Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Peitepoliisi Seppo - 18.08.16 - klo:18:25
-
Terve,
Muutettiin kesällä 1948 rakennettuun taloon ja edessä on remonttia toisen perään. Ensimmäinen isompi on lämmitysjärjestelmän uusiminen öljystä todennäköisesti maalämpöön. Tarvittaisiinkin hieman kättä pidempää, jotta voisi arvioida myyntimiehien puheita, kun tulevat naksuttelemaan kyniään. Kaipaisin siis vinkkejä mitoitukseen, pumpputyypin ja varaajien valintaan.
Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia.
• Espoo
Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo?
• 1948. Kyllä, toinen pääty kellarista lähes kokonaan maanpinnan alla, toinen pääty vain vähän, sivut 50/50
Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen.
• noin 4000 l/a. Aivan tarkkaa tietoa ei ole. Edelliset asukkaat pitäneet talvella sisällä asuinkerroksissa n. +19 C, kellarissa noin puolet alasta lämmitettynä. Kattila vuodelta 1974.
Onko patterilämmitys vai lattialämmitys?
• Yksilehtiset patterit asuinkerroksissa, kellarissa muutama kaksilehtinen
Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto?
• Painovoimainen
Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus.
• Perusrunko 10 * 8,5m. Tämän lisäksi sivukuisti 2 * 3m (alakerta, kellariosa maanpinnan alapuolella lähes kokonaan) sekä erkkeri 1,5 * 5m (alakerta, kellariosa maanpinnan yläpuolella)
Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus?
• Korkkipuru, 100 mm. Ulkoseinien kokonaispaksuus n. 200mm (sisältä ulos 12mm huokolevy, vaakalaudoitus, paperi, korkkipuru, paperi, vinolaudoitus, kalkkirappaus). Kellarikerroksessa perusmuuri ja rivinteeraus, välissä tuskin eristettä.
Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)?
• 3, kellari, alakerta ja yläkerta
Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)?
• kellari: n.45, loput n.45 jää puolilämpimäksi, alakerta: n.90 yläkerta: n.80
Huonekorkeudet kerroksittain?
• alakerta ja yläkerta 2,6 m kellari 2,2 m
Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus?
• maanvarainen, oletettavasti eristämätön. Joskus, kun kellaria remontoidaan, tulee lämpimiin tiloihin eritys ja lattialämmitys
Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus?
• Sahanpuru, vähintään 200mm, paikoin enemmän
Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi?
• 2-lasiset alkuperäiset ikkunat, ei ole tarkoitus uusia.
Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä?
• Ei
Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.)
• Kellarin puolilämmin osa tarkoitus pitää talvella plussan puolella olemassa olevin patterein. Näitä tiloja tuskin lisäeristetään.
Muuta:
Lämmitä käyttövettä tulee kulumaan varmasti enemmän kuin edellisillä asukkailla, vaikka pääluku (3) pysyykin samana. Tarve kahdelle samanaikaiselle suihkulle.
Asuinkerrosten patterit vaihdettaneen aikanaan kaksilehtisiin, lattialämmitystä ei ole suunnitteilla kuin kellariin.
Pannuhuoneessa on hyvin tilaa.
Erittäin suotuisassa paikassa lähellä teknistä tilaa on vanha käytöstä poistettu porakaivo 57m. Onko näitä oikeasti joskus hyödynnetty syventämällä? Pikaisella haulla löytyy lähinnä vain syitä, miksi niiden hyödyntäminen on vaikeaa. Vaakakeruupiirille saattaisi olla tilaa, mutta samalla menetettäisiin tontilta rakennuspaikka ja kanttarellit, joten se ei ole vaihtoehto.
Kiitoksia jo etukäteen!
-
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=7056.0;attach=5610).
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.
Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 12 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5629.msg67769#msg67769).
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.
Lämpökaivon syvyys on on reilusti yli 200 metriä, joten tarvittanee 50 mm läpimittainen keräinputkitus.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Rinnetalo ”Peitepoliisi Seppo” ESPOO
Lämmitettävää 256 m2 630 m3
Vuotuinen lämmitystarve:
- Kiinteistö 34 001 kWh
- Lämmin käyttövesi 4 800 kWh
- Yhteensä 38 801 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 13,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho 12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -24,5 C
▪ Maasta kerätään ( 3,22 COP) 8,3 kW 26 395 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 12 294 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 112 kWh
Tarvitaan yksi 243 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai
Vaakakeruupiiri KOSTEA SAVI 583 m
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, yli 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Suuret kiitokset laskelmasta! Positiivista on se, että yksi kaivo riittäisi. Etukäteen arvelin, ettei välttämättä riitä.
-
Nyt on riittävä määrä myyjiä käynyt paikan päällä ihmettelemässä ja muutama on ehdottanut mitoitusta ja laitteistoa käymättä paikalla. Vuotuisen energiatarpeen ovat arvioineet keskimäärin 32-34 MWh/vuosi lähinnä arpomalla vanhan kattilan hyötysuhdetta öljynkulutukseen suhteutettuna. Näillä spekseillä kaivoa on laskettu 180-225m, pariin olen erikseen pyytänyt 240m kaivon 45mm turboilla. Saatujen tarjousten perusteella hintahaarukka on ollut karkeasti 17-25k€; osassa mukana vanhan kattilan purku ja öljysäiliön tyhjennys+pesu yms. kilkkeitä, mutta kaikki "ainakin melkein avaimet käteen" -hintoja. Alla saadut ehdotukset pumpulle, kaivolle ja puskurivaraajalle satunnaisessa järjestyksessä.
AIT PWZS 10 Nordic 200m 100l
Thermia Diplomat Optimum 12 kW 215m 100l
DANFOSS DHP-L OPTI PRO + 10 205m DANFOSS WT-V 100
DANFOSS DHP-L OPTI-PRO + 13 225m DANFOSS WT-V 200
DANFOSS DHP-L OPTI 10 180m DANFOSS WT-V 100
DANFOSS DHP-L OPTI 12 190m DANFOSS WT-V 100
DANFOSS DHP-L VARIUS PRO+M 3-12kW 215m DANFOSS WT-V 100
IVT Greenline HE C11 205m IVT 300l
IVT Geo 312C 215m
IVT Greenline HE E11 205m IVT 300l
IVT Greenline HE C11 225m / 45mmturbo IVT 300l
Nibe 1145-10 200m UKV 100
Nibe 1255-12 190m UKV 100
NIBE 1145-12 210m UKV 200
NIBE 1155-16, 210m UKV 200
Nibe F1255 3-12 kW 240m / 45mm turbo
Nibe 1245-12 240m / 45mm turbo UKV 200
THERMIA Diplomat Optimum 12 200m Jäspi Buffer 200
THERMIA Diplomat Optimum 10 G3 200m Jäspi Buffer 200
Thermia Diplomat Inverter M 200m Jäspi Buffer 200
Oilon Cube 12 240m / 45mm turbo 100l
Oilon Junior Eco 10 200m 100l
Ihan hyödyllistä jumppaa tuo tarjousten pyytäminen ja vertailu on ollut. Itselle on jonkinlainen kuva muodostunut pumpusta ja kaivon syvyydestä, mutta varaajan tai varaajien valintaan voisin kaivata vinkkejä. Kukaan myyjistä ei ole tarjonnut hybridivaraajaa. Mitkä voisivat olla sen edut ja haitat verrattuna kahteen erilliseen pönttöön?
Olen pyytänyt muutamalta porausfirmalta erikseen tarjouksia 240m kaivosta 45/50mm kollektoreilla sisälle tuotuina. Näiden hinnat ovat olleet +/- 8k€. Vanhan porakaivon hyödyntämisajatuksesta olen luopunut.
-
Nyt on riittävä määrä myyjiä käynyt paikan päällä ihmettelemässä...
Listaltasi puuttuvan kokonaan tulistusvaraajalliset maalämpöpumput, vaikka on kyseessä patterilämmitteinen talo.!
Tulistuspumppuja mm. Ekowell, Gebwell, Lämpöässä jne..
Danfossilla - Thermialla on käytössä tulistustekniikka, mutta siinä ei ole tulistusvaraajaa.
-
Ihan oikeassa olet. Yritystä oli kyllä, mutta eivät mokomat suostu myymään mulle sellaista...
Tein Lämpöässän nettisivujen kautta yhteydenottopyynnön ja sen jälkeen ihan liikkuvan kuvan kera ilmoitettiin, että yhteydenottoa sopii odotella. Jonkin ajan kuluttua tuli sähköposti, jossa haluttiin kartoittaa asiakaspalvelun tolaa ja pyydettiin vastaamaan kysymykseen, että joko teihin on jälleenmyyjä ottanut yhteyttä. Vastasin, että ei ole. Tästä on nyt abt. kuukausi ja edelleen odotellaan.
Oilonin kauppiaalta kyselin heidän SH-pumpusta. Ei kuulemma oikein tähän taloon sovi. Kehnompi kate kaiketi. Itse olin päissäni pähkäillyt, että SH13 voisi olla oikein passeli vaihtoehto.
Mitenköhän tuo Ekowellin huolto pelaa täällä syrjäisellä rannikkoseudulla? Eipä se olisi iso vaiva pyytää vielä Gebwellin näkemystä asiaan.
-
Eipä se olisi iso vaiva pyytää vielä Gebwellin näkemystä asiaan.
Muistelisin että se kone mitä itse näin Gebwelliltä olisi ollut vaihtoventtiilikone.
Tuossa on sivut mutta laiskuuttani en nyt jaksa itse alkaa selvittämään tekevätkö tulistuskoneita pientaloihin.
http://www.gebwell.fi/maalampo/
-
Muistelisin että se kone mitä itse näin Gebwelliltä olisi ollut vaihtoventtiilikone.
Gebwell T2xx (http://www.gebwell.fi/wp-content/uploads/2014/05/Gebwell-T2-l%C3%A4mp%C3%B6pumppu-v1-5-03052016.pdf) on ilmeisesti tulistusvaraajallinen pumppu (http://www.gebwell.fi/tuotteet/maalampopumput/t-lampopumput/).
-
Taas on kynnenaluset täynnä tikkuja. Jos päädyn vaihtoventtiilikoneeseen, on kokoonpano ehkä selvillä. Jos valitsen tulistuspumpun, niin vielä pitää pohtia. Ulkomittojen perusteella tuo Gebwell T2 ei sisällä tulistusvaraajaa. Mikähän voisi olla sopiva varaaja Oilon SH13 tai Gebwell T2 13 kaveriksi?
-
...Mikähän voisi olla sopiva varaaja Oilon SH13 tai Gebwell T2 13 kaveriksi?
Akvaterm Geo 750 tai jos on tilaa Geo 1000.
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/AKVA_GEO.203.html
-
Korkeuden puolesta saattaa nippa nappa riittää korkeus 1000l varaajan nostamiseksi pystyyn. Täytyy mitata tarkasti. Jos menen hieman liikaa asioiden edelle; riittäisiköhän tonnisen vesitilavuus, jos joskus laittaa vesitakan systeemiin mukaan? Kämpässä on joskus ollut 8 tulisijaa, jotka on kaikki purettu. Olkkariin on päivänä eräänä tarkoitus palauttaa tulisija ja se voisi olla vesitakkakin.
-
Noitahan pystyy tilaamaan mittojen mukaan(korkeus) tilavuus tosin pieneni ja ei paljon hintaa lisännyt.
-
...riittäisiköhän tonnisen vesitilavuus, jos joskus laittaa vesitakan systeemiin mukaan?
0,04 m3 koivuhalkoja lämmittää keskuslämmityskattilan hyötysuhteella 1000 litran vesimäärää noin 40 asteella.
Vesitakan hyötysuhde lämpökattilana on huonompi ja siinä joudutaan myöskin lämmittämään takan iso kivimassa,
joka vielä huonontaa lämpöenergian siirtymistä varaajatankkiin.
-
0,04 m3 koivuhalkoja lämmittää keskuslämmityskattilan hyötysuhteella 1000 litran vesimäärää noin 40 asteella.
Vesitakan hyötysuhde lämpökattilana on huonompi ja siinä joudutaan myöskin lämmittämään takan iso kivimassa,
joka vielä huonontaa lämpöenergian siirtymistä varaajatankkiin.
vesitakat on rautaa ja kivimassoja ei lämmitetä, ja toisekseen vesitakoille luvataan ihan hyviä hyötysuhteita.
toinen asia on sitten onko semmonen järkevä, riippuu kokonaisuudeasta ja tarpeista.
...
Danfossilla - Thermialla on käytössä tulistustekniikka, mutta siinä ei ole tulistusvaraajaa.
Kyllä noissa varaaja on mihin tulistus ohjataan...erilliseen käyttövesi säiliöön mikä on järkevä tapa 'tulistaa'
Gebwell T2xx (http://www.gebwell.fi/wp-content/uploads/2014/05/Gebwell-T2-l%C3%A4mp%C3%B6pumppu-v1-5-03052016.pdf) on ilmeisesti tulistusvaraajallinen pumppu (http://www.gebwell.fi/tuotteet/maalampopumput/t-lampopumput/).
ei kyllä puhuta tuon yhteydessä mitään tulistuksesta ja varsinkaan että siinä olis varaaja...erillistä tarvitaan, kylläkin tekee 65C vettä joten tuo lienee hyödynnettävissä käyttöveden tekemisessä.
-
Listaltasi puuttuvan kokonaan tulistusvaraajalliset maalämpöpumput, vaikka on kyseessä patterilämmitteinen talo.!
Tulistuspumppuja mm. Ekowell, Gebwell, Lämpöässä jne..
Danfossilla - Thermialla on käytössä tulistustekniikka, mutta siinä ei ole tulistusvaraajaa.
En kokemukseni perusteella voi suositella tulistusvaraajallista lämpöpumppua merkistä riippumatta!
Tulistusvaraajallinen lämpöpumppu saattaa vaikuttaa toimintaperiaatteeltaan "fiksummalta" kuin ns. vaihtoventtiilillä varustettu lämpöpumppu, mutta on käytännössä siitä aika kaukana. En tarkoituksella halua mollata yhtään mitään / ketään merkkiä, mutta haluan vilpittömästi tuoda esille muutaman faktan.
Omassa talossa ja esitteiden sekä puheiden perusteella tulistusvaraajallinen lämpöpumppu saattaa vaikuttaa hyvinkin lupaavalle, kun ei ole vertailupohjaa muista järjestelmistä ja niiden eroavaisuuksista. Lämpöpumppujen edelläkävijä maat, Ruotsi ja Saksa, ovat käytännössä lopettaneet tulistusvaarajallisten lämpöpumppujen tuotannon, koska niillä markkinoilla loppukuluttajat ovat hyvin laatutietoisia ja vaihtoventtiiliteknologia en mennyt näistä huomattavasti edelle.,Saksassa ja Ruotsissa on lämpöpumppuvalmistajien pakko panostaa tuotekehitykseen moninkertaisia summia, kuin mitä koko Suomen lämpöpumppualan liikevaihto on yhteensä. Suomessa myytiin vuonna 2015 noin 9000 -9500 kpl maalämpöpumppuja laskutavasta riippuen, joista noin 85% oli tuontilämpöpumppuja. Suomen vienti maalämpöpumppujen osalta on käytännössä nolla. Tuotekehitykselle ei vaan valitettavasti ole Suomessa käytettävissä lähellekkään samoja resursseja kuin mitä on muualla ja se näkyy lopputuotteessa monella tapaa.
Kirjoitan jossakin vaiheessa tästä oman topicin tarkemmin perusteluin. Yleisesti voidaan todeta, että lattialämmitystaloihin tulistusvaraajallinen lämpöpumppu on erittäin huono vaihtoehto mm. heikon hyötysuhteen takia. Patterilämmitystaloihin se vielä menettelee, mutta vaihtoventtiili lämpöpumpulla + lisävaraajilla päästään tehokkaampaan sekä luotettavampaan lopputulokseen.
-
Tästähän saa toki olla eri mieltäkin.
Onhan ruotsalainen Thermiakin tulistuspumppu.
Heillä ei ole käytössä suomalaistyyppistä tulistusvaraajaa, on tulistetun käyttöveden varaaja.
Suomalaistyyppisessä tulistusvaraajassa on lisänä tuo täälläkin keskusteltu kiertoveden varaaja käyttöveden esilämmityskierukalla.
Niitäkin laitetaan moneen vaihtoventtiilikoneeseen.
Ja silloinkin on säästöt mielessä. Uskotaan parempaan hyötysuhteeseen.
En halua jatkaa tätä keskustelua omalta osaltani tämän enempää.
Muut voivat jatkaa tästä mielenkiintoisesta aiheesta.
-
Kiitoksia kaikille kommenteista!
Taas on vahvistunut käsitys siitä, ettei tulistuspumppuja vaan haluta myydä mulle. Jokin aikaa sitten eräs kauppias otti yhteyttä ja mainitsi edustamansa merkit. Puhelun aikana mainitsin ainakin kolme kertaa, että olisi hyvä saada tarjous myös edustamastaan kotimaisesta tulistuslaitteesta, mutta ei vaan suostunut kuuntelemaan ja väkisin tyrkytti vv-konetta. No noita vv-tarjouksia, joissa oleellisimpina muuttujina on kaivon syvyys ja varaajakokoonpano on jo sen verran, että yksi lisää tuskin lisäarvoa enää tuo. Kai se pumpun merkkikin jotain merkitsee, mutta melko marginaalisilta nuo erot yleisimpien merkkien välillä vaikuttavat. Jokainen kauppias korostaa tietysti juuri sitä ominaisuutta, joka jossain määrin omassa merkissä on erottuu muista. Yhteistä lähes kaikille kauppiaille on ollut myös Ruotsi-kortin pelaaminen ja tästä kimmokkeen saaneena, olen lueskellut myös länsinaapurin foorumia. En ole tosin vielä löytänyt, että millä argumenteilla Ruotsissa pumppukauppoja tehdään vuonna 2016.
Sellainen testi, jossa olisivat saksalaiset, ruotsalaiset ja suomalaiset pumput rinta rinnan voisi osaltaan vähentää juupas-eipäs vääntämistä pumpputyyppien vertailussa. Ja heikommin pärjännyt leiri kylväisi revanssin siemenen aloittamalla testiasetelman kritisoimisen... Tylsintähän olisi, jos testissä ei eroja syntyisikään.
-
Uusi tieto:
Geopipe Oy toimittaa porakaivoon tarkoitettua aivan uutta erikoisputkea, jonka halkaisija on 50mm. Tämä putki mahtuu 115mm reikään.
Lisätiedot:www.geopipe.fi
-
Päivitystä tämän projektin osalta: viime viikolla kairattin ja maanantaina käynnistyi pumppu.
Porarin mukaan reikää tuli 241m ja dippasin siitä kuuden metrin ullagen porausta seuraavana päivänä. Kallio löytyi puolentoista metrin syvyydestä ja poraus sujui kallion ja veden puolesta ilman isompia ongelmia, porarille sen sijaan tuli kompuraan jotain häikkää. Kollektoriksi 45mm turpo.
Pumpuksi valitsin Nibe F1145-12 ja sen rinnalle UKV 300 suoralla kytkennällä sekä VPB 300. Lattialämmityksen shunttauksen asennutin "plug and play" -valmiuteen odottamaan tulevia remontteja.
Hintaa tälle urakalle tuli 21k€ ja rajapintoina oli turvakytkin, vaakaputkikaivannon kaivaminen itse sekä muistitikun ostaminen Prismasta. Kattilan puran aikanaan pannuhuoneen puolelta itse ja lisätyönä teetin yhden paluulinjan siirron. Olisin säästänyt ehkä tonnin, jos olisin pilkkonut porauksen, rojut ja asennuksen eri toimijoille. Nyt kaikki tuli samalta luukulta. Noista aiemmin manitsemistani olisi varmaankin kokonaisuutena joku Tom Allenin Danfoss-tarjouksista ollut sellainen, johon olisi voinut alkaa ruinata lisää metrejä ja vähemmän euroja. Ne olivat muuten kaikkein kilpailukykyisimpiä hinta ja sisältö huomioiden.
Toistaiseksi voin sanoa sen, että ainakin muistitikku toimii kuten pitää ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Voisiko joku vilkaista liitettä ja kommentoida pumpun sielunelämää?
-
Toistaiseksi voin sanoa sen, että ainakin muistitikku toimii kuten pitää ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Voisiko joku vilkaista liitettä ja kommentoida pumpun sielunelämää?
Hienosti toimii. Ainoa mitä ehkä muuttaisin on käyttöveden käynnistys- ja lopetusrajat. Nykyisellään kv-jakso on vain n. 10min mittainen, joten jos pumppu käynnistyy
tekemään vain käyttövettä jää käynti hieman lyhyeksi.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/2016-12-01_zpscnqr1dfy.png)
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/2016-12-01%201_zpsvhxps8mi.png)
-
Kiitos neuvosta! Täytyy kokeilla tuota muutosta.
Tuo ulkolämpö näyttää olevan jonkin verran korkeampi kuin oikeasti onkaan. Kiinnitin tähän huomiota jo aikaisemmin pumpun näytöltä luettuna. Saattaapi olla, että ulkoanturin kaapelin läpivienti vuotaa hieman lämpöä anturille.
-
Hyvin näyttää toimivan. Syvä kaivo, niin pitäisi lämpöä riittää. On varmaan ensimmäisiä tuolla uudella 45mm turbo keruuputkella.
Nyt näyttäisi tulevan 19.8 käynnistyskertaa päivässä ja keskimäärin 30 minuuttia yksi käyntijakso.
Eli jos käynnistys määrää haluaisi vähän pienentää, niin asteminuutteja voi laittaa isommalle. Nyt varmaan asetus on -60 tai -120.
-
Keskimäärin erinomainen arvaus! Asteminuutit on -90. Muutin jo -120 ja katsellaan mitä tapahtuu.
Niben sääasema väittää nyt ulkolämpötilaksi +3, keittiön elohopea -4. Ei liene pelkästä falskaavasta läpiviennistä sittenkään kyse, täytyy viikonloppuna tutkia tarkemmin.
-
Niben sääasema väittää nyt ulkolämpötilaksi +3, keittiön elohopea -4. Ei liene pelkästä falskaavasta läpiviennistä sittenkään kyse, täytyy viikonloppuna tutkia tarkemmin.
Aika jännä että Nibe näyttää liian lämmintä. Jos ulkoanturin johto olisi liian ohut tai pitkä (=paljon vastusta) niin virheen pitäisi olla toisinpäin. Onko ulkoanturin lähistöllä jotain lämmönlähteitä: ulkovalo tai ilmanvahdon poisto?
-
Täällä niben ulkomittari näyttää aika tarkasti oikeaa lämpötilaa. Mittari ei ole läpiviennin kohdallakaan edes. Jos mittari näyttäisi joka säässä aina saman verran väärin, niin sieltä jostain asetuksista saa muutettua sitä lämpömittarin näyttämää suuntaan tai toiseen.
Tuo -120 on jo varmaan suht hyvä. Voi sitä toki säätää myöhemmin vaikka -160 tai jotain vastaavaa.
-
Keskimäärin erinomainen arvaus! Asteminuutit on -90. Muutin jo -120 ja katsellaan mitä tapahtuu.
Niben sääasema väittää nyt ulkolämpötilaksi +3, keittiön elohopea -4. Ei liene pelkästä falskaavasta läpiviennistä sittenkään kyse, täytyy viikonloppuna tutkia tarkemmin.
Meillä elohopea näyttää nyt -11C,digitaalinen ulkolämpömittari ja Ds1820 anturi molemmat -7,5C
Sellainen käsitys että elohopeamittari näyttää liikaa pakkasella.
-
Ai tuo Matiaksen huomio tosiaan. Täällä ei ole elohopeaa pihalla. Eli niben anturi ja digitaalisen mittarin anturi on molemmat pihalla ja samalla seinällä. -2.5C näyttää nyt. Nibe näytti -2.
-
Ei siinä Niben anturissa näköjään vikaa ole, ero johtuu sen sijoituksesta. Mittailin eilen digimittarilla anturirasian päältä asteen enemmän pakkasta kuin pumpun näyttämä. Tästä metrin päässä oli jo 5 astetta kylmempää. Lähellä anturin sijaintia ei ole mitään lämmönlähdettä ja sen läpivienninkin oli asentaja tiivistänyt. Paikka on eräänlaisen erkkerin ja perusrungon sisäkulmassa ja kai tuo vaan on lämpimämpi kohta. Toisella puolella on autotalli, jossa tosin vain +13 astetta. Aika reilulta tuo lämpövuoto kuitenkin vaikuttaa, jos se ero oikeasti siitä johtuu.
Tänä aamuna pakkasta oli 11 ja Niben mukaan-3 eikä ollut yhtään kylmä. Turhan jyrkkä käyräkö? Pudotin pykälän ja hyvin pärjää edelleen. Pyynti putosi 2 astetta 41:een. Muutin myös kv-rajoja. Katsellaan mitä tapahtuu.
-
Viime yönä oli suunnilleen yhtä kylmää kuin toissa aamuna ja torppa pysyi lämpöisenä. Asteminuutit on -160 ja käyrä 8. Jos tuo ulkoanturi näyttäisi mitä pitää, kaiketi alhaisempi käppyrä riittäisi?
Eilen kun oli noin nollakeli, oli aamulla kämpässä selkeästi viileämpää ja mittarinkin mukaan aste vähemmän. Kunhan saan anturin toiseen paikkaan, millähän asetuksella tuota nollakeliä voisi hieroa kohdalleen?
Logi viime yöltä kun pakkasta oikeasti noin kymppi. Omaan silmään ei osunut mitään erityistä.
-
Viime yönä oli suunnilleen yhtä kylmää kuin toissa aamuna ja torppa pysyi lämpöisenä. Asteminuutit on -160 ja käyrä 8. Jos tuo ulkoanturi näyttäisi mitä pitää, kaiketi alhaisempi käppyrä riittäisi?
Eilen kun oli noin nollakeli, oli aamulla kämpässä selkeästi viileämpää ja mittarinkin mukaan aste vähemmän. Kunhan saan anturin toiseen paikkaan, millähän asetuksella tuota nollakeliä voisi hieroa kohdalleen?
Logi viime yöltä kun pakkasta oikeasti noin kymppi. Omaan silmään ei osunut mitään erityistä.
Tuolla nykyisellä anturin paikalla, niin taitaa olla nyt liian iso käyrä käytössä. Eli liian jyrkkä. Pakkasella lämpötila riittää, mutta 0 kelillä lämpö on liian pieni. Eli sitä saa korjattua 7 käyrällä ja lisäämällä sitä lämpötilaa, että lämpö pysyy vielä samana. Jos vieläkin on 0 kelillä liian kylmä, niin 6 käyrä ja taas lämpötilaa vähän lisää, että lämpötila ei pääse laskemaan. Kumminkin tuo 8 käyrä taitaa olla liian jyrkkä. Voi ottaa sen pyyntilämpötilan ylös ja säätää käyrän yhden pykälän alemmaksi ja "tason" yhden pykälän suuremmalle. Eli ehkä sopiva jos laskee käyrää yhdellä ja nostaa lämpötilaa yhdellä. Tai sitten täytyy nostaa lämpötilaa kahdella. En tiedä miten se tarkalleen meni.
Täällä käytössä käyrä 3 ja lämpötilakorjaus +7.
-
Viime yönä oli suunnilleen yhtä kylmää kuin toissa aamuna ja torppa pysyi lämpöisenä. Asteminuutit on -160 ja käyrä 8. Jos tuo ulkoanturi näyttäisi mitä pitää, kaiketi alhaisempi käppyrä riittäisi?
Eilen kun oli noin nollakeli, oli aamulla kämpässä selkeästi viileämpää ja mittarinkin mukaan aste vähemmän. Kunhan saan anturin toiseen paikkaan, millähän asetuksella tuota nollakeliä voisi hieroa kohdalleen?
Logi viime yöltä kun pakkasta oikeasti noin kymppi. Omaan silmään ei osunut mitään erityistä.
Sellanen kommentti täältä, että meillä ainakin menee kämppä juurikin noin asteen verran haluttua kylmemmäksi aina kun ulkolämpötila nousee rajusti.
Eli esim. illalla on -10 astetta ja aamulla ollaan nollassa, niin kämppä viilenee.
On kuulemma joku 'vanhan kansan viisaus', että näin käy.
Meillä on siis vuonna -64 tehty talo ja eristykset sen mukaiset.
Liittyykö tuo nyt sitten johonkin paine-eroihin, miksi tämä tapahtuu?
Eli eli... Voi olla, että lämpökäyräsi on ihan kohdillaan muuten, mutta tämä äkillinen lämpötilojen muutos aiheuttaa heiluntaa sisälämpötilassa?
-
Voi se varmaan tosiaan noinkin mennä. Arvauksella syy voisi olla siinä että talo on aivan "umpijäässä" vielä kun lämpötila lauhtuu. Muutama päivä sitten taisi olla yöllä -17 ja sitten seuraavana päivänä jo oli +5C. Eli talo on saanut kylmyyttä ja sitten lämmitys meneekin pienemmälle koska ulkona on taas 22C lämpimämpää.
Mutta jos aina 0 kelillä on kylmää, niin lämpökäyrä on varmaan liian jyrkkä. Eli 0 kelillä on kylmää ja pakkasella taas sopivaa.
edit:
Sähkönseurannasta katsottu:
Sunnuntai 4.12.16
klo 7-11 pakkasta -16C. Klo 23 +2C.
-
Viime yönä oli suunnilleen yhtä kylmää kuin toissa aamuna ja torppa pysyi lämpöisenä. Asteminuutit on -160 ja käyrä 8. Jos tuo ulkoanturi näyttäisi mitä pitää, kaiketi alhaisempi käppyrä riittäisi?
Eilen kun oli noin nollakeli, oli aamulla kämpässä selkeästi viileämpää ja mittarinkin mukaan aste vähemmän. Kunhan saan anturin toiseen paikkaan, millähän asetuksella tuota nollakeliä voisi hieroa kohdalleen?
Logi viime yöltä kun pakkasta oikeasti noin kymppi. Omaan silmään ei osunut mitään erityistä.
Pumppu käy kuin kello, hieman on käyntiajat (44min-1h17min) ja lepotauot (46min-1h8min) nousseet ulkolämpötilan laskemisen (ja starttirajan nostamisen -160?) myötä, mutta enpä keksi minäkään mitään petrattavaa.
Hienosti pelaa.
Sitten kun saat anturiongelmat ratkaistua kannattaa odotella sellaisia kelejä että ulkolämpötila olis mahdollisimman tasainen pikku pakkasilla muutaman päivän ja yrität löytää samaan aikaan oikean pyyntilämpötilan jotta tupa pysyy sopivan lämpimänä. Kun tämä yksi piste on tiedossa, niin sitten jos käyrän jyrkkyyteen tarvitsee tehdä muutoksia voi käyrän korotusarvolla pistää uuden käyrän siten että tiedossa oleva kohta pysyy oikeana. Hankala selittää, mutta tuolla tavalla pääsee muutamalla iteraatiokierroksella aika hyvään tulokseen. Sitten se perusjuttu että muuttaa aina vain yhtä muuttujaa kerrallaan ja odottaa tarpeeksi pitkään jotta näkee säädön todellisen vaikutuksen. Ja kaikki kokeilut ja tulokset kannattaa kirjata jonnekin ylös, hetken päästä niitä ei muista kuitenkaan. Eipä noita tule itsekään noudatettua, mutta kannattais. :)
-
Liittyisiköhän tuo vanhan kansan viisaus myös siihen, että usein ne vesiputketkin jäätyvät vasta pakkasjakson jälkeen lämpötilan noustessa? Vanhahkon talon suhteen kannattaa kuunnella vanhoja viisauksia herkällä korvalla...
Eihän tuo yhden asteen sisälämpötilan lasku käytännössä mikään ongelma ole, mutta huomasihan sen. Harmi sinänsä, että nollakeli jäi niin lyhyeksi, ettei tällä kertaa ehtinyt pidempää ihmetellä sisälämpötilan trendiä.
Joka tapauksessa pudotin käyrän 7 +1. Isompaa muutosta en tohdi kerralla tehdä, koska lähden sopivasti pariksi päiväksi työmatkalle, enkä halua, että palaute on liian jäätävää palauttuani. Meten kollega lupailee sopivasti taas nollakeliä. Nyt lipunlaskuun, hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
-
Luultavasti jotkin säädöt on vähän pielessä jos lämpö seilaa. Itselläni kun ei ole edes tulisijaa niin lämpö on aina 22.2 tai 22.3 astetta. Ei vaikuta ulkolämmön muutos mitään, toki talo on iso ja runsaskivinen. Viime talvena vielä sisälämpö nousi pakkasella, mutta siihen auttoi ulkoanturin siirto lämpöisempään nurkkaan.
Nyt melkein naurattaa tuo tasalämpöisyys, öljyllä, pattereilla ja oumannilla sisälämpö kyykkäsi parikin astetta jos ulkona lämpeni nopeasti.
-
Viime viikot on ollut käytössä käyrä 7+2 ja asteminuutit edelleen -160. Ei ole ollut ongelmia ja lämpö on ollut tasasista noilla viime viikkojen plussakeleillä. Tänä aamuna huomasi, että keli on kylmempi lähinnä viileämmistä lattioista, mutta sisälämmöt eivät juurikaan ole muuttuneet edellisistä. Jätin vielä villasukat laatikkoon.
Nyt on ulkona -15 ja pumpun mukaan -8. Jos tuosta lämpötilaerosta ei nyt kylmenevän kelin takia mitään ongelmia aiheudu, taidan jättää ulkoanturin toistaiseksi tuohon, missä se nyt on ja siirtää sitä vasta tarvittaessa. Tulossa onkin pari hyvää pakkaspäivää, jolloin näkee, miten pumppu jaksaa lämmittää. Ihan äärirajoille ei kuitenkaan vielä pitäisi joutua menemään. Niistä puheen ollen, mikä lienee sopiva asetus kohtaan "käynnistysero lisälämpö"? Mitä tuo arvo kuvaa ja miten se muodostuu? Nyt siinä on tehdasasetus 400 ja portaat 100.
-
Katsoin Timo Karhun ohjelmalla tuota LOG -tiedostoasi.
Oikein hyvältähän se näyttää muutoin, mutta talossasi lämpöpattereiden lämmönluovutusteho ei ole erikoisen hyvä.
Se pakottaa kiertoveden lämpötilan vähän turhan korkeaksi.
Joskus voisi vaihtaa joitakin keskeisten tilojen pattereita reilusti suuremmiksi.
-
Kiitos kommentista! Pattereita onkin tarkoitus vaihtaa huone kerrallaan, kunhan remontti etenee. Aluksi jännitti, että riittääkö nykyisten teho lainkaan maalämmölle; vanhan kattilan shuntti kun oli jämähtänyt kokonaan auki ja edelliset asukkaat olivat ajaneet 80-asteista vettä kiertopumppu täysillä verkostoon kesät talvet. Pattereissa sentään oli termostaatit.
Eräs MLP-kauppias teki tarjouksen (á 600€) pattereiden vaihtamisesta moderneihin saatesanoilla, että maksavat itsensä kyllä takaisin paremman hyötysuhteen myötä. Ei kuitenkaan osannut laskea tarkalleen kahdeksantoista patterin vaihtamisen takaisinmaksuaikaa ja tämä huikea diili jäi toteutumatta.
-
Vuosi täynnä tämän mökin lämmitystä maalämmöllä ja alla muutamia numeerisia parametreja.
Käynnistyksiä: 3050 kpl
Kokonaiskäyttöaika: 2186 h, josta käyttövedelle 387h.
Koko talon sähkönkulutus 11,1 MWh (12/16-11/17).
Kesäajan kulutuksista haarukoituna 5,4 MWh taloussähköön ja käyttöveteen, 5,7 MWh pattereille. Jos käyttöveden osuudeksi arvioi 1,7 MWh, joka oli monessa tarjouksessa arviona, olisi pumpun kokonaiskulutus ajanjaksolla ollut 7,4MWh. Keruupiirin kytkemisen jälkeen vastuksia on käytetty vain legioonalaisten kurittamiseen.
Pohdintaa:
Kokonaistuntimäärä on abt. kolmanneksen pienempi kuin monessa mitoituslaskelmassa, mutta vuorokausittaisten käynnistysten määrä on kaiketi vielä siedettävä?
Lämmitettävää huoneistoalaa on tarkasteluajanjaksolla ollut noin 190 neliötä lämpimänä, mikä siis tulee muuttumaan kellariremontin myötä suuremmaksi.
Edellisen asukkaan ilmoittama 4000l öljynkulutus tuntuu suurelta, tai sitten kattilan hyötysuhde on ollut todella pieni.
Voiko yllä olevasta päätellä vielä jotain muuta kuin, että oli lämmin vertailuajanjakso, josta olisi pienemmälläkin pumpulla helposti selvitty?
-
Toinen vuosi (12/17-11/18). Kirjaan näitä tähän ylös lähinnä siksi, että jää jonnekin muistiin.
Käynnistyksiä 5950 kpl, vuodessa 2900 kpl.
Kokonaiskäyttöaika 4402 h, vuodessa 2216 h. Käyttövedelle 809 h, vuodessa 422 h.
Kokonaissähkönkulutus 12,5 MWh, josta 5,5 MWh taloussähköön + lämpimään veteen ja 7 MWh huoneilman lämmittämiseen.
- kylmempi vuosi
- 1 ruokittava lisää
- vastuksia ei kai vieläkään tarvittu kuin legioonalaisiin
- ilmankuivain kellariin
- kellarin ulkopuolinen lämmöneristys
- uudet kodinkoneet keittiöön
-
Kolmas vuosi (12/18-11/19).
Käynnistyksiä 8850 kpl, vuodessa 2900 kpl.
Kokonaiskäyttöaika 6726 h, vuodessa 2324 h. Käyttövedelle 1243 h, vuodessa 434 h.
Kokonaissähkönkulutus 11,3 MWh
-
Noin äkkiseltään laskettuna ihan kohtuullisella COP:lla vaikuttaisi lämpeävän.
-
Kolmas vuosi (12/18-11/19).
Käynnistyksiä 8850 kpl, vuodessa 2900 kpl.
Kokonaiskäyttöaika 6726 h, vuodessa 2324 h. Käyttövedelle 1243 h, vuodessa 434 h.
Kokonaissähkönkulutus 11,3 MWh
Tosi pienellä lämpenee vanha talo! Olikohan se edellisten asukkaiden arvio öljynkulutuksesta kovin pessimistinen vai oliko vanha kattila "öljyjäähdytteinen"?
Meillä mennyt kahdeksassa vuodessa pumpulle 56390 kWh ja käyttötunteja 24460. Vastustunnit 159 + 69.
-
Tosi pienellä lämpenee vanha talo! Olikohan se edellisten asukkaiden arvio öljynkulutuksesta kovin pessimistinen vai oliko vanha kattila "öljyjäähdytteinen"?
Meillä mennyt kahdeksassa vuodessa pumpulle 56390 kWh ja käyttötunteja 24460. Vastustunnit 159 + 69.
Olen kyllä tyytyväinen kulutukseen. Riippu tietysti juhannuskeleistä, mutta jos tämä tammikuu jatkuu tämänlaisena, ei kymppikerho ole enää kovin kaukana. Toi korkkipuru seinissä on kai lähes tuplaten parempi eriste sahanpuruun verrattuna ja jossain vaiheessa puhallutan vintille sellua, kun siellä on pahimmillaan vain 200 mm sahanpurua.
Aloin jo ekan vuoden jälkeen epäillä, että todellinen öljynkulutus on ollut ilmoitettua pienempi tai kattilan hyötysuhde aivan kamala. Eikä salaojaremontin yhteydessä ylös nostettu öljysäiliökään ollut vuotanut. Toisaalta tomppelin laskelma osui melko hyvin ilmoitettun öljynkulutuksen kanssa samaan suuruusluokkaan kuten myös muutaman kauppiaan laskelmat.
Tuolle pumpulle menee nyt sähköä keskimäärin reilut 7200 kWh ja käyttötunteja kertyy reilut 2200 per vuosi. Laskelman mukaan tunteja tulisi keskimäärin yli tuhat enemmän, mutta alhaisemman kulutuksen lisäksi syynä sille on se, että tuo Niben 12 kW pumpuksi nimeämä tuote lienee todellisuudessa 14 kW:n pumppu https://www.nibe.fi/nibedocuments/16065/F1145-12.pdf (https://www.nibe.fi/nibedocuments/16065/F1145-12.pdf) Tämä ei tullut esille hankintaa tehdessä. Ehkäpä tuolla alhaalla pörräisi saman merkin invertteri tai joku Thermia/Danfoss, jos olisin tämän tajunnut. No, tuo reiluhko puskurivaraaja kai on pelastanut tässä tapauksessa pahemmalta pätkäkäynniltä keskimääräisen käyntijakson ollessa kolme varttia. Niben invertteri olisi ollut muistaakseni ~700€ kalliimpi ja sähkönkulutus olisi ollut ~40€ vähemmän pa, joten päädyin perinteiseen hai-tekin sijaan.
En kokemukseni perusteella voi suositella tulistusvaraajallista lämpöpumppua merkistä riippumatta!
...
Kirjoitan jossakin vaiheessa tästä oman topicin tarkemmin perusteluin. Yleisesti voidaan todeta, että lattialämmitystaloihin tulistusvaraajallinen lämpöpumppu on erittäin huono vaihtoehto mm. heikon hyötysuhteen takia. Patterilämmitystaloihin se vielä menettelee, mutta vaihtoventtiili lämpöpumpulla + lisävaraajilla päästään tehokkaampaan sekä luotettavampaan lopputulokseen.
Onko tätä perustelua kirjoitettu? En ole seuraillut foorumia kovin intensiivisesti.
-
Tuolle pumpulle menee nyt sähköä keskimäärin reilut 7200 kWh ja käyttötunteja kertyy reilut 2200 per vuosi. Laskelman mukaan tunteja tulisi keskimäärin yli tuhat enemmän, mutta alhaisemman kulutuksen lisäksi syynä sille on se, että tuo Niben 12 kW pumpuksi nimeämä tuote lienee todellisuudessa 14 kW:n pumppu https://www.nibe.fi/nibedocuments/16065/F1145-12.pdf (https://www.nibe.fi/nibedocuments/16065/F1145-12.pdf) Tämä ei tullut esille hankintaa tehdessä. Ehkäpä tuolla alhaalla pörräisi saman merkin invertteri tai joku Thermia/Danfoss, jos olisin tämän tajunnut. No, tuo reiluhko puskurivaraaja kai on pelastanut tässä tapauksessa pahemmalta pätkäkäynniltä keskimääräisen käyntijakson ollessa kolme varttia. Niben invertteri olisi ollut muistaakseni ~700€ kalliimpi ja sähkönkulutus olisi ollut ~40€ vähemmän pa, joten päädyin perinteiseen hai-tekin sijaan.
Asentajan käsikirja (https://www.nibe.fi/nibedocuments/19571/331513-2.pdfl) (s. 70) lupailee paljon maltillisempia tehoja.
B0/W35 11,48 kW
B0/W45 10,99 kW
Täältä (https://www.nibe.fr/nibedocuments/19046/M10841-4.pdf) taasen löytyy
B10/W35 15,80 kW
B0/W65 10,63 kW
Eli nuo maakierron ja lähtevän veden lämpötilat vaikuttaa aika paljon tuohon antotehoon.
-
...Laskelman mukaan tunteja tulisi keskimäärin yli tuhat enemmän, mutta alhaisemman kulutuksen lisäksi syynä sille on se, että tuo Niben 12 kW pumpuksi nimeämä tuote lienee todellisuudessa 14 kW:n pumppu.
Laskelmat ovat nähdäkseni yleensä olleet hyvin konservatiivisia. Ei vara toki venettä kaada, mutta kuinka monta maalämmittäjää mahdollisesti olisikaan enemmän elleivät olisi pelästyneet mitoituslaskelmia. Yritin herätellä keskustelua aiheesta, mutta ehkä aloitukseni meni väärälle osastolle tai sitten aihe ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9106.msg120465#new (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9106.msg120465#new)
Tuohon kulutukseen taas ei ole juuri merkitystä onko 12 vai 14 kW pumppu edellyttäen, että kummallakin mennään ilman vastuksia. Isompi pumppu kuluttaa käydessään enemmän sähköä mutta käy lyhyempiä aikoja ja vice versa.
-
Teen tänne laskelmia ja usein on ollut vähän vaikeata tehdä laskelmaa, kun lähtötiedot ovat puutteellisia ja joskus vaikuttavat virheellisiltäkin.
Hyvä lähtötieto on tieto aikaisemmasta öljyn, sähkön, tai muun polttoaineen vuosikulutuksesta.
Ihmisen mieli vaan on sellainen, että se monestikin vähän kaunistelee noita aikaisempia kulutustietoja. Nykyisin onneksi ainakin sähkön vuosikulutus on jäljitettävissä.
Talon omistajan vaihdon yhteydessä kerrotaan yleensä tiedot aikaisemmasta lämmitystarpeesta. Se tieto pitäisi olla oikea, mutta silti on aivan yleistä, että se tieto viritellään vähän alakanttiin myynnin edistämistarkoituksessa. Asumistavatkin vaihtelevat. Jotkut asuvat säästeliäästi, kylpevät vähän, asutaan viileämmissä jne. Jotkut puolestaan vaativat asumismukavuutta, lämpöä ja runsaita kylpemisiä. Tästäkin syntyy eroja. Uusissa taloissa ilmanvaihdon käyttötavat vaikuttavat suuresti lämmitystarpeeseen.
Teen yleensä laskelman rakennustietojen perusteella ja vertaan sillä saatua tietoa aikaisempaan lämmitystarpeeseen. Jos niillä tulee jonkin verran yhteneväinen lämmitystarve, voi olettaa, että laskelma on lähellä totuutta. Aina ei näin käy.
Viime vuodet ovat olleet keskimääräistä lämpimämpiä, niin on ollut tämäkin talvi. Vuosi 2010 oli keskimääräistä kylmempi. Vanha sanonta, vuodet eivät ole veljeksiä, pitää paikkansa. Mitoitus pitäisi kuitenkin olla sellainen, että se on riittävä kylmällekin talvelle ja muutenkin vähän epäedullisemmille lämmitysolosuhteille. Siksi mitoitus tehdään sen kylmimmän talven tarpeisiin. Lämpökaivo ei saa jäätyä silloinkaan.
Parhaaseen tulokseen mitoituslaskelmissa pääsee paikallinen alan ammattisuunnittelija, joka pääsee tutustumaan kohteeseen ja saa käyttöönsä rakennuskuvat (pohja- julkisivu- ja leikkauskuvat). Vanhoista taloista niitä tietoja ei ole saatavilla, mutta silloin voi mittailla rakennusta ja koettaa selvittää ulkovaipan rakennetta.
Silti, jäljelle jää inhimillinen virhe, jolle minäkin olen kovasti altis. Kohtalotovereita voi olla muitakin.! Ei onnistu aina. Etänä ja toisinaan vielä vajavaisilla lähtötiedoilla ei voi tehdä mitään takuumitoituksia.
-
Kiitos kaikille kommenteista.
Asentajan käsikirja (https://www.nibe.fi/nibedocuments/19571/331513-2.pdfl) (s. 70) lupailee paljon maltillisempia tehoja.
B0/W35 11,48 kW
B0/W45 10,99 kW
Tämä selvensi paljonkin. Hassua, että ko. pumpun valmistajan nettisivulta avautuva dokumentti energialuokkamerkinnästä väittää jotain muuta. Taitaa olla Etelä-Euroopan markkinoille suunnattu lappu tässä kyseessä. Eikä tämäkään varsinaisesti vähennä hämmennystä, vaikka esite on toisella kotimaisella: https://www.nibe.fi/nibedocuments/19124/M10797-4.pdf (https://www.nibe.fi/nibedocuments/19124/M10797-4.pdf) Sekavaa.
Laskelmat ovat nähdäkseni yleensä olleet hyvin konservatiivisia.
Mä en pidä tätä niin pahana asiana, jos näin on. Muutama ylimääräinen satanen hankintavaiheessa harmittaa vähemmän kuin jäinen reikä. Ilman tomppelin laskelmaa en olisi osanut suhtautua niin kriittisesti villeimpiin tarjouksiin. Lisäksi muutaman myyjän laskelma oli aivan samalla hehtaarilla tomppelin kalkyylin kanssa. Tämän foorumin ansiota on myös se, että älysin puskurivarajan ja vesimäärän merkityksen. Ilmeisesti pätkäkäyntimiina meni osaltani ohi, vaikka käyttötunnit toistaiseksi jäävätkin alhaisiksi.
Teen tänne laskelmia ja usein on ollut vähän vaikeata tehdä laskelmaa, kun lähtötiedot ovat puutteellisia ja joskus vaikuttavat virheellisiltäkin.
Hyvä lähtötieto on tieto aikaisemmasta öljyn, sähkön, tai muun polttoaineen vuosikulutuksesta.
Ihmisen mieli vaan on sellainen, että se monestikin vähän kaunistelee noita aikaisempia kulutustietoja. Nykyisin onneksi ainakin sähkön vuosikulutus on jäljitettävissä.
Talon omistajan vaihdon yhteydessä kerrotaan yleensä tiedot aikaisemmasta lämmitystarpeesta. Se tieto pitäisi olla oikea, mutta silti on aivan yleistä, että se tieto viritellään vähän alakanttiin myynnin edistämistarkoituksessa. Asumistavatkin vaihtelevat. Jotkut asuvat säästeliäästi, kylpevät vähän, asutaan viileämmissä jne. Jotkut puolestaan vaativat asumismukavuutta, lämpöä ja runsaita kylpemisiä. Tästäkin syntyy eroja. Uusissa taloissa ilmanvaihdon käyttötavat vaikuttavat suuresti lämmitystarpeeseen.
Teen yleensä laskelman rakennustietojen perusteella ja vertaan sillä saatua tietoa aikaisempaan lämmitystarpeeseen. Jos niillä tulee jonkin verran yhteneväinen lämmitystarve, voi olettaa, että laskelma on lähellä totuutta. Aina ei näin käy.
Viime vuodet ovat olleet keskimääräistä lämpimämpiä, niin on ollut tämäkin talvi. Vuosi 2010 oli keskimääräistä kylmempi. Vanha sanonta, vuodet eivät ole veljeksiä, pitää paikkansa. Mitoitus pitäisi kuitenkin olla sellainen, että se on riittävä kylmällekin talvelle ja muutenkin vähän epäedullisemmille lämmitysolosuhteille. Siksi mitoitus tehdään sen kylmimmän talven tarpeisiin. Lämpökaivo ei saa jäätyä silloinkaan.
Parhaaseen tulokseen mitoituslaskelmissa pääsee paikallinen alan ammattisuunnittelija, joka pääsee tutustumaan kohteeseen ja saa käyttöönsä rakennuskuvat (pohja- julkisivu- ja leikkauskuvat). Vanhoista taloista niitä tietoja ei ole saatavilla, mutta silloin voi mittailla rakennusta ja koettaa selvittää ulkovaipan rakennetta.
Silti, jäljelle jää inhimillinen virhe, jolle minäkin olen kovasti altis. Kohtalotovereita voi olla muitakin.! Ei onnistu aina. Etänä ja toisinaan vielä vajavaisilla lähtötiedoilla ei voi tehdä mitään takuumitoituksia.
Jos vertaan antamiani lähtötietoja siihen, mitä nyt tiedän, on ulkovaipassa erona se, että vinolaudoituskerroksia on kaksi yhden sijaan ja täten myös yksi kerros paperia enemmän. Tällä on haetty rappaukselle jäykkä ja liikkumaton alusta, mutta lämmitystarpeeseen nähden tämän vaikutus on aivan mitätön.
Tein joulukuun alussa yläkertaan hormiin yhden poiston. Sitä ennen oli poistot vain molempien kerrosten vessoissa ja ne eivät olleet kovin tehokkaat. Ilma vaihtui huonosti. Tässä mielessä laskelmassa ilmanvaihdon osuus on ollut kaiketi todellisuutta suurempi. Hormin puhkaisu osuu sattumalta juuri maalämmön tarkastelujakson alkuun, joten on mielenkiintoista nähdä sen vaikutus kulutukseen. Sisäilman suhteellinen kosteusprosentti laski heti 5-10 %-yksikköä molemmissa kerroksissa, joten aivan varmasti ilmanvaihto tehostui.
Kun aikanaan tuo kellari saa lattialämmityksen, tulee kulutus tietysti nousemaan, mutta eipä ainakaan maalämpöjärjestelmän mitoitus huoleta. Ehkäpä joskus tohon pihalle tulee joku paikka, jossa voi varpaitaan kastella ja eiköhän siihenkin lämmöt kalliosta vielä riitä.
Joskus muistan nähneeni ehkä tuossa logitusketjussa ohjeen siitä, miten tuon Niben päivittäisen logituksen saisi näppärästi ATK:lla järjestettyä pidemmän jakson käsittäväksi tiedostoksi. Hourailenko vai onko se mahdollista?
-
IV vuosi (12/19-11/20)
Käynnistyksiä 11700 kpl, vuodessa 2850 kpl.
Kokonaiskäyttöaika 8807 h, vuodessa 2081 h (-10%). Käyttövedelle 1735 h, vuodessa 492 h (+13%).
Kokonaissähkönkulutus 11,0 MWh
- otettiin vanha sähkösauna käyttöön
- Gree Bora viilennin yläkertaan
- 7v lutraa
- lämmin talvi
- poistoilma avattu hormiin
-
V vuosi (12/20-11/21)
Käynnistyksiä 14700 kpl, vuodessa 3000 kpl.
Kokonaiskäyttöaika 11277 h, vuodessa 2470 h (+19%). Käyttövedelle 2231 h, vuodessa 496 h.
Kokonaissähkönkulutus 13,7 MWh, viiden vuoden ka. 11,9 MWh.
- kylmin talvi ja lämpimin kesä tähän asti
-
VI vuosi (12/21-11/22)
Käynnistyksiä 17600 kpl, vuodessa 2900 kpl.
Kokonaiskäyttöaika 13782 h, vuodessa 2505 h. Käyttövedelle 2714 h, vuodessa 483 h.
Kokonaissähkönkulutus 13,5 MWh, kuuden vuoden ka. 12,2 MWh.
- ihan oli talvi ja kesä
-
VII vuosi (12/22-11/23)
Käynnistyksiä 20500 kpl, vuodessa 2900 kpl.
kokonaiskäyttöaika 16163 h, vuodessa 2291 h. Käyttövedelle 3191 h, vuodessa 477h.
Kokonaissähkönkulutus 12,5 MWh.