Lämpöpumput => Gebwell => Aiheen aloitti: tmato - 24.09.16 - klo:12:23

Otsikko: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 24.09.16 - klo:12:23
Tuli vaihdettua vanhan Ecowellin tilalle otsikon mukainen laite. Helppo homma, varsinkin kun oli ammattimiehet tekemässä.

Kohteena ISO omakotitalo (500 m2). Laite on pyörinyt kolme päivää nyt. Kaksi tuntia per vuorokausi. Maapiirin pituus on 750 metriä josta 600 metriä porakaivossa. Sisään tuleva nesteen lämpö on 6 astetta ja lähtevä -1 astetta. Saa nähdä riittääkö maanpiirin lämpö koko talveksi. Jos ei niin tehdään lisää!
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 24.09.16 - klo:12:52
Sisään tuleva nesteen lämpö on 6 astetta ja lähtevä -1 astetta.
Onko maahan menevän ja sieltä palaavan kiertonesteen lämpötilojen ero tosiaan 7 astetta.
Se on liian iso. Ei saisi olla yli 4 astetta.
Korkea lämpötilaero johtuu siitä, että laitteen maakiertopumpun teho ei riitä.
Keruupiirissä maakiertonesteen virtausvastus on liian suuri.
Korkea lämpötilojen ero huonontaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Talvipakkasilla voi tulla ongelmia.
Onko keruupiiri mahdollisesti yhtenä lenkkinä?
Maakierron massavirtaus pitäisi olla vähintään noin 1,1 -1,2 litraa sekunnissa.
Sellainen virtaama ei onnistu mitenkään yhdellä lenkillä, kahdellakin se tuottaa tuskaa!

Jos lämmityslaitteen teho (26 kW) on valittu lämmitystarpeen mukaiseksi ja on patterilämmitteinen kohde,
tarvittaisiin joko noin 2 x 270 aktiivimetriset porakaivot ja kaivoissa 45 - 50 mm keruuputket,
tai kolmeen silmukkaan jaettu, noin 1300 metrin mittainen vaakakeruupiiri kosteassa savimaassa.

Lattialämmitteisessä tarvitaan vieläkin pidemmät keruupiirit.

Mitoitus saattaisi olla jotain tämän tapaista:
Talo   ”tmato ”   HARJAVALTA
Lämmitettävää   500 m2   1300 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö         76 980 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 800 kWh
- Yhteensä         81 780 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   25,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   25,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -28,8 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,22 COP)   17,7 kW   56 112 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   25 668 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan 2 x 276 m = 552 aktiivimetriä lämpökaivoja tai
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   1302 m



Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Dr.Fell - 24.09.16 - klo:13:46
Herää kysymys kukahan on mitoittanut ko. laitteen..750m maakeruupiiriä ja 26kW laite.
Tulee kylmä talvella. On karkeasti puolet liian vähän keruupiirissä.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: euroshopperi - 24.09.16 - klo:14:21
Eikös tuossa ole jo 300 m kallioreikää ja 150 m maapiiriä sen päälle. Tuosta maalenkistä sitten saattaisi puuttua arviolta 1/2 km vielä vetoa. Taitaisi olla hyvä mainita, että minkälaiset on nuo putkivedot nyt. Äkkiseltään tuntuisi ainakin 750 m yhtenä lenkkinä suorastaan virheeltä. Tuo ,että mlp pystyy pudottamaan 6 asteen tulon -1 asteeseen kertoo kyllä liian pienestä virtaamasta, kuten Tomppeli mainitsi. Kannattaisi tehdä tuo keruu jo nyt hyvän sään aikaan kuntoon, ettei talvi kyykytä koko hommaa kasaan. Tuossahan joutaisi olla jo toinen samanlainen lenkki rinnan kytkettynä.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Dowser - 24.09.16 - klo:18:38
Eikös tässä ollut KONE uusittu? Ei siis varmaan suurta hätää talvea ajatellen keruustakaan, jollei jokin speksi ole rajusti muuttunut...
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Dr.Fell - 24.09.16 - klo:19:13
Pahoittelut, lukihäiriö..
En huomannut että 600m on kaivossa.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 26.09.16 - klo:09:15
Maapiiri on kahdessa lenkissä. Vanha pumppu oli 21 kW ja lähtevä neste ei mennyt koskaan miinukselle. Putki on 42 mm. Talon sähköntarve on luokkaa 50 000 kwh vuodessa. Mitoitus on tehty ihan omalla hihavakiolla perustuen edellisen pumpun kokemuksista. Virtaus on luokkaa 4,4 kuutiota tunnissa kiertovesipumpun mukaan. Kaivon syvyys on 200 metriä. Kaivon tuotto mitattiin aikanaan 1997 olevan 6000 litraa tunnissa, joka on kymmenen kertaa enemmän kuin mökille viime kesänä rakennetun porakaivon tuotto.

Otin hieman isomman pumpun kuin tarve on, koska ajatuksena on lämmittää uima-allasta myös maalämmöllä ensi kesänä. Katsotaan miten talvi menee ja pitääkö kaivaa lisää maapiiriä. Sinänsä kaivaminen ei ole ongelma.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Täystiili - 26.09.16 - klo:11:21
Maapiirin pituus on 750 metriä josta 600 metriä porakaivossa. Sisään tuleva nesteen lämpö on 6 astetta ja lähtevä -1 astetta. Saa nähdä riittääkö maanpiirin lämpö koko talveksi. Jos ei niin tehdään lisää!

Maapiiri on kahdessa lenkissä. Kaivon syvyys on 200 metriä. Kaivon tuotto mitattiin aikanaan 1997 olevan 6000 litraa tunnissa.

Tarkoitatko, että sinulla on 200m syvä "porakaivo", jossa on 3-putkinen keräin ja lisäksi 150 metrinen maapiiri, jotka molemmat omina lenkkeinään (siis kaivo ja maapiiri) vai miten energian keruu on järjestetty, entä lenkkien virtausten tasapainoitus? Mikä on porareiän halkaisija?
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: euroshopperi - 26.09.16 - klo:11:47
Eihän tässä ole oikeastaan muuta, kuin tuo maapiirin Dt, joka on aivan liikaa. 7 asteen ero on huonon kierron merkkinä suhteessa laitteen tehoon. Ja tietty hyvä, jos pelaa, mutta talvea ajatellen esim tulolla 0 , tulee meno jo -7 , joka ei useinkaan ole enää hyvä.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 26.09.16 - klo:11:51
Maapiiri on kahdessa lenkissä. Vanha pumppu oli 21 kW ja lähtevä neste ei mennyt koskaan miinukselle. Putki on 42 mm. Talon sähköntarve on luokkaa 50 000 kwh vuodessa. Mitoitus on tehty ihan omalla hihavakiolla perustuen edellisen pumpun kokemuksista. Virtaus on luokkaa 4,4 kuutiota tunnissa kiertovesipumpun mukaan. Kaivon syvyys on 200 metriä. Kaivon tuotto mitattiin aikanaan 1997 olevan 6000 litraa tunnissa, joka on kymmenen kertaa enemmän kuin mökille viime kesänä rakennetun porakaivon tuotto.

Laskentaa vaikeuttaa sekin, että ei ole tiedossa, onko kohteessa lattialämmitys, vai onko patterilämmitteinen.
Jos olisi patterilämmitteinen kohde ja pumpun antoteho 25,6 kW @B0W50 ja COP = 3,2 olisi maasta otettava teho 17,6 kW = 63360 kJ.
Naturett liuoksen ominaislämpökapasiteetti on noin 4,21 kJ/kg. Lämpötilaero oli 7 K. 63360 / 4,21 / 7 = 2150 kg
Liuoksen tiheys = noin 0,973.  2150 / 0,973 = noin 2210 litraa / h. Todellinen virtaus olisi siis vain tuo noin 2200 litraa / h.

Jotta Delta t arvoksi saataisiin suositusten mukainen noin 3,5 K, olisi maaliuoksen massavirtauksen oltava noin 4400 litraa / h.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 26.09.16 - klo:12:43
Jep, kolme putkea 200 metrin syvyisessä kaivossa, jonka lisäksi about 150 metriä vaakaputkistoa. Maalämpöneste etanolia about 30%. Ei ole ongelma, jos neste menee liian kylmäksi. Vieressä on 32 kW:n puukattila, jolla voin lämmittää 2 m2 varaajaa. Niin ja patteri lämmitys. Porareikä on muistaakseni 124 mm. Tasapainotusta lenkkien kesken ei ole tehty, mutta lämpötilat ovat 0,2 asteen tarkkuudella samat. Sekä tulo, että lähtö.
Otsikko: Vs: Gebwell t22
Kirjoitti: tmato - 26.09.16 - klo:13:05
Vaakaputkiston lisääminen ei ole ongelma, mutta maa on hiekkaperäistä. Tosin tontilla on muutama lähde, joten vesi liikkuu tontilla. Taitaisi olla helpoin homma laittaa toinen porakaivo omalla kiertovesipumpulla?

Olin juuri katselemassa pumpulla ja maakierron lämpötila ero on nyt 5 astetta.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 26.09.16 - klo:13:18
... maa on hiekkaperäistä.
Hiekkamaasta saadaan huomattavasti vähemmän lämpöenergiaa, kuin savimaasta, vaikka hiekka olisi märkääkin.

Jep, kolme putkea 200 metrin syvyisessä kaivossa, jonka lisäksi about 150 metriä vaakaputkistoa. Maalämpöneste etanolia about 30%. Ei ole ongelma, jos neste menee liian kylmäksi. Vieressä on 32 kW:n puukattila, jolla voin lämmittää 2 m2 varaajaa. Niin ja patteri lämmitys.
Maakeruusta saatavissa olevan lämpöenergian määrä on vain noin 50 - 60 % tarvittavasta.
Lisäksi toinen ja vähän syvempi kaivo (noin 300 m) on hyvä ratkaisu. Kaivoon tarvitaan 2 x 50 mm keruuputkitus.
Silloin alkaa maasta saatavissa olevan lämpöenergian määrä riittämään noin 26 kW -tehoisen maalämpöpumpun tarpeeseen.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 26.09.16 - klo:13:33
Tässä uudessa Gebwellissä on moottoriteho suunnilleen sama kuin vanhassa ecowellissä. Ecowell jäätyi kerran maakierron pumpun sulakkeen mentyä, muuten ei käynyt lähtevä neste koskaan miinuksella.

Seurailen syksyn miten lämpö riittää maasta ja teen sen jälkeen tarvittavat muutokset.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Täystiili - 26.09.16 - klo:13:59
Minkälainen vanha mlp oli tarkemmin kuvattuna, Ekowell malli/tyyppi? Lienee ollut vajaat 20 vuotta käytössä, mainitsit kaivon vedentuoton mitatun vuonna 1997. Oliko pumpussa tulistuslämmönvaihdin mukana? Miten lämmin käyttövesi tehtiin aikaisemmin, entä nyt, kierukalla? Mainitsit järjestelmässä olevan 2m3 varaajan, onko alkuperäinen, tulistinvaraaja, ehkä ei?

Tuliko aikaisempi pumppu tiensä päähän kompressorin osalta vai muuten vain halusit uudemman tilalle? Oletko käyttänyt puukattilaa talvisin mlp rinnalla, onko sähkövastuksia ollut käytössä? Millaisia aikaisempia kokemuksia sinulla on aikasemmasta elämästä maalämmön kanssa näinkin suuressa kiinteistössä (okt)?
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 26.09.16 - klo:14:12
No se Ecowell on kärrätty kaatopaikalle. Antoteho oli 21 kW. Varaaja on sama, jonka rakensin 1997. Ostin laitteen muutaman vuoden käytettynä. Pumppu ei sinänsä hajonnut, vaan freonin saanti vaikeutui ja tiesin koneen käyttöiän tulevansa loppuun, joten päädyin uusimaan laitteen.

Varaajassa on 200 litran säiliö sisällä, jolla tehdään käyttövesi. Nyt kun on perhettä hieman enemmän niin laitettiin 300 litran käyttövesivaraaja perään. Eli maalämpöpumppu seuraa patteri verkon lämpötilapyyntöjä. Lämmin vesi tehdään ensin maalämpöpumpun varaajalla ja sen jälkeen lämpöä nostetaan käyttövesivaraajalla.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 26.09.16 - klo:14:26
Pakkasen mentyä alle 20 asteen oli pakko laittaa vastukset päälle tai laittaa puita kattilaan. Nyt toivon, että tällä systeemillä pärjätään -30 asteeseen. Muutama patteri pitää uusia yksi Lehtisestä kolme lehtiseen, jolloin patteriverkon pyytämä lämpö pysyy alle 60 asteen.
Otsikko: Vs: Gebwell t22
Kirjoitti: euroshopperi - 26.09.16 - klo:20:57
Vaakaputkiston lisääminen ei ole ongelma, mutta maa on hiekkaperäistä. Tosin tontilla on muutama lähde, joten vesi liikkuu tontilla. Taitaisi olla helpoin homma laittaa toinen porakaivo omalla kiertovesipumpulla?

Olin juuri katselemassa pumpulla ja maakierron lämpötila ero on nyt 5 astetta.

Ei kun laitat sen toisen kaivon rinnankytkettynä nykyisen lisäksi, niin kierto alkaa riittämään siellä höyrystimellä. Sama pumppu jaksaa nykyisellä teholla varmaan 2 kertaiseen liuosmäärän kiertoon. Mulla on kierron määrä 3600 L/h ja kaksi kaivoa rinnan. Eli tulee keruulle mittaa yhteensä 660 m kaivoissa ja yhteensä n. 80 m maaosuutta eristettynä.  Mutta pumpun teho on vain 17 kW. Silti tuo keruu on luokkaa ihan minimi, jos tarkastellaan tulolämpöjä. Talvella on tulo joskus ollut alle 0 asteen ja siihen ei kyllä sopisi enää sellainen 7 asteen pudotus kierrossa.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 26.09.16 - klo:23:28
Taitaa toi sun ehdotus olla järkevä. Eli toinen kaivo about 300 metriä syvä niin rupee lämpöä riittämään. Katson kuitenkin kuukauden sillä talon sisälämpötila on nyt 25 astetta ja asetukset aikalailla minimissä.

Jotenkin viellä ihmetyttää tuon vanhan pumpun toiminta tällä putkistolla. Joku osa laskelmissa ei toimi. 
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 27.09.16 - klo:08:50
Jotenkin vielä ihmetyttää tuon vanhan pumpun toiminta tällä putkistolla. Joku osa laskelmissa ei toimi.
Laskelma antaa mitoituksen täystehoiselle lämmityslaitteelle.
Se antoi mitoitustehoksi 24,5 kW ja se teho riittää talon lämmitystarpeeseen, noin -29 C ulkolämpötilaan saakka.

Pakkasen mentyä alle 20 asteen oli pakko laittaa vastukset päälle tai laittaa puita kattilaan.
Kun vaihdan lämmityslaitteen tehoksi tässä samaisessa laskelmassa 21,0 kW ilmoittaa laskelma, että lämmityslaitteen teho riittää noin -19,7 C lämpötilaan saakka täystehoisena. Sitä kylmemmällä säällä tarvitaan jotain lisätehoa, tai muutoin talon sisälämpötila alkaa laskemaan.

Keruupiirin kuormaa helpottaa se, että alle -20 lämpötiloilla tarvittava lisälämpö otettiin jostain muualta, kuin maasta.
Laskelmaohjelma, jota käytän kuormittaa keruupiiriä epäedullisten olosuhteiden mukaisesti.
Mm lämpökaivo on oletettu olevan ns. kuiva kaivo.
Oma energiakaivosi ei ole se ns. kuiva kaivo ja siksi se riittää hiukan paremmin.

Käyttämäni laskentaohjelma mitoittaa myöskin kaivon niin, että sen energiavaranto pitäisi riittää yli 20 vuodeksi.
Mitoitusohjelman tulee laskea mitoitus sen huonoimman mahdollisuuden mukaisesti.
Energiakaivon lievän ylimitoituksen ainoa haitta on pieni lisähinta, mutta sen alimitoitus tulee kalliiksi.
On ilmennyt, että tällä ohjelmalla laskettu energiakaivo on ainakin eräässä tapauksessa ollut lievästi alimitoitettu.
Energiakaivon mitoittaminen on aina arpapeliä.
Emme voi koskaan etukäteen tietää sitä, millaiset olosuhteet ovat jalkojemme alla olevassa kallioperässä!
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Täystiili - 27.09.16 - klo:12:56
Muistatko yhtään, minkä verran meni teräsputkea edellisen kaivon porauksen yhteydessä vuonna 1997, eli paljonko on pehmeän maan osuus ennen kovaa kalliota? Muista myös, että toinen kaivo tulee porata riittävän etäälle nykyisestä reiästä etteivät syö pahasti samasta lähi energiakentästä tehoja. Jos tontilla/maastossa on hyvin tilaa kannattaa toinen kaivo porata esimerkiksi 30-40 metrin päähän nykyisestä energiakaivosta.

Samoin olisi varmasti järkevää tuoda kummastakin kaivosta keruun putket sisälle tekniseen tilaan jossa yhdistää kaivot rinnan ja linjasäätöventiilit kumpaankin piirin ja virtausmittaritkin olisivat paikallaan säätöä helpottamaan (siis jakokaivo sisälle, niin ei tarvitse maasta myöhemmin tonkia). Uudet liitokset luonnollisesti muovihitsattavin osin mahdollisimman pitkälle tehtynä ja mielellään uusi vaakavetokin 50mm putkella eikä vain pelkkää keräintä kaivossa.

Missä ja miten nykyinen kaivo ja maapiiri yhdistetty? Ymmärsin aikaisemmasta, että olisivat rinnan, mutta onko jakopaikka kaivon päällä vai missä?
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 27.09.16 - klo:18:53
Teräsputkea tuli 26 metriä kaivoon. Pohjaveden korkeus on 6 metriä. Piirit on kytketty lähdöissään pannuhuoneessa erikseen ja kiertävät nurmikon alla ja menevät alas kaivoon erikseen. Kaivon pohjalla kaksi alas menevää putkea yhtyy ja tulee ylös yhtenä putkena, josta suoraan eristettynä pannuhuoneeseen.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 27.09.16 - klo:19:07
Pumpulta lähtevällä kahdella putkella on siis yhteinen on siis kaivon pohjalta asti vain yksi yhteinen paluuputki.
Tämä selittää tuon korkean menon ja paluun välisen lämpötilaeron, 6 - 7 astetta.
Yhteisen paluuputken takia virtausvastus on liian suuri.

Maassa kaivoon menevien putkien ympärillä maa saattaa jäätyä reippaastikin, mutta maan jäätyminen ei vahingoita putkia.
Loppu lämmitys tapahtuu kaivossa.
Kaivo on liitetty oikein. Alas pitää mennä kaksi putkea ja ylös yksi.
Toteutus on aika järkevä ja selittää paljolti keruun hyvän toiminnan, huolimatta siitä, että keruu on alimitoitettu.
Maakeruupiiri sietää huomattavasti paremmin alimitoittamisen, kuin kaivo.
Nyt se kylmin neste kulkee ensin maapiirin läpi. Kaivo välttyy jäätymiseltä.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 27.09.16 - klo:19:38
Pitäiskö tehdä toinen vastaava piiri yhtäpitkillä putkilla, jolloin tasapainotus tarve pienempää piirien välillä? Tilaa löytyy tehdä toinenkin piiri tarvittaessa.

Annan laitteen "tasoittua" muutaman viikon ennen kuin teen päätöksiä.

Tänään tuli tilattua patteriverkkoon muutama uusi kolme lehtinen patteri vanhojen yksilehtisten tilalle. Mitat ovat 280 kertaa 60 molemmille. Pitäisi laskea patteriverkkoon syötettävän veden lämpötilaan.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Täystiili - 27.09.16 - klo:20:44
Olennaista on, että koneen höyrystimelle saadaan oikea virtaama aikaiseksi keruulta ja toisaalta keruulta tulevan lämpötilan pitäisi pysyä plus asteilla kovimmillakin pakkasilla pitkän kompressorin käyntijakson lopullakin, mielummin vielä asteen pari plussalla. Kun pumpulle tulevan ja lähtevän keruunesteen välinen lämpötilaero pysyy 3-4 asteen välillä, niin silloin kaikki on oikein hyvin.

Vanhan pumpun tehot ovat saattaneet olla selvästi vähemmän kuin 21kW, kun ollaan tehty kovilla pakkasilla lämpöä, mainitsit +60C lähtevän veden lämpötilaksi. Kuinka lämmintä kiertovettä vanha pumppu sai aikaiseksi pelkkällä kompressorilla?

Uudessa pumpussa varmemmin tehot tallella, joten toisen kaivon on syytä olla selvästi syvempi kuin nykyinen kaivo, ellei sitten ole jotenkin erittäin poikkeuksellisen hyvät energiakaivot kyseessä (edellä mainittu 300m syvyys uudelle lisäkaivolle varmaankin lähellä todellista tarvetta normaaleissa olosuhteissa kohteessasi).

Hiekkamaasta saadaan huomattavasti vähemmän lämpöenergiaa, kuin savimaasta, vaikka hiekka olisi märkääkin.
Maakeruusta saatavissa olevan lämpöenergian määrä on vain noin 50 - 60 % tarvittavasta.
Lisäksi toinen ja vähän syvempi kaivo (noin 300 m) on hyvä ratkaisu.

Käyttämäni laskentaohjelma mitoittaa myöskin kaivon niin, että sen energiavaranto pitäisi riittää yli 20 vuodeksi. Mitoitusohjelman tulee laskea mitoitus sen huonoimman mahdollisuuden mukaisesti.

Energiakaivon lievän ylimitoituksen ainoa haitta on pieni lisähinta, mutta sen alimitoitus tulee kalliiksi.
On ilmennyt, että tällä ohjelmalla laskettu energiakaivo on ainakin eräässä tapauksessa ollut lievästi alimitoitettu.

Energiakaivon mitoittaminen on aina arpapeliä.
Emme voi koskaan etukäteen tietää sitä, millaiset olosuhteet ovat jalkojemme alla olevassa kallioperässä!
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: jm82 - 27.09.16 - klo:20:57
Pakkasen mentyä alle 20 asteen oli pakko laittaa vastukset päälle tai laittaa puita kattilaan. Nyt toivon, että tällä systeemillä pärjätään -30 asteeseen. Muutama patteri pitää uusia yksi Lehtisestä kolme lehtiseen, jolloin patteriverkon pyytämä lämpö pysyy alle 60 asteen.
Toisaalta sitten vanha kompressori ja uusi isompi kompressori tekevät molemmat maksimissaan noin 60C vettä. Eli periaatteessa kaivo ei pääsisi kylmentymään määräänsä enempää.

Jos siinä kaivossa vaihtuu vesi erittäin hyvin ja kaivossa vielä kolmeputkinen keräin, niin jos katselisi ensimmäisen talven ja seurailisi niitä liuoksen lämpötiloja. Liuospumppu varmaan saisi olla mahdollisimman suurella että se lämpötilaero pysyisi esim 4-5C paikkeilla. Jos kaivosta tulisi -2 ja kaivoon palaisi -7, niin alkaisi olla varmaan jo siinä riskirajoilla ehkä.


edit:
Jotain eroa voisi tulla että vanha maalämpöpumppu oli eri kylmäaineella kuin uusi maalämpöpumppu. Mutta tuskin on mitään käytännön erioa suuntai toiseen.

e2:
Laskin että putkea tavallaan on 275 metriä kolmeputkisella keräimellä. Paitsi kaivosta palaava kolmas putki on lyhyempi.
Kaivo 200m ja 75m x2 metriä keruuputkea maassa.

e3:
Vertailuksi täällä +7 kaivo, niin paluu +2, eli 5C lämpötilaero. Mutta kovalla pakkasella ero on vain 3C koska tarvitaan kuumempi lämmitysvesi. Eli kaivosta tulee +2 ja palaa -1 -35C pakkasella. Maksimi lämmitysveden pyyntilämpötila pattereille 47C, eli kuumin vesi oli varmaan jotain 52C. Kompressorin teho 50C vedelle 8.5kW.
Täällä kaivoa on porattu 201 metriä ja sama on aktiivisyvyys. Kallioon 13 metriä ja teräsputkea tuli 21 metriä. Kaivo on 3.5 metrin päässä talosta. Liuospumpun nostokorkeus on 8 metriä ja teho 245W.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: jm82 - 27.09.16 - klo:21:40
Kun vaihdan lämmityslaitteen tehoksi tässä samaisessa laskelmassa 21,0 kW ilmoittaa laskelma, että lämmityslaitteen teho riittää noin -19,7 C lämpötilaan saakka täystehoisena. Sitä kylmemmällä säällä tarvitaan jotain lisätehoa, tai muutoin talon sisälämpötila alkaa laskemaan.

Keruupiirin kuormaa helpottaa se, että alle -20 lämpötiloilla tarvittava lisälämpö otettiin jostain muualta, kuin maasta.
Laskelmaohjelma, jota käytän kuormittaa keruupiiriä epäedullisten olosuhteiden mukaisesti.
Mm lämpökaivo on oletettu olevan ns. kuiva kaivo.
Oma energiakaivosi ei ole se ns. kuiva kaivo ja siksi se riittää hiukan paremmin.

Käyttämäni laskentaohjelma mitoittaa myöskin kaivon niin, että sen energiavaranto pitäisi riittää yli 20 vuodeksi.
Mitoitusohjelman tulee laskea mitoitus sen huonoimman mahdollisuuden mukaisesti.
Energiakaivon lievän ylimitoituksen ainoa haitta on pieni lisähinta, mutta sen alimitoitus tulee kalliiksi.
On ilmennyt, että tällä ohjelmalla laskettu energiakaivo on ainakin eräässä tapauksessa ollut lievästi alimitoitettu.
Energiakaivon mitoittaminen on aina arpapeliä.
Emme voi koskaan etukäteen tietää sitä, millaiset olosuhteet ovat jalkojemme alla olevassa kallioperässä!
Vanha maalämpöpumppu oli 21kW 35C lämmitysvedelle. Ja se riitti -20C pakaselle ja patterivesi oli kait 60C.

Jos arvelisi että 21kW kompressori tekisi 18.5kW teholla 60C lämmitysvettä?
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 27.09.16 - klo:22:07
Lähtevä vesi oli 60 astetta -20 asteessa. Tämän jälkeen pumppu kävi koko ajan. Tehot olivat kyllä kadoksissa viimeisinä vuosina. Tämä siis vanhalla pumpulla.

Gebwellissä on ohjaus kiertovesipumpulle. Säätää 100 % päälle melkein heti käynnistyttyä.

Lisäksi uudessa pumpusta on hälytysrajat maapiirille, joten pystyn säätämään ne, jos lämmöt menee liian kylmäksi.

Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Täystiili - 27.09.16 - klo:22:25
Kun patterikiertoon lähtevän veden lämpötila oli +60C, niin osaatko sanoa yhtään mitä mahtoi tällöin olla kierrosta palaavan veden lämpötila? Mikä on kiertoon lähtevän putken halkaisija? Onko lämmityskierron virtaamasta mitään tietoa, minkälainen kiertovesipumppu(t) on(ovat, jos useampia)?
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 27.09.16 - klo:22:48
Moi se oli muistaakseni +1 astetta. Kiertoon lähtevä putki on pem40 kahdella lenkillä. Virtaamat oli jo mainittu ketjun alussa.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 27.09.16 - klo:22:59
Tässä kiertovesipumpun tiedot. Grunfos magna3 32-120 10.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Täystiili - 27.09.16 - klo:23:02
Moi se oli muistaakseni +1 astetta. Kiertoon lähtevä putki on pem40 kahdella lenkillä. Virtaamat oli jo mainittu ketjun alussa.

Minä kysyin edellä lämmönjakoverkon kierrosta tietoja, en tarkoittanut lainkaan maapiirin kiertoa.

Kun patterikiertoon lähtevän veden lämpötila oli +60C, niin osaatko sanoa yhtään mitä mahtoi tällöin olla kierrosta palaavan veden lämpötila? Mikä on kiertoon lähtevän putken halkaisija? Onko lämmityskierron virtaamasta mitään tietoa, minkälainen kiertovesipumppu(t) on(ovat, jos useampia)?
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 27.09.16 - klo:23:12
Sori, en huomannut. Varaajalta lähtevä pumppu on on 700 Watin Grunfos vuodelta yksi ja kaksi.

Järjestelmä on alkuaan suunniteltu painovoimaiseksi, joten putkikoot lähdöissä 1 1/2. Patteriverkkon putket tuumaisia.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 28.09.16 - klo:08:42
Lähtevä vesi oli 60 astetta -20 asteessa.
Tämä lämpötila, +60 C, on huolestuttavan korkea.
Maalämpökone ei tähän oikein pysty.
Lähtevän kiertoveden lämpötila pitäisi saada laskemaan niin, että se olisi vähän alle +60C, kun ulkona on noin -25 ... -28 C.
Talosi keskuslämmitys on mitoitettu öljylämmitykselle, jolla saadaan patteriverkostoon jopa lähes +100 C lämpöistä kiertovettä.
Patterikokojen mitoitus on tehty ehkäpä jopa max +70 C lämpöiselle kiertovedelle. Noin korkeat lämpötilat eivät ole mahdollisia maalämpökoneella.

Se, että olet suurentamassa patterikokoja on hyvä toimenpide.
Patterikokoja tulisi suurentaa oikein reippaasti ja jopa lisätä pattereita, jos se on kohtuullisen helposti tehtävissä.

Maalämpökoneen hyötysuhde, COP huononee rajusti, kun sen antamaa lämpötilaa nostetaan.
(http://www.designbuilder.co.uk/helpv5.0/Content/Resources/Images/HeatPumpExtrapolation.png) (http://cernunnos-homes.co.uk/technology/ground-source-heating/gshp-efficiencies/)

Tämä graafi kertoo asiasta.
Pumpun ulostuloteho (= lämmitystehon kilowatit) laskee rajusti, kun se joutuu tuottamaan kuumempaa kiertovettä.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Täystiili - 28.09.16 - klo:09:08
Voisitko hieman avata kiinteistön ikää, kerrosten ja patterien lukumäärää jne? Kuten tomppeli edellä kirjoitti, tulisi tarkastella myöskin lämmönjaon toimivuutta. Lämpiävätkö patterit tasaisesti kauttaaltaan, mikä tavoiteltu huonelämpötila rakennuksen eri osissa, onko kierrossa termostaatteja käytössä, miten patterien tulo/lähtö ventiilien säädöt mahtavat olla (verkoston tasapainotus?) jne, näillä kakilla on kokonaisuuten suuri merkitys mikäli jokin niistä on pahasti pielessä.

Maalämmössä tulee pyrkiä mahdollisimman alhaiseen kiertoveden lämpötilan tarpeeseen, patteritalossakin alle +50C lähtevään lämpötilaan. Kierrosta palaavan veden lämpötila tunteminen kertoisi +60C lähtevillä lämmöillä jo huomattavati lämmönjakoverkon toimminnasta. Putkikoko kierrossa on varmasti riittävää mikäli ei ole pahasti tukkeutunut paikoitellen ajan saatossa, jos on aikaisemmin riittänyt vapaa kierrollakin. Minkä ikäisiä/mallisia radiaattorit ovat, onko vanhoja paksuja valurautaisia käytössä?
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 28.09.16 - klo:09:51
Nyt, kun me tässä oikein urakalla ruodimme talosi lämmitysjärjestelmää, saattaa alkaa tuntumaan siltä, että kaikki on pielessä.
Ei ole.!

Me vain tässä tapamme mukaan yritämme antaa "viisaita" ohjeitamme, kuinka voisit jatkojalostaa lämmitysjärjestelmääsi.
Kuten itse kerroit, katsotaan nyt ensin, on se paras ohje.

Maalämpö on erinomainen, lähes huoltovapaa ja luotettava lämmitysmenetelmä.
Tuo säästöä omistajalleen, mutta säästää myöskin ympäristöä ja energiavarojamme.
Kokemusta omaavana maalämmittäjänä tiedät, että näin on.

Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Täystiili - 28.09.16 - klo:10:21
Osaatko kertoa tuliko järjestelmään asennettua "roskasihti" lämmityskierrosta mlp:n lauhduttimelle tulevaan putkeen konetta uusittaessa, jottei vaan pääse lauhdutin tukkeutumaan verkostosta irtoavasta ruosteesta? Jollei ole vielä roskasihtiä paikoillaan, niin sitten nopeasti seuraavassa huollossa uusia pattereita asennettaessa korjaa tilanne ja myös tarkista/tyhjennä säännöllisesti löydösten perusteella riittävän usein.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: seppaant - 28.09.16 - klo:12:02
Lainaus
Sisään tuleva nesteen lämpö on 6 astetta ja lähtevä -1 astetta. Saa nähdä riittääkö maanpiirin lämpö koko talveksi. Jos ei niin tehdään lisää
Lainaus
Olin juuri katselemassa pumpulla ja maakierron lämpötila ero on nyt 5 astetta.
Tähän keruun suureen lämpötilaeroon on ainakin kaksi selvää syytä.
- Gebwellin teho on n. 50% suurempi kuin vanhan pumpun.
- Gebwellissä on todennäköisesti huomattavasti parempi COP kuin vanhassa.
Näistä johtuen keruusta otetaan koneen käydessä huomattavasti suurempi teho kuin aiemmin.
Vain parantunut hyötysuhde lisää kaivon vuotuista kuormitusta.
Uuden koneen suurempi teho ei lisää vuotuista kulutusta.
5C lämpötilaero alkaa olla siedettävissä rajoissa.
Keruun suhteen ei kannata tehdä mitään ennen kuin on katseltu yksi talvi.

ATS
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 28.09.16 - klo:18:07
Talo on kaksi kerroksinen ja alla on kellari, jossa pannuhuone sijaitsee. Lisäksi on lisäsiipi, jossa on uima-allashuone konehuoneineen. Lattialämpö siivessä on 7 kwh. Talo on valmistunut 52 ja on siporexin tapaisesta tavarasta tehty. Ulkoseinien paksuus on 380 mm. Lasit vaihdettu kolminkertaisiksi. Tiilirakenteinen Uima-allas siipi on rakennettu 72. Koko about 100 m2. Tämän siiven ajattelin pitää lattialämmityksellä tulevan talven helmikuuhun asti ja jos lämpöä kaivossa riittää niin avataan venttiilit myös tähän siipeen.

Lämmitysverkon puolella varaaja, joka on kytketty patteriverkkoon. Tässä välissä on sihti. Pitänee putsata!
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 28.09.16 - klo:18:39
Vanhassa osassa 16 patteria kooltaan 2 m x 0,6. Pääosin kaksilehtisiä levypattereita. Kellaritiloissa ei lämmitystä. On käytännössä lämmennyt pannuhuoneen hukka lämmöllä.

 Pattereissa pääosin termostaattiventtiilit, jotka on säädetty auki. Tasausta ei ole minun aikanani tehty, mutta huoneet tuntuvat melko tasalämpöisiltä, kun ovet pidetään auki.

Pitäiskö nuo termostaatit poistaa noista pattereista. Jättää vaan makuuhuoneisiin termostaatit. Talon tilaratkaisu on aika avoin, jolloin mlp voisi säätää lämpötilaa olohuoneeseen ja muihin avoimina oleviin tiloihin.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 28.09.16 - klo:20:12
Pelkästään jo termostaattien avaamisella täysille,
tai niiden poistamisella on mahdollista saada huomattavastikin laskua pattereille lähtevän kiertoveden lämpötilaan.

Kaikki keinot, joilla patterikiertoon lähtevän veden lämpötilaa saadaan alennettua, parantavat laitteen hyötysuhdetta.
Laitteen kompressori kestää pitempään, kun korkeasta lämpötilasta aiheutuva kompressorin korkea vastapaine alenee.
Kompressorin kuorma kevenee ja sen elinikä pitenee. Sähköäkin säästyy.

Siporex ulkoseinäharkon U -arvo oli jossain 1990 - 2003 noin 0,28. Vanhempien harkkojen U -arvoa en tiedä.
Useinkin 1950 luvun seinärakenteiden U -arvot olivat luokkaa 0,4 - 0,5 W/m2 K.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 27.10.16 - klo:20:36
No nyt on pyörinyt pumppu muutaman viikon. Maakierron lämpötilaero on vakiintunut 5 asteeseen ja vanha maapiiri pitää paineen. Pari kertaa olen joutunut putsaamaan maakierron sihdin, josta on löytynyt pientä metalli lastua ja hiekkaa. Metallilastu on varmaan peräisin vanhan maakierron pumpusta, joka on kavitoinut.

Maakierto ilmattiin tällä viikolla, koska pumppu pysäili alipaineen vuoksi kerran vuorokaudessa. Ilmauksen jälkeen sama on jatkunut hieman harvemmilla väleillä. Ensimäisen viikon pumppu pelasi hyvin, mutta sitten alkoi nämä alipaine ongelmat. Ilmeisesti maakiertopiirin virtaus ei riitä maalämpöpumpulle. Mitkä ovat optiot jatkoon? Maalämpöpiiriin isompi pumppu? Maalämpöpiirin tyhjennys/puhdistus? Uusi porakaivo rinnalle?
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: jm82 - 27.10.16 - klo:21:15
No nyt on pyörinyt pumppu muutaman viikon. Maakierron lämpötilaero on vakiintunut 5 asteeseen ja vanha maapiiri pitää paineen. Pari kertaa olen joutunut putsaamaan maakierron sihdin, josta on löytynyt pientä metalli lastua ja hiekkaa. Metallilastu on varmaan peräisin vanhan maakierron pumpusta, joka on kavitoinut.

Maakierto ilmattiin tällä viikolla, koska pumppu pysäili alipaineen vuoksi kerran vuorokaudessa. Ilmauksen jälkeen sama on jatkunut hieman harvemmilla väleillä. Ensimäisen viikon pumppu pelasi hyvin, mutta sitten alkoi nämä alipaine ongelmat. Ilmeisesti maakiertopiirin virtaus ei riitä maalämpöpumpulle. Mitkä ovat optiot jatkoon? Maalämpöpiiriin isompi pumppu? Maalämpöpiirin tyhjennys/puhdistus? Uusi porakaivo rinnalle?

Lainaus
Jep, kolme putkea 200 metrin syvyisessä kaivossa, jonka lisäksi about 150 metriä vaakaputkistoa. Maalämpöneste etanolia about 30%. Ei ole ongelma, jos neste menee liian kylmäksi. Vieressä on 32 kW:n puukattila, jolla voin lämmittää 2 m2 varaajaa. Niin ja patteri lämmitys. Porareikä on muistaakseni 124 mm. Tasapainotusta lenkkien kesken ei ole tehty, mutta lämpötilat ovat 0,2 asteen tarkkuudella samat. Sekä tulo, että lähtö.
Lainaus
Teräsputkea tuli 26 metriä kaivoon. Pohjaveden korkeus on 6 metriä. Piirit on kytketty lähdöissään pannuhuoneessa erikseen ja kiertävät nurmikon alla ja menevät alas kaivoon erikseen. Kaivon pohjalla kaksi alas menevää putkea yhtyy ja tulee ylös yhtenä putkena, josta suoraan eristettynä pannuhuoneeseen.
Lainaus
Tässä kiertovesipumpun tiedot. Grunfos magna3 32-120 10.

Onko paineistettu keruupiiri? Täällä luki papereissa että pitää laittaa kalvopaisuntasäiliö ja painetta tulee olla vähintään 0.5 bar. Painetta on jotain 1.3 bar ja ei ole tarvinnut lisäillä kahden vuoden aikana.

Paremman kierron kaivossa saisi kun 200 metrin (400 metriä putkea ylös alas) kaivo olisi erikseen ja 150 metrin maapiiri olisi erikseen. Eli kaksi erillistä piiriä ja ne sitten yhdistyisi ennen maalämpöpumppua. Lisäksi pitää nuo kaksi piiriä tasapainottaa koska maapiiri on lyhyempi. Kuinka kaukana se kaivo on talosta?

Niin ja täällä kyllä ihan hyvin toimii vaikka lämpötilaero on 5 astetta joskus. Eli tulo +6 ja lähtö +1. Ja toki pumpun saa pienemmällekin eikä mene jumiin vaikka säätää pumppua liian pienelle. Täällä on muistaakseni xx-80 xx pumppu eli aika "mopo".

Niin ja sekin vielä että miksi vanha pumppu on kavitoinut? Onko painetta ollut liian vähän? Kaivon ylipaineventtiili on 3 bar, eli aivan helpolla voi laittaa vaikka 2 bar painetta siihen keruupiiriin. Pitäisi periaatteessa toimia vähän paremmin ja säilyy laitteetkin ehjinä kun ei pumppu kavitoi turhaan. Ja jos pumppu kavitoi, niin silloin ei liuoskaan kierrä ja sen takia pumppu menee jumiin kun paineet alkaa nousemaan/laskemaan liikaa. Soittelin (tai sieltä soitetiin) joskus sinne kaivon suunnitteluun ja kehottivat laittamaan paineistetun järjestelmän koska joku paikka (maalämpöpumppu) saattaa hajota jos painetta ei ole.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 27.10.16 - klo:21:18
...Maakierron lämpötilaero on vakiintunut 5 asteeseen..
Tuo ero on liian suuri.

Tuli vaihdettua vanhan Ecowellin tilalle otsikon mukainen laite. Helppo homma, varsinkin kun oli ammattimiehet tekemässä.

Kohteena ISO omakotitalo (500 m2). Laite on pyörinyt kolme päivää nyt. Kaksi tuntia per vuorokausi. Maapiirin pituus on 750 metriä josta 600 metriä porakaivossa. Sisään tuleva nesteen lämpö on 6 astetta ja lähtevä -1 astetta. Saa nähdä riittääkö maanpiirin lämpö koko talveksi. Jos ei niin tehdään lisää!
750 metriä on siis yhtenä lenkkinä? Suuri ero johtuu ihan liian pitkästä keruupiirin lenkistä.
Muutoinkin keruupiiri on ilmeisesti riittämätön.
Ratkaisuna on varmaankin toinen porakaivo, jolla oma lenkki.
Keruu siis haaroitetaan kahdeksi keruupiiriksi.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: jm82 - 27.10.16 - klo:21:28
Ymmärsin että 550 metriä olisi yhtenä lenkkinä? (200+75)x2 =550m.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 27.10.16 - klo:21:58
550 kahdessa kierrossa. Loput yhdellä putkella.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 27.10.16 - klo:22:02
Se kavitointi on mielestäni liittynyt ilmaan putkistossa. Mene ja tiedä.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 27.10.16 - klo:22:06
Paineet on 1 Barin luokkaa!
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: jm82 - 27.10.16 - klo:22:13
Se kavitointi on mielestäni liittynyt ilmaan putkistossa. Mene ja tiedä.
Voi se ilmastakin johtua. Mutta kun tehokas liuospumppu lähtee käyntiin ja kun se piiri on niin pitkä, niin paine puolelle syntyy painetta ja imupuolelle syntyy alipainetta. Siksi keruupiiri pitäisi paineistaa. Eli vaikka paisuntasäiliö jossa 0.5 bar esipaine ja keruupiiriin 1.0-2.0 bar painetta. Tuolloin kun liuospumppu lähtee käyntiin, niin ei pääse imupuolelle tulemaan niin paljon alipainetta ja liuos siis kai kiertää vähän "helpommin". Lisäksi jos siellä vähän ilmaa sattuu olemaan, niin se paine kait lykkää sen ilman pihalle. Täällä kyllä kanssa aluksi ilmasin, mutta ei sieltä kauheasti ilmaa edes tullut.

Muistaakseni se siellä suunnittelussa sanoi että ongelma olisi isompi syvissä kaivoissa. Eli 200 metriseen jo tarvitsisi painetta että toimisi luotettavasti. Ja jos teillä vastaisi ehkä 275 metristä kaivoa, niin tarvitsee aika paljon "voimaa" että se liuos lähtee piirissä liikkeelle. Ja jos painetta on liian vähän niin pumpulla ei ole liuosta jota imeä ja liuos ei siis kierrä ollenkaan.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: jm82 - 27.10.16 - klo:22:14
Paineet on 1 Barin luokkaa!
Ai joo. No ei se siitä sitten ole kiinni. Kaivossa ja siinä on siis oma painemittari?
Toki joku 2 bar voisi olla parempi? Täällä yritin ensin laittaa 2 bar luokkaa, mutta 700W kastelupumpulla sai vain jotain 1.75 bar laitettua ja sitten alkoi pumppu sutia tyhjää.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: k113635 - 27.10.16 - klo:22:19
Gebwellin teknisen esitteen mukaan tuo t2 26kW pumppu vaatisi 1,23l/s nimellisvirtauksen keruunesteelle. Vaatii aika julman kierrätyspumpun, eikä ihme että kavitois ainakin pyörimään lähtiessään. Samassa opuksessa sanottiin että suurin sallittu painehäviö tuolla nimellisvirtauksella saa olla 70 kPa. Joku viisaampi osannee arvioida miten tuollainen onnistuisi kuvatuilla keruilla.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 27.10.16 - klo:22:41
T2 26 kW -pumppu vaatii COP -arvolla 3,5 ja Dt -arvolla 3,5 K massavirtaukseksi vähintään 1,286 l/s.
Jos Dt on nyt 5 K, on massavirtaus todennäköisesti noin 0,9 l/s.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 21.11.16 - klo:22:29
No niin, laite pelittää jo toista viikkoa. Vaihdettiin maalämpöpiirin nesteet. Oli ilmeisesti sen verran epäpuhtauksia, että aiheutti tuon alipainehälyn. Talo pysyy hyvässä lämmössä. Patteriverkkon lämpötila on 40 astetta. Ulkolämpötila on ollut miinus viiden ja plus kahden asteen välillä.

Nyt on seuraava ongelma edessä. Pumpun käynnistyessä tulevan nesteen lämpötila on 4 astetta, mutta käytyään 20 minuuttia lämpötila on asteen verran. Taitaa olla paras porata toinen kaivo??
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: jm82 - 22.11.16 - klo:00:11
No niin, laite pelittää jo toista viikkoa. Vaihdettiin maalämpöpiirin nesteet. Oli ilmeisesti sen verran epäpuhtauksia, että aiheutti tuon alipainehälyn. Talo pysyy hyvässä lämmössä. Patteriverkkon lämpötila on 40 astetta. Ulkolämpötila on ollut miinus viiden ja plus kahden asteen välillä.

Nyt on seuraava ongelma edessä. Pumpun käynnistyessä tulevan nesteen lämpötila on 4 astetta, mutta käytyään 20 minuuttia lämpötila on asteen verran. Taitaa olla paras porata toinen kaivo??
Erittäin hyvältä kuulostaa. +4 on hyvä luku ja +1 on myös hyvä. Noin se kaivo kuuluukin käyttäytyä että aluksi tulee lämpöisempää ja mitä pidemmän aikaa kompressori käy niin lämpötila vähän laskee. 3 asteen lasku on aivan normaali koska kompura on 26 kW.

Ei ainakaan vielä kannata porata toista kaivoa (missään tapauksessa). Kannattaa seurailla vaikka koko tämä talvi että miltä ne kaivon lämpötilat tulee näyttämään.

Kaivosta tuleva lämpötila voisi laskea vaikka -1 asteeseen. Pitäisi toimia vielä. Ja tuokaan ei ole vielä välttämättä se raja.

Tomppeli taisi johonkin toiseen paikkaan kirjoittaa että jos tulo on +1, niin kaivo olisi kumminkin vielä noin +2.5C. Jos nyt oikein muistan.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: sailor - 22.11.16 - klo:06:52
No niin, laite pelittää jo toista viikkoa. Vaihdettiin maalämpöpiirin nesteet. Oli ilmeisesti sen verran epäpuhtauksia, että aiheutti tuon alipainehälyn. Talo pysyy hyvässä lämmössä. Patteriverkkon lämpötila on 40 astetta. Ulkolämpötila on ollut miinus viiden ja plus kahden asteen välillä.

Nyt on seuraava ongelma edessä. Pumpun käynnistyessä tulevan nesteen lämpötila on 4 astetta, mutta käytyään 20 minuuttia lämpötila on asteen verran. Taitaa olla paras porata toinen kaivo??

Ihan normaalilta näyttää lämpötilat. Täällä 220m kaivo kolmiputkisella keräimellä myös, josta noin 210m on vedessä. Katsele tuosta alhaalla olevasta keltaisesta käyrästä lämpötiloja kun käyntijakso alkaa. Pumpun teho täällä jotain  21kW 0/35 ja 15kW 0/55.

Jos kaivo menee kovin kylmäksi niin kesällä pyörittelet maapiirin pumppua ja lataat kaivoasi sillä maapiirillä.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: jm82 - 22.11.16 - klo:17:48
Tuo olikin näppärä huomio että 3x75 metrin maapiirillä voi ladata kaivoon lisää lämpöä kesällä. Paitsi yksi 75 metrin putki taisi olla eristetty. Se eristys ei kumminkaan haittaa koska on ainakin se 150 metriä maapiiriä ja kaivossa taas 600 metriä putkea.

Sekä normaalistikin tuo 2x75 metrin maapiiri toimii kaivon "puskurina" talvet ja kesät. Eli maassa kun on kaksi 75 metrin putkea rinnankytketty, niin maasta kerätään tehokkaasti lämpöä ja siitä sitten pari putkea kaivossa alaspäin ja yksi ylöspäin. Kuulostaa fiksulta asennukselta.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 03.01.17 - klo:19:55
Hieman päivitystä tähän pumpun uusimiseen;
Pumppu on käynyt nyt syyskuun puolestavälistä asti. Käyttötunteja on kertynyt kompressorille 340 yhteensä tähän päivään asti. Yksi viikko alussa oli teknisten ongelmien vuoksi sähköllä.

Maapiiristä tulevan nesteen lämpötila 1,5 astetta ja lähtevä -5 astetta. Jos maakierron pumppua kierrättää 15 minuuttia ilman maalämpöpumppua niin maakierron lämpö nousee 2,5 asteeseen.

Pumpun asetusarvona on 39,3 astetta nyt kun ulkona on -6 astetta pakkasta.

Yksi uusi ongelma on ilmestynyt nyt matkan varrella. Maalämpöpumpun ylikuormitus rele/sulake on alkanut laueta kerran vuorokaudessa. Tästä johtuen mitattiin sähköjännitettä verkosta viikon ajan. Paljastui jännitteen käyvän silloin tällöin liian alhaalla. Sanoivat jollakin muullakin olevan maalämpöpumppu saman muuntajan takana. Tämän toisen pumpun käynnistyessä minun pumppu antaa ylikuormitus hälytyksen. Nyt alueelle tulee uusi isompi muuntaja ensiviikolla ja tämän vaivan pitäisi poistua.

On mielenkiintoista nähdä miten maaliuospiirin lämpötilat käyttäytyy, kun saadaan pumppu käymään "normaali" tilassa. Nyt on joutunut käyttämään pitkiä pätkiä, kun pumppu on pysännyt yöllä tai työpäivän aikana.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: fraatti - 03.01.17 - klo:20:24
Paljastui jännitteen käyvän silloin tällöin liian alhaalla. Sanoivat jollakin muullakin olevan maalämpöpumppu saman muuntajan takana. Tämän toisen pumpun käynnistyessä minun pumppu antaa ylikuormitus hälytyksen. Nyt alueelle tulee uusi isompi muuntaja ensiviikolla ja tämän vaivan pitäisi poistua.

Epäilen että meillä oli hiukan samanlaista huomattavissa. Ei kuitenkaan siten että pumppu ilmoitti toisesta lämpöpumpusta jotenkin vaan niin että kun muutettiin taloon niin ensimmäisenä syksynä/talvena valot vilkahtelivat silloin tällöin ja olin huomaavinani että se korreloi siihen kuinka kylmää pihalla oli ja sen useammin välähdys tuli mitä kylmempi pihalla oli. Olen huomannut että ledivalot ovat varsin herkkiä häiriöille sähköverkossa ja esim meillä wilfan kahvinkeitin vikuttaa(huomattavissa oleva kirkkauden muutos) valoja jatkuvasti käydessään... Jossain vaiheessa tuo kuintenkin loppui ja epäilen että syynä oli se että joko epäkuntoinen laite hajosi kokonaan, päivitettiin tuoreempaan tai verkkoyhtiö teki jotain....

Eikös pehmokäynnistin laske käynnistymisvirtaa? Nuo saisivat olla jokapaikassa pakollisia....
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 04.03.17 - klo:23:02
Noniin,
Ylikuormitus hälytys tulee päivittäin. Sähköverkkoon on tehty jos jonkin näköisiä muutoksia. Uskon että nämä saadaan hoidettua.

Paras juttu on tulevan veden lämpötila maakierrosta, joka on aluksi +3 astetta ja puolentunnin käytön jälkeen -1 astetta. Ei taida vaatia lisä reikien porauksia?
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 05.03.17 - klo:07:57
...tulevan veden lämpötila maakierrosta, joka on aluksi +3 astetta ja puolentunnin käytön jälkeen -1 astetta...

-1 C ei ole paha lukema.
Kannattaa seurata myöskin maahan menevän lämpötilaa.
Se ei saa pudota alle -8 C. -9 C pysäyttää lämpöpumpun.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Täystiili - 05.03.17 - klo:09:22
Hieman päivitystä tähän pumpun uusimiseen;

Maapiiristä tulevan nesteen lämpötila 1,5 astetta ja lähtevä -5 astetta. Jos maakierron pumppua kierrättää 15 minuuttia ilman maalämpöpumppua niin maakierron lämpö nousee 2,5 asteeseen.

Tulevan ja palaavan nesteen lämpötilaero on nyt ilmeisesti noin 6,5 astetta, se on aivan liian paljon, saisi olla enintäin 5 astetta, mieluiten 3-4 astetta, jottei pumpun hyötysuhde turhaan kärsisi liikaa.

Samoin pumpulta lähtevä lämpötila -5 astetta jäätää helposti keruupiirin osana olevaa kaivoa yläpäästään, vaikka osin edeltävä maapiiri helpottaa tilannetta. Nyt on ollut melko lämmin talvi, vain joulu ja tammikuussa parin päivän selkeitä pakkasjaksoja (-15...-20C).

Kunnon pakkasjaksolla laskee palaavan nesteen lämpötila vielä selkeästi kylmemmäksi, kun keruun kuormitusrasitus kasvaa näihin lauhoihin ilmoihin verrattuna ja todellinen kapasiteettin puute keruussa pumpuun ja tehontarpeeseen nähden tulee esiin.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 03.04.17 - klo:20:48
Noniin, nyt pumppu pelittää. Ylikuormituksesta syynä oli liian alhainen jännite verkossa. Uuden muuntamon asennuksen jälkeen ja ylikuormitus suojan säädön jälkeen pumppu pyörinyt toista viikkoa omillaan. Käyntijaksot ovat lyhentyneet, koska pumppu ei pysää omia aikojaan ja joudu nostamaan lämpöä 20 kympistä 50 kymppiin. Myös maapiirin lämpötilat parantuneet käyntijaksojen ollessa lyhempiä. Tulevat ovat siinä 2-3 asteen tienoilla lähtevät saman verran miinuksella. Tämä siis viime viikon aikana todettua. Seuraavaksi lisätään 100 m2 lämmitettävää lisää ja uima-allas. Katsotaan sen jälkeen riittääkö kaivo ;)

Niin ja kompura on käynyt talven aikana about 900 tuntia 7 kuukauden aikana!
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 26.04.17 - klo:22:11
Pumppuun ei ole tarvinnut koskea viimeisen päivityksen jälkeen! Lämpötilat kaivossa nousseet asteen verran ja tunteja kertynyt lisää noin sata. Talon sisälämpötila pysyy myös 0,5 asteen sisässä, joten säädöt alkavat olla kohdallaan.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 26.04.17 - klo:22:33
Niin ja kompura on käynyt talven aikana about 900 tuntia 7 kuukauden aikana!

Tosi vähän on käynyt. Ilmeisesti pumpun lämmitysteho on hyvinkin riittävä.
Talvi on ollut aika leuto, mutta silti tuo n. 900 h on aika vähän.

Pumppuun ei ole tarvinnut koskea viimeisen päivityksen jälkeen! Lämpötilat kaivossa nousseet asteen verran ja tunteja kertynyt lisää noin sata. Talon sisälämpötila pysyy myös 0,5 asteen sisässä, joten säädöt alkavat olla kohdallaan.

Pumppu toimii hyvin.
Seuraile keruupiirin lämpötiloja. Keruupiirikin saattaa olla riittävä.
Jos keruulle menon lämpötila ei mene -6 C arvoa kylmemmäksi, niin ei mitään hätää..
Keruulle menon ja paluun lämpötilojen erotus olisi hyvä pysyä alle 4 asteessa.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 21.06.17 - klo:23:52
No nyt liitettiin uima-allas maalämpöön. Pelittää hyvin! Piti vain muuttaa lämmitysverkostoa siten, että uima-allas osaston putkisto liitettiin suoraan varaajaan ja laitettiin oma kiertovesipumppu. Lisättiin puhdistimen jatkoksi lämmönvaihdin ja siihen paluuvesitermostaatti. Joten talosta kierrot pois, mutta uima-altaalla lämmöt päällä, sekä patteriverkostossa, että lämmönvaihtimella. Lämmön nosto altaassa 6:sta asteesta 24:ään kesti kaksi vuorokautta. Itse uima-allas osaston lämpötila lähellä 30 astetta. Lämmön nostovaiheessa pumppu kävi noin kahden tunnin välein. Taisi olla lämmönvaihdin altaalla rajoittava tekijä. Nyt kun on saavutettu ns. tasapaino niin maalämpö pumppu käy about 2 tuntia päivä. Eli vähän isomman sähkösaunan lämmityskulut päivässä.

Haittapuolensa tälläkin; lapset eivät halua lähteä mökille juhannukseksi, koska vesi on niin kylmää siellä  ;)
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 22.06.17 - klo:00:37
Niin vastaus tomppelille.
Loppukeväästä käytiin tulevissa maakierron lämpötiloissa nollan lähellä. Nyt kun on viellä tarkoitus pitää uima-allasta ympäri vuoden niin pitänee keksiä jotain. Oma ajatukseni on rajoittaa pumpun käyttöaikaa. Pumpun käydessä tunnin kerrallaan maalämpöpiirillä ei ole aikaa palautua. Mutta rajoitettaessa aika puoleen tuntiin maakierron lämpötila pysyy parempana.

Nyt joku varmaan kommentoi, että  maasta saatava energia on aina sama, mutta tässä tapauksessa minulla on pohjavesivirtauksia, jotka tuovat energiaa. Niitä ei saa jäädyttää.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 22.06.17 - klo:09:31
Nyt joku varmaan kommentoi, että  maasta saatava energia on aina sama, mutta tässä tapauksessa minulla on pohjavesivirtauksia, jotka tuovat energiaa. Niitä ei saa jäädyttää.

Jos on pohjavesivirtauksia, niin ajatus pumpun pysäyttelystä on hyvä.
Jos pumppu on isotehoinen, jopa lämmitystarpeeseenkin nähden, vetää se myöskin kaivosta isolla teholla lämpöenergiaa.
Elpymistauko kaivolle on silloin hyväksi.
Liian pitkä käyntijakso suurella ottoteholla voi jäädyttää minkä tahansa kaivon.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 24.01.18 - klo:06:00
Nyt alkoi vanha maapiiri vuotamaan, mutta vika löytyi muutamassa minuutissa. Ei oikeastaan ongelmia. Pidettiin uima-allas lämpimänä koko kesä. Putkisto ilmeisesti riittää.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: Täystiili - 24.01.18 - klo:07:47
Mitkä ovat maapiirin menon/paluun lämpötilat nyt käyntijakson loppupuolelta ja ulkolämpötila samaan aikaan? Keli melko leutoa tällä hetkellä ja kylmää ei ole oikeastaan ollut vielä lainkaan tänä talvena Porin korkeudella.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 13.01.19 - klo:20:06
Pientä päivitystä Gebwellin käyttöön. Oikeastaan ei mitään ongelmia. Koneen on voinut unohtaa pannuhuoneeseen. Olen jättänyt etuseinä pois, jotta kuulen milloin se käy.

Parasta on ollut se että vaimo ei valita enään kylmyydestä, koska meidän talossa Gebwell pitää sen 0,2 asteen sisällä asetusarvoista.

Toinen hyöty on tietysti energian säästö. Vanhaan maalämpöpumppuun nähden säästö ehkä 25%. Mutta sähköön nähden semmoinen viisin kertainen.

Niin ja siitä 200 metrin kaivosta riittää lämpöä. Maaliskuulla mentiin -3 asteeseen. Muuten 2 ja 5 välillä.

Lämpötilaero on tasaantunut 6 asteeseen menevällä ja tulevalla maalämpönesteellä.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tmato - 22.01.19 - klo:02:30
Nyt on ihmettelyn aika!
Ulkona 22 astetta pakkasta, mutta maalämpöpumppu on nostanut kiertoveden lämpötilaa vain 5 astetta verrattuna nollaan asteeseen (45 astetta) Ja toimii hieman takalla höystettynä. Tuleva vesi on nyt - 1 astetta alussa, mutta menee 20 minuutin jakson aikana -4 asteeseen, jolloin aikakytkin katkaisee käytön.
Otsikko: Vs: Gebwell t226
Kirjoitti: tomppeli - 22.01.19 - klo:09:52
.. Maapiirin pituus on 750 metriä josta 600 metriä porakaivossa. Sisään tuleva nesteen lämpö on 6 astetta ja lähtevä -1 astetta. Saa nähdä riittääkö maanpiirin lämpö koko talveksi. Jos ei niin tehdään lisää!

Keruu on mennyt liian kylmäksi.
Keruulle lähtevä menee liian kylmäksi ja maalämpökoneen suojaustoiminto katkaisee koneen käynnin.
Katkaisu tapahtuu useimmissa maalämpökoneissa silloin, kun kaivolle lähtevä jäähtyy -9 C lämpötilaan.

Keruun putkituksen virtausvastus / painehäviö voi olla liian suuri otettavaan lämpötehoon nähden.
27 kW lämmitystehoisen maalämpökoneen ottoteho lämpökaivosta on noin 18,5 kW ja se edellyttäisi noin 1,4 l/sek liuoksen virtausta, jotta dT olisi noin 3,3 K.
Jos putkitus on tehty 40 millisenä, pitäisi olla rinnakkaisina ainakin kolme silmukkaa ja silloinkin keruun painehäviö olisi aika tavalla yläkantissa.
Keruun mitoitus ja rakenne pitäisi ehkä pohtia ihan uudelleen.
Mitä ovat keruulle menevän ja sieltä palaavan lämpötilat juuri ennen katkaisua?