Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: commo73 - 29.11.17 - klo:20:52
-
Oliko jollakin otsikon asennuksesta kokemuksia ? Ei heti pistänyt silmään, että jollakin olisi pollu tai muu vastaava mittari asennettuna keruupiiriin? Lähinnä askarruttaa tuo keruuliuoksen matala lämpötila, verrattuna pollun datalehden tietoihin. Keruulla liuos voi mennä talvella miinuksen puolelle?
Pollun mittausalue 5C - 150C. Mittauksen erotus, alue 3C - 100C ? Nimellisvirtaus 1500L/h, Minimivirtaus 15L/h. Pollu 1.5 virtausalue sopii ainakin suunnitellulle pumpulle.
Suunniteltu mlp keruupumpun virtaus, min 300L/h nimellinen 1050L/h, maksini 2000L/h. Jos olen käsittänyt oikein, niin mittarin asennus pitää tehdä pumpulta keruulle palaavaan putkeen ja erillinen lämpötilanturi asennetaan keruuta pumpulle tulevaan putkeen.
http://www.brinck.nl/producten?format=raw&task=download&fid=99
-
Oliko jollakin otsikon asennuksesta kokemuksia ? Ei heti pistänyt silmään, että jollakin olisi pollu tai muu vastaava mittari asennettuna keruupiiriin? Lähinnä askarruttaa tuo keruuliuoksen matala lämpötila, verrattuna pollun datalehden tietoihin. Keruulla liuos voi mennä talvella miinuksen puolelle?
Pollun mittausalue 5C - 150C. Mittauksen erotus, alue 3C - 100C ? Nimellisvirtaus 1500L/h, Minimivirtaus 15L/h. Pollu 1.5 virtausalue sopii ainakin suunnitellulle pumpulle.
Suunniteltu mlp keruupumpun virtaus, min 300L/h nimellinen 1050L/h, maksini 2000L/h. Jos olen käsittänyt oikein, niin mittarin asennus pitää tehdä pumpulta keruulle palaavaan putkeen ja erillinen lämpötilanturi asennetaan keruuta pumpulle tulevaan putkeen.
http://www.brinck.nl/producten?format=raw&task=download&fid=99
Jäsenellä seppant on kamstrupin ultraääneen perustuva mittari kaivon välissä. Haulla löytynee lisää. (joskus voi löytyä paremmin vaikka googlesta sanoilla tms "maalampofoorumi seppaant kamstrup", foorumin haut ovat varsin huonoja.
-
Jäsenellä seppant on kamstrupin ultraääneen perustuva mittari kaivon välissä. Haulla löytynee lisää. (joskus voi löytyä paremmin vaikka googlesta sanoilla tms "maalampofoorumi seppaant kamstrup", foorumin haut ovat varsin huonoja.
Minulla on tosiaan Kamstrup 10EVL/MP240 energiamittari keruupiirissä. Tätä mittaria käytetään esim. kaukolämpöjärjestelmissä.
Mittaus ei perustu ultraääneen vaan nesteen sähkönjohtavuuteen ja jonkinlaiseen magneettisuuteen.
Etenkin kuumissa olosuhteissa pyritään pumput ja virtausmittaukset yms. asentamaan kylmempään putkeen. Samoin oli Kamstrupin asennusohjeissa.
Asensin sen kuitenkin kaivosta tulevaan (lämpimämpään) putkeen. Tämä oli mahdollista, koska laitteessa on erilliset lämpötila-anturit. Anturit ristiin asentamalla mittaus toimii oikein päin.
Pollycomin toinen lämpötila-anturi on tietääkseni itse mittauslaitteessa. Jos anturien johdotuksen voi vaihtaa ristiin, niin todennäköisesti toimisi tämäkin mittari myös kaivosta tulevassa putkessa.
Nämä mittarit näyttävät oikein vain puhtaalla vedellä.
Tällaiset mittarit mittaavat tilavuusvirtausta, jos halutaan tietää massavirtaus tulee tietää nesteen tiheys.
Tehon ja energian laskentaa varten tulee tietää nesteen lämpökapasiteetti.
En tiedä voiko esim. Kamstrupin tai Pollycomin asetuksissa muuttaa tiheyttä tai lämpökapasiteettia.
Itse korjaan käsin arvot tietyllä korjauskertoimella.
ATS
-
Pollycomin toinen lämpötila-anturi on tietääkseni itse mittauslaitteessa. Jos anturien johdotuksen voi vaihtaa ristiin, niin todennäköisesti toimisi tämäkin mittari myös kaivosta tulevassa putkessa.
Pystyy vaihtamaan ja helpoimmin onnistuu kun vaihtaa anturien liittimet mittarissa,molemmilla antureilla samanlaiset liittimet ;)
-
Minulla on tosiaan Kamstrup 10EVL/MP240 energiamittari keruupiirissä. Tätä mittaria käytetään esim. kaukolämpöjärjestelmissä.
Mittaus ei perustu ultraääneen vaan nesteen sähkönjohtavuuteen ja jonkinlaiseen magneettisuuteen.
Katsos olitkin linjoilla. Muistin toimintaperiaatteen väärin, hyvä että korjasit.
Tuossa eräässä opinnöytetyössä oli sanottu että tuo evl sarja on lopetettu. Tiedä sitten paikkansapitävyyttä. Toimintaperiaatteesta oli mainittu näin
9- ja 10EVL – mittareiden virtausanturit
ovat ns. magneettiputkia, eli veden virtaama mitataan luomalla putkeen magneettikenttä
ja mittaamalla veden virtauksesta indusoitunut virta mittaelektrodeista. Tämän tyyppi-
nen mittaus edellyttää kl -veden sähkönjohtokykyä joka on vähintään 5 µS/cm. /26/
Kaukolämpöveden jäähtymä mitataan Pt100- tyyppisillä lämpötila-antureilla. 9- ja
10EVL – mittareiden merkittävin ero on 9EVL:n ominaisuus tallentaa mittaustietosar-
jaa. Mittaustietosarjaa käytetään tunti -datan keräämiseen. 11EVL vastaa laskijalaitteen
ominaisuuksien osalta täysin 9EVL – laskijaa. Käyttöjännitteenä EVL- mittareissa on
230 VAC, 50 Hz. Tehonkulutus on 9EVL – mittarilla 10 VA ja 10- sekä 11EVL – mit-
tareilla 8 VA. Kaikkia näitä mittarityyppejä on käytössä Fortumin verkkoalueilla, tosin
uusia asennuksia tehdään ainoastaan 9- ja 11EVL mittareilla. /1/ /2/ /3/
-
Kannattaa myös huomioida mittarin virtausvastuksen vaikutus keruupiiriin. Itselläkin oli jo Kamstrup hankittuna, mutta tarkemmin harkittua luovuin hommasta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7141.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7141.0).
Tuolle Pollucom 1.5 mittarille ilmoitetaan nimellishalkaisija 1/2". Keruupiiriin kanntattaisi etsiä vähintään 1" halkaisijalla oleva mittari. Kaukolämmössä, johon nuo mittarit on alunperin tarkoitettu, ei suurella virtausvastuksella ole merkitystä, kun siirretty lämpömäärä/litra on suuri. Keruupiirissä kolmen asteen muutoksella lämpömäärä tilavuutta kohti on niin pieni, että pumppaamiseen tarvittava (lisä)energia alkaa aika äkkiä näkymään hyötysuhteessa.
Pelkillä tulon ja menon lämpöantureilla siirrettyn energian voi aika helposti laskea ilman virtausmittariakin: Asetetaan lämmönkeruupumppu vakionopeudelle (esim 100%), mitataan lämpötila-antureilla kuinka kauan keruunesteellä kestää ensimmäinen kierros. Lasketaan putken pituudesta ja halkaisijasta maalämpönesteen tilavuus. Tästä saadaan virtausnopeus, joka pysyy vakiona. Lämpöantureilla kerätään tietoa lämpötilaerosta pumpun käydessä ja lasketaan vakiovirtauksen avulla siirretty energia.
-
Kannattaa myös huomioida mittarin virtausvastuksen vaikutus keruupiiriin. Itselläkin oli jo Kamstrup hankittuna, mutta tarkemmin harkittua luovuin hommasta:
Juuri tästä syystä hankin pykälää ylikokoisen mittarin.
ATS
-
Pelkillä tulon ja menon lämpöantureilla siirrettyn energian voi aika helposti laskea ilman virtausmittariakin
Keruun lämpötehon saa helposti selville kun laittaa esim Pollucomin tms energiamittarin lauhdutinputkeen.
Kompressorin käydessä katsotaan siitä lämpöpumpun tuottama lämpöteho (kw) ja kwh-mittarista lämpöpumpun kuluttama sähköteho (kw).
Erotus on sitten keruupiiristä saatava lämpöteho.
Seppaantilla kun on keruuputkessa energiamittari niin voistko katsoa/kertoa miten tuo esittämäni oletus pitää paikkansa......näissä termodynamiikan asioissa kun kaikki ei mene niin suoraviivaisesti kuin näyttää ::)
-
Keruun lämpötehon saa helposti selville kun laittaa esim Pollucomin tms energiamittarin lauhdutinputkeen.
Kompressorin käydessä katsotaan siitä lämpöpumpun tuottama lämpöteho (kw) ja kwh-mittarista lämpöpumpun kuluttama sähköteho (kw).
Erotus on sitten keruupiiristä saatava lämpöteho.
Tämä toimii vaihtoventtiilikoneessa.
Tulistinkoneessa pitäisi tulistimen linjassa olla myös energiamittari.
Yksi mahdollisuus on laittaa mittaus lämmönantopuolelle.
Tämäkin vaatii kaksi mittausta, yksi lämmitykseen ja toinen käyttöveteen.
Käyttövesilinjassa oleva mittaus ei varmaankaan anna kovinkaan luotettavia tuloksia, koska käyttöveden käyttö on suurelta osin niin lyhyinä pätkinä että mittari ei ehdi mukaan.
ATS
-
Juuri tästä syystä hankin pykälää ylikokoisen mittarin.
ATS
Hyvää pohdintaa on tullut tämän aiheen tiimoilta. Tuossa alla tuo AIT manuaali. Tarkastelun alla tuo pwzsv 92h3s malli.
https://www.scanvarm.fi/sites/default/files/liitetiedostot/tuotteet/83056500ouk_ba_pwzs_pwzsv_maalampopumpun_asennusohje_7.6.2017_net_0.pdf
Jos olen osannut oikein tuota manuaalia tulkita niin 1050l/h virtauksella pumpussa tapahtuu 0.94bar painehäviö. Lisäksi keruupuolen pumppaus käyriä tulkitessa olen päätynyt seuraaviin lukuihin. Keruupiirin suurimmat sallitut painehäviöt eri virtauksilla -> nimellinen virtaus 1050 l/h, silloin sama kuin pumpussa eli 0.95bar. Keruu 2000l/h, joka on tämän pumpun max virtaus, 0.55bar.
Pollucom painehäviöt eri virtauksilla, 500l/h -> 0.0108bar, 1000l/h -> 0.07bar, 2000l/h -> 0.3bar. Nyt täytyy tarkastella soveltuuko pollu tuohon minun keuupuolen asennukseen.
Keruupiirit rinnan 2*300m*(40*3.7) painehäviöt eri virtauksilla, 1050l/h -> 0,1bar, 2000l/h -> 0.2bar
Kokonaispainehäviö tilanne laskettava tuon pumpun max 2000l/h mukaan -> tällöin pollusta tulee 0.3 bar + 0.2bar keuupiiristä -> 0.5 bar ollaan lähellä max (0.55bar). EI hyvä, koska kaikkia keruun asennukeen liittyviä osia ei ole huomioitu laskuissa.
Minulla tulee nuo keruulenkit kahteen kerrokseen. Joten olisi mielenkiintoista tietää, poikkeaako eri kerroksista saatava energia. Tämä kytkentä olisi tuon painehäviönkin kannalta parempi, eli molemmille piireille oma 1.5 pollu. Paljonko tulee painehäviötä, jos molemmilla lenkeillä oma pollu. -> Kokonaispainehäviö tilanne laskettava tuon pumpun max 2000l/h mukaan -> tällöin kahdesta pollusta tulee 0.07 bar + 0.2bar keuupiiristä -> 0.27 bar. Tämä ei ole huono.
Ilman muuta vaihdan lämpöanturien kytketää ristiin ja asennan pollut keruulta pumpulle tulevaan putkeen. Jos nuo minun laskelmat ovat edes sinne päin.
Foorumin viisaammat, jos suinkin viitsitte niin tarkistakaa, olenko kartalla ollenkaan.
-
Ei tulee liikaa painehäviötä keruupiiriin.
Edit.:
Paha kirjoitusvirhe joka muutti asiaa.
Tarkoitin:
Ei tule liikaa painehäviötä keruupiiriin.
-
Ei tulee liikaa painehäviötä keruupiiriin.
Tarkoitat varmaankin tuota kahden pollun asennustapaa.