuten luulin
ATS
-
No niin... Nyt kun kaivot tasapainoitettiin niin olen pitkään seuraillut keruun lämpötiloja ja nyt pelittää paremmin. Vaikka pakkasta ollut 10-15 astetta niin lämmön keruu sisään arvot olleet luokkaa 0,7 - 1,2 astetta plussalla. kerran mennyt kahden kovan pakkasjakson aikana hetkellisesti miinukselle. Delta ollut siinä n. 3 astetta kokoajan.
Lienee nyt ihan OK