Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Gebwell => Aiheen aloitti: tovayryn - 12.11.17 - klo:21:33
-
Moi.
Outoa käytöstä pumpussa. Käy välillä 5-10min jaksoja. Nostaa varaajan alaosan lämpötilan vain 31 asteeseen celciusta. Jossakin välissä sitten saattaa pyöriä 20-40min ja nostaa tuon saman lämmön 51 asteeseen. Tämän jälkeen seisookin paljon kauemmin. Tuntuu että 3tie vaihtoventtiili saattaisi tökkiä vai olenko täysin hakoteillä? Liikuttelin venttiiliä jakarilla ja ei se tuntunut jäykälle. Näkyy toimilaitekkin vaihtavan asentoa. Voisiko tämä jäädä ns välille ja vuotamaan?
Käytössä on yksi lämmityspiiri ja käyttöveden lämmitys.
-
Voi johtua pumpun lämpötila asetuksista.
-
eli ois käyrä liian matalalla? Nuoki ohjeet on kirjotettu gebwellillä niin epäselväksi ku mahollista :D
-
Mistähän johtunee, että välillä tuo mittaus näyttää varaajan lämminalaosa 31 astetta ja välillä se ajaa sen 50-55 asteeseen? Onko tämä tarkoitettua vai sekoilua? Eilen illalla teki saman ja nyt teki myös. Katselin gebwellin kuvia, että tuo varaaja olisi kaksiosainen? Lämmitys vedelle pienempi osa ja käyttövedelle isompi? Vai onko se vain piirretty kuvaan niin?
https://www.gebwell.fi/wp-content/uploads/2015/09/2-Gebwell_202GW_suomi.pdf Sivu 20 löytyy kuva.
Haikeena saa kattoa tuota 400 sarjan säädintä verrattuna tähän 202 säätimeen, joka tuo muistoista ericssonin kännykät. :\
-
minkäs verran muilla tuommonen samanlainen kone ääntää käydessään tai käynnistyessään?
-
Onko typerä ajatus muuttaa koneen ohjaus pelkästään kompuralle? Ettei se käytä vastusta lainkaan? Nyt ottaa vastuksen mukaan jos kone käy 35min. Onko se optimaalisin sähkön kulutukselle ja kompyran kestolle kun antaa olla kompr+vastus? Ainakin talvisaikaan jos on reissun päällä on syytä antaa olla noin, mutta jos ajatellaan että on kotona. Bakteerin tappo lämpötila tarvii tietenkin tuon vastuksen käytön. Lähinnä mietin vain ettö kompura kävisi pidempiä jaksoja.. nyt kyllä silloin tällöin käyttelee vastusta apuna.
-
Moi,
Silloin kun ei lämmitetä käyttövettä, riittää tuo alhaisempi lämpötila. Kun lämmitetään käyttövettä (lämmityspiirin veden välituksellä=vaippavaraaja) pitää lämpötila nostaa korkeammalle jotta käyttövesi saadaan haluttuun lämpötilaann. Arvoilla voi kikkailla mutta käytännössä ainoa tapa saada pidemmät käyntijaksot on lisätä kierroksia lämmityspiirin pumppuun jotta käyntijakson aikana saadaan enemmän lämpöä lämmityspiiriin ja varaaja saavuttaa pysäytyslämpötilan hitaammin. Jos systeemissä on itsesäätyvä taajaripumppu. se käy aina liian alhaisilla kierroksilla automaattiasennossa, etenkin lattialämmityksen ollessa kyseessä.
Itse olen pyöritellyt kyseistä pumppua nyt 7 vuotta ja sähkövastusta on välillä vain testattu, muuten ollut koko ajan pois kytkettynä. Asetukset olen muuttanut niin että käyttövettä lämmitettäessä ei ajeta lämpöä lämmityspiiriin, käyttövesi riittää tällä systeemillä ainakin meillä.
Äänestä sanoisin että on hiljainen, käynnistäessä hieman jyrähtää mutta käydessä on hiljainen. Asensin jalkojen alle tuollaiset http://www.innofusor.fi/jyrystop-lampopumppu/ niin hiljeni vielä oleellisesti lisää.
-
Itsellä on myös tuollainen Qi6. Minua askarruttaa millaisia tällaisen laitteen käynti syklien tulisi olla. Meillä tuo tuntuu käyvän pitkiä jaksoja ja olevan aika vähän hiljaisena. Tietysti veden kulutus ja lämpötila mm. noihin vaikuttaa.
Onko laiteessa joku muisti mistä asiaa voi tutkia?
-
Itsellä on myös tuollainen Qi6. Minua askarruttaa millaisia tällaisen laitteen käynti syklien tulisi olla. Meillä tuo tuntuu käyvän pitkiä jaksoja ja olevan aika vähän hiljaisena. Tietysti veden kulutus ja lämpötila mm. noihin vaikuttaa.
Onko laiteessa joku muisti mistä asiaa voi tutkia?
Millaisella säätimellä laitteesi on? Onko Ouman, harmaalla säätörullalla oleva Siemens, vaiko uusi valkoisella säätörullalla oleva Siemens?
Kompuran käyntitunnit ja käynnistyskerrat saa kaiveltua säätimeltä.
t: Matti
-
Kylä se säätörulla on harmaa.Manuaalissa puhutaan Siemensistä.
Maalämpöpiirin paine on laskenut vuodessa reilusta 1 barista lähelle0,5 baria. Asettaneen liikkeen mukaan kaikki on periaatteessa kunnossa, jos ei hälytyksiä ole taulussa. No ei ole. Vaikuttaako paine käyntiaikoihin ja käyntiajat varmaan vaikuttavat sähkönkulutukseen?
-
Kylä se säätörulla on harmaa.Manuaalissa puhutaan Siemensistä.
Maalämpöpiirin paine on laskenut vuodessa reilusta 1 barista lähelle0,5 baria. Asettaneen liikkeen mukaan kaikki on periaatteessa kunnossa, jos ei hälytyksiä ole taulussa. No ei ole. Vaikuttaako paine käyntiaikoihin ja käyntiajat varmaan vaikuttavat sähkönkulutukseen?
Paine ei vaikuta sähkönkulutukseen eikä käyntiaikoihin niin kauankuin painetta on vain riittävästi pitämään automaatti-ilmain toiminnassa eli >0,2bar. Jos järjestelmään pääsee liikaa ilmaa niin jossain vaiheessa kone pysähtyy häiriöön. Usein asennuksessa järjestelmään saattaa jäädä vielä hiukan ilmaa joka sitten pikkuhiljaa häviää sieltä ajan kuluessa....
-
Kylä se säätörulla on harmaa.Manuaalissa puhutaan Siemensistä.
Maalämpöpiirin paine on laskenut vuodessa reilusta 1 barista lähelle0,5 baria. Asettaneen liikkeen mukaan kaikki on periaatteessa kunnossa, jos ei hälytyksiä ole taulussa. No ei ole. Vaikuttaako paine käyntiaikoihin ja käyntiajat varmaan vaikuttavat sähkönkulutukseen?
Kompuran käynnistyskerrat ja tunnit saa kaiveltua näin:
Paina OK --> info-nappia 3sekunnin ajan --> valitse Asiantuntijataso --> Lämmöntuottajan diagnoosi
-
Tässä ei taida olla mahdollisuutta, että ohjaustapaa voisi ajastaa. Esim. yöaikaan lattia lämpeäisi vain vastuksella, niin koneesta ei lähtisi häiritsevää ääntä viereiseen makuuhuoneeseen lainkaan.
Käyttöjaksot olen saanut pidemmäksi muuttamalla käyrää ja avaamalla huone termostaatteja isommalle. Talossani on lattialämmitys, missä seinien vieressä on kierrot kokoajan auki ja lattian keskiosaa ohjataan sitten huonetermostaateilla. Miksi...en tiedä...Kastellin keksintöjä.
En ole tohtinut vielä kokeilla pelkkää kompuraohjausta, mutta periaatteessahan sillä saisi käyntijaksot edelleen pidemmiksi. Aika tasaisin ajoin se näyttää sähkövastusta käyttävän päällä tuntilaskurin mukaan, noin 30min per päivä keskimäärin.
Tuossa on tuo kökkö oumän 202 säädin jossa ei paljon tietoja heru esille...Ei edes meno/paluu veden lämpötiloja. Ainoastaan menovesi info näkyy.
-
Nyt kylmien säiden tultua pakko taas kiinnostua tästäkin. Eli kuten tuossa aiemminkin tuskailin. Vähän epäselvää on edelleen miten selvittäisi tuon, kuinka paljon sitä sähkövastusta käytetään talon lämmittämiseen? Pumpun muistista löytyy kyllä kohta "Menoveden sähkölämmityksen ajoajat" ja laskuri käynnistyksiin, mutta tarkoittaako tuo käyttöveden lämmittämistä vai lattialämmityspiirin lämmittämistä sähköllä vai molempia? Onko näin, että erikseen näistä ei löydy tietoa?
Kaveri tuossa halusi kompuran käyvän vähemmän. Minulla taas on enempi ongelma, että se käy kokoajan, jos pakkanen huitelee parissakympissä. Jos se nyt on ongelma, jos se äänikään ei häiritse? Pitäsikö sen kompuran antaa välillä levätä? Silloinkin kun pumppu on sammunut, valikossa on kohta lepoaikaa jäljellä, mutta en ole koskaan nähnyt siinä lukemia. Vaan - merkki. Onkohan tuo ok?
Löysin ohjeesta kohdan "paluuvesilämpö kytkentäero". Siinä kerrottiin, että se vaikuttaa kompressorin käyttöaikaan. Mutta jos kompuran antaa lepäillä pidenpään kasvaako sähkönkulutus?
Mulla lukee valikossa "lämpöpumppu" , "lämmityskäyttö" näin
Menoveden lämpötila 41,9
Paluulämpötila 35,8
Asetusarvo 33,6
Mitä tuo asetusarvo tuossa tarkoittaa, mistä se tulee?
Olen kuitenkin asettanut mukavuuskäytön asetusarvoksi 21 astetta?
-
Mulla lukee valikossa "lämpöpumppu" , "lämmityskäyttö" näin
Menoveden lämpötila 41,9
Paluulämpötila 35,8
Asetusarvo 33,6
Mitä tuo asetusarvo tuossa tarkoittaa, mistä se tulee?
Olen kuitenkin asettanut mukavuuskäytön asetusarvoksi 21 astetta?
Eiköhän se ole ulkolämpötilasta lämpökäyrän kautta laskettu arvo joka määrää minkä lämpöistä vettä pitäisi mennä lattiaan. Ja tästä seuraa ihmetys miksi menoveden lämpö on paljon suurempi? Vai onko luvut katsottu käyttöveden teon aikana?
-
Minusta tuntuu, että ideallisinta olisi että kompura kävisi mahdollisimman pitkiä jaksoja yhtä aikaa ja lepäisi sitten mahdollisimman pitkään.
Kateudesta saa olla vihreänä invertterikoneiden omistajille, joilla pumppu optimoi käyntiajat tehon mukaan. Käynnistykset tuolle masinalle on myrkkyä juurikin.
Olipa kone mikä tahansa käynnistyskerrat ne sitä eniten kuluttaa. Ainakin tuolla teollisuudessa opittua faktaa..
Taidan kokeilla omassa niin, että otan käyttöön vain kompuraohjauksen ja katson mitä tapahtuu. Käyttäisi sitten ohjausta manuaalisesti kompura+sähkö aina silloin tällöin että se tappajabakteeri käyttövedestä kuolee varmasti.
Omassani käynnistystä helpottaa kyllä tuo gebwelliltä ostettu pehmyt käynnistin. Kompura ei jyrähdä läheskään niin pahasti käynnistyessä kun se on kytkettynä.
-
Eiköhän se ole ulkolämpötilasta lämpökäyrän kautta laskettu arvo joka määrää minkä lämpöistä vettä pitäisi mennä lattiaan. Ja tästä seuraa ihmetys miksi menoveden lämpö on paljon suurempi? Vai onko luvut katsottu käyttöveden teon aikana?
Jaa-a noo...pitäisi tietää milloin se sitä vettä lämmittää... en vaan vielä tiedä.
Oli mulla pari muutakin lukemaa ylhäällä:
Menoveden lämpötila 37,1
Paluulämpötila 31,3
Asetusarvo 34,3
Menoveden lämpötila 29,9
Paluulämpötila 29,9
Asetusarvo 32
Tossa jälkimmäisessä taitaa olla tilanne, että sää on justiinsa lauhtunut parikymmentä astetta ja takkakin on palanut?
Tai sitten tuli mieleen, että olisko tuossa jälkimmäisessä ollut kuitenkin tilanne, että kone lepää justiinsa silloin?
Mikä muuten se meno- ja paluulämpötila pitäisi sitten tyypillisesti olla?
-
Onko sulla mitään hajua mikä on ulkolämpötila ollut kun olet nuo lukemat ottanut ylös?
Meillä menee lattiaan nolla kelillä 28 asteinen vesi ja -20 asteen pakkasella 33 asteinen. Joten ekat lukevat voisi olla parin kympin pakkaselta ja toiset 10...15 asteen pakkaselta...?
Toisissa lukemissa meno ja paluu samat eli pumppu ollut seis siinä kohtaa.
-
Onko sulla mitään hajua mikä on ulkolämpötila ollut kun olet nuo lukemat ottanut ylös?
Meillä menee lattiaan nolla kelillä 28 asteinen vesi ja -20 asteen pakkasella 33 asteinen. Joten ekat lukevat voisi olla parin kympin pakkaselta ja toiset 10...15 asteen pakkaselta...?
Toisissa lukemissa meno ja paluu samat eli pumppu ollut seis siinä kohtaa.
Jotain tuollaista lienee. Mutta nyt faktana eiliseltä:
-18 ulkona
Menovesi 40,3
Paluu 34,1
Asetusarvo 35,3
Ja sitten tuota käyntiä tuli tämä kylmä viikonloppu seurattua:
Seuranta-aika 57 h, kompressorin käynnistyskertoja kolme ja käyntitunteja 49 h
Mitähän tästä tulisi ajatella?
-
Jotain tuollaista lienee. Mutta nyt faktana eiliseltä:
-18 ulkona
Menovesi 40,3
Paluu 34,1
Asetusarvo 35,3
Aika lämmintä vettä menee lattiaan.
Tuo ihmetyttää miksei menovesi pysy asetusarvossa tai edes lähellä sitä. En tunne pumppua tarkemmin mutta voiko mukavuuskäytön asetusarvo vaikuttaa tuohon?
-
Aika lämmintä vettä menee lattiaan.
Tuo ihmetyttää miksei menovesi pysy asetusarvossa tai edes lähellä sitä. En tunne pumppua tarkemmin mutta voiko mukavuuskäytön asetusarvo vaikuttaa tuohon?
Se mukavuuslämmön asetusarvo on meillä aika korkea 22 astetta.
Ohjeessa sanotaan, että tärkeää on että virtausta ei rajoiteta esim termostaateilla ja että pumppu pyrkii kompensoimaan tätä nostamalla kierron lämpötilaa. Tässä on kyse kaksikerroksisessa n 150 neliön talosta. Lattialämmityksessä on kaksi jakotukkia ja yläkerrasta löytyy kolme huonesäädintä jotka on yleensä sitten käännetty sinne puolenvälin alle, jotta makuuhuoneissa ois viileämpää. Alhaalla on yhtenäistä tilaa ja vaan yksi huonetermostaatti olohuoneessa. Alhaalla on myös sauna, khh ja WC joissa ei ole omia termostaatteja. Siellä on kyllä liian kuuma ja kääntelin sen vuoksi jakotukista virtausta vähän siitä pienemmäksi.
Osaako pumppu kertoa jotain vertauksesta? Mitkä seikat vaikuttaa tuohon että sinne menee ehkä sitä liian kuumaa vettä?
-
Oletko tuon jo lukenut?
https://www.gebwell.fi/wp-content/uploads/2015/09/Qi-Asennus-k%C3%A4ytt%C3%B6-ja-huolto-ohjekirja-v3-9-28032017.pdf
Siellä puhutaan läpivirtauksesta.
-
Oletko tuon jo lukenut?
https://www.gebwell.fi/wp-content/uploads/2015/09/Qi-Asennus-k%C3%A4ytt%C3%B6-ja-huolto-ohjekirja-v3-9-28032017.pdf
Siellä puhutaan läpivirtauksesta.
Tokihan manuaalia on tullut luettua. Luetun ymmärtäminen voi olla sitten huonommin. Mihin kohtaan muuten viittaat?
Ja järjestelmän toiminnan ymmrärtäminen voi olla kanssa vielä hakusessa. Laitehan toimii lämmintä piisaa lattiaan ja käyttöveteen eikä sitä vastuksella lämmitetä. Häiriöilmoiuksia ei myöskään näy, joten siinä mielessä kaikki on ok. Pumppu se vaan käy melkein kokoajan ja sähkönkulutus meillä on aika kova verrattuna tuttavan maalämmitettyyn taloon. n 12 000 Kwh vuodessa.158 neliö kaksikerrosta ja lattialämmitys. Vertailu on tietysti vähän hankalaa kulutustotumusten osalta.
Meille ei ole asennettu huoneyksikköä tai huoneanturia. Mitä hyötyä siitä olisi? Ymmärrän, että jos lämmittää esim takkaa niin järjestelmä ei siitä tiedä mitään. Muuta?
Onko joku asennuttanut tämän web-liittymän? Kokemuksia siitä? Hinta?
Niin...onhan niin, että nämä ns. huonetermostaatit toimivat niin, että alentavat/ nostavat lämpötilaa noin asteen puoleen tai toiseen? Tämä lienee tapahtuu sitten että jakotukeissa on ns. moottoriventtiilit, jotka hieman säätävät sitä virtaamaa?
Niin ja kun siellä valikoissa on tullut seilattua, niin ihmettelin sitä vaikon kohtaa 24/24 8395: tuotettu lämpö ja 8397 tuotettu energian kulutus. Molemmat 0
-
Viittaan pdf:n sivulle 42 missä näkyy mm. läpivirtaus l/min.
Sähkönkulutus on tosiaan yksilöllistä, esim. meillä 2002 rakennettu puutalo 180 m2 kokonais sähkökulutus vuodessa 9100 kWh.
Huoneanturi auttaa juuri tuollaisiin asioihin, takka tai auringon aiheuttama lämpiäminen tms.
Termostaatit rajoittavat lämpötilan nousua. Maalämpöpumpun kanssa termostaatteja ei kannata käyttää vaan ensin termostaatit täysin auki ja pumpun käyrä kohdalleen niin että sisällä on sopivan lämmin. Sen jälkeen termostaatteja voi käyttää niissä huoneissa missä haluaa olevan viileämpää, esim. makuuhuoneissa. Termostaatit ohjaavat jakotukkien venttiileitä lämpötilan mukaan.
Energien mittaus näyttää olevan lisävaruste.
-
Viittaan pdf:n sivulle 42 missä näkyy mm. läpivirtaus l/min.
Tuo mun toosa näyttää vaan aina arvoa 0 l/min. Mitähän se tarkoittaa?
-
Tuo mun toosa näyttää vaan aina arvoa 0 l/min. Mitähän se tarkoittaa?
Häh, voiko olla ettei siinä olisi virtausmittaria ollenkaan? Tai sitten jos on niin siinä on jotain vikaa.