Maalämpöfoorumi

Lämpöpumput => Nibe => Aiheen aloitti: Kaltzu - 01.10.17 - klo:17:31

Otsikko: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 01.10.17 - klo:17:31
Olin jakanut omasta laitoksestani tuonne "1255 kokemuksia" otsikon alle dataa siltä ajalta, kun logituksia olen koneesta ottanut.

Laitoin uuden otsikon ja tänne olisi mukava saada muilta omistajilta, eri tehoisista ja nykyisin myös eri merkkisistä invertterikoneista dataa näiden laitteiden ja koko järjestelmän käyttäytymisistä. Datan esitysmuoto vapaa ja itse jaan tänne Timo Karhun logintutkijan muodostamasta tietokannasta avatut tiedot kootusti tänne omasta myllystäni.

Tarkoituksena on muodostaa itselleni ja muille tietoa miten invertteri toimii ajan yli lämmitystilassa, rasittaa kaivoa jne. Tästä ehkä saamme parempaa kuvaa myllyistämme ja uutta tietoa myös tuleville investoijille. Tarkoituksena tässä ei ole vertaillla on/off pumppuja vs. invertteri, vaan ammentaa tietoutta toiminnassa olevista laitteista syvemmin pureutumalla dataan tarkemmin. Jaan tänne oman tavan ottaa datat pihalle ja tätä toimii muillakin samoilla laitoksilla suht suoraan logintutkijan ja esim. "DB browser for SQLite":n kanssa. Rohkaisen myös muita tuomaan omat tavat esille, niin saadaan lisää ideoita ja tapoja lisää kaivaa tietoa laitteista.

Mielestäni tärkeimmät parametrit ovat pumpun käyttöasteet lämmönjako/Käyttövesi/lepotila,taajuusalueet, pyynti, keruun lämpötilat ja ulkolämpötilat.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 01.10.17 - klo:17:56
Alla käyttämäni parsetus kuukausittain luettavasta logintutkija-tietokannasta. Ajatuksena saada ulos laskettavat suhdeluvut kuukausittain eri taajuuksista, käyttötiloista (LJ,KV,Lepotila), keruun lämpötilat, ulko- ja sisälämpötilat. Tästä puuttuu vielä esimerkiksi käyttöveden lämpötilat jne.

Koodia: [Valitse]
--Käytetty DB Browser for SQLite-ohjelmalla lukemalla logintutkija.db tiedostosta pumpun logit kuukausittain ulos
--Lämmitys 'XX-YY Hz' = Laskuri taajuussuhteille kuukausittain
select count(case when RelaysPCABase is not null then 1 else null end) AS totcounter, --Laskuri kaikki mittapisteet
count(case RelaysPCABase when 7 then 1 else null end) LJsuhde, -- Laskuri Lämmönjaon tilalle
count(case when RelaysPCABase is 15 then 1 else null end) KVsuhde, --Laskuri KV tilalle
count(case when RelaysPCABase is 7 AND cfa between 190 AND 250
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 20-25 Hz',count(case when cfa between 251 AND 300 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 25-30 Hz',count(case when cfa between 301 AND 350 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 30-35 Hz',count(case when cfa between 351 AND 400 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 35-40 Hz',count(case when cfa between 401 AND 450 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 40-45 Hz',count(case when cfa between 451 AND 500 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 45-50 Hz',count(case when cfa between 501 AND 550 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 50-55 Hz',count(case when cfa between 551 AND 600 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 55-60 Hz',count(case when cfa between 601 AND 650 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 60-65 Hz',count(case when cfa between 651 AND 700 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 65-70 Hz',count(case when cfa between 701 AND 750 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 70-75 Hz',count(case when cfa between 751 AND 800 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 75-80 Hz',count(case when cfa between 801 AND 850 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 80-85 Hz',count(case when cfa between 851 AND 900 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 85-90 Hz',count(case when cfa between 901 AND 950 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 90-95 Hz',count(case when cfa between 951 AND 1000 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 95-100 Hz',count(case when cfa between 1001 AND 1050 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 100-105 Hz',count(case when cfa between 1051 AND 1100 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 105-110 Hz',count(case when cfa between 1101 AND 1150 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 110-115 Hz',count(case when cfa between 1151 AND 1200 AND RelaysPCABase is 7
then 1 else null end) AS 'Lämmitys 115-120 Hz',
AVG(case RelaysPCABase when 7 then cfa else null end) LJ_Hz, -- Lämmönjakotilan ka_Hz
max(case RelaysPCABase when 7 then cfa else null end) Max_LJ_Hz, --Maksimitaajuus lämmönjaossa
AVG(case RelaysPCABase when 15 then cfa else null end) KV_Hz, -- KV tilan ka_Hz
max(case RelaysPCABase when 15 then cfa else null end) Max_KV_Hz, -- MaksimitaajuusKV tilassa
avg(calcsupply) pyynti, --pyynnin ka.
avg(case RelaysPCABase when 7 then calcsupply else null end) LJ_Pyynti, -- Pyynnin ka. LJ tilassa
avg(case when RelaysPCABase is not null then bt1 else null end) ulkolämpötila, --ulkolämpötilan ka.
avg(case when RelaysPCABase is not null then bt50 else null end) sisälämpötila, --sisälämpötilan ka.
AVG(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then cfa else null end) ka_Hz, --ka. taajuudelle kompuran käydessä
avg(case when RelaysPCABase is 7 then bt10 else null end) aveLJ_bt10, -- Paluun ka. LJ tilassa
avg(case when RelaysPCABase is 15 then bt10 else null end) aveKV_bt10, -- Paluun ka. KV tilassa
avg(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then bt10 else null end) ave_bt10, --Keruu Paluun ka.
MIN(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then bt10 else null end) MIN_bt10, --Keruu Paluun minimi
MAX(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then bt10 else null end) MAX_bt10, --Keruu Paluun maksimi
avg(case when RelaysPCABase is 15 then bt11 else null end) aveKV_bt11, --Keruu Menon ka. KV tilassa
avg(case when RelaysPCABase is 7 then bt11 else null end) aveLJ_bt11, --Keruu Menon ka. LJ tilassa
avg(case when RelaysPCABase is 7 or RelaysPCABase is 15 then bt11 else null end) ave_bt11, --Keruu Menon ka.
MIN(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then bt11 else null end) MIN_bt11, --Keruu Menon minimi
MAX(case when RelaysPCABase is 7 OR RelaysPCABase is 15 then bt11 else null end) MAX_bt11 --Keruu Menon maksimi
from logit
where time like '2017-01%' --Parsetus vuoden ja kuukauden ehdolle
Edit. 5.1.2018 Päivitetty SQL scripti
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 01.10.17 - klo:18:02
Alla logituksista kerätyt ja näistä lasketut tiedot (esim. LJ%='LJsuhde'/'totcounter'*100 ja esim. 20-25Hz='Lämmitys 20-25 Hz'/'LJsuhde'*100. Laskenta suoritettu Open Office Calcilla kannasta haulla kerätystä datasta) järjestyksessä:

Päiväys, Lämmönjaon % toiminta-aikana, Käyttöveden % toiminta-aikana, Pumpun Lepotila %, keruu paluun keskiarvo pumpun käydessä, keruu menon ka. pumpun käydessä, ka. taajuudelle pumpun käydessä, ka. taajuudelle Lämmönjakotilassa, ka. Pyynti lämmönjakotilassa, ka. taajuus käyttövesitilassa, suhteelliset käyntiajat lämmönjakotilassa eri taakuuksilla XX-YY Hz (osa headereista muodossa -YYY Hz), Maksimi taajuus LJ-tilassa, Maksimi taajuus KV-tilassa, Pyynti pumpun käydessä, Ulkolämpötila koko ajalta, Sisälämpötila koko ajalta, Keruu paluun Minimi lämpötila, Keruu paluun Maksimi lämpötila, Keruu menon Minimi lämpötila, Keruu memon Maksimi lämpötila

Koodia: [Valitse]
Date LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka. Hz LJ Hz LJ_Pyyn KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Pyynti Ulkltla sisltla KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2016-11 84,31 7,35 8,33 3,02 0,06 31,94 29,26 32,10 62,62 47,62 13,09 13,18 9,90 6,78 4,29 3,39 0,44 0,63 0,24 0,20 0,13 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80,10 85,20 31,83 -0,65 22,47 0,7 19,1 -2,6 15,6
2016-12 88,42 6,58 4,99 2,69 -0,30 31,92 29,53 32,59 64,15 44,85 14,25 13,63 12,29 7,58 4,40 1,94 0,33 0,19 0,28 0,03 0,08 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 83,20 86,20 32,44 -1,53 22,43 0,3 19,3 -2,9 15,8
2017-01 90,95 6,75 2,30 2,23 -0,78 36,25 34,05 31,74 65,90 33,47 19,98 16,95 9,70 4,53 3,14 2,84 0,43 1,82 1,73 1,22 0,73 0,77 1,20 0,18 0,30 0,23 0,24 0,33 0,20 118,20 90,20 31,78 -4,41 21,99 -1,5 14,8 -4,3 32,1
2017-02 89,33 7,19 3,48 2,31 -0,63 33,28 30,78 32,12 64,37 46,86 12,08 11,36 9,20 6,44 5,04 4,90 0,30 2,06 0,89 0,32 0,20 0,15 0,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 89,10 87,10 31,97 -3,52 22,49 -0,2 16,7 -3,3 13,7
2017-03 83,59 6,67 9,74 2,87 0,04 27,17 24,43 29,66 61,53 71,03 12,01 6,92 5,40 2,63 1,01 0,82 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55,30 85,10 29,45 0,34 22,66 1,1 18,7 -2,1 17,4
2017-04 74,01 7,40 18,59 3,12 0,33 27,12 23,70 28,57 61,26 75,92 8,49 8,08 3,10 2,18 1,06 0,66 0,05 0,16 0,07 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 73,20 86,20 27,91 2,66 22,78 1 19,5 -3,3 18,3
2017-05 25,13 7,17 67,70 4,08 1,31 29,04 21,80 28,04 54,40 87,71 5,12 3,28 2,50 0,84 0,27 0,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 63,90 84,10 24,59 10,59 23,25 2,1 25 -2,6 25,2
2017-06 3,11 7,81 89,09 5,72 2,62 44,38 21,01 26,24 53,69 91,21 2,66 3,73 1,58 0,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 40,10 82,20 23,38 14,19 22,40 3,5 24,9 -0,6 25,5
2017-07 0,00 7,03 92,97 7,18 3,78 53,14 0,00 23,00 53,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 23,04 16,79 21,92 4,9 24,4 1,4 25,6
2017-08 0,00 6,50 93,50 7,29 3,85 53,48 0,00 23,80 53,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 23,27 16,01 21,45 4,9 26,7 1,5 26,9
2017-09 30,27 7,55 62,17 5,24 2,60 26,88 20,28 25,46 53,32 97,94 0,03 0,01 1,26 0,41 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 47,20 90,00 24,65 11,02 22,32 3,1 23,1 0,1 26,1

Liitteenä graafit pumpun päässä olevasta 120 m kaivosta palaavista ja menevistä lämpötiloista pumpun käydessä sekä LJ-aikaisista taajuusalueista.

Edit: pari typoa otsikkoselitteistä
Edit2: Lisätty selitykseen kantadatasta lasketuista parametreistä
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 14.11.17 - klo:23:00
Jatketaan monologia täällä. Viime syksynä jäi laitteen "alarekisteri" säätämättä, kun pääsin syventymään laitteen toimintaan ja optimointiin vasta viime vuoden marraskuussa. Nyt säädin oman käyrän käyttöön vakiokäyrän 7(-4) tilalle ja tästä tuli pyyntöön hiukan lisäystä näille leudoille 10...0 asteen keleille. Nyt lämmityskäyrä seuraavanlainen:

Koodia: [Valitse]
ultila Pyynti
15 22
10 25
5 28
0 31
-5 34
-10 37
-15 40
-20 43
-25 46
-30 48
-35 51
-40 53

Lisäksi autotallissa (~15 astetta) ja alakerrassa (~22 astetta) on lämpötilaa hiukan lisätty (termareilla vähemmän kuristeltu nyt näissä tiloissa). Takkaa ei polteltu, mutta saunottu entiseen tahtiin joka päivä. Näillä käyrän ja lämpötilojen muutoksilla näkyy hiukan vaikutusta olevan taajuuden käytökseen ja jos vertaa viime kevääseen, niin ei enää kierretä pelkästään "tyhjäkäynnillä" 20-25 Hz:n alueella. Toki syksy on eri aikaa kuin aurinkoinen kevät..

Eipä mitään dramaattista havaittavissa, mutta tottakai muutosten täytyykin jossain näkyä. Tässä vielä uudet datat lokakuulta ja päivitetyt kuvaajat.

Koodia: [Valitse]
Date LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka_bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ulkltla UltlMax UltlMin sisltl KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2017-10 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8

Lisätty myös SQL hakuseen ja taulukoihin mm. bt2 ja bt25 lämpötilat, koska itseäni kiinnostaa paljonko korkeampaa menovettä täytyy puskurille tehdä, kun pumppu käy matalilla kierroksilla. Hiukan ihmetyttää tuo bt25:n korkeampi keskiarvo kuin mitä lämmön jaon pyynti on, mutta tämä on suht marginaalista.

Edit: graafista jäänyt kaivon lämpötilat pois bt2 ja bt25 lisäyksen johdosta, nämä lisätty
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 15.11.17 - klo:00:57
Aihe on mielenkiintoinen, mutta tuon datan mallinnus ja analysointi on yllättävän monimutkaista. Eikä pitkän aikavälin datojen vertailua auta yhtään se että mun
mittauksiin tuli taas parin tunnin aukko ja esim. sähkönkulutusta mittaavien laskurien lukemat kannassa nollaantui, koska naapurustossa tehtävän verkkoremontin
takia meiltä oli talosta sähköt poikki.

Tässä kuitenkin verrokkina oma lokakuu:
Koodia: [Valitse]
2017-10 LÄ=86,3%, KV=5,3%, Lepo=8,7%, käynnistyksiä 19kpl, sähköä 261kWh, Pyynti/ka=25.793, BT25/ka=25.795, BT2/ka=28.062, LÄ/f/ka=27Hz, KV/f/ka=54Hz
Tuossa näkyy kuinka paljon lämpöisempää vettä tehdään lämmitystilassa varaajaan BT2 vs. mitä lähtee lattiaan BT25, johtuen suoraan siitä ettei Nibe tee alle 4:n asteen
lauhdutindeltalla lämmintä ja toisaalta noilla keleillä ei lattiakierron delta ole kuin asteen-pari.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 15.11.17 - klo:09:56
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 15.11.17 - klo:00:57
Aihe on mielenkiintoinen, mutta tuon datan mallinnus ja analysointi on yllättävän monimutkaista. Eikä pitkän aikavälin datojen vertailua auta yhtään se että mun
mittauksiin tuli taas parin tunnin aukko ja esim. sähkönkulutusta mittaavien laskurien lukemat kannassa nollaantui, koska naapurustossa tehtävän verkkoremontin
takia meiltä oli talosta sähköt poikki.

Tässä kuitenkin verrokkina oma lokakuu:
Koodia: [Valitse]
2017-10 LÄ=86,3%, KV=5,3%, Lepo=8,7%, käynnistyksiä 19kpl, sähköä 261kWh, Pyynti/ka=25.793, BT25/ka=25.795, BT2/ka=28.062, LÄ/f/ka=27Hz, KV/f/ka=54Hz
Tuossa näkyy kuinka paljon lämpöisempää vettä tehdään lämmitystilassa varaajaan BT2 vs. mitä lähtee lattiaan BT25, johtuen suoraan siitä ettei Nibe tee alle 4:n asteen
lauhdutindeltalla lämmintä ja toisaalta noilla keleillä ei lattiakierron delta ole kuin asteen-pari.

Itselläni myös aiheuttanut harmaita hiuksia mm. datan korruptoituminen ja muutama pumpun ylimääräinen käynnistyminen on tapahtunut täälläkin sähkökatkoista (mm. Kiira) johtuen. Näistä näkee pieniä vääristymiä ainakin tammikuun lukemissa ja nyt syyskuussa oli käytännössä parilta päivältä dataa korruptoitunut oikein urakalla. Jos ja kun olisi aikaa niin pitäisi tehdä softa, jolla saa datat parseteltua vakiomuotoon ja tehtyä datan oikeellisuuden tarkastelu samalla. Jää nähtäväksi milloin olisi aikaa taas ryhtyä koodaamaan.. Nyt vielä jaksan vielä manuaalisesti lukea datat kantaan ja pulauttamaan skriptillä parametrit ulos kuukausikohtaisesti.

Talojen ja lämmityskäytöksen eron näistä näkee oikein hienosti. Talon energiantarve/tuotetun energian luovutus/asumistavat ym. ovat määräävät tekijät mitä vasten invertteri tekee rakennuksen tarvitsemaa korvaavaa energiaa, tämä nyt tietysti päivän selvää. Ei väliä sillä onko patteri- vaiko lattialämmitystalo, niin talon tarvitsema pumpun veteen tuotettava energianmäärä määrää tarvittavan tehon ja sitten mm. virtausasetuksilla tätä saadaan kohteesta riippuen optimoitua.

Minulla patterilämmitystalossa on pääasissa 1-lehtisia heikommin energiaa luovuttavia pattereita, kuin taas verrokkina tässä lattialämmitys jossa ei tarvita lähellekkään niin suurta menoveden lämpötilaa ja energianluovutus on . Lisäksi sinulla on kyllä älykkäämpi lämmityksen puskurin lataus ja virtausasetukset ainakin astetta paria paremmin säädetty sekä tästä saadaan vielä suuresti tehoja käyttöveteen. Hienoa nähdä verrokkidataa, lisää näitä!

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 03.12.17 - klo:00:00
Marraskuun datat ja keruun käytös kiinnostaa eniten ja lisätty myös lämmitystarveluvut. Näyttää verrattuna viime vuoteen olevan aivan samoissa Marraskuun osalta, mutta toki viime vuoden Marraskuu oli myös vähän kylmempi ja kaivo "tuoreempi". 2017-11 keruun lämpötiloja voi verrata myös 2017-4 LTL:en osalta, jotka  ovat lähellä toisiaan ja tuo viime Huhtikuun lukemat ovat sitten kaivon "rajun" talven rasituksen jälkeen  :D

No mitä tästä voi sanoa muuta kuin melko samoissa mennään. Huhtikuussa kaivon paluu asteen kymmenyksen lämpimämpi, mutta oli taas vähän enemmän lepoa kaivolla myös kun kevät lämmittää jo sisätiloja ja pumppu välillä on huilannut. Tämän huomaa sisälämpötiloista ja kun talon ikkunat ovat etelää kohden, niin toinen kerros kylpee auringonvalossa ja termarit sitten kuristavat pattereita -> Energiantarve pienenee. Termarit ovat pyritty säätämään s.e. termarit alkavat pistämään kiertoa kiinni 23 asteen kieppeillä, mutta vain about jotenkin noin kun normi mekaaniset Danfossit ovat kyseessä.

Eli kaivo on nyt ainakin palautunut yhdestä vuodesta jopa invertterin rasituksesta...

Koodia: [Valitse]
Date LTL LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ultlka UltlMax UltlMin sisltla KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2016-11 552,80 84,31 7,35 8,33 3,02 0,06 31,94 29,26 32,10 34,50 31,83 32,22 44,70 62,62 47,62 13,09 13,18 9,90 6,78 4,29 3,39 0,44 0,63 0,24 0,20 0,13 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80,10 85,20 -0,65 7,30 -13,00 22,47 0,7 19,1 -2,6 15,6
2016-12 573,10 88,42 6,58 4,99 2,69 -0,30 31,92 29,53 32,59 34,69 32,44 32,67 44,80 64,15 44,85 14,25 13,63 12,29 7,58 4,40 1,94 0,33 0,19 0,28 0,03 0,08 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 83,20 86,20 -1,53 6,00 -13,30 22,43 0,3 19,3 -2,9 15,8
2017-01 635,60 90,95 6,75 2,30 2,23 -0,78 36,25 34,05 31,74 35,75 31,78 34,07 53,60 65,90 33,47 19,98 16,95 9,70 4,53 3,14 2,84 0,43 1,82 1,73 1,22 0,73 0,77 1,20 0,18 0,30 0,23 0,24 0,33 0,20 118,20 90,20 -4,41 2,20 -23,70 21,99 -1,5 14,8 -4,3 32,1
2017-02 587,60 89,33 7,19 3,48 2,31 -0,63 33,28 30,78 32,12 34,43 31,97 32,18 46,80 64,37 46,86 12,08 11,36 9,20 6,44 5,04 4,90 0,30 2,06 0,89 0,32 0,20 0,15 0,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 89,10 87,10 -3,52 5,70 -17,10 22,49 -0,2 16,7 -3,3 13,7
2017-03 525,70 83,59 6,67 9,74 2,87 0,04 27,17 24,43 29,66 32,03 29,45 29,83 38,60 61,53 71,03 12,01 6,92 5,40 2,63 1,01 0,82 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55,30 85,10 0,34 7,50 -9,80 22,66 1,1 18,7 -2,1 17,4
2017-04 459,90 74,01 7,40 18,59 3,12 0,33 27,12 23,70 28,57 31,50 27,91 28,80 39,80 61,26 75,92 8,49 8,08 3,10 2,18 1,06 0,66 0,05 0,16 0,07 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 73,20 86,20 2,66 19,90 -7,00 22,78 1 19,5 -3,3 18,3
2017-05 211,50 25,13 7,17 67,70 4,08 1,31 29,04 21,80 28,04 31,31 24,59 27,28 35,90 54,40 87,71 5,12 3,28 2,50 0,84 0,27 0,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 63,90 84,10 10,59 28,70 -3,80 23,25 2,1 25 -2,6 25,2
2017-06 31,20 3,11 7,81 89,09 5,72 2,62 44,38 21,01 26,24 31,08 23,38 22,67 31,30 53,69 91,21 2,66 3,73 1,58 0,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 40,10 82,20 14,19 30,40 2,00 22,40 3,5 24,9 -0,6 25,5
2017-07 12,70 0,00 7,03 92,97 7,18 3,78 53,14 0,00 23,00 57,80 23,04 21,10 23,40 53,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,79 32,30 5,70 21,92 4,9 24,4 1,4 25,6
2017-08 34,00 0,00 6,50 93,50 7,29 3,85 53,48 0,00 23,80 57,80 23,27 21,24 23,70 53,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,01 28,80 4,10 21,45 4,9 26,7 1,5 26,9
2017-09 157,10 30,27 7,55 62,17 5,24 2,60 26,88 20,28 25,46 30,06 24,65 26,26 32,90 53,32 97,94 0,03 0,01 1,26 0,41 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 47,20 90,00 11,02 19,40 2,30 22,32 3,1 23,1 0,1 26,1
2017-10 392,50 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8
2017-11 453,90 88,82 6,70 4,49 3,03 0,06 28,42 25,82 30,60 33,15 30,47 30,69 39,20 62,86 52,91 28,80 10,88 3,54 2,07 1,10 0,38 0,08 0,00 0,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 68,20 90,20 2,23 8,40 -6,50 21,84 0,9 19,2 -2,8 15,2

Perustaajuuskuvaaja päivitetty ja sievennetty kaivojen lämpötilat kuvaajassa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: euroshopperi - 03.12.17 - klo:14:29
Lainaus käyttäjältä: Kaltzu - 14.11.17 - klo:23:00
Jatketaan monologia täällä. Viime syksynä jäi laitteen "alarekisteri" säätämättä, kun pääsin syventymään laitteen toimintaan ja optimointiin vasta viime vuoden marraskuussa. Nyt säädin oman käyrän käyttöön vakiokäyrän 7(-4) tilalle ja tästä tuli pyyntöön hiukan lisäystä näille leudoille 10...0 asteen keleille. Nyt lämmityskäyrä seuraavanlainen:

Koodia: [Valitse]
ultila Pyynti
15 22
10 25
5 28
0 31
-5 34
-10 37
-15 40
-20 43
-25 46
-30 48
-35 51
-40 53

Lisäksi autotallissa (~15 astetta) ja alakerrassa (~22 astetta) on lämpötilaa hiukan lisätty (termareilla vähemmän kuristeltu nyt näissä tiloissa). Takkaa ei polteltu, mutta saunottu entiseen tahtiin joka päivä. Näillä käyrän ja lämpötilojen muutoksilla näkyy hiukan vaikutusta olevan taajuuden käytökseen ja jos vertaa viime kevääseen, niin ei enää kierretä pelkästään "tyhjäkäynnillä" 20-25 Hz:n alueella. Toki syksy on eri aikaa kuin aurinkoinen kevät..

Eipä mitään dramaattista havaittavissa, mutta tottakai muutosten täytyykin jossain näkyä. Tässä vielä uudet datat lokakuulta ja päivitetyt kuvaajat.

Koodia: [Valitse]
Date LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka_bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ulkltla UltlMax UltlMin sisltl KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2017-10 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8

Lisätty myös SQL hakuseen ja taulukoihin mm. bt2 ja bt25 lämpötilat, koska itseäni kiinnostaa paljonko korkeampaa menovettä täytyy puskurille tehdä, kun pumppu käy matalilla kierroksilla. Hiukan ihmetyttää tuo bt25:n korkeampi keskiarvo kuin mitä lämmön jaon pyynti on, mutta tämä on suht marginaalista.

Edit: graafista jäänyt kaivon lämpötilat pois bt2 ja bt25 lisäyksen johdosta, nämä lisätty

Varsin maltillinen patteritalon käyrä kyllä. Tuleekos sille nuo COP arvot jo lähelle 5:ttä. Mulla pyörii lämmitykselle 4,6 lattialämmitystalossa, jossa varaajan kirouksena tulee muutama aste ylilämpöä ja kaikki lämmitys on shuntattua. Tai oikeestaan tuo shunttaus tulee aurinkolämmön takia, eikä varaajan. Laitappa nuo saavutetut COP lukemat esille. Taitaa pyyhkiä pöytää patteritalo vertailussa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 03.12.17 - klo:21:49
Lainaus käyttäjältä: euroshopperi - 03.12.17 - klo:14:29
Varsin maltillinen patteritalon käyrä kyllä. Tuleekos sille nuo COP arvot jo lähelle 5:ttä. Mulla pyörii lämmitykselle 4,6 lattialämmitystalossa, jossa varaajan kirouksena tulee muutama aste ylilämpöä ja kaikki lämmitys on shuntattua. Tai oikeestaan tuo shunttaus tulee aurinkolämmön takia, eikä varaajan. Laitappa nuo saavutetut COP lukemat esille. Taitaa pyyhkiä pöytää patteritalo vertailussa.

Näin olen ajatellut itsekkin tuon käyrän osalta lisäksi kun patterit ovat suurimmaksi osaksi H10-mallin levyjä. Patterit ovat suuria (pääasiassa 140x50 ja 160x50 [cm] kokoisia), joilla varmasti kompensoidaan vähän.

Fraatti oli joskus laittanut tuollaisen lineaariestimaattorin pumpun ilmoitetuille COPeille menoveden ja liuoksen lämpötilojen funktiona.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5990.msg73846#msg73846 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5990.msg73846#msg73846)

Toisella koneella olen laskenut ilmoitetun skaalat auki käyttäen tuota tuolle 1255-6 Nibelle ja laitan sen huomenna tänne mukaan. Hain koko vuoden datat ja katsoin BT2:n keskiarvon lämmitystilassa ja tämä oli abouttiarallaa 33 astetta (32.87) kaiken datan normeerauksen jälkeen (ei kannata vaihtaa logituksissa aikaväliä vaan pitää vakio 1 min aina päällä...).

Keruun paluulämpötila samalla ajalla oli n. 3 astetta ja kun Nibe on ilmoittanut 0/35 lämpötiloille 4.72 COPiksi, niin kyllähän noihin lukuihin skaalattuna (3/33 vs 0/35) COPin pitäisi sitten 5:lla alkaa. Lisäksi nämä Niben COPpelot ovat ilmoitettu nimellisteholla eli @ 50 Hz, kun pumppu jyllää paljon pienemmillä kierroksilla näin keskimäärin. Tällä ei nyt järisyttävää vaikutusta ole

Nämä nyt ovat vain ilmoitettuja lukemia, mutta siellä päin. Itselläni ei valitettavasti vieläkään ole omaa kWh-mittaria pumpulla ja lisäksi tuon Niben omaan BF1 virtausmittarin lukemiin en luota hirveästi. Kuitenkin patteritalossa jos päästään yli 4 COP lukemille, niin ei hävetä ja jos vielä lähempänä 5:sta niin ei tässä kannata harmitella eikä pattereita päivitellä enempää tehokkaampiin Purmoihin. Rumathan nuo isot levyt ovat..

Toki sitten jos tuohon pumppuun iskee joku invertteripuolen aiheuttama vika ja maksumieheksi joutuu, niin ei COPit paljoa lohduta. Mutta on kyllä suorituskykyinen laite tämä pikku invertteri Nibe.

Olitko ajatellut, että ilmottaisin nuo COPit jotain toista kautta laskettuna/johdettuna?

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: euroshopperi - 04.12.17 - klo:02:41
No mä vain ajattelin, että onko sulla tuossa koneessa mitään datan perkauspuolta, joka syöttää suoraan  COP arvoja ulos. Laskee vaikka tehtyjä tehoja ja ilmoittaa käytettyjä. En muista oliko täällä joku logintutkija ohjelma, josta näkyy vähän kaikkea.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: maalämmittää - 04.12.17 - klo:06:54
Lainaus käyttäjältä: euroshopperi - 04.12.17 - klo:02:41
...... En muista oliko täällä joku logintutkija ohjelma, josta näkyy vähän kaikkea.

Joo, on Timo Karhun tekemä mainio logintutkija.

Tässä COP kuukausiresoluutiolla, excel grafiikalla ryyditettynä,
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 04.12.17 - klo:11:22
Joo tuolla Logintutkijalla teen tuon kannan josta perkaan nuo datat SQL/haulla ulos. Tuo Karhun logintutkija antaa realistisempia COP-lukuja kuin tuo lineaariaproksimaatio, jonka tähän laitan liitteeksi. Tuolla saadaan 33 asteen menovedellä +2 asteen keruulla 5.31 COPiksi.

Marraskuun lämmityksen COP Timo Karhun lukijalla oli 5.1. Logintutkijassa COP lasketaan toteutuneista menovesien, höyrystimen, lauhduttimen ja keruun lämpötiloista, näiden deltoista suhteutettuna mitattuun (valmistajan ilmoittamaan) COPiin (kaava liitteenä). Tämä tarkkuus on varmasti lähellä totuutta. Täytyy lisätä tuo laskenta tuonne omaan kantahakuun mukaan, niin saan tämän ulos automaagisesti kuukausittain.

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 04.12.17 - klo:11:24
Ja tässä Laskentakaava ja Timo Karhun Logintutkijan antama pulautus Marraskuun datasta, jonka luomaa kantadataa käytän noissa omissa analyyseissä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: euroshopperi - 04.12.17 - klo:11:38
Kyllähän tuo melkein mykäksi vetää ja vielä patteritalossa. Onneksi olkoon erinomaisesta lämmitysjärjestelmästä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: fraatti - 04.12.17 - klo:22:26
Kaava taisi olla rak mksta. En muista ottaako tuo kiertovesipumppuja huomioon tai onko kukaan tutkinut onko tuo hehtaarilla. Muistelisin että antaa varsin hyviä arvoja.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: peki - 05.12.17 - klo:00:06
Niinpä niin, termarit on aivan turhat :D En tarkoittanut kaitsua, vaan yleensä kun täällä kehoitetaan
poistamaan termostaatit saadakseen mahdollisimman viileetä vettä lämmitysjärjestelmään.
Mikä kaitsulla oli kulutus ennen mlp:tä?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 05.12.17 - klo:00:29
Lainaus käyttäjältä: peki - 05.12.17 - klo:00:06
Niinpä niin, termarit on aivan turhat :D
Mikä kaitsulla oli kulutus ennen mlp:tä?
Aiemmilla asukeilla  yli 15 MWh plus takkaa oli talvisin polteltu joka toinen päivä. Tällaisen arvion saimme kun talokaupat tehtiin. Itse kerettiin asua talossa vain yksi talvi ennen maalämmön asennusta ja tällöin esim. Tammikuussa meni suoralla sähköllä n. 1900 kWh ja takoissa loimusi usein tuli.. Siksi suora vertailu mahdotonta tehdä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: peki - 05.12.17 - klo:00:44
Lainaus käyttäjältä: Kaltzu - 05.12.17 - klo:00:29
Aiemmilla asukeilla  yli 15 MWh plus takkaa oli talvisin polteltu joka toinen päivä. Tällaisen arvion saimme kun talokaupat tehtiin. Itse kerettiin asua talossa vain yksi talvi ennen maalämmön asennusta ja tällöin esim. Tammikuussa meni suoralla sähköllä n. 1900 kWh ja takoissa loimusi usein tuli.. Siksi suora vertailu mahdotonta tehdä.
Kiitos. Meillä oli entinen talo Raaseporissa ja neliöitä 120 suoralla sähköllä vm 87.
Kulutus poikamiehenä 12000kwh ja perheen kanssa noin 17500kwh vuosi.
Takka oli joku valurauta 150kg jota polttelin poikamiehenä päivittäin.
Pahimmat kulutukset oli jotain 100kwh vrk.
Hienosti pelaa tuo pikku inventteri termareilla :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: peki - 05.12.17 - klo:00:56
Olisi hienoa jos k113536 ja sinä voisitte tehdä vertailun kun lämmityslitkun ero on kumminkin noin 5C.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Mettis - 06.12.17 - klo:19:31
Lainaus käyttäjältä: Kaltzu - 14.11.17 - klo:23:00
Jatketaan monologia täällä. Viime syksynä jäi laitteen "alarekisteri" säätämättä, kun pääsin syventymään laitteen toimintaan ja optimointiin vasta viime vuoden marraskuussa. Nyt säädin oman käyrän käyttöön vakiokäyrän 7(-4) tilalle ja tästä tuli pyyntöön hiukan lisäystä näille leudoille 10...0 asteen keleille. Nyt lämmityskäyrä seuraavanlainen:

Koodia: [Valitse]
ultila Pyynti
15 22
10 25
5 28
0 31
-5 34
-10 37
-15 40
-20 43
-25 46
-30 48
-35 51
-40 53

Lisäksi autotallissa (~15 astetta) ja alakerrassa (~22 astetta) on lämpötilaa hiukan lisätty (termareilla vähemmän kuristeltu nyt näissä tiloissa). Takkaa ei polteltu, mutta saunottu entiseen tahtiin joka päivä. Näillä käyrän ja lämpötilojen muutoksilla näkyy hiukan vaikutusta olevan taajuuden käytökseen ja jos vertaa viime kevääseen, niin ei enää kierretä pelkästään "tyhjäkäynnillä" 20-25 Hz:n alueella. Toki syksy on eri aikaa kuin aurinkoinen kevät..

Eipä mitään dramaattista havaittavissa, mutta tottakai muutosten täytyykin jossain näkyä. Tässä vielä uudet datat lokakuulta ja päivitetyt kuvaajat.

Koodia: [Valitse]
Date LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka_bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ulkltla UltlMax UltlMin sisltl KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2017-10 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8

Lisätty myös SQL hakuseen ja taulukoihin mm. bt2 ja bt25 lämpötilat, koska itseäni kiinnostaa paljonko korkeampaa menovettä täytyy puskurille tehdä, kun pumppu käy matalilla kierroksilla. Hiukan ihmetyttää tuo bt25:n korkeampi keskiarvo kuin mitä lämmön jaon pyynti on, mutta tämä on suht marginaalista.

Edit: graafista jäänyt kaivon lämpötilat pois bt2 ja bt25 lisäyksen johdosta, nämä lisätty

Meillä uudet paksummat patterit ja vähän vastaavanlainen käyrä.
Tosin talo täällä Pohjoisemmassa. Kyllähän noilla uusilla pattereilla oli todella iso merkitys lämmitykseen. Vielä kun olisi muutamaan isoon tilaan älynnyt laittaa paksumman ja isomman vielä niin pystyis käyrää vielä laskemaan. No näillä mennään :)

Ja ei termareita käytössä ;D

Lämpötila   Pyynti
15                 23
10                 27
5                   29
0                   32
-5                  33
-10                34,5
-15                35,5
-20                38
-25                39,5
-30                42
-35                44
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 06.12.17 - klo:22:38
Lainaus käyttäjältä: Mettis - 06.12.17 - klo:19:31
Meillä uudet paksummat patterit ja vähän vastaavanlainen käyrä.
Tosin talo täällä Pohjoisemmassa. Kyllähän noilla uusilla pattereilla oli todella iso merkitys lämmitykseen. Vielä kun olisi muutamaan isoon tilaan älynnyt laittaa paksumman ja isomman vielä niin pystyis käyrää vielä laskemaan. No näillä mennään :)

Ja ei termareita käytössä ;D

Lämpötila   Pyynti
15                 23
10                 27
5                   29
0                   32
-5                  33
-10                34,5
-15                35,5
-20                38
-25                39,5
-30                42
-35                44

Kyllä olisi komeeta mennä tuolla käyrällä. Saneerauskohteissa saa kyllä nykyisillä pattereilla ihan kivasti lämmityksen COPpia ylös. KAIVOT vaan kannattaa mitoittaa suoraan näissäkin jo lattialämmityksen tasolle :)

Meillä termarit juurikin siksi, että aurinkoisilla keleillä sisälle tulvii energiaa ja pattereilta on parempi tällöin pienentää kiertoa. Olihan se aluksi kikkailua termarien kanssa, mutta oikean käyrän/pyynnin sekä virtausten löydyttyä termarit sitten säädetty astumaan peliin siellä 23 asteen tiennoilla. Varmasti rajoittaa siellä täällä virtausta jo aiemminkin, mutta yritetty ainakin pelata tuon kanssa kohdilleen. Optimaalisin olisi ilman, mutta invertterin kanssa toimii kun tarpeen muuttuessa masiina työstää taajuutta pienemmälle. Tämän huomaa kirkkailla pakkaspäivillä auringon tulviessa sisälle kompura kiertää (yhtä kylmää) yöhön verrattuna pienemmillä kierroksilla. Ja taas pennejä säästyy :D Kylläpä on pihimies. Termarithan eivät muutenkaan olleet ilmaisia (uusin kaikki maalämmön laiton yhteydessä) joten takaisinmaksua ei tule ikinä näille hankittua... Pitäisiköhän vaan repiä mäkeen nuo, no ei nyt sentään  ;D

Tietenkään turhaa pätkimistä termareista ei saa aiheutua, joten aina varmempaa on pitää pääasiassa kierto täysin auki ja rajoittaa esim. vain makkareissa. 
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Mettis - 06.12.17 - klo:23:05
Lainaus käyttäjältä: Kaltzu - 06.12.17 - klo:22:38
Kyllä olisi komeeta mennä tuolla käyrällä. Saneerauskohteissa saa kyllä nykyisillä pattereilla ihan kivasti lämmityksen COPpia ylös. KAIVOT vaan kannattaa mitoittaa suoraan näissäkin jo lattialämmityksen tasolle :)

Meillä termarit juurikin siksi, että aurinkoisilla keleillä sisälle tulvii energiaa ja pattereilta on parempi tällöin pienentää kiertoa. Olihan se aluksi kikkailua termarien kanssa, mutta oikean käyrän/pyynnin sekä virtausten löydyttyä termarit sitten säädetty astumaan peliin siellä 23 asteen tiennoilla. Varmasti rajoittaa siellä täällä virtausta jo aiemminkin, mutta yritetty ainakin pelata tuon kanssa kohdilleen. Optimaalisin olisi ilman, mutta invertterin kanssa toimii kun tarpeen muuttuessa masiina työstää taajuutta pienemmälle. Tämän huomaa kirkkailla pakkaspäivillä auringon tulviessa sisälle kompura kiertää (yhtä kylmää) yöhön verrattuna pienemmillä kierroksilla. Ja taas pennejä säästyy :D Kylläpä on pihimies. Termarithan eivät muutenkaan olleet ilmaisia (uusin kaikki maalämmön laiton yhteydessä) joten takaisinmaksua ei tule ikinä näille hankittua... Pitäisiköhän vaan repiä mäkeen nuo, no ei nyt sentään  ;D

Tietenkään turhaa pätkimistä termareista ei saa aiheutua, joten aina varmempaa on pitää pääasiassa kierto täysin auki ja rajoittaa esim. vain makkareissa.

Eipä vaan älynny tuosta kaivon mitoituksesta mitää silloin näitä vehkeitä hankkiessa. Luulin sitä paitsi ensin, että kaivo kuormittuu vähemmän, kun pattereille menee viileämpää vettä :D
Kyllä tuo meidän kaivo aika lujille joutuu..

Joo siis on täällä meilläkin kevät auringolla on laitettava termareita kehiin tiettyihin huoneisiin, laitan ne kans siihe 23 ja näin talvella meidän omassa makuuhuoneessa on vaan termari, kun tykätää nukkua viileässä muuten lämpökäyrä hoitaa.

Sinäänsä lämpötila on aika tasainen joten pattereiden uusinta meni aika hyvin, kun pumpun omalla lämpökäyrällä pysyy paria huonetta lukuunottamatta tasainen lämpö, tosin näissä huoneissa syytän jälkikäteen uusittua liian pientä patterilinjastoa, kun niihin ei saa riittävää kiertoa.
Me uusittiin kans kaikki termarit patterirempan yhteydessä ja nyt eivät ole sitten käytössä. Meni sitten sinneki muutama satku aivan hukkaan.. ::)
Tosin tähän vaikutti se, että kaikki putkimiehet jotka täällä on touhunnu, myös pumpun asentaja sanoi, että vaikka sulla kuinka on maalämpö termareita pitää käyttää..

Joku joka näitä lukee ja miettii pattereiden uusintaa niin laita vaan niin paksuja ja isoja kuin silmä kestää, ainakin isoihin tiloihin, niillä saa merkittävän hyödyn!
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 09.12.17 - klo:12:10
Lainaus käyttäjältä: peki - 05.12.17 - klo:00:56
Olisi hienoa jos k113536 ja sinä voisitte tehdä vertailun kun lämmityslitkun ero on kumminkin noin 5C.
Lainaus käyttäjältä: Kaltzu - 05.12.17 - klo:00:29
esim. Tammikuussa meni suoralla sähköllä n. 1900 kWh ja takoissa loimusi usein tuli.. Siksi suora vertailu mahdotonta tehdä.
Mielelläni tarjoan dataa vertailtavaksi, vaikka on viime aikoina tullut aika vähän käytettyä aikaa maalämmityksen parissa, siksi huolettomasti on vehkeet toimineet.

Yksi hankaloittava tekijä mun ja Kaltzn systeemien vertailussa on se että arvioisin meillä tuotettavan/käytettävän vähintään tuplasti enemmän lämmitysenergiaa vuodessa
ja samoin meidän suurempi hupisähkön kulutus valuu COP:illä yksi lämmitykseen.

Mutta yksi kuvaaja joka ei paljoa valehtele voisi olla tällainen. Palkkien kokonaiskorkeus on suoraan sähkölaitokselta eli tammikuun sähkönkulutus kokonaisuudessaan.
Nibe tuli taloon kesällä 2015.

Olen siihen yrittänyt arpoa hupisähkön osuutta, 16-17 on mitattuja, mutta sitä aiemmat ovat arvioituja (KESKIARVO(mitattu-16 ; mitattu-17) +10%).
(https://i.imgur.com/i9uxkNr.jpg)
Jotta kuvaajasta saisi oikeamman käsityksen, niin arvot pitäisi jotenkin suhtetuttaa Lämmitystarvelukuihin, mutta silloin hupisähkön osuuden arvion virhe kasvaisi vielä isommaksi...

edit.
Pyörittelin hieman LTL skaalattuja keskiarvoja ja näyttäis että sähköaikaan meni n. 2600kWh lämmitykseen keskiarvokeleillä ja mlp-aikaan n. 500kWh. Tuosta tulisi liian hyvä
hyötysuhde ollakseen totta joka selittyy sillä että samana kesänä kun tuli MLP vaihtui myös IV-kone paremman hyötysuhteen omaavaksi, jolloin lämmitysenergian kulutus laski.
Mutta vetämällä 2.5 vuoden mittaukset yhteen niin miltä kantilta tahansa katsottuna näyttää ettei Niben esitteiden vuosihyötysuhdelupaus yli 5:stä ole ainakaan yltiöpositiivinen,
näin siis lattialämmitystalossa kv-esilämmityksen kanssa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 11.12.17 - klo:19:08
Tässä kaikki sähkönkulutus siltä ajalta, kun ollaan täällä asuttu. Tässä kun yrittää verrata maalämpöä vs. suoralla sähköllä lämmittämiseen, niin saan tähän monta hankaloittavaa tekijää.

Suoralla sähköllä kovimmilla pakkasilla esim. Tammi/Helmikuu 2016 takkoja on polteltu lähes päivittäin ja alakerrassa lämpö tehty puhtaasti takalla (vanha kunnon massiivileivinuuni), jolla alakerta pysyy pari päivää yli 20 asteen jos termarit ovat kiinni. Lisäksi vaimolta tuli hyvä muistutus siitä, että silloin pidettiin yläkerrassakin huonelämpöjä max. 21 asteessa ja hän ei siitä yhtään tykännyt. Toki takan vieressä oli lämmin OH:ssa ja keittiössä, mutta makuuhuoneissa lämpötilat pyörivät varmasti alle 20 asteen.

Nykyisin lämmöt pyörivät joka huoneessa 22 asteen molemmin puolin ja takkoja ei lämmitellä. Nyt syksyllä olen kerran riipaissut tunnelmatulet yläkerran takkaan ja alakerran takkaa ei olla lämmitetty kertaakaan.

Näin suoraa verrokkia esim. Tammikuu 2016 vs Tammikuu 2017 ei voi oikein tehdä. Hupisähköä edelleen meillä menee vähän, mutta menee kilowatteja vähän myös maalämpöpumpulle. Olin ennenkin jakanut tämä taulukon johonkin palstalle, mutta tässä tämä vielä tänne puhtaina lukuina vertailupohjaa

kk/vvvv     Kok.sähköLTL         OEK      Info
11/2015791,19395,4010,95
12/20151169,90477,6013,40
01/20161917,08858,7012,22
02/20161352,07524,3014,11
03/20161214,92537,8012,36
04/2016774,80385,7010,99
05/2016627,3729,70115,58
06/2016535,4732,7089,599
07/2016597,80000
08/2016446,645,90414,21Nibe käyttövesi vastuksella
09/2016373,8999,1020,64Nibe Maalämpö käytössä 24/8/2016
10/2016495,25403,006,72Nibe asetusten hakua
11/2016650,45552,806,44Nibe asetusten hakua
12/2016637,52573,106,09Käyrä 7(-3)
01/2017670,11635,605,77Käyrä 7(-4) UKV100 + GFOSS balanssissa
02/2017584,24587,605,44
03/2017529,85525,705,51
04/2017482,96459,905,75
05/2017362,96211,509,39
06/2017299,4831,2000
07/2017303,7912,7000
08/2017317,3434,0000
09/2017359,12157,1012,51Oma käyrä käytössä
10/2017497,81392,506,94
11/2017592,06453,907,14

editoitu taulukon lämmöntarveluvut 2017 loppuvuodelle oikein.
Editointi2 Lisätty Syys-, Loka- ja Marraskuun sähkönkulutukset, LTL:t ja OEK (laskettu aina koko sähkönkulutuksesta)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 03.01.18 - klo:00:09
Gregoriaaninen kalenterivuosi 2017 takana ja on nyt yhteenvedon aika:
kk/vvvv     Kok.sähköLTL         OEK      Info
01/2017670,11635,605,77Käyrä 7(-4) UKV100 + GFOSS balanssissa
02/2017584,24587,605,44
03/2017529,85525,705,51
04/2017482,96459,905,75
05/2017362,96211,509,39
06/2017299,4831,2000
07/2017303,7912,7000
08/2017317,3434,0000
09/2017359,12157,1012,51Oma käyrä käytössä
10/2017497,81392,506,94
11/2017592,06453,907,141 takan lämmitys
12/2017693,85530,807,151 leivinuunin lämmitys

Nyt loppuvuodesta ei takkoja olla liiemmin polteltu ja jouluna kinkku tuli leivinuunissa paisteltua, kun taas alkuvuotena tuli takkoja enemmän lämmiteltyä. Vaikutus näkyy varmaasti noissa talolle lasketuista OEK:sta ja pumpun taajuuksista jne. Varmaan tulee pakkasilla jatkossakin polteltua, mutta nyt oli pakko saada referenssiä. Tykkään tulta tuijjotella ja rätinää kuunnella ja tuleepahan nuohoojallekkin töitä... Nyt on vaan laiskistunut ja hakenut ultimate käyrää talolle.

Vuosi 2017 kokonaisuudessaan sähkölaitoksen mukaan LTL 4032,5 ja tot. sähkönkulutus 5693,57 kWh.

Huomasin muuten selkeän parannuksen tuolle BF1 energiamittarin tarkkuudelle päivityksen jälkeen. Virtauslukemat eivät enää mystisesti välillä katkea (näytä logeissa 0 l/min) kuten ennen ja energialukemat kuukaudelle ainakin enemmän sinne päin. Virtausanturilta tulee jatkuvia virtauslukemia nyt, kun taas viime talvena välillä virtaus meni 0:aan pumpun ollessa käynnissä ja tämä tallentui myös logeihin -> vääristi energialukemia. Syy tälle tuntematon, mutta on nyt loppunut viimeisimmä SW revision päivityksen myötä.

Joulukuu 2017 Niben BF1:ltä katsottuna (tallentuu nykyisin logeihin mukaan):
Käyttöveteen vain kompressori = 27402-25821 = 158.1 kWh
Käyttöveteen mukaan lukien lisäys = 29079-27497 = 158.2 kWh (eli huimat 0.1 kWh legionellatapon lopun vastusten välähdyksistä)
Lämmitys vain kompressori = 95716-81937 = 1377.9 kWh

Eli eipä lämpöä nyt mahdottomasti talolle tarvita BF1:n mukaan, mutta alkaa olla uskottavampia lukemia softapäivityksen jälkeen.

Jouluna tuli 4 sähkökatkoa 3 tunnin sisään 23-24.12 yöllä ja näiden aiheuttamien pumpun käynnistysten lisäksi oli kaksi stoppia legionellatappojen lopuksi eli 6 käynnistystä joulukuussa. Muuten laite jauhanut yhtäjaksoisesti.

Lukemia:
Koodia: [Valitse]
Date LTL LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ultlka UltlMax UltlMin sisltla KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2016-11 552,80 84,31 7,35 8,33 3,02 0,06 31,94 29,26 32,10 34,50 31,83 32,22 44,70 62,62 47,62 13,09 13,18 9,90 6,78 4,29 3,39 0,44 0,63 0,24 0,20 0,13 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80,10 85,20 -0,65 7,30 -13,00 22,47 0,7 19,1 -2,6 15,6
2016-12 573,10 88,42 6,58 4,99 2,69 -0,30 31,92 29,53 32,59 34,69 32,44 32,67 44,80 64,15 44,85 14,25 13,63 12,29 7,58 4,40 1,94 0,33 0,19 0,28 0,03 0,08 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 83,20 86,20 -1,53 6,00 -13,30 22,43 0,3 19,3 -2,9 15,8
2017-01 635,60 90,95 6,75 2,30 2,23 -0,78 36,25 34,05 31,74 35,75 31,78 34,07 53,60 65,90 33,47 19,98 16,95 9,70 4,53 3,14 2,84 0,43 1,82 1,73 1,22 0,73 0,77 1,20 0,18 0,30 0,23 0,24 0,33 0,20 118,20 90,20 -4,41 2,20 -23,70 21,99 -1,5 14,8 -4,3 32,1
2017-02 587,60 89,33 7,19 3,48 2,31 -0,63 33,28 30,78 32,12 34,43 31,97 32,18 46,80 64,37 46,86 12,08 11,36 9,20 6,44 5,04 4,90 0,30 2,06 0,89 0,32 0,20 0,15 0,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 89,10 87,10 -3,52 5,70 -17,10 22,49 -0,2 16,7 -3,3 13,7
2017-03 525,70 83,59 6,67 9,74 2,87 0,04 27,17 24,43 29,66 32,03 29,45 29,83 38,60 61,53 71,03 12,01 6,92 5,40 2,63 1,01 0,82 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55,30 85,10 0,34 7,50 -9,80 22,66 1,1 18,7 -2,1 17,4
2017-04 459,90 74,01 7,40 18,59 3,12 0,33 27,12 23,70 28,57 31,50 27,91 28,80 39,80 61,26 75,92 8,49 8,08 3,10 2,18 1,06 0,66 0,05 0,16 0,07 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 73,20 86,20 2,66 19,90 -7,00 22,78 1 19,5 -3,3 18,3
2017-05 211,50 25,13 7,17 67,70 4,08 1,31 29,04 21,80 28,04 31,31 24,59 27,28 35,90 54,40 87,71 5,12 3,28 2,50 0,84 0,27 0,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 63,90 84,10 10,59 28,70 -3,80 23,25 2,1 25 -2,6 25,2
2017-06 31,20 3,11 7,81 89,09 5,72 2,62 44,38 21,01 26,24 31,08 23,38 22,67 31,30 53,69 91,21 2,66 3,73 1,58 0,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 40,10 82,20 14,19 30,40 2,00 22,40 3,5 24,9 -0,6 25,5
2017-07 12,70 0,00 7,03 92,97 7,18 3,78 53,14 0,00 23,00 57,80 23,04 21,10 23,40 53,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,79 32,30 5,70 21,92 4,9 24,4 1,4 25,6
2017-08 34,00 0,00 6,50 93,50 7,29 3,85 53,48 0,00 23,80 57,80 23,27 21,24 23,70 53,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,01 28,80 4,10 21,45 4,9 26,7 1,5 26,9
2017-09 157,10 30,27 7,55 62,17 5,24 2,60 26,88 20,28 25,46 30,06 24,65 26,26 32,90 53,32 97,94 0,03 0,01 1,26 0,41 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 47,20 90,00 11,02 19,40 2,30 22,32 3,1 23,1 0,1 26,1
2017-10 392,50 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8
2017-11 453,90 88,82 6,70 4,49 3,03 0,06 28,42 25,82 30,60 33,15 30,47 30,69 39,20 62,86 52,91 28,80 10,88 3,54 2,07 1,10 0,38 0,08 0,00 0,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 68,20 90,20 2,23 8,40 -6,50 21,84 0,9 19,2 -2,8 15,2
2017-12 530,80 93,87 6,00 0,13 2,31 -0,84 33,00 31,03 31,88 34,14 31,87 31,87 37,70 63,85 13,96 35,41 31,33 11,96 4,35 1,61 1,28 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,90 90,10 0,16 4,50 -7,20 22,14 0,6 6,2 -2,3 5,3

Nyt vain odotellaan niitä vuoden 2018 pakkasia alkaviksi täällä etelässäkin.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 04.01.18 - klo:23:10
Lainaus käyttäjältä: Kaltzu - 03.01.18 - klo:00:09
Vuosi 2017 kokonaisuudessaan sähkölaitoksen mukaan LTL 4032,5 ja tot. sähkönkulutus 5693,57 kWh.
...
Joulukuu 2017 Niben BF1:ltä katsottuna (tallentuu nykyisin logeihin mukaan):
Käyttöveteen vain kompressori = 27402-25821 = 158.1 kWh
Käyttöveteen mukaan lukien lisäys = 29079-27497 = 158.2 kWh (eli huimat 0.1 kWh legionellatapon lopun vastusten välähdyksistä)
Lämmitys vain kompressori = 95716-81937 = 1377.9 kWh

Eli eipä lämpöä nyt mahdottomasti talolle tarvita BF1:n mukaan, mutta alkaa olla uskottavampia lukemia softapäivityksen jälkeen.
Täällä oli ilmatieteenlaitoksen LTL vuodelle 2017 4132 ja sähköä meni kokonaisuudessaan 8488kWh, ei ole ollut ikävä sähköajan +24MWh vuosia.

Nythän tuotetut energiat näyttävät teillä huomattavasti järkevimmiltä. Omassa pumpussani ei valitettavasti BF1 virtausmittaria ole, joten saan vain lämmitykseen tuotetun energian mitattua tarkasti ulkoisella virtausmittarilla, mutta silti lukemat kertovat eroista kohteissa ja asukkaissa.

Meillä tuotettiin lämmitystilassa energiaa joulukuussa 1738,8kWh ja käyttöveteen 172,5kWh. Mutta koska käytössä on KV-esilämmitys, jolloin kunnan 4-asteinen vesi lämpiää lämmitysvedellä n. 26-asteiseksi ja käyttövesitilassa vasta lopulliseen ehkä n. 48-asteeseen niin lämmitysenergiasta pitää poistaa esilämmityksen osuus:
4->26 esilämmitys 22-astetta ja 26->48 loppulämmitys 22-astetta, joten noihin meni yhtä paljon energiaa
->
Lämmitykseen tarvittiin siis vain 1738,8kWh - 172,5kWh -> 1566,3kWh (1 krt takassa pieni pesällinen)
mutta käyttöveteen menikin hulppeat 2 x 172,5 -> 345kWh

Sanoitte saunovanne päivittäin, sattuuko saunan pesuvedet lämpiämään kiukaan yhteydessä puilla? Noin muutoin
en äkkiä keksi miten ero voi olla noin suuri. Olen vuosien hiljaisella asian esilletuomisella saanut taloutemme
vuosittaisen vedenkulutuksen tippumaan yli 200m3:sta nykyiseen n. 130 kuutioon, mutta tästä vielä puolittaminen
tuntuisi käytännössä mahdottomalta.

Lämmitysenergian tuotot ovat sen verran lähellä tosiamme, että olisi erittäin mielenkiintoista tietää paljonko teillä on pumpun tarkka sähkönkulutus. Täällä tarvittiin tuon 1566,3+345kWh:n tuottamiseen 379kWh ostosähköä, joten vielä ollaan vitosen paremmalla puolella hyötysuhteen osalta, tammikuussa sitte taidetaankin jäädä alle, jos ne pakkaset nyt tulee.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 05.01.18 - klo:11:35
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 04.01.18 - klo:23:10
Täällä oli ilmatieteenlaitoksen LTL vuodelle 2017 4132 ja sähköä meni kokonaisuudessaan 8488kWh, ei ole ollut ikävä sähköajan +24MWh vuosia.

Nythän tuotetut energiat näyttävät teillä huomattavasti järkevimmiltä. Omassa pumpussani ei valitettavasti BF1 virtausmittaria ole, joten saan vain lämmitykseen tuotetun energian mitattua tarkasti ulkoisella virtausmittarilla, mutta silti lukemat kertovat eroista kohteissa ja asukkaissa.

Meillä tuotettiin lämmitystilassa energiaa joulukuussa 1738,8kWh ja käyttöveteen 172,5kWh. Mutta koska käytössä on KV-esilämmitys, jolloin kunnan 4-asteinen vesi lämpiää lämmitysvedellä n. 26-asteiseksi ja käyttövesitilassa vasta lopulliseen ehkä n. 48-asteeseen niin lämmitysenergiasta pitää poistaa esilämmityksen osuus:
4->26 esilämmitys 22-astetta ja 26->48 loppulämmitys 22-astetta, joten noihin meni yhtä paljon energiaa
->
Lämmitykseen tarvittiin siis vain 1738,8kWh - 172,5kWh -> 1566,3kWh (1 krt takassa pieni pesällinen)
mutta käyttöveteen menikin hulppeat 2 x 172,5 -> 345kWh

Sanoitte saunovanne päivittäin, sattuuko saunan pesuvedet lämpiämään kiukaan yhteydessä puilla? Noin muutoin
en äkkiä keksi miten ero voi olla noin suuri. Olen vuosien hiljaisella asian esilletuomisella saanut taloutemme
vuosittaisen vedenkulutuksen tippumaan yli 200m3:sta nykyiseen n. 130 kuutioon, mutta tästä vielä puolittaminen
tuntuisi käytännössä mahdottomalta.

Lämmitysenergian tuotot ovat sen verran lähellä tosiamme, että olisi erittäin mielenkiintoista tietää paljonko teillä on pumpun tarkka sähkönkulutus. Täällä tarvittiin tuon 1566,3+345kWh:n tuottamiseen 379kWh ostosähköä, joten vielä ollaan vitosen paremmalla puolella hyötysuhteen osalta, tammikuussa sitte taidetaankin jäädä alle, jos ne pakkaset nyt tulee.

Se pumpun oma kWh mittari olisi kiva, omaa saamattomuuttani en saanut sitä kesällä hommattua/asennettua. Nyt ei halua pitää pumppua pois päältä, kevväämmällä sitten asennusoluen tai parin kera linjaan kiinne (toki ammattimiehen toimesta :) )

Approksimoidaan vähän omista lukemista mahdollista pumpun ottamaa sähköä Joulukuulta:

ka, Hz 33 (Taajuus laskettu kompressorin ollessa käynnissä KV + LJ)
LJ% 93,87 %
KV% 6 %
Lepotila 0,13 %
päällä Tot 99,87 %
ka, Hz 33 Hz (tässä mukana KV ja LJ)
ka bt 2 34,14 °C (ei mukana KV:ttä -> Täytyy laskea mukaan myöhemmin, mutta lasketaan nyt tällä lukemalla -> tulee pieni vääristymä kun KV tuoma nosto keskiarvoon ei mukana)

nyt ei huomioitu KV:tä tämä täytyy laskea tuohon bt2:een, tekee pientä vääristymää. Mutta jos tästä johdetaan lineaarisella interpolaatiolla kulutus -> käyntiaika 0.9987*31*24 h ja keskiarvona tulo 2.31 °C ja bt2 34.14 -> käytetään viinalle 2 °C ja menovedelle 34.14 °C -> koneen ottoteho tälle interpolaatiolla 50 Hz:n nimellisteholla on 0.6564 kW (ottotehon kaava y=0.0132[kW/°C)*x[°C]+0.2058[kW], missä x=menoveden lämpötila löytyy ylemmistä viesteistäni liitettynä tänne).

Skaalataan tämä keskiarvotaajuuden (33 Hz) mukaan nimellistaajuden (50 Hz) suhteen:
-> Ottoteho 34.14 °C menovedellä 33 Hz:n keskiarvotaajuudella = (33/50)*0.6564 kW = 0.433 kW -> Joulukuuksi arvioitu pumpun ottama sähkö 0.433 kW * 0.9987*31*24 h = 321.9 kWh
Tästä saadaan kokonaisCOPiksi (158.1+1377.9)/321.9 = 4.77. Tämä huom täysin approksimaatio! Mutta siellä kintaalla näyttää suhteessa k113635:n mittauksiin.

Vettä menee meillä varmasti ihan normaalimäärä ja kaikki vesi lämpiää maalämmöllä. Ei muita veden lämmitystapoja (olisihan vanha pata kiva :) ja mökkitunnelmallinen).

Suihkuissa käytössä oleva säästösuutin/hana vaikuttaa varmasti todella positiivisesti lämpimän käyttöveden kulutukeen. Meillä oma porakaivo ( 107m) josta äskettäin lojahti uppopumppu ja oli kiva nykiä sitä tuolta 100:sta metristä ylös. Kaivosta nousee siis ~6 °C vettä ylös ja ehkä se välillä kerkeää lämmetä kalvopainesäiliössä hiukan, mutta suihkussa käydessä tulee kaivon kylmää vettä käyttövesivaraajaan. Tai sitten tuo Niben virtausanturi feilaa melko pahasti käyttövettä tehdessä. Vedenkulutukselle ei ole myöskään mittaria linjassa kiinni.

Samaa mieltä, että linjassa mennään ja data täsmää paremmin arvoihin. Mukava nähdä nyt paljonko kaivosta revitään talven aikana ja pysyykö lämmöt samoissa arvoissa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 05.01.18 - klo:19:24
Lainaus käyttäjältä: Kaltzu - 05.01.18 - klo:11:35
... paljon oletuksia ja keskiarvoistuksia ...
-> Ottoteho 34.14 °C menovedellä 33 Hz:n keskiarvotaajuudella = (33/50)*0.6564 kW = 0.433 kW
Otin omista lokituksista pumpun ottotehon keskiarvon lämmitystilassa joulukuulta jolloin taajuus oli 33Hz (näitä löytyi 1619minuuttia) ja keskiarvoksi tuli 427W,
aika hämmästyttävän lähelle arviotasi! Lauhduttimelta lähtevän veden keskiarvo samalla otannalla oli 29.2C, eli hieman pienempi ottotehon
olisi olettanut olevankin lattialämmityksen kanssa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 05.01.18 - klo:20:13
Kappas vaan! On kyllä hyvin lähellä laskettu ottoteho sun mittauksia vasten. Kiitoksia datan kaivamisesta! Ilmeisesti voidaan jonkinlaisella virhemarginaalilla luottaa valmistajan ilmoittamiin lukemiin ainakin tällä otannalla.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 04.02.18 - klo:23:59
Uudet luvut haettu ja purettu tammikuulta 2018.

kk/vvvv     Kok.sähköLTL         OEK      Info
11/2015791,19395,4010,95
12/20151169,90477,6013,40
01/20161917,08858,7012,22
02/20161352,07524,3014,11
03/20161214,92537,8012,36
04/2016774,80385,7010,99
05/2016627,3729,70115,58
06/2016535,4732,7089,599
07/2016597,80000
08/2016446,645,90414,21Nibe käyttövesi vastuksella
09/2016373,8999,1020,64Nibe Maalämpö käytössä 24/8/2016
10/2016495,25403,006,72Nibe asetusten hakua
11/2016650,45552,806,44Nibe asetusten hakua
12/2016637,52573,106,09Käyrä 7(-3)
01/2017670,11635,605,77Käyrä 7(-4) UKV100 + GFOSS balanssissa
02/2017584,24587,605,44
03/2017529,85525,705,51
04/2017482,96459,905,75
05/2017362,96211,509,39
06/2017299,4831,2000
07/2017303,7912,7000
08/2017317,3434,0000
09/2017359,12157,1012,51Oma käyrä käytössä
10/2017497,81392,506,94
11/2017592,06453,907,141 takan lämmitys
12/2017693,85530,807,151 leivinuunin lämmitys
01/2018848,96619,707,52xtakka kuumaksi, lisätty taloon korvausilmaventtiilejä

Koodia: [Valitse]
Date LTL LJ% KV% Lepot% Kerp_ka Kerm_ka ka, Hz LJ Hz LJ_Pyyn LJ_bt2 Pyynti ka bt25 Maxbt25 KV Hz 20-25Hz 25-30Hz 30-35Hz 35-40Hz 40-45Hz 45-50Hz 50-55Hz 55-60Hz 60-65Hz 65-70Hz 70-75Hz 75-80Hz 80-85Hz 85-90Hz 90-95Hz -100Hz -105Hz -110Hz -115Hz -120Hz MaxLJHz MaxKVHz Ultlka UltlMax UltlMin sisltla KerpMin KerpMax KermMin KermMax
2016-11 552,80 84,31 7,35 8,33 3,02 0,06 31,94 29,26 32,10 34,50 31,83 32,22 44,70 62,62 47,62 13,09 13,18 9,90 6,78 4,29 3,39 0,44 0,63 0,24 0,20 0,13 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80,10 85,20 -0,65 7,30 -13,00 22,47 0,7 19,1 -2,6 15,6
2016-12 573,10 88,42 6,58 4,99 2,69 -0,30 31,92 29,53 32,59 34,69 32,44 32,67 44,80 64,15 44,85 14,25 13,63 12,29 7,58 4,40 1,94 0,33 0,19 0,28 0,03 0,08 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 83,20 86,20 -1,53 6,00 -13,30 22,43 0,3 19,3 -2,9 15,8
2017-01 635,60 90,95 6,75 2,30 2,23 -0,78 36,25 34,05 31,74 35,75 31,78 34,07 53,60 65,90 33,47 19,98 16,95 9,70 4,53 3,14 2,84 0,43 1,82 1,73 1,22 0,73 0,77 1,20 0,18 0,30 0,23 0,24 0,33 0,20 118,20 90,20 -4,41 2,20 -23,70 21,99 -1,5 14,8 -4,3 32,1
2017-02 587,60 89,33 7,19 3,48 2,31 -0,63 33,28 30,78 32,12 34,43 31,97 32,18 46,80 64,37 46,86 12,08 11,36 9,20 6,44 5,04 4,90 0,30 2,06 0,89 0,32 0,20 0,15 0,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 89,10 87,10 -3,52 5,70 -17,10 22,49 -0,2 16,7 -3,3 13,7
2017-03 525,70 83,59 6,67 9,74 2,87 0,04 27,17 24,43 29,66 32,03 29,45 29,83 38,60 61,53 71,03 12,01 6,92 5,40 2,63 1,01 0,82 0,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55,30 85,10 0,34 7,50 -9,80 22,66 1,1 18,7 -2,1 17,4
2017-04 459,90 74,01 7,40 18,59 3,12 0,33 27,12 23,70 28,57 31,50 27,91 28,80 39,80 61,26 75,92 8,49 8,08 3,10 2,18 1,06 0,66 0,05 0,16 0,07 0,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 73,20 86,20 2,66 19,90 -7,00 22,78 1 19,5 -3,3 18,3
2017-05 211,50 25,13 7,17 67,70 4,08 1,31 29,04 21,80 28,04 31,31 24,59 27,28 35,90 54,40 87,71 5,12 3,28 2,50 0,84 0,27 0,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 63,90 84,10 10,59 28,70 -3,80 23,25 2,1 25 -2,6 25,2
2017-06 31,20 3,11 7,81 89,09 5,72 2,62 44,38 21,01 26,24 31,08 23,38 22,67 31,30 53,69 91,21 2,66 3,73 1,58 0,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 40,10 82,20 14,19 30,40 2,00 22,40 3,5 24,9 -0,6 25,5
2017-07 12,70 0,00 7,03 92,97 7,18 3,78 53,14 0,00 23,00 57,80 23,04 21,10 23,40 53,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,79 32,30 5,70 21,92 4,9 24,4 1,4 25,6
2017-08 34,00 0,00 6,50 93,50 7,29 3,85 53,48 0,00 23,80 57,80 23,27 21,24 23,70 53,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 79,10 16,01 28,80 4,10 21,45 4,9 26,7 1,5 26,9
2017-09 157,10 30,27 7,55 62,17 5,24 2,60 26,88 20,28 25,46 30,06 24,65 26,26 32,90 53,32 97,94 0,03 0,01 1,26 0,41 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 47,20 90,00 11,02 19,40 2,30 22,32 3,1 23,1 0,1 26,1
2017-10 392,50 75,96 6,62 17,41 3,74 0,86 27,49 24,74 29,36 32,37 28,68 29,60 37,10 59,01 63,92 16,99 11,67 4,71 1,60 0,60 0,39 0,03 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,10 90,10 4,61 13,60 -4,40 21,95 1,7 17,3 -2,3 16,8
2017-11 453,90 88,82 6,70 4,49 3,03 0,06 28,42 25,82 30,60 33,15 30,47 30,69 39,20 62,86 52,91 28,80 10,88 3,54 2,07 1,10 0,38 0,08 0,00 0,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 68,20 90,20 2,23 8,40 -6,50 21,84 0,9 19,2 -2,8 15,2
2017-12 530,80 93,87 6,00 0,13 2,31 -0,84 33,00 31,03 31,88 34,14 31,87 31,87 37,70 63,85 13,96 35,41 31,33 11,96 4,35 1,61 1,28 0,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 66,90 90,10 0,16 4,50 -7,20 22,14 0,6 6,2 -2,3 5,3
2018-01 619,70 93,50 6,15 0,34 1,26 -1,79 43,25 41,77 34,10 36,16 34,12 34,11 47,70 65,68 5,89 13,36 15,32 16,44 15,39 10,34 12,20 1,76 2,83 3,00 1,38 0,51 0,58 0,87 0,11 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 90,20 90,10 -2,39 3,80 -14,20 21,73 -0,9 15,8 -4 12,2

Nyt tammikuussa parannettu talon ilmanvaihtoa lisäämällä korvausilmaventtiilejä. Näiden säädöt vielä lähes "täysin auki" säädöissä, vaikka näissä omat termostaatit ovatkin. No mutta nyt huomataan, että kyllähän talo tarvitsee energiaa ja tämän repiminen tuosta nysästä kaivosta näkyy parametreissä. Niben logeista katsottuna Tammikuussa käyttöveteen ja energiaan kompuralla otettiin (tsiigattu taas Niben BF1:ltä):

Käyttöveteen vain kompressori = 29029-27402 = 162.7 kWh
Käyttöveteen mukaan lukien lisäys = 30708-29079= 162.9 kWh -> 162.9-162.7 = huimat 0.2 kWh legionellatapon lopuksi
Lämmitys vain kompressori = 95716-113728 = 1801.2 kWh

Nyt siis 120 metrisestä kaivosta otettu riippuen COPista reippaasti energiaa/m. Oletan, että tuo 120m ei ole kyllä kokonaan aktiivista. Täytyy katsastaa kaivon vesitilanne/aktiivisyvyys kun lumet sulaa.

Jos olisi pitemmän aikaa kunnon vilukelit, niin kyllähän tuo kaivo kylmenisi. 2017 tammikuuhun verrattaessa täytyy muistaa datakorruptiot, jotka sotkevat 01/2017 lukemia. Kuitenkin kovempaan testiin kaivo nyt viime kuussa on joutunut. Pumppu toimii ja torpassa lämmintä kuitenkin riittää.

Lisäys: käynnistyksiä 01/2018 5 kpl, parit legionellat ja 3 kpl jostain muusta. En jaksanut kahlata logeja läpi, jotain stupidoa varmaan pumppu tehnyt ja ajanut turhan tiukalla säädöllä lämpöä pattereille tjsp.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 05.02.18 - klo:18:36
Tässä testilogi , otan pidemmän kun rakennuskiireiltä ehtii.

Koneena on Nibe F1255 3-12kw INVERTER. Keruupiirinä 2X220 m vaakaputki silttimoreenissa.

Talo 160neliötä, huonekorkeus 2,60-3,20 2-taso ratkaisu loivassa rinteessä. Lattialämmitys kahdessa piirissä (Khh+sauna+pesu ja muu talo). Liitteenä kuva ja logi.

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 21.02.18 - klo:17:22
Nyt oli täällä seudulla kylmin yö pitkään aikaan. -21 oli maanpinnassa ja sopivasti oli tuo usb-tikku jäänyt nibetskiiin.
Nibe mittari näyttää -17.6 mutta se on noin 3.5 metrin korkeudella maanpinnasta pohjois-seinällä.

Maapiiri menee kylmäksi mutta aika äkkiä se palautuu normaaliin tilaan. Ei varmaan ole vielä optimitilassa kun marraskuussa 2017 asennettiin putket. Keväällä olisi tarkoitus tasoittaa maa kunnolla ja istuttaa joku vahva heinikko joka sitten jäätyessää ensi talvena muodostaisi suht. hyvän eristekannen kun ei tuota lunta vältämättä ole :D. Tosin onko tuolla sitten mitaan merkitystä niin se on eriasia :P.

Tyytyväinen systeemin kyllä olen. Coppi näyttää logintutkijassa hienolta :P. Todellinen varmaan alempana, en jaksanut asentaa kwh mittaria pelkästään pumpulle, ehkä joskus kun kerkiää :).

Tärkeintä on että sisälämpötila pysyy tuossa asteen sisällä ja nythän se on ollut luokkaa 22.5-21.5. Betonilaatta on luokkaa 120mm ja sen alla on 200mm stryroksia joten huomaa että ulkolämpötilan noustessa menee hetki ennenkuin lämpötasaantuu. Mutta ei ole ikävä vanhaa puulämmitystaloa .jossa näillä pakkasilla töistä kotiin tullessa oli se +17 ja illalla nukkumaan mennessä +23 :P.

Liitteenä logit ja kuvat.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 01.03.18 - klo:23:10
Aika monta kertaa vaan käynnistynyt vuorokauden aikana. Meillä tulee vajaa 2 kpl käynnistyksiä/vuorokausi ja nekin tällä kelillä johtuu Smart price adaptionista ja pörssisähkön hinnan heilahtelusta. :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 02.03.18 - klo:09:02
Lainaus käyttäjältä: Nopostan - 01.02.18 - klo:21:54
.. putkisto on 60-120 cm syvyydessä kun kallio tulee vastaa, rinnetontti.

Lainaus käyttäjältä: Nopostan - 21.02.18 - klo:17:22
Maapiiri menee kylmäksi mutta aika äkkiä se palautuu normaaliin tilaan. Ei varmaan ole vielä optimitilassa kun marraskuussa 2017 asennettiin putket. Keväällä olisi tarkoitus tasoittaa maa kunnolla ja istuttaa joku vahva heinikko joka sitten jäätyessää ensi talvena muodostaisi suht. hyvän eristekannen kun ei tuota lunta vältämättä ole :D. Tosin onko tuolla sitten mitaan merkitystä niin se on eriasia :P.
Maapiiri on mennyt vähän kylmäksi ilmeisesti siksi, että sitä ei ollut mahdollista saada riittävän syvälle.
Kylmä talvi ja mahdollinen lumen puute on vienyt roudan aika syvälle ja maa putken ympärillä on jäähtynyt turhan paljon.
Se vahva heinikko suojaamaan roudalta on hyvä ajatus.
Kaikki se mikä muodostaa jonkinlaisen lämpöeristeen maan pinnalle on hyvästä.

(https://www.cibsejournal.com/wp-content/themes/cibsejournal/images/2010-04/images/figure1(240x209).png) (https://www.cibsejournal.com/cpd/modules/2010-04/)
Maakeruupiiri, ns. vaakekeruu on syytä upottaa kunnolla routarajan alapuolelle.
Se vanha väittämä, että putkea ei saa asentaa liian syvälle, koska silloin voisi muodostua jopa ns. ikirouta, ei pidä paikkaansa.
On parempi, mitä syvemmälle putki upotetaan. Auringon lämpövaikutus menee syvällekin.
Graafi kuvaa maan lämpötiloja Englannissa.
Suomessakin vuodenaikojen vaihtelu näkyy maakerrosten lämpötiloissa samalla tavalla, kuin tuossa kuvassa; kuitenkin käyrästön keskipste on noin +5 C seutuvilla.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 03.03.18 - klo:12:22
Nyt on kolmas talvi menossa maalämmön kanssa ja ensimmäisen kerran tuli hieman huolia, tosin ovat osaltaan itseaiheutettuja.

1. Yläpohjaan puhallettiin täydennystä reilu 20cm jonka seurauksena menokäyrää saattoi pudottaa hieman -> 1-2 astetta, riippuen hieman ulkolämpötilasta.
2. Tänä talvena on ollut ensimmäisen kerran autotalli vapaana mopoista, jolloin se on ollut aktiivisessa autokäytössä. Nostin tallin lämmöt lähelle 18-astetta (laskee 15-asteeseen kovimmilla pakkasilla),
jotta rakkineet (tosin vain yksi kerrallaan) oikeasti sulavat ja kuivuvat, eivätkä vaan haudu kosteassa ilmassa, joten energiaa menee nyt enemmän kuin koskaan ennen.

-> Kovimman pakkasjakson aikaan kävi pumppu pari tuntia 100Hz:llä ja onnistui vetämään kaivon tulon 0-asteeseen. Antoteho oli tuolloin melkein 7kW ja ottoteho alle 2kW, joten n. 5kWatissa on meidän kaivon raja pysyä plussalla. Tuo ei ole aktiivimetriä kohden kuin alle 30W/m, mutta toisaalta alla oli +3500h jatkuvaa käyntiä (pl. legionella-ajojen jälkeiset nopeat torkut kolmen viikon välein).

Mikähän tilanne olisi ollut kauppiaan alkuperäisen energialaskelman mukaisen 119m kaivon kanssa...
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Kaltzu - 03.03.18 - klo:14:02
Omasta kohteesta saat varmaan osviittaa, sillä helmikuu ja talon  hiukan lisääntynyt energiantarve on pitänyt 120m  (aktiivi ei tarkasti tiedossa) kaivon tulon aika pitkälle miinuksella. Kunhan kerkeän niin paukuttelen luvut ilmoille. Uskon että keskiarvoisesti ollaan aika kylmän puolella kaivon tulon kanssa täällä..
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: euroshopperi - 03.03.18 - klo:19:21
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 03.03.18 - klo:12:22
Nyt on kolmas talvi menossa maalämmön kanssa ja ensimmäisen kerran tuli hieman huolia, tosin ovat osaltaan itseaiheutettuja.

1. Yläpohjaan puhallettiin täydennystä reilu 20cm jonka seurauksena menokäyrää saattoi pudottaa hieman -> 1-2 astetta, riippuen hieman ulkolämpötilasta.
2. Tänä talvena on ollut ensimmäisen kerran autotalli vapaana mopoista, jolloin se on ollut aktiivisessa autokäytössä. Nostin tallin lämmöt lähelle 18-astetta (laskee 15-asteeseen kovimmilla pakkasilla),
jotta rakkineet (tosin vain yksi kerrallaan) oikeasti sulavat ja kuivuvat, eivätkä vaan haudu kosteassa ilmassa, joten energiaa menee nyt enemmän kuin koskaan ennen.

-> Kovimman pakkasjakson aikaan kävi pumppu pari tuntia 100Hz:llä ja onnistui vetämään kaivon tulon 0-asteeseen. Antoteho oli tuolloin melkein 7kW ja ottoteho alle 2kW, joten n. 5kWatissa on meidän kaivon raja pysyä plussalla. Tuo ei ole aktiivimetriä kohden kuin alle 30W/m, mutta toisaalta alla oli +3500h jatkuvaa käyntiä (pl. legionella-ajojen jälkeiset nopeat torkut kolmen viikon välein).

Mikähän tilanne olisi ollut kauppiaan alkuperäisen energialaskelman mukaisen 119m kaivon kanssa...

Sähän olet nyt tuhlannut yli 70 m ylimitoitettuun kaivoon ja kauppiaat halveksii selän takana. Sulla on varmaan totaalinen osto morkkis, kun pitää tänne purkaa tuskaa. Mulla on vielä kovempi morkkis, kun tuli 150 m järjenvastaista ylimetriä ja vasta nyt menee kaivon tulo 0:n pintaan. Siellä se varmaan jossain kauppiaskandi nauraa tihuttaa kolleegoiden kanssa tuopin ääressä puhelinmyyjien kera aurinkorannikolla.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: euroshopperi - 03.03.18 - klo:19:34
Jäi vähän avoimeksi nuo huolet, että mitä ne sitten on. Epäilen vahvasti, että noihin torkkuihin on tullut häirintää, tai sitten alkanut pelottaa, että tuo tulon lämpö sittenkin jo lähenee nolla ja kesällä ei enää saakkaan +7-asteen tulolämpöä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 03.03.18 - klo:23:07
Tässä omasta Nibestä pari viikon pätkää lokitutkijasta, toinen tammikuulta pikkupakkasilta ja toinen helmikuulta kunnon pakkasjaksolta. Kaivo on suht viileä mutta lämpöä on riittänyt hyvin lähes ilman lisävastusta.

Mitäs muut on mieltä näistä?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: maalämmittää - 04.03.18 - klo:07:03
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 03.03.18 - klo:23:07
... Mitäs muut on mieltä näistä?

Hyvinhän tuo näyttää käyvän.

HAVAINTO : Lisäyksen kilowattitunnit näyttää nollaa.
Täällä näyttää arvot (versiolla x.x.29).
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 04.03.18 - klo:14:12
Lainaus käyttäjältä: euroshopperi - 03.03.18 - klo:19:34
Jäi vähän avoimeksi nuo huolet, että mitä ne sitten on. Epäilen vahvasti, että noihin torkkuihin on tullut häirintää, tai sitten alkanut pelottaa, että tuo tuli n lämpö sittenkin jo lähenee nolla ja kesällä ei enää saakkaan +7-asteen tulolämpöä.
Sori, viestini oli enemmän kuin epäselvä. Huoli on se kuinka vaikeata sekä pumpun että keruun mitoitus lopulta on, varsinkin saneerauskohteessa. Itselläni oli tavoitteena täysin överiksi vedetty täystehomitoitus, mutta noiden ensimmäisten kovien pakkasten lukemien perusteella näyttäisi siltä että jos ulkona lasksi nopeasti -29:iin niin keruu olis pakkasella ja pumppu todennäköisesti tarttis vastuksia avuksi. Taitaa tuo reiluhko lämpimän veden kulutus ja kv-esilämmitys hankaloittaa kuvioita, koska niin suuri osuus lämpöenergiasta tehdään hyvän hyötysuhteen alueella, jolloin vastaavasti kaivo rasittuu entistä enemmän.

Hetkeäkään en ole lisämetrejä katunut, mutta ihan hyvin tuntuu nuo lyhyemmätkin toimivan vrt. Kaltzu. Jospa lisädatan kerääntyessä päästäis jossain vaiheessa näkemään paljonko lisämetrit tai vastaavasti lämmitysveden lasku lopullisesti vaikuttavat, niin uudet maalämmittäjät/saneeraajat sais parempaa vertailupohjaa päätöksilleen.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: euroshopperi - 04.03.18 - klo:14:48
Mä olin kyllä ihan varma, että suret joko liian hienoa kaivoa, tai sitten suruissasi, että mopot joutuu nyt olemaan pakkasessa taivasalla. Tämän tyyppiset huolet on yleensä suurimpia, jos laittaa kauppiaan metreihin ylimääräistä liian kovalla kädellä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: jpk - 04.03.18 - klo:19:32
Pari kertaa on tullut vastaan sellainen omituisuus, että asteminuuttilukema hyppäsi yhtäkkiä toistasataa pykälää ylöspäin. Sain eilen napattua tilanteen logiin: oheisessa kuvasssa / logitiedostossa kahden käyttövesijakson jälkeen asteminuutit olivat vajonneet alle -500 asteen ja sitten Nibe pääsi puhkumaan lämmitystä ylöspäin. Klo 20:54 => 20:55 asteminuutit hypähtävät yllättäen n. 173 pykälää ylöspäin:  -558,9  =>  -385,9

Kone on siis Nibe F1255-12 ja ohjelmistoversio: 8218
Onkohan tuollaista ilmiötä tullut vastaan muualla   ...uuden softaversion vika?

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 04.03.18 - klo:19:53
Lainaus käyttäjältä: jpk - 04.03.18 - klo:19:32
Pari kertaa on tullut vastaan sellainen omituisuus, että asteminuuttilukema hyppäsi yhtäkkiä toistasataa pykälää ylöspäin. Sain eilen napattua tilanteen logiin: oheisessa kuvasssa / logitiedostossa kahden käyttövesijakson jälkeen asteminuutit olivat vajonneet alle -500 asteen ja sitten Nibe pääsi puhkumaan lämmitystä ylöspäin. Klo 20:54 => 20:55 asteminuutit hypähtävät yllättäen n. 173 pykälää ylöspäin:  -558,9  =>  -385,9

Kone on siis Nibe F1255-12 ja ohjelmistoversio: 8218
Onkohan tuollaista ilmiötä tullut vastaan muualla   ...uuden softaversion vika?
Olen nähnyt, kaverin 4-16 invertteripumppu johon mulla on Niben uplinkissä katseluoikeudet. Tuo liittynee jotenkin sähkövastusten käyttämiseen, sillä 20:54 oli lisäystä 3kW käytössä, mutta 20:55 ei enää ollenkaan ja samalla hetkellä ulkoinen menoanturi ylittää kolmella asteella pyyntilämpötilan.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 04.03.18 - klo:21:49
Lainaus käyttäjältä: maalämmittää - 04.03.18 - klo:07:03
HAVAINTO : Lisäyksen kilowattitunnit näyttää nollaa.
Täällä näyttää arvot (versiolla x.x.29).

No niinpä näkyy... :-\

Latasin version x.x.33 ja kun avaan kaikki logit kansiosta niin silloin näyttää lisäyksen kilowatit. Sitten kun otan DB-napilla lyhyemmän login niin häviää kilowatit lisäyksen osalta näkyvistä. Prosentit kyllä näkyy...
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 04.03.18 - klo:21:59
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 04.03.18 - klo:14:12
Hetkeäkään en ole lisämetrejä katunut, mutta ihan hyvin tuntuu nuo lyhyemmätkin toimivan vrt. Kaltzu. Jospa lisädatan kerääntyessä päästäis jossain vaiheessa näkemään paljonko lisämetrit tai vastaavasti lämmitysveden lasku lopullisesti vaikuttavat, niin uudet maalämmittäjät/saneeraajat sais parempaa vertailupohjaa päätöksilleen.

Meillä on näköjään aika lailla vertailukelpoiset talot/laitteistot paitsi kaivojen mitassa 40m eroa. Näkee selvästi mitä tuo lisämitta vaikuttaa kaivon lämpöön.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: maalämmittää - 04.03.18 - klo:22:44
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 04.03.18 - klo:21:49
No niinpä näkyy... :-\

Latasin version x.x.33 ja kun avaan kaikki logit kansiosta niin silloin näyttää lisäyksen kilowatit. Sitten kun otan DB-napilla lyhyemmän login niin häviää kilowatit lisäyksen osalta näkyvistä. Prosentit kyllä näkyy...

Laitoin tiedon logintutkija - ketjuun.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 04.03.18 - klo:22:52
Lainaus käyttäjältä: maalämmittää - 04.03.18 - klo:22:44
Laitoin tiedon logintutkija - ketjuun.

Ok, tänks! :)

Ajattelin etten osaa käyttää.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 04.03.18 - klo:23:04
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 04.03.18 - klo:21:59
Meillä on näköjään aika lailla vertailukelpoiset talot/laitteistot paitsi kaivojen mitassa 40m eroa. Näkee selvästi mitä tuo lisämitta vaikuttaa kaivon lämpöön.
Niinpä onkin, harmi vaan että mulla ei pumpussa ole energiamittaria, tää oli varmaan viimeisiä maahantulleita ei EM-malleja, joten vertailukelpoisen datan kerääminen on astetta hankalampaa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 04.03.18 - klo:23:15
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 04.03.18 - klo:23:04
Niinpä onkin, harmi vaan että mulla ei pumpussa ole energiamittaria, tää oli varmaan viimeisiä maahantulleita ei EM-malleja, joten vertailukelpoisen datan kerääminen on astetta hankalampaa.

No perhana, osui vaan niin lähelle asuinneliöt ja autotallikin.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 04.03.18 - klo:23:36
Tein reilu vuosi sitten omaan käyttöön hieman tuunatun version Timo Karhun loistavasta lokintutkijasta, yrityksenä lisätä invertteripumppailijoita kiinnostavia tuloksia. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166.0)
Silloin ei viritys kovin kummoista vastaanottoa saanut, mutta olisko nyt invertteripumppujen lisäännyttyä tuolla jollekin jotain käyttöä.

Esimerkki tältä tammikuulta:
The Original 1.2.33:
(https://i.imgur.com/OeBZsEf.png)

The lokinsotkija
(https://i.imgur.com/6VBdG7b.png)
Lisäyksiä:
+lepotaukojen min ja max ajat Keskiarvo ei oikein ole hyvä, sillä yksikin pidempi tauko peittää pumpulle myrkkyä olevan liian lyhyet tauot.
+käyttövesijaksojen määrä. Turhan usein tapahtuvat kv-jaksot eivät näy startteina, mutta saattavat sekoittaa Niben tehonohjausta.
+eroteltu käyttöveden teko ja lämmitys selkeästi toisistaan.
+normeeratut Bn.n/Wn.n lukemat, joita voi käyttää asetusten ja/tai keruun käytöksen vertailuun
+ paljon muuta pientä höttöä.

Bugeja on varmasti lukemattomia, mutta josko tästä olisi jollekin iloa niin täältä voi koittaa uusinta versiota https://1drv.ms/u/s!Al3XxEtyZMc5mF91j4JyIRHS8Chv (https://1drv.ms/u/s!Al3XxEtyZMc5mF91j4JyIRHS8Chv)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 05.03.18 - klo:17:30
Toimiiko tämä SQL kannalla?
Testatessa latasi 1%:n ja jumittui siihen.
Logintutkija 1.2.33 toimii SQL kannalla invertterikoneidenkin kanssa, lisäysestä en ole varma, kun oma on täysmitoitettu ja legionella ei ole käynyt vielä päällä ohjelman ollessa käytössä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 05.03.18 - klo:18:13
Lainaus käyttäjältä: Jerry68 - 05.03.18 - klo:17:30
Toimiiko tämä..
Kiinnitin huomiota keruun dt arvoon, joka oli suurimmillaan 8,2 K ja
keruun meno BT11, joka oli -8,7 C.
Laskin karkeasti mitoituksen:
Hirsitalo  ”Jerry68”   KEMPELE      (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Hirsitalo: Lattialämmitys, 21 C, 149 m2, 447 m3,      9,52 kW   28 426 kWh
YHTEENSÄ      9,5 kW   28 426 kWh
- Josta johtumisvuodot      7,82 kW   23 838 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,26 kW   3 402 kWh
- Josta vuotoilmat      0,44 kW   1 186 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +34 C max )   
• Kiinteistö,  149 m2,  447 m3    4,9 COP   9,13 kW   28 426 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,3 SCOP   9,7 kWh   33 226 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -696 kWh   0,20 kW   32 530 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   32 530 kWh
- Pumpulla tuotetaan       9,70 kW   32 530 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         32 530 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -35 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   7,7 kW   25 029 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         7 501 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         7 501 kWh
Tarvitaan 276 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,58 l/s.

Kaivo on 200 metrinen, ilmeisesti PEM40x2,4 putkituksella.
Kaivokierron painehäviö nousee turhan suureksi kovilla pakkasilla, kun pumppu käy noin 8 - 9 kW -teholla.
Siksi keruun delta kasvaa noinkin suureksi ja BT11 mittaa -8,7 C,
joka on ihan lähellä Niben hätäkatkaisuarvoa, joka on ilmeisesti -9 C.
Olisi ehkä hyväksi sallia sähkövastusten kytkeytyminen kovilla pakkasilla auttamaan pumppua.
...
Vaihdoin tulosteen uusien tietojen perusteella korjattuun.
Laskelman sisäneliöinä on kaikki seinien sisäpuolella olevat neliöt, joka on vähän enemmän, kuin huoneistoala.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.03.18 - klo:19:08
Aika kylmäksi näyttää Jerryllä vetävän kaivon. Itsellä noin 180 m2 lämmitettävää pinta-alaa, pienempi pumppu ja lyhyempi kaivo eikä silti noin kylmäksi ole mennyt. Eikä sähkövastusta ole kuitenkaan tarvittu kuin muutaman kerran pidemmän käyttövesijakson jälkeen yli 20 asteen pakkasella.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 05.03.18 - klo:19:14
Se käy ainoastaan silloin alhaalla, kuten käyrästä näkee, kun käyttöveden alalämpö putoaa erittäin alas ja veden lämmitys alkaa, samalla keruu pumpun tehon noustessa noin 25%:sta 100%:iin. Keruupiirin suodatin on just puhdistettu, mutta ei näemmä vaikuttanut. Mistähän tuo voisi johtua?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 05.03.18 - klo:19:20
Tuossa vielä edelliseltä päivältä. Keruu menee 0 > 100%, mutta vastaavaa ei tapahdu, mielestäni ainoastaan silloin, kun KV ala on luokkaa 10 astetta.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.03.18 - klo:19:21
Lainaus käyttäjältä: Jerry68 - 05.03.18 - klo:17:30
Toimiiko tämä SQL kannalla?
Testatessa latasi 1%:n ja jumittui siihen.

Samoin minulla jämähti 1% tietokannasta haettaessa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.03.18 - klo:19:39
Lainaus käyttäjältä: Jerry68 - 05.03.18 - klo:19:14
Se käy ainoastaan silloin alhaalla, kuten käyrästä näkee, kun käyttöveden alalämpö putoaa erittäin alas ja veden lämmitys alkaa, samalla keruu pumpun tehon noustessa noin 25%:sta 100%:iin. Keruupiirin suodatin on just puhdistettu, mutta ei näemmä vaikuttanut. Mistähän tuo voisi johtua?

Meillä myös tekee samaa mutta putoaa ainoastaan asteen verran ja nousee samalla tavalla kuin sinulla melkeen heti takaisin.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 05.03.18 - klo:19:42
Mikä softaversio sulla on?
Itse vaihdoin vanhemman 7998R3 version, kun Logintutkija ei toimi SQL-kannalla noilla uudemmilla.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 05.03.18 - klo:19:49
Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 05.03.18 - klo:18:13


Tarvitaan 296 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,63 l/s.

Kaivo on 200 metrinen, ilmeisesti PEM40x2,4 putkituksella.
Kaivokierron painehäviö nousee turhan suureksi kovilla pakkasilla, kun pumppu käy noin 8 - 9 kW -teholla.
Siksi keruun delta kasvaa noinkin suureksi ja BT11 mittaa -8,7 C,
joka on ihan lähellä Niben hätäkatkaisuarvoa, joka on ilmeisesti -9 C.
Olisi ehkä hyväksi sallia sähkövastusten kytkeytyminen kovilla pakkasilla auttamaan pumppua.


Tarkoittaako tuo 296 aktiivimetriä putkea vai kaivon syvyyttä?
Olettaisin, että vedessä olevaa putkea?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.03.18 - klo:19:49
Lainaus käyttäjältä: Jerry68 - 05.03.18 - klo:19:42
Mikä softaversio sulla on?
Itse vaihdoin vanhemman 7998R3 version, kun Logintutkija ei toimi SQL-kannalla noilla uudemmilla.

Uusin versio käytössä eli 8218R4.

Mulla toimii myös SQL-kannoilla paitsi lisäyksen kilowatit ei näy.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 05.03.18 - klo:19:51
Ootko ajanut sen LOG.SET tiedoston vai tuleeko oletus tiedot Nibeltä?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.03.18 - klo:19:55
Lainaus käyttäjältä: Jerry68 - 05.03.18 - klo:19:51
Ootko ajanut sen LOG.SET tiedoston vai tuleeko oletus tiedot Nibeltä?

Suoraan Nibeltä tulee...
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 05.03.18 - klo:20:00
Lainaus käyttäjältä: Jerry68 - 05.03.18 - klo:19:49
Tarkoittaako tuo 296 aktiivimetriä putkea vai kaivon syvyyttä?
Olettaisin, että vedessä olevaa putkea?
296 metriä tarkoittaa aktiivista poraussyvyyttä.
Vedessä olevaa putkea olisi silloin 2 x 296 m = 592 m.

Oletin laskelmassa talon ulkoseinien olevan 205 mm  lamellihirttä, ilman lisäeristystä.
Sen U -arvo on noin 0,55 - 0,60.
Jos rakenne onkin jotain muuta, on laskelma väärin.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 05.03.18 - klo:20:04
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 05.03.18 - klo:19:21
Samoin minulla jämähti 1% tietokannasta haettaessa.
sqlite toteutus puuttui näemmä kokonaan. Olen itse käyttänyt lähinnä PostgreSQL:n kautta.

Pistän illemmalla uuden version tuonne alkuperäiseen sotkija-ketjuun, niin pysyy tää ketju paremmin aiheessa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 05.03.18 - klo:20:25
Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 05.03.18 - klo:20:00

Oletin laskelmassa talon ulkoseinien olevan 205 mm  lamellihirttä, ilman lisäeristystä.
Sen U -arvo on noin 0,55 - 0,60.
Jos rakenne onkin jotain muuta, on laskelma väärin.

Kuvista katsottuna lamellihirsi 204 x 220
Kerrosala 160m2
Huoneistoala 139m2
Tilavuus 608m3

Tuon laskelman mukaanhan kaivo on totaalisesti liian pieni?
Meinasivat tehdä 180 metrisen, mutta halusin vähän päälle.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 05.03.18 - klo:20:38
Lokinsotkija v.0.09 jossa mukana sqlite tuki olis nyt saatavilla: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166.0)
Jos tuota ajaa samasta hakemistosta mistä Lokintutkija 1.2.33 niin ainakin ne logit mitä kokeilin tuntuis siirtyvän SQLiten yli ihan OK.

Jos tuota joku haluaisi oikeasti käyttää uusimpien softien kanssa, niin vois laittaa mulle vaikka joko yv:llä tai tänne liitteenä usb-tikulta lokitusta testattavaksi ja mielellään minuutin mittausvälillä.
Muutokset/korjaukset on sinällään helppoja, mutta mullla on itselläni custom LOG.SET käytössä, joten en helpolla saa testidataa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.03.18 - klo:20:46
Sotkija toimii. :)

Ja mukana myös pari lokia testiä varten.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 05.03.18 - klo:21:06
TaloLogger MySQL:llä ei toimi, jumii 1%:iin.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 05.03.18 - klo:21:09
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 05.03.18 - klo:19:55
Suoraan Nibeltä tulee...

Ilmeisesti ei kuitenkaan taloLoggerin MySQL kannasta?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 05.03.18 - klo:21:23
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 05.03.18 - klo:20:46
Sotkija toimii. :)
Ei pitäis olla näin yllättynyt, mutta olipa mukava yllätys että se toimii  :) Nythän olis jonkunmoinen standardoitu tapa vertailla esim. keruun pituuksien vaikutusta noilla Bn.n/Wn.n lukemilla.
Tuntuis toimivan ok noilla esimerkkilokeillasikin, kiitos niistä.

Otin omista kannoista samalla aikaväliltä otoksen mitä sun kuvassakin oli, näkyyhän siinä hieman eroja:
(https://i.imgur.com/EW20TEZ.png)
Huom! Käyttöveden Smart control kokeilut ja yläpohjan lisäpuhallus ja siitä seurannut käyrän hiominen juuri lokin aikaväliin hieman vääristävät tuloksia.

Olen hieman yrittänyt taustatöinä keräillä mittauksista tietoja invertteripumpun COP:in käyttäytymisestä ja ainakin omat mittaukset puoltavat sitä että höyrystimen ja lauhduttimen lämpötilojen lisäksi tarvitaan mukaan komprossorin taajuus. Ainakin omalle pumpulleni pystyn jollain tarkkuudella ennustamaan hyötysuhteen käytöksen jos tiedossa on toimintapiste esim. B1.0/W30.0 ja lämmityksen keskimäärinen taajuus @50Hz. Te joilla on energiamittaus pumpussa ja olis vielä Nibelle oma sähkömittari olisitte erittäin hyödyllisiä tiedontuottajia. Olishan se hauska saada jonkunlainen koti-COP estimaatti tuohon lokinsotkijankin näyttöön, varsinkin kun ainakaan oma pumppuni ei oikein seuraa lokintutkijan arviota vaan hyötysuhde hieman laskee taajuuden kasvaessa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 05.03.18 - klo:21:32
Lainaus käyttäjältä: Jerry68 - 05.03.18 - klo:21:06
TaloLogger MySQL:llä ei toimi, jumii 1%:iin.
Mun täytyi kommentoida etenemisen piirtäminen pois, koska Postgresql (psql) ei tue tapaa miten se on toteutettu, sori siitä.
Mutta MySQL ja Postgres toteutus sotkijassa käyttävät täysin samoja hakuja, joten onhan sulla loginsotkija.asetukset
tiedostossa kenttien nimet oikein? Kokeile ensin lyhyellä aikavälillä, sillä haku+analyysi ottavat aikansa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.03.18 - klo:21:52
Lainaus käyttäjältä: Jerry68 - 05.03.18 - klo:21:09
Ilmeisesti ei kuitenkaan taloLoggerin MySQL kannasta?

No ei, ihan manuaalisesti tikulla. Mietinkin jo että puhutaanko samasta asiasta... :-\
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.03.18 - klo:22:06
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 05.03.18 - klo:21:23
Ei pitäis olla näin yllättynyt, mutta olipa mukava yllätys että se toimii  :) Nythän olis jonkunmoinen standardoitu tapa vertailla esim. keruun pituuksien vaikutusta noilla Bn.n/Wn.n lukemilla.
Tuntuis toimivan ok noilla esimerkkilokeillasikin, kiitos niistä.

Otin omista kannoista samalla aikaväliltä otoksen mitä sun kuvassakin oli, näkyyhän siinä hieman eroja:
(https://i.imgur.com/EW20TEZ.png)
Huom! Käyttöveden Smart control kokeilut ja yläpohjan lisäpuhallus ja siitä seurannut käyrän hiominen juuri lokin aikaväliin hieman vääristävät tuloksia.

Käynnistysten määrän eron selittää Smart Price Adaption, viime viikkoina on hinnat pomppinu aika lailla arkisin. Aamulla sähkön kallistuessa kone pysähtyy joskus kaksikin kertaa.

Miksihän sinulla tuo BT10 maksimi on noin korkealla käynyt vaikka kone ei ole pysähtynyt kertaakaan?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 05.03.18 - klo:22:24
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 05.03.18 - klo:22:06
Miksihän sinulla tuo BT10 maksimi on noin korkealla käynyt vaikka kone ei ole pysähtynyt kertaakaan?
Hyvin bongattu, näyttäis bugilta Niben päässä:
(https://i.imgur.com/3JFg8VP.png)
Sama piikki on läsnä myös nibeuplink.com:in kautta katseltaessa. Noi on harmillisia, sillä tekevät MIN ja MAX arvojen seurannasta hankalaa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 05.03.18 - klo:22:41
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 05.03.18 - klo:21:32
Mun täytyi kommentoida etenemisen piirtäminen pois, koska Postgresql (psql) ei tue tapaa miten se on toteutettu, sori siitä.
Mutta MySQL ja Postgres toteutus sotkijassa käyttävät täysin samoja hakuja, joten onhan sulla loginsotkija.asetukset
tiedostossa kenttien nimet oikein? Kokeile ensin lyhyellä aikavälillä, sillä haku+analyysi ottavat aikansa.

En löytänyt muuta eroa Logintutkijan tiedostoon, kuin tämän: tietokanta_arvo_CS=Calculated Supply Temperature S1
Logintutkijassa se on: tietokanta_arvo_CS=CalcSupply
Kokeilin muuttaa samaksi, kuin tutkijassa, mutta ei ollut apua. Joitain rivejä sotkijassa ei ollut ollenkaan, joita tutkijassa oli.
Sotkija jää ikään kuin lukemaan tietokantaa, siinä edistymättä.

Edit, "tomppeli".:
Liitin tähän mitotuslaskelman PDF -tulosteen.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 05.03.18 - klo:23:03
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 05.03.18 - klo:20:46
Sotkija toimii. :)

Ja mukana myös pari lokia testiä varten.

Sulla on muuten Niben lämmönjakopumpun automaattinen nopeudensäätö aikamoisessa jojossa:
(https://i.imgur.com/TWvrE4Y.png)

ja hieman zoomattuna:
(https://i.imgur.com/CiHazXa.png)

Noiden pitäis automaattisäädöllä näyttää tältä:
(https://i.imgur.com/4KE2Eko.png)

En ole tuota nähnytkään enää uudemmille softille, vanhemmat sai helposti värähtelemään jos lauhduttimelle menevä vesi muuttui äkisti. Niben lauhduttimen delta-automatiikka on lievästi sanoen jännä. Jos mitoituslämpötilaan -29 asetat tavoitedeltaksi 7.0-astetta, niin pumppu pienentää tuota deltaa tasaisesti kunnes minimilämmitystarpeen aikaan se lähenee n. neljää astetta. Mutta tuota deltan muutosta ei tehdä ulkolämpötilan mukaan vaan lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan mukaan. Teillä näyttää pumpun paluu reagoivan nopeasti menolämpötilan muutoksiin jolloin nopeudensäätö lähtee helposti tuohon holtittomaan värähtelyyn.

Tuo värähtelyn ja monta muutakin etua sai konffaamalla LJ-pumpun nopeusasetukset sitten että laittaa halutuksi deltaksi pienimmän mahdollisen lukeman (olikohan +2-astetta) ja mitoituslämpötilaksi suurimman mahdolliset (olikohan toi +20-astetta) ja sitten LJ-pumpun maksimia rajoittamalla säätää deltan pakkasilla haluamakseen tai voi olla ettei maksimia tarvitse edes ilman varaajaa rajoittaa, jos vaan lämmitysjärjestelmässä riittää luovutusta (paluun lämpö ei nouse liikaa) eikä putket/tukit rupea suhisemaan suurilla virtauksella.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.03.18 - klo:23:24
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 05.03.18 - klo:23:03
Sulla on muuten Niben lämmönjakopumpun automaattinen nopeudensäätö aikamoisessa jojossa:

...

En ole tuota nähnytkään enää uudemmille softille, vanhemmat sai helposti värähtelemään jos lauhduttimelle menevä vesi muuttui äkisti. Niben lauhduttimen delta-automatiikka on lievästi sanoen jännä. Jos mitoituslämpötilaan -29 asetat tavoitedeltaksi 7.0-astetta, niin pumppu pienentää tuota deltaa tasaisesti kunnes minimilämmitystarpeen aikaan se lähenee n. neljää astetta. Mutta tuota deltan muutosta ei tehdä ulkolämpötilan mukaan vaan lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan mukaan. Teillä näyttää pumpun paluu reagoivan nopeasti menolämpötilan muutoksiin jolloin nopeudensäätö lähtee helposti tuohon holtittomaan värähtelyyn.

Tuo värähtelyn ja monta muutakin etua sai konffaamalla LJ-pumpun nopeusasetukset sitten että laittaa halutuksi deltaksi pienimmän mahdollisen lukeman (olikohan +2-astetta) ja mitoituslämpötilaksi suurimman mahdolliset (olikohan toi +20-astetta) ja sitten LJ-pumpun maksimia rajoittamalla säätää deltan pakkasilla haluamakseen tai voi olla ettei maksimia tarvitse edes ilman varaajaa rajoittaa, jos vaan lämmitysjärjestelmässä riittää luovutusta (paluun lämpö ei nouse liikaa) eikä putket/tukit rupea suhisemaan suurilla virtauksella.

No sepäs värähtelee!!

Saisko tuon viimeisen kappaleen sillee insinöörin varmalla kielellä. Lähinnä mistä valikoista nuo nopeusasetukset löytyy?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 06.03.18 - klo:00:36
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 05.03.18 - klo:23:24
Saisko tuon viimeisen kappaleen sillee insinöörin varmalla kielellä. Lähinnä mistä valikoista nuo nopeusasetukset löytyy?

Lämmönjakojärjestelmän pumpun nopeus säätyy Nibeissä näin:
Huolto menu:
5.1.11
kiertovesipumpun nopeus ->
Käyttötila -> auto
korkein sallittu nopeus -> haluttu prosentti jos 100% on liikaa

5.1.14 Virtausaset. lämmitysjärj.
-> oletuksena patteri, pat+lattialämmitys ja lattialämmitys, jotka ovat vain esivalintoja 15C, 12C ja 7C.
Asettamalla oma aset. > dt MUT:ssa 1.0 ja MUT +20.0 pitää Nibe lauhdutindeltan minimissään niin kauan kunnes lauhdutinpumpun nopeus saavuttaa sallitus maksiminopeuden. Käytännössä tästä seuraa n. 4-asteen delta, eikä automaattisäätö missään olosuhteissa käytä pienempää deltaa.

Se että mikä on optimaalinen virtaus lämmitysjärjestelmän kannalta on aika monimuuttujainen optimointitehtävä. Meillä ohuet lattialämmitysputket ovat esteenä ja liian kovalla virtausnopeudella rupeaa paluuveden lämpötila nousemaan huonontaen hyötysuhdetta. Jos lämmönsiirtökykyä on lattialämmityksessä tai pattereissa riittävästi niin periaatteessa mitä pienempää lauhdutindeltaa pystyy pitämään niin sitä matalampi on lauhduttimen keskilämpötila ja samalla hyötysuhde parempi. Säätämisen tekee se hankalaksi että virtausnopeutta muuttaessa joutuu todennäköisesti samalla säätämään lämmityskäyrää, joten ihan laakista tuota virtausta harvoin saa optimiinsa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 06.03.18 - klo:19:25
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 06.03.18 - klo:00:36
Lämmönjakojärjestelmän pumpun nopeus säätyy Nibeissä näin:
Huolto menu:
5.1.11
kiertovesipumpun nopeus ->
Käyttötila -> auto
korkein sallittu nopeus -> haluttu prosentti jos 100% on liikaa

5.1.14 Virtausaset. lämmitysjärj.
-> oletuksena patteri, pat+lattialämmitys ja lattialämmitys, jotka ovat vain esivalintoja 15C, 12C ja 7C.
Asettamalla oma aset. > dt MUT:ssa 1.0 ja MUT +20.0 pitää Nibe lauhdutindeltan minimissään niin kauan kunnes lauhdutinpumpun nopeus saavuttaa sallitus maksiminopeuden. Käytännössä tästä seuraa n. 4-asteen delta, eikä automaattisäätö missään olosuhteissa käytä pienempää deltaa.

Annoin 5.1.11 valikossa olla ne arvot mitkä olikin:
- lämmitys auto
- nopeus odotustilassa 30%
- käyttövesi auto
- korkein sallittu nopeus 100%

Muutin 5.1.14 valikossa arvoja seuraavasti:
- tehdasasetus oli lattialämmitys ja -25.0 MUT oC
- oma asetus 7.0 dt MUT --> 1.0 dt MUT
- oma asetus -25.0 MUT oC --> 20.0 MUT oC

Katsotaan päivän parin päästä miten loki/käyrät ovat muuttuneet. :)

Edit. Niin ja kiitos ohjeista.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 07.03.18 - klo:20:59
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 06.03.18 - klo:19:25
Katsotaan päivän parin päästä miten loki/käyrät ovat muuttuneet. :)

No eipä tuo värähtely hävinnyt, ehkä vähän parempi mutta ei hyvä.

Liitteenä loki ennen muutoksia (18030501.log) ja muutoksen jälkeen (18030602.log).

E. Ja muutokset tehty 6.3. klo 19:20
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 07.03.18 - klo:21:19
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 07.03.18 - klo:20:59
No eipä tuo värähtely hävinnyt, ehkä vähän parempi mutta ei hyvä.
Kummasti kyllä värähtelee ja vielä merkillisemmän tilanteesta tekee se että pahimman värähtelyn aikaan on lokien mukaan lauhdutinpumpun nopeus vakio,
eli tämä ei ole automaattisesti nopeudensäädöstä johtuva tilanne mitä oletin tai sitten pumpun nopeudenvaihdokset tehdään niin nopeasti että minuutin välein
lokittaessa näyttäisi nopeus pysyvän vakiona.

Kts. esim. 7.3. 00:40 alkava tilanne: pumppu käy täysilla kierroksilla ja sekä keruun että lauhduttimen pumput on 100%:lla. Silti menovesi rupeaa humppaamaan
asteen amplitudilla 33.7 +- 1.0. Enpä ole moista tilannetta ennen nähnyt. Ja koska ilmiötä tapahtuu myös pienemmillä kierroksilla, niin tuosta kannattanee olla
yhteydessä pumpun asentaneeseen firmaan, ettei ole kyse jostain vakavammasta.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 07.03.18 - klo:22:29
Kumma kyllä mistä tuo värähtely saa alkunsa. Esim. eilen ja tänä iltana klo 18 maissa värähtely on alkanut kuin tyhjästä, tietäs vaan mikä sen on saanut aikaan...? :o
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 07.03.18 - klo:23:30
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 07.03.18 - klo:22:29
Kumma kyllä mistä tuo värähtely saa alkunsa. Esim. eilen ja tänä iltana klo 18 maissa värähtely on alkanut kuin tyhjästä, tietäs vaan mikä sen on saanut aikaan...? :o
Yksi mahdollisuus mikä tuli mieleen on Smart Price adaption, se vois tehdä nopeita muutoksia pyyntiin joka vois toimia laukaisimena värähtelylle? Käyristä ei moinen osunut suoraan silmään,
mutta tuon vaikutus olisi helppo kokeilla ottamalla hetkeksi smart price adaption pois päältä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 08.03.18 - klo:14:15
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 07.03.18 - klo:23:30
Yksi mahdollisuus mikä tuli mieleen on Smart Price adaption, se vois tehdä nopeita muutoksia pyyntiin joka vois toimia laukaisimena värähtelylle? Käyristä ei moinen osunut suoraan silmään,
mutta tuon vaikutus olisi helppo kokeilla ottamalla hetkeksi smart price adaption pois päältä.

Tuo sama tuli mieleen eilen kun mietin mitä eroa esim. sinun pumppuusi on. Ajattelin ottaa sen pois päältä tänä iltana ja katsoa huomenna illalla onko sillä mitään vaikutusta.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 09.03.18 - klo:20:42
Eipä ole värähtelyyn syynä ainakaan Smart Price Adaption. Laitoin sen pois päältä eilen (8.3.) noin klo 16:30 ja takaisin päälle tänään (9.3.) noin klo 19:30. Liitteenä kuva ja lokit.

Lokeja olen kerännyt tammikuun alkupäiviltä asti ja värähtely on ollut samanlainen siitä asti ja tod. näk. myös koneen ensimmäisestä käynnistyksestä viime marraskuulta asti. Värähtelyn suuruus näyttää olevan kokoajan suunnilleen sama, 2,5...3 astetta. Siis sillon kun se pääsee kunnolla vauhtiin.

Voisiko värähtelyn alkuunpanija olla joku säätötekninen juttu eli vika softassa, anturissa tai pumpussa? Vai voiko pelkkä lattiakierto (pituus tms.) saada aikaan värähtelyn? :-\
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 09.03.18 - klo:21:20
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 09.03.18 - klo:20:42
Lokeja olen kerännyt tammikuun alkupäiviltä asti ja värähtely on ollut samanlainen siitä asti ja tod. näk. myös koneen ensimmäisestä käynnistyksestä viime marraskuulta asti. Värähtelyn suuruus näyttää olevan kokoajan suunnilleen sama, 2,5...3 astetta. Siis sillon kun se pääsee kunnolla vauhtiin.

Voisiko värähtelyn alkuunpanija olla joku säätötekninen juttu eli vika softassa, anturissa tai pumpussa? Vai voiko pelkkä lattiakierto (pituus tms.) saada aikaan värähtelyn? :-\
On kyllä mielenkiintoinen, eipä tuossa värähtelyn alkupisteessä esim. 7.3. 17:00- mitään selvää syytä silmiin osu. Täytyi lisätä lokinsotkijaan pumppujen nopeudet ->v0.11 :)
Samoin värähtely jatkuu kv-jakson jälkeisellä lämmitysjaksolla samaan malliin.

(https://i.imgur.com/NaGWMR0.png)
Minkälainen kytkentä teillä on käytössä? Oletin että Nibe ajaa suoraan lattiaan ilman varaajaa, mutta onko järjestelmässä ulkoinen (automaattisesti säätyvä) kiertovesipumppu?
Tai onko lattiapiireissä toimilaitteita? Tuo värähtelyn taajuus näyttää hämmentävästi samalta mitä meillä tapahtuu kun Wehofloorin toimilaitteet rupeavat jumppaamaan rajatilanteissa virtausta päälle ja pois.

Itse olen saanut aikoinaan värähtelyn aikaiseksi johtuen varaajalta lattiaan lähtevän veden shunttauksesta ja kv-esilämmityksestä. Saunan jälkeen saattaa varaajassa olla 18-asteista vettä pohjalla ja samaan aikaa lattiasta palaa 26-asteinen. Nyt jos shunttia liikuttaa (ohjelmallisesti) liian nopeasti niin Nibelle lauhduttimelle menevä vesi seilaa 26- ja 18-asteen välillä ja niin isot muutokset oli myrkkyä automaattiselle säädölle.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 09.03.18 - klo:21:34
Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 05.03.18 - klo:18:13
Kiinnitin huomiota keruun dt arvoon, joka oli suurimmillaan 8,2 K ja
keruun meno BT11, joka oli -8,7 C.
Laskin karkeasti mitoituksen:
Hirsitalo  ”Jerry68”   KEMPELE      (Pohjois-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Hirsitalo: Lattialämmitys, 21 C, 149 m2, 447 m3,      9,52 kW   28 426 kWh
YHTEENSÄ      9,5 kW   28 426 kWh
- Josta johtumisvuodot      7,82 kW   23 838 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,26 kW   3 402 kWh
- Josta vuotoilmat      0,44 kW   1 186 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +34 C max )   
• Kiinteistö,  149 m2,  447 m3    4,9 COP   9,13 kW   28 426 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   4,3 SCOP   9,7 kWh   33 226 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -696 kWh   0,20 kW   32 530 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   32 530 kWh
- Pumpulla tuotetaan       9,70 kW   32 530 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         32 530 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         9,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         9,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -35 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   7,7 kW   25 029 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         7 501 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         7 501 kWh
Tarvitaan 276 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,58 l/s.

Kaivo on 200 metrinen, ilmeisesti PEM40x2,4 putkituksella.
Kaivokierron painehäviö nousee turhan suureksi kovilla pakkasilla, kun pumppu käy noin 8 - 9 kW -teholla.
Siksi keruun delta kasvaa noinkin suureksi ja BT11 mittaa -8,7 C,
joka on ihan lähellä Niben hätäkatkaisuarvoa, joka on ilmeisesti -9 C.
Olisi ehkä hyväksi sallia sähkövastusten kytkeytyminen kovilla pakkasilla auttamaan pumppua.
...
Vaihdoin tulosteen uusien tietojen perusteella korjattuun.
Laskelman sisäneliöinä on kaikki seinien sisäpuolella olevat neliöt, joka on vähän enemmän, kuin huoneistoala.

Huoneistoalasta vajaa 20m2 (kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna) on sähköisellä lattialämmityksellä.

Paljonko kaivosta saadaan tehoa irti metriä kohden yleensä?

Liitteenä näin pikkupakkasilta dataa, jossa ei ole noita negatiivisia piikkejäkään.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 09.03.18 - klo:21:56
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 09.03.18 - klo:21:20
Minkälainen kytkentä teillä on käytössä? Oletin että Nibe ajaa suoraan lattiaan ilman varaajaa, mutta onko järjestelmässä ulkoinen (automaattisesti säätyvä) kiertovesipumppu?
Tai onko lattiapiireissä toimilaitteita? Tuo värähtelyn taajuus näyttää hämmentävästi samalta mitä meillä tapahtuu kun Wehofloorin toimilaitteet rupeavat jumppaamaan rajatilanteissa virtausta päälle ja pois.

Itse olen saanut aikoinaan värähtelyn aikaiseksi johtuen varaajalta lattiaan lähtevän veden shunttauksesta ja kv-esilämmityksestä. Saunan jälkeen saattaa varaajassa olla 18-asteista vettä pohjalla ja samaan aikaa lattiasta palaa 26-asteinen. Nyt jos shunttia liikuttaa (ohjelmallisesti) liian nopeasti niin Nibelle lauhduttimelle menevä vesi seilaa 26- ja 18-asteen välillä ja niin isot muutokset oli myrkkyä automaattiselle säädölle.

Ei ole varajaa vaan Nibeltä suoraan lattiaan eikä ole ulkoista kiertovesipumppuakaan. Kaikki pumput yms. on Niben kuorien sisällä. Toimilaitteet on jakotukeissa makuuhuoneissa, olohuoneessa, keittiössä, kodinhoitohuoneessa ja autotallissa. Muut käsisäädöillä jotka ovat auki kaikki. Lisäksi toimilaitteita ohjaavat huonetermostaatit on käännetty maksimille paitsi yhdessä makuuhuoneessa ja autotallissa.

Tuo värähtely ei näytä johtuvan käyttövedestä. Niikuin sanoit käyttövesijakso ei näytä vaikuttavan värähtelyyn millään tavalla vaan se jatkuu samalla tavalla kv-jakson jälkeenkin. Kumpi tuossa muuten saa aikaan kumman, lämpötilan värähtely lämmönjakopumpun värähtelyn vai toisinpäin?

E. Ja kun katselin lokeja lisää niin värähtelyn taajuus on ollut kokoajan sama, noin 7 min.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 09.03.18 - klo:22:12
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 09.03.18 - klo:21:56
Ei ole varajaa vaan Nibeltä suoraan lattiaan eikä ole ulkoista kiertovesipumppuakaan. Kaikki pumput yms. on Niben kuorien sisällä. Toimilaitteet on jakotukeissa makuuhuoneissa, olohuoneessa, keittiössä, kodinhoitohuoneessa ja autotallissa. Muut käsisäädöillä jotka ovat auki kaikki. Lisäksi toimilaitteita ohjaavat huonetermostaatit on käännetty maksimille paitsi yhdessä makuuhuoneessa ja autotallissa.

Tuo värähtely ei näytä johtuvan käyttövedestä. Niikuin sanoit käyttövesijakso ei näytä vaikuttavan värähtelyyn millään tavalla vaan se jatkuu samalla tavalla kv-jakson jälkeenkin. Kumpi tuossa muuten saa aikaan kumman, lämpötilan värähtely lämmönjakopumpun värähtelyn vai toisinpäin?
Ainakin omissa kokeiluissani alkuperäinen värähtelyyn lähtö tapahtui ulkoisesta herätteestä, mutta Nibellä kesti kauan toipua siitä. Sinuna kokeilisin pistää loputkin termarit maksimille, varsinkin autotalli oletettavan isona piirinä saattaisi tuota aiheuttaa jos toimilaite on samanlainen kuin meillä, eli ei puhdas hystereesiohjattu vaan PWM-tyyppinen on/off versio.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: peki - 09.03.18 - klo:22:19
Kummalla puolella tuossa pumpussa on tuo lämmönjaon pumppu, meno- vai tuloputkessa?
Onko lämmityspiiri ilmattu kunnolla?
Minä kokeilisin sulkea jokaisen tukin vuoronperään jos niissä on sulut tai termareista sitten.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 09.03.18 - klo:22:24
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 09.03.18 - klo:22:12
Ainakin omissa kokeiluissani alkuperäinen värähtelyyn lähtö tapahtui ulkoisesta herätteestä, mutta Nibellä kesti kauan toipua siitä. Sinuna kokeilisin pistää loputkin termarit maksimille, varsinkin autotalli oletettavan isona piirinä saattaisi tuota aiheuttaa jos toimilaite on samanlainen kuin meillä, eli ei puhdas hystereesiohjattu vaan PWM-tyyppinen on/off versio.

Toimilaitteille on Wirsbo säätimet ja toimilaitteet on myös Wirsbota joista osa hajottuaan korvattu Uponorilla. Voiko toimilaitteet ottaa kokonaan irti? Eikös silloin venttiili jakotukissa ole täysin auki?

Jos haluaa pitää autotallissa matalampaa lämpötilaa kuin asuintiloissa niin silloinhan termostaattia ei voi kääntää maksimille. Ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin värähtely tai autotallin lämmön nostaminen? Olettaen että tallin termostaatti/toimilaite saa aikaan värähtelyn...
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 09.03.18 - klo:22:33
Lainaus käyttäjältä: peki - 09.03.18 - klo:22:19
Kummalla puolella tuossa pumpussa on tuo lämmönjaon pumppu, meno- vai tuloputkessa?
Onko lämmityspiiri ilmattu kunnolla?
Minä kokeilisin sulkea jokaisen tukin vuoronperään jos niissä on sulut tai termareista sitten.

Lämmityspiiri on ilmattu kun pumppu asennettiin ja mitä seurasin silloin käyttöönottoa vierestä niin ilmaus tehtiin kunnolla. Laskettiin pitkään vettä vaikka ilmaa ei enää tullutkaan havaittavasti.

Lämmönjaon pumppu on asennusohjeen mukaan paluulinjassa.

https://www.nibe.fi/nibedocuments/24314/331299-4.pdf
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: peki - 09.03.18 - klo:22:43
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 09.03.18 - klo:22:24
Toimilaitteille on Wirsbo säätimet ja toimilaitteet on myös Wirsbota joista osa hajottuaan korvattu Uponorilla. Voiko toimilaitteet ottaa kokonaan irti? Eikös silloin venttiili jakotukissa ole täysin auki?

Jos haluaa pitää autotallissa matalampaa lämpötilaa kuin asuintiloissa niin silloinhan termostaattia ei voi kääntää maksimille. Ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin värähtely tai autotallin lämmön nostaminen? Olettaen että tallin termostaatti/toimilaite saa aikaan värähtelyn...
Wirsbon voi ottaa huoletta irti. Termarin poisto avaa neulavenan. Uponorista en tiedä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 09.03.18 - klo:22:46
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 09.03.18 - klo:22:24
Toimilaitteille on Wirsbo säätimet ja toimilaitteet on myös Wirsbota joista osa hajottuaan korvattu Uponorilla. Voiko toimilaitteet ottaa kokonaan irti? Eikös silloin venttiili jakotukissa ole täysin auki?

Jos haluaa pitää autotallissa matalampaa lämpötilaa kuin asuintiloissa niin silloinhan termostaattia ei voi kääntää maksimille. Ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin värähtely tai autotallin lämmön nostaminen? Olettaen että tallin termostaatti/toimilaite saa aikaan värähtelyn...
Tallin piirin virtaus kannattaa säätää siten että huippupakkasilla sisälämpö pysyy haluttuna, mutta jos sinne menee sama lämmitysvesi kuin muualle taloon (niinkuin meilläkin menee) niin sisälämpö nousee ulkolämpötilan mukana lähemmäs asuintilojen lämpöjä. Yritin itsekin ennen leikata termareilla varaston ja tallin, jotka ovat samassa piirissä kuin muu talo, lämmöt aina vain 15-asteeseen mutta niin kauan kun lämmitykseen ja käyttöveteen menee n. 3000kWh vuodessa ei tuo kikkailu oikein kannata.

Lämmityskäyrän ja eri lattiapiirien virittämisen mantraa on täällä foorumilla hoettu usein, mutta totuus on että mlp toimii parhaiten silloin kun normaalitilanteessa on kaikki piirit auki ja termostaatteja käytetään vain tilapäisten lisälämmönlähteiden aiheuttaman ylilämmityksen (takka, vieraat, peli-pc) leikkaamiseen. Tämä operaatio ottaa oman aikansa, mutta sitten kun kaikissa tiloissa on toisiinsa nähden lämmöt halutusti kohdillaan, eikä sisälämpötila muutu ulkolämpötilan mukana voi seuraavat kymmenet vuodet vaan vihellellä tyytyväisenä :)

Lainaus käyttäjältä: peki - 09.03.18 - klo:22:43
Wirsbon voi ottaa huoletta irti. Termarin poisto avaa neulavenan. Uponorista en tiedä.
Jos noi uponorit on tullu hajonneiden wirsbojen tilalle niin olettais niiden toimivan samalla lailla, irti vaan.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: peki - 09.03.18 - klo:23:03
Tuon värähtelyn taajuus sopisi aika hyvin termarin sulkeutumisaikaan?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 09.03.18 - klo:23:18
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 09.03.18 - klo:22:46
Tallin piirin virtaus kannattaa säätää siten että huippupakkasilla sisälämpö pysyy haluttuna, mutta jos sinne menee sama lämmitysvesi kuin muualle taloon (niinkuin meilläkin menee) niin sisälämpö nousee ulkolämpötilan mukana lähemmäs asuintilojen lämpöjä. Yritin itsekin ennen leikata termareilla varaston ja tallin, jotka ovat samassa piirissä kuin muu talo, lämmöt aina vain 15-asteeseen mutta niin kauan kun lämmitykseen ja käyttöveteen menee n. 3000kWh vuodessa ei tuo kikkailu oikein kannata.

Lämmityskäyrän ja eri lattiapiirien virittämisen mantraa on täällä foorumilla hoettu usein, mutta totuus on että mlp toimii parhaiten silloin kun normaalitilanteessa on kaikki piirit auki ja termostaatteja käytetään vain tilapäisten lisälämmönlähteiden aiheuttaman ylilämmityksen (takka, vieraat, peli-pc) leikkaamiseen. Tämä operaatio ottaa oman aikansa, mutta sitten kun kaikissa tiloissa on toisiinsa nähden lämmöt halutusti kohdillaan, eikä sisälämpötila muutu ulkolämpötilan mukana voi seuraavat kymmenet vuodet vaan vihellellä tyytyväisenä :)

Eli tallin venttiiliin kannattaa laittaa käsisäätö ja hioa sillä lämpötila talliin halutuksi. Se on totta kyllä ettei tallin lämpötilan nosto rahallisesti paljoa tunnu. Meidän tönön kokonaissähkökulutus näyttäisi asettuvan noin 8500 kWh/vuosi. Ennen meni 22500 kWh/vuosi.

Olet siis säätänyt huonetermostaatit muutaman asteen normaalia huoneenlämpöä korkeammalle?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 09.03.18 - klo:23:21
Lainaus käyttäjältä: peki - 09.03.18 - klo:23:03
Tuon värähtelyn taajuus sopisi aika hyvin termarin sulkeutumisaikaan?

Täytyy huomenna illalla katsoa mitä vaikutusta värähtelyyn on makuuhuoneen ja autotallin termostaateilla/toimilaitteilla. Kunhan ensin selviää kiky-päivästä. ::)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: euroshopperi - 09.03.18 - klo:23:24
Saisiko tuollaisella hystereesiä autotalliin. Ja onko tuosta värähtelystä siis haittaa? Jos tuo sana värähtely nyt on oikea tässä, kun taajuus on lähempänä 0:aa, kuin 1:tä.

https://www.pedeled.fi/Saeaedettaevae-termostaatti-12V
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 09.03.18 - klo:23:29
Lainaus käyttäjältä: euroshopperi - 09.03.18 - klo:23:24
Ja onko tuosta värähtelystä siis haittaa? Jos tuo sana värähtely nyt on oikea tässä, kun taajuus on lähempänä 0:aa, kuin 1:tä.

Samaa tuossa mietin, onko lämpötilan ja pumpun nopeuden heilumisesta haittaa Nibelle tai muille komponenteille? Vai onko se vaan kauneusvirhe käyrissä?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 09.03.18 - klo:23:38
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 09.03.18 - klo:23:18
Eli tallin venttiiliin kannattaa laittaa käsisäätö ja hioa sillä lämpötila talliin halutuksi. Se on totta kyllä ettei tallin lämpötilan nosto rahallisesti paljoa tunnu. Meidän tönön kokonaissähkökulutus näyttäisi asettuvan noin 8500 kWh/vuosi. Ennen meni 22500 kWh/vuosi.

Olet siis säätänyt huonetermostaatit muutaman asteen normaalia huoneenlämpöä korkeammalle?
Aika hauskasti mennään samoissa, meillä oli sähköajan täysien vuosien vuosikulutus 2005-2014 min.23064 kWh ja max. 28226 kWh, nyt näyttää kanssa asettuvan tuohon 8500:n paikkeille, pumppu vie tuosta sen n. 3000kWh.

Puoli astettakin riittää jos sisälämpötila pysyy tarpeeksi stabiilina. Mulla on jakotukissa kaikissa paluuputkissa anturit niin näen koska termarit toimivat. Noiden anturien kanssa oli helppo myös tasapainoittaa huoneiden väliset lämpötilaerot halutuiksi (yhdistettynä jakotukin virtausmittareihin).

Lainaus käyttäjältä: v130882 - 09.03.18 - klo:23:29
Samaa tuossa mietin, onko lämpötilan ja pumpun nopeuden heilumisesta haittaa Nibelle tai muille komponenteille? Vai onko se vaan kauneusvirhe käyrissä?
En usko että suoraan rikkoisi mitään, mutta mun kaikki kokeilut ja mittaukset tukevat sitä että invertteripumppua kannattaa ajaa jatkuvalla käynnillä niin paljon kuin mahdollista, siksi pyrin ainakin omassa systeemissäni saamaan muutokset mahdollisimman pieniksi ja järjestelmän kaikki osat pysymään stabiileissa tiloissa. (Ja tästä syystä suhtaudun epäilevästi esim. Smart Price adaptioniin jos siitä aiheutuu turhia käynnistyksiä jatkuvan käynnin lämpötiloissa).
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 10.03.18 - klo:00:02
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 09.03.18 - klo:23:38
Aika hauskasti mennään samoissa, meillä oli sähköajan täysien vuosien vuosikulutus 2005-2014 min.23064 kWh ja max. 28226 kWh, nyt näyttää kanssa asettuvan tuohon 8500:n paikkeille, pumppu vie tuosta sen n. 3000kWh.

Puoli astettakin riittää jos sisälämpötila pysyy tarpeeksi stabiilina. Mulla on jakotukissa kaikissa paluuputkissa anturit niin näen koska termarit toimivat. Noiden anturien kanssa oli helppo myös tasapainoittaa huoneiden väliset lämpötilaerot halutuiksi (yhdistettynä jakotukin virtausmittareihin).

En usko että suoraan rikkoisi mitään, mutta mun kaikki kokeilut ja mittaukset tukevat sitä että invertteripumppua kannattaa ajaa jatkuvalla käynnillä niin paljon kuin mahdollista, siksi pyrin ainakin omassa systeemissäni saamaan muutokset mahdollisimman pieniksi ja järjestelmän kaikki osat pysymään stabiileissa tiloissa. (Ja tästä syystä suhtaudun epäilevästi esim. Smart Price adaptioniin jos siitä aiheutuu turhia käynnistyksiä jatkuvan käynnin lämpötiloissa).

Niinhän ne sanoo että käyttösähköä menis 5000 kWh vuodessa. Meillä vienyt tähän muuton jälkeen 2013-2017 joka vuosi hyvin lähelle tuon 22500 kWh. Joku +-500 kWh eroa vuosien välillä.

Tässä talossa taas ei ole yhtään mitään ylimääräistä jakotukeissa, ei mittarin mittaria. Täytyy perehtyä noihin termostaatteihin paremmin, nyt ne on käännetty vaan maksimille.

Olen samoilla linjoilla että muutokset minimiin ja käyntiajat mahdollisimman pitkiksi. Siksi olen miettinyt pörssisähkön muuttamista kiinteähintaiseksi koska pörssisähkö ei ole enää niin halpaa kuin aikaisempina vuosina. Hienosti Smart Price Adaption kyllä toimii sähkön hinnan muutoksissa ja säästääkin jokusen satasen vuodessa mutta jos kiinteän sopimuksen saisi sopivaan hintaan niin sähkösopimuksen vaihto on edessä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 11.03.18 - klo:21:39
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 09.03.18 - klo:23:21
Täytyy huomenna illalla katsoa mitä vaikutusta värähtelyyn on makuuhuoneen ja autotallin termostaateilla/toimilaitteilla. Kunhan ensin selviää kiky-päivästä. ::)

Eipä tullut katsottua mitään kun tämä flunssa ei tahdo helpottaa. Tänään lämpötilan noustessa plussan puolelle totesin että lämpökäyrä 3 ja siirto +1 on sopiva pakkasella mutta näin nollakelillä ja plussalla sisälämpö nousee 22,5 asteen ylikin. Tein oman nollakäyrän Nibeen näiden neljän kuukauden kokemuksella ja sitä pääsee säätämään tarkemmin nyt keväällä tai viimeistään ensi syksynä.

Käänsin myös makuuhuoneen sekä autotallin termostaatit päivällä minimille ja avaan ne nyt illalla jos lokeista näkyisi jotain syytä tuolle värähtelylle. Kummallista värähtelyssä on sen säännön mukaisuus riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Lokeista katsomalla värähtelyn taajuus on ollut aina 6...7 min ja lämpötila vaihtelee noin 2,5 astetta. Luulisi ettei termostaatti toimi noin säännöllisesti.

Onko muilla samaa ongelmaa ettei pumppu enää käy jatkuvasti kun lämpötila on asteen pari nollan yläpuolella? Vaikka kompura käy 20 Hz ja lämmönkeruupumppu 1% ei menolämpö laske riittävästi.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jerry68 - 11.03.18 - klo:23:51
Itsellä käy pakkasillakin silloin tällöin sammuksissa. Värähtelyyn liittyen, säädin tuossa klo 15.00 aikoihin itsellä kaikki termostaatit 25 asteeseen ja käyrästä voi nähdä vaikutuksen siitä lähtien.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 12.03.18 - klo:18:25
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 11.03.18 - klo:21:39
Eipä tullut katsottua mitään kun tämä flunssa ei tahdo helpottaa. Tänään lämpötilan noustessa plussan puolelle totesin että lämpökäyrä 3 ja siirto +1 on sopiva pakkasella mutta näin nollakelillä ja plussalla sisälämpö nousee 22,5 asteen ylikin. Tein oman nollakäyrän Nibeen näiden neljän kuukauden kokemuksella ja sitä pääsee säätämään tarkemmin nyt keväällä tai viimeistään ensi syksynä.
Niben asteen tarkkuudella tapahtuva säätäminen on todella karkeata verrattuna oumannin aikaiseen 0.1-asteen tarkkuuteen. Ja juurikin samoista syistä vaihdoin itsekin 0-käyrään, nuo vakiot eivät toimineet koko vuotta.

Lainaus käyttäjältä: v130882 - 11.03.18 - klo:21:39
Käänsin myös makuuhuoneen sekä autotallin termostaatit päivällä minimille ja avaan ne nyt illalla jos lokeista näkyisi jotain syytä tuolle värähtelylle. Kummallista värähtelyssä on sen säännön mukaisuus riippumatta ulkoilman lämpötilasta. Lokeista katsomalla värähtelyn taajuus on ollut aina 6...7 min ja lämpötila vaihtelee noin 2,5 astetta. Luulisi ettei termostaatti toimi noin säännöllisesti.
Termostaatti voisi hyvinkin toimia noin jos jossain tilassa on hieman liian suuri virtaus, mutta virtausta pätkimällä saavutetaan asetettu lämpö. Huoneiden väliset lämpötilojen tasaukset kannattaa ennemmän tehdä jakotukista virtauksia hienosäätämällä, mutta se ottaa aikansa. Kannattaa pitää hyviä muistiinpanoja ja tehdä pieniä muutoksia kerrallaan ja sitten odotella vaikutuksia. Mulla meni aikoinaan muuton jälkeen kolme talvea ennen kuin sain sähköaikaan lämpötilat mieleisekseni, siksi vaihdoin maalämpöremontin yhteydessä jakotukit virtausmittarillisiin malleihin ja pistin nuo paluuputkien lämpötilojen mittaukset, jotta oikeat säädöt löytyis nopeammin. Jakotukkeja itse vaihtessani pääsin myös huuhtelemaan lattialämmityspiirit, niistä tuli uskomatonta suklaapuuron näköistä mönjää ihan käsittämätön määrä. Kannattaa virtauksia säädellessä tarkistaa ettei mikään piiri jonka virtaus oleellisesti muutetaan vaan mene tukkoon sakkojen lähtiessä liikkeelle.

Lainaus käyttäjältä: v130882 - 11.03.18 - klo:21:39
Onko muilla samaa ongelmaa ettei pumppu enää käy jatkuvasti kun lämpötila on asteen pari nollan yläpuolella? Vaikka kompura käy 20 Hz ja lämmönkeruupumppu 1% ei menolämpö laske riittävästi.
Meillä on jatkuvan käynnin raja jossain +6-asteen tuntumassa, sitä kylmemmillä keleillä ei pumppu lepää jollei ulkolämpötila nouse yhtäkkiä n. 3-astetta tunnissa, kuten kävi nyt pakkasten loppuessa. Niben tehonohjaus toimii selkeästi paremmin mitä pidempiä käyntijaksot ovat. Tänä vuonna on tullut startteja yhteensä 8kpl, joista ainakin 2kpl on legionellatalkoiden jälkeisiä huileja.

Jatkuvan käynnin raja on mielestäni yksi tärkeimpiä seikkoja joka pitäis arvioida invertteripumpun tehoa valittaessa. Nibe toiminta (ilman varaajaa) on haasteillisimmillaan juuri tuossa raja-arvon tuntumassa ja jos raja menee isomman lämmitystarpeen alueelle l. reilusti pakkasen puolelle käy pumppu pitkiä aikoja vuodessa kuin huono (=hitaasti kiihtyvä) on/off-pumppu ts. taajuuskäyrästä tulee kamelin kyttyröiden näköistä loikkimista.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 12.03.18 - klo:18:32
Lainaus käyttäjältä: Jerry68 - 11.03.18 - klo:23:51
Itsellä käy pakkasillakin silloin tällöin sammuksissa. Värähtelyyn liittyen, säädin tuossa klo 15.00 aikoihin itsellä kaikki termostaatit 25 asteeseen ja käyrästä voi nähdä vaikutuksen siitä lähtien.

Tuo pakkasilla sammuminen johtuu sähkön hinnan muutoksista. Jos sähkön hinta nousee nopeasti niin pyynti putoaa niin jyrkästi että pumppu sammuu kun asteminuutit menee nollaan. Toisaalta ihan hyvä että pumppu sammuu kun sähkön hinta korkealla...
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 12.03.18 - klo:18:50
Lainaus käyttäjältä: Jerry68 - 11.03.18 - klo:23:51
Itsellä käy pakkasillakin silloin tällöin sammuksissa. Värähtelyyn liittyen, säädin tuossa klo 15.00 aikoihin itsellä kaikki termostaatit 25 asteeseen ja käyrästä voi nähdä vaikutuksen siitä lähtien.
Hienosti tasoittuu värinät. Mutta tuo pakkasilla sammuminen on seikka mistä itse en Niben kanssa pitänyt yhtään ja kuvastasi näkyy hyvin syy:
(https://i.imgur.com/o6oMx0Z.png)
12:30 tehdään asteminuuuttien nollaantumisen kunniaksi käyttövedet ja pumppu pysähtyy ehkä 25min huilille. Pumppu hyrähtää tulille lämmittämään 12:55- Mutta vasta 18:15 saavutetaan tarvittava lämmitysteho, siis 5.5 _tuntia_ myöhemmin ja tästä hidastelusta seuraa se että kiihdytetään liikaa, keruu laskee matalammalle ja joudutaan tekemään pyyntiä lämpöisempää vettä -> hyötysuhde huononee. Ja hyvin helposti käy sitten vielä niin ettei ylitehoilta jarrutella tarpeeksi nopeasti vaan lopputuloksen on sama sykli uudelleen.

Suurin syyllinen tuohon hitaaseen kiihdyttelyyn on kuvastakin näkyvä Niben pakonomainen tarve roikkua tyhjäkäynnillä (12:55-16:30) joka tehdään käytännössä siten että tehoja lähdetään nostamaan vasta kun asteminuutit laskevat alle käynnistysjasta lasketun maagisen kiihdytysrajan joka näkyis tuolla -60:n käynnistysrajalla olevan luokkaa -175. Jos asteminuutit nollaantuvat ennenkuin Nibe ehtii jarruttamaan 20Hz:iin, niin sitten mitään alkuodotteluja ei ole vaan tehoja lähdetään hakemaan sopiviksi heti startin jälkeen. Mutta taukoja jotka alkavat tyhjäkäynnistä pyrin itse välttämään kaikin keinoin.

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 12.03.18 - klo:18:54
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 10.03.18 - klo:00:02
Olen samoilla linjoilla että muutokset minimiin ja käyntiajat mahdollisimman pitkiksi. Siksi olen miettinyt pörssisähkön muuttamista kiinteähintaiseksi koska pörssisähkö ei ole enää niin halpaa kuin aikaisempina vuosina. Hienosti Smart Price Adaption kyllä toimii sähkön hinnan muutoksissa ja säästääkin jokusen satasen vuodessa mutta jos kiinteän sopimuksen saisi sopivaan hintaan niin sähkösopimuksen vaihto on edessä.
Tein vuodenvaihteessa juuri uuden sopparin kiinteällä hinnalla, enkä ainakaan itse saanut pörssisähköä kannattavaksi jos toisessa vaakakupissa on pienikin riski siitä että sisälämpötila heilahtelee tai pumppu joutuu tekemään turhia startteja. Eikös siirtohinnat ole kuitenkin kiinteitä, joten uudella sopparilla laskemalla on Niben kokonaissähköenergian osuus 124 euroa vuodessa, siitä ei voi säästää kuin maksimissaan kymppejä ja jos toisaalta pumpun turhat kiihdyttelyt laskee hyötysuhdetta niin mikäköhän on kokonaisvaikutus?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 12.03.18 - klo:18:56
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 12.03.18 - klo:18:25
Niben asteen tarkkuudella tapahtuva säätäminen on todella karkeata verrattuna oumannin aikaiseen 0.1-asteen tarkkuuteen. Ja juurikin samoista syistä vaihdoin itsekin 0-käyrään, nuo vakiot eivät toimineet koko vuotta.

Noinhan se tosiaan on, en muistanut että Ouman sääti kympin tarkkuudella. Taas muuten yksi yhdistävä tekijä, meilläkin oli Ouman ennen Nibeä. :D

Lainaus käyttäjältä: k113635 - 12.03.18 - klo:18:25
Termostaatti voisi hyvinkin toimia noin jos jossain tilassa on hieman liian suuri virtaus, mutta virtausta pätkimällä saavutetaan asetettu lämpö. Huoneiden väliset lämpötilojen tasaukset kannattaa ennemmän tehdä jakotukista virtauksia hienosäätämällä, mutta se ottaa aikansa. Kannattaa pitää hyviä muistiinpanoja ja tehdä pieniä muutoksia kerrallaan ja sitten odotella vaikutuksia. Mulla meni aikoinaan muuton jälkeen kolme talvea ennen kuin sain sähköaikaan lämpötilat mieleisekseni, siksi vaihdoin maalämpöremontin yhteydessä jakotukit virtausmittarillisiin malleihin ja pistin nuo paluuputkien lämpötilojen mittaukset, jotta oikeat säädöt löytyis nopeammin. Jakotukkeja itse vaihtessani pääsin myös huuhtelemaan lattialämmityspiirit, niistä tuli uskomatonta suklaapuuron näköistä mönjää ihan käsittämätön määrä. Kannattaa virtauksia säädellessä tarkistaa ettei mikään piiri jonka virtaus oleellisesti muutetaan vaan mene tukkoon sakkojen lähtiessä liikkeelle.

Ainakin eilisen nopeiden testien perusteella värähtelyä ei saa aikaan makuuhuoneen eikä autotallin termostaatti. En ole vielä ehtinyt katsoa USB-lokia mutta Nibe Uplinkin käyrät katsoin. Testausta haittasi korkea ulkolämpötila kun eiväthän termostaatit paljoa auki olleet. Täytyy tutkailla lisää loppuviikolla jos kelit kylmenee ja samalla tutkia myös muut termostaatit. Täytyy myös ruveta tutkimaan virtauksen säätöjä vaikka tämä lämmityskausi lähestyykin loppuaan.

Lainaus käyttäjältä: k113635 - 12.03.18 - klo:18:25
Meillä on jatkuvan käynnin raja jossain +6-asteen tuntumassa, sitä kylmemmillä keleillä ei pumppu lepää jollei ulkolämpötila nouse yhtäkkiä n. 3-astetta tunnissa, kuten kävi nyt pakkasten loppuessa. Niben tehonohjaus toimii selkeästi paremmin mitä pidempiä käyntijaksot ovat. Tänä vuonna on tullut startteja yhteensä 8kpl, joista ainakin 2kpl on legionellatalkoiden jälkeisiä huileja.

Jatkuvan käynnin raja on mielestäni yksi tärkeimpiä seikkoja joka pitäis arvioida invertteripumpun tehoa valittaessa. Nibe toiminta (ilman varaajaa) on haasteillisimmillaan juuri tuossa raja-arvon tuntumassa ja jos raja menee isomman lämmitystarpeen alueelle l. reilusti pakkasen puolelle käy pumppu pitkiä aikoja vuodessa kuin huono (=hitaasti kiihtyvä) on/off-pumppu ts. taajuuskäyrästä tulee kamelin kyttyröiden näköistä loikkimista.

Meillä jatkuvan käynnin raja on nyt jossain 0...+2 asteen välillä. Tietysti tuo Smart Price Adaption aiheuttaa muutamia käynnistyksiä lisää viikossa. Eniten tässä nyt "pelottaa" se jos kone sammuilee jo muutaman asteen plus kelillä ja lämmitys lopetetaan kokonaan kun vuorokauden keskilämpö on 15-17 astetta niin kuinka pätkivää käynti on alkukesällä ja syksyllä...
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 12.03.18 - klo:20:08
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 12.03.18 - klo:18:50
Suurin syyllinen tuohon hitaaseen kiihdyttelyyn on kuvastakin näkyvä Niben pakonomainen tarve roikkua tyhjäkäynnillä (12:55-16:30) joka tehdään käytännössä siten että tehoja lähdetään nostamaan vasta kun asteminuutit laskevat alle käynnistysjasta lasketun maagisen kiihdytysrajan joka näkyis tuolla -60:n käynnistysrajalla olevan luokkaa -175. Jos asteminuutit nollaantuvat ennenkuin Nibe ehtii jarruttamaan 20Hz:iin, niin sitten mitään alkuodotteluja ei ole vaan tehoja lähdetään hakemaan sopiviksi heti startin jälkeen. Mutta taukoja jotka alkavat tyhjäkäynnistä pyrin itse välttämään kaikin keinoin.

Tuon saman olen huomannut omissa lokeissani. Mikähän mahtaa olla syy tuohon hitaaseen kiihdytykseen? Voisiko tuota kysyä Niben teknisestä tuesta tai jopa Ruotsin puolelta suoraan?

Lainaus käyttäjältä: k113635 - 12.03.18 - klo:18:54
Tein vuodenvaihteessa juuri uuden sopparin kiinteällä hinnalla, enkä ainakaan itse saanut pörssisähköä kannattavaksi jos toisessa vaakakupissa on pienikin riski siitä että sisälämpötila heilahtelee tai pumppu joutuu tekemään turhia startteja. Eikös siirtohinnat ole kuitenkin kiinteitä, joten uudella sopparilla laskemalla on Niben kokonaissähköenergian osuus 124 euroa vuodessa, siitä ei voi säästää kuin maksimissaan kymppejä ja jos toisaalta pumpun turhat kiihdyttelyt laskee hyötysuhdetta niin mikäköhän on kokonaisvaikutus?

Siirtohinnat ovat kiinteitä ja nyt kun kirjoitit auki tuon kokonaisenergian määrän vuodessa niin taidan minäkin vaihtaa ensi syksynä kiinteähintaiseen sopimukseen. Smart Price Adaption säästää kyllä hyvin pörssisähkön piikkien aikana kun sähkö voi maksaa 20...30 c/kWh mutta kun ottaa huomioon huonomman hyötysuhteen ja turhat sammutukset niin eipä taida pörssisähköstä olla mitään hyötyä, päinvastoin.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 13.03.18 - klo:07:59
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 12.03.18 - klo:20:08
Tuon saman olen huomannut omissa lokeissani. Mikähän mahtaa olla syy tuohon hitaaseen kiihdytykseen? Voisiko tuota kysyä Niben teknisestä tuesta tai jopa Ruotsin puolelta suoraan?
Tuo ominaisuus toimii hienosti keväällä ja syksyllä jolloin kunnollista lämmitystarvetta on vain muutamia tunteja öisin, silloin pumppu ei turhaan lähde hötkyilemään vaan käy pitkään ja tasaisesti.
Mutta ulkolämpötilan ollessa selkeästi jatkuvan käynnin rajan alapuolella ei tuosta 'ominaisuudesta' ole kuin haittaa. Selkeästi kyseessä on suunniteltu ominaisuus eikä mikään vahinko.

Itselläni ei ole kovin kummoisia kokemuksia Niben tuesta, en osaa sanoa johtuiko kysyjästä vai vastaajasta, mutta mitenkään rakentavaa suhdetta ei sinnepäin syntynyt.
Toisaalta mulla on niin krooninen minä-itse-syndrooma, että mielummin noita juttuja selvitteleekin itse   ::)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: jukk - 13.03.18 - klo:13:25
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 12.03.18 - klo:20:08
Tuon saman olen huomannut omissa lokeissani. Mikähän mahtaa olla syy tuohon hitaaseen kiihdytykseen? Voisiko tuota kysyä Niben teknisestä tuesta tai jopa Ruotsin puolelta suoraan?

Ruotsin keskustelufoorumissa varmepumpsforum ollaan pohdittu myös tätä. Nibe ei ole antanut minkäänlaista vastausta. Teoria on että kompuran moottorinohjauksen regulaattori on liian hidas verrattuna GM-regulaattoriin. Oletusasetukset mitä vaikuttaa tähän:

47101 Comp freq reg P = 1
47099 GMz. = 126

Vähän parempia tuloksia on saatu muuttamalla näitä arvoja (modbusin kautta tai konfiguraation talletus USB-tikun kautta). Lähinnä P-arvo näyttäisi suoraan vaikuttavan kompuran kiihdytysnopeuteen. P = 2 näyttäisi olevan sopiva. GMz-arvo on sitten vähän epämääräinen. Itse en ole vielä kokeillut muuttaa näitä.

Tästä löytyy keskustelu: https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 13.03.18 - klo:14:09
Lainaus käyttäjältä: jukk - 13.03.18 - klo:13:25
Ruotsin keskustelufoorumissa varmepumpsforum ollaan pohdittu myös tätä. Nibe ei ole antanut minkäänlaista vastausta. Teoria on että kompuran moottorinohjauksen regulaattori on liian hidas verrattuna GM-regulaattoriin. Oletusasetukset mitä vaikuttaa tähän:

47101 Comp freq reg P = 1
47099 GMz. = 126

Vähän parempia tuloksia on saatu muuttamalla näitä arvoja (modbusin kautta tai konfiguraation talletus USB-tikun kautta). Lähinnä P-arvo näyttäisi suoraan vaikuttavan kompuran kiihdytysnopeuteen. P = 2 näyttäisi olevan sopiva. GMz-arvo on sitten vähän epämääräinen. Itse en ole vielä kokeillut muuttaa näitä.

Tästä löytyy keskustelu: https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=66402.0
En löytänyt tuosta ruotsinkielisestä keskustelusta suoraan tähän lähtökitkaan viittaavaa juttua, mutta mun ruotsi on hieman vajavaista. Itselläni ei ole tehonohjauksen kanssa jatkuvassa käynnissä ongelmia, mutta tuo tyhjäkäynnistä pysähtymisen jälkeinen hidastelu on yksinkertaisesti huono ratkaisu, silloin kun lämmitystarvetta kuitenkin on ihan reilusti.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: jukk - 13.03.18 - klo:14:29
En osaa sanoa auttaako suoraan tuohon ongelmaan. Mutta jotenkin huonolta vaikuttaa Niben regulaattori. Itselläni on se tavallinen ongelma (F1255) että se pysähtyy usein käyttöveden lämmityksen jälkeen, varsinkin jos useampi henkilö käy suihkussa peräkkäin. Ja se näyttäisi johtuvan siitä että se ei tarpeeksi nopeasti nosta kierroksia kun lämmittää pattereita, vaan vasta loppusuoralla kun GM on lähellä nollaa on liki täydet tehot päällä ja yhtäkkiä huomaa että nyt pitää pysähtyä. Seisoo sitten jokunen minuutti ja käynnistyy taas kun GM tippuu. Mutta tähän järjestelmään liitetään vielä 45 m^2 lattialämmitys, että en ole sen takia viitsinyt paljon säätää (tällä hetkellä patterit lämmittää noin 100 m^2).
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 13.03.18 - klo:22:17
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 13.03.18 - klo:07:59
Itselläni ei ole kovin kummoisia kokemuksia Niben tuesta, en osaa sanoa johtuiko kysyjästä vai vastaajasta, mutta mitenkään rakentavaa suhdetta ei sinnepäin syntynyt.

Mietin kysyessäni onko olemassa mitään palautekanavaa Niben suuntaan esim. jollain foorumilla topic mihin kerätään havaintoja, muutosehdotuksia yms. jotka lähetetään Nibelle tai he käyvät itse ne sieltä lukemassa?

Vai onko tämä ainoa: https://www.nibe.fi/tuki/tekninen-tuki/
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 13.03.18 - klo:22:35
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 12.03.18 - klo:18:56
Meillä jatkuvan käynnin raja on nyt jossain 0...+2 asteen välillä. Tietysti tuo Smart Price Adaption aiheuttaa muutamia käynnistyksiä lisää viikossa. Eniten tässä nyt "pelottaa" se jos kone sammuilee jo muutaman asteen plus kelillä ja lämmitys lopetetaan kokonaan kun vuorokauden keskilämpö on 15-17 astetta niin kuinka pätkivää käynti on alkukesällä ja syksyllä...

Onko tässä kuvassa saavutettu nyt tuo jatkuvan käynnin raja? Sähkön hinta oli lähes sama koko päivän (sunnuntai). Tehnyt tänään aivan samanlaista sahaamista päälle/pois.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 13.03.18 - klo:22:46
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 01.03.18 - klo:23:10
Aika monta kertaa vaan käynnistynyt vuorokauden aikana. Meillä tulee vajaa 2 kpl käynnistyksiä/vuorokausi ja nekin tällä kelillä johtuu Smart price adaptionista ja pörssisähkön hinnan heilahtelusta. :)

Kattelin tossa viime viikonloppuna et mikähän käyrä siellä on käytössä ja kas kummaa asentajahan oli tehnyt oman 0-käyrän joka yli jyrkkä kun Everest. Ei mikään ihme että käynnisteli niin monta kertaa. Nyt on käytössä niben oma 2. käyrä ja lämmöt sisällä olleet viikon ajan ihan samat mutta käynnistyksiä enää joku 2-4 kertaa vuorokaudessa riippuen auringosta.

Nätisti kyllä hyrrää , peltoon menee -3.0 asteinen litku ja takas tulee 0 asteisena. hz 20 ja about 1.8 A virtaa vie koko nibetski (muk.lukien molemmat pumput).

Sen siitä saa kun invertterin asentaa jantteri jonka mielestä mun ois pitäny ostaa 500 litran varaaja ja on/off kone niin olisi toiminut :D.

Toinen yhtä hauska kommentti oli paikallisen sähköyhtiön edustaja kun joulutervehdystä tuodessaan kysyi että mikäs lämmitys mulle tulee. No maalämpö... Edustaja katto ihmeissää ja sano että no kuinkas paljon enemmän sähköä se vie? Ja perään että olisi kiva kuulla kommentteja miten on toiminut kun on kuullu että ei noi oikein toimi.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 30.03.18 - klo:17:47
Kiinnosti että mitenkähän tuo invertteri näillä keleillä puksuttaa kun päivisin lämmintä ja öisin mennään miinukselle.

Parin päivän logi. Oisko tossa vielä jotain säätämistä? Käyrä tosiaan nyt niben 2 käyrä ja ainakin käynnistykset vähentyneet :).
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: repomies - 30.03.18 - klo:19:13
^Jahah, Nibekin näköjään tykkää sammahdella käyttövesisyklin jälkeen. Lohdullista, ettei tuo ole ainoastaan AIT:n ominaisuus. Edit: korjattu firmiksessä 3.84.0, joka käynnistää suoraan lämmityksen käyttövesisyklin jälkeen, ainakin mikäli pumppu lämmitti ennen käyttövesisykliä. Näemmä myös yksi sammahtaminen kesken lämmityksen, vaikka ulkolämpötila on laskussa. Miksiköhän lie. Ei onneksi pitkää paussia ole pitänyt.

On näissä vehkeissä näköjään omat omituisuutensa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 30.03.18 - klo:21:54
Lainaus käyttäjältä: repomies - 30.03.18 - klo:19:13
^Jahah, Nibekin näköjään tykkää sammahdella käyttövesisyklin jälkeen. Lohdullista, ettei tuo ole ainoastaan AIT:n ominaisuus. Näemmä myös yksi sammahtaminen kesken lämmityksen, vaikka ulkolämpötila on laskussa. Miksiköhän lie. Ei onneksi pitkää paussia ole pitänyt.

On näissä vehkeissä näköjään omat omituisuutensa.
Nibe ei sammu käyttövesisykliin vaan toisinpäin: käyttövettä tehdään, vaikkei varsinaista tarvetta olekaan, koska ollaan sammuttamassa kompuraa asteminuuttien nollaantumisen vuoksi.
Sama toimii myös vastakkaisesti: Jos pumppu käynnistettiin käyttövesitarpeen vuoksi niin kv:n teon jälkeen jatketaan suoraan lämmitystä asteminuuttien nollaantumiseen asti vaikkeivat
asteminuutit vielä olisikaan olleet käynnistysrajan alapuolella. Tuo on Niben ohjauksen yksi parhaista ominaisuuksista ja varsinkin pienemmän lämmitystarpeen aikoina vähentää kännistyksiä huomattavasti.

Nopostanilla näyttäis jatkuvan käynnin raja olevan jossain -5:n ulkolämpötilassa, tuo lyhyt tauko lämmityksessa tapahtuu silloin kun ulkona on vasta n. -3-astetta.

Lepotauot päivällä ovat todella pitkiä, mutta vastaavasti yöllä nousee lämmitysteho varsin korkeaksi, kämppänne saattaisi toimia vieläkin matalammalla käyrällä, mutta ihan hyvältähän tuo nytkin näyttää.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 30.03.18 - klo:22:12
Lainaus käyttäjältä: Nopostan - 30.03.18 - klo:17:47
Parin päivän logi. Oisko tossa vielä jotain säätämistä? Käyrä tosiaan nyt niben 2 käyrä ja ainakin käynnistykset vähentyneet :).
Löytyipä sieltäkin jotain mielenkiintoista, onko teilläkin tiloja joissa on termarit käytössä? Termarit selittäisi samalla pitkät paussit päivällä ja ylimääräiset kiihdyttelyt yöllä.
Niben asteminuuttiperusteinen lämmityksensäätö olettaa että kaikissa tiloissa kiertää koko ajan lämmitysvesi, jos näin ei ole niin siitä saattaa seurata turhaa kiihdyttelyä/jarruttelua.
(https://i.imgur.com/LdFvH4a.png)
Teidän tapauksessa ei Niben kiertovesipumppu lähden tuohon humppaan mukaan, mutta saattaa tuo värinä hieman hankaloittaa Niben tehonohjausta..

Tähän se perusmantra: termarit kannattaa käyrän hakemisen ajaksi pistää kaikki täysille ja etsiä rauhassa sopiva käyrä jolloin sisälämpötila pysyy haluttuna ja mahdollisimman vakaana ulkoilman muutoksista huolimatta ja jos eri huoneiden välillä on selkeää säätämistarvetta, niin ne kannattaa hoitaa jakotukeista virtauksia säätämällä. Sitten kun käyrä on hiottu riittävän hyväksi niin termarit on ihan ok leikkaamaan hetkellisiä ylimääräisiä lämmönlähteitä (vieraat, takka, sauna, ruuanlaitto yms.) mutta päivittäiseen säätämiseen niiden käyttö on hieman laastaripaikkaamista, jollei se syystä tai toisesta ole ainoa vaihtoehto halutun toimimman aikaansaamiseksi. Ugh.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 30.03.18 - klo:22:23
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 30.03.18 - klo:22:12
Niben asteminuuttiperusteinen lämmityksensäätö

Mitkäs teillä muilla on säädetyt asteminuuttiarvot?

Lainaus käyttäjältä: k113635 - 30.03.18 - klo:22:12
Tähän se perusmantra: termarit kannattaa käyrän hakemisen ajaksi pistää kaikki täysille ja etsiä rauhassa sopiva käyrä jolloin sisälämpötila pysyy haluttuna ja mahdollisimman vakaana ulkoilman muutoksista huolimatta ja jos eri huoneiden välillä on selkeää säätämistarvetta, niin ne kannattaa hoitaa jakotukeista virtauksia säätämällä. Sitten kun käyrä on hiottu riittävän hyväksi niin termarit on ihan ok leikkaamaan hetkellisiä ylimääräisiä lämmönlähteitä (vieraat, takka, sauna, ruuanlaitto yms.) mutta päivittäiseen säätämiseen niiden käyttö on hieman laastaripaikkaamista, jollei se syystä tai toisesta ole ainoa vaihtoehto halutun toimimman aikaansaamiseksi. Ugh.

Juuri näin. Itsellä loppui talvi vähän kesken käyrän hakemisessa mutta jonkinlainen 0-käyrä on jo saatu aikaiseksi. Täytyy jatkaa ensi syksynä harjoituksia. Samoin täytyy jatkaa tutkimuksia tuon värähtelyn suhteen, autotallin termostaatti epäiltyjen listalla.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: repomies - 30.03.18 - klo:22:30
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 30.03.18 - klo:21:54
Nibe ei sammu käyttövesisykliin vaan toisinpäin: käyttövettä tehdään, vaikkei varsinaista tarvetta olekaan, koska ollaan sammuttamassa kompuraa asteminuuttien nollaantumisen vuoksi.
Sama toimii myös vastakkaisesti: Jos pumppu käynnistettiin käyttövesitarpeen vuoksi niin kv:n teon jälkeen jatketaan suoraan lämmitystä asteminuuttien nollaantumiseen asti vaikkeivat
asteminuutit vielä olisikaan olleet käynnistysrajan alapuolella. Tuo on Niben ohjauksen yksi parhaista ominaisuuksista ja varsinkin pienemmän lämmitystarpeen aikoina vähentää kännistyksiä huomattavasti.

Ok, no tuo kuulostaa ihan fiksulta kyllä. Oma laitos ei ole noin fiksu mutta starttien määrän saa yhteen-kahteen per päivä ajastamalla niin että yksi kv-jakso käytännössä riittää per päivä. AIT:n fiksuuden kanssa tuossa ei ole kuitenkaan mitään tekemistä vaan ainoastaan säännöllisen rytmin kanssa.

Yllättävän alhaisessa lämpötilassa oli tuossa kyseisessä kohteessa jatkuvan käynnin raja. Mitoituskysymys kai.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 30.03.18 - klo:22:53
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 30.03.18 - klo:22:23
Mitkäs teillä muilla on säädetyt asteminuuttiarvot?
Mulla oli ennen käynnistysrajana -180 ja käynnistysmäärät oli sillä todella matalat: 1.11.2017-15.3.2018 yhteensä 21kpl, mutta nyt kun päivisin ollaan jatkuvan käynnin yläpuolella niin nostin rajan -120:iin. Nyt pumppu ehkä pysähtyy herkemmin, mutta toisaalta rupeaa nostaan tehojaan nopeammin jos yöllä kylmeneekin kunnolla ja nyt sisälämpötila pysyy tasaisempana. Tää tukee sitä ruotsalaisten löydöstä jotta Niben tehosäädön nopeus riippuu käynnistysrajasta.

Lainaus käyttäjältä: repomies - 30.03.18 - klo:22:30
Yllättävän alhaisessa lämpötilassa oli tuossa kyseisessä kohteessa jatkuvan käynnin raja. Mitoituskysymys kai.
Katselin samaa, mutta yritin olla kommentoimatta sillä en omaa kokemusta järjestelmien mitoituksesta oman järjestelmäni ulkopuolelta.
Mutta jos 3-12 pumpulla on jatkuvan käynnin raja n. -5:ssä, niin karkeasti arvioiden mitoituslämpötilassa -29C riittänee n. puolet pumpun tehosta,
silti lokien mukaan jo -10:nen yöpakkasilla oli käyty tätä suuremmissa tehoissa. Eihän tuo sinällään haittaa jos asukkaat ovat tyytyväisiä, lämmintä
riittää sisällä ja käyttövetenä ja sähkönkulutus on alhaista. Mutta omaa sisäistä järjestelmäoptimoijaani pistää silmään tehosyöksyjen aikana -2:een
laskenut keruulta tulon lämpötila. Maltillisemmalla kiihdyttelyllä toimisi järjestelmä ehkä optimaalisemmin...
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 30.03.18 - klo:23:50
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 30.03.18 - klo:22:53
Mulla oli ennen käynnistysrajana -180 ja käynnistysmäärät oli sillä todella matalat: 1.11.2017-15.3.2018 yhteensä 21kpl, mutta nyt kun päivisin ollaan jatkuvan käynnin yläpuolella niin nostin rajan -120:iin. Nyt pumppu ehkä pysähtyy herkemmin, mutta toisaalta rupeaa nostaan tehojaan nopeammin jos yöllä kylmeneekin kunnolla ja nyt sisälämpötila pysyy tasaisempana. Tää tukee sitä ruotsalaisten löydöstä jotta Niben tehosäädön nopeus riippuu käynnistysrajasta.

Itsellä ollut kokoajan rajana -120 ja kylmemmillä ilmoilla käynnistyksiä tullut pari päivässä sähkönhinnan takia. Nyt kun mennään nollan yläpuolella päivällä niin käynnistyksiä näyttää olevan 6-7 vaikka sähkönhinta ei muuttuisi. Saako tuota määrää millään konstilla pudotettua?

Mitenkäs lisälämmön asteminuutit? Nyt -400.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 31.03.18 - klo:08:08
Kiitoksia analyyseistä.

Pumppu on tehdasasetuksilla/mitä asentaja sinne on laittanut. Itse muutin tuota käyrää asentajan omasta joka tosiaan oli jyrkkä kuin everest niin tuohon niben omaan käyrään 2. Ja asteminuutteja nostin kun taisi olla joku -60? Todella alhainen kuitenkin ja se aiheutti kovasti käynnistyksiä. En nyt muista paljon laiton , olisikohan -120. Voisi ilmeisesti pikkasen vielä suurentaa.

Lisälämpö tulee mulla 400, ei ole käyttänyt sitä muuten kuin legionella kuumennuksen yhteydessä. Senkin olen rajoittanut vain 2kw max.

Lattialämmityksessä on 2 jakotukkia ja 11 piiriä joista 5:tä ohjaa huonetermarit. Termarit on nyt 23 asteessa.

Lattialämmityshän muuttui lennosta kun alkuperäisessä suunnitelmassa oli koko mökki yhdessä jakotukissa mutta kun lvi urakoitsija kattoi suunnitelmaa niin tokas että ei noin kannata tehdä ja teki uudet suunnitelmat jonka mukaan on tehty. Sanoi että paremmin toimii , tiedä sitten mutta kun tällä inssillä ei ole toi lvi puoli vahvasti hallussa niin uskoin häntä :). Laitoin liitteeksi kuvan nykyisestä lattialämmityksestä siis miten on nyt tehty.

Virtaukset kävi säätämässä kuukausi sitten ja sanoi että soita jos on joku huone liian kylmä tms. Älä säädä ite menee muuten sekaisin :D. Tasainen on ollut lämpötila huoneissa että ei valittamista.

Mietin kanssa että ehkä voisi tuota käyrää tiputtaa vielä mutta meni toi kylmä jo ohi niin katsotaan sitten ensi talvella.

PS. kuvassa olohuoneessa on termari laitettu että ohjaisi molempaa piiriä eli 3+4 mutta ohjaa vaan 4. Kysyin että miksi niin sanoi että se nyt on vaan takan takia ettei tule turhan kuuma.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 31.03.18 - klo:11:16
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 30.03.18 - klo:23:50
Itsellä ollut kokoajan rajana -120 ja kylmemmillä ilmoilla käynnistyksiä tullut pari päivässä sähkönhinnan takia. Nyt kun mennään nollan yläpuolella päivällä niin käynnistyksiä näyttää olevan 6-7 vaikka sähkönhinta ei muuttuisi. Saako tuota määrää millään konstilla pudotettua?

Mitenkäs lisälämmön asteminuutit? Nyt -400.
Nyt alkaa kelit jolloin varaaja rupeaa näyttämään kyntensä, taukoja tulee nykyisellään 1-2kpl päivässä ja ovat kestoltaan 2-3h. Ilman varaajaa voi nostaa käynnistysrajaa ja varmistaa että lämmityskäyrä on sopivan jyrkkä +20,+10,0 välillä.
Itse käytän talvisin minimimenolämpötilaa 22, jolloin pumppu leikkaa hyvin kevätauringon lämpöja, mutta tuota minimiä täytyy nostaa kelien kunnolla lämmettyä sillä muuten rupeaa pesutilojen lattiat tuntumaan viileiltä.
Jollei kesällä ole mukavuuslämmitystä esim. pesutiloissa niin kannattaa hakea hyvä säätö lämpötilalle jolloin lämmitys lopetetaan ('lämmityksen pysäytys' ja 'suodatusaika') jotta asteminuuttilaskenta loppuu samoihin aikoihin kun lämmitystarvekin.
Meillä kesäisin käynnistyksiä vähentää se että asuintilojen lämmityksestä/viilennyksestä huolehtii ILP, joka on säätyvyydeltään niiiiin paljon lattialämmitystä nopeampi ja Nibelle jää vain käyttövesi ja pesutilat, jotka lämpiää 2-5 käynnistyksellä vuorokaudessa.

Lisälämmön käynnistyserona on ollut 1200, joten käytännössä lisäys on estettynä. Nostin kompuran maksimitaajuuttaa 100Hz:iin, eikä tänä talvenakaan käyty edes lähellä sitä pistettä että lisäykselle olisi ollut todellista tarvetta. Käytännössä asteminuutit laskee alle -600:n vain pitkien saunareissujen yhteydessä (jos teinit kuppaa saunaan tulon kanssa ja pumpulle tulee monta melkein peräkkäistä kv-jaksoa), mutta silloin ei sisälämpötila notkahda koska iv-koneen lämmnöntalteenotto kompensoi tilannetta.

Lisäyksen aikakerroin näyttää n. 2 ja puolen vuoden käytön jälkeen 0.1h (max.lisäys 6kW), joka koostuu käytännössä legionellatalkoiden lopun 2-3min 0.5kW vastuksen poltoista.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 31.03.18 - klo:11:28
Lainaus käyttäjältä: Nopostan - 31.03.18 - klo:08:08
Lattialämmityksessä on 2 jakotukkia ja 11 piiriä joista 5:tä ohjaa huonetermarit. Termarit on nyt 23 asteessa.
...
Virtaukset kävi säätämässä kuukausi sitten ja sanoi että soita jos on joku huone liian kylmä tms. Älä säädä ite menee muuten sekaisin :D. Tasainen on ollut lämpötila huoneissa että ei valittamista.
...
Mietin kanssa että ehkä voisi tuota käyrää tiputtaa vielä mutta meni toi kylmä jo ohi niin katsotaan sitten ensi talvella.
Nää kevään aurinkoiset päivät ei tosiaan ole säätämiseen hyviä, mutta jos tulee pari pilvistä tasalämpöistä päivää jolloin ei tuule kovasti niin helppo testi minkä voit tehdä on nostaa termarit 25:een ja katsoa missä lämpiää liikaa.
Asentajan varoitus on ihan asiallinen, sillä pahinta on tilanne jossa asukas säätelee jotain ja  sitten asentajan pitäisi yrittää korjata tilanne. Jos tuolle säätämisen tiellä lähtee niin kannattaa tehdä tarkat muistiinpanot
kaikista tehdyistä muutoksista ja odotella aina vähintään pari päivää jotta näkee vaikutuksen. Tai sitten kun tilanne on niin hyvä kuin teilläkin niin nauttii vaan ja unohtaa turhan säätämisen, näihin jää vaan helposti koukkuun ;)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 31.03.18 - klo:13:06
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 31.03.18 - klo:11:16
Nyt alkaa kelit jolloin varaaja rupeaa näyttämään kyntensä, taukoja tulee nykyisellään 1-2kpl päivässä ja ovat kestoltaan 2-3h. Ilman varaajaa voi nostaa käynnistysrajaa ja varmistaa että lämmityskäyrä on sopivan jyrkkä +20,+10,0 välillä.
Itse käytän talvisin minimimenolämpötilaa 22, jolloin pumppu leikkaa hyvin kevätauringon lämpöja, mutta tuota minimiä täytyy nostaa kelien kunnolla lämmettyä sillä muuten rupeaa pesutilojen lattiat tuntumaan viileiltä.

Lisälämmön käynnistyserona on ollut 1200, joten käytännössä lisäys on estettynä. Nostin kompuran maksimitaajuuttaa 100Hz:iin, eikä tänä talvenakaan käyty edes lähellä sitä pistettä että lisäykselle olisi ollut todellista tarvetta. Käytännössä asteminuutit laskee alle -600:n vain pitkien saunareissujen yhteydessä (jos teinit kuppaa saunaan tulon kanssa ja pumpulle tulee monta melkein peräkkäistä kv-jaksoa), mutta silloin ei sisälämpötila notkahda koska iv-koneen lämmnöntalteenotto kompensoi tilannetta.

Mitä tarkoitat tuolla jyrkkyydellä? Nyt käyrä saavuttaa minimimenolämpötilan (25 oC) noin plus 7 asteen ulkolämpötilassa eli käyrä on vaakasuora sitä korkeammissa ulkolämpötiloissa. Tarkoitus olisi koittaa pitää kesälläkin pesutilojen lattiat edes vähän lämpöisenä. Tällä hetkellä lämmityksen pysäytys on 17 oC ja suodatusaika 1 vrk.

Olen huomannut esim. tällä viikolla että illalla pakkasen kiristyessä suht nopeasti lisälämpö on mennyt päälle. En ole vielä tarkemmin lokeista katsonut missä tilanteessa, onko saunapäivinä vai ei. Täytyy ainakin tuplata lisälämmön käynnistysero ja katsoa miten käy.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 31.03.18 - klo:16:20
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 31.03.18 - klo:13:06
Mitä tarkoitat tuolla jyrkkyydellä? Nyt käyrä saavuttaa minimimenolämpötilan (25 oC) noin plus 7 asteen ulkolämpötilassa eli käyrä on vaakasuora sitä korkeammissa ulkolämpötiloissa. Tarkoitus olisi koittaa pitää kesälläkin pesutilojen lattiat edes vähän lämpöisenä. Tällä hetkellä lämmityksen pysäytys on 17 oC ja suodatusaika 1 vrk.
Meillä lämpiää sisätilat liikaa aurinkoisina päivinä jos minimiä pitää keväällä liian korkeana. Oma 0-käyrä on nyt: 0:27, +10:24 ja +20:21 ja miniminä +22, eli käyrä dippaa alle sisälämpötilan jolloin päivisin tauot pitenee. Haittapuolena on pesutilojen viileneminen kun vuorokauden keskilämpötila rupeaa olemaan pysyvästi plussalla. -> mimimi kesällä +26 ja ILP huolehtii muut kuin pesutilat.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 31.03.18 - klo:16:48
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 31.03.18 - klo:16:20
Meillä lämpiää sisätilat liikaa aurinkoisina päivinä jos minimiä pitää keväällä liian korkeana. Oma 0-käyrä on nyt: 0:27, +10:24 ja +20:21 ja miniminä +22, eli käyrä dippaa alle sisälämpötilan jolloin päivisin tauot pitenee. Haittapuolena on pesutilojen viileneminen kun vuorokauden keskilämpötila rupeaa olemaan pysyvästi plussalla. -> mimimi kesällä +26 ja ILP huolehtii muut kuin pesutilat.

Ok nyt ymmärsin. Täytyypä koittaa säätää 0-käyrän plus puoltakin. Mietinkin sitä tehdessäni että mitenkä tuo plus puoli kannattaisi laittaa.

Olen varmaan liikaa juuttunut siihen ajatukseen ettei maalämpöpumpulle tarvitse tehdä mitään kun kerran säädöt saa kohdalleen. Ainakin asteminuuttirajaa ja minimilämpöä näyttäisi tarvitsevan säätää jos haluaa minimoida pysähdykset.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.04.18 - klo:22:13
Ei siitä hyvä tullut vieläkään mutta parempi. Säädin viime sunnuntaina (1.4.) illalla käynnistysrajan -120 --> -160, lisälämmityksen 400 --> 1000 ja 0-käyrän plus puolen kuten tuossa yllä oli puhetta sekä minimilämmön 25 --> 23. Lisäksi vaihdoin autotallin toimilaitteet manuaaliseksi eli termostaatti ei enää ohjaa niitä.

Liitteenä pari kuvaa ja lokia. :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 15.04.18 - klo:10:01
Pikkulogi kun kiinnosti tietää mitä pumppu puuhailee nyt kun päivällä on ollut jopa +17 ja öisin mennään pakkaselle.

Termarit on nyt laitettu 23 astetta ja muistaakseni asteluku käynnistykselle on -180.

Tälläiseltä näyttää.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 15.04.18 - klo:14:10
Lainaus käyttäjältä: Nopostan - 15.04.18 - klo:10:01
Pikkulogi kun kiinnosti tietää mitä pumppu puuhailee nyt kun päivällä on ollut jopa +17 ja öisin mennään pakkaselle.

Termarit on nyt laitettu 23 astetta ja muistaakseni asteluku käynnistykselle on -180.

Tälläiseltä näyttää.

Onko teillä varaajaa vai suoraan pumpulta lattiaan?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 15.04.18 - klo:14:20
Ei varaajia, suoraan pumpulta lattiaan.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 15.04.18 - klo:14:32
Lainaus käyttäjältä: Nopostan - 15.04.18 - klo:14:20
Ei varaajia, suoraan pumpulta lattiaan.

Hyvin kyllä toimii sitten, pitää päivät lepoa ja yöt käy.

Itsellä käy pääosin päivälläkin. Pitää parin tunnin taukoja mutta täällä ei ole ollut vasta kun +12 päivisin ja yöllä 4-5 pakkasta.

Taitaa olla eristykset sen verran huonommat 2002 rakennetussa talossa ettei päästä noin pitkiin lepotaukoihin.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 15.04.18 - klo:15:35
Varmaan osaltaan myös sijainti vaikuttaa. Aurinko paistaa aamusta iltaan , mikään ei varjosta, loiva rinne johon tuuli käy hyvin harvoin. Pohjoistuuli huonoiten.

Perustukset väsäsin ite leca-harkosta ja siellä on sokkelia vasten sisäpuolella 5 cm uretaani+10 cm styroksi. Lattia on 12cm betoni-->20 cm styroksi-->täytehiekkaa-->suodatinkangas--->kapillaarikatko min 35cm 16-32-->moreeni.

Seinissä mitä nyt herrala käyttää oisko 200mm. Yläpohjassa 450 mm ekovillaa puhallettuna.

Miettinyt että jossain vaiheessa tyhjiökeräimiä tekemään kv / esilämmitys... Kuhan nyt ehtii  :D.

Eniten mietitytti toi lattian toiminta näin keväällä syksyllä tuleeko liian kuuma sisälle mutta ihan kivasti näkyis toimivan.

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 26.09.18 - klo:09:00
Moikka !

Tässä meidän talon ensimmäinen lokijakso. Pumpussa uusin päivitys. Muuten aikalailla vakioasetuksissa. Käyrä 2. Kiinnostaisi kuulla kokeneimpien kommentit miltä tämä näyttää ? Asteminuutteihin en ole koskenut, olisiko syytä ?

T, Antti
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 27.09.18 - klo:21:14
Lainaus käyttäjältä: litku - 26.09.18 - klo:09:00
Moikka !

Tässä meidän talon ensimmäinen lokijakso. Pumpussa uusin päivitys. Muuten aikalailla vakioasetuksissa. Käyrä 2. Kiinnostaisi kuulla kokeneimpien kommentit miltä tämä näyttää ? Asteminuutteihin en ole koskenut, olisiko syytä ?

T, Antti
Moi ja tervetuloa 1255 säätöjumppaan.

Meidän muiden on huomattavasti helpompi ottaa kantaa koneesi toimintaan jos liität viestiisi samalla Niben alkuperäisen *.LOG tiedoston. Tuo 1-minuutin välein tapahtuva lokitus on juuri passeli, tiedostoista tulee järkevän kokoisia,
mutta tietoa on silti ihan tarpeeksi analysointiin.

Samoin olisi hyvä hieman kuvata kohdettanne. Pumpun tarkka malli, onko käytössä puskuri/varaaja, lattialämmitys ja/tai patterit, lämmitettävät neliöt/kuutiot,
missä päin Suomea sijaitsee, kaivon/maapiirin tiedot sekä onko käytössä huonetermostaatit. Tiivistelmä noista on kätevä pitää allekirjoituksessa niin ovat siinä aina hollilla.

Veikkaisin kuvien perusteella että teillä on käytössä suoraan, ilman varaaja tai puskuria, lattialämmitykseen kytketty pumppu ja jos näin on niin käynnistyksen asteminuutit kannattaa nostaa heti ainakin -120:iin.  -180 on
myös monella todettu toimivaksi käynnistysrajaksi ja se on itsellänikin käytössä, ympäri vuoden. Sillä saa heti käynnistyksien määrää pudotettua, kuvissa näkyvä 140kpl käynnistyksiä reilussa viikossa on paljon invertteripumpulle.
Tarkempia huomioita varten tarttis olla Niben lokifilut.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 28.09.18 - klo:12:49
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 27.09.18 - klo:21:14
Moi ja tervetuloa 1255 säätöjumppaan.

Meidän muiden on huomattavasti helpompi ottaa kantaa koneesi toimintaan jos liität viestiisi samalla Niben alkuperäisen *.LOG tiedoston. Tuo 1-minuutin välein tapahtuva lokitus on juuri passeli, tiedostoista tulee järkevän kokoisia,
mutta tietoa on silti ihan tarpeeksi analysointiin.

Samoin olisi hyvä hieman kuvata kohdettanne. Pumpun tarkka malli, onko käytössä puskuri/varaaja, lattialämmitys ja/tai patterit, lämmitettävät neliöt/kuutiot,
missä päin Suomea sijaitsee, kaivon/maapiirin tiedot sekä onko käytössä huonetermostaatit. Tiivistelmä noista on kätevä pitää allekirjoituksessa niin ovat siinä aina hollilla.

Veikkaisin kuvien perusteella että teillä on käytössä suoraan, ilman varaaja tai puskuria, lattialämmitykseen kytketty pumppu ja jos näin on niin käynnistyksen asteminuutit kannattaa nostaa heti ainakin -120:iin.  -180 on
myös monella todettu toimivaksi käynnistysrajaksi ja se on itsellänikin käytössä, ympäri vuoden. Sillä saa heti käynnistyksien määrää pudotettua, kuvissa näkyvä 140kpl käynnistyksiä reilussa viikossa on paljon invertteripumpulle.
Tarkempia huomioita varten tarttis olla Niben lokifilut.

Kiitos vastauksesta  :)

Aika hyvin arvailit nuita tietoja. Laitoin allekirjoitukseen lisää informaatiota kohteesta. Liitteenä .LOG tiedostoja myös tutkiskeluun.

Tällä hetkellä käytössä on käyrä 2 ja kaikki huonetermostaatit on täysin auki. Kelit viilenivät sen verran, että sisälämpötila putosi vähän niin nostin nyt käyrä 2 +1. Eikös se niin ollut optimi, että sopivan alhainen käyrä ja kiertoa koko ajan jolloin pumppu kävisi koko ajan ns.pienellä ?

Asteminuuttiasetuksissa "käynnistä kompressori" oli -60. Nostin sen nyt -120. Mitä tarkoittaa "käynnistysero lisälämpö 400" ja "lisälämm.portaiden ero 100" ?

Lokitiedon keruu on jälleen päällä näiden muutosten jälkeen.

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 28.09.18 - klo:22:45
Lainaus käyttäjältä: litku - 28.09.18 - klo:12:49
Asteminuuttiasetuksissa "käynnistä kompressori" oli -60. Nostin sen nyt -120. Mitä tarkoittaa "käynnistysero lisälämpö 400" ja "lisälämm.portaiden ero 100" ?

"Käynnistysero lisälämpö" = sähkövastukset menevät päälle tarvittaessa, sinulla nyt -120-400=-520
"Lisälämm. portaiden ero" = asteminuuttiero millä lisälämpö =sähkövastus nousee seuraavaan tehoon
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 28.09.18 - klo:22:48
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 28.09.18 - klo:22:45
"Käynnistysero lisälämpö" = sähkövastukset menevät päälle tarvittaessa, sinulla nyt -120-400=-520
"Lisälämm. portaiden ero" = asteminuuttiero millä lisälämpö =sähkövastus nousee seuraavaan tehoon

Pakko myöntää, mutta ei kyllä kerro yhtikäs mitään. Voisitko selventää?  ???

Btw. Onko arvot linjassa?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 28.09.18 - klo:23:01
Lainaus käyttäjältä: litku - 28.09.18 - klo:22:48
Pakko myöntää, mutta ei kyllä kerro yhtikäs mitään. Voisitko selventää?  ???

Btw. Onko arvot linjassa?

Eli jos pumppu ei saa tehtyä riittävästi lämpöä niin asteminuutit alkavat mennä enemmän ja enemmän miinukselle. Pumppu siis lähtee sinulla lämmittämään kun asteminuutit on -120 ja lopettaa kun asteminuutit on 0. Jos asteminuutit menee sinulla alle -520 menee myös sähkövastus päälle. Jos asteminuutit putoaa edelleen niin sähkövastus nostaa tehoa, sinulla 100 välein eli -620, -720 jne.

Arvot on ihan ok. Lämpökäyrää hieromaan kohdilleen pikku hiljaa. :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 29.09.18 - klo:22:37
Lainaus käyttäjältä: litku - 28.09.18 - klo:12:49
Aika hyvin arvailit nuita tietoja. Laitoin allekirjoitukseen lisää informaatiota kohteesta. Liitteenä .LOG tiedostoja myös tutkiskeluun.

Tällä hetkellä käytössä on käyrä 2 ja kaikki huonetermostaatit on täysin auki. Kelit viilenivät sen verran, että sisälämpötila putosi vähän niin nostin nyt käyrä 2 +1. Eikös se niin ollut optimi, että sopivan alhainen käyrä ja kiertoa koko ajan jolloin pumppu kävisi koko ajan ns.pienellä ?
Ainakaan noissa liittämissäsi .LOG tiedostoissa ei menoveden pyyntilämpötila muutu ulkolämpötilan muutosten mukana vaan pysyy kiinteänä 27-asteessa -> käyrän muutokset eivät vaikuta. Onkohan menoveden minimilämpötila (Valikko 1.9.3 - pienin menolämpötila) asetettu sen vuoksi noin korkeaksi että on haluttu kosteiden tilojen lattiat lämpöisiksi ja luotettu siihen että termarit leikkaa muissa huoneissa liiat lämmöt? Voit laskea tuota minimilämpötilaa vaikka 24-asteeseen jotta käyrän vaikutus näkyisi paremmin.
(https://i.imgur.com/ot2VxYQ.png)

Tein omaan käyttööni aikoinaan Timo Karhun lokintutkista version jossa on invertteripumpulle kaipaamiani tietoja:
(https://i.imgur.com/zGXhz4r.png)
Saa kokeilla jos on intoa, mikään isohitti tuosta ei tullut.. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 30.09.18 - klo:08:16
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 29.09.18 - klo:22:37
Ainakaan noissa liittämissäsi .LOG tiedostoissa ei menoveden pyyntilämpötila muutu ulkolämpötilan muutosten mukana vaan pysyy kiinteänä 27-asteessa -> käyrän muutokset eivät vaikuta. Onkohan menoveden minimilämpötila (Valikko 1.9.3 - pienin menolämpötila) asetettu sen vuoksi noin korkeaksi että on haluttu kosteiden tilojen lattiat lämpöisiksi ja luotettu siihen että termarit leikkaa muissa huoneissa liiat lämmöt? Voit laskea tuota minimilämpötilaa vaikka 24-asteeseen jotta käyrän vaikutus näkyisi paremmin.
(https://i.imgur.com/ot2VxYQ.png)

Tein omaan käyttööni aikoinaan Timo Karhun lokintutkista version jossa on invertteripumpulle kaipaamiani tietoja:
(https://i.imgur.com/zGXhz4r.png)
Saa kokeilla jos on intoa, mikään isohitti tuosta ei tullut.. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7166)

Kyllä juurikin noin kuten kerroit. Eli kuluva kesä oli ensimmäinen tässä talossa ja huomattiin, että kosteat tilat oli jalalle hyvin viileät. LVI-asentajalta pyysin neuvoa ja hän sanoi, että nosta minimilämpötilaa 20-->27ast. Tällä minimilämpötilla lattian pintalämpötila pysyi 24-25ast joka on sopiva jalalle mielestäni.

Jos puotan tuon minimin nyt 24 niin onko kesäajalle muuta säätötapaa kuin tuon minimin nosto 27ast jotta kosteatiloissa pysyy sopiva lämpötila?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 30.09.18 - klo:19:30
Lainaus käyttäjältä: litku - 30.09.18 - klo:08:16
Jos puotan tuon minimin nyt 24 niin onko kesäajalle muuta säätötapaa kuin tuon minimin nosto 27ast jotta kosteatiloissa pysyy sopiva lämpötila?

Jos haluaa kosteiden tilojen lattiat lämpöiseksi kesälläkin niin eipä siinä oikeen muu auta kuin pyytää pumpulta lämpöisempää vettä lattiaan eli nostaa käyrää.

Pumppu näyttää käyvän aika pätkittäin kun lähes 17 käynnistystä vuorokaudessa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 30.09.18 - klo:19:43
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 30.09.18 - klo:19:30
Jos haluaa kosteiden tilojen lattiat lämpöiseksi kesälläkin niin eipä siinä oikeen muu auta kuin pyytää pumpulta lämpöisempää vettä lattiaan eli nostaa käyrää.

Pumppu näyttää käyvän aika pätkittäin kun lähes 17 käynnistystä vuorokaudessa.

Eli veden minimilämpötila 24. Huonetermostaatit kiinni ja käyrää nostaa tarpeeksi korkealle ?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 30.09.18 - klo:20:15
Lainaus käyttäjältä: litku - 30.09.18 - klo:19:43
Eli veden minimilämpötila 24. Huonetermostaatit kiinni ja käyrää nostaa tarpeeksi korkealle ?

Helpoimmalla pääsee kun säätää pelkkää minimilämpötilaa. Käyrään ei tarvitse silloin koskea ollenkaan.

Pelkkien kosteiden tilojen lämmitysveden määrä on vaan yleensä aika pieni.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 30.09.18 - klo:20:21
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 30.09.18 - klo:20:15
Helpoimmalla pääsee kun säätää pelkkää minimilämpötilaa. Käyrään ei tarvitse silloin koskea ollenkaan.

Pelkkien kosteiden tilojen lämmitysveden määrä on vaan yleensä aika pieni.

Eli summarum kesäajan säätöjen osalta olen tehnyt siis oikein :)


Sent from my iPhone using Tapatalk
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 30.09.18 - klo:22:41
Lainaus käyttäjältä: litku - 30.09.18 - klo:20:21
Eli summarum kesäajan säätöjen osalta olen tehnyt siis oikein :)
Eipä tuohon oikein muuta helppoa ratkaisua ole, mutta vaatii sen että kaikki muut piirit ovat termostaattien takana. Onko teillä näin ja koska avasit muiden tilojen termostaatit?
Onko sellaiselta ajalta jo lokeja, jolloin termostaatit ovat kaikki auki ja minimilämpötilaa laskettu reilusti? Tuo korkea käynnistysmäärä/vrk selittyisi sillä että vain kosteissa tiloissa on kiertoa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 01.10.18 - klo:08:14
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 30.09.18 - klo:22:41
Eipä tuohon oikein muuta helppoa ratkaisua ole, mutta vaatii sen että kaikki muut piirit ovat termostaattien takana. Onko teillä näin ja koska avasit muiden tilojen termostaatit?
Onko sellaiselta ajalta jo lokeja, jolloin termostaatit ovat kaikki auki ja minimilämpötilaa laskettu reilusti? Tuo korkea käynnistysmäärä/vrk selittyisi sillä että vain kosteissa tiloissa on kiertoa.

Kyllä näin on. Ja availin termostaatteja kun ilmat alkoivat jähtymään, suunnilleen samoihin aikoihin kuin nuo lokit on alettu tallentamaan. Jakotukilta käsisäädön perässä on S, PH, KHH. Kaikki muut tilat on huonetermostaattien perässä. Voin laittaa tähän liitteeksi  pohjakuvan jossa näkyy piirit (kuva tuli näköjään hyvin pienenä, zoomatkaa :)  )

Ei ole sellaisia lokeja joissa termostaatit auki ja minimilämpötila selvästi laskettu, mutta senhän voimme testata. Lasken lämpötilan 24ast ja verrataan lokeja

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 03.10.18 - klo:16:21
Nyt on muutaman päivän testijakso takana. Kaksi ensimmäistä lokitiedostoa on jossa asteminuutit muutettu -120 ja mininilämpötila verkostoon 27ast. Kaksi jälkimmäistä lokia asteminuutit sama -120, mutta minimilämpötila puotettu 24ast.

Miltäpä nämä nyt näyttää kokeneempien silmään ?

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Gobi - 04.10.18 - klo:11:23
Lähden purkamaan oman maalämpöprojektin säätöä tässä ketjussa, data-analyysiä kun se on. Jos joku mielensä pahoittaa niin siirrettäköön vaikka minun omaan projektiketjuun. Täällä voin saada paremmin vastauksia.  ;D Ongelmana menoveden lämpötila varaajalta Oumaniin, Oumanin shuntti seilaa yöpakkasten alettua hurjaa tahtia, siitä kuva liitteenä. Liitteenä myös pari logia edeltäviltä päiviltä.

Laitteisto

Maalämpöpumppu
Jäspi Jämä Star RTS 4-16 (Nibe F1255 4-16)

Varaaja
Jäspi GTV 500 hybridivaraaja

Lämpökaivo
300m porausta (aktiivisyvyys 298m), 6m vaakavetoja, Turbocollector 50x3

Lämmitysjärjestelmä
Kiertopumppu Grundfos Alpha2 25-60 (tehoasetuksena I-teho, 1m3/h / 16,6l/min)
Patteriverkko, termostaatit irti

Muistiinpanoja
Patteri meno/paluu delta (lisään näitä sen mukaan kun saan ylös)
0C 6,5K

Pumpun asetukset on seuraavat:

Ouman + Niben käyrä
Ulkolämpötila - Menovesi
20C - 17C
10C - 28C
0C - 38C
-10C   - 44C
-20C   - 50C
-30C   - 60C

Käyttötila - Auto
Käyttöpriorisointi - 0min / 0min
Lämmityksen pysäytys - 17°C
Lisäyksen pysäytys - 0°C
Suodatusaika - 24h
Käynnistä kompressori - -50
Käynnistysero lisälämpö - 500
Lisälämm. portaiden ero - 100
5.1.2 Suurin menojohdon lämpötila - 65C
5.1.3 Maks. poikkeama menolämpötila - kompressori 10C / lisälämpö 3C
5.1.8 Käyttötila LK-pumppu - ajoittainen
5.1.9 Lämmönkeruupumpun nopeus - kiinteä delta 3C
5.1.10 Käyttötila lämpöjohtopumppu - Ajoittainen
5.1.11 Kiertovesipumpun nopeus - lämmitys auto / nopeus odotustilassa 1% / käyttövesi auto / korkein sallittu nopeus 55%
5.1.14 Virtausaset. lämmitysjärjestelmä - tehdasasetus - patteri -32C MUT C

Ulkoinen BT25-anturi on nyt kiinnitettynä varaajan yläosaan, 2" vastuksen tulpan kylkeen piitahnalla ja eristetty Armaflexillä kokonaan. Eilen illalla sain jopa koneen käymään 101Hz, melkoinen oli koneen ääni noilla hertseillä.  :)

Jos virtauksia pitää tietää niin Niben lauhdutinpumppu pyörii 55% 30l/min / 1800 l/h ja 100% teholla 40 l/min / 2400l/h. Patterikierron virtaus vaihtelee Oumanin shuntin mukaan 0-100%, Nibessä maksimivirtausta pystyy säätämään.

Jätän nyt logituksen päälle ja asetukset edellä oleviin, jos pieni muutos kerrallaan kokeilisi säätää. Ongelman ratkaisemiseksi pitäisi saada pumppu lataamaan varaajaa ennenkuin varaajan yläosa ehtii mennä pyyntilämmön alle.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tekurojala - 05.10.18 - klo:11:25
Keväällä asennettu maalämpö öljylämmityksen tilalle ja koittanut ihmetellä säätöjä niihin nyt vielä koskematta (eli lähes asennuksen oletuksilla on menty).

Liitteenä on lokia - osaako joku autella ja kertoa miltä nuo näyttää ja pitääkö kenties jotain säätöä tehdä?

Lämpötila on viime yönä pysynyt plussan puolella, joten vähän itseäni ihmetyttää noviisina, että keruu meno on miinuksella? Onko tämä normaalia?

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: maalämmittää - 05.10.18 - klo:13:27
Lainaus käyttäjältä: tekurojala - 05.10.18 - klo:11:25
Keväällä asennettu maalämpö öljylämmityksen tilalle ja koittanut ihmetellä säätöjä niihin nyt vielä koskematta (eli lähes asennuksen oletuksilla on menty).

Liitteenä on lokia - osaako joku autella ja kertoa miltä nuo näyttää ja pitääkö kenties jotain säätöä tehdä?

Lämpötila on viime yönä pysynyt plussan puolella, joten vähän itseäni ihmetyttää noviisina, että keruu meno on miinuksella? Onko tämä normaalia?

Hyvin näyttää kone käyvän.
Kannattaa asentaa koneelle logintutkija ja hiukan perehtyä sen toimintaan. Siis PC:lle  ;)

Lämpötila laski yöllä ja Nibe kiihdytteli 50% nopeudelle, niin sitä keruun/kaivon kuormittuminen (=keruun lämpötilan lasku) johtuu. Normaalia.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tekurojala - 05.10.18 - klo:14:31
Ok, kiitos. PC:llä koitin tuota lokia tuolla logintutkijalla ihmetellä, mutta se jää nyt näin aluksi ainakin ihmettelyksi. :)

Maalämpökone on lähiverkossa, mutta tuota logia ei ilmeisesti saa sen kautta, vaan pitää usb-tikkua aina käyttää?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 05.10.18 - klo:17:13
Lainaus käyttäjältä: tekurojala - 05.10.18 - klo:11:25
Keväällä asennettu maalämpö öljylämmityksen tilalle ja koittanut ihmetellä säätöjä niihin nyt vielä koskematta (eli lähes asennuksen oletuksilla on menty).

Liitteenä on lokia - osaako joku autella ja kertoa miltä nuo näyttää ja pitääkö kenties jotain säätöä tehdä?

Lämpötila on viime yönä pysynyt plussan puolella, joten vähän itseäni ihmetyttää noviisina, että keruu meno on miinuksella? Onko tämä normaalia?
Kone sinällää näyttäisi käyvän nätisti, käynnistyksen asteminuuttirajaa laskisin ehkä -60 -> -120, joka sopii paremmin lattialämmityksen kanssa ja kasvais tuollaiset hieman turhan lyhyet vartin lepotauot pidemmiksi.

Mutta se mikä osui enemmän silmään on tuo lattialämmitystalossa oleva kohtuu korkea menoveden pyynti/paluu.
Ulkoilman ollessa +1 menee teillä melkein 35-asteinen vesi lämmitykseen ja palaa 30-asteisena, onko lämmitysjärjestelmänne jotenkin eksoottinen? Onko mukana pattereita/ilmalämmitystä ja shuntataanko lattiaan menevä vesi jossain ulkopuolella viileämmäksi? Onko käytössä huonetermostaatteja? Meillä vanhemmassa kohteessa tuollaista 35/30 lämmitysvettä tarvitaan vasta kun ulkolämpötila laskee alle -30:nen.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: maalämmittää - 05.10.18 - klo:18:49
Lainaus käyttäjältä: tekurojala - 05.10.18 - klo:14:31
Ok, kiitos. PC:llä koitin tuota lokia tuolla logintutkijalla ihmetellä, mutta se jää nyt näin aluksi ainakin ihmettelyksi. :)

Maalämpökone on lähiverkossa, mutta tuota logia ei ilmeisesti saa sen kautta, vaan pitää usb-tikkua aina käyttää?

Harjoitelua vaan, kyl se siitä  ;)

USB:ia pitää käyttää.

Loggasväli voi olla 1 min, se riittää ja ei tule isoja tiedostoja.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 05.10.18 - klo:22:44
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 05.10.18 - klo:17:13
Mutta se mikä osui enemmän silmään on tuo lattialämmitystalossa oleva kohtuu korkea menoveden pyynti/paluu.

Paljonkos teillä olikaan pyynti nollan kelillä?

Itse nostin pyynnin 27oC --> 28oC viime viikolla ja nyt sisälämpö pysyy 21oC nurkilla.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 05.10.18 - klo:23:56
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 05.10.18 - klo:22:44
Paljonkos teillä olikaan pyynti nollan kelillä?

Itse nostin pyynnin 27oC --> 28oC viime viikolla ja nyt sisälämpö pysyy 21oC nurkilla.

Tällä custom käyrällä pysyy meillä Niben sisä-anturin mukaan n. 23oC koko lämmityskauden.

(https://i.imgur.com/6Loucrb.png)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: repomies - 06.10.18 - klo:09:49
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 05.10.18 - klo:22:44
Paljonkos teillä olikaan pyynti nollan kelillä?

Itse nostin pyynnin 27oC --> 28oC viime viikolla ja nyt sisälämpö pysyy 21oC nurkilla.

En voinut kuin nauraa nähdessäni tuon, on niin alhaiset lukemat. Taloja ja mieltymyksiä on niin erilaisia että sopivasta menoveden lämmöstä ei kovinkaan järkevää keskustelua saa välttämättä aikaan. Minulla katoaa sormista tunto jos oleilen 21-asteisessa tilassa ilman villapaitaa tai peittoa. Kuntosalilla tuo on minulle sopiva lämpö.

Minusta 27 astetta on juuri sopiva pyynti läpi kesän, tosin paluuveden lämmölle.. enkä ole vieläkään vaihtanut ulkolämpötilaohjaukselle. Lämpimät laattalattiat on kivat, ja termostaatit hoitavat asuintilojen ylilämmityksen leikkaamisen pois.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: rsaarela - 06.10.18 - klo:10:25
Lainaus käyttäjältä: repomies - 06.10.18 - klo:09:49
En voinut kuin nauraa nähdessäni tuon, on niin alhaiset lukemat.

No tämähän ei liity mitenkään muuten tähän, kuin että maalämpö lämmittää mailläkin.
3 kaksikerroksista pienkerrostaloa -72.
Tuolla käyrällä pysyy sisälämpötila tasaisena +22 kylmällä aikaa.

On sitten jotain muutakin, mitä voi nauraa...;)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tekurojala - 06.10.18 - klo:11:01
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 05.10.18 - klo:17:13

Mutta se mikä osui enemmän silmään on tuo lattialämmitystalossa oleva kohtuu korkea menoveden pyynti/paluu.
Ulkoilman ollessa +1 menee teillä melkein 35-asteinen vesi lämmitykseen ja palaa 30-asteisena, onko lämmitysjärjestelmänne jotenkin eksoottinen? Onko mukana pattereita/ilmalämmitystä ja shuntataanko lattiaan menevä vesi jossain ulkopuolella viileämmäksi? Onko käytössä huonetermostaatteja? Meillä vanhemmassa kohteessa tuollaista 35/30 lämmitysvettä tarvitaan vasta kun ulkolämpötila laskee alle -30:nen.

Yläkerrassa on tosiaan 3 patteria jotka onkin kans pieni kysymysmerkki (unohtui mainita). Öljylämmityksen kans patterit+kosteat tilat oli omalla kierrolla ja omat oumanninsa - nyt kaikki samassa. Tosin yläkerta on osin avoin ja lämpö nousee sinne eli noiden patterien osa on aika pieni. Aikoinaan ne suunniteltiin että ovat sen 30-40% normia isommat jolloin lämpö riittäisi. En tiedä oliko huuhaata.

Huobetermostaatit oon laittanu pois yhtä lukuunottamatta kun yksi huone tahtoo lämmetä liikaa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: repomies - 06.10.18 - klo:11:17
Lainaus käyttäjältä: rsaarela - 06.10.18 - klo:10:25
No tämähän ei liity mitenkään muuten tähän, kuin että maalämpö lämmittää mailläkin.
3 kaksikerroksista pienkerrostaloa -72.
Tuolla käyrällä pysyy sisälämpötila tasaisena +22 kylmällä aikaa.

On sitten jotain muutakin, mitä voi nauraa...;)

Tuo on muuten tosi hyvä tuo Niben mahdollisuus määrittää paloittain lineaarinen lämpökäyrä, olen siitä kateellinen. AIT (Luxtronik) lämpökäyrä on ihan ankea säädettävä, mutta onneksi sen voi napsauttaa kesäksi vakiolämpöön ilman että se unohtaa mikä se ulkolämpötilaohjauksen käyrä oli. Eli käyrää pitää hipelöidä kahdesti vuodessa, kun vaihtaa keväällä ja syksyllä ulkolämpötilaohjauksen ja vakiolämpötilan välillä. Nibellä voisin määrittää yhden käyrän koko vuodelle.

Aikana ennen maalämpöä minulla oli itse kyhätty ilmasta-veteen invertteripumppu, johon olin itse koodannut tuollaisen liukusäätimiin perustuvan kosketusnäyttökäyttöliittymän lämpökäyrän säätöön. Paloittain lineaarisen lämpökäyrän ja käyttöliittymän teko ei totisesti ole rakettitiedettä. Outoa, ettei tuollainen onnistu AIT:n nahkahousuilta..
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 06.10.18 - klo:20:38
Lainaus käyttäjältä: tekurojala - 06.10.18 - klo:11:01
Yläkerrassa on tosiaan 3 patteria jotka onkin kans pieni kysymysmerkki (unohtui mainita). Öljylämmityksen kans patterit+kosteat tilat oli omalla kierrolla ja omat oumanninsa - nyt kaikki samassa. Tosin yläkerta on osin avoin ja lämpö nousee sinne eli noiden patterien osa on aika pieni. Aikoinaan ne suunniteltiin että ovat sen 30-40% normia isommat jolloin lämpö riittäisi. En tiedä oliko huuhaata.
Lähinnä siinä on kaksi potentaalista juttua:
1. MLP:n hyötysuhden laskee aika jyrkästi sen mukaan mitä kuumempaa lämmitysvettä joudutaan tekemään.
2. Kuinka lämmintä vettä lattialämmitysjärjestelmä kestää. Meilla on muistaakseni maksimi mitä lattiaan saa mennä 42-astetta. Paljonko teidän lattialämmitys kestää ja riittääkö se pattereille kovimmilla pakkasilla?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 06.10.18 - klo:20:43
Lainaus käyttäjältä: repomies - 06.10.18 - klo:11:17
Tuo on muuten tosi hyvä tuo Niben mahdollisuus määrittää paloittain lineaarinen lämpökäyrä, olen siitä kateellinen. AIT (Luxtronik) lämpökäyrä on ihan ankea säädettävä, mutta onneksi sen voi napsauttaa kesäksi vakiolämpöön ilman että se unohtaa mikä se ulkolämpötilaohjauksen käyrä oli. Eli käyrää pitää hipelöidä kahdesti vuodessa, kun vaihtaa keväällä ja syksyllä ulkolämpötilaohjauksen ja vakiolämpötilan välillä. Nibellä voisin määrittää yhden käyrän koko vuodelle.

Aikana ennen maalämpöä minulla oli itse kyhätty ilmasta-veteen invertteripumppu, johon olin itse koodannut tuollaisen liukusäätimiin perustuvan kosketusnäyttökäyttöliittymän lämpökäyrän säätöön. Paloittain lineaarisen lämpökäyrän ja käyttöliittymän teko ei totisesti ole rakettitiedettä. Outoa, ettei tuollainen onnistu AIT:n nahkahousuilta..
On toi asteen välein tapahtuva säätäminen aika krouvia kun oli tottunut Oumannin 0.1 tarkkuuteen. Meillä on +10 ja siitä ylemmät menolämpötilat siksi lämmityskaudella alhaalla että keväällä ei päivisin tule ylilämpöä. Kesäksi kun siirryn lämmittämään asuintiloja ILP:llä ja pelkästään kosteissa tiloissa kiertää lattioissa lämmitysvesi niin nostan minimilämpötilan 27:aan. Itsekään en selviäisi ilman Buranaa alle 22-sisälämpötiloissa, tuohon ehkä osaltaan vaikuttavat melkein 20 vanhaa luunmurtumaa. Mutta jos lämmitykseen menee MLP:n kanssa n. 2000kWh vuodessa niin eipä siinä kannata sisälämpötiloja laskea säästömielessä, kalliimaksi pari pakettia Buranaa tulis.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: repomies - 06.10.18 - klo:20:59
^Jaa se on asteen välein? No sitten se on ehkä lattialämmitystaloihin vähän krouvi. Oma tekeleeni oli 0.1C väleillä silloin kun sen tein, käytin Qt:n slidereita muistaakseni aika suoraan. Aika helposti Nibekin voisi tuosta tehdä hieman tarkemman, luulen.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tekurojala - 06.10.18 - klo:23:09
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 06.10.18 - klo:20:38
Lähinnä siinä on kaksi potentaalista juttua:
1. MLP:n hyötysuhden laskee aika jyrkästi sen mukaan mitä kuumempaa lämmitysvettä joudutaan tekemään.
2. Kuinka lämmintä vettä lattialämmitysjärjestelmä kestää. Meilla on muistaakseni maksimi mitä lattiaan saa mennä 42-astetta. Paljonko teidän lattialämmitys kestää ja riittääkö se pattereille kovimmilla pakkasilla?

Aiemmin tosiaan oli öljylämmitys ja sieltä kovimmilla pakkasilla meni yli 40 asteista kiertoon. Täytyy nyt seurata miten pakkasilla menolämpö nousee.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Zipman26 - 07.10.18 - klo:16:25
Moro

Itsekkin tässä palan halusta tietää miten tuo meidän maalämpöpumppu toimii. Laitan tohon alle muutaman lokitiedoston ja kiinnostaisi kovasti tietää miten tuo meidän kone pelaa. Itse en älyä tuon taivaallista nuista, mutta jos joku viisaampi osaisi valaista asiaa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 07.10.18 - klo:16:57
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 05.10.18 - klo:23:56
Tällä custom käyrällä pysyy meillä Niben sisä-anturin mukaan n. 23oC koko lämmityskauden.

Ok, kiitos tästä. Täytyy hioa vielä tarvittaessa tuota käyrän yläpäätä kun tulee pakkasia. :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 07.10.18 - klo:17:07
Lainaus käyttäjältä: repomies - 06.10.18 - klo:09:49
En voinut kuin nauraa nähdessäni tuon, on niin alhaiset lukemat. Taloja ja mieltymyksiä on niin erilaisia että sopivasta menoveden lämmöstä ei kovinkaan järkevää keskustelua saa välttämättä aikaan. Minulla katoaa sormista tunto jos oleilen 21-asteisessa tilassa ilman villapaitaa tai peittoa. Kuntosalilla tuo on minulle sopiva lämpö.

Minusta 27 astetta on juuri sopiva pyynti läpi kesän, tosin paluuveden lämmölle.. enkä ole vieläkään vaihtanut ulkolämpötilaohjaukselle. Lämpimät laattalattiat on kivat, ja termostaatit hoitavat asuintilojen ylilämmityksen leikkaamisen pois.

Kukin pitää käyrän siinä säädössä kuin haluaa, meillä koitettu pitää 21 astetta sisälämpönä lämmityskaudella. Tiedän ettei menoveden lämpötila ole sama vaan riippuu talosta, paikkakunnasta yms. mutta meillä k113635 kanssa on osunut aika hyvin yksiin pumpun säädöt ja siksi kysyin.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 07.10.18 - klo:17:17
Lainaus käyttäjältä: Zipman26 - 07.10.18 - klo:16:25
...Laitan tohon alle muutaman lokitiedoston ja kiinnostaisi kovasti tietää miten tuo meidän kone pelaa.

Kaivo näyttäisi menevän kylmäksi ja saattaa olla vähän alimittainen.
Seuraa kaivosta tulevan ja sinne palaavan kiertonesteen lämpötiloja.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 07.10.18 - klo:17:30
Lainaus käyttäjältä: Zipman26 - 07.10.18 - klo:16:25
Moro

Itsekkin tässä palan halusta tietää miten tuo meidän maalämpöpumppu toimii. Laitan tohon alle muutaman lokitiedoston ja kiinnostaisi kovasti tietää miten tuo meidän kone pelaa. Itse en älyä tuon taivaallista nuista, mutta jos joku viisaampi osaisi valaista asiaa.

Sut lämmintä vetta menee lattiaan nollan kelilläkin, reilu 32 astetta. Myös keruun lämpötilat aika kylmät, tulolämpö lähellä nollaa vaikka ei ole kunnon pakkasia vielä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: fraatti - 07.10.18 - klo:20:49
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 07.10.18 - klo:17:30
Sut lämmintä vetta menee lattiaan nollan kelilläkin, reilu 32 astetta. Myös keruun lämpötilat aika kylmät, tulolämpö lähellä nollaa vaikka ei ole kunnon pakkasia vielä.

Kone taitaa olla osatehoinen koska käy jo näillä keleillä suuren osan vuorokaudesta. Onhan ilmanvaihtokoneen LTO käytössä tai toimii kuten pitäisikin.

Oulussahan oli noita alueista mitkä eivät olleet mitään parhaita maalämpökaivoja ajatellen... Minkävärisellä alueella talo sijaitsee?
(https://i.imgur.com/gz4MRKA.jpg)
Kuva täältä: https://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=1f321dbe-e25d-4ee2-bdcd-c87c31a66450&groupId=64220

Myös täältä voi tutkia asiaa:
(https://i.imgur.com/Ytc92gz.jpg)
http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/


Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Zipman26 - 07.10.18 - klo:20:58
Moro. Joo keltaisella alueella sijaitsee. Pitääpä seurailla noita lämpöjä ja pitää tota tikkua kiinni siinä. Viime talvena ei ollut kyllä mitään ongelmia mutta saapa nähdä. Täällä on sisällä semmonen 23-24 astetta lämmintä läpi talven. Se käyrä on 4. Mielestäni tuo iv kone pelaa niinku pitääkin

Mulla on tossa pumpussa erillinen kulutusmittari ni on vieny 7200kwh ja se on käyny 23kk. Onko tämä paljon vai vähän
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 07.10.18 - klo:21:40
Ei ole paljon, oikeastaan yllättävän vähän.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 07.10.18 - klo:21:46
Lainaus käyttäjältä: fraatti - 07.10.18 - klo:20:49
Kone taitaa olla osatehoinen koska käy jo näillä keleillä suuren osan vuorokaudesta.

Veikkaan ettei ole osatehoinen. Meilläkin käy lähes kokopäivän kun ulkolämmön keskiarvo laskee alle +5 oC. Kone tuottaa "tyhjäkäynnillä" noin 26,5...27 oC vettä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 07.10.18 - klo:22:22
Lainaus käyttäjältä: litku - 03.10.18 - klo:16:21
Nyt on muutaman päivän testijakso takana. Kaksi ensimmäistä lokitiedostoa on jossa asteminuutit muutettu -120 ja mininilämpötila verkostoon 27ast. Kaksi jälkimmäistä lokia asteminuutit sama -120, mutta minimilämpötila puotettu 24ast.

Miltäpä nämä nyt näyttää kokeneempien silmään ?
Lämmityksen osalta näyttävän todella hämmentäviltä. Viimeiset kaksi päivää jolloin kaikki piirit ovat olleet auki niin lämmitystä on tehty vähemmän (14,5h) kuin ennen piirien avaamista (17,75h) vaikka ulkolämpötila on alempi 4.0 vs 5.1. Saattaa olla että teidän uusi talonne tarvitsee niin vähän lämmitysenergiaa vielä näillä keleillä että muut tekijät (sauna, sähkölaitteet yms. elämisen mukaan muuttuva kulutus) vielä hankaloittaa tarkempia analyyseja.

Sellainen pisti silmään että teillä taitaa olla käytössä käyttöveden kierrätys (jotta hanoista tulee heti lämmintä vettä).
(https://i.imgur.com/F1ZDMtD.png)
Tuosta näkyy että kv-kierto katkeaa yöksi n. 22:30-6:30? Samoin näkyy kuinka nopeasti varaajan yläosaan tehty kuuma vesi viilenee kierron ollessa käynnissä 15-16 muutos yli 3ast/h vs. ei kiertoa 2:35-3:35 0.25ast/h. Olisiko mahdollista saada kiertoa ajastettua tarkemmalla jaolla esim. 5min ON / 10min OFF tms. Nuo 5/10min on ihan hihasta vedetyt arvot, joku kv-kierron kanssa leikkinyt voisi antaa ehkä parempiakia arvoja.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 07.10.18 - klo:22:41
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 07.10.18 - klo:22:22
Lämmityksen osalta näyttävän todella hämmentäviltä. Viimeiset kaksi päivää jolloin kaikki piirit ovat olleet auki niin lämmitystä on tehty vähemmän (14,5h) kuin ennen piirien avaamista (17,75h) vaikka ulkolämpötila on alempi 4.0 vs 5.1. Saattaa olla että teidän uusi talonne tarvitsee niin vähän lämmitysenergiaa vielä näillä keleillä että muut tekijät (sauna, sähkölaitteet yms. elämisen mukaan muuttuva kulutus) vielä hankaloittaa tarkempia analyyseja.

Sellainen pisti silmään että teillä taitaa olla käytössä käyttöveden kierrätys (jotta hanoista tulee heti lämmintä vettä).
(https://i.imgur.com/F1ZDMtD.png)
Tuosta näkyy että kv-kierto katkeaa yöksi n. 22:30-6:30? Samoin näkyy kuinka nopeasti varaajan yläosaan tehty kuuma vesi viilenee kierron ollessa käynnissä 15-16 muutos yli 3ast/h vs. ei kiertoa 2:35-3:35 0.25ast/h. Olisiko mahdollista saada kiertoa ajastettua tarkemmalla jaolla esim. 5min ON / 10min OFF tms. Nuo 5/10min on ihan hihasta vedetyt arvot, joku kv-kierron kanssa leikkinyt voisi antaa ehkä parempiakia arvoja.

Pieni tarkennus. Nuo jälkimmäiset 4 lokia joihin pyysin tulkintaa niin kaikki piirit ovat täysin auki koko ajan. Ainoa muutos oli ne asteminuutit ja minimilämpötilan muutos.

Joo käyttövedelle on kiertovesipumppu jotta sitä lämmintä vettä ei tarvitse juoksuttaa niin että hermo menee. Sähkötauluun on laitettu perinteinen kellokytkin josta sen toiminta-ajan saa säädettyä. En ole niin perehtynyt saako sitä noin lyhkäsiksi sykleiksi säädettyä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 07.10.18 - klo:22:45
Lainaus käyttäjältä: Zipman26 - 07.10.18 - klo:16:25
Moro

Itsekkin tässä palan halusta tietää miten tuo meidän maalämpöpumppu toimii. Laitan tohon alle muutaman lokitiedoston ja kiinnostaisi kovasti tietää miten tuo meidän kone pelaa. Itse en älyä tuon taivaallista nuista, mutta jos joku viisaampi osaisi valaista asiaa.
Missä teillä sijaitsee Niben huonelämpötilaa mittaava anturi? Sisälämpötilassanne näkyy mystiset piikit 5. ja 7. päivän iltana. Onko anturi saunan tai takan lämmön vaikutusalueella? Lähinnä siksi kyselen että lämmitysjärjestelmän analysointia varten on hyvä tietää kaikki taustatekijät.
(https://i.imgur.com/pMmfosy.png)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: fraatti - 07.10.18 - klo:22:49
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 07.10.18 - klo:21:46
Veikkaan ettei ole osatehoinen. Meilläkin käy lähes kokopäivän kun ulkolämmön keskiarvo laskee alle +5 oC. Kone tuottaa "tyhjäkäynnillä" noin 26,5...27 oC vettä.

Sori, sekoilin ihan totaalisesti, jotenkin oli näkevinäni että "Zipman26" signaturessa olisi ollut 1245... tottakai invertteri käy jatkuvasti...  :'(
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 07.10.18 - klo:22:58
Lainaus käyttäjältä: litku - 07.10.18 - klo:22:41
Pieni tarkennus. Nuo jälkimmäiset 4 lokia joihin pyysin tulkintaa niin kaikki piirit ovat täysin auki koko ajan. Ainoa muutos oli ne asteminuutit ja minimilämpötilan muutos.

Joo käyttövedelle on kiertovesipumppu jotta sitä lämmintä vettä ei tarvitse juoksuttaa niin että hermo menee. Sähkötauluun on laitettu perinteinen kellokytkin josta sen toiminta-ajan saa säädettyä. En ole niin perehtynyt saako sitä noin lyhkäsiksi sykleiksi säädettyä.
Ok. Kyllähän koneen käynti on huomattavasti siistimpää isommalla virtauksella ja käynnistysmäärä putosi selvästi 17kpl/vrk -> 6kpl/vrk.
Melkein suosittelisin laskemaan käynnistysrajaa vielä alemmas -180:iin, joka on monella toiminut hyvin lattialämmityksen kanssa ja on meilläkin käytössä ympäri vuoden.

Kuuman veden odottelu on tylsää, meillä ei saneerauskohteessa voinut kiertoa rakentaa joten viiveitä on pienentämässä pieni 30l varaaja, mutta sen säätö olikin ihan oma tieteenlajinsa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Zipman26 - 07.10.18 - klo:23:28
Lainaus käyttäjältä: k113635 - 07.10.18 - klo:22:45
Missä teillä sijaitsee Niben huonelämpötilaa mittaava anturi? Sisälämpötilassanne näkyy mystiset piikit 5. ja 7. päivän iltana. Onko anturi saunan tai takan lämmön vaikutusalueella? Lähinnä siksi kyselen että lämmitysjärjestelmän analysointia varten on hyvä tietää kaikki taustatekijät.
(https://i.imgur.com/pMmfosy.png)

Joo se on teknisessä tilassa ja on saunan vaikutusalueella
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 09.10.18 - klo:11:21
Jahas, laitetaanpa omiakin logitietoja kokeneemmille ihmeteltäväksi. Joitain säätöjä tässä on helmikuussa tapahtuneen muuton jälkeen tehty, mutta nyt varsinaisesti vasta valmistaudutaan ensimmäiseen täyteen talveen pumpun kanssa. Vinkkejä ja kommentteja otetaan vastaan mielellään  :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jussi81 - 25.10.18 - klo:19:30
Melkolailla vuosi täynnä Niben 1255 kanssa, pumpun asetuksiin en ole tehnyt muutoksia kun sisälämpö pystyy hyvin vakiona ulkolämpötilasta riippumatta.

Ohessa logitutkijan data viimeisen 7vrk osalta, olisiko pumpun kannalta järkevä kasvattaa käynnistysrajaa tai muuten muuttaa asetuksia?     

Noin 12kk:
Käynnistysten lukumäärä 2333
Kokonaiskäyttöaika 6108h
- josta käyttövesi 680h

Energiamittari BF1:
lämmitys, vain kompr. 24021 KWh
lv, vain kompr 2926 kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys 2929 kWh

(https://i.imgur.com/JrbagOS.png)

(https://i.imgur.com/ZliJWnx.png)


Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 25.10.18 - klo:21:28
Käyrissä näkyy 22 päivä illalla kummallista värähtelyä. Onko huonetermostaatit käytössä?

Käynnistysrajan laittasin johonkin -140 paikkeille. Sitä voi pienentää niin kauan kunhan huonelämpö ei ala heilua. Meillä kanssa kohta vuosi täynnä ja käynnistyksiä noin 1600/vuosi. Käynnistysrajan muutoksella käynnistykset vähenevät.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jussi81 - 26.10.18 - klo:09:05
Huonetermostaatit (Uponor Smatrix) ovat käytössä mutta muutin tämän lämmityskauden alkuun huonekohtaisesti asetukset 23ast (sisälämpö noin 21ast), OH+K tilan suurehkosta lasiseinästä johtuen syntyy varmasti tilanteita missä termostaatit puuttuvat peliin ko. asetuksellakin kun päiväaurinko pääsee lämmittämään tilaa. Kokeilen muuttaa termostaatit max.säädölle ja nostetaan käynnistysrajaa ylemmäs, muistelisin että asetus on nyt -60.

Unohdin mainita että pumppu on sijoitettuna autotalli/varastorakennukseen ja n.40m kanaali siirtää lämmön päärakennukseen. Käyttöveden kierron muutin heti asennuksen jälkeen kellokytkimen taakse ja käy ainoastaan yhden 15min jakson aamulla ja toisen myöhemmin illalla.   
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 26.10.18 - klo:09:16
Perussäätö kannattaa tosiaan tehdä huonetermostaatit täysin auki ja hakea pumpun lämpökäyrä kohdalleen. Sitten jos tarvetta ottaa termostaatteja käyttöön.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 26.10.18 - klo:10:09
Jussi81 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=profile;u=6321) footterissa:
Lainaus
OKT 157m2/705m3 + AT/VAR 56m2 (Rv.2017-2018) lattialämmitys, Nibe F1255-12, kaivo 220m, Vallox 110 MV
Kaivo on mahdollisesti hiukan pienehkö.
Maalämpökone on ylitehoinen. 9 kW riittäisi.
Jotta kaivo ei ylikuormittuisi, olisiko hyvä rajoittaa yli 100 Hz taajuudet pois käytöstä.?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jussi81 - 26.10.18 - klo:11:07
Kiitos näkemyksestä - LVI -suunnittelija taisi päätyä samaan teholuokkaan, Gebwellin Qi10 (9,4kW) oli speksattuna suunnitelmiin mutta päädyimme kuitenkin Niben pumppuun. Seurailin viime talven keruun lämpötiloja lähes päivittäin koneelta ja pidemmän pakkasjakson aikana tulo tippui pahimmillaan -1,0 - 1,3ast lukemiin. Taajuuden rajoittaminen onnistuisi ns. huoltovalikon kautta?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: artta - 29.10.18 - klo:12:39
Kertokaas viisaat mulle mistä johtuu käyrässä nähtävät värähtelyt? Alkaa käyttövesisyklin jälkeen, kun kompuran taajuus ei laske alle tuon sisäisen eston ylärajan. Johtaa aika villiin asteminuuttien ja kompressorin kiihdytys/hidastus meininkiin. Piirissä alasunttaus kylppärin lattiaan Oumanin ohjaamana. Termarit auki koko verkossa. Toimi vielä viime talvena hyvin, nyt uutena lisätty UKV40 napsahtelun estämiseksi. Homman saa kuriin kun sammuttaa virrat hetkeksi ja taas mennään muutama päivä ihan järkevällä toiminnalla.

Edit: Nyt viimeisessä syklissä osasi jo jarrutella ajoissa ja homma normalisoitui taas hetkeksi. Se miksi jää KV-syklin jälkeen tuonne hyllylle vaatinee selvittelyä. Joku puute invertterin ohjauksessa?

Edit2: Vastaan itselleni. Vika oli asteminuuttiasetuksissa ja "Käynnistysero lisälämpö" oli vain 200. Näköjään johtaa huojuntaan, kesällä toimi hyvin. Sillä on siis vaikutusta taajuuden ohjaukseen.

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 30.10.18 - klo:12:54
Nyt pakkasten alettua on alkanut pumppu pyöriä jo parinkin päivän jaksoja yhtä soittoa. Pohdintaa aiheuttaa tässä vaiheessa kaivon lämmöt. Alimmillaan on oltu -0,5 asteessa, mille tuo vaikuttaa?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 30.10.18 - klo:15:07
Lainaus käyttäjältä: VSec - 30.10.18 - klo:12:54
Nyt pakkasten alettua on alkanut pumppu pyöriä jo parinkin päivän jaksoja yhtä soittoa. Pohdintaa aiheuttaa tässä vaiheessa kaivon lämmöt. Alimmillaan on oltu -0,5 asteessa, mille tuo vaikuttaa?

Muutin laskelmaa vastaamaan antamiasi lisätietoja. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7672.0;attach=9044) Kaivo näyttäisi edelleen olevan vähän alimittainen. Tässäkin laskelmassa voi olla virheitä. Jos kerrot niistä, korjaan virheet.
Olisi hyvä rajoittaa maalämpökoneen maksimiteho 10 kW :iin, jotta suojattaisiin kaivoa jäätymiseltä.

Hirsitalo ”Vsec”      KUOPIO      (Pohjois-Savo)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -34 C°
- Hirsitalo: Lattialämmitys, 22 C°, 156 m2, 663 m3,   9,10 kW   26 535 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      9,1 kW   26 535 kWh
ERITTELY   Ala    Energiaa/a    Osuus    Max teho   Osuus

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  ( LATTIALÄMMITYS  +31 C° )
• Kiinteistö,  156 m2,  663 m3    4,8 COP   8,69 kW   26 535 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   1,07 kW   4 800 kWh
- Yhteensä      4,2 SCOP   9,8 kWh   31 335 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -724 kWh   0,23 kW   30 611 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   30 611 kWh
- Pumpulla tuotetaan       9,90 kW   30 611 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä      30 611 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      9,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      9,9 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -35 C°
▪ Maasta kerätään    ( 4,2 COP)   7,8 kW   23 381 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      7 230 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)      7 230 kWh
Tarvitaan 256 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,58 l/s (= 34,8 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,58 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,58 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, ΔT = 3,3 K               58 kPa (0,58 bar)
• Kaivon painehäviö 0,58 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, ΔT = 3,3 K               36 kPa (0,36 bar)
...
E -todistuksessa on on laskentaan usein otettu mukaan lisäenergiamutoja, joilla on edullisia korjauskertoimia.
Korjattu lämmitystarveluku ei vastaa todellista lämmitystarvetta ja sen perusteella ei voida mitoittaa talon lämmitysjärjestelmää.

Tämäkään laskelma ei ole mikään takuumitoitus.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 30.10.18 - klo:17:28
Ok, kiitos tomppelille! Pengoin tuossa arkistoista rakentamisvaiheessa tehdyn energiaselvityksen ja tuossa on laskennalliseksi energian nettotarpeeksi saatu 19 000 kWh/vuosi (tämän mukaan on pumppu ja kaivo mitoitettu). Lisäksi katsoin tuon energiaselvityksen päivityksen, joka tehtiin tiiveysmittauksen jälkeen ja jossa käytettiin myös tarkentuneita tietoja esim. IV-koneesta (Valloxin MV145). Tuossa vastaava nettoenergian tarve on vain 15 000 kWh/vuosi. Tuossa nettoenergian tarpeessa on huomioitu tilojen, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitys. Ollaanko esim. tuolla suunnitteluvaiheen lukemalla 19 000 kWh/vuosi minkä verran jäljessä kaivon syvyydessä?

Miten tuo pumpun maksimitehon rajoittaminen, löytyikö minkä valikon takaa?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 30.10.18 - klo:18:08
15.000 - 19.000 kWh/a lämmitystarve ei ole 150 neliöisen hirsitalon lämmitystarve, ellei hirren paksuus ole todella iso.
Jos lämmitystarve lämmin käyttövesi mukaan lukien olisi 19.000 kWh/a, riittäisi teillä 172 aktiivimetrinen lämpökaivo.

Kiinnostaisi tietää:
- Onko 156 m2 lämmin ala, vai jotain muuta?
- Mikä on keskimääräinen huonekorkeus?
- Onko kyseessä täyshirsitalo? (Siis kaikki ulkoseinät ovat hirttä. Villaeristeinen seinä eristää paremmin lämpöä.)
- Mikä on ulkoseinän hirren paksuus?
- Onko ulkoseiniin lisätty lämpöeristettä, esimerkiksi eristysvillaa, jos on, kuinka paksu on eristevillan kerros.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 30.10.18 - klo:18:34
-156m2 on lämmitetty ala.
-pääasiassa on normaali huonekorkeus (2,5m), mutta OH/KEITTIÖssä on vino sisäkatto -> tilavuus lämpimän alan osalta on 670m3.
-Käytännössä täyshirsitalo (13 hirsikertaa). Tuossa OH/KEITTIÖn osalla on yläosa "normaali" puutalon seinä eli sisältä ulos päin hirsipaneeli->höyrynsulku->villa->tuulensuojalevy->hirsipaneeli. Villaa tuossa osalla on 200mm.
-Hirsien paksuus on 270mm.
-Hirsien U-arvo 0,41W/m2K, ja tuon korkean osan 0,20, ikkunoiden 1,0, ovien 0,93, yläpohjan 0,07.

Katsoin tuossa viime helmikuulta pumpun tehoja 25 asteen pakkasilla, vähän reilut 8kW näytti olleen.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: jukk - 30.10.18 - klo:21:19
Ei kaivoa tarvitse välttämättä suojata jäätymiseltä. Nollan alapuolelta löytyy vielä 273 astetta lämpöä käyttämättä (vaikka ei kaikki nyt oikein pysty hyödyntämään). Kaivo jopa johtaa paremmin lämpöä kun on jääytynyt. Tämä johtuu siitä että jään lämmönjohtavuus on neljä kertaa parempi kuin veden. Jäätyminen itsessäänkin tuottaa energiaa. Vesi ei myöskään aina jäädy heti nollan alapuolella, esim savessa vesi jäätyy kokonaan vasta -20 asteessa. Tämän takia ei kannata huolestua vaikka tulo on pari astetta nollan alapuolella keskellä talvea. Ainoa vaara on että putket supistuu jos kaivo jäätyy epätasaisesti ja vesi jää loukkuun. Mutta jos ei delta tulon ja menon välillä ole liian suuri, kaivo jäätyy ylhäältä alaspäin rauhallisessa tahdissa eikä se aiheuta ongelmia. Nykyään tämä on otettu huomioon suunnittelussa.

En tiedä kuinka Suomessa suunnitellaan, mutta ainakin Ruotsissa pohjoisessa kaivot suunnitellaan niin että ne osittain jäätyy talvella, muuten tyypilliselle omakotitalolle pitäisi porata kaivoa jopa 300 m. Niissä tapauksissa missä on tosiaan ollut ongelmia on ollut yhteistä se että kallioon on ollut pitkä matka (20-40 m). Jos yhtäkkiä paisuntasäiliöstä tulee nestettä se voi tarkoittaa että putket on supistuneet jäätyessään, ja sitten keväällä taas paisuntasäiliö imeytyy litteäksi kun kaivo sulaa. Näitä tapauksia on ollut kuitenkin vähän.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 30.10.18 - klo:21:38
Jäätymisessä pahin ongelma on siinä, kun kaivoon menevä putki menee muutamia asteita (-4 tai enemmän) pakkaselle ja sen ympärille muodostuu paksu jäävaippa.
Jää on tunnetusti vettä kevyempää ja se jää nostaa putkea ylös. Putki saattaa taittua.
Viime talvena sattui foorumilaisillekin tällaisia tapauksia.

Jos keruupiirin painehäviö on suuri, laskee kaivoon menevän lämpötila enemmän pakkaselle ja jäätymisherkkyys lisääntyy.
Kovalla pakkasella invertteripumppu nostaa tehoaan ja sen seurauksena keruun DT nousee.
Suurentunut DT (∆T) jäähdyttää kaivoon menevää entistäkin enemmän ja jäätymisvaara suurenee.
Siksi olisi syytä huolehtia siitä, että keruupiirissä käytetään riittävän isoläpimittaisia putkia.
Maalämpökone ei suostu käymään, mikäli kaivoon menevän liuoksen lämpötila laskee arvoon -9 C.
Kaivon jäätyminen ilmenee siitä, että keruupiirin ylipaineventtiilistä tulee ulos maaviinaa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 31.10.18 - klo:09:15
Tässä on pitänyt pakkasia useamman päivän niin laitan näytille lokit ruodittaviksi. Asteminuutit -180 ja huonetermostaatit kaikki auki. Käyrä 3 +1. Huonekohtaisia lämpötilaeroja (lattian pintalämpötila) huomaa nyt selvästi vaikka piirit on esisäädetty jakotukeilta. Niitä saa tässä ajan kanssa hieroa tasaiseksi.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 31.10.18 - klo:10:06
Lainaus käyttäjältä: litku - 31.10.18 - klo:09:15
Tässä on pitänyt pakkasia useamman päivän niin laitan näytille lokit ruodittaviksi.
Lämpökaivo on hiukan niukan syvyinen.
Kovilla pakkasilla kaivo saattaa mennä kylmäksi.
Kannattaa seurata kaivoo menevän lämpötilaa.

Jos kaivoon menevä laskee kovalla pakkasjaksolla -5 .. -6 asteeseen, on hyväksi sallia sähkövastusten käyttö.
Kaivoon menevän putken ympärille muodostuu silloin jäävaippa, joka saattaa nostaa putkea ylös kaivosta.
Putkeen voi tulla vekki, joka haittaa liuoksen kiertoa.
Maalämpökone pysähtyy kokonaan, kun pumpulta lähtevä menee -9 asteeseen.
...
Jos näitä kirjoituksia lukee maalämpökauppias, muistakaa,
Pohjois-Suomessa tarvitaan huomattavasti syvemmät maalämpökaivot, kuin Etelä-Suomessa.
Näin siksi, että pohjoisessa kallioperän lämpötila on vain +3 ... +5 astetta. Etelässä se on +6 ... +7 astetta.
Kallioperän käytettävissä oleva lämpövaranto on pohjoisessa vain puolet eteläisen Suomen kallioperän lämpövarannosta.

(http://www.gtk.fi/export/sites/fi/geologia/kuvat/geoenergia_1_286.jpg) (http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/)

Kuva on GTK:n sivuilta. Klikkaa kuvaa.!
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 31.10.18 - klo:10:39
Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 31.10.18 - klo:10:06
Lämpökaivo on hiukan niukan syvyinen.
Kovilla pakkasilla kaivo saattaa mennä kylmäksi.
Kannattaa seurata kaivoo menevän lämpötilaa.

Jos kaivoon menevä laskee kovalla pakkasjaksolla -5 .. -6 asteeseen, on hyväksi sallia sähkövastusten käyttö.
Kaivoon menevän putken ympärille muodostuu silloin jäävaippa, joka saattaa nostaa putkea ylös kaivosta.
Putkeen voi tulla vekki, joka haittaa liuoksen kiertoa.
Maalämpökone pysähtyy kokonaan, kun pumpulta lähtevä menee -9 asteeseen.
...
Jos näitä kirjoituksia lukee maalämpökauppias, muistakaa,
Pohjois-Suomessa tarvitaan huomattavasti syvemmät maalämpökaivot, kuin Etelä-Suomessa.
Näin siksi, että pohjoisessa kallioperän lämpötila on vain +3 ... +5 astetta. Etelässä se on +6 ... +7 astetta.
Kallioperän käytettävissä oleva lämpövaranto on pohjoisessa vain puolet eteläisen Suomen kallioperän lämpövarannosta.

(http://www.gtk.fi/export/sites/fi/geologia/kuvat/geoenergia_1_286.jpg) (http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/)

Kuva on GTK:n sivuilta. Klikkaa kuvaa.!

Hyvä tietää. Mistä valikosta sallitaan sähkövastusten käyttö?

Viime talvi oli ensimmäinen maalämmön kanssa ja tulihan nuita arvoja seurattua, mutta en muista kuinka pakkasella se kävi. Seurataan


Sent from my iPhone using Tapatalk
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 31.10.18 - klo:11:32
Lainaus käyttäjältä: litku - 31.10.18 - klo:10:39
Hyvä tietää. Mistä valikosta sallitaan sähkövastusten käyttö?

Se onnistuu siitä samasta valikosta mistä säädetään asteminuutteja. Sieltä "käynnistysero lisälämpö" eli jos sulla nyt asteminuutit -180 ja laitat tuohon esim. 300 niin lämmitysvastukset alkavat lämmittämään kun asteminuutit putoaa alle -480. "lisälämm. portaiden ero" tarkoittaa millä asteminuuttiarvojen portailla vastusten tehoa lisätään portaittain. Muistaakseni menee 0,5 kW portaissa aina 6 kW asti.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: litku - 31.10.18 - klo:11:35
Lainaus käyttäjältä: v130882 - 31.10.18 - klo:11:32
Se onnistuu siitä samasta valikosta mistä säädetään asteminuutteja. Sieltä "käynnistysero lisälämpö" eli jos sulla nyt asteminuutit -180 ja laitat tuohon esim. 300 niin lämmitysvastukset alkavat lämmittämään kun asteminuutit putoaa alle -480. "lisälämm. portaiden ero" tarkoittaa millä asteminuuttiarvojen portailla vastusten tehoa lisätään portaittain. Muistaakseni menee 0,5 kW portaissa aina 6 kW asti.

Kiitos tiedosta. No onko tuo esim. 300 minun tapauksessa sopiva luku tähän mahdolliseen kaivon jäätymiseen ?


Sent from my iPhone using Tapatalk
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 31.10.18 - klo:11:42
Lainaus käyttäjältä: litku - 31.10.18 - klo:11:35
Kiitos tiedosta. No onko tuo esim. 300 minun tapauksessa sopiva luku tähän mahdolliseen kaivon jäätymiseen ?

En kyllä uskalla sanoa. Tehdasasetuksena on 400 mutta hankala sanoa mikä arvo tuohon jäätymiseen auttaa. Sitä pitää varmaan seurata ja ottaa tarvittaessa lokia.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: kjg - 21.11.18 - klo:07:31
Pumpun asennus saatiin viimeisteltyä muutama viikko sitten. Nyt ensimmäiset pienet pakkaset takana. Näppituntumalta jatkuvan käynnin raja on muutamalla plusasteella (+2-3). Käynnistysraja nyt -120. Ei huonetermostaatteja käytössä. Sisälämpötila +21 alakerrassa ja yläkerrassa +20. Liuospumppu asetettu kiinteä delta = 3 -tilaan, kun automaatilla piti deltaa lähempänä neljää.

Näkyykö login perusteella aihetta muutoksiin. Asiasta tietämättömälle kompressori käy jo nyt välillä pitkiäkin aikoja korkeilla kierroksilla lämmitystilassakin (n 50Hz). Liittyykö tuo vain suuriin ulkolämpötilanvaihteluihin?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 21.11.18 - klo:08:06
Lainaus käyttäjältä: kjg - 21.11.18 - klo:07:31
Näkyykö login perusteella aihetta muutoksiin. Asiasta tietämättömälle kompressori käy jo nyt välillä pitkiäkin aikoja korkeilla kierroksilla lämmitystilassakin (n 50Hz). Liittyykö tuo vain suuriin ulkolämpötilanvaihteluihin?
Onhan nyt jo pakkastakin. Kyllä kone silloin joutuukin ottamaan kierroksia.
Oikein hyvältähän nuo näyttivät. Kaivo ei ainakaan ole kylmä.
Vasta kunnon pakkasilla systeemi joutuu tosi testiin ja silloin nähdään mitoituksen onnistuminen.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 22.11.18 - klo:19:16
Kohta karvan verran 10kk täynnä ja tämmöistä oli mittarissa.

Lämmitys, vain kompr. 9176 kwh
lv, vain kompr. 749 kwh
Lämmitys, ml. sis. lisäys 9199 kwh
lv, ml. sis. lisäys 764 kwh

Käynnistysten lukumäärä 1193
Kokonaiskäyttöaika : 3148 h
- josta käyttövesi 228h

Nyt jännätään pääseekö alle 1600 käynnistyksen per vuosi :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 28.11.18 - klo:11:30
Nyt on tosiaan hieman reilun vuoden pumppu pyörinyt, toki varsinaisessa asuinkäytössä on talo vasta helmikuun puolivälistä ollut, sitä ennen pidettiin vain normaalilämpöjä päällä. Mittarin mukaan vastaavat luvut kuin Nopostanilla ovat:

-lämmitys, vain kompr. 16083kWh
-lv, vain kompr. 1470kWh
-lämmitys, ml. sis. lisäys 16115kWh
-lv, ml. sis. lisäys 1476kWh

-käynnistysten lukumäärä 1472
-kokonaiskäyttöaika 5542h
  - josta käyttövesi 393h

Ilmeisesti siis vastukset päällä ei ole tarvinnut vielä paljoa pyöriä, vaan on pärjätty ilmankin  :)

Muutenkin luvuista taitaa olla tulkittavissa, että lämmitystarve (käyttövesi mukaan lukien) asettuu tuonne alle 20 000 kWh/a, jolloin kaivon syvyyskin vielä tomppelin aiempien laskelmien mukaan riittäisi. Tyytyväinen voi siis tässä kohtaa olla, katsotaan talven jälkeen, että miten on pärjätty  ;D
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nakke vaan - 28.11.18 - klo:11:52
Onko nuo nyt verkosta otettuja kilowatteja vai pumpun tekemiä kilowatteja? Allekirjoituksessa olisi hyvä olla talon ikä ja koko niin luvut antaisikin jotain satunnaiselle kävijälle. Eli paljonko Nopostanilla on neliöitä?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 28.11.18 - klo:12:26
Nuo on pumpun tekemiä kilowatteja kummallakin.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nakke vaan - 28.11.18 - klo:12:48
No meneepä pienellä energialla, kyllä uudet talot on pihejä.  Eikä mene paljoa käyttövettäkään kun vertaa että itselläni pumppu tuotti nyt vuoden aikana  n 14000kwh pelkästään käyttöveteen.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 28.11.18 - klo:12:51
Joo, yllättävän vähällä pärjää. Veden kulutus kaiken kaikkiaan (lämmin+kylmä) on ollut nyt koko ajan n. 10m3/kk.

Ei ole tullut pumppua laitettua kWh-mittarin perään, kai tuonkin jossain vaiheessa voisi viritellä  :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 28.11.18 - klo:13:38
Itsellä oli tämmöistä vuoden käytön jälkeen:

- kompressorikäynnistykset 1624 kpl
- kompressorin käyntiaika 5472 h
- kompressorin käyntiaika, lämminvesi 641 h
- lisäys aikakerroin 7.0 h
- lv, ml. sis. lisäys 1955.7 kWh
- lv, vain kompr. 1948.1 kWh
- lämmitys, ml. sis. lisäys 10825.8 kWh
- lämmitys, vain kompr. 10801.0 kWh
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 06.01.19 - klo:09:24
Nyt kun on jo vähän enemmän pitänyt pakkasia, on päässyt vilkuilemaan taas pumpun toimintaa. Alimmillaan on keruun tulo ollut -0,7c, toki ei vielä pidempää kunnon pakkasjaksoa ole ollut :) Kun ulkolämpötila menee 0 ja -5 väliin, niin tahtoo pumppu ruveta pysähtelemään. Sisälämpötila on ollut tasaisesti n. 22 eli siltä osin kunnossa.

Onkohan tuossa säädöissä vielä jotain petrattavaa vai aletaanko olla jotakuinkin kohdallaan? Joillain taitaa "jatkuvan käynnin" ulkolämpötilat olla lähempänä nollaakin? Liitteenä muutama logi vuodenvaihteen tienoilta.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 07.01.19 - klo:11:18
Lainaus käyttäjältä: Nakke vaan - 28.11.18 - klo:11:52
Onko nuo nyt verkosta otettuja kilowatteja vai pumpun tekemiä kilowatteja? Allekirjoituksessa olisi hyvä olla talon ikä ja koko niin luvut antaisikin jotain satunnaiselle kävijälle. Eli paljonko Nopostanilla on neliöitä?

Hups ei näköjään ollut siellä mutta neliöitä 169 ja kuutioita 590. 2017 rv. Ja pumpun tekemiä juu.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 07.01.19 - klo:11:44
Lainaus käyttäjältä: VSec - 06.01.19 - klo:09:24
Nyt kun on jo vähän enemmän pitänyt pakkasia, on päässyt vilkuilemaan taas pumpun toimintaa.

Hiukan viileänä on kaivoon menevän lämpötila käynyt, alin meno oli -3,7 C ja tulo -0,7 C. Nämä lyhyellä, noin -22 C pakkasella.
Ei vaikuta pahalta, mutta kannattaa seurata maakierron lämpötiloja, varsinkin pitkillä, kovilla pakkasjaksoilla.
Jos kierto menee kovin kylmäksi, varsinkin kaivoon menevä, on syytää sallia sähkövastusten päälle meno.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 07.01.19 - klo:14:41
Lainaus käyttäjältä: tomppeli - 07.01.19 - klo:11:44
Hiukan viileänä on kaivoon menevän lämpötila käynyt, alin meno oli -3,7 C ja tulo -0,7 C. Nämä lyhyellä, noin -22 C pakkasella.
Ei vaikuta pahalta, mutta kannattaa seurata maakierron lämpötiloja, varsinkin pitkillä, kovilla pakkasjaksoilla.
Jos kierto menee kovin kylmäksi, varsinkin kaivoon menevä, on syytää sallia sähkövastusten päälle meno.

Ok, eli vähän niin kuin aiemmin varoittelitkin. Pitää olla tarkkana tuon kanssa, varsinkin nyt loppukuulle kun tass kiristyvää pakkasta lupailevat (jää nähtäväksi).

Miltä tuo muuten vaikuttaa?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: maalämmittää - 07.01.19 - klo:14:47
Lainaus käyttäjältä: KiSaVa - 27.12.18 - klo:08:28
.... 1255 manuaalista:
"Kompressorin pyörimisnopeutta lasketaan, kun lämmönkeruunesteen lämpötila lähestyy lämmönkeruunesteen lämpötilan asetettua minimiarvoa. Kompressorin ohjaus pyrkii pitämään lämmönkeruunesteen menolämpötilan 2 astetta korkeampana kuin lämmönkeruunesteen menolämpötilan asetettu minimiarvo."

InvertteriNIBE osaa keventää kaivon kuormitusta, jos se uhkaa mennä liian kylmäksi.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Mico - 13.01.19 - klo:19:26
Jotenkin tuo pumppu pitäis saada nopeampaa reagoimaan muutoksiin. Ihan turhaan sammuu sitten menee asteminuutit -1000 ja ylikin. Ihmetyttää, etää miten tuo joskus kuitenkin jarruttelee ajoissa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Repeat - 24.01.19 - klo:11:45
Jahas, näköjään viimeisin foorumipäivitys hukkasi minun muutaman kirjoutuksen + tunnukset kokonaan  ::) No kokeillaan uudestaan  :)

Eli pumppuhan teki su-ma yönä temput kun pakkanen kiristyi kunnolla. Maapiirisä oli paineet nousseet niin paljon, että varoventtiilistä oli päästänyt jo ylipainettakin. Lisävastukset eivät olleet menneet päälle ilmeisesti ollenkaan (tästä tuo eka logitus).

Viime talvena vastaava ongelmaa ei esiintynyt ollenkaan, tosin tuolloin asteminuutit oli jäänyt asentajien jäljiltä -60 ja tästä johtuen käynnistysmäärät ovat invertteripumpuksi aika suuret. Niimpä laittelin ihan foorumikeskustelujen perusteella itse arvoksi tuon -120.

Nibeltä tuli ohjetta laskea maakierron hälytysrajaa alemmas, jotta pumppu alkaisi aiemmin rajoittamaan nesteen kiertoa ja samalla laittaisi helpommin sähkövastusta päälle. Samalla tuota lisälämmön rajaa neuvoivat puottamaan alemmas.

Tuossa alemmassa logissa on tämän hetkinen tilanne säädöistä ym. Eilis illalla kun pumppuseurailin tarkemmin, oli sähkö apuna lämmityksessä ja ainakin sillon paineet olivat 0,7bar luokkaa maapiirillä. Nyt aamusta katsoin tilannetta samalla kun kävin tikun hakemassa pumpulta, toimi lämmitys (ainakin silloin) ilman lisävastusta ja kaivolla paineet 1,5bar luokkaa.

Itsellähän ei win konetta löydy joten logitutkijaa ei taida saada asennettuakaan. Eikä kyllä toisaalta taitaisi taitokaan riittää tietojen tukimiseen  :(
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 24.01.19 - klo:12:23
Pahoittelemme sitä, että aikaisemmat viestisi olivat kadonneet, jopa tunnuksesi oli hävinnyt.
Vahinko syntyi foorumsoftan kaatuessa.
Laitoin jotain palauttaakseni viestiisi liitetiedoksi aikaisemmin sinulle tehdyn mitoituslaskelman.
Se löytyi arkistosta.

Kaivo on mennyt kylmäksi, mutta kierron dT ei ole kuitenkaan vielä pahemmin kasvanut. Korkein dT -arvo oli noissa logeissa nyt 4,6 K.
Nibe antoi hyvän ohjeen.
Kaivo on ilmeisesti jäässä ja on hyväksi keventää sen kuormaa, jotta keräin ei puristuisi kovin pahasti.
Kysyin muoviputkien valmistajalta, voiko keräinputkitukseen syntyä pysyvää vauriota jäätymisen aiheuttamasta ruttaantumisesta.
Hän kertoi, että muoviputken tulee esimerkiksi kestää lukuisia kertoja sen litistämistä pyöreällä terästangolla, joten muutama jäätymisen aikaansaama ruttu tai vekki ei aiheuta putkelle pysyvää vauriota. Putki elpyy ja palautuu muotoonsa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: maalämmittää - 24.01.19 - klo:13:53
Lainaus käyttäjältä: Repeat - 24.01.19 - klo:11:45
Itsellähän ei win konetta löydy joten logitutkijaa ei taida saada asennettuakaan. ...

Eikös tuo asennu Appleenkin, kunhan vaan Java löytyy.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: jukk - 24.01.19 - klo:14:17
Lainaus käyttäjältä: maalämmittää - 24.01.19 - klo:13:53
Eikös tuo asennu Appleenkin, kunhan vaan Java löytyy.

Linuxin päällä toimii hienosti. Pitää vain ajaa komentoriviltä

  java -jar Logintutkija.jar

Sama komento Applessa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: tomppeli - 24.01.19 - klo:15:25
Ubuntu linuxissa lähtee kuvaketta klikkaamalla,
kunhan laittaa Logintutkija.jar asetuksiin kruksin kohtaan  Permission/ Allow executing file as program.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 27.01.19 - klo:11:53
Dodii se on sitten vuosi täynnä pumpulla toimintaa. Alun vastuskäytön jalkeen (asentaja veti kompuran jäihin...  :P ) ei vastuksia ole mennyt muutakuin legionella tappoon. Lämmin KV on riittänyt hyvin, eikä ole kertaakaan loppunut vaikka molemmat suihkut olleet käytössä yhtäaikaa.

Neliöitä 169 ja kuutioita 590. 2017 rv. Ja pumpun tekemiä juu. Sisälämpö pidetty sopivassa ~23 asteessa.


Lämmitys, vain kompr. 13680 kwh
lv, vain kompr. 1082 kwh
Lämmitys, ml. sis. lisäys 13703 kwh
lv, ml. sis. lisäys 1098 kwh

Käynnistysten lukumäärä 1319
Kokonaiskäyttöaika : 4622 h
- josta käyttövesi 392 h

E-todistuksessa laskettu että 15000 lämmitykseen ja 4000 käyttöveteen :P. Ollaan aika vesipihejä ilmeisesti :D. Mutta laskennallisiahan noi vaan ovat.

Lisäksi vielä Valloxin luvut tältäpäivältä
Sisälämpö 23 tulo 18
Ulkolämpö -15 jäte -3

Tyytyväinen systeemiin ja siihen että takan jätti pois, ei yhtään kaipaa kärytystä :P. Puut myyntiin ja sähköä niilla rahoilla :). Jos vaikka 4 keskiarvo Copilla lasket tuosta niin ei hirveesti sähköä lämmitykseen kulu.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Roori - 27.01.19 - klo:12:09
Lainaus käyttäjältä: Nopostan - 27.01.19 - klo:11:53
Puut myyntiin ja sähköä niilla rahoilla :)
Juuri näin...

Noiko on pumpun tuotto lukuja, mitä on vesimittarissa/vuosi kun noin vähän lämminvesi kWh:ja?
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Putkenpätkä - 27.01.19 - klo:12:18
Puun poltto on aika suhteellista... meillä 2008 rakenettu talo ja yhtään ei ole puuta ostettu ja nurkat on edelleen täynnä puuta 10v PILP pidon jäljiltä. Puut siis tontilta ja 5 km säteeltä saatuja ilmaisia puita hakupalkalla. Eli 'käytetyn' sekapuuklapin arvo ei ole kummoinen jos sitä saa ilmaiseksi hakemisen vaivalla.

Nyt on ensimäinen talvi MLP:n kanssa ja puuta ei ole poltettu koska lattialämmityksen tasapainotuis menossa. Takan ottaisin edelleenkin, en säästömielessä vaan mukavuustekijänä.

Lainaus käyttäjältä: maalämmittää - 24.01.19 - klo:13:53
Eikös tuo asennu Appleenkin, kunhan vaan Java löytyy.

Juu, toimii ihan hiirellä käynnistäen.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 27.01.19 - klo:13:42
Lainaus käyttäjältä: Roori - 27.01.19 - klo:12:09
Juuri näin...

Noiko on pumpun tuotto lukuja, mitä on vesimittarissa/vuosi kun noin vähän lämminvesi kWh:ja?

Pumpun tuottolukuja juurikin. Ei ole vesimittaria (oma kaivo).

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Roori - 27.01.19 - klo:13:57
Lainaus käyttäjältä: Nopostan - 27.01.19 - klo:13:42
Pumpun tuottolukuja juurikin. Ei ole vesimittaria (oma kaivo).
No on sitten vähän, laskennallisesti 1 hengen LV kulutus...
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Nopostan - 27.01.19 - klo:16:36
Lainaus käyttäjältä: Roori - 27.01.19 - klo:13:57
No on sitten vähän, laskennallisesti 1 hengen LV kulutus...
2 henkeä ja kaikki on ecoa :). Suihkut wc hanat koneet yms :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Jihi - 27.01.19 - klo:16:56
Täällä nyt 2 vuotta ja 3 viikkoa päälke nautittu maalämmön antimista ja ei voi olla kuin iloinen verrattuna edelliseen asumismuotoon suorassa sähkölämmitystalossa.  ;D
Sisälämpötila tasaista 23 astetta oli ulkolämpötila -5 tai -30 astetta.

Tässäpä myös minulta lukemia 2 vuoden ajalta:

Lämmitys, vain kompr. 20646kWh
Lv, vain kompr. 4623kWh
Lämmitys, ml, sis, lisäys 20691kWh
Lv, ml, sis, lisäys 4677kwh

Käynnistysten lukumäärä: 4764
Kokonaiskäyttöaika 7445h
-josta käyttövettä 1137h

Erillinen kilowattimittari maalämpöpumpulle: 6437kWh

Miltäs nuo käynnistyslukumäärät vaikuttaa?

Eilen tein vasta ensimmäisen ohjelmistopäivityksen pumppuun. Aikaisemmin ollut se ohjelma kun pumpussa on ollut minulle tullessa 12/2016
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: Mico - 27.01.19 - klo:19:49
Nyt on ollu pari viikkoa invertterille tarpeeksi pakkasta -20-30 kokoajan. ei oo sammunu ollenkaan.  ;D
Meillä pumppu pyöriny kaks vuotta ja kaks kuukautta
käynnistyksiä 2474
kompurankäyntiaika 13628h, kv 1372h
erillinen kwh mittari 22478 kwh.


Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 03.02.19 - klo:11:09
Otin tammikuun osalta logit tuossa tarkasteluun. Erityisesti silmiin pisti 17. tammikuuta n. klo 21 ollut pumpun pysähtyminen, oma ymmärrys ei riitä siihen, että miksi tuo on pysähtynyt. Osaako joku kokeneempi tuohon mitään sanoa? Käyttövettä on tehty n. klo 19 ja sitten tuolla pari tuntia myöhemmin on asteminuutit ajettu hyvin jyrkästi nolliin ja pumppu seis. Pakkasta kuitenkin yli 10 astetta  ::)

Kylmimmillään on kaivoon tammikuussa mennyt n. -4,3 asteista liuosta eli vielä ihan ok-tasolla.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: jukk - 03.02.19 - klo:12:32
Lainaus käyttäjältä: VSec - 03.02.19 - klo:11:09
Käyttövettä on tehty n. klo 19 ja sitten tuolla pari tuntia myöhemmin on asteminuutit ajettu hyvin jyrkästi nolliin ja pumppu seis. Pakkasta kuitenkin yli 10 astetta  ::)

Täysin normaalia Niben regulaattorin kanssa. Tunnettu ilmiö josta on keskusteltu moneen otteeseen sekä täällä Suomen keskustelupalstoilla että Ruotsin. Vaikka virittelee parametreja kuinka, silloin tällöin tapahtuu. Nibe ei ole pystynyt tekemään mitään asialle, ainakaan nähtävästi.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 03.02.19 - klo:13:18
Lainaus käyttäjältä: jukk - 03.02.19 - klo:12:32
Täysin normaalia Niben regulaattorin kanssa. Tunnettu ilmiö josta on keskusteltu moneen otteeseen sekä täällä Suomen keskustelupalstoilla että Ruotsin. Vaikka virittelee parametreja kuinka, silloin tällöin tapahtuu. Nibe ei ole pystynyt tekemään mitään asialle, ainakaan nähtävästi.

Ok, kiitos! Olen tuon jotenkin onnistunut sivuuttamaan, vaikka jonkin verran on tullut lueskeltua keskusteluja  :) Varmaan olen enemmän kiinnittänyt huomiota tuohon, kun on puhuttu sammumisesta käyttöveden teon jälkeen. Oliko tähän nyt esiintyneeseen ilmiöön muuten apua siitä jossain toisessa ketjussa mainitusta arvon muuttamisesta 1 -> 2 vai auttoiko tuo enemmään käyttöveden teon jälkeiseen sammumiseen (en muista mikä arvo tuo oli, mutta muistitikun kanssahan tuo piti jostain koodin pätkästä vaihtaa?) Itse en tuota ole vielä ryhtynyt tekemään.

Ja miten muuten oli uusimman ohjelmistopäivityksen kanssa, onko tuo nyt toimivaksi todettu? On nimittäin vielä asentamatta  ;D
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: jpk - 03.02.19 - klo:14:16
Toisaan tuo Niben taipumus pysäyttää kompressori kiihkeän käyttövesijakson jälkeen on tunnettu ilmiö.
Asiasta on käyty keskustelua täällä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8428.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8428.0)

Muutos on helppo tehdä: ota Nibe huoltovalikossa talteen muistitikulle Niben sisäiset parametrit, talleta tiedosto (STORE.SET) PC:lle ja tee muutos rivillä, jonka järj. numero on 47101  (rivin eka luiku 47101):
  alkuperäinen rivi:  47101 1 1
  uusi muutettu rivi: 47101 2 1
Talleta muutettu tiedosto STORE.SET muistitikulle ja ota se käyttöön Nibessä huoltovalikossa.

Omassa koneessa tuo on toiminut: joulu- ja tammikuussa ei ole enää ollut "ylimääräisiä" pysäytyksiä tämän muutoksen jälkeen



Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 03.02.19 - klo:17:59
Lainaus käyttäjältä: jpk - 03.02.19 - klo:14:16
Toisaan tuo Niben taipumus pysäyttää kompressori kiihkeän käyttövesijakson jälkeen on tunnettu ilmiö.
Asiasta on käyty keskustelua täällä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8428.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8428.0)

Muutos on helppo tehdä: ota Nibe huoltovalikossa talteen muistitikulle Niben sisäiset parametrit, talleta tiedosto (STORE.SET) PC:lle ja tee muutos rivillä, jonka järj. numero on 47101  (rivin eka luiku 47101):
  alkuperäinen rivi:  47101 1 1
  uusi muutettu rivi: 47101 2 1
Talleta muutettu tiedosto STORE.SET muistitikulle ja ota se käyttöön Nibessä huoltovalikossa.

Omassa koneessa tuo on toiminut: joulu- ja tammikuussa ei ole enää ollut "ylimääräisiä" pysäytyksiä tämän muutoksen jälkeen





Tuli nyt tämäkin muutos tehtyä, toivotaan, että noita turhia pysähtelyjä rajoittaisi  ::) Nyt on taas parin päivän sisään 5 pysähdystä tullut, joista vain yhteen riittää ymmärrys (legionella-polton jälkeinen stoppi), muut on täysiä arvoituksia (ei edes asteminuutit ole menneet nollille).

Miten muuten oli tuon uusimman ohjelmistopäivityksen kanssa, uskaltaako päivittää?  ;)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: jpk - 03.02.19 - klo:18:25
Lainaus käyttäjältä: VSec - 03.02.19 - klo:17:59
Tuli nyt tämäkin muutos tehtyä, toivotaan, että noita turhia pysähtelyjä rajoittaisi  ::) Nyt on taas parin päivän sisään 5 pysähdystä tullut, joista vain yhteen riittää ymmärrys (legionella-polton jälkeinen stoppi), muut on täysiä arvoituksia (ei edes asteminuutit ole menneet nollille).

Miten muuten oli tuon uusimman ohjelmistopäivityksen kanssa, uskaltaako päivittää?  ;)

Itse en ole tätä uusinta versiota 8539R4 ladannut, pumppu toimii meillä edellisellä 8539R3:lla. Tuo uusin versio R4 tähtää (vain) F1255-6:een liittyvän käyttövesiongelman korjaamiseen eikä sen kerrota sisältävän muita muutoksia. Kunhan tästä päästään vähän keväämmälle, niin täytynee se kuitenkin ottaa käyttöön jossain vaiheessa, jos mitään ihmeempiä kommentteja ei näille foorumeille ole ilmestynyt. Uuden ohjelmiston lataamiseen sisältyy sellainen "lieveilmiö", että kun pumpun joutuu buuttaamaan SW muutoksen johdosta, Nibe haluaa sen jälkeen innokkaasti tehdä legionella puhdistuksen ja välttelen sellaista näin pakkaskeleillä.

Vielä yksi lisähuomio:
Kun koneen buuttaa (esim. SW päivityksen johdosta), tuo edellä kuvattu parametrimuutos "47101 2 1" palautuu alkuperäiseen muotoonsa, eli se on buutin jälkeen tehtävä uudelleen tai vähintäänkin tarkastettava, että se on edelleen voimassa.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: VSec - 03.02.19 - klo:19:39
Lainaus käyttäjältä: jpk - 03.02.19 - klo:18:25
Itse en ole tätä uusinta versiota 8539R4 ladannut, pumppu toimii meillä edellisellä 8539R3:lla. Tuo uusin versio R4 tähtää (vain) F1255-6:een liittyvän käyttövesiongelman korjaamiseen eikä sen kerrota sisältävän muita muutoksia. Kunhan tästä päästään vähän keväämmälle, niin täytynee se kuitenkin ottaa käyttöön jossain vaiheessa, jos mitään ihmeempiä kommentteja ei näille foorumeille ole ilmestynyt. Uuden ohjelmiston lataamiseen sisältyy sellainen "lieveilmiö", että kun pumpun joutuu buuttaamaan SW muutoksen johdosta, Nibe haluaa sen jälkeen innokkaasti tehdä legionella puhdistuksen ja välttelen sellaista näin pakkaskeleillä.

Vielä yksi lisähuomio:
Kun koneen buuttaa (esim. SW päivityksen johdosta), tuo edellä kuvattu parametrimuutos "47101 2 1" palautuu alkuperäiseen muotoonsa, eli se on buutin jälkeen tehtävä uudelleen tai vähintäänkin tarkastettava, että se on edelleen voimassa.


Ok, kiitos näistä  :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: k113635 - 03.02.19 - klo:23:16
Lainaus käyttäjältä: VSec - 03.02.19 - klo:11:09
Otin tammikuun osalta logit tuossa tarkasteluun. Erityisesti silmiin pisti 17. tammikuuta n. klo 21 ollut pumpun pysähtyminen, oma ymmärrys ei riitä siihen, että miksi tuo on pysähtynyt. Osaako joku kokeneempi tuohon mitään sanoa? Käyttövettä on tehty n. klo 19 ja sitten tuolla pari tuntia myöhemmin on asteminuutit ajettu hyvin jyrkästi nolliin ja pumppu seis. Pakkasta kuitenkin yli 10 astetta  ::)

Lainaus käyttäjältä: jukk - 03.02.19 - klo:12:32
Täysin normaalia Niben regulaattorin kanssa. Tunnettu ilmiö josta on keskusteltu moneen otteeseen sekä täällä Suomen keskustelupalstoilla että Ruotsin. Vaikka virittelee parametreja kuinka, silloin tällöin tapahtuu. Nibe ei ole pystynyt tekemään mitään asialle, ainakaan nähtävästi.

VSecin tapauksessa ei mielestäni ole kyse tiettyyn taajuuteen juuttumisesta, vaan pumppu tosiaan heittää asteminuutit -192:sta nollaan(=kompura sammuu/sammutetaan) 17.01.19 21:18 syystä joka ei lokeista selviä.
Tapahtumahetkellä on pumpun pyynti 31.1 ja meno 31.2 astetta ja taajuutta ollaan hiljalleen tiputtamassa 35-34-33Hz ihan järkevällä kulmakertoimella. Loogisin selitys äkkipysäykselle olisi menoanturin lukeman ''mittauspiikki'
jolloin Nibe olisi sammunut esimerkikisi maks.ero.pyynnistä asetuksen johdosta?

(https://i.imgur.com/3NWDuEk.png)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: v130882 - 04.02.19 - klo:16:33
Lainaus käyttäjältä: VSec - 03.02.19 - klo:17:59
Miten muuten oli tuon uusimman ohjelmistopäivityksen kanssa, uskaltaako päivittää?  ;)

Uskaltaa päivittää, se toimii aivan yhtä hyvin tai huonosti kuin edellinenkin versio. Käyttövesi smart control vaihtoehdolla ei aina lämmitä käyttövettä niinkuin olettaa sopisi mutta vaihdoin itsekin normaali asetukseen ja se on toiminut nyt noin viikon ok.

Lainaus käyttäjältä: k113635 - 03.02.19 - klo:23:16
Loogisin selitys äkkipysäykselle olisi menoanturin lukeman ''mittauspiikki' jolloin Nibe olisi sammunut esimerkikisi maks.ero.pyynnistä asetuksen johdosta?

Olisko tämäkin viallisen näyttöyksikön ongelmia? Pumpun asennus ajankohta osuu hyvin siihen.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: turska - 04.05.21 - klo:13:41
Saako tuota lokisotkijaa toimimaan mac koneilla?  :)

En onnistunut asentamaan, kun herjaa malwaresta ja tuntemattomasta lähteestä.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: aksutre - 04.05.21 - klo:16:32
Lainaus käyttäjältä: turska - 04.05.21 - klo:13:41
Saako tuota lokisotkijaa toimimaan mac koneilla?  :)

En onnistunut asentamaan, kun herjaa malwaresta ja tuntemattomasta lähteestä.

Jos olet ehdottoman varma, että kyseinen sovellus on luotettava, voit avata sovellukset luvattomilta kehittäjiltä pitämällä vaihtoehdon, napsauttamalla hiiren kakkospainikkeella sovellusta ja napsauttamalla "Avaa". Voit myös poistaa Gatekeeper käytöstä kokonaan, jos haluat.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: turska - 05.05.21 - klo:19:13
Koetin pari kertaa postata liittämällä lokitiedostot liitteiksi -> liian suuria  :'(
Tässä linkitettynä driveltä:
https://drive.google.com/drive/folders/1GZ2amucbQFW7I8t2omc19M7SunglbmfR?usp=sharing

Osaisiko noita ammattilaiset tulkita?

Se miksi tähän olen lähtenyt -> ok-talon sähkönkulutus on ollut isoa koko talven -> tutkittu mistä se voisi johtua ja ensimmäisenä MLP pumpun sielunelämää tutkitaan. MLP toimittajan kaveri kävi ja totesi, että "on kyllä käyttänyt vastuksia lämmittämiseen enempi kuin yleensä" -> kohta jonkun pitäisi tulla katsomaan ja säätämään...

Mutta, jos osaisitte auttaa niin voin säätää itsekin.
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: maalämmittää - 05.05.21 - klo:21:14
Loggaus minuutin välein riittää perusanalysointiin.
Vähennä, niin mahtuu logit viesteihin.
Logintutkijakaan ei toimi kunnolla sekunnin resoluutiolla.

Ennenkuin säätää mitään, niin kannattaa katsoa missä ollaan.
Mielellään yksi muutos kerrallaan, sitten katsotaan muuttuiko ja menikö oikeaan suuntaan.
Kannattaa tehdä muistiinpanoja muutoksista ja niiden syistä, kun ainakaan itse ei muutaman kuukauden kuluttua aina muista mistä oli kyse ja mitä tavoiteltiin.

KYSYMYS: Kuinka paljon nibe on käyttänyt vastusta? Löytyy INFO valikosta.

Kuinka paljon on talo käyttänyt sähköä? Minkälainen sähkönkulutus arsenaali talossa on? Kiuas, poreamme, kylmiö ...
Aiemmista kirjoituksista löytyikin energian kulutustiedot ja kuvaus varustuksesta. Niiden perusteella on "energiaintensiivinen talo".
NIBE voi olla iso kuluttaja, mutta muutkin ovat potentiaalisia rosvoja.
NIBEn kulutuksen voi laskea (riittävän tarkasti) käyntiaikatiedosta ja lisäystiedosta.

Yleensä on hyvä olla oma ketju tapauksille, niin pysyy sinulla ja muilla roti missä mennään.
Katselin kirjoituksiasi, niin niistä saa kuvaa tilanteesta.

KYSYMYS: Mikä on lämmityksen ja käyttöveden priorisointi?
Vaikuttaa käyttöveden riittävyyteen.

Kesä ei ole hyvä aika koneen toiminnan/suorituskyvyn selvittämiseen.
3.5.2021 lokin mukaan Nibe nosti teho normaalin oloisesti kun lämmitysvelka suureni.

Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: turska - 23.05.21 - klo:13:03
Lainaus käyttäjältä: maalämmittää - 05.05.21 - klo:21:14
Loggaus minuutin välein riittää perusanalysointiin.
Vähennä, niin mahtuu logit viesteihin.
Logintutkijakaan ei toimi kunnolla sekunnin resoluutiolla.

Ennenkuin säätää mitään, niin kannattaa katsoa missä ollaan.
Mielellään yksi muutos kerrallaan, sitten katsotaan muuttuiko ja menikö oikeaan suuntaan.
Kannattaa tehdä muistiinpanoja muutoksista ja niiden syistä, kun ainakaan itse ei muutaman kuukauden kuluttua aina muista mistä oli kyse ja mitä tavoiteltiin.

KYSYMYS: Kuinka paljon nibe on käyttänyt vastusta? Löytyy INFO valikosta.

Kuinka paljon on talo käyttänyt sähköä? Minkälainen sähkönkulutus arsenaali talossa on? Kiuas, poreamme, kylmiö ...
Aiemmista kirjoituksista löytyikin energian kulutustiedot ja kuvaus varustuksesta. Niiden perusteella on "energiaintensiivinen talo".
NIBE voi olla iso kuluttaja, mutta muutkin ovat potentiaalisia rosvoja.
NIBEn kulutuksen voi laskea (riittävän tarkasti) käyntiaikatiedosta ja lisäystiedosta.

Yleensä on hyvä olla oma ketju tapauksille, niin pysyy sinulla ja muilla roti missä mennään.
Katselin kirjoituksiasi, niin niistä saa kuvaa tilanteesta.

KYSYMYS: Mikä on lämmityksen ja käyttöveden priorisointi?
Vaikuttaa käyttöveden riittävyyteen.

Kesä ei ole hyvä aika koneen toiminnan/suorituskyvyn selvittämiseen.
3.5.2021 lokin mukaan Nibe nosti teho normaalin oloisesti kun lämmitysvelka suureni.



Otan tänään illalla logit, on ollut pari viikkoa keräilemässä.
Laitan myös nuo muut tiedot.

Onko sitten fiksuitan tehdä oma threadi tästä aiheesta, vai lisäänkö tähän perään? :)
Otsikko: Vs: 1255/Invertterikoneen data-analyysiä
Kirjoitti: maalämmittää - 23.05.21 - klo:14:43
Tee oma.