Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Krive - 11.05.17 - klo:20:43
-
Lähipiiristä moni on kyseenalaistanut maalämmön kannattavuuden, joten ajattelin kääntyä nyt teidän puoleenne asian selvittämiseksi :) .
Tarkoitus olisi löytää ratkaisu lämmityskustannusten pienentämiseksi. Olemme juuri ostaneet talon, ja muutto tapahtuu kuukauden kuluttua.
-Sijainti: Kauhava
-Rv 1958, tasamaan talo
-lämmitysöljyn kulutus 3500l vuodessa. Ei varaava takka jonka puunkulutuksesta ei tietoa tässä vaiheessa. Aktiivisia takan käyttäjiä kuitenkin olemme.
-45 neliötä vesikiertoisella lattialämmityksellä. 161 neliötä lähinnä yksirivisillä pattereilla.
-Painovoimainen ilmanvaihto 161 neliön asuinosassa. Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla 45 neliön uima-allasosastolla (sauna, pesuhuone, khh, eteinen)
-ulkomitat: 89 metriä.
-Ulkoseinien eriste: ilmeisesti puru, paksuus tuntematon.
-yksikerroksinen
-huonekorkeus: Olohuone 33 neliötä: 3.5m. Muu talo 2.55m
-alapohja: rossipohja, eristeen paksuudesta ei tietoa. Materiaali todennäköisesti puru.
-yläpohja: 15cm. purua. 5cm. puhallusvilla..
-ikkunat: 3 lasiset. Olohuoneen ikkunat (kahdella sivulla) huomattavasti normaalia suuremmat, muuten talossa normaalit.
-muut lämmitettävät tilat: autotalli+varasto 23 neliötä. Uima-allas 24 kuutiota, tällä hetkellä omalla ilmalämpöpumpulla.
-tilojen lämpötilat: autotalli ja varasto +15, uima-allasosasto 36 neliötä hieman normaalia korkeampi, muuten normaali asumislämpötila.
Talous käsittää kaksi aikuista ja 4 alle 9 vuotiasta lasta. Onko maalämpö meille järkevin vaihtoehto? Vai onko joku muu parempi? Itse olisin maalämmön kannalla, mutta asiantuntemusta ei ole :)
Kiitos jo etukäteen!
-
Maalämpö on varmaankin se paras vaihtoehto tämänkin kohteen lämmitysjärjestelmäksi.!
Teen tähän laskelman huomenna, perjantaina..
Onko tarkoitus jatkossa lämmittää allaskin maalämmöllä ja huomioidaanko se laskelmassa.?
-
Maalämpö on varmaankin se paras vaihtoehto tämänkin kohteen lämmitysjärjestelmäksi.!
Teen tähän laskelman huomenna, perjantaina..
Onko tarkoitus jatkossa lämmittää allaskin maalämmöllä ja huomioidaanko se laskelmassa.?
Hienoa! Kiitos ! Mukava kuulla, että en ollut hakoteillä haaveillessani maalämmöstä :)
Itse ajattelin alunperin lämmittää myös uima-altaan maalämmöllä. Mutta talon kuntotarkastaja oli sitä mieltä, ettei se kannata. En nyt sitten tiedä varmasti mikä olisi järkevintä. Onko tietoa miten yleensä on tapana?
Ja onkohan se edes mahdollista/taloudellisesti järkevää tässä tapauksessa? Nyt lämmitys siis tapahtuu ilmalämpöpumpulla, jonka läpi altaan vesi kierrätetään.
-
Lähipiiristä moni on kyseenalaistanut maalämmön kannattavuuden, joten ajattelin kääntyä nyt teidän puoleenne asian selvittämiseksi :) .
Tarkoitus olisi löytää ratkaisu lämmityskustannusten pienentämiseksi. Olemme juuri ostaneet talon, ja muutto tapahtuu kuukauden kuluttua.
-Sijainti: Kauhava
-Rv 1958, tasamaan talo
-lämmitysöljyn kulutus 3500l vuodessa. Ei varaava takka jonka puunkulutuksesta ei tietoa tässä vaiheessa. Aktiivisia takan käyttäjiä kuitenkin olemme.
-45 neliötä vesikiertoisella lattialämmityksellä. 161 neliötä lähinnä yksirivisillä pattereilla.
-Painovoimainen ilmanvaihto 161 neliön asuinosassa. Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla 45 neliön uima-allasosastolla (sauna, pesuhuone, khh, eteinen)
-ulkomitat: 89 metriä.
-Ulkoseinien eriste: ilmeisesti puru, paksuus tuntematon.
-yksikerroksinen
-huonekorkeus: Olohuone 33 neliötä: 3.5m. Muu talo 2.55m
-alapohja: rossipohja, eristeen paksuudesta ei tietoa. Materiaali todennäköisesti puru.
-yläpohja: 15cm. purua. 5cm. puhallusvilla..
-ikkunat: 3 lasiset. Olohuoneen ikkunat (kahdella sivulla) huomattavasti normaalia suuremmat, muuten talossa normaalit.
-muut lämmitettävät tilat: autotalli+varasto 23 neliötä. Uima-allas 24 kuutiota, tällä hetkellä omalla ilmalämpöpumpulla.
-tilojen lämpötilat: autotalli ja varasto +15, uima-allasosasto 36 neliötä hieman normaalia korkeampi, muuten normaali asumislämpötila.
Talous käsittää kaksi aikuista ja 4 alle 9 vuotiasta lasta. Onko maalämpö meille järkevin vaihtoehto? Vai onko joku muu parempi? Itse olisin maalämmön kannalla, mutta asiantuntemusta ei ole :)
Kiitos jo etukäteen!
Koetin tehdä laskelman ja tältä se näyttäisi:
Talo ”Krive” KAUHAVA (Etelä-Pohjanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talo Patterilämmitys 30 298 kWh 10,23 kW
- At/varasto Patterilämmitys 3 881 kWh 1,78 kW
- Uimahalli Lattialämmitys 4 816 kWh 1,61 kW
- Uima-allas Patterilämmitys 4 008 kWh 1,11 kW
YHTEENSÄ 43 003 kWh 14,7 kW
- Josta johtumisvuodot 32 145 kWh 10,71 kW
- Josta ilmanvaihdot 7 164 kWh 2,64 kW
- Josta vuotoilmat 3 693 kWh 1,38 kW
- Josta lämmönsiirtokanaali 0 kWh 0,00 kW
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( PATTERILÄMMITYS )
Lämmitettävää 237 m2 625 m3
- Kiinteistö 3,4 COP 41 787 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 4 800 kWh
- Yhteensä 3,4 COP 46 587 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 15,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 16,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -34 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP) 11,4 kW 32 753 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 13 833 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 13 833 kWh
Tarvitaan 2 x 196 m = 392 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,77 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille kaivoa kohden:
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,35 bar (35 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,2 bar (20 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,39 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,12 bar (12 kPa)
Tai vaakakeruupiiri Keruu: kostea Savi 870 m
...
Uimahalliosaston tarkkaa lämmitystarvetta on hankala laskea.
Mm. se, onko alla peitettynä käyttökertojen välillä, vaikuttaa suuresti energian kulutukseen.
Vanhan päärakennuksen kulutus on myöskin epävarma.
Tarkempi rakenteiden selvitys auttaisi saamaan luotettavamman mitoituksen.
Päärakennuksen ullakolle kannattaisi varmaankin lisätä eristystä, jos siellä on nyt vain 5 cm kerros puhallusvillaa.
Vai, olisiko tuo 5 cm virheellinen arvio.?
...
Tämä laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattilaiselta.
-
Kiitos Tomppeli!
Nyt luen mitoitusta tarkasti, ja koitan sisäistää informaation :)
Ensiksi, kaksi porakaivoa kuulostaa kalliille? Oltiin varauduttu 12-15 tonnin kustannuksiin(kotitalousvähennysten jälkeen). Ihan vaan sillä perusteella, että appivanhempien 250 neliön taloon laitettiin kaksi vuotta sitten maalämpö. Ja heidän maksettavaksi jäi 12000e. Onko heittää mitään hintahaarukkaa tälle meidän projektille?
Uima-altaaseen tulee peite. Edellisillä omistajilla sitä ei ole ollut. Yläpohjassa ei tosiaan ole kuin n. 5cm puhallusvillaa. Tiistaina kävin asian tarkistamassa. Mutta sinne tulee nyt lisää tavaraa, kunhan päästään muuttamaan. Arviolta sitä laitetaan 20-40cm riippuen kohdasta. Reunoille ei voi kovin paljoa enää laittaa.
Jos kustannukset karkaavat, niin täytyy varmaan miettiä uima-altaan lämmittämistä jatkossakin ilmalämpöpumpulla. Jos se nyt sitten edes pienentää kokonaiskustannuksia :)
-
Kiitos sinulle, kun tulit mukaan foorumille.!
Tämä sinun kohteesi on mielenkiintoinen sikäli, että mukana on uima-allaskin.
Jos haluat, lähetän sinulla koko laskelman.
Se aukeaa ilmaiseksi ladattavalla LibreOffice -toisto-ohjelmalla (https://fi.libreoffice.org/).
-
Lähetä ihmeessä! Helpottaa tarjouksien pyynnössä ja arvionnissa :)
Olen jo pitkään lueskennellut foorumia, mutta nyt sitten liityin mukaan varmasti kasvavaan joukkoon👍.
Osaatko heittää mitään hintahaarukkaa, mihin tämä meidän projekti voisi mahtua?
-
Ensiksi, kaksi porakaivoa kuulostaa kalliille? Oltiin varauduttu 12-15 tonnin kustannuksiin(kotitalousvähennysten jälkeen). Ihan vaan sillä perusteella, että appivanhempien 250 neliön taloon laitettiin kaksi vuotta sitten maalämpö. Ja heidän maksettavaksi jäi 12000e. Onko heittää mitään hintahaarukkaa tälle meidän projektille?
Uima-altaaseen tulee peite. Edellisillä omistajilla sitä ei ole ollut. Yläpohjassa ei tosiaan ole kuin n. 5cm puhallusvillaa. Tiistaina kävin asian tarkistamassa. Mutta sinne tulee nyt lisää tavaraa, kunhan päästään muuttamaan. Arviolta sitä laitetaan 20-40cm riippuen kohdasta. Reunoille ei voi kovin paljoa enää laittaa.
Jos kustannukset karkaavat, niin täytyy varmaan miettiä uima-altaan lämmittämistä jatkossakin ilmalämpöpumpulla. Jos se nyt sitten edes pienentää kokonaiskustannuksia :)
Tomppelin mitoitukset ovat siinä mielessä oikein hyviä, että niitä noudattamalla ei ole tulossa ikäviä yllätyksiä myöhemmin sen suhteen että lämpö ei riitä, kaivo menee jäähän tai lisävastukset ovat apua puoli talvea ja heikentävät järjestelmän hyötysuhdetta. Maalämpökauppias joka haluaa kotiuttaa fyrkat projektista saattaa kirkkain silmin myydä sinulle mitä vaan
Jos verrataan vaikka meidän taloon, jonka speksit näkyvät alla:
- 2900 litran keskimääräinen vuotuinen öljynkulutus korvattiin 8 kW pumpulla. Otin kuitenkin 25% syvemmän kaivon kuin mitä toimittaja ehdotti. Tuo riittää juuri ja juuri, vastuskäyttöä tullut 5,5 vuoden aikana yhteensä 564 kWh. Pelkästään jos öljynkulutuksia vertaa niin siinä valossa 12 kW pumppu luulisi riittävän korvaamaan 3500 litran öljunkulutus mutta tuntemattomia tekijöitä on yhtälössä liikaa (vanhan lämmitysjärjestelmän hyötysuhde, poltettujen puiden määrä, edellisen omistajan kulurustietojen oikeellisuus ja asuintottumukset jne.)
- Kauhava on selkeästi kylmempää aluetta kuin meren rannikolla oleva pääkaupunkiseutu. Lämmitystarveluvut 5044 vs. 4229 (käytän tässä Vantaan lukua). Myös kallioperän lämpötilassa lienee pieni ero.
- Uima-allas voi käytännössä kuluttaa "ihan mitä vaan".
- Ehkä yksi 300 m kaivokin riittäisi 15 kW pumpulle mutta sellaisen porarin löytäminen joka 300 metriin poraa voi olla haastavaa. Lisäksi se voi olla liikaa maalämpönestettä kierrättävälle pumpulle.
- Lisäeristys varmaan kannattaa. Ainakin puhallusvillalla toteutettu yläpohjan eristys on aika edullista ja sillä voi saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmityskuluissa.
Onhan maalämpöjärjestelmä kohtuullisen kallis kertainvestointi. Se on kuitenkin aika pitkäikäinen ja jollain pitää lämmittää joka tapauksessa. Mikäli vanha järjestelmä on muutenkin tulossa tiensä päähän, on päätöksenteko paljon helpompaa. Sama raha tai 2x sama raha palaa kuitenkin helposti esim. autokaupassa tai keittiöremontissa. Erona autokauppaan on että siellä puhuu useinmiten tunne ja lämmitysjärjestelmähankinnoissa järki.
-
Kauppiaiden kanssa saa varautua ihan kaikkeen mahdolliseen tarjontaan. Ne tekee suurella todennäköisyydellä kaupat juuri sinun kanssa vain kerran. Osa on tosin kyllä ihan pitkänlinjan osaajiakin, mutta harmittavasti noita koijareita mahtuu myös mukaan runsaasti. Mulle tuli tarjouksissa koko skaala, ilmavesi ja osatehoja myöden. Kaivot alkaen 180 m ja peräti 2 x 142 m oli syvimmät louhokset, joissa jo alettiin puhua, että asiakkaan parasta ajatellen ei kauppias edes kehtaa noin syvää tarjota. 8 kW pumppukin oli jo kaikkein järkevin hankinta, kun muut muka yrittää hämätä mua ylitehoilla. 17 kW sitten tuli ja kaivoissa ei ole yhtään liikaa metrejä 2 x 165 m. Laitteiden toimintaan olen erityisen tyytyväinen, vaikka ylitehoa onkin rutkasti. 3 vuoden kulutus oli pumpulla 24 983 kWh ja sillä korjattiin n. 13 000 L öljynkulutus. Espoosta etelään tuli tämä laitteisto, jos kaivojen syvyyttä pähkäilee joku. Tämän kokemuksen mukaan en ottaisi tuosta enää yhtään metriä pois ja nyky kokemuksen mukaan ottaisin helposti seuraavassa kohteessa muutaman kympin lisää. Lämmitys hoituu kertoimella 4,6 ja kaikki yhteensä 4,3. Pitäisi varmaan jaksaa optimoida lämpöjä paremmin, muttei ole oikein jaksanut ja annan termareiden ja shunttien pyöritellä ylilämpöjä toistaiseksi.
-
Ollaan tässä "Tomppelin" kanssa vaihdeltu s-posteja ja koitettu optimoida meidän mitoitus kohdilleen. Täytyy sanoa, että tuntuu uskomattomalta saada nykyään pyyteetöntä apua näin paljon. Olen Tomppelille suuresti kiitollinen avusta :)
Viimeisten tarkistuslaskelmien jälkeen kaivon syvyydeksi muodostui 1*283m ja pumpun tehoksi 13kw.
Nyt täytyy aloittaa tarjouspyyntöjen lähettely, ja koittaa poimia niistä ne parhaat. Toivotaan, että saan hyviä tarjouksia :)
-
Tuohon taitaisi riittää myös 45mm putki...
Mitäs tuo ensimmäinen velottaisi siitä osuudesta mikä vielä puuttuu? vai haluatko kaivaa ja hoitaa läpiviennin itse?
Jostain tuolta "tarjouspyynnöt" tms osuudesta löydät millaisia hintoja muut ovat saaneet kaivoilleen suuremmilla putkilla. Nyt en jaksa itse etsiä niitä.
-
Tuohon taitaisi riittää myös 45mm putki...
Riippu siitä, minkä pumpun laittaa.
45 mm sileällä putkella ulkoinen painehäviö nousee 13 kW tehoisella pumpulla yli 70 kPa.
45 mm sileällä putkella ulkoinen painehäviö nousee 15 kW tehoisella pumpulla nousee lähes 100 kPa:n. Silti Dt on 3,6 K.
Se on liikaa joillekin pumppumerkeille ja joka tapauksessa Dt nousee vähän turhan korkeaksi.
-
Mulle oli 250 m kaivolla ja Viessmann 12,9 kW 300 G + 390 L käyttövesivaraaja 21 000 €. Mulla oli tosin sitten 500 L aurinkovaraaja lämmitykselle jo valmiina. Eihän tuo suuremman putken hintaero nyt sulla mikään mahdoton ole, niin otat sen tietysti suosiolla. Mulla meni kaivoihin reilusti yli 10 000 €, jonka olen jo jättänyt takavasempaan, eikä pahemmin harmita. Jos ei nyt sitten, että enemmänkin olisi voinut metrejä ottaa hieman.
-
Tuohon taitaisi riittää myös 45mm putki...
Mitäs tuo ensimmäinen velottaisi siitä osuudesta mikä vielä puuttuu? vai haluatko kaivaa ja hoitaa läpiviennin itse?
Jostain tuolta "tarjouspyynnöt" tms osuudesta löydät millaisia hintoja muut ovat saaneet kaivoilleen suuremmilla putkilla. Nyt en jaksa itse etsiä niitä.
Eivät tarjonneet kaivuuta ym. hommia extratyönä, enkä ole ehtinyt vielä heiltä sitä mahdollisuutta kysyä. Täytyy selvittää mitä ne heillä maksaisi. Kaivuun voisi toisaalta tehdä itsekin.
45mm. putki riittäisi periaatteessa myös Tomppelin laskelmien mukaan, mutta ajatus oli, että 50mm. olisi parempi. Tosin näyttäisi, ettei 50mm. keruuputkelle löydy kovin helposti porareita.
-
Lisäsin yhden tänään tulleen tarjouksen tuohon mun vanhaan viestiin. Koitan lisäillä sinne sitä mukaa lisää, kun niitä mahdollisesti saapuu.
Oli kyllä suolainen hinta, 33000 euroa. Ja oli sitä mieltä, ettei 1*285m kaivo ja 13kw:n pumppu riitä lähellekään. Kahden edellisen tarjouksen lähettäjän mielestä 285m kaivo on taas liian syvä :)
-
Tähän mennessä olen lähettänyt 37 tarjouspyyntöä, joko pelkästä pumpusta asennuksineen, pelkästä porauksesta(285m, 50mm keruuputkella, nesteellä täytettynä, hitsatuilla muoviliittimillä pannuhuoneeseen saakka ), ja sitten vielä koko paketista(285m kaivo ja n.13kw:n pumppu)
Tässä vastaukset tähän mennessä:
Poraukset:
-285m, 40mm. keruuputkella, ei sisällä vaakavetojen kaivuutyötä/kivijalan puhkaisua eikä jätteen poisvientiä. 7600e.
Edit.: 50mm. putkella 8200e.
-2*140, 40mm. keruuputkella, sisältää 12m. suojaputkea. Ei sisällä vaakavetoa pannuhuoneeseen. 7140e.
Pumput asennuksineen:
-2 Kpl vastauuksia, tulevat katsomaan kohdetta.
Koko paketti:
- 230m kaivoa, Stiebel 10 kw:n on/off pumppu. Sisältää lämmönvaihtimen uima- altaalle, 400L puskurivaraajan ja jonkinlaisen "vaihtoventtiili" ym. jutun millä saadaan säädettyä veden lämpötila erikseen patterikierrolle ja uima-altaalle. 19490e.
-225m kaivoa 40mm keruuputkella, Lämpöässän 11 tai 14kw:n on/off pumpun. Tarkka hinta selviää vasta käynnin jälkeen, mutta alle 20000e.
-2*220 kaivot, 16kw:n pumppu, 500l varaaja, 100l puskurivaraaja. 33000e.
Täällä on talo aika lähellä alajärvellä. Öljyn kulutus on ollut kuulemma luokkaa 3000l vuodessa.
Arvioisin että teillä riittäisi vaikka 1255-16 invertteri ja vaikkapa 250 metriä kaivoa. Tai voihan sitä kaivoa olla vielä vaikkapa 10-20 metriä enemmän ja 45mm keruuputki.
Perus talossa taitaa olla jotain 8 kW kone ja 180 metriä kaivoa. Luultavasti kallio on ihan hyvää Etelä-Ponhjanmaalla.
Täällä niben nettisivujen kautta kysyin mitoitusta ja sieltä tuli 1245-8 ja 140 metriä kaivoa. Eli 2kW lisätehoa ja 60 metriä "ylimääräistä" kaivoa. Täällä tuo 201 metriä aktiivisyvyyttä osoittautui reiluksi mitoitukseksi. Yläpohjaan tuli lisäeristys vähän tuon maalämpöpumpun jälkeen.
Yksi 250 metrinen kaivo taitaa olla parempi kuin kaksi 140 metristä? Täällä poraus maksoin 26€/m, ks geoenergi kävi poraamassa. Hintaan sisältyi silloin vaakaputket ilman kaivamista.
Stiebel 10kW taitaa olla vähän liian pieni? Saisi olla pykälää tehokkaampi ja kaivoa myös vähän enemmän?
-
Jos minulla olisi uima-allas, niin laittaisin sen lämmityksen ilman muuta maalämmön "murheeksi".
Lämmitys tulee hyvällä COP:lla.
Riittääkö integroitu (200l) käyttövesivaraaja tulevan nuorison suihkutteluun?
Avotakka ei taida vaikuttaa lämmitykseen ... "tulenkatselulaite" ... täällä on samanlainen.
-
Onko uima-allas-osasto ollut jatkuvassa käytössä@3500L öljyä!?
jos on niin 24m3 altaan lämmitys ja 3500öL tuntuu pienikulutuksiselta...eikös tommonen ole aikas syöppö?
Reippaasti aurinkolämpöä tuohon altaaseen ja MLP sitten sen lämpötilasäätäjäksi, lämmitys/jäähdytys :D
-
Jos minulla olisi uima-allas, niin laittaisin sen lämmityksen ilman muuta maalämmön "murheeksi".
Lämmitys tulee hyvällä COP:lla.
Riittääkö integroitu (200l) käyttövesivaraaja tulevan nuorison suihkutteluun?
Avotakka ei taida vaikuttaa lämmitykseen ... "tulenkatselulaite" ... täällä on samanlainen.
Takka on entinen avotakka, johon on jossain vaiheessa lisätty ainakin luukut. Ollaan vasta tällä viikolla tehty kaupat kyseisestä talosta. Ja luovutus on kuukauden päästä. Kun käytiin taloa katsomassa, niin en huomannut siinä tohinassa katsoa takan sisälle ::) . En siis tiedä onko laitettu esim. takkasydän. On siinä kokoa jonkin verran, eli varmasti edes vähän on apua puunpoltosta.
Tuosta varaajan tilavuudesta en osaa sanoa, hyvä olisi tietysti jos integroitu 200 litrainen riittäisi.
-
Onko uima-allas-osasto ollut jatkuvassa käytössä@3500L öljyä!?
jos on niin 24m3 altaan lämmitys ja 3500öL tuntuu pienikulutuksiselta...eikös tommonen ole aikas syöppö?
Reippaasti aurinkolämpöä tuohon altaaseen ja MLP sitten sen lämpötilasäätäjäksi, lämmitys/jäähdytys :D
Uima-altaan lämmitys ei tapahdu öljyllä, vaan sille on tällä hetkellä oma lämmitin. Tälläinen:
https://www.google.fi/search?q=Luxlama+Pro+LX05&client=ms-android-huawei&prmd=imvn&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjqp6-IroDUAhXjYJoKHVUYCfEQ_AUICSgB&biw=360&bih=524#imgrc=1pcOIhgpkZVQCM:
-
Täällä on talo aika lähellä alajärvellä. Öljyn kulutus on ollut kuulemma luokkaa 3000l vuodessa.
Arvioisin että teillä riittäisi vaikka 1255-16 invertteri ja vaikkapa 250 metriä kaivoa. Tai voihan sitä kaivoa olla vielä vaikkapa 10-20 metriä enemmän ja 45mm keruuputki.
Perus talossa taitaa olla jotain 8 kW kone ja 180 metriä kaivoa. Luultavasti kallio on ihan hyvää Etelä-Ponhjanmaalla.
Täällä niben nettisivujen kautta kysyin mitoitusta ja sieltä tuli 1245-8 ja 140 metriä kaivoa. Eli 2kW lisätehoa ja 60 metriä "ylimääräistä" kaivoa. Täällä tuo 201 metriä aktiivisyvyyttä osoittautui reiluksi mitoitukseksi. Yläpohjaan tuli lisäeristys vähän tuon maalämpöpumpun jälkeen.
Yksi 250 metrinen kaivo taitaa olla parempi kuin kaksi 140 metristä? Täällä poraus maksoin 26€/m, ks geoenergi kävi poraamassa. Hintaan sisältyi silloin vaakaputket ilman kaivamista.
Stiebel 10kW taitaa olla vähän liian pieni? Saisi olla pykälää tehokkaampi ja kaivoa myös vähän enemmän?
Tuo Stiebel on varmaan liian pieni, vaikka en itse näistä jutuista vielä kovin paljoa ymmärrä.
Muokkasinkin otsikkoa sopivammaksi, sillä nyt olisi mukava kuulla, minkälaista kokoonpanoa foorumistit minulle suosittelevat?
Nibe? Bosch?Invertteri? On/off? Puskurivaraaja? Koko? Jne.
Nyt kun on muutaman tarjouksenantajan kanssa puhunut, niin on hauska huomata miten kaikki kehuvat omia laitteistojaan. Inventteripumpun myyjän mielestä ainut oikea minulle on juuri Invertteri. On/off pumpun myyjän mielestä taas inventteri ei käy minulle. Jne. jne. Miten näistä voi mitenkään poimia juuri sen parhaimman? ;)
-
Ota mukaan kisaan myöskin naapurikunnassasi toimiva tulistusvaraajatekniikkaa hyödyntävä pumpun valmistaja.
-
Takka on entinen avotakka, johon on jossain vaiheessa lisätty ainakin luukut. Ollaan vasta tällä viikolla tehty kaupat kyseisestä talosta. Ja luovutus on kuukauden päästä. Kun käytiin taloa katsomassa, niin en huomannut siinä tohinassa katsoa takan sisälle ::) . En siis tiedä onko laitettu esim. takkasydän. On siinä kokoa jonkin verran, eli varmasti edes vähän on apua puunpoltosta.
Tuosta varaajan tilavuudesta en osaa sanoa, hyvä olisi tietysti jos integroitu 200 litrainen riittäisi.
Maalämmön mitoitus ja toteutus kannattaa tehdä niin, ettei tarvitse tukilämmityksiä (esim. takkaa).
-
Uima-altaan lämmitys ei tapahdu öljyllä, vaan sille on tällä hetkellä oma lämmitin. Tälläinen:
https://www.google.fi/search?q=Luxlama+Pro+LX05&client=ms-android-huawei&prmd=imvn&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjqp6-IroDUAhXjYJoKHVUYCfEQ_AUICSgB&biw=360&bih=524#imgrc=1pcOIhgpkZVQCM:
Tällä on myös keskusteltu altaan lämmittämisestä.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2315.msg25599#msg25599
Jostain "markka-ajan artikkelista" luin, että altaa lämmittäminen voi olla 6000kWh / v.
-
Maalämmön mitoitus ja toteutus kannattaa tehdä niin, ettei tarvitse tukilämmityksiä (esim. takkaa).
Näin on ajateltukin, eli puulla lämmitystä ei ole laskelmissa huomioitu.
Lisäsin taas pari tullutta tarjousta.
-
Itse ajattelin alunperin lämmittää myös uima-altaan maalämmöllä. Mutta talon kuntotarkastaja oli sitä mieltä, ettei se kannata. En nyt sitten tiedä varmasti mikä olisi järkevintä. Onko tietoa miten yleensä on tapana?
Miten kuntotarkastaja perusteli mielipidettään?
-
Miten kuntotarkastaja perusteli mielipidettään?
Hmm. Minuakin kiinnostaa miksei maalämmöllä ole kannattavaa lämmittää uima-allasta?
-
Hmm. Minuakin kiinnostaa miksei maalämmöllä ole kannattavaa lämmittää uima-allasta?
Eipä jäänyt siinä hässäkässä mieleen perustelut. Itse olin siinä kohtaa jo tehnyt periaatepäätöksen maalämpöön siirtymisestä, enkä jaksanut alkaa asiasta väittelemään :) Tänään soitti yksi täydellisen paketin tarjoaja, ja myös hän oli sitä mieltä, ettei kannata vaihtaa uima-altaan lämmitystä maalämmölle. Perusteena nykyisen järjestelmän tuoreus(-15) ja säästö maalämmön kokonaishinnassa. Kuulemma 5-6 tuhatta säästää jos jättää uima-altaan tulevan maalämpöjärjestelmän ulkopuolelle ???
Lisäilen taas pari nyt illalla tullutta yhteydenottoa tuohon ylempänä olevaan viestiin...
-
Eipä jäänyt siinä hässäkässä mieleen perustelut. Itse olin siinä kohtaa jo tehnyt periaatepäätöksen maalämpöön siirtymisestä, enkä jaksanut alkaa asiasta väittelemään :) Tänään soitti yksi täydellisen paketin tarjoaja, ja myös hän oli sitä mieltä, ettei kannata vaihtaa uima-altaan lämmitystä maalämmölle. Perusteena nykyisen järjestelmän tuoreus(-15) ja säästö maalämmön kokonaishinnassa. Kuulemma 5-6 tuhatta säästää jos jättää uima-altaan tulevan maalämpöjärjestelmän ulkopuolelle ???
Lisäilen taas pari nyt illalla tullutta yhteydenottoa tuohon ylempänä olevaan viestiin...
Ok. Eihän tuo ILP ratkaisu huonolta vaikuta. Allasta pitänee lämmittää koko vuoden ja ILP:it toimii hyvällä teholla lämpimänä kautena.
MLP:n mitoituksessa voisi huomioida tuon vaihtomahdollisuuden, kun ILP loppuu.
Tänne tuli 10kW kone 3200l öljyn kulutuksella ja se on osatehokone.
Nykymitoitustietämyksellä ottaisin isomman koneen.
-
-285m, ei sisällä vaakavetojen kaivuutyötä/kivijalan puhkaisua eikä jätteen poisvientiä. 50mm. putkella 8200e.
-1*285 kaivo(sis. 6m. maaporausta), Thermia inverter L 4-17kw, ei sisällä kaivuuta eikä sähkötyötä(voi tilata erikseen), 19342e.
Pelkkä nibe 1255 4-16kW maksaisi 7650€. siihen päälle tuo kaivo = 15 850€. Toki kaikki työ ja osat puuttuu hinnasta.
Yksi "hyvä" vaihtoehto tosiaan olisi jättää ilmalämpöpumppu, mutta mitoittaa pumppu ja kaivo niin että uima-allaskin saataisii joskus myöhemmin lämmitettyä?
-
Pelkkä nibe 1255 4-16kW maksaisi 7650€. siihen päälle tuo kaivo = 15 850€. Toki kaikki työ ja osat puuttuu hinnasta.
Yksi "hyvä" vaihtoehto tosiaan olisi jättää ilmalämpöpumppu, mutta mitoittaa pumppu ja kaivo niin että uima-allaskin saataisii joskus myöhemmin lämmitettyä?
Kyllä tuo on varteenotettava vaihtoehto. Hiukan kuitenkin pelottaa lämmityskustannukset tuolla systeemillä talvella ::) . Ja myös se, että jos en tee nyt "täydellistä" pakettia, niin voi olla ettei myöhemminkään tuu sitä enää tehtyä. Ihan siis jo taloudellista syistä. Nythän siis tilanne oli se, että talo on juuri ostettu ja maalämpö menisi ns. samaan konkurssiin ;)
Lisäilen taas listaan tänään tulleen tarjouksen.
-
Kyllä tuo on varteenotettava vaihtoehto. Hiukan kuitenkin pelottaa lämmityskustannukset tuolla systeemillä talvella ::) .
Niin mikä tuossa tarkemmin ottaen pelottaa?
Joskus se ilmapumppu laukee, ne ei ole ikuisia, niin siksi mlp kannattaa mitoittaa myös sille altaalle ja invertterimalli istuu tommoseen muuttuvaan tarpeeseen hyvin...
-
Niin mikä tuossa tarkemmin ottaen pelottaa?
Joskus se ilmapumppu laukee, ne ei ole ikuisia, niin siksi mlp kannattaa mitoittaa myös sille altaalle ja invertterimalli istuu tommoseen muuttuvaan tarpeeseen hyvin...
No lähinnä siis pelottaa, paljonko 24 kuution uima-altaan lämmittäminen ilmalämpöpumpulla talven yli maksaa? Jos se on kohtuu edullista, niin sitten siinä ei ole mitään ongelmaa :) . Itsellä ei äly riitä arvioimaan kustannuksia ::)
Eli olen tottakai avoin kaikille vaihtoehdoille, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että mieluummin laittaisin uima-altaan samaan syssyyn maalämmön hoidettavaksi. Paitsi jos noista alle 20000 euron tarjouksista tosiaan lähtee useampi tonni hinnasta pois, niin sitten pitää miettiä asiaa vakavasti tarkemmin :)
-
Niin siis kaivon lisämetrejä vaatii tuo altaan lämmitys, siitä varmasti suurin osakustannus.
Pumpun vaihto suurempaan ja liittäminen jo valmiiseen altaan lämmönjakoon on se pienempi osakustannus.
Jokos tuolle on eriteltyä hinta-arviota tullut?
-
Niin siis kaivon lisämetrejä vaatii tuo altaan lämmitys, siitä varmasti suurin osakustannus.
Pumpun vaihto suurempaan ja liittäminen jo valmiiseen altaan lämmönjakoon on se pienempi osakustannus.
Jokos tuolle on eriteltyä hinta-arviota tullut?
Ei ole vielä yhtään tarjousta, missä olisi tuo eriteltynä...
-
Minun tietojeni/kuulemani mukaan tuollaisen altaan lämpimänä pitäminen sisätilassa ei vie tuhattakaan kilowattituntia vuodessa. Näin ainakin naapurini kertoili, puhtaanapitolaitteiston ja kemikaalien kulut ovat kuulemma selvästi isompi menoerä vuodessa kuin lämpimänä pitäminen.
-
Allas lämmitys on paljon kiinni mitä lämpöä siellä pidetään ja nyt tietty käyttäjä vaihtuu eli muutos johonkin päin odotettavissa, tietysti eristeet sivuille ja alaspäin vaikuttaa paljon...
ilmaan lämmönsiirto menee uudelleen kiertoon LTO laitteiston hyöty%:lla.
Itse kyllä varautuisin MLP lämmitykseen tuon kanssa jos kerran lämpöä siellä pidetään, allas lienee ollut yksi ostokriteeeistä!?
Siinä ei varmaan ole ollut mitään kulutusmittaria siinä UILP:ssä?
-
Allas lämmitys on paljon kiinni mitä lämpöä siellä pidetään ja nyt tietty käyttäjä vaihtuu eli muutos johonkin päin odotettavissa, tietysti eristeet sivuille ja alaspäin vaikuttaa paljon...
ilmaan lämmönsiirto menee uudelleen kiertoon LTO laitteiston hyöty%:lla.
Itse kyllä varautuisin MLP lämmitykseen tuon kanssa jos kerran lämpöä siellä pidetään, allas lienee ollut yksi ostokriteeeistä!?
Siinä ei varmaan ole ollut mitään kulutusmittaria siinä UILP:ssä?
Kyllä, allas oli yksi ostokriteereistä. Meidän perhe tykkää uimisesta, ja meidän pihauima-allas on ollut kesäisin ahkerassa käytössä.
Altaan lämpötila menee varmaankin nyt uusiksi, lisäksi entiset omistajat eivät ole talvisin juurikaan allasta lämmittäneet. Allaspeite meille tulee, sitä ei ole ollut tähän asti. Jos nostaa altaan lämpötilaa, joutuu nostamaan myös allashuoneen lämpötilaa. Eli energiantarve kasvaa siitäkin syystä. Lto onneksi tosiaan löytyy.
Kulutusmittaria ei ole valitettavasti ollut, se olisi ollutkin hyvä olla olemassa. Myöskään altaan eristeistä ei ole tietoa.
-
Tänne tuli 10kW kone 3200l öljyn kulutuksella ja se on osatehokone.
Nykymitoitustietämyksellä ottaisin isomman koneen.
Tänne taas 8 kW kone 2900 litran öljynkulutuksella. Kun yhteistä taivalta on takana 5,5, vuotta niin vastukset ovat olleet apuna 93h x 3 kW ja 45h x 6 kW = 549 kWh eli keskimäärin 100 kWh/vuosi. Melkein täystehoinen, sanoisin. Joko toinen perhe saattaisi toki meidän 21-22 asteen sisälämmön sijaan haluta 24-25 asteen sisälämpöä ja silloin olisi jo lukematkin erilaiset. Varmaan minäkin ottaisin nykytietämyksellä 10 kW koneen tai 4-12 invertterin.
-
Tänne taas 8 kW kone 2900 litran öljynkulutuksella. Kun yhteistä taivalta on takana 5,5, vuotta niin vastukset ovat olleet apuna 93h x 3 kW ja 45h x 6 kW = 549 kWh eli keskimäärin 100 kWh/vuosi. Melkein täystehoinen, sanoisin. Joko toinen perhe saattaisi toki meidän 21-22 asteen sisälämmön sijaan haluta 24-25 asteen sisälämpöä ja silloin olisi jo lukematkin erilaiset. Varmaan minäkin ottaisin nykytietämyksellä 10 kW koneen tai 4-12 invertterin.
Ei täälläkään kovin osatehoinen ole, kun keskimäärin 200kWh/v vastuskäyttöä 5v aikana. Kone ottaa n. 7 - 8000kWh/v.
Niben 10kW puhti vaan vähenee kovilla pakkasilla (menovesi ~50C) n. 8,5kW:iin, niin siitä tehovajaus.
Keskimääräiset talvet tämäkin on täystehokone ja jos olisin ottanut Nibe 12kW scrollin, niin sen COP on pienempi ja siten ostoenergia olisi suunnilleen sama.
Tehoreservillä saa mielenrauhaa ;)
-
Ei täälläkään kovin osatehoinen ole, kun keskimäärin 200kWh/v vastuskäyttöä 5v aikana. Kone ottaa n. 7 - 8000kWh/v.
Niben 10kW puhti vaan vähenee kovilla pakkasilla (menovesi ~50C) n. 8,5kW:iin, niin siitä tehovajaus.
Keskimääräiset talvet tämäkin on täystehokone ja jos olisin ottanut Nibe 12kW scrollin, niin sen COP on pienempi ja siten ostoenergia olisi suunnilleen sama.
Tehoreservillä saa mielenrauhaa ;)
Teillä, kuten meilläkin, homma korjaantuisi kiertoveden lämpötilantarvetta alentamalla eli käytännössä radiaattoreita uusimalla ja/tai lisäämällä. Se vaan on pahuksen paljon kalliimpi vaihtoehto kuin pumppua ostaessa ottaa 2 kW tehokkaampi malli. Ja tuollainen 100 kWh/a eli euroissa 12-13 € on niin "peanuts" että saman summan säästää helpommin sadasta muusta menoerästä.
Minun mielenrauhaani häiritsee iso puute maamme energiaomavaraisuudessa. Jos omaa kapasiteettia ei ole reservissä ja naapurit syystä tai toisesta tarjoavat eioota niin silloin alkaa sähkön säännöstely ja siinä ei auta isokaan pumppu.
-
Minunkin mielenrauhaani häiritsee iso puute maamme energiaomavaraisuudessa.
Tässä voimajärjestelmän tila (http://www.fingrid.fi/FI/SAHKOMARKKINAT/VOIMAJARJESTELMAN-TILA/Sivut/default.aspx) tänään 24.5.2017, klo 13:45, kauniina kesäpäivänä:
Kulutus 8 867 MW
Tuotanto 6 718 MW:
- Vesivoima 2 158 MW
- Ydinvoima 1 871 MW
- Lauhdevoima 443 MW
- Yhteistuotanto - kaukolämpö 892 MW
- Yhteistuotanto - teollisuus 1 206 MW
- Tuulivoima (osa arvioitu) 109 MW
- Muu tuotanto (arvio) 40 MW
- Tehoreservi 0 MW
Tuonti (netto) 2 150 MW
32 % juuri nyt kuluttamastamme sähköstä (http://www.fingrid.fi/FI/SAHKOMARKKINAT/VOIMAJARJESTELMAN-TILA/Sivut/default.aspx) on ostettu naapureilta, pääasiassa Ruotsista.
Vastustetaan vaan uusien voimaloiden rakentamista!
-
Kopioin edelliseltä sivulta nämä tulleet tarjoukset tähän. Lisäilen samalla tänään tulleet.
Tähän mennessä olen lähettänyt 43 tarjouspyyntöä, joko pelkästä pumpusta asennuksineen, pelkästä porauksesta(285m, 50mm keruuputkella, nesteellä täytettynä, hitsatuilla muoviliittimillä pannuhuoneeseen saakka), ja sitten vielä koko paketista(285m kaivo ja n.13kw:n pumppu)
Tässä vastaukset tähän mennessä:
Poraukset:
-285m, 40mm. keruuputkella, ei sisällä vaakavetojen kaivuutyötä/kivijalan puhkaisua eikä jätteen poisvientiä. 7600e.
EDIT.: 50mm. putkella 8200e.
-2*140m, 40mm. keruuputkella, sisältää 12m. suojaputkea. Ei sisällä vaakavetoa pannuhuoneeseen. 7140e.
-1*285m, sis. 10m maaporausta, 11650e.
23.05:
-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, 7838e.+ kaivanto 350e.+läpivienti 80e.+vaakaputket 6m 256e.+kivituhkan poisvienti 200e. Yhteensä 8724e.
24.05
-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 3m maaporausta, 9588e.+kivituhkan poisvienti 200e. Vaakaveto lisäksi 28e/m, ei sis. kaivuutyötä, 6m=168e. Yhteensä 9956e.
26.05
-2*150m, 40mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, ei sis. vaakavetoa(tuntityönä) eikä kaivuuta, 7800e.
Pumput asennuksineen:
-3 Kpl vastauksia, tulevat katsomaan kohdetta. EDIT 06.09: Ei oo näkyny :D
Koko paketti:
- 230m kaivoa, Stiebel 10 kw:n on/off pumppu. Sisältää lämmönvaihtimen uima- altaalle, 400L puskurivaraajan ja jonkinlaisen "vaihtoventtiili" ym. jutun millä saadaan säädettyä veden lämpötila erikseen patterikierrolle ja uima-altaalle. 19490e. EDIT 15.07: 220m, avaimet käteen paketti 19000e.
-225m kaivoa 40mm keruuputkella, Lämpöässän 11 tai 14kw:n on/off pumpun. Tarkka hinta selviää vasta käynnin jälkeen, mutta alle 20000e. EDIT 19.07 250m kaivoa, 17kw pumppu, vaihdin. 22169e.
-2*220 kaivot, 16kw:n pumppu, 500l varaaja, 100l puskurivaraaja. 33000e.
21.05:
-1*285 kaivo(sis. 6m maaporausta), Thermia inverter L 4-17kw, ei sisällä uima-allas tekniikkaa, kaivuuta eikä sähkötyötä(voi tilata erikseen), 19342e. EDIT 06.09: + 300L Puskurivaraaja(700e.), uima-allastekniikka(3000e.), hinta yhteensä 23042e.
22.05:
-1*190m kaivo, 10kw Gebwell lämpöpumppu, ei sisällä lämmitystä uima-altaalle. Hinta tarkentuu myöhemmin. EDIT 15.07:100L puskurivaraaja, 300L KVL, ei sis. sähkötöitä, hinta 19700e.
-kaivon syvyys tarkentuu myöhemmin(ensimmäinen tarjoaja joka oli sitä mieltä, että koska kaivo on näin syvä, tarvitaan 50mm. keruuputket) , Bosch inventteripumppu, 16-18000e. EDIT 19.07 26500e.
24.05:
-1*200m kaivo(sis. 3m maaporausta), Gebwell Qi10 maalämpöpumppu, Asennusryhmä, Puskurivaraaja 100l, 2 lämmityspiiriä, Käyttövedenlämmitin KVL300. Ei sis. asennustyötä, 15950e.
31.05:
-1*220m kaivo(40mm., sis 9m maaporausta), IVT HE C11 maalämpöpumppu, puskurivaraaja 100l, 300l varaaja, ei sis. uima-allas tekniikkaa, sähkötyötä ja vanhan purkua, 17930e. EDIT 19.07 2*160m kaivo, 14kw pumppu, uima-allas tekniikka, hinta 23400e.
-1*210m kaivo(sis. 9m maaporausta), Nibe 1255-12 maalämpöpumppu, 100l puskurivaraaja, Nibe pool 40+lämmönsiirrin, täydellinen paketti, alustava hinta joka tarkentuu käynnin jälkeen 21190e.
-Käynnin jälkeen selviää minkälainen tarjous tehdään, mutta hinta painuu yli 30000e.
01.06:
-2*158m kaivo, Oilon junior Gt 17 maalämpöpumppu, 1050l varaaja, lämmönvaihdin, ei sis.sähkötyöt eikä läpiviennit, 26000e.
15.07:
-2*150m kaivot, Jämä star inverter 16kw, Jämä pool 40, lämmönvaihdin, wilo lämpöjohtopumppu, vlm 500 star KVV, maapiirien kytkentäpaketti, ei sis. purkua eikä asennusta, hinta 20347e.
06.09:
-1*250m kaivo, Jämä star inverter 12kw, Jäspi gtv hybrid 500, avaimet käteen paketti, hinta 21550e.
-1*240m kaivo, Nibe F1155 4-16kw inverter, Nibe vpb 300 kvv, lämmönvaihdin, Nibe pool 40av, aimet
käteen paketti, hinta 21398e.
-1*240m kaivo, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen paketti, hinta
19760e.
-
Tähän mennessä olen lähettänyt 43 tarjouspyyntöä, joko pelkästä pumpusta asennuksineen, pelkästä porauksesta(285m, 50mm keruuputkella, nesteellä täytettynä, hitsatuilla muoviliittimillä pannuhuoneeseen saakka), ja sitten vielä koko paketista(285m kaivo ja n.13kw:n pumppu)
Tämä lienee palstan epävirallinen ennätys. Kymmenenkin tarjouspyyntöä on paljon, 43 on ???
-
Tämä lienee palstan epävirallinen ennätys. Kymmenenkin tarjouspyyntöä on paljon, 43 on ???
Täytyy myöntää, että noiden firmojen etsimiseen netistä, tarjousten lähettämiseen ja puhelimessa olemiseen on mennyt aika paljon aikaa :) Mutta olen juuri sairaslomalla, niin ei ole muuta tekemistä :D
-
Täytyy myöntää, että noiden firmojen etsimiseen netistä, tarjousten lähettämiseen ja puhelimessa olemiseen on mennyt aika paljon aikaa :) Mutta olen juuri sairaslomalla, niin ei ole muuta tekemistä :D
Positiivisena puolena tietenkin se, että kyllä tuossa varmaan ihan kelpo tuntipalkoille pääsee. Ja jos tomppelin mitoituksia edes sinnepäin seuraa niin ei pitäisi olla ikäviä yllätyksiä tiedossa. Varsinkin jos lähtötiedot mitoituksen suhteen ovat olleet oikealla hehtaarilla.
Asennushinnat ovat tyypillisesti aika suolaisia, samoin kaivonporauksen hinta. Kummastakin saa onneksi kotitalousvähennyksen kun on kyseessä remontti vanhaan taloon. Meillä tarjouksen hinta oli 18100, laskun loppusumma 16300 ja itselle jäänyt "omavastuuosuus" 10500. Tosin 2011 sai vielä laiteinvestoinnistakin energia-avustusta jonkun 1400 €.
-
Positiivisena puolena tietenkin se, että kyllä tuossa varmaan ihan kelpo tuntipalkoille pääsee.
Meillä tarjouksen hinta oli 18100, laskun loppusumma 16300 ja itselle jäänyt "omavastuuosuus" 10500. Tosin 2011 sai vielä laiteinvestoinnistakin energia-avustusta jonkun 1400 €.
Näin myös itse ajattelin, että eiköhän tuossa palkoille pääse ;)
Kerroit tuossa, että tarjous oli18100e, ja loppusumma 16300e. Eli ilmeisesti otit porauksen erikseen, pumpun ym. erikseen, ja sillä säästit tuon erotuksen?
Harmi kun tuo energia-avustus siirtyi kunnille. Tuskin on sieltä suunnalta odotettavissa apuja...
-
Ja jos tomppelin mitoituksia edes sinnepäin seuraa niin ei pitäisi olla ikäviä yllätyksiä tiedossa. Varsinkin jos lähtötiedot mitoituksen suhteen ovat olleet oikealla hehtaarilla.
Tämä tuntuukin olevan mielenkiintoinen juttu!
Minä olen 100% varma, että Tomppelin mitoitukset ovat oikein. Mutta niinkuin minun ylöskirjaamista tarjouksista voitte lukea, kaikki eivät ole samaa mieltä. Vaikka minä nimenomaan olen tarjouspyynnöissä ilmoittanut mitä haluan, kaivon syvyyden, pumpun tehon jne., niin silti tarjotaan ihan muuta ??? Pääsäntöisesti tarjotaan matalempaa kaivoa ja pienempää pumppua. Kaksi on tainnut olla sitä mieltä, että kaivon syvyys 285m ja pumpun teho 13w ei riitä. Tai itseasiassa viimeisimmältä tarjoajalta pyysin 10m syvempää kaivoa ja 14kw:n pumppua, mutta hänen mielestään nekään eivät riitä.
Lisäksi osan mielestä uima-allas kannattaa lämmittää maalämmöllä, toisten mielestä taas ei. Jonkun mielestä ehdottomasti on/off pumppu, ja taas jonkun mielestä inventteri on ainut vaihtoehto tähän kohteeseen. Ajattelin jättää öljylämmityksen varalle, no osan mielestä hyvä juttu, toisten mielestä pitää ilman muuta purkaa.
Tuohon soppaan sitten vielä lisäksi muutenkin tarjousten vertailun vaikeus, sisältää/ei sisällä esim. kaivuuta, seinän puhkaisua, asennustyötä, jätteen poisvientiä, sähkötyötä, vaakavetoa, maaporausta x määrän jne. jne.
Ei oo helppoa :D
-
Kerroit tuossa, että tarjous oli18100e, ja loppusumma 16300e. Eli ilmeisesti otit porauksen erikseen, pumpun ym. erikseen, ja sillä säästit tuon erotuksen?
Harmi kun tuo energia-avustus siirtyi kunnille. Tuskin on sieltä suunnalta odotettavissa apuja...
Ei, vaan otin "kiinteähintaisen" avaimet käteen-paketin yhden luukun periaatteella. Se ei koskaan minulle selvinnyt että miksi laskuttivat vähemmän kuin mitä tarjouksessa luki. Ehkä olin reilu asiakas kun pidin työmiehille kahvipannua kuumana. Ainakin saivat yhden tyytyväisen asiakkaan sinä vuonna. En siis viitsinyt moisesta laskutussumman alituksesta reklamoida 8). Muistan kyllä että asentajat sanoivat tällainen vanhan öljypannun korvauksen maalämmöllä olevan helpoin mahdollinen rasti.
-
Ei, vaan otin "kiinteähintaisen" avaimet käteen-paketin yhden luukun periaatteella. Se ei koskaan minulle selvinnyt että miksi laskuttivat vähemmän kuin mitä tarjouksessa luki. Ehkä olin reilu asiakas kun pidin työmiehille kahvipannua kuumana. Ainakin saivat yhden tyytyväisen asiakkaan sinä vuonna. En siis viitsinyt moisesta laskutussumman alituksesta reklamoida 8). Muistan kyllä että asentajat sanoivat tällainen vanhan öljypannun korvauksen maalämmöllä olevan helpoin mahdollinen rasti.
Olitpas sä rennolla päällä, kun et viitsinyt noin pahasta virheestä reklamoida :D :D
-
Lisäsin taas yhden tulleen tarjouksen.
22/43 on nyt ottanut yhteyttä. Muutama on pyytänyt lisätietoja, eli voisin kuvitella saavani vielä muutaman tarjouksen.
-
2 x 170 aktiivimetrin kaivoa vastaa suunnilleen yhtä 283 aktiivimetrin kaivoa.
Kaivon yläosaan jäävää vedetöntä osuutta ei lasketa aktiivimetreihin.
Myöskin pitkä maaporauksen osuus on huono lämmön saannon kannalta.
Maaporausosuuden metriltä saadaan noin 50 % siitä lämmöstä, mitä saadaan kallio osuuden metriltä.
Vedettömältä osuudelta ei saada mitään lämpöenergiaa.
-
Juttelin tänään pitkään Rototecin edustajan kanssa. Oli ihan mielenkiintoinen keskustelu ja yritinkin "lypsää" niin paljon tietoa kuin mahdollista :)
Yksi mielenkiintoisemmista asioista oli kaivon syvyys ja keruuputken koko. He olivat poranneet syvimmillään noin 400 metrin kaivon. 300 metriin asti käyttävät 40mm keruuputkea, sitten 45mm ja vasta lähempänä 400 metriä 50mm. Kuulostaa aika erikoiselta ???
-
Juttelin tänään pitkään Rototecin edustajan kanssa. Oli ihan mielenkiintoinen keskustelu ja yritinkin "lypsää" niin paljon tietoa kuin mahdollista :)
Yksi mielenkiintoisemmista asioista oli kaivon syvyys ja keruuputken koko. He olivat poranneet syvimmillään noin 400 metrin kaivon. 300 metriin asti käyttävät 40mm keruuputkea, sitten 45mm ja vasta lähempänä 400 metriä 50mm. Kuulostaa aika erikoiselta ???
Ei kai siinä sen erikoisempaa ole kuin että pienemmän halkaisijan putki on halvempaa joten käytetään sitä jos mahdollista. Syvemmillä kaivoilla isompaa on pakko käyttää ettei virtausvastus kasva liian suureksi pidemmän kiertolenkin myötä. Kaivon halkaisijaakin on erilaista. 115 mm kaivoon voi olla tiukkaa sovittaa kahta 50 mm putkea, 155 mm kaivoon menee "heittämällä".
-
Ei kai siinä sen erikoisempaa ole kuin että pienemmän halkaisijan putki on halvempaa joten käytetään sitä jos mahdollista. Syvemmillä kaivoilla isompaa on pakko käyttää ettei virtausvastus kasva liian suureksi pidemmän kiertolenkin myötä. Kaivon halkaisijaakin on erilaista. 115 mm kaivoon voi olla tiukkaa sovittaa kahta 50 mm putkea, 155 mm kaivoon menee "heittämällä".
Kustannuskysymyksen 50mm. putkella minäkin olen ymmärtänyt, ja myös porauksen hankaluuden. Mutta itse olen saanut jo useammasta paikasta sellaisen käsityksen, että noin 250m jälkeen olisi jo hyvä käyttää vähintään 45 millistä.
-
Kustannuskysymyksen 50mm. putkella minäkin olen ymmärtänyt, ja myös porauksen hankaluuden. Mutta itse olen saanut jo useammasta paikasta sellaisen käsityksen, että noin 250m jälkeen olisi jo hyvä käyttää vähintään 45 millistä.
No juurikin kai sen virtausvastuksen kasvamisen takia kai sitä isompaa putkea tarvitaaan kun syvempään kaivoon mennään.
-
No juurikin kai sen virtausvastuksen kasvamisen takia kai sitä isompaa putkea tarvitaaan kun syvempään kaivoon mennään.
Täsmälleen näin olen asian ymmärtänyt. Mutta juuri siksi ihmettelen, miksi niinkin suuri yritys kuin Rototec käyttää 40mm. putkea 300 metriin asti? Ja heidän mielestä se riittää oikein hyvin...
-
Mutta juuri siksi ihmettelen, miksi niinkin suuri yritys kuin Rototec käyttää 40mm. putkea 300 metriin asti? Ja heidän mielestä se riittää oikein hyvin...
Samoin ihmettelen minäkin.
Esimerkki:
Tampereella on lattialämmityskohde, jonka lämmitystarve on vuodessa 40.000 kWh.
Tarvitaan 12 kW tehoinen pumppu, jolla COP = 5 ja Dt enintään 3,6 K, keruun virtaus 0,654 l/s
Maasta otetaan vuodessa 31.500 kWh.
Tarvitaan 300 metrinen kaivo.
Keruuputkea 2 x 300 m = 600 metriä.
Keruupiirin painehäviöksi tulee 40x2,4 putkella 150 kPa = 1,5 bar.
Se on liikaa.
Foorumilla on jossain aiemmin ollut keskusteluja eri pumppumerkkien käyttämien maakiertopumppujen tehoista.
Keskieurooppalaisissa pumpuissa on ilmeisesti käytetty vähän pienitehoisempia maakiertopumppuja ja tämä ilmeisesti siksi, että Keski-Euroopassa kallioperän lämpötila on melkoisesti meikäläistä korkeampi (n. +10 .. +12 C luokkaa) ja siellä tarvitaan vastaavasti lyhyemmät lämpökaivot.
Lyhyemmässä kaivossa on putkimetrejä vähemmän ja painehäviö pienempi.
Siksi ei tarvita yhtä tehokkaista kiertopumppuja, kuin tarvitaan täällä pohjoismaissa.
Kun valitaan maalämpökonetta, kannattaa aina selvittää se, millaisen ulkoisen painehäviön kone sietää.
-
Tässä kohtaa pitää ymmärtää, että painehäviöön vaikuttaa kollektorin sisähalkaisijan ja reiän syvyyden lisäksii kolmas tekijä, joka on vaadittava nesteen virtaama. Nyt suurissa kohteissa kaivoja on useita vajaasta kymmenestä useisiin kymmeniin jopa yli sataan kaivoon. Tälläinen energiakenttä jaetaan vielä eri lohkoihin jne, mutta olennaista on että liuospumput ovat aivan eri kategoriasta, samoin vaadittava kokonaisvirtaama, mutta yhtä kaivoa kohti painehäviö on mitoituksen mukainen lasketulle virtaamalle ja homma toimii hienosti.
Näissä kuluttaja mpl:ssa on päämarkkinat alle 10kW teholuokassa ja näissä maapiirin liuospumput ovat nykyisin pihejä eko-malleja, joissa sallittu ulkoinen painehäviö on todella alhainen (kPa). Teholuokassa 5-7kW virtaama on pieni ja siksi painehäviö on suurempi kuin 8-12kW pumpuissa vaikkakin näissä isommissa olisi tehokkampi liuospumppu. Ongelmat tulevat yleensä esiin teholuokassa 13kW:sta ylöspäin, etenkin 15-17kW pumput ovat nykyisellään ajateltu aina kahdella piirillä/kaivolla toteutettavaksi ja silloin 40mm kollektori toimii näissä.
Kun on vanhempi omakotitalo, jossa öljyä kulunut yli 4500 litraa ja haetaan täystehomitoitusta ja tontilla ei ole tilaa kahdelle riittävän etäälle toisistaan saatavalle kaivolle, ollaan siis yhden syvemmän kaivon tilanteessa. Hyvänä perussääntönä sanoisin, että aina kun on tulossa vain yksi kaivo, niin 180-250m reikiin kannattaa laitaa se 45mm halkaisijalla oleva kollektori ja yli 250m syvyydellä 50mm kollektori.
Kuten Tomppeli edellä totesi myös mlp-valmistajilla on omia keskeisä markkina-alueita jotka vaikuttavat valmistajien komponettien valintaan ja tämäkin on syytä tiedostaa. Kun pohjoisessa Suomessa vaaditaan selkeästi syvempää kaivoa kuin etelässä tämä oikean kokoisen keräimen valinta on hyvinkin olennainen asia maalämpöä toteutettaessa. Jälkeenpäin asiaa voi yrittää korjata suurempitehoisella liuospumpulla ja paksummalla lompakolla, huonolla hyötysuhteella ja joskus jopa toisella kaivolla, kun ei enää muuta voi tehdä ellei rupea "sähkölämmittäjäksi" 8).
-
Täällä foorumilla on ainakin yksi patterilämmitteinen talo jossa on nibe 1255 4-16 ja 250 metrin kaivo 40mm keruuputkellä. Eli 45mm putkella voisi ehkä mennä 285 metrinen kaivo? Jos talossa on lattialämmitys, niin 250 metriä ja 40mm voi olla jo liian paljon (parempi hyötysuhde ja kaivosta otetaan silloin enemmän lämpöä).
45mm keruuputki on kohtalaisen uusi keksintö, samoin 50mm putkikin. 40mm on se vanhin juttu.
Jos keruulenkki on liian pitkä, niin lampötilaero kasvaa ja hyötysuhde vähän huonontuu. Jos kaivosta tulisi +0 ja palaisi -3.5C. Liian pitkällä keruulenkillä lukemat voisi olla +0 ja paluu kaivoon vaikkapa -6.0C.
-
Keruupiirin painehäviön laskentaan markkinoille tuli vielä yksi ongelma lisää, kun tuli ns. turbo -putki (https://www.muovitech.fi/default.asp?page=products&category=Energiakollektorit&id=261), jossa on sisäpinnassa kierteinen ja kierteen suuntaa vaihtava rihlaus.
Jäsen seppaant on tutkinut asiaa ja kirjoittanutkin siitä tänne (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.msg99784#msg99784) foorumille.
Foorumilaisilla ei taida olla tietoa turbo putken virtausvastuksesta.
Se on suurempi, kuin sileän putken, mutta kuinka paljon suurempi, sitä tietoa ei meillä taida olla.
Liekö tämä tieto liikesalaisuus.?
Virtausvastuksen ilmoittaminen ja sen laskeminen pitäisi olla julkista tietoa, koska sillä on suuri merkitys maalämmön suunnittelussa.
Markkinoille tuli myöskin mielenkiintoinen 50 mm tuplaputki (https://www.geopipe.fi/fi-FI/tuotteet/geoduo-m32-33373689), jolla on etuna se, että putki painautuu kaivossa kallioseinämää vasten. Tämä putki on sisäpinnaltaan sileä ja sen virtausvastus osataan laskea.
-
Tiedä sitten mikä on lopullinen totuus, mutta itse luotin pari vuotta sitten Turbo-kollektorin valmistajan mitoitusohjelmaan, josta sain valmistajalta laskelman sitä erikseen pyytäessäni. Kertoivat laskentaohjelman teetetyn ulkopuolisella isolla insinööritoimistolla. Tällöin tilanne oli se, että 300m syvän kaivon kollektori ja 20m putkilinja näytti 40mm sileälle ja tubolle lähes samaa painehäviötä 28% vesi-etanoli seokselle 0C-asteen lämpötilassa samalla virtauksella, turbolla vain 2% suurempi painehäviö.
Mutta tilanne muuttui täysin 50mm putkituksella, jolloin turbolle tuli lähes 30% pienempi painehäviö kuin vastaavalle sileälle putkitukselle. Ja se olennainen asia vielä 50mm turbo-keräimellä painehäviö samoilla spekseillä oli vajaa kolmannes 40mm putkitukseen verrattuna. Täten suosittelin perhetutulle ainoana vaihtoehtona tulloin ollutta 50mm turbokeräintä ja 50mm sileää vaakavetoja, jotka sitten toteutettiin 2015 vuoden loppupuolella 115mm halkaisijalla olleeseen porareikään. Hyvin on kuulemma järjestelmä toiminut, kovaan kallioon matkaa vajaa metri, veden pinnan tasoa en tarkkaa tiedä, mutta lämpöä riittänyt, kun vielä alkuperäinen pieni vispilä korvattiin erillisellä tehokkaammalla liuospumpulla. Nyt on tosiaan tullut markkinoille 45mm ja 50mm vaihtoehtoja sekä muitakin valmistajia, joten tilanne tältä osin parantunut.
-
Mielenkiintoista keskustelua keruuputkista! Täytyy koittaa vielä kysellä näiltä 50mm. keruuputkea käyttäviltä porausfirmoilta, että mikä putki heillä on käytössä. Yhdessäkään tarjouksessa ei ole sitä mainittu.
Huomaa kyllä kun keskustelee meidän kohteesta, ettei ole ihan normitapaus kyseessä. Osalle on uima-altaan lämmittäminen tuttua, mutta osalle ei. Vielä kun meillä on sekaisin patterilämmitystä, lattialämmitystä, painovoimaista ilmanvaihtoa, ilmanvaihtoa lämmöntalteenotolla jne., niin ei varmaan ole se kaikista helpoin kohde :)
Nyt lähetettynä 46 tarjousta ??? joista 26 on ottanut yhteyttä...
-
Mielenkiintoista keskustelua keruuputkista! Täytyy koittaa vielä kysellä näiltä 50mm. keruuputkea käyttäviltä porausfirmoilta, että mikä putki heillä on käytössä. Yhdessäkään tarjouksessa ei ole sitä mainittu.
Huomaa kyllä kun keskustelee meidän kohteesta, ettei ole ihan normitapaus kyseessä. Osalle on uima-altaan lämmittäminen tuttua, mutta osalle ei. Vielä kun meillä on sekaisin patterilämmitystä, lattialämmitystä, painovoimaista ilmanvaihtoa, ilmanvaihtoa lämmöntalteenotolla jne., niin ei varmaan ole se kaikista helpoin kohde :)
Nyt lähetettynä 46 tarjousta ??? joista 26 on ottanut yhteyttä...
Juu, ei varmaan ole ihan normitapaus ja helpoimmasta päästä. Ja tämä saattaa vaikuttaa yhteydenottojen määrään.
Toisaalta en tiedä, kuinka moni alan toimija tätäkin foorumia lukee. Jos lukee ja osaa laskea yhteen yksi ynnä yksi niin sekin saattaa vaikuttaa intoon lähettää tarjouksia. Jos tarjouksen tekoon menee aikaa vartti jonkun esimerkkipohjan avulla niin se ei vielä paljoa kuormita tekijää. Jos se taas vaatii pitkää pähkäilyä ja todennäköisyys saada työ itselleen on 1/46 niin voi sekin vaikuttaa "palvelualttiuteen". Autokaupat ovat ainakin menneet siihen malliin, etteivät saman ketjun eri liikkeet anna kilpailevia tarjouksia. Ehkä tämä on tulevaisuutta myös maalämpöpuolella jos isot toimijat vähitellen ostavat pienemmät pois.
Itsellä on takavuosilta kokemusta asiakkaista, jotka pyysivät tarjouksia ja menivät sitten valmiin suunnitelman kanssa kysymään työlle hintaa/tekijää muualta. Eli oppirahat tuli maksettua "liian hyvien ja yksityiskohtaisten" tarjousten kanssa. Nyt kyllä puhutaan ihan muusta kuin maalämpöalasta.
-
Aivan varmasti osa toimijoista tätä foorumia seuraa, ja on minulle yksi heistä näin sanonutkin.
Itse kun aloitin maalämmön tutkiskelun, ja koitin etsiä netistä toteutuneita kustannuksia, törmäsin siihen ettei niitä löydy. Ei ainakaan helposti ja kovinkaan monta. Maalämpötalouksia löytyy kuitenkin jo aika paljon. Siitä syystä aloin listaamaan tarjouksia. Jospa joku niistä saisi tulevaisuudessa apua :) Toki myös sen vuoksi, että saisin itsellenikin mahdollisesti täältä apua tarjousten vertailemiseksi.
Minä olen kyllä positiivisesti yllättynyt yhteydenottojen määrästä. Vielä kun saisi joukosta poimittua sen itselle parhaimman ::)
-
Mielenkiintoista keskustelua keruuputkista! Täytyy koittaa vielä kysellä näiltä 50mm. keruuputkea käyttäviltä porausfirmoilta, että mikä putki heillä on käytössä.
Olisin melkein sitä mieltä, että porausurakoitsijalta tilataan kaivo tietyllä keruuputkituksella. Ei sitä putkitusta porausurakoitsija voine päättää. Eikä porausfirmassakaan porari välttämättä tiedä keruuputkituksesta yhtään mitään, ainakin meillä eri ukot porasi ja asensi keruuputket. Ja itseasiassa keruuputkien asentajakin teki alihankintaa porausfirmalle. Ja timanttisahaajakin tuli vielä jostain eri firmasta.
-
Olisin melkein sitä mieltä, että porausurakoitsijalta tilataan kaivo tietyllä keruuputkituksella. Ei sitä putkitusta porausurakoitsija voine päättää. Eikä porausfirmassakaan porari välttämättä tiedä keruuputkituksesta yhtään mitään, ainakin meillä eri ukot porasi ja asensi keruuputket. Ja itseasiassa keruuputkien asentajakin teki alihankintaa porausfirmalle. Ja timanttisahaajakin tuli vielä jostain eri firmasta.
Näinhän se varmaan on. Jotenkin vaan itse ajattelin, ettei porausfirman käyttämään keruuputkeen voi vaikuttaa.
Kaikista hankalinta tuntuu olevan tarjouksen saaminen pelkästä pumpusta asennuksineen. Vaikka pyytää sitä, niin tekevät tarjouksen koko paketista. Kuulemma mieluiten myyvät pelkää täydellistä pakettia ::) . Eli vielä en ole pystynyt hahmottamaan mitä tulisi maksamaan eriyttämällä porauksen ja pumpun asennuksineen.
Lisäsin taas pari tullutta tarjousta. 33/47 on nyt ottanut yhteyttä, eli ihan hyvällä prosentilla tuntuvat vastaavan.
-
Porauttaan vaan aluksi reijän ja sanoo että se on olemassa jo niin luulisi jo sitten löytyvän ymmärrystä siihen että halutaan enää pelkästään laite asennettuna.
-
Porauttaan vaan aluksi reijän ja sanoo että se on olemassa jo niin luulisi jo sitten löytyvän ymmärrystä siihen että halutaan enää pelkästään laite asennettuna.
Varmaan tuo on se helpoin konsti. Muutenkin olisi hyvä, jos saisi porauksen ja pumpun asennuksen eri vuosille.
Löysin pari päivää sitten naapuripitäjästä yrityksen, joka asentaa maalämpöpumppuja. Tiesin firman ja tunnen jopa omistajan, mutta en tiennyt hänen tekevän näitä hommia :) . Hän tulee käymään kohteessa niin päästään suunnittelemaan meille parasta ratkaisua.
Heti ensi hetkestä alkaen sain kyllä erittäin asiantuntevaa palvelua, ja jokaiseen omaa mieltä askarruttavaan asiaa löytyi valmis ratkaisu. Mikään ei ollut hankalaa, vaan enemmänkin mahdollisuus. Tuli heti erittäin luottavainen fiilis. Merkkeinä hänellä on Nibe ja Bosch, jotka molemmat käyvät minulle mainiosti.
Lisäsin taas yhden tarjouksen listaan.
-
Muutto alkaa olemaan paremmalla puolella, ja nyt on pitkän tauon jälkeen aikaa keskittyä maalämmön hankitaan :)
Tarjouksia on nyt sitten kaiken kaikkiaan tullut pyydettyä 50 kpl, joista edes jonkin yhteydenoton olen saanut 35 yritykseltä. Tarjouksia olen saanut 18 kpl, 5 on ilmoittanut etteivät syystä tai toisesta tule ollenkaan/tee tarjousta, 3 on vielä hieman epäselvää, 5 oli ns. päällekäisiä yrityksiä ja 4 on jättänyt asian kesken. Esim. luvannut tulla käymään, muttei kuitenkaan kuulu mitään.
Paikanpäällä on käynyt 3 yritystä, yhdellä hinta pomppasi käynnin jälkeen 16-18 tonnista 26500 euroon ??? . Yksi tarjous hyppäsi alle 20 tonnista 24600 euroon. Ja yksi tarjous putosi 19500 eurosta 19000 euroon.
Lisäksi pienten itse tehtyjen tarkentavien kysymysten jälkeen yksi tarjous pomppasi 17900 eurosta 23400 euroon, ja yksi tulee vielä nousemaan. Editoin muutokset tuohon tekemääni listaukseen.
Täydellisten pakettien hinnat ovat nyt sitten 19000-33000 euron välillä.
Yksi suurimmista ongelmista näyttäisi olevan meidän tarvitseman kaivon syvyys. Ei tunnu löytyvän sellaista pumppua joka toimisi yli 240 metrin kaivolla. Kahta kaivoa tarjotaan jos pyydän syvempää. Tällöin tietysti myös hinta nousee. Ainoastaan yhdessä tarjouksessa on 285 metrin kaivo ja pumppuna Thermia inverter l 4-17kw. Tosin matalamman kaivon tarjoajat ovat olleet täysin varmoja siitä, että syvyys riittää.
Onko kenelläkään tietoa, että millä valmistajalla löytyisi pumppu joka toimisi syvällä kaivolla?
-
Yksi suurimmista ongelmista näyttäisi olevan meidän tarvitseman kaivon syvyys. Ei tunnu löytyvän sellaista pumppua joka toimisi yli 240 metrin kaivolla. Kahta kaivoa tarjotaan jos pyydän syvempää. Tällöin tietysti myös hinta nousee. Ainoastaan yhdessä tarjouksessa on 285 metrin kaivo ja pumppuna Thermia inverter l 4-17kw. Tosin matalamman kaivon tarjoajat ovat olleet täysin varmoja siitä, että syvyys riittää.
Onko kenelläkään tietoa, että millä valmistajalla löytyisi pumppu joka toimisi syvällä kaivolla?
Kun kaivoon laittaa tämän keräimen (https://www.geopipe.fi/en-GB/collectors/geoduo-m32-33465937), on tuskin minkään pumpun kanssa ongelmia.
Tässä lisätietoa samasta: https://www.geopipe.fi/Homepage/Download-File/f/870979/h/e4efe491f1723591fe5fea992e0e9ebc/geopipe%2Benergy+collector+english
13 kW -tehoinen pumppu, Geoduo m32 keräimellä painehäviöksi tulee 600 metriä x 500 mm putkella noin 38 kPa = 0,32 bar.
Laitan viestiisi liitetiedoston painehäviölaskennasta.
-
Kiitos!
Täytyypä alkaa selvittämään, kuka poraisi kaivon tuolla putkella ja mihin hintaan :)
Edit sen verran, että tuo pari viestiä aiemmin mainittu paikallinen yrittäjä ei sitten koskaan tullut paikanpäälle. Useista tiedusteluista ja lupauksista huolimatta :-[
-
Lisäilin ja editoin taas saamiani tarjouksia tuonne ylempänä olevaan viestiin.
Suhteellisen tuskaista hommaa noiden tarjousten vertailu, kun tuntuu ettei kahta samanlaista, vertailukelpoista tarjousta ole tullut :)
Tällä hetkellä mielnkiintoisimmat tarjoukset(jo hinnankin puolesta) ovat tässä:
-1*250m kaivo, Jämä star inverter 12kw, Jäspi gtv hybrid 500, avaimet käteen paketti, hinta 21550e.
-1*240m kaivo, Nibe F1155 4-16kw inverter, Nibe vpb 300 kvv, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet
käteen paketti, hinta 21398e. Tässä ei siis käsittääkseni ole lainkaan puskurivaraajaa.
-1*240m kaivo, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen paketti, hinta
19760e. Myöskään tässä ei iole puskurivaraajaa, eikä myöskään erillistä käyttövesivaraajaa.
- 230m kaivoa, Stiebel 10 kw:n on/off pumppu. Sisältää lämmönvaihtimen uima- altaalle, 400L puskurivaraajan ja jonkinlaisen "vaihtoventtiili" ym. jutun millä saadaan säädettyä veden lämpötila erikseen patterikierrolle ja uima-altaalle. 19490e. EDIT 15.07: 220m, avaimet käteen paketti 19000e.
Mitä arvon foorumistit suosittelette meille noista edellä mainituista? Jos siis päädyn ns. avaimet käteen ratkaisuun.
Mitä hyötyjä tilansäästön lisäksi tuolla Jäspin gvt varaajalla saavutetaan?
-
-1*250m kaivo, Jämä star inverter 12kw, Jäspi gtv hybrid 500, avaimet käteen paketti, hinta 21550e.
-1*240m kaivo, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen paketti, hinta
19760e. Myöskään tässä ei iole puskurivaraajaa, eikä myöskään erillistä käyttövesivaraajaa.
Mielenkiintoista noiden kesken että Jämä kyllä tarjoo tuota varaajaa invertteriin vaikka Niben suositus samalle pumpulle on Njet varaajalle...
Kysyisin Jämältä kytkentämallia tuolle tarjotulle setille...
Nyt täytys hiukan ehtiä katsomaan kohdetta jotta vois kommentoida GTV hyötyjä muttei nyt kiireiltä ehdi, vois ekaksi heittää vastakyssärin onko siitä haittaa muuta kuin lompakolle? ;)
-
Mielenkiintoista noiden kesken että Jämä kyllä tarjoo tuota varaajaa invertteriin vaikka Niben suositus samalle pumpulle on Njet varaajalle...
Kysyisin Jämältä kytkentämallia tuolle tarjotulle setille...
Nyt täytys hiukan ehtiä katsomaan kohdetta jotta vois kommentoida GTV hyötyjä muttei nyt kiireiltä ehdi, vois ekaksi heittää vastakyssärin onko siitä haittaa muuta kuin lompakolle? ;)
Laitoin Kaukoralle kysymyksen kytkennästä menemään, katotaan mitä vastaavat.
Eipä Gtv varmaan rasita muuta kuin lompakkoa. Oikeasti mennään niin kipurajoilla, tai jopa yli sen, että ahdistaa ??? ;D .
Osa tarjoaa puskuria, osa käyttövesivaraajaa, osa molempia ja osa ei kumpaakaan. Ja kaikki ovat omasta mielestä tarjouksensa kanssa oikeassa. Esim. jonkun mielestä 200l sisäinen kvv riittää meidän 6h perheelle hyvin, toisen mielestä tarvitaan 1000l ulkoinen kvv ::)
-
Tässä jotain kommentteja kun vähän tuli luvattua vaikka kiiruut painaa... 8)
-1*250m kaivo, Jämä star inverter 12kw, Jäspi gtv hybrid 500, avaimet käteen paketti, hinta 21550e.
Jos tässä versiossa yritetään tuolla varaajattomalla Jämällä+GTV:llä hoitaa kaikki lämmitys niin susi tulee...käyttövesi loppuu, siitä on täällä jossain foorumilla jopa esimerkki.
Vähintään tuo Jämä pitäis olla sitten RST malli. Kuinkahan tiukalla on tuo teho kun on se allaskin.
-1*240m kaivo, Nibe F1155 4-16kw inverter, Nibe vpb 300 kvv, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet
käteen paketti, hinta 21398e. Tässä ei siis käsittääkseni ole lainkaan puskurivaraajaa.
Tuossa tuo VPB300 on melkein sama kuin integroitu varaaja, eli ei siinä LKV kapasitetti paljoa nouse, ehkä VPB500 kun teitä oli niin paljon ja vesipetoja vielä kukkuraksi.
Toisekseen puskuria laittaisin kyllä kun sitä lattialämmitystä lämpösillä ilmeisesti lämmitellään, jos esmes GTV niin ehkä se VPB300 riittäis ja jopa se integroitu saattais riittäis.
-1*240m kaivo, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen paketti, hinta
19760e. Myöskään tässä ei iole puskurivaraajaa, eikä myöskään erillistä käyttövesivaraajaa.
Puskuria laittaisin vaikka sen GTV...
- 230m kaivoa, Stiebel 10 kw:n on/off pumppu. Sisältää lämmönvaihtimen uima- altaalle, 400L puskurivaraajan ja jonkinlaisen "vaihtoventtiili" ym. jutun millä saadaan säädettyä veden lämpötila erikseen patterikierrolle ja uima-altaalle. 19490e. EDIT 15.07: 220m, avaimet käteen paketti 19000e.
Taitaap olla piän...
Mitens on muuten kotivähennykset, onko niin paljon kun just ostettu että kannattaako jakaa kahdelle vuodelle?
Jossain oli että jättäisit öljyn, onko siitä jotain hyötyä...on vaan teillä/riesana muutaman vuoden päästä, haisee ja öljysäiliön kunto yms.
Se VILP, saako sen kytkettyä esmes GTV:hen...tommosen heittona niin pitkäksi aikaa kun se kukkuu jos esim se POOL olis kiinni GTV:ssä.
Yleensäkin olis vakavimilta ehdokeilta hyvä saa kytkärin tynkää ennen päätöstä...
-
Kiitos Roori!
Näin hieman pelkäsinkin, että mikään noista ei ole meille täydellinen paketti :-[ .
Oot kyllä ihan oikeassa tuon öljylämmityksen suhteen. Olen nyt itsekin tullut siihen tulokseen, että lähteä saa. Ei oo kyllä vanhat laitteet vielä, mutta ihan turha niitä on jättää paikoilleen. Saattaahan niistä vielä jopa muutaman satasen saadakin.
Ei ole kotitalousvähennyksiä tälle vuotta käytetty. Meillä on sellainen tilanne, että vaimo on nuorimmaisen kanssa vielä kotona. Eli hän ei saa täysiä vähennyksiä. Tarkoitus olisi tästäkin syystä jakaa projekti kahden vuoden puolelle. Siten en ole vielä päätöksenkään kanssa pitänyt kiirettä.
Kieltämättä maalämmön hinta meidän kohteeseen hieman yllätti. Mutta eipä mulla edes oikein ollut mitään käsitystä mitä se voisi maksaa :) . Muutamalta tutulta kun kysyin, niin heillä se oli maksanut noin 16-18 tuhatta. Eipä heillä kyllä ole esim. uima-allasta lämmitettävänä. No eiköhän tässä löydetä vielä se oikea, ja toivottavasti myös sopivan hintainen paketti meillekin ;D
-
Olen tässä itsekseni mietiskellyt, että varmaankin täytyy keskittyä tästä eteenpäin pelkästään inverterpumppuihin. Kun kerran tuntuu olevan niin haastava kohde meillä. Jospa inverter antaisi hieman "anteeksi", jos mitoitus ei ihan osu kohdilleen. Sen verran aina vaan ihmetyttää nämä saadut tarjoukset. Pumppujen haarukka 9-17 kw, kaivojen 1*190m--2*200m, puskurit 0-500l ja käyttövesivaraajat 180l integroidusta 1000l erilliseen varaajaan :D
Varmaankin sopiva paketti meille voisi olla esim. 3-12kw tai 4-16kw inverter integroidulla varaajalla, 200-400l puskurilla ja lisäksi joko 300l erillinen kvv tai sitten vain Jäspin Gtv pumpun lisäksi. Kaivoa vähintään 250m tai mieluummin sen 285m. Täällä on onneksi hyvä kallio lähellä maanpintaa, ja vettä on reiässä todella hyvin.
Saatan olla hakoteilläkin :P :)
-
Sama vastaus kuin toisessa ketjussa eri tehoilla: ;)
Niin muuten tuota AIT:ia saa myös 16kW (3.2-17.2kW @ B0/W35) invertteri mallina...olisi tehoa, mutta silti 'vääntää alhaalta' 8)
Taitaapi olla laajempi skaala kuin Niben F1255-16
AIT:lla tommonen tehokäyrä, Nibelle oikein vastaavaa en löytänyt, merkittävää mielestäni että 17kW max teho löytyy kaikille menovesille 35/55/65ºC
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6768;image)
-
Vaikuuttaa mielenkiintoiselta laitteelta!
Onko mitään käsitystä, mitä hinta mahtaa olla niben vastaavaan verrattuna?
-
Tässä muuten vahvistusta mihin tuo GTV500 kykenee jos se yksin yrittää selviytyä LKV tarpeesta, ei oikein pysty mihinkään kun yläosa pitäis olla aina 60ºC:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6771;image)
-
Tässä muuten vahvistusta mihin tuo GTV500 kykenee jos se yksin yrittää selviytyä LKV tarpeesta, ei oikein pysty mihinkään kun yläosa pitäis olla aina 60ºC:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6771;image)
Törmäsin samaan kuvaan ja tuli mieleen että miten kävis useamman suihkun kanssa talvella kun sisääntuleva vesi on vain 3-asteista, varmaan vilu.
-
Onhan tuo sinänsä ihan ymmärrettävää kun on vain 2xLK35 kierukat siinä, ei niillä tehoa siirry samaan malliin kuin esim 2xLK45 jommoset mulla on 700L varaajassa...tuossa on saanut vielä mukavasti lämmintä vielä 45ºC yläosalla...mutta vain lämmintä (=ei kuumaa). Kun on itsellä 700L+2xLK45 niin on helppo ymmärtää GTV500:n vaikeudet yksin mtbda lämmintä vettä perheen tarpeeseen, sähkövastus pitäis olla nostamasa yläosa tarpeeksi kuumaksi.
-
Törmäsin samaan kuvaan ja tuli mieleen että miten kävis useamman suihkun kanssa talvella kun sisääntuleva vesi on vain 3-asteista, varmaan vilu.
Olen kahlannut läpi tätä foorumia ja lukenut läpi älyttömän määrän ketjuja. Silti tuntuu, että olen näissä maalämpöasioissa niin kuin meillä päin on tapana sanoa, pahasti vielä "kaffilla" :D
Mutta olenko ymmärtänyt oikein, että Niben F1255+Gtv 500 yhdistelmä on hankala saada "säätöihin"? . Eli onko liian vaikea yhdistelmä tälläiselle ummikolle?
-
Mutta olenko ymmärtänyt oikein, että Niben F1255+Gtv 500 yhdistelmä on hankala saada "säätöihin"? . Eli onko liian vaikea yhdistelmä tälläiselle ummikolle?
Olen täysin jäävi olemaan asiasta universaalisti mitään mieltä, mutta meillä saneerauskohteessa, pienten mehupillin paksuisten lämmitysputkien kanssa,
en saanut, silloisella Niben softaversiolla, yhdistelmää toimimaan haluamallani tavalla. Toisaalta oma tavoitteeni on sekin ihan maallikon oma mielipide siitä miten
laitteen pitäisi toimia, joku toinen asioista tietävämpi voisi olla täysin eri mieltä siitä miten invertterikoneen pitäisi toimia. Mutta nykyisellään, aika ison nysväämisen
jälkeen, en keksi miten vehkeet vois paremmin toimia, joten lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen, mutta arvioitua enemmän se on säätämistä ja perehtymistä vaatinut.
Oikeastaan ainoa seikka mitä olen kaivannut on isompi varaajan tilavuus. MLP:n kanssa ei oikein kannata tehdä pyyntöä kuumempaa vettä varaajaan joka tarkoittaa
sitä että täyteenkään varattuna tuollainen 500l ei riitä kuin 30-45 minuutiksi kattamaan lämmitystarvetta. Jos meinaisi täysimääräisesti hyödyntää esim. pörssisähköä
tai aurinkojärjestelmiä niin tilavuutta saisi olla reilusti enemmän,
Sinänsä pientä säätämistä ensimmäisinä talvina uuden järjestelmän kanssa ei kannata turhaan pelätä. Pahimillaankin on lopputuloksena voinut olla vain hienoinen heilahdus
sisälämpötilassa, muutama turha kompressorin käynnistys tai 1-2c enemmän sähkönkulutusta. Mutta sitten kun säädöt löytyy on maalämpö ihan lyömätön.
Esimerkkinä kesätilasta talvitilaan siirtyminen nyt kun säädöt ovat löytyneet: lattian kierovesipumpusta yksi napin painallus jolla nostetaan virtausta ja
talli/varasto jakotukin ohjausboksin töpselin kytkentä. Ja keväällä sama homma toisinpäin, tosin grundfosin pumpun napista pitää painaa 5 kertaa :)
-
Se voi hyvinkin olla, että murehdin ihan turhaan. Laitteet tulille, ja sitten vaan nautitaan maalämmöstä ;) .
Täytyy varmaan tehdä käyttövesitesti, öljypoltin pois päältä, ja sitten koko perhe saunomaan :D. Selviää kauanko 200l lämmintä vettä riittää. Eiköhän siitä saa sitten laskettua kuinka paljon varaajatilavuutta me tarvitaan. Ja siihen varmuudeksi vielä vähän päälle.
-
Sama vastaus kuin toisessa ketjussa eri tehoilla: ;)
Niin muuten tuota AIT:ia saa myös 16kW (3.2-17.2kW @ B0/W35) invertteri mallina...olisi tehoa, mutta silti 'vääntää alhaalta' 8)
Taitaapi olla laajempi skaala kuin Niben F1255-16
AIT:lla tommonen tehokäyrä, Nibelle oikein vastaavaa en löytänyt, merkittävää mielestäni että 17kW max teho löytyy kaikille menovesille 35/55/65ºC
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6768;image)
Niin, onko kenelläkään foorumilla käsitystä minkälainen hintaero Ait:n ja Niben inverterpumpuilla on?
-
Oletko laittanut kyselyä AIT:lle kuinka sillä duunattaisiin se altaan lämmitys?
-
Oletko laittanut kyselyä AIT:lle kuinka sillä duunattaisiin se altaan lämmitys?
Joo laitoin eilen kyselyn menemään. Katsotaan mitä ratkaisua sieltä tarjotaan :)
Olen koittanut Googlen avulla selvittää, mitä hintaluokkaa Ait olisi, mutta en löytänyt vastausta. Saanhan minä niiltä varmaankin tarjouksen, mutta olisi kiva kun olisi jotain mihin verrata. Nibet, Thermiat, Jämät jne. on helpompia, kun niistä löytyy paljon tietoa. Mutta Ait:sta tuntuu löytyvän vähemmän :-\
-
Oliskohan Maalämpötukku myynyt niitä joskus kun Gookeli löysi tämmösen 8kW sarrrrjan:
http://www.maalampotukku.fi/product/1862/alpha-innotec-pwzs-82h3s-nordic
http://www.maalampotukku.fi/product/1861/alpha-innotec-pwzs-102h3s-nordic
http://www.maalampotukku.fi/product/1863/alpha-innotec-pwzs-62h3s-nordic
http://www.maalampotukku.fi/product/1860/alpha-innotec-pwzs-122h3s-nordic
Tuon mukaan aika samoissa taitaa pyöriä
Löyty sieltä vielä 4kW mallikin :D :
http://www.maalampotukku.fi/product/1864/alpha-innotec-pwzs-42h3s-nordic
-
Ilmeisesti ovat myyneet. Enää ei jostain syystä ole valikoimissa.
Pikaisen tutkimisen perusteella, vaikuttaisi aika mukavalta laitteelta! Mielenkiinnolla odotan minkälaista pakettia Ait:n jälleenmyyjä tarjoaa :-* .
-
Taas on tullut mieleen muutamia asioita viimeisen vuorokauden aikana :) . Muokkasin myös otsikkoa kuvaamaan ketjussa esiintyvää keskustelua paremmin. Ehkä ;D
Ensimmäisenä olen ihmetellyt Lämpöässän tarjoaman Vmi 17 pumpun hintaa, 13650e. Mikä ihme siinä on niin kallista? Onko siinä muuten iso kaksiosainen kvv, vai puskuri ja kvv samassa? Heidän tarjous olisi muuten ollut ihan kilpailukykyinen, mutta tuo pumppu nostaa hinnan pitkäksi.
Toisena hintojen heittely. Esimerkkeinä:
Uima-allas automatiikka+vaihdin+asennus 1000-3000e.
Jämä star inverter 3-12kw 7440e vs. Jämä star inverter 4-16kw 6918e
Asennus 1000-5700e.
No asennuksen heittelyn selittää ainakin osittain se, että osa myyjistä laittaa työnosuuden suuremmaksi kotitalousvähennyksen vuoksi. Tämä taas aiheuttaa sen, että kaksi suurinpiirtein saman hintaista tarjousta kääntyy sen eduksi, joka laittaa töitä enemmän.
Esimerkkinä vaikka nämä kaksi tarjousta:
Avaimet käteeen hinta 21550e, maksettavaa kotitalousvähennyksen jälkeen 17625e. vs.
avaimet käteen hinta 21398e, maksettavaa vähennysten jälkeen 15616e.
Viimeisenä mieleen juolahti kaivon hinta. Pöydällä olisi monta tarjousta pelkästä kaivosta, mutta en säästä yhtään mitään verrattuna avaimet käteen tarjousten kaivonosuutta. Eli jos yritykset vetävät siinä "välistä", niin minulle asti se ei näy. Saavat sitten varmaan hieman halvemmalla porauksen, ja sitä kautta saavat oman siivunsa siitäkin.
No paljon varmaan olisi mielessä muutakin, mutta nuo nyt tähän hätään :)
-
Ensimmäisenä olen ihmetellyt Lämpöässän tarjoaman Vmi 17 pumpun hintaa, 13650e. Mikä ihme siinä on niin kallista? Onko siinä muuten iso kaksiosainen kvv, vai puskuri ja kvv samassa? Heidän tarjous olisi muuten ollut ihan kilpailukykyinen, mutta tuo pumppu nostaa hinnan pitkäksi.
Lämpöässä Vmi 17 pumppu on isokokoinen kompaktirakenteinen tulistuslämpöpumppu,
jossa on samassa kaapissa valmiiksi asennettuna mm 430 litrainen varaajatankki,
jonka varaaja on sekä kiertovedelle että lämpimälle käyttövedelle.
Lämmönjakopiirien säätötekniikka on myöskin kaapin sisällä valmiina asennettuna.
Noista syistä hinta on korkeampi.
Viimeisenä mieleen juolahti kaivon hinta. Pöydällä olisi monta tarjousta pelkästä kaivosta, mutta en säästä yhtään mitään verrattuna avimet käteen tarjousten kaivonosuutta. Eli jos yritykset vetävät siinä "välistä", niin minulle asti se ei näy. Saavat sitten varmaan hieman halvemmalla porauksen, ja sitä kautta saavat oman siivunsa siitäkin.
Yleensä kannattaa ottaa kaivo eri urakkana, jossa urakkaraja valmiina pannuhuoneen sisälle.
Tulee tavallisesti halvemmaksi siksi, että kauppiaalla ei voi olla liikevaihtoa 0 % voitolla.
-
Lämpöässä Vmi 17 pumppu on isokokoinen kompaktirakenteinen tulistuslämpöpumppu,
jossa on samassa kaapissa valmiiksi asennettuna mm 430 litrainen varaajatankki,
jonka varaaja on sekä kiertovedelle että lämpimälle käyttövedelle.
Lämmönjakopiirien säätötekniikka on myöskin kaapin sisällä valmiina asennettuna.
Noista syistä hinta on korkeampi
Joo kyllä noilta osin ymmärrän hintaeron osittain, mutta n.6000 euron ero Jämän 16kw inverteriin tuntuu isolta :) . Miten mahtaa lämmintä käyttövettä riittää esim. Niben 16kw inverterin 186 litran integroituun varaajaan verrattuna? Kauemman varmasti vettä riittää, mutta kuinka paljon kauemman?
Yleensä kannattaa ottaa kaivo eri urakkana, jossa urakkaraja valmiina pannuhuoneen sisälle.
Tulee tavallisesti halvemmaksi siksi, että kauppiaalla ei voi olla liikevaihtoa 0 % voitolla.
Avaimet käteen paketeissa 240-250 metrin kaivojen hinta on ollut välillä 7400-7750 euroa. Porausyhtiöiltä vastaavat tarjoukset ovat olleet 7500-9100 euroa. Eli joko en vain ole saanut hyviä tarjouksia porauksista, tai sitten avaimet käteen myyjät saavat kaivon halvemmalla, ja ottavat sitten ovh hinnan minulta :D . Se on varmaa, että jotain he välistä ottavat. Minun kokonaishintaan se ei näköjään vaikuta. Tästä syystä tällä hetkellä tuntuu parhaimmalta vaihtoehdolta ottaa juuri tuo avaimet käteen paketti. Näin ainakin kuvittelen saavani paremmat takuut ja turvan tulevaisuuteen :) . Jos kasaan paketin itse, kaivon erikseen, laitteet erikseen, ja asennuksen erikseen, voi olla hankalempi selvitellä takuu ym. asioita. Voin toki olla väärässäkin :D . Lisäksi tuossa tapauksessa kotitalousvähennys jää hieman pienemmäksi. Sillekin täytyy laskea jotain.
-
Taas on tullut mieleen muutamia asioita viimeisen vuorokauden aikana :) . Muokkasin myös otsikkoa kuvaamaan ketjussa esiintyvää keskustelua paremmin. Ehkä ;D
Ensimmäisenä olen ihmetellyt Lämpöässän tarjoaman Vmi 17 pumpun hintaa, 13650e. Mikä ihme siinä on niin kallista? Onko siinä muuten iso kaksiosainen kvv, vai puskuri ja kvv samassa? Heidän tarjous olisi muuten ollut ihan kilpailukykyinen, mutta tuo pumppu nostaa hinnan pitkäksi.
Toisena hintojen heittely. Esimerkkeinä:
Uima-allas automatiikka+vaihdin+asennus 1000-3000e.
Jämä star inverter 3-12kw 7440e vs. Jämä star inverter 4-16kw 6918e
Jos tuota hiukan peilaa niin kun Jämää kasvattaa vesihabaa varaajilla niin hintaa tulee: 7000+1500+1500=10000€
-Jämä inverter 16kW 7000€
-GTV500 1500€
-VPB300 1500
-Tilaa menee 3x600mm leveältä
Välirahaa jää 3650€ niputtaa nuo yhteen ja lopputuloksena on huomattavasti enemmän LKV:tä ja shuntattua vettä vähintään 1 piiri, en tiedä kuinka monta on Vmi17:ssa joka tuossa mainittiin.
Väliraha hiukan kasvaa ~4600€:oon vielä jos ottaa integroidulla varaajalla olvan Jämän 'RST' malli, tuossakin yhdistelmässä tulee enempi lämmintä vettä kuin Vmi:stä...
Tuossa on 'seppaantin' tutkimusta ja vertailua noiden kesken kuuman veden tuotosta, tuossa tuo 160L on ilman GTV500:n esilämmityskykyä...piirros on valitettavasti kadonnut johonkin...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4598.msg53171#msg53171
-
No asennuksen heittelyn selittää ainakin osittain se, että osa myyjistä laittaa työnosuuden suuremmaksi kotitalousvähennyksen vuoksi. Tämä taas aiheuttaa sen, että kaksi suurinpiirtein saman hintaista tarjousta kääntyy sen eduksi, joka laittaa töitä enemmän.
Esimerkkinä vaikka nämä kaksi tarjousta:
Avaimet käteeen hinta 21550e, maksettavaa kotitalousvähennyksen jälkeen 17625e. vs.
avaimet käteen hinta 21398e, maksettavaa vähennysten jälkeen 15616e.
Viimeisenä mieleen juolahti kaivon hinta. Pöydällä olisi monta tarjousta pelkästä kaivosta, mutta en säästä yhtään mitään verrattuna avaimet käteen tarjousten kaivonosuutta. Eli jos yritykset vetävät siinä "välistä", niin minulle asti se ei näy. Saavat sitten varmaan hieman halvemmalla porauksen, ja sitä kautta saavat oman siivunsa siitäkin.
No paljon varmaan olisi mielessä muutakin, mutta nuo nyt tähän hätään :)
Deja vu -fiiliksiä tulee kun lukee kommenttejasi. Eipä näköjään ole mikään muu muuttunut vuosiin 2010-11 verrattuna kuin että vaihtoehtona on nyt myös invertteripumppuja. Ja että enää ei saa vanhan talon lämmityssaneeraukseen energia-avustusta. Kaivon mahdollisista lisämetreistäkin osa kuittaantuu kotitalousvähennyksellä.
No eniveis, minä pähkäilin samanlaisten ihmetysten kanssa ja valitsin sen avaimet käteen toimituksen A) säästääkseni omaa aikaa ja hermoja ja B) että on yksi luukku johon suuntaa avautua jos homma ei pelitä. Lopputulos oli että hyvin meni ja "halvalla". Ja nyt aletaan olla niillä huitteilla että pumpun asennus täyttää 6 vuotta ja investointi on maksanut itsensä takaisin. ;D
-
Hyvin itsellänikin mielessä vielä tämä valintatilanne. Krivellä vaan menee loistavammin kuin minulla reilu vuosi sitten eli tein kaivon kanssa fataalin virheen ja jätin siinä arvion täysin muille. En ollut käynyt edes tällä palstalla ennen kuin kaivo oli pihalle porattu -> ei näin!
Toinen asia on tuo avaimet käyteen, otanko kaivon ja pumpun (ja sähköjen) asennuksen erikseen vai teenkö myös paljon itse.
Minä tein paljon itse, kaivon porasi yksi firma ja Lvi-hommat tutun tuttu putkari (ja teki hommat hyvin mallikkaasti) ja tuttu sähkömies veti pumpulle kytkennät hyvin.
Itselleni jäi suht ikävät hommat eli 13 m ojan kaivuu kaivolta tekniseen tilaan asti kivikkoiseen maahan lapiolla, koska maan alla meneviä sähköjohtoja ei oltu aiempien asenteliaoiden puolesta mitenkään merkitty. Myös talon pääsyöttökaapeli meni jossain eikä tästäkään ollut selvyyttä, tätä ei toki kaivauksista löytynyt :)
Purin vanhan 2 kuution varaajan ja vein pumpun tekniseen tilaan valmiiksi (tämä tehhtiin toki parin kaverin avustuksella) ja survasin timantilla sokkelin, tiiliseinien läpi putket sisälle tekniseen tilaan ja konvektorien läpiviennit 2. kerrokseen. Lisäksi suurinta hupia oli putkarin ja sähkärin apuna juokseminen kieli vyön alla. Omaa aikaa tuossa meni ihan reippaasti ja säästöä vaikea laskea. Mutta tunnempa nyt melko hyvin tekniikan ja miten tuo on tehty. Sen puolesta voin nukkua rauhallisemmin. Lisäksi kaikki takuut löytyvät porausfirman, putkarin ja Niben takuun kautta, kun kuitenkin kaikki asennukset on tehty kuten pitää ja rakennusvalvonnan mukaisesti.
Aivaimet käteen paketissa kaikki reklamaatiot toki laitetaan samaan osoitteesen JOS niitä tulee. Uskoisin, että enemmistössä on ne tapaukset, että ei reklamoitavaa jos vain näin kattava perehtyminen kuten Krivellä on tehty. Helppo valinta tuo avaimet käteen paketti olisi, kun vaan vaatii kaivolle tarpeeksi syvyyttä paperille asti!
Minä edelleenkin tekisin mahd. paljon itse, mutta kaivon kanssa luottaisin Tomppelin laskelmaan ja ottaisin jopa tätä arviota hiukan syvemmän kaivon ja hihittelisin kun keruun lämpötilat pysyvät kireimmilläkin pakkasilla korkealla. Itselläni on pelastanut talon järkyttävän pieni tarve ja kaivon hyvä laatu (kallio erinomaista maalämmölle ja että kaivo on lähes täynnä vettä, veden tuotto ei kylläkään ollut mitään järjetöntä kuten esim. naapurissa).
Hyvä siitä tulee!
-
Jos tuota hiukan peilaa niin kun Jämää kasvattaa vesihabaa varaajilla niin hintaa tulee: 7000+1500+1500=10000€
-Jämä inverter 16kW 7000€
-GTV500 1500€
-VPB300 1500
-Tilaa menee 3x600mm leveältä
Välirahaa jää 3650€ niputtaa nuo yhteen ja lopputuloksena on huomattavasti enemmän LKV:tä ja shuntattua vettä vähintään 1 piiri, en tiedä kuinka monta on Vmi17:ssa joka tuossa mainittiin.
Väliraha hiukan kasvaa ~4600€:oon vielä jos ottaa integroidulla varaajalla olvan Jämän 'RST' malli, tuossakin yhdistelmässä tulee enempi lämmintä vettä kuin Vmi:stä...
Tuossa on 'seppaantin' tutkimusta ja vertailua noiden kesken kuuman veden tuotosta, tuossa tuo 160L on ilman GTV500:n esilämmityskykyä...piirros on valitettavasti kadonnut johonkin...
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4598.msg53171#msg53171
Nyt on tuokin ketju luettu läpi, kiitokset vinkistä!
Näin vähän itsekin laskeskelin tuota Vmi vs Jämä asiaa. Toki Lämpöässän pumpussa on muita hyviä ominaisuuksia, ja sitä kautta olisi oikein hyvä valinta meillekin.
Deja vu -fiiliksiä tulee kun lukee kommenttejasi. Eipä näköjään ole mikään muu muuttunut vuosiin 2010-11 verrattuna kuin että vaihtoehtona on nyt myös invertteripumppuja. Ja että enää ei saa vanhan talon lämmityssaneeraukseen energia-avustusta. Kaivon mahdollisista lisämetreistäkin osa kuittaantuu kotitalousvähennyksellä.
No eniveis, minä pähkäilin samanlaisten ihmetysten kanssa ja valitsin sen avaimet käteen toimituksen A) säästääkseni omaa aikaa ja hermoja ja B) että on yksi luukku johon suuntaa avautua jos homma ei pelitä. Lopputulos oli että hyvin meni ja "halvalla". Ja nyt aletaan olla niillä huitteilla että pumpun asennus täyttää 6 vuotta ja investointi on maksanut itsensä takaisin. ;D
Nopeasti on sinulla maksanut investointi itsensä takaisin👍. Omissa laskelmissa olen päässyt aika samoihin, mutta se jää sitten myöhemmin nähtäväksi miten kävi :)
Hyvin itsellänikin mielessä vielä tämä valintatilanne. Krivellä vaan menee loistavammin kuin minulla reilu vuosi sitten eli tein kaivon kanssa fataalin virheen ja jätin siinä arvion täysin muille. En ollut käynyt edes tällä palstalla ennen kuin kaivo oli pihalle porattu -> ei näin!
Toinen asia on tuo avaimet käyteen, otanko kaivon ja pumpun (ja sähköjen) asennuksen erikseen vai teenkö myös paljon itse.
Minä tein paljon itse, kaivon porasi yksi firma ja Lvi-hommat tutun tuttu putkari (ja teki hommat hyvin mallikkaasti) ja tuttu sähkömies veti pumpulle kytkennät hyvin.
Itselleni jäi suht ikävät hommat eli 13 m ojan kaivuu kaivolta tekniseen tilaan asti kivikkoiseen maahan lapiolla, koska maan alla meneviä sähköjohtoja ei oltu aiempien asenteliaoiden puolesta mitenkään merkitty. Myös talon pääsyöttökaapeli meni jossain eikä tästäkään ollut selvyyttä, tätä ei toki kaivauksista löytynyt :)
Purin vanhan 2 kuution varaajan ja vein pumpun tekniseen tilaan valmiiksi (tämä tehhtiin toki parin kaverin avustuksella) ja survasin timantilla sokkelin, tiiliseinien läpi putket sisälle tekniseen tilaan ja konvektorien läpiviennit 2. kerrokseen. Lisäksi suurinta hupia oli putkarin ja sähkärin apuna juokseminen kieli vyön alla. Omaa aikaa tuossa meni ihan reippaasti ja säästöä vaikea laskea. Mutta tunnempa nyt melko hyvin tekniikan ja miten tuo on tehty. Sen puolesta voin nukkua rauhallisemmin. Lisäksi kaikki takuut löytyvät porausfirman, putkarin ja Niben takuun kautta, kun kuitenkin kaikki asennukset on tehty kuten pitää ja rakennusvalvonnan mukaisesti.
Aivaimet käteen paketissa kaikki reklamaatiot toki laitetaan samaan osoitteesen JOS niitä tulee. Uskoisin, että enemmistössä on ne tapaukset, että ei reklamoitavaa jos vain näin kattava perehtyminen kuten Krivellä on tehty. Helppo valinta tuo avaimet käteen paketti olisi, kun vaan vaatii kaivolle tarpeeksi syvyyttä paperille asti!
Minä edelleenkin tekisin mahd. paljon itse, mutta kaivon kanssa luottaisin Tomppelin laskelmaan ja ottaisin jopa tätä arviota hiukan syvemmän kaivon ja hihittelisin kun keruun lämpötilat pysyvät kireimmilläkin pakkasilla korkealla. Itselläni on pelastanut talon järkyttävän pieni tarve ja kaivon hyvä laatu (kallio erinomaista maalämmölle ja että kaivo on lähes täynnä vettä, veden tuotto ei kylläkään ollut mitään järjetöntä kuten esim. naapurissa).
Hyvä siitä tulee!
Kiitos tsempistä!
Noin tekemällä tulee varmastikin kaikkein halvimmaksi. Säästit varmasti pitkän pennin tekemällä itse paljon ;)
Voi olla huonolla tuurilla mahdollista, että itsellekin tulee joku "moka" tässä projektissa. Toivotaan että ei :P . Lähinnä taitaa ennemminkin olla ongelmana se, että tutkin asiaa jopa liikaa. Vaimo pian hermostuu :D . Toki tykkäänkin tosi paljon tutkia ja selvittää asioita. Pojat aina töissä nauraa, että jos minä ostan esim. uuden kännykän, niin tutkin ja etsin parasta vaihtoehtoa monta viikkoa. Ja sitten kun sen saan selville, niin sitten vielä pitää selvittää mistä sen saa halvimmalla ???. Ei ole pitkä kun työkaveri kysyi mikä moottorisaha mulla on. Oli sitä mieltä, että hänen on aivan turha miettiä minkä ostaisi. Helpoin ja paras vaihtoehto on se, että ostaa saman kuin mikä mulla on. Saa varmasti hyvän. Ja niin hän tekikin ;D
-
Kopioin edelliseltä sivulta tarjoukset/tekstin tähän ja lisäsin viimeisimmän tarjouksen.
Tähän mennessä olen lähettänyt 51 tarjouspyyntöä, joko pelkästä pumpusta asennuksineen, pelkästä porauksesta(285m, 50mm keruuputkella, nesteellä täytettynä, hitsatuilla muoviliittimillä pannuhuoneeseen saakka), ja sitten vielä koko paketista(285m kaivo ja n.13kw:n pumppu)
Tässä vastaukset tähän mennessä:
Poraukset:
-285m, 40mm. keruuputkella, ei sisällä vaakavetojen kaivuutyötä/kivijalan puhkaisua eikä jätteen poisvientiä. 7600e.
EDIT.: 50mm. putkella 8200e.
-2*140m, 40mm. keruuputkella, sisältää 12m. suojaputkea. Ei sisällä vaakavetoa pannuhuoneeseen. 7140e.
-1*285m, sis. 10m maaporausta, 11650e.
23.05:
-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, 7838e.+ kaivanto 350e.+läpivienti 80e.+vaakaputket 6m 256e.+kivituhkan poisvienti 200e. Yhteensä 8724e.
24.05
-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 3m maaporausta, 9588e.+kivituhkan poisvienti 200e. Vaakaveto lisäksi 28e/m, ei sis. kaivuutyötä, 6m=168e. Yhteensä 9956e.
26.05
-2*150m, 40mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, ei sis. vaakavetoa(tuntityönä) eikä kaivuuta, 7800e.
Pumput asennuksineen:
-3 Kpl vastauksia, tulevat katsomaan kohdetta. EDIT 06.09: Ei oo näkyny :D
Koko paketti:
- 230m kaivoa, Stiebel 10 kw:n on/off pumppu. Sisältää lämmönvaihtimen uima- altaalle, 400L puskurivaraajan ja jonkinlaisen "vaihtoventtiili" ym. jutun millä saadaan säädettyä veden lämpötila erikseen patterikierrolle ja uima-altaalle. 19490e. EDIT 15.07: 220m, avaimet käteen paketti 19000e.
-225m kaivoa 40mm keruuputkella, Lämpöässän 11 tai 14kw:n on/off pumpun. Tarkka hinta selviää vasta käynnin jälkeen, mutta alle 20000e. EDIT 19.07 250m kaivoa, 17kw pumppu, vaihdin. 22169e.
-2*220 kaivot, 16kw:n pumppu, 500l varaaja, 100l puskurivaraaja. 33000e.
21.05:
-1*285 kaivo(sis. 6m maaporausta), Thermia inverter L 4-17kw, ei sisällä uima-allas tekniikkaa, kaivuuta eikä sähkötyötä(voi tilata erikseen), 19342e. EDIT 06.09: + 300L Puskurivaraaja(700e.), uima-allastekniikka(3000e.), hinta yhteensä 23042e.
22.05:
-1*190m kaivo, 10kw Gebwell lämpöpumppu, ei sisällä lämmitystä uima-altaalle. Hinta tarkentuu myöhemmin. EDIT 15.07:100L puskurivaraaja, 300L KVL, ei sis. sähkötöitä, hinta 19700e.
-kaivon syvyys tarkentuu myöhemmin(ensimmäinen tarjoaja joka oli sitä mieltä, että koska kaivo on näin syvä, tarvitaan 50mm. keruuputket) , Bosch inventteripumppu, 16-18000e. EDIT 19.07 26500e.
24.05:
-1*200m kaivo(sis. 3m maaporausta), Gebwell Qi10 maalämpöpumppu, Asennusryhmä, Puskurivaraaja 100l, 2 lämmityspiiriä, Käyttövedenlämmitin KVL300. Ei sis. asennustyötä, 15950e.
31.05:
-1*220m kaivo(40mm., sis 9m maaporausta), IVT HE C11 maalämpöpumppu, puskurivaraaja 100l, 300l varaaja, ei sis. uima-allas tekniikkaa, sähkötyötä ja vanhan purkua, 17930e. EDIT 19.07 2*160m kaivo, 14kw pumppu, uima-allas tekniikka, hinta 23400e.
-1*210m kaivo(sis. 9m maaporausta), Nibe 1255-12 maalämpöpumppu, 100l puskurivaraaja, Nibe pool 40+lämmönsiirrin, täydellinen paketti, alustava hinta joka tarkentuu käynnin jälkeen 21190e.
-Käynnin jälkeen selviää minkälainen tarjous tehdään, mutta hinta painuu yli 30000e.
01.06:
-2*158m kaivo, Oilon junior Gt 17 maalämpöpumppu, 1050l varaaja, lämmönvaihdin, ei sis.sähkötyöt eikä läpiviennit, 26000e.
15.07:
-2*150m kaivot, Jämä star inverter 16kw, Jämä pool 40, lämmönvaihdin, wilo lämpöjohtopumppu, vlm 500 star KVV, maapiirien kytkentäpaketti, ei sis. purkua eikä asennusta, hinta 20347e.
06.09:
-1*250m kaivo, Jämä star inverter 12kw, Jäspi gtv hybrid 500, avaimet käteen paketti, hinta 21550e.
-1*240m kaivo, Nibe F1155 4-16kw inverter, Nibe vpb 300 kvv,
lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet
käteen paketti, hinta 21398e.
-1*240m kaivo, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen paketti, hinta
19760e.
12.09:
-1*300m kaivo 45mm turbokollektorilla, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen, hinta 21839e.
Viimeiset kolme tarjousta on samalta yritykseltä.
-
Mielenkiintoista noiden kesken että Jämä kyllä tarjoo tuota varaajaa invertteriin vaikka Niben suositus samalle pumpulle on Njet varaajalle...
Kysyisin Jämältä kytkentämallia tuolle tarjotulle setille...
Nyt täytys hiukan ehtiä katsomaan kohdetta jotta vois kommentoida GTV hyötyjä muttei nyt kiireiltä ehdi, vois ekaksi heittää vastakyssärin onko siitä haittaa muuta kuin lompakolle? ;)
Tässä muuten vahvistusta mihin tuo GTV500 kykenee jos se yksin yrittää selviytyä LKV tarpeesta, ei oikein pysty mihinkään kun yläosa pitäis olla aina 60ºC:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6771;image)
Kaukoran vastaus meille sopivaksi paketiksi oli näin:
"Pumpputeholtaan tuo 12 kW:n invertteri on teille sopiva.
Lisävaraajaksi riittää 100-200 litrainen Buffer-varaaja.
Tuo GTV Hybridin kytkeminen on perusteltua silloin, jos haluaa liittää maalämpöpumpun rinnalle jonkun muun energiamuodon, esim. auringon tai puun.
Taloudellisesti ei moisten liittäminen maalämmön rinnalle ole perusteltua mutta jotkut aina haluavat niin.
Suosittelen varaajan ulkopuolista käyttövesisäiliötä, koska perheenne on iso.
Uima-altaan ja lattialämmityksen ohjauksiin meiltä löytyy omat lisävarusteet, eli pumpun oma automatiikka hoitaa koko paketin ohjauksen."
Ja tarkentavaan kysymykseen tuli vielä tälläinen vastaus:
"Edullisin paketti tulisi kyllä GTV Hybridillä ja Jämä Star pumpulla, mutta energiavaraajan kierukoista ei välttämättä riitä käyttövettä runsaaseen kulutukseen. Siksi suosittelen erillistä vedenlämmitintä.
Eli suosittelemani paketti olisi Jämä Star RST 12 Inverter ja sille kallioon aktiivista porareikää 220 m.
Keruupiirin täyttöryhmä, Buffer 200, VLM Star 300, uima-allasohjaus sekä lisäshunttisarja lattialle."
-
Kaukoran vastaus meille sopivaksi paketiksi oli näin:
"Pumpputeholtaan tuo 12 kW:n invertteri on teille sopiva.
Lisävaraajaksi riittää 100-200 litrainen Buffer-varaaja.
Tuo GTV Hybridin kytkeminen on perusteltua silloin, jos haluaa liittää maalämpöpumpun rinnalle jonkun muun energiamuodon, esim. auringon tai puun.
Taloudellisesti ei moisten liittäminen maalämmön rinnalle ole perusteltua mutta jotkut aina haluavat niin.
Suosittelen varaajan ulkopuolista käyttövesisäiliötä, koska perheenne on iso.
Uima-altaan ja lattialämmityksen ohjauksiin meiltä löytyy omat lisävarusteet, eli pumpun oma automatiikka hoitaa koko paketin ohjauksen."
Ja tarkentavaan kysymykseen tuli vielä tälläinen vastaus:
"Edullisin paketti tulisi kyllä GTV Hybridillä ja Jämä Star pumpulla, mutta energiavaraajan kierukoista ei välttämättä riitä käyttövettä runsaaseen kulutukseen. Siksi suosittelen erillistä vedenlämmitintä.
Eli suosittelemani paketti olisi Jämä Star RST 12 Inverter ja sille kallioon aktiivista porareikää 220 m.
Keruupiirin täyttöryhmä, Buffer 200, VLM Star 300, uima-allasohjaus sekä lisäshunttisarja lattialle."
Eivät sitten tarjoile vaihtoehtoa että GTV:stä lämmitettäis sitä allasta, kaikki tyrkyttää erillistä vaihtovenaa ja sitä rataaaaa...
Eivät surmin suinkaan missään tapauksessa esitä vaihtoehtoa Jämä 12 RST inverter + GTV500 vaan Jämä 12 inverter + Buffer200 + VLM300.
Hinnat taitais mennä aika päikseen, mutta GTV esilämmityksen kanssa (foorumi juttujen) LKV habaa olisi enemmän.
Mutta onko tuossa nyt juuri se juttu jossa Nibe/Jämä ohjaus asteminuutteineen ei ole parhaimmillaan ja siksi kierretään kuin kissa kuumaa puuroo 8)
Riittääkö se 12kW, vai laitteletko lisävilloja tjms?
...no jos omaan muinaisuuteen vertaan niin pitäis riittää (2400öL ja keskimääräiset huiput MLP:llä olleet <6kW)
"Edullisin paketti tulisi kyllä GTV Hybridillä ja Jämä Star pumpulla, mutta energiavaraajan kierukoista ei välttämättä riitä käyttövettä runsaaseen kulutukseen. Siksi suosittelen erillistä vedenlämmitintä.
Tuossa sama asia tuli vahvistettua vielä tuoltakin tuutista...ettei riitä vesi yksin tuon kanssa yrittäen 8)
-
Eivät sitten tarjoile vaihtoehtoa että GTV:stä lämmitettäis sitä allasta, kaikki tyrkyttää erillistä vaihtovenaa ja sitä rataaaaa...
Eivät surmin suinkaan missään tapauksessa esitä vaihtoehtoa Jämä 12 RST inverter + GTV500 vaan Jämä 12 inverter + Buffer200 + VLM300.
Hinnat taitais mennä aika päikseen, mutta GTV esilämmityksen kanssa (foorumi juttujen) LKV habaa olisi enemmän.
Mutta onko tuossa nyt juuri se juttu jossa Nibe/Jämä ohjaus asteminuutteineen ei ole parhaimmillaan ja siksi kierretään kuin kissa kuumaa puuroo 8)
Riittääkö se 12kW, vai laitteletko lisävilloja tjms?
...no jos omaan muinaisuuteen vertaan niin pitäis riittää (2400öL ja keskimääräiset huiput MLP:llä olleet <6kW)
Tuossa sama asia tuli vahvistettua vielä tuoltakin tuutista...ettei riitä vesi yksin tuon kanssa yrittäen 8)
En kyllä tiedä miksi tuo intergroidulla varaajalla varustettu inverter+Gtv kombo ei saa kannatusta ???. Eilen juttelin yhden yrityksen kanssa asiasta, ja kysyin tätä mahdollisuutta. Mutta vastaus oli, että eivät suosittele sitä. Ovat niitä muutamia laittaneet, mutta ongelmia on ollut niiden kanssa.
Tuosta 12kw inverterin tehon riiittävyydestä, en kyllä osaa itse sanoa. Kovasti vakuuttelevat ja ovat 100% sitä mieltä, että se riittää ::) . Laitan kyllä ennen talvea lisää puhallusvillaa yläpohjaan . Nyt sitä on siellä aika vähän. Muuta lisäeristystä ei ole nyt suunnitteilla.
-
Ne vain eivät yksinkertaisesti käsitä, että tuon GTV:n agenda systeemissä on toimia käyttöveden esilämmittimenä ja sen yhteydessä otetaan siis aina erillinen käyttövesivaraaja, joka tyhjenee vähintään 2 kertaa hitaammin, kuin ilman esilämmitystä. Tämä on jo moneen kertaan kuultu juttu ja ne vain eivät suostu jääräpäisyyttään hyväksymään tuota esilämmityksen ajatusta, koska niissä valmistajan kaavioissa ei moista löydy. Ei taida oma järkeily noilla maahantuojillakaan asiassa riittää. Vaihtoehtoja siis on todellisuudessa 3, joista useimmat myyjät ja maahantuojat käsittävät vain ne 2.
-
Tehtiin eilen testi miten meillä lämmin käyttövesi riittää kun sammuttaa öljypolttimen. Ajattelin jos olis tarkemmin saanut laskettua, että paljonko tarvittais käyttövesikapasiteettia. Eipä siitä tainnut paljoa hyötyä olla. Ei näköjään aivot riitä asiaa laskemaan, mutta tulipahan kokeiltua :D . No sen verran sain edes selville, että kauanko minuuteissa ja montako litraa pitää lämmintä suihkusta tulla, niin että meidän perhe saa suihkuteltua. Onhan sekin jo jotain.
Sammutin öljypolttimen, laitoin suihkun päälle ja säädin sopivaksi. Sen jälkeen suihkuteltiin ja uitiin porukalla. Kaikki sai pestä haluamallaan lämmöllä. Käyttövesisäiliö on meillä 200l. Lämpömittari putosi 80 asteesta 44 asteeseen, ja 33 minuuttia riitti lämmintä vettä. Suihku siis koko ajan päällä. Siinä ajassa minä pesin itseni 2 kertaa, vaimo kerran, kolme poikaa yhteensä 7 kertaa ja vielä pestiin meidän yksivuotiaskin :) . Pojat nyt tokikaan ei kovin kauaa kerralla suihkussa viihdy. Tuohon aikaan mahtui vielä monta hetkeä, milloin suihku juoksi ihan yksikseen. Suihkulämpöistä vettä meni tuona aikana aika tarkalleen 200 litraa.
En nyt vaan osaa ajatella/laskea, esim. että kuinka kuumaa vettä kattilassa milläkin hetkellä on. Eli tarkemmat laskelmat jää tekemättä :)
-
Ne vain eivät yksinkertaisesti käsitä, että tuon GTV:n agenda systeemissä on toimia käyttöveden esilämmittimenä ja sen yhteydessä otetaan siis aina erillinen käyttövesivaraaja, joka tyhjenee vähintään 2 kertaa hitaammin, kuin ilman esilämmitystä. Tämä on jo moneen kertaan kuultu juttu ja ne vain eivät suostu jääräpäisyyttään hyväksymään tuota esilämmityksen ajatusta, koska niissä valmistajan kaavioissa ei moista löydy. Ei taida oma järkeily noilla maahantuojillakaan asiassa riittää. Vaihtoehtoja siis on todellisuudessa 3, joista useimmat myyjät ja maahantuojat käsittävät vain ne 2.
En kyllä usko että niillä käsityksessä on vikaa, kyllä ne asian tuntee ja tietää...MUTTA siinä on nyt joku joka ajaa järestään kaikki sanomaan että EI SUOSITELLA tommosta komboa invertterin kanssa. Tuo hokema on tullut nyt niin monesta tuutista että se on ohjeistettu sanapari mikä kuuluu tuossa kohtaa sanoa. Mistään ei ole vastaan tullut vielä mikä on se todellinen syy mikä sen EI SUOSITELLA suosituksen aiheuttaa, ei kannata taloudellisesti ei ole mielestäni mikään syy mutta tuo 'Krive' mainitsema 'Ovat niitä muutamia laittaneet, mutta ongelmia on ollut niiden kanssa' on oikeastaan ensimmäinen kerta kun asiaa liipataan sen verran läheltä että viittaa siihen että laitteen ohjaus ei tuommosessa kombossa toimi. Mielestäni se on se asteminuutti ohjaus touhu joka tuolle invertteri masiinalle on myrkkyä, ei olla nähty tarpeelliseksi puukottaa ohjausta vastaamaan 'rautaa', on oikastu mutkia suoraksi. Luulisi tuon rajoitteen vaikeuttavan vähän myyntiäkin varsinkin saneerauskohteissa, uudiskohteen on kuitenkin päämarkkina.
Onhan täällä foorumilla nyt ainakin yksi jäsen joka on tommosesta kombosta saanut hyvän ja taloudellisen systeemin aikaiseksi....
-
Sammutin öljypolttimen, laitoin suihkun päälle ja säädin sopivaksi. Sen jälkeen suihkuteltiin ja uitiin porukalla. Kaikki sai pestä haluamallaan lämmöllä. Käyttövesisäiliö on meillä 200l. Lämpömittari putosi 80 asteesta 44 asteeseen, ja 33 minuuttia riitti lämmintä vettä. Suihku siis koko ajan päällä. Siinä ajassa minä pesin itseni 2 kertaa, vaimo kerran, kolme poikaa yhteensä 7 kertaa ja vielä pestiin meidän yksivuotiaskin :) . Pojat nyt tokikaan ei kovin kauaa kerralla suihkussa viihdy. Tuohon aikaan mahtui vielä monta hetkeä, milloin suihku juoksi ihan yksikseen. Suihkulämpöistä vettä meni tuona aikana aika tarkalleen 200 litraa.
- 200 litraa vettä varaajassa.
- Alkulämpötila +80 C, loppulämpötila +44 C.
- Suihkuttelu kesti 33 minuuttia.
Varaajasta lähti tuossa noin 8,4 kWh:n edestä lämpöenergiaa keskimäärin 15 kW teholla.
Toisaalta:
Jos 200 litraa +4 C asteista vettä lämmitetään noin 8,4 kWh:lla +40 C lämpötilaan, 15 kW teholla,
kuluu siihen aikaa noin 33 minuuttia.
Sikäli asetetuissa arvoissa joku ihan vähän heittää, kun vesijohdosta tulevan kylmän käyttöveden lämpötila menee +4 C arvoon. Tähän aikaan vuodesta sen pitäisi olla +7 ... +9 C alueella.
16.9.2017 täydennän vielä vastaustani.
Jos Niben 180 litrainen lämminvesivaraaja, kokonaan tasan +50 C lämpötilassa, saataisiin purettua ihan tarkkaan säiliön yläosaa myöten 10 asteiseksi,
saataisiin siitä 15 kW teholla lämmintä käyttövettä juurikin tuo 33 minuuttia.
Käytännössä se ei kuitenkaan onnistu, kun varaajaan alaosasta tuleva vesijohtovesi aiheuttaa varaajaan turbulenssia,
joka sekoittaa varaajan lämpökerrostumat.
Turbulenssin määrä riippuu säiliöön tulevan veden virtaamasta ja säiliön rakenteesta.
Tätä en osaa laskea.
-
MUTTA siinä on nyt joku joka ajaa järestään kaikki sanomaan että EI SUOSITELLA tommosta komboa invertterin kanssa.
Itse veikkaan että vaikeuksia tuottaa muuttuvatehoisen pumpun muuttuva lauhdutinvirtaus. Pikkunibe virtaa oletusasetuksilla pumpulta lauhduttimen läpi varaajaan 300 - 1500l/h riippuen kompuran kierroksista = antotehosta eli käytännössä Nibe yrittää pitää lauhdutindeltan vakiona riippumatta lämmitystehosta. Samaan aikaan tiedän että meidän lattialämmitys vaatii n. 800l/h virtauksen jotta kaikki tilat lämpiäsivät tasaisesti. Tuohon perustavanlaatuiseen ongelmaan en ole löytänyt valmista ratkaisua vaan kyhännyt sellaisen itse. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6803.msg88193#msg88193 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6803.msg88193#msg88193) Kantavana ideana on tasapainoittaa virtaukset pumpulta varaajaan ja varaajasta lattiaan halutuiksi. Tässä mallissa missä bt25 näkee lattiaan oikeasti lähtevän veden lämpötilan niin asteminuuttilaskenta toimiii ihan ok (tai siis käytännössähän Nibe laskee integraalia jotta voi paikata pumpun lepotauon ja/tai käyttövesijakson aikaisen lämmitysvajeen). Siinä mielessä olen Roorin kanssa ihan samaa mieltä, että pelkästään asteminuutteihin perustuva tehonsäätö on vähän tyhmä, ulkolämpötilaa voisi käyttää edes jonkunlaisena referenssinä. Itse asiassa lämpökäyrä olisi paljon mielekkäämpää antaa tehoina tyyliin 0-asteessa kohde vaatii 1.5kW ja -5:ssä 2.3kW, koska silloin voisi virtauksen määrän erottaa säädöstä. Asteminuuteilla/sisä-anturilla sitten voisi tehdä säätöön ajonaikaisia korjauksia.
Omasta lopputuloksesta tykkään kuin hullu puurosta, sillä systeemi toimii myös vaikka käyttäisi takan kanssa huonekohtaisia termostaatteja, mutta en voi sitä ihan varauksetta kaikille suositella ja siinä mielessä ymmärrän myyjien epäröinnin.
-
Itse veikkaan että vaikeuksia tuottaa muuttuvatehoisen pumpun muuttuva lauhdutinvirtaus. Pikkunibe virtaa oletusasetuksilla pumpulta lauhduttimen läpi varaajaan 300 - 1500l/h riippuen kompuran kierroksista = antotehosta eli käytännössä Nibe yrittää pitää lauhdutindeltan vakiona riippumatta lämmitystehosta. Samaan aikaan tiedän että meidän lattialämmitys vaatii n. 800l/h virtauksen jotta kaikki tilat lämpiäsivät tasaisesti. Tuohon perustavanlaatuiseen ongelmaan en ole löytänyt valmista ratkaisua vaan kyhännyt sellaisen itse. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6803.msg88193#msg88193 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6803.msg88193#msg88193) Kantavana ideana on tasapainoittaa virtaukset pumpulta varaajaan ja varaajasta lattiaan halutuiksi. Tässä mallissa missä bt25 näkee lattiaan oikeasti lähtevän veden lämpötilan niin asteminuuttilaskenta toimiii ihan ok (tai siis käytännössähän Nibe laskee integraalia jotta voi paikata pumpun lepotauon ja/tai käyttövesijakson aikaisen lämmitysvajeen). Siinä mielessä olen Roorin kanssa ihan samaa mieltä, että pelkästään asteminuutteihin perustuva tehonsäätö on vähän tyhmä, ulkolämpötilaa voisi käyttää edes jonkunlaisena referenssinä. Itse asiassa lämpökäyrä olisi paljon mielekkäämpää antaa tehoina tyyliin 0-asteessa kohde vaatii 1.5kW ja -5:ssä 2.3kW, koska silloin voisi virtauksen määrän erottaa säädöstä. Asteminuuteilla/sisä-anturilla sitten voisi tehdä säätöön ajonaikaisia korjauksia.
Omasta lopputuloksesta tykkään kuin hullu puurosta, sillä systeemi toimii myös vaikka käyttäisi takan kanssa huonekohtaisia termostaatteja, mutta en voi sitä ihan varauksetta kaikille suositella ja siinä mielessä ymmärrän myyjien epäröinnin.
Tuota samaa pohdiskelin tuolla toisaalla... 8)
Tuohon päälle sitten kompensointi vaikka sisätermostatilla...
Tuosta Niben ohjauksesta sen verran että ehkä yleisesti ottaen ok, mutta mielestäni tuo on melko virhe kun siellä invertterimasiinan kanssa pelataan edelleen asteminuuttien kanssa kun kerran on käytettävissä portaattomasti säätyvä teho...tuo vois olla ihan suoraan vaan takasinkytketty tehonsäätö PID kun tuon hoitais fiksummin oli sitten suoraan lattiaan tai oli sitten puskuri/varaaja välissä. Vielä kun teoretisoi lisää niin vois olla tehokäyrä jota ajetaan, eli tietyillä ulkolämpötiloilla olis tietty teho/kierrosluku pyyntö mitä ajetaan.
Toisaalta ei ole oikein käsitystä minkälaisen lähestymisen muut merkit ovat ottaneet tuohon invertterikoneen tehonsäätöön...tuo tuntuu olevan salatiedettä eikä ehkä selviä muuta kuin kysymällä. No tietysti Jämällä se on sama kuin Nibe kun ovatten sama laite.
-
- 200 litraa vettä varaajassa.
- Alkulämpötila +80 C, loppulämpötila +44 C.
- Suihkuttelu kesti 33 minuuttia.
Varaajasta lähti tuossa noin 8,4 kWh:n edestä lämpöenergiaa keskimäärin 15 kW teholla.
Toisaalta:
Jos 200 litraa +4 C asteista vettä lämmitetään noin 8,4 kWh:lla +40 C lämpötilaan, 15 kW teholla,
kuluu siihen aikaa noin 33 minuuttia.
Sikäli asetetuissa arvoissa joku ihan vähän heittää, kun vesijohdosta tulevan kylmän käyttöveden lämpötila menee +4 C arvoon. Tähän aikaan vuodesta sen pitäisi olla +7 ... +9 C alueella.
16.9.2017 täydennän vielä vastaustani.
Jos Niben 180 litrainen lämminvesivaraaja, kokonaan tasan +50 C lämpötilassa, saataisiin purettua ihan tarkkaan säiliön yläosaa myöten 10 asteiseksi,
saataisiin siitä 15 kW teholla lämmintä käyttövettä juurikin tuo 33 minuuttia.
Käytännössä se ei kuitenkaan onnistu, kun varaajaan alaosasta tuleva vesijohtovesi aiheuttaa varaajaan turbulenssia,
joka sekoittaa varaajan lämpökerrostumat.
Turbulenssin määrä riippuu säiliöön tulevan veden virtaamasta ja säiliön rakenteesta.
Tätä en osaa laskea.
Kiitos Tomppeli!
Tämä oli ns. äärimmäinen testi meillä. Normaalisti suihkussa ei kaikki käy yhtäaikaa. Korkeintaan toisen aikuisen kanssa saattaa 1-2 lasta käydä samalla. Saunoessa tilanne on tietenkin eri. Mutta silloinkin suihku saa "levätä" välillä. Onko kenelläkään tietoa, kauanko esim. tuon Niben 3-12kw tai 4-16kw inverterin integroidun varaajan "lataaminen" täyteen kestää, jos sen vetää ns. polvilleen?
-
Mulla kun on aurinkokennot, niin kaikki lämmitys on pakko shuntata. Kierto on täysillä lattioissa riippumatta pumpun käynnistä. Eikös tuolloin voisi sitten varaajaa pyrkiä estämään jäähtymästä juurikin sellaisella invertterin minikäynnillä.
-
Onko kenelläkään tietoa, kauanko esim. tuon Niben 3-12kw tai 4-16kw inverterin integroidun varaajan "lataaminen" täyteen kestää, jos sen vetää ns. polvilleen?
Jos 180 litrainen varaaja on vedetty loppuun ja on täyttynyt +10 C vedellä,
kestää sen uudelleen lataaminen +50 C asteeseen:
- 4 kW teholla 125 minuuttia
- 6 kW teholla 83 minuuttia
- 8 kW teholla 62 minuuttia
- 10 kW teholla 50 minuuttia
- 12 kW teholla 42 minuuttia
- 15 kW teholla 33 minuuttia
-
Kiitos taas! Näillä tiedoilla päästään taas eteenpäin :)
Mulla kun on aurinkokennot, niin kaikki lämmitys on pakko shuntata. Kierto on täysillä lattioissa riippumatta pumpun käynnistä. Eikös tuolloin voisi sitten varaajaa pyrkiä estämään jäähtymästä juurikin sellaisella invertterin minikäynnillä.
Niin, onnistuisiko tuo tosiaan noin? Ei olisi huono juttu ollenkaan!
-
Taas juolahti yksi uusi ihmetyksen kohde mieleen :D . Sori nyt kun näitä kysymyksiä tulee, mutta täytyy ajatella niin, että kysyvä ei tieltä eksy ;)
Miten ja mihin asiaa vaikuttaa lämpimän käyttöveden kierto? Eli mitä pitää sen kanssa ottaa huomioon?
Meidän talon lkv kiertopumppu on hajonnut n. 8 vuotta sitten. Edellinen omistaja on pärjännyt ilman sitä, mutta me kyllä ei ???. Esim. keittiön hanasta täytyy päästää vettä 45 sekuntia, ennen kuin tulee tarpeeksi kuumaa vettä. Saati sitten talon perimmäisessä nurkassa oleva suihku, joka on käyttökelvoton. Eli pumppu täytyy taas paikoilleen laittaa.
Pystyykö pumppua ohjaamaan maalämpöpumpulla? Eli jos esim. pystyisi ohjata pumppua niin, ettei se pyöri yöllä ollenkaan.
-
Lämpimän veden kierto kuluttaa lämminvesivaraajan kallista kuumaa vettä.
Hukka riippuu siitä, kuinka pitkiä ja kuinka hyvin / huonosti eristettyjä kuuman veden putket ovat.
Yleensä hukka on suuri ja siitä aiheutuu se, että pumppu tekee uudelleen kuumaa vettä jopa tunnin välein.
Kuuma vesi tuotetaan huonommalla hyötysuhteella, kuin lämmitysvesi.
Siksi kuuman veden kiertopupulle kannattaa laittaa ohjelmoitava aikakytkin:
(http://www.vekoy.com/images/GIC-67DDT0.gif) (http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=25302)
Tai:
(http://media.taloon.com/image/upload/q_70,f_auto,w_1200,h_1200,c_limit/cloud/k/sahko/3572210.jpg) (http://www.taloon.com/digitaalinen-kellokytkin-tr-610-top2/S-3572210/dp?openGroup=4267)
Nämä ovat DIN -kiskoon asennettavia aikakytkimiä.
Eivät hukkaa asetustietoja tai kellonaikaa sähkökatkosta.
Mekaanistakin kelloa voi käyttää:
(http://media.taloon.com/image/upload/q_70,f_auto,w_400,h_650,c_limit/cloud/k/slo/3571927.jpg) (http://www.taloon.com/ajastin-maadoitettu-theben-timer-26/S-3571927/dp)
Tämä menettää aika-asetuksen sähkökatkosta.
-
Kiitos jälleen kerran Tomppeli! En tiedä kuinka voisin tarpeeksi kiittää, niin paljon olen apua sinulta saanut. Ja apua olen saanut monelta muultakin tällä foorumilla, siitä tietysti kiitokset myös teille :)
Meillä on todella pitkät kuuman veden putket. Keskimmäisessä vessassa(jota käytetään eniten) ja keittiössä vettä täytyy tosiaan juoksuttaa täysillä 45 sekuntia. Se on todella hankalaa, varsinkin lasten kanssa. Täytyy nyt sitten tämäkin asia ottaa laskuihin ennen kuin tekee mitään ratkaisuja mihinkään suuntaan.
Tuollainen mekaaninen kello olisi tietysti se helpoin ratkaisu, mutta sähkökatkoja tulee täällä sen verran usein, että se täytyy jättää laskuista. Mutta jompikumpi noista kahdesta muusta täytyy hommata ja asennuttaa.
-
Kiitos jälleen kerran Tomppeli! En tiedä kuinka voisin tarpeeksi kiittää, niin paljon olen apua sinulta saanut. Ja apua olen saanut monelta muultakin tällä foorumilla, siitä tietysti kiitokset myös teille :)
Meillä on todella pitkät kuuman veden putket. Keskimmäisessä vessassa(jota käytetään eniten) ja keittiössä vettä täytyy tosiaan juoksuttaa täysillä 45 sekuntia. Se on todella hankalaa, varsinkin lasten kanssa. Täytyy nyt sitten tämäkin asia ottaa laskuihin ennen kuin tekee mitään ratkaisuja mihinkään suuntaan.
Tuollainen mekaaninen kello olisi tietysti se helpoin ratkaisu, mutta sähkökatkoja tulee täällä sen verran usein, että se täytyy jättää laskuista. Mutta jompikumpi noista kahdesta muusta täytyy hommata ja asennuttaa.
Meillä on tuo mekaaninen kello, tosin kiertoa ei yleensä pidetä edes täällä "kun ei sitä kukaan koe tarpeelliseksi". Ja miksikö ei? No muutamia syitä löytyy:
1) Keittiö (ja autotalli) ovat kauimpana "pannuhuoneesta", mutta keittiössä ja varsinkin autotallissa harvoin käytetään kuumaa vettä. Tiskikone pesee tiskit ja lämmittää itse vetensä. Kädet meillä pestään "huoneenlämpöisellä" vedellä, eikä kukaan kaipaa sen kuumempaa jos pesaisee omenan tai tomaatin ennen syömistä. Joskus harvoin kun jotain rasvaista pannua tms. pestessä tarvitsee kuumaa vettä niin kiehautan mieluummin vedenkeittimessä puoli litraa.
2) WC- ja pesuhuone. Meillä on kaksi vessaa, joista toinen on "keskellä taloa" ja toinen on pannuhuoneen vieressä. samoin pesuhuone on pannuhuoneen lähellä, joten lämmintä vettä tulee käytännössä heti. Ja siellä toisessa vessassa käytetään sitä huoneenlämpöistä ellei halua sitten sitä n. 30 sekuntia vettä lorottaa jonka jälkeen alkaa tulla kuumaa.
3)Tärkein syy on se "lämpöhukka". Öljylämmitysaikana kierto oli päällä 24/7/365 eikä tuota hukkaa osannut edes ajatella. Öljyä meni kaikki minkä säiliöön laittoi. Maalämmön kanssa kytken kiertopumppu oman pistokkeen kanssa ja väliin tuo mekaaninen kello. Testasin joskus kuinka paljon tuo kierto tyhjentää varaajaa ja päädyin tulokseen 840 W teholla keskimäärin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että 180 litran varaaja meni neljässä tunnissa täydestä tyhjäksi vaikka yhtään vettä ei laskettu hanoista. Eli siis noin kuusi käyttövesilämmityssykliä vuorokaudessa pelkän kierron takia.
-
Kiertovesi pitää kuristaa paluuputkesta ensin ihan minimiin, joka vielä tuottaa siedettävän viiveen lämmöille. Sen jälkeen ajastimella turhat tunnit pois. Kiertoputkethan on tietysti jo eristetty yliampuvasti tätä ennen.
-
Täytyy varmaan miettiä, että jos laittais vaikka pienet lämminvesivaraajat vessaan, perimmäiseen suihkuun ja keittiöön. Niiden tyhjentyessä tulee sitten jo lämmintä vettä muutenkin. Ei kyllä todennäköisesti anna luonto periksi hukata noin paljon energiaa lkv kiertoon...
-
Täytyy varmaan miettiä, että jos laittais vaikka pienet lämminvesivaraajat vessaan, perimmäiseen suihkuun ja keittiöön. Niiden tyhjentyessä tulee sitten jo lämmintä vettä muutenkin. Ei kyllä todennäköisesti anna luonto periksi hukata noin paljon energiaa lkv kiertoon...
Onko nuo kaikki eri linjojen perässä, vai voisko kuvitella ydistellä ja siten vähempää määrää?
Laatuvaraajat ei nyt ihan ilmaisia ole ja rimpuloita en itse laittais jottei vaihtoruletti pyöri tiuhaan.
-
Tehtiin eilen testi miten meillä lämmin käyttövesi riittää kun sammuttaa öljypolttimen. Ajattelin jos olis tarkemmin saanut laskettua, että paljonko tarvittais käyttövesikapasiteettia. Eipä siitä tainnut paljoa hyötyä olla. Ei näköjään aivot riitä asiaa laskemaan, mutta tulipahan kokeiltua :D . No sen verran sain edes selville, että kauanko minuuteissa ja montako litraa pitää lämmintä suihkusta tulla, niin että meidän perhe saa suihkuteltua. Onhan sekin jo jotain.
Sammutin öljypolttimen, laitoin suihkun päälle ja säädin sopivaksi. Sen jälkeen suihkuteltiin ja uitiin porukalla. Kaikki sai pestä haluamallaan lämmöllä. Käyttövesisäiliö on meillä 200l. Lämpömittari putosi 80 asteesta 44 asteeseen, ja 33 minuuttia riitti lämmintä vettä. Suihku siis koko ajan päällä. Siinä ajassa minä pesin itseni 2 kertaa, vaimo kerran, kolme poikaa yhteensä 7 kertaa ja vielä pestiin meidän yksivuotiaskin :) . Pojat nyt tokikaan ei kovin kauaa kerralla suihkussa viihdy. Tuohon aikaan mahtui vielä monta hetkeä, milloin suihku juoksi ihan yksikseen. Suihkulämpöistä vettä meni tuona aikana aika tarkalleen 200 litraa.
En nyt vaan osaa ajatella/laskea, esim. että kuinka kuumaa vettä kattilassa milläkin hetkellä on. Eli tarkemmat laskelmat jää tekemättä :)
Tässä Ruotsin testin tulokset koskien F1245 ja F1255 pummpujen käyttövettä koskien:
Varmvattenberedning
Vatten 40°C 258 liter 249 liter
Temperatur på vattnet 53ºC 52ºC
Förluster varmvatten 395 kWh/år 307 kWh/år
Värmefaktor, COP 2,4 2,4Temperaturen och volymen avgör hur mycket vatten du får
Temperaturen på varmvattnet har mätts upp och ju varmare vatten värmepumpen producerar och ju större volym som varmvattenberedaren har, desto mer 40-gradigt vatten kan du få ut. Detta har mätts upp med tillverkarens fabriksinställningar och utan något tillskott av el.
Mest varmvatten producerar de båda bergvärmepumparna från Nibe där modell F1245-10 ger 258 liter och modell F1255-16 ger 249 liter. Thermia Diplomat Optimum G3 10 och Viessmann Vitocal 343-G ger båda 240 liter. Tätt följd av Thorén Thor 10 som har en separat varmvattenberedare , som inte är inbyggd, den ger 230 liter och Bosch Compress EHP 11 LWM producerar 227 liter vatten. Thermia Diplomat Optimum G3 10 har en högre temperatur på varmvattnet när bergvärmepumpen samtidigt värmer huset, vilket gör att det då går att få ut ännu mer 40- gradigt vatten. CTC EcoHeat 310 ger 205 liter vatten följt av Daikin EGSQH10S18AA9W som ger 199 liter och IVT Premium Line EQ C10 som ger 190 liter. Minst varmvatten producerar i detta test Eviheat GeoSun 1 10 med 188 liter
http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1637,1651,1638
Eli luokkaa 250L@40ºC vettä saadaan kun pönä on 52-53ºC lämpönen, eli tuolla lailla peilaten sehän riittää tuohon tekemään testiisi ja täällä foorumilla on tarinoita että esmes tuolla GTV:lää se saadaan ~tuplattua tuo määrä...kuulostaa sinänsä uskottavalta, eli heilutaan siellä 400-500L haarukassa (hiukan pessimismiä mukana). Toisaalta sulla on patterit eli talvella GTV olisi kuumempi eli haba silloin vielä suurempi.
VPB300:lla vois kuvitella saavansa 282/180*250L @40ºC vettä = 391L
Samaan luokkaa näköjään tuotetietojenkin perusteella:
Tuotetiedot:
Tuotemerkki: Nibe
Tuotenumero: LVI-5271059
Korkeus: 1800.0 mm
Syvyys: 600.0 mm
Leveys: 600.0 mm
Tilavuus: 282.0 litraa
Nibe-tuotenumero: 083010
Tilavuus, latauskierukka: 8,8 kg
Lämmitysteho (60/50 ºC, käyttöveden lämpötila 50 ºC): 13,1 kW
Lämpösisältö 50 ºC asteessa: 13,4 kWh
Vastaava käyttövesimäärä (40 ºC): 376
Lämmitysaika (10ºC - 45ºC) 8 kW lämmitysteholla: 1,4 h
Lämmitysaika (10ºC - 80ºC) 8 kW lämmitysteholla: 2,8 h
Maksimipaine, ensiöpuoli: 3/0,3 bar/MPa
Maksimipaine, vedenlämmitin: 10/1,0 bar/MPa
Suurin suositeltu lämpöpumppukoko: 12 kW
Nettopaino: 101 kg
-
Onko nuo kaikki eri linjojen perässä, vai voisko kuvitella ydistellä ja siten vähempää määrää?
Laatuvaraajat ei nyt ihan ilmaisia ole ja rimpuloita en itse laittais jottei vaihtoruletti pyöri tiuhaan.
Kyllä ne taitaa olla saman linjan perässä. Kun päästää keittiössä vettä niin kauan, että tulee kuumaa, niin silloin kuumaa tulee myös vessassa välittömästi. Hyvä idea tuo yhdistäminen! Täytyy tutkia mihin sellaisen pienen varaajan saisi sopivasti piilotettua. Meillä tulee valtavasti kattilatiskiä, ja pitäisi saada aina sitä mukaa pestyä. Nyt täytyy kerätä useampi kattila ja tiskata kerralla kaikki, kun ei viitsi joka kattilaa varten vettä tuhlata. Lisäksi esim. vauvan pyllyn peseminen on aika lailla hankalaa ;)
-
Tässä Ruotsin testin tulokset koskien F1245 ja F1255 pummpujen käyttövettä koskien:
Varmvattenberedning
Vatten 40°C 258 liter 249 liter
Temperatur på vattnet 53ºC 52ºC
Förluster varmvatten 395 kWh/år 307 kWh/år
Värmefaktor, COP 2,4 2,4http://www.energimyndigheten.se/tester/jamforelsesida/?productTypeVersionId=364&comparisonProducts=1637,1651,1638
Eli luokkaa 250L@40ºC vettä saadaan kun pönä on 52-53ºC lämpönen, eli tuolla lailla peilaten sehän riittää tuohon tekemään testiisi ja täällä foorumilla on tarinoita että esmes tuolla GTV:lää se saadaan ~tuplattua tuo määrä...kuulostaa sinänsä uskottavalta, eli heilutaan siellä 400-500L haarukassa (hiukan pessimismiä mukana). Toisaalta sulla on patterit eli talvella GTV olisi kuumempi eli haba silloin vielä suurempi.
VPB300:lla vois kuvitella saavansa 282/180*250L @40ºC vettä = 391L
Samaan luokkaa näköjään tuotetietojenkin perusteella:
Noin se varmasti todellisuudessa hyvin lähelle on. Miten sitten jos verrataan Gtv:tä ja vlm 500 star varaajaa keskenään? Gtv olisi 300e halvempi, mutta kumpi on käytännössä parempi?
-
Kyllä ne taitaa olla saman linjan perässä. Kun päästää keittiössä vettä niin kauan, että tulee kuumaa, niin silloin kuumaa tulee myös vessassa välittömästi. Hyvä idea tuo yhdistäminen! Täytyy tutkia mihin sellaisen pienen varaajan saisi sopivasti piilotettua. Meillä tulee valtavasti kattilatiskiä, ja pitäisi saada aina sitä mukaa pestyä. Nyt täytyy kerätä useampi kattila ja tiskata kerralla kaikki, kun ei viitsi joka kattilaa varten vettä tuhlata. Lisäksi esim. vauvan pyllyn peseminen on aika lailla hankalaa ;)
Eiks vois yhdistää myös sen kattilan ja pyllyn pesun :D
-
Täytyy koittaa ehdottaa asia vaimolle :D . Mulle se tietysti sopii :P
-
Tuollainen mekaaninen kello olisi tietysti se helpoin ratkaisu, mutta sähkökatkoja tulee täällä sen verran usein, että se täytyy jättää laskuista. Mutta jompikumpi noista kahdesta muusta täytyy hommata ja asennuttaa.
Ennen ostoksia kannattaa syynätä tulevan mlp:n manuaali läpi. Useissa pumpuissa on tuollainen ajastus jo valmiina jolloin et tarvi ulkoisia ajastimia.
-
Ait:n tarjous pitäisi tulla tämän viikon aikana. Istuin eilen jälleenmyyjän luona, ja pääsin katsomaan miten mitoitusohjelma toimii, ja miten mikäkin vaikuttaa. Varmaankin kyllä pintapuolisesti, mutta silti oli mielenkiintoista. Vaikka miten päin ohjelmaa pyöritteli, niin 12kw inverter pitäisi meille riittää. En sitten tiedä, kuinka paljon eroavaisuuksia eri valmistajien ohjelmissa on. Kun juuri äsken taas kävi tarjouksen tekijä, ja hänen mitoituksen mukaan meillä tarvittaisiin 18kw pumppu ???. Kyseinen edustaja kauppasi meille Lämpöässää.
Ennen ostoksia kannattaa syynätä tulevan mlp:n manuaali läpi. Useissa pumpuissa on tuollainen ajastus jo valmiina jolloin et tarvi ulkoisia ajastimia.
Tämä olisi oikein hyvä juttu! Selvästi tietysti se kaikista helpoin ja paras vaihtoehto.
-
No huastelitko yhtään kuinka se AIT sitten tuossa kokonaisuudessa toimisi, meinaan oliko varaaja kuvioissa mukana ja allas lämmitys?
-
Vaikka miten päin ohjelmaa pyöritteli, niin 12kw inverter pitäisi meille riittää. En sitten tiedä, kuinka paljon eroavaisuuksia eri valmistajien ohjelmissa on. Kun juuri äsken taas kävi tarjouksen tekijä, ja hänen mitoituksen mukaan meillä tarvittaisiin 18kw pumppu ???.
Sinun kohteessasi hajontaa aiheuttaa tuo uima-allas.
Mitoittaminen sen osalta on hankalaa ja epävarmaa. Aiheuttaa ihan varmasti epävarmuutta.
Jos allas pidetään avoimena ja siitä haihtuu runsaasti vettä, menee sen haihtumisen mukana suuri määrä lämpöenergiaa.
Veden haihtumisenergia on noin 2 260 kJ/kg = noin 0,63 kWh/kg. Veden 1 kilo on suunnilleen 1 litra.
Kuinka paljon teillä haihtuu altaasta vettä, onko sinulla siitä jotain tietoa.
Olisi hyvä, jos allas varustettaisiin hyvällä allaspeitteellä, joka vähentää haihtumista.
Altaan seinämien kautta vuotaa myöskin aika paljon lämpöä.
Näitä ei mitoittaja yleensä tiedä, eikä pysty laskemaan, kun altaan ominaisuudet eivät ole tiedossa.
Menee arvaamiseksi.
-
Peite tuohon altaaseen oli tulossa, muistaakseni oli suunnitelmissa...
Tuon altaan kulutuksen pystyisi ilmeisesti nyt toteemaan tällä nykyiselläkin varustuksella, sehän on aina sama kesät talvet jos se on sisällä niinkuin kuvittelen.
-
No huastelitko yhtään kuinka se AIT sitten tuossa kokonaisuudessa toimisi, meinaan oliko varaaja kuvioissa mukana ja allas lämmitys?
Ei tuossa yhteydessä ihan kaikkea läpi käyty, mutta varaaja ja allas oli mukana. Ohjelmaan ei voinut suoraan syöttää uima-altaan tietoja, vaan tehontarve piti laskea muuten. Minulle tulee mitoitukseen vielä tarkennukset suoraan Ait:lta. Katotaan mitä sitten tarjotaan. Eilen kävin vaan kysymässä tarjousta pelkästä 9kw:n inverter pumpusta yhdelle foorumilaiselle. Ja samalla sain tutustua siihen mitoitusohjelmaan.
Tämäkin on sinänsä tavallaan "hauska" juttu, kun jälleenmyyjä löytyi naapuripaikkakunnalta. Laitoin Ait:lle tarjouspyynnön, ja vasta myöhemmin kävin katsomassa jälleenmyyjät. Ja huomasin sellaisen löytyvän naapuripitäjästä, ja vielä tuttuja kaikki omistajat :) . Lähinnä toki töiden kautta tuttuja, mutta kuitenkin. Eivät ole vielä kovin kauaa Ait:n jälleenmyyjiä olleet, mutta ovat niitä kuitenkin jo muutamia asentaneet(asennuttaneet)
-
Sinun kohteessasi hajontaa aiheuttaa tuo uima-allas.
Mitoittaminen sen osalta on hankalaa ja epävarmaa. Aiheuttaa ihan varmasti epävarmuutta.
Jos allas pidetään avoimena ja siitä haihtuu runsaasti vettä, menee sen haihtumisen mukana suuri määrä lämpöenergiaa.
Veden haihtumisenergia on noin 2 260 kJ/kg = noin 0,63 kWh/kg. Veden 1 kilo on suunnilleen 1 litra.
Kuinka paljon teillä haihtuu altaasta vettä, onko sinulla siitä jotain tietoa.
Olisi hyvä, jos allas varustettaisiin hyvällä allaspeitteellä, joka vähentää haihtumista.
Altaan seinämien kautta vuotaa myöskin aika paljon lämpöä.
Näitä ei mitoittaja yleensä tiedä, eikä pysty laskemaan, kun altaan ominaisuudet eivät ole tiedossa.
Menee arvaamiseksi.
Kyllä se tosiaan taitaa tuo allas se pahin epävarmuustekijä olla. Tänään laskin altaaseen lisää vettä. Harmi kun ei ole tullut aiemmin laskeskeltua veden haihtumista. Nyt joutuu taas odottelemaan jonkin aikaa, jos haluaa laskelmia tehdä. Jos siis edes osais niitä tehdä :D
Peite tuohon altaaseen oli tulossa, muistaakseni oli suunnitelmissa...
Tuon altaan kulutuksen pystyisi ilmeisesti nyt toteemaan tällä nykyiselläkin varustuksella, sehän on aina sama kesät talvet jos se on sisällä niinkuin kuvittelen.
Peite nykyään tosiaankin löytyy. Sitä ei siis ole altaan 40 vuoden olemassaolon aikana enemmin ollut ;D . Ja sisäallas on kysymyksessä.
-
Allaspeite on sinäkin mielessä hyvä, että se alentaa allashuoneen kosteusprosenttia ja kondensoitumisvaara.
Suuri allashuoneen kosteusprosentti rasittaa allashuoneen rakenteita ja lisää homeen muodostumisriskiä.
Ja, tietenkin se vähentää lämpöhukkaa.
-
Minulla olikin merkattuna altaaseen kohta, minkä alle vesi ei saa laskea. Ilman peitettä veden pinnan lasku oli 3 kuukaudessa n. 7cm. Mitathan oli P7*L2.6*S1.3. Todellisuudessa pituudesta pitää ottaa pois n.15cm ja leveydestä n.10cm. Altaan lämpötila on ollut alimmillaan 21 astetta ja ylimmillään 25 astetta.
Saako noilla arvoilla laskettua yhtään mitään?
Peitteen kanssa ei ole vielä tilastoja.
Allaspeite on sinäkin mielessä hyvä, että se alentaa allashuoneen kosteusprosenttia ja kondensoitumisvaara.
Suuri allashuoneen kosteusprosentti rasittaa allashuoneen rakenteita ja lisää homeen muodostumisriskiä.
Ja, tietenkin se vähentää lämpöhukkaa.
Tuo on täysin totta! Taloon on tehty remontti aikanaan, kun kosteus oli tuhonnut yläpohjan(allasosastolla). Tosin siihen aikaan talossa ei ollut lto laitteita, vaan ainoastaan painovoimainen ilmanvaihto.
-
Näin pikaisesti laskien veden haihtuminen veisi noin 3050 kWh vuodessa. Siis noin 3000 kWh/a.
Aika vähän. Ehkä asiaa selittää altaan kohtalaisen alhainen lämpötila ja se allaspeite.
Lisäksi tulee altaan seinämien läpi, maahan ympäröiviin maakerroksiin siirtyvä lämpöenergia.
Se taasen riippuu allasseinämien lämpöeristyksestä.
Onkohan siitä tietoa.?
-
Näin pikaisesti laskien veden haihtuminen veisi noin 3050 kWh vuodessa. Siis noin 3000 kWh/a.
Aika vähän. Ehkä asiaa selittää altaan kohtalaisen alhainen lämpötila ja se allaspeite.
Lisäksi tulee altaan seinämien läpi, maahan ympäröiviin maakerroksiin siirtyvä lämpöenergia.
Se taasen riippuu allasseinämien lämpöeristyksestä.
Onkohan siitä tietoa.?
Tuo edellä mainitsemani 7cm haihtuminen oli siis ennen peitettä. Peite on vasta laitettu, eikä sen kanssa ole vielä saatavilla mitään tietoa. Haihtuminen tulee siis tuosta vielä vähenemään. Sen verran vielä lisätietoa, että kesällä allas oli sen 22 astetta. Ja nyt syksyllä 25. En kyllä ymmärrä miten se on mahdollista, kun ajattelisi asian olevan toisinpäin ??? . Mutta selvästi nopeampaa vesi nyt haihtuu altaan lämmettyä.
Kaivelin tuossa edellisen omistajan kuvia 2006 tehdystä remontista. Niistä selvisi, että altaan sivuilla oli ainakin 2 kerrosta styroksia. Arviolta 10 senttiä yhteensä. Pohjasta ei ole tietoa, mutta voisi olettaa myös sieltä styroksia löytyvän.
-
Kaivelin tuossa edellisen omistajan kuvia 2006 tehdystä remontista. Niistä selvisi, että altaan sivuilla oli ainakin 2 kerrosta styroksia. Arviolta 10 senttiä yhteensä. Pohjasta ei ole tietoa, mutta voisi olettaa myös sieltä styroksia löytyvän.
Aika vähän vuotaa altaan seinämätkin, vain noin 2500 kWh/a
Vaikka haihtuminen olisikin noin 3000 kWh/a ja johtumishäviöt noin 2500 kWh/a,
on se yhteensä kuitenkin vain noin 5500 kWh/a.
Yllättävän vähän. Sitä selittää altaan koko.
Allashuoneen lämpöhäviöt tulevat toki tämä lisäksi.
Jos allashuoneessa on paljon kostetutta, vaatii suuren ilmanvaihdon ja ilmanvaihto hukkaa paljon lämpöenergiaa.
-
Aika vähän vuotaa altaan seinämätkin, vain noin 2500 kWh/a
Vaikka haihtuminen olisikin noin 3000 kWh/a ja johtumishäviöt noin 2500 kWh/a,
on se yhteensä kuitenkin vain noin 5500 kWh/a.
Yllättävän vähän. Sitä selittää altaan koko.
Allashuoneen lämpöhäviöt tulevat toki tämä lisäksi.
Jos allashuoneessa on paljon kostetutta, vaatii suuren ilmanvaihdon ja ilmanvaihto hukkaa paljon lämpöenergiaa.
Kiitos laskelmista!
Nyt tässä kohtaa voisin vaikka sanoa, että tuota noin niin ::). Mitäs tämä nyt sitten käytännössä tarkoittaa? ;) Eli nyt on sitten haihtuminen selvitetty niin tarkasti kuin on mahdollista. Pystyykö nyt näillä eväillä laskemaan paljonko allas vaatii energiaa, jos se halutaan pitää ympäri vuoden esim. 25 asteisena?
Kun on saavutettu haluttu lämpötila, niin sen ylläpitäminen ei käsittääkseni vaadi enää niin paljon energiaa. Allas varastoikin varmasti aika paljon lämpöä. Allashuoneen lämpötilakin pidetään lähes samana ympäri vuoden.
Olisi kiva tietää, että jos esim. meidän talo vaatii 10kw:n pumpun, niin paljonko siihen "päälle" vielä tarvitaan allasta varten?
Sinähän Tomppeli tämän silloin aiemmin laskitkin, mutta silloin ei ollut ihan näin "tarkkoja" tietoja. 13kw:n pumppuun niillä tiedoilla silloin päädyttiin, mutta en muista paljonko oli altaan osuus. Harmi kun en saa tiedostoa jostain syystä nyt auki :( . Toisaalta ei nuo uudet tiedot nyt taida niin paljoa vaikuttaa, että tarvii laskelmia muuttaa :)
-
Vaatii +25 C lämpötilan ylläpitoon noin 0,6 kW jatkuvaa lämmitystehoa.
Ylös lämmittämiseen tarvitaan paljon enemmän tehoja.
- Jos altaassa on vettä noin 20 m3, vaatii sen lämpötilan nostaminen +24 C -> +25 C, 10 kW teholla noin 2,23 tuntia (=139minuuttia).
- Jos altaassa on vettä noin 20 m3, vaatii sen lämpötilan nostaminen +15 C -> +25 C ja 10 kW teholla noin 24 tuntia.
- Jos altaassa on vettä noin 20 m3, vaatii sen lämpötilan nostaminen + 7 asteesta +25 asteeseen 10 kW teholla noin 43 tuntia.
Unohdin aluksi sen ylläpitotehon (0,6 kW), joka on osittain lisäkuormana myöskin allasveden ylöslämmitysvaiheessa.
Korjasin nyt sen virheeni.
Noin 13 kW tehoinen lämmityslaite ja noin 300 metrinen lämpökaivo riittävät juuri talon ja altaan ylläpitokäyttöön.
Lämpötilan nostamiseen tarvitaan vähän lisää hauista.
-
Vaatii +25 C lämpötilan ylläpitoon noin 0,6 kW jatkuvaa lämmitystehoa.
Ylös lämmittämiseen tarvitaan paljon enemmän tehoja.
- Jos altaassa on vettä noin 20 m3, vaatii sen lämpötilan nostaminen +24 C -> +25 C, 10 kW teholla noin 2,23 tuntia (=139minuuttia).
- Jos altaassa on vettä noin 20 m3, vaatii sen lämpötilan nostaminen +15 C -> +25 C ja 10 kW teholla noin 24 tuntia.
- Jos altaassa on vettä noin 20 m3, vaatii sen lämpötilan nostaminen + 7 asteesta +25 asteeseen 10 kW teholla noin 43 tuntia.
Unohdin aluksi sen ylläpitotehon (0,6 kW), joka on osittain lisäkuormana myöskin allasveden ylöslämmitysvaiheessa.
Korjasin nyt sen virheeni.
Noin 13 kW tehoinen lämmityslaite ja noin 300 metrinen lämpökaivo riittävät juuri talon ja altaan ylläpitokäyttöön.
Lämpötilan nostamiseen tarvitaan vähän lisää hauista.
Tuossa onkin jo valtavasti tietoa, kiitos :) . Noihinkin arvoihin peilaten on mielenkiintoista, että meille on tarjottu tosiaan jopa sitä 10kw:n pumppua :D. Varmaankin 16kw:n inverter toisi mukanaan tarvittavaa tehoreserviä, niin ei tarvisi miettiä jääkö järjestelmä alitehoiseksi. Mutta ei tämä päätöksenteko helppoa tunnu olevan :-\
-
Lisään vielä tähän sen, että vaikka hankit vähän isompitehoisen pumpun, kuin tuo 13 kW,
esimerkiksi 16 tai 18 kW, niin kaivoon ei tarvita lisää syvyyttä. 300 metriä kaivoa tarvitaan.
Kaivon putkitus pitää olla 50 millistä, muutoin nousee virtausvastus liian suureksi.
Kaivoon esimerkiksi https://www.geopipe.fi/fi-FI/tuotteet/geoduo-m32-33373689
-
Tässäpä taas nämä, lisättynä viimeisin saamani tarjous. 3 tarjousta pitäisi vielä lähipäivinä tulla.
Tähän mennessä olen lähettänyt 51(edit 22.09 53) tarjouspyyntöä, joko pelkästä pumpusta asennuksineen, pelkästä porauksesta(285m, 50mm keruuputkella, nesteellä täytettynä, hitsatuilla muoviliittimillä pannuhuoneeseen saakka), ja sitten vielä koko paketista(285m kaivo ja n.13kw:n pumppu)
Tässä vastaukset tähän mennessä:
Poraukset:
-285m, 40mm. keruuputkella, ei sisällä vaakavetojen kaivuutyötä/kivijalan puhkaisua eikä jätteen poisvientiä. 7600e.
EDIT.: 50mm. putkella 8200e.
-2*140m, 40mm. keruuputkella, sisältää 12m. suojaputkea. Ei sisällä vaakavetoa pannuhuoneeseen. 7140e.
-1*285m, sis. 10m maaporausta, 11650e.
23.05:
-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, 7838e.+ kaivanto 350e.+läpivienti 80e.+vaakaputket 6m 256e.+kivituhkan poisvienti 200e. Yhteensä 8724e.
24.05
-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 3m maaporausta, 9588e.+kivituhkan poisvienti 200e. Vaakaveto lisäksi 28e/m, ei sis. kaivuutyötä, 6m=168e. Yhteensä 9956e.
26.05
-2*150m, 40mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, ei sis. vaakavetoa(tuntityönä) eikä kaivuuta, 7800e.
Pumput asennuksineen:
-3 Kpl vastauksia, tulevat katsomaan kohdetta. EDIT 06.09: Ei oo näkyny :D
Koko paketti:
- 230m kaivoa, Stiebel 10 kw:n on/off pumppu. Sisältää lämmönvaihtimen uima- altaalle, 400L puskurivaraajan ja jonkinlaisen "vaihtoventtiili" ym. jutun millä saadaan säädettyä veden lämpötila erikseen patterikierrolle ja uima-altaalle. 19490e. EDIT 15.07: 220m, avaimet käteen paketti 19000e.
-225m kaivoa 40mm keruuputkella, Lämpöässän 11 tai 14kw:n on/off pumpun. Tarkka hinta selviää vasta käynnin jälkeen, mutta alle 20000e. EDIT 19.07 250m kaivoa, 17kw pumppu, vaihdin. 22169e.
-2*220 kaivot, 16kw:n pumppu, 500l varaaja, 100l puskurivaraaja. 33000e.
21.05:
-1*285 kaivo(sis. 6m maaporausta), Thermia inverter L 4-17kw, ei sisällä uima-allas tekniikkaa, kaivuuta eikä sähkötyötä(voi tilata erikseen), 19342e. EDIT 06.09: + 300L Puskurivaraaja(700e.), uima-allastekniikka(3000e.), hinta yhteensä 23042e.
22.05:
-1*190m kaivo, 10kw Gebwell lämpöpumppu, ei sisällä lämmitystä uima-altaalle. Hinta tarkentuu myöhemmin. EDIT 15.07:100L puskurivaraaja, 300L KVL, ei sis. sähkötöitä, hinta 19700e.
-kaivon syvyys tarkentuu myöhemmin(ensimmäinen tarjoaja joka oli sitä mieltä, että koska kaivo on näin syvä, tarvitaan 50mm. keruuputket) , Bosch inventteripumppu, 16-18000e. EDIT 19.07 26500e.
24.05:
-1*200m kaivo(sis. 3m maaporausta), Gebwell Qi10 maalämpöpumppu, Asennusryhmä, Puskurivaraaja 100l, 2 lämmityspiiriä, Käyttövedenlämmitin KVL300. Ei sis. asennustyötä, 15950e.
31.05:
-1*220m kaivo(40mm., sis 9m maaporausta), IVT HE C11 maalämpöpumppu, puskurivaraaja 100l, 300l varaaja, ei sis. uima-allas tekniikkaa, sähkötyötä ja vanhan purkua, 17930e. EDIT 19.07 2*160m kaivo, 14kw pumppu, uima-allas tekniikka, hinta 23400e.
-1*210m kaivo(sis. 9m maaporausta), Nibe 1255-12 maalämpöpumppu, 100l puskurivaraaja, Nibe pool 40+lämmönsiirrin, täydellinen paketti, alustava hinta joka tarkentuu käynnin jälkeen 21190e.
-Käynnin jälkeen selviää minkälainen tarjous tehdään, mutta hinta painuu yli 30000e.
01.06:
-2*158m kaivo, Oilon junior Gt 17 maalämpöpumppu, 1050l varaaja, lämmönvaihdin, ei sis.sähkötyöt eikä läpiviennit, 26000e.
15.07:
-2*150m kaivot, Jämä star inverter 16kw, Jämä pool 40, lämmönvaihdin, wilo lämpöjohtopumppu, vlm 500 star KVV, maapiirien kytkentäpaketti, ei sis. purkua eikä asennusta, hinta 20347e.
06.09:
-1*250m kaivo, Jämä star inverter 12kw, Jäspi gtv hybrid 500, avaimet käteen paketti, hinta 21550e.
-1*240m kaivo, Nibe F1155 4-16kw inverter, Nibe vpb 300 kvv,
lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet
käteen paketti, hinta 21398e.
-1*240m kaivo, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen paketti, hinta
19760e.
12.09:
-1*300m kaivo 45mm turbokollektorilla, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen, hinta 21839e.
22.09:
1*260m kaivo 45mm keruuputkella, Ait 13.5kw inverter(12kw swcv), 200l puskurivaraaja, 400l kvv. Ei kaivuuta eikä vanhan purkua, hinta 21300e.
-
Roorin innoittamana laitoin tarjouspyynnön Ait:lle. Nyt olen tämän illan koittanut lukea infoa heidän tarjoamista pumpuista ynnä muista oheislaitteista. Jotenkin vaan kyseinen merkki uudehkon inverterinsä kanssa on mielenkiintoinen ja kiinnostava.
Mitä porukka on mieltä tästä viimeisimmästä tarjouksesta?:
1*260m kaivo 45mm keruuputkella, Ait 13.5kw inverter(12kw swcv), 200l puskurivaraaja, 400l kvv. Ei kaivuuta eikä vanhan purkua, hinta 21300e.
Mielenkiinnolla kuuntelen foorumistien mielipiteitä kyseistä merkistä ja tarjouksesta :)
-
-1*300m kaivo 45mm turbokollektorilla, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen, hinta 21839e.
Tuo kuulostaa todella houkuttelevalta tarjoukselta
-
Tuo kuulostaa todella houkuttelevalta tarjoukselta
Sitä se onkin, mutta tuossa ei valitettavasti meidän tapauksessa taida riittää lämmin käyttövesi. Muuten kyllä ok paketti :)
-
No siihen rohkeasti se GTV500 tai 700 käyttöveden esilämmityksellä pumpulle niin avot! Kyllä sen pumpun saa säätöihin tuon paketin kanssa ;)
-
Sitä se onkin, mutta tuossa ei valitettavasti meidän tapauksessa taida riittää lämmin käyttövesi. Muuten kyllä ok paketti :)
Voi olla että joskus piiputtaa jos sattuu paljon 'kärpäsiä' altaalle ;) ...toisaalta onko se etu vai haitta ;D
Mikä tuossa setissä on 'lämmönvaihdin', allaslämmitysjuttu vai?
Eikös vaihdin ole jo olemassa?
-
Mitä porukka on mieltä tästä viimeisimmästä tarjouksesta?:
1*260m kaivo 45mm keruuputkella, Ait 13.5kw inverter(12kw swcv), 200l puskurivaraaja, 400l kvv. Ei kaivuuta eikä vanhan purkua, hinta 21300e.
Mielenkiinnolla kuuntelen foorumistien mielipiteitä kyseistä merkistä ja tarjouksesta :)
Muuten pätevältä kokonaisuudelta näyttää, mutta hauista uupunee, kesällä lämpiää allas, syksyllä ja keväällä pitänee lämpönsä, mutta talvella 10C asteen pakkasilla riittänee enää jotenkin torppaan lämpöä. Jos AIT:hen päädyt niin ota se pykälää suurempi kone ja 300m syvä kaivo, niin asiat on kunnossa eikä konetta tarvitse turhan pitkiä aikoja "ylärekisterissä" kierrättää. Kannattaisi pitää mielessä, että näiden ns 16-17kW invertteri koneiden tehot 50Hz nimellistaajuudella ovat siinä noin 10kW paikkeiila ja AIT:kin alaraja alkaa 3kW tietämiltä, joten mistään ylitehon pätkäkäynnistä ei tarvitse olla huolissaan vaikka sitä hauista olisi tarvittaessa vähän varallakin :). Tehoalueen yläpäässä tarvitaan jo kaivossakin virtausta, joten näillä isommilla inverttereillä olisi 50mm putkitus 300m kaivolla oikea valinta.
Hyvä siitä päätöksestä tulee kunhan saat itsellesi selväksi, että tähän hankkeeseen kannattaa loppujen lopuksi sijoitaa se 10-15% enemmän ja asiat tulee kerralla kuntoon pitkäksi aikaa ja toteat, että vanha sanonta "Köyhällä ei ole varaa halvimpaan" pitää paikkansa.
-
Roorin innoittamana laitoin tarjouspyynnön Ait:lle. Nyt olen tämän illan koittanut lukea infoa heidän tarjoamista pumpuista ynnä muista oheislaitteista. Jotenkin vaan kyseinen merkki uudehkon inverterinsä kanssa on mielenkiintoinen ja kiinnostava.
Mitä porukka on mieltä tästä viimeisimmästä tarjouksesta?:
1*260m kaivo 45mm keruuputkella, Ait 13.5kw inverter(12kw swcv), 200l puskurivaraaja, 400l kvv. Ei kaivuuta eikä vanhan purkua, hinta 21300e.
Mielenkiinnolla kuuntelen foorumistien mielipiteitä kyseistä merkistä ja tarjouksesta :)
Tuo pumppu taitaa olla niitä keskieuroopan malleja (tummia) kun ei scanvarmilla ole tommosta 'SVCV' kalikka näkövillä...
https://www.alpha-innotec.de/endkunde/produkte/waermepumpen-produktkatalog/produktkatalog/detailseite/swcv-122h3.html
ne walkoiset väriltään yrittää olla jotain Nordic malleja, onko niissä sitten keruun pumppu tjms pohjoismaihin suunnattua...mutta voihan keskieuroopanmallissakin riittää kunhan vaan varmistaa asiat,
onhan noita suomeen tullut ennen noita valkosia malleja. Tiedä sitten onko se jotain 'mallisuojaa' myyntiin (=vain meiltä) myös osaltaan kun tehdään alueellinen malli, tiedä häntä.
Käyttövettä tuosta irtoo jo >500L kun on 400L pönä, ja puskurikin on joka mielestäni tarvitaan kun on pattereita oli sitten invertteri tai ei...
3 Laitetta tuosta sitten tulee sijoiteltavaksi, että sopiiko tiloihin?
Mikä muuten on max menovesi joka tarvitaan pattereille, onko tietoa?
Onko tuota mainostettu 13.5kW mallina?...eihän se siihen pysty??
Sitten vielä tuo teho asia, vähän vaikea sanoa kun edellinen asukas kulutti 3500L ja elämistavat ehkä 'niukemmat', tuon litramäärän perusteella 12kW malli riittänee mutta teitä on sitten enempi kuluttamassa jne.
Toisaalta taas lienee tulee enempi ylimääräenergiaakin kun enempi liikettä kämpässä ja jos jotain fiksausta teet energiatalouteen nuon muuten...
Sullahan on se laitteisto allasta lämmittämässä sen kanssahan saat selville sen kuluttaman energian, sehän on aina vakio kesät talvet!?
Liitäntäajatus lienee tuon suuntainen, ilman allasta:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6817;image)
-
Sitä se onkin, mutta tuossa ei valitettavasti meidän tapauksessa taida riittää lämmin käyttövesi. Muuten kyllä ok paketti :)
No siihen rohkeasti se GTV500 tai 700 käyttöveden esilämmityksellä pumpulle niin avot! Kyllä sen pumpun saa säätöihin tuon paketin kanssa ;)
Tämä on erittäin hyvä ja varteenotettava vaihtoehto! Tosin niin kuin tämän tarjouksen tekijä tuota yhdistelmää kysyessäni vastasi, "ei" :D. Mutta itse en ole yhdistelmää hylännyt.
Voi olla että joskus piiputtaa jos sattuu paljon 'kärpäsiä' altaalle ;) ...toisaalta onko se etu vai haitta ;D
Mikä tuossa setissä on 'lämmönvaihdin', allaslämmitysjuttu vai?
Eikös vaihdin ole jo olemassa?
Voi olla kyllä todella iso etu kuitenkin :P . Kuten myös sekin, että mitä kylmempää vettä altaassa on, sen vähemmän lapset altaassa viihtyy. Ja sitä kautta mun ei tarvi niin kauaa olla heitä vahtimassa :)
Lämmönvaihdin tarvitaan altaan lämmitystä varten. Nykyinen häipyy ilma-vesilämpöpumpun mukana. Se on laitteen sisällä, eikä sitä siis voi hyödyntää. Kai? ;)
-
Muuten pätevältä kokonaisuudelta näyttää, mutta hauista uupunee, kesällä lämpiää allas, syksyllä ja keväällä pitänee lämpönsä, mutta talvella 10C asteen pakkasilla riittänee enää jotenkin torppaan lämpöä. Jos AIT:hen päädyt niin ota se pykälää suurempi kone ja 300m syvä kaivo, niin asiat on kunnossa eikä konetta tarvitse turhan pitkiä aikoja "ylärekisterissä" kierrättää. Kannattaisi pitää mielessä, että näiden ns 16-17kW invertteri koneiden tehot 50Hz nimellistaajuudella ovat siinä noin 10kW paikkeiila ja AIT:kin alaraja alkaa 3kW tietämiltä, joten mistään ylitehon pätkäkäynnistä ei tarvitse olla huolissaan vaikka sitä hauista olisi tarvittaessa vähän varallakin :). Tehoalueen yläpäässä tarvitaan jo kaivossakin virtausta, joten näillä isommilla inverttereillä olisi 50mm putkitus 300m kaivolla oikea valinta.
Hyvä siitä päätöksestä tulee kunhan saat itsellesi selväksi, että tähän hankkeeseen kannattaa loppujen lopuksi sijoitaa se 10-15% enemmän ja asiat tulee kerralla kuntoon pitkäksi aikaa ja toteat, että vanha sanonta "Köyhällä ei ole varaa halvimpaan" pitää paikkansa.
Missään nimessä ei ole tarkoitus laittaa alimitoitettua konetta tai kaivoa. Meille Tomppeli laski tarvittavan 13kw:n pumpun ja 283m kaivon. Näillä eväillä on tarjouksia pyydetty. Tästä huolimatta käytännössä kaikki yritykset "niistävät" tarjouksestaan joko pumpun koossa tai kaivon syvyydessä. Mutta tosiaan lopulliseen tarjoukseen vaadin kaivoa riittävästi. Onneksi meillä on hyvin lämpöä varaava kalliolaatu alla, ja lisäksi se alkaa käytännössä heti pinnasta, ja vettäkin riittää ylös asti :)
Budjettiahan tässä joutuu venyttämään kyllä enemmän kuin 15%. Se ei toki sinänsä haittaa. Alkubudjetti meni vaan pieleen, kun kysellessä tutuilta mitä heillä maalämpö maksoi, hinnat oli luokkaa n.18000e. Yhtä isoissa ja isommissa taloissa. Tämän selittää varmasti hintojen nousu ja meillä tarvittava uima-altaan lämmitys.
Ja tosiaan 50millisellä putkella olen pyytänyt joka ikisen tarjouksen, mutta eihän ne sitäkään koskaan meille tarjoukseen laita. Jopa tuo edellä mainittu 300m kaivo on 45mm putkella. Ja se kuulemma riittää. Yrityksellä on siis yli tuhannen pumpun verran kokemusta maalämmöstä. Itse siltikin haluan sen 50millisen.
Ja mitä tulee tuohon köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, niin se pitää täysin paikkaansa! Olen sen vuosien varrella valitettavan usein huomannut. Ja siitä syystä mulla on nykyään Husqvarnan moottorisaha, Stigan ajettava leikkuri, Jonseredin trimmeri ja 11 vuotta nuorempi vaimo :D . Nuo kaikki edellä mainitut olisi vaan pitänyt tajuta ottaa jo heti ensimmäisellä kerralla :P :D
-
Tuo pumppu taitaa olla niitä keskieuroopan malleja (tummia) kun ei scanvarmilla ole tommosta 'SVCV' kalikka näkövillä...
https://www.alpha-innotec.de/endkunde/produkte/waermepumpen-produktkatalog/produktkatalog/detailseite/swcv-122h3.html
ne walkoiset väriltään yrittää olla jotain Nordic malleja, onko niissä sitten keruun pumppu tjms pohjoismaihin suunnattua...mutta voihan keskieuroopanmallissakin riittää kunhan vaan varmistaa asiat,
onhan noita suomeen tullut ennen noita valkosia malleja. Tiedä sitten onko se jotain 'mallisuojaa' myyntiin (=vain meiltä) myös osaltaan kun tehdään alueellinen malli, tiedä häntä.
Käyttövettä tuosta irtoo jo >500L kun on 400L pönä, ja puskurikin on joka mielestäni tarvitaan kun on pattereita oli sitten invertteri tai ei...
3 Laitetta tuosta sitten tulee sijoiteltavaksi, että sopiiko tiloihin?
Mikä muuten on max menovesi joka tarvitaan pattereille, onko tietoa?
Onko tuota mainostettu 13.5kW mallina?...eihän se siihen pysty??
Sitten vielä tuo teho asia, vähän vaikea sanoa kun edellinen asukas kulutti 3500L ja elämistavat ehkä 'niukemmat', tuon litramäärän perusteella 12kW malli riittänee mutta teitä on sitten enempi kuluttamassa jne.
Toisaalta taas lienee tulee enempi ylimääräenergiaakin kun enempi liikettä kämpässä ja jos jotain fiksausta teet energiatalouteen nuon muuten...
Sullahan on se laitteisto allasta lämmittämässä sen kanssahan saat selville sen kuluttaman energian, sehän on aina vakio kesät talvet!?
Liitäntäajatus lienee tuon suuntainen, ilman allasta:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6817;image)
Joo kyseessä on tuo pumppu, ja se löytyy Scanvarmin sivuilta. Tosin sivuilta on jotenkin hankala löytää mitään.
https://www.scanvarm.fi/alpha-innotec-swcv-alterra-inverter-mallisarja
Tuolla mainostetaan pumppua näin:
"SWCV alterra Inverter-sarjan maalämpöpumput (1,5-17kW)
Huippuunsa hiottu laatu, todella hyvä energiatehokkuus, invertteritekniikka äärettömän hiljainen, kompakti koko ja vakiona kattava etähallinta! Mitä muuta saisi olla?
Saksalaisia, alpha innotecin SWCV alterra Inverter-sarjan pumppuja on saatavilla kolmea mallia, 1,25-5,95kW, 2,48-13,56kW ja 3,2-17,20kW. Lämpöpumpussa on sisäänrakennettu vaihtoventtiili, ohivirtausventtiili, 6 tai 9kW läpivirtausvastus ja säädettävät liuos- ja latauspumput. Lämpöpumppu on todella kompaktin kokoinen, 598 x 665 x 1500 ja siinä on irrotettava kylmämoduuli. Lämpöpumppua ohjaa Luxtronik 2.1, jolla voidaan hallita jopa aurinkokeräimiä ja se on aina vakiona etähallittavissa Internetin yli. Invertteritekniikka takaa tasaisen lämmöntuoton ja tehon aina kulloisenkin tarpeen mukaisesti niin lämmitykseen kuin käyttöveteenkin."
Eli he mainostavat sitä 2.5-13.5kw:n pumppuna. Samoin jälleenmyyjä puhui 13.5kw:n pumpusta. Tiedä sitten mikä on totuus :)
En tosiaan sen tarkemmin pumpusta osaa sanoa, mutta kyllä se on ihan Suomen markkinoille tarkoitettu. Jällenmyyjän kanssa kun pyöriteltiin heidän mitoitusohjelmaa, niin sen mukaan pykälää pienempikin pumppu olisi kattanut 99.8% meidän tehontarpeesta. En tiedä kyllä yhtään, paljonko eroja on eri maahantuojien ohjelmissa, kun niin erilaisia tuloksia tulee ;).
55 asteista vettä täällä on ilmeisesti pattereihin ajettu. Laitteet saadaan kyllä sijoitettua, pannuhuone on sen verran iso. Hätätapauksessa voi jotain sijoittaa autotalliin seinän toiselle puolelle. Meitä ennen tässä asui perhe johon kuului enimmillään 6 ja vähimmillään 5 asukasta. Ensin 2 aikuista ja kolme teiniä. Sitten tuli yksi vauva lisää, ja lopulta yksi nuorista muutti pois. Eli kyllä täällä porukkaa on ollut :). Heillä esim. koko perhe saunoi joka päivä. Meillä max kerran viikossa. Ja tosiaan yläpohjaa eristetään, mutta muusta ei ole vielä tietoa. Lattialämmitys saattaa kyllä tulevaisuudessa tulla.
Altaan lämmitys ei ole meillä ollut käytössä. Eli siitä ei löydy mitään kokemusta. Vesi on muutenkin pysynyt tarpeeksi lämpöisenä, ollen esim. tällä hetkellä 25astetta. Sen verran tiedän, että talvella ilman lämmitystä altaan lämpötila putoaa 16 asteeseen. Eli silloin pitää maalämmöllä nostaa sen 5-6 astetta ylöspäin.
-
Eli he mainostavat sitä 2.5-13.5kw:n pumppuna. Samoin jälleenmyyjä puhui 13.5kw:n pumpusta. Tiedä sitten mikä on totuus :)
Taitaa antoteho speksattu B0W55 vedelle 12,5kW, kun taajuus tapissa ja käämit kuumina.
http://www.alpha-innotec.pl/fileadmin/sap/EN/A0030/83056500.pdf (http://www.alpha-innotec.pl/fileadmin/sap/EN/A0030/83056500.pdf)
-
Joo kyseessä on tuo pumppu, ja se löytyy Scanvarmin sivuilta. Tosin sivuilta on jotenkin hankala löytää mitään.
https://www.scanvarm.fi/alpha-innotec-swcv-alterra-inverter-mallisarja
Tuolla mainostetaan pumppua näin:
"SWCV alterra Inverter-sarjan maalämpöpumput (1,5-17kW)
Huippuunsa hiottu laatu, todella hyvä energiatehokkuus, invertteritekniikka äärettömän hiljainen, kompakti koko ja vakiona kattava etähallinta! Mitä muuta saisi olla?
Saksalaisia, alpha innotecin SWCV alterra Inverter-sarjan pumppuja on saatavilla kolmea mallia, 1,25-5,95kW, 2,48-13,56kW ja 3,2-17,20kW. Lämpöpumpussa on sisäänrakennettu vaihtoventtiili, ohivirtausventtiili, 6 tai 9kW läpivirtausvastus ja säädettävät liuos- ja latauspumput. Lämpöpumppu on todella kompaktin kokoinen, 598 x 665 x 1500 ja siinä on irrotettava kylmämoduuli. Lämpöpumppua ohjaa Luxtronik 2.1, jolla voidaan hallita jopa aurinkokeräimiä ja se on aina vakiona etähallittavissa Internetin yli. Invertteritekniikka takaa tasaisen lämmöntuoton ja tehon aina kulloisenkin tarpeen mukaisesti niin lämmitykseen kuin käyttöveteenkin."
Eli he mainostavat sitä 2.5-13.5kw:n pumppuna. Samoin jälleenmyyjä puhui 13.5kw:n pumpusta. Tiedä sitten mikä on totuus :)
En tosiaan sen tarkemmin pumpusta osaa sanoa, mutta kyllä se on ihan Suomen markkinoille tarkoitettu. Jällenmyyjän kanssa kun pyöriteltiin heidän mitoitusohjelmaa, niin sen mukaan pykälää pienempikin pumppu olisi kattanut 99.8% meidän tehontarpeesta. En tiedä kyllä yhtään, paljonko eroja on eri maahantuojien ohjelmissa, kun niin erilaisia tuloksia tulee ;).
55 asteista vettä täällä on ilmeisesti pattereihin ajettu. Laitteet saadaan kyllä sijoitettua, pannuhuone on sen verran iso. Hätätapauksessa voi jotain sijoittaa autotalliin seinän toiselle puolelle. Meitä ennen tässä asui perhe johon kuului enimmillään 6 ja vähimmillään 5 asukasta. Ensin 2 aikuista ja kolme teiniä. Sitten tuli yksi vauva lisää, ja lopulta yksi nuorista muutti pois. Eli kyllä täällä porukkaa on ollut :). Heillä esim. koko perhe saunoi joka päivä. Meillä max kerran viikossa. Ja tosiaan yläpohjaa eristetään, mutta muusta ei ole vielä tietoa. Lattialämmitys saattaa kyllä tulevaisuudessa tulla.
Altaan lämmitys ei ole meillä ollut käytössä. Eli siitä ei löydy mitään kokemusta. Vesi on muutenkin pysynyt tarpeeksi lämpöisenä, ollen esim. tällä hetkellä 25astetta. Sen verran tiedän, että talvella ilman lämmitystä altaan lämpötila putoaa 16 asteeseen. Eli silloin pitää maalämmöllä nostaa sen 5-6 astetta ylöspäin.
Joo näköjään löytyy Scanvarmin sivuilta olen vain olettanut että painottavat niitä 'Nordic' malleja... ei siinä epäilystäkään että ei pohjolassa toimisi, sama masiina koko eurooppaan mikä ei mielestäni ole haitta jos vaan keruupiiri jaksaa kierrättää tarpeellisen määrän litkua (pohjolassa vähän pitemmät piirit kuin keskieuroopassa).
Sen takia sanovat sitä 13.5kW koneeksi kun B0W35 olosuhteissa tekee 13.5kW mutta 55ºC menovedellä huiput on 12.5kW... ja 2.5kW näkyy olevan matalapää sekä 35ºC että 55ºC vedellä.
Ja kun noilla tiedoilla ihmismääristä kun latelit (en muista nähneeni tuota dataa ennemmin)+yläpohja eristys, niin enempi vaan passelimmalta/riittävältä tuntuu tuo 12kW kokoluokka.
Allas tuntuu sitten olevan hyvin eristetty kun kerran ei maaperään tunnu karkaavan yhtään lämpö, eli ei se mahottomia haukkaa...oliko siinä tarjouksessa nyt sitten allaslämmitys mukana (vaan ei tiedä miten tekevät)?
Niillä ei ilmeisesti ole GTV500 tapasta varaajaa ja mielellään eivät tarjoa kilpailijan pönttöä :D vaikka samaan konserniin kuuluukin, vai oliko tuommosesta konffista puhetta?
Noissa AIT varaajallisissa (Nordic) malleissa on muuten Kaukoran rst LKV säiliö nykyään.
-
Tarvittavasta tehosta saanee selvyyden vasta myöhemmin itse asumalla talossa, ei kannata aivan unohtaa edellisten asukkaiden puheita ja kertomuksia kulutetusta energiasta ja tavasta asua talossa, tiedä sitten onko muistikuvat kovastikin värittyneet kauppoja hierottaessa, mutta jos saunaa on lämmitetty lähes päivittäin puilla (1-2h) niin kyllä siitäkin on jäänyt hormin kanssa melkoinen energian lisä rakennuksen sisällekin hyödyksi. Tietenkin jos ulkovaipan ja yläpohjan eristeet uusitaan myöhemmin purusta tälle vuosituhannelle, niin sillä on todella paljon merkitystä lämmitysenergian kulutukseen rakennuksessa tämän jälkeen. Kuuran kukkaset helmikuussa tuskin lämmittävät kenenkään mieltä kovin pitkään.
-
Joo näköjään löytyy Scanvarmin sivuilta olen vain olettanut että painottavat niitä 'Nordic' malleja... ei siinä epäilystäkään että ei pohjolassa toimisi, sama masiina koko eurooppaan mikä ei mielestäni ole haitta jos vaan keruupiiri jaksaa kierrättää tarpeellisen määrän litkua (pohjolassa vähän pitemmät piirit kuin keskieuroopassa).
Sen takia sanovat sitä 13.5kW koneeksi kun B0W35 olosuhteissa tekee 13.5kW mutta 55ºC menovedellä huiput on 12.5kW... ja 2.5kW näkyy olevan matalapää sekä 35ºC että 55ºC vedellä.
Ja kun noilla tiedoilla ihmismääristä kun latelit (en muista nähneeni tuota dataa ennemmin)+yläpohja eristys, niin enempi vaan passelimmalta/riittävältä tuntuu tuo 12kW kokoluokka.
Allas tuntuu sitten olevan hyvin eristetty kun kerran ei maaperään tunnu karkaavan yhtään lämpö, eli ei se mahottomia haukkaa...oliko siinä tarjouksessa nyt sitten allaslämmitys mukana (vaan ei tiedä miten tekevät)?
Niillä ei ilmeisesti ole GTV500 tapasta varaajaa ja mielellään eivät tarjoa kilpailijan pönttöä :D vaikka samaan konserniin kuuluukin, vai oliko tuommosesta konffista puhetta?
Noissa AIT varaajallisissa (Nordic) malleissa on muuten Kaukoran rst LKV säiliö nykyään.
Oli tuossa uima-altaan lämmitys mukana. Siihen tarvitaan käsittääkseni erillinen piirikortti, mikä pitää ostaa erikseen. Mutta tosiaan täydellinen paketti poislukien kaivanto ja vanhan purku.
Ei ollut gtv:stä puhetta. Voisihan sitäkin tietysti kysyä, mutta voi olla ettei kyseisellä yrityksellä ole sen kytkemisestä kokemusta, eikä välttämättä halua sellaista myydäkään :)
-
Tarvittavasta tehosta saanee selvyyden vasta myöhemmin itse asumalla talossa, ei kannata aivan unohtaa edellisten asukkaiden puheita ja kertomuksia kulutetusta energiasta ja tavasta asua talossa, tiedä sitten onko muistikuvat kovastikin värittyneet kauppoja hierottaessa, mutta jos saunaa on lämmitetty lähes päivittäin puilla (1-2h) niin kyllä siitäkin on jäänyt hormin kanssa melkoinen energian lisä rakennuksen sisällekin hyödyksi. Tietenkin jos ulkovauppan ja yläpohjan eristeet uusitaan myöhemmin purusta tälle vuosituhannelle, niin sillä on todella paljon merkitystä lämmitysenergian kulutukseen rakennuksessa tämän jälkeen. Kuuran kukkaset helmikuussa tuskin lämmittävät kenenkään mieltä kovin pitkään.
Näin se on, että vasta itse sen totuuden kulutuksesta saa selville 100% varmuudella. Edellisten omistajien ilmoittaman kulutuksen voi jättää omaan arvoonsa, mutta nyt oli kyllä sellaisia ihmisiä kyseessä, että en ihan heti alkaisi asiaa epäilemään. Mutta aika näyttää :) . Nyt ei ole kokemusta muusta kun 3kk:n kulutuksesta, joka oli 200 litraa öljyä. Siis kesäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Ja vaikka paljon on ollut lämpötilat vastaavia kuin nykyään talvella, niin osui tuohon aikaan myös kesäpäiviä :D
Meillä on sähkösauna, ei siis puulämmitteinen. Mutta onhan siitäkin lämpöä otettu talteen.
Toistaiseksi ei ole suunnitelmissa muuta kuin tuo yläpohjan lisäeristys. Sinne saa laitettua kohdasta riippuen tarvittaessa jopa 80-100cm puhallusvillaa. Reunoille ei paljoa saa, eikä nyt taida olla tarpeen muuallekaan ihan metriä laittaa :)
-
Tein tähän pienen yhteenvedon saamistani tarjouksista.
Maalämpöpumput:
-3*10kw
-3*12kw
-1*14kw
-3*16kw
-4*17kw
Kaivot:
-190, 200, 210, 220, 225, 230, 240, 250, 260, 285, 2*150, 2*158, 2*175, 2*220.
Kuten huomaatte, 14 tarjousta eikä vahingossakaan yhtään samanlaista kaivoa :D
Mielenkiintoista hajontaa, jos ottaa huomioon jo ennemmin mainitsemani asian. Eli sen, että jokaiselta olen pyytänyt tarjousta n. 13kw:n pumpusta ja 285 metrin kaivosta 50mm keruuputkella.
-
Patteritalossa saa 500 L GTV varaajan esilämmityskierukoilla aivan jäätävän määrän lämmintä vettä erityisesti talviaikaan ihan vaikka tuollaisella 1255 4-16 pumpulla. Eipä tarttis itte miettiä ainakaan nykyisen kokemuksen valossa, vaikka mulla varaaja on n. 30 asteen lämmössä, niin potkua riittää 390 L käyttöveden lisänä. Niben 4-16 + GTV olisi hyvä valinta. 50 mm torvi ja kaivoa niin paljon kun kehtaa laittaa. Mulla tuli kustantamaan 24 500€. Onneksi sattui olemaan tuo aurinkovaraaja jo valmiina. Käynnistyksiä vain tulee reippaahkosti vuoteen, kun tuli raikkaasti ylitehoinen on off kone. Kulutus on vain 8300 kWh luokkaa vuoteen, jolla kyllä kelpaa asua. Aurinkolämpö hoitaa esilämmityksen ja pesutilojen lattiat kesällä. Näkyy tuo vieläkin katolla pyörivän jonkun tunnin.
-
Patteritalossa saa 500 L GTV varaajan esilämmityskierukoilla aivan jäätävän määrän lämmintä vettä erityisesti talviaikaan ihan vaikka tuollaisella 1255 4-16 pumpulla. Eipä tarttis itte miettiä ainakaan nykyisen kokemuksen valossa, vaikka mulla varaaja on n. 30 asteen lämmössä, niin potkua riittää 390 L käyttöveden lisänä. Niben 4-16 + GTV olisi hyvä valinta. 50 mm torvi ja kaivoa niin paljon kun kehtaa laittaa. Mulla tuli kustantamaan 24 500€. Onneksi sattui olemaan tuo aurinkovaraaja jo valmiina. Käynnistyksiä vain tulee reippaahkosti vuoteen, kun tuli raikkaasti ylitehoinen on off kone. Kulutus on vain 8300 kWh luokkaa vuoteen, jolla kyllä kelpaa asua. Aurinkolämpö hoitaa esilämmityksen ja pesutilojen lattiat kesällä. Näkyy tuo vieläkin katolla pyörivän jonkun tunnin.
Kulutus on sulla kyllä todella kohtuullinen :)
Tuli tuota Euroshopperin viestiä lukiessa mieleen sellainen kysymys, että onko kukaan laskenut paljonko esim. tuon F1255+Gtv kombon lämpimän käyttöveden käyttövalmiina pitämiseen menee vuodessa? Verrattuna vaikka pelkän F1255 pumpun integroituun varaajaan?
Eli onko taloudellisesti mitään merkitystä lämmitääkö ympäri vuoden vaikka sitten 1000 litran varaajaa, ihan vaan jos sattuisi joskus tarvitsemaan, vai vaikka 300 litraista mikä piisaa 99.8% ajan vuodessa. Ja ne muutamat kerrat joku sitten joutuu hetken odottamaan suihkuun pääsyä ;)
Tietysti siinä kohtaa kun hypätään integroidusta varaajasta erilliseen, niin hinta nousee kaikista jyrkimmin. Eli se on mielestäni sellainen jakaja milloin on pakko miettiä asiaa tarkemmin, jos ei siis taloudellisesti ole muuten isompaa eroa.
-
No jos ensin haluaisi laskea, että lämmityksen varaaja esilämmityskierukalla ainakin mahdollistaa sen, että ei ole tarvinnut käyttää yhtään vastustuntia veden lämmitykseen. Pyyntinä voi pitää esim 56 astetta käyttöveden katolla, jolloin legioonalaisista on huolehdittu tarpeellisesti. Tämän lämmön pystyy siis normaalisti tekemään kompuralla. Alempikin lämpö riittää käyttöön, jos on esilämmityskierukka. Ja tuo lämmityksen varaajahan pidetään lämmityksen vaatimalla tasolla + hystereesi. Lämmityksen varaajan lämpöhäviöt on tasan 0 kWh, jos ei tilaa tuuleteta suoraan ulos, tai laite sijaitsee ulkorakennuksessa, jolloin lämpöhäviöt jäävät siihen rakennukseen. Ainoa reaalinen hukka tulee siitä hystereesin vaatimasta muutaman asteen suoraa tarvetta korkeammasta lämpötilasta. Eli plus miinus nolla, jos ei sitten jopa hieman hyödyn puolella.
Käyttöveden tulon nopeuteen ei esilämmityksellä ole ole mitään vaikutusta. Se vain tuplaa sen käytettävän veden määrän ja patteritalossa varmaan triplasti tulee lämmintä vettä. Jos tarvitaan reiluhkosti lämmintä vettä, niin sitä pitää olla valmiina joko tajuttoman kuumana, tai sitten paljon. Tuon GTV:n sisällä sitä on varastossa piilossa, eikä sen lämpöhukka ole lähelläkään mitään 90 asteisen pöntön hukkaa, joka voi jo alkaa vaatia pienen tilan tuuletusta ja siten oikeaa hukkalämpöä. Kustannustehokkainta on ottaa tuo GTV ja esim Niben 1255 4-16. Erillinen käyttövesivaraaja esim 500 L luokassa kustantaa jo varmaan saman, kun 1255 + GTV. Tai tuostahan sen erotuksen voi laskea. 1155 + 500 L käyttövesi ilman mitään lämmityksen puskuria vs 1255 + GTV, jolloin tulee 2 kärpästä yhdellä iskulla. Käyttövesi riittää molemmilla hyvin.
-
Kiitos kattavasta infopaketista! Tuo selvensi asian kyllä ihan täydellisesti ;)
-
Eikä varaajien suhteen kannata unohtaa näitäkään. Löytyy joka lähtöön, jos vain on tilaa laittaa muutakin, kuin perus laatikko. Laadunkin pitäisi olla kohdallaan.
http://www.maalampotukku.fi/category/297/akva-geo-solar
-
Tässä vastaukset tähän mennessä:
Poraukset:
-285m, 40mm. keruuputkella, ei sisällä vaakavetojen kaivuutyötä/kivijalan puhkaisua eikä jätteen poisvientiä. 7600e.
EDIT.: 50mm. putkella 8200e.
-2*140m, 40mm. keruuputkella, sisältää 12m. suojaputkea. Ei sisällä vaakavetoa pannuhuoneeseen. 7140e.
-1*285m, sis. 10m maaporausta, 11650e.
23.05:
-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, 7838e.+ kaivanto 350e.+läpivienti 80e.+vaakaputket 6m 256e.+kivituhkan poisvienti 200e. Yhteensä 8724e.
24.05
-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 3m maaporausta, 9588e.+kivituhkan poisvienti 200e. Vaakaveto lisäksi 28e/m, ei sis. kaivuutyötä, 6m=168e. Yhteensä 9956e.
26.05
-2*150m, 40mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, ei sis. vaakavetoa(tuntityönä) eikä kaivuuta, 7800e.
27.09:
-2*150m, 40mm keruuputkella, sis. 3m maaporausta, 9000e.
-1*285m, 50mm keruuputkella, sis. 6m maaporausta, 8532e.
11.10:
-1*295m, 45mm keruuputkella/40mm vaakavedolla, sis. 6m maaporausta ja 5m vaakavetoa, 10915e.
Pumput asennuksineen:
-3 Kpl vastauksia, tulevat katsomaan kohdetta. EDIT 06.09: Ei oo näkyny :D
Koko paketti:
- 230m kaivoa, Stiebel 10 kw:n on/off pumppu. Sisältää lämmönvaihtimen uima- altaalle, 400L puskurivaraajan ja jonkinlaisen "vaihtoventtiili" ym. jutun millä saadaan säädettyä veden lämpötila erikseen patterikierrolle ja uima-altaalle. 19490e. EDIT 15.07: 220m, avaimet käteen paketti 19000e.
-225m kaivoa 40mm keruuputkella, Lämpöässän 11 tai 14kw:n on/off pumpun. Tarkka hinta selviää vasta käynnin jälkeen, mutta alle 20000e. EDIT 19.07 250m kaivoa, 17kw pumppu, vaihdin. 22169e.
-2*220 kaivot, 16kw:n pumppu, 500l varaaja, 100l puskurivaraaja. 33000e.
21.05:
-1*285 kaivo(sis. 6m maaporausta), Thermia inverter L 4-17kw, ei sisällä uima-allas tekniikkaa, kaivuuta eikä sähkötyötä(voi tilata erikseen), 19342e. EDIT 06.09: + 300L Puskurivaraaja(700e.), uima-allastekniikka(3000e.), hinta yhteensä 23042e.
22.05:
-1*190m kaivo, 10kw Gebwell lämpöpumppu, ei sisällä lämmitystä uima-altaalle. Hinta tarkentuu myöhemmin. EDIT 15.07:100L puskurivaraaja, 300L KVL, ei sis. sähkötöitä, hinta 19700e.
-kaivon syvyys tarkentuu myöhemmin(ensimmäinen tarjoaja joka oli sitä mieltä, että koska kaivo on näin syvä, tarvitaan 50mm. keruuputket) , Bosch inventteripumppu, 16-18000e. EDIT 19.07 26500e.
24.05:
-1*200m kaivo(sis. 3m maaporausta), Gebwell Qi10 maalämpöpumppu, Asennusryhmä, Puskurivaraaja 100l, 2 lämmityspiiriä, Käyttövedenlämmitin KVL300. Ei sis. asennustyötä, 15950e.
31.05:
-1*220m kaivo(40mm., sis 9m maaporausta), IVT HE C11 maalämpöpumppu, puskurivaraaja 100l, 300l varaaja, ei sis. uima-allas tekniikkaa, sähkötyötä ja vanhan purkua, 17930e. EDIT 19.07 2*160m kaivo, 14kw pumppu, uima-allas tekniikka, hinta 23400e.
-1*210m kaivo(sis. 9m maaporausta), Nibe 1255-12 maalämpöpumppu, 100l puskurivaraaja, Nibe pool 40+lämmönsiirrin, täydellinen paketti, alustava hinta joka tarkentuu käynnin jälkeen 21190e.
-Käynnin jälkeen selviää minkälainen tarjous tehdään, mutta hinta painuu yli 30000e.
01.06:
-2*158m kaivo, Oilon junior Gt 17 maalämpöpumppu, 1050l varaaja, lämmönvaihdin, ei sis.sähkötyöt eikä läpiviennit, 26000e.
15.07:
-2*150m kaivot, Jämä star inverter 16kw, Jämä pool 40, lämmönvaihdin, wilo lämpöjohtopumppu, vlm 500 star KVV, maapiirien kytkentäpaketti, ei sis. purkua eikä asennusta, hinta 20347e.
06.09:
-1*250m kaivo, Jämä star inverter 12kw, Jäspi gtv hybrid 500, avaimet käteen paketti, hinta 21550e.
-1*240m kaivo, Nibe F1155 4-16kw inverter, Nibe vpb 300 kvv,
lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet
käteen paketti, hinta 21398e.
-1*240m kaivo, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen paketti, hinta
19760e.
12.09:
-1*300m kaivo 45mm turbokollektorilla, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen, hinta 21839e.
22.09:
-1*260m kaivo 45mm keruuputkella, Ait 13.5kw inverter(12kw swcv), 200l puskurivaraaja, 400l kvv. Ei kaivuuta eikä vanhan purkua, hinta 21300e.
27.09:
-1*280m kaivo, Lämpöässä vmi17, lämmönvaihdin, hinta 26640e.
-1*280m kaivo, Nibe 1155-16, Gtv 500+sähkövastus, uima-allas automatiikka, hinta 24374e.
11.10:
-1*230m kaivo, Lä vmi17, 28152e.
18.10:
-1*260m kaivo 45mm keruuputkella, Ait 12kw inverter, 200l puskurivaraaja. Ei kaivuuta eikä vanhan purkua, hinta 20500e.
-
Kopioin edelliseltä sivulta taas nuo tarjoukset tuohon ylös, ja lisäsin kaksi viimeisintä avaimet käteen tarjousta, ja kaksi poraustarjousta.
Pian täytyisi tehdä päätöksiä ja ratkaisuja minkälainen maalämpöpaketti meille laitetaan. Tilannetta mutkistaa vielä kotitalousvähennykset, tai lähinnä niiden suuruudet. Ensinnäkin vaimo on vielä nuorimmaisen kanssa kotona, eikä siis tienaa muuta kuin äitiyspäivärahan ym etuudet. Itsellä meni pakka sekaisin pitkän sairausloman vuoksi, jota on jatkunut 7kk, eli tulot on nyt huomattavasti pienemmät. Soitin verotoimistoon kysyäkseni paljonko voidaan kotitalousvähennystä vähentää meidän tuloilla, mutta ei nekään osanneet kertoa :D . Jostain paperista lukivat ohjeita kun olivat itsekin ihan pihalla ??? . Täytyy koittaa vielä jostain selvittää paljonko verotettavaa tuloa vaaditaan, että saisi ne täydet vähennykset.
-
Tuo viimeinen Niben tarjous, niin millähän siinä saadaan lämminvesi tehtyä? Tuossa pitäisi olla se 1255+ GTV. GTV:llä tehty vesi tulee ehkä tuskaiseksi tuottaa 1155:llä.
-
Tuo viimeinen Niben tarjous, niin millähän siinä saadaan lämminvesi tehtyä? Tuossa pitäisi olla se 1255+ GTV. GTV:llä tehty vesi tulee ehkä tuskaiseksi tuottaa 1155:llä.
Joo niinhän se oli, että tuo yhdistelmä ei ole hyvä. Jo toinen samanlainen yhdistelmä mitä tarjotaan, ja kumpikin yrityksistä on tehnyt maalämpöasennuksia paljon ??? Tuossa oli joku Paroni 9kw sähkövastus mukana mikä kytketään tuohon Gtv:hen. Mutta siitä ja sen vaikutuksesta en ymmärrä mitään :D
-
Kannattaa huomata, että jos porautat reiän tänä vuonna ja teetät sisätyöt ensi vuonna, niin saat vähennettävät kulut jaettua kahdelle eri vuodelle!
Verottajan kotitalousvähennysohjeesta:
"Kotitalousvähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotuloista menevästä verosta vähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen ennen alijäämähyvitystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Sairausvakuutuksen päivärahamaksusta vähennystä ei voi tehdä.
Jos verovelvollisen verot eivät riitä kotitalousvähennyksen tekemiseen tai vähennystä ei muusta syystä voi tehdä, kustannuksia ei voi vähentää myöhempien vuosien verotuksessa."
-
Kannattaa huomata, että jos porautat reiän tänä vuonna ja teetät sisätyöt ensi vuonna, niin saat vähennettävät kulut jaettua kahdelle eri vuodelle!
Verottajan kotitalousvähennysohjeesta:
"Kotitalousvähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotuloista menevästä verosta vähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen ennen alijäämähyvitystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Sairausvakuutuksen päivärahamaksusta vähennystä ei voi tehdä.
Jos verovelvollisen verot eivät riitä kotitalousvähennyksen tekemiseen tai vähennystä ei muusta syystä voi tehdä, kustannuksia ei voi vähentää myöhempien vuosien verotuksessa."
Kiitos vastauksesta!
Meillä onkin tarkoituksena tehdä poraus tänä vuonna, ja asennus ensi vuonna. Mutta kun vielä sais selville, että paljonko me saadaan yhteensä meidän tuloilla vähennystä. Kun tämä vuosi nyt sattuu olemaan meidän perheessä poikkeuksellinen :( . Jos ajatellaan, että kaivon kohdalla saataisiin vähentää n.3000e(työnosuus 6500e-50%-200=3050e), niin paljonko siihen pitää olla verotettavaa tuloa?
Verotuksesta en henk.koht. ymmärrä yhtään mitään, niin täytyy turvautua netin ihmeelliseen maailmaan :)
-
Jos ajatellaan, että kaivon kohdalla saataisiin vähentää n.3000e(työnosuus 6500e-50%-200=3050e), niin paljonko siihen pitää olla verotettavaa tuloa?
Jos vero-% on esimerkiksi 20%, ja laitetaan vähän varmuusväliä (2ke) niin silloin veroja pitäisi olla kerättynä 5ke (3050e + varmuusväli 2k). Tällöin yksinkertaisella laskutoimituksella 5000 / 0.2 (20%) saadaan tulokseksi 25000 euroa. Karkeasti näin.
En sitten ota mitään vastuuta laskelmien oikeellisuudesta. Korjatkaa, jos olen ihan hakoteillä. :)
-
Jos vero-% on esimerkiksi 20%, ja laitetaan vähän varmuusväliä (2ke) niin silloin veroja pitäisi olla kerättynä 5ke (3050e + varmuusväli 2k). Tällöin yksinkertaisella laskutoimituksella 5000 / 0.2 (20%) saadaan tulokseksi 25000 euroa. Karkeasti näin.
En sitten ota mitään vastuuta laskelmien oikeellisuudesta. Korjatkaa, jos olen ihan hakoteillä. :)
Siis mä oon kuuklettanut ainakin 3-4 tuntia ja soittanut (kelalle) edit 08.10: verotoimistoon, enkä silti löytänyt vastausta asiaan. Ja nyt Päiväkummun mies selittää asiat niin, että jopa meikäläinen ymmärsi kerrasta :D. Vielä noin yksinkertainen asia loppujen lopuksi. Nöyrin kiitos ja kumarrus sinne suuntaan :)
Muokkasin tuohon, että soitin verotoimistoon enkä suinkaan kelaan :D :D :D
-
Tässä on nyt viime päivät tullut mietittyä maalämmön lisäksi hieman muitakin talon lämmitykseen liittyviä asioita. Meillehän on suunnitelmissa laittaa puhallusvillaa yläpohjaan, mutta nyt olen miettinyt myös lattialämmitysosuuden suurentamista talossa.
Huonosti tuntuu siitäkin hommasta löytyvän hintatietoutta.
Mitä nyt sitten, jos meillä tulevaisuudessa vaihdetaan pattereita lattialämmitykseen, niin pitääkö se ottaa jo nyt maalämpösuunnittelussa huomioon? Vai onko sillä mitään merkitystä? Ensisuunnitelmissa on mietitty n.70 neliötä.
-
Niin kauan, kuin jossain on käytössä patterilämmitys, johon tarvitaan kovilla pakkasilla +50 C kiertovettä,
toimii lämpöpumppu patterilämmityksen ehdoilla.
Ja. niin kauan, kun toimitaan patterilämmityksen ehdoilla, keikkuu COP noin kolmen kieppeillä ja nyt laskettu kaivo riittää.
Jos kaikki muutetaan lattialämmitykselle, joka toimii max. +35 C kiertoveden lämpötilalla,
nousee COP noin viitoseen ja se edellyttää syvempää lämpökaivoa.
-
Tämä selvensi asian kyllä täydellisesti, kiitos :)
-
Kyllä se homma paranoo COP:kin suhteen kun lattialämmityksen osuus kasvaa, sillohan sen kuuman suhteellinen osuus vähenee >> paluun lämpötila laskee >> COP paranee. kumminkin se jyrkkä parannus ~5:een tapahtuu sitten vasta kun kaikki on lattialämmitystä.
-
Tässä olisi nyt Ait:n kytkentäkaavio. Itse en tuosta aivan hirveästi ymmärrä, mutta onko muilla kaaviosta mielipiteitä?
-
Lisäsin jälleen tuonne ylös yhden poraus- ja yhden avaimet käteen tarjouksen. Yhden tarjouksen saan vielä Ait:ltä, hieman vaan eri sisällöllä kuin edellinen. Uskoisin että siinä nuo tarjoukset nyt tähän meidän kohteeseen ovat :). Toki pieniä tarkistuksia ja hienosäätöjä saattaa loppusuoralle päässeisiin tarjouksiin tulla. Esim. kaivon syvyyttä lisää jne.
Tässä olisi nyt Ait:n kytkentäkaavio. Itse en tuosta aivan hirveästi ymmärrä, mutta onko muilla kaaviosta mielipiteitä?
Tähän ei löytynyt mielipiteitä, mutta eiköhän putkari mulle kaavion( jos tuohon päädyn) selvitä. Tai ainakin saa yrittää selvittää :D
Nyt vaan täytyisi tehdä lopullinen päätös tarjousten suhteen...
-
Nyt on kaksi kappaletta Ait:n pumppuja toimitettu foorumisteille ja kolmaskin taitaa olla jo matkalla. Jos vielä löytyy tarvetta kyseisen yrityksen laitteille, niin laittakaa yv:tä tulemaan :) . Koitan auttaa jos suinkin vaan pystyn. Ja jos jotakuta kiinnostaa, niin en saa tästä itselle mitään muuta kuin hyvän mielen ;)
-
Tässä olisi nyt Ait:n kytkentäkaavio. Itse en tuosta aivan hirveästi ymmärrä, mutta onko muilla kaaviosta mielipiteitä?
No sama periaatekytkentä kuin tämä näkyy olevan:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6817;image)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6876;image)
Erilliset pöntöt käyttövedelle ja lämmitykseen...mitähän ne koot sitten olikaan?
2 Lämmityspiiriä patterit ja shuntattu lattialämmitys.
Allas lämmitys loistaa poissaolollaan?
Vaikka nyt onkin periaatekuva niin tuossa sakemanni kuvassa pumpulta tuleva lämmitys menee varaajaan alemmas kuin lähtö lämmitykseen...on periaatetasolla parempi, ei lähde heti vispaamaan lämmityksen puolta kun vaihtaa käyttövedltä lämmitykseen.
-
No sama periaatekytkentä kuin tämä näkyy olevan:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6817;image)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6876;image)
Erilliset pöntöt käyttövedelle ja lämmitykseen...mitähän ne koot sitten olikaan?
2 Lämmityspiiriä patterit ja shuntattu lattialämmitys.
Allas lämmitys loistaa poissaolollaan?
Vaikka nyt onkin periaatekuva niin tuossa sakemanni kuvassa pumpulta tuleva lämmitys menee varaajaan alemmas kuin lähtö lämmitykseen...on periaatetasolla parempi, ei lähde heti vispaamaan lämmityksen puolta kun vaihtaa käyttövedltä lämmitykseen.
200L puskuri ja 362L kvv. Ei se sitten ole ihme jos en ymmärtänyt miten tuossa on uima-altaan lämmitys hoidettu, kun sitä ei ole siinä ollenkaan :D . Käsitin että sekin tuossa olisi pitänyt olla, mutta ymmärsin sitten väärin.
Muuten ilmeisesti ihan ok kytkentä?
-
200L puskuri ja 362L kvv. Ei se sitten ole ihme jos en ymmärtänyt miten tuossa on uima-altaan lämmitys hoidettu, kun sitä ei ole siinä ollenkaan :D . Käsitin että sekin tuossa olisi pitänyt olla, mutta ymmärsin sitten väärin.
Muuten ilmeisesti ihan ok kytkentä?
Ei kai tuossa sinänsä mitään siltä osin kun on piirretty, patterit ja lattiat hoituu ja LKV:täkin tullee arviolta 362/180*240L=~480L eli samaa luokkaa kun puhuttu kierukallisen puskurin kera integroidusta pumpusta.
Tuo allas olis tietysti hyvä kun sen saisit siihen kuvaan piirrettynä niin ei jää aukkoja toimitustavasta -laajuudesta...aikovattenko lainata lämmön siitä puskurista altaaseen?
Onhan tuo 200L puskuri jo jotain kun on invertteri kyseessä, itse voisin harkita vähän enemmän ... ellei sitten tule muita hankaluuksia, tila kysymyksiä tjms...
-
Ei kai tuossa sinänsä mitään siltä osin kun on piirretty, patterit ja lattiat hoituu ja LKV:täkin tullee arviolta 362/180*240L=~480L eli samaa luokkaa kun puhuttu kierukallisen puskurin kera integroidusta pumpusta.
Tuo allas olis tietysti hyvä kun sen saisit siihen kuvaan piirrettynä niin ei jää aukkoja toimitustavasta -laajuudesta...aikovattenko lainata lämmön siitä puskurista altaaseen?
Onhan tuo 200L puskuri jo jotain kun on invertteri kyseessä, itse voisin harkita vähän enemmän ... ellei sitten tule muita hankaluuksia, tila kysymyksiä tjms...
Minäpä selvitelen vielä josko sitten isompaa puskuria laitettaisiin. En usko että ainakaan tila tulee ongelmaksi. Taisin jo ennemminkin asiasta mainita, mutta on se on jännä miten eräskin iso alan toimija oli sitä mieltä, ettei meillä tarvi koko puskuria ::)
Täytyy selvittää myös tuo uima-altaan kytkentä, niin ei jää epäselvyyksiä.
-
Tässä muuten Niben tarjoama ratkaisu.
-
Tämne oli tuo Niben ratkaisu:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=6891;image)
Aika paljon hippulaa ja nippulaa...jotenkin tuntuis luontevammalta ja yksinkertaisemmalta jos lainattais puskurista se allas lämmitys...
-
Nyt tuolta ylhäältä löytyy äänestys, toivottavasti mahdollisimman moni käy äänensä antamassa. Myös perusteluja saa ehdottomasti jättää ketjuun, jos haluaa sellaisen antaa :)
-
Jouduin jo editoimaan äänestystä sen verran, että vaihtoehto kolmoseen kuuluu F1155 eikä F1255 ???. Ja juuri sille on annettu ensimmäinen ääni :). Eli hän joka äänen jo ehti antaa, voi tarpeen vaatiessa äänestää uudelleen ;)
Olen tullut siihen tulokseen, että uskon meidän pärjäävän ihan integroidulla varaajalla. Mutta ulkoinen varaaja ei ole missään tapauksessa poissuljettu vaihtoehto. Tästä syystä molempia vaihtoehtoja löytyy listalta.
Ja voi ehdottaa jos tuntuu siltä, että listalle täytyy lisätä joku muu vaihtoehto.
-
Lisäsin äänestykseen Lämpöässän. Tuo vaihtoehto on kyllä hieman epävarma hinnan suhteen vielä, mutta täytyy varmistaa se. Sain tarjouksen 250m kaivolla ja 40mm keruuputkella, joka oli heillä maksimi. Tuo äänestyksessä näkyvä hinta muodostuu eri paikasta otetusta porauksesta, ja heidän pumpusta asennuksineen. Eli täytyy selvittää miten he suhtautuvat hinnan ym suhteen, jos en ota porausta heiltä.
-
Lisäsin äänestykseen Lämpöässän. Tuo vaihtoehto on kyllä hieman epävarma hinnan suhteen vielä, mutta täytyy varmistaa se. Sain tarjouksen 250m kaivolla ja 40mm keruuputkella, joka oli heillä maksimi
Aiemmin L-Ässällä oli käytössä 3-putkikeräimet
Mitenkä nykyään?
ATS
-
Aiemmin L-Ässällä oli käytössä 3-putkikeräimet
Mitenkä nykyään?
ATS
Nyt oli paha kysymys, myyjä ei sellaisesta mitään puhunut. Eli jos tarjouksessa 3-putkikeräimet on, niin miten asia vaikuttaa käytännössä? Kaivon syvyys olisi varmaankin lähempänä oikeaa?
-
Lämpöässä näyttäis johtavan, mutta ääniä on sen verran vähän ettei vielä pysty tekemään johtopäätöksiä :). Mielellänsä saa vielä äänensä antaa, niin saadaan kattavempi tulos.
-
Onko myyjät liikkeellä äänineen :D
On aika pieni äänestysprosentti joten tarvitaan muita syitä valintakriteereiksi.... 8)
-
Onkohan tuossa lämpöässältä kyseessä juhlamalli? Etäohjaukset ym mukana, jos on. Vmi malli on kuitenkin patteritaloon hieno vermes. Kierroslukuohjatut pumput hoitaa lämmityksen ja tulistuksen jaon muistaakseni ainakin Vmi:ssä, joten juuttuvia venttiileitä on sitten vähemmän. Viilennys ja aurinkoyhteet on valmiiksi asennettuna, käyttää tai ei. Etäohjaukset ja verkkokortit on valmiina.
https://www.lampoassa.fi/limited-edition-maalampo-suomi-100-vuotta-juhlamalli/
-
Onko myyjät liikkeellä äänineen :D
On aika pieni äänestysprosentti joten tarvitaan muita syitä valintakriteereiksi.... 8)
Se voi olla näin että jälleenmyyjät ovat äänestyksen löytäneet :D . 11 ääntä on kieltämättä liian pieni otanta foorumin jäsenmäärästä. Mutta mä uskon ja toivon, että ääniä vielä tulee :)
-
Onkohan tuossa lämpöässältä kyseessä juhlamalli? Etäohjaukset ym mukana, jos on. Vmi malli on kuitenkin patteritaloon hieno vermes. Kierroslukuohjatut pumput hoitaa lämmityksen ja tulistuksen jaon muistaakseni ainakin Vmi:ssä, joten juuttuvia venttiileitä on sitten vähemmän. Viilennys ja aurinkoyhteet on valmiiksi asennettuna, käyttää tai ei. Etäohjaukset ja verkkokortit on valmiina.
https://www.lampoassa.fi/limited-edition-maalampo-suomi-100-vuotta-juhlamalli/
Olen itsekin huomannut tuon juhlamallin, mutta tarjouksessa siitä ei ollut mainintaa, eikä myöskään edustaja siitä puhunut. Löysin kyseisen pumpun vasta myöhemmin, edustajan käynnin jälkeen, niin en osannut siitä edes kysyä. Hienolta vaikuttava laite joka tapauksessa!
-
Vieläkin olisi mukava saada lisää ääniä, kun kuitenkin foorumilla on paljon asiantuntevaa porukkaa :). Myös perusteluja valinnasta saa mielellään antaa.
Kauhea tilanne, kun pitäisi päätös tehdä pian. Pitää ehtiä vuodenvaihteeseen mennessä kaivo poraamaan. Ja heti perään pumppu asentamaan . Öljykin alkaa vähentyä uhkaavasti. No onneksi huomenna jos kaikki menee hyvin, niin saadaan meidän vanhasta talosta kauppakirja tehtyä. Sitten pystyy tilausnappia painamaan :D
-
Ääniä tippuu vähitellen ja Lämpöässä näyttäisi olevan kovassa suosiossa foorumilla. Ääniä siis Lässällä 8, kakkosena Ait viidellä äänellä ja Nibe peränpitäjänä neljällä äänellä.
Hieman jopa yllätti Lämpöässän suosio sen perusteella, mitä olen foorumia lueskellut läpi. Ihan vaan sillä, että merkkinä se ei tunnu tällä hetkellä olevan ihan niin paljon esillä keskusteluissa kuin esim. Nibe. Ehkä se onkin hyvä asia ja tarkoittaa sitä, että toimivat hyvin ;) . Itsellä ainakaan missään vaiheessa ei ole tullut ajatusta, ettenkö Lämpöässää voisi laittaa. Tehdaskin on tuossa 30 kilometrin päässä, eli esim. varaosat saisi tarvittaessa nopeasti haettua.
Ait:n tämän hetkinen kakkossija taas ei yllätä. Tuntuu olevan merkkinä nosteessa ja monen maalämpöä harkitsevan mielenkiinnon kohteena. Iso maahantuoja takana ja mielenkiintoisia pumppuja tarjolla.
-
Mielenkiintoista...Nibe tuntuu olevan yleensä suosituin juttujen perusteella ja nyt hännillä, lässä kärjessä....
en kyllä oikein paljoa pistäis painoa äänestykselle.
Jos nuo on nyt vaihtoehdot niin mieti sitten mitä minkäkin kohdalla olet saamassa avain asioiden suhteen:
Patterilämmitys
Lattialämmitys
Allaslämmitys
Käyttövesimäärä
Tilankäyttö
SCOP
Talon Pääsulakkeet
Käynistysvirrat
Tehomittaus ehkä joskus tulevaisuudessa
Kaivo kaikilla aika lailla sama
Huoltovarmuus 20v
Varaosien saanti 20v
Firmojen luotettavuus
...mitä vielä
-
Ääniä tippuu vähitellen ja Lämpöässä näyttäisi olevan kovassa suosiossa foorumilla. Ääniä siis Lässällä 8, kakkosena Ait viidellä äänellä ja Nibe peränpitäjänä neljällä äänellä.
Hieman jopa yllätti Lämpöässän suosio sen perusteella, mitä olen foorumia lueskellut läpi. Ihan vaan sillä, että merkkinä se ei tunnu tällä hetkellä olevan ihan niin paljon esillä keskusteluissa kuin esim. Nibe. Ehkä se onkin hyvä asia ja tarkoittaa sitä, että toimivat hyvin ;) . Itsellä ainakaan missään vaiheessa ei ole tullut ajatusta, ettenkö Lämpöässää voisi laittaa. Tehdaskin on tuossa 30 kilometrin päässä, eli esim. varaosat saisi tarvittaessa nopeasti haettua.
Ait:n tämän hetkinen kakkossija taas ei yllätä. Tuntuu olevan merkkinä nosteessa ja monen maalämpöä harkitsevan mielenkiinnon kohteena. Iso maahantuoja takana ja mielenkiintoisia pumppuja tarjolla.
Nibehän osti ainakin muutama vuosi sitten tuon Alphan pois kuleksimasta....
Eli kait aikalailla samaa tehdasta ovat?
-
Nibehän osti ainakin muutama vuosi sitten tuon Alphan pois kuleksimasta....
Eli kait aikalailla samaa tehdasta ovat?
Niinhän se osti. Olisi mielenkiintoista tietää, että kuinka paljon on samaa Niben ja Ait:n pumpuissa. Jos muistan oikein, niin luin jostain niiden olevan aika lailla erilaiset. Mutta empä tiedä sitten mikä on totuus.
-
Mielenkiintoista...Nibe tuntuu olevan yleensä suosituin juttujen perusteella ja nyt hännillä, lässä kärjessä....
en kyllä oikein paljoa pistäis painoa äänestykselle.
Jos nuo on nyt vaihtoehdot niin mieti sitten mitä minkäkin kohdalla olet saamassa avain asioiden suhteen:
Patterilämmitys
Lattialämmitys
Allaslämmitys
Käyttövesimäärä
Tilankäyttö
SCOP
Talon Pääsulakkeet
Käynistysvirrat
Tehomittaus ehkä joskus tulevaisuudessa
Kaivo kaikilla aika lailla sama
Huoltovarmuus 20v
Varaosien saanti 20v
Firmojen luotettavuus
...mitä vielä
Nyt näyttäisi Nibe tekevän kiriä, mutta on silti vielä Lämpöässän perässä.
Sulla on tuossa erinomainen lista, minkä saisi kaikki maalämpöä suunnittelevat käydä läpi. Siihen vielä voisi lisäillä muutakin tarpeellista, jos sellaisia tulee vielä mieleen. Toki osa asioista on varmasti ummikoille vaikeita, mutta eiköhän ne saa selville kun kysyy.
Jos tuosta kävisi itse nopeasti läpi, niin patteripuolella Lämpöässä taitaa olla haka?
Lattialämmityksen hoitaa varmaan kaikki, mutta voisi ajatella että Nibe/Ait inverterillään hoitaisi sen hieman paremmin?
Allaslämmitys oli ilmeisesti Ait:llä Nibeä fiksumpi. Lässän käyttämästä kytkennästä ei ole mulla tietoa.
Käyttövesimäärän suhteen ollaan tultu siihen tulokseen, että pärjäämme integroidulla varaajalla. Toki erillinen varaaja on vielä suunnitelmissa mukana. Lässän lämpimän käyttöveden riittävyydestä tuntuu liikkuvan eriäviä mielipiteitä. llmeisesti se ei aivan valtavasti lämmintä vettä kuitenkaan tuota varaajan kokoon nähden. Kaikilla kolmella varmaankin pärjättäisiin.
Tilankäytön suhteen meillä ei pitäisi olla ongelmia. Itse en kyllä haluaisi olla mukana, kun Lämpöässän pumppua yritetään tunkea ovesta sisään :)
Scop EN 14825 55 astetta:
Lässä 4.06
Nibe 5.2
Ait ??. Tätä en etsinnöistä huolimatta onnistunut vielä löytämään.
Pääsulakkeet 3x35 eli ne piisaa.
Käynnistysvirta ja tehonmittaus ovat kyllä mulle täys mysteeri ???
Kaivot samansyvyisiä, Niben tarjouksessa 45mm keruuputki ja muissa 50mm. Niben edustajan mukaan 45mm riittää 285m kaivolle, mutta moni muu on eri mieltä.
Huoltovarmuus ja varaosien saanti onkin mielenkiintoinen juttu. Valitettavasti tässä kohtaa vaaka kallistuu Niben/Ait:n suuntaan. Kotimaisuus on itselle yleensä kova juttu, mutta väkisinkin hieman mietityttää miten Suomalaiset yritykset pärjäävät isojen ulkomaisten toimijoiden puristuksessa. Toivottavasti hyvin.
Firmojen luotettavuus on ainakin omasta mielestä kaikissa hyvä.
Lisäisin tähän vielä takuun. Lässä ja Ait 5v täystakuu, Nibe 3v.
Onhan siinä monenlaista mietittävää. Ja pitääkin olla tarkkana mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, ja paljonko antaa painoarvoa millekin jutulle.
-
Scop EN 14825 55 astetta:
Lässä 4.06
Nibe 5.2
Onkohan tuo 5,2 oikein..
Kun COP on suunnilleen tämän näköinen:
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Graf-Lwt-COP.jpg)
Patterilämmitteisessä talossa Pohjanmaalla SCOP 5,2 ei tunnu mahdolliselta.
Näitä arvoja saattavat mainosmiehet vääntää esitteisiin.
SCOP 55 tarkoittaa patterilämmityskohteen suorituskykyä.
Onkohan kukaan Suomessa millään lämpöpumpulla päässyt tuon tyyppisiin arvoihin?
Lattialämmityskohde on sitten ihan eri asia.
-
Onkohan tuo 5,2 oikein..
Kun COP on suunnilleen tämän näköinen:
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Graf-Lwt-COP.jpg)
Patterilämmitteisessä talossa Pohjanmaalla SCOP 5,2 ei tunnu mahdolliselta.
Näitä arvoja saattavat mainosmiehet vääntää esitteisiin.
SCOP 55 tarkoittaa patterilämmityskohteen suorituskykyä.
Onkohan kukaan Suomessa millään lämpöpumpulla päässyt tuon tyyppisiin arvoihin?
Lattialämmityskohde on sitten ihan eri asia.
Voin tunnustaa etten mitään noista copeista ja scopeista ymmärrä :D . Koitin kaivaa tiedot esitteistä suoraan. Kymmenkunta esitettä katsoin , ja kaikissa on mainittu ilmeisen harhaanjohtavasti näin:
Standardin EN 14825 mukaan:
P designh 35 °C/ 55 °C: 16/16 kW
SCOP Energiamerkintä tuotemerkki, 35 °C: 5,5/ 5,2
Kun esim. Lässällä näin:
SCOP 35/55 °C (EN 14825 kylmä ilmasto-olosuhde)
Vmi 17: 5,49/4,06
Eli Nibellä ei mainita tuota 55 °C ollenkaan tuossa scopin kohdalla. Ruotsalaisilta sivuilta löysin tämän:
SCOP cold climate 35/55 ° C 5.5 / 4.2. Eli tuo 4.2 on varmaankin se oikea arvo :)
-
SCOP cold climate 35/55 ° C 5.5 / 4.2. Eli tuo 4.2 on varmaankin se oikea arvo :)
Tämä vaikuttaa paremmin uskottavalta.
Näissä pyrkii olemaan mukana myyntityötä.
Luvataan mitä sattuu, ei ehkä aina edes tiedetä, mitä lupaillaan..
Kunhan vain luvataan tarpeeksi paljon.
-
Tämä vaikuttaa paremmin uskottavalta.
Näissä pyrkii olemaan mukana myyntityötä.
Luvataan mitä sattuu, ei ehkä aina edes tiedetä, mitä lupaillaan..
Kunhan vain luvataan tarpeeksi paljon.
Tästä asiasta on helppo olla yhtä mieltä, lupauksia on paljon ja jokaisella omasta mielestä se paras paketti :)
-
Käytännössä täällä puolivälissä Suomea on maalämmityksen koko vuoden todellinen COP patterilämmityksellä noin 3,1 ... 3,3
ja lattialämmityksellä noin 4,2 .... 4,7.
Vaihtelua on eri syistä johtuen.
Esimerkiksi lämpimän käyttöveden kulutuksen määrällä ja ilmanvaihdon käyttötavoilla on vaikutusta koko vuoden COP -arvoon.
Jotkut jättävät ulkoisen kiertovesipumpun sähkönkulutuksen pois laskelmastaan, joillakin se on mukana.
Uima-allaskin vaikuttaa asiaan aika paljon.
Keruupiirin lämpötilakin vaikuttaa siihen.
Tulee melko varmasti pettymään, jos odottaa oman maalämpöjärjestelmänsä saavuttavan esitteiden SCOP -arvon.
Joku voi nyt sitten vastata, että hänellä asia toteutui.
Siihen voi päästä, kun näkee asian eteen vaivaa ja jos perhe tyytyy aika vähäiseen suihkutteluun ja viileään suihkuveteen.
Ja jättää vielä sen ulkoisen kiertopumpunkin pois laskuista.
-
Tässä tarjoukset:
Poraukset:
-285m, 40mm. keruuputkella, ei sisällä vaakavetojen kaivuutyötä/kivijalan puhkaisua eikä jätteen poisvientiä. 7600e.
EDIT.: 50mm. putkella 8200e.
-2*140m, 40mm. keruuputkella, sisältää 12m. suojaputkea. Ei sisällä vaakavetoa pannuhuoneeseen. 7140e.
-1*285m, sis. 10m maaporausta, 11650e.
23.05:
-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, 7838e.+ kaivanto 350e.+läpivienti 80e.+vaakaputket 6m 256e.+kivituhkan poisvienti 200e. Yhteensä 8724e.
24.05
-1*285m, 50mm. keruuputkella, sis. 3m maaporausta, 9588e.+kivituhkan poisvienti 200e. Vaakaveto lisäksi 28e/m, ei sis. kaivuutyötä, 6m=168e. Yhteensä 9956e.
26.05
-2*150m, 40mm. keruuputkella, sis. 6m maaporausta, ei sis. vaakavetoa(tuntityönä) eikä kaivuuta, 7800e.
27.09:
-2*150m, 40mm keruuputkella, sis. 3m maaporausta, 9000e.
-1*285m, 50mm keruuputkella, sis. 6m maaporausta, 8532e.
11.10:
-1*295m, 45mm keruuputkella/40mm vaakavedolla, sis. 6m maaporausta ja 5m vaakavetoa, 10915e.
Pumput asennuksineen:
-3 Kpl vastauksia, tulevat katsomaan kohdetta. EDIT 06.09: Ei oo näkyny :D
Koko paketti:
- 230m kaivoa, Stiebel 10 kw:n on/off pumppu. Sisältää lämmönvaihtimen uima- altaalle, 400L puskurivaraajan ja jonkinlaisen "vaihtoventtiili" ym. jutun millä saadaan säädettyä veden lämpötila erikseen patterikierrolle ja uima-altaalle. 19490e. EDIT 15.07: 220m, avaimet käteen paketti 19000e.
-225m kaivoa 40mm keruuputkella, Lämpöässän 11 tai 14kw:n on/off pumpun. Tarkka hinta selviää vasta käynnin jälkeen, mutta alle 20000e. EDIT 19.07 250m kaivoa, 17kw pumppu, vaihdin. 22169e.
-2*220 kaivot, 16kw:n pumppu, 500l varaaja, 100l puskurivaraaja. 33000e.
21.05:
-1*285 kaivo(sis. 6m maaporausta), Thermia inverter L 4-17kw, ei sisällä uima-allas tekniikkaa, kaivuuta eikä sähkötyötä(voi tilata erikseen), 19342e. EDIT 06.09: + 300L Puskurivaraaja(700e.), uima-allastekniikka(3000e.), hinta yhteensä 23042e.
22.05:
-1*190m kaivo, 10kw Gebwell lämpöpumppu, ei sisällä lämmitystä uima-altaalle. Hinta tarkentuu myöhemmin. EDIT 15.07:100L puskurivaraaja, 300L KVL, ei sis. sähkötöitä, hinta 19700e.
-kaivon syvyys tarkentuu myöhemmin(ensimmäinen tarjoaja joka oli sitä mieltä, että koska kaivo on näin syvä, tarvitaan 50mm. keruuputket) , Bosch inventteripumppu, 16-18000e. EDIT 19.07 26500e.
24.05:
-1*200m kaivo(sis. 3m maaporausta), Gebwell Qi10 maalämpöpumppu, Asennusryhmä, Puskurivaraaja 100l, 2 lämmityspiiriä, Käyttövedenlämmitin KVL300. Ei sis. asennustyötä, 15950e.
31.05:
-1*220m kaivo(40mm., sis 9m maaporausta), IVT HE C11 maalämpöpumppu, puskurivaraaja 100l, 300l varaaja, ei sis. uima-allas tekniikkaa, sähkötyötä ja vanhan purkua, 17930e. EDIT 19.07 2*160m kaivo, 14kw pumppu, uima-allas tekniikka, hinta 23400e.
-1*210m kaivo(sis. 9m maaporausta), Nibe 1255-12 maalämpöpumppu, 100l puskurivaraaja, Nibe pool 40+lämmönsiirrin, täydellinen paketti, alustava hinta joka tarkentuu käynnin jälkeen 21190e.
-Käynnin jälkeen selviää minkälainen tarjous tehdään, mutta hinta painuu yli 30000e.
01.06:
-2*158m kaivo, Oilon junior Gt 17 maalämpöpumppu, 1050l varaaja, lämmönvaihdin, ei sis.sähkötyöt eikä läpiviennit, 26000e.
15.07:
-2*150m kaivot, Jämä star inverter 16kw, Jämä pool 40, lämmönvaihdin, wilo lämpöjohtopumppu, vlm 500 star KVV, maapiirien kytkentäpaketti, ei sis. purkua eikä asennusta, hinta 20347e.
06.09:
-1*250m kaivo, Jämä star inverter 12kw, Jäspi gtv hybrid 500, avaimet käteen paketti, hinta 21550e.
-1*240m kaivo, Nibe F1155 4-16kw inverter, Nibe vpb 300 kvv,
lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet
käteen paketti, hinta 21398e.
-1*240m kaivo, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen paketti, hinta
19760e.
12.09:
-1*300m kaivo 45mm turbokollektorilla, Nibe F1255 4-16kw inverter, lämmönvaihdin, Nibe pool 40, avaimet käteen, hinta 21839e.
22.09:
-1*260m kaivo 45mm keruuputkella, Ait 13.5kw inverter(12kw swcv), 200l puskurivaraaja, 400l kvv. Ei kaivuuta eikä vanhan purkua, hinta 21300e.
27.09:
-1*280m kaivo, Lämpöässä vmi17, lämmönvaihdin, hinta 26640e.
-1*280m kaivo, Nibe 1155-16, Gtv 500+sähkövastus, uima-allas automatiikka, hinta 24374e.
11.10:
-1*230m kaivo, Lä vmi17, 28152e.
18.10:
-1*260m kaivo 45mm keruuputkella, Ait 12kw inverter, 200l puskurivaraaja. Ei kaivuuta eikä vanhan purkua, hinta 20500e.
31.10:
-2*150m kaivo 40mm keruuputkella, Nibe 1145-15, vpb 500, hinta 25000e.
-
Nostin tarjoukset taas esille, ja lisäsin (uskoakseni) viimeisen tarjouksen listaan :).
-
Kaikissa tarjouksissa suorastaan loistaa, että ne eivät ymmärrä käyttöveden esilämmityksestä mitään. Kuvitellaan helposti jopa, että GTV:tä on pakko käyttää kierukalla käyttöveden tekoon. Puskurina käyttö ja esilämmitys on kuitenkin vain hieman kalliimpi vaihtoehto, kuin ottaa joku 400 L käyttövesi pönttö + 100 L syöksyvaraaja yhdistettynä 1155 kanssa. Eli verrokkina voi käyttää 1155 + 200 L syöksypönttö + 400 L käyttövesi ja 1255 + GTV 500. Mielestäni tuo jälkimmäinen jo laadullisesti huomattavan edistyksellinen muutoinkin.
-
Musta on välillä tuntunut, että iso osa ei ymmärrä mistään mitään :). Sen verran erikoisia tarjouksia on tullut, peilaten jo pelkästään siihen, että mitä olen heiltä pyytänyt. Tuosta listasta on helppo todeta, että aika harvassa on ne tarjoukset missä on minun pyytämät vähintään 13kw:n pumppu ja 285m kaivoa 50mm keruuputkella ???
-
Musta on välillä tuntunut, että iso osa ei ymmärrä mistään mitään...
Maalämpöalan toimijoiden tietotaito on jonkin verran parantunut vuosien kuluessa, mutta silti edelleen osaaminen on aika heikoissa kantimissa.
On osaaviakin kauppiaita.
Täällä foorumillakin toimii muutama sellainen.
Osaaminen edellyttää ihmiseltä halua oppia.
Ei riitä on on vain halu ansaita.
-
Maalämpöalan toimijoiden tietotaito on jonkin verran parantunut vuosien kuluessa, mutta silti edelleen osaaminen on aika heikoissa kantimissa.
On osaaviakin kauppiaita.
Täällä foorumillakin toimii muutama sellainen.
Osaaminen edellyttää ihmiseltä halua oppia.
Ei riitä on on vain halu ansaita.
Tämä pitää varmasti täydellisesti paikkansa. Monella kauppiaalla on todennäköisesti ongelmana esimerkiksi se, ettei heidän käyttämä porausfirma kykene poraamaan meidän tapauksessa tarvittavaa lähes 300 metrin kaivoa. Eikä heillä ole valikoimissa 45 tai 50 millistä keruuputkea.
Toki olisi hyvä tunnustaa realiteetit eikä väittää kirkkain silmin, että 220 metrin kaivo riittää meille :)
-
Käytännössä täällä puolivälissä Suomea on maalämmityksen koko vuoden todellinen COP patterilämmityksellä noin 3,1 ... 3,3
ja lattialämmityksellä noin 4,2 .... 4,7.
Vaihtelua on eri syistä johtuen.
Esimerkiksi lämpimän käyttöveden kulutuksen määrällä ja ilmanvaihdon käyttötavoilla on vaikutusta koko vuoden COP -arvoon.
Jotkut jättävät ulkoisen kiertovesipumpun sähkönkulutuksen pois laskelmastaan, joillakin se on mukana.
Uima-allaskin vaikuttaa asiaan aika paljon.
Keruupiirin lämpötilakin vaikuttaa siihen.
Tulee melko varmasti pettymään, jos odottaa oman maalämpöjärjestelmänsä saavuttavan esitteiden SCOP -arvon.
Joku voi nyt sitten vastata, että hänellä asia toteutui.
Siihen voi päästä, kun näkee asian eteen vaivaa ja jos perhe tyytyy aika vähäiseen suihkutteluun ja viileään suihkuveteen.
Ja jättää vielä sen ulkoisen kiertopumpunkin pois laskuista.
Pettymään ja pettymään. Mulla lupaa valmistaja COP 4,71 lattialämmitykseen 35 asteen menolla. Tällä hetkellä on COP lämmityksellä noussut 4,6:een neljän vuoden kumulatiivinen. Täytyy odottaa vielä seuraavat 5 vuotta, jos ei nouse, niin sitten otan kyllä yhteyttä kuluttajansuojasasiahenkilöön.
-
Nyt näyttäis ettei ääniä taida tulla enempää. Eli suljen pikapuoliin äänestyksen, ja katsotaan sitten mitä tulos näyttää :).
-
Patteritaloon kävisi hyvin pienehkö varaaja. LÄ on sen takia hieno suositella. Lisäksi tulistuksen poisto sopii muutenkin patterilämmitykseen hyvin. 1255 tyyppistä olisi ollut helpompi suositella GTV 500 pöntön kanssa. Käyttöveden varma riittävyys ja puskurointi samassa paketissa ilman mitään käyttökustannusten lisäystä. Taitaisi jopa hieman säästää. Erotus on 200 L hömppäpuskurivaraajan ja GTVn erotus. Eli puskurin ja varaajan erotus.
-
Niinhän se osti. Olisi mielenkiintoista tietää, että kuinka paljon on samaa Niben ja Ait:n pumpuissa. Jos muistan oikein, niin luin jostain niiden olevan aika lailla erilaiset. Mutta empä tiedä sitten mikä on totuus.
Ait ja Nibe käyttää samaa koteloa kylmäyksikölle. Siinäpä ne yhtäläisyydet onkin. Ainakin yleisimmät mallit, mitkä olen nähnyt.
Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla
-
Patteritaloon kävisi hyvin pienehkö varaaja. LÄ on sen takia hieno suositella. Lisäksi tulistuksen poisto sopii muutenkin patterilämmitykseen hyvin. 1255 tyyppistä olisi ollut helpompi suositella GTV 500 pöntön kanssa. Käyttöveden varma riittävyys ja puskurointi samassa paketissa ilman mitään käyttökustannusten lisäystä. Taitaisi jopa hieman säästää. Erotus on 200 L hömppäpuskurivaraajan ja GTVn erotus. Eli puskurin ja varaajan erotus.
Mielenkiinnosta kysyn, miten LÄ hyödyntää pattereihin tulistuksen tuottaman lämmön. Vmin ja Vsin periaatekuvassa ainakin tulistuksen tuottama lämpö jää kerroslevyn taakse ja on näin ollen käyttöveden lataukseen käytössä. Onko kerroslevyssä jotkin reiät tms, mistä kuuma voi siirtyä lämmönjakoverkon käyttöön?
Lämmönjakoverkon lähdöt oli piirretty kerroslevyn alapuolelle.
Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla
-
Eikös siinä laipassa ole reikä eli, samaa varaajaa koko höskä? Mutta pitäisiköhän siinä olla sekoitusputki, jos tarvitaan ylilämpöä, eikä tuo pelkkä normaalilauhdutin enää riitä. Taitaa esim 17 kW Vmi olla n. 14 kW lämmityskone, josta ensin otetaan tulistuksen poistolla n. 3 kW teholla ylävaraajaan ja loppu lauhduttimella alas.
Ja tarkoitin siis, että tulistuksenpoistopumppu sopii patterijärjestelmään hyvin, koska tarvitaan jo muutenkin huomattavasti lämpimämpää kiertovettä ja kaasut siis kuumalla reunalla.
-
Mielenkiinnosta kysyn, miten LÄ hyödyntää pattereihin tulistuksen tuottaman lämmön. Vmin ja Vsin periaatekuvassa ainakin tulistuksen tuottama lämpö jää kerroslevyn taakse ja on näin ollen käyttöveden lataukseen käytössä. Onko kerroslevyssä jotkin reiät tms, mistä kuuma voi siirtyä lämmönjakoverkon käyttöön?
Lämmönjakoverkon lähdöt oli piirretty kerroslevyn alapuolelle.
Ohjekirjasen sivu 77 (https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Manuaali-Vmi-web-10-2015.pdf) -mukaan ainakin silloin hyödynnetään yläosan kuumaa, kun lämmitysverkon nelitie -sekoittajaventtiili aukeaa tarpeeksi.
Yleensä välilevyssä on reikiä, mutta lämpökerrostuminen pyrkii säilyttämään yläosan lämmön.
Varaajassa on turbulenttista kiertoa, joka varastaa lämpöä yläosastakin välilevyn reikien kautta.
Oilonin SH -pumpussa vain yksi latauspumppu ja tulistusta säädellään kolmitiesekoittajalla.
Oilonin menetelmä pakottaa yläosaan liikaa kertyneen kuuman valumaan alasäiliöön.
-
Vmi ssä taitaa olla 2 kiertomoottoria, jotka ovat siis itsesäätyviä. Käsittääkseni ennen oli myös LÄ varustettu 3-tieventtiilillä. Tuolla on vissiin mahdollista hieman säädellä sitä, kuinka paljon tulistuksesta otetaan. Siellä täytyy varmaan olla joku minimivirtaama, jottei tulistuslauhdutin ala kiehumaan. Toisaalta tuolla saa tehoa lämmitykselle myös säädettyä, jos ylävaraaja antaa myöden. Ainakin tulistuspumpulla kuitenkin kannattaa huomioida, ettei ota kovin paljon ylitehoista mallia, vaikka hieman on säätövaraakin järjestetty.
-
Vanhoissa L-ässän pumpuissa oli myöskin kaksi latauspumppua ja tulistus viritettiin käsin säädettävällä virtausta kuristavalla venttiilillä.
-
Ok. Eli käsisäätö korjattiin säätyvillä pumpuilla automattiseksi.
-
Ohjekirjasen sivu 77 (https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Manuaali-Vmi-web-10-2015.pdf) -mukaan ainakin silloin hyödynnetään yläosan kuumaa, kun lämmitysverkon nelitie -sekoittajaventtiili aukeaa tarpeeksi.
Yleensä välilevyssä on reikiä, mutta lämpökerrostuminen pyrkii säilyttämään yläosan lämmön.
Varaajassa on turbulenttista kiertoa, joka varastaa lämpöä yläosastakin välilevyn reikien kautta.
Oilonin SH -pumpussa vain yksi latauspumppu ja tulistusta säädellään kolmitiesekoittajalla.
Oilonin menetelmä pakottaa yläosaan liikaa kertyneen kuuman valumaan alasäiliöön.
Silmäilin vmi:n ja vsi:n asennusoppaan läpi, niin sieltä löytyi myös tieto asiasta.
Ja myös kiertopumppujen säätöihin ohjeet yms.
Oilonin Sh:ssa pystyy esisäätimen as.arvoa muuttamaan tarvittaessa.
Itse ennemmin silti sijoittaisin hintaeron muutamaan uuteen patteriin, mitä tulistuksen poistoon omaavan vaihtimen sisältävään lämpöpumppuun.
Tänä päivänä R410A:n kylmäaineella olevat lämpöpumput pääsevät n.65c menoveteen. Mikäli 65c menovesi ei riitä pitämään taloa riittävän lämpimänä, on viisaampaa uusia pattereita.
Mitä pumpun valintaan tulee, varmasti on yhtä monta mielipidettä mitä omistajiakin tai myyjiä.
Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla
-
Pattereista olen samaa mieltä. Tuttu pyyhkäisi C22 reilusti ylimitoitetuilla koko kämpän ja sillä huitelee COP 4 luokkaa. Ei taida olla edes 10 astetta parhaimmillaan erot lämmityskierrossa huonompaan lattialämmitykseen.
-
Itsekin olen pohtinut pattereiden päivitystä, mutta yllättävän kallis projekti sekin on. Meillä ei kyllä ihan kaikkia pattereita pysty uusimaan. Myös sitä lattialämmitysvaihtoehtoa ollaan pohdittu. Katsotaan mitä tuolla rintamalla tapahtuu, vai tapahtuuko mitään :)
Äänestys on nyt sitten suljettu ja 28 ääntä jäi kokonaissaldoksi. Ei nyt kovin monta äänestäjää foorumin jäsenmäärään nähden, mutta kyllä tuosta jotain kuvaa saa, ja auttaa varmasti osaltaan päätöksen teossa ;)
Lämpöässä oli siis ykkönen kymmenellä äänellä. Jaetulla kakkossijalla Nibe ja Ait, ääniä molemmilla yhdeksän. Varmaankin Ait ja Nibe söivät ääniä toisiltaan. Eli jos toinen olisi ollut poissa äänestyksestä, niin veikkaisin, että tulos olisi ollut toisenlainen. Mutta silti hatunnoston arvoinen tulos Lämpöässälle.
Jotain asioita voisin poimia äänestyksestä. Niben tarjouksessa ei ollut puskuria, eikä tarjouksen tehnyt yritys sitä nähnyt meidän kohteessa tarpeelliseksi. Siitäkin huolimatta, että meillä on n.180 neliötä pattereilla ja 45 neliötä lattialämmityksellä. Ja jo pelkästään sisäuima-altaankin vuoksi lattialämmitys on päällä myös kesällä. Kyseisessä tarjouksessa oli myös 45mm keruuputki 285 metrin kaivossa. 32.1% äänestäjistä oli samaa mieltä tarjouksen tekijän kanssa.
Ait keräsi siis yhtä suuren kannatuksen kuin Nibe. Ait:n tarjous sisälsi lisäksi puskurin, ja tässä olisi myös 50mm keruuputki. Vanhan purku pitäisi tehdä itse, mitähän siitäkin tulisi ::). Muuten siis kaiken kattava paketti.
Lässän tarjouksen kannalla oli 35.7% äänestäjistä. Tuossahan oli se ongelma, että en vielä tiedä miten he suhtautuvat siihen jos en ota kaivoa heidän kautta. Heidän kaivonporausyhtiö ei pysty tekemään meidän tarvitsemaa kaivoa, vaan maksimisyvyys on 260m.
Kiitos kaikille äänestäjille! :)
-
...Myös sitä lattialämmitysvaihtoehtoa ollaan pohdittu...
Lattialämmitystä suunniteltaessa pitää ottaa huomioon alakerran lattian lämpöeristyksen taso.
Kun on kyseessä patterilämmityskohde, on lattian lämpötila korkeintaan sama, kuin huonelämpötila.
Lattialämmityksellä lattian lämpötila onkin 25 -35 C.
Jos saneerataan patterilämmitys lattialämmitykseksi, kasvaa lämpövuoto maanvaraisessa lattiassa lähes kaksinkertaiseksi.
Maanvaraisen lattian lämpöeristystä on erittäin vaikeata parantaa.
-
Lattialämmitystä suunniteltaessa pitää ottaa huomioon alakerran lattian lämpöeristyksen taso.
Kun on kyseessä patterilämmityskohde, on lattian lämpötila korkeintaan sama, kuin huonelämpötila.
Lattialämmityksellä lattian lämpötila onkin 25 -35 C.
Jos saneerataan patterilämmitys lattialämmitykseksi, kasvaa lämpövuoto maanvaraisessa lattiassa lähes kaksinkertaiseksi.
Maanvaraisen lattian lämpöeristystä on erittäin vaikeata parantaa.
Erittäin hyvä pointti mitä en tullut ajatelleeksi. Kiitos infosta!
-
Nyt on sitten projekti nytkähtänyt sen verran eteenpäin, että kaivo on tilattu. Noin 285m 50mm keruuputkella olisi tulossa. Vielä pitäisi tehdä lopullinen päätös mitä kaivon jatkoksi laitetaan :)
-
Kovasti on nyt hierottu Ait:stä kauppoja. Asentaja tulee tällä viikolla katsomaan paikkoja, ja sen jälkeen katsotaan mihin päädytään.
Ait:n ratkaisu uima-altaan lämmitykseen on ilmeisesti jonkinlainen vaihtoventtiili, jolla lämmitystä ohjataan tarpeen mukaan. Onko jollain kokemusta tälläisestä? Ainakin Stiebelin edustaja puhui samanlaisesta systeemistä. Täytyy selvittää asia vielä tarkemmin kun asentaja tulee käymään.
-
Onko sulla oma, vai kunnan vesi? Tuli ainakin mieleen kloridien tarkastus, kun noita AITn vuotoja on jokunen ollut lämmönvaihtimissa. Jos on kunnan, tms vesi, niin pyydä raportti laadusta. Omakin vesi kannattaa silloin tällöin tutkituttaa. Ei maksa ylettömästi ja mieli lepää. Ittellä tuli tutkitettua myös uraanit, eikä säteilyä ollut pätkääkään. Porakaivo pitäisi tutkituttaa aina mielestäni.
-
Onko sulla oma, vai kunnan vesi? Tuli ainakin mieleen kloridien tarkastus, kun noita AITn vuotoja on jokunen ollut lämmönvaihtimissa. Jos on kunnan, tms vesi, niin pyydä raportti laadusta. Omakin vesi kannattaa silloin tällöin tutkituttaa. Ei maksa ylettömästi ja mieli lepää. Ittellä tuli tutkitettua myös uraanit, eikä säteilyä ollut pätkääkään. Porakaivo pitäisi tutkituttaa aina mielestäni.
'Lämmönvaihtimissa' ??
Missä noin on kerrottu.... eikös ongelmia ole ollut emaloidussa varaajassa?
-
Kunnan vesi on meillä. Sen arvot varmaankin saa selville.
Eikös ne ongelmat ollu tosiaan siinä varaajassa? Ja muistelisin Roori sinun jossain kertoneen, että Kaukoran pöntöt on nykyään Ait:lla käytössä?
-
Täälläkin aiheesta keskustelua:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7378.msg98448#msg98448
ja täällä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7655.0
-
Kunnan vesi on meillä. Sen arvot varmaankin saa selville.
Eikös ne ongelmat ollu tosiaan siinä varaajassa? Ja muistelisin Roori sinun jossain kertoneen, että Kaukoran pöntöt on nykyään Ait:lla käytössä?
Juu, näin on kerrottu Scanvarmin oman 'korkea-arvoisen' henkilö toimesta. :)
Nehän kuuluu molemmat Nibe konserniin...
-
Kovasti on nyt hierottu Ait:stä kauppoja. Asentaja tulee tällä viikolla katsomaan paikkoja, ja sen jälkeen katsotaan mihin päädytään.
Ait:n ratkaisu uima-altaan lämmitykseen on ilmeisesti jonkinlainen vaihtoventtiili, jolla lämmitystä ohjataan tarpeen mukaan. Onko jollain kokemusta tälläisestä? Ainakin Stiebelin edustaja puhui samanlaisesta systeemistä. Täytyy selvittää asia vielä tarkemmin kun asentaja tulee käymään.
Tuo vaihtoventtiili menolinjassa on yleinen ratkaisu. Myöskin yleensä vaatii lisäkortin toimiakseen ja lämmityspyyntö tulee kärkitiedolla. Prioriteetti on 1.Käyttövesi, 2.Lämmitys ja 3.Uima-allas. Kykenee tekemään yhtä asiaa kerrallaan.
Vaadittavat komponentit on tavallisesti lisävarusteita, jotka saa pienellä lisäkustannuksella.
Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla
-
Tuo vaihtoventtiili menolinjassa on yleinen ratkaisu. Myöskin yleensä vaatii lisäkortin toimiakseen ja lämmityspyyntö tulee kärkitiedolla. Prioriteetti on 1.Käyttövesi, 2.Lämmitys ja 3.Uima-allas. Kykenee tekemään yhtä asiaa kerrallaan.
Vaadittavat komponentit on tavallisesti lisävarusteita, jotka saa pienellä lisäkustannuksella.
Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla
No olen minä näköjään aika hyvin ymmärtänyt miten toi vaihtoventtiilillä tehty systeemi toimii. Lisäkortti oli paketissa mukana, se piti Ait:hen erikseen hommata.
-
Itse en henk.koht. ymmärrä miksei laiteta sitä varaajavaihtoehtoa ja siitä sitten jatkuvalla syötöllä varasteta (=oliko se nyt 600W) altaan lämmitystä, ikäänkuin AIT ei näe ollenkaan sitä varaajaa tai että lämmitetäänko sitä vai ei?
-
Itse en henk.koht. ymmärrä miksei laiteta sitä varaajavaihtoehtoa ja siitä sitten jatkuvalla syötöllä varasteta (=oliko se nyt 600W) altaan lämmitystä, ikäänkuin AIT ei näe ollenkaan sitä varaajaa tai että lämmitetäänko sitä vai ei?
Peukkua tälle :)
-
Mutta eikö altaan vesi kannata nimenomaan lämmittää suoraan vaihtoventtiilin kautta ilman varaajaa.
Altaan vesi on kuitenkin vain luokkaa alle 30 astetta jolloin hyötysuhde on suorastaan loistava verrattuna
että kuumemmasta varaajasta ryöstetään huonommalla hyötysuhteella tehtyä vettä. Ja onko vielä halvempi, yksinkertaisempi ja toimintavarmempi systeemikin? Vai minkälaista varaajarakennelmaa nyt tarkoitetaan?
-
Mutta eikö altaan vesi kannata nimenomaan lämmittää suoraan vaihtoventtiilin kautta ilman varaajaa.
Altaan vesi on kuitenkin vain luokkaa alle 30 astetta jolloin hyötysuhde on suorastaan loistava verrattuna
että kuumemmasta varaajasta ryöstetään huonommalla hyötysuhteella tehtyä vettä. Ja onko vielä halvempi, yksinkertaisempi ja toimintavarmempi systeemikin? Vai minkälaista varaajarakennelmaa nyt tarkoitetaan?
Mietin että tarkoitetaanko tässä sitä Gtv 500 hybridiä? En oo itse löytänyt yritystä joka asentais varaajallisen pumpun ja Gtv:n yhdistelmää ::)
-
Siis tuo GTV:hän tulee lämmitykseen varaajaksi. Eikö muka sulla kukaan osaa noista tarjoajista asentaa varaajaa lämmitykseen, jos maalämpöpumpussa on käyttövesivaraaja? Aivan ennenkuulumatonta ammattiosaamista. GTV vain esilämmittää käyttövettä. Onkohan tuo toimintaperiaate nyt ihan selvillä tässä kohteessa. Lisä vaihtoventtiilin voi asentaa siihen GTV:n eteen. Valinta sille, meneekö altaaseen suoraan, vaiko lämmitykselle varaajaan. Pumpun vaihtoventtiili sitten lämminvesi, tai lämmitys. Varaajasta on tuskin haittaa tuossa uima-allas hommassa. Varsinkin, jos pystyy kiertoja hallitsemaan syklien väleillä.
-
Veikkaan että kyse ei ole niinkään osaamisesta, vaan enemmänkin halusta. Niin kuin tässä ketjussa aiemmin olen jo maininnut, yksi varmasti Suomen isoimmista maalämpöyrityksistä sanoi ei. Kun kysyin jos laitettaisiin tuo Gtv. Ja syy oli käytännön ongelmat. Olivat niitä muutaman kyllä laittaneet, mutta eivät enää. Ja kaksi yritystä on tarjonneet Gtv:tä, mutta kumpikin ilman integroitua varaajaa olevien pumppujen kanssa. Itsellä ei osaaminen riitä siihen, että pystyisin asiasta sen kummemmin heidän kanssaan "vääntämään" :). Myös Kaukora suositteli meidän kohteeseen maalämpöpumppua integroidulla varaajalla ja siihen vielä lisäksi erillinen käyttövesivaraaja. Kysyin siis heiltä suoraan mitä mieltä olisivat ajatuksesta, jos meille laitettaisiin tuo Gtv. Itsellä ei ole epäilystä etteikö tuo Gtv olisi hyvä vaihtoehto.
-
Veikkaan että kyse ei ole niinkään osaamisesta, vaan enemmänkin halusta. Niin kuin tässä ketjussa aiemmin olen jo maininnut, yksi varmasti Suomen isoimmista maalämpöyrityksistä sanoi ei. Kun kysyin jos laitettaisiin tuo Gtv. Ja syy oli käytännön ongelmat. Olivat niitä muutaman kyllä laittaneet, mutta eivät enää. Ja kaksi yritystä on tarjonneet Gtv:tä, mutta kumpikin ilman integroitua varaajaa olevien pumppujen kanssa. Itsellä ei osaaminen riitä siihen, että pystyisin asiasta sen kummemmin heidän kanssaan "vääntämään" :). Myös Kaukora suositteli meidän kohteeseen maalämpöpumppua integroidulla varaajalla ja siihen vielä lisäksi erillinen käyttövesivaraaja. Kysyin siis heiltä suoraan mitä mieltä olisivat ajatuksesta, jos meille laitettaisiin tuo Gtv. Itsellä ei ole epäilystä etteikö tuo Gtv olisi hyvä vaihtoehto.
Sitä minäkin ihmettelen että miksi sitä ihmiset jatkuvasti tarjoavat vaihtoehdoksi vaikka maahantuojan tai jälleenmyyjien toimesta on useaan kertaan todettu että eivät suosittele moista yhdistelmää. Sen ymmärrän kyllä jos haluaa itsensä valjastaa koekaniiniksi mutta suositella nyt muille sellaista jonka yhteiselos ei ole 100% varmuutta ja valmistajan hyväksyntää moiselle ei löydy.... ::)
-
Mikähän tuossa GTV:ssä on ollut ongelma? Eikös kyseessä ole vain aika tavallinen kierukoilla varustettu varaaja?
-
Ei GTV:ssä ole ongelma vaan eräs valmistaja 'ei suosittele' tommosen käyttöä, eikä sitten oikein mitään perusteita löydy minkään kiven alta...eli ongelma on jossain muualla kuin siinä GTV:ssä.
Onhan täällä jäseniä jotka on invertteripumppuun laittaneet menestyksellä (mielestäni) tommosen...'suosituksia uhmaten'. Itselle tuosta on muodostunut selvä kuva mikä mättää, mutta kun ei ole justiinsa noita ko. vermeitä niin ei siitä sen enempää tällä kertaa.
-
Mun mielestä ne vain kieltäytyvät ymmärtämästä tuota esilämmityksen ideaa ja kuvittelevat fakkiintuneesti, että sillä on ihan pakko tehdä täydellisen kuumaa vettä. Esilämmityskierukalla siis saadaan tuplattua sen käyttövesivaraajan teho, kun tuo GTV pidetään vain lämmityksen tarvitsemassa lämmössä. Hukkalämön määrä vähenee ja se teho on tavallaan piilossa tuolla lämmityksen varaajassa. Sen ymmärtää, että jos GTV:llä yritetään tehdä kuumavesi, kuten ohjekirja sanoo, eli ylä/alalämpö ja yritetään ottaa kierukalla pelkästään kaikki kuumavesi niin valituksia tulee herkästi.
-
Ei ole kyllä mistään pelkästä kieltäytymishalusta kysymys...siihen on tekninen epäonnistumisen pelko syynä...tottakai ne nyt esilämmityksen ymmärtää...
-
"Myös Kaukora suositteli meidän kohteeseen maalämpöpumppua integroidulla varaajalla ja siihen vielä lisäksi erillinen käyttövesivaraaja."
Epäilen, etteivät juurikaan ymmärrä ideaa. Epäonnistumiset on varmaan perua juurikin siitä, että yritetään GTV:llä vetää kaikki ja palautetta tulee lämpimän veden riittämättömyydestä, tai siitä, että yläosaa täytyy pitää liian kuumana ja koneet köhii, jotta saadaan lämminvesi.
-
Siellä on nyt porarit vihdoin työssään. Kallio löytyi viiden metrin syvyydestä. Jännittävää touhua, kun saa odottaa sydän kylmänä onnistuuko poraus ???. Lähemmäs 300 metriin on pitkä matka porailla, eli täytyy vaan toivoa kaiken sujuvan hyvin :)
-
Siellä on nyt porarit vihdoin työssään. Kallio löytyi viiden metrin syvyydestä. Jännittävää touhua, kun saa odottaa sydän kylmänä onnistuuko poraus ???. Lähemmäs 300 metriin on pitkä matka porailla, eli täytyy vaan toivoa kaiken sujuvan hyvin :)
Aikamoinen reikä.. Laita sitten mikä on lämpötilaero kun laite on ollut päällä jonkin aikaa. 50mm putki?
-
Tuo onkin sitä parasta aikaa projektissa. Alkaa oikeasti toteutumaan hommat. Kaivon mittakin taitaa olla ihan järjellinen, eikä viimeisiin centteihin tingattu. Hyvää tuppaa tulemaan.
-
Aikamoinen reikä.. Laita sitten mikä on lämpötilaero kun laite on ollut päällä jonkin aikaa. 50mm putki?
50mm putki sinne tulee ;). Aloittivat sen verran myöhään, että tuskin tänään tulee edes valmiiksi. Laitan ehdottomasti tietoa sitten kun saadaan vehkeet laulamaan.
-
Tuo onkin sitä parasta aikaa projektissa. Alkaa oikeasti toteutumaan hommat. Kaivon mittakin taitaa olla ihan järjellinen, eikä viimeisiin centteihin tingattu. Hyvää tuppaa tulemaan.
Joo on tätä hetkeä odotettukin jo ihan tarpeeksi :). Katotaan miten pojille käy, onnistuuko poraus vai ei. Torstaina tulee sitten eri miehet tekemään vaakavedot jne. Ja ensiviikon tiistaina jos kaikki menee hyvin, tulee lvi miehet asentamaan pumppua :)
-
Onnea matkaan! Mikäs laite sulle nyt tulee, kun en oikein löytänyt?
Onko siinä virtausmittaus kaivopiirille, että mikä mahtaa olla nesteen nopeus, vai onko siitä jokin laskelma?
-
Onnea matkaan! Mikäs laite sulle nyt tulee, kun en oikein löytänyt?
Onko siinä virtausmittaus kaivopiirille, että mikä mahtaa olla nesteen nopeus, vai onko siitä jokin laskelma?
Kiitos!
Kyllä tässä niin kävi, että Ait meille tulee. Tänään kävi myyjä paikanpäällä katsomassa paikat läpi. Yksi suurimmista asiaan vaikuttaneista seikoista oli se, että jälleenmyyjä/asentajat jne. löytyy naapuripaikkakunnalta. Jos esim. jotain huoltoa yms. myöhemmin tulee, niin saa apua nopeasti.
Hyvä esimerkki asiasta kävi juuri pari viikkoa sitten appivanhemmille. Heidän viessmaniin tuli jotain vikaa. Mutta huoltomiestä ei ole mailla eikä halmeilla ::). Saivat lopulta paikalle miehen, joka huoltaa muutamaa muuta merkkiä. Hän on koittanut vikaa paikallistaa ja ilmeisesti nyt pumppu taas onneksi toimii.
Muutenkin Ait:n invertereistä on tullut positiivinen kuva. Toivotaan että merkki osoittautuu hyväksi valinnaksi. Eli tulee 16kw inverter, 200l puskurivaraaja ja 400l käyttövesivaraaja.
En kyllä tiedä yhtään onko systeemissä mitään virtausmittausta. Tomppeli on kyllä laskelmat tehnyt, ja kaikki pitäisi olla ok tuolla 50mm keruuputkella.
-
Onnea AIT projektiin.
Ainahan se tuo omat haasteensa, kun mennään muiden tiedon varassa. Mutta kysyvä ei tieltä eksy jne.
Tuli mieleen sellainen vaihtoehto, mitä en ainakaan huomannut kenenkään tuovan esiin. Itse olisin hyvin todennäköisesti vastaavassa tilanteessa toteuttanut seuraavanlaisen kytkennän. 2kpl on-off pumppua master-slavena, esim 8kw+10kw ja yksi esim. 1000l k-varaaja. Yläosa käyttövedelle ja alaosa lämmitykseen. Molemmille pumpuille olisi kytketty mahdollisuus lämmitykselle+ käyttövedelle ja toiselle lisäksi uima-allas.
Riippuen valmistajasta, ei välttämättä ole edes tilakysymys. Ait, Oilon ja Viessmann nyt ainakin taipuu helposti ko.kytkentään.
Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla
-
Onnea AIT projektiin.
Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla
Kiitokset!
250 metriä on nyt sitten ylitetty, mutta vielä on tavoitteeseen matkaa :) . Jonkin aikaa saa vielä jännittää miten käy ;)
-
Kyllä se poraus syvälle onnistuu, ellei sitten tulisi liikaa vettä, tai porakalusto menisi rikki.
Toivottavasti ei tule mitään mutkia matkaan. :)
-
Tuli pojille myös teknisiä ongelmia, mutta siellä se reikä nyt sitten on porattuna. 285 metriä syvä josta 280 metriä kalliossa ja vesi näytti heti porauksen jälkeen olevan myös n. 280 metrin paikkeilla :). Maanantaina vasta tulee keruuputken ja vaakavedon asentajat. Alunperin piti tulla jo torstaina. Silloin selviää lopullisesti päästäänkö hommassa maaliin, eli saadaanko keruuputki menemään pohjaan asti :)
-
280 metriä on hyvä syvyys.
Oliko kallioperä kovaa kiviainesta?
Eihän ollut kalkkikiveä?
-
Hyvinhän se sitten meni, 280 metriä kalliossa on oikein mojova kaivo jo. Meillä vain 230 metriä kaivoa, ja väittivät että kallio olisi alkanut jo kolmessa metrissä eli 227 olisi kalliossa. Vaikea uskoa naapurien kaivojen nojalla, täytyy toivoa että en tullut koijatuksi. Joku 20 metriä sivuun omasta kaivosta, niin naapurilla alkoi kallio kuudessa metrissä. Mitään rinnettä ei ole pintamaassa ainakaan.
-
280 metriä on hyvä syvyys.
Oliko kallioperä kovaa kiviainesta?
Eihän ollut kalkkikiveä?
Täytyy olla tyyväinen :). Ja oli onneksi kovaa kiviainesta, piti vielä varmistaa kun en hoksannut kysyä.
Hyvinhän se sitten meni, 280 metriä kalliossa on oikein mojova kaivo jo. Meillä vain 230 metriä kaivoa, ja väittivät että kallio olisi alkanut jo kolmessa metrissä eli 227 olisi kalliossa. Vaikea uskoa naapurien kaivojen nojalla, täytyy toivoa että en tullut koijatuksi. Joku 20 metriä sivuun omasta kaivosta, niin naapurilla alkoi kallio kuudessa metrissä. Mitään rinnettä ei ole pintamaassa ainakaan.
Kyllähän tuo todellinen syvyys ja mistä kallio alkaa on varmasti aika vaikeita asioita varmuudella todeta. Seisoin itse vieressä kun poraus alkoi, niin tiedän meidän kallionsyvyyden ihan varmasti. Muuten täytyy luottaa porarien sanaan :). Jos olisi ehtinyt laskemaan putket niin sitten tietäisi syvyydenkin.
-
... Ja oli onneksi kovaa kiviainesta, piti vielä varmistaa kun en hoksannut kysyä.
Kun oli kovaa kivilaatua, on sillä luultavasti laskelmani arvoa (λ = 3,0) parempi lämmönjohtavuus.
Todennäköisesti ei tule ongelmia kaivon kanssa.
-
Kunhan virtausnopeus on riittävä kollektorissa.
-
Kunhan virtausnopeus on riittävä kollektorissa.
Toivottavasti Ait -koneessa on kohtuullisen tehokas maakiertopumppu.
Jos se on varustettu keskieurooppalaisia keruuolosuhteita varten mitoitetulla kiertopumpulla, voi kierto olla vähän rajoilla.
Keskieuroopassa maaperän lämpötila on korkeampi, kuin meillä Suomessa.
Siksi siellä riittää lyhyempi keruun putkitus ja vastaavasti tarvitaan pienempi pumppausteho.
Kollektorin pitää ehdottomasti olla sileä 50 millinen.
Turbo -tyyppisellä keräimellä voi myöskin olla liian suuri virtausvastus.
En kuitenkaan tunne turbo kollektorin virtausvastus -ominaisuuksia.
-
Toivottavasti Ait -koneessa on kohtuullisen tehokas maakiertopumppu.
Jos se on varustettu keskieurooppalaisia keruuolosuhteita varten mitoitetulla kiertopumpulla, voi kierto olla vähän rajoilla.
Keskieuroopassa maaperän lämpötila on korkeampi, kuin meillä Suomessa.
Siksi siellä riittää lyhyempi keruun putkitus ja vastaavasti tarvitaan pienempi pumppausteho.
Kollektorin pitää ehdottomasti olla sileä 50 millinen.
Turbo -tyyppisellä keräimellä voi myöskin olla liian suuri virtausvastus.
En kuitenkaan tunne turbo kollektorin virtausvastus -ominaisuuksia.
Ait:n kiertopumpun mitoitus ja Ks-geoenergin käyttämä keruuputki ovat kumpikin sellaisia asioita, että voin rehellisesti vastata ei mitään hajua ???. Keruuputken malli selviää maanantaina. Kysyin kyllä onko meille tuleva Ait inverter pumppu tarkoitettu Suomen markkinoille, niin vastaus oli ehdottomasti. En sitten osannut kysyä sen tarkempia kysymyksiä esim. tuosta maakiertopumpusta...
-
En kyllä usko että on ongelmia, kun pumppu on lähtökohtaisesti luokkaa 30% ylisuuri, eli kiertokin on ylitehoinen....ja onhan edustajan lupaus olemassa, eli valvonta/seuranta vaan kylmille keleille ja sitten isoota HALOOTA vaan päälle jos dT alkaa kasvamaan liikaa.
-
Toivottavasti Ait -koneessa on kohtuullisen tehokas maakiertopumppu.
Jos se on varustettu keskieurooppalaisia keruuolosuhteita varten mitoitetulla kiertopumpulla, voi kierto olla vähän rajoilla.
Keskieuroopassa maaperän lämpötila on korkeampi, kuin meillä Suomessa.
Siksi siellä riittää lyhyempi keruun putkitus ja vastaavasti tarvitaan pienempi pumppausteho.
Kollektorin pitää ehdottomasti olla sileä 50 millinen.
Turbo -tyyppisellä keräimellä voi myöskin olla liian suuri virtausvastus.
En kuitenkaan tunne turbo kollektorin virtausvastus -ominaisuuksia.
Tutkin tuota SWCV pumpun manuaalia. Keruupiirin tiedot otettu 162(H) (K) 3 pumpun kohdalta 16 kW malli. Pumppu säätyy 0 /35 -> 4.2 - 17.2 kW, 0/45 -> 3.4 - 17 kW,
0/55 -> 3.2 - 17 kW. Keruupumppu mallia, joka ottaa verkosta 3W - 180W.
Pumpun keruupuolen virtaukset minimi 750L/h, nimellinen 2350L/h, max 4100L/h. Pumpussa tapahtuu nimellisellä 2350L/h virtauksella 0.88bar häviö. Lisäksi käyrät kertovat, että keruupiirin max painehäviöt eri virtauksilla, nimellinen 2350L/h -> 0.9bar , max 4100L/h -> 0.25bar.
-
Tuo terminologia, nimellinen etc.. saa miettimään, mitä siinä tarkoitetaan.
Selkeämpää olisi ilmoittaa pumpun tehoalueet / taajuudet ja niille sallitut painehäviöt.
Myöskin COP ja keruun dt pitäisi siinä näkyä.
Tällä (http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat-Keruupiiri.xlsx)voitte koettaa laskea keruun painehäviön.
Edit.: Korjasin kirjoitusvirheeni..
-
Oliskohan tuossa joku Wilon 25/1-10 pumppu, tai ainakin lähellä sama, kun Wilolla on teho 190 W. 1-8 oli muistaakseni 130 W, joten hieman tehokkaampi taitaa olla. Käyrät kyllä pyyhkii 1-8 mallin yli reippaasti.
http://productfinder.wilo.com/fi/fi/Wilo/c0000002a0003a36300010023/c0000002a0003a36d00010023/c0000001b0000accb00010023/_0000000b00014f950004003a/product.html
Tuo vissiin sopisi Nordic sarjan pumpuksi hyvin. Melkein kuin mittatilauksesta tehty.
-
Ainakin omassa AIT:ssa on grundfosin pumppu. Ei ole ihan pienimmästä päästä tuossa 9kW invertterissä, mutta kriven maalämpöpumpusta en tiedä. Veikkaisin että saman valmistajan tuote.
-
En ihan hirveästi noista arvoista ymmärrä, mutta vertasin niitä 16kw Ait:n nordic inverteriin. Käsittääkseni tuo malli on ainakin tarkoitettu pohjoismaisiin olosuhteisiin. Arvot oli käytännössä samat, eli voisi ajatella myös tämän meille tulevan Ait SWCV 4-16kw Inverterin olevan ihan kelpo laite ainakin sillä mittapuulla. Toki se ei kerro vielä mitään siitä, miten kyseinen maalämpöpumppu toimii meidän syvän kaivon kanssa...
-
Jos kävisi niin, että laitteesa olisi liian heikkotehoinen maakiertopumppu,
voi aina pyytää, että maahantuoja vaihtaa siihen vähän tehokkaamman.
-
Kyllä se piisaa. Ei kannata murehtia.
-
Ait:n kiertopumpun mitoitus ja Ks-geoenergin käyttämä keruuputki ovat kumpikin sellaisia asioita, että voin rehellisesti vastata ei mitään hajua ???. Keruuputken malli selviää maanantaina. Kysyin kyllä onko meille tuleva Ait inverter pumppu tarkoitettu Suomen markkinoille, niin vastaus oli ehdottomasti. En sitten osannut kysyä sen tarkempia kysymyksiä esim. tuosta maakiertopumpusta...
Mää aina ihmettelen miksi ihmeessä joku lähtee beta-testaajaksi omalla rahalla ja omaan taloonsa pumppumerkin/mallin josta kukaan ei tiedä hölkäsen pöläystä ???
-
Mää aina ihmettelen miksi ihmeessä joku lähtee beta-testaajaksi omalla rahalla ja omaan taloonsa pumppumerkin/mallin josta kukaan ei tiedä hölkäsen pöläystä ???
Mulla vaikuttaa ainakin se, että haluan aina uusinta tekniikkaa itselleni. Vaikka varmasti joskus olisi järkevää valita vanhaa hyväksi todettua. Mutta mua ainakin harmittaa jos laitteet on jo ostohetkellä "vanhentunutta" :). Toki maalämmössä ei taida ihan niin nopeaa vehkeet kehittyä kuin monessa muussa asiassa.
Mulla on kyllä sellainen käsitys, että ei Ait ainakaan yrityksenä ole mikään tuore tapaus? Voin olla väärässäkin. On meitä Pelle Pelottomia varmaan ollut tälläkin foorumilla aikaisemminkin. Esim. Niben invertteripumpun tullessa markkinoille, uskoakseni aika moni sellaisen hankki. Ja näitä Ait:n invertereitä taitaa olla myös jo muutamia tämän foorumin jäsenillä. No aika näyttää miten käy ;). Toivottavasti hyvin vaikka varmasti saa varautua myös ongelmiin, ainakin aluksi ::)
-
No ei sen AIT:n valinta nyt mitään protoilua ole turha pelko, onhan noita tehty...alku lienee vuodelta 1975 ja nykyään 500 henkee töissä...ei nyt enää mikään autotallipaja...olisko tuo enemmän kuin työntekijöitä yhteensä Suomen MLP valmistuksessa!?
-
Nibe on perustettu Ruotsissa ~ 1952 ja AIT aloitti lämpöpumppujen tuotannon Saksassa 1978, ei tuolloin vielä ait nimellä. Nykyisin samaa konsernia niben kanssa. Kaukora valmistaa nordic mallisarjan pumpuille varaajat. Uudet AIT pumpun omistajat voivat olla mielestäni rauhallisin mieli ja ajelehtia kohti Joulun odotusta. Samassa veneessä ollaan, enkä vielä ole havainnut veneen keikkuvan :)
-
Nibe on perustettu Ruotsissa ~ 1952 ja AIT aloitti lämpöpumppujen tuotannon Saksassa 1978, ei tuolloin vielä ait nimellä. Nykyisin samaa konsernia niben kanssa. Kaukora valmistaa nordic mallisarjan pumpuille varaajat. Uudet AIT pumpun omistajat voivat olla mielestäni rauhallisin mieli ja ajelehtia kohti Joulun odotusta. Samassa veneessä ollaan, enkä vielä ole havainnut veneen keikkuvan :)
Tuosta juolahtikin mieleeni että oliko se nyt nii että tähän tuli 400L erillinen käyttövesivaraaja...onkohan se RST vai emali?
-
Tuosta juolahtikin mieleeni että oliko se nyt nii että tähän tuli 400L erillinen käyttövesivaraaja...onkohan se RST vai emali?
Tiedätkö että mietin itse juuri äsken ihan samaa ???. Oletin, että kaikki Ait:n Suomessa myytävät varaajat olisivat Kaukoran valmistamia ja sitä kautta rosterisia. Mutta onko nyt sitten kuitenkin vaan integroidut varaajat Kaukoran käsialaa?
Niin ja tuli meille 400l erillisvaraaja :)
-
En oo googlettamalla löytänyt asiaan vastausta, mutta täytyy vielä koittaa etsiä. Täytyy maanantaina kysellä asiasta jos sais vastauksen. Oon mä kyllä kysynyt jo aiemmin onko varaajat Kaukoran valmistamia, ja vastaus oli kyllä. Itse ainakin tarkoitin kaikkia varaaja, mutta täytyy vielä asia varmistaa jos mut ymmärrettiin väärin :P
-
Mikähän sen tyyppimerkintä on?
Tässä yks joka on luokkaa 400L, mutta eihän sitä nyt tiedä onko se tämä:
Wassererwärmer emailliert mit Glattrohrwärmetauscher
WWS 405
kW: -
Die Wassererwärmer sind nach DIN 4753 emailliert.
Die Glattrohrregister sind speziell für den Betrieb von Wärmepumpen dimensioniert.
Zusätzlich im Lieferumfang:
Wärmedämmung (Isolation)
Korrosionsschutzanode
Tauchhülse für Fühler
Thermometer
Option: Elektroheizeinsatz 2/4/6 kW (WWS 202-606 und SWWS 404-606)
Option: Elektroheizeinsatz 3/6/9 kW (WWS 806-1006 und SWWS 806-1008)
-
Mikähän sen tyyppimerkintä on?
Tässä yks joka on luokkaa 400L, mutta eihän sitä nyt tiedä onko se tämä:
Mun mielestä se on just tuo, eli tuon perusteella emaloidusta olisi kyse. Ei kyllä taida siinä tapauksessa olla mitään tekemistä Kaukoran kanssa. Ainakin litrat täsmää tuon WWS 405 mallin kanssa.
-
Voihan se hyvinkin olla rst varaaja, mutta epäilen, että se on kuitenkin vain rst-pinnoitettu. Tuollainen rst 400 L pönttö kustantaa umpiaineesta luokkaa 4000 €. Pinnoitettuna puolet. Saattaa monet rst:ksi mainostetut ollakkin vain rst pinnoitettuja.
-
Mulla vaikuttaa ainakin se, että haluan aina uusinta tekniikkaa itselleni. Vaikka varmasti joskus olisi järkevää valita vanhaa hyväksi todettua. Mutta mua ainakin harmittaa jos laitteet on jo ostohetkellä "vanhentunutta" :). Toki maalämmössä ei taida ihan niin nopeaa vehkeet kehittyä kuin monessa muussa asiassa.
Mulla on kyllä sellainen käsitys, että ei Ait ainakaan yrityksenä ole mikään tuore tapaus? Voin olla väärässäkin. On meitä Pelle Pelottomia varmaan ollut tälläkin foorumilla aikaisemminkin. Esim. Niben invertteripumpun tullessa markkinoille, uskoakseni aika moni sellaisen hankki. Ja näitä Ait:n invertereitä taitaa olla myös jo muutamia tämän foorumin jäsenillä. No aika näyttää miten käy ;). Toivottavasti hyvin vaikka varmasti saa varautua myös ongelmiin, ainakin aluksi ::)
Joo. Tunnettu merkki ja malli on 8)
Nyt just vaan ei tiedetä onko varaaja mistä materiaalista tehty :)
Ymmärrän tuon "uusinta mulle" vielä jossakin kännykkähankinnassa. Maalämpöpumpun hankinnassa se nyt on aivan sama kuinka "uutta" se tekniikka on. 20 vuoden päästä on ihan sama onko se nähnyt päivänvalon 2016 tai 2013.
Lisäksi käyttäjä on laitteensa kanssa yksin kun siihen tulee joku vika. Se naapurin LVI-liike ei tiedä laitteesta tuon taivaallista. Foorumitukea ei harvinaiselle laitteelle ole.
Ja toivon todella että on hyvä pumppu. Itse vain valitsisin puolueettomasti testatun pumpun jolla on laaja käyttäjäjoukko.
-
Eiköhän noille uusille AIT:n ja Niben inverttereille ole tehty jonkinlaiset happotestit ennen markkinoille pääsemistä. En voi mitenkään uskoa, että mikään merkittävä laitevalmistaja päästää laitteitaan "liian raakoina" ulos tehtailta.
On totta, että todelliset rasitustestit massoittain näissä tulee vasta, kun ihmiset näitä koteihinsa asennuttavat. Tämäkin on joidenkin tehtävä ja minä mukaan lukien menin ostamaan uutta tekniikkaa ihan edistääkseni kehitystä. Sitten ehkä maksetaan tästä, mutta vielä voin koputtaa puuta ja sanoa: "Kaikki OK toistaiseksi" :)
Rohkea ja hyvä veto Kriveltä. Tästä AIT:stä halutaan kuulla lisää kun laite pöhisee, joten varaudu ottamaan laitteesta dataa ja jakamaan sitä täällä! Tiedonvaihdolla opimme ja avarramme kaikki tietouttamme lisää, se tässä pääpointti on.
-
Nyt just vaan ei tiedetä onko varaaja mistä materiaalista tehty :)
Ymmärrän tuon "uusinta mulle" vielä jossakin kännykkähankinnassa. Maalämpöpumpun hankinnassa se nyt on aivan sama kuinka "uutta" se tekniikka on. 20 vuoden päästä on ihan sama onko se nähnyt päivänvalon 2016 tai 2013.
Lisäksi käyttäjä on laitteensa kanssa yksin kun siihen tulee joku vika. Se naapurin LVI-liike ei tiedä laitteesta tuon taivaallista. Foorumitukea ei harvinaiselle laitteelle ole.
Ja toivon todella että on hyvä pumppu. Itse vain valitsisin puolueettomasti testatun pumpun jolla on laaja käyttäjäjoukko.
Tuo varaaja onkin vanhinta tekniikkaa tuossa setissä jos se nyt sattuu tuo emali-verme olla, ja epäilys suurin...no varmuus siihen mikä on selvinnee tänään (laittaisin kyllä stopin jos se vanhaa emalitekniikkaa on). Ongelma tuossa lienee enempi projektinhoidollinen kuin pumpun valintaan liittyvä...jos on Kaukorasta puhuttu niin sitten se on Kaukora.
Tuskin on yksin, AIT kumminkin iso tekijä, mieluummin sitten on yksin jos valmistaja on vaikka konkassa...vaikkakin MLP tekniikka on sen verran yksinkertaista että ei isompaa hätää vaikka tulis ongelma.
-
Eiköhän noille uusille AIT:n ja Niben inverttereille ole tehty jonkinlaiset happotestit ennen markkinoille pääsemistä. En voi mitenkään uskoa, että mikään merkittävä laitevalmistaja päästää laitteitaan "liian raakoina" ulos tehtailta.
On totta, että todelliset rasitustestit massoittain näissä tulee vasta, kun ihmiset näitä koteihinsa asennuttavat. Tämäkin on joidenkin tehtävä ja minä mukaan lukien menin ostamaan uutta tekniikkaa ihan edistääkseni kehitystä. Sitten ehkä maksetaan tästä, mutta vielä voin koputtaa puuta ja sanoa: "Kaikki OK toistaiseksi" :)
Rohkea ja hyvä veto Kriveltä. Tästä AIT:stä halutaan kuulla lisää kun laite pöhisee, joten varaudu ottamaan laitteesta dataa ja jakamaan sitä täällä! Tiedonvaihdolla opimme ja avarramme kaikki tietouttamme lisää, se tässä pääpointti on.
Tuskimpa maahantuoja haluaa samanlaista katastrofia, mitä Pwzs8:n kanssa.
Ait:n merkittävä etu on etähallinta, koska se on maahantuojan silmien alla ja halutessaan myös asennusliikkeen näkyvissä.
Emali-varaaja riittämättömällä suojauksella on varmasti riskiratkaisu. Tietenkin niissä on aina suositus tarkastaa suoja-anodin toimivuus säännöllisesti.
Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla
-
Emali-varaaja riittämättömällä suojauksella on varmasti riskiratkaisu. Tietenkin niissä on aina suositus tarkastaa suoja-anodin toimivuus säännöllisesti.
Itsekin luotan enemmän rosterisäiliöön, mutta jos käytte kaukoran sivuilta lukemassa niin eipä niillekään käytännössä kahtakymmentä vuotta luvata.
Minkähänlainen kustannus tuollaisen (rosteri)varaajan vaihto on? Vai meneekö käytännössä vanhat pumput vaihtoon siinä kohtaa?
Edit: eipä ollutkaan tuo muistelemani juttu kaukoran sivuilta, kuitenkin googlailin kaukoran rosterivaraajia joskus ja juttu sattui silmiin. Eräs muu varaajasivu, en nyt mainosta sitä sen enempää. Tuo 20 vuotta toistuu kuitenkin kaikkialla, se on se "tekninen ikä".
Tämmöistä löytyy suolesta: "Ruostumattomasta teräksestä tehtyjä varaajia ei voi käyttää jos korkeat kloridipitoisuudet voivat aiheuttaa pistemäistä syöpymistä tai veden kalkkipitoisuus on korkea, eli vesi on kovaa. Valitse silloin emaloitu tai kuparinen lämminvesivaraaja."
-
Itsekin luotan enemmän rosterisäiliöön, mutta jos käytte kaukoran sivuilta lukemassa niin eipä niillekään käytännössä kahtakymmentä vuotta luvata.
Minkähänlainen kustannus tuollaisen (rosteri)varaajan vaihto on? Vai meneekö käytännössä vanhat pumput vaihtoon siinä kohtaa?
Hyvin tehty emali ei häviä rosterille. Rosteri varsin tarkka suoloille ja kalkille.
Emali hyvin tehtynä on täysin tunteeton eri vesilaaduille.
Lainaus alla:
Ruostumaton teräs varaajat
Varaajissa useimmiten käytetty ruostumaton teräs on ns.ferriittinen teräs, SS2326. Se sisältää mm 18 % kromia ja 2 % molybdeeniä. Kromi passivoi teräksen pinnan, jolloin pintaan muodostuu tasainen ja tiivis oksidikerrostuma, jota Molybdeeni vielä vahvistaa. Viimeisenä vaiheena NIBE RST-varaajat PEITATAAN happokylvyssä kemiallisesti, jotta koko varaajaan, myös hitsaussaumoihin muodostuu tasalaatuinen korroosiolta suojaava oksidikerrostuma. SS2326 laadun teräksestä valmistettu varaaja ei tarvitse suoja-anodia. Koska ruostumattomasta teräksestä valmistettua varaajaa ei voida käyttää:
Suuret kloridipitoisuudet voivat aiheuttaa pistesyöpymää.
Vesissä: joiden kalkkipitoisuus on suuri ts. vesi on kovaa; muodostuu helposti kalkkikerrostumia, jolloin pistesyöpymän riski kasvaa myös matalilla kloridipitoisuuksilla.
Emalipinnoitetut varaajat
Emali on lasimainen aine, joka poltetaan varaajan sisäpintaan kaksikerroksisena ja ulkopintaan yksikerroksisena.
NIBE-varaajissa käytetään edellä mainittua kaksikerrosemalointia. Ensimmäinen kerros omaa hyvän tartuntakyvyn, toinen kerros tiivistää ja toimii korroosiosuojana.
ANODI
Emalissa on mikroskooppisia huokosia joista vesi voi päästä kosketuksiin teräksen kanssa; tästä syystä lisäkorroosiosuojana käytetään suoja-anodia. Anodista liukenee ainetta huokosiin jotka näin peittyvät kalsium-ja magnesiumyhdisteillä. Anodin kuluminen riippuu paljon veden laadusta. Koska emalipinnoitettua varaajaa ei voida käyttää:
Veden korkeat fluoridipitoisuudet voivat liuottaa emalia. Korkeat fluoridipitoisuudet ovat kuitenkin harvinaisia.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että emali-pinnoite sietää lähes kaikkia vesilaatuja. Ainoastaan anodin kulumisnopeus vaihtelee veden agressiivisuuden mukaan.
-
Varmaan kannattaa tutkittaa vesi jos ei ennestään tiedä mikä kestää. Itsellä oli helppoa kun öljyaikaan oli autotallissa 15 litranen sähkövaraaja ja se hajosi pari kertaa reilusti alle kymmenen vuotiaana ja toisella kertaa tukussa siitä murisin niin lvi ukkeli sanoi että rosterinen ei kestä täkäläistä veden laatua. Myi sitten emalisen jonka hävitin maalämpörempan aikaan ehkä 20-vuotiaana.
-
Tänään tuli varaaja, ja emaloitu siinä luki. Mulle ei oo missään vaiheessa siis väitetty, että olisi ollut rosterinen. Itse vaan sain jostain sen käsityksen, että olisi Kaukoran pönttö. Ja sitä kautta rst. Mulle ihan sama kumpi on, kunhan vaan ei ole samaa sarjaa kuin nämä mitkä ovat hajonneet ;). Soitin asiasta jälleenmyyjälle, ja sieltä luvattiin selvittää asia suoraan Scanvarmilta. En vielä tänään saanut vastausta. Jälleenmyyjä oli itsekin erittäin kiinnostunut asiasta. Onhan asian selvittäminen myös heidän etunsa.
Selvitän huomenna myös paikkakunnan veden arvot. Kaveri on vesilaitoksella töissä, niin eiköhän hänen kautta asia selviä. Sen tiedän varmasti jo nyt, että kalkkipitoista vesi ainakin on. Siitä on "kärsitty" jo vuosia.
Meillä on uima-allasosastolla esim. altaan ulkoreunoilla ja ovien alaosissa rosteria. Jostain syystä vesi on sellaista, että se "ruostuttaa" kaikki rosteriosat. Vähän väliä saa olla hinkkaamassa puhtaaksi. Kloorista se ei ole kiinni, mutta en ole syytä asialle vielä keksinyt.
-
Lisäksi käyttäjä on laitteensa kanssa yksin kun siihen tulee joku vika. Se naapurin LVI-liike ei tiedä laitteesta tuon taivaallista. Foorumitukea ei harvinaiselle laitteelle ole.
Ja toivon todella että on hyvä pumppu. Itse vain valitsisin puolueettomasti testatun pumpun jolla on laaja käyttäjäjoukko.
Naapuripitäjästä löytyy putkari joka asennuksen suorittaa. Kokemusta Ait:sta löytyy heiltä jo aika kivasti, eli luotan siihen että he myös osaavat laitteet tarvittaessa huoltaa ja korjata :). Se on täysin totta ettei täältä varmaan kauheasti tukea löydy. Mutta nyt tuntuu porukka Ait:n pumppuja kasvavassa määrin hommaavan. Eli koitetaan sitten yhdessä ongelmia pohtia :). Totta on myös se, että paljon turvallisempaa olisi valita tuttu ja turvallinen vaihtoehto.
Nibe on perustettu Ruotsissa ~ 1952 ja AIT aloitti lämpöpumppujen tuotannon Saksassa 1978, ei tuolloin vielä ait nimellä. Nykyisin samaa konsernia niben kanssa. Kaukora valmistaa nordic mallisarjan pumpuille varaajat. Uudet AIT pumpun omistajat voivat olla mielestäni rauhallisin mieli ja ajelehtia kohti Joulun odotusta. Samassa veneessä ollaan, enkä vielä ole havainnut veneen keikkuvan :)
Kuulinkin tänään, että myös sulle tulee Ait. Heitetään tarvittaessa pelastusrengas toisillemme jos vene meinaa kaatua :D
-
Rohkea ja hyvä veto Kriveltä. Tästä AIT:stä halutaan kuulla lisää kun laite pöhisee, joten varaudu ottamaan laitteesta dataa ja jakamaan sitä täällä! Tiedonvaihdolla opimme ja avarramme kaikki tietouttamme lisää, se tässä pääpointti on.
Kiitos tästä! Aivan varmasti otan dataa talteen ja myös sen jaan. Täältä löytyy nimittäin ne kaverit, jotka siitä datasta ymmärtävät paljon enemmän kuin minä :)
Tänään muuten kävi miehet vetämässä vaakavedot ja laitoivat keruuputket kaivoon. Hyvin menivät onneksi reikään vaikka vähän etukäteen varoittelivat homman olevan aika haasteellinen. Huomenna sitten alkaa laitteiston asennus, eli pian päästään testaamaan miten kaikki toimii ;)
-
Naapuripitäjästä löytyy putkari joka asennuksen suorittaa. Kokemusta Ait:sta löytyy heiltä jo aika kivasti, eli luotan siihen että he myös osaavat laitteet tarvittaessa huoltaa ja korjata :). Se on täysin totta ettei täältä varmaan kauheasti tukea löydy. Mutta nyt tuntuu porukka Ait:n pumppuja kasvavassa määrin hommaavan. Eli koitetaan sitten yhdessä ongelmia pohtia :). Totta on myös se, että paljon turvallisempaa olisi valita tuttu ja turvallinen vaihtoehto.
Kuulinkin tänään, että myös sulle tulee Ait. Heitetään tarvittaessa pelastusrengas toisillemme jos vene meinaa kaatua :D
Kyllä me pärjätään, ei mitään epäilystä. Pumppu nyt odottamassa asennusta lämpimässä tallissa. Minulla menee reilusti kevään puolelle ennen kuin saan keruupiirin kuntoon. Aluksi asennetaan pumppu ja ajetaan sähköllä kevääseen. Kiitos vinkistä, hinta oli kohdallaan.
-
Kyllä me pärjätään, ei mitään epäilystä. Pumppu nyt odottamassa asennusta lämpimässä tallissa. Minulla menee reilusti kevään puolelle ennen kuin saan keruupiirin kuntoon. Aluksi asennetaan pumppu ja ajetaan sähköllä kevääseen. Kiitos vinkistä, hinta oli kohdallaan.
Eipä mitään kiittelelemistä! Hyvä mieli tulee itselle jos pystyn edes tällä lailla foorumisteja auttamaan :)
Kun tässä nyt koitan tätä varaaja-asiaa selvitellä, niin pakko kysyä tähän kohtaan yksi perustavaa laatua oleva kysymys. Eli koskeeko tämä ongelma niin integroituja kuin myös erillisvaraajia? Vai esim. pelkästään integroituja varaajia? Kaikki ongelmat mitä olen itse löytänyt ovat olleet integroiduissa varaajissa.
-
Semmonen kuva täälläkin että integroiduissa lähinnä ja niin taitaa #Hambula myös viitata, sitten vielä se paikallinen veden laadun merkitys johon #Nakke vaan viittaa...
On se nyt hyvä kun näitä Ait-inverrteri miehiä lupauksineen raportoinnista alkaa olemaan vinot pinot :D itsellä ei ole tietoa muuta kuin että tuossa yhdellä ei ole ollut mitään ongelmia puupannun rinnalla integroidulla varaajalla varustetulla vehkeellä ja lisäksi 1100L varaaja lämmitykseen päin, eikä ole tuo Nordic malli vaan normi on/off kun noita invertteritä ei vielä >5 sitten ollut edes Ait:lla.
-
Semmonen kuva täälläkin että integroiduissa lähinnä ja niin taitaa #Hambula myös viitata, sitten vielä se paikallinen veden laadun merkitys johon #Nakke vaan viittaa...
On se nyt hyvä kun näitä Ait-inverrteri miehiä lupauksineen raportoinnista alkaa olemaan vinot pinot :D itsellä ei ole tietoa muuta kuin että tuossa yhdellä ei ole ollut mitään ongelmia puupannun rinnalla integroidulla varaajalla varustetulla vehkeellä ja lisäksi 1100L varaaja lämmitykseen päin, eikä ole tuo Nordic malli vaan normi on/off kun noita invertteritä ei vielä >5 sitten ollut edes Ait:lla.
Asia selvä, kiitos! Onneksi ehdin jälleenmyyjälle jo antaa "palautetta" noiden erillisvaraajien hajoamisista :D. Ja hän vielä lupasi soittaa suoraan Scanvarmin johtajalle asiasta ;)
Mä ainakin lupaan laittaa tänne dataa pumpun toiminnasta. Pieni varaus asiaan on pakko jättää, nimittäin se etten välttämättä osaa sitä tehdä :)
Nämä Ait:n inverterpumput lanseerattiin 03/15, eli pian pari vuotta ovat olleet käytössä. Täytyy tänään tentata putkarilta miten ovat pelanneet. Hän asentaa myös esim. Nibeä, niin täytyy myös kysyä miten ovat toimineet verrattuna niihin inverttereihin.
-
Täytyy tänään tentata putkarilta miten ovat pelanneet. Hän asentaa myös esim. Nibeä, niin täytyy myös kysyä miten ovat toimineet verrattuna niihin inverttereihin.
No tuoltahan sitten löytyy varmaa tietoa noiden käyttäytymisistä varaajan kanssa....erot lähinnä, epäilen eron olevan 'VALTAISAN' :D
-
Eli koskeeko tämä ongelma niin integroituja kuin myös erillisvaraajia? Vai esim. pelkästään integroituja varaajia? Kaikki ongelmat mitä olen itse löytänyt ovat olleet integroiduissa varaajissa.
Mikä ongelma?
-
Mikä ongelma?
Varaajat ruostuu tai ratkeaa hitsisaumasta.
-
No tuoltahan sitten löytyy varmaa tietoa noiden käyttäytymisistä varaajan kanssa....erot lähinnä, epäilen eron olevan 'VALTAISAN' :D
Enpä saanut vielä tänään asiasta paljoa tentattua, kun vasta huomenna tulee mies joka tekee pumppujen asennukset. Kaveri joka kävi tänään purkamassa vanhat laitteet pois, kertoi että on Ait:n laitteissa jotain huolto/korjaushommia ollut. Varsinkin alkutaipaleella, eli silloin kun he aloittivat Ait:n pumppujen asennukset. Mutta ei ilmeisesti mitään isompaa eikä ainakaan hänelle kukaan ole kyseisestä merkistä valittanut. Kukapa näistä oikeasti selvää ottaa :D
-
Eipä mennyt meillä niin kuin Strömsössä. Aamulla tuli miehet asentamaan laitteita, ja aikansa pyörittyään totesivat ettei onnistu ???. Eivät saa kaikkea sopimaan mitenkään järkevästi. Tila sinänsä ei ole liian pieni, mutta esim. uima-allaslaitteet pitäisi siirtää ja lattialämmitysputket piikata irti valusta ja siirtää seinän viereen.
Asentajat totesi että 3 päivää menisi asennukseen. Tuntuu kyllä aika pitkältä ajalta ::). Miehet lähti sitten toiselle työmaalle kun ei ennen joulua olisi tullut valmiiksi kuitenkaan. Sinänsä hauskaa kun öljykattila on jo purettu pois ;). Toki laittoivat väliaikaisen lämmittimen kiinni, eli talo pysyy lämpimänä. Mutta kuitenkin.
Vaihtoehtoja olisi nyt sitten muutama. Yksi olisi asentaa kaikki laitteet seinän takana olevaan autotalliin. Tämä onnistuu kyllä, mutta vaatii minulta jonkin verran työtä. Pöydät ja hyllyt pitää siltä seinältä purkaa ja tavarat saada sijoitettua muualle. Lisäksi tällä ratkaisulla pienestä autotallista tulee vielä pienempi, mikä hankaloittaa muuta toimintaa talissa.
Yksi on se, että miehet tekee päivän töitä siirrellen vehkeitä ja piikaten lattiaa. En tiedä kuka sen lystin sitten maksaa :)
Yhtenä tuli itselle mieleen, että laitteet vaihtoon ja integroidulla varaajalla varustettu pumppu tilalle. Sitten mahtuisi hyvin.
Hyvät oli fiilikset kun kuvittelin tänään tai huomenna pääseväni nauttimaan maalämmössä, mutta väkisinkin tunnelma nyt hieman latistui :)
-
No ensinnäkin eikös se ollut 'avaimet käteen', niin kustannuspuoli pitäisi pysyä kurissa kun ovat kerran jonkun myyneet niin myyjän vastuulla...
Niin mahtuisiko homma sitten jos olis Integroitu+GTV vaihtoehto, puskurinhan tarvitset kun on pattereita...?
Entä jos laittaa autotaliin niin saatko tyhjäksi jääneestä tilasta jotain järkevää, vai meneekö hukkkatilaksi?
-
No ensinnäkin eikös se ollut 'avaimet käteen', niin kustannuspuoli pitäisi pysyä kurissa kun ovat kerran jonkun myyneet niin myyjän vastuulla...
Niin mahtuisiko homma sitten jos olis Integroitu+GTV vaihtoehto, puskurinhan tarvitset kun on pattereita...?
Entä jos laittaa autotaliin niin saatko tyhjäksi jääneestä tilasta jotain järkevää, vai meneekö hukkkatilaksi?
On avaimet käteen muuten, mutta ei sisältänyt vanhan purkua. Eli mikä sitten on vanhan purkua, itse miellän sen vanhan öljykattilan poistamiseksi. Eli mun mielestä putkien ym. siirrot kuuluu heille. Jälleenmyyjä kävi tilan katsomassa, mutta ongelma on siinä ettei hän itse tee asennuksia. Ja jos asentaja olisi tullut eilen aamulla niin kuin oli sovittu, niin tilanne olisi selvinnyt ennen kuin purettiin kattila pois.
Esimerkiksi pumppu ja puskuri mahtuisivat olemaan ilman mitään erikoisempia toimenpiteitä. Mutta tuon Gtv:n sopimisesta en varmaa uskalla sanoa. Pattereita meillä on sen 160 neliön verran, eli puskuri taitaa olla tarpeellinen. Vaikka ilmankin sitä joku kauppias väitti Inverterin kanssa pärjäävän :)
Mun mielestä pannuhuonetta voisi käyttää myös varastotilana jos laitteet talliin siirtää. Ei siitä nyt ihan täydellinen varasto tulisi, mutta kyllä sinne tavaraakin mahtuisi. Vaimolla on kolme teollisuusompelukonetta autotallissa, ja siihen päälle pakastin ja muut tavarat. Eli ei sielläkään aivan valtavasti ylimääräistä tilaa ole ;)
-
Ai siä verhoillaan huonekkaluja ? ;D
GTV500: Mitat: korkeus 1821mm, leveus 665mm, syvyys 675mm
Liitännät naamassa:
(https://varaaja.com/images/stories/virtuemart/product/Jaspi-GTV-Hybrid-500-enrgiavaraaja.jpg)
Eli leveyytä >1300mm tarvitaan kun vierekkäin laittaa, eikös sen ait:n saa asioitua pelkästään edestäpäin?
Kai sitä sitten pitää myyjän kanssa sitten tiukasti neuvvotella mitä tehdään ... ainakin se pitäis nyt luonnikkaasti edetä koska ovat 'töpänneet'...
Et kehtaa valokuvia laittaa, vaikka yv:nä jos ei julkisena?
-
Ai siä verhoillaan huonekkaluja ? ;D
GTV500: Mitat: korkeus 1821mm, leveus 665mm, syvyys 675mm
Liitännät naamassa:
(https://varaaja.com/images/stories/virtuemart/product/Jaspi-GTV-Hybrid-500-enrgiavaraaja.jpg)
Eli leveyytä >1300mm tarvitaan kun vierekkäin laittaa, eikös sen ait:n saa asioitua pelkästään edestäpäin?
Kai sitä sitten pitää myyjän kanssa sitten tiukasti neuvvotella mitä tehdään ... ainakin se pitäis nyt luonnikkaasti edetä koska ovat 'töpänneet'...
Et kehtaa valokuvia laittaa, vaikka yv:nä jos ei julkisena?
Vaatteita vaimo pääsääntöisesti tekee. Säästää mukavasti neljän lapsen kanssa, kun pystyy edes osan vaatteista tekemään itse ;)
Ait taisi olla nimenomaan niin, että vain edestäpäin onnistuu.
Mä laitan kuvia tänne, jos vain suinkin onnistun siinä. Käyn ihan kohta ottamassa.
-
nips
On se nyt hyvä kun näitä Ait-inverrteri miehiä lupauksineen raportoinnista alkaa olemaan vinot pinot :D
nips
Ruotsin foorumilta en löytänyt yhtään ketjua asiasta. Saksasta löytyy: http://www.haustechnikdialog.de/Forum/t/204607/Neue-Alpha-Innotec-Sole-12kw (http://www.haustechnikdialog.de/Forum/t/204607/Neue-Alpha-Innotec-Sole-12kw)
P.S Nyt alkaa Ruotsin kruunu olemaan 10:1 euroon verrattuna. Kannattaa vilkuilla hintoja myös Länsinaapurissa.
-
Tässä on nyt niitä kuvia:
https://drive.google.com/folderview?id=1E-ZDrP_YGdLdW1FWh77BL60e7oI8uT7L
Toivottavasti niistä saa jotain käsitystä :). En saanut niitä niin pieneksi, että olisin pystynyt tänne liitteeksi laittamaan.
Yhdessä kuvassa näkyy miten lattialämmitykselle menevät putket tulevat aika keskeltä lattiaa ylös. Lattialla makaa väliaikainen lämmin, ja siitä lähteekin putkia sinne tänne :)
-
GTV500: Mitat: korkeus 1821mm, leveus 665mm, syvyys 675mm
Liitännät naamassa:
(https://varaaja.com/images/stories/virtuemart/product/Jaspi-GTV-Hybrid-500-enrgiavaraaja.jpg)
Eli leveyytä >1300mm tarvitaan kun vierekkäin laittaa, eikös sen ait:n saa asioitua pelkästään edestäpäin?
Meille suunnitellun puskurin halkaisija on 600mm, aika lähelle tuota Gtv:n leveyttä. Puskuri on siis pyöreä. En usko että mahtumisesta jäisi asia kiinni.
-
Meille suunnitellun puskurin halkaisija on 600mm, aika lähelle tuota Gtv:n leveyttä. Puskuri on siis pyöreä. En usko että mahtumisesta jäisi asia kiinni.
Sopisko ne vierekkäin siihen oikealle seinustalle, AIT integroitu+GTV tartteis jotain ~1300x800 tilaa hihasta tiputettuna?
Jos jotain tallin puolelle niin eikös pelkän pumpun siirto sinne riittäis....sinne/sieltä sitten yhteensä ~5 putkea pannariin näillä pihassa olevilla vehkeillä!?
Onko 200L puskurin halkaisija muka 600mm, eikös ne ole semmosia laihoja tuubeja?
kai nyt jo olet saanut ehotusta myyjältä mitä touhutaan...
Edit:
Ainakin tämä on 480mm
https://varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/puskurivaraajat/jaspi/laempoepumppuvaraajat/puskurivaraajat/puskurivaraaja-jaspi-buffer-200-detail
-
Viehän tuollainen erillislaitesysteemi jo tilaa aikalailla. Laite + puskuri 200 L + käyttövesi 400 L. Eli puskuri pitää saada nostettua pumpun päälle, tai menee jo 3 modulipaikkaa. Yhdistelmä + puskurina GTV vie vain 2 asennuspaikkaa ja lämpimän veden määrä vähintään sama. Ja legionellakuumennuksiin menee vähemmän aikaa, jos nyt yleensäkään tarvitaan.
-
Tässä on nyt niitä kuvia:
https://drive.google.com/folderview?id=1E-ZDrP_YGdLdW1FWh77BL60e7oI8uT7L
Onko tuo ensimmäisessä kuvassa näkyvä altechin kiertovesipumppu kestänyt jo kauankin tuota asentoa?
Pyöriikö se jatkuvasti?
-
Onko tuo ensimmäisessä kuvassa näkyvä altechin kiertovesipumppu kestänyt jo kauankin tuota asentoa?
Pyöriikö se jatkuvasti?
En nyt ihan varmasti osaa sanoa, mutta sanoikohan ne asentajat että vuoden verran on tuo lämmitin systeemi ollut niillä käytössä. Eihän se tietenkään koko aikaa kytkettynä ole, eli tuskin puhutaan kovin monesta kuukaudesta mitä on todellista käyttöaikaa.
-
Se on luultavasti väärässä asennossa. Kannattaa selvittää ja pyöräyttää sitten akseli vaakatasoon asentoon.
-
Se on luultavasti väärässä asennossa. Kannattaa selvittää ja pyöräyttää sitten akseli vaakatasoon asentoon.
En tiedä kehtaanko mä sanoa niille putkareille asiasta. Olivat sen verran tyytyväisiä tekeleensä :). Se voi kyllä olla, että toisessa kohteessa pitävät lämmitintä pystyssä.
-
Sopisko ne vierekkäin siihen oikealle seinustalle, AIT integroitu+GTV tartteis jotain ~1300x800 tilaa hihasta tiputettuna?
Jos jotain tallin puolelle niin eikös pelkän pumpun siirto sinne riittäis....sinne/sieltä sitten yhteensä ~5 putkea pannariin näillä pihassa olevilla vehkeillä!?
Onko 200L puskurin halkaisija muka 600mm, eikös ne ole semmosia laihoja tuubeja?
kai nyt jo olet saanut ehotusta myyjältä mitä touhutaan...
Edit:
Ainakin tämä on 480mm
https://varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/puskurivaraajat/jaspi/laempoepumppuvaraajat/puskurivaraajat/puskurivaraaja-jaspi-buffer-200-detail
Laitoin driveen lisäkuvat mittanauhan kanssa.
1800*1000 on tilaa oikealla seinustalla. Laitteita ei tietenkään voi ihan oveen asti tuoda, eli todellinen tila on pienempi.
Kyllä se Ait:n puskuri oli 600mm. Katsoin teknisistä tiedoista ja kävin vielä varmistamassa ihan mittanauhalla ;)
Juuri puhuin jälleenmyyjän kanssa asiasta. Soitin hänelle jo päivällä, mutta lupasi silloin soittaa takaisin myöhemmin. Hän selvittää huomenna voiko laitteita vaihtaa toisiin. Sen jälkeen täytyy päättää mitä tehdään. Autotallin puolelle he mieluusti laitteet asentaisivat minkä ymmärrän tietysti hyvin. Mutta iso työ siitä minulle tulisi kun pitäisi purkaa kaikki työpöydät, hyllyt ja kaapit. Ja keksiä vielä mihin kaikki tavarat sieltä laitettaisiin.
Pitkään saa tuolla väliaikaisella lämmittimellä 30 litran varaajineen pärjätä. Saa jättää joulusaunan perheen kanssa väliin tänä vuonna. Maanantai ja tiistai ovat vielä pyhäpäiviä. Siihen vielä asennus päälle ???
-
En tiedä kehtaanko mä sanoa niille putkareille asiasta. Olivat sen verran tyytyväisiä tekeleensä :). Se voi kyllä olla, että toisessa kohteessa pitävät lämmitintä pystyssä.
Kannattaa sanoa "heihei" putkarille joka asentaa kiertovesipumpun väärään asentoon. Ensin tietenkin googlettaa tuon altechin asennusohjeen ja tarkistaa kielletäänkö tuo asento. Tästä oli joskus aikaisemmin foorumilla juttua ja itselläni on karvaat kokemukset pyllypystyssä asennuksesta.
-
Ei kai tuolla nokkakärryissä olevalla väliaikaiskattila hässäkällä ole mitään väliä, että miten se nyt on väliajan kytkettynä. Putkifirma varmaan vaihtelee pumppuja lennosta tarpeen mukaan ja vie sitten kattilat mennessään.
-
Ei kai tuolla nokkakärryissä olevalla väliaikaiskattila hässäkällä ole mitään väliä, että miten se nyt on väliajan kytkettynä. Putkifirma varmaan vaihtelee pumppuja lennosta tarpeen mukaan ja vie sitten kattilat mennessään.
Ai se on väliaikainen, minä luulin että se on uima-allas systeemeihin liittyvä pumppu. Ei sillä sitten tietenkään ole väliä. :'(
-
Lisäsin vielä muutaman kuvan mittanauhan kanssa. Kun en ole ikinä nähnyt maalämpöpumppua kytkettynä, en osaa ajatella paljonko laitteet vie tilaa. Mutta mietin sitä, että mikä estää laittamasta puskurivaraajaa vasemmalle siihen väliaikaisen lämmittimen paikalle? Ja sitten pumppu ja varaaja oikealle puolelle vierekkäin. Eihän siinä liikaa tilaa ole kyllä yhtään. Puskuri on siis 600*1300, eli korkeuden puolesta mahtuisi juuri ja juuri. Käytävää väliin ei varmaan paljoa jäisi mutta en sitten tiedä paljonko pitäisi jäädä.
Kuvissa näkyvä koroke lattiassa pitää kuulemma myös piikata pois. Itse ajattelin että sen päälle olisi voinut yhden laitteen asentaa, mutta ilmeisesti ei :)
-
Tuosta väliaikaisen lämmittimen pumpusta täällä ollaan huolissaan :'( ei kai nyt sentään, ihan sama kuinka se siinä makaa kunhan toimii sen minkä pitää #Kriven kannalta ???
Enempi luulis kiinnostavan miten ne vermeet sinne mahtuu, jos mä nyt oikein ymmärsin niin AIT+GTV sopeis sinne oikealle seinälle vierekkäin (peräkkäin) niiden litkuputkien jälkeen, jos nyt ymmärsin noita mittoja niin tilaa on ~160 x 100cm (leveys x syvyys) ja oven eteen (osittain) AIT tulisi 'vain' ~20cm luokkaa ja sekin ~50cm päästä ovesta.
Aika harmillista olisi sitä autotalliakaan pilata, itse vaihtaisin mieluummin konffia (myyjän kansa sopien) 2 laitteen kytkennäksi...vielä muistuttaen että täältä etänä näitä vaihtoehtoja heitellään eli kaikki tieto ei välttämättä ole käytössä. Nyt kun noita mittoja on otettu niin voisit piirtää pohjan jollakin koneelle ja siihen pudotella laitteita oikeilla mitoilla eli leiskaa sijoittelusta.
-
Tuosta väliaikaisen lämmittimen pumpusta täällä ollaan huolissaan :'( ei kai nyt sentään, ihan sama kuinka se siinä makaa kunhan toimii sen minkä pitää #Kriven kannalta ???
Enempi luulis kiinnostavan miten ne vermeet sinne mahtuu, jos mä nyt oikein ymmärsin niin AIT+GTV sopeis sinne oikealle seinälle vierekkäin (peräkkäin) niiden litkuputkien jälkeen, jos nyt ymmärsin noita mittoja niin tilaa on ~160 x 100cm (leveys x syvyys) ja oven eteen (osittain) AIT tulisi 'vain' ~20cm luokkaa ja sekin ~50cm päästä ovesta.
Aika harmillista olisi sitä autotalliakaan pilata, itse vaihtaisin mieluummin konffia (myyjän kansa sopien) 2 laitteen kytkennäksi...vielä muistuttaen että täältä etänä näitä vaihtoehtoja heitellään eli kaikki tieto ei välttämättä ole käytössä. Nyt kun noita mittoja on otettu niin voisit piirtää pohjan jollakin koneelle ja siihen pudotella laitteita oikeilla mitoilla eli leiskaa sijoittelusta.
Tuo olisikin hyvä jos osaisi koneella tuollaisen piirroksen tehdä. Mutta kun en osaa :D. No täytyy kokeilla jos kuitenkin sattuisin onnistumaan. Helpottaisi asiaa huomattavasti.
Kyllä tässä alkaa hiljalleen kallistumaan kahden laitteen järjestelmään. Kyllä me aika varmasti pärjättäisiiin ilman käyttövesivaraajaakin. Niin oli alunperin tarkoituskin, mutta vain 700 euron hintaero käänsi päätöksen erillisvaraajan suuntaan.
Kysyin silloin kauppoja tehdessä saako asentajat pitkässä päivässä kytkennät tehtyä. Kahden päivän urakaksi epäilivät. Sitten myöhemmin kertoivat, että voivat laittaa väliaikaisen lämmittimen, niin ei talo kylmene liikaa. Siitä pitää maksaa vuokraa 20-30e vuorokaudessa. En kyllä ajatellut maksaa kuin korkeintaan kahdesta, kun ei tämän projektin venyminen mun vika ole. Miehet asensivat lämmitintä eilen ainakin pari tuntia. Saas nähdä laskuttavatko siitä erikseen :). Nyt jos päädyttäisiin, että tehdään isoimman kautta, eli siirreltäisiin allaslaitteita ja piikattaisiin lattiaa. Ja laitettaisiin siis kaikki kolme laitetta pannuhuoneeseen, väliaikainen lämmitin pitäisi siirtää autotallin puolelle. Eli kaikki kytkennät taas uusiksi ja tässäkin tapauksessa pitäisi tehdä reikiä seinään ;)
On kyllä aivan mahtavaa huomata, että tällä foorumilla saa apua ja porukka yrittää auttaa niin hyvin kuin pystyy! Suuret kiitokset jo tässä vaiheessa kaikille jotka ovat jaksaneet minun projektissa autella ja neuvoa :)
-
Siis jos laitat yhdistelmälaitteen, jossa on käyttövesivaraaja ja sen 200 L pienoispuskurin tilalle GTV:n, niin saat enemmän lämmintä vettä, kuin tuosta 400 L erillispöntöstä patteritalossa. Esilämmitys käyttövedelle on erinomainen ratkaisu varmistaa riittävä kuumavesi. Jos et käytä vettä, niin ei tule myöskään ylimääräistä lämmitystä, mutta tarpeen vaatiessa saat sitä käyttöön ilman mitään juhlakäyttö nappeja. Tämän lisäksi sulla on niin paljon lämmintä vettä käyttöön, että voit alentaa käyttöveden lämpötilan esim. 58 asteeseen varaajan yläosassa ja vastuksia ei tarvitse käyttää koskaan. Näin on homma nyt pyörinyt 4 vuotta. Lämpimänveden COP on 3,2.
-
Kun minulta loppui pannuhuoneessa lattiapinta-ala maalämpöön siirtyessäni, niin teetätin teräksestä erittäin tukevan pöydän (45x65 cm, kork 70 cm) ja laitoin sen päälle puskurisäiliön. Pöydän alle jäi vesimittari. Muuten ei olisi mahtuneet mitenkään kaikki samaan "koppiin"!
-
Kun minulta loppui pannuhuoneessa lattiapinta-ala maalämpöön siirtyessäni, niin teetätin teräksestä erittäin tukevan pöydän (45x65 cm, kork 70 cm) ja laitoin sen päälle puskurisäiliön. Pöydän alle jäi vesimittari. Muuten ei olisi mahtuneet mitenkään kaikki samaan "koppiin"!
Rautakaupasta tukevaa kulmarautaa ja vaikka 20 mm vesineria ja askartelee joulun aikana alustan joko yhdelle tai vaikka niin iso, että kaikki mahtuu. Sama askartelu oli itselläkin, kun pumppu piti saada käyttövesitukkien päälle ahtaaseen tilaan.
-
Siis jos laitat yhdistelmälaitteen, jossa on käyttövesivaraaja ja sen 200 L pienoispuskurin tilalle GTV:n, niin saat enemmän lämmintä vettä, kuin tuosta 400 L erillispöntöstä patteritalossa. Esilämmitys käyttövedelle on erinomainen ratkaisu varmistaa riittävä kuumavesi. Jos et käytä vettä, niin ei tule myöskään ylimääräistä lämmitystä, mutta tarpeen vaatiessa saat sitä käyttöön ilman mitään juhlakäyttö nappeja. Tämän lisäksi sulla on niin paljon lämmintä vettä käyttöön, että voit alentaa käyttöveden lämpötilan esim. 58 asteeseen varaajan yläosassa ja vastuksia ei tarvitse käyttää koskaan. Näin on homma nyt pyörinyt 4 vuotta. Lämpimänveden COP on 3,2.
Kyllä toi yhdistelmä olis aivan varmasti se paras vaihtoehto. Uskomattoman vaikeaa tuntui olevan tältä alueelta löytää asentaja, joka tuon olisi kytkenyt. Yritin kyllä löytää mutta ilman tulosta. Ehdotin eilen kyllä tuotakin vaihtoehtoa kun pohdittiin ratkaisua. Kokemusta Gtv:stä yrityksellä ei ollut, mutta katotaan nyt mitä tapahtuu. Tänään on kaiken pakko selvitä, kun ensiviikolla pitäis jo laitteet asentaa. Maanantai ja tiistai ovat vielä pyhäpäiviä, niin silloin ei tavara liiku.
-
Kyllä toi yhdistelmä olis aivan varmasti se paras vaihtoehto. Uskomattoman vaikeaa tuntui olevan tältä alueelta löytää asentaja, joka tuon olisi kytkenyt. Yritin kyllä löytää mutta ilman tulosta. Ehdotin eilen kyllä tuotakin vaihtoehtoa kun pohdittiin ratkaisua. Kokemusta Gtv:stä yrityksellä ei ollut, mutta katotaan nyt mitä tapahtuu. Tänään on kaiken pakko selvitä, kun ensiviikolla pitäis jo laitteet asentaa. Maanantai ja tiistai ovat vielä pyhäpäiviä, niin silloin ei tavara liiku.
Mitä kokemusta GTV:stä tarvitaan...semmonen tyhmä passiivinen pönttö :D...no taisit mainita että myyjä myy myös Nibeä, eli kumpuaiskos tuo 'epäilyksen' siemen sieltä kun kerran Nibe ei tommosta komboa suosittele niin ajattelee että koskiskohan sama suositus AIT:ia....ihmettelen vaan eikös tommosta nyt saa selville sieltä maahantuojalta.
Lisäksi AIT:lla on se kytkentäkuvakin jossa on 'erotusvaraaja' ja sen takana 2 lämmityspiiriä...#Krive tapauksessa suoraan sopis Patterit+lattiat...sitä en sitten tiedä syökö se allas-lämmitys tuosta sen toisen shunttipiirin...toisaalta olen täällä jo ihmetellyt miksei sitä alllasta lämmittäis suoraan sieltä GTV:stä (pohjalta) niin ei tarvitsis mitään vaihtovenahommaa siihen.
No nämä on tämmösiä ihmettelyitä kun on helppo tehdä näin etänä... :)
Kuva sivulta 47: https://www.scanvarm.fi/sites/default/files/liitetiedostot/tuotteet/83056500ouk_ba_pwzs_pwzsv_maalampopumpun_asennusohje_7.6.2017_net_0.pdf
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7097;image)
-
Kyllä toi yhdistelmä olis aivan varmasti se paras vaihtoehto. Uskomattoman vaikeaa tuntui olevan tältä alueelta löytää asentaja, joka tuon olisi kytkenyt. Yritin kyllä löytää mutta ilman tulosta. Ehdotin eilen kyllä tuotakin vaihtoehtoa kun pohdittiin ratkaisua. Kokemusta Gtv:stä yrityksellä ei ollut, mutta katotaan nyt mitä tapahtuu. Tänään on kaiken pakko selvitä, kun ensiviikolla pitäis jo laitteet asentaa. Maanantai ja tiistai ovat vielä pyhäpäiviä, niin silloin ei tavara liiku.
Mun mielestä ainoa selitys tuohon nihkeyteen on se, että ne vain eivät pysty ymmärtämään tuota esilämmityksen ideaa. Niille pitää piirtää paperille, että laitetaan lämmitykselle 500 L varaaja, joka on tässä tapauksessa GTV. Sitten tehdään kytkennät, kuten tehdään normaalistikin lämmitykselle. Sen jälkeen katsotaan, että AHAA, tässähän onkin kierukoita vielä käyttämättä. No tehdäänpäs niin, että laitetaankin tuonne käyttöveteen normaalisti menevä kylmävesi kulkemaan tuon GTV kierukan kautta ensin, niin se lämpenee jo etukäteen 25-35 asteiseksi ja käyttövesivaraaja viilenee vähintään 1/2 hitaammin. Tätä kytkentää ei varmaan löydy tehtaan dokumenteista suoraan, niin silloin sitä ei pysty kunnon fakki-idiootti tietenkään tajuamaan, koska sitä ei saa näkyville silmien eteen. Pienelläkin abstraktinajattelun kyvyllä homma aukeaa niin, että suorastaan tulee vahva suositus tehdä kaikissa mahdollisissa kohteissa kytkentä edellä kuvatusti.
-
Mun mielestä ainoa selitys tuohon nihkeyteen on se, että ne vain eivät pysty ymmärtämään tuota esilämmityksen ideaa. Niille pitää piirtää paperille, että laitetaan lämmitykselle 500 L varaaja, joka on tässä tapauksessa GTV. Sitten tehdään kytkennät, kuten tehdään normaalistikin lämmitykselle. Sen jälkeen katsotaan, että AHAA, tässähän onkin kierukoita vielä käyttämättä. No tehdäänpäs niin, että laitetaankin tuonne käyttöveteen normaalisti menevä kylmävesi kulkemaan tuon GTV kierukan kautta ensin, niin se lämpenee jo etukäteen 25-35 asteiseksi ja käyttövesivaraaja viilenee vähintään 1/2 hitaammin. Tätä kytkentää ei varmaan löydy tehtaan dokumenteista suoraan, niin silloin sitä ei pysty kunnon fakki-idiootti tietenkään tajuamaan, koska sitä ei saa näkyville silmien eteen. Pienelläkin abstraktinajattelun kyvyllä homma aukeaa niin, että suorastaan tulee vahva suositus tehdä kaikissa mahdollisissa kohteissa kytkentä edellä kuvatusti.
:o En kyllä näe mitenkään tuolla tavalla että eivät esilämmitystä ymmärtäisi ei ne nyt niin vajaalla sylinterimäärällä ole matkassa...syyt on muualla...
-
Kyllä toi yhdistelmä olis aivan varmasti se paras vaihtoehto. Uskomattoman vaikeaa tuntui olevan tältä alueelta löytää asentaja, joka tuon olisi kytkenyt. Yritin kyllä löytää mutta ilman tulosta. Ehdotin eilen kyllä tuotakin vaihtoehtoa kun pohdittiin ratkaisua. Kokemusta Gtv:stä yrityksellä ei ollut, mutta katotaan nyt mitä tapahtuu. Tänään on kaiken pakko selvitä, kun ensiviikolla pitäis jo laitteet asentaa. Maanantai ja tiistai ovat vielä pyhäpäiviä, niin silloin ei tavara liiku.
Laita erillinen puskuiri ja käyttövesivaraaja.
-
Laita erillinen puskuiri ja käyttövesivaraaja.
no kun ei nuo nyt meinaa mahtua sinne...ne olis jos siellä jos olis ongelmatonta.
-
Ainakin pumpun vaihtamisen integroidulla varaajalla varustettuun malliin saa tässä vaiheessa unohtaa. Kysyntä on kasvanut niin kovaksi, että ne on loppuunmyyty. Nordic sarjan invertereitä tulee lisää Suomeen vasta helmikuun puolivälissä :-[
Eli vaihtoehdot väheni nyt sitten ihan huolella. Saas nähdä pitääkö sitä vaan luovuttaa, ja alkaa purkuhommiin autotallin puolella...
-
Onkohan tuo totta vai asian ohjausta, tuo loppuminen. No Nordicii myydään varmaan ainakin Ruotsiinkin voihan se heilua se kysyntä-tarjonta.
Kysy Ruotsista... ;D
http://www.ait.se/kontakt.html
Luulis harmitavan sekin jos joudut sen autotallin 'pilaamaan', vai oletko keksinyt siihen jotain fiksua...riittääkö että laitat sinne vain sen puskurin, vaatinee vain 2 putkea vai kuinka kun kerran puskurista puhutaan?
Tässä huomaamme että tarttis olla aina etukäteen vaatimassa (vaikka oliskin avaimet kouraan ja varsinkin) kaikenlaisia väliaikatietoja kuten:
-Sijoitteluleiskaa
-Kytkentäkuvaa
-Työselostusta
-Toimintaselostusta
- ...
tässäkin tapauksessa olisi se kissa noussut pöydälle hyvissä ajoin...
-
On avaimet käteen muuten, mutta ei sisältänyt vanhan purkua. Eli mikä sitten on vanhan purkua, itse miellän sen vanhan öljykattilan poistamiseksi. Eli mun mielestä putkien ym. siirrot kuuluu heille. Jälleenmyyjä kävi tilan katsomassa, mutta ongelma on siinä ettei hän itse tee asennuksia. Ja jos asentaja olisi tullut eilen aamulla niin kuin oli sovittu, niin tilanne olisi selvinnyt ennen kuin purettiin kattila pois.
Kyllähän tässä tulee vähän sellainenkin jälkiviisaus mieleen, että osan pumppumerkkien, kaivojen ja tarjousten tekniseen vertailuun käytetyistä tunneista olisi voinut käyttää myös purun, asennuksen ja tarvittavien muutostöiden tarkempaan pohdintaan. Myyjillä ei aina taida riittää asiantuntemusta silloin kun mennään kovin uniikkiin ja räätälöityyn kokonaisuuteen. Äkkiseltään veikkaan, että artistille jää tässä tapauksessa jotain ylimääräistä maksettavaksi osuudesta, jota avaimet käteen-homma ei kata. Tai vaihtoehtoisesti sitä omaa työtä.
Kannattaa toki yrittää vedota siihen avaimet käteen -toimitukseen, mutta en ihmettele vaikka päädyttäisiin isompaankin vääntöön jos kumpikin osapuoli ottaa "tuumaakaan ei tulla vastaan"-asenteen. Paljon käydään nokkapokkaa ja jälkipyykkiä esim. autokauppaan liittyen vaikka ovat tällaiseen tailor made-hommaan aika simppeleitä caseja. Eikä yksikään autokauppias tai -valmistaja varmastikaan ala antamaan takuita sille että tämä kestää varmasti x vuotta ilman yhtäkään ongelmaa.
Kun on muutaman vuoden seurannut töissä kaikenlaista kompurointia n. 30 M€ maksaneen uudisrakennuksen kanssa niin täytyy välillä oikein ihmetellä että meneekö rakennustöissä ikinä mikään ns. putkeen? Vaikka on tilaaja, suunnittelija, rakennuttaja ja rakennuksen omistaja valvomassa projektia niin silti löytyy vastaanottotarkastuksessa satoja poikkeamia ja takuuaikana korjataan sitä sun tätä. Vuotavia vesikattorakenteita ja läpivientejä, korkkaavia epoksipinnoitteita, puutteellisia tiivistyksiä ja osastointeja jne. jne.
-
Mun mielestä kyseeseen tulee "lisätyöt" nimike ilman mitään selittämisiä. Tein nimittäin itse kaikki lisätyöt ennen asennusta ja kohtuullisesti tuli niitäkin lattiavaluja, päällysteitä ym maalailuja ja sähköasennuksia myöten. Putkivientejäkin piti upottaa betonivaluun, kun vanhat poikittainvedot tuli tielle. Ne oli kaikki tavallaan korjailua, eikä tullut mieleenkään, että ne kuuluisi avaimet käteen pakettiin. Eikä ne nyt varmaan miljoonia kustanna ja antaa kunnon miesten tehdä, jos osaavat.
-
Kyllähän tässä tulee vähän sellainenkin jälkiviisaus mieleen, että osan pumppumerkkien, kaivojen ja tarjousten tekniseen vertailuun käytetyistä tunneista olisi voinut käyttää myös purun, asennuksen ja tarvittavien muutostöiden tarkempaan pohdintaan. Myyjillä ei aina taida riittää asiantuntemusta silloin kun mennään kovin uniikkiin ja räätälöityyn kokonaisuuteen. Äkkiseltään veikkaan, että artistille jää tässä tapauksessa jotain ylimääräistä maksettavaksi osuudesta, jota avaimet käteen-homma ei kata. Tai vaihtoehtoisesti sitä omaa työtä.
Tästä kun jättää v******n pois niin ei paljon jää jäljelle, kiitos siitä :). Varmaankin olisi näin sitten pitänyt tehdä.
Jotenkin vaan itse ajattelin niin, että tuon osuuden olisi voinut jättää laitteiston myyjän harteille. Olisi sitten varmaan pitänyt selvittää jokaisen asennettavan laitteen mitat, vaadittavat asennustilat, tarvittavat huoltotilat, putkistojen kulkureitit jne. Siinä sitä olisikin ollut hommaa.
10 eri yrityksen edustaja kävi meillä paikat katsomassa läpi. Yksikään heistä ei puhunut mitään siitä, ettei laitteet mahtuisi niille tarkoitettuun tilaan. Toki mukana oli monenlaista kokoonpanoakin. Muistaakseni 2 käytti oikein mittanauhaa kun paikkoja tutki ;). Esim. Boschin edustaja mittasi paikat todella tarkasti, ja hän olisi myynyt siihen tilaan 500l puskurivaraajan, 500l käyttövesivaraajan ja 17kw pumpun. Kun edes yksi olisi sanonut että tähän tilaan ei saada mahtumaan, niin olisi osannut asiaan paremmin syventyä.
Kun on muutaman vuoden seurannut töissä kaikenlaista kompurointia n. 30 M€ maksaneen uudisrakennuksen kanssa niin täytyy välillä oikein ihmetellä että meneekö rakennustöissä ikinä mikään ns. putkeen? Vaikka on tilaaja, suunnittelija, rakennuttaja ja rakennuksen omistaja valvomassa projektia niin silti löytyy vastaanottotarkastuksessa satoja poikkeamia ja takuuaikana korjataan sitä sun tätä. Vuotavia vesikattorakenteita ja läpivientejä, korkkaavia epoksipinnoitteita, puutteellisia tiivistyksiä ja osastointeja jne. jne.
Tämä on kyllä kumma juttu, että nykyaikana on niin paljon ongelmia rakentamisen kanssa. Kun voisi ajatella, että kokemusta olisi jo niin paljon ettei näin kävisi. Mutta harva se päivä saa lukea näistä jutuista.
-
Mun mielestä kyseeseen tulee "lisätyöt" nimike ilman mitään selittämisiä. Tein nimittäin itse kaikki lisätyöt ennen asennusta ja kohtuullisesti tuli niitäkin laatija, päällysteitä ym maalailuja ja sähköasennuksia myöten. Putkivientejäkin piti upottaa betonivaluun, kun vanhat poikittainvedot tuli tielle. Ne oli kaikki tavallaan korjailua, eikä tullut mieleenkään, että ne kuuluisi avaimet käteen pakettiin. Eikä ne nyt varmaan miljoonia kustanna ja antaa kunnon miesten tehdä, jos osaavat.
Meillä kuului siis pakettiin kaikki muu mutta ei vanhan purkua. Jos nyt tuohon meidän pannuhuoneeseen asennettaisiin nämä tarkoitetut laitteet, pitäisi uima-altaan pumppua ja suodatinta siirtää vähän taaemmas ja lattialämmitysputkia piikata valusta n. 70cm matkalta. Asentaja oli sitä mieltä, että heillä menee päivä siihen kun tekevät tilan siihen kuntoon, että laitteet mahtuu.
-
Tässä huomaamme että tarttis olla aina etukäteen vaatimassa (vaikka oliskin avaimet kouraan ja varsinkin) kaikenlaisia väliaikatietoja kuten:
-Sijoitteluleiskaa
-Kytkentäkuvaa
-Työselostusta
-Toimintaselostusta
- ...
tässäkin tapauksessa olisi se kissa noussut pöydälle hyvissä ajoin...
Tämä on täysin totta! Ainoastaan kytkentäkuvan sain muutamasta paikasta. Mitään muuta en saanut keneltäkään.
Luulis harmitavan sekin jos joudut sen autotallin 'pilaamaan', vai oletko keksinyt siihen jotain fiksua...riittääkö että laitat sinne vain sen puskurin, vaatinee vain 2 putkea vai kuinka kun kerran puskurista puhutaan?
Kyllä se kieltämättä harmittaa, jos joudun autotalliin laitteet sijoittamaan. Pelkästään jo sen takia, että kyseinen tila on meidän ainut lämmin varastotila. Autoa sinne ei toki koskaan muutenkaan tulisi sopimaan :D
Yritin ehdottaa tuota pelkän puskurin laittamista talliin, mutta asentaja haluaisi laittaa kaikki laitteet sinne. Mun mielestä tilat pannuhuoneessa riittäisi näin tehdessä ilman mitään lisätöitä.
-
Laitan nyt tähän vielä tapahtumien kulun, vaikka tuleekin vähän vanhan kertausta :)
Eli laitteet myyneen firman edustaja kävi tilat katsomassa, ja sen puolesta kaikki piti olla ok. Asennuspäivää edeltävänä iltana sain soiton, että asentajat eivät ehdi ihan aamulla vaan tulevat hieman myöhemmin. Puolenpäivän maissa tuli mies purkamaan kattilaa ja asentamaan väliaikaista lämmitintä. Maalämpöpumpun asentaja ei päässyt paikalle, kun edellisellä työmaalla menikin myöhempään.
Seuraavana aamuna tuli pumpun asentaja, joka totesi ettei laitteet mahdu ilman päivän muutostöitä. Yksi aikaa vievistä hommista olisi se, että edellisenä päivänä asennettu väliaikainen lämmitin ei mahtuisi olemaan pannuhuoneessa, vaan se täytyisi asentaa uudestaan autotallin puolelle. Jos pumpun asentaja olisi tullut edellisenä päivänä niin kuin piti, tilanne olisi selvinnyt heti, eikä esim. Öljykattilaa olisi kannattanut purkaa vielä olellenkaan. Tai jos laitteet sijoitetaan autotallin puolelle, kattilan purku oli periaatteessa täysin turha homma :). Parhaimmillaan pannuhuoneessa työskenteli kaksi miestä, eikä kumpikaan todennut tilaa liian pieneksi missään vaiheessa.
Mitä siis opimme tästä? Tuskin mitään :D. Mutta tämäkin asia oli monen sattumuksen summa. Toki asentaja oli sitä mieltä, että tälläiset hommat pitäisi tehdä kesällä. Itse kyllä kuvittelin maalämpöpumppujen asennuksen olevan ympärivuotista hommaa...
-
Meillä kuului siis pakettiin kaikki muu mutta ei vanhan purkua. Jos nyt tuohon meidän pannuhuoneeseen asennettaisiin nämä tarkoitetut laitteet, pitäisi uima-altaan pumppua ja suodatinta siirtää vähän taaemmas ja lattialämmitysputkia piikata valusta n. 70cm matkalta. Asentaja oli sitä mieltä, että heillä menee päivä siihen kun tekevät tilan siihen kuntoon, että laitteet mahtuu.
Vain yksi päivä
Tuo kannattaa uhrata oli maksumies kuka tahansa.
Onhan tämä kymmenien vuosien sijoitus.
Ajattele sitä harmituksen määrää. Joka kerta kun menet autotalliin ja silmiin pistää laitteita , jotka yhden päivän työllä olisi saanut oikealle paikalle pannuhuoneeseen.
ATS
-
Vain yksi päivä
Tuo kannattaa uhrata oli maksumies kuka tahansa.
Onhan tämä kymmenien vuosien sijoitus.
Ajattele sitä harmituksen määrää. Joka kerta kun menet autotalliin ja silmiin pistää laitteita , jotka yhden päivän työllä olisi saanut oikealle paikalle pannuhuoneeseen.
ATS
Näinhän se varmaan on. Toki en huomannut kysyä että puhuttiinko 1 vai 2 miehen päivän työstä :)
-
Kun minulta loppui pannuhuoneessa lattiapinta-ala maalämpöön siirtyessäni, niin teetätin teräksestä erittäin tukevan pöydän (45x65 cm, kork 70 cm) ja laitoin sen päälle puskurisäiliön. Pöydän alle jäi vesimittari. Muuten ei olisi mahtuneet mitenkään kaikki samaan "koppiin"!
Tätäkin vaihtoehtoa kävin äsken tutkimassa. Periaatteessa noin metrin korkuisen pöydän jos tekisi, niin puskurin voisi laittaa uima-altaan suodattimen päälle. Enemmänkin voisin mielelläni mittailla ja suunnitella, mutta 4/4 lapsista on kipeinä niin ei vaan pääse sitä tekemään ::)
-
Tästä kun jättää v******n pois niin ei paljon jää jäljelle, kiitos siitä :). Varmaankin olisi näin sitten pitänyt tehdä.
Jotenkin vaan itse ajattelin niin, että tuon osuuden olisi voinut jättää laitteiston myyjän harteille. Olisi sitten varmaan pitänyt selvittää jokaisen asennettavan laitteen mitat, vaadittavat asennustilat, tarvittavat huoltotilat, putkistojen kulkureitit jne. Siinä sitä olisikin ollut hommaa.
10 eri yrityksen edustaja kävi meillä paikat katsomassa läpi. Yksikään heistä ei puhunut mitään siitä, ettei laitteet mahtuisi niille tarkoitettuun tilaan. Toki mukana oli monenlaista kokoonpanoakin. Muistaakseni 2 käytti oikein mittanauhaa kun paikkoja tutki ;). Esim. Boschin edustaja mittasi paikat todella tarkasti, ja hän olisi myynyt siihen tilaan 500l puskurivaraajan, 500l käyttövesivaraajan ja 17kw pumpun. Kun edes yksi olisi sanonut että tähän tilaan ei saada mahtumaan, niin olisi osannut asiaan paremmin syventyä.
Tämä on kyllä kumma juttu, että nykyaikana on niin paljon ongelmia rakentamisen kanssa. Kun voisi ajatella, että kokemusta olisi jo niin paljon ettei näin kävisi. Mutta harva se päivä saa lukea näistä jutuista.
Noo, ei nyt ollut erityisesti tarkoitus veetuilla. Vaan osoittaa, että vaikka tekee hyvää taustatyötä ja "linnoittaa etusektoria" niin selustan varmistus saattaa silti jäädä liian vähälle huomiolle. Sinun tapaukseesi verrattuna tuskin yksikään foorumin aiemmista kyselijöistä on tehnyt yhtä paljon taustatyötä valintansa perusteeksi ja normiprojektin suunnittelu kattaa yleensä vain pari tarjouspyyntöä / pumppuvaihtoehtoaja kaivoa justiinsa sen verran mitä tarjoaja sattuu esittämään. Ja sitten luotetaan että nämä hoitavat homman kunnialla ja minun tehtäväkseni jää laskun maksu.
Tuosta maalämmön "ammattilaisten" tekemän suunnittelun tasosta en ole kovin tarkkaan perillä, mutta jos saan veikata niin luokkaa ½ päivää per kohde on keskimääräinen aika mitä tilattuun kauppaan sisältyy. Tarjouspyyntöön vastaamiseen ehkä sitten nähdään vaivaa se puoli tuntia. Koska toimittajilla on kuitenkin kokemusta muista kohteista, niin näillä varmaan menee 80% ongelmitta, 15% suhtkoht OK ja ehkä 5% johtaa jonkinasteiseen kränään. Jos taas pyytää erillistä suunnittelijaa ottamaan homman hoitaakseen niin se on sitten helposti luokkaa 1000 €/päivä. Siihen nähden foorumin suunnittelu- ja "kommentointipalvelu" on melko halpaa vaikkei täällä montaa sellaista taida ollakaan, jotka alalta leipänsä tienaavat.
Itse kysyin vuonna 2005 sähkö- ja IV-suunnittelun hintaa valmiiseen, tehtaalla valmistettuun pakettitaloon (Jukkatalo tms. elementtitalo). En muista enää, oliko hinta noille yhteensä 6000 vai 8000 €, mutta suuruusluokkaa yksi maalämpöpumppu joka tapauksessa. Siis taloon, joita on tehty samanlaisia kymmeniä tai satoja ja jossa mm. pistorasiat on jo valmiiksi tehtaalla laitettu seinäelementteihin.
-
No kyllähän sinä oikeasta asiasta mainitsit, ei siinä sinänsä mitään ;). En tajunnut asiaan ollenkaan perehtyä, vaan tuli luotettua niiden paikalla käyneiden edustajien näkemykseen tilojen riittävyydestä. Ei olisi pitänyt näin tehdä.
Tämä foorumi on kyllä sellainen paikka, että olisi hienoa jos joka ikinen maalämpöä suunnitteleva tänne löytäisi ennen mitään lopullisia päätöksiä. Paljon vähemmillä ongelmilla ja virheratkaisuilla päästäisiin.
Sen verran kallista on muuten lämmittää tuolla väliaikaisella lämmittimellä, eikä 30l varaajallakaan kuuhun mennä 6 hengen perheessä, että olisi tosi kiva jos sais laitteet paikoilleen mahdollisimman nopeasti :). Tulee ne sitten mihin tahansa...
-
On avaimet käteen muuten, mutta ei sisältänyt vanhan purkua. Eli mikä sitten on vanhan purkua, itse miellän sen vanhan öljykattilan poistamiseksi. Eli mun mielestä putkien ym. siirrot kuuluu heille. Jälleenmyyjä kävi tilan katsomassa, mutta ongelma on siinä ettei hän itse tee asennuksia. Ja jos asentaja olisi tullut eilen aamulla niin kuin oli sovittu, niin tilanne olisi selvinnyt ennen kuin purettiin kattila pois.
Kyllähän tuo homma nyt aika selkeä kaikenkaikkiaan mun mielestä on:
-Vanhan purku on nyt nyt tehty eli ne kaikki öljykamat mitä ulos on viskattu (jotka on olleet uuden tiellä) eikä enää käyttöön tule...tuosta sulle tulee lasku tuntitöistä niinkuin on sovittu.
-EDIT: Sen kattilan alla olleen nyssäkän piikkaus lienee tulee sun piikkiin myös lisälaskuna, kuinka lie valettu lattian päälle lisäke vai lähteekö koko kakku liikkeelle kun vähä potkasee...?
-Kaikki muu sitten kuuluukin siihen avaimet käteen urakkaan...myyjä on käynyt katsomassa homman>tarjonnut tietyn kombinaation>sinä olet ostanut sen>>>sitten vaan tehdään se homma.
-Jos myyjä ei tee asennuksia se ei ole sinun ongelmasi eikä sen seurauksista kuulu maksaa.
-Jos asentaja ei tuu niinku sovittu sen seuraukset ei ole sinun ongelma.
-Jos väliaikainen lämmitin on laitettu uusien tielle ja joudutaan siirtämään tjms. ei ole sinun ongelma.
-Ne tilatut/toimitetut vehkeet nyt vaan laitetaan sopimaan sinne pannuhuoneeseen ja siirtävät mitä pitää että sopii vieläpä järkevästi ja niin että jälkihuolto onnistuu kaikille vermeille. Olette nyt pohtineet hyvässä hengessä vaihtoehtoja miten vähentää 'avaimet käteen' urakan töitä ja sinulle tyydyttävää uutta ratkaisua ei ole esitetty (antaa autotallin olla niinku on suunniteltu).
-Homman ongelma on nyt ollut että myyjä-purkaja-asentaja sektorilla ei ole yhteistä säveltä...mutta se ei ole sinun ongelma.
Lopputulos pitää nyt vaan saada semmoseksi että voit hörpätä Juhla-mokkaa sen vierellä tyytyväisenä niinku mainoksissa ;) ...jos nyt luistaa jostain niin se *ituttaa joka päivä.
Omantunnon mukaan voit sitten antaa jotain rahaa niistä lisätöistä joita ovat itse itselleen hankkineet, tai sitten voit olla maksamatta...tuon päättelet sitten joskus. Välipäivinä nyt vaan pelit laulamaan, eikös se tuossa ajassa onnistu.
-
Kyllähän tuo homma nyt aika selkeä kaikenkaikkiaan mun mielestä on:
-Vanhan purku on nyt nyt tehty eli ne kaikki öljykamat mitä ulos on viskattu (jotka on olleet uuden tiellä) eikä enää käyttöön tule...tuosta sulle tulee lasku tuntitöistä niinkuin on sovittu.
-Kaikki muu sitten kuuluukin siihen avaimet käteen urakkaan...myyjä on käynyt katsomassa homman>tarjonnut tietyn kombinaation>sinä olet ostanut sen>>>sitten vaan tehdään se homma.
-Jos myyjä ei tee asennuksia se ei ole sinun ongelmasi eikä sen seurauksista kuulu maksaa.
-Jos asentaja ei tuu niinku sovittu sen seuraukset ei ole sinun ongelma.
-Jos väliaikainen lämmitin on laitettu uusien tielle ja joudutaan siirtämään tjms. ei ole sinun ongelma.
-Ne tilatut/toimitetut vehkeet nyt vaan laitetaan sopimaan sinne pannuhuoneeseen ja siirtävät mitä pitää että sopii vieläpä järkevästi ja niin että jälkihuolto onnistuu kaikille vermeille. Olette nyt pohtineet hyvässä hengessä vaihtoehtoja miten vähentää 'avaimet käteen' urakan töitä ja sinulle tyydyttävää uutta ratkaisua ei ole esitetty (antaa autotallin olla niinku on suunniteltu).
-Homman ongelma on nyt ollut että myyjä-purkaja-asentaja sektorilla ei ole yhteistä säveltä...mutta se ei ole sinun ongelma.
Lopputulos pitää nyt vaan saada semmoseksi että voit hörpätä Juhla-mokkaa sen vierellä tyytyväisenä niinku mainoksissa ;) ...jos nyt luistaa jostain niin se *ituttaa joka päivä.
Omantunnon mukaan voit sitten antaa jotain rahaa niistä lisätöistä joita ovat itse itselleen hankkineet, tai sitten voit olla maksamatta...tuon päättelet sitten joskus. Välipäivinä nyt vaan pelit laulamaan, eikös se tuossa ajassa onnistu.
Asia on juuri näin. Pyydät vain myyjää hoitamaan sovittu homman valmiiksi.
-
Itte kyllä maksaisin koko asennuksen siistimisestä ja vanhojen sotkujen poistosta suosiolla. Avaimet käteen voi tarkoittaa myöskin, että katkaistaan putket kattilasta ja kytketään laitteet siihen samaan vanhaan sotkuun. Lisätöitä voi kyllä joskus harkita vaikka maksavansakin, jos kuulostaa järkevältä ehdotukselta. Pääasia nyt kuitenkin, että tulee omasta mielestä hyvä ja on siihen lopulta tyytyväinen ja vielä saa hienosti toimivan, helppohoitoisen ja remonttivapaan kokonaisuuden. Ei mitään maton alle lakaistuja kompromisseja ja kohtuu kustannuksilla.
-
Tämä on kyllä kumma juttu, että nykyaikana on niin paljon ongelmia rakentamisen kanssa. Kun voisi ajatella, että kokemusta olisi jo niin paljon ettei näin kävisi. Mutta harva se päivä saa lukea näistä jutuista.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005499976.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005499976.html)
-
Kyllähän tuo homma nyt aika selkeä kaikenkaikkiaan mun mielestä on:
-Vanhan purku on nyt nyt tehty eli ne kaikki öljykamat mitä ulos on viskattu (jotka on olleet uuden tiellä) eikä enää käyttöön tule...tuosta sulle tulee lasku tuntitöistä niinkuin on sovittu.
-EDIT: Sen kattilan alla olleen nyssäkän piikkaus lienee tulee sun piikkiin myös lisälaskuna, kuinka lie valettu lattian päälle lisäke vai lähteekö koko kakku liikkeelle kun vähä potkasee...?
-Kaikki muu sitten kuuluukin siihen avaimet käteen urakkaan...myyjä on käynyt katsomassa homman>tarjonnut tietyn kombinaation>sinä olet ostanut sen>>>sitten vaan tehdään se homma.
-Jos myyjä ei tee asennuksia se ei ole sinun ongelmasi eikä sen seurauksista kuulu maksaa.
-Jos asentaja ei tuu niinku sovittu sen seuraukset ei ole sinun ongelma.
-Jos väliaikainen lämmitin on laitettu uusien tielle ja joudutaan siirtämään tjms. ei ole sinun ongelma.
-Ne tilatut/toimitetut vehkeet nyt vaan laitetaan sopimaan sinne pannuhuoneeseen ja siirtävät mitä pitää että sopii vieläpä järkevästi ja niin että jälkihuolto onnistuu kaikille vermeille. Olette nyt pohtineet hyvässä hengessä vaihtoehtoja miten vähentää 'avaimet käteen' urakan töitä ja sinulle tyydyttävää uutta ratkaisua ei ole esitetty (antaa autotallin olla niinku on suunniteltu).
-Homman ongelma on nyt ollut että myyjä-purkaja-asentaja sektorilla ei ole yhteistä säveltä...mutta se ei ole sinun ongelma.
Lopputulos pitää nyt vaan saada semmoseksi että voit hörpätä Juhla-mokkaa sen vierellä tyytyväisenä niinku mainoksissa ;) ...jos nyt luistaa jostain niin se *ituttaa joka päivä.
Omantunnon mukaan voit sitten antaa jotain rahaa niistä lisätöistä joita ovat itse itselleen hankkineet, tai sitten voit olla maksamatta...tuon päättelet sitten joskus. Välipäivinä nyt vaan pelit laulamaan, eikös se tuossa ajassa onnistu.
Asia on juuri näin. Pyydät vain myyjää hoitamaan sovittu homman valmiiksi.
Näin sen itsekin ajattelen. Jos mulle olisi sanottu ennen kaupantekoa, ettei kyseinen kokoonpano mahdu ilman isoja muutostöitä, olisin todennäköisesti ottanut pumpun integroidulla varaajalla. Silloin ei olisi tarvinnut tehdä mitään muuta kuin poistaa öljykattila ja asentaa maalämpölaitteet paikoilleen :)
Koska myyjä on tuttu, en haluaisi myöskään heille ylimääräistä harmia. Eli siksi koitan miettiä jos keksisin helpottavia ratkaisuja.
-
Kuinkas täällä muuten homma etenee?
-
Kuinkas täällä muuten homma etenee?
No huonosti toistaiseksi :)
Tiistaina pitäisi taas miesten tulla laitteita asentamaan. Toki tilanne on vielä hieman epäselvä sen suhteen, että minne laitteet asennetaan. Itse olen koittanut ratkaisuja keksiä. Ehdotin nyt sellaista, että tehdään pöytä/teline tilan vasempaan takanurkkaan altaan hiekkasuodattimen päälle. Ja laitetaan puskurivaraajaa siihen. Jos sitten kaikki mahtuisi samaan tilaan. Tämä voisi olla hyvä ratkaisu putkarinkin mielestä.
Eihän tämä hääviä ole kun pitää stressata miten laitteet saadaan sopimaan. Ja lisäksi pitää pärjätä 30 litran varaajalla. Meitä kun on kuitenkin se 6 henkilöä ;). Sähköäkin kuluu aika haipakkaa tällä hetkellä...
-
No tulee sähkönkutuksen vertailupohjaa sitten, muistat vaan lämpötilat missä mittarit laulaa kuumissaan...no taitaa olla helppo muistaa .... 0 kintaalla pyöritään.
On se nyt tavallisen hankalaa, onko nyt käynyt niin että tekovaiheen kalleus on yllättänyt tekoporukan ja väistellään ja yritetään keksiä kiertokonsteja...väitän että tulee kalliiksi kaikille tuo viivyttely jos kerran vehkeet on tontilla.
Muuten sun täytyy saada hyvityksiä jos asennus ei toteudukaan niinku sovittu jos neutraalisti hommaa katsoo...samaten kun homma ei ala valmistua 8)
Onko se asennusporukka eri kuin se myyjä, onko 'konsulentti' ollut myymässä?
-
On se nyt tavallisen hankalaa, onko nyt käynyt niin että tekovaiheen kalleus on yllättänyt tekoporukan ja väistellään ja yritetään keksiä kiertokonsteja...väitän että tulee kalliiksi kaikille tuo viivyttely jos kerran vehkeet on tontilla.
Muuten sun täytyy saada hyvityksiä jos asennus ei toteudukaan niinku sovittu jos neutraalisti hommaa katsoo...samaten kun homma ei ala valmistua 8)
Onko se asennusporukka eri kuin se myyjä, onko 'konsulentti' ollut myymässä?
Myyjä on eri firma ja asentajat eri. Tosin laitteen myyjä omistaa osan asennusfirmastakin. Ja lisäksi myyjä on ollut mukana laitteiden asennuksissa, eli ei ihan vierasta asiaa pitäisi senkään olla. Myyjä kävi katsomassa paikan mutta asentaja ei. Putkari sanoikin mulle, että tästä lähtien käy itse katsomassa joka ikisen kohteen etukäteen :). Taisin kyllä ennen kauppoja ehdottaakin, että jos myös putkari kävisi paikan katsomassa. Mutta ei tullut käymään. Aikaa täällä varmaankin menee enemmän kuin on ajateltu. Lisäksi tuntuu olevan epäselvyyksiä altaan lämmityksen kanssa. Niitäkin pitää vielä koittaa ratkoa.
-
Eilen kävi mies piikkaamassa lattiasta korokkeen pois, siinä ei kestänyt onneksi kuin puoli tuntia. Sen jälkeen oikaisi lattiaa hieman samasta kohtaa valamalla. Porasi vielä reiät pannuhuoneesta autotallin puolelle väliaikaista lämmitintä varten.
Tänään tuli pari miestä jotka siirsivät lämmittimen autotallin puolelle, eli nyt on tilaa asentaa laitteita. Siirsivät vielä pumpun ja lämminvesivaraajan pannuhuoneeseen. Varsinainen asennus ei vielä siis käytännössä ole alkanut, mutta ehkä huomenna pääsevät jo siihenkin hommaan käsiksi.
-
Tänään alkoi sitten varsinainen laitteiston asennus. Pari miestä hääräsi muutaman tunnin, ja putkea ym. alkoi pannuhuoneeseen ilmestymään. Kyllä se siitä vaikka vielä on paljon hommaa jäljellä :)
-
Ainakin omassa AIT:ssa on grundfosin pumppu. Ei ole ihan pienimmästä päästä tuossa 9kW invertterissä, mutta kriven maalämpöpumpusta en tiedä. Veikkaisin että saman valmistajan tuote.
Grundfosin pumppu näytti muuten 16kw:n inverteristäkin löytyvän. Sen verran kurkkasin pumpun sisälle :)
-
Kuulostaa siltä että tulossa on kelvollista lopputulosta...autotalli pysyy neitseellisenä. :)
-
Kuulostaa siltä että tulossa on kelvollista lopputulosta...autotalli pysyy neitseellisenä. :)
Toivotaan parasta! Ainakin näillä näkymin autotalliin ei tarvi kajota :)
-
Meillä on tällä hetkellä laitteiden kimpussa yksi putkari ja sähkömies. Ei pannuhuoneeseen enempää porukkaa mahtuisikaan samaan aikaan touhuamaan. Viimeistään siis huomenna pitäisi kaiken olla toiminnassa, ainakin näin kovasti toivon :). Seitsemättä päivää miehet ovat nyt hommissa ???. Eivät toki ole joka päivä täyttä päivää tehneet.
-
Meillä kävi putkari tänään. Tuli yksin, laittoi kaiken kuntoon. Teki vähän pidemmän päivän. Toki ojentelin työkaluja välillä ja tein käyttöönottoasetukset myyjän ohjeiden mukaan,
Jakotukkien virtausmittarit ääntää, napsuu, eli ilmakuplia on vielä kierrossa. Yrittelin toki ilmailla lisää mutta nyt on lämmityskierto sen verta vauhdikasta ettei ilma jouda nipoille asti vaan painuu kiertoon useimmiten. Automaattikello sinne nyt kuitenkin putkarin toimesta tuli ylimmäs, se näemmä välillä hieman päästää ilmaa. Ehkäpä tuo tuosta rauhoittuu.
Toivottavasti Krive sinunkin asentajasi hieman ryhdistäytyisivät..
-
Sehän kävi sujuvasti teillä, hyvä juttu :)
Meillä on nyt kulunut aikaa seuraavasti:
-Vanhan purku eli öljykattila pois 3h.
-Lattian valua 1.5h.
-Väliaikaisen lämmittimen asennus kahteen kertaan seinän
puhkaisuneen 11h
-Laitteiden asennus putkarin osuus 39h
-Laitteiden asennus sähkärin osuus 8h
Eli yhteensä 62.5h jos laskin oikein ;). Pelkkä asennus on vienyt tähän mennessä 47h. Huomenna pitää vielä asentaa ainakin uima-altaan lämmitys vaihtimineen. Varaajassa ja puskurissa on jo vesi jota lämmitetään sähkövastuksella 30 asteiseksi. Ei ole siis vielä talon putkistoon kytketty, mutta on kuulemma hyvä aloittaa veden lämmitys pienellä lämmöllä ensin.
-
Saas nähdä onko tänään valmista. Kävin äsken kurkkaamassa eikä näyttänyt enää paljoa puuttuvan. No katsotaan miten käy :)
Katsoin että puskurista on otettu uima-altaan lämmitys. Puskurin alaosasta vaihtoventtiilin kautta menee putki vaihtimen alaosaan. Vaihtimen yläosasta menee putki puskurin yläosaan jossa on Grundfosin pumppu. Tiedä sitten miten päin vesi kiertää ;). Olivat näköjään laittaneet siihen mun oman Grundfosin joka jäi vanhasta öljylämmityksestä jäljelle. Pitäisköhän pyytää alennusta loppusummasta? :D
-
Saas nähdä onko tänään valmista. Kävin äsken kurkkaamassa eikä näyttänyt enää paljoa puuttuvan. No katsotaan miten käy :)
Katsoin että puskurista on otettu uima-altaan lämmitys. Puskurin alaosasta vaihtoventtiilin kautta menee putki vaihtimen alaosaan. Vaihtimen yläosasta menee putki puskurin yläosaan jossa on Grundfosin pumppu. Tiedä sitten miten päin vesi kiertää ;). Olivat näköjään laittaneet siihen mun oman Grundfosin joka jäi vanhasta öljylämmityksestä jäljelle. Pitäisköhän pyytää alennusta loppusummasta? :D
Mihin se vaihtoventtiilin toinen haara menee, vai onko se kuitenkin vain sähköinen sulkuventtiili eikä 3-tie vaihtovena?
-
Eipä sitten tullut vielä valmista. Huomasin päivällä, että veden kierto pattereissa oli jonkin aikaa poikki, ja hetken kohta alkoi taas kohina pattereista kuulumaan. Hetken päästä ajattelinkin käydä asentajia haastattelemassa, mutta he olivat jo lähteneet. No kävin pannuhuoneessa kurkkaamassa, ja talo lämpeää nyt maalämmöllä. Uima-altaan lämmityspuoli näkyi olevan vielä kesken suodattimen ja allaspumpun osalta.
Ihan pikaisesti katsoin miten altaan lämmitystä on rakenneltu. Puskurin alasosan vaihtoventtiiltä lähtee tosiaan putki lämmönvaihtimen alaosaan. Vaihtoventtiililtä lähtee toinen putki mikä menee patterilämmityksen paluuputkeen, ja siitä vielä haarautuu putki lattilämmityksen paluuseen. Puskurin yläosasta menee siis putki kiertovesipumpun läpi vaihtimen yläosaan. Tästä putkesta ennen vaihdinta haarautuu putki patterilämmityksen menoputkeen, ja siitä vielä haarautuu lattialämmityksen menoputkeen. Paremmin tietäjät osaavat varmaan kertoa onko hyvä ratkaisu?
Roori olikin jo laittanut viestin tätä kirjoittaessani :).
Mihin se vaihtoventtiilin toinen haara menee, vai onko se kuitenkin vain sähköinen sulkuventtiili eikä 3-tie vaihtovena?
Ilmeisesti kyseessä on 2-tie vaihtoventtiili? :)
-
Noniin, hienoa että lämpöä alkaa tulla jo. Kyllä se isompikin remppa siitä sitten lopulta valmistuu. Sen verran pitkään tuota harkitsit että ehkä se on luonnollista, että toteutuskin kesti tovin.
-
Noniin, hienoa että lämpöä alkaa tulla jo. Kyllä se isompikin remppa siitä sitten lopulta valmistuu. Sen verran pitkään tuota harkitsit että ehkä se on luonnollista, että toteutuskin kesti tovin.
Näin se on :). Lämpöä tulee vaikkakin aika niukasti vielä. 19-20 astetta on sisälämpötila tällä hetkellä. Ei tullut vielä tänäänkään valmista. Asentaja kävi tekemässä loput putkarin hommat valmiiksi, mutta sähkärin pitää vielä käydä tekemässä uima-altaan lämmityksen vaatimat sähkötyöt. Ja varmaan joku säätää koneen asetuksiakin vielä, ja toivottasti antaa minullekin jonkinlaisen koulutuksen laitteen käytöstä :)
-
Ensi viikolle meni ennen kuin sähkäri ehtii loput kytkennät tekemään. Mutta kiva on nyt maalämmöllä kulutusta seurata, kun sähkömittari ei enää rullaa siihen tahtiin kuin sähköllä lämmittäessä :). Toki kun allasta aletaan lämmittämään, niin kulutus hieman nousee. Mielenkiinnolla odotan paljonko se vaikuttaa.
Siistiä työtä on asentajat pannuhuoneessa tehneet, täytyy laittaa kuvia kun kaikki on valmista. Käyrää pitäisi vähän muuttaa, kun asteen pari saisi sisälämpötilaa nostaa.
Ihan pikaisesti katsoin miten altaan lämmitystä on rakenneltu. Puskurin alasosan vaihtoventtiiltä lähtee tosiaan putki lämmönvaihtimen alaosaan. Vaihtoventtiililtä lähtee toinen putki mikä menee patterilämmityksen paluuputkeen, ja siitä vielä haarautuu putki lattilämmityksen paluuseen. Puskurin yläosasta menee siis putki kiertovesipumpun läpi vaihtimen yläosaan. Tästä putkesta ennen vaihdinta haarautuu putki patterilämmityksen menoputkeen, ja siitä vielä haarautuu lattialämmityksen menoputkeen. Paremmin tietäjät osaavat varmaan kertoa onko hyvä ratkaisu?
Osaisisko joku tähän ottaa kantaa, vaikuttaako onnistuneelta kytkennältä?
-
Ensi viikolle meni ennen kuin sähkäri ehtii loput kytkennät tekemään. Mutta kiva on nyt maalämmöllä kulutusta seurata, kun sähkömittari ei enää rullaa siihen tahtiin kuin sähköllä lämmittäessä :). Toki kun allasta aletaan lämmittämään, niin kulutus hieman nousee. Mielenkiinnolla odotan paljonko se vaikuttaa.
Siistiä työtä on asentajat pannuhuoneessa tehneet, täytyy laittaa kuvia kun kaikki on valmista. Käyrää pitäisi vähän muuttaa, kun asteen pari saisi sisälämpötilaa nostaa.
Osaisisko joku tähän ottaa kantaa, vaikuttaako onnistuneelta kytkennältä?
Mitä se mittari on nyt rullannut vuorokaudessa?
Millä taajuudella puksuttaa?
Allas tietysti nyt vähän jähtyy, eli taitaa napata pikkasen piikin kun se allaslämmitys tulee päälle....tuo kohta kun se alkaa allasta lämmittää oliskin mielenkiintoinen tapahtuma seurata siinä mielessä että kuinka pumppu säätyy täyttääkseen tuon puskan takaa tulevan yhtäkkisen kuorman muutoksen lämmityspuolelle.
Tuo altaan kytkentä ei ole ihan 100-varmasti ainakaan tänne auennut...siitä pitäis piirtää kytkentäkuva....
Onko muuten lattialämmitykseen laitettu shunttiohjaus puskurista ja pattereille menee kierto suoraan ilman säätöventtiiliä (shunttia)?
-
Mitä se mittari on nyt rullannut vuorokaudessa?
Millä taajuudella puksuttaa?
Allas tietysti nyt vähän jähtyy, eli taitaa napata pikkasen piikin kun se allaslämmitys tulee päälle....tuo kohta kun se alkaa allasta lämmittää oliskin mielenkiintoinen tapahtuma seurata siinä mielessä että kuinka pumppu säätyy täyttääkseen tuon puskan takaa tulevan yhtäkkisen kuorman muutoksen lämmityspuolelle.
Tuo altaan kytkentä ei ole ihan 100-varmasti ainakaan tänne auennut...siitä pitäis piirtää kytkentäkuva....
Onko muuten lattialämmitykseen laitettu shunttiohjaus puskurista ja pattereille menee kierto suoraan ilman säätöventtiiliä (shunttia)?
Mulla ei oo pumpulle omaa kulutusmittaria, mutta koko talon sähkönkulutus on ollut pumpun kytkemisen jälkeen n.58 kwh päivässä. Ja ennen pumppua sähkövastuksella lämmitettäessä 143kwh vuorokaudessa. Enhän mä osaa sanoa mitä sen kulutuksen pitäisi olla, mutta ihan hyvältä tuntuu jo tuokin sähkönkulutuksen pudotus :). En osannut kaivaa hertsejä esiin vaikka kuinka koitin laitetta räpätä :D. Täytyy tutkia lisää miten sen saisi esille.
Pitää miettiä miten ja millä osaisin piirtää kaavion altaan kytkennästä niin, että siitä saisi vielä jotain selvää. Ymmärrän kyllä ettei sitä ole tekstistä helppo ymmärtää.
Meillä lähtee puskurista putket jotka menee pattereille, ja näistä samoista putkista haaroittuu lattialämmityksen putket. Lattialämmitykselle on sitten shunttiohjaus.
-
Mulla ei oo pumpulle omaa kulutusmittaria, mutta koko talon sähkönkulutus on ollut pumpun kytkemisen jälkeen n.58 kwh päivässä. Ja ennen pumppua sähkövastuksella lämmitettäessä 143kwh vuorokaudessa. Enhän mä osaa sanoa mitä sen kulutuksen pitäisi olla, mutta ihan hyvältä tuntuu jo tuokin sähkönkulutuksen pudotus :). En osannut kaivaa hertsejä esiin vaikka kuinka koitin laitetta räpätä :D. Täytyy tutkia lisää miten sen saisi esille.
Ainakin minulla hertsit näkyy näin:
Huolto-informaatio-tilat ulostulo
Ja melkeinpä alimpana, saa ruuvata. Nuo hertsit vaihtelee tilanteen mukaan, ei niistä tule oikein viisaammaksi.
-
Ihan pikaisesti katsoin miten altaan lämmitystä on rakenneltu. Puskurin alasosan vaihtoventtiiltä lähtee tosiaan putki lämmönvaihtimen alaosaan. Vaihtoventtiililtä lähtee toinen putki mikä menee patterilämmityksen paluuputkeen, ja siitä vielä haarautuu putki lattilämmityksen paluuseen. Puskurin yläosasta menee siis putki kiertovesipumpun läpi vaihtimen yläosaan. Tästä putkesta ennen vaihdinta haarautuu putki patterilämmityksen menoputkeen, ja siitä vielä haarautuu lattialämmityksen menoputkeen. Paremmin tietäjät osaavat varmaan kertoa onko hyvä ratkaisu?
Osaisisko joku tähän ottaa kantaa, vaikuttaako onnistuneelta kytkennältä?
Raaka arvaus...noin olin ymmärtävinäni, en nyt oikeins tiedä voiko se noin olla, ettei vain ole shuntti se vaihtovena sinne altaalle?
Tuohon voi nyt sitten kertoa mikä ei pidä paikkaansa... ;)
-
Ja melkeinpä alimpana, saa ruuvata. Nuo hertsit vaihtelee tilanteen mukaan, ei niistä tule oikein viisaammaksi.
Kyllä noista Hz:stä saa kyllä selville pumpun käyttäytymisen/säätölogiikan, mutta tottakais pitäis saada käyrämuotoon ennenkuin kunnolla selvän saa...toisaalta pelkästään tuijottamallakin + tietämällä mitä se nyt tekee selviää myös mutta vaatii vähän pitkäjänteisyyttä tuijotella ;D sitä pidemmän aikaa kun vaihtelee moodeja.
Pienellä tuijottamisella pystyy päättelemään millä teholla se kussakin vaiheessa lämpöä tekee...
Taitaa vaan se AIT:n loggaus/käyrän saanti olla kiven alla....
-
Ainakin minun pumppuni on kertovinaan yhdessä kohtaa tuota informaatio-valikkoa, mikä on sen tuottama teho.
Tuolla ohjekirjassa oli jotain jorinaa usb-tikulle loggauksesta, mutta en edes löytänyt sille paikkaa. Eikaisse nyt sentäs siellä sähkökytkentöjen laatikossa olisi jemmassa..
-
Siinä taitaa olla webbiserveri sisäänrakennettuna siinä lyxtronikissa...toinen asia sitten mitä kertoo/näyttää...tuosta ei kyllä äkkiseltään löydy mitään infoo. >:(
http://www.alpha-innotec.fi/micropage_en/img/alpha-web-system-grafik.jpg
-
Ainakin minun pumppuni on kertovinaan yhdessä kohtaa tuota informaatio-valikkoa, mikä on sen tuottama teho.
Tuolla ohjekirjassa oli jotain jorinaa usb-tikulle loggauksesta, mutta en edes löytänyt sille paikkaa. Eikaisse nyt sentäs siellä sähkökytkentöjen laatikossa olisi jemmassa..
Se paikka löytyy näytön yläosassa olevan luukun takaa. n.2cm kaistale yläreunassa. Koneessa on muistissa 2vrk data ja ne saa huoltovalikosta tallennettua tikulle. Tikun voi myös jättää keräämään dataa.
OpenDta tms. muistaakseni osaa lukea sitä dataa, täällä foorumilla on siitä ollut juttua joskus.
-
Jees, ehdinkin jo plärätä ohjekirjaa ja löysin tuon kannen. Saahan sinne näjemmä tikun. Katsotaan huomenna, mitä sinne on tarttunut.
-
Tikku vaan paikoilleen. Sitten valitset valikosta Tiedon keruu, jolloin kone tallettaa tikulle edellisen 48h. Jos olet kirjautuneena luxtronikiin Asentajana, se kysyy vielä jätetäänkö automaattinen tallennus päälle, jolloin kone tallentaa automaattisesti tiedot tikulle 48h välein.
Opendta ohjelmalla saa tiedot melkein minkälaiseen käppyrään haluaa tai sitten muutettua .csv muotoon excelillä leikimistä varten.
-
Tuota jatkuvaa tallentelua ei käsittääkseni saa päälle ellei asentaja ole enabloinut sitä omalla tikullaan, jolla pääsee käsiksi useimpiin asetuksiin. Koskapa pumppuni on asennettu ilman paikallisen edustajan asentajaa, muutamaa asetusta ei ole muutettu tehtaan oletusarvoista eikä jatkuvaa logitusta saane päälle. Paikallinen edustaja on kovin kallis, siksi he eivät nyt päässeet tarjousta pidemmälle tällä kertaa. Monta tuhatta euroa en noista muutamasta asetuksesta viitsinyt maksaa.
Mutta ainakin tuon saa tallentamaan seuraavat 48 tuntia räpläämällä valikkoja. En ole rehellisesti sanottuna erityisen kiinnostunut tällä haavaa tuosta datasta. Enempi kiinnostaa saada paisuntasäiliöt ja IV-kone putkineen verhoiltua jotenkin siististi piiloon tuolla kodinhoitohuoneessa.
-
Tuota jatkuvaa tallentelua ei käsittääkseni saa päälle ellei asentaja ole enabloinut sitä omalla tikullaan, jolla pääsee käsiksi useimpiin asetuksiin. Koskapa pumppuni on asennettu ilman paikallisen edustajan asentajaa, muutamaa asetusta ei ole muutettu tehtaan oletusarvoista eikä jatkuvaa logitusta saane päälle. Paikallinen edustaja on kovin kallis, siksi he eivät nyt päässeet tarjousta pidemmälle tällä kertaa. Monta tuhatta euroa en noista muutamasta asetuksesta viitsinyt maksaa.
Mutta ainakin tuon saa tallentamaan seuraavat 48 tuntia räpläämällä valikkoja. En ole rehellisesti sanottuna erityisen kiinnostunut tällä haavaa tuosta datasta. Enempi kiinnostaa saada paisuntasäiliöt ja IV-kone putkineen verhoiltua jotenkin siististi piiloon tuolla kodinhoitohuoneessa.
otat 'virallisen asentajan' koulutusta 1h verran ja laitat sen avaamaan sulle kaikenmaailman ovet ja ikkunat siihen pumppuun... ::)
Tässä muuten se 'openDta' tulkki:
https://sourceforge.net/projects/opendta/
Näyttää tuolla monenmoista kippuraa saavan siitä koneesta, kyllä tuolla jo jotain koneen seurantaa saa aikaiseksi....(tänne foorumille ei nyt saa tällä hetkellä linkattua '[IMG]' tägiä näköjään näköville).
https://a.fsdn.com/con/app/proj/opendta/screenshots/diagramme.png/1
Pitää koittaa kaivaa jos jotain screenshotteja tosta www-serveristä olis jossain tarjolla...
-
otat 'virallisen asentajan' koulutusta 1h verran ja laitat sen avaamaan sulle kaikenmaailman ovet ja ikkunat siihen pumppuun... ::)
En ota ellei ole pakko. Toistaiseksi ei ole pakko. Huoltohommia jos tulee niin sitten saattaa olla pakko kääntyä joissain asioissa siihen suuntaan, mutta eiköhän perus kompressorinvaihdon osaa muutkin tehdä ja taas puoleen hintaan. Luotan kylmäasentajaan joka on asentanut ja korjannut minulle monet, monet pumput.
AIT:n 2.2kOhm NTC-vastuksia vastaavia ostin pussillisen, joten jos noita menee esimerkiksi ulkoanturi, niin ei minun tarvitse moisen vuoksi ketään vaivata. Jos krive sinunkin pumpussasi on tuo saman kokoinen vastus käytössä niin minultakin niitä saa varalle.
-
En ota ellei ole pakko. Toistaiseksi ei ole pakko. Huoltohommia jos tulee niin sitten saattaa olla pakko kääntyä joissain asioissa siihen suuntaan, mutta eiköhän perus kompressorinvaihdon osaa muutkin tehdä ja taas puoleen hintaan. Luotan kylmäasentajaan joka on asentanut ja korjannut minulle monet, monet pumput.
No siellä on olleet sitten oikein kunnolliset nuo 'hintaportaat' edustajalla....jotka sittemmin on 'poltettu' :D
Tuossa muuten jannu loggaa AITia MySQL:ään :
http://jaritech.blogspot.fi/2013/11/alpha-innotec-maalampopumpun-web.html
-
Näköjään on tuo Luxtronik II enkku manuaali huomattavasti laajempi kuin tuo Suomi versio...
http://www.el-mont.ro/resources/Luxtronik_II.pdf
Muuta tietoa:
http://www.haustechnikdialog.de/forum/t/110915/Alpha-Innotec-Luxtronik-2-0
APPsei:
https://play.google.com/store/search?q=alpha%20innotec
-
Näköjään on tuo Luxtronik II enkku manuaali huomattavasti laajempi kuin tuo Suomi versio...
http://www.el-mont.ro/resources/Luxtronik_II.pdf
Muuta tietoa:
http://www.haustechnikdialog.de/forum/t/110915/Alpha-Innotec-Luxtronik-2-0
Asentajan salasana on toki tiedossa jo. Sillä ei vaan vielä mennä kuuhun ilman asentajan usb-tikkua. Saksankielinen ohjekirja lienee kattava, se sisältyy toimitukseen.
-
Asentajan salasana on toki tiedossa jo. ...
Eli ne oli toimivia tuolla foorumissa kerrotut?
-
Eli ne oli toimivia tuolla foorumissa kerrotut?
9445.
-
Ainakin minulla hertsit näkyy näin:
Huolto-informaatio-tilat ulostulo
Ja melkeinpä alimpana, saa ruuvata. Nuo hertsit vaihtelee tilanteen mukaan, ei niistä tule oikein viisaammaksi.
Sieltähän ne hertsit löytyi, kiitos vinkistä! 42hz siellä luki, toki tämä ei minulle mitään kerro :)
Osaisisko joku tähän ottaa kantaa, vaikuttaako onnistuneelta kytkennältä?
Raaka arvaus...noin olin ymmärtävinäni, en nyt oikeins tiedä voiko se noin olla, ettei vain ole shuntti se vaihtovena sinne altaalle?
Tuohon voi nyt sitten kertoa mikä ei pidä paikkaansa... ;)
Kyllä se mun mielestä noin on, puskurin alaosassa on vaihtoventtiili, jota maalämpöpumppu ohjaa. Ja siinä venttiilissä on tosiaan vain kaksi asentoa. Laitoin muutaman kuvan tänne, vaikka ei niistä välttämättä pysty mitään päätellä:
https://drive.google.com/folderview?id=1E-ZDrP_YGdLdW1FWh77BL60e7oI8uT7L
Kyseessä olevan vaihtoventtiilin "säädin" on vielä pöydällä, ja se näkyykin kuvissa puskurin pöydän päällä vasemmassa reunassa. Pattereille menevät putket ovat harmaat muoviputket jotka menevät lattian sisään. Ja näiden harmaiden putkien yläpuolelta lähtee haaroitettuna lattilämmityksen putket, jotka menevät seinän läpi kodinhoitohuoneeseen. Seinän toisella puolella on sitten shuntit millä lattilämmitystä saa säädettyä eri tiloissa sopiviksi.
-
Sieltähän ne hertsit löytyi, kiitos vinkistä! 42hz siellä luki, toki tämä ei minulle mitään kerro :)
Kyllä se mun mielestä noin on, puskurin alaosassa on vaihtoventtiili, jota maalämpöpumppu ohjaa. Ja siinä venttiilissä on tosiaan vain kaksi asentoa. Laitoin muutaman kuvan tänne, vaikka ei niistä välttämättä pysty mitään päätellä:
https://drive.google.com/folderview?id=1E-ZDrP_YGdLdW1FWh77BL60e7oI8uT7L
Kyseessä olevan vaihtoventtiilin "säädin" on vielä pöydällä, ja se näkyykin kuvissa puskurin pöydän päällä vasemmassa reunassa. Pattereille menevät putket ovat harmaat muoviputket jotka menevät lattian sisään. Ja näiden harmaiden putkien yläpuolelta lähtee haaroitettuna lattilämmityksen putket, jotka menevät seinän läpi kodinhoitohuoneeseen. Seinän toisella puolella on sitten shuntit millä lattilämmitystä saa säädettyä eri tiloissa sopiviksi.
Hertsit on yhtäkuin kompuran kierrosluku ja sitä kautta suorassa suhteessa pumpun antotehoon...eli kun hertsit on täydet (mikä se tässä lieneekään, löytynee manuskasta) niin pumppu antaa max tehonsa ulos.
Kyllä valokuvista aina jotain selviää...
Vaihtovena se näkyy olevan tyypistä katottuna eli kun allasta lämmitetään niin patterit ja lattia ei lämpene...tuolta näyttäis.
Tarkoitatkos nyt noilla shunteillasi niitä jakotukissa olevia termostaattiventtiileitä...shunttiventtiili on semmonen 3-tie vena joka säätää menevän veden lämpötilaa...siinä päällä pitäisi olla vähän samanlainen mötikkä kun tuon vaihtovenakin päällä?
Minkähän lämpöistä vettä sinne lattioihin menee, onko mittaria tai näyttääkö AIT?
Mun mielestä tuossa syteemissä pitäis olla nyt 2 eri käyrää käytössä kun on lattia- ja patterilämmitys (molemmilla oma), kuinkahan on?
Onkohan allaslämmitys varastanut sen toisen shuntin ohjauksen?
-
Onko lämmityspuolella ainoastaan tuo yksi kiertopumppu vai onko lattialämmityksessä toinen siellä senän takana, mikä mahtaa olla tyyppimerkintä tuolla punaisella?
Tuo ei taida ymmärtää säätää tehoaan minkään verkoston virtauksen mukaan :)
-
En ota ellei ole pakko. Toistaiseksi ei ole pakko. Huoltohommia jos tulee niin sitten saattaa olla pakko kääntyä joissain asioissa siihen suuntaan, mutta eiköhän perus kompressorinvaihdon osaa muutkin tehdä ja taas puoleen hintaan. Luotan kylmäasentajaan joka on asentanut ja korjannut minulle monet, monet pumput.
Sinun tapauksesta jotain tietäen, en ihmettele tätä ;)
AIT:n 2.2kOhm NTC-vastuksia vastaavia ostin pussillisen, joten jos noita menee esimerkiksi ulkoanturi, niin ei minun tarvitse moisen vuoksi ketään vaivata. Jos krive sinunkin pumpussasi on tuo saman kokoinen vastus käytössä niin minultakin niitä saa varalle.
Pistetäänpä tämä korvan taakse.
-
Hertsit on yhtäkuin kompuran kierrosluku ja sitä kautta suorassa suhteessa pumpun antotehoon...eli kun hertsit on täydet (mikä se tässä lieneekään, löytynee manuskasta) niin pumppu antaa max tehonsa ulos.
Kyllä valokuvista aina jotain selviää...
Vaihtovena se näkyy olevan tyypistä katottuna eli kun allasta lämmitetään niin patterit ja lattia ei lämpene...tuolta näyttäis.
Tarkoitatkos nyt noilla shunteillasi niitä jakotukissa olevia termostaattiventtiileitä...shunttiventtiili on semmonen 3-tie vena joka säätää menevän veden lämpötilaa...siinä päällä pitäisi olla vähän samanlainen mötikkä kun tuon vaihtovenakin päällä?
Minkähän lämpöistä vettä sinne lattioihin menee, onko mittaria tai näyttääkö AIT?
Mun mielestä tuossa syteemissä pitäis olla nyt 2 eri käyrää käytössä kun on lattia- ja patterilämmitys (molemmilla oma), kuinkahan on?
Onkohan allaslämmitys varastanut sen toisen shuntin ohjauksen?
Ei pitäisi asiasta mitään puhua kun ei kerran mitään ymmärrä. Kyseessä taitaa nimenomaan olla termostaattiventtiilit jakotukissa, eikä mikään shuntti :D. Laitoin niistä kuvan linkin taakse.
Mulla ei oo toistaiseksi mitään käryä noista käyristä ym. lämmitykseen liittyvistä jutuista. Ensi viikolla vasta pääsen tenttaamaan asentajaa niistä. Mutta veikkaan että allaslämmitys on vienyt toisen shuntin ohjauksen. Meillä oli jo ennen maalämpöä putket näin, että patteri- lattialämmitys oli samasta putkesta otettu ja yhdellä pumpulla pyöritettiin.
Laitoin tuonne linkin taakse myös kuvia Ait:n näyttämästä informaatiosta. Jospa ne jotain kiinnostaisi :). En tiedä selviääkö niistä mitään esim. lattialämmitykselle menevän veden lämpötilasta. Lisäksi laitoin muutaman lisäkuvat asennuksista. Pumppu on käynyt nyt yhtäjaksoisesti siitä lähtien, kun asentajat sen alkuhommien jälkeen päälle laittoivat. Yli 100h on nyt siis pyörinyt pysähtymättä kertaakaan.
-
Onko lämmityspuolella ainoastaan tuo yksi kiertopumppu vai onko lattialämmityksessä toinen siellä senän takana, mikä mahtaa olla tyyppimerkintä tuolla punaisella?
Tuo ei taida ymmärtää säätää tehoaan minkään verkoston virtauksen mukaan :)
Mitään muuta pumppua ei siis ole kun tuo yksi Grundfos joka on siis jo ennestään ollut meillä käytössä. Asentajat olivat sen tuohon puskuriin kytkeneet. Laitoin siitäkin kuvan niin saat myös sitä ihmetellä. Kovin "tyhmältä" tuo pumppu näyttää mun mielestä ainakin :).
-
Ai niin, altaan lämmitykseen tulee vielä lämpötila-anturi miltä maalämpöpumppu saa tiedon koska allas kaipaa lämmitystä. Tämäkin siis pitää vielä ensi viikolla asentaa...
-
Testasin tuota loggaustiedostojen lukuohjelmaa. Kyllähän sillä jotain käppyröitä piirtää. Samat tiedot se keräilee joita voi ohjaimesta katsella. Aika tasainen on palaavan veden lämpö, teho kyllä vaihtelee. Huilijaksot osuvat minun tapauksessani näköjään aina käyttöveden teon jälkeen.
-
En ole rehellisesti sanottuna erityisen kiinnostunut tällä haavaa tuosta datasta.
Tuo oli tilanne aamulla klo 7.59 ja illalla 21.46 oli jo eka käppyrät piirretty. Suht nopea takinkääntö :D
-
En tiedä selviääkö niistä mitään esim. lattialämmitykselle menevän veden lämpötilasta.
Sinne lattiaan menee samaa lämpötilaa kuin sinne pattereille kun kerran on samoissa putkissa ja pumpun perässä...joka sinänsä on hyvin outoa...aika yleensä patterimaksimit on luokassa +50ºC ja lattiamaksimit luokassa +35ºC. Jossain sopivassa ulkolämpötilassa ne voi olla vaikka samat esim +30ºC, eli lämmityskäyrät on yleensä eri jyrkkyydellä (lattia tasaisempi käyrä).
Mutta sulla taitaa siellä nyt olla ollut joku erikoinen systeemi jos ne yhden piirin takana on aina olleet.
-
Sinne lattiaan menee samaa lämpötilaa kuin sinne pattereille kun kerran on samoissa putkissa ja pumpun perässä...joka sinänsä on hyvin outoa...aika yleensä patterimaksimit on luokassa +50ºC ja lattiamaksimit luokassa +35ºC. Jossain sopivassa ulkolämpötilassa ne voi olla vaikka samat esim +30ºC, eli lämmityskäyrät on yleensä eri jyrkkyydellä (lattia tasaisempi käyrä).
Mutta sulla taitaa siellä nyt olla ollut joku erikoinen systeemi jos ne yhden piirin takana on aina olleet.
Ilmeisesti on sitten aina ollut joku hieman ihmeellisempi kytkentä meillä. En tiedä miksi näin ja en osaa kyllä sanoa miksi asia on jätetty samalla lailla myös maalämmön kanssa. Eli maalämpöpumppu ilmeisesti pystyisi ohjaamaan kaikkia kolmea, altaan+lattian+pattereiden lämmitystä erikseen? Ja ainakin kahdelle jälkimmäiselle pystyisi asettamaan eri lämmityskäyrät?
Vai onko olemassa jokin tekninen rajoitus esim. pumpussa, että näin on toimittu?
-
Tuo oli tilanne aamulla klo 7.59 ja illalla 21.46 oli jo eka käppyrät piirretty. Suht nopea takinkääntö :D
Olkoon sitten niin. Jäsen rooria tuntuu niin kovasti kiinnostavan että uhrasin sen viisi minuuttia elämästäni tuon opendta softan asentamiseen.
Edelleenkin wattimaatin kertomat koko talon päiväkohtaiset kulutuslukemat kiinnostavat enemmän. Ei muuten ole isoa eroa aiempaan PILP+tein-itse-ja-säästin-VILP yhdistelmään. Pikkuisen pienemmällä menee, mutta ihan liian kuumaa pitää puskea lattiaan nyt, en tiedä mikä on syynä mutta tyypillinen menoveden lämpö on jotain 32-34 nyt näillä pikkupakkasilla. Pitänee alkaa perehtyä lattiakiertojen säätöihin heti kun saan kodinhoitohuoneen pöytätason lyhennettyä uuteen mittaan ja lovettua seinän putkien kohdalta.
-
Olkoon sitten niin. Jäsen rooria tuntuu niin kovasti kiinnostavan että uhrasin sen viisi minuuttia elämästäni tuon opendta softan asentamiseen.
Edelleenkin wattimaatin kertomat koko talon päiväkohtaiset kulutuslukemat kiinnostavat enemmän. Ei muuten ole isoa eroa aiempaan PILP+tein-itse-ja-säästin-VILP yhdistelmään. Pikkuisen pienemmällä menee, mutta ihan liian kuumaa pitää puskea lattiaan nyt, en tiedä mikä on syynä mutta tyypillinen menoveden lämpö on jotain 32-34 nyt näillä pikkupakkasilla. Pitänee alkaa perehtyä lattiakiertojen säätöihin heti kun saan kodinhoitohuoneen pöytätason lyhennettyä uuteen mittaan ja lovettua seinän putkien kohdalta.
Myös mua kiinnostaisi seurata pelkän maalämpöpumpun kulutusta. Täytyypä koittaa kuuklettaa minkälaisia kulutusmittareita netistä löytyy. Jotenkin ajattelisi että sulla pitäisi vähän isompi olla ero tuohon entiseen ratkaisuun. No kyllä sä varmasti saat laitteet viriteltyä siihen iskuun, että ero maalämmön hyväksi kasvaa :)
-
Ilmeisesti on sitten aina ollut joku hieman ihmeellisempi kytkentä meillä. En tiedä miksi näin ja en osaa kyllä sanoa miksi asia on jätetty samalla lailla myös maalämmön kanssa. Eli maalämpöpumppu ilmeisesti pystyisi ohjaamaan kaikkia kolmea, altaan+lattian+pattereiden lämmitystä erikseen? Ja ainakin kahdelle jälkimmäiselle pystyisi asettamaan eri lämmityskäyrät?
Vai onko olemassa jokin tekninen rajoitus esim. pumpussa, että näin on toimittu?
No teoreettisesti täältä etäältä ajateltuna tuo liitteessä oleva tuon pumppusarjan mallikytkentä mielestäni sopii kuin nenä päähän siihen sun taloon kun talossa oli kerran patteri- ja lattialämmitys piirit, poislukien se allaslämmitys joka tuohon olisi pitänyt lisätä jollain konstilla.
Mallikytkennässä molemmille lämmityksille patterit+lattiat olisi omat piirit ja lämmityskäyrät, lattiapiiri on alashuntattuna patteripiiristä.
Sitten ei tietysti ole tietoa/syytä miksi tuo AIT:n mallikytkentä ei sovellu tähän kohteeseen...vaan lämmitykset on jätetty suurinpiirtein ennalleen, sitä ei liene edes missään kohtaa määritelty muutetaanko vai ei muuteta vai onko mielessä ollut lisälaskuttamisen paikka 8). No varmaan toimivaksi tulee myös tuolla tavalla muuttamattakin...mistähän tuo valinta pysyä samassa on tullut, putkarin päästä vai oikein parerilla myyjältä tjms?
Onkohan missään kohtaa kukaan kysynyt kuinka kuumaa lämmitysvettä sinne pattereihin ja lattioihin on mennyt?
Ja onko jokaisessa patterissa ja lattiapiirissä termostaatti rajoittamassa virtauksia? (noihan kannattais periaatteessa olla kokonaan pois maalämmön kanssa jotta menoveden lämpö saataisiin mahdolisimman mataliksi =COP tykkää ja lompakko)
(http://)
-
Olkoon sitten niin. Jäsen rooria tuntuu niin kovasti kiinnostavan että uhrasin sen viisi minuuttia elämästäni tuon opendta softan asentamiseen.
Aijaa täällä yritetään vierittää syyllisyydet jonku toisen kontolle, täällä takki on pysynyt samoin päin ;) ...toin esille että tommosia työkaluja näkyy olevan tarjolla, tänne tuosta ei ole ollut mitään hyötyä.
Onkohan joku koitellut noita APPseja mitä on tarjolla...
-
No teoreettisesti täältä etäältä ajateltuna tuo liitteessä oleva tuon pumppusarjan mallikytkentä mielestäni sopii kuin nenä päähän siihen sun taloon kun talossa oli kerran patteri- ja lattialämmitys piirit, poislukien se allaslämmitys joka tuohon olisi pitänyt lisätä jollain konstilla.
Mallikytkennässä molemmille lämmityksille patterit+lattiat olisi omat piirit ja lämmityskäyrät, lattiapiiri on alashuntattuna patteripiiristä.
Sitten ei tietysti ole tietoa/syytä miksi tuo AIT:n mallikytkentä ei sovellu tähän kohteeseen...vaan lämmitykset on jätetty suurinpiirtein ennalleen, sitä ei liene edes missään kohtaa määritelty muutetaanko vai ei muuteta vai onko mielessä ollut lisälaskuttamisen paikka 8). No varmaan toimivaksi tulee myös tuolla tavalla muuttamattakin...mistähän tuo valinta pysyä samassa on tullut, putkarin päästä vai oikein parerilla myyjältä tjms?
Onkohan missään kohtaa kukaan kysynyt kuinka kuumaa lämmitysvettä sinne pattereihin ja lattioihin on mennyt?
Ja onko jokaisessa patterissa ja lattiapiirissä termostaatti rajoittamassa virtauksia? (noihan kannattais periaatteessa olla kokonaan pois maalämmön kanssa jotta menoveden lämpö saataisiin mahdolisimman mataliksi =COP tykkää ja lompakko)
(http://)
Voi helkatti kun tuntee itsensä tyhmäksi kun koittaa näitä kaaviota katsella ja asiaa miettiä :D. No koko ajan oppii.
Liitteenä on se Ait:n kytkentäkaavio mikä mulle annettiin, ja kerrottiin että näin kytkentä tehdään. Tosin siitähän puuttuu se allaslämmitys kokonaan. Muuta tietoa ei mulla kytkennöistä ollut, enkä asiaa osannut sen kummemmin edes etukäteen ajatella. Hyvin on lämmönjako tähän asti toiminut koko talossa, saa nähdä miten on kunnon pakkasilla.
Kyllä multa on joku jossain vaiheessa talossa tarvitun lämmitysveden kuumuudesta kysynytkin, en kyllä enää yhtään muista kuka se oli :). Termostaatit on paikoillaan, mutta kaikki on käännetty täysin auki. Patterit kyllä suhisee kovaa joka ärsyttää aika paljon näin sähkölämmitystalossa tähän asti asunutta. Lattialämmityksessä on ne termostaattiventtiilit, joilla säädetään erikseen eteisen, kodinhoitohuoneen, saunan/pesuhuoneen ja allasosaston lattioissa kulkevan veden lämpötilaa.
-
On se lämmityspuoli tuossa saamassasi kytkennässäkin silleesti 2 piirisesti esitettynä....
LÄ= patterit
LL= lattialämmöt
Nyt sulla on saamatta siis se lattiapiiritys kokonaan, pumppu+shuntti+oma käyrä+...
Noiden näyttökuvien perusteella kun ulkona -1.1ºC:
-Antoteho on 7.85kW
-Kompurataajuus 42Hz...eli 90Hz lienee max Hz joka vastaa sitä max antotehoa.
-Lähtö pumpulta +37.9ºC
-Paluu pumpulle +32.9ºC
-Puskurin alapään lämpö (ilmeisesti) +33.3ºC
-Liuospumppu 49% joten sekin heiluu ½ välissä tehoaluetta, eli haba taitaa sillä riittää max tehoon saakka
-1. Shunttaus lienee aseteltu pois kuten 2. ja 3.
Ei taida ilmaa enää kumminkaan pattereissa suhista?
Se on hyvä jos patteritermat on käännetty auki, onkohan varmasti toimilaitteetkin auki ts. eivät ole jumittuneet?
((((((Ne lattiatermarit rajoittaa sen veden kiertoa...sinne menee silti se sama lämpötila kuin pattereihin (ulkona -1.1ºC hetkellä +37.9ºC)...kovilla pakkasilla lähennellään 50ºC (joka on outoa ja harvinaista noin kuumana kun ei siinä näyttäs olevan mitään termostaattista rajoitustakaan, en minä ainakaan uskaltais omaan lattiaani tommosta lämpöiskua laittaa).
tuo menee niin että lattiat ei välttämättä ole kovin tasalämpöiset koska virtausta rajoitellaan vrt siihen että sinne menis viileempää ja termarit olis auki.)))))
JAA mutta siinähän valokuvan mukaan on vielä niin että lattialämmityksessä EI OLE TERMOSTAATTEJA vaan käsisäätöiset jotkut, olisko pelkästään kuristusventtiilit?
EDIT: Muuten sillä käyräsimulaattorilla pääseen näkemään mitä sinne lattiaan menisi nykyisillä asetuksilla kun arvaat siihen kovimman pakkasen mitä siellä sulla voi olla!
-
Voi helkatti kun tuntee itsensä tyhmäksi kun koittaa näitä kaaviota katsella ja asiaa miettiä :D. No koko ajan oppii.
Liitteenä on se Ait:n kytkentäkaavio mikä mulle annettiin, ja kerrottiin että näin kytkentä tehdään. Tosin siitähän puuttuu se allaslämmitys kokonaan. Muuta tietoa ei mulla kytkennöistä ollut, enkä asiaa osannut sen kummemmin edes etukäteen ajatella. Hyvin on lämmönjako tähän asti toiminut koko talossa, saa nähdä miten on kunnon pakkasilla.
Kyllä multa on joku jossain vaiheessa talossa tarvitun lämmitysveden kuumuudesta kysynytkin, en kyllä enää yhtään muista kuka se oli :). Termostaatit on paikoillaan, mutta kaikki on käännetty täysin auki. Patterit kyllä suhisee kovaa joka ärsyttää aika paljon näin sähkölämmitystalossa tähän asti asunutta. Lattialämmityksessä on ne termostaattiventtiilit, joilla säädetään erikseen eteisen, kodinhoitohuoneen, saunan/pesuhuoneen ja allasosaston lattioissa kulkevan veden lämpötilaa.
Kattelin sinun ottamia kuvia. Kaksi sunttia 1 ja 2 näkyi kuvissa? Tarkemmin en osaa tulkita kuin en vielä ole omaani ole vielä kytkenyt. Simulointitila kertoi että käyrä pyytää kun ulkona 0C -> 33.3C paluu , tämä tarkoittaa että kiertoon menee ~ 8C enemmän eli vajaa 40C nollassa. Muistan vielä edellisen oman mlp, joka oli asennettu vanhaan patteritaloon. Säädin käyrää koko talven ja päädyin kohteessa käyrään, joka pyysi lähteväksi lämmöksi 0C kohdalla 33C. Varman päälle on tuo sinun käyrä pumppuun aseteltu, ehkä vähempikin riittäisi.
Paljonko meni 0C ulkona, öljyaikana kiertoon?
-
On se lämmityspuoli tuossa saamassasi kytkennässäkin silleesti 2 piirisesti esitettynä....
LÄ= patterit
LL= lattialämmöt
Nyt sulla on saamatta siis se lattiapiiritys kokonaan, pumppu+shuntti+oma käyrä+...
Noiden näyttökuvien perusteella kun ulkona -1.1ºC:
-Antoteho on 7.85kW
-Kompurataajuus 42Hz...eli 90Hz lienee max Hz joka vastaa sitä max antotehoa.
-Lähtö pumpulta +37.9ºC
-Paluu pumpulle +32.9ºC
-Puskurin alapään lämpö (ilmeisesti) +33.3ºC
-Liuospumppu 49% joten sekin heiluu ½ välissä tehoaluetta, eli haba taitaa sillä riittää max tehoon saakka
-1. Shunttaus lienee aseteltu pois kuten 2. ja 3.
Eli periaatteessa apinaa on koijattu? :D :D. Olis se varmaan ollut hieman parempi systeemi jos olisi ollut ihan omat piirinsä lattialle ja pattereille. Täytyy vielä kysyä miksi tuo on noin tehty. Tai no, varmaan siksi kun on ollut helpompi ja halvempi :). Jos ei kerran mitään teknistä estettä tai rajoitusta erillisille piireille ole. Eihän sitten se allaslämmitys vaikuta tähän asiaan?
Noiden näyttökuvien perusteella kun ulkona -1.1ºC:
-Antoteho on 7.85kW
-Kompurataajuus 42Hz...eli 90Hz lienee max Hz joka vastaa sitä max antotehoa.
-Lähtö pumpulta +37.9ºC
-Paluu pumpulle +32.9ºC
-Puskurin alapään lämpö (ilmeisesti) +33.3ºC
-Liuospumppu 49% joten sekin heiluu ½ välissä tehoaluetta, eli haba taitaa sillä riittää max tehoon saakka
-1. Shunttaus lienee aseteltu pois kuten 2. ja 3.
Muutin käyrää asteella lämpimämpään suuntaan, kun talo on ollut aavistuksen liian viileä. Katsotaan mitä vaikuttaa.
Ei taida ilmaa enää kumminkaan pattereissa suhista?
Se on hyvä jos patteritermat on käännetty auki, onkohan varmasti toimilaitteetkin auki ts. eivät ole jumittuneet?
((((((Ne lattiatermarit rajoittaa sen veden kiertoa...sinne menee silti se sama lämpötila kuin pattereihin (ulkona -1.1ºC hetkellä +37.9ºC)...kovilla pakkasilla lähennellään 50ºC (joka on outoa ja harvinaista noin kuumana kun ei siinä näyttäs olevan mitään termostaattista rajoitustakaan, en minä ainakaan uskaltais omaan lattiaani tommosta lämpöiskua laittaa).
tuo menee niin että lattiat ei välttämättä ole kovin tasalämpöiset koska virtausta rajoitellaan vrt siihen että sinne menis viileempää ja termarit olis auki.)))))
JAA mutta siinähän valokuvan mukaan on vielä niin että lattialämmityksessä EI OLE TERMOSTAATTEJA vaan käsisäätöiset jotkut, olisko pelkästään kuristusventtiilit?
EDIT: Muuten sillä käyräsimulaattorilla pääseen näkemään mitä sinne lattiaan menisi nykyisillä asetuksilla kun arvaat siihen kovimman pakkasen mitä siellä sulla voi olla!
Ei ole ilmaa enää pattereissa. Tähän asti meillä on ollut ainoastaan kaksi patteritermostaattia täysin auki, ja niissä patterissa on sama suhina ollut koko ajan. Nyt siis kaikki termarit on auki, ja saadaan nauttia suhinasta joka huoneessa. Kävin aiemmin jo kaikki termarit läpi varmistaen niiden olevan täysin auki. Yksi oli jumissa, ja vaikka tältä foorumilta viisastuneena osasin varoa neulan mahdollista irtoamista, niin kuitenki se lensi lattialle vaikken edes koskenut siihen ???. Pari napautusta runkoon ja silloin lensi :)
Ne voi hyvinkin olla vaan jotain kuristusventtilejä mitä meillä lattialämmityksessä on. Plus ja miinus merkit niissä on päällä. Toistaiseksi on tuntunut ihan hyvin lattialämmitys toimivan, mutta saas nähdä miten tosiaan käy kovilla pakkasilla.
Täytyy varmaan jo tehdä joku lista että muistaa kaikki asiat kysyä ja selvittää mitä pitää...
Ps. Jos Roori joskus osutaan samalle paikkakunnalle yhtäaikaa, voit olla varma että tarjoan sulle oluen :). Niin paljon olet apua ja neuvoja mulle tarjonnut.
-
Kattelin sinun ottamia kuvia. Kaksi sunttia 1 ja 2 näkyi kuvissa? Tarkemmin en osaa tulkita kuin en vielä ole omaani ole vielä kytkenyt. Simulointitila kertoi että käyrä pyytää kun ulkona 0C -> 33.3C paluu , tämä tarkoittaa että kiertoon menee ~ 8C enemmän eli vajaa 40C nollassa. Muistan vielä edellisen oman mlp, joka oli asennettu vanhaan patteritaloon. Säädin käyrää koko talven ja päädyin kohteessa käyrään, joka pyysi lähteväksi lämmöksi 0C kohdalla 33C. Varman päälle on tuo sinun käyrä pumppuun aseteltu, ehkä vähempikin riittäisi.
Paljonko meni 0C ulkona, öljyaikana kiertoon?
Niin näyttäisi kuvan perusteella 2 shunttia olevan. Tunnustan rehellisesti etten vielä oo päässyt perille meidän systeemistä. Koitan joka käänteessä lukea ohjekirjoja läpi ja tutkia miten hommat toimii. Pitkä on kuitenkin matka vielä :). Meillä on pääsääntöisesti joka huoneessa vanhat yksilehtiset patterit. Ja esim. olohuoneessa mahtuu olemaan vain todella matalat patterit lähes lattiatasoon yltävien ikkunoiden vuoksi. Eli meillä varmaan pitää aika kuumaa vettä pattereihin kierrättää.
Tuohon öljylämmityksen aikaisen veden lämpöön en osaa valitettavasti vastata mitään. Ehdittiin asua niin hetken ennen maalämmön tuloa, ja varsinkin ennen öljyn loppumista, ettei paljoa kokemuksia öljylämmityksestä ehtinyt kertyä.
-
Muuten sillä käyräsimulaattorilla pääseen näkemään mitä sinne lattiaan menisi nykyisillä asetuksilla kun arvaat siihen kovimman pakkasen mitä siellä sulla voi olla!
Kattelin sinun ottamia kuvia. Kaksi sunttia 1 ja 2 näkyi kuvissa? Tarkemmin en osaa tulkita kuin en vielä ole omaani ole vielä kytkenyt. Simulointitila kertoi että käyrä pyytää kun ulkona 0C -> 33.3C paluu , tämä tarkoittaa että kiertoon menee ~ 8C enemmän eli vajaa 40C nollassa. Muistan vielä edellisen oman mlp, joka oli asennettu vanhaan patteritaloon. Säädin käyrää koko talven ja päädyin kohteessa käyrään, joka pyysi lähteväksi lämmöksi 0C kohdalla 33C. Varman päälle on tuo sinun käyrä pumppuun aseteltu, ehkä vähempikin riittäisi.
Paljonko meni 0C ulkona, öljyaikana kiertoon?
Nyt kun olin nostanut asteella lämmönsäätökäyrää, niin simulointi näytti 0 asteessa paluun lämpötilaksi 34.7 astetta. Miinus 30 oli maksimi mitä sai kokeiltua, silloin paluu olisi 43.4 astetta. Näin ollen ilmeisesti 52 asteista menisi lattiaan tuolla asetuksella?
Vielä ei tuolla muutoksella ole ollut vaikutusta talon sisälämpötilaan. N. 20 astetta on edelleen..
-
Kiitos tarjouksesta, virtuaali-kippis nyt ensialkuun... ;D(http://i8.aijaa.com/t/00538/14511003.t.jpg) (http://aijaa.com/w3K0lT)
Niin missä näkyy 2 shunttia, ny ei jymmarra?
-
Kiitos tarjouksesta, virtuaali-kippis nyt ensialkuun... ;D(http://i8.aijaa.com/t/00538/14511003.t.jpg) (http://aijaa.com/w3K0lT)
Niin missä näkyy 2 shunttia, ny ei jymmarra?
Tuosta virtuaalikippiksestä on hyvä lähteä liikkeelle :D
Niin en minäkään ole löytänyt, ainakaan vielä, fyysisesti kahta shunttia. Kuvittelin Commo73:n tarkoittavan sitä, että ainakin järjestelmäasetuksista otetuissa kuvissa näkyy 2 shunttia?
-
Taitaa olla 3 shunttia siellä järjestelmä asetuksissa, joskus näissä AIT:eissa oli 3 shuntin ohjausvalmius olemassa vakiona...nykyään taitaa vaatia lisäkorttia.
-
Taitaa olla 3 shunttia siellä järjestelmä asetuksissa, joskus näissä AIT:eissa oli 3 shuntin ohjausvalmius olemassa vakiona...nykyään taitaa vaatia lisäkorttia.
Eli vääntäkääs nyt vielä rautalangasta jos en ole yhtään kartalla, eli noita shuntteja tarvitaan ohjaamaan esim. lattialämpöä, uima-allasta jne. Eli tarvittaisiinko mun järjestelmässä jos olisi tehty niin kuin kytkentä kaaviossa oli piirretty, 3 shunttia?
Mun nimenomaan piti ostaa Ait:n laajennuskortti 2.1 joka tarvittiin uima-allasta varten. Eli ilmeisesti pumppu pystyy nyt sitten ohjaaman kolmea shunttia? Onko tuo kortti nyt turha kun meillä meneekin lattiaan ja pattereihin lämmitysvesi ns. samasta putkesta?
-
Ei kyllä kerro tuo laajennuskortti tyyppi nopeasti mitä sillä tehdään...vähän nukasti gookeli tarjoo tietoa...onks se tommonen?
http://www.topeni-chlazeni.cz/produkt/rozsirujici-deska-lux-2-1-ep/
Lämmityksissä käytetään shunteja mutta kun sulla oli invertteri masiina niin se hoitaa ne patterit ilman erillistä shunttia mutta lattialle vois olla...
Uima-altaan lämmitys ei liene tarvitse...tai varmaan niitä tehdään monella tapaa, ei oikens ole tullut tutustuttua aiheeseen 'Uima-allas'
-
Ei kyllä kerro tuo laajennuskortti tyyppi nopeasti mitä sillä tehdään...vähän nukasti gookeli tarjoo tietoa...onks se tommonen?
http://www.topeni-chlazeni.cz/produkt/rozsirujici-deska-lux-2-1-ep/
Lämmityksissä käytetään shunteja mutta kun sulla oli invertteri masiina niin se hoitaa ne patterit ilman erillistä shunttia mutta lattialle vois olla...
Uima-altaan lämmitys ei liene tarvitse...tai varmaan niitä tehdään monella tapaa, ei oikens ole tullut tutustuttua aiheeseen 'Uima-allas'
Käsittääkseni se on just toi kortti :)
-
Eli vääntäkääs nyt vielä rautalangasta jos en ole yhtään kartalla, eli noita shuntteja tarvitaan ohjaamaan esim. lattialämpöä, uima-allasta jne. Eli tarvittaisiinko mun järjestelmässä jos olisi tehty niin kuin kytkentä kaaviossa oli piirretty, 3 shunttia?
Mun nimenomaan piti ostaa Ait:n laajennuskortti 2.1 joka tarvittiin uima-allasta varten. Eli ilmeisesti pumppu pystyy nyt sitten ohjaaman kolmea shunttia? Onko tuo kortti nyt turha kun meillä meneekin lattiaan ja pattereihin lämmitysvesi ns. samasta putkesta?
Vakiona voi olla suora lämmityspiiri + 1kpl shuntattu piiri eli yhteensä 2kpl lämmityspiirejä. 2.shunttaus tarvii laajennuskortin kuin myös uima-allas ohjaus. Voi todennäköisesti olla kaksi laajennuskorttia yhtäaikaa.
Lattialämmityksen shunttauksen voi tehdä myöhemmin.
-
Vakiona voi olla suora lämmityspiiri + 1kpl shuntattu piiri eli yhteensä 2kpl lämmityspiirejä. 2.shunttaus tarvii laajennuskortin kuin myös uima-allas ohjaus. Voi todennäköisesti olla kaksi laajennuskorttia yhtäaikaa.
Lattialämmityksen shunttauksen voi tehdä myöhemmin.
Kerros nyt @Hambbula mikä toi @Kirven mainitsema/ostama kortti oikeins on?
Onko doku linkkiä?
-
Kerros nyt @Hambbula mikä toi @Kirven mainitsema/ostama kortti oikeins on?
Onko doku linkkiä?
Laajennuskortin toiminnot
Laajennuskortti laajentaa lämpöpumpun toimintoja
• Aurinkosähkö tai uima-allastoiminto
• Lisälämmön ohjaus (=ZWE 3)
• 2. ja 3. shunttauksen ohjaus
• Lämpötilaeron mukaan tapahtuva lataaminen (esim. aurinkojärjestelmä)
• Ulkoisten energialähteiden käyttö
• Kiinteällä arvolla ohjaaminen
Laajennuskortteja voi olla yhteensä 2kpl.
Käyttöohjeesta löytyy tiedot, ei ole linkkiä laittaa.
Lux 2.1 ep on tyyppi.
-
Asentajan salasana on toki tiedossa jo. Sillä ei vaan vielä mennä kuuhun ilman asentajan usb-tikkua. Saksankielinen ohjekirja lienee kattava, se sisältyy toimitukseen.
Itsellä on sellainen käsitys, että tuo koodi on ns.asentajan salasana ja tikku on teknisen tuen oikeuksia varten.
En invertterimallista tarkemmin tiedä mutta esim. pwzs-mallissa teknisen tuen oikeuksia tarvitaan käytännössä ainoastaan väärän liuosvalinnan muuttamiseen.
Käsittääkseni kaikki koodit on näkyvissä, eli ei pitäisi olla mitään piilovalikoita.
Minkälainen kiertovesipumppujen ohjaus on ko.invertteripumpussa?
Tuli vain mieleen, että eihän tuolla tikkuhommalla ole vedätetty. Mitä konkreettista se tuo?
-
Itsellä on sellainen käsitys, että tuo koodi on ns.asentajan salasana ja tikku on teknisen tuen oikeuksia varten.
En invertterimallista tarkemmin tiedä mutta esim. pwzs-mallissa teknisen tuen oikeuksia tarvitaan käytännössä ainoastaan väärän liuosvalinnan muuttamiseen.
Minkälainen kiertovesipumppujen ohjaus on ko.invertteripumpussa?
Tuli vain mieleen, että eihän tuolla tikkuhommalla ole vedätetty. Mitä konkreettista se tuo?
ScanOfficen asennusohjeissa huoltotikun kanssa laitettavaksi on mainittu Min. LämmönlähdeLT, joka pitäisi laittaa nollaan. Minulla tuo on joku erittäin paljon pakkasella oleva lukema. Kai niillä on ajatuksena että kaivoa ei ajeta pakkaselle tai jotain. Muita asetuksia normaalissa käyttöönotossa ei nähdäkseni tikun kanssa laitettaisi. Toki niitä tikun kanssa asetettavia on muitakin, jos saksankieliseen ohjeeseen on luottaminen.
-
Vakiona voi olla suora lämmityspiiri + 1kpl shuntattu piiri eli yhteensä 2kpl lämmityspiirejä. 2.shunttaus tarvii laajennuskortin kuin myös uima-allas ohjaus. Voi todennäköisesti olla kaksi laajennuskorttia yhtäaikaa.
Lattialämmityksen shunttauksen voi tehdä myöhemmin.
Oon varmaan vieläkin hieman pihalla, mutta jos vakiona voi olla yksi suora lämmityspiiri+1 shuntattu piiri, niin eikö silloin olisi meilläkin voinut laittaa patterit suoralla lämmityspiirillä ja sitten lattialämmityksen shuntattuna? Eikä putkarin olisi tarvinnut periaatteessa uhrata muuta kuin muutama metri lisää putkea ja liitoksia? Uima-altaan lämmityksen olisi voinut ottaa vaikka pattereiden paluupuolelta ja ohjata sitä hommaa sitten sillä lisäkortilla? Vai olenko tässä taas ihan hakuteillä? Todennäköisesti :D. Vai vaatiiko myös patterilämmitys oman shunttauksen, eli sitä kautta tarvittaisiin paljon muutakin tarviketta lisää joka olisi nostanut kustannuksia?
-
Oon varmaan vieläkin hieman pihalla, mutta jos vakiona voi olla yksi suora lämmityspiiri+1 shuntattu piiri, niin eikö silloin olisi meilläkin voinut laittaa patterit suoralla lämmityspiirillä ja sitten lattialämmityksen shuntattuna? Eikä putkarin olisi tarvinnut periaatteessa uhrata muuta kuin muutama metri lisää putkea ja liitoksia? Uima-altaan lämmityksen olisi voinut ottaa vaikka pattereiden paluupuolelta ja ohjata sitä hommaa sitten sillä lisäkortilla? Vai olenko tässä taas ihan hakuteillä? Todennäköisesti :D. Vai vaatiiko myös patterilämmitys oman shunttauksen, eli sitä kautta tarvittaisiin paljon muutakin tarviketta lisää joka olisi nostanut kustannuksia?
Kolmitieventtiilin, 230v venttiilinohjaus -moottorin ja kiertovesipumpun.
Mikäli uima-allaslämmityksen tekee kytkentäperiaatteen mukaan, tulee vaihtoventtiili heti koneen ulkopuolelle menolinjaan. Sitä vaihtoventtiiliä ohjataan sillä lisäkortilla.
-
Kolmitieventtiilin, 230v venttiilinohjaus -moottorin ja kiertovesipumpun.
Mikäli uima-allaslämmityksen tekee kytkentäperiaatteen mukaan, tulee vaihtoventtiili heti koneen ulkopuolelle menolinjaan. Sitä vaihtoventtiiliä ohjataan sillä lisäkortilla.
Kiitos infosta!
Laitoin itsepiirtämäni kuvan meidän maalämpökytkennästä liitteeksi. En ole koskaan osannut piirtää, mutta toivottavasti siitä saa kuitenkin jotenkin selvää :). Meillä tuo lisäkortin ohjaama vaihtoventtiili on puskurin alaosassa, ei siis siinä missä Hambulan kertoman kytkentäperiaatteen mukaisesti pitäisi olla. Mitä mieltä Hambula olet tästä?
Olen merkannut putkiin kuuma, kylmä jne. Ihan sillä perusteella miltä ne käteen tuntuivat. Miten tuo kvp yleensä kytketään? Meillä se on kytketty suoraan pistorasiaan. Luulin että se olisi kytketty niin, että mlp ohjaisi sitä.
-
Kiitos infosta!
Laitoin itsepiirtämäni kuvan meidän maalämpökytkennästä liitteeksi. En ole koskaan osannut piirtää, mutta toivottavasti siitä saa kuitenkin jotenkin selvää :). Meillä tuo lisäkortin ohjaama vaihtoventtiili on puskurin alaosassa, ei siis siinä missä Hambulan kertoman kytkentäperiaatteen mukaisesti pitäisi olla. Mitä mieltä Hambula olet tästä?
Olen merkannut putkiin kuuma, kylmä jne. Ihan sillä perusteella miltä ne käteen tuntuivat. Miten tuo kvp yleensä kytketään? Meillä se on kytketty suoraan pistorasiaan. Luulin että se olisi kytketty niin, että mlp ohjaisi sitä.
Sanotaan, että turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.
Kyllä tuolla piirtämälläsi kaavion mukaisella kytkennällä allas lämpiää.
Kun altaalta tulee pyynti lämmittää, vaihtoventtiili kääntyy. Samalla pysähtyy kierto lämmönjakoverkosta. Puskurivaraajaan jo varattu lämpö purkautuu ensin altaan lämmitykseen ja sitä aletaan lämmittää altaan vaatiman lämmön mukaisesti. Kun allas on lämmin, kääntyy vaihtoventtiili takaisin ja aletaan kierrättää pattereissa ja lämmittää niitä.
Näin teoriassa. Vaikuttava asia on prioriteetti, mikä on vakiona 1.kv, 2.lämmitys ja 3.uima-allas.
Kun puskurin lämpö puretaan altaaseen, voidaan tulla tilanteeseen, että lämmitys pyytää lämpöä. Tämä johtaa siihen, että altaan lämmitys keskeytyy ja aletaan lämmittää puskurivaraajaa pattereiden vaatimaan lämpöön. Saattaa jumpata tätä edestakaisin.
Tilanteessa, missä vaihtoventtiili on menolinjassa ennen puskuria, varaajaan ladattua energiaa ei pureta altaaseen.
Silloin voi myös olla jatkuva kierto pattereissa.
Miksipä ei altaan lämmitys voisi olla myös suoraan puskurista, kiertovesipumppu käynnistyisi termostaatilla ja vaihtoventtiiliä ei olisi ollenkaan. Lisäkortilla voisi halutessaan shuntata patteriverkon ja lattialämmitys myös shuntilla. LKV-kiertopumpun kytkisin lämpöpumpun taakse niin sille saa aikaohjelman tehtyä.
-
Oon varmaan vieläkin hieman pihalla, mutta jos vakiona voi olla yksi suora lämmityspiiri+1 shuntattu piiri, niin eikö silloin olisi meilläkin voinut laittaa patterit suoralla lämmityspiirillä ja sitten lattialämmityksen shuntattuna? Eikä putkarin olisi tarvinnut periaatteessa uhrata muuta kuin muutama metri lisää putkea ja liitoksia? Uima-altaan lämmityksen olisi voinut ottaa vaikka pattereiden paluupuolelta ja ohjata sitä hommaa sitten sillä lisäkortilla? Vai olenko tässä taas ihan hakuteillä? Todennäköisesti :D. Vai vaatiiko myös patterilämmitys oman shunttauksen, eli sitä kautta tarvittaisiin paljon muutakin tarviketta lisää joka olisi nostanut kustannuksia?
Juurikin näin kun kerrot, patterit suoraan puskurista ja LL shuntin kanssa........ja kaiken lisäksi se on piirretty tuolla tavalla sulle ojennetussa kytkentäkuvassa (tainnut tulla sanottua jo...).
Altaan lämmityksen olisi tuohon saanut koplattua monella tapaa, oikeastaan olisin yrittänyt laittaa sen niin ettei pumppu edes tiedä sen olemassa olosta mitään (vaan näkee vaan altaan aiheuttaman puskurin viilenemisen). Kais maar tuon olis sen lisäkortin ominaisuuksilla saanut aikaiseksi. Pitäis jostain kaivaa sen lisäkortin dokumentaatio, vaikka se aika kiven alla lienee. :o
Onko sen altaan veden kierrätys kokoajan päällä sen uima-allas vaihtimen kautta esim. suodatuksen takia?
-
Miksipä ei altaan lämmitys voisi olla myös suoraan puskurista, kiertovesipumppu käynnistyisi termostaatilla ja vaihtoventtiiliä ei olisi ollenkaan. Lisäkortilla voisi halutessaan shuntata patteriverkon ja lattialämmitys myös shuntilla. LKV-kiertopumpun kytkisin lämpöpumpun taakse niin sille saa aikaohjelman tehtyä.
Sanos muuta....pientä ihmettelyä aiheuttaa miksei, melkein taitais vapaakierrolla toimia...pikkusen vaan sijoittelis korot sopivasti 8)
Kun altaalta tulee pyynti lämmittää, vaihtoventtiili kääntyy. Samalla pysähtyy kierto lämmönjakoverkosta. Puskurivaraajaan jo varattu lämpö purkautuu ensin altaan lämmitykseen ja sitä aletaan lämmittää altaan vaatiman lämmön mukaisesti. Kun allas on lämmin, kääntyy vaihtoventtiili takaisin ja aletaan kierrättää pattereissa ja lämmittää niitä.
Näin teoriassa. Vaikuttava asia on prioriteetti, mikä on vakiona 1.kv, 2.lämmitys ja 3.uima-allas.
Kun puskurin lämpö puretaan altaaseen, voidaan tulla tilanteeseen, että lämmitys pyytää lämpöä. Tämä johtaa siihen, että altaan lämmitys keskeytyy ja aletaan lämmittää puskurivaraajaa pattereiden vaatimaan lämpöön. Saattaa jumpata tätä edestakaisin.
Tilanteessa, missä vaihtoventtiili on menolinjassa ennen puskuria, varaajaan ladattua energiaa ei pureta altaaseen.
Silloin voi myös olla jatkuva kierto pattereissa.
Sekin vielä juu että tuossa nykyisessä kytkennässä puretaan puskuria altaaseen eikä se ole sitten oikeins reservinä lämmityksille...HUH.
-
Sanotaan, että turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä.
Kyllä tuolla piirtämälläsi kaavion mukaisella kytkennällä allas lämpiää.
Kun altaalta tulee pyynti lämmittää, vaihtoventtiili kääntyy. Samalla pysähtyy kierto lämmönjakoverkosta. Puskurivaraajaan jo varattu lämpö purkautuu ensin altaan lämmitykseen ja sitä aletaan lämmittää altaan vaatiman lämmön mukaisesti. Kun allas on lämmin, kääntyy vaihtoventtiili takaisin ja aletaan kierrättää pattereissa ja lämmittää niitä.
Näin teoriassa. Vaikuttava asia on prioriteetti, mikä on vakiona 1.kv, 2.lämmitys ja 3.uima-allas.
Kun puskurin lämpö puretaan altaaseen, voidaan tulla tilanteeseen, että lämmitys pyytää lämpöä. Tämä johtaa siihen, että altaan lämmitys keskeytyy ja aletaan lämmittää puskurivaraajaa pattereiden vaatimaan lämpöön. Saattaa jumpata tätä edestakaisin.
Tilanteessa, missä vaihtoventtiili on menolinjassa ennen puskuria, varaajaan ladattua energiaa ei pureta altaaseen.
Silloin voi myös olla jatkuva kierto pattereissa.
Sekin vielä juu että tuossa nykyisessä kytkennässä puretaan puskuria altaaseen eikä se ole sitten oikeins reservinä lämmityksille...HUH.
Tämä oli se syy miksi meidän kaavion ylipäätään piirsin. Seisoin tänään pannuhuoneessa ja katselin kuinka putket ym. on kytketty. Tulin siihen tulokseen että jotain mätää kytkennöissä on ???. Ei sopinut mun ajatusmaailmaan millään lailla, mutta halusin varmistuksen teiltä maalämpökonkareilta :). Eikö tämä kytkentä ole jo reklamaation paikka? En minä puskuria allasta varten ostanut, vaan pattereita varten ;).
Nyt on mlp käynyt yhtäsoittoa 193h josta käyttövettä on lämmitetty 8h. Eli miten käy kun näillä pakkasilla aletaan lämmittämään allasta eikä puskurista ole pattereille apuja, tuskinpa pumppu ehtii pahemmin altaaseen keskittymään...
-
Onko sen altaan veden kierrätys kokoajan päällä sen uima-allas vaihtimen kautta esim. suodatuksen takia?
Tämäkin on vielä hieman auki. Nythän altaan pumppu on päällä silloin kun minä sen käyn laittamassa, ja tällöin vesi kiertää aina vaihtimen kautta. En halua pumppua turhaan pyörittää 24h vuorokaudessa.
Kysyin sähkäriltä, että miten tuon pumpun saisi ohjattua niin, ettei mun tarvi joka päivä sitä käydä laittamassa päälle ja pois. Hän oli sitä mieltä, että tällä lisäkortilla saadaan pumpulle ohjaus tehtyä. Toki itse en ole siitä yhtään niin varma :D
-
Laajennuskortin tietoja hiukan tiedoksi...
(http://www.topeni-chlazeni.cz/public/products/max/540894ec0288c8.715898590.jpg)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7274;image)
-
Laajennuskortin tietoja hiukan tiedoksi...
(http://www.topeni-chlazeni.cz/public/products/max/540894ec0288c8.715898590.jpg)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7274;image)
Oot sä kyllä melkoinen mestari kaivamaan näitä juttuja ;)
Eli tuon perusteella myös altaan pumpun voisi jättää mlp:n ohjattavaksi.
-
Liitteenä periaatekuva uima-allaskytkennästä.
(http://Uima-allas.png)
Lisäksi Lux 2.1-EP:n sähkökaavio
(http://Lux21-ep.png)
-
Liitteenä periaatekuva uima-allaskytkennästä.
(http://Uima-allas.png)
Lisäksi Lux 2.1-EP:n sähkökaavio
(http://Lux21-ep.png)
Kiitos Hambula näistä!
Tuolla lisäkortilla näytti olevan mahdollista asettaa minimiaika uima-altaan lämmityksille. Se olisikin toisaalta hyvä, mutta tällä meidän kytkennällä mahdoton toteuttaa. Ainakin jos haluaa että myös sisällä talossa tarkenee samalla :).
Eipä tullut valmista vielä tälläkään viikolla. Vasta ensi viikolla tullaan tekemään loput hommat. Täytyy samalla katsoa mitä mieltä ovat kytkentöjen oikeellisuudesta. En ihan heti kyllä hyväksy ainakaan tuota allaslämmityksen kytkentää. Ensi viikolla alussa tulee sitten täyteen viisi viikkoa siitä kun öljykattila kannettiin pihalle ja maalämpöprojekti alkoi...
-
Kytkin pumpun verkkoon ja katsoin mitä sieltä löytyy. Webbiserveri on kälyinen ja tarjoaa kaiken sen informaation minkä luxtronic ohjainkin, nähdäkseni. Jotain voi tietysti puuttuakin, en vain huomannut.
Testasin myös android appiksen. Se löytää lokaalista verkosta pumpun, mutta ilman tunnuksia ja pumpun kytkemistä AIT:n servereihin etänä ei pumppuun pääse käsiksi. Paikallisverkossa kuitenkin pääsee. Android appiksessa on hyvänä ominaisuutena dataloggaus. Se ei tosin näytä paluukierron tavoitelämpötilaa. Ihan ok silti.
Tuskin jätän tuota verkkoon, pumpun nimittäin saa turhan helposti sammutettua noilla kilkkeillä. Miljoonaa salasanaa ei kauan murra, jos asiakseen alkaa sitä yrittää ja pääsee sisäverkkoon saakka.
Mitään päivityksiä luxtronic ei osannut itseensä hakea. Minulla on versio 3.8.1, mikäs krive sinulla on? Informaatio->laitetiedot.
-
Kytkin pumpun verkkoon ja katsoin mitä sieltä löytyy. Webbiserveri on kälyinen ja tarjoaa kaiken sen informaation minkä luxtronic ohjainkin, nähdäkseni. Jotain voi tietysti puuttuakin, en vain huomannut.
Testasin myös android appiksen. Se löytää lokaalista verkosta pumpun, mutta ilman tunnuksia ja pumpun kytkemistä AIT:n servereihin etänä ei pumppuun pääse käsiksi. Paikallisverkossa kuitenkin pääsee. Android appiksessa on hyvänä ominaisuutena dataloggaus. Se ei tosin näytä paluukierron tavoitelämpötilaa. Ihan ok silti.
Tuskin jätän tuota verkkoon, pumpun nimittäin saa turhan helposti sammutettua noilla kilkkeillä. Miljoonaa salasanaa ei kauan murra, jos asiakseen alkaa sitä yrittää ja pääsee sisäverkkoon saakka.
Mitään päivityksiä luxtronic ei osannut itseensä hakea. Minulla on versio 3.8.1, mikäs krive sinulla on? Informaatio->laitetiedot.
Näytti mulla olevan sama versio kun sulla, eli toi v3.81.
Toisaalta harmi jos ei pumppuun saa etänä yhteyttä. Ehkä tosiaan turvallisempaa kun ei pääse, mutta joskus voisi olla hyvä kun pystyisi hieman katsomaan pumpun perään. Ainakin jos on kauemman poissa kotoa.
-
Näytti mulla olevan sama versio kun sulla, eli toi v3.81.
Toisaalta harmi jos ei pumppuun saa etänä yhteyttä. Ehkä tosiaan turvallisempaa kun ei pääse, mutta joskus voisi olla hyvä kun pystyisi hieman katsomaan pumpun perään. Ainakin jos on kauemman poissa kotoa.
Kyllä siihen saa ilmatteeksi etäyhteyden, mutta sitä en tiedä mitä sillä saa aikaiseksi ja kuinka nopeasti muuttaa juttuja...
"Alpha innotec SWCV alterra Inverter -mallisarja:"
...Lämpöpumppua ohjaa Luxtronik 2.1, jolla voidaan hallita jopa aurinkokeräimiä ja se on aina vakiona etähallittavissa Internetin yli...
Jokos sulla on loggaustikku paikoillaan...kiinostais nähdä niitä kippuroita miten se loggaa/rokkaa tämmösessä varaajaversiossa?
-
Kyllä siihen saa ilmatteeksi etäyhteyden, mutta sitä en tiedä mitä sillä saa aikaiseksi ja kuinka nopeasti muuttaa juttuja...
"Alpha innotec SWCV alterra Inverter -mallisarja:"
Jokos sulla on loggaustikku paikoillaan...kiinostais nähdä niitä kippuroita miten se loggaa/rokkaa tämmösessä varaajaversiossa?
Käsitykseni on että tuo vaatisi tunnukset maahantuojalta. Epäilemättä sellaiset myös saa kunhan toimittaa maahantuojalle pumpun tiedot sarjanumeroineen.
-
Käsitykseni on että tuo vaatisi tunnukset maahantuojalta. Epäilemättä sellaiset myös saa kunhan toimittaa maahantuojalle pumpun tiedot sarjanumeroineen.
Aktivoi etäyhteys ja tarkista yhteys palvelimeen, kunnes ilmoittaa että lämpöpumppu löytyy tietokannasta.
Toimita asennuspöytäkirja ja tiedonkeruun tiedot tikulta, niin maahantuoja tekee tunnukset ja toimittaa ne sähköpostiin.
Vakiona n.5h välein synkronoi tiedot palvelimeen ja trendit 2vrk jaksoissa.
-
Mulla on tuo käytössä. Eipä tuolla ole muuta käyttöä, kuin reissussa ollessa voi katsella miten kone käy ja onko ollut häiriöitä.
-
Mulla on tuo käytössä. Eipä tuolla ole muuta käyttöä, kuin reissussa ollessa voi katsella miten kone käy ja onko ollut häiriöitä.
Laita vähän kuvia miltä se pilvi-liittymä näyttää...samoten siitä webserverin tarjonnasta jos kehtaat...
Kuinka nopea se pilvi homma on pumpusta lukiessa ja arvoja pumppuun muuttaessa?
-
Laita vähän kuvia miltä se pilvi-liittymä näyttää...samoten siitä webserverin tarjonnasta jos kehtaat...
Kuinka nopea se pilvi homma on pumpusta lukiessa ja arvoja pumppuun muuttaessa?
Laittelen viikonloppuna muutaman kuvan, kunhan pääsen kotio reissuilta.
-
Jokos sulla on loggaustikku paikoillaan...kiinostais nähdä niitä kippuroita miten se loggaa/rokkaa tämmösessä varaajaversiossa?
Ei oo vielä loggaustikkua paikallaan, täytyypä kaivella jostain sellainen. Ei ole kyllä koneen säädötkään vielä kohdillaan. Neljällä asteella yhteensä olen vähitellen muuttanut käyrää ylöspäin. 19 astetta oli siis talossa lämmintä asentajien tekemien asetusten jälkeen. Kun pihalla kävi plussan puolella, oli sisälämpötila mukavasti 21.5-22 astetta. Nyt kun tuli jälleen muutama aste pakkasta, sisälämpötila putosi taas alle 20 asteen. Mulla oli sellainen kuvitelma, että maalämpöpumppu osaisi pitää sisälämpötilan lähes vakiona muuttuvasta ulkolämpötilasta huolimatta ::). Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole? Pitääkö oikea lämpötilan korjaus tehdä esim. käyrää muuttamalla? Varmasti vielä osuu säädötkin kohdilleen, en ole siitä yhtään huolestunut. Ja kyllä täällä on kuitenkin hyvin tarjennut :)
Ei näkynyt asentajaa viime viikollakaan. Kuusi viikkoa on nyt siitä, kun projekti alkoi. Ja kuusi viikkoa on lapset kyselleet, että koska uima-allas lämpiää. Ei yhtään haittaisi vaikka homma tultaisiin tekemään loppuun, ja kyseleminen lakkaisi :D
-
Jos huonelämpö oli plussakeleillä ok, mutta ilmojen jäähtyessä huonelämpö laski,
korjataan asia valitsemalla lämpöpumpun valikosta jyrkempi säätökäyrä.
-
Tänään kytkettiin allaslämmitys ja sain vihdoin allaspumpun päälle. Voi kyllä olla että menee vesi seisomisen takia vaihtoon, mutta katsotaan nyt miten käy.
Samalla asentaja muutti lämmönsäätökäyrää 10 asteella niin, että nyt simulaatio näyttää paluuveden lämpötilaksi -20 asteessa 52.7 astetta. Talossa oli aamulla 18-19 lämmintä, mutta katsotaan mitä tuo muutos vaikuttaa.
Tuo edellinen taas aiheutti sen, ettei altaan lämmittäminen ole käynnistynyt ollenkaan vaan pumppu ilmeisesti keskittyy nyt paluuveden lämpötilan nostoon. Kokeilin laskea hetkellisesti käyrää kokeillakseni allaslämmityksen toimivuutta. Näin paluuveden lämpötila oli siinä kohtaa n. 5 astetta kuumempaa kuin asetuksissa. Altaan lämmitys lähti heti käyntiin. Annoin olla hetken aikaa, ja luonnollisesti patterit olivat meidän kytkennällä jo jonkin ajan kuluttua kylmät. Tässä vaiheessa allasta lämmitettiin edelleen ja muutin käyrän takaisin asentajan tekemiin asetuksiin. Talon lämmitys alkoi välittömästi ja niin alkoi myös patterit paukkumaan.
Olen kertonut oman mielipiteeni meidän putkikytkennöistä, mutta näin halusivat ensin kokeilla. Vaikka jätettäisiin patterien paukkuminen pois laskuista, epäilen silti suuresti ettei tämä systeemi tule toimimaan kunnolla ;)
-
Olen kertonut oman mielipiteeni meidän putkikytkennöistä, mutta näin halusivat ensin kokeilla. Vaikka jätettäisiin patterien paukkuminen pois laskuista, epäilen silti suuresti ettei tämä systeemi tule toimimaan kunnolla ;)
No sulla on tietty se laskun maksamisvipu vielä omalla puolella 8)
Pumppu käynyt yhtäjaksoisesti tuossa kohtaa 433h ja käynti jatkuu.
Sulla ei ole ollut sitten @repomiehen ongelmaa kun kerran jyskyttää yhtä soittoo.
Saisit vielä tikulle sitä dataa niin olis mukava katella kuins pelittää varaajan kanssa.
-
No sulla on tietty se laskun maksamisvipu vielä omalla puolella 8)
Sulla ei ole ollut sitten @repomiehen ongelmaa kun kerran jyskyttää yhtä soittoo.
Saisit vielä tikulle sitä dataa niin olis mukava katella kuins pelittää varaajan kanssa.
Kyllä ne lupaili että muutetaan sitä kytkentää jos ei pelitä. Mutta laskun maksun jälkeen voi toki olla vaikeampaa saada miehiä paikalle :D
Mä latasin jo kerran tiedot tikulle, mutta en osannut avata tiedostoa opendatalla :(. En vielä tiedä miten saan tallentamaan jatkuvasti. Voi toki olla automaattistakin...
-
No sulla on tietty se laskun maksamisvipu vielä omalla puolella 8)
Sulla ei ole ollut sitten @repomiehen ongelmaa kun kerran jyskyttää yhtä soittoo.
Saisit vielä tikulle sitä dataa niin olis mukava katella kuins pelittää varaajan kanssa.
Krivellä on patterit seinillä ja paluulämpötila talvella sen mukainen. Ei se minullakaan aina sammu käyttöveden tekoon, mutta yleensä. Jos lattialämmitystalossa paluulämpöjen mennessä välillä 27-28 pumppu joskus sammuu ja joskus ei, niin patterilämmityksen kera vissiin sitten ei sammu.
-
Mä latasin jo kerran tiedot tikulle, mutta en osannut avata tiedostoa opendatalla :(. En vielä tiedä miten saan tallentamaan jatkuvasti. Voi toki olla automaattistakin...
Jatkuva tallentaminen 48h välein: Kirjaudu Asentajan koodilla ohjaimeen. Itsellä se on 9445. Mene tiedonkeruu. Tallenna. Tämän jälkeen ohjain kysyy Haluatko käynnistää 48h tapahtumalokin talkennuksen USB muistille? Kyllä.
-
Laita vähän kuvia miltä se pilvi-liittymä näyttää...samoten siitä webserverin tarjonnasta jos kehtaat...
Kuinka nopea se pilvi homma on pumpusta lukiessa ja arvoja pumppuun muuttaessa?
Muutama kuva iPhone sovelluksesta.
-
Ja pari lisää...
-
Pistetään vielä kuvat Webserveristä. Tuolla voi tehdä kaiken minkä ohjaimeltakin.
-
Arzenic, eikö sinulla ole desinfiointisyklit käytössä vai miten olet saanut säädettyä lisälämmöt pysymään pois käytöstä? Minulla tuo jauhaa kerran viikkoon pytyn 60 asteeseen vastuksilla. Saisi olla kerta kahteen viikkoon tai kerran kuussa mutta ei sitä taida saada harvemmin kuin kerran viikkoon tehtyä tai ei ollenkaan.
-
Ei ole desinfiointi päällä ollenkaan, koska lämmin käyttövesi on noin korkealla. Varaajan puolessa välissä on 55oC. Huipulla ollaan jo lähellä 60oC. Lisäksi vettä kuluu kuuden hengen perheessä paljon. Ei siellä legionella enää viihdy.
-
Jatkuva tallentaminen 48h välein: Kirjaudu Asentajan koodilla ohjaimeen. Itsellä se on 9445. Mene tiedonkeruu. Tallenna. Tämän jälkeen ohjain kysyy Haluatko käynnistää 48h tapahtumalokin talkennuksen USB muistille? Kyllä.
Kiitos tästä! Täytyy laittaa tallennus käyntiin. Toki olisi mukava kun tuo allaslämmityskin pelittäisi, niin näkisi samalla miten se hoituu. Nyt ei kyllä se puoli pelitä ollenkaan. Tosiaan kun eilen testasin niin pudottamalla käyrää kerralla 10 astetta alaspäin, altaan lämmitys käynnistyy välittömästi. Tällöin paluuveden lämpötila on n. 5 astetta korkeampi kuin paluun asetus. Altaan lämmittäminen jatkuu niin kauan, että paluun lämpötila putoaa paluun asetuksen mukaiseen lämpötilaan. Mutta normaali tilanteessa paluuveden lämpötila on tietenkin se mitä käyrä vaatii, eikä altaan lämmitys lähde käyntiin. Eli joku ongelma tässä ihan selvästi on ???
-
Kiitos tästä! Täytyy laittaa tallennus käyntiin. Toki olisi mukava kun tuo allaslämmityskin pelittäisi, niin näkisi samalla miten se hoituu. Nyt ei kyllä se puoli pelitä ollenkaan. Tosiaan kun eilen testasin niin pudottamalla käyrää kerralla 10 astetta alaspäin, altaan lämmitys käynnistyy välittömästi. Tällöin paluuveden lämpötila on n. 5 astetta korkeampi kuin paluun asetus. Altaan lämmittäminen jatkuu niin kauan, että paluun lämpötila putoaa paluun asetuksen mukaiseen lämpötilaan. Mutta normaali tilanteessa paluuveden lämpötila on tietenkin se mitä käyrä vaatii, eikä altaan lämmitys lähde käyntiin. Eli joku ongelma tässä ihan selvästi on ???
Ongelma on prioriteetti, jota ei ole suunniteltu invertterille vaan on-off pumpuille. Käyttöveden kanssa se toimii kyllä, koska käyttövettä ei pidetä invertterillä vakiona vaan se ajetaan tappiin ja sitten siirrytään seuraavaan prioriteettiin joka on lämmitys. Koska lämmitystä ei ajeta tappiin vaan invertteri säätää tehon niin että lämmitys pysyy vakiona osumatta hystereesin ylärajaan, ei ikinä päästä sinne kolmannelle prioriteetille joka on uima-allas. Ei siis toimi invertterin kanssa tuo logiikka lainkaan, ON-OFF pumppu ajaisi ensisijaisesti käyttöveden tavoitteeseen, siirtyisi lämmitykselle ja ajaisi yhden syklin lämmityshystereesin ylärajalle, ja siirtyisi kolmannelle prioriteetille joka on uima-allas, ja ajaisi sen hystereesinsä ylärajalle.
Edit: toivottavasti tuohon löytyy muukin ratkaisu kuin se, että lämmitys vaihdetaan ON-OFF tyyppiseksi rajoittamalla invertterin taajuudet invertterinä maksimiinsa.. koska se maksimi-taajuus ei ole COPin kannalta paras näissä inverttereissä.
-
Ongelma on prioriteetti, jota ei ole suunniteltu invertterille vaan on-off pumpuille. Käyttöveden kanssa se toimii kyllä, koska käyttövettä ei pidetä invertterillä vakiona vaan se ajetaan tappiin ja sitten siirrytään seuraavaan prioriteettiin joka on lämmitys. Koska lämmitystä ei ajeta tappiin vaan invertteri säätää tehon niin että lämmitys pysyy vakiona osumatta hystereesin ylärajaan, ei ikinä päästä sinne kolmannelle prioriteetille joka on uima-allas. Ei siis toimi invertterin kanssa tuo logiikka lainkaan, ON-OFF pumppu ajaisi ensisijaisesti käyttöveden tavoitteeseen, siirtyisi lämmitykselle ja ajaisi yhden syklin lämmityshystereesin ylärajalle, ja siirtyisi kolmannelle prioriteetille joka on uima-allas, ja ajaisi sen hystereesinsä ylärajalle.
Edit: toivottavasti tuohon löytyy muukin ratkaisu kuin se, että lämmitys vaihdetaan ON-OFF tyyppiseksi rajoittamalla invertterin taajuudet invertterinä maksimiinsa.. koska se maksimi-taajuus ei ole COPin kannalta paras näissä inverttereissä.
Tämä selitti asian niin täydellisesti, että nyt tämä tuntuu jopa minusta yksinkertaiselta ja loogiselta asialta :)
Toimiiko tämä liitteenä oleva, Hambulan jakama kytkentä niin, että uima-altaan lämmitys on aktiivinen aina kun sitä tarvitaan? Ja vaikka allasta lämmitetään, niin myös pattereiden ja lattian lämmitys jatkuu katkeamatta? Ja ilmeisesti tämä kytkentä toimisi hienosti myös Inverterin kanssa?
-
^Olen pahoillani mutta en minä tuosta kuvasta oikein saa tolkkua. Lueskelin mitä Hambula kirjoitteli ja siitä tekstistä kyllä sai enempi vähempi tolkkua. Esimerkiksi näin: "Miksipä ei altaan lämmitys voisi olla myös suoraan puskurista, kiertovesipumppu käynnistyisi termostaatilla ja vaihtoventtiiliä ei olisi ollenkaan."
Oikeastaan ainoa mikä minua tuossa arveluttaa on tilanne jossa maalämpöpumppu ei jaksa pitää lämpöjä yllä puskurissa. Silloin olisi parempi priorisoida talon lämmitystä ja pitää altaan kierto seis. Siihen tarvitsisi ehkä toisen termostaatin joka tarkkailisi puskurivaraajan lämpöä, ettei se laske liian alas, eli sellainen joka sallisi tuon altaan kiertopumpun käydä vain kun puskurivaraajan lämpö on riittävä. Mutta voi olla, ettei tuollaista tilannetta edes olisi.
-
Tämä selitti asian niin täydellisesti, että nyt tämä tuntuu jopa minusta yksinkertaiselta ja loogiselta asialta :)
Toimiiko tämä liitteenä oleva, Hambulan jakama kytkentä niin, että uima-altaan lämmitys on aktiivinen aina kun sitä tarvitaan? Ja vaikka allasta lämmitetään, niin myös pattereiden ja lattian lämmitys jatkuu katkeamatta? Ja ilmeisesti tämä kytkentä toimisi hienosti myös Inverterin kanssa?
Ottamatta enempää kantaa tuohon @Hambulan kaavioon (en tiedä minkä AIT:n ohjeesta napsittu), niin jo muutamaan kertaan tässä ketjussa ihmetellyt miksei sitä allaslämmitystä vain 'varasteta' siitä lämmityksen tuotannosta ilman että AIT suoraan siitä tietää mitään!?. Eli se vain kokoajan ottaa jonkun tehon lämmityksestä, muistaakseni tomppeli joskus mainitsi jotain 600W jatkuvaa tehoa sen altaan vaativan, tuon verran se sitten vaikuttaisi paluuveteen ja siksi invertteri joutuisi nostamaan vastaavan määrän tuottoaan. Se allaslämmitys oli muistaakseni tarkoitus pitää päällä vain lämmityskaudella.
Prioriteeteissä voi tosiaan olla niin että allas on viimeinen ja jää kovasti paitsioon jos sitä ei ole softassa huomioitu invertteri masiinassa, jos tuosta kysmys niin korjaus firmikseen varmaan tulossa, mutta eihän sitä voi odottamaan jäädä jos vaikka kestää kauan.
-
Oikeastaan ainoa mikä minua tuossa arveluttaa on tilanne jossa maalämpöpumppu ei jaksa pitää lämpöjä yllä puskurissa. Silloin olisi parempi priorisoida talon lämmitystä ja pitää altaan kierto seis. Siihen tarvitsisi ehkä toisen termostaatin joka tarkkailisi puskurivaraajan lämpöä, ettei se laske liian alas, eli sellainen joka sallisi tuon altaan kiertopumpun käydä vain kun puskurivaraajan lämpö on riittävä. Mutta voi olla, ettei tuollaista tilannetta edes olisi.
Toisaalta lämmöksi se haihtuu tuokin allaslämmitys loppuviimeksi, eli haitanneeko tuo ja toisaalta @Krive:n masiinassa taisi olla potkua reippaahkosti.
-
Prioriteetti ongelma se on tuossakin...ainut etu nykyiseen 'olisi' (jos toimisi) että lämmitystä saadaan patereille ja lattiaan allas/LKV ajojen aikana.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7389;image)
-
Toisaalta lämmöksi se haihtuu tuokin allaslämmitys loppuviimeksi, eli haitanneeko tuo ja toisaalta @Krive:n masiinassa taisi olla potkua reippaahkosti.
Jep. Tällaisella lähtisin ja miettisin sitä tilannetta jossa MLP kyykkää sitten jos se tulee eteen kammopakkasilla. Luultavasti vastuksilla sekin tilanne sitten hoituu.
-
Pistetään vielä kuvat Webserveristä. Tuolla voi tehdä kaiken minkä ohjaimeltakin.
Aikas paljon suurempi tulistus kuin mihin viessmann pyrkii. Tuossa näyttää olevan 6,6K ja viessmann pyrkii 3.0K kokoajan. Oletko nähnyt vaihtuuko tuo koskaan? Koneessa taisi olla myös elektroninen paisuntaventtiili?
-
Prioriteetti ongelma se on tuossakin...ainut etu nykyiseen 'olisi' (jos toimisi) että lämmitystä saadaan patereille ja lattiaan allas/LKV ajojen aikana.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7389;image)
Tuo kuva on Paintilla muokattu.
Monesti pumpussa on jokin aika mitä saa käyttää käyttöveden tekoon, vaikka prioriteetti onkin korkein. Ja vastaavasti kun molemmissa on korkea pyynti, niin vuorottelee tuon ajan lämmitystä/käyttövettä. Todennäköisesti jonkun ajan kuluttua lämmittää myös allasta, kun siinä on pyyntö päällä riittävän kauan.
Ainakin pwzs malli käy tekemässä käyttöveden nopeasti vastusta apuna käyttäen, mikäli lämmityspuoli on kaukana asetuksesta.
Monesti allaslämmitys on yhdistetty puhdistuskiertoon. Puhdistuksen kiertopumppu on myös yleensä aika tehokas. Kun lämmitetään ns.pikkuhiljaa, voisi allasvettä kierrättävä pumppu olla puhdistusspumppua reilusti pienempi.
Altaan lämmitystarve tulee periaatekuvassa termostaatilla kärkitietona lisäkortille. Samaa kärkitietoa voisi hyödyntää ilman tuota lisäkorttia ohjaamaan vaihtimen primääripuolen kiertovesipumppua. Lisäehtona voisi olla puskurivaraajassa termostatti, mikä estää kiskomasta sieltä kaikkia lämpöjä.
Viessmannissa löytyy parametri tulistuksen säätöön. Tietyissä tilanteissa sitä on järkevää hieman nostaa.
Ait:n päivityksessä on optimoitu paisuntaventtiiliä, mikä näkyy mm.tulistuksen asetusarvon muutoksena 6.0K -> 6,6K.
-
Viessmannissa löytyy parametri tulistuksen säätöön. Tietyissä tilanteissa sitä on järkevää hieman nostaa.
Ait:n päivityksessä on optimoitu paisuntaventtiiliä, mikä näkyy mm.tulistuksen asetusarvon muutoksena 6.0K -> 6,6K.
Mikä tuo tilanne on?
Sen mitä tuota on tullut vilkuiltua joskus aikoinaan niin huomasin että käyntiinlähdön yhteydessä lämpöisellä liuoksella tuo saattaa vipattaa hiukan tavoitteen alapuolella. Joskus olen myös käyntiäänessä "aaltomaisuutta" mikä voisi mutulla tulla paisunta-venttiilin seilaamisesta. Lähinnä foorumilta luetun perusteella tulee mieleen käytös jos tulistusta on liian vähän perus paisarilla. Tosin scrolli ei liene niin herkkä nestemäiselle kuin mäntäkompura.
-
Muutama kuva iPhone sovelluksesta.
Kiitos kuvista!, ainakin noista näkisin hyötyä: sulla oli näköjään on/offi kone...se noista ainakin selvis (onhan se tuolla sigussakin) ;)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7367;image)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7373;image)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7371;image)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7379;image)
Vielä kun invertterin data/käyriä näkis, mieluusti varaajan kanssa ja ilmankin...
Käyttövesisäiliö jäähtymä näyttää kohtuulliselta vaikkei ihan asteita/tunti tjms näekkään...
-
Aikas paljon suurempi tulistus kuin mihin viessmann pyrkii. Tuossa näyttää olevan 6,6K ja viessmann pyrkii 3.0K kokoajan. Oletko nähnyt vaihtuuko tuo koskaan? Koneessa taisi olla myös elektroninen paisuntaventtiili?
Kyllä tuo asetus vaihtelee. Vaihteluraja on 5 - 7,5K välillä. Mitä kuumempaa vettä tehdään, sitä korkeampi näyttäisi olevan tulistusasetus.
Tällä hetkellä toi kone ei siis toimi oikein ja yksi oire on se, että tulistuslämpö on ihan jotain muuta kuin asetus. Asennusyritys siirti asian maahantuojalle, jonka mukaan kaikki on kunnossa. Vimein sain heidät kysymään asiaa vielä tehtaalta, mutta vastausta en ole vielä saanut. Ei ole kovin kova luotto tällä hetkellä Scanvarmiin.
Ketju ongelmasta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7681.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7681.0)
-
Kyllä tuo asetus vaihtelee. Vaihteluraja on 5 - 7,5K välillä. Mitä kuumempaa vettä tehdään, sitä korkeampi näyttäisi olevan tulistusasetus.
Tällä hetkellä toi kone ei siis toimi oikein ja yksi oire on se, että tulistuslämpö on ihan jotain muuta kuin asetus. Asennusyritys siirti asian maahantuojalle, jonka mukaan kaikki on kunnossa. Vimein sain heidät kysymään asiaa vielä tehtaalta, mutta vastausta en ole vielä saanut. Ei ole kovin kova luotto tällä hetkellä Scanvarmiin.
Ketju ongelmasta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7681.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7681.0)
Olihan tuo sinun case ihan selvä että jotain siellä tapahtui kahden lämmityssyklin välillä, mikä näkyy logeissa sen jälkeen konsistentisti. Kun olen tässä kattellut oman koneeni kuumakaasuja, niin ne pyörivät termostaattisen paisarin kera aika samoissa mitä sinulla ennen tilanteen heikkenemistä. Eri pumppu kuitenkin joten ei ihan vertailukelpoista, mutta silti. Tällä hetkellä lattialämmitys käynnissä, teho 6.4kW ja: "Kuumakaasu 65.7°C"
-
Mikä tuo tilanne on?
Sen mitä tuota on tullut vilkuiltua joskus aikoinaan niin huomasin että käyntiinlähdön yhteydessä lämpöisellä liuoksella tuo saattaa vipattaa hiukan tavoitteen alapuolella. Joskus olen myös käyntiäänessä "aaltomaisuutta" mikä voisi mutulla tulla paisunta-venttiilin seilaamisesta. Lähinnä foorumilta luetun perusteella tulee mieleen käytös jos tulistusta on liian vähän perus paisarilla. Tosin scrolli ei liene niin herkkä nestemäiselle kuin mäntäkompura.
Viessmannissa parametri 5090 on tulistuksen asetusarvo.
Ait:ssa eri päivityksissä on eri tulistuksen asetusarvo. Välillä 3.75-3.82 se on muuttunut kerran tai kaksi.
-
Nyt täytyy vaan odotella, että minkälaisen ratkaisun keksivät altaan lämmitykselle. Toivottavasti sellainen löytyy pian.
Hieman ihmetyttää meidän tämän hetkinen sähkönkulutus. Heinä- lokakuun sähkönkulutus öljylämmityksellä oli 650-820kwh kuukaudessa. Joulukuu oltiinkin sitten sähkölämmityksen varassa ja tällöin kulutus oli 4400kwh/kk. Tammikuun 10 ensimmäistä päivää mentiin sähköllä ja sitten loput maalämmöllä, kulutus 3200kwh. Jos oikein laskin, niin maalämmöllä mentiin aluksi n. 75kwh päivätahtia. Toki tällöin talo oli hieman viileä asustella. Nyt kun käyrää nostettiin reilusti ylöspäin ja saatiin sisälämpötila nousemaan 20.5 asteen paikkeille, niin kulutus on kasvanut n. 125 kilowattituntiin päivässä. Tällä tahdilla oltaisiin noin 3800kwh kuukausitahdissa. Jotenkin tuntuu kovalta, vaikka sisälämpötila on noussut reilun asteen, lattialämmityspuolella on ollut paikoin liian kovat lämmöt ja pakkastakin on piisannut.
Meillä ei ole mlp:lle omaa kulutusmittaria, mutta tekisi mieli sellainen hankkia. Minkälaisia kulutuslukemia maalämpöpumput yleensä tekee? Noin suurinpiirtein? Ainakin tällä meidän nykyisellä sähkönkulutuksella maalämmön takaisinmaksuaika on todella pitkä ::)
-
Joulukuu oli aika lauha ainakin täällä. Ei tuo teidän talo varmaan ihan pienellä öljytilkallakaan ole vuotta mennyt.
Katso sieltä pumpulta käyttötunnit ja lisälämmön määrä. Jos siinä ei ole ihmeitä niin kyllä se maasta se lämpö tulee ja kompressorin pyörittämisestä. Ei siinä sitten ole muuta kuin koettaa hieroa lämpötila jota kompressori jauhaa, mahdollisimman alhaiseksi.
Kulutuksia on varmaan hankala vertailla kun talot ja lämpötilat on niin erilaisia niin sisällä kuin vesikierrossakin. Meilläkin AIT tekee minun mielestäni tarpeettoman kuumaa ja kiertopumppu on tarpeettoman pienellä, mutta kyllä tämä ilmasta-veteen ratkaisun pieksee silti. Pirkkalan lauha Tammikuu oli 1304kWh josta kylmempi 2/3 meni maalämmöllä. Pienempi talo, kerrosala 198 ja kaikki lattialämmöllä. Ihan ok minun mielestäni.
-
Minkälaisia kulutuslukemia maalämpöpumput yleensä tekee? Noin suurinpiirtein?
Laskelman mukaan maalämmitys pitäisi kuluttaa talossasi tammikuussa keskimäärin 65-70 kWh/vuorokausi.
-
Tuo 65-70kwh oli itselläkin mielessä ja sen perusteella laskelmia tein. Nyt kun kulutus pomppasi noin puolella ylöspäin, niin se säikäytti. No eiköhän se siitä tasaannu kun saadaan kaikki säädöt yms. hierottua kohdilleen :)
Mikä muuten voisi olla järkevä käyttöveden lämpötila meillä? 53 astetta näytti olevan pyynti nyt. Mietin vaan jos sitä voisi hieman laskea. Meillähän on 360 litran kvv.
-
Tuo 65-70kwh oli itselläkin mielessä ja sen perusteella laskelmia tein. Nyt kun kulutus pomppasi noin puolella ylöspäin, niin se säikäytti. No eiköhän se siitä tasaannu kun saadaan kaikki säädöt yms. hierottua kohdilleen :)
Olikos siellä koneellinen ilmanvaihto? Jos tuoloilman lämpötila on tarpeettoman lämmin saattaa limanvaihtokoneen esi/-jälkilämmitysvastus yllättää...
-
Olikos siellä koneellinen ilmanvaihto? Jos tuoloilman lämpötila on tarpeettoman lämmin saattaa limanvaihtokoneen esi/-jälkilämmitysvastus yllättää...
Meillä on tuolla uima-allasosastolla koneellinen ilmanvaihto lto:lla. Tämä ala on 45 neliötä. Vastus on säädetty 15 asteeseen ja laite on tällä hetkellä ykkösellä eli pienimmällä teholla. Tuo kulutuksen selvä pomppaus tapahtui heti sen jälkeen kun asentaja nosti lämmönsäätökäyrän loppupistettä 10 asteella, 40->50 asteeseen. Tämä nyt luonnollisesti nostaakin kulutusta. Tuntuu vaan niin kovilta lukemilta, vaikka ovatkin varmasti ihan sitä mitä pitääkin :).
-
Joulukuu oli aika lauha ainakin täällä. Ei tuo teidän talo varmaan ihan pienellä öljytilkallakaan ole vuotta mennyt.
Katso sieltä pumpulta käyttötunnit ja lisälämmön määrä. Jos siinä ei ole ihmeitä niin kyllä se maasta se lämpö tulee ja kompressorin pyörittämisestä. Ei siinä sitten ole muuta kuin koettaa hieroa lämpötila jota kompressori jauhaa, mahdollisimman alhaiseksi.
Kulutuksia on varmaan hankala vertailla kun talot ja lämpötilat on niin erilaisia niin sisällä kuin vesikierrossakin. Meilläkin AIT tekee minun mielestäni tarpeettoman kuumaa ja kiertopumppu on tarpeettoman pienellä, mutta kyllä tämä ilmasta-veteen ratkaisun pieksee silti. Pirkkalan lauha Tammikuu oli 1304kWh josta kylmempi 2/3 meni maalämmöllä. Pienempi talo, kerrosala 198 ja kaikki lattialämmöllä. Ihan ok minun mielestäni.
Katsoin pumpulta lisälämmön määrän, eikä vastuksia ole käytetty. Nostin kuitenkin varoiksi lisälämpörajan - 16:sta - 20 asteeseen ja ajan 60 minuutista 120 minuuttiin. Kyllä mlp on töitäkin tehnyt, ainakin kerran kun katsoin niin pumppu työskenteli 16.5kw:n teholla :)
Näinhän se on ettei vertailua talojen kesken oikein pysty tekemään. Meillä on vielä talolle suunnitteilla monenlaista pikkuremppaa. Esim. katolle lisää puhallusvillaa ja ikkunoihin uudet tiivisteet. Pattereiden päivitystä täytyy myös miettiä. Meillä on tässä n.160 neliön patterilämmitteisessä osassa yksilehtisiä pattereita 15.4 metriä, 1kpl 2.7 metrin kaksilehtinen patteri ja 2.7 metriä vain 13cm korkeita kennopattereita korkeiden ikkunoiden takia. Onhan siinä toki kohtuu hyvin patterimetrejä, mutta uusilla kolmilehtisillä saisi varmaan paljon aikaiseksi. Toki tulee kyllä myös kalliiksi jos kaikki uusii.
-
Jatkuva tallentaminen 48h välein: Kirjaudu Asentajan koodilla ohjaimeen. Itsellä se on 9445. Mene tiedonkeruu. Tallenna. Tämän jälkeen ohjain kysyy Haluatko käynnistää 48h tapahtumalokin talkennuksen USB muistille? Kyllä.
Laitoin jatkuvan tallennuksen käyntiin, kiitos tiedosta :)
Jokos sulla on loggaustikku paikoillaan...kiinostais nähdä niitä kippuroita miten se loggaa/rokkaa tämmösessä varaajaversiossa?
Tässä linkki Google driveen ja sen kautta löytyy edeltävän 48h:n loki. Itse en toki noista ymmärrä yhtään mitään :). Kahtena edeltävänä yönä ehkä joskus hieman klo 24 jälkeen, on talon perimmäisessä päässä oleva kaikkein pisin patteri napsunut hetken aikaa. Viime yönä kokeilin niin oli kylmä ja hetki siitä alkoi napsumaan. En tiedä mikä toiminto on silloin ollut menossa. Muut patterit olivat vielä kuumia tuossa kohtaa.
EDIT:
Mihin lie linkki tippunut, mutta tässä se nyt on:
https://drive.google.com/folderview?id=1eJd5yImDbYZvrn6pGkD762wDeAuidN_P
-
Viittisittekö vaivautua sen verta tuo profiilin kanssa, että laitatte sinne allekirjoitukseen tiedot laitteistosta. Se on erinomainen juttu, että tuntee ikäänkuin puhuvansa kasvokkain kirjoittajan kanssa, eikä tarvii aina plarata sivukaupalla johonkin osioon, että pysyy kärryillä kokoonpanoista. Palstasta tulee helposti sellainen chatti sillisalaatti, jota vaikea seurata, jos ei muista laitteista heti kokonaisuutta. Tämä tietysti koskee kaikkia kirjoittajia. Se on vain niin kätevä tuo allekirjoitus, että kannattaa harrastaa.
-
Laitoin jatkuvan tallennuksen käyntiin, kiitos tiedosta :)
Tässä linkki Google driveen ja sen kautta löytyy edeltävän 48h:n loki. Itse en toki noista ymmärrä yhtään mitään :). Kahtena edeltävänä yönä ehkä joskus hieman klo 24 jälkeen, on talon perimmäisessä päässä oleva kaikkein pisin patteri napsunut hetken aikaa. Viime yönä kokeilin niin oli kylmä ja hetki siitä alkoi napsumaan. En tiedä mikä toiminto on silloin ollut menossa. Muut patterit olivat vielä kuumia tuossa kohtaa.
Niin missä se linkki? ;D
-
Nyt löytyy tosta ylempää :D
-
Olikos siellä koneellinen ilmanvaihto? Jos tuoloilman lämpötila on tarpeettoman lämmin saattaa limanvaihtokoneen esi/-jälkilämmitysvastus yllättää...
Nämä jälkkärivastukset on yleensä 1kw teholtaan.
-
Nyt löytyy tosta ylempää :D
Äänestys tuli. :)
-
Äänestys tuli. :)
Ei ihan niin ylhäältä :)
Tässä vielä:
https://drive.google.com/folderview?id=1eJd5yImDbYZvrn6pGkD762wDeAuidN_P
-
Ei tuossa Kriven DHW:n jälkeisessä käynnissä näy mitään taajuuden dippiä, pikemminkin se toimii oikein eli näyttäis nostavan taajuudet tappiin kun TRLext on laskenut paljon alle TRLsoll:in käyttöveden teon aikana...
Paremmankin kuvan tuosta varmaan sais jos sais tuon aika-akselin kavennettua...en löytänyt äkkiseltään 10minsan aikana...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7468;image)
-
Kriven invertteri näkyy nostavan kierroksia selvästi nopeammin kuin minun, toki eri pumppu ja softaversiokin on kyseessä. Minullakaan ei ihan aina sammunut softalla 3.81 tuohon käyttövesisykliin kompressori, mutta tällä uudemmalla 3.82.2 tuo on nähdäkseni ihan systemaattista että pysähtyy. Kriven pumpulla ei näytä olevan juuri lämpötiloissa eroa sillä että tehdäänkö lämmitystä vai käyttövettä, joten on sinänsä helppo uskoa ettei hystereesirajoja kolkutella niin helposti, kun kolmitie kääntyy.
Mielenkiintoista myös ettei tuota pumppua vaivaa tuo 18h12min tilttaus. Olisiko vain uudemman softaversion ongelma tai vain PWZSV-9 spesifi juttu, mene tiedä.
Edit: näkyy aiemmissakin logeissa tuo selittämätön dippi taajuudessa softaversiolla 3.81. Eli ei johdu uusimmasta softaversiosta. Edit: olikin ehkä joku lämpökäyrän pudotus vanhassa logissa joka tuon teki. Ei ollutkaan varmuutta käyntiajasta kun oli login alkupäässä tuo dippi. 3.82.2 teki säännönmukaisesti tuossa 18:12 kompressorin startista tuon pudotuksen. Tuolla aiemmalla 3.81 softalla vaan pumppu suostui välillä käymään yhtäjaksoisesti käyttövesisyklin jälkeen, eli ei pysähtynyt systemaattisesti. Silloin kyllä hystereesiasetuskin oli 3 astetta, ja jos se sattui sammumaan niin paussista tuli piiiiiiitkä koska tuolla hystereesillä lattialaatan jäähtyminen 3 astetta kestää aimo tovin. Edit: korjattu firmiksessä 3.84.0, joka käynnistää suoraan lämmityksen käyttövesisyklin jälkeen, ainakin mikäli pumppu lämmitti ennen käyttövesisykliä.
-
Kokeilin pahuuttani nyt laittaa paluuveden lämmöksi tuollaisen 50C, ja kyllähän tuo lopulta otti kierroksia vähän nopeammin, näin kerralla jopa jonkun 5 hertsin hyppäyksen taajuudessa ylöspäin. Muuten mentiin hertsin hyppäyksin kyllä. Varmaan viisi minuuttia meni nostella kierroksia 10Hz, logeista myöhemmin näkee jos tuota haluaa tutkia. Nopeammin se kuitenkin nosti kierroksia, kun paluulämpötilan ero tavoitelämpötilaan oli todella iso.
Krivellä tuo tavoitelämpötila tippuu huomattavan äkkiä puskurivaraajan ansiosta, minulla kun on tuota betonia varaajana eli pumppu lämmittää suoraan lattiaa, niin eihän tuo sensori näe kuin minimaalisia lämpötilamuutoksia tavoitelämpötilaan nähden. Ulkoisella paluuanturilla ihan sama homma, lämpötilaeroa tavoitteeseen ei hirveästi ole. Toimii siis ilmeisesti paremmin tuollaisessa setupissa jossa lämpötila-anturi näkee isoja muutoksia. Suoralämmityksessä sitten taas ei toimi..
-
Laitetaan nyt tänne tuo Kriven logi käyrät tuosta linaktusta filestöstä, kun se kerran on laitettu jakoon.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7472;image)
-
Hyvin on tosiaan meillä pörrännyt laitteet. Jos ei lasketa mukaan uima-altaan lämmitystä. Kovimmilla pakkasilla oli sopivan lämmintä sisällä, nyt ehkä ihan hivenen liian lämmin. Mutta asteen sisällä ollaan oikeasta, eli aika hyvin on säädöt kohdillaan.
Juuri kävin katsomassa niin nyt on sitten ensimmäisen kerran pumppu pysähtynyt. Ulkolämpötila näyttää olevan nollan tuntumassa. Saas nähdä onko pumppu jo kohta sitä mieltä, että voisi allastakin kokeilla lämmitellä. Kun ei tarvi koko ajan patteriveden kimpussa olla :)
Altaan lämmityksen ratkaisemiseksi odotellaan vastausta tehtaalta. Maahantuoja oli ehdottanut, että voisi kokeilla hystereesiä muuttaa. Ja jotain kelvineistä höpisivät ;). Itse en siitä mitään ymmärrä. Mutta laittoivat kuitenkin asiasta tehtaalle kyselyn menemään...
-
Täällä ei puhettakaan että pumppu huilisi. 3.3kW näyttää nyt olevan lämmitystarve nollakelillä, yllättävän paljon minun mielestäni. Käyrä taitaa olla lämmitystä ajatellen liian korkealla nollakeleillä. Selkeästi kämppä on lämmennyt täälläkin.
-
Täällä ei puhettakaan että pumppu huilisi. 3.3kW näyttää nyt olevan lämmitystarve nollakelillä, yllättävän paljon minun mielestäni. Käyrä taitaa olla lämmitystä ajatellen liian korkealla nollakeleillä. Selkeästi kämppä on lämmennyt täälläkin.
Tarkemman tutkiskelun jälkeen eipä meilläkään pumppu ole varsinaisesti levännyt. Selailin valikkoja läpi ja siellä oli pysähtymistiedoissa syynä lämpöraja. Eli käsittääkseni tuo tarkoittaa jotain muuta kuin normaalia lepohetkeä. Mutta mitä? Se on mulle vielä epäselvää. Täytyy tutkia asiaa tarkemmin.
-
Kelien lämmettyä talon sisälämpötila tosiaan nousi 23 asteeseen. Hieman liian kuuma meille joten ajattelin eilen laskea paluulämpötilaa hieman. Silläkin uhalla että pakkasten kiristyessä joudun todennäköisesti taas nostaa sitä ylöspäin. Kai tuota käyrää pystyisi muuttaman niinkin, että pumppu osaisi paremmin itsenäisesti säätää paluuveden lämpötilaa kelien muuttuessa. Mutta vielä en ole oppinut sitä tekemään :)
Paluuveden lämpötilan lasku 50 asteesta 46 asteeseen ei kyllä vaikuttanut mitään sisälämpötilan. Vaikka pakkanen kiristyi vuorokaudessa eilisen nollasta miinus kuuteen asteeseen. Sama 23 on vieläkin tuvassa lämmintä.
Altaan lämmitys kylläkin pamahti heti päälle. En tiedä koska pumppu olisi vaihtanut itsenäisesti takaisin lämmityksen puolelle. Ehkä sitten kun termostaatti olisi ilmoittanut altaan olevan halutussa lämpötilassa. Hieman vajaa 3.5 tuntia maltoin odottaa ennen kuin käänsin termostaatin nollille ja sain talon taas lämpeämään.
Kun altaan lämmitys lähti käyntiin, niin paluuveden ja paluuveden asetuksen ero lähti kasvamaan. Se kasvoi noin kuuteen asteeseen paluun hyväksi asetukseen nähden ja pysyi siinä. Pumppu ei siis ilmeisesti ymmärtänyt että patterit on jääkylmiä ja talo jäähtyy kovaa kyytiä ???. Tämä tuskin on itse pumpun syytä vaan enemmänkin asennuksesta johtuvaa.
Termostaatin käännön jälkeen pumppu ilmeisesti päätteli, että nytpä onkin paluuvesi hirmuisesti liian kuumaa ja sammutti itsensä. Viiden minuutin päästä pumppu käynnistyi ja tässä vaiheessa pumppu olikin huomannut, että eipäs sieltä pattereilta ihan hirvittävän kuumaa tullutkaan ;). Pattereiden pauke oli sen mukainen. Hienosti kyllä pumppu kelasi paluuvedenlämmön ylös käyttämällä hieman reilua 16 kw:n tehoa. Siinä ei kauaa nokka tuhissut :)
-
Jos haluat jyrkentää käyrää niin että plussakeleillä on viileämpää ja pakkasilla yhtä lämmintä kuin nykykäyrällä, toimi näin:
Laske plussapään lämpötilaa haluamasi astemäärä lämpökäyrästä.
Nosta pakkaspään lämpötilaa samalla astemäärällä kuin mitä laskit plussapäätä.
Tällöin -20 asteessa palaavan veden tavoitelämpö pysyy paikallaan entiseen verrattuna, mutta plussapään tavoitelämpö laskee, eli käyrä on jyrkempi.
Tarkista väitteeni todenmukaisuus simuloimalla lämpötilaa ennen ja jälkeen muutoksen. Se simulointi on siinä lämpökäyrän säädön tykönä.
On se kyllä sääli että minulla tuo invertteri ottaa niin hitaasti kierroksia ja tilttailee omia aikojaan. Ei oikein toimi lattian suoralämmityksessä, kun ei tule lämpöeroa tavoitelämpötilaan.
-
Jos haluat jyrkentää käyrää niin että plussakeleillä on viileämpää ja pakkasilla yhtä lämmintä kuin nykykäyrällä, toimi näin:
Laske plussapään lämpötilaa haluamasi astemäärä lämpökäyrästä.
Nosta pakkaspään lämpötilaa samalla astemäärällä kuin mitä laskit plussapäätä.
Tällöin -20 asteessa palaavan veden tavoitelämpö pysyy paikallaan entiseen verrattuna, mutta plussapään tavoitelämpö laskee, eli käyrä on jyrkempi.
Tarkista väitteeni todenmukaisuus simuloimalla lämpötilaa ennen ja jälkeen muutoksen. Se simulointi on siinä lämpökäyrän säädön tykönä.
On se kyllä sääli että minulla tuo invertteri ottaa niin hitaasti kierroksia ja tilttailee omia aikojaan. Ei oikein toimi lattian suoralämmityksessä, kun ei tule lämpöeroa tavoitelämpötilaan.
Kiitos suuresti Repomies!! Käyrää muutettu ja asia oli juuri näin kun kerroit :)
Tuo on kyllä harmi ettei sulla toimi niin kun pitää. Mä kyllä laitan myös palautetta eteenpäin tuosta asiasta jälleenmyyjän kautta. Maanantaina tulee käymään niin kerron mitä ongelmia sulla on. Toivotaan että asiaan saataisiin korjaus.
-
Kiitos suuresti Repomies!! Käyrää muutettu ja asia oli juuri näin kun kerroit :)
Tuo on kyllä harmi ettei sulla toimi niin kun pitää. Mä kyllä laitan myös palautetta eteenpäin tuosta asiasta jälleenmyyjän kautta. Maanantaina tulee käymään niin kerron mitä ongelmia sulla on. Toivotaan että asiaan saataisiin korjaus.
Kyllä myyjä tuon tietää. Mutta ei myyjä tuolle mitään mahda, en ainakaan usko. Ellei sitten löydy keinoja päivittää pumppua jotenkin muuten kuin tuon normaalin luxtronikin firmisbinäärin kautta. En usko että maahantuojakaan mahtaa asialle mitään, mutta maahantuoja voi eskaloida kohti valmistajaa, etenkin nyt kun siellä on tiedossa oikea sarjanumero, ja ainakin teoriassa he pääsevät hämmästelemään pumpun logeja etänä.
-
Tänään sitten kävi jälleenmyyjä katsomassa mitä altaan lämmitykselle voisi tehdä. Hän otti ensin yhteyttä maahantuojaan ja hänen neuvoillaan muuttivat invertterin taajuuksia. Ei vaikutusta. Lopulta tulivat siihen tulokseen mitä itse olen koko ajan sanonut, että kytkentä pitää muuttaa kokonaan toisenlaiseksi.
Maahantuoja ei tainnut aluksi tietää miten meillä on putket vedetty. Puhelun aikana jälleenmyyjä kertoi miten ja mihin mikäkin menee, ja heti sen jälkeen olikin homma selvä :).
Sain maahantuojalta kytkentäkaavion jonka laitoin liitteeksi. Sen avulla tulee putkari huomenna tekemään tarvittavat muutokset. Ensimmäinen kerta siis kun tekivät uima-altaallisen maalämpöjärjestelmän asennuksen, eli sinänsä ymmärrettävää nämä hankaluudet. Toki altaan kytkentä on ilmeisesti vedetty hatusta, eikä heillä ole ollut tarvittavaa kaaviota käytössä. Mutta eiköhän kaikki tule huomenna kuntoon ;)
-
Tänään sitten kävi jälleenmyyjä katsomassa mitä altaan lämmitykselle voisi tehdä. Hän otti ensin yhteyttä maahantuojaan ja hänen neuvoillaan muuttivat invertterin taajuuksia. Ei vaikutusta. Lopulta tulivat siihen tulokseen mitä itse olen koko ajan sanonut, että kytkentä pitää muuttaa kokonaan toisenlaiseksi.
Maahantuoja ei tainnut aluksi tietää miten meillä on putket vedetty. Puhelun aikana jälleenmyyjä kertoi miten ja mihin mikäkin menee, ja heti sen jälkeen olikin homma selvä :).
Sain maahantuojalta kytkentäkaavion jonka laitoin liitteeksi. Sen avulla tulee putkari huomenna tekemään tarvittavat muutokset. Ensimmäinen kerta siis kun tekivät uima-altaallisen maalämpöjärjestelmän asennuksen, eli sinänsä ymmärrettävää nämä hankaluudet. Toki altaan kytkentä on ilmeisesti vedetty hatusta, eikä heillä ole ollut tarvittavaa kaaviota käytössä. Mutta eiköhän kaikki tule huomenna kuntoon ;)
Aikas epävarmaa toimintaa ainakin myyjä/asennusporukka mahdollisesti jopa maahantuoja...kytkentä vikaa koitettiin korjata parametrimuutoksilla. :o
Sullahan alumperin oli melko tommonen kaavio 'periaatekytkentä' vain allas puuttui, tuossa uudessa kaaviossa on nyt myös shuntattu lämmityspiiri vaikka sinne lattialämmityksiin.
Tiedä sitten onko tuossa ny menossa mm prioriteetit kohilleen eli allas ei saa silti lämpöä tai saa liikaa arvostusta. Tuntuis ainakin että allas-anturin pitää saada oikeaa tietoa kokoajan eli kierto jatkuvasti päällä...mikä lienee toteutuu jos se suodatus on samassa putkessa.
Mitens sitten kesällä laitetaan kun allasta ei haluta lämmittää ollenkaan. Ja muutenkin kannattaa varmistaa eri vuodenaikojen toiminta ennen laitteisto hyväksymistä. Mitään sadetanssejahan ei kuulu tehdä eri vuoden aikoina ...
Kuitenki toivotaan että viimein natsaa ja sullehan ei näistä sählingeistä pidä tulla minkäänlaista lisäkulua....pikemminkin korvausta pitkittyneestä turn key toimituksesta. 8)
-
Joo onhan tässä vielä monenmoista, mm. tuo prioriteetti ja kesäaika mitkä jää varmaan vielä nähtäväksi :). Hyvä olisi jos saisi ihan kaikki asiat selville heti eikä sitten liian myöhään. Yritetään ainakin selvittää.
Termostaatin anturi on nimenomaan siinä suodattimen putkessa. Siinä onkin vielä haastetta, sillä allaspumppua ei olisi tarkoitus pyörittää koko aikaa. 4h vuorokaudessa olisi riittävä suodatuksen kannalta, mutta sen ajoittaaminen altaan lämmityksen kanssa ei taida onnistua :D. Pitäisi siis keksiä miten tuon hoitaisi. Toki jos pumpun ympärivuorokautinen pyörittäminen ei veisi paljon sähköä, niin sitten sekään ei haittaisi. Mutta epäilen ettei sekään ole ilmaista. Jos osaisi laskea paljonko pumppu kuluttaa niin ehkä hieman auttasi, mutta kun ei ;). Maalämpöpumppu osaisi kyllä ohjata allaspumpun toimintaa, mutta sitä toimintoa ei ole kytketty. Nyt joudun päivittäin käydä laittamassa pumpun päälle ja pois. Siitäkin olisi mukava päästä eroon.
Ei muuten tullut valmista vielä tänään. Joku osa puuttui. Huomenna sitten uusi yritys. Tänään tulikin tasan 9 viikkoa siitä kun asennus projekti aloitettiin.
-
Ota kuva pumpun arvokilvestä, niin eiköhän siitä selviä mitä maksaa 24/7 tai 4/24/7...
Onneksi on lasku maksamatta... 8)
-
Tässä olis kuva pumpun kilvestä
-
Voi voi kun olisi taas paljon kysymyksiä, mutta täytyy nyt koittaa miettiä ja selvittää edes osaa asioista ensin itse ;). Nyt olisi muutokset kytkentöihin tehty, mutta jotenkin tuntuu että vielä pitää jotain muutoksia asetuksiin yms. tehdä ennen kuin kaikki toimii. En esim. käsitä mitenkään, vaikka kuinka koittaisin järkeillä, että miten maalämpöpumppu ymmärtää vaihtaa pois uima-altaan lämmittämisestä takaisin pattereille tällä kytkennällä. No aika näyttää miten se tapahtuu vai tapahtuuko ollenkaan :D.
Kokeilin vaihtaa hetkellisesti altaan lämmityksen ykkösprioriteetiksi, ihan vain nähdäkseni miten se puoli toimii. Paluu hyppäsi nopeasti useamman asteen paluun asetuksen yläpuolelle ja jäi siihen. Menoveden lämpötilakin nousi reilusti vaikka mlp käytti ihan samaa tehoa kuin mitä juuri ennemmin pattereita lämmittäessään. En siis tosiaankaan käsitä mistä mlp ymmärtää kääntää takaisin pattereille, kun kerran paluu on jatkuvasti huomattavasti yli paluun asetuksen. Toki ainakin eilisellä taajuuksien muuttamisella voi olla osansa tässä jutussa.
Heti kun muutin prioriteetit takaisin ja siirryttiin talon lämmitykseen, paluu putosi n. 10 astetta alle paluun asetuksen ja myös menoveden lämpötila tipahti alemmas. No paljon on maailmassa muitakin juttuja mitä en ymmärrä, tämä on vaan yksi niistä :D
-
Tässä olis kuva pumpun kilvestä
No jos 20h on vrk ajoero niin tuolla pumpulla hintaeroa syntyy:
20h*365vrk/a*0.74kW*0.12snt/kWh= ~650€ vuodessa
Lämmitykseenhän tuosta osa lienee menee sinne altaaseen...
-
No jos 20h on vrk ajoero niin tuolla pumpulla hintaeroa syntyy:
20h*365vrk/a*0.74kW*0.12snt/kWh= ~650€ vuodessa
Lämmitykseenhän tuosta osa lienee menee sinne altaaseen...
Onhan tuossa jo kulutusta vuositasolla :)
Pakko taas nöyrtyä ja kysyä viisaammilta. Olisin kiitollinen jos joku jaksaisi kertoa mikä on se tieto millä mlp tekee päätöksen talon lämmitystarpeesta . Onko se ulkoisen paluun arvo jonka anturi on puskurin alaosassa?
-
No jos 20h on vrk ajoero niin tuolla pumpulla hintaeroa syntyy:
20h*365vrk/a*0.74kW*0.12snt/kWh= ~650€ vuodessa
Lämmitykseenhän tuosta osa lienee menee sinne altaaseen...
Taitaa tämäkin pumppu olla tyyliin vaihdettavalla moottorilla jolloin altaaseen mennee tosiaan pieni osa lämpöä, hyvin pieni.
-
Ei näytä mlp:llä olevan aikaa eikä halua allasta lämmitellä. Jotain olisi siis vielä keksittävä. Kyllä pumpussa tehoreserviä siihen olisi, mutta jostain syystä sille puolelle ei lämmitys käänny.
Pumpun sähkönkulutus oli helmikuussa arviolta n.75kwh päivässä. Lämpöä riitti hyvin ja pikkuhiljaa olen hieronut lämmönsäätökäyrää kohdilleen. Hyvin lähellä oikeaa ollaan nyt sen suhteen. Muuten varmasti löytyy vielä paljon hieromista, että saa kaikki asetukset ym. optimaalisesti paikoilleen.
-
Onhan tuossa jo kulutusta vuositasolla :)
Pakko taas nöyrtyä ja kysyä viisaammilta. Olisin kiitollinen jos joku jaksaisi kertoa mikä on se tieto millä mlp tekee päätöksen talon lämmitystarpeesta . Onko se ulkoisen paluun arvo jonka anturi on puskurin alaosassa?
Viisaudesta en tiedä, mutta ulkoisen paluuvesianturin varassa on tieto.
Normaalisti lämmönjakoverkkoa ladataan pumppupiirissä sisäisen paluuanturin mukaan. Kun kuvioihin tulee uima-allas, täytyy lämmönjakoverkossa olla puskurivaraaja ja oma kierto. Ulkoinen paluuvesianturi tulee lämmönjakoverkosta puskuriin palaavaan putkeen, tai säiliön alas.
-
Viisaudesta en tiedä, mutta ulkoisen paluuvesianturin varassa on tieto.
Normaalisti lämmönjakoverkkoa ladataan pumppupiirissä sisäisen paluuanturin mukaan. Kun kuvioihin tulee uima-allas, täytyy lämmönjakoverkossa olla puskurivaraaja ja oma kierto. Ulkoinen paluuvesianturi tulee lämmönjakoverkosta puskuriin palaavaan putkeen, tai säiliön alas.
Kiitos Hambula! Olin siis oikeilla jäljillä :). Asia miksi mietin tuota oli se kun olen altaan lämmitystä pähkäillyt ja seurannut miten lämpötilat ym. käyttäytyy eri tilanteissa. Muutin nyt viimeksi prioriteettejä niin, että käyttövesi on edelleen ykkösenä, mutta vaihdoin altaan lämmityksen kakkoseksi. Kyllä noin tietysti allas lämpeää, mutta talo ei. Ajattelin kokeilla josko Ait olisi ollut niin fiksu, että se olisi kääntänyt altaan lämmitykseltä pattereiden lämmitykseen ulkoisen paluun tippuessa riittävästi. Vaikka allas siis olikin prioriteetissa lämmitystä ylempänä. No ei siinä niin valitettavasti käynyt. Tai sitten en malttanut odottaa riittävän kauan ;). Noin kolmen tunnin odottelun jälkeen ulkoisen paluun arvo oli tipahtanut n. 42:sta asteesta n. 28:aan asteeseen ja talo jäähtyi uhkaavasti. Ja paluun asetus "pyyteli" edelleen n. 42 asteen lämpöä.
Tilanne voisi olla toinen kun allas olisi lähempänä pyyntilämpötilaa kuin nyt. Silloin saattaisi olla niin, että allasta ei tarvitsisi lämmittää niin pitkiä jaksoja mitä tällä hetkellä pitää. Eli talon lämmittämisessä ei tulisi niin pitkiä taukoja.
Ilmeisesti ainut konsti mitä nyt voin tehdä on se, että jätän prioriteetissa altaan lämmityksen talon lämmityksen yläpuolelle, ja rajoitan viikko-ohjelmalla altaan lämmitykseen käytettävää aikaa. Tämä olisi ihan "ok" ratkaisu jos uima-altaan pumppu olisi kytketty niin, että mlp hoitaisi pumpun pyörittämisen. Tämä kun näyttäisi olevan teknisesti mahdollista. Valitettavasti tälläistä kytkentää ei ole tehty. Näin jos olisi niin minun ei tarvitsisi murehtia, että pumppu on käynnissä samaan aikaan altaan lämmityksen kanssa. Ja voisi jaksottaa altaan lämmitystä tasaisemmin ympäri vuorokauden. En kuitenkaan halua altaan pumppua pitää päällä 24/7.
-
Nyt on sitten hetki menty tuossa ylempänä kertomallani systeemillä. Eli altaan lämmitys on prioriteetissa talon lämmityksen yläpuolellä. Lisäksi olen viikko-ohjelmalla rajannut altaan lämmitykseen käytettävän ajan muutamaan tuntiin. Aamulla käyn laittamassa allaspumpun päälle tiettyyn aikaan ja mlp sitten tarvittaessa lämmittelee allasta aikarajan puitteissa. Eipä tuota allasta paljoa tarvitse lämmittää nyt kun on tavoitelämpötilaan päästy. Illan ja yön aikana se ei kyllä juurikaan jäähdy.
Ei nyt mitenkään ideaali tilanne mutta näillä mennään toistaiseksi.
-
Sehän on sen toimituksen tehneen firman hommia laitta se allaskierto pyörimään tahtiin sen allaslämmityksen kanssa....
Ja muuten kaikki sitten pelittää, kytkennät tuli korjattua?
Mitens se lattialämpö nyt makaa?
-
Sehän on sen toimituksen tehneen firman hommia laitta se allaskierto pyörimään tahtiin sen allaslämmityksen kanssa....
Ja muuten kaikki sitten pelittää, kytkennät tuli korjattua?
Mitens se lattialämpö nyt makaa?
Niinhän se varmaan olisi tuon toimituksen tehneen yrityksen hommia. Alkaa vaan itsellä jo paukut loppumaan ja turnausväsymys iskee. Noin 3kk on nyt tämän projektin aloituksesta aikaa, eli ei ihan naps ja kops oo asiat menneet ;). No katotaan nyt kuinka tästä edetään. Niinhän se pitäisi olla, että mlp tekee hommat eikä mun tarvitsisi pannuhuoneeseen hyppiä joka ikinen päivä.
Kykennät on korjattu ja ne on nyt tuolla aikaisemmin laittamani Ait:n kytkentäkaavion mukaisesti. Mutta eihän se altaan lämmitys tosiaan päälle lähde ilman tuota prioriteetti/viikko-ohjelma kikkailua. Eli sitä lukuunottamatta kaikki toimii hienosti. En kyllä keksi mitä vielä vois muuttaa että saisi tuon allaslämmityspuolen toimivaksi.
Lattialämmitys on toiminut nyt hienosti. Viikko siinä meni veivatessa säätönuppeja edestakaisin, mutta säätöjen löydyttyä se puoli on toiminut hyvin :)
-
Niinhän se varmaan olisi tuon toimituksen tehneen yrityksen hommia. Alkaa vaan itsellä jo paukut loppumaan ja turnausväsymys iskee. Noin 3kk on nyt tämän projektin aloituksesta aikaa, eli ei ihan naps ja kops oo asiat menneet ;). No katotaan nyt kuinka tästä edetään. Niinhän se pitäisi olla, että mlp tekee hommat eikä mun tarvitsisi pannuhuoneeseen hyppiä joka ikinen päivä.
Kykennät on korjattu ja ne on nyt tuolla aikaisemmin laittamani Ait:n kytkentäkaavion mukaisesti. Mutta eihän se altaan lämmitys tosiaan päälle lähde ilman tuota prioriteetti/viikko-ohjelma kikkailua. Eli sitä lukuunottamatta kaikki toimii hienosti. En kyllä keksi mitä vielä vois muuttaa että saisi tuon allaslämmityspuolen toimivaksi.
Lattialämmitys on toiminut nyt hienosti. Viikko siinä meni veivatessa säätönuppeja edestakaisin, mutta säätöjen löydyttyä se puoli on toiminut hyvin :)
Onko systeemissä nyt shunttipiiri niinku kuva näyttää ja missä tarkoituksessa se on?
Mitä nuppeja olet säädellyt, menovesiasetusta AIT:sta?
Onhan siinä tuo allas vaihtovena, samalla käskyllä voi käydä se allaskierto tai sitten siinä pumpussa on valmis lähtö allaspumpulle?
Kyllä siitä ramppaamisesta eroon pitää päästä...ei se nyt niin voi olla että joka päivä pitää jotain 'säätää'...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7599;image)
-
Onko systeemissä nyt shunttipiiri niinku kuva näyttää ja missä tarkoituksessa se on?
Mitä nuppeja olet säädellyt, menovesiasetusta AIT:sta?
Onhan siinä tuo allas vaihtovena, samalla käskyllä voi käydä se allaskierto tai sitten siinä pumpussa on valmis lähtö allaspumpulle?
Kyllä siitä ramppaamisesta eroon pitää päästä...ei se nyt niin voi olla että joka päivä pitää jotain 'säätää'...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7504.0;attach=7599;image)
Ei oo mitään shunttipiiriä, muuttivat vaan altaan lämmityskytkennän tuon kaavion mukaiseksi. Tarkoitin tuolla säätönuppien veivaamisella niitä joskus aiemmin ketjussa esillä olleita lattialämmityksen omia säätönuppeja. Eli ne löytyy kodinhoitohuoneesta ja siellä on omat säädöt saunalle/pesuhuoneelle, kodinhoitohuoneelle, eteiselle ja uima-allas huoneelle. Niitä viikon verran hieroin kohdilleen ja sen jälkeen ei ole tarvinnut koskea :)
Maalämpöpumpussa on mun mielestä valmiina lähtö allaspumpulle. Valikoista ainakin löytyy allaspumpun ohjaus, eli ei pitäisi olla mahdoton asia toteuttaa. Tosin sitten taas kesän koittaessa kun lämmitystarvetta altaalle ei ole, pitäisi allaspumppua kuitenkin saada pyöritettyä muutaman tunnin päivässä. En tiedä onko tälläinen mahdollista toteuttaa maalämpöpumpun kautta...
-
Kuinkakohan kuumaa sinne lattiaan edelleen sitten menee kovimmilla pakkasilla, ei kättä kärsi?
No eikös sen saa kontrolloitua sillä viikko-ohjelmalla jolla sallit sen altaan lämmityksen!....Hambula tarvittais varmaa, se on noita räplännyt ilmeisesti...
Tulee taas mieleen se mitä ehdotin alkumetreillä että varastaa vaan sitä lämpöä sinne altaalle siitä 4-tie varaajasta kello-ohjauksella ja samassa sitten se suodatuskin olis samaan aikaan, ei olis mitään prioriteettiongelmaa...
-
Saako minimi taajuutta eli pienintä tehoa säädettyä ylemmäksi? Allaslämmitys ei saa käyntilupaa niin kauan, kuin pienimmälläkin teholla on kuormaa niin että hystereesi ei ylity. Kun pienintä tehoa nostaa esim.5kW:n, tulee lämmityksen puolelle helpommin lepotauko ja vapautuu aikaa altaalle. On/Off pumppu soveltuisi siis paremmin tähän tarkoitukseen.
Mikäli tuota minimi taajuutta voi nostaa, niin sitten se onnistuu myös invertterillä.
-
Taisin jo aika kauan sitten selittää ettei se prioriteetti toimi altaan kanssa invertterillä vaan se on ajateltu onoffia varten.
Todettakoon nyt miten se pitäisi minun mielestäni toteuttaa:
Altaan lämmitys pitäisi ryöstää talon lämmityksen puskurivaraajasta. Altaan lämmitystä pitäisi jatkaa oman hystereesinsä nojalla niin kauan kunnes invertteri toimii maksimikierroksilla pakkasen paukkuessa nurkissa. Siinä kohtaa altaan lämmitys sitten lopetettaisiin kunnes keli lauhtuu ja invertteri ei enää käy täysiä. Näin tekemällä prioriteetit saataisiin loogisiksi:
1) käyttövesi
2) lämmitys
3) allas
Voisi tuollaisen tehdä itsekin. Luxtronikkia pollaamaan raspberry pi 3, hinta 40 euroa tjsp. Raspiin kiinni 1-wire lämpöanturi tai pari, hinta 50 senttiä per kappale ebayssa. Niillä mittaus altaan veden lämmöstä. Allaspumppua pätkimään puolijohderele, hinta alle kympin. Vähän koodia. Luxtronikilta voi pollata invertterin taajuutta ja toimintatilaa. Allaspumppua ei pyöritetä jos toimintatila on lämminvesi, tai jos invertterin taajuus on tapissa. Muuten allaspumppua syklitetään halutun lämpötilahystereesin perusteella.
Voin lahjoittaa luxtronikkia pollaavan python-koodin. Ehkä jotain muutakin.
-
Saako minimi taajuutta eli pienintä tehoa säädettyä ylemmäksi? Allaslämmitys ei saa käyntilupaa niin kauan, kuin pienimmälläkin teholla on kuormaa niin että hystereesi ei ylity. Kun pienintä tehoa nostaa esim.5kW:n, tulee lämmityksen puolelle helpommin lepotauko ja vapautuu aikaa altaalle. On/Off pumppu soveltuisi siis paremmin tähän tarkoitukseen.
Mikäli tuota minimi taajuutta voi nostaa, niin sitten se onnistuu myös invertterillä.
Ei ole kysymys siitä etteikö onnistu invertterillä, vaan kysymys on tekemättömästä työstä...eli ei ole täällä aikasemmin kutsuttu 'nahkahousu' :D ohjelmoinut tuota tuohon...
Mutta kuten toitotettu niin puskurista sen sais järjestymään ilman ongelmia niin jäis yksi prioriteettimuuttuja pois listalta.
Sylttytehtaalle olis asiaa tämän suhteen...
-
Kuinkakohan kuumaa sinne lattiaan edelleen sitten menee kovimmilla pakkasilla, ei kättä kärsi?
No eikös sen saa kontrolloitua sillä viikko-ohjelmalla jolla sallit sen altaan lämmityksen!....Hambula tarvittais varmaa, se on noita räplännyt ilmeisesti...
Tulee taas mieleen se mitä ehdotin alkumetreillä että varastaa vaan sitä lämpöä sinne altaalle siitä 4-tie varaajasta kello-ohjauksella ja samassa sitten se suodatuskin olis samaan aikaan, ei olis mitään prioriteettiongelmaa...
Tässä on ollut hetken aikaa sellainen hulabaloo menossa etten ole tännekään muistanut vastata. Vois sanoa, että lievähköä ylämäkeä on kavuttu viime viikot, mutta eiköhän se tästä taas iloksi muutu :)
Kokeilin tuota lattiaa mutta ei se kuumalta tunnu. Lähinnä se on ollut miellyttävän lämpöinen kun paljaalla jalalla astuu.
Kyllä altaan lämmitystä saa kontrolloitua tuolla viikko-ohjelmalla. Mutta koska altaan pumppua ei ole kytketty mlp:n ohjattavaksi eikä meillä allaspumppu pyöri 24/7, minun täytyy aina käydä erikseen joka päivä muuttamassa tuota ohjelmaa. Jos muistaisi joka aamu käydä laittamassa allaspumpun päälle samaan aikaan, niin sitten varmaan onnistuisi. Mutta käytäntö on osoittautunut ettei tämä onnistu :D
Saako minimi taajuutta eli pienintä tehoa säädettyä ylemmäksi? Allaslämmitys ei saa käyntilupaa niin kauan, kuin pienimmälläkin teholla on kuormaa niin että hystereesi ei ylity. Kun pienintä tehoa nostaa esim.5kW:n, tulee lämmityksen puolelle helpommin lepotauko ja vapautuu aikaa altaalle. On/Off pumppu soveltuisi siis paremmin tähän tarkoitukseen.
Mikäli tuota minimi taajuutta voi nostaa, niin sitten se onnistuu myös invertterillä.
Tähän en osaa kyllä vastata mutta täytyy koittaa selvittää asiaa jostain. Kiitos tästä vinkistä.
-
Taisin jo aika kauan sitten selittää ettei se prioriteetti toimi altaan kanssa invertterillä vaan se on ajateltu onoffia varten.
Todettakoon nyt miten se pitäisi minun mielestäni toteuttaa:
Altaan lämmitys pitäisi ryöstää talon lämmityksen puskurivaraajasta. Altaan lämmitystä pitäisi jatkaa oman hystereesinsä nojalla niin kauan kunnes invertteri toimii maksimikierroksilla pakkasen paukkuessa nurkissa. Siinä kohtaa altaan lämmitys sitten lopetettaisiin kunnes keli lauhtuu ja invertteri ei enää käy täysiä. Näin tekemällä prioriteetit saataisiin loogisiksi:
1) käyttövesi
2) lämmitys
3) allas
Voisi tuollaisen tehdä itsekin. Luxtronikkia pollaamaan raspberry pi 3, hinta 40 euroa tjsp. Raspiin kiinni 1-wire lämpöanturi tai pari, hinta 50 senttiä per kappale ebayssa. Niillä mittaus altaan veden lämmöstä. Allaspumppua pätkimään puolijohderele, hinta alle kympin. Vähän koodia. Luxtronikilta voi pollata invertterin taajuutta ja toimintatilaa. Allaspumppua ei pyöritetä jos toimintatila on lämminvesi, tai jos invertterin taajuus on tapissa. Muuten allaspumppua syklitetään halutun lämpötilahystereesin perusteella.
Voin lahjoittaa luxtronikkia pollaavan python-koodin. Ehkä jotain muutakin.
Olisi se kyllä hienoa jos altaan lämmityksen saisi toimimaan moitteettomasti. Mulla vaan ei älli piisaa rakentamaan tuollaista systeemiä ???
-
Olisi se kyllä hienoa jos altaan lämmityksen saisi toimimaan moitteettomasti. Mulla vaan ei älli piisaa rakentamaan tuollaista systeemiä ???
Sää oot maksanut siitä että se toimii. Ja niin pitäisi myös vaatia asentaneelta yritykseltä.
-
Mikä muuten voisi olla järkevä käyttöveden lämpötila meillä? 53 astetta näytti olevan pyynti nyt. Mietin vaan jos sitä voisi hieman laskea. Meillähän on 360 litran kvv.
Kyselin tätä ketjussa joskus aiemmin. Olen nyt pudotellut lämpötilaa alemmas vähitellen. 40 asteessa ollaan oltu hetken, mutta nostin tänään 45 asteeseen vaimon pyynnöstä :). Mun mielestä 40 asteen lämpötila on ollut ihan riittävä. Sillä ei kyllä ehditty testaamaan veden riittävyyttä, mutta 45 asteella sai huoletta saunoa 6 hengen porukalla. Poreamme täytettiin, uitiin ja saunottiin pidemmän aikaa eikä ollut mitään ongelmia veden riittävyyden suhteen. Muutin myös heti aluksi käyttöveden asetuksista tilan luxus-->normaali. Toki ei ole mitään tietoa mitä tuo vaikuttaa ;)
-
Eipä paljon pumppu näillä keleillä pyöri. Lähinnä taitaa öisin olla käynnissä, ja hetken aikaa jos uima-allasta lämmitetään. Toisaalta hankalat kelit, kun allasosaston lämpötila pitäisi saada pysymään altaan lämpötilaa suurempana. Mutta kun ei ole erillistä kiertoa sen puolen lattialämmitykselle, niin talon patterilämmityksen ehdoilla mennään...
-
Nopea kyssäri. Kaksi samansisältöistä tarjousta ja hinnatkin aikalailla samat, joten kumman te ottaisitte ja miksi?
nibe F1255 invertteri 3-12kw 600m maapiirillä= 12400e
Thermia dipolomat inverter M 3-12kw 600m maapiirillä= 12000e
-
Niin se vaan on pari vuotta pumppu meilläkin jo pörrännyt ??? Alussa muuttelin lämpökäyriä ja joitain muita asetuksia, mutta sen jälkeen en ole koskenutkaan laitteeseen. Tai no olen toki välillä käynyt katsomassa, että kaikki on kunnossa. Lämmintä vettä riittää hienosti, vaikka on täytelty poreallasta ja saunottu kuusihenkisellä perheellä pitkän kaavan kautta. Hienosti on siis toistaiseksi kaikki toiminut ja toivottavasti näin on myös jatkossa.
Uima-altaan lämmityksen kanssa en jaksanut tapella sen enempää. Menin helpoimman kautta, laitoin allapumpulle ajastimen ja maalämpöpumpusta ajat milloin allasta ei lämmitetä. Eipä ole sen jälkeen sitäkään asiaa tarvinnut murehtia, vaikka noinhan sen ei toki kuuluisi olla.
-
Paljonkos se lämmittäminen kulutti v2019 sähköä, onko tiedossa?
-
Vuonna 2018 kulutus oli 18107 kwh sisältäen taloussähkön. Tuosta jos vähentää taloussähkön niin lämmitykselle jää noin 10500 kwh. Tosin allas oli pitkäksi venähtäneen remontin takia poissa käytöstä helmikuusta syyskuuhun.
-
Kuulostaa varsin suurelta tuo taloussähkön osuus. Onko mitattu vai arvattu? SCOPin piti olla 4,2, uima-altaalle varmasti suurempi ellei lämmönvaihdin ole alimittainen. Pitkältä yli 40 000 kWh lämmitysteho kuulostaa hurjalta.
Itse olen suunnittelemassa MLP:tä -76 taloon, jossa sisäuima-allas, joten luin koko ketjun läpi. En ollut ennen huomannut ketjua.
Edelleen tuntuu olevan vaikea saada tietoa miten uima-altaan lämmitys hoituu eri merkeillä ja malleilla. Tyypillisin on tuo sinulla oleva eli vaihtoventtiili ja MLP valitsee lämmittääkö käyttövettä, taloa vai uima-allasta. Sitten tulee eroa siinä ohjaako MLP myös altaan suodatinpumppua. Jotkut ohjaavat ja toiset osaavat ottaa kärkitiedon käykö pumppu vai ei.
Minulle ei ole tulossa lämpövaraajaa, vaikka mahdollisesti tulee patterilämmitys (nyt ei mitään vesikiertoa). Tilaa ei ole ja maahantuojien mielestä ei tarvita.
Koska uima-allas ei tarvitse lämmintä menovettä (olettaen riittävästi mitoitettu lämmönvaihdin), voisi yksi vaihtoehto olla kytkeä lämmönvaihdin lämmitysjärjestelmän paluuseen vaihtoventtiilillä. Vaihtoventtiiliä voisi ohjata lämpökytkimellä/säätimellä ilman MLP:n lisäkorttia. Siis toisessa asennossa paluuvesi menee lämmönvaihtimen läpi ja toisessa ohi. Tuollainen paluukytkentä oli jollain tällä palstalla.
Yksi ketjussa ollut kiinnostava juttu on myös tuo uima-altaan veden haihtuminen. Kerroit 7 cm/3 kk laskeneen ilman peitettä. Se kuullostaa vähältä. Onko uudempia havaintoja? Olen yrittänyt tässä mitoittaa itse niin ilmanvaihtoa kuin tuota MLP:tä, mutta tuohon oleellisesti vaikuttava haihtumisesta saa ristiriitaisia tietoja.
Meillä uima-allas on 17 m2 ja 23 m3. Ollut tyhjänä pitkään, joten ei ole kokemuspohjaista tietoa. Tarkoitus on tuota pitää jossain 20-23 C paikkeilla.
-
Kuulostaa varsin suurelta tuo taloussähkön osuus. Onko mitattu vai arvattu?
Edellinen omistaja ilmoitti taloussähkön kulutukseksi 700kwh/kk. Me ehdittiin asua 4kk eli heinäkuu-lokakuu ennen maalämpöprojektin alkua. Tällä aikavälillä myös meidän kulutus oli keskimäärin 700kwh kuukaudessa. Tuolla kulutuksella lämmitykselle jäisi 9700kwh, mutta pikkuisen kuitenkin jopa pienensin taloussähkön osuutta ihan varmuuden vuoksi. Mulla ei oo mitään käsitystä mitä meillä taloussähkön kulutus pitäisi olla. Kaikki lamput on ledejä, saunotaan aika harvoin ja aina pyritään sammuttamaan turhat sähkönkuluttajat.
-
Edelleen tuntuu olevan vaikea saada tietoa miten uima-altaan lämmitys hoituu eri merkeillä ja malleilla. Tyypillisin on tuo sinulla oleva eli vaihtoventtiili ja MLP valitsee lämmittääkö käyttövettä, taloa vai uima-allasta. Sitten tulee eroa siinä ohjaako MLP myös altaan suodatinpumppua. Jotkut ohjaavat ja toiset osaavat ottaa kärkitiedon käykö pumppu vai ei.
Tämä altaanlämmitys olikin meillä ihan täysi katastrofi niin kuin varmasti lukiessasi huomasitkin :). Eihän tällä meidän kytkennällä ollut todellisuudessa mitään mahdollisuuksia toimia koska kyseessä on inverterpumppu. Altaan lämmitys on luonnollisesti prioriteeteissa viimeisenä, eikä inverterillä tule sellaista tilannetta, että pumppu siirtyisi allasta lämmittämään. Ainakaan talvella.
-
Edellinen omistaja ilmoitti taloussähkön kulutukseksi 700kwh/kk. Me ehdittiin asua 4kk eli heinäkuu-lokakuu ennen maalämpöprojektin alkua. Tällä aikavälillä myös meidän kulutus oli keskimäärin 700kwh kuukaudessa. Tuolla kulutuksella lämmitykselle jäisi 9700kwh, mutta pikkuisen kuitenkin jopa pienensin taloussähkön osuutta ihan varmuuden vuoksi. Mulla ei oo mitään käsitystä mitä meillä taloussähkön kulutus pitäisi olla. Kaikki lamput on ledejä, saunotaan aika harvoin ja aina pyritään sammuttamaan turhat sähkönkuluttajat.
Kuulostaa varsin paljolta. Oliko tuon 4 kk se uima-altaan VILP käytössä eli mukana tuossa 700 kWh/kk? Sehän saattoi viedä useamman sata kWh/kk.
Uima-altaan, lämmitysjärjestelmän ja IV:n pumput ja puhaltimet tietysti vievät jotain. Kylmälaitteet ovat potentiaalinen suuri kuluttuja, mutta eihän nykyainen täyskokoiset jääkaappi + pakastin vie kuin ~500 kWh/v. Jotkut vanhat voivat viedä 1000-2000 kWh/v yhteensä.
Eikös AIT osaa kertoa mitään sähkönkulutuksestaan tai energiantuotostaan?
-
Eihän tällä meidän kytkennällä ollut todellisuudessa mitään mahdollisuuksia toimia koska kyseessä on inverterpumppu. Altaan lämmitys on luonnollisesti prioriteeteissa viimeisenä, eikä inverterillä tule sellaista tilannetta, että pumppu siirtyisi allasta lämmittämään. Ainakaan talvella.
Tuohan on puhdas ohjelmointikysymys eikä ole mitään syytä miksi prioriteetit eivät toimisi invertterillä. Tietysti sen pitää sallia joku hystereesi lämmityksen säädössä, jotta voi välillä lämmittää uima-allasta (tai käyttövettä). Siis ensin hieman ylilämmittää taloa ja sitten antaa jäähtyä uima-allaslämmityksen ajan. Tai toisin päin eli antaa talon jäähtyä alle normaalin jonkun aikaa ja sitten laittaa enemmän kierroksia uima-allaslämmityksen jälkeen.
Mikään ei estäisi invertterikonetta vaihtamasta vaikka minuutin välein altaan ja lämmityksen välillä. Tietysti pattereissa tuo voisi aiheuttaa melua.
Prioriteetin ideahan on vain se, että millä on eniten kiire ja mikä jätetään tekemättä, jos teho loppuu kesken. Lienee selvää, että kovalla pakkasella voi tinkiä altaasta, jos teho on kortilla lämmitykseen.
Aika paljon on kyllä puhetta siitä, että monen MLP.n ohjelmisto on vielä varsin vahvasti on-off -pohjainen inverttereissä. Sinänsä yllättävää, kun inverttereitä on ollut jo vuosikausia VILP- ja ILP-puolella eikä ne MLP:ssäkään enää mitään uutuuksia ole.
-
Kuulostaa varsin paljolta. Oliko tuon 4 kk se uima-altaan VILP käytössä eli mukana tuossa 700 kWh/kk? Sehän saattoi viedä useamman sata kWh/kk.
Uima-altaan, lämmitysjärjestelmän ja IV:n pumput ja puhaltimet tietysti vievät jotain. Kylmälaitteet ovat potentiaalinen suuri kuluttuja, mutta eihän nykyainen täyskokoiset jääkaappi + pakastin vie kuin ~500 kWh/v. Jotkut vanhat voivat viedä 1000-2000 kWh/v yhteensä.
Eikös AIT osaa kertoa mitään sähkönkulutuksestaan tai energiantuotostaan?
Ei ollut vilp silloin käytössä. Nykyään meillä jatkuvia syöppöjä ovat Huippuimuri, allas/saunaosaston iv-kone, allaspumppu, 2 jääkaappipakastinta ja 2 pakastinta. Pitääpä nyt koittaa tutkia mikä meillä oikein sähköä kuluttaa, jos sitä tosiaan liikaa kuluu.
Ait:n kalorimetri näyttää lämmitysjärjestelmään vapautuvan
lämpöenergian määräksi yhteensä 109201kwh. Muuta tietoa en sieltä pikaisesti löytänyt.
-
Tuohan on puhdas ohjelmointikysymys eikä ole mitään syytä miksi prioriteetit eivät toimisi invertterillä. Tietysti sen pitää sallia joku hystereesi lämmityksen säädössä, jotta voi välillä lämmittää uima-allasta (tai käyttövettä). Siis ensin hieman ylilämmittää taloa ja sitten antaa jäähtyä uima-allaslämmityksen ajan. Tai toisin päin eli antaa talon jäähtyä alle normaalin jonkun aikaa ja sitten laittaa enemmän kierroksia uima-allaslämmityksen jälkeen.
Mikään ei estäisi invertterikonetta vaihtamasta vaikka minuutin välein altaan ja lämmityksen välillä. Tietysti pattereissa tuo voisi aiheuttaa melua.
Prioriteetin ideahan on vain se, että millä on eniten kiire ja mikä jätetään tekemättä, jos teho loppuu kesken. Lienee selvää, että kovalla pakkasella voi tinkiä altaasta, jos teho on kortilla lämmitykseen.
Aika paljon on kyllä puhetta siitä, että monen MLP.n ohjelmisto on vielä varsin vahvasti on-off -pohjainen inverttereissä. Sinänsä yllättävää, kun inverttereitä on ollut jo vuosikausia VILP- ja ILP-puolella eikä ne MLP:ssäkään enää mitään uutuuksia ole.
Noinhan sen kuuluisi pelittää, mutta ei ainakaan meille asentajat saaneet sitä mitenkään toimimaan. Kaikenlaisia asetuksia koneesta muuteltiin, muttei mitään vaikutusta ::)
Olisikin kiva tietää, pystyisikö Ait:ssä asetuksia jollain lailla muuttaamaan siten, että laite toimisi niin kuin pitäisi. En tiedä vaikka olisi jotain päivityksiäkin tullut missä tämä asia olisi korjattu.
-
Yksi ketjussa ollut kiinnostava juttu on myös tuo uima-altaan veden haihtuminen. Kerroit 7 cm/3 kk laskeneen ilman peitettä. Se kuullostaa vähältä. Onko uudempia havaintoja? Olen yrittänyt tässä mitoittaa itse niin ilmanvaihtoa kuin tuota MLP:tä, mutta tuohon oleellisesti vaikuttava haihtumisesta saa ristiriitaisia tietoja.
Meillä uima-allas on 17 m2 ja 23 m3. Ollut tyhjänä pitkään, joten ei ole kokemuspohjaista tietoa. Tarkoitus on tuota pitää jossain 20-23 C paikkeilla.
Nyt täytyy sanoa, että en yhtään muista mitkä olosuhteet tuolloin oli. Mutta nyt kuulostaa jotenkin pieneltä toi haituminen. Meillä on allas nykyään 25.5 astetta ja huoneen lämpötila 27.5 astetta. Tuo parin asteen lämpötilaero on todella tärkeä haihtumisen kannalta. Täytyy hetki seurata tuota haihtumista, niin saan tarkempaa tietoa siitä.
-
Ait:n kalorimetri näyttää lämmitysjärjestelmään vapautuvan
lämpöenergian määräksi yhteensä 109201kwh. Muuta tietoa en sieltä pikaisesti löytänyt.
Eikös tuo ole nyt ollut hiukan yli 2 v käytössä, joten n. 50 000 kWh vuodessa eli 4,2 COP:llä 12 000 kWh vuodessa sähköä. Tietysti paljon on epävarmuuksia todellisesta COP:stä ja mahtaako tuo AIT:n ilmoittamakaan perustua tarkkaan energiamittaukseen.
Teillä on siis erillinen IV-kone allastilassa. Millainen? Paljonko on ilmavirta? Laitatteko jonkun tehostuksen, kun olette uimassa? Missä on tilaraja IV:lle eli onko kylppäri ja saunakin samaa?
Oliko allaspeitettä? Uima-allashuoneen kosteus?
Toistaiseksi olisi suunnitelmissa pärjätä yhdellä IV-koneella, johon saisi reilusti kasvatettua uima-allashuoneen ilmavirtaa kytkimellä. Tulisi pellillä avattava poistokanava ja puhaltimelle omat säädöt ko. tilanteeseen. Tuloilma tulisi siirtoilmana muualta.
-
Nyt parin viikon aikana noin 2cm on altaan pinta tippunut, eli sentin viikkovauhtia mennään. Lämpötilat tosiaan sen 25.5 astetta altaan lämpötila ja 27.5 allasosaston. Mitään muistikuvaa ei ole niistä olosuhteista kun tuli aikanaan asiaa seurattua :)
Allaspeitettä meillä ei ole käytössä. On kyllä hommattuna, mutta koska lapset ovat niin pieniä vielä, ja uivat lähes päivittäin niin eipä ole tullut laitettua.
Meillä iv-koneena on vanha MUH Ilmava 100 ok malli. Kakkosella pidän ympäri vuoden, uidessa/saunoessa laitan kolmoselle ja välittömästi lopetettua käännän hetkeksi neloselle. Laitteen tehoista ym. ei oo mitään käryä. Sama laite vaihtaa ilmaa saunassa, pesuhuoneessa ja allasosastossa. Ilmankosteutta en oo mitannut, mutta pitäis varmaan hommata joku laite millä sais sitäkin seurattua.
Just katselin altaan kuntoa ja ei hyvältä näytä. Edellinen omistaja oli maalannut jollain aineella kaakelit piiloon ja ne alkoivat lohkeilemaan pahasti noin vuosi sitten. No minäpä sitten putsailin irtomaalit pois, paklasin pahimmat paikat, hioin ja maalasin Solmaster EP10 uima-allas maalilla. Hirvittävä työ ja nytpä huomasin, ettei maalit pysy kiinni ???
-
Meillä iv-koneena on vanha MUH Ilmava 100 ok malli. Kakkosella pidän ympäri vuoden, uidessa/saunoessa laitan kolmoselle ja välittömästi lopetettua käännän hetkeksi neloselle. Laitteen tehoista ym. ei oo mitään käryä. Sama laite vaihtaa ilmaa saunassa, pesuhuoneessa ja allasosastossa.
Ilmamäärät eri nopeuksilla:
1 20 m3/h
2 35 m3/h
3 60 m3/h
4 87 m3/h
-
Ilmamäärät eri nopeuksilla:
1 20 m3/h
2 35 m3/h
3 60 m3/h
4 87 m3/h
Kiitos tästä infosta :)
-
Nuo ilmamäärät riippuu asetuksista ja yksikkö on väärä, pitää olla l/s.
https://www.vallox.com/tuotteet/muh_ilmava_100.html
Kiitos haihtumistiedoista!
Mulle tulee Vallox 145MV ja on tarkoitus hoitaa koko kämpän IV. Allasosaston ilmavirrat samaa luokkaa kuin teillä.
-
Nuo ilmamäärät riippuu asetuksista ja yksikkö on väärä, pitää olla l/s.
https://www.vallox.com/tuotteet/muh_ilmava_100.html
Mistä asetuksista? Itsellä pyörii samanlainen teknisessä tilassa eikä tuon ikäisessä ole mitään asetuksia.
Ja yksiköt tietty helppo muuttaa pienellä laskutoimituksella.
-
Mistä asetuksista? Itsellä pyörii samanlainen teknisessä tilassa eikä tuon ikäisessä ole mitään asetuksia.
Ja yksiköt tietty helppo muuttaa pienellä laskutoimituksella.
Katso antamastani linkistä käyttöohje, jossa taulokossa kahdella eri värillä kunkin tehon ilmavirta. 4:lla joko 68 tai 87.
Tuolla tosiaan lukee m3/h, mutta se on ehdottomasti väärin. 87 l/s on siis se msksimi, jos on suurempi asetus laitettu.
87 m3/h olisi sopiva n. 200 m3 eli 80 m2 asuntoon. Tuo on tehty paljon suurempaan.
-
Joo niin siellä on kaksi nopeutta, luultavasti sähkömies kytkentöjä tekemällä saa tarvittaessa puhaltimet pyörimään samalla asetuksella eri nopeudella. Luulen kyllä että suurin osa noista pyörii tehdassäädöillä.
Tuossa sanotaan että 4 nopeus riittäisi 310 m2 asuinpinta-alalle.
Ja taas teknisissä tuotetiedoissa:
Maksimi poistoilmavirta: 100 l/s 100Pa
Maksimi tuloilmavirta: 80 l/s 100Pa
-
Ohjeessa mainitaan myös, että pitää säätään niin, että ilma vaihtuu 2,5 tunnin välien. 310 m2 2,5 m huonekorkeudella 775 m3 eli vaadittava virtaus 310 m3/h eli 86 l/s. Taulukossa on siis virhe. Annetut lukemat ovat l/s eikä m3/h, kuten siellä lukee. Todelliset virtaukset riippuvat tietysti kanavistosta ja venttiilien säädöistä.
Nykyään tuon ei enää katsota riittävän noin isoon. Suoraan tuon kanaviin sopiva korvaava Vallox 121 SE/MC sanotaan riittävän max 160 m2, vaikka ilmavirrat ovat suunnilleen samat (98/96 l/s). Nykykäsityksen mukaan normaali on 2 tunnin välein ja tuota pitää voida tehostaa vähintään 30%.
-
Olen aina ihmetellyt määräyksiä ilmanvaihdon tehokkuudesta. Kerran kahdessa tunnissa 24/7 tuntuu monen sadan kuution talossa parilla ihmisellä varustettuna lievästikin sanottuna ylimitoitetulta. Mutta kaipa tähän on tieteelliset perusteensa, kun kerran määräyksiin asti on päätynyt. Ja sitten on hirsimökkejä, joissa huippari, jos sitäkään.
sori, taisi mennä väärään ketjuun.
-
Eipä tuo ilmanvaihtomäärä ole ainakaan suomalainen erikoisuus. Katso sivulta 13 alkaen muita maita.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ym.fi/download/noname/%257B59DC42F9-7C8A-4CBE-817E-1E2DBB67E02E%257D/133706&ved=2ahUKEwiRw4rTvfboAhWXwcQBHaawDO8QFjAAegQIBRAB&usg=AOvVaw36m0rD3tGX870ZreT8pnEu