Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: Toma- - 06.01.18 - klo:23:54
-
Terve,
Tuli ostettua ensimmäinen talo jossa maalämpö, -99 rakennettu 182M^2 1,5krs Kastellin talo. Pumppuna alkuperäinen Villa 90(tunteja n 37000h) johon on uusittu jossain kohtaa Kv pumppu(grundfos ups 21-60 f 120, 3nop kytkettynä) ja paisuntasäiliö, Muita toimenpiteitä ei ole tehty. Talossa ei vielä asuta.
Olen täysin uusi maalämpövehkeitten kanssa ja parisen viikkoa koittanut päästä kärryille mutta hiukan ajatuksia/apuja kaipailen.
Ongelmia/havaintoja:
-aluksi talo oli kylmä n 18,5C vaikka pyynti pumpusta 22C (säätö ulkoanturin varassa)
-Osa lattioista kylmiä, kävin läpi jakotukit ja herkistelin säätötermariventtiilin karat. Suurin osa jumissa mutta nyt kaikki auki. Talossa ollut huonetermarit jotka poistettu käytöstä mutta osa toimilaitteista oli kuitenkin tukissa kiinni, nyt kaikki irti. Tämän jälkeen lämmötkin nousi talossa, huonelämmöt n 1C sisällä toisistaan(väliovet kiinni).
-Pumppu käy pätkäkäyntiä koko ajan n 7min lepo - 3min päällä.
-Pumppu pitää "melko" voimasta ääntä käydessään.
-Edellinen omistaja mainitsi että pumppu olisi hieman ylitehokas taloon, vaikuttaa ilmeisesti pätkäkäyntiin myös.
Kokeiltua:
-Integraali oli -60, nyt nostettu -120. Ei huomattavaa vaikutusta.
-Käyrä oli 28, nyt on 31 ja pyyntilämpö 21C ja talossa n 21,5.
-Kv pumppu 3nop ->2nop. Meno/paluulämmöt putoaa nopeasti johonkin 21C lämpöeroa ei juurikaan meno/paluun välillä. Talo myös kylmeni vuorokauden aikana 21C -> 18C
-Vp-interval asetus oli 10min (tehdasasetus 20). Nyt nostin 15min ja aika tarkkaan 15min on käynnistyksen välillä n 11min lepoa 4min käyntiä.
Olen kuullut että pätkäkäynti olisi yksi kompuran kuluneisuudesta johtuvista oireista. Onkohan masiina tiensä päässä vai mitä sen kanssa tekisi? Tuo pätkäkäynti on varsin "häiritsevää", eikä liene normaalia toimintaa.
Jos on jotain mitä mittaamalla tms voisi edetä asiassa niin olisin erittäin kiitollinen avusta, mikäli jotain lukemia/säätöjä/mittauksia olisi selvittelyn kannalta hyvä tehdä niin myös ohjeet miten ne mitataan jne. Esim meno/paluuveden lämpötila ainakin seilaa melkoisesti lämmitysten välillä.
terveisin, Toni
-
Kerro miten meno/paluu käyttäytyy käynnin aikana?
Äkkiseltään tulee mieleen että kone ei saa luovutettua lämpöä mihinkään riittämättömän virtauksen takia. Integraalia voinee koittaa kasvattaa vielä?
-
Taitaa olla enemmän niinpäin, että pätkäkäynti aiheuttaa kulumaa.
Voisiko vaihtoventtiili olla jumissa?
Palaako virhevaloja paneelissa missään vaiheessa?
-
Mutasihtien tarkastus.
-
-99 rakennettu 182M^2 1,5krs Kastellin talo.
Onko talossa puu- vai betonilattia?
Jos lattialaatta on betonia niin käyntijaksot pitäisi helposti saada pidemmiksi kun asetuksilla saadaan lattian betonilaattaan varattua lämpöä suurentamalla hystereesia.
Jos talossa on puulattiat niin tuollaista mahdollisuutta ei juuri ole koska puun lämmönvarauskyky on betoniin verrattuna olematon.Silloin järjestelmään pitäisi lisätä riittävän suuri puskurivaraaja johon lämpötehoa voi varastoida.
Meno/paluulämmöt putoaa nopeasti johonkin 21C lämpöeroa ei juurikaan meno/paluun välillä.
Kun lämpöpumppu ei käy niin lattiasta tuleva paluuvesi menee suht samanlämpöisenä lämpöpumpun läpi koska sitä ei mikään lämmitä kompressorin seistessa.
Lämpöpumpun käydessä tämä lämpötilaero pitäisi olla 3-6 astetta.
-
Moikka,
Talo on n 120m^2 alakerta betonilaatta, yläkerta n 60m^2 3x15mm kipsilevylattia jossa keskimmäisessä on lattialämmitys putket.
Mutasihdit? Kiertoveden paluupuolen roskasihti on puhdistettu, ei ollut tukossa vaan vähän likaa. Pitäisikö olla muualla sihtejä?
Viime kertaisen Kv pumpun noupeusmuutoksen jälkeen jne ei talossa ole lämmöt nousseet enään sinne n 21 lukemiin niinkuin aiemmin oli, itseä epäilyttää pumpun toiminta(kylminta yläkerrassa sekä alakerran toisen päädyn huoneissa jotka kaiumpana. Surina kyllä muuttuu nopeuksia vaihdellessa, pumpun kuori on huomattavan lämmin, reilusti kuumempi kuin kiertovesi.
Miten voi pumpun tarkastaa luotettavasti toiminnan kannalta?
Vaihtoventtiilistä en osaa sanoa, lattian kiertovesiputki kyllä lämpenee käydessä, aina jakotukeille asti(myös huoneisiin lähdöt tuntuvat lämpösiltä) kaikki paluupuolen putket ovat selvästi viileämpiä.
Mitään vikavaloja/herjoja ei ole.
Tänään tutkailtu lämpöjä/käyntiaikaa seuraavin tuloksin.
0min M:24 P:23 Lämmitys käynnistyy,
2min M:36 P:30
3min M:39 P:32
5min M:41 P:33 Lämmitys pysähtyy, käyntiaika aika tasan 5min
10min M:25 P:25
15min M:24 P:23 Lämmitys käynnistyy, lepotauko aika tasan 10min
17min M:36 P:30
20min M:41 P:33 Lämmitys pysähtyy, käyntiaika aika tasan 5min
28min M:24 P:24
30min M:24 P:23 Lämmitys käynnistyy, lepotauko aika tasan 10min
Tästä jos joku osaa tulkita niin hatunnosto :D aika siis kuluneet minuuutit ythteensä. Oli vielä yksi samanmoinen jakso mutta en kirjaa sitä kun niin on identtinen.
-
120m^2 alakerta betonilaatta, yläkerta n 60m^2 3x15mm kipsilevylattia jossa keskimmäisessä on lattialämmitys putket.
Kokeilisin suurentaa alakerran lattiapiirin virtausta tai hidastaa yläkerran virtausta.
Paluulämpötilan nopea kohoaminen viittaisi siihen että suurinosa menoveden virtauksesta menee yläkerran kautta ja koska yläkerran lattialämmitysputket on kipsilevyjen välissä niin siellä lämmön johtuminen lattiaan on vähäistä ja siitä syystä paluuveden lämpö nousee nopeasti.
Paluuveden lämpötilan nopea kohoaminen lyhentää käyntijaksoa ja taukojakson aikana paluuveden nopea jäähtyminen lyhentää taukojaksoa.
Koska lämmitysalaa on suht paljon niin luultavasti ulkoinen kiertovesipumppu kannattaa pitää suurimmalla nopeudella.
Lämpöpumppukoneikossa on myös lattiavirtauksiin vaikuttava sisäinen kiertopumppu,pyöriikö tämä (lauhdutin)pumppu myös taukojakson aikana?
Kompressorin käyntijakson aikana tämän sisäisen kiertopumpun kuuluu pyöriä
Luultavasti lattiapiirin virtauksia ja muita asetuksia joutuu kokeilemalla hakemaan ja silloin kannattaa kokeilla yhtä asiaa kerrallaan päivän parin ajan jolloin vaikutus tulee esille.
Jokaisen muutoksen yhteydessä kannattaa kirjata muutos ylös että pysyy tiedossa mitä asetusta on muutettu ja mikä oli vaikutus ,tulee samalla tuntuma miten järjestelmä toimii.
-
"Kiertovesipumppuja" olen löytänyt 2kpl. Molemmat lämpöpumpun sisältä. Toinen käsittääkseni keruuliuoksen pumppu ja toinen(mainitsemani grundforssi) lattian lämmitysvedenpumppu.
Lattian pumppu pyörii koko ajan. Keruuliuoksen ei mielestäni pyöri kun kompura on seis.
Odotellaan näillä nykyisillä asetuksilla pari pv jospa tilanne palautuu lämpöjen jne osalta normaaliksi. Sen jälkeen koitan säätää tuota kiertoa.
Jos tulee muita tarkastettavia kohteita mieleen mitä maalämpöjärjestelmään on hyvä tehdä niin saa vinkata, tässä ollaan vasta tutustumassa näitten toimintaan.
-
"Kiertovesipumppuja" olen löytänyt 2kpl. Molemmat lämpöpumpun sisältä. Toinen käsittääkseni keruuliuoksen pumppu ja toinen(mainitsemani grundforssi) lattian lämmitysvedenpumppu.
Lattian pumppu pyörii koko ajan. Keruuliuoksen ei mielestäni pyöri kun kompura on seis.
Jos ulkoista kiertopumppua ei ole niin sitten tuon sisäisen lämmitysverkon pumpun kuuluukin pyöriä jatkuvasti lämmityskaudella.
Keruupiirin pumppu pyörii normaalisti vain kompressorin käydessä.
Eli noilta osin kaikki kunnossa ;)
-
Onkohan jakotukeilla mahdollisesti asennettuna ns. ohitusputki? Jos on niin rajoittaisin ohitusputken kautta kierron minimiin tai sulkisin kokonaan jos jakotukin termostaatteja ei ole tarkoitus käyttää.
Ja huone- ja tukkikohtaisista virtauksista löytynee jokin suunnitelma, jossa luultavasti mainitaan myös esisäätöarvot lämmityspiireille. Piirien virtaus tulisi olla tasapainossa tai vesi virtaa vain sieltä mistä helpoiten pääsee. Termostaattien sulkeutuminen helposti virtaavissa piireissä on aiemmin saattanut ohjata virtausta piireihin joihin nyt ei virtausta riitä.
-
Jos lauhduttimella 33 asteinen vesi lämpenee 41 asteiseksi, niin kierto on liian hidas. Ja jos 41 asteinen vesi jäähtyy 33 asteiseksi, niin lämmönluovutus näyttäisi toimivan. Liekö tuo erotus olisi hyvä saada 3 asteeseen. Toisaalta taas kipsilevylattia saattaa vaatia lähes 10 astetta korkeamman lämmön, kuin betoni toimiakseen.
-
Liekö tuo erotus olisi hyvä saada 3 asteeseen.
Eiiii.... jossain 5 ja 10 asteen välissä lienee todellisempi lukema.
Kuten Matias totesikin niin näyttää että vesi koukkaa jostain turhan nopeasti takaisin pumpulle.
-
Tosiaan. Tuossahan tuo paluukin nousee 3 min aikana 3 astetta, joten eihän taida lämpö kunnolla jäädäkkään sinne piireihin. Mulla on tuo varaaja ja shuntit, niin ei heti huomaakkaan kaikkea. Tuossahan saattaa olla, että jos on kipsilattia ilman lämpöpeltejä, niin se ei imaise kovin hyvin lämpöjä ja palauttaa herkästi lämmintä kiertoa. Varaaja ja 2 kiertopiiriä shunteilla siis ratkaisuksi. 2 moottoria mulla pyörittää alakertaa ja yläkertaa erikseen. Varaaja on erillinen 3:s piiri, joka lämpiää omalla käyrällään. Lattiapiireissä on täyskiertolla molemmissa piireissä grundfossin Alpha1 25-60 pumput. No tehohan tietysti laskee, jos termari jossain sulkeutuu, mutta pääsääntöisesti ne on auki ja ne ohivirtausputket jätin pois. Venttilinohjaus keskuksesta saisi myös katkotun vaiheen releelle, jos kaikki termarit on kiinni. Mutta tällainen varaaja systeemi, shunttihässäköillä kyllä toimii, vaikka tuleekin 4000 käynnistystä vuoteen. Mulla on siis raakasti ylitehoinen tuo 17 kW kone ja onneksi on varaaja.
-
Päivitystä tilanteeseen:
-Takasinkierto kuuma->kylmä kiertopiirin on tehty, mutta suoralla kuparilla ilman säätöventtiiliä >:(.
Tähän laitan venttiilin väliin piakkoin.
-Toiseksi kiertovesipumppu on heikkona, kuumenee eikä 1 ja 2 nopeudella tahdo pyöriä.
Lisäksi kompurasta löytyi ikävä hapettuma kuoresta putkenlähdöstä. Eikä kompuran elinikä ole tästä johtuen kovin pitkä.
Thermia saa lähteä ja uusi pumppu paikalleen.
Tilalle tulee niben 1255 3-12. Ostopaikkoja saa ehdottaa ja hintaesimerkkiä heittää.
Myös kiinnostaisi jos jollain olisi arvio mitä pumpun vaihtotyö tulee maksamaan jotta voin hiukan haarukoida tarjouksiia. Kuulemani mukaan asentaja vaihtaa pumpun "pitkän" työpäivän aikana.
-
-Takasinkierto kuuma->kylmä kiertopiirin on tehty, mutta suoralla kuparilla ilman säätöventtiiliä >:(.
Tähän laitan venttiilin väliin piakkoin.
Onko tuo takaisinkierto(ohitus?) lämmitysverkon menoputkesta paluuputkeen?
-
Siis takaisinkierrossa ei ole vastaavaa virtauksen esisäätöä(kuristusta) kuin lämmityspiireissä? Jos termostaatteja ei käytä, ei ohitusputkea tarvinne mihinkään. Mielestäni ongelma ei ole maalämpöpumpussa, eikä uusi kone luultavasti toimisi sen paremmin. Ennen isompia investointeja koittaisin kaivaa talon lämmityssuunnitelman ja katsoa vastaako toteutus suunnitelmaa. Suunnittelijan on täytynyt osata huomioida ylä- ja alakerran lattioiden toisistaan poikkeavat ominaisuudet lämmön siirtymisen osalta. Piirien esisäätö on hyvin voinut jäädä tekemättä ajatuksella termostaatit hoitaa. Ainakin itse jouduin esisäätöjä hienosäätämään useampaan kertaan nypittyäni termostaattien toimilaitteet pois.
Tietty pumpun vaihto voi silti olla ajankohtainen.
-
Kierto on siis lämmitysveden piirissä ei kuuman käyttöveden. Tähän thermiaan en laita yhtään rahaa kiinni vaan sijotan sen mielummin uuteen nibeen. Luten sanoin kv pumppu on viallinen ja lisäksi kompura ei tule olemaan pitkäikäinen niin tämän takia uusin mielummin järjestelmän ennenkun muutamme taloon ja saan mielenrauhan vehkeitten kunnosta/toimivuudesta. Lisäksi sähkönkuuutuksen pitäisi selvästu pudota.
-
Jos kiertovesipumppu ei pyöri kunnolla on toiminta juuri tuollaista eli käyttöpressostaatti katkaisee käynnin ennen aikojaan. Integraali jolla lämmitys elää ei ehdi mennä nollaksi ja siksi pumppu käynnistyy taas hetken päästä uudelleen. Tuo ohitus saattaa aiheuttaa vähän samantyyppisiä oireita.
Hapettuma kompurassa voi olla jo tehtaalta tullessa eli ei se mitään käyttöikään vaikuta.
Itse hommaisin toimivan 25/60 kiertovesipumpun ja vaihtaisin sen paikoilleen. Jos laite toimii ok niin käyttäisin kompuran loppuun ja uusisin laitteet sitten. Lämmityskulujen ero tämä pumppu toimivana vrt Niben invertteri ei ole rahassa iso. Kestääkö teillä keruupuoli eli kaivo/maapiiri Niben korkeamman hyötysuhteen? Sekin kannattaa selvittää.
Pumpun vaihto osineen varmaan jotain pari tonnia.
-
Tää ruoste ei ole tehtaalta kotoisin
-
Pumpun vaihto osineen varmaan jotain pari tonnia.
Kallis kiertovesipumppu.
-
Kallis kiertovesipumppu.
Varmaan mlpn vaihto...
-
Kannattaa yrittää kaivaa myös tuosta lämpökaivosta tietoja jostain. 1999 tehty kaivo saattaa olla mitoiltaan melko maltillinen, alkaen 100 m ylöspäin. Laita tulevaan putkeen ainakin lämpöanturi, josta selviää kaivon tilanne nyt. Ja jos pelaat yhdellä kiertovesipumpulla, niin ota kaikki termarit pois kipsilattioilta ja pienennä sitä betonikiertoa kunnes sama lämpö vähemmällä kierrolla on tasalämpöinen kipsin suuremmalla kierrolla. Eli sitä oikoputkea ei tarvita ollenkaan, koska kipsilattia ohjaa lämmön ja on aina auki.
-
Kannattaa yrittää kaivaa myös tuosta lämpökaivosta tietoja jostain. 1999 tehty kaivo saattaa olla mitoiltaan melko maltillinen, alkaen 100 m ylöspäin. Laita tulevaan putkeen ainakin lämpöanturi, josta selviää kaivon tilanne nyt. Ja jos pelaat yhdellä kiertovesipumpulla, niin ota kaikki termarit pois kipsilattioilta ja pienennä sitä betonikiertoa kunnes sama lämpö vähemmällä kierrolla on tasalämpöinen kipsin suuremmalla kierrolla. Eli sitä oikoputkea ei tarvita ollenkaan, koska kipsilattia ohjaa lämmön ja on aina auki.
:D
Niin no betonissa on tuo dt vähän eri kuin kipsilämmöllä ihan samallakin kierrolla. Tee juuri päinvastoin kuin edellinen ehdotti.
-
Varmaan mlpn vaihto...
Tai pelkän kompressorin vaihto ...
-
Kysymys: Tilalle tulee niben 1255 3-12. Ostopaikkoja saa ehdottaa ja hintaesimerkkiä heittää.
Myös kiinnostaisi jos jollain olisi arvio mitä pumpun vaihtotyö tulee maksamaan jotta voin hiukan haarukoida tarjouksiia. Kuulemani mukaan asentaja vaihtaa pumpun "pitkän" työpäivän aikana.
Vastaus: n. pari tonnia.
-
ANTEEKSI!
Luin kysymyksen huonosti.
-
:D
Niin no betonissa on tuo dt vähän eri kuin kipsilämmöllä ihan samallakin kierrolla. Tee juuri päinvastoin kuin edellinen ehdotti.
Voisitko hieman tarkentaa ajatuksenjuoksuasi. Miksi betonilattiaan pitäisi mielestäsi saada suurempi kierto, kun menolämpö on sama ja oman käsityksen mukaan kipsi vaatii korkeampaa lämpöä?
Lämpösummallahan tässä täytyy pelata kuitenkin, kun yhdellä pumpulla yrittää tulla toimeen. DT suutelee betonissa virtausta hidastamalla, mutta kierto olisi kuitenkin jatkuvaa. Kipsillä taas DT pienenee kiertoa nopeuttamalla ja sielläkin kierto on jatkuva. Näin saadaan betonia kuristamalla molemmat summattua yhdeksi kierroksi.