Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => LämpöÄssä => Aiheen aloitti: LKN - 09.04.17 - klo:21:18
-
Moro kaikille!
Pääsemme muuttamaan toukokuussa -62 vuoden purulaatikkoon jossa n.200m2 lämpöistä kolmessa kerroksessa ja myyjän tiedoilla 3500 l/v öljyä menisi. Yksi kesän remonteista on korvata kohta 22 vuotias öljynpoltto laitteisto. Vilppiäkin mietitty, mutta lienee maalämpö olla järkevin vaihtoehto? Foorumin mitoitus olisi hieno lisä kun ruvetaan pumppumyyjien mitoituksia tarkastelemaan.
- Rakennuksen sijainti Tampere
- Rakentamisvuosi? -62 Onko rinnetalo? Kyllä
- Kulutus. n.3500l
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Patterit. uusitaan c22/33
- Painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat 10m*10.5m.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?10cm puru. syrjätiili/rappaus
- Kerrosten lukumäärä? kellari, alakerta, yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain 77-77-57
- Huonekorkeudet kerroksittain? 210-250-260cm
- Alapohjan laatu, maanvarainen, eristämätön,
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Puhallusvilla 40cm
- ikkunat? Alkuperäiset. 3. Lasi lisätty. Ala normaali.
- Tilojen lämpötilat? 20c-22c-22c-
-
...Pääsemme muuttamaan toukokuussa -62 vuoden purulaatikkoon jossa n.200m2 lämpöistä kolmessa kerroksessa ja myyjän tiedoilla 3500 l/v öljyä menisi. Yksi kesän remonteista on korvata kohta 22 vuotias öljynpoltto laitteisto. Vilppiäkin mietitty, mutta lienee maalämpö olla järkevin vaihtoehto? Foorumin mitoitus olisi hieno lisä kun ruvetaan pumppumyyjien mitoituksia tarkastelemaan.
- Rakennuksen sijainti Tampere
- Rakentamisvuosi? -62 Onko rinnetalo? Kyllä
- Kulutus. n.3500l
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Patterit. uusitaan c22/33
- Painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat 10m*10.5m.
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?10cm puru. syrjätiili/rappaus
- Kerrosten lukumäärä? kellari, alakerta, yläkerta
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain 77-77-57
- Huonekorkeudet kerroksittain? 210-250-260cm
- Alapohjan laatu, maanvarainen, eristämätön,
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Puhallusvilla 40cm
- ikkunat? Alkuperäiset. 3. Lasi lisätty. Ala normaali.
- Tilojen lämpötilat? 20c-22c-22c-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7474.0;attach=6530).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”LKN” TAMPERE
Lämmitettävää 211 m2 502 m3
Vuotuinen lämmitystarve:( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö 3,4 COP 27 932 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 4 400 kWh
- Yhteensä 3,3 COP 32 332 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -30 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP) 7,1 kW 22 655 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 9 670 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 7 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 9 677 kWh
Tarvitaan 229 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,48 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,6 bar (60 kPa)
• Keruun painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,33 bar (33 kPa)
• Keruun painehäviö 0,48 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,19 bar (19 kPa)
Tai vaakakeruupiiri Keruu: kostea Savi 576 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Pummpu valinta kohdistuu lähes varmuudella lämpöässään. Mallin kun osaisi vielä päättää. vsi10=9.8kw/55c) , vmi9 =9.8kw/55c tai vmi11=11.4kw/55c) Maakylmä olisi tulossa yläkertaan ja 2. piiri mietinnässä kun pesutiloja kellarissa joudutaan lämmittämään näillä näkymin ympärivuoden. Lämmönjako pattereilla ja korkeammalla menovedellä.
Pintaremonttien yhteydessä on nyt pattereita vaihdeltu. Olen mitoitellut uudet purmon taulukolla siten että lämpöä saadaan n.30w/m3 45c menovedellä. Onkohan vähän liikaa?
-
Pumpuista valitsisin mallin Vmi9 = 9.8 kW / 55 C.
Sen teho riittää ja siinä on isompi varaaja, kuin Vsi -mallissa.
Tulistaa paremmin, kun pumpun teho ei ole kohteen lämmitystarpeeseen nähden liian suuri.
Patterien pinta-ala ei ole koskaan liian iso.
On kovasti eduksi, että korkein menoveden lämpötila ei nouse liikaa.
-
Nyt olisi porareiälle lupa eli homma nytkähtää eteenpäin :) Vaaka kaivuuta tulisi 10metriä. Tästä lähes kaikki tulee auton säilytys paikalle josta lumi kolaillaan talvella. Olisiko syytä kaivaa putket metrin syvyyteen asti?
-
On helpompi ja tehokkaampi tapa laittaa putkien päälle uretaanilevyt, vaikkapa Finnfoam,
jotta putkien lämpö ei pääse karkaamaan ylös, tai pakkanen ei pääse putkille.
-
Pummpu valinta kohdistuu lähes varmuudella lämpöässään. Mallin kun osaisi vielä päättää. vsi10=9.8kw/55c) , vmi9 =9.8kw/55c tai vmi11=11.4kw/55c) Maakylmä olisi tulossa yläkertaan ja 2. piiri mietinnässä kun pesutiloja kellarissa joudutaan lämmittämään näillä näkymin ympärivuoden. Lämmönjako pattereilla ja korkeammalla menovedellä.
Pintaremonttien yhteydessä on nyt pattereita vaihdeltu. Olen mitoitellut uudet purmon taulukolla siten että lämpöä saadaan n.30w/m3 45c menovedellä. Onkohan vähän liikaa?
Kannattaa kattoa nuo patterit sarakkeesta C21 vähintään ja korkeus 600 mm. Et pysty laittamaan oikeestaan millään liian tehokkaita sinne. Maalämmölläkin saadaan pattereilla lähes yhtä hyvä hyötysuhde, kuin vähän huonomalla lattialämitysjärjestelmällä, kunhan laitetaan tarpeeksi korkeat ja hyvin lamelloidut levyt. Reilu korkeus parantaa ilman kiertoa, kun lämpötilaa lasketaan kiertovedellä.
-
Eli kaivamisella ei saavuteta mitään. 45mm turboputki tulossa ja kaivoa ajattelin porauttaa 230-240m.
Sitä olen vielä miettinyt miten tehon tarpeen mitoitukseen vaikuttaa sisälämpö? Jos 21c nostetaan 23c asteeseen mikä on vaikutus?
-
Sitä olen vielä miettinyt miten tehon tarpeen mitoitukseen vaikuttaa sisälämpö? Jos 21c nostetaan 23c asteeseen mikä on vaikutus?
Jos molemmissa kerroksissa nostetaan lämpötila +23 C -arvoon (oli +20 C & +21 C),
näyttää mitoitus tältä:
- Kiinteistö 3,4 COP 31 402 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 4 400 kWh
- Yhteensä 3,4 COP 35 802 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 10,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -30 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP) 7,5 kW 25 121 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 10 678 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 2 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 10 680 kWh
Tarvitaan 249 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,51 l/s.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Keruun painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,74 bar (74 kPa)
• Keruun painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,4 bar (40 kPa)
• Keruun painehäviö 0,51 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,6 K 0,23 bar (23 kPa)
Tai vaakakeruupiiri Keruu: kostea Savi 639 m.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava, ei ole mikään takuumitoitus!
-
On helpompi ja tehokkaampi tapa laittaa putkien päälle uretaanilevyt, vaikkapa Finnfoam,
jotta putkien lämpö ei pääse karkaamaan ylös, tai pakkanen ei pääse putkille.
Semmonen tarkennus että Finnfoamilla ei taida olla maahan laitettavia uretaanilevyjä vaan ne on XPS:ää, seiniin uretaanikamaa sitten löytynee myös FF:ltä...
-
Finnfoamin sivuilta lainattu teksti:
https://www.finnfoam.fi/tuotteet/finnfoam-eristelevyt/
"Routa- ja lattiaeristeenä Finnfoam kestää erinomaisesti kosteutta, jäätymistä ja kuormitusta. Routaeristeen tärkein ominaisuus onkin luotettavuus eli sen eristysominaisuudet eivät saa heikentyä ajan kuluessa. Routaeristeellä tuleekin olla aina sulatus-jäädytyskestävyys ominaisuudet ilmoitettuna. Finnfoamin luotettavuudesta hyvänä esimerkkinä on mm. voitto TM Rakennusmaailman Routaeristevertailussa syksyllä 2011.
Finnfoamiin on luotettu jo yli 30 vuotta vaativissa käyttökohteissa junaradoista julkisiin rakennuksiin, kauppakeskuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Tarjolla on myös erinomaisia ratkaisuja toimitila-, asuin-, pientalo-, korjaus- ja infrarakentamiseen."
-
Finnfoamin sivuilta lainattu teksti:
https://www.finnfoam.fi/tuotteet/finnfoam-eristelevyt/
"Routa- ja lattiaeristeenä Finnfoam kestää erinomaisesti kosteutta, jäätymistä ja kuormitusta. Routaeristeen tärkein ominaisuus onkin luotettavuus eli sen eristysominaisuudet eivät saa heikentyä ajan kuluessa. Routaeristeellä tuleekin olla aina sulatus-jäädytyskestävyys ominaisuudet ilmoitettuna. Finnfoamin luotettavuudesta hyvänä esimerkkinä on mm. voitto TM Rakennusmaailman Routaeristevertailussa syksyllä 2011.
Finnfoamiin on luotettu jo yli 30 vuotta vaativissa käyttökohteissa junaradoista julkisiin rakennuksiin, kauppakeskuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Tarjolla on myös erinomaisia ratkaisuja toimitila-, asuin-, pientalo-, korjaus- ja infrarakentamiseen."
Noi on juuri sitä XPS:ää eli ei uretaania...eli ovat ihan fiksuja tuotteita sen 'kanaalin' peittoamiseen ;)
-
On helpompi ja tehokkaampi tapa laittaa putkien päälle uretaanilevyt, vaikkapa Finnfoam,
jotta putkien lämpö ei pääse karkaamaan ylös, tai pakkanen ei pääse putkille.
Paljonko on riittävä paksuus?
-
50 mm riittää.
-
Tuolta löytyy vähän teoriaa asiasta ja ratkaisuja eri paikkoihin:
https://www.finnfoam.fi/kayttokohteet/tiet-ja-pihat/
-
Pihassa olisi nyt kaivo. 250m+9m savea päällä. Vesi näytti olevan kallion pinnalla heti porauksen jälkeen. Lämpöässän vmi11 tulee kuukauden päästä. Homman etenee :)
-
Odottavan aika on pitkä... ::) Mitäs mieltä olette sähkön kulutuksesta? Lokakuu menty n.80kwh päivässä ja perjantaina joka on kuvaajan viimeinen päivä meni 110kwh/24h. Öljykattila siis sähkövastuksella ja 2 aikuista suihkuttelee maltillisesti. Keskikerroksen lämmittää ilmalämpöpumppu pyynti 23c. Asunnon tyhjäkäyntikulutus n.8kwh/24h mitattuna kesällä kun ei oltu kotona ja lämmitys pois päältä. Omasta mielestä vähän turhan paljon menee.
-
Kone ollu päällä tasan 5 päivää.. Onkohan keruupiirissä vielä ilmaa rajoittamassa kiertoa vai onko nesteen lämpötilat ihan normaalit. 30min käynnin jälkeen kaivolle -1c paluu +3c. Ilmailtu on nyt monena iltana, mutta aina sitä vaan tuntuu löytyvän. Vähän alkaa jo usko loppumaan tähän paineettomaan systeemiin. Jos laittais suosiolla vaan paisarin ja alipainepoistajan imemään ilmoja. Muuten koneet on käyneet häiriöittä. Vuorokausi kulutus syöttöön asennetun kulutusmittarin mukaan n.25kwh päivässä. Näillä keleillä kone käy kerran tunnissa. Käyntitunteja 6.5h päivässä.
Pystyykö hyötysuhdetta laskemaan seuraavasti? Tuotto 34h*12kwh=408kw jaettuna kulutuksella 123kwh= 3.29cop?
-
.. Onkohan keruupiirissä vielä ilmaa rajoittamassa kiertoa vai onko nesteen lämpötilat ihan normaalit. 30min käynnin jälkeen kaivolle -1c paluu +3c. Ilmailtu on nyt monena iltana, mutta aina sitä vaan tuntuu löytyvän. Vähän alkaa jo usko loppumaan tähän paineettomaan systeemiin. Jos laittais suosiolla vaan paisarin ja alipainepoistajan imemään ilmoja.
Vmi 11 pumpun ohjekirjasen (https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Kayttyohje-Vmi-7-2017-web.pdf) mukaan
ulkoinen painehäviö saa olla 0,94 l/s virtauksella noin 81 kPa ja 0,7 l/s virtauksella 96 kPa.
Kiertopumpussa riittää tehoa.
11,5 kW -tehoiselle pumpulle, kun COP = 3,4 ja dT = 3 K, riittää maakierroksi 0,7 l/s.
Syynä täytyy olla ilmaa kierrossa.
Jos keruupiirissä TurboCollector® Kollektori Ø45, en osaa laskea sen virtausvastusta.
Sileäpintaisella 45 mm putkella 250 metrin kaivossa virtausvastus Vmi 11 pumpulle on 72 kPa, kun COP = 3,4 ja dT = 3 K.
-
Näillä keleillä kone käy kerran tunnissa. Käyntitunteja 6.5h päivässä.
Näistä laskien saadaan jakson käyntiajaksi n. 16 min.
On vähän turhan lyhyt pitäisi saada pidemmäksi
Pystyykö hyötysuhdetta laskemaan seuraavasti? Tuotto 34h*12kwh=408kw jaettuna kulutuksella 123kwh= 3.29cop?
Sinnepäin
Antoteho riippuu lämmitettävän veden lämpötilasta
Anna liuospumpun olla jatkuvalla käynnillä useita päiviä.
Kyllä ne ilmat sieltä vähitellen poistuu myös tasopaisunta-astiaan
ATS
-
Kone lämmittää nyt täydet 10c varaajaa mikä on maksimi tässä. Varaajan alaraja on säätökäyrässä. 32C-42C. Mennäänkö lyhyillä käyntiajoilla vai onko syytä nostaa varaajaa kuumemmaksi jolloin saadaan käyntiaikaa pidemmäksi? Ilmat rupeavat vähitellen poistumaan keruusta. Vieläkin kyllä pulputtaa koneen käydessä putkisto. Kaivon lämmöt nyt -1c. ja +2c.
Liitteenä 24h käppyrä. Tänä aikana pumppu kävi 8 tuntia. Ulkona lämmintä +3c.
-
Mulla on tullut keskimäärin n. 11 käynnistystä vuorokaudessa 4 vuoden aikana. Ehkä tuossa saisi hieman pyrkiä vähentämään käyntikertoja. Hienot on toimintakäyrät kuitenkin. Taitaa olla seppaantin heiniä nuo säätöehdotukset. Taitaa ainakin tehot riittää vaikka mille pakkasille tarvittaessa. Onko tuo tosiaan noin matalalla kiertovedellä pyörivä patteritalo.
-
Ilmat rupeavat vähitellen poistumaan keruusta. Vieläkin kyllä pulputtaa koneen käydessä putkisto. Kaivon lämmöt nyt -1c. ja +2c.
Missä kohtaa putkistoa on ilmanpoisto?
Kaivosta tulevassa vai kaivoon menevässä putkessa?
Onko automaattinen ilmanpoistin?
Taitaa olla seppaantin heiniä nuo säätöehdotukset
Näissä nykyisissä L-Ässissä ei taida enää olla Oumanin säätäjää vaan joku ÄssäControll, jonka sielunelämää en tarkemmin tunne joten en osaa antaa säätöehdotuksia.
ATS
-
Lämpöässällä taitaa olla käytössä tämä Carel säädin (https://www.scanoffice.fi/sites/default/files/kayttoohjeet/scanvarm/manuaali_carelcontrol.pdf).
-
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7474.0;attach=6949;image)
Ei tiedä kuinka tehdään, mutta eikös tuo sineinen käyrä 'alavaraaja' sais olla ainakin 5K alemmalla tasolla, nyt huitelee ka.40ºC tasolla ja menovesitarve 32.5ºC...COP tykkäisi.
Vaikkakin taitaa olla Lässälle tyypillistä, ei ole asteminuuttiohjausta.
Toinen huomio että pystyykö menovesisäätimeen puuttumaan, seilaa... vaikkei taida olla häiritsevää?
Saako tulistusta yläosaan lisättyä...vai riittääkö hanavedet jo noilla lämmöillä? Itsellä kyllä tommoset tasot riitää, kylläkin isompi varaajatilavuus.
Aikas matalaa menovesilämpöä tarvitseva talo patteritaloksi, patterit ovatten sitten ainakin hyvät.
-
Lämpöässällä taitaa olla käytössä tämä Carel säädin (https://www.scanoffice.fi/sites/default/files/kayttoohjeet/scanvarm/manuaali_carelcontrol.pdf).
Mistähän tuo on peräisin, onko se Lässän tekemä?
Scanvarmhan (=scanoffice) on nykyään Alpha Innotec edustaja
Taitaaa olla kotoisin täältä, nimi antais ymmärtää että Karjalasta muttei kumminkaan ;)
http://www.carel.com/history
-
Missä kohtaa putkistoa on ilmanpoisto?
ATS
Kummassakin päässä. Eroteltuna sulkuventtiileillä. Päästän ilmaa kun kone ei käy. Huomannut että myös menopuolen ilmanpoistin imaisee aina ilmaa putkeen kun pumppu pysähtyy.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7474.0;attach=6949;image)
Ei tiedä kuinka tehdään, mutta eikös tuo sineinen käyrä 'alavaraaja' sais olla ainakin 5K alemmalla tasolla, nyt huitelee ka.40ºC tasolla ja menovesitarve 32.5ºC...COP tykkäisi.
Vaikkakin taitaa olla Lässälle tyypillistä, ei ole asteminuuttiohjausta.
Toinen huomio että pystyykö menovesisäätimeen puuttumaan, seilaa... vaikkei taida olla häiritsevää?
Saako tulistusta yläosaan lisättyä...vai riittääkö hanavedet jo noilla lämmöillä? Itsellä kyllä tommoset tasot riitää, kylläkin isompi varaajatilavuus.
Aikas matalaa menovesilämpöä tarvitseva talo patteritaloksi, patterit ovatten sitten ainakin hyvät.
Käyttövesi riitää hyvin kolmelle asukkaalla. Jos alavaraajaa tiputtaa 5c jolloin pumppu nostaa lämpöjä 32C-37C niin käynnistys kerrat eivät ainakaan vähene vai olenko ihan hakoteilla :) Seilaaminen tarvitsee selvittää, mielestäni jossain valikossa näin säätömahdollisuuden.
Säätökäyrä on yllättävän matala. Kun saisi kellarikerrokseen asennettua pari uutta patteria. Nyt sielä +16.5c Muissa kerroksissa +21 joutuen jo kuristamaan patterien virtauksia ettei tule liian lämmin ja keskikerroksen makuuhuoneet toistaiseksi ilman pattereita. Kiertovesipumppu luonnollisesti täysillä. Talossa pattereita yhteensä 22kpl joista nyt korvattu vasta keskikerroksen 5 patteria c21/c22 pattereilla. Patteri venttiilit vaihdoin kaikkiin kesällä.
Taitaa ainakin tehot riittää vaikka mille pakkasille tarvittaessa.
Täystehoa lähdin hakemaan. Vähän ehkä turhan varman päälle otin tehon kanssa. Talossa ei oltu itse asuttu lämmityskauden aikana ollenkaan. Edellisen asukkaan kulutuksilla 3400L mentiin. Tietäen yhtään paljonko eläkeläiset takassa tulia pitäneet. Jälkeenpäin kyllä selvisi että yläkerttaa + rappukäytävää pidetty reilusti muita asuintijoja viileämpänä. Aika näyttää olisiko Tomppelin suosittelema Vmi9 ollut silti se paras tähän taloon :)
-
Ota termostaatit pois ja alenna käyrää. Pakkasilla säädät jyrkkyyden. Laita sitten muutama termostaatti takasin. Jos vaikka iso tila, jossa 6 patteria, niin laita 3 takasin, tai jotenkin niin, että saadaan suuri määrä matalalämpöistä vettä kiertoon. Taloon tulee ilmeisesti pääosin isohkoja C21 ja C22 pattereita, niin tämähän on aivan mainio referenssikohde maalämmön patterikykyihin. Muista raportoida tästä tulevaisuudessa.
-
...Patteri venttiilit vaihdoin kaikkiin kesällä...
Eihän sinulla vaan ole termostaattiventtiilit käytössä?
Maalämpöpumpun yhteydessä pitäisi välttää huone tai patteritermostaattien käyttöä.
Jos on patteritermostaatteja, pitäisi ne kääntää täysille,
paitsi sitten joku huone, joka mahdollisesti tuntuu liian lämpöiseltä,
jossa sitten saattaa joutua vähentämään lämmitystä termostaatilla.
-
Eihän sinulla vaan ole termostaattiventtiilit käytössä?
Maalämpöpumpun yhteydessä pitäisi välttää huone tai patteritermostaattien käyttöä.
Jos on patteritermostaatteja, pitäisi ne kääntää täysille,
paitsi sitten joku huone, joka mahdollisesti tuntuu liian lämpöiseltä,
jossa sitten saattaa joutua vähentämään lämmitystä termostaatilla.
Termostaatit vielä asentamatta. Esisäädöillä tasaan huoneet ja käyrällä hean sopivan lämpötilan.
-
Oletetun 12kw tehon perusteella (alavaraaja +43c) laskettu cop edelliselle viidelle päivälle on 3.58. Keruu piiri ollut nyt viikon paineistettuna. Lämpötilat vieläkin mietityttää. Kiertovesipumppu on täysillä. Kaivosta tuleva on +2c ja palaava -3c. Mittarit ovat taskuissa. Ei niitä tarkkuusmittareiksi voi kutsua ison asteikkonsa takia joten voi vaan arvailla onko ero lähempänä 4 vai 5 astetta. Tilasin pintamalliset anturit jotka saa liitettyä assäcontrolliin. Mutasihti putsattu :)
-
Oletetun 12kw tehon perusteella (alavaraaja +43c) laskettu cop edelliselle viidelle päivälle on 3.58. Keruu piiri ollut nyt viikon paineistettuna. Lämpötilat vieläkin mietityttää. Kiertovesipumppu on täysillä. Kaivosta tuleva on +2c ja palaava -3c. Mittarit ovat taskuissa. Ei niitä tarkkuusmittareiksi voi kutsua ison asteikkonsa takia joten voi vaan arvailla onko ero lähempänä 4 vai 5 astetta. Tilasin pintamalliset anturit jotka saa liitettyä assäcontrolliin. Mutasihti putsattu :)
Anturit on syytä ympäröidä vahvalla lämpöeristekerroksella, jotta ympäristön lämpötila ei pääse vaikuttamaan niihin.
Piitahnaa (https://www.verkkokauppa.com/fi/product/20169/dddtm/Cooler-Master-HTK-002-Piitahna-valkoinen) anturin ja taskun väliin parantamaan lämpökontaktia (http://www.motonet.fi/fi/varaosatuote/108000/334674?ajoneuvo=169).
-
Oletetun 12kw tehon perusteella (alavaraaja +43c) laskettu cop edelliselle viidelle päivälle on 3.58. Keruu piiri ollut nyt viikon paineistettuna. Lämpötilat vieläkin mietityttää. Kiertovesipumppu on täysillä. Kaivosta tuleva on +2c ja palaava -3c. Mittarit ovat taskuissa. Ei niitä tarkkuusmittareiksi voi kutsua ison asteikkonsa takia joten voi vaan arvailla onko ero lähempänä 4 vai 5 astetta. Tilasin pintamalliset anturit jotka saa liitettyä assäcontrolliin. Mutasihti putsattu :)
... 45mm turboputki tulossa..
Tein mitoituslaskelman 249 m kaivolle ja 10,5 kW lämmitystehoiselle pumpulle.
Siinä sileäpintaiselle 45 mm putkelle dt -arvolle 3,6 K ja massavirtaukselle 0,51 l/s sain painehäviöski 40 kPa, joka ei ole liian suuri arvo ulkoiselle painehäviölle.
12 kW -lämmitystehoinen pumppu tarvitsee 0,58 l/s massavirtauksen maakierrolle ja sillä syntyisi dt = 3,6 K arvolla samalle kaivolle sileäpintaisella keruuputkella 52 kPa, joka on vielä ihan siedettävä arvo.
Turbo putken virtausominaisuusuuksia en tunne, enkä osaa laskea siinä syntyvää painehäviötä.
Voisin olettaa, että sen sisäseinämän rihlauskuvio synnyttää virtaukseen lisää pyörteisyyttä, turbulenssia ja siksi turbo -putkella saattaisi olla sileäpintaista suurempi virtausvastus ja siitä johtuisi suurempi keruun dt -arvo.
Toivoisin, että valmistaja antaisi tietoja turbo -putken näistä ominaisuuksista.
-
Keruupiiri on paineistettu ja viimeisetkin ilmat poistettu alipaine poistimella. Nyt Keruun lämpötilat ovat n.30min käyntijakson lopussa -2c tulo ja meno -5c. Liuospumpun ollessa 100% teholla. 80% teholla tulo nousi -1 ja meno pysyi -5c asteessa. Pumpun nopeus kannattaisi varmaan jäättää 80%? Mitäs mieltä olette kaivon lämmöistä? Onko vähän kylmä?
Kellariin lisäsin 2 patteria kun meinasi laskea alle +16c. Lisälämpöä tuli n.1kw.
Sisälämpötilat ovat nyt kellari +19c, keski +22 ja yläkerta +21c.
Pumpun käyntijakso +2c kelissä on 32min. Kone käynyt 46 päivän aikana 444h. Edellisen 3 päivän cop 3,6. Käynnistyksiä tulee edelleen paljon... liitteenä 6h trend.
Anturit on syytä ympäröidä vahvalla lämpöeristekerroksella, jotta ympäristön lämpötila ei pääse vaikuttamaan niihin.
Piitahnaa (https://www.verkkokauppa.com/fi/product/20169/dddtm/Cooler-Master-HTK-002-Piitahna-valkoinen) anturin ja taskun väliin parantamaan lämpökontaktia (http://www.motonet.fi/fi/varaosatuote/108000/334674?ajoneuvo=169).
Tahnat ovat nyt välissä :) Lämpöässän omat anturit vielä maailmalla :(
-
Mun mielestä tuo kaivo on aivan jäätävän kylmä uudeksi kaivoksi. Pumppu käy nyt jo 10 h vuorokaudessa. Oli varmaan siltä osin kyllä oikean kokoinen valinta. Pitääköhän noita antureita jotenkin kalibroida? Tai onkohan ne oikeilla arvoilla, jotta saadaan oikea lukema?
-
... Nyt Keruun lämpötilat ovat n.30min käyntijakson lopussa -2c tulo ja meno -5c. Liuospumpun ollessa 100% teholla. 80% teholla tulo nousi -1 ja meno pysyi -5c asteessa. Pumpun nopeus kannattaisi varmaan jäättää 80%? Mitäs mieltä olette kaivon lämmöistä? Onko vähän kylmä?...
Ihmettelen keruupiirin alhaista lämpötilaa.
Laittamastasi graafikuvasta ei näy ulkolämpötila.
Vaikuttaa siltä, että talo saattaa kuluttaa lämpöä enemmän, kuin olin laskenut.
Laskelmassa lämmitystarve oli 35800 kWh/a. Vastaisi 4115 litraa vuodessa lämmitysöljyn kulutusta.
-
Ihmettelen keruupiirin alhaista lämpötilaa.
Laittamastasi graafikuvasta ei näy ulkolämpötila.
Vaikuttaa siltä, että talo saattaa kuluttaa lämpöä enemmän, kuin olin laskenut.
Laskelmassa lämmitystarve oli 35800 kWh/a. Vastaisi 4115 litraa vuodessa lämmitysöljyn kulutusta.
Muokkasin kuvan joten nyt näkyy ulkolämpötila :) Kuulin jokin aika sitten ettei edellinen asukas olisi pitänyt yläkerrassa lämpöjä päällä tai ainakin ollut reilusti muuta asuntoa alhaisemmat. Puun polttokin on mysteeri. Olohuoneessa kuitenkin on se varaava tulisija.
-
Keruupiiri on paineistettu ja viimeisetkin ilmat poistettu alipaine poistimella. Nyt Keruun lämpötilat ovat n.30min käyntijakson lopussa -2c tulo ja meno -5c. Liuospumpun ollessa 100% teholla. 80% teholla tulo nousi -1 ja meno pysyi -5c asteessa. Pumpun nopeus kannattaisi varmaan jäättää 80%? Mitäs mieltä olette kaivon lämmöistä? Onko vähän kylmä?
Saatko keruupiirin lämpötilat trendiin?
ATS
-
Laskin tuosta muokatusta kuvasta pumpun käyntiaikasuhteen.
Se on 0 C ulkolämpötilalla noin 52% ja keskimääräiseksi lämmitystehoksi tuossa muodostui 6,02 kW.
Laskelman mukaan 0 C ulkolämpötilassa olisi pitänyt riittää 4,3 kW keskimääräinen lämmitysteho.
Laskelman mukaan
- vuotuinen lämmitysenergian tarve olisi 35802 kWh ja tarvittavan kaivon aktiivisyvyys olisi silloin 249 metriä,
- graafin perusteella vuotuinen lämmitysenergian tarve olisikin 48385 kWh ja kaivoon tarvittaisiin aktiivisyvyyttä 318 metriä.
Pumpun lämmitystehoksi nyky vauhdilla tarvittaisiinkin 14,5 kW ja se on liikaa tyypilliselle rintamamiestalolle.
Talossa on jotain, joka hukkaa lämpöä ennakoitua enemmän.
Onko teillä olemassa huippuimuri, joka käy kaiken aikaa ja vie lämpöä liikaa ulos?
Vai olisiko joku muu seikka, joka selittäisi ylisuuren lämmitystarpeen.
...
Vielä oma kommentti noihin lukuihin.
Olen esittänyt ne liian suurella tarkkuudella.
Luvut ovat laskennallisia, enkä ole pyöristellyt niitä.
Kahden merkitsevän numeron tarkkuus riittäisi täällä.
-
Oliskohan siellä esim. kellarissa huonommin eristettyä tilaa ja yläkerrassa samaa vikaa. Tuon talon energiankulutus vastaa melkein täsmälleen meikäläisen huushollia. 8h porukka ja vettä käytetään tajuttomia määriä. Mulla taitaa kulua tuollaiset 36 000 kWh tehoa kaikelle lämmitykselle.
-
Saatko keruupiirin lämpötilat trendiin?
ATS
En, saan ne sitten kun lämpötila anturit joskus saapuvat. Yleinen epäluulo kaivoakohtaan tarttui/ voimistui ja kävin nyppimässä talon ulkolämpötilamittarit seinistä ja kuva kertoo enemmän.
Pumpun lämmitystehoksi nyky vauhdilla tarvittaisiinkin 14,5 kW ja se on liikaa tyypilliselle rintamamiestalolle.
Talossa on jotain, joka hukkaa lämpöä ennakoitua enemmän.
Onko teillä olemassa huippuimuri, joka käy kaiken aikaa ja vie lämpöä liikaa ulos?
Vai olisiko joku muu seikka, joka selittäisi ylisuuren lämmitystarpeen.
painovoimainen ilmanvaihto. Kantti kanavat -60 luvulta. Yläkerrassa auki. Alakerrassa kuristettu. Kellarissa auki. Yläkerran porraskäytävä ei ole avoin. Kellarissa eristeenä ilmarako ja pystytiili :) pesuhuoneen ulkoseinässä styroksi.
-
Nuo pyöreat miittarit näyttävät pakkaslukemia.
Ne ovat kuitenkin tähän tarkoitukseen liian epätarkkoja.
Onko digimittareiden sensoreiden päällä riittävästi lämpöeristettä? Siinä pitää olla hyvä suojaus huonelämmöltä.
Jotenkin rakennus näyttäisi hukkaavan lämpöä huomattavasti keskimääräistä enemmän.
Ovatko huonelämpötilat normaalit, noin 21 - 22 C?
Millaiset ovat ikkunat? Onko niissä tiivisteet kunnossa?
Olisiko syytä katsoa tyynellä pikku pakkasella taloa lämpökameralla?
Tuntuu siltä, että jossain menee tarpeettomasti lämpöä ulos.
-
Ettei sattus huonosti eristetty alakerta olemaan nyt "pohjaton" kaivo eli hukkaa energiaa reilulla kädellä... ?
-
Nuo pyöreat miittarit näyttävät pakkaslukemia.
Ne ovat kuitenkin tähän tarkoitukseen liian epätarkkoja.
Onko digimittareiden sensoreiden päällä riittävästi lämpöeristettä? Siinä pitää olla hyvä suojaus huonelämmöltä.
Jotenkin rakennus näyttäisi hukkaavan lämpöä huomattavasti keskimääräistä enemmän.
Ovatko huonelämpötilat normaalit, noin 21 - 22 C?
Millaiset ovat ikkunat? Onko niissä tiivisteet kunnossa?
Olisiko syytä katsoa tyynellä pikku pakkasella taloa lämpökameralla?
Tuntuu siltä, että jossain menee tarpeettomasti lämpöä ulos.
Laitoin piitahnaa, anturin ja päälle folikerroksen. Tähän 3mm armaflexteippiä parikerrosta.
Huonelämmöt ovat normaalit +21-22 ja kellarin.+19c
Lämpökamerala olen katsellut ja kyllähän se 80cm maan päällinen kellarin osuus erottuu punaisena muusta talosta :) Tuulisella kelillä huonelämpö kyllä tippuu n.1c mikä on varmasti ihan normaalia tälläisessä ekotalossa :) Ikkunat ovat alkuperäiset mihin lisätty -80 luvulla alumiinipokaiset lisälasit. Yläpohjassa 40cm puhallusvillaa.
Ettei sattus huonosti eristetty alakerta olemaan nyt "pohjaton" kaivo eli hukkaa energiaa reilulla kädellä... ?
Näin voisi ajatella.
-
En, saan ne sitten kun lämpötila anturit joskus saapuvat. Yleinen epäluulo kaivoakohtaan tarttui/ voimistui ja kävin nyppimässä talon ulkolämpötilamittarit seinistä ja kuva kertoo enemmän.
painovoimainen ilmanvaihto. Kantti kanavat -60 luvulta. Yläkerrassa auki. Alakerrassa kuristettu. Kellarissa auki. Yläkerran porraskäytävä ei ole avoin. Kellarissa eristeenä ilmarako ja pystytiili :) pesuhuoneen ulkoseinässä styroksi.
Tuossahan onkin kaikki kunnossa kaivon päässä. Tulo +4 ja meno -1.7. Dt ehkä saisi olla pienempi. Laittaisin moottorin takaisin 100%. Talo taitaa vain horottaa sitä lämpöä ja eristyksiä taitaa puuttua. Taidat vasta opetella talon tavoille. Saako tuota alasäiliön lämpöä laskettua alemmaksi?
-
Tuossahan onkin kaikki kunnossa kaivon päässä. Tulo +4 ja meno -1.7. Dt ehkä saisi olla pienempi. Laittaisin moottorin takaisin 100%. Talo taitaa vain horottaa sitä lämpöä ja eristyksiä taitaa puuttua. Taidat vasta opetella talon tavoille. Saako tuota alasäiliön lämpöä laskettua alemmaksi?
Ensimmäistä talvea eletään. Tiedossa oli että lämpöä kuluu ja osaltaan olikin syynä miksi maalämpö laitettiin heti eikä ensimmäisen vuoden jälkeen jolloin todellinen kulutus olisi ollut paremmin tiedossa.
Kompura starttaa nyt kun alavaraaja putoaa lämmityskäyrän tasolle ja lämmittää täydet +10c. Pienemmälle saan mutta silloin käynnistysten määrä kasvaa reilusti.
Omissa pohdinnoissani käyntiajan pisentämiseksi törmäsin foorumilla esiintyneeseen opationmodeen.
Lämmönjako tapahtuu lattialämmityksen sijaan pattereilla joita kuitenkin on nyt 24kpl. Pattereiden ja putkistojen vesitilavuus taitaa olla n.200l ja siihen raudat päälle noin n1000kg. Minkähän verran tätä pystyisi "varaamaan" jos veden saisi kohotettua käyntiaikana sen +5c astetta?
Tänään sain viimein kaivolle Lämpöässän omat anturit. Yhden käyntijakson perusteella lämmön kaivossa meno -1.0c ja paluu +2.2c.
-
Mielumminkin pudottaisi sen +5 astetta alemmaksi nykyisestä. Antaa sen hystereesin olla 10 asteessa. Onkos tuolla shuntti miten säädetty?
-
Mielumminkin pudottaisi sen +5 astetta alemmaksi nykyisestä. Antaa sen hystereesin olla 10 asteessa. Onkos tuolla shuntti miten säädetty?
Jos varaajaa lämpöjä pudotan+5 astetta tippuu hystereesi myön 5 asteeseen. Eli lämmityskäyrän alle ei pysty varaajaa tiputtamaan. Mitäs meinasit shuntin säädöillä? :)
Kellarin kiviseinät ilmeisesti imevät tuota lämpöä monta viikkoa. Olen uusia pattereita ruvennut jo kuristelemaan kun lämmöt nousevat yli +20C . Katsotaan rupeaako koneen käyntiaika tasoittumaan kun saan halutun +18c asettumaan.
Nyt on liuosmittarit trendeissä. Kaivon tuloanturin paikassa anturi jostain syystä näytti nollaa. Joten se on nyt kytketty lj2 menovesianturin paikkaan...
-
Kuvan mukaan käyntiaikasuhde on n.70%.
Keruun tulo n. 3,0 C ja paluu n. -0,5C
Dt n. 3,5C
Keruun lämpötilat ja lämpötilojen käyttäytyminen ovat normaalit 70% käyntiaikasuhteelle.
ATS
-
Nyt on liuosmittarit trendeissä. Kaivon tuloanturin paikassa anturi jostain syystä näytti nollaa. Joten se on nyt kytketty lj2 menovesianturin paikkaan...
Nyt on normaalin tuntuisen kaivolukemat, eikä kaivo ole kylmä, ei sinne päinkään.
Vaatiikohan tuloanturin liittäminen myöskin siitä ilmoittamisen koneen ohjelmalle.
Löytyisikö sellainen paikka jostain asennusvalikosta?
Pumpun käyntiaikasuhde on vielä aika kova. Lämpöä menee jonnekin, ehkäpä sinne kellarin seiniin.
Nollakeleillä käyntikaisuhde pitäisi olla vajaassa 50 prosentissa.
-
Elämä Lämpöässän kanssa sujunut nyt 3kk. Joulukuussa kone kävi 357h ja tammikuussa 443h. Eiliseltä 24h trendi jonka aikana kone kävi 19 tuntia. Mielenkiinnolla odotan mikä se raja on jolloin kone turvautuu vastuksiin.
Yksi yö pakkanen laski -18c kone kävi 9h putkeen. Tätä edelsi sauna ehtoo jolloin ylävaraajakin notkahti. Jäi junnaamaan alavaraajaa +53c kohdalle. Pyynti oli silloin 45-55c. Tästä viistastuneena asetin alavaraajalle maksimirajan +50c, mutta kone ei jostain syystä halua aina siihen pysähtyä. Tämä näkyy myös trendistä ekasta käynnistä. Toisessa kuvassa pitkä käynti.
Kaivo on pysynyt vielä reilun asteen plussalla dt:n ollessa 3c.
Pystyisiköhän tätä ketjua siirtämään Lämpöässä osioon? Olisi ehkä oikeammassa paikassa jos päivittelen tulevaisuudessakin kuulumisia :)
-
Laskelman mukaan pumpun teho riittäisi täystehoisena noin -19 ... -20 C ulkolämpötilaan, jolloin kone alkaa käymään tauotta.
Eipä teillä taida kovinkaan usein tuota kylmempää ollakaan.
Kaivo näyttää kestävän oikein hyvin ja 45 millinen keräinkin riittää siis 11,5 kW tehoiselle pumpulle hyvin.
-
Turbo putken virtausominaisuusuuksia en tunne, enkä osaa laskea siinä syntyvää painehäviötä.
Voisin olettaa, että sen sisäseinämän rihlauskuvio synnyttää virtaukseen lisää pyörteisyyttä, turbulenssia ja siksi turbo -putkella saattaisi olla sileäpintaista suurempi virtausvastus ja siitä johtuisi suurempi keruun dt -arvo.
Toivoisin, että valmistaja antaisi tietoja turbo -putken näistä ominaisuuksista.
Onhan tuolla ainakin jotain suuntaa-antavia arvoja. Mainosnumeroiden luotettavuudesta ilman julkaistuja tutkimuksia en kyllä tiedä.
https://www.muovitech.fi/pdf/mt_a4_folder_turbo_EN.pdf
-
Laskelman mukaan pumpun teho riittäisi täystehoisena noin -19 ... -20 C ulkolämpötilaan, jolloin kone alkaa käymään tauotta.
Eipä teillä taida kovinkaan usein tuota kylmempää ollakaan.
Kaivo näyttää kestävän oikein hyvin ja 45 millinen keräinkin riittää siis 11,5 kW tehoiselle pumpulle hyvin.
Eli n.2 kw jää pumppu vajaaksi jos ajatuksena täysteho -29c asti?
Kellari näyttäisi olevan suurin lämmön hukkaaja. 70m2 eristämätöintä lattiaa+ seinät rivinteerauksella.
-
Lämpöässän raja tänä talvena on -21c. Tänään pakkasen ollessa -23c verkkoon painettiin 3 astetta pyyntiä kylmempää vettä.
Viikossa 21-28.2 kone on käynyt 151.5 Tuntia. Kaivosta näytti tulevan vielä 0.5c asteista litkua.
Yritin säätää konetta osatehoiseksi tuloksetta. Sähkövastus vaan ei suostu auttamaan konetta. Tarvitsee ottaa yhteyttä tehtaalle.
Eilisen trendi liitteenä. Suihkuvesi riittää hienosti kolmelle vaikka varaaja ei kovin lämpöisenä pysy.
-
Yritin säätää konetta osatehoiseksi tuloksetta. Sähkövastus vaan ei suostu auttamaan konetta. Tarvitsee ottaa yhteyttä tehtaalle.
Kokeilitko tuosta liitekuvan valikosta?
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Manuaali-Vmi-web-10-2015.pdf
-
Kokeilitko tuosta liitekuvan valikosta?
https://www.lampoassa.fi/wp-content/uploads/2015/03/Manuaali-Vmi-web-10-2015.pdf
Jep. Osateho päällä ja aika vastuksen kytkeytymiselle 60min. Vastus on toiminut uutena sillä ensilämmitykset tehtiin vastuksen voimin. Mutta jotenkin ei nyt halua osallistua talkoisiin.
-
Yritin säätää konetta osatehoiseksi tuloksetta. Sähkövastus vaan ei suostu auttamaan konetta. Tarvitsee ottaa yhteyttä tehtaalle.
Tarkasta, että vastuksen ylilämpösuoja ei ole lauennut.
Jostain kytkentäkotelosta löytyy painike, yleensä punainen.
Paina sitä, vaatii jonkin verran voimaa.
ATS
-
Yritin säätää konetta osatehoiseksi tuloksetta. Sähkövastus vaan ei suostu auttamaan konetta. Tarvitsee ottaa yhteyttä tehtaalle.
Käyttäjästähän se vika löytyi. Ylävaraajan alaosan nostoa ja sähkövastus auttelee nyt. Viime yön kone toimi hienosti. Sähkövastus auttelee klo. 02-09.
Helmikuun lukemat. Pumpulle 1900kw ja tunteja 507.
Maaliskuun lukemat. Pumpulle 1608kw ja käyntiä 463.8h. vastus 3h
-
Reilu 10kk takana. Mittarissa on 2422h ja kulutus 8377kw. Vettä on mennyt 120m3/v. Hienosti on laitteet pelaillu. Kesä asetukset tarvi tähänkin koneeseen tehdä, että saadaan kuumaa tiskivettä. Heinäkuussa kone kävi keskimäärin kahdesti päivässä.
Kesän aikana on aloitettu keskikerroksen vessa ja yläkerta remppa. Samalla kun on reitti yläkertaan ollut auki laitoin maaviileälle putket. 22mm Radipexiä eristeineen. Ajatuksena laittaa Emmeti Silence 260 "hotelli konvektori" johon kytkisin myös lämmityksen. Onko kellään kokemuksia kyseisestä koneesta?
https://www.taloteknikko.fi/product/1336/koteloitava-puhallinkonvektori-emmeti-silence-thin-eti-stdt
Samalla uusittiin käyttövesiputket ja tulevaisuudessa kytketään myös lämpimänkäyttöveden kierto yläkertaan. Lv ja lkv ovat eristetty 9mm armaflexillä.
-
Lämpöässämme täytti tänään 1v. Vuosi on kulunut leppoisasti :) Juhlan kunniaksi yläkertaan asennettiin vanhojen h10 pattereiden tilalle 2000x600c22,1800x600c21 ja 1600x600c22 patterit. Vaikutuksesta säätökäyrään saadaan myöhemmin.
Vuoden kulutus: Todellinen kulutus 9446kwh. Kone kävi 2741.5h (=32898kwh) Omien laskujeni perusteella scop n.3.5. Säästöä rahassa n.2700€. Kuluksemme oli n.4000kwh enemmän kuin edellisillä asukkailla.
Alla vielä kertauksena ote Tomppelin laskelmasta :)
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”LKN” TAMPERE
Lämmitettävää 211 m2 502 m3
Vuotuinen lämmitystarve:( PATTERILÄMMITYS )
- Kiinteistö 3,4 COP 27 932 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,8 COP 4 400 kWh
- Yhteensä 3,3 COP 32 332 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 10,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 10,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -30 C
▪ Maasta kerätään ( 3,4 COP) 7,1 kW 22 655 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 9 670 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 7 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä 9 677 kWh
Tarvitaan 229 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,48 l/s.
-
Alakertaan lisätty puuttuvat patterit ja huoneanturi. Tällä pyrin tasaamaan lämpötila heittelyä jota ilmaantuu tuulisella säällä tai kun ulkolämpötila laskee nousee nopeasti 10c. Lisäksi laitoin lämpötila-anturin koneen paluuputkeen nähdäkseni paljonko kierroksella vesi jäähtyy.
Nyt menovesi on aika matala. Kierto jäähtyy n.3c (trend lj2=paluu) Kone käynnistyy n.24-28 kertaa pikkupakkasilla. Käsiini jäi vanha 300l käyttövesivaraaja. Olenkin tässä miettinyt mahdollista kytkentätapaa, toimivuutta ja maksaako tämä vaivan? :) Kytkentää suunnittelin aurinko yhteisiin(kuva liitteenä). Lämpimänveden kiertoa ei ole vielä kytketty.
Lokissa n. klo 21. 4 henkee käynyt saunomassa.
-
300 litran lisävaraaja piirroksen mukaisesti liitettynä pidentäisi teillä -5 C ulkolämpötilalla kompressorin käyntitauon kestoa noin 20 - 25 minuutilla.
-
Tuossa trendi samalta aikaväliltä meidän ESI11 pumpulta. Pumpun rinnalla 1000l hybridivaraaja.
Näyttäisi käynnistyneen 27 21 kertaa ko. ajanjaksona.
Meillä ylävaraajaan pyyntiä tiputetaa 5 astetta 0.00-6.00 joka näkyy trendissä vähän.
Oli väärä kuva tullut liitteeksi en tiedä miten ja miksi, mutta nyt on oikea...
-
Tuossa trendi samalta aikaväliltä meidän ESI11 pumpulta. Pumpun rinnalla 1000l hybridivaraaja.
Näyttäisi käynnistyneen 27 kertaa ko. ajanjaksona.
Onko tässä jokin bugi kun en näe kuin oma trendini sinun viestissä? :)
-
Onko tässä jokin bugi kun en näe kuin oma trendini sinun viestissä? :)
Nyt olin kämminyt kunnolla ja olin liittänyt väärän kuvan. Avasin tuon kuvasi tuohon toiseen näyttöön ja jotenkin olen sen onnistunut tallentamaan vaikka oma käpyrä piti tänne liittää ??? No nyt on liite vaihdettu :D
-
Hieno nähdä sinun käppyrä sillä laitteisto olis varmaan minullakin vastaava jos nyt tekisin hankintapäätöksen. Näköjään käynnistyksiä tulee noinkin isolla vesimäärällä. Kuinka paljon alavaraaja nousee käynnin aikana? Vai oliko teillä tulistusvaraaja nyt?
-
Akvaterm GEO Solar 1000 on varaajana eli tuollainen mutta lisänä aurinkokierukat joita ei kylä ole mihinkään kytketty.
http://www.akvaterm.fi/files/akva_geo.pdf
Näyttäisi alavaraaja yöllä lämpeävän pyynnin mukaisesti 6°C ja päivällä 10°C +- 2° ylävaraajan lataustarpeen mukaan.
Tuohan pysähtyy vasta, kun sekä ala että ylävaraaja on tavoitelämmössä.
Systeemin kaaavio myös tuossa liitteenä ja lista käynnistysmääristä.
-
Alakertaan lisätty puuttuvat patterit ja huoneanturi. Tällä pyrin tasaamaan lämpötila heittelyä jota ilmaantuu tuulisella säällä tai kun ulkolämpötila laskee nousee nopeasti 10c. Lisäksi laitoin lämpötila-anturin koneen paluuputkeen nähdäkseni paljonko kierroksella vesi jäähtyy.
Nyt menovesi on aika matala. Kierto jäähtyy n.3c (trend lj2=paluu) Kone käynnistyy n.24-28 kertaa pikkupakkasilla. Käsiini jäi vanha 300l käyttövesivaraaja. Olenkin tässä miettinyt mahdollista kytkentätapaa, toimivuutta ja maksaako tämä vaivan? :) Kytkentää suunnittelin aurinko yhteisiin(kuva liitteenä). Lämpimänveden kiertoa ei ole vielä kytketty.
Lokissa n. klo 21. 4 henkee käynyt saunomassa.
En ole mikään ekspertti, mutta jos haluaa puuhastella, niin pari pikkujuttua tuli mieleen.
Alavaraajan poikkeamaan säätökäyrästä voisi säätää pari astetta miinukselle (ainakin vm-malleissa se onnistuu). Ainakin vm-malleissa se alavaraajan lämpöanturi on aika syvällä siellä varaajassa käyttövesikierukan alapään tienoilla. Tavallaan siitä varaajan tilavuudesta jää merkittävä osa "käyttämättä". Tällöin pitää varmaankin varmistaa, ettei sitä ylävaraajan vettä aleta käyttämään lämmitykseen (siis olen siinä uskossa, että ylävaraajan veden käyttö lämmitykseen heikentää merkittävästi hyötysuhdetta). EDIT: Tosiaankin tuo dt sen verran pieni, että pitää huolehtia myös siitä, että se pumppu lähtee myös käymään jos tällaisia säätöjä tekee:D
EDIT2: lainattu oikea viesti
-
Koneen vuosipäivä! 4 vuoden aikana kone imenyt 37705kw ja kompura pyörinyt 10700h. Alku vuodesta lisättiin lkv pumppu joka on laskenut hyötysuhdetta n. 0.5. Lkv pumppu käy nyt 24/7 johon tulossa muutos kellon muodossa.
Viime kesä oli myös ensimmäinen kun yläkerran jäähdytin konvektori oli käytössä. "Hotelli" konvektori osoittautui oletusta paremmaksi ja todella hiljaiseksi. 2 puhallusnopeus riitti meille pitämään yläkerran mukavassa +24 asteessa.
yksi vikakin on tullut. Huomasin nyt että, etävalvonta on alhaalla. Viimeisin yhteys on saavutettu toukokuussa.
-
5.vuosikin taputeltu. 11669 kwh ja 3317h yksinkertaisella matematiikalla cop 3.41. En muista missä kohdin vuotta lvk ajastettiin käymään 7h vuorokaudessa.
Helmikuussa sain vihdoin asennettua lisävaraajan koneeseen. Hommasin 200l työsäiliön käyttövesikierukalla. Säiliö on kytketty 2.piirin yhteisiin ja kiertopumppu siirtelee tauotta vesiä. Huomioita: Käynnistykset puolittuivat, käyttövesi tulee kuumempana ja kaivokin näyttäisi pikaisella tutkinnalla palautuvan paremmin verrattuna pätkäkäyntiin.
4.11.22-8.2.23 kone kulutti ennen lisävaraajaa 2909,5 kw ja tuotti 935h. cop=3.86
8.2.23-16.4.23 kone kulutti lisävaraajalla 1759,5 kw ja tuotti 574,5h. cop=3.91
Tästä voimme päätellä ettei lisävaraaja hyötysuhteeseen ainakaan lämmitys kaudella vaikuttanut. Kokonaiskulutus nähdään sitten vuoden lopussa :)
-
Pystyykö alavaraajan hystereesiä isontamaan, vai nouseeko pakkasilla varaajan alalämpö liian korkealle?
-
Hei,
eiköhän sitä pystyisi nostamaan. -20 lämpökäyrä on +35c joten varaaja lämpiäisi +45 asteiseksi. Olisiko mielestäsi järkevää nostaa alavaraajan lämpötilaa?
-
Hei,
eiköhän sitä pystyisi nostamaan. -20 lämpökäyrä on +35c joten varaaja lämpiäisi +45 asteiseksi. Olisiko mielestäsi järkevää nostaa alavaraajan lämpötilaa?
Mulla on lattialämmitys lämmönjakona, näin +10 - -5 kelin tuntumassa parhaiten toimii itsellä kun alavaraajassa on 15 asteen ero. 28-43 on alavaraajan asetukset. Toki kun talot ovat erilaisia.