Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => STIEBEL ELTRON => Aiheen aloitti: Nakke vaan - 25.02.16 - klo:17:21
-
15 kuukautta tuollainen pöhissyt pannuhuoneessa rahaa säästämässä, kaikki on toiminut varmaan aika hyvin. En ole juuri käynyt katsomassa mutta nyt olisi vähän kysyttävää. Alla tietoja.
Tässä kuluneen 15 kk toteutuneet kulut. Eli käytännössä kaksi talvea ja yksi kesä.
Lämmitys otto 4383Mwh
Lämmitys anto 25177Mwh, cop 5,744
Veden lämmitys otto 4806Mwh
Veden lämmitys anto 14692Mwh, cop 3.06
Otto yhteensä 9189 Mwh
Anto yhteensä 39869 Mwh, kokonais cop 4.34
Nhz lämmitys 0.377 Mwh
Nhz vedenlämmitys 0.576 Mwh
Lämmitystä 2412h
Vedenlämmitystä 354h
Nhz1 39h
Nhz2 11h
Nhz1/2 25h
Tästä kysyisin miltä näyttää? Vedenlämmitykseenkö menee enempi kun talon lämmitykseen? Onko vedenlämmityksen cop normaali? Käyttötunteja yhteensä reilut 2700 ja sähköö mennyt 9189 Mwh, onko koneen ottoteho 2kiloWatin sijaan yli 3 ??
Perheessä 2 aikuista ja kaksi teiniä. Sauna joka päivä, plus pari extra suihkua kun urheillaan.
Toinen kysymys, lämpökäyrä 0.20 eli pienin mitä koneesta löytyy. Silti sisälämpö nousee pakkasten kiristyessä noin kolme astetta. 22->25 kun pakkanen kirii nollasta 25 asteeseen. Kommentteja, jotain vikaa?
Kolmas kysymys, onko sähkövastusten käyttö järkevällä tasolla suhteessa kaikkeen muuhun, ostin koneen viittä vaille täysitehoisena?
Neljäs kysymys, uskaltaako sähkövastuksen kytkeytymisrajaa nostaa? Nyt se on -19 astetta?
Korostan että kulutustiedot ovat 15 kuukauden tietoja tästä aina marraskuulle 2014.
Muuten yleisenä toteamuksena että onhan tuo huikea kone. Öljyä meni keskiarvolla 4500 litraa vuosi yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja tuo vie reilut 800 euroa vuodessa. Suorastaan uskomatonta.
-
Tästä kysyisin miltä näyttää? Vedenlämmitykseenkö menee enempi kun talon lämmitykseen? Onko vedenlämmityksen cop normaali? Käyttötunteja yhteensä reilut 2700 ja sähköö mennyt 9189 Mwh, onko koneen ottoteho 2kiloWatin sijaan yli 3 ??
Perheessä 2 aikuista ja kaksi teiniä. Sauna joka päivä, plus pari extra suihkua kun urheillaan.
Näyttää erittäin hyvältä.
Veden lämmitykseen menee tosiaan enemmän kuin talon lämmitykseen. Sinulla on hyvin eristetty ja tiivis talo.
Toinen kysymys, lämpökäyrä 0.20 eli pienin mitä koneesta löytyy. Silti sisälämpö nousee pakkasten kiristyessä noin kolme astetta. 22->25 kun pakkanen kirii nollasta 25 asteeseen. Kommentteja, jotain vikaa?
No, tämä on seurausta siitä, että sinulla on paremmin eristetty ja tiiviimpi talo, kuin saksalainen insinööri on osannut kuvitella.
Minulla on itsellä lievässä määrin samaa ongelmaa ja olen siitä maahantuojalle raportoinut. Mitään korjausta asiaan ei taida olla vieläkään...
Se on hölmöä, että käyrän kaltevuus on rajoitettu 0.20:aan. Hyvin eristetyt ja tiiviit talot voisivat tarvita alempiakin (tuskin kovin paljon, mutta vaikka 0,19 olisi tarpeellinen).
Kolmas kysymys, onko sähkövastusten käyttö järkevällä tasolla suhteessa kaikkeen muuhun, ostin koneen viittä vaille täysitehoisena?
Neljäs kysymys, uskaltaako sähkövastuksen kytkeytymisrajaa nostaa? Nyt se on -19 astetta?
Vastusten käyttö on hyvin vähäistä ja ihan järkevällä tasolla. Voisit laskea kytkeytymisrajaa vaikkapa -22 asteeseen. Isoa merkitystä sillä tuskin olisi, kun vastusten käyttö on hyvin alhaista muutenkin.
Muuten yleisenä toteamuksena että onhan tuo huikea kone. Öljyä meni keskiarvolla 4500 litraa vuosi yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja tuo vie reilut 800 euroa vuodessa. Suorastaan uskomatonta.
Olen samaa mieltä.
Itse asiassa olen hämmästynyt, jos talosi on vanha talo, että energian kulutus on noin vähäistä. Ennen kuin luin tätä loppua viestistäsi, kuvittelin että puhutaan uudesta nykyiseen tapaan tiiviiksi rakennetusta talosta.
Saavuttamasi lämmityksen COP:n perusteella päättelisin, että puhutaan lattialämmitystalosta. Vai oletko päässyt noin hyvään COP:iin jollain muulla lämmönjaolla? (EDIT: kirjoittajan viestin signaturessahan asia todetaan: lattialämmitystä laatoitetulla lattialla - seurauksena erittäin tehokas lämmönjako ja hyvä COP.)
Onko taloosi tehty jotain eristeiden parannusremonttia?
-
Vuosien saatossa on tehty pikku lisäeristyksiä, mutta ilmeisesti suurinpiirtein samaa vauhtia kun öljylaitteet rapistui. Koskaa ei nimittäin selkeästi huomannut vähennystä öljynkulutuksessa. Ja talossani on vielä savupiippu öljylämmityksen kannalta typerästi talon kyljessä ulokkeena, siinä karkasi varmasti aika monta litraa öljylämpöä verrattuna että piippu olisi talon sisällä. No nyt ei ole enää sitäkään vaivaa. Talossa ei muuten ole minkäänlaista tulisijaa ikinä ollutkaan, eli kulutuslukemat todellisia.
-
Nimimerkki wpf, onnistuin hävittämään viestisi yrittäessäni vastata siihen, sorry.
Mutta käskit laskemaan huonelämpötilaa kun käyrä ei riitä. Teinkin niin pakkasella mutta heti kun lauhtui niin jouduin nostamaan pyynnin takaisin 22.2 asteeseen. Ja koska pannuhuone on vähän työläässä paikassa omalla ulko-ovellaan niin joku parempi ratkaisu pitäisi keksiä. Koitin pitää ilmanvaihtokonetta (vallox) isolla ilman sähkövastusta, mutta sekään ei auttanut. Voisiko koneessa kuitenkin olla jotain häikkiä??
-
Edellisten ja nykyisten kulutuslukemien valossa entinen öljykattila on ollut todella huonossa kunnossa hyötysuhteen puolesta. Oliko se myös noin 30v ikäinen? 4500l öljyä 80% hyötysuhteella on noin 36000kWh/vuosi.
Itsellä on myös hiukan samaa murhetta lattilämmityksen kanssa että lämmöt karkaavat pakkasella liian korkealle.
Tässä olen pohtinut yhtä syytä tuohon:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6829.msg88821#msg88821
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6829.msg88821#msg88821)sekä täällä
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6638.0
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6638.0)
Onko talossa painovoimainen ilmanvaihto? Kulutuslukemat vaikuttavat varsin matalilta tuon ikäiseen taloon. Onko talo kauttaaltaa yhtä lämmin?
Stiebelin lämmityskäyrän säätö taitaa olla myös varsin onneton. Jos ymmärrän oikein niin tässä neuvotaan muuttamaan käyrää kun kelit kylmenevät. Myös Viessmanin lämmityskäyrän säätö ei ole paras mahdollinen. Siinä pitäisi olla mahdollisuus korjata käyrää itse eri lämpötiloissa jotta siitä saa varmasti halutunlaisen. Ajattelin itse ratkaista ongelman asentamalla sisälämpötila-anturin jos ei ei mikään muu auta. Sen säätöjen kanssa pitää vaan olla tarkka ettei sekoita koko järjestelmää totaalisesti. Tyypillisesti lattialämmityksen kanssa tuo ei ole parhaimmillaan koska lattialämmitys on niin hidas reagoimaan.
-
Mitäs jos rajoittaa koneesta max menoveden tai paluuveden lämpötilaa lämmityskäytön osalta?
Silloin kovilla pakkasilla kone stoppaa pakotetusti ja sais lämmöt pysymään kuosissa?
Hyvän merkkinen kone sinulla! ;)
-
Edellisten ja nykyisten kulutuslukemien valossa entinen öljykattila on ollut todella huonossa kunnossa hyötysuhteen puolesta. Oliko se myös noin 30v ikäinen? 4500l öljyä 80% hyötysuhteella on noin 36000kWh/vuosi.
Itsellä on myös hiukan samaa murhetta lattilämmityksen kanssa että lämmöt karkaavat pakkasella liian korkealle.
Tässä olen pohtinut yhtä syytä tuohon:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6829.msg88821#msg88821
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6829.msg88821#msg88821)sekä täällä
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6638.0
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6638.0)
Onko talossa painovoimainen ilmanvaihto? Kulutuslukemat vaikuttavat varsin matalilta tuon ikäiseen taloon. Onko talo kauttaaltaa yhtä lämmin?
Stiebelin lämmityskäyrän säätö taitaa olla myös varsin onneton. Jos ymmärrän oikein niin tässä neuvotaan muuttamaan käyrää kun kelit kylmenevät. Myös Viessmanin lämmityskäyrän säätö ei ole paras mahdollinen. Siinä pitäisi olla mahdollisuus korjata käyrää itse eri lämpötiloissa jotta siitä saa varmasti halutunlaisen. Ajattelin itse ratkaista ongelman asentamalla sisälämpötila-anturin jos ei ei mikään muu auta. Sen säätöjen kanssa pitää vaan olla tarkka ettei sekoita koko järjestelmää totaalisesti. Tyypillisesti lattialämmityksen kanssa tuo ei ole parhaimmillaan koska lattialämmitys on niin hidas reagoimaan.
Öljylaitteet oli alkuperäiset, jämät. Ne olivat kyllä ihan loppu, yritin niitä myydäkin mutta pari ostajaa kävi katsomassa ja sanoivat että on niin paksussa piessä että ikinä ei saa puhtaaksi. Poltin toki uusittiin joskus 90-luvun alkupuolella. Minä luulen että tuolla piipun sijainnilla talon ulkopuolella oli aika iso rooli öljynkulutukseen.
Talo on aikoinaan hyvin tehty, alakerta 10cm betoni-10cm villa- 12cm kahitiili. Yläkerta 20 cm villa kahitiili verhouksella. Välikatolla oli 40cm villaa. Ikkunat on valtavia, mutta kolminkertaisia lämpölaseja. Ulko-ovia viisi ja autotallin ovi lisäksi.
Vuosien mittaan on pantu 5cm uretaani yläkerran sisäseiniin ja 20cm puhallusvillaa katolle. Lisäksi kaikki ovet vain yksi ovi on alkuperäinen, muut on luokkaa u=1 ja autotallin ovi 45mm uretaaninosto-ovi.
Ikkunat on edelleen alkuperäiset enkä niitä uusikaan ehkä ikinä.
Talo on kauttaaltaan yli 22astetta lämmin, autotallikin. Ja semmoinen unohtui sanoa että maalämmön tullessa koko taloon laitettiin lattialämmitys, ja putkessa ei säästelty, sitä meni noin 2000m.
Koko putkisto valettiin viiden sentin betoniin plus sitten laattoitus päälle koko taloon. Alakerran betonin paksuus on nyt 17cm ja välinen laatta on 32cm paksu.
Ja meneehän tuota energiaa edelleen ihan reilusti, 39869kwh/15kk.
Talossa on jälkeenpäin asennettu ilmanvaihtokone, vallox digi se2 lienee tyypiltään, ja se on aina viitoisella. Siinä on vastukset, mutta en pidä niitä päällä. Haluan senkin energian tulevan lattian kautta koska laattalattia tuntuu lämpimältä vasta joskus kymmenen pakkasasteen kylmemmällämpuolella. Toki vanha patteriverkon aikainen lattia tuntui vielä paljon kylmemmältä.
Minä luulen että Stiebelissä on jotain omituista noissa lukemissa, esim vedenlämmitysaika on 354 tuntia ja käytetty energia 4806 Kwh. Tuohan tarkoittaa yli kymmenen kilowatin ottotehoa, vai enkö nyt ymmärrä jotain?
-
Mitäs jos rajoittaa koneesta max menoveden tai paluuveden lämpötilaa lämmityskäytön osalta?
Silloin kovilla pakkasilla kone stoppaa pakotetusti ja sais lämmöt pysymään kuosissa?
Hyvän merkkinen kone sinulla! ;)
Tuohan voisi olla käyttökelpoinen idea jos se on mahdollista, täytyy tutustua valikoihin tarkemmin.
Noiden energiatietojenkin etsiminen kesti aikansa ja olisi itseasiassa jäänyt katsomati jos kaveri ei olisi soitellut ja kysellyt kokemuksia kun meinaa myös hankkia maalämmön. Ja kyllähän noi mun kulutuslukemat hänetkin vakuutti maalämmöstä.
-
Ja meneehän tuota energiaa edelleen ihan reilusti, 39869kwh/15kk.
Minä luulen että Stiebelissä on jotain omituista noissa lukemissa, esim vedenlämmitysaika on 354 tuntia ja käytetty energia 4806 Kwh. Tuohan tarkoittaa yli kymmenen kilowatin ottotehoa, vai enkö nyt ymmärrä jotain?
Jos messissä on kaksi talvea niin lämmitystarvelukujen valossa joulu, tammi- ja helmikuu muodostaa tampereen korkeudella tyypillisesti 47% vuotuisesta energiankulutuksesta.... Tällä arviolla voi funtsia että että sulla on kasassa ~1,5v kulutus. 40MWh/1,5=26MWh/vuosi. Täällä allekirjoituksessa lukevassa yhdistelmässä on tuotettu vuodessa noin 23000kWh käyttöveteen sekä lämmitykseen(lv 20000kWh/kv 3000kWh).
Onko talossa käyttöveden kiertoa? Normaalisti lasketaan että käyttöveteen tarvitaan energiaa noin 4500kWh. Cop 3:lla tämä olisi noin 1500kWh.
Sinulla tuotettua energiaa on ainakin laskureiden mukaan miltei 10000kWh:ta ylimääräistä.
Näissähän on ollut noita vaihtoventtiilivikoja. Ettei kyse olisi sellaisesta? Venttiili vuotaa jatkuvasti hiljalleen varaajasta lämpöjä lattialämmityksen kiertoon? Jossain ketjussa on myös jotain höpinää siitä kun nuo mittarit on näyttäneet mitä sattuu...
-
Niin itsekin mietin että vuotuinen kulutus jää alle 30000Kwh, silloin sen vanhan öljylaitteiston hyötysuhde olisi kai ollut luokkaa 70%. Ei kai sekään mikään pohjattoman surkea esitys ole liki 40 vuotiaalta kattilalta?
Ei ole lämpimän kiertoa.
Tuo venttiilivikahan kuulostaa järkevältä. Varsinkin jos lämpö todellakin valuu lattialämmitykseen. Silloinhan se voisi kai selittää sekä noita lukemia että varmaan sisälämmön hallitsematonta kasvua pakkasella. Vai pitäisikö sisälämmön kohota nollakelilläkin, pahus kun en ymmärrä näistä laitteista ja tekniikasta mitään.
Takuuhan minulla vielä on, lienee parasta soitella asennusfirmaan jotta tuleva vilkaiseen tuota. Ainuthan tuossa mikä häiritsee on tuo lämmön nousu pakkasella, lukemat on aivan sama mitä näyttää kun vaan toimii kokonaistaloudellisesti.
-
Niin itsekin mietin että vuotuinen kulutus jää alle 30000Kwh, silloin sen vanhan öljylaitteiston hyötysuhde olisi kai ollut luokkaa 70%. Ei kai sekään mikään pohjattoman surkea esitys ole liki 40 vuotiaalta kattilalta?
Ei ole lämpimän kiertoa.
Tuo venttiilivikahan kuulostaa järkevältä. Varsinkin jos lämpö todellakin valuu lattialämmitykseen. Silloinhan se voisi kai selittää sekä noita lukemia että varmaan sisälämmön hallitsematonta kasvua pakkasella. Vai pitäisikö sisälämmön kohota nollakelilläkin, pahus kun en ymmärrä näistä laitteista ja tekniikasta mitään.
Takuuhan minulla vielä on, lienee parasta soitella asennusfirmaan jotta tuleva vilkaiseen tuota. Ainuthan tuossa mikä häiritsee on tuo lämmön nousu pakkasella, lukemat on aivan sama mitä näyttää kun vaan toimii kokonaistaloudellisesti.
Jos mlp tekee huonolla copilla energiaa käyttöveteen verrattuna siihen että se tekisi lattiaan oikean lämpöistä niin muussa ei häviä muutakuin sähkölaskussa ja euroissa lompakossa. Ja se että pumppu jauhaa turhaan kuumaa ei ainakaan pidennä sen elinikää.
Jos et tiedä kuinka mlp toimiin niin vilkaise tämä video. Tästä selviää perusperiaate. Eli vaihtoventtiili valitsee että kiertääkö vesi käyttövesivaraajan kierukassa lämmittämässä käyttövettä vai kiertääkö se lattialämmityksessä. Jos venttiili jää hiukan raolleen niin tämä saattaa johtaa siihen että käyttövesivaraajasta energiaa siirtyy jatkuvasti lattialämmitykseen. Talon ylikuumenemiseen sen ei pitäisi sinällään vaikuttaa jollei venttiili jumitu niin että kone ei saa tehtyä käyttövettä loppuun vaan energia siirtyykin lattialämmitykseen. Tosin tällöin vian luulisi olevan päällä kokoajan.
Tässä on hakutuloksia tästä stiebel osista hakusanalla vaihtoventtiili:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6439.msg80810#msg80810
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6156.msg77033#msg77033
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6195.msg81586#msg81586
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5690.msg70024#msg70024
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5997.msg73894#msg73894
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2283.msg49451#msg49451
myös energialaskureista höpinää:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6585.msg83223#msg83223
-
Onko talossa käyttöveden kiertoa? Normaalisti lasketaan että käyttöveteen tarvitaan energiaa noin 4500kWh. Cop 3:lla tämä olisi noin 1500kWh.
Sinulla tuotettua energiaa on ainakin laskureiden mukaan miltei 10000kWh:ta ylimääräistä.
Toisaalta ketjun aloittaja kirjoitti ensimmäisessä viestissä:
Perheessä 2 aikuista ja kaksi teiniä. Sauna joka päivä, plus pari extra suihkua kun urheillaan.
Tuo kulutus ei taida olla ihan "normaali" keskimääräinen kulutuskaan.
En silti kiistä, ettei jonkinasteista vaihtoventtiilin vikaa voisi olla myös.
-
Aloittajalla menee vaan yksinkertaisesti tarpeeksi lämmintä vettä lämmityskiertoon.
Vaihtovenan korjaus kyllä palauttaa COPin normiarvoihin ;)
-
Toisaalta ketjun aloittaja kirjoitti ensimmäisessä viestissä:
Tuo kulutus ei taida olla ihan "normaali" keskimääräinen kulutuskaan.
En silti kiistä, ettei jonkinasteista vaihtoventtiilin vikaa voisi olla myös.
Jep kulutus saattaa olla normaalia suurempi mutta silti 3x kulutus siihen nähden paljonko siihen normaalisti kulutetaan energiaa kuulostaa varsin kovalle. Usein on taidettu puhua että tyypillisesti lämmintä vettä on 40% ja 60% kylmää. Sitä en osaa näin hatusta heittämällä sanoa että paljonko tuon lämpöisen veden lämpötila tuolla tyypillisellä kulutuksella on. Olkoon nyt kuvitteellisesti vaikka 50 astetta. Tuleva vesi 5 astetta ja se lämmitetään 50 asteeseen jolloin lämpötilaero on 45 astetta.
14700/15*12=11760 ja tuosta varaaja häviöt 400kWh niin saadaan 11500kWh.
Jotta 1m3 lämmitetään 5 asteesta 50 asteeseen se vaatii 52,4kWh energiaa. Tuolla laskutoimituksella saamme tällöin 220m3 lämmintä vettä. Jos tuo on 40% vedenkulutuksesta niin tällöin kokonaisvedenkulutus voisi olla 220m3/40*100=550m3 vuodessa. Jos tässä nyt kiireellä ei tullut laskettua mitään väärin.... ::)
Siihen nähden että täällä kaksi henkilöä kulutti jotain päältä 100m3 vuodessa tuo kuulostaa varsin kovalle lukemalle.
Onko ketjun aloittajalla mitään käryä vuotuisesta vedenkulutuksesta?
-
Aloittajalla menee vaan yksinkertaisesti tarpeeksi lämmintä vettä lämmityskiertoon.
Vaihtovenan korjaus kyllä palauttaa COPin normiarvoihin ;)
Kyllä! Kokonais COP paranee, kun käyttöveden osuus vähenee.
Siis jos se on rikki mitä epäilen, koska jos se vuotaa, niin lattia on todella kuuma ja nyt se ei taida sitä olla.
-
15 kuukautta tuollainen pöhissyt pannuhuoneessa rahaa säästämässä, kaikki on toiminut varmaan aika hyvin. En ole juuri käynyt katsomassa mutta nyt olisi vähän kysyttävää. Alla tietoja.
Tässä kuluneen 15 kk toteutuneet kulut. Eli käytännössä kaksi talvea ja yksi kesä.
Lämmitys otto 4383Mwh
Lämmitys anto 25177Mwh, cop 5,744
Veden lämmitys otto 4806Mwh
Veden lämmitys anto 14692Mwh, cop 3.06
Otto yhteensä 9189 Mwh
Anto yhteensä 39869 Mwh, kokonais cop 4.34
Nhz lämmitys 0.377 Mwh
Nhz vedenlämmitys 0.576 Mwh
Lämmitystä 2412h
Vedenlämmitystä 354h
Nhz1 39h
Nhz2 11h
Nhz1/2 25h
Tästä kysyisin miltä näyttää? Vedenlämmitykseenkö menee enempi kun talon lämmitykseen? Onko vedenlämmityksen cop normaali? Käyttötunteja yhteensä reilut 2700 ja sähköö mennyt 9189 Mwh, onko koneen ottoteho 2kiloWatin sijaan yli 3 ??
Perheessä 2 aikuista ja kaksi teiniä. Sauna joka päivä, plus pari extra suihkua kun urheillaan.
Toinen kysymys, lämpökäyrä 0.20 eli pienin mitä koneesta löytyy. Silti sisälämpö nousee pakkasten kiristyessä noin kolme astetta. 22->25 kun pakkanen kirii nollasta 25 asteeseen. Kommentteja, jotain vikaa?
Kolmas kysymys, onko sähkövastusten käyttö järkevällä tasolla suhteessa kaikkeen muuhun, ostin koneen viittä vaille täysitehoisena?
Neljäs kysymys, uskaltaako sähkövastuksen kytkeytymisrajaa nostaa? Nyt se on -19 astetta?
Korostan että kulutustiedot ovat 15 kuukauden tietoja tästä aina marraskuulle 2014.
Muuten yleisenä toteamuksena että onhan tuo huikea kone. Öljyä meni keskiarvolla 4500 litraa vuosi yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja tuo vie reilut 800 euroa vuodessa. Suorastaan uskomatonta.
Onnea! Ei taida olla öljyä ikävä :D
Stiibeleissä on kuulemma ollut vaihtoventtiili ongelmia ensimmäisessä mallisarjassa, kuten niin monella muullakin.
Tehdas vaihtaa takuuseen ne mukisematta. Soita myyjällesi ja pyydä tarkastamaan. On tässä naapurustossa parikin tapausta.
-
Täälläpä on aktiivisesti tartuttu tuohon mahdolliseen ongelmaan, kiitos siitä.
Fraatin linkit luettu, tieto lisääntyi ja samalla heräsi uusia kysymyksiä, niistä myöhemmin kun saa tuon koneen toiminnasta varmuuden. Linkkiä videoon en löytänyt??
Vedenkulutus lienee meillä vähän yläkanttiin, uusi mittari tuli kolmisen vuotta sitten ja siitä paivälleen tarkasti laskettuna vettä on mennyt 284 kuutioo/vuosi. Mutta varmaan keskimääräistä enempi tulee käytettyä ulkohanaa, sadetin on ihan reilusti käytössä, joskus jopa yön ylikin.
Talon lämpötila pysyy nollakelillä erittäinkin tarkasti halutussa, parin kymmenyksen tarkkudella. Mutta heti kun kylmenee niin lämpötila alkaa kasvamaan, kahdenkympin pakkasella on sitten jo kolmisen astetta ylimääräistä. Käyrää huutais alaspäin jos olisi varaa. Öljyn ja patterien aikaan oumannissa käyrä oli noin puolivälissä.
Eikä tosiaan ole öljyä ikävä. Jo se että haju hävisi ja tilat lisääntyi pannuhuoneessa oli loistojuttu, mutta että tuo vie lisäsähköineen alle 10000Kwh/15kk on kyllä jotain uskomatonta. Vielä jos kulutus tuosta tippuu esim, sen venttiilin vaihdolla niin huhhuh.
-
Täälläpä on aktiivisesti tartuttu tuohon mahdolliseen ongelmaan, kiitos siitä.
Fraatin linkit luettu, tieto lisääntyi ja samalla heräsi uusia kysymyksiä, niistä myöhemmin kun saa tuon koneen toiminnasta varmuuden. Linkkiä videoon en löytänyt??
Vedenkulutus lienee meillä vähän yläkanttiin, uusi mittari tuli kolmisen vuotta sitten ja siitä paivälleen tarkasti laskettuna vettä on mennyt 284 kuutioo/vuosi. Mutta varmaan keskimääräistä enempi tulee käytettyä ulkohanaa, sadetin on ihan reilusti käytössä, joskus jopa yön ylikin.
Talon lämpötila pysyy nollakelillä erittäinkin tarkasti halutussa, parin kymmenyksen tarkkudella. Mutta heti kun kylmenee niin lämpötila alkaa kasvamaan, kahdenkympin pakkasella on sitten jo kolmisen astetta ylimääräistä. Käyrää huutais alaspäin jos olisi varaa. Öljyn ja patterien aikaan oumannissa käyrä oli noin puolivälissä.
Eikä tosiaan ole öljyä ikävä. Jo se että haju hävisi ja tilat lisääntyi pannuhuoneessa oli loistojuttu, mutta että tuo vie lisäsähköineen alle 10000Kwh/15kk on kyllä jotain uskomatonta. Vielä jos kulutus tuosta tippuu esim, sen venttiilin vaihdolla niin huhhuh.
Säästö on kyllä kohdallaan.
Soita myyjälle ja pyydä katsomaan, onko vaihtoventtiili rikki. Nopeasti se vaihtuu vaikka varmuuden vuoksi. Epäilen kyllä ettei se ole, muuten lattiat on todella lämpöset, jos lattiaan virtaa käyttöveden lämpötilaa.
Onko sinulla termostaatteja, niillä hoidat lämpötilat. Minulla termarit käytössä makkareissa ja olkkarissa, muut tilat ilman ja homma toimii 100%.
-
Linkkiä videoon en löytänyt??
Linkki vieraili jo leikepöydällä mutta maaginen näppäinyhdistelmä jäi näköjään painamatta :-[
Tuosta: https://www.youtube.com/watch?v=Yad6y_R6lwI&feature=related (https://www.youtube.com/watch?v=Yad6y_R6lwI&feature=related)
kylmäaineprosessi: https://www.youtube.com/watch?v=blHfLF7SQHU&feature=player_embedded (https://www.youtube.com/watch?v=blHfLF7SQHU&feature=player_embedded)
-
Ei ole termostaatteja ainuttakaan, meinasin niitä hankkia silloin kun lattialämmitystä asennettiin mutta suunnittelija sanoi että ei kannata. Sanoi että termareiden sijaan koitetaan mitoittaan lattialämmitysputkien määrä erityisen tarkkaan, ja jos tarvetta ilmenee niin hankitaan sitten jälkeenpäin langaton termari/toimilaite kyseiselle piirille. Hyötysuhde on kuulemma parempi jos kaikki piirit virtaa täysillä, en tiedä pitääkö paikkansa. Talossa on 20 lattiapiiriä ja kaikissa on hanat täysin auki ja lämmönjako on 100% mieleinen. Eli suunnittelija maksoi itsensä, varsinkin kun oli ilmainen :D
Fraatin videolinkit katsottu, vaihtoventtiilin idea tuli nyt selville. Ehkä se on syyllinen ongelmaani, ehkä ei, siis käyrän riittämättömyyteen. Paljonkohan tuon käyrän pitäisi olla talossani jos kaikki toimisi kunnolla?
Täällä on hiihtoloma ensi viikolla ja ollaan silloin reissussa, mutta sen jälkeen täytyy tilailla huoltomiestä vilkaseen maalämpöpumppua.
-
Hyvinhän tuo näkyy toimivan. Jos talo on pari astetta liian lämmin kovilla pakkasilla, koska se on niin hyvin tehty, ongelma on positiivinen. Kysäise lattialämmitys suunnittelijalta voiko siihen vaikuttaa tukin säädöillä.
KimmoL voi myöskin jelpata. Yksi on tietekin huonelämpötilan lasku, mutta se pitää manuaalisesti nostaa takaisin keväällä.
-
Toimiihan se hyvin kun säästää rahaa. Talo ei kuitenkaan ole mikään erituisen energiapihi. Ikäisekseen ehkä ihan hyvä, mutta kyllähän nykyiset on paljon paremmin eristettyjä. Varsinkin alakerran seinät ja lattia on nykyisiin taloihin verrattuna melkoinen haaskaaja. Ja öljyllä käyrä tosiaan oli jossain noin puolessavälissä.
Suunnittelija on eläkkeellä oleva putkipuolen diplomi-inssi. Hän tunnusti heti ettei tiedä maalämmöstä mitään, arveli kuitenkin että jos tukeilta rajoittaa virtausta niin kone laittaa vaan lämpimämpää vettä matkaa ja lopputulema lämpötilojen kohoamisen suhteen on sama. Ja hyötysuhde huononee kun vesi kuumenee. Meneekö se noin?
Eli tuo huonekohtainen säätökään ei käy kun koko talo lämpeää jokapuolelta liikaa pakkasella.
Eikä minulla kyllä oikein ole halujakaan säädellä lämpöjä ilmojen lämpöjen mukaan, kyllä tuossa joku vika täytyy olla, riittäähän tuo käyrä ymmärtääkseni juuri ja juuri uudehkoissakin taloissa.
Laittakaa toki ideaoita jos tuon mahdollisen venttilivian lisäksi muuta tulee mieleen.
-
Toimiihan se hyvin kun säästää rahaa. Talo ei kuitenkaan ole mikään erituisen energiapihi. Ikäisekseen ehkä ihan hyvä, mutta kyllähän nykyiset on paljon paremmin eristettyjä. Varsinkin alakerran seinät ja lattia on nykyisiin taloihin verrattuna melkoinen haaskaaja. Ja öljyllä käyrä tosiaan oli jossain noin puolessavälissä.
Suunnittelija on eläkkeellä oleva putkipuolen diplomi-inssi. Hän tunnusti heti ettei tiedä maalämmöstä mitään, arveli kuitenkin että jos tukeilta rajoittaa virtausta niin kone laittaa vaan lämpimämpää vettä matkaa ja lopputulema lämpötilojen kohoamisen suhteen on sama. Ja hyötysuhde huononee kun vesi kuumenee. Meneekö se noin?
Eli tuo huonekohtainen säätökään ei käy kun koko talo lämpeää jokapuolelta liikaa pakkasella.
Eikä minulla kyllä oikein ole halujakaan säädellä lämpöjä ilmojen lämpöjen mukaan, kyllä tuossa joku vika täytyy olla, riittäähän tuo käyrä ymmärtääkseni juuri ja juuri uudehkoissakin taloissa.
Laittakaa toki ideaoita jos tuon mahdollisen venttilivian lisäksi muuta tulee mieleen.
Joo se 0,2 käyrä on jo tosi alhainen, hyvä kun energiaa edes siirtyy.
No ainahan on se venttiili juttu. Voipi olla et se vuotaa kun talokin on todella vanha jne..
-
Eikä minulla kyllä oikein ole halujakaan säädellä lämpöjä ilmojen lämpöjen mukaan, kyllä tuossa joku vika täytyy olla, riittäähän tuo käyrä ymmärtääkseni juuri ja juuri uudehkoissakin taloissa.
Muuta keinoa ei taida olla kuin säätää käyrää ja huonelämpötilaa pakkasten alettua/loputtua tai sitten kokeilla saako hommaa kuriin sisä-/huoneanturin avulla.
Tässä oli stiebelin manuaalista eräs kuva jossa on selitetty sitä että käyrää tarvii muuttaa sekä laskea/huonelämpötilaa tarvittaessa... kuvan piti tulla jo johonkin aikaisempaan viestiin mutta oli näköjään jättänyt senkin pois.
(http://i.imgur.com/Y8Ppvzy.png)
Vuotava vv saattaa tehdä sen että energiaa siirtyy varaajasta talon lämmitykseen mutta kuitenkin niin vähän että se ei riitä kattamaan talon lämmitystarvetta. Tällöin käyttövesijaksoja tulee enemmän ja lämmitysjaksojen välit harvenevat sekä niitä tulee vähemmän. Jos vv on aivan rempallaan se saattaa aiheuttaa niin suuren vuodon että kone tekee miltei jatkuvasti käyttövettä ja vesi vuotaa lämmityspiireihin johtaen siihen että asunnossa tulee todella kuuma. Siitä tässä on tuskin kyse.
-
Hyvinhän tuo näkyy toimivan. Jos talo on pari astetta liian lämmin kovilla pakkasilla, koska se on niin hyvin tehty, ongelma on positiivinen. Kysäise lattialämmitys suunnittelijalta voiko siihen vaikuttaa tukin säädöillä.
KimmoL voi myöskin jelpata. Yksi on tietekin huonelämpötilan lasku, mutta se pitää manuaalisesti nostaa takaisin keväällä.
"Positiivinen ongelma" tämä on. Ongelmahan syntyy sen takia, että talo on energiataloudellinen ja lisäksi on yhtäaikaa hyvin tehokkaasti toimiva lattialämmitys, jolle riittää hyvin alhaiset lämpötilat. Ketjun aloittajan tapauksessa ymmärtääkseni on laatoitettu lattia, joka johtaa todella hyvin lämmön lattialaatasta huoneeseen.
Minulla on sisälämpötila-anturi ja se auttaa tuohon ainakin jonkin verran.
Stiebelissä pystyy itse määrittelemään "huonevaikutuksen" määrän, eli minkä verran sisälämpötila-anturi korjaa käyrän pyyntiarvoa. Minulla se on säädetty aika lieväksi, mutta lieväkin auttaa, jos lämpötila meinaa useita asteita karata.
-
Muuta keinoa ei taida olla kuin säätää käyrää ja huonelämpötilaa pakkasten alettua/loputtua tai sitten kokeilla saako hommaa kuriin sisä-/huoneanturin avulla.
Tässä oli stiebelin manuaalista eräs kuva jossa on selitetty sitä että käyrää tarvii muuttaa sekä laskea/huonelämpötilaa tarvittaessa... kuvan piti tulla jo johonkin aikaisempaan viestiin mutta oli näköjään jättänyt senkin pois.
(http://i.imgur.com/Y8Ppvzy.png)
Vuotava vv saattaa tehdä sen että energiaa siirtyy varaajasta talon lämmitykseen mutta kuitenkin niin vähän että se ei riitä kattamaan talon lämmitystarvetta. Tällöin käyttövesijaksoja tulee enemmän ja lämmitysjaksojen välit harvenevat sekä niitä tulee vähemmän. Jos vv on aivan rempallaan se saattaa aiheuttaa niin suuren vuodon että kone tekee miltei jatkuvasti käyttövettä ja vesi vuotaa lämmityspiireihin johtaen siihen että asunnossa tulee todella kuuma. Siitä tässä on tuskin kyse.
Kiitos käyrän kuvasta, se herätti ajatuksen tutkia omaa 0.20 käyrää. Nyt on pakkasta noin kuusi astetta, lämmityspyynti 22.2(lämpömittari näyttää 22.5) ja käyrän mukaan lämmityspiiriin lähtevän veden pitäisi olla 25-26 astetta, se on 25.5. Steibelin näyttö näyttää käyrän vain -20 asteeseen ja silloin veden pitäisi olla ehkä noin 29 asteista, käyräähän on vähän vaikea katsoa tarkasti tuosta stiebelin näytöstä. Minulla on tuollainen halpakaupan digilämpömittarin johdonpää anturi mittaamassa jakotukissa tulevaa lämpötilaa, jumppapatja eristeeseen käärittynä. Se on ollut paikallaan koko 15 kuukautta ja korkein lukema sen muistissa on 30.4 astetta, sitähän en tiedä koska se on tullut mutta luultavasti kovimmilla pakkasilla. Muistaakseni kovimmat pakkaset tuon 15 kk aikana täällä on ollut jotain 25asteen luokkaa. Voi siis olla että käyrä ei vain todellakaan riitä, pitäisi olla 0.19 tai 0.18 vielä tarjolla, omituista vanhassa talossa.
Siltihän se on kai melko varmaa että vaihtoventtiili vuotaa kun kone laskee käyttövettä lämmitetyn enempi kun lämmitysvettä, vuotaako sitten vaan niin pikkuisen että lähtevät lämpötilat pysyy hallinnassa?
-
"Positiivinen ongelma" tämä on. Ongelmahan syntyy sen takia, että talo on energiataloudellinen ja lisäksi on yhtäaikaa hyvin tehokkaasti toimiva lattialämmitys, jolle riittää hyvin alhaiset lämpötilat. Ketjun aloittajan tapauksessa ymmärtääkseni on laatoitettu lattia, joka johtaa todella hyvin lämmön lattialaatasta huoneeseen.
Minulla on sisälämpötila-anturi ja se auttaa tuohon ainakin jonkin verran.
Stiebelissä pystyy itse määrittelemään "huonevaikutuksen" määrän, eli minkä verran sisälämpötila-anturi korjaa käyrän pyyntiarvoa. Minulla se on säädetty aika lieväksi, mutta lieväkin auttaa, jos lämpötila meinaa useita asteita karata.
Onko sisälämpötila-anturi ihan johdon jatkeena oleva vai on tuohon langattomia malleja. Talossani johdon vienti on aika hankalaa kun on juuri laatoitettua betoniseinää kolmin kappalein tuolta pannuhuoneesta tultaessa?
-
Kiitos käyrän kuvasta, se herätti ajatuksen tutkia omaa 0.20 käyrää. Nyt on pakkasta noin kuusi astetta, lämmityspyynti 22.2(lämpömittari näyttää 22.5) ja käyrän mukaan lämmityspiiriin lähtevän veden pitäisi olla 25-26 astetta, se on 25.5. Steibelin näyttö näyttää käyrän vain -20 asteeseen ja silloin veden pitäisi olla ehkä noin 29 asteista, käyräähän on vähän vaikea katsoa tarkasti tuosta stiebelin näytöstä. Minulla on tuollainen halpakaupan digilämpömittarin johdonpää anturi mittaamassa jakotukissa tulevaa lämpötilaa, jumppapatja eristeeseen käärittynä. Se on ollut paikallaan koko 15 kuukautta ja korkein lukema sen muistissa on 30.4 astetta, sitähän en tiedä koska se on tullut mutta luultavasti kovimmilla pakkasilla. Muistaakseni kovimmat pakkaset tuon 15 kk aikana täällä on ollut jotain 25asteen luokkaa. Voi siis olla että käyrä ei vain todellakaan riitä, pitäisi olla 0.19 tai 0.18 vielä tarjolla, omituista vanhassa talossa.
Siltihän se on kai melko varmaa että vaihtoventtiili vuotaa kun kone laskee käyttövettä lämmitetyn enempi kun lämmitysvettä, vuotaako sitten vaan niin pikkuisen että lähtevät lämpötilat pysyy hallinnassa?
vv-vuodolla meinaan juurikin tätä asiaa.
Ryssin kännykällä taas tekstit johonkin hukkaan mutta kokeillaan nyt läppärillä uudestaan.
Eli kuvassa näkyy kaksi käyrää joita joutuu vaihtamaan keväällä/kesällä. Käyrän korkeus käsittääkseni säätyy käsittääkseni huonelämpötilalla ja jyrkkyys erikseen. Esimerkissä on muutettu sekä jyrkkyyttä että huonelämpötilaa niin että ne leikkaavat tietyssä lämpötilassa.
Epäilen että tämä on ainut tapa saada käyrä jonkun muun malliseksi kuin suoraksi. Tämä tosin vaatii käyrän rukaamista 2x vuodessa.
Toinen mitä ehdotin ja mikä saattaa toimia on tuo sisä-/huonelämpötila anturi. Sitä ei vain usein suositella ll-kanssa sen hitaan reagoinnin takia ja osaamattomissa käsissä sillä saa järjestelmän totaalisen sekaisin.
Stiebelistä en tiedä mutta Viessmannin koneisiin saa langattoman huonelämpötila-anturin/ohjausyksikön.
-
Jos tuon lähtevän veden saisi rajoitettua vaikka 29 asteeseen tai 29.5 asteeseen tai 30 asteeseen mutta suurimmasta ei taida tulla juuri apua. Ei sinne lattiaan tosiaan ole kuumaa vettä mennyt jos 30.4C on korkein :)
Ei tuosta mitään hyötyä ole. Kone pysähtyy vain kun menoveden lämpötila kohoaa tarpeeksi ja käynnistyy heti kun paluuveden lämpötila on tarpeeksi matala. Huonolla tuurilla ei edes saavuta käyrän pyyntiä ja alkaa käymään pätkiä pakkasella. Stibelissä pakotettu lepo tais olla 10min? Tällöinkäynniksi kovilla pakkasilla voisi muodostua esim 15+10min, 15+10min jne...
-
Nimenomaan saavuttaisi käyrän pyynnin koska käyrästä olisi leikattu esim yli 29C lämpötila pois. Mutta tosiaan voi olla että ei löydy sellaista säätöä koneesta.
Kyllä tuolta varmaan maks menoveden lämpötila löytyy esim parketteja yms herkkiä matskuja varten.... Tai ainakin viessmanissa on joku vastaava maks veden lämpö. Sitä en tosin tiedä toimiiko menon vai paluun mukaan.
Jos kone on paluulämpötilan mukaan ohjattu niin kone voi pyytää paluulämpötilaksi vaikka 27 astetta. Lämmönjaon dT 5 jolloin menoveden lämpötila on tällöin 32 astetta. Jos menoveden rajoitus on 31 astetta niin paluulämpötila ei saavuta käyrän pyyntiä. Näin minä tämän ajattelin... Seuraavaksi kone hyrähtää käyntiin kun hystereesi millä kone käynnistyy alittuu paluuvedestä uudestaan.
-
Voisikohan tuolla ulkolämpötila-anturilla kikkailla jotenkin. Nyt Stiebel näyttää esim.-0.2 astetta kun kaikki muut mittarit nayttää -2--3 pakkasta, eli pari kolme astetta liian vähän. Sitten kun täällä oikeesti -20 pakkasta niin stiebel näyttää -22 tai vähän enempikin, eli pari kolme astetta liikaa. Tämän huomasin silloin kun kävin pakkasella tiputtaan huonelämpöpyyntiä. Jos nuo pysyisi linjassaa keskenään niin eikö se vähän jeesaisi.
Anturilla on noin 25metriä melko ohutta johto, mitenkähän johdon resistanssi käyttäytyy pakkasella? Onko merkityksetön vai voiko aiheuttaa mittausvirhettä? Vai onko Stiebelin softa ohjelmoitu vähän pieleen tuon lämpötilan mittauksen osalta? Voiko näitä jotenkin päivittää tai uudelleen ohjelmoida tuolta osin?
-
Voisikohan tuolla ulkolämpötila-anturilla kikkailla jotenkin. Nyt Stiebel näyttää esim.-0.2 astetta kun kaikki muut mittarit nayttää -2--3 pakkasta, eli pari kolme astetta liian vähän. Sitten kun täällä oikeesti -20 pakkasta niin stiebel näyttää -22 tai vähän enempikin, eli pari kolme astetta liikaa. Tämän huomasin silloin kun kävin pakkasella tiputtaan huonelämpöpyyntiä. Jos nuo pysyisi linjassaa keskenään niin eikö se vähän jeesaisi.
Anturilla on noin 25metriä melko ohutta johto, mitenkähän johdon resistanssi käyttäytyy pakkasella? Onko merkityksetön vai voiko aiheuttaa mittausvirhettä? Vai onko Stiebelin softa ohjelmoitu vähän pieleen tuon lämpötilan mittauksen osalta? Voiko näitä jotenkin päivittää tai uudelleen ohjelmoida tuolta osin?
Taitaa olla tekemätön paikka kun heittoa on eri määrä eri lämpötiloissa. Normaalisti tuolla ei pitäisi olla mitään merkitystä koska käyrän jyrkkyydellä pitäisi pystyä "korjaamaan" häikkä. Lämpöanturia periaatteessa pystyisi huijaamaan jos sen sijoittaisi niin että joku asunnosta lämpöävuotava osa lämmittäisi anturia pakkasella hiukan. Esim ikkunan läheisyydessä saattaisi olla sopiva paikka. Tällöin lämpöisellä kelillä se ei juurikaan vaikuttaisi mitenkään. Sopivalla vastuksella voi lämpötilaa säätää jompaankumpaan suuntaan melkoyksinkertaisestikin kun tietää lämpötilanturin tyypin. Saattoi olla että stiebelin manuaalissa tuo oli mainittu...
Pelkästään käyrä ei kerro koko totuutta. Kun koneen käyntiaikasuhde nousee niin tällöin kiertoon tuupataan pidemmän aikaa kuumaa vettä joka tekee sen että käyrä on periaatteessa jyrkempi.
Oliko pumpussa huonelämpötilansäätö joka vaikuttaa käyrän tason korkeuteen?
-
Täällä on sama ongelma ulkolämpötila-anturin kanssa.
Näyttää -20 asteen pakkasilla pari astetta enemmän kuin muut mittarit tai energialaitoksen seuranta.
Nollakelissäkin himpun enemmän pakkasta.
Pelkästään käyrä ei kerro koko totuutta. Kun koneen käyntiaikasuhde nousee niin tällöin kiertoon tuupataan pidemmän aikaa kuumaa vettä joka tekee sen että käyrä on periaatteessa jyrkempi.
Oliko pumpussa huonelämpötilansäätö joka vaikuttaa käyrän tason korkeuteen?
On huoneen lämpötilasäätö. Se kertoo nimenomaan millä tasolla käyrä on. Käyrän säätö kertoo käyrän jyrkkyyden.
Mites se säädin dyn asetus? Onko se Nakella missä arvossa?
Jos käyntijaksot on nyt jo tarpeeksi pitkiä, niin tuota arvoa pienentämällä saisi käyntijaksoja lyhyemmäksi ja näin ollen ei vetäisi niin paljon yli pyynnin.
Toki tekee sen, että vastuksetkin lähtevät herkemmin päälle. Mutta jos vastukset estää menemästä päälle vaikka ennen -25 astetta, niin tällöin ei ole ongelma.
-
Säädin dyn arvo on 10. Käyntien pituuksia en kertakaikkiaan löydä???
Ja käsittääkseni huonelämpötila säätö ei vaikuta käyrään, no ehkä käyrä on vähän suorempi kun lämpötilaksi laittaa 15 mutta sitten taitaa tulla kylmä. Vai voisiko tuota hyödyntää jotenkin?
-
Säädin dyn arvo on 10. Käyntien pituuksia en kertakaikkiaan löydä???
Ja käsittääkseni huonelämpötila säätö ei vaikuta käyrään, no ehkä käyrä on vähän suorempi kun lämpötilaksi laittaa 15 mutta sitten taitaa tulla kylmä. Vai voisiko tuota hyödyntää jotenkin?
Se säädin dyn -asetus vaikuttaa käyntijaksojen pituuteen. Mitä isompi, niin sitä enemmän kone vetäisee lämmöt yli pyyntilämpötilan.
10 taitaa olla tehdasasetus. En tiedä kannattaako sitä mennä sorkkimaan.
Onko käynti- ja taukojaksot minkä mittaisia, onko siitä mitään havaintoa?
Huonelämpötila-asetus vaikuttaa käyrän tasoon. Eli liikuttaa sitä käyrää ylös ja alas koko alueelta, mutta ei siis vaikuta käyrän jyrkkyyteen.
Miten tän nyt selittäisi...?
Jos sinulla olisi joka ulkolämpötilassa liian kuuma sisällä, niin laskisit tuota huonelämpötila-asetusta.
Mutta nyt jos sisällä on sopivan lämmin muutoin, paitsi kovalla pakkasella, niin käyrää pitäisi saada alas.
-
Käynneistä ja tauoista ei mitään tietoa.
Tuo käyrän ja lämpötilan säätö on kyllä ihan selvä juttu minulle, tai ainakin luulen niin. ::)
Kyllä se huonelämpötila vähän vaikuttaa käyrään. Kun koittaa ääriasennosta toiseen niin käyrän eron huomaa. Plus viisi on pienin huonelämpötila mitä voi pyytää, silloin käyrässä on nousua kymmenen astetta.
Plus 30 on isoin mitä voi pyytää, silloin käyrässä on nousua vain viisi astetta. 22 kohdalla on noin 7 astetta. Noi stiebelin näytöstä katottuna, eihän siitä ihan just tarkalleen näe mutta suuruusluokka on toi. Eli jos laittais itselle 30 pyyntiä ja sitten löytyisi joku fiksu paikka koneessa olevalle lattiapiirin tulovedentermatille niin voisihan se olla että käyrä sitten riittäisi. Olisi se pari astetta kokonaisuudessaan tasaisempi.
Mutta nyt täytyy viikko hiihdellä ja sitten soitella huoltomies ja jos sen jälkeen jos on ongemia vielä niin sitten vasta täytyy jotain kehitellä. Eiköhän se ole selvä että kyllä tälläisessä vanhassa talossa käyrän täytyy riittää jos kaikki toimii kunnolla. Kai tuo kone osaa tuolla lattiapiirin virtauksellakin pelata käyrän lämpötilan lisäksi, vai onko kiertovesipumppu vakionopeuksinen?
-
Kai tuo kone osaa tuolla lattiapiirin virtauksellakin pelata käyrän lämpötilan lisäksi, vai onko kiertovesipumppu vakionopeuksinen?
Kone ei säädä itse kiertovesipumpun nopeutta. Se on se, minkä nopeudeksi asetat.
-
Pystyisköhön noista ensimmäisen viestin energia ja tuntimääristä joku asiantuntivampi päätellä jotain noista käynti- ja taukoajoista jotain? En kyllä epäile pätkäkäyntiä noilla betoninpaksuuksilla ja parin kilometrin lattiaputkilla jotka saavat virratakin ilman kuristuksia.
-
Pystyisköhön noista ensimmäisen viestin energia ja tuntimääristä joku asiantuntivampi päätellä jotain noista käynti- ja taukoajoista jotain? En kyllä epäile pätkäkäyntiä noilla betoninpaksuuksilla ja parin kilometrin lattiaputkilla jotka saavat virratakin ilman kuristuksia.
Eipä noista oikein voi päätellä mitään... Stiebelinkin ohjaus perustunee lämpötilaeroihin eli pyynti - X niin kone käynnistyy. Tällöin käyntijaksot ovat lauhemmilla keleillä melko vakiot. Jos koneessa ei ole käynnityslaskuria niin ainut keino taitaa olla se että sattuu olemaan paikalla kun kone käy. Jotkut ovat viritelleet kännyköitä yms kuvaamaan noita näyttöjä jolloin ei tarvi itse olla kyttäämässä tuossa ruudun edessä.
Epäilen että käyntijaksot ovat varmasti riittavän pitkiä. Millaista lattialämmitysputkea teille tuli? Tarkoitan halkaisijaa...
-
Näkeeköhän huoltomies enempi dataa tuolta koneesta? Tämä foorumin lueskelu jotenkin koukuttaa ja alkaa enempi kiinnostaa tuo tekniikka ja jonkinlainen optimointi, vaikka alunperin oli vain tarkoitus hankkia lämmityslaite ja unohtaa se tuonne pannuhuoneeseen.
Lattialämmitysputki on 16mm ulko ja 12mm sisähalkaisijaltaan.
-
Vastaan tässä nyt useampaan ketjun aiemmissa viesteissä olleisiin kohtiin:
Ensinnäkin Stiebelin kone on normaalisti paluuvesiohjattu, eli lämpökäyrä määrittää tavoitteen sille, mikä lämmityskierrosta palaavan veden pitäisi olla.
Lämmityskiertoon lähtevän menoveden lämpötilalla ei ole merkitystä. Se lämpenee maalämpöpumpussa sen verran kuin se pumpun teholla kyseisellä virtauksella lämpenee. Vesi sitten luovuttaa lämmityskierrossa lämpö(energiaansa) pois. Pumppu tarkkailee kierrosta palaavaa lämpötilaa, joka määräytyy lattialämmityksen tapauksessa lattialaatan saavuttaman lämpötilan mukaan. Pumppu siis lämmittää, kunnes paluulämpötila saavuttaa käyrän määräämän lämpötilan (ja tietyn hystereesin verran sen yli - tähän vaikuttaa se Säädin dyn -asetus).
Huonelämpötila-asetus määrää käyrän "korkeuden" eli on suuntaissiirto käyrälle. Käyrän asetus määrää käyrän jyrkkyyden (kulmakertoimen). Tältä osin Stiebelin säätö on täysin vastaava muiden merkkien kanssa.
Huonelämpötila-anturit taitavat olla langallisia. Ainakin minulla oleva näytöllinen FEK tulee neljällä johtimella pumpun väylään kiinni. Ilman näyttöä oleva FE7 on käsittääkseni langallinen myös. En tiedä, onko tähän langattomia malleja.
Laitteesta ei käsittääkseni huoltomies näe varsinaisesti sen enempää dataa mitenkään kuin mitä laitteen ohjauspaneelin kautta näkee kuka tahansa. Kaikkien laitteessa olevien anturien lukemat näkee ohjauspaneelista, joten eipä sieltä paljon muuta voisikaan saada. Jos käytössä on langallinen yhteys paikalliselle tietokoneelle tai nykyisessä mallissa oleva yhteys nettipalveluun, niin niillä logittamalla pystyy seuraamaan käyttöaikoja ym.
Eipä näissä vaihtoventtiilikoneissa muutenkaan paljon optimoitavaa ole, ainakaan jos ei ole ulkoisia varaajia. Kunhan lämmityskäyrän ja siihen liittyvät asetukset saa kohdalleen, niin se toimii ihan itsestään suurin piirtein niin hyvin kuin voi.
Kyllä se huonelämpötila vähän vaikuttaa käyrään. Kun koittaa ääriasennosta toiseen niin käyrän eron huomaa. Plus viisi on pienin huonelämpötila mitä voi pyytää, silloin käyrässä on nousua kymmenen astetta.
Plus 30 on isoin mitä voi pyytää, silloin käyrässä on nousua vain viisi astetta. 22 kohdalla on noin 7 astetta. Noi stiebelin näytöstä katottuna, eihän siitä ihan just tarkalleen näe mutta suuruusluokka on toi. Eli jos laittais itselle 30 pyyntiä ja sitten löytyisi joku fiksu paikka koneessa olevalle lattiapiirin tulovedentermatille niin voisihan se olla että käyrä sitten riittäisi. Olisi se pari astetta kokonaisuudessaan tasaisempi.
Tätä kohtaa en ymmärrä juurikaan. Huonelämpötilan voi yksinkertaistetusti ajatella tarkoittavan tavoiteltua sisälämpötilaa. Miksi sitä säätäisi 30:een? Se pitää säätää siihen, millaisen lämpötilan haluat sisällä olevan, ja käyrän jyrkkyys sitten sellaiseksi, että sisälämpötila pysyy samana eri ulkolämpötiloilla.
-
Olipa kimmolla kattava vastaus...kiitos.
-
Mulla käyrä 0,75 muistaakseni...huone mukavuus pyynti 21 tai 22
Ecolla....huone 18c ,ohjelmakäyttö päällä sopivasti tötterö viilenee yöksi on helppo paapata.
Menee sitten mukavuus asetukselle aamulla. Klo 6,00 jolloin myöskin veden pyynti Nousee ja perhe pääsee lämpimämpään suihkuun, talon lämmot ihan ok vois olla vähän vilposempi
-
Hyvä vastaus Kimmolta! Joo ei näissä ainakaan lattialämmityksen kanssa ole säädettävää.
Ainoa säätö mitä minä olen tehnyt on Säädin ja se on lukemassa 30.
-
Kimmolle tuosta lopusta, lainaus ei nyt jostain syystä onnistu niin että oma viesti olisi mukana.
Minun Stiebelissä huonelämpötilan muutos vaikuttaa myös käyrään. Käyrän arvolla 0.20, mikä on stiebelin loivin, käyrä suoristuu viisi astettä kun lämpötilan säädön naputtaa minimimistä maksimiin, eli viitosesta kolmeenkymppiin. Käyrä ei siis pelkästään nouse ylös alas vaan myös muoto muuttuu.
Koko laitteen loivin käyrä on siis lämpötilan ollessa 30 ja käyrän 0.20.
Tuota 30 lämpötilaa ei tietenkään voi käyttää, mutta tuota käyrää minkä kone antaa arvoilla ,30c ja 0.20, voisi käyttää kun nyt tulee pakkasella kuuma.
Nythän minulla on ollut alusta lähtien käytössä käyrä 0.20 ja 22.2c lämpö. Ja tuolla asetuksella lämpö on tuo mitä pyydetään nollakelillä. Mutta kun alkaa pakastaan niin talon lämpö nousee ollen noin 25c pakkasen kiristyessä noin -25 asteeseen. Tarvitsisin ehkä tuon muotoisen käyrän mikä on arvoilla 30c ja 0.20 tai jopa vielä suoremman. Sitä vaan ei saa jos ei ala huijaamaan tuloveden anturia.
-
Minun Stiebelissä huonelämpötilan muutos vaikuttaa myös käyrään. Käyrän arvolla 0.20, mikä on stiebelin loivin, käyrä suoristuu viisi astettä kun lämpötilan säädön naputtaa minimimistä maksimiin, eli viitosesta kolmeenkymppiin. Käyrä ei siis pelkästään nouse ylös alas vaan myös muoto muuttuu.
Olet oikeassa, että koneen näyttämissä tarkastelupisteissä käyrän muoto tavallaan muuttuu.
Se johtuu siitä, että Stiebelissä käyrä on tosiaan käyrä, ei suora. Syytä en tiedä, mutta ovat ilmeisesti sitä mieltä, että talon lämmöntarve ei ole lineaarinen ulkolämpötilan suhteen.
Huonelämpötilaa muutettaessa käyrä kyllä siirtyy pystysuunnassa, mutta tavallaan liikkuu myös vaakasuunnassa. Koska koneen näyttämät tarkastelulämpötilat ovat vakiot, käyrän vaakasuuntainen liike saa tarkastelupisteissä olevat käyrän arvot muuttumaan siten, että "muoto" on erilainen (eri vaakasuuntainen kohta epälineaarisesta käyrästä).
En osaa sanoa, voisiko tuota jotenkin hyödyntää käyrän korjaamisessa. FEK-ohjauspaneelissa on huonelämpötila-anturin kalibraatiosäätö, jota "väärinkäyttämällä" voisi saada jotenkin eri vaakasuuntaisen kohdan käyrästä käyttöön. Menee kuitenkin vähän kikkailuksi.
-
Se johtuu siitä, että Stiebelissä käyrä on tosiaan käyrä, ei suora. Syytä en tiedä, mutta ovat ilmeisesti sitä mieltä, että talon lämmöntarve ei ole lineaarinen ulkolämpötilan suhteen.
Epäilen että ainakin osittain syynä on se että minkä tahansa lämmittävän laitteen lämmitysteho taitaa kasvaa jollaintapaa eksponentiaalisesti kun kiertoveden/lattian/patterin lämpötila nousee.
Silti noiden käyrin laskemiseen käytettävä logiikka on varsin hämärä. Perkasin Viessmannin laskukaavan joskus läpi ja sain sielä tälläisen lopputuloksen. Tuo selvittämiseen sai raapia päätä varsin pitkään...
Kaava käyrän laskemiseen on käyrän jyrkkyys * 1,17 * (ulkolämpötila - huonelämpötila) - 0,02 * käyrän jyrkkyys (ulkolämpötila - huonelämpötila)^2 - 0,00032 * käyrän jyrkkyys (ulkolämpötila - huonelämpötila)^3 + käyrän taso + huonelämpötila + 5
Entäs jos ulkolämpötila-anturia huijaisi niin että se näyttää liian lämmintä laittamalla tuohon vastus väliin. Sitten huonelämpötilana voi käyttää korkeampaa lukamaa jolloin käyrästä saa suoremman?
(http://i.imgur.com/47swQTG.png)
(http://kamin-team.de/kaminteam-buer/solar/KennliniePT1000.jpg)
Anturin tyyppi selviäisi varmaan jos sen vastusarvon mittaisi yleismittarilla.
-
Epäilen että ainakin osittain syynä on se että minkä tahansa lämmittävän laitteen lämmitysteho taitaa kasvaa jollaintapaa eksponentiaalisesti kun kiertoveden/lattian/patterin lämpötila nousee.
Joo, tietysti lämmönvaihtimessa lämpöenergian siirtyminen paranee, kun lämpötilaero muuttuu suuremmaksi (lattialaatta ja patteri ovat myös lämmönvaihtimia, jotka siirtävät lämpöä huoneilmaan). Tähän se varmaan tosiaan liittyy.
Entäs jos ulkolämpötila-anturia huijaisi niin että se näyttää liian lämmintä laittamalla tuohon vastus väliin. Sitten huonelämpötilana voi käyttää korkeampaa lukamaa jolloin käyrästä saa suoremman?
Stiebelin lämmityskäyrien esimerkinomainen diagrammi ohjekirjasta on liitteenä (huomaa epäkonventionaalinen vaaka-akselin skaalan suunta).
Käyrän muoto on käsittääkseni aina sama, mutta alkamispiste on valitun huonelämpötilan kohdalla (esimerkkidiagrammissa valittu huonelämpötila on 20 astetta).
Hieman epäilyttää, onnistuisiko tuollainen "huijaus". Ulkolämpötilaa pitäisi pikemmin saada laskettua oikeaa alemmas, että saisi "suoremman" osuuden käyrästä. Toisaalta tällöin tarvitsisi laskea myös huonelämpötilaa, että talo ei lämpene liikaa. Huonelämpötilan laskeminen taas siirtää käyrää vaakasuunnassa, joten tämä ei taida auttaa mitään.
-
Stiebelin lämmityskäyrien esimerkinomainen diagrammi ohjekirjasta on liitteenä (huomaa epäkonventionaalinen vaaka-akselin skaalan suunta).
Käyrän muoto on käsittääkseni aina sama, mutta alkamispiste on valitun huonelämpötilan kohdalla (esimerkkidiagrammissa valittu huonelämpötila on 20 astetta).
Hieman epäilyttää, onnistuisiko tuollainen "huijaus". Ulkolämpötilaa pitäisi pikemmin saada laskettua oikeaa alemmas, että saisi "suoremman" osuuden käyrästä. Toisaalta tällöin tarvitsisi laskea myös huonelämpötilaa, että talo ei lämpene liikaa. Huonelämpötilan laskeminen taas siirtää käyrää vaakasuunnassa, joten tämä ei taida auttaa mitään.
Itse on ole stibelin käyrää käpistellyt kuin joskus monta vuotta sitten kaverilla mutta jos huonelämpötila tosiaan määrää alkamispisteen niin sitten tuosta ei ole hyötyä. Ymmärsin asian hiukan eritavalla aikaisemmista viesteistä.
Ehkä tässä tapauksessa saattaa olla että helpoin tapa olisi kokeilla sisälämpötilaanturilla kuinka homma onnistuisi. Itsellä olisi sama edessä mutta intoa on hieman laskenut se että tuon langattoman yksikön hinta on yli 200€ ja lisäksi tuo täytyisi saada kätkettyä jonnekin pois silmistä ja kuitenkin sellaiseen paikkaan että se kuvastaisi mahdollisimman hyvin koko asunnon lämpötilaa...
-
Näkeekö lämpökameralla tuon vaihtoventtiilin toiminnan, kamera kun sattuu olemaan?
Maanantaina soitan huoltoon mutta ihan mielenkiinnosta voisin pikkuisen vilkaista etukäteen.
-
Näkee varmaan.... Minä oottaisin huoltoa, jos sen haluut paikalle, mut ei se taida rikki olla.
-
Kimmolle tuosta lopusta, lainaus ei nyt jostain syystä onnistu niin että oma viesti olisi mukana.
Minun Stiebelissä huonelämpötilan muutos vaikuttaa myös käyrään. Käyrän arvolla 0.20, mikä on stiebelin loivin, käyrä suoristuu viisi astettä kun lämpötilan säädön naputtaa minimimistä maksimiin, eli viitosesta kolmeenkymppiin. Käyrä ei siis pelkästään nouse ylös alas vaan myös muoto muuttuu.
Koko laitteen loivin käyrä on siis lämpötilan ollessa 30 ja käyrän 0.20.
Tuota 30 lämpötilaa ei tietenkään voi käyttää, mutta tuota käyrää minkä kone antaa arvoilla ,30c ja 0.20, voisi käyttää kun nyt tulee pakkasella kuuma.
Nythän minulla on ollut alusta lähtien käytössä käyrä 0.20 ja 22.2c lämpö. Ja tuolla asetuksella lämpö on tuo mitä pyydetään nollakelillä. Mutta kun alkaa pakastaan niin talon lämpö nousee ollen noin 25c pakkasen kiristyessä noin -25 asteeseen. Tarvitsisin ehkä tuon muotoisen käyrän mikä on arvoilla 30c ja 0.20 tai jopa vielä suoremman. Sitä vaan ei saa jos ei ala huijaamaan tuloveden anturia.
Tosi hyvä pumppu kun neliöitä on melkein kolmesataa ja pumpun teho 10kw ja lämmöt karkaa pakkasilla :-X
Meneeköhän nämä kirjoitukset myyjän piikkiin?
Talokin on 80 luvulta :)
Tässä aikaisemmin oli juttuu siivota tuota tyhmiä kysymyksiä osioo, mutta sinne voisi ihan hyvin siirtää tämänkin osion osan kirjoituksista niin shit pysyisi ikäänkuin omassa röörissään.
Kaverille laittoivat juuri 6kw koneen 200neliön patteritaloon :)
En sano mikä merkki mutta itku meinas päästä.
-
Tosi hyvä pumppu kun neliöitä on melkein kolmesataa ja pumpun teho 10kw ja lämmöt karkaa pakkasilla :-X
Meneeköhän nämä kirjoitukset myyjän piikkiin?
Talokin on 80 luvulta :)
Ketjun aloittajalla on kuitenkin lattialämmitys ja kokonaan laatoitettu lattia. Pumpusta, jonka tehoksi on ilmoitettu 10kW, lähtee kuitenkin aika paljon enemmän irti tuollaiseen tehokkaaseen lattialämmitykseen, jossa riittää alhainen veden lämpötila, kuin johonkin vanhaan patteritaloon.
Lisäksi taloon oli tehty merkittävää eristeiden parantamista, joten talokin on ilmeisesti aika energiatehokas nykyisin.
-
Juu ei pystytty korjaan, kattellaan.
Mites kun tuo viinapiirin lämpötilaero on luokkaa kuusi astetta, onko liikaa?
Ohjekirja sanoo että kolme olisi hyvä, pumppu on täysillä. Tarviiko pyytää isompi pumppu, ostaessa myyjä ja maahantuojan edustaja vakuutti että pumppu riittää tuohon heidän ilmoittamaan kaivoon. No toimiihan se muttei selvästikään niin kuin valmistaja on tarkoittanut. Onko tietoa alkuperäisen viinapumpun wateista ja litramääristä sekä seuraavan koon pumpun wateista ja pumppauslitroista.
-
Onko tietoa alkuperäisen viinapumpun wateista ja litramääristä sekä seuraavan koon pumpun wateista ja pumppauslitroista.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.msg63669#msg63669
Mielestäni paras olisi 25/1-11. Tämä on myös tuossa itsellä pöydällä odottamassa laiskaa asentajaa.
-
Juu ei pystytty korjaan, kattellaan.
Mites kun tuo viinapiirin lämpötilaero on luokkaa kuusi astetta, onko liikaa?
Ohjekirja sanoo että kolme olisi hyvä, pumppu on täysillä. Tarviiko pyytää isompi pumppu, ostaessa myyjä ja maahantuojan edustaja vakuutti että pumppu riittää tuohon heidän ilmoittamaan kaivoon. No toimiihan se muttei selvästikään niin kuin valmistaja on tarkoittanut. Onko tietoa alkuperäisen viinapumpun wateista ja litramääristä sekä seuraavan koon pumpun wateista ja pumppauslitroista.
Täällä on vaihdettu n. 230 m kaivoon + n. 10 m vaakasiirtymään Wilo Stratos Para 25/1-12 pumppu. Vakiona on Stratos 25/1-8.
En nyt tähän hätään muista speksejä, mutta itellä on n. 2,8 astetta menon ja paluun ero.
Ja jos en väärin muista niin tuon oman liuospumpun ottoteho on 310 W.
Tuolta löytyy speksejä:
http://www.wilo-oem.com/home/products-applications/products/wilo-stratos-para/#.VuhGH-KLSM8 (http://www.wilo-oem.com/home/products-applications/products/wilo-stratos-para/#.VuhGH-KLSM8)
-
Paljonko sinulla oli lämpötilaero alkuperäisellä pumpulla? Millä teholla pidät nykyistä pumppua?
-
Paljonko sinulla oli lämpötilaero alkuperäisellä pumpulla? Millä teholla pidät nykyistä pumppua?
Tuo on 'alkuperäinen', eli ollut laitettuna alusta asti koneeseen.
Kun oli laskettu, että muuten ei kierto riitä.
Pumppu on täysillä.
-
Kiitos tiedosta. Vähän yllättävää että joudut huudattamaan täysillä noinkin isoa pumppua. Taitaa olla niin että tuonkokoinen minunkin on pyydettävä jotta kone toimisi niinkuin valmistaja on tarkoittanut. Tuo alkuperäinen taitaa olla tosi mopo kun lämpöero jää kuuden hujakoille. Jotenkin tulkitsen noita teknisiä käppyröitä niin että tuo 25/1-11 ei olisi alkuperäistä parempi. Toisaalta en oikein ymmärrä mikä tuo korkeus on noissa pumpputaulukoissa, pumpusta ylöspäinkö vai mikä?.
Mitä siitä seuraa jos maalämpöpumppu joutuu koko ikänsä pyörimää selvästi liian isolla lämpötilaerolla?
Ja väsyykö tuo viinapumppu niin että se on vuoden parin päästä vielä onnettomampi?
-
Kiitos tiedosta. Vähän yllättävää että joudut huudattamaan täysillä noinkin isoa pumppua. Taitaa olla niin että tuonkokoinen minunkin on pyydettävä jotta kone toimisi niinkuin valmistaja on tarkoittanut. Tuo alkuperäinen taitaa olla tosi mopo kun lämpöero jää kuuden hujakoille. Jotenkin tulkitsen noita teknisiä käppyröitä niin että tuo 25/1-11 ei olisi alkuperäistä parempi. Toisaalta en oikein ymmärrä mikä tuo korkeus on noissa pumpputaulukoissa, pumpusta ylöspäinkö vai mikä?.
Mitä siitä seuraa jos maalämpöpumppu joutuu koko ikänsä pyörimää selvästi liian isolla lämpötilaerolla?
Ja väsyykö tuo viinapumppu niin että se on vuoden parin päästä vielä onnettomampi?
En tiedä näkyisikö lämpötilassa mitenkään, vaikka pitäisin sen 90 % teholla. Mutta 80 % teho alkaa ainakin jo näkymään.
Antaa olla täysillä, ei siinä esim. sähkönkulutuksessa säästä juurikaan mitään, jos tehoja tiputtaa.
En itsekään ymmärrä noita pumppujen käyriä, eli nostokorkeuksia ja virtauksia.
11 ja 12 pumpuissa on aika erinäköiset käyrät, kun verrataan virtausnopeutta ja toisaalta nostokorkeus on alussa lähes sama...
-
Tuollaisessa kaivossa on mahdollista päästä noin 1500-2000l/h virtaukseen. Tuollainen 1-11 toimii tuolloin vielä jotakuinkin optimaalisimmalla alueella siihen nähden mihin se on suunniteltu. 1-12 ei ole enää tuolloin aivan optimaalisimmalla alueella vaan toimii tuolloin hiukan huonommalla hyötysuhteella. Kaikilla pumpuilla on "optimaaliset" toimintapisteet jolloin pumppu toimii mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Kaavioista voi päätellä että 1-12 on tarkoitettu suurelle tilavuusvirralle ja 1-11 taas enemmänkin tuottamaan painetta. Olen aikaisemminkin nähnyt että mlp valmistajat/maahantuojat eivät ole näissä pumppuvalinoissa aivan kartalla vaikka puhuttaisiin suuremmistakin kymmenien kilowattien koneista useiden kaivojen kanssa. He eivät tunnu ottavan huomioon ollenkaan millaisiin kaivoihin pumppu kytketään. Esim useamman kaivon/moniputkisen keräimen kanssa järjestelmään taas 1-12 saattaa olla parempi kuin 1-11.
Piirsin tähän jotakuinkin sellaisen käyrän oranssilla millainen on koneen sisäinen painehäviö ja maalämpökaivon painehäviö yhteensä verrattuna pumpun nostokorkeuksiin.
(http://i.imgur.com/rLb8tmk.png)
Foorumillakin on juttua tässä stiebel merkin alla missä jollain on asennettuna toinen liuospumppu alkuperäisen pumpun lisäksi. Siinäkin lopputulemana oli että pumppuja ei kannattanut pitää täysillä jos ajatteli parasta hyötysuhdetta. Kaivoin tähän pumpun spekseistä niiden tehonkuluksen (punainen piste toimintapisteessä) josta voi nähdä että noin 100l/h parannus maksaa suuremmalla pumpulla tehossa noin 210W@1900l/h vs 130W@1800l. Tällöin suurempi pumppu kuluttaa 80W enemmän mutta virtausta ei saada lisää kuin noin 100l/h. Jos cop on 4 niin tällöin tuolla tehokkaammalla pumpulla pitäisi saada vähintään 4*80W=320W lisää antotehoa maalämpöpumppuun jotta siitä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Tämä ei varmasti toteudu jos virtaus kasvaa vain noin 5%.
Jos cop olisi 4,5 niin tällöin kaivosta otettaisiin noin 8kW tehoa. Jos virtaus olisi tuolloin 1800l/h ja dT 4K. Jos virtaus olisi 1900l/h niin tällöin dT olisi noin 3,7K. Simulointiohjelmissa on puhuttu että dT pieneminen parantaa coppia 2-3%. Tällöin 0,3 astetta on maks 1% kun liuospumpun suurempaa kulutusta ei lasketa mukaan. Tämä ei riitä missään nimessä kompensoimaan tuota 80W lisäkulutusta.
(http://i.imgur.com/pY0btBX.png)
-
Ainiin ja koska toisella on patterilämmityskohde ja toisella lattialämmityskohde niin vertailukohdat ovat hiukan huonot...
-
Jos cop olisi 4,5 niin tällöin kaivosta otettaisiin noin 8kW tehoa. Jos virtaus olisi tuolloin 1800l/h ja dT 4K. Jos virtaus olisi 1900l/h niin tällöin dT olisi noin 3,7K. Simulointiohjelmissa on puhuttu että dT pieneminen parantaa coppia 2-3%. Tällöin 0,3 astetta on maks 1% kun liuospumpun suurempaa kulutusta ei lasketa mukaan. Tämä ei riitä missään nimessä kompensoimaan tuota 80W lisäkulutusta.
(http://i.imgur.com/pY0btBX.png)
Tässä on jotain mihin minun matikka ei taivu. Jos minulla on nyt 2kw kokonaisteho ja cop 4.5 niin silloinhan antoteho on 9kw. Jos cop nousee 1 prosentin 80 watin satsauksella niin silloin 2.08x4.5+1%=9.4536
Eli enkö saisi 80 w satsauksella yli 400 wattia?
-
Fraatti taisi nyt verrata, ettei kannata se 12 pumppu vaan 11 olisi siltä osin jo riittävä. Varmaan ittekkin huomaat tuolta käyristä, että vastuksen voittamiseen tuollaisella parn kuution virtaamalla on tuo 11 malli paremmin optimoitu.
-
Ne minun ensimmäisen viestin energialukemat kannattaa unohtaa. Stiebel näyttää mitä sattuu.
Käyttövedenlämmityksestä pitää siirtää huomattava osa lämmityslukemiin, ja kokonaisenergialukemakin on koneen arpomaa. Oikea lämmitys cop lienee lähempänä neljää kun edes viittä.
Laitteen asentaja kävi katsomassa konetta mutta mitään korjaustoimenpiteitä ei tehty, ei vaikka lämmöt talossa nousee pakkasella kolmisen astetta käyrän ollessa alimmillaan. Stiebel oli mersu ostettaessa, ei enää ongelmien tullessa esille.
Kutsuin sitten toisen merkin asentajan ja hän kiinnitti huomion noihin lämpöeroihin ja käski laittaa kalibroidut mittarit kiinni ja seurailla niitä. Hänen mielestään kuusi astetta on ehdottomasti liikaa.
Ja jos viinapumppu pitää vaihtaa niin kannattanee laittaa heti sellainen millä valmistajan tarkoittama delta t saavutetaan. Nyt vain ymmärsin fraatin tulkinnoista että se seuraavan kokoinenkaan ei riittäisi kolmosen deltaan, riittäisikö varmuudella edes neloseen, ja taas oiltosoilin kokemuksen mukaan malli 12 riittäisi varmasti. Punaiset pisteet ei liene delta kolme tasoa? Matematiikka taas näyttäisi että isonkin pumpun teholisän saisi korkojen kanssa takaisin. ???
-
Ne minun ensimmäisen viestin energialukemat kannattaa unohtaa. Stiebel näyttää mitä sattuu.
Käyttövedenlämmityksestä pitää siirtää huomattava osa lämmityslukemiin, ja kokonaisenergialukemakin on koneen arpomaa. Oikea lämmitys cop lienee lähempänä neljää kun edes viittä.
Laitteen asentaja kävi katsomassa konetta mutta mitään korjaustoimenpiteitä ei tehty, ei vaikka lämmöt talossa nousee pakkasella kolmisen astetta käyrän ollessa alimmillaan. Stiebel oli mersu ostettaessa, ei enää ongelmien tullessa esille.
Kutsuin sitten toisen merkin asentajan ja hän kiinnitti huomion noihin lämpöeroihin ja käski laittaa kalibroidut mittarit kiinni ja seurailla niitä. Hänen mielestään kuusi astetta on ehdottomasti liikaa.
Ja jos viinapumppu pitää vaihtaa niin kannattanee laittaa heti sellainen millä valmistajan tarkoittama delta t saavutetaan. Nyt vain ymmärsin fraatin tulkinnoista että se seuraavan kokoinenkaan ei riittäisi kolmosen deltaan, riittäisikö varmuudella edes neloseen, ja taas oiltosoilin kokemuksen mukaan malli 12 riittäisi varmasti. Punaiset pisteet ei liene delta kolme tasoa? Matematiikka taas näyttäisi että isonkin pumpun teholisän saisi korkojen kanssa takaisin. ???
Kannattaa vilkaista tuota fraatin oranssilla laittamaa painehäviökäyrää. Se näyttää nousevan kyllä järkyttävällä jyrkkyydellä pitkässä ja ohuehkossa putkilenkissä. Parin sadan litran lisäys kiertoon vaatii jo tehon tuplaamista. Oiltosoilin pieni Dt johtuu korkeasta menoveden lämpötilasta ja huonosta lämmönluovutus järjestelmästä. Jos menoveden lämpö on luokkaa max 30°, niin tuo Dt kyllä kasvaa aika helposti. Hyvä olisi myös saada kaivosta tulevan liuoksen lämpö tarkkaan ylös, ennen kuin alkaa pähkäilemään Dt:n huonommuutta.
-
Kaivon lämmöt on nyt -3 ja +3
Noi kuvaajat ei ihan mene tajuntaan vaikka aikoinaa on pitkät matikat ja fysiikat luettu ja kirjoitettu. Mutta siis saako tuolla pykälää isommalla pumpulla deltan putoamaan kolmeen vai ei?
Ja sama kaksi pykälää isommalle, saako deltan kolmoseen vai ei?
Ymmärrän hyvin pumpun lisäävän virrankulutusta ja varmasti riittää mietittävää myös mikä on optimaalista kulutuksen ja cop suhteen, mutta lähtökohtaisesti pumpun kai pitäisi toimia niinkuin valmistaja on tarkoittanut. Muutaman euron kulutusero vuodessa ei haittaa.
-
Minä ajattelin että cop nousee prosentin eli 4.5 muuttuu prosentin suuremmaksi ollen sitten 4.545 ja tuosta laskin sitten 80 wattia alkuperäiseen lisää eli 2.08.
Toisaalta turha tässä kai itse miettiä, fraatti vaikuttaa erittäin asiantuntevalta niin uskotaan että 11-malli pumppu on ok.
-
Tässä on tainnu unohtua koknaan sen liuoksen vastapaineet kiertomääriä nostettaessa. Ne nousee siis tuon oranssin käyrän mukaan ja ne on ihan exponenttiaalista tasoa jo tuosta 1000 L/ h lähtien. Jo 100 L lisäyskiertoon tuolla yli 2 kuution virtaamilla vaatii toisen pumpun lisää sarjaan. Ja seuraavaksi tulee vastaan höyrystimen teho ja reiän oikea tehokkuus. Kovalla kierrolla saattaa liuos lähteä höyrystimeltä kaivoon -3 asteisena ja palata 0 asteisena. Dt on kolme. Mutta onko tilanne sitten parempi, jos lähtisi -3, mutta palaisikin hitaalla kierrolla +3 asteisena. Kaivosta saisi siis saman tehon molemmissa tapauksissa ulos. Kompuralle menevä kaasu olisi kuitenkin 3 astetta lämpimämpi, jos oletetaan, ettei se vielä räkisi tuolla Dt 6:lla.
-
Joo se varmaan kuuluisi mennä niin että hyötysuhde nousee noin prosentin. Eli 7kW nousee 7.07kW. = 9.07kW. Cop 4.535.
Cop nousee 4.5 -> 4.535.
Hyötysuhde nousee 1%, cop nousee 0.035 yksikköä.
Ihan hatusta heitettynä :)
Tai jos ottoteho laskee, niin silloin tietysti cop nousee.
Koska se pumppu sitten taas lisää ottotehoa, niin kumoutuu tuo hyöty. 9.07/2.08 = 4.36
Eli aika suuri merkitys kiertovesipumppujen ja kompressorin sähkönkulutuksella.
-------
Niin euroshopperi laittoi myös tuon lisätiedon.
Eli liuos saisi viipyä siellä kaivossa riittävän kauan että kaivovesi ehtisi lämmittää keruuliuosta mahdollisimman paljon. Eli huippunopeasta kierrosta ei olisi edes hyötyä ja olisi tietysti muutenkin täysi mahdottomuus.
Täällä niken kanssa lähes sama liuospumppu 8m nostokorkeus. Täälläkin kerran näin lukemat +3/-2, eli viiden asteen ero (kylmä varaaja). Alussa tulee näillä keleillä +5/+0. Kaivon alimmat lukemat +2/-2. Ei saa tuolla hitaalla kierrolla ja pienellä lämmönkulutuksella laskemaan tuon alle. Niin ja patterit, eli kuumempi menovesi.
Mutta tosiaan taitaa olla liian iso se 6 asteen ero? Saisi olla vaikka se 11 metrin nostokorkeus niin olisi optimaalinen? Mutta tuskin huomaa mitään eroa jos tulee se 12 metrin nostokorkeudella oleva. 80W tehonkulutuksen ero on kumminkin niin pieni.
2,08+7,07=9,15kW
150 Wattia kai tulisi lisää?
Minun -3 ja +3 on pitkän käynnin loppulämpötilat.
Tuo laskeminen meidän jm82 kannattaa selvästikin jättää muille :D
-
Oheisessa kuvassa tuloksia koeajoista, joissa on vaihdeltu keruuliuoksen virtausta.
ATS
-
Itteä kiinnostaa ainakin se kaivolta tulevan litkun lämpötila. Pysyykö lämpötila samana, vai muuttuuko esim keskilämpötila. Esim Dt 6, meno -3 ja paluu +3, niin keskilämpötila on 0 astetta. Sama juttu -1,5 ja +1,5, Dt 3. Tilanne muuttuu, jos onkin esim -2,5 ja +0,5 Dt 3.
-
Kaikki on näköjään tutkittu :D tämä seppaantille
Käsittääkseni sinulla on antoteho noussut 330w, 4.8% kun dt on tiputettu 6>3
Ja olet kokoluokassa 7kw, itselläni 10 kw laite niin silloin samalla prosentilla saisi liki 500w.
Mutta toisaalta ilmeisesti matalammasta kaivosta johtuen olet saanut tehtyä tuon vain 40w ottotehon lisäyksellä. Omalla 220 metrisellä kaivolla tuo ei tietenkään riitä, mutta jos laittaisi -12 mallisen wilon niin silloin ehkä ollaan lähellä kolmea, taas oiltosoilin kaivoon ja pumppuun vedoten. Silloin saisin 180 watin lisäyksellä noin 500w. Meneekö noin?
Oikeastaan tuo kasvava cop ei tässä ole edes koko homman pointti vaan se että laite olisi sellaisessa vedossa kun valmistaja on tarkoittanut.
Noista energialukemista vielä, minulla oli kolmepäivää sellainen kolmivaihe pihtimittaussysteemi lainassa. Sen mukaan Stiebelin kokonaiskulutus näytti noin 17% liian alhaista lukemaa. Sähkäri tosin sanoi että kyseinen mittari ei ole ihan 100 prosenttisen luotettava sekään, mutta kuulemma parin prosentin sisään se näyttää. Onkos jollain foorumilaisella laittaa linkkiä johonkin nettikauppaan josta saa markkinoiden parhaan kolmivaihemittarin, mallia din-kisko, sellaisen mikä tallentaisi kulutusta ja maximin yms. Sähkäri ei oikein osannut sanoa mikä olisi hyvä, hän on asentanut vain muutama sellaisen, eikä sen kummemmin perehtynyt niihin.
-
Oiltosoilin pieni Dt johtuu korkeasta menoveden lämpötilasta ja huonosta lämmönluovutus järjestelmästä.
Ai sitä ruvetaan jo morkkaamaan toisen järjestelmiä, vai...? :D
Muutoin tähän liittyen:
Pitäskö meikäläisen sitte kanssa vaihdattaa tuollane 11 pumppu tilalle ja säästäisin sillä sen 50 € vuodessa?
-
Itteä kiinnostaa ainakin se kaivolta tulevan litkun lämpötila. Pysyykö lämpötila samana, vai muuttuuko esim keskilämpötila. Esim Dt 6, meno -3 ja paluu +3, niin keskilämpötila on 0 astetta. Sama juttu -1,5 ja +1,5, Dt 3. Tilanne muuttuu, jos onkin esim -2,5 ja +0,5 Dt 3.
Olen katsonut lämmöt kymmenkunta kertaa viime aikoina. Viimeisin käynti on 2.2 ja -3.7
Nyt on vapaapäivä niinpä on siivottu ja tuuletettu ovet auki ja juoksulenkin jälkeen kävin saunassa, eli ehkä extrakulutusta. Yleensä ollut muutaman kymmenyksen lähempänä kolmosta lukema tai jopa
ihan 3--3. Mittarit siis piitahnalla ja kolminkertaisella retkipatjalla putkessa kiinni ja tallentavat minimilukeman jonka aina välillä käyn vilkaiseen.
-
Ai sitä ruvetaan jo morkkaamaan toisen järjestelmiä, vai...? :D
Muutoin tähän liittyen:
Pitäskö meikäläisen sitte kanssa vaihdattaa tuollane 11 pumppu tilalle ja säästäisin sillä sen 50 € vuodessa?
Ei tässä nyt mitään morkkaus intressejä kyllä ole. Mutta tuon systeemin kanssa on paljon ollu säätökeskustelua aikaisemmin. Sanotaan nyt vaikka pienitehoinen lämmönluovutus järjestelmä. Josta sitten on seurauksena korkeampi lämmön tarve kiertovedelle. Tämä pienentää Dt arvoa yllättävän paljon verrattaessa noihin alle 30 asteen kiertovesiin. Ittellä siis olisi hakusessa korkein keskilämpötila arvo, ei niinkään pienin mahdollinen Dt. Nyt oli juuri lämmityskäynnin loppu +2,4/-1,6. Kiertoa lisäämällä ainakin tuon tulon saa laskemaan. Kaivoista sitten riippuu mihin keskilämpötila asettuisi. Mulla on nyt siis täyskierto n. 3500 L/ h tällä hetkellä ja vain Dt:n suurentaminen onnistuu enää. Lattialämmityksen tultua koko taloon, en pääse enää tuohon Dt 3 arvoon muutoin kun lämmintä käyttövettä tehdessä. Mutta sehän siis johtuu juuri korkeasta pyynti lämpötilasta ja huonosta COP tilanteesta.
-
Ei tässä nyt mitään morkkaus intressejä kyllä ole. Mutta tuon systeemin kanssa on paljon ollu säätökeskustelua aikaisemmin. Sanotaan nyt vaikka pienitehoinen lämmönluovutus järjestelmä. Josta sitten on seurauksena korkeampi lämmön tarve kiertovedelle. Tämä pienentää Dt arvoa yllättävän paljon verrattaessa noihin alle 30 asteen kiertovesiin. Ittellä siis olisi hakusessa korkein keskilämpötila arvo, ei niinkään pienin mahdollinen Dt. Nyt oli juuri lämmityskäynnin loppu +2,4/-1,6. Kiertoa lisäämällä ainakin tuon tulon saa laskemaan. Kaivoista sitten riippuu mihin keskilämpötila asettuisi. Mulla on nyt siis täyskierto n. 3500 L/ h tällä hetkellä ja vain Dt:n suurentaminen onnistuu enää. Lattialämmityksen tultua koko taloon, en pääse enää tuohon Dt 3 arvoon muutoin kun lämmintä käyttövettä tehdessä. Mutta sehän siis johtuu juuri korkeasta pyynti lämpötilasta ja huonosta COP tilanteesta.
Jees jees, ehkä tuo todellisuus vain jurppii meikäläistä sen verran, kun noinhan se valitettavasti on.
Mutta taas ihmettelen myyjiä ym. asiantuntijoita, kun suunnilleen saman kokoisiin kaivoihin sanotaan toiselle, että vakiopumppu riittää ja toiselle laitetaan vähän ylisuuri liuospumppu. Kai se pitää ajatella omalla kohdalla, että onneksi on yläkanttiin laitettu.
Olisipa itse koneenkin tehot yläkanttiin...
Mutta nyt en vie tämän enempää palstatilaa, kun ei minulla tämän järkevämpää taas ollut.
-
OilToSoililla kun on vaihdettu isompi liuospumppu, niin kyllä se tuohon Naken koneeseenkin kuuluisi vaihtaa. 10 metriä eroa kaivon pituudessa, mutta Naken talo kokonaan lattialämmityksellä, niin siitä tulee aika paljon eroa. Nakella taisi olla vielä lattialämmitysputket betonissa ja reilusti putkea. Näyttää olevan vielä iso 290 neliön talo, eli vesi jäähtyy tehokkaasti lattiassa.
Oliko vielä luvattu että pitäisi vakio pumpulla toimia, mutta selvästi se liuos kiertää liian hitaasti.
Juu ostaessa sanottiin että toimii, ja seuraavassa lauseessa että jos ei toimi niin vaihdetaan isompi pumppu. Tuosta pumpusta en vielä ole myyjälle maininnut kun tuo toisen merkin asentaja sen myöhemmin huomasi. Mutta täällä on reilu ja jämpti myyjä että varmasti hoitavat asian samalla kun joskus tulevat korjaileen tuo energialaskennan ja todennäköisesti vuotavan vaihtoventtiilin.
Oliko jollain linkkiä hyvään kolmivaihemittariin jota tuolla aiemmin kyselin?
-
Oliko jollain linkkiä hyvään kolmivaihemittariin jota tuolla aiemmin kyselin?
Olisiko tästä apua?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5213.msg61967#msg61967
Pitäskö meikäläisen sitte kanssa vaihdattaa tuollane 11 pumppu tilalle ja säästäisin sillä sen 50 € vuodessa?
Jos mulla meni rontti 5000kWh koko vuodessa maalämpöpumpulle (650€) on todella epärealistista kuvitella että 50€ vuodessa voisi säästää liuospumpun vaihdolla. Ei tule tapahtumaan. 50€ olisi 6% koko vuoden sähkölaskusta. Lisäksi nuo pumput ovat aivan törkeän kalliita.
Tässä esimerkkinä: http://jsenergi.com/product/7799/reservdelar-varmepump-ivt-bosch-ivt-ivt-greenline-he-c9-rf-v1-x-x-cirkulationspump-para-25-1-11-180 460€
Mulla on ylimääräisenä 180mm 25/1-11 pumppu jos joku tarvii sellaista. Tilasin moisen saksasta kun luulin että omani on 180mm mutta se ei sopinutkaan omaan maalämpöpumppuuni koska siinä olikin 130mm pitkä kiertovesipumppu.
Ylipäätään tuon dTn vaikutus kokonaisuuteen on marginaalinen. Eikä valmistaja ole missään speksannut että mikä tuon dTn pitää olla. Mitä lämpöisempää saadaan kaivosta ja vastaavasti mitä viileämpi menoveden lämpötila on niin sitä korkeampi dT liuospuolella on. Valmistaja on sen sijaan ilmoittanut liuospuolelle minimivirtaaman jota pitäisi noudattaa...
-
Tässä taas vertailua 25/1-7 ja 25/1-8 kesken(punaiset pisteet, 6m nostokorkeus ja 2 m3/h tuotto). Pumput vaikuttavat hiukan samalaiselle parivaljakolle kuin 25/1-11 ja 25/1-12. Toinen optimoitu paineentuotolle ja toinen tilavuusvirralle tai niin minä ainakin asian käsitän.
(http://i.imgur.com/YKioDxw.png)
Täysin samalla paineella ja virtauksella toinenkuluttaa 70W ja toinen 80W. 25/1-8 tässätapauksessa 14% janoisempi.
Sitten vielä vertailu 25/1-11 ja 25/1-12 pumpuilla.
(http://i.imgur.com/4HMMzBx.png)
Samalla toimintapisteella 25/1-11 65W ja 25/1-12 100W. 1-12 53% janoisempi.
Toinen toiminta piste( 2m3 tuotto ja 10m nostokorkeus ) vihreä piste.
25/1-11 130W ja 25/1-12 180W 25/1-12 38% janoisempi.
Muistaakos kukaan kuinka pumpun hyötysuhde laskettiin? Siitähän äkkiä näkisi pumpun optimaaliset toimintapisteet sen perusteella missä pumpulla on paras hyötysuhde. Täytyykin katsoa pahuuttaan onko wilon pumpunvalinta softassa suoraan hyötysuhteita näkyvillä ettei tee turhaa työtä...
-
Olinkin jo tuon sähkömittari keskustelun lukenut mutta se oli vähän vanha eikä siinä selkeesti pompannut esiin mittareiden ykköstä niin siksipä koitin kysellä suosituksia.
Stiebel on speksannut ohjekirjaan käppyrän maximi dt arvot. Se näyttää tilanteessa 0/35 3.2 astetta, ja 0/50 tilanteessa 2.7 astetta, kyseessä siis max. arvo. Suomalaisen ohjekirjan sivu 37.
-
Olinkin jo tuon sähkömittari keskustelun lukenut mutta se oli vähän vanha eikä siinä selkeesti pompannut esiin mittareiden ykköstä niin siksipä koitin kysellä suosituksia.
Stiebel on speksannut ohjekirjaan käppyrän maximi dt arvot. Se näyttää tilanteessa 0/35 3.2 astetta, ja 0/50 tilanteessa 2.7 astetta, kyseessä siis max. arvo. Suomalaisen ohjekirjan sivu 37.
Kyllähän asian varmasti hoitaa moni mittari hyvin. Itse halusin että siinä on myös tehon näyttö ja että se on standardin mukaan testattu näyttämään oikein. Kodeissakin on monenlaisia etäluettavia mittareita ja ne hoitavat kaikki hommansa hyvin?
Ei oo just linkkiä suomalaiseen ohjekirjaan mutta tässä näkyy nimellisvirtaus. Ei minimivirtaus.
(http://i.imgur.com/Fq1xCQL.png)
Tuo nimellisvirtaus on jotakuinkin mahdoton saavuttaa millään järkevällä pumppausteholla 200m kaivossa jossa on 400m 2,4x40mm putkea keräimenä.
-
Yksi seikka mikä noissa kokonaiskulutuslaskelmissa ja arvioissa muutoksista on hyvä pitää mielessä että kaikki riippuu kaikesta.
Esim. jos saat keruupuolen deltaa pienemmäksi ja otat kaivosta enemmän lämpöä suuremmalla teholla niin keruuliuoksen lämpötila laskee.
Tämä tosin saattaa tulla helpommin esille invertteripumpulla ja todella pitkillä käyntijaksoilla, mutta ilmiö näkyy selkeästi käyristä.
Tein aikoinaan kokeita eri suuruisilla keruun ja lauhdutinkierron deltoilla ja lopputuloksena oli että järjestelmä tasapainoittui hämmentävän
lähelle samaa lopputulosta eli toisen hyöty kompensoitui toisen häviönä. Tämä siis silla oletuksella ettei mitään kiveen hakattuja säätöarvoja
esim. minimivirtauksia rikottu.
-
Pumppujen hyötysuhde lyhyesti ja karkesti. Mahdollisimman paljon virtausta ja mahdollisimman vähän nostokorkeutta takaa parhaan hyötysuhteen.
En löytänyt noista ko pumpuista tälläistä mutta tästä voi johdatella kyllä että 25/1-7 ja 25/1-11 paras hyötysuhde on tuolla 3-4 m3/h nurkilla. 25/1-8 ja 25/1-12 7-8m3 nurkilla.
(http://i.imgur.com/FmrOojP.png)
-
Yksi seikka mikä noissa kokonaiskulutuslaskelmissa ja arvioissa muutoksista on hyvä pitää mielessä että kaikki riippuu kaikesta.
Esim. jos saat keruupuolen deltaa pienemmäksi ja otat kaivosta enemmän lämpöä suuremmalla teholla niin keruuliuoksen lämpötila laskee.
Tämä tosin saattaa tulla helpommin esille invertteripumpulla ja todella pitkillä käyntijaksoilla, mutta ilmiö näkyy selkeästi käyristä.
Tein aikoinaan kokeita eri suuruisilla keruun ja lauhdutinkierron deltoilla ja lopputuloksena oli että järjestelmä tasapainoittui hämmentävän
lähelle samaa lopputulosta eli toisen hyöty kompensoitui toisen häviönä. Tämä siis silla oletuksella ettei mitään kiveen hakattuja säätöarvoja
esim. minimivirtauksia rikottu.
Se on ainakin varmaa että jossain kohtaa kasvanut pumppausteho kumoaa hyödyn joka saadaan kylmäainepuolelta kasvaneena virtauksena. Tuo kohta on joka järjestelmässä hiukan eri paikassa. Mitä jyrkemmin painehäviö nousee niin sen nopeammin tuo piste saavutetaan.
Kaivosta taas yleensä puhutaan että mitä suurempi virtaus siellä vallitsee niin sen paremmin lämmönsiirto siellä toimii.
-
Kaivosta taas yleensä puhutaan että mitä suurempi virtaus siellä vallitsee niin sen paremmin lämmönsiirto siellä toimii.
Lepotauolla kaivo lataantuu ja käyntijakson aluksi on mahdollista saada hyvinkin lämmintä wiinaa, mutta käyntijakson pidetessä
saavutetaan tasapainotila jolloin keruunesteen lämpötila riippuu suoraan ja yllättävän pienellä viiveellä kaivosta otetusta tehosta.
Ainakin omassa kaivossani tuo viive on vain tunnin luokkaa.
(http://i683.photobucket.com/albums/vv198/k113635/brinepolkka_zpsddr4kusp.png)
edit. siniset piikit ovat kv-syklejä, joiden alussa ja lopussa on tehonmittaus aina hieman lepikossa.
-
Joku juttu nyt mättää noissa Stiebelin virtaamissa.
Laitetaan nyt vaikka tänne tuolta Wiessmanin minimivirtauksia. Erehdyin jossain aikaisemmin noita virtaamia kattomaan jostain vesi/vesi pumpuista, mutta siis tässä nyt ne oikeat arvot. Mullahan siis näyttää pyörivän ihan rehvakkaasti tuota litkua, kun melkein 1000 L/h on yli minimin. Ja fraatillahan onkin tuo minimi vaatimus vain 1470 L/h, eikä se 2m³/h vajaa, mitä väitin.
5,8 kW= 860 L/h
7,7 kW= 1160 L/h
9,7 kW= 1470 L/h
13 kW= 1880 L/h
17 kW= 2490 L/h
Tuosta voi sitten vertailla sieltä fraatin käyrästöstä kaivojen syvyyksiä
Vai onko nämä Viessmanin asennusohjeista otetut sitten vääriä.
Tuo stiebelin 2,61 kuution virtaama saattaisi vastata 10 kW koneella hyvinkin water/water kiertoa ja tuo ehdoton Dt 3 viittaisi samaan hommaan. Eli oliskohan tuo manuaalin käännös otettu väärästä laitteesta? Tuolla on Viessmanin vastaavat laitteet.
http://www.viessmann.com/http-svc/web/england/tdis.nsf/0/2054369EA8DE56F8C1257E0500414F35/%24FILE/5822541%20Vitocal%20Tech%20Guide%205.8%20to%20117.8kW%202014.pdf
-
Lepotauolla kaivo lataantuu ja käyntijakson aluksi on mahdollista saada hyvinkin lämmintä wiinaa, mutta käyntijakson pidetessä
saavutetaan tasapainotila jolloin keruunesteen lämpötila riippuu suoraan ja yllättävän pienellä viiveellä kaivosta otetusta tehosta.
Ainakin omassa kaivossani tuo viive on vain tunnin luokkaa.
Kaivo elpyy nopeasti porareiän ympärillä olevasta kivimassasta.
Kaivon ympäristön kivimassa jäähtyy vuosien kuluessa ja sen elpyminen myöskin tapahtuu vasta vuosien kuluttua..
Kaivo viilenee vähitellen.
Viileneminen on sitä suurempaa, mitä kovempi on kaivon kuormitusaste.
Tekemällä mahdollisimman lyhyen kaivon, aiheutamme kaivolle kovan kuormitusasteen.
Kohtuullinen jatkuva lämpökuorma kaivolle on enintään noin 1,7 W/m/K. Tämä arvo on ns. kuivalle kaivolle.
Arvo voi olla suurempi, jos kaivon läpi tapahtuu pohjaveden virtausta.
Tämän arvon (1,7 W/m/K) saat omalle energiakaivollesi jakamalla kaivosta vuodessa otetun lämpöenergian määrä kaivon syvyydellä ja kaivon keskilämpötilalla.
Esimerkki.
Keski-Suomessa sijaitsevan lattialämmitystalon vuotuinen lämpöenergian tarve on 20.000 kWh.
Lämpökaivon syvyys on 180 metriä.
Kaivon kuiva osuus on 6 metriä, joten aktiivisyvyyttä on noin 174 metriä.
Kallioperän keskilämpö kaivossa on noin 6 C.
Lämpöpumpun vuotuinen hyötysuhde, SCOP on 4,0.
Tällöin kaivosta otetaan 20.000 kWh - (20.000 / 4,0) = 15.000 kWh.
Kaivosta otettava jatkuva kuorma = 1000 * 15.000 kWh / (365 * 24) = 1712 Wattia.
(Jatkuva kuorma saadaan jakamalla vuotuinen lämpökuorma vuoden tuntimäärällä.
Kilowattitunnit [kWh], muutettiin wateiksi [=Wattitunti, Wh] kertomalla kilowattitunnit luvulla 1000.)
Kuormitus on 1712 Wattia / 174 metriä / 6 C astetta = 1,64 W/m/K.
Talon energiakaivo on ilmeisesti varsin kohtuullisesti kuormitettu.
-
Tuohon omaan höyrystimen Dt tutkimukseen viitaten seuraava laskelma.
Lisätään virtausta 0,20 -> 0,42 l/s eli n. kaksinkertaiseksi.
Siitä seuraa että
Antoteho 6,70 -> 7,03 kW
Ottoteho 2,30-> 2,34 kW
Keruun Dt 6,0 -> 3,0 C
Oletetaan että kohteen energian kulutus on 10 000 kWh
Tästä seuraa että
Käyntiaika 1492,5 -> 1422,5 h
Ottoenergia 3432,7 -> 3328,6 kWh
Keruun Dt:n pudottaminen puoleen 6,0 -> 3,0 pudottaa ostoenergian määrää kokonaista 104 kWh arvoltaan n. 12€
ATS
-
Kaivo elpyy nopeasti porareiän ympärillä olevasta kivimassasta.
Kaivon ympäristön kivimassa jäähtyy vuosien kuluessa ja sen elpyminen myöskin tapahtuu vasta vuosien kuluttua..
Kaivo viilenee vähitellen.
Viileneminen on sitä suurempaa, mitä kovempi on kaivon kuormitusaste.
Keruun Dt:n pudottaminen puoleen 6,0 -> 3,0 pudottaa ostoenergian määrää kokonaista 104 kWh arvoltaan n. 12€
12€ toteutuis jos mikään muu ei muuttuisi, mutta kun kaikki riippuu kaikesta. Kymmenen euron kysymys taustalla
onkin että missä saavutaan tilanteeseen jossa keruun deltan pudottamisen pumppaustehon kasvu vielä kompensoituu
parempana kokonaishyötusuhteen ja pienempänä kokonaiskulutuksena.
Teoriassahan olisi mahdollista että kaivon kohonnut kylmeneminen enemmän kuin syö nuo säästöt pitkällä aikavälillä.
En tiedä käykö näin käytännössä, mutta aihe on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä.
Tuo tomppelin lämpökuormakerroin lienee erittäin hyvä indikaattori ongelman potentiaaliseen olemassaoloon.
Alkuperäinen motiivi sekaantua tähän keskusteluun oli havaitsemani ilmiö käydessäni vanhoja lokea läpi.
Eräänä päivänä oli ulkolämpötila ollut tunteja lähes vakio ja invertteripumppu oli löytänyt tasapainotilan jolloin melkein kaikki
säätyvät parametrit pysyivät vakioina pidemmän aikaa. (keruu- ja lämmönjohtopumppujen nopeudet ja kompressorin taajuus).
Sitten eräs perheenjäsen meni suihkuun jolloin kv-esilämmityksesä johtuen mlp:n lauhduttimelle menevä lämmitysvesi
laski n. 0.5-astetta. Tästä seurasi ihan selkeä hyötysuhteen parannus joka näkyi mlp:n ottotehon laskuna ja toisaalta antotehon
nousuna (muutokset eivät olleet suuria, mutta ilmiö oli ihan selvästi mittaustuloksista/käyristä nähtävissä). Hetkeä myöhemmin,
johtuen juurikin kaivon suuremmasta kuormituksesta, laski kaivolta tuleva keruuneste ja melkein mitätöi edellä nähdyt hyötysuhteen
parantumiset. Nyt mentiin kaksi askelta eteen ja vain yksi taakse. Lyhyellä aikavälillä tarkastellessa etenemisnopeus olisi kaksi
askelta/aikayksikkö, mutta pidempi havainnointiväli paljastaa todellisen etenemän.
Tästä tuli se ajatus mieleen, että sekä käynti/lepoaikoja muutettaessa tai keruun/lauhduttimen deltoja säädellessä ei oikeastaan
voi tuijottaa vain yhtä parametriä ja olettaa että muu järjestelmä pysyy muuttumattomana, koska näin ei koskaan tosielämässä tapahdu.
Mitä enemmän Niben toimintaa tutkii sitä selkeämmäksi tulee käsitys siitä että kokemus on valttia näissä mlp-säätämisissä.
Esim. näin lauhoilla keleillä kone saattaa käyttää ajoittain ns. ei-optimaalista keruun deltaa, (riippuu sekä kompuran taajuudesta
että kaivolta tulevan nesteen lämpötilasta, välillä 3-astetta välillä 4) mutta kun olen käsin kokeillut eri keruupumpun nopeuksia
olenkin joutunut huomaamaan että niben auto arvot itse asiassa ovat kokonaiskulutuksen kannalta parhaat.
-
12€ toteutuis jos mikään muu ei muuttuisi, mutta kun kaikki riippuu kaikesta. Kymmenen euron kysymys taustalla
onkin että missä saavutaan tilanteeseen jossa keruun deltan pudottamisen pumppaustehon kasvu vielä kompensoituu
parempana kokonaishyötusuhteen ja pienempänä kokonaiskulutuksena.
Juuri näin.
Kun yhtä asiaa muuttaa niin kaikki muuttuu ja prosessi hakee uuden tasapainotilan.
Tuo minun koesarja osoittaa kuitenkin sen että keruun Dt:lla ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suurta vaikutusta kokonaisuuteen.
ATS
-
Juuri tuo sama on ollut ittelläkin mielessä. Loppupeleissä tulee esiin tuo kaivon todellinen teho. Mulla saattaisi vielä ehkä onnistua tuo tulolämmön nosto kiertoa hidastamalla, mutta Dt on jo nyt yli 4asteen. Silloin kun vielä oli pattereota mukana, niin Dt pysyi aika tarkkaan 3 asteessa ja kokeilinkin sitä pudotusta. Tuolloin vielä tulo nousi hieman enemmän, kuin meno laski. Eli kierto vaikutti liian vilkkaalta täyskierrolla jo. Ja tuon kaivojen tehon sweetpointti näkyy vaihtelevan reilusti, kun nyt alkaa tulo olla 3 asteen korvilla ja pahimmillaan on kunnon pakkasilla 0 asteen luokkaa. Auto säätöä tässä kyllä ittekkin kovasti kaipailisi.
-
No niin, yhteenvetona tuohon minun korkeaan dt arvoon todetaan kaikkien käppyröiden ja laskelmien jälkeen että olkoon mikä on. Viinapumpun vaihdon hyöty on todettu täällä niin marginaaliseksi että tyydyn tuohon alkuperäiseen, en vaihdata sitä mihinkään.
Palataan vaihtoventtiiliin, tänään seurailin pumpun toimintaan ihan vieressä istuskelemalla. Kun pumppu tekee käyttövettä niin lattialämmityksen kiertopumppu sammuu. Siitä huolimati lämpömittari joka on asennettu noin metrin päähän koneesta, lattialämmityksen lähtöputkeen, näyttää että lämpö kohoaa noin viitisen astetta24->29. Eikö tuo tarkoita että se vaihtoventtiili todellakin vuotaa, vai onko normaali ilmiö?
Stiebelin asentajahan täällä kävi mutta venttiili jäi vaihtamati, ilmeisesti vuotamisesta ei oltu varmoja.
Ja tuohon lattialämmityksen sammumiseen käyttöveden lämmityksen yhteydessä, voiko sitä estää?
Asennutin nimittäin autotallin lattialämmitysputket noin 10cm päähän kynnyksestä, vastoin määräyksiä ja ohjeita, jotta nosto-ovi ei jäätyisi alahuulestaan kiinni pakkasella. Tuossa on jäätymisen riski kun tuo kierto sammuilee pakkasella. Laitetta ostaessa kysyin että pyöriihän lattiapiiri aina, vastaus oli että pyörii, no ei näköjään kuitenkaan pyöri.
Sitten tuolla joku aiemmin kysyi noita pumpun käyntiaikoja, näillä keleillä -4, pumppu käy reilut 23min ja sitten huilii noin 70 min. Mutta tässä vain kolmen käynnin ja kahden tauon otanta, ei tuolla pannuhuoneessa viitsi koko päivää istuskella.
-
Laitetta ostaessa kysyin että pyöriihän lattiapiiri aina, vastaus oli että pyörii, no ei näköjään kuitenkaan pyöri.
Ei tosiaan pyöri kun lämmittää käyttövettä. Pitäisi olla puskurivaraaja ja ulkoinen kiertovesipumppu.
-
Onnistuiskohan jos sähkäri kytkisi tuon laitteen sisällä olevan lattiakierron pumpun pyörimään jatkuvasti?
Voishan siihen katkaisijan laittaa. Siis lähinnä ettei herjaa mitään vikakoodeja tai aiheuta muuta käyntiongelmaa.
-
Onnistuiskohan jos sähkäri kytkisi tuon laitteen sisällä olevan lattiakierron pumpun pyörimään jatkuvasti?
Voishan siihen katkaisijan laittaa. Siis lähinnä ettei herjaa mitään vikakoodeja tai aiheuta muuta käyntiongelmaa.
Jos sulla ei ole puskuria, niin koneen sisällä on vai yksi pumppu joka pyörii kokoajan.
Vaihtoventtiili ohjaa virtauksen tuon pumpun jälkeen lämminvesivaraajaan tai lattiaputkille.
Mulla myös autotallin lattia tehty väärin kun ite tein. Ei ole vielä jäätynyt vaikka on ihan suoraan oven alla laitimmainen putki.
-
Sittenhän tuo mahdollisesti vuotava vaihtoventtiili on kuin suunniteltu minun lämmitysjärjestelmään.
Onko tuosta vaihtoventtiilin vuodosta mitään haittaa, esim koneen kestävyydelle?
-
Sittenhän tuo mahdollisesti vuotava vaihtoventtiili on kuin suunniteltu minun lämmitysjärjestelmään.
Onko tuosta vaihtoventtiilin vuodosta mitään haittaa, esim koneen kestävyydelle?
Ei kai siitä mitään haittaa ole, mut kyl se pitää toimia niinkuin aiottu.
Mutta sehän on tarkastettu ja toimii.
-
Ei sitä mitenkään tarkastettu, ja näkyy tuo lattiaan lähtevä putki lämpenevän kun laite tekee käyttövettä joten olettaisin venttiilin kyllä vuotavan. Tänään kun laitetta seurailin niin tulo ja menovesi oli levossa luokkaa 23 astetta paitsi kun kone teki käyttövettä niin lähtevä vesi nousi 28 asteeseen, siis vaikka kiertoa ei pitäisi olla. Palaavan veden lämpö ei noussut eli lieneekö kierto niin pientä ettei tule lämpimänä takaisin. Virtausmittarit jakotukkien piireissä näytti kyllä nollaa.
-
Ei sitä mitenkään tarkastettu, ja näkyy tuo lattiaan lähtevä putki lämpenevän kun laite tekee käyttövettä joten olettaisin venttiilin kyllä vuotavan. Tänään kun laitetta seurailin niin tulo ja menovesi oli levossa luokkaa 23 astetta paitsi kun kone teki käyttövettä niin lähtevä vesi nousi 28 asteeseen, siis vaikka kiertoa ei pitäisi olla. Palaavan veden lämpö ei noussut eli lieneekö kierto niin pientä ettei tule lämpimänä takaisin. Virtausmittarit jakotukkien piireissä näytti kyllä nollaa.
Varmistan että tiedät kuinka vaihtoventtiilikone toimii. Tässä on video siitä. Eli se tekee joko käyttövettä tai sitten pelkästään lattialämmitysvettä. Sisäinen pumppu kierrättää vettä vain toisessa piirissä kerrallaan.
https://www.youtube.com/watch?v=DRbJGL69VqA
Itsellä ll-putket on 1m päässä 5,2*2,7m tallinovesta ja siitä huolimatta ei ole ollut ongelmia että tiiviste jäätyisi lattiaan. No tuolle ei jokatapauksessa ole enää tässävaiheessa mitään tehtävissä.
Kun puhuit ulkoisesta pumpusta niin onko järjestelmään asennettu ulkoinen kiertovesipumppu koneen oma pumpun lisäksi? Onko tallin ja talon kierrot yhdessä niin että ne ovat tavallaan samaa piiriä ja koneen sisäinen ja mahdollinen ulkoinen pumppu pyörittää molempia piirejä samaan aikaan? Vai onko ulkoinen pumppu vain toiselle piirille?
Yleensä jos halutaan kierto myös tällöin kun kone tekee käyttövettä niin se vaatii sitten puskurivaraajan ja ulkoisen kiertovesipumpun. Mietin että mahtaisiko tuon saada toimimaan niin että tuonne asentaisi yhden ulkoisen vaihtoventtiilin joka kääntäisi koneen ulkoisen kiertovesipumpun pyörittämään vettä vain koneen ulkopuolella? Tämä sitten toimisi samaan aikaan kun koneen sisäinen vaihtoventtiili.
(http://i.imgur.com/q49D74u.png)
-
Ei ole muita pumppuja kun Stiebelin sisällä olevat alkuperäiset. Talossa on kaksi jakotukkia, yläkerrassa ja alakerrassa omansa. Alakerran tukilta lähtee autotalliin kaksi piiriä ja kahdeksan muualle. Tukki on mallia 8+3, eli kahdesta tukista tehty yhteensä 11 paikkainen. Autotallin piirit lähtee tuosta jatkopätkästä, jonka voisi helposti ruuvata irti ja laittaa väliin pikkupumpun joka voisi siinä hurista vaikka aina. Toimisiko noin vai häiritseekö maalämpöpumpun toimintaa?
Tai voisiko tuohon maalämpöpumpusta lähtevään päälinjaan laittaa ison pumpun joka pyörittäisi koko talon lattia piirejä silloin kun maalämpö tekee käyttövettä? Tai vaikka kokoajan kaverina, pääseekö lattiapiirin vesi stiebelin läpi vapaasti kun käyttövettä tehdään? Tästä olisi se etu että kesällä kun ei lämmitetä niin lattia ehkä pysyisi tasalämpöisenä, viime kesänä alakerran lattia tuntui niin kylmältä että oli pakko lämmittää koko kesä alalattiaa. Ylhäällä taas lattia tuntui juuri ja juuri siedettävältä niin ehkäpä tuollainen pakkopyöritys voisi toimia lämpötilan tasaajana, ellei sitten yläkertakin muutu ikävän kylmäksi. Tuo laattalattia ei ole kaikkein mukava kylmänä. Toisaalta tuntuu hölmöltä kesällä lämmittääkää.
-
Ei ole muita pumppuja kun Stiebelin sisällä olevat alkuperäiset. Talossa on kaksi jakotukkia, yläkerrassa ja alakerrassa omansa. Alakerran tukilta lähtee autotalliin kaksi piiriä ja kahdeksan muualle. Tukki on mallia 8+3, eli kahdesta tukista tehty yhteensä 11 paikkainen. Autotallin piirit lähtee tuosta jatkopätkästä, jonka voisi helposti ruuvata irti ja laittaa väliin pikkupumpun joka voisi siinä hurista vaikka aina. Toimisiko noin vai häiritseekö maalämpöpumpun toimintaa?
Tai voisiko tuohon maalämpöpumpusta lähtevään päälinjaan laittaa ison pumpun joka pyörittäisi koko talon lattia piirejä silloin kun maalämpö tekee käyttövettä? Tai vaikka kokoajan kaverina, pääseekö lattiapiirin vesi stiebelin läpi vapaasti kun käyttövettä tehdään? Tästä olisi se etu että kesällä kun ei lämmitetä niin lattia ehkä pysyisi tasalämpöisenä, viime kesänä alakerran lattia tuntui niin kylmältä että oli pakko lämmittää koko kesä alalattiaa. Ylhäällä taas lattia tuntui juuri ja juuri siedettävältä niin ehkäpä tuollainen pakkopyöritys voisi toimia lämpötilan tasaajana, ellei sitten yläkertakin muutu ikävän kylmäksi. Tuo laattalattia ei ole kaikkein mukava kylmänä. Toisaalta tuntuu hölmöltä kesällä lämmittääkää.
Eli tässä on kuva millainen järjestelmä sinulla on nyt. (kuvassa olevia keltaisella ylivedettyjä osia ei ole)
(http://i.imgur.com/z3aKrfd.png)
Ja sitten se miten ehdotin kytketää muutettavaksi on sellainen missä nuo keltaisella ylivedetyt osat on asennettuna. Normaalisti kun koneen sisäinen vaihtoventtiili kääntyy niin se estää lämmityspiiriin lähtevän sekä palaavan veden liikennöinnin keskenään. Tässä kuvassa on asennettu yksi ylimääräinen vaihtoventtiili tuohon lämmityspiiristä palaavaan putkeen joka toimisi niin että koneen tehdessä käyttövettä se kääntyisi samaan aikaan kuin koneen sisäinen venttiili. Tämä mahdollistaisi veden kiertämisen lattialämmityspiirissä vaikka kone tekisi käyttövettä. Takaiskuventtiili estäisi sen ettei vesi pyri väärään suuntaan koska aina veihtoventtiilit eivät välttämättä ole täysin 100% tiiviitä ainakaan siinä tapauksessa että niiden toisella puolella on paine. Kuvassa on myös piirrettynä koneen sisäinen vaihtoventtiili.
-
Kyllä, juuri tuo on tilanne nyt, siis ilman keltaisia osia.
Mitäs jos laittaisi vaan tuon keltaisen pumpun tuonne "jakotukit" sanan päälle eikä mitään muuta?
Siis lattiapiirien ikäänkuin väliin. Ja ilman ohjausta ikuisesti pyöriin, no ehkä katkaisija.
Toisessa piirissä suunta kai hetkeksi aina kääntyisi kun Stiebeli tekee käyttövettä, mutta haittaiskohan mitään? Muuta ongelmaa? Olisi niin helppo laittaa että voisi itse tehdä.
-
Kyllä, juuri tuo on tilanne nyt, siis ilman keltaisia osia.
Mitäs jos laittaisi vaan tuon keltaisen pumpun tuonne "jakotukit" sanan päälle eikä mitään muuta?
Siis lattiapiirien ikäänkuin väliin. Ja ilman ohjausta ikuisesti pyöriin, no ehkä katkaisija.
Toisessa piirissä suunta kai hetkeksi aina kääntyisi kun Stiebeli tekee käyttövettä, mutta haittaiskohan mitään? Muuta ongelmaa? Olisi niin helppo laittaa että voisi itse tehdä.
Äkkiseltään tulee mieleen lattialämmityksen tasapainotuksen mahdolliset ongelmat sekä se että kuinka tiivis tuo stiebelin vaihtoventtiili ylipäätään on. Ettei ala falskaa jostain... Tuleeko siihen tuollaisessa kytkennässä ylimääräsiä rasituksia? Eikait nuo paineet aivan samanlaisina taida pysyä.
Jos ll-piirissä on virtausmittarit niin ne ei taida toimia silloin jos virtaus on väärään suuntaan. Estävätkö virtausta?
Hullunkierto on myös eräänlainen kytkentätapa jossa pumpulta lähtevä ja tuleva putki yhdistetään toisiinsa heti kun ne lähtevät pumpusta ulos. Tällöin ulkoisen kiertovesipumpun nopeus on oltava suurempi kuin koneen sisäisen. mm ivt käyttää tälläistä kytkentää... Itse kyllä karsastan tätä vaikka saattaa ollakin että toimii ihan ok...
(http://i.imgur.com/6Fr8KmP.png)
-
Hullunkierto on myös eräänlainen kytkentätapa jossa pumpulta lähtevä ja tuleva putki yhdistetään toisiinsa heti kun ne lähtevät pumpusta ulos. Tällöin ulkoisen kiertovesipumpun nopeus on oltava suurempi kuin koneen sisäisen. mm ivt käyttää tälläistä kytkentää... Itse kyllä karsastan tätä vaikka saattaa ollakin että toimii ihan ok...
Voin vastata 12v kokemuksella että toimii.
-
Kannattaa valita ulkonen pumppu pykälää suuremmaksi kuin sisäinen jos hullunkierron laittaa.
-
Vielä vaihtoventtiiliasiaa. Tänään mittailin vähän tarkemmin lämpöjä. Lattiaan lähtevän ja tulevan putken lämmöt oli tuntien ajan noin 22.5 asteisia, lämpöä ei siis tehty, vain kiertovesipumppu hurisi. Sitten kompura starttasi tekemään käyttövettä, ja heti alkoi lattiakiertoon menevä putkikin lämmetä. Parissa minutissa mittari näytti jo 25 lukemaa ja noin kymmenen minutin käynnin lopussa lukema oli 29.9 astetta, tämä noin metrin päässä koneesta. Yläkerran jakotukki joka on noin kymmenen metrin päässä lämpeni lukemaan 28.2 astetta. Voiko kyseessä mitenkään olla mikään muu kuin vaihtoventtiilivika?
Pahoittelut kun asia meinaa mennä saman toistamiseksi mutta kun Stiebelin asentanut firma ei tee asialle mitään eikä maahantuoja halunnut edes keskustella asiasta. Maahantuoja korosti olevansa vain maahantuoja, kahteen kertaan, eikä halunnut edes kuulla mikä ehkä on vikana. Tämä on minun kautta-aikojen ensimmäinen mersu missä on takavalotakuu ??? :D :D
-
Lattiaan lähtevän ja tulevan putken lämmöt oli tuntien ajan noin 22.5 asteisia, lämpöä ei siis tehty, vain kiertovesipumppu hurisi. Sitten kompura starttasi tekemään käyttövettä, ja heti alkoi lattiakiertoon menevä putkikin lämmetä. Parissa minutissa mittari näytti jo 25 lukemaa ja noin kymmenen minutin käynnin lopussa lukema oli 29.9 astetta, tämä noin metrin päässä koneesta. Yläkerran jakotukki joka on noin kymmenen metrin päässä lämpeni lukemaan 28.2 astetta. Voiko kyseessä mitenkään olla mikään muu kuin vaihtoventtiilivika?
Vaihtoventtiilivialtahan tuo näyttää.
Mittaa seuraavalla kerralla myös vaihtoventtiililtä varaajalle menevä putki sekä lämmönjaolta palaava putki.
ATS
-
Käyttövettä tehdessään vv-kone näköjään taipuu sekä käyttöveteen että lämmitykseen. Kätevää... ;)
Eiköhän se syy ole tuossa miksi lämpökäyräkään ei piisaa... Jälleenmyyjälle puhelua vaan...
-
Varmaan täytyy itse vaihtaa tuo vaihtoventtiili, jälkimarkkinointi on lähempänä Lada kuin Mersu tasoa :D
Onko laittaa linkkiä mistä saisi tilata kunnollisen vaihtoventtiilin mikä menisi heittämällä tuo alkuperäisen tilalle?
-
Mittaa seuraavalla kerralla myös vaihtoventtiililtä varaajalle menevä putki sekä lämmönjaolta palaava putki.
ATS
Siksi nämä mittaukset että voisi päätellä vuodon suuruutta.
Oletetaan että varaajalle menee 50C vettä niin saman lämpöistä on myös lämmönjakoon menevä vuotovesi.
Jos tämä jäähtyy metrin matkalla n. 20C, täytyy virtauksen (vuodon) olla tosi pieni.
ATS
-
Lämmönjaolta palaava putki ei lämmennyt tuona aikana. Mutta minulla on noin 2000 metriä lattiaputkea ja sitä ajetaan vain tuolla Stiebelin omalla kiertovesipumpulla joten virtaus ei päätä huimaa vv ollessa lattiakierto asennossakaan. Lisäksi betonilattiat on erittäin paksut. Tuonne yläkerran tukille on tarkemmin mitattuna 12.5 metriä 32mm putkea ja siellä mittari siis näytti 28.2 eli lämpeni kuutisen astetta kymmenen minutin käynnin aikana. Muutenhan minulla ei mene noin kuumaa vettä lattiaan kuin vasta joskus parinkympin pakkasen aikaan.
Varaajalle menevä putki onkin haastavampi mitata, vasen kylki ei mahdu aukeamaan kun varoventtiili on asennettu eteen ja etuluukun takana oleva toinen luukku ei aukea paljoakaan kun johdot on liian kireällä.
Siksi en ole päässyt lämpökamerallakaan tutkimaan venttiiliä, mutta eiköhän tuohon joku keino löydy.
-
Vielä parempi paikka olisi mitata lämmönjaosta ja varaajasta tulevat putket sekä näiden yhtymäkohdan jälkeinen putki.
IR-mittarilla mitattaessa kaikkiin mittauskohteisiin samanlainen tumma teippi.
ATS
-
Siksi nämä mittaukset että voisi päätellä vuodon suuruutta.
Oletetaan että varaajalle menee 50C vettä niin saman lämpöistä on myös lämmönjakoon menevä vuotovesi.
Jos tämä jäähtyy metrin matkalla n. 20C, täytyy virtauksen (vuodon) olla tosi pieni.
ATS
Jep. Tosiii pieni.
-
Laita vaan menemään takuuseen. On muissakin kai vastaavaa vuotoa ollut.
-
Vuoto taita tosiaan olla aika pieni. Laitoin kaikki paitsi yhden lattiapiirin kiinni ja koneen tekemään käyttövettä. Avoimen lattiapiirin virtausmittari näytti vähän alle kahta litraa minutissa, kun lattia-ajolla virtaus on jotain luokkaa 33-34 litraa minutissa kaikki piirit auki niiden mittareista laskien. Ohivuotoo on siis noin kuusi prosenttia, tosiiii pieni, jep. ;) Kannattaakohan tuota edes korjata kun ei ole niitä linkkejäkään ilmestynyt paremmista venttiileistä?
Sähköyhtiökin muisti kirjeellä, laskua siellä ei ollut mutta vuosikäppyrät viime vuodelta. Talon kokonaiskulutus oli 21100 kwh. Aikaisemmin on kulunut vuosista riippuen 12000-16000kwh+lisäksi öljy jota meni 4506L/ vuosi, viimeisen kymmenen vuoden keskiarvolla. Säästö on hyvä vaikka käyrä ei riitä, viinapumppu ei riitä, vaihtoventtiili vuotaa, energia- ja lämpömittari näyttää mitä sattuu ja takuutakaan ei tunnu olevan :D :D :D
-
takuutakaan ei tunnu olevan :D :D :D
En viitsi nyt kommentoida tähän muuta kuin:
- takuu on vapaaehtoinen sopimus. Tosin annetut takuuehdot ovat sitova sopimus, kun ne on menty antamaan.
- myyjän virhevastuu sen sijaan on lakisääteinen eikä sidottu mihinkään tiettyyn aikaan. Siitä vastaa myyjä, ei maahantuoja.
-
Vuoto taita tosiaan olla aika pieni. Laitoin kaikki paitsi yhden lattiapiirin kiinni ja koneen tekemään käyttövettä. Avoimen lattiapiirin virtausmittari näytti vähän alle kahta litraa minutissa, kun lattia-ajolla virtaus on jotain luokkaa 33-34 litraa minutissa kaikki piirit auki niiden mittareista laskien. Ohivuotoo on siis noin kuusi prosenttia, tosiiii pieni, jep. ;) Kannattaakohan tuota edes korjata kun ei ole niitä linkkejäkään ilmestynyt paremmista venttiileistä?
Sähköyhtiökin muisti kirjeellä, laskua siellä ei ollut mutta vuosikäppyrät viime vuodelta. Talon kokonaiskulutus oli 21100 kwh. Aikaisemmin on kulunut vuosista riippuen 12000-16000kwh+lisäksi öljy jota meni 4506L/ vuosi, viimeisen kymmenen vuoden keskiarvolla. Säästö on hyvä vaikka käyrä ei riitä, viinapumppu ei riitä, vaihtoventtiili vuotaa, energia- ja lämpömittari näyttää mitä sattuu ja takuutakaan ei tunnu olevan :D :D :D
Jos pumppu on vienyt vaikkapa 12000kwh tuosta kokonaismäärästä niin käyttötunteja on kertynyt
noin 5700h :-[ Ottotehon ei pitäisi päätä huimata lattialämmityvedellä.
-
Eikä kun lisäystä on tullut öljyvuosiin 5000-9000 kwh eli johonkin tuohon väliin tuo maalämmön kulutus osuu. Tuo käyttösähkön osuus on vaihdellut meillä aina aika paljon joten tuon tarkemmin ei vielä tiedä.
Sähkönkulutusmittari on jo sähkärillä mutta ei ole vielä kerennyt tulla asentamaan. Mutta kaikkiaan olen tyytyväinen Stiebeliin vaikka pientä huomautettavaa onkin ilmaantunut.
-
Vuoto taita tosiaan olla aika pieni. Laitoin kaikki paitsi yhden lattiapiirin kiinni ja koneen tekemään käyttövettä. Avoimen lattiapiirin virtausmittari näytti vähän alle kahta litraa minutissa, kun lattia-ajolla virtaus on jotain luokkaa 33-34 litraa minutissa kaikki piirit auki niiden mittareista laskien. Ohivuotoo on siis noin kuusi prosenttia, tosiiii pieni, jep. ;) Kannattaakohan tuota edes korjata kun ei ole niitä linkkejäkään ilmestynyt paremmista venttiileistä?
Painehäviö piirissä on pienempi kun useampi lattialämmityspiiri on auki. Tällöin vuoto saattaa olla suurempi. Vaatisin laittamaan kuntoon ehdottomasti. Paremmaksi tuo ei varmasti mene ajansaatossa ja mitään hyötyä tuosta ei ainakaan ole. Ketjun alussa tuota vuotoasiaa on puitu aikanaan enemmänkin...
Koneen mittauksillakaan ei tee mitään jos ne näyttää mitä sattuu kv/lv suhteeksi. Kokonaisergian määrä silti tosin saattaa olla oikea.
Koneen sisäinen virtaus on jotain muuta kuin tuo 33-34l/min. Painehäviö kierukassa on luultavasti pienempi kuin lattialämmityksessa ja luulisin että jos kone käyttää kiertovesipumppua samalla teholla niin tällöin kierto varaajan kierukassa on suurempi kuin lattialämmityksen tapauksessa.
-
Konehan on aivan ensi koneita (2014 marraskuu) mitä on toimitettu ja niihin pitäisi käsittääkseni olla kaikkiin toimitettu uusi vaihtoventtiilli.
Pahoittelut kun asia meinaa mennä saman toistamiseksi mutta kun Stiebelin asentanut firma ei tee asialle mitään eikä maahantuoja halunnut edes keskustella asiasta. Maahantuoja korosti olevansa vain maahantuoja, kahteen kertaan, eikä halunnut edes kuulla mikä ehkä on vikana.
Soititko varmasti suoraan maahantuojalle ja kysyit asiaa?
Varmasti vaihtavat, koska kyse on epedimiavirheestä (Oiltosoil muistaakseni kirjoitti). Täällä on ainakin kaksi erikseen todennut kuinka erinomaisesti maahantuoja asiat klaaraa. Varsinkin koska epedemiavirheen ollessa kyseessä normaalisti tytäryhtiö laskuttaa kaikista kuluista suoraan emoyhtiötä.
15 kuukautta tuollainen pöhissyt pannuhuoneessa rahaa säästämässä, kaikki on toiminut varmaan aika hyvin. En ole juuri käynyt katsomassa mutta nyt olisi vähän kysyttävää. Alla tietoja.
Muuten yleisenä toteamuksena että onhan tuo huikea kone. Öljyä meni keskiarvolla 4500 litraa vuosi yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja tuo vie reilut 800 euroa vuodessa. Suorastaan uskomatonta.
Sitten säästöihin:
Ennen 12.000kWh - 16.000kWh + öljyä 4500L (hyötysuhde 85% = 38500kWh) = Yhteensä 50500 - 54500
Nyt 21.000 Kwh
Säästö 29500 - 33500 eli öljynä 85% hyötysuhteella n. 3500 - 3900 litraa.
Ennen eli lämmityksen kulutuksen lasku noin 77-86% -> COP +5
Onnittelen, ei paha!
-
Juu, kännykän tiedot näyttää että soitin 31.3 klo 10.28 numeroon 0207209988 ja kun siellä vastattiin Stiebel eltron niin kai se oikeeseen paikkaan meni. Yllätys oli kun esittelin itseni ja kysyin että saisinko vähän neuvoja wpc kymppiin niin heppu sanoi että ei, ollaan vaan maahantuoja, ota yhteys asentajaan.
Sanoin että he kävivät ja mutta jäi epäselvää josta nyt haluaisin keskustella niin ei, ollaan vaan maahantuoja, ota yhteys asentajaan tai toisen kaupungin asentajaan. Kyllä mulle jäi vähän omituinen kuva tuosta kun omaa asiaa ei saanut edes esittää, luulisi edes viran puolesta kiinnostavan ??? vaikka palvella ei haluakaan.
Mutta säästö on hyvä ja talo aina lämmin eikä kertaakaan ole ollut vesi haaleeta, vaikka saunojiakin on välillä vähän liikaakin, sehän se on tärkeintä. 8) 8)
-
Juu, kännykän tiedot näyttää että soitin 31.3 klo 10.28 numeroon 0207209988 ja kun siellä vastattiin Stiebel eltron niin kai se oikeeseen paikkaan meni. Yllätys oli kun esittelin itseni ja kysyin että saisinko vähän neuvoja wpc kymppiin niin heppu sanoi että ei, ollaan vaan maahantuoja, ota yhteys asentajaan.
Sanoin että he kävivät ja mutta jäi epäselvää josta nyt haluaisin keskustella niin ei, ollaan vaan maahantuoja, ota yhteys asentajaan tai toisen kaupungin asentajaan. Kyllä mulle jäi vähän omituinen kuva tuosta kun omaa asiaa ei saanut edes esittää, luulisi edes viran puolesta kiinnostavan ??? vaikka palvella ei haluakaan.
Mutta säästö on hyvä ja talo aina lämmin eikä kertaakaan ole ollut vesi haaleeta, vaikka saunojiakin on välillä vähän liikaakin, sehän se on tärkeintä. 8) 8)
Heh.
Kuullostaa ostopuhelinkeskus palvelulta, jonne on ilmoitettu, että säätö ja neuvonta asiat kuuluu asennusliikkeelle.
Laita maahantuojan infoon tiedustelu, se ohittanee keskuksen. Pääset keskustelemaan asiasta.
www.stiebel-eltron.fi/uusiutuvat-energiat/yhteydet/suora-yhteys/ (http://www.stiebel-eltron.fi/uusiutuvat-energiat/yhteydet/suora-yhteys/)
-
Helpottaako tuo viinan kierto jotenkin kun kelit lämpenee? Tänään seurailin yhden lattialämmityskäynnin ja kaivon tulo ei suostunut tippumaan kun 5.3 asteeseen ja meno jäi plussalle 0.9 astetta. Eli dt vain 4.4 kun se pakkasilla oli kuutosen suuruusluokkaa.
Hyötysuhde on nyt varmaan kohdallaan kun kiertoon lähtee n 26-27 asteinen vesi ja kaivo on palautunut talvesta, Stiebelin laskurit näyttää jo melkein seitsemän coppia. Mutta siis, mikä selittää pienentyneen eli parantuneen dt arvon viinapiirissä?
Edit vielä, kone tuntuu käyvänkin tosi pehmeän oloisesti, tai sitten kuvittelen vain.
-
Mulla on vastaava kokemus tuon tulon noustessa lähelle +5 , niin alkaa käynti olemaan selvästi pehmeämpää ja samalla koneen teho nousee.
-
Putkimieskaveri, joka asentaa nibeä, kävi eilen ihmettelemässä tuota pienentynyttä dt arvoa viinapiirissä.
Mutta ei hänellä oikein ollut varmaa sanottavaa siihen, lähinnä vaan hyvä että arvo on nyt siedettävissä lukemissa ja että ehkä kone vaan puristaa nyt vähempi sitä lämpöö siitä viinasta kun on pienempi tarve ja lämpöisempi tulo. Virtaama kuulemma varmaan sama kuin aikaisemmin.
Samalla mietittiin autotallin piirien pakkokierrätystä. Siellä siis asennettiin putket hyvin lähelle ovea jotta ovi ei jäädy alahuulestaan maahan kiinni. Minulla on toisessa kiinteistössä tuo oven jäätymisvaiva kun siellä vastukset on melkein metrin päässä joten tämä putkitettiin tarkoituksella melkein oveen asti. Kuvitelmissani oli että lattiapiirit pyörii jatkuvasti, jolloin putken jäätymisriskiä ei olisi, mutta piirithän ei pyöri käyttöveden teon aikaan.
Putkari kuitenkin sanoi että ei laiteta toista kiertopumppua, ratkaistaan putken jäätymisriski tekemällä kylmäkatko nosto-oven alahuulen kohdalle. Timantilla 30mm levee ura laatan alla olevaan uretaaniin asti ja huonommin lämpöä johtavaa tavaraa tilalle. Tähän tarkoitukseen käytetään kuulemma katepal k36 massaa joka sulatetaan ja kaadetaan sitten rako täyteen. Massa on kosteusteknisesti loistavaa kun se tekee uran täysin vesitiiviiksi ja onhan se myös ilmeisen tyylikäs verrattuna johonkin lautaviritelmään. Lämmöneristävyys arvoista putkari ei sen kummemmin tiennyt mutta vakuutti että on just aine sopiva tuohon tarkoitukseen, lupasi tulla roilottamaan ja laittamaan uudet putket jos ikinä jäätyy tuon jälkeen. Tämä ratkaisu sopii minulle oikein hyvin, pysyy homma yksinkertaisena ja vähemmän hajoavia osia.
-
Minulla on toisessa kiinteistössä tuo oven jäätymisvaiva kun siellä vastukset on melkein metrin päässä joten tämä putkitettiin tarkoituksella melkein oveen asti. Kuvitelmissani oli että lattiapiirit pyörii jatkuvasti, jolloin putken jäätymisriskiä ei olisi, mutta piirithän ei pyöri käyttöveden teon aikaan.
Tuo kylmäkatko voi olla ihan hyvä ratkaisu.
Kommentoin nyt yleisesti vaan tuota periaatetta, että ei minkään systeemin jäätymisriski ja vaurioituminen saa olla noin katkeamattoman sähköllä toimivan asian varassa, että esimerkiksi käyttöveden tekemisen pituiset katkot aiheuttaisivat ongelmia.
Pitää varautua myös sähkökatkoihin, jotka voi tulla kovien pakkasten aikaan ja kestää kauankin.
Jopa viikon mittaiset katkot tai pidemmätkin on ihan täysin mahdollisia, kun joku saa koko valtakunnan sähköverkon kaadettua. Moni ei ole tällaisiin varautunut, mutta ei sentään tunnin kestävä käyttöveden teko saa aiheuttaa ongelmia missään.
Yksi ratkaisuhan tuohon on levylämmönvaihdin, glykoli nesteeksi autotallin piiriin ja erillinen kiertopumppu, jos tuo kylmäkatkos ei riittäisi.
-
No niin. Kaksi vuotta tuli täyteen. Stiebelin mittari näyttää 14068kwh/3969h kompuralle josta vastuksen osuus on 515kwh. Näyttäis että Stiebeli laskee nuo vastuskulutukset tuohon kokonaiskulutukseen mikä tietysti on ainut oikea tapa. Tuossa siis sekä lämmitys (22.2 astetta) että vesi, ja talossa ei ole ainuttakaan tulisijaa. Vastukset lienee menee legionellalle aika pitkälti, ehkä jopa kaikki?? Arvelisin noin kun tunteja ei ole ihan jätisti. Erillinen carlo cavazzi näyttää noin 1.5% isompia kulutuslukemia joten aika hyvinhän tuo Stiebeli osaa tuon kulutuksen mitata. Kulutus olisi pienempikin jos en pyörittäisi lattiapiirejä 100% teholla läpi vuoden.
Ei paha vuotta kohden, reilut 7000kwh. Öljyä en halua enää muistella, varsinkaan sitä hajua ja vaivaa, kulutuslukemat löytyy ekasta viestistä. Tuntuu edelleen uskomattomalta.
-
Mikäs on pahin mahdollinen skenaario kun minulla on tuo lämmönjaon ylipaineventtiili tulpattu messinkikorkilla jo laitetta asentaessa? Asentaja sanoi että se tulpataan kun niistä ei saa kuin ongelmia itselleen. Paineenvaihtelua lämmönjaossa ei ole kuin kymmenys jos sitäkään. Mutta mitenkäs jos esim. lauhdutin hajoaa kompuran käydessä niin voiko nostaa paineet lämmönjakoon?
-
Mikäs on pahin mahdollinen skenaario kun minulla on tuo lämmönjaon ylipaineventtiili tulpattu messinkikorkilla jo laitetta asentaessa? Asentaja sanoi että se tulpataan kun niistä ei saa kuin ongelmia itselleen.
Tämä on lähinnä rikollinen teko
ATS
-
Mutta onko mahdollista että pumppu jotenkin pystyy tuon lämmönjaon paineistaan sanotaan vaikka yli 5 barin paineeseen?
-
No jos tuolla vaikka vastuksien kontaktori hitsautuu kiinni ja sitä kautta tuonne lämmitykseen nousee paine vaikkapa 10 bar, niin se saattaa hajottaa kaikkea mahdollista. Jos samaan aikaan vielä on paisuntasäiliö rikki, niin se pannu tai joku muu paikka pettää. Jos ei mikään muu petä, niin silloin tapahtuu räjähdys ja riippuen paineesta on vapautuva höyryn lämpö todennäköisesti tappavalla tasolla, olisko 10 bar jo lähellä 200 °C. Eli putkarin kommentti ainakin on rikollista, jos ei muu sitten.
-
No eipäs nyt liikaa innostuta 200C lämpötiloilla jne.
Käsitääkseni vastuksen kuivakiehumissuoja laukeaa 90C paikkeilla.
Onko kyseessä laiitteen sisäinen varoventtiilli vai ulkoinen vai molemmat? Ulkoista ei tarvita ja jos sisäistä on räpelöity, niin takuu kyllä luultavasti hälvenee....
-
Ulkoinen varoventtiili kyseessä. Sielläkö olisi sisällä toinen? Sittenhän tuo ulkoinen saa olla tulpattu, kumma ettei asentaja viitsinyt selvästi sanoa että tämä toinen on tarpeeton kun sisällä on jo yksi.
-
Ei siellä sisällä toista ole. Ainoa yleensä asennetaan koneen päälle ulkopuolelle ja se tulee koneen toimituksessa mukana (ryhmä, jossa automaatti-ilmaus, painemittari ja varoventtiili).
-
Mikäs on pahin mahdollinen skenaario kun minulla on tuo lämmönjaon ylipaineventtiili tulpattu messinkikorkilla jo laitetta asentaessa? Asentaja sanoi että se tulpataan kun niistä ei saa kuin ongelmia itselleen. Paineenvaihtelua lämmönjaossa ei ole kuin kymmenys jos sitäkään. Mutta mitenkäs jos esim. lauhdutin hajoaa kompuran käydessä niin voiko nostaa paineet lämmönjakoon?
Varoventtiileitä tulee olla 3 kappaletta. Mutta ylimääräisiä ei tarvita. Eikä tarvita myöskään tulpattuja varoventtiileitä, koska eihän ne mitään varoventtiileitä enää ole.
Kannattaa ottaa se laippa pois siitä varoventtiilistä. Tai parempi varmaan että se asentaja tulee sen poistamaan joka sen siihen laittomasti on ruuvaillutkin. Varoventtiilistä sitten putki tai letku viemäriin, niin pääsee vedet oikeaan paikkaan vuotamaan.
Eli jos nyt ei väärin mene, niin lämmityskelle, käyttövedelle ja keruupiirille. Laitteen sisällä ei pitäisi mitään varoventtiileitä olla koska silloinhan vedet vuotaisi vain maalämpöpumpun sisälle ja pumppu kastuisi.
Sisällä on kyllä tyhjennysnippa ja tyhjennysjana ja kaivon ilmaus. Ei varmaan mitään muuta. No käyttöveden ilmaus voi olla sitten vielä kolmas. Niistä ei kumminkaan pääse painetta ulos kun kaikki kolme on hanoja.
Skenaario voisi olla että joku vesiputkista hajoaa tai käyttövesivaraaja hajoaa. Eli skenaarion mukaan tulee vesivahinko, koska varoventtiiliä ei ole olemassa. Eli yleensä käyttövesiputkiston tai käyttövesivaraajan heikoin kohta hajoaa kun paine nousee liian suureksi. Takaisku estää veden pääsyn takaisin kunnalliseen vesijohtoon päin. Toki kun täällä on 1972 vuoden takaisku, niin takaisku ei enää toimi. Harmi, mutta eipä tuo ole päässyt vielä haittaamaan.
-
Mutta onko mahdollista että pumppu jotenkin pystyy tuon lämmönjaon paineistaan sanotaan vaikka yli 5 barin paineeseen?
Paljonkohan kylmässä vedessä on painetta? Täällä menee vesijohtoverkoston päälinja tuosta aivan vierestä. Eli kylmän veden paine on kova. Maalämpöpumppu kuumentaa esim +4C kylmän veden +60 asteiseksi. Tästä seuraa paineen nousua koska vesi kuumenee käyttövesivaraajassa.
Täällä testailin veden painetta niin kellarin vessanpönttö paukahti rikki ja rupesi vuotamaan. Pönttö oli vuodelta 1982. Eli aina nuo ei kestä. Toki vuoti vain sisäänpäin sinne vesisäiliöön ja sieltä viemäriin, eli hajoamisesta ei ollut mitään haittaa. Pönttö lähti vain kaatopaikalle.
Käyttövedelle on toki ylipaine, mutta ei siitä mitään silloin vuotanut ulos.
Myytinmurtajathan testailivat rähjätävää käyttövesiboileria joskus. Eli ylipaineventtiili oli tulpattu ja sitten kai jollain konstilla nostettiin painetta. Ihan hyvä raketti siitä säiliöstä tuli ja huonosti käy jos siinä vieressä joutuisi olemaan räjähdyshetkellä.
Yksi skenaario:
https://youtu.be/rGWmONHipVo
-
Keruupiirin varoa en oikein ymmärrä.
Miten siellä voisi paineet ikinä nousta?
Eikä omassa systeemissä edes ole sellaista.
-
Käsitääkseni vastuksen kuivakiehumissuoja laukeaa 90C paikkeilla.
Tällä ei ole mitään kummempaa merkitystä mihinkään. Myös kuivakiehumissuoja saattaa olla rikki samoin kuin varoventtiilikin. Varsinkin jos varoventtiiliin on menty laittamaan joku sokea laippa.
-
Keruupiirin varoa en oikein ymmärrä.
Miten siellä voisi paineet ikinä nousta?
Eikä omassa systeemissä edes ole sellaista.
Ainakin keruupiiriä täytetäessä voi paine nousta vahingossa liian suureksi. Suojaa siis lauhdutinta liian suurelta paineelta. Siksi siinä tulee olla myös 3 bar varo.
Samoin kun lämmityksessäkin on varo. Jos lämmitykseen lisää liikaa vettä, niin alkaa varoventtiilistä vuotaa ylimääräiset ulos.
Käyttöveteen tarvitaan varo, koska käyttöveden lämmitys saattaa nostaa paineen liian suureksi. Ei toki välttämättä nosta liian suureksi. Tai jos jostain syystä vesiputkessa olisi liian suuri paine, niin varo tulee olla jo ihan sen takia?
Toki jos laitteessa sattuu joku totaali hajoaminen, niin silloin varmaan keruupiirin varosta voisi olla jotain hyötyä ehkä?
Niben mukana tuli 3 bar varo keruupiiriin.
Tarkistin vielä ohjekirjasta. Putkiasennukset asentajalle ja kuvaan on piirretty kolme varoventtiiliä. Mukana tulee vain yksi ja se on keruupiirille.
-
Ainakin keruupiiriä täytetäessä voi paine nousta vahingossa liian suureksi. Suojaa siis lauhdutinta liian suurelta paineelta. Siksi siinä tulee olla myös 3 bar varo.
Samoin kun lämmityksessäkin on varo. Jos lämmitykseen lisää liikaa vettä, niin alkaa varoventtiilistä vuotaa ylimääräiset ulos.
Käyttöveteen tarvitaan varo, koska käyttöveden lämmitys saattaa nostaa paineen liian suureksi. Ei toki välttämättä nosta liian suureksi. Tai jos jostain syystä vesiputkessa olisi liian suuri paine, niin varo tulee olla jo ihan sen takia?
Toki jos laitteessa sattuu joku totaali hajoaminen, niin silloin varmaan keruupiirin varosta voisi olla jotain hyötyä ehkä?
Niben mukana tuli 3 bar varo keruupiiriin.
No joo, enpä mene taas vannomaan, mitä koneen sisältä löytyy, mutta ainakaan ulkoista varoa ei minulla keruussa ole.
-
Keruupiirin varoa en oikein ymmärrä.
Miten siellä voisi paineet ikinä nousta?
Eikä omassa systeemissä edes ole sellaista.
Kaivon jäätyminen ja keruuputken puristuminen tulisi mieleen.
-
Joo. Kaivon oikein paha jäätyminen voisi puristaa niin paljon keruuputkia että paine kasvaa?
Luin tuota ohjekirjaa ja vikalistaa niin yksi kohta: Lämmönkiertojärjestelmän kierto heikko jään muodostaman tulpan vuoksi (jos näin on lämmönkeruupumppu kuumenee).
Varoventtiili on paluupuopella (tulo kaivolta maalämpöpumppuun), eli kun pumppu käynnistyy, niin paine saattaa vain vähän laskea?
-
No joo, enpä mene taas vannomaan, mitä koneen sisältä löytyy, mutta ainakaan ulkoista varoa ei minulla keruussa ole.
Eikö sinulla ole keruussa sitä sarjaa, missä on automaatti-ilmaus, painemittari ja varoventtiili?
Kuvassa ryhmä, joka Stiebelin mukana on tullut sekä keruupuolelle että lämmönjakoon. Tällaisia pitäisi löytyä kaksi kappaletta koneen ulkopuolelta. En tiedä, onko ne nykyisin myytävissä pumpuissa ihan saman näköiset, mutta joku vastaava pitäisi olla.
(https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/maalampo/varo%2Bilm.jpg)
(Pahoittelen huonolaatuista kuvaa. Kaivoin vanhan dokumentointitarkoituksessa otetun kuvan ja leikkasin siitä pienen alueen.)
-
Kaivon jäätyminen ja keruuputken puristuminen tulisi mieleen.
Tuohon vielä lisänä, että talvella täytetty piiri, josta paisunta puuttuu, lämpenee kesällä vaikkapa lähelle 20 astetta, niin alkaa paineet nousta. Eli maapiirejäkin laitetaan joskus.
-
@ Nakke Vaan.
Koneen sisällä on varoventtiili lämmityspiirille. Koneen takana on vakiona valmis putki josta vesi lentää tarpeen tullen.
Automatiikasta pystyy lukemaan lämmityspiirin paineen ja virtausnopeuden, joten ulkopuolinen painemittarikin on turha, tosin sitä on helppo lukema ohi mennessä.
Keruupirin täyttöryhmässä on varoventtiili, jos se on LK (Kimmo_L kuva) tai Stiebelin oma.
-
Kiitos tiedosta wpf, vaikutat tietävän stiebeleistä, uskon ja annan tuon ulkoisen korkin olla paikallaan.
Keruupiirissä on styroxiin paketoitu täyttöryhmä, valmistajaa en tiedä. Olen avannut sen vain kerran, vuoden käytön jälkeen poistin sihdin, kuten stiebelin asentaja ohjeisti. Tuommoista kimmo l tyylistä rakennelmaa ei ole, kone on Stiebel jälleenmyyjän asentama. Keruun ylipaineventtiili ei oikein mietitytäkään koska putket on kaivossa jossa on mukavasti lämmintä, ei tule jäätymään.
Tuossa mainitsit tuon virtausnopeuden, siis lämmityspiirien. Minkälaisella tasolla se muilla stiebelin omistajilla on, miksei muidenkin pumppujen, itsellä näyttää reilut 34 l/min? Pumppu 100% teholla. Mietin vaan kun tuota lattiapiiriä on noin 2000 metriä ja piirejä oliko nyt 20 vai 21, eli varmaan tuplaten normaaleihin taloihin verrattuna.
-
@ Nakke Vaan.
Koneen sisällä on varoventtiili lämmityspiirille. Koneen takana on vakiona valmis putki josta vesi lentää tarpeen tullen.
Automatiikasta pystyy lukemaan lämmityspiirin paineen ja virtausnopeuden, joten ulkopuolinen painemittarikin on turha, tosin sitä on helppo lukema ohi mennessä.
Keruupirin täyttöryhmässä on varoventtiili, jos se on LK (Kimmo_L kuva) tai Stiebelin oma.
Olet oikeassa, että nykyisessä WPC:ssä näköjään on varoventtiili sisällä ja purkuletku koneen takaa.
Vanhemmassa WPC:ssä oli ulkopuolella toinen kuvani mukainen ryhmä lämmityspiirille.
Eli riippuu koneen vuosimallista, onko varoventtiili sisällä vai ei. Uudemman mallin tunnistaa esimerkiksi ohjauspaneelista, jossa pyöritettävä säädin on näytön alla keskellä. Vanhemmassa pyöritettävä säädin on sivussa.
-
Eikö sinulla ole keruussa sitä sarjaa, missä on automaatti-ilmaus, painemittari ja varoventtiili?
Kuvassa ryhmä, joka Stiebelin mukana on tullut sekä keruupuolelle että lämmönjakoon. Tällaisia pitäisi löytyä kaksi kappaletta koneen ulkopuolelta. En tiedä, onko ne nykyisin myytävissä pumpuissa ihan saman näköiset, mutta joku vastaava pitäisi olla.
Ja siinähän se varoventtiili taitaa tönöttää, eikös se tuo punainen korkki ole?
Sori taas, en vaan muistanut ja kun ajattelin, että ei sieltä mitään juoksuputkea tule alas, niin ei siellä kai varoa ollut.
Ruikkii siis seinään päin, jos jotain tulee.
Lämmönjaossa ei kyllä tuollaista Stiebelin omaa versiota ole, siellä on kyllä paisari, mittari ja varoventtiili, josta putki kaivoa kohden.
Mutasihti puuttuu lämmöjaosta.
Mutta miten muilla Stiebelin omistajilla, tuleeko teillä ikinä käyttöveden teon yhteydessä ylivuotoputkesta mitään?
-
Minulla tulee käyttöveden ylivuodosta paljonkin. Siellä oli hetken ämpäri joka täyttyi viikossa.
Mutta meillä on vedenkulutus aivan holtitonta.
-
Ja siinähän se varoventtiili taitaa tönöttää, eikös se tuo punainen korkki ole?
Sori taas, en vaan muistanut ja kun ajattelin, että ei sieltä mitään juoksuputkea tule alas, niin ei siellä kai varoa ollut.
Ruikkii siis seinään päin, jos jotain tulee.
Lämmönjaossa ei kyllä tuollaista Stiebelin omaa versiota ole, siellä on kyllä paisari, mittari ja varoventtiili, josta putki kaivoa kohden.
Mutasihti puuttuu lämmöjaosta.
Mutta miten muilla Stiebelin omistajilla, tuleeko teillä ikinä käyttöveden teon yhteydessä ylivuotoputkesta mitään?
On se tuo punainen hattu. Sinulla on näemmä Stiebelin oma versio. Minun lienee LK, vaikka onkin Stiebelin koneen mukana tullut suoraan tehtaalta. Kai nuo ovat eri vuosina vaihdelleet.
Lämmönjaon mutasihti on koneen sisällä, samoin kuin toinen mutasihti keruupiirille.
Tulee purkuputkesta käyttöveden teon yhteydessä vähän, mutta se on lähinnä tippoja.
-
On se tuo punainen hattu. Sinulla on näemmä Stiebelin oma versio. Minun lienee LK, vaikka onkin Stiebelin koneen mukana tullut suoraan tehtaalta. Kai nuo ovat eri vuosina vaihdelleet.
Lämmönjaon mutasihti on koneen sisällä, samoin kuin toinen mutasihti keruupiirille.
Tulee purkuputkesta käyttöveden teon yhteydessä vähän, mutta se on lähinnä tippoja.
Jes, paitsi tässä uudemmassa mallissa ei sisäisiä sihtejä ole.
En tajunnut asennuksen yhteydessä sellaista vaatiakaan lämmityspiiriin ja ois ehkä ollu ihan järkevää 52 v. vanhojen patteriputkien kanssa.
Mutta kyllä tuo lämmityspuoli itse asiassa pariin kertaan täytettiinkin, eli piti joku välityhjennys tehdä asennuksen aikana. Kaipa sieltä suurimmat roskat on huuhtoutuneet pois.
Pitää koittaa kaivaa se koneen oma ylivuotoletku koneen takaa esille. Pääsi joskus luiskahtamaan sinne, enkä käsillä edes yletä siihen.
Minkä painearvon pitäisi nousta käyttöveden teon aikana niin ylös, että kävisi ruikkimaan sieltä?
Vai näkeekö kyseisiä bareja mistään?
Ymmärtääkseni se laskee 3 barissa yli, jos en nyt ihan väärin muista?
-
Minulla tulee käyttöveden ylivuodosta paljonkin. Siellä oli hetken ämpäri joka täyttyi viikossa.
Mutta meillä on vedenkulutus aivan holtitonta.
Paljonko teillä on veden lämpö?
Siis kv pyynti?
Meillä on 47,5 astetta, eli kone vetäisee käytännössä 50 asteeseen pytyn alaosan.
-
55 on kv pyynti, anturin sijainnista ei tietoa.
-
55 on kv pyynti, anturin sijainnista ei tietoa.
Näinköhän se sitten sen takia ruikkii enemmän yli, kun pyyntikin on korkeammalla.
Paineet nousee ylemmäs ja laskee siksi läpi.
Toki eipä sille minkään voi. Jos vettä kuluu, niin sitä kuluu ja pyyntilämmöt sen mukaan.
-
Jes, paitsi tässä uudemmassa mallissa ei sisäisiä sihtejä ole.
En tajunnut asennuksen yhteydessä sellaista vaatiakaan lämmityspiiriin ja ois ehkä ollu ihan järkevää 52 v. vanhojen patteriputkien kanssa.
Minulla oli 35 patteria talossa, ne poistettiin puukkosahalla lattian tasosta vesiputket poikkaisemalla. Puolen tusinaa pattereista oli niin tukossa että niistä ei valunut vettä sahauksen tai ulos kantamisen aikana. Ulkona kun niitä heilutti ja kompuralla puhalsi niin semmoista mustaa sontakuravettä tuli pattereista pois. Eli varmaan tosiaan joku sihti olisi kannattanut vaatia.
-
Minulla oli 35 patteria talossa, ne poistettiin puukkosahalla lattian tasosta vesiputket poikkaisemalla. Puolen tusinaa pattereista oli niin tukossa että niistä ei valunut vettä sahauksen tai ulos kantamisen aikana. Ulkona kun niitä heilutti ja kompuralla puhalsi niin semmoista mustaa sontakuravettä tuli pattereista pois. Eli varmaan tosiaan joku sihti olisi kannattanut vaatia.
Samalta se täällä näytti, yläkerrasta vedettiin kaikki patterit pois.
Mutta kun patterilinjastoa tyhjennettiin toista kertaa, oli vesi jo kirkasta siinä vaiheessa.
No, myöhästä se nyt enää on sihtejä laittaa! :D
-
Minulla oli 35 patteria talossa, ne poistettiin puukkosahalla lattian tasosta vesiputket poikkaisemalla. Puolen tusinaa pattereista oli niin tukossa että niistä ei valunut vettä sahauksen tai ulos kantamisen aikana. Ulkona kun niitä heilutti ja kompuralla puhalsi niin semmoista mustaa sontakuravettä tuli pattereista pois. Eli varmaan tosiaan joku sihti olisi kannattanut vaatia.
Ihan sama juttu oli täällä yhdessä patterissa. Mustaa sontakuravettä oli niin paljon yhdessä patterissa että vesi ei kiertänyt siinä patterissa ollenkaan. Sai kumminkin korjattua kun laittoi kaikista pattereista termostaatit aivan kokonaan kiinni, eli että vesi ei kierrä silloin yhtään mihinkään. Varaaja 90 C lämpöön. 90W kierovesipumppu täysille tai ensin tuo vikapatteri ilman termostaatia ja täysille. Lähti se tukkeentuma sieltä liikkeelle ja patteri rupesi lämpiämään taas normaalisti. Roskasihtiin tuli alkuun sellaisia mustia levyjä. En nyt enää muista että mitä ainetta se musta on. Ei se ainakaan ruostetta ole vaan jotain muuta. Myös vähän hamppua ehkä tai jotain mitä on käytetty rautaputkien kierteissä.
Jos ei ole roskasihtiä muistettu laittaa, niin kannattaa se nyt kumminkin lisätä. Samoin kaivossa kuuluu olla myös roskasihti.
-
Ihan sama juttu oli täällä yhdessä patterissa. Mustaa sontakuravettä oli niin paljon yhdessä patterissa että vesi ei kiertänyt siinä patterissa ollenkaan. Sai kumminkin korjattua kun laittoi kaikista pattereista termostaatit aivan kokonaan kiinni, eli että vesi ei kierrä silloin yhtään mihinkään. Varaaja 90 C lämpöön. 90W kierovesipumppu täysille tai ensin tuo vikapatteri ilman termostaatia ja täysille. Lähti se tukkeentuma sieltä liikkeelle ja patteri rupesi lämpiämään taas normaalisti. Roskasihtiin tuli alkuun sellaisia mustia levyjä. En nyt enää muista että mitä ainetta se musta on. Ei se ainakaan ruostetta ole vaan jotain muuta. Myös vähän hamppua ehkä tai jotain mitä on käytetty rautaputkien kierteissä.
Jos ei ole roskasihtiä muistettu laittaa, niin kannattaa se nyt kumminkin lisätä. Samoin kaivossa kuuluu olla myös roskasihti.
Kaivossa löytyy kyllä. Kaksi kertaa tarkistettu, toisella kerralla oli puhdas.
-
Täälläkin olen kerran tarkistanut ja pessyt kaivon mutasihdin. Seuraava tarkastus vasta sitten kun liuos ei enää kierrä :) Mutasihtiin ei pitäisi tulla mitään "roskaa", mutta ilmeisesti etanolista erkanee vähän glukoosia ja se sitten jää siihin sihtiin.
-
Minkä painearvon pitäisi nousta käyttöveden teon aikana niin ylös, että kävisi ruikkimaan sieltä?
Vai näkeekö kyseisiä bareja mistään?
Ymmärtääkseni se laskee 3 barissa yli, jos en nyt ihan väärin muista?
Siis käyttöveden teon aikana vettä voi tulla käyttöveden varoventtiilistä - ei lämmitysveden. Käyttövesi laajenee sitä lämmitettäessä ja kun kaikki hanat ovat kiinni - eikä käyttöveden puolella ole yleensä paisunta-astiaa - paine nousee veden laajetessa.
Tuo uudemman WPC:n sisällä oleva varo lienee lämmitysveden (vai onko?). Lämmitysveden varoventtiilistä ei pitäisi oikein mitoitetussa järjestelmässä normaalissa toiminnassa tulla vettä.
Käyttöveden varoventtiili on yleensä syöttöryhmän yhteydessä siinä, mistä kylmä vesi tulee sisään lämpöpumppuun (pumpun kotelon ulkopuolella). Nykyään ei taideta yleensä laittaa painemittaria käyttöveden puolelle. Tosin syöttöryhmissä on useimmiten yhde, mihin painemittarin voisi laittaa (tai jälkikäteenkin lisätä, jos on alunperin tulpattuna). Käyttöveden varoventtiilin avautumispaine on yleensä 10 bar. Lämpenevä vesi varaajassa laajenee sen verran, että paine nousee tuohon 10 bariin ja varoventtiili alkaa päästää tippoja pitääkseen paineen rajan alla.
-
Siis käyttöveden teon aikana vettä voi tulla käyttöveden varoventtiilistä - ei lämmitysveden. Käyttövesi laajenee sitä lämmitettäessä ja kun kaikki hanat ovat kiinni - eikä käyttöveden puolella ole yleensä paisunta-astiaa - paine nousee veden laajetessa.
Tuo uudemman WPC:n sisällä oleva varo lienee lämmitysveden (vai onko?). Lämmitysveden varoventtiilistä ei pitäisi oikein mitoitetussa järjestelmässä normaalissa toiminnassa tulla vettä.
Käyttöveden varoventtiili on yleensä syöttöryhmän yhteydessä siinä, mistä kylmä vesi tulee sisään lämpöpumppuun (pumpun kotelon ulkopuolella). Nykyään ei taideta yleensä laittaa painemittaria käyttöveden puolelle. Tosin syöttöryhmissä on useimmiten yhde, mihin painemittarin voisi laittaa (tai jälkikäteenkin lisätä, jos on alunperin tulpattuna). Käyttöveden varoventtiilin avautumispaine on yleensä 10 bar. Lämpenevä vesi varaajassa laajenee sen verran, että paine nousee tuohon 10 bariin ja varoventtiili alkaa päästää tippoja pitääkseen paineen rajan alla.
Lämmitysveden suhteen itselläni on liian pieni paisari ja ulkoinen varoventtiili käy ruikkimaan talvella, kun paineet nousee.
En tiedä sisäisestä, voi ollakin pelkästään lämmitystä varten.
Sain muuten äsken kaivettua sen ylivuotoletkun esiin koneen takaa. Piti käyttää kaukalopallomailaa ja muovikeppi/henkarinkoukku -yhdistelmää. :D
Tuota käyttöveden varoa oon vain miettinyt, koska mitään ulkoista meillä ei ole ja muistaakseni manuaalissakin lukee jotain siihen viittaavaa. Tai pitäisi olla joku paineen alennin tms. varoventtiilisysteemi.
Pitäisikö tässä nyt sitten oikeasti asentaa käyttövedelle varoventtiili?
Onko näitä muilla käytössä?
Joskus esim. suihku on saattanut laskea muutamat tipat lattialle. Onko tämä siis seurausta siitä, että kun käyttövettä lämmitetään, niin paine purkautuu sitä kautta ulos? Ja aina kun käyttövettä tehdään, niin paineen vaihtelu tuntuu hanoissa, kun niitä avaa.
-
Käyttöveden varo ei liity lämpöpumppuun vaan se on ulkoinen asia, joka liittyy käyttövesijärjestelmään...
-
Käyttöveden varo ei liity lämpöpumppuun vaan se on ulkoinen asia, joka liittyy käyttövesijärjestelmään...
Liittyi se mihin tahansa, niin pitäiskö sellainen olla olemassa?
Onko sinulla?
-
Liittyi se mihin tahansa, niin pitäiskö sellainen olla olemassa?
Onko sinulla?
Pitäisi olla. On.
-
Syöttösekoitusventtiilissä tulee varoventtiili mukana:
http://www.taloon.com/syottosekoitusventtiili-oras-dn20-18-420018/LVI-4012520/dp
Täällä jäi tuo syöttösekoitusventtiili asentamatta, mutta käyttövedelle on varoventtiili, ehkä 10 bar? Ja lämmitykselle on varoventtiili joka on ehkä 1.5 bar. Keruupiirin varo 3 bar.
Toiminnot: sulkuventtiili, tarkistusruuvi, yksisuuntaventtiili, varoventtiili, painemittarin haara, lämminvesikehittimen lähtö ja tulo (tyhjöventtiili, tyhjennyshana, LVK-yhde).
-
Syöttösekoitusventtiilissä tulee varoventtiili mukana:
http://www.taloon.com/syottosekoitusventtiili-oras-dn20-18-420018/LVI-4012520/dp
Täällä jäi tuo syöttösekoitusventtiili asentamatta, mutta käyttövedelle on varoventtiili, ehkä 10 bar? Ja lämmitykselle on varoventtiili joka on ehkä 1.5 bar. Keruupiirin varo 3 bar.
Ja ei kun ostoksille!
-
Liittyi se mihin tahansa, niin pitäiskö sellainen olla olemassa?
Onko sinulla?
Käyttöveden varoventtiili on ehdottomasti oltava! Systeemi voi olla jopa hengenvaarallinen ilman sitä, jos tulisi vaikka vikatilanne lämmityksen ohjaukseen ja lämmitys jäisi päälle lämmittämään pyynnön yläpuolelle.
Kun vettä lämmitetään, se laajenee. Jos lämmitys tapahtuu suljetussa tilassa, missä ei ole tilaa laajeta, paine nousee - helposti yli 10 barin. Suuressa paineessa heikoin kohta pettää - parhaassa tapauksessa suihkuhanan tiiviste tai huonoimmassa kv-varaajan räjähdys, kuten Myytinmurtajat testasivat.
Yleensä on joko aiemmin mainittu syöttösekoitusventtiili tai tämä yksinkertaisempi syöttöventtiili:
http://www.oras.com/fi/professional/products/Pages/ProductVariant.aspx?productcode=4140 (http://www.oras.com/fi/professional/products/Pages/ProductVariant.aspx?productcode=4140)
Syöttöventtiili ei sekoita kylmää lämpimän mukaan. Maalämpöpumpuissa kylmän sekoittaminen ei ole yleensä tarpeen, kun lämmin vesi ei kuitenkaan ole hirveän kuumaa.
Jos ei tarvitse tuota koko pakettia, niin erillinen varoventtiili sitten, joka asennetaan kylmän veden puolelle takaiskuventtiilin ja lämpöpumpun väliin. Jos takaiskukin puuttuu tällä hetkellä, suosittelen tuollaista syöttöventtiiliä.
Syöttöventtiilin kyljessä on yhde, johon voi halutessaan laittaa painemittarinkin.
-
Käyttöveden varoventtiili on ehdottomasti oltava! Systeemi voi olla jopa hengenvaarallinen ilman sitä, jos tulisi vaikka vikatilanne lämmityksen ohjaukseen ja lämmitys jäisi päälle lämmittämään pyynnön yläpuolelle.
Kun vettä lämmitetään, se laajenee. Jos lämmitys tapahtuu suljetussa tilassa, missä ei ole tilaa laajeta, paine nousee - helposti yli 10 barin. Suuressa paineessa heikoin kohta pettää - parhaassa tapauksessa suihkuhanan tiiviste tai huonoimmassa kv-varaajan räjähdys, kuten Myytinmurtajat testasivat.
Yleensä on joko aiemmin mainittu syöttösekoitusventtiili tai tämä yksinkertaisempi syöttöventtiili:
http://www.oras.com/fi/professional/products/Pages/ProductVariant.aspx?productcode=4140 (http://www.oras.com/fi/professional/products/Pages/ProductVariant.aspx?productcode=4140)
Syöttöventtiili ei sekoita kylmää lämpimän mukaan. Maalämpöpumpuissa kylmän sekoittaminen ei ole yleensä tarpeen, kun lämmin vesi ei kuitenkaan ole hirveän kuumaa.
Jos ei tarvitse tuota koko pakettia, niin erillinen varoventtiili sitten, joka asennetaan kylmän veden puolelle takaiskuventtiilin ja lämpöpumpun väliin. Jos takaiskukin puuttuu tällä hetkellä, suosittelen tuollaista syöttöventtiiliä.
Syöttöventtiilin kyljessä on yhde, johon voi halutessaan laittaa painemittarinkin.
Hyvä, että tämä tuli ilmi!
Eihän tässä oo kuin 2,5 vuotta siitä, kun vermeet asennettiin...
Mietin vain edelleen, että mitä se koneen sisäinen ylivuotoputki sitten tekee, pitänee lukaista vielä manuaalista, jos siellä jotain lukisi.
En kyllä muista, että öljylämmityksen aikaankaan olisi tuollaista ollut.
Muistaakseni silloin oli joku termostaatti tai vastaava, jolla sai säädettyä hanoille menevän veden kuumuutta.
-
Hyvä, että tämä tuli ilmi!
Eihän tässä oo kuin 2,5 vuotta siitä, kun vermeet asennettiin...
Mietin vain edelleen, että mitä se koneen sisäinen ylivuotoputki sitten tekee, pitänee lukaista vielä manuaalista, jos siellä jotain lukisi.
En kyllä muista, että öljylämmityksen aikaankaan olisi tuollaista ollut.
Muistaakseni silloin oli joku termostaatti tai vastaava, jolla sai säädettyä hanoille menevän veden kuumuutta.
Jos talon vesimittaria ennen oleva takaisku ei toimi tai sitä ei ole ollenkaan niin tällöin veden lämpenemisestä johtuva paineen nousu voi päästä purkautumaan kaupungin verkkoon....
-
Jos talon vesimittaria ennen oleva takaisku ei toimi tai sitä ei ole ollenkaan niin tällöin veden lämpenemisestä johtuva paineen nousu voi päästä purkautumaan kaupungin verkkoon....
No enpä taas tuostakaan tiedä, mitä autotallista löytyy ennen vesimittaria.
Vesimittari on jokunen vuosi sitten vaihdettu, sen muistan.
Mutta otin jo asentajaan yhteyttä, että tulis joku päivä asentamaan takaiskut ja varoventtiilit käyttövettä varten.
Sais asennukset sitten määräysten mukaiselle tasolle.
Mietin, että kannattaako siihen samalla laitattaa mitään paineenalennusventtiiliä, vai onko ne ihan turhia?
Ja sitäkin mietin, että pitäisikö asennuttaa vielä joku mutasihti tuonne lämmityspuolelle.
Taitaa vain olla vähän turhaa enää tässä vaiheessa, kun tosiaan jokusen vuoden on vedet kiertänyt jo putkissa ja maalämpöpumpussa / puskurissa?
-
Hyvä, että tämä tuli ilmi!
Eihän tässä oo kuin 2,5 vuotta siitä, kun vermeet asennettiin...
Mietin vain edelleen, että mitä se koneen sisäinen ylivuotoputki sitten tekee, pitänee lukaista vielä manuaalista, jos siellä jotain lukisi.
Yritin katsoa sitä manuaalista eilen. Ainakin siitä varoventtiilistä puhutaan lämmityspiirin asentamista koskevan kappaleen alla, joten sen perusteella arvaisin, että kyse on lämmityspiirin varoventtiilistä. Saksan- ja englanninkielisissä manuaaleissa ei kummassakaan mitenkään sanallisesti kerrottu asiaa.
Mietin, että kannattaako siihen samalla laitattaa mitään paineenalennusventtiiliä, vai onko ne ihan turhia?
Riippuu täysin siitä, millainen paine vesilaitoksen vesijohtoverkossa teillä on. Jos paine on yli 5 bar, paineenalennusventtiili on paikallaan. Useimmiten paine ei ole niin kova.
Veden kulutusta voi vähentää paineenalennusventtiilillä, kun sen seurauksena suihkusta ei tule niin paljon, vaikka hanan vääntää kokonaan auki. Jos vesijohtoverkon paine on noin välillä 3,5 - 5 bar, sen voi säästösyistä asentaa halutessaan.
Ilman painemittaria voi olla vaikea tietää painetta, mutta sitä voi arvioida sen perusteella, kuinka kovaa suihkusta tulee vettä. Jos suihkuhana puolilleen avattuna vettä tulee jo aivan liikaa suihkusta, paine todennäköisesti on turhan korkea.
-
Yritin katsoa sitä manuaalista eilen. Ainakin siitä varoventtiilistä puhutaan lämmityspiirin asentamista koskevan kappaleen alla, joten sen perusteella arvaisin, että kyse on lämmityspiirin varoventtiilistä. Saksan- ja englanninkielisissä manuaaleissa ei kummassakaan mitenkään sanallisesti kerrottu asiaa.
Riippuu täysin siitä, millainen paine vesilaitoksen vesijohtoverkossa teillä on. Jos paine on yli 5 bar, paineenalennusventtiili on paikallaan. Useimmiten paine ei ole niin kova.
Veden kulutusta voi vähentää paineenalennusventtiilillä, kun sen seurauksena suihkusta ei tule niin paljon, vaikka hanan vääntää kokonaan auki. Jos vesijohtoverkon paine on noin välillä 3,5 - 5 bar, sen voi säästösyistä asentaa halutessaan.
Ilman painemittaria voi olla vaikea tietää painetta, mutta sitä voi arvioida sen perusteella, kuinka kovaa suihkusta tulee vettä. Jos suihkuhana puolilleen avattuna vettä tulee jo aivan liikaa suihkusta, paine todennäköisesti on turhan korkea.
Ei tuu suihkusta niin kovaa, että puoliteholla oikein paineet riittäis.
No, pitänee nyt kuitenkin hommata varoventtiilit ja takaiskut käyttövesilinjaan.
-
Tuossa mainitsit tuon virtausnopeuden, siis lämmityspiirien. Minkälaisella tasolla se muilla stiebelin omistajilla on, miksei muidenkin pumppujen, itsellä näyttää reilut 34 l/min? Pumppu 100% teholla. Mietin vaan kun tuota lattiapiiriä on noin 2000 metriä ja piirejä oliko nyt 20 vai 21, eli varmaan tuplaten normaaleihin taloihin verrattuna.
Tämä vielä kiinnostaa, onko tuo 34 l/min paljon vai vähän? Viinapiirihän pyörii laiskasti kun pumppu ei riitä mutta tämä lienee riittävä?
-
Tämä vielä kiinnostaa, onko tuo 34 l/min paljon vai vähän?
Jos on 10 kW -tehoinen lämpöpumppu ja lämmönjaon kiertonopeus 34 litraa/min = ,57 litraa/sek,
on lämmönjaon menon ja paluun lämpötilojen erotus oltava noin 4,15 K.
Jos on 10 kW tehoinen lämpöpumppu ja halutaan, että lämmönjaon menon ja paluun erotus on 7 K,
on lämmönjaon kiertonopeuden oltava noin 0,34 litraa/sek = 20,3 litraa/min.
-
Jos on 10 kW -tehoinen lämpöpumppu ja lämmönjaon kiertonopeus 34 litraa/min = ,57 litraa/sek,
on lämmönjaon menon ja paluun lämpötilojen erotus oltava noin 4,15 K.
Jos on 10 kW tehoinen lämpöpumppu ja halutaan, että lämmönjaon menon ja paluun erotus on 7 K,
on lämmönjaon kiertonopeuden oltava noin 0,34 litraa/sek = 20,3 litraa/min.
Ja vielä että lämmönjaossa olevan litkun määrä ei saisi alittaa 20l/ pumpun tuottama kw.
10kw pumpun litkun määrä siis vähintään 200l.
Tähän tietysti tulee kommenttia.. :)
-
Jos on 10 kW -tehoinen lämpöpumppu ja lämmönjaon kiertonopeus 34 litraa/min = ,57 litraa/sek,
on lämmönjaon menon ja paluun lämpötilojen erotus oltava noin 4,15 K.
Jos on 10 kW tehoinen lämpöpumppu ja halutaan, että lämmönjaon menon ja paluun erotus on 7 K,
on lämmönjaon kiertonopeuden oltava noin 0,34 litraa/sek = 20,3 litraa/min.
Jep.
Manuaalissa WPC 10 -pumpulle nimellisvirtaus on 21 l/min.
Tämä siis tilanteessa B0/W35, 7 asteen meno-paluun erotuksella.
Suunnilleen tässä asennossa minulla on nyt puskurin latauspumppu, 50 % teholla.
Kovilla pakkasilla on ollut pakko laittaa 100 % teholle (n. 38 l/min), ei muuten tapahdu systeemissä mitään jostain syystä.
Ja sitten taas välillä on asennossa 68 % teho, eli aika vaihtelevasti on eri nopeudet käytössä.
-
Ja vielä että lämmönjaossa olevan litkun määrä ei saisi alittaa 20l/ pumpun tuottama kw.
10kw pumpun litkun määrä siis vähintään 200l.
Tähän tietysti tulee kommenttia.. :)
Miksi, mitä sillä on väliä jos putket kerkee luovuttamaan lämmön lattiaan? Eikö siellä voi olla vaikka vain pelkästään kymmenen litraa jos se kerkee lämmön luovuttaan? ???
-
Miksi, mitä sillä on väliä jos putket kerkee luovuttamaan lämmön lattiaan? Eikö siellä voi olla vaikka vain pelkästään kymmenen litraa jos se kerkee lämmön luovuttaan? ???
Juuri näin. Ei siellä kv teossakaan kovin suuri vesimäärä kierrä...
Taitaa enemmänkin olla joku nyrkkisääntö patteritaloihin
-
Pakkasta nyt 18 astetta. Pumppu huilaa 20min ja käy sitten 70 min. Eli huilia 22%.
Kysymys, kuinka kylmään riittää eväät ilman vastusta?
-
Pakkasta nyt 18 astetta. Pumppu huilaa 20min ja käy sitten 70 min. Eli huilia 22%.
Kysymys, kuinka kylmään riittää eväät ilman vastusta?
Näyttäisi riittävän noin -28 .. -29 C ulkolämpötilaan saakka.
On sitten eri asia, kuinka kaivon mahdollinen viileneminen kovan kuormituksen takia vaikuttaa pumpun lämmitystehoon.
-
Eli sallittakoon vastuksien tulla mukaan niinkuin tähänkin asti -19 asteesta lähtien. Kaivon tulo kyykkäsi jo tuossa lopussa 2.9 asteeseen ja nythän ne pakkaset vasta alkaa.
-
Eli sallittakoon vastuksien tulla mukaan niinkuin tähänkin asti -19 asteesta lähtien. Kaivon tulo kyykkäsi jo tuossa lopussa 2.9 asteeseen ja nythän ne pakkaset vasta alkaa.
No eihän tuo vielä kyykkämistä ole. Tuntuu olevan hyvä kaivo.
Mutta ei ne muutamat sähkötunnitkaan missään näy.
Kokonaisuus muuten tuntuisi olevan täystehoinen.
-
Maalämpö hankinnassa ja yritän etsiä pumppujen Mersua. Stiebel, Alpha Innotec ja Nibe päässeet loppusuoralle. Todennäköisesti joka pumppuun tulee jossain vaiheessa huoltamista. Onko Stiebelin käyttäjillä kokemusta huolloista, osien vaihdosta, kompressorin vaihdosta. Nibessä ja Alpha Innotecissä kompressori helahoitoineen lähtee moduulina kätevästi irti muutaman putken irrotuksen jälkeen. Stiebelissä vermeet ovat yläpäässä. Olenko ymmärtänyt oikein, että huonolla säkällä koko tornin joutuu irrottamaan ulospäin lähtevistä putkista, jotta pumpun sielunelämään pääsee käsiksi... ???
Kun ei näistä isoja eroja muuten löydä, niin onhan tuo huoltoystävällisyyskin yks kriteeri valinnalle. Alpha Innotec olisi se toinen Saksalainen laatumerkki ja siinä rakenne on Niben kaltainen. Vaan myyjiä ei löydy lähettyviltä.
-
Maalämpö hankinnassa ja yritän etsiä pumppujen Mersua. Stiebel, Alpha Innotec ja Nibe päässeet loppusuoralle. Todennäköisesti joka pumppuun tulee jossain vaiheessa huoltamista. Onko Stiebelin käyttäjillä kokemusta huolloista, osien vaihdosta, kompressorin vaihdosta. Nibessä ja Alpha Innotecissä kompressori helahoitoineen lähtee moduulina kätevästi irti muutaman putken irrotuksen jälkeen. Stiebelissä vermeet ovat yläpäässä. Olenko ymmärtänyt oikein, että huonolla säkällä koko tornin joutuu irrottamaan ulospäin lähtevistä putkista, jotta pumpun sielunelämään pääsee käsiksi... ???
Kun ei näistä isoja eroja muuten löydä, niin onhan tuo huoltoystävällisyyskin yks kriteeri valinnalle. Alpha Innotec olisi se toinen Saksalainen laatumerkki ja siinä rakenne on Niben kaltainen. Vaan myyjiä ei löydy lähettyviltä.
Pakko sen verran kommentoida, että silloin kun maalämpötarjouksia pyydettiin niin Stiebelin myyjä koitti viimeseen asti tuolla, että luota tähän meidän mersu laatuun :D
Mersuista ei ole kuin huonoja kokemuksia mutta varmasti hyvä pumppu on.
-
Testasin kuitenkin tuon eilisen pakkaspäivän ilman vastuksia, tai legionellassa vastukset oli mukana mutta muuten estettynä. Kyllähän tämä vanha lato energiaa tarvii kun pakkasta on luokkaa 24 astetta. Stiebeli näytti tehneen lämpöä 174.3kwh ja vettä 24.7 kwh. Verkosta otti lämmitykseen 31.1kwh ja veteen 7.3kwh. Noihin täytyy suhtautua varauksella kun ovat stiebelin omia lukemia, mutta näin pakkasella vaikuttavat aika järkeviltä ja ottomittauksellahan on nyt oma mittari joka näyttää melkein samat kun stiebeli. Ja kulutusta olisi ollut varmasti enempikin mutta oli kotipäivä ja valojakin oli toista kilovattia päällä koko päivän plus tv, uunilohi, ym ym härpäkkeet.
Kauimmaiselle jakotukille oli tallentanut tulovesimaximiksi 31.5 mikä on uusi kuumuusennätys ja kaivon tulo on käynyt 2.1 asteessa, mikä on uusi kylmyysennätys :'( ja meno -3.3 asteessa.
Tämä tälläinen omaksi huviksi mittailtu tosi tieteellinen testi, nyt vastukset taas sallittu -19 alkaen pumpun ja kaivon elämää helpottamassa. Mut hei, päivän lämmitys 3.2 euroo, joskus muinoin kun öljy loppu pakkasella niin 20l jerrykannulla ei päässyt kun jotain puoli päivää.
-
Minulla on stiebeli ja alpha innotec. Stiebeli on patteriverkostossa vanhassa talossa ja alpha on lattialämmityksenä (20cm betoni).
Stiebel
+ Kulutus ollut vähemmän kun laskettiin
+ Selkeä valikko
- Itä-Suomessa on todella vaikea saada huoltoa, joka ymmärtäisi laitteen sielunelämää. On kait erilainen kuin muut.
Alpha
+ Todella hiljainen
+ Pitkät käyntijaksot. (voi johtua myös paksusta laatasta)
- onneton valikko+käyttöohje
-
Laatassa on joka merkillä pitkät käynnit, ei tuo betoni hetkessä lämpeä.
Ääneen vaikuttaa aikapaljon tehdyn veden lämpötila, stiebeli on kuin traktori tehdessään 55 asteista käyttövettä ja kuin sähköpolkupyörä tehdessään 30 asteista lattialämmitysvettä. Sama varmaan muilla.
-
Tuo alpha on oikeasti hiljainen. Se tuli mulla äänitysstudioon juuri tuosta syystä.
-
Meillä on tuossa 200 metrin päässä viessmanni ja sekin on mielestäni stiebeliä hiljaisempi. Parilla kaverilla on 7kw stiebeli ja mielestäni nekin ovat tuota omaani hiljaisempia, voiko olla? Toisaalta omani on betonin ympäröimiä ja nuo muut puutaloissa. Itse en silti laittaisi mitään pumppua kodinhoitohuoneeseen enkä muihinkaan asuintiloihin, kyllä ne oman laitehuoneensa vaatii.
-
Meillä on tuossa 200 metrin päässä viessmanni ja sekin on mielestäni stiebeliä hiljaisempi. Parilla kaverilla on 7kw stiebeli ja mielestäni nekin ovat tuota omaani hiljaisempia, voiko olla? Toisaalta omani on betonin ympäröimiä ja nuo muut puutaloissa. Itse en silti laittaisi mitään pumppua kodinhoitohuoneeseen enkä muihinkaan asuintiloihin, kyllä ne oman laitehuoneensa vaatii.
Betoni tietty kaiuttaa ja voimistaa ääntä ja toisaalta puu vaimentaa.
Yksi asia mikä oikeastaan jokaiselta tulee on se että käytännössä energiaa säästyy vielä enemmän kuin laskennallisesti. Eikö sinulla Nakke ollut aivan huikea energialaskun pudotus?
-
Minulla on stiebeli ja alpha innotec. Stiebeli on patteriverkostossa vanhassa talossa ja alpha on lattialämmityksenä (20cm betoni).
Stiebel
+ Kulutus ollut vähemmän kun laskettiin
+ Selkeä valikko
- Itä-Suomessa on todella vaikea saada huoltoa, joka ymmärtäisi laitteen sielunelämää. On kait erilainen kuin muut.
Alpha
+ Todella hiljainen
+ Pitkät käyntijaksot. (voi johtua myös paksusta laatasta)
- onneton valikko+käyttöohje
Jos verrataan patteri ja lattialämmitystystä niin lattialämmityksen kanssa tulee aina huomattavasti pidemmät käyntiajat. Saiko alpha innotecissä säädettyä käynnistys/pysäytysrajaa ollenkaan?
Meillä on tuossa 200 metrin päässä viessmanni ja sekin on mielestäni stiebeliä hiljaisempi.
Viessmann 3xx oli jossainvaiheessa hiljaisin markkinoilla oleva pumppu. En tiedä mikä on asianlaita nykyään kun uusia pumppuja on tullut markkinoille.
-
Eikö sinulla Nakke ollut aivan huikea energialaskun pudotus?
No onhan tuo pudotus melkoinen. Ja kun ei ole tulisijaa niin mitään puunpoltto virhettäkään ei voi olla.
Öljyä meni viimeiset kymmenen vuotta 45060 litraa ja nyt meni startista kaksi ensimmäistä vuotta 14000kwh. Eli vuositasolla 4506 litraa vaihtui 7000kilowattitunniksi.
Mutta samalla tuli lattialämpö ja pannuhan oli alkuperäinen juoppo, vaikka poltinukko huolsi sen joka vuosi.
-
No onhan tuo pudotus melkoinen. Ja kun ei ole tulisijaa niin mitään puunpoltto virhettäkään ei voi olla.
Öljyä meni viimeiset kymmenen vuotta 45060 litraa ja nyt meni startista kaksi ensimmäistä vuotta 14000kwh. Eli vuositasolla 4506 litraa vaihtui 7000kilowattitunniksi.
Mutta samalla tuli lattialämpö ja pannuhan oli alkuperäinen juoppo, vaikka poltinukko huolsi sen joka vuosi.
Lattialämpöhan ei sinällään laske kulutusta mutta parantaa tietysti mlp:n hyötysuhdetta... Laskitkos joskus öljykrematorion hyötysuhdetta?
-
No onhan tuo pudotus melkoinen. Ja kun ei ole tulisijaa niin mitään puunpoltto virhettäkään ei voi olla.
Öljyä meni viimeiset kymmenen vuotta 45060 litraa ja nyt meni startista kaksi ensimmäistä vuotta 14000kwh. Eli vuositasolla 4506 litraa vaihtui 7000kilowattitunniksi.
Mutta samalla tuli lattialämpö ja pannuhan oli alkuperäinen juoppo, vaikka poltinukko huolsi sen joka vuosi.
Jep tuo lattialämmitys auttaa lämpöpumppua alentamalla lämpötilatasoja ja nostaen coppia.
Mutta öljylämmitys ei huomaa millä lämpötilalla energia tehdään, joten luvut on täysin vertailukelpoisia
-
Lattialämpöhan ei sinällään laske kulutusta mutta parantaa tietysti mlp:n hyötysuhdetta... Laskitkos joskus öljykrematorion hyötysuhdetta?
Laskin mutta ihan maallikkopohjalta, oli muistaakseni aika tasan 70%
-
Laskin mutta ihan maallikkopohjalta, oli muistaakseni aika tasan 70%
Eli n. 32000 kWh muuttui 7000 kWh tunniksi.
No huh huh... COP +4,5.
Vielä huomioon ottaen että vaikka talo on muutettu lattialämmitystaloksi on se kuitenkin vanha ei uusi. Hyvin säästää. Onnea kokonaisremontille. Minäkin olen mökille haaveillut vaihtaa suorasta sähköstä maalämpöön, mutta lattialämmityksen teko mietityttää....
-
No se mun laskelma voi olla väärinkin, pitäisi olla fiksumpi laskija. Laskin sen noista litroista ja kilovateista arvaamalla. Mikä tahansa se oikea coppi onkaan niin tuo hillitön käyttöveden lotraus tiputtaa sitä. Eilenkin mylly näytti tehneen vettä 24 kilowattitunnin verran, tuntuu että se on aika paljon. Vaan kyllä täällä saunottiinkin pitkin päivää....
Lattialämmityksen tekohan on helppoa, lompakko auki vaan. :D Mökille vielä helpompaa kun ei ole kiire, täällä piti valukin tehdä 5000 vetoniitillä että ei mene koko vuotta kuivumiseen kun piti laatoittaakin.
Minulla muuten tehtiin tuo lattialämmitys vähän erilailla kun yleensä. Suunnittelija kun oli vähän pioneerihenkinen niin laski tuota putkea jotain 50% yli normaalin. Nyt saa lasketella melkoisen viileällä vedellä ja lattiassa ei tunne minkäänlaista putken paikkaa. Putkea on noin 2000 metriä ja kun rapuissa ei ole putkia niin putkee on oikeesti 290-9 neliöö, yhteensä 281 neliöö. Eli vähän yli 7metriä/neliö keskimäärin. Ja piirien pituudet on 50-130 metriä, tuosta putkari sanoi että ei toimi mutta hyvin toimii. Lyhyin piiri on pesuhuone 6 neliöö ja 50 metriä, tiheessä on mutta on myös talon lämpimin paikka, lattia on käytännössä 1 asteen viileämpi kun pyyntilämpötila pumpun paluulla. Lisäksi laskelmat piti niin hyvin paikkansa että molempien jakotukkien linjasäädöt ja jokaisen piirin esisäädöt ovat täysin auki. Eikä tietenkään termareita ole ainuttakaan.
-
Toi kylppäri homma on ihan huippu. Mulle laitettiin ihan vaan suihkun alle sykerölle ja on lämpösempi, mut olisi pitänyt laittaa koko suihkuhuone tiiviille,
-
Laskin mutta ihan maallikkopohjalta, oli muistaakseni aika tasan 70%
En usko että edes noin paljoa. Meillä meni viidessä vuodessa 14500 litraa öljyä eli ka. 2900 L/a eli 29000 kWh. Tämä vaihtui lämpöpumpun n. 6700 kWh:iin. Jos pumpun SCOP on meillä vaikkapa 3,3, niin lämmitysenergiantarve on keskimäärin noin 22000 kWh. 22000/29000 = 0,759 eli 76%
Jos teillä on vuodessa mennyt 4500 litraa eli 45000 kWh ja nyt 7000 kWh niin vaikka SCOP olisi neljä eli talon energiankulutus 28000 kWh, tulisi tuosta öljykattilan hyötysuhteeksi 28000 / 45000 = 62 %
-
Vuosittain huollettu kattila. Veikkasin itse ennemmin 75% mutta jos Nakke laskenut 70% uskon sitä.
-
Vuosittain huollettu kattila. Veikkasin itse ennemmin 75% mutta jos Nakke laskenut 70% uskon sitä.
Aika hurja on nykyisen järjestelmän SCOP jos vanha olisi toiminut 75% hyötysuhteella. 33750/7000 = 4,82.
Mutta enempi parempi totta kai :)
-
Sehän se on ongelma kun arvaan joutuu. Jos arvaa scopin niin voi laskee öljyhirviön hyötysuhteen tai sitten arvaa öljyn hyötysuhteen ja laskee scopin. Mutta rahassa tämän päivän hinnoilla 4123€ /707€ niin raha scop on 5.83 8) Tästä kun laskee niin öljyn hyötysuhde on ihan tasan nolla.
-
Mutta rahassa tämän päivän hinnoilla 4123€ /707€ niin raha scop on 5.83
Tämä on itse asiassa loppujen lopuksi ihan ainoa asia mikä merkitsee.
Ne absoluuttisen sadasosascopin metsästykset on ihan pilkunnus....viilausta :D
-
Saiko alpha innotecissä säädettyä käynnistys/pysäytysrajaa ollenkaan?
Saa säädettyä. Lämmityksessä käynnistyy xK alle käyrän mukaisen paluulämmön ja pysähtyy xK yli. xK on asetettu hystereesi.
-
Oliko niin että kellään täällä foorumilla ei ole semmoista viritelmää joka piirtää noita käppyröitä Stiebelin toiminnasta?
-
Oliko niin että kellään täällä foorumilla ei ole semmoista viritelmää joka piirtää noita käppyröitä Stiebelin toiminnasta?
Minulla ainakin on, vanhemman mallin Stiebelin kanssa. Nykyisen mallin saa lisäpalikalla suoraan nettiin ja käppyröitä voi katsella jostain Stiebelin palvelusta (vastaava kuin Nibellä).
Minulla olevaan vanhempaan (2011 vuosimalli) tarvitaan joko CAN väylä-USB adapteri tai sarjaportti-infrapuna adapteri. ComfortSoft-niminen Windows-softa löytyy netistä. Sillä voi muuttaa pumpun asetuksia PC:ltä käsin ja logittaa käppyröitä.
-
Tuollako on Stiebelissä valmiina joku liitin? Onko tietoo applemaailmassa toimivasta ohjelmasta?
Ei sillä että itse osaisin mitään tietokoneella(kaan) tehdä mutta jos joku avittais kun olisi valmiit palikat ja ohjelmat tiedossa.
-
Tuollako on Stiebelissä valmiina joku liitin? Onko tietoo applemaailmassa toimivasta ohjelmasta?
Jos puhutaan "vanhemmasta" mallista, niin ohjauspaneelin läpän alla on pyöreä reikä, mihin saa infrapunalla toimivan sarjaporttikaapelin liitettyä.
CAN-väylää käytettäessä se kytketään alakannen takana olevaan kytkentärimaan, samoihin paikkoihin kuin FEK-kaukosäädin (molemmat voi olla yhtäaikaa rinnakkain kytkettynä väylään).
Ei ole apple-softaa ja tuskin tuleekaan koskaan. Onkohan talologgerin interaatio Stiebeliin CAN-väylästä edennyt?
Tulevaisuutta (tai oikeastaan nykypäivää) on kuitenkin suoraan nettiin pilveen kytkeytyvät järjestelmät (kuten esimerkiksi nykyisen Stiebelin internet gateway ja Nibe uplink).
-
Jos puhutaan "vanhemmasta" mallista, niin ohjauspaneelin läpän alla on pyöreä reikä, mihin saa infrapunalla toimivan sarjaporttikaapelin liitettyä.
CAN-väylää käytettäessä se kytketään alakannen takana olevaan kytkentärimaan, samoihin paikkoihin kuin FEK-kaukosäädin (molemmat voi olla yhtäaikaa rinnakkain kytkettynä väylään).
Ei ole apple-softaa ja tuskin tuleekaan koskaan. Onkohan talologgerin interaatio Stiebeliin CAN-väylästä edennyt?
Tulevaisuutta (tai oikeastaan nykypäivää) on kuitenkin suoraan nettiin pilveen kytkeytyvät järjestelmät (kuten esimerkiksi nykyisen Stiebelin internet gateway ja Nibe uplink).
Sitä oon miettiny, että saako tuon ISG:n (Internet Service Gateway) kautta sitten lokikäyrää tallennettua?
Vai onko se lähinnä vain sen hetkisten arvojen tarkkailua varten.
-
Sitä oon miettiny, että saako tuon ISG:n (Internet Service Gateway) kautta sitten lokikäyrää tallennettua?
Vai onko se lähinnä vain sen hetkisten arvojen tarkkailua varten.
En ole koskaan päässyt livenä näkemään, niin en tiedä tarkkaan.
Tuolla on ruutukaappaus, jossa jonkinlaista käppyrää näkyy (sivun alaosassa olevan kuvan paikalle tuleva kolmas kuva, kun niitä vaihtelee sivusuunnassa):
https://www.stiebel-eltron.de/de/home/service/smart-home/servicewelt.html (https://www.stiebel-eltron.de/de/home/service/smart-home/servicewelt.html)
-
Googlettelin tuota isgeetä. Tuommoinen löyty Ranskasta
http://www.osmotiq.com/produits.php?id=2
Vaan ei kieli taitu, mikähän lienee? Applelle kuitenkin sopii.
Tuommoinen keskustelu löytyy saksasta, tuossa kai käsitellään isgeen lisäksi paria muuta järjestelmää
https://www.photovoltaikforum.com/sma-anlagenueberwachung-f48/meine-erfahrungen-emi-stiebel-eltron-und-shm-t104839.html
Ilmeisesti maailmalla on noita käppyränteko ohjelmia kyllä.
-
Googlettelin tuota isgeetä. Tuommoinen löyty Ranskasta
http://www.osmotiq.com/produits.php?id=2
Vaan ei kieli taitu, mikähän lienee? Applelle kuitenkin sopii.
Ahaa, en ole tuollaista aiemmin nähnyt. Tuo lienee jonkinlainen kolmannen osapuolen (Osmotiq) tekemä ISG:n korvike. Oletan, että tuokin toimii netissä olevan palvelun kautta kuten ISG.
Sille tosiaan näyttää olevan iPhone/iPad-liittymä. Kuvat on tosin ikivanhoista Applen tuotteista ikivanhoilla käyttöjärjestelmillä (iOS 6, kun nykyinen on iOS 10). Siitä herää pieni epäilys, kuinka aktiivisesti tuota on kehitetty lähiaikoina.
Tuommoinen keskustelu löytyy saksasta, tuossa kai käsitellään isgeen lisäksi paria muuta järjestelmää
https://www.photovoltaikforum.com/sma-anlagenueberwachung-f48/meine-erfahrungen-emi-stiebel-eltron-und-shm-t104839.html
Nopealla lukemisella en löytänyt tuosta ketjusta varsinaista vaihtoehtoa ISG:lle.
Sen sijaan, siinä puhutaan Stiebelin ISG:n ja SMA:n aurinkopaneelisysteemin integroinnista. Ilmeisesti Stiebeliin on mahdollista saada jotain älykkyyttä lämpöpumpun ja aurinkosähkön tuotannon välille, jos käytössä on tietyt SMA:n aurinkosähkökamat.
Tuo saattaisi olla Suomessakin kiinnostava joillekin harrastajille. Joutuu tosin valitsemaan tietyt kamat aurinkosähköön, että integraatio onnistuu.
-
Hyvä että joku osaa ranskaa ja saksaa. Tuo Stiebelin oma isg jäänee siis ainoaksi käppyräntekijäksi. Joskus aikaisemminkin siitä oli juttua ja sehän tarvitsi johdollisen netin, wifi ei toimi. Ainakaan itsellä johtoa ei enää saa siististi pannuhuoneeseen vietyä.
-
Ainakaan itsellä johtoa ei enää saa siististi pannuhuoneeseen vietyä.
Itse vein tekniseen tilaan kiinteän verkon sähköverkon yli. Toimii ihan hyvin.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/20166/ghvjb/TP-LINK-TL-WPA4220KIT-Wireless-Starter-Kit
-
Ja sitten säädin dyn. Kello 14 asti se on kymmenen, siitä eteenpäin 20. Todellakin alkaa vetään kuumemmaksi mutta käynnistyminen pysyy samassa. Ja startit vähenee. Itsellä aiheutti heti sisälämmön nousua, joten pysyn kympissä, en kaipaa huojuntaa.
(http://i5.aijaa.com/t/00610/14327998.t.jpg) (http://aijaa.com/jifBkI)
-
Ja sitten säädin dyn. Kello 14 asti se on kymmenen, siitä eteenpäin 20. Todellakin alkaa vetään kuumemmaksi mutta käynnistyminen pysyy samassa. Ja startit vähenee. Itsellä aiheutti heti sisälämmön nousua, joten pysyn kympissä, en kaipaa huojuntaa.
Keskilämpötila nousee niin tällöin myös huonelämpötila nousee. Jos haluaisi vain pidemmät käyntijaksot niin sitten myös käyrän tasoa pitäisi laskea alemmaksi jolloin keskilämpötila pysyisi samana.
Onko käyrä netatmosta? Vaikuttaa jotenkin etäisesti samanlaiselle... :o
-
Joo :D netatmohan se on purettuna, jumppapatjaan ja pariin pyyhkeeseen kiedottuna lähtevän putken ympärillä. Tarkkuus siis tasoa "kotilabra" mutta viisastuuhan sitä tälläkin tavalla.
Huonelämmön pyyntiähän tosiaan olisi voinut tiputtaa, käyrää ei kun se on jo alimmassa. Ehkä testaan joskus.......
-
Hienoa, että vihdoin joku on saanut Stiebelistä käppyrää pihalle! Laita vaan lisää jatkossakin.
-
Joo, laitetaan taas yksi analysoitavaksi. Kaikki tähänastiset käppyrät ovat reilun metrin päästä pumpusta olevasta mittauspisteestä, lähtevästä isosta lattialämmitysputkesta. Seuraava kuva on samasta putkesta, ehkä 10 metrin päässä pumpusta. Stiebeli on taas tehnyt käyttövettä ja silloin vaihtoventtiilin pitäisi tukkia lattiakierron lähtö ja kaiken kuuman veden pyöriän pumpun ja varaajan peltien sisällä. Nyt kuitenkin näyttäisi että tuolla kymmenenkin metrin päässä lämpötila jopa kohoaa vaikka laskeahan sen pitäisi. Olettaisin että tuossa on tehty vettä noin 30 minuuttia ja sitten pumppu on vielä jatkanut kaksi pisteväliä eli kymmenen minuuttia lattiaveden tekoa. Voiko tuo kertoa muusta kun että vaihtoventtiili vuotaa?
-
Joo, laitetaan taas yksi analysoitavaksi. Kaikki tähänastiset käppyrät ovat reilun metrin päästä pumpusta olevasta mittauspisteestä, lähtevästä isosta lattialämmitysputkesta. Seuraava kuva on samasta putkesta, ehkä 10 metrin päässä pumpusta. Stiebeli on taas tehnyt käyttövettä ja silloin vaihtoventtiilin pitäisi tukkia lattiakierron lähtö ja kaiken kuuman veden pyöriän pumpun ja varaajan peltien sisällä. Nyt kuitenkin näyttäisi että tuolla kymmenenkin metrin päässä lämpötila jopa kohoaa vaikka laskeahan sen pitäisi. Olettaisin että tuossa on tehty vettä noin 30 minuuttia ja sitten pumppu on vielä jatkanut kaksi pisteväliä eli kymmenen minuuttia lattiaveden tekoa. Voiko tuo kertoa muusta kun että vaihtoventtiili vuotaa? Ideoita?
(http://i4.aijaa.com/t/00305/14328368.t.jpg) (http://aijaa.com/zn927x)
No itse huomasin sen, että puskurille lähtevä putki lämpenee aika rajustikin, kun kone tekee käyttövettä. Ilmeisesti kupari johtaa melkoisen hyvin lämpöä ja nyt puhun vain n. 50 cm matkasta. Mutta ei kai kupari lämpeä enää 10 m päässä johtumalla...? Onko tähän jokin laskentakaava olemassa viisaammilla? Kuinka pitkälle lämpö voi johtua kuparia pitkin?
Niin, oliko sinulla edes kupariputki kyseessä tuossa mittauskohdassa?
Tai sitten, meneekö kiertoon vähän aikaa sitä kuumempaa vettä heti käyttöveden teon lämmityksen loputtua?
Eli kun vaihtoventtiili on kääntynyt takaisin lattiaa lämmittämään.
-
Joo, laitetaan taas yksi analysoitavaksi. Kaikki tähänastiset käppyrät ovat reilun metrin päästä pumpusta olevasta mittauspisteestä, lähtevästä isosta lattialämmitysputkesta. Seuraava kuva on samasta putkesta, ehkä 10 metrin päässä pumpusta. Stiebeli on taas tehnyt käyttövettä ja silloin vaihtoventtiilin pitäisi tukkia lattiakierron lähtö ja kaiken kuuman veden pyöriän pumpun ja varaajan peltien sisällä. Nyt kuitenkin näyttäisi että tuolla kymmenenkin metrin päässä lämpötila jopa kohoaa vaikka laskeahan sen pitäisi. Olettaisin että tuossa on tehty vettä noin 30 minuuttia ja sitten pumppu on vielä jatkanut kaksi pisteväliä eli kymmenen minuuttia lattiaveden tekoa. Voiko tuo kertoa muusta kun että vaihtoventtiili vuotaa? Ideoita?
(http://i4.aijaa.com/t/00305/14328368.t.jpg) (http://aijaa.com/zn927x)
Jos oikein luen käppyrää, niin lämpötila nousee peräti 0,4 astetta. jos vaihtoventtiili vuotais nousu oli 20 astetta. Mutta kyllä jotain tihruu tiiviteen välist.
-
Tai sitten, meneekö kiertoon vähän aikaa sitä kuumempaa vettä heti käyttöveden teon lämmityksen loputtua?
Eli kun vaihtoventtiili on kääntynyt takaisin lattiaa lämmittämään.
Kun käyttöveden lämmitys loppuu ja vaihtoventtiili kääntyy lattialämmityksen puolelle niin lauhduttimeen jäänyt kuumempi vesi menee lattiakiertoon jos kiertopumppu pyörii.
Lauhduttimessahan on käyttöveden lämpöinen vesi ja lisäksi hiukan kuumempi nesteytynyt kylmäaine joista lämpöä riittää lattian menovesiputkea lämmittämään pitkästikin jos puskurivaraajaa ei ole.
-
No niin, pakkanen kiristyy melkoista vauhtia. Nyt jotai 12astetta.
(http://i5.aijaa.com/t/00284/14330649.t.jpg) (http://aijaa.com/0gSpMB)
Stiebeli tietenkin pidentää käyntiä, tehdään jo melkein 28 asteista vettä. Ja jokainen käynti on edellistä pitempi kun pitää lämmittää tuota laattaa talon lisäksi. Alakerran betonilaatta on vajaa 20cm ja kerrosten välinen laatta reilut 30cm paksu joten käyntiaika on pitempi kun tasasella parinkympin pakkasella.
(http://i1.aijaa.com/t/00661/14330650.t.jpg) (http://aijaa.com/eQ1tvV)
Talon lämpökin nousi kokonaisen kymmenyksen, mutta sen se seilaa muutenkin. Onneksi ei ole tuon massiivisempi tuo betonivarustus kun kaikki ( ketkä eivät asu massiivisessa talossa ) valittavat että betonilattialämmitystalo ei kerkee reakoimaan lämpötilan muutoksiin.(http://i2.aijaa.com/t/00662/14330655.t.jpg) (http://aijaa.com/ZahKtb)
-
Taitaa näkyä lattialämmityspiirien aukeaminen noina nykäyksinä..
-
Ei kun toi köyhän miehen logitus mittaa vain viiden minuutin välein, siksi nypyttää. Näyttäisi että stiebeli ei pysty aina viidessä minuutissa nostamaan veden lämpötilaa 0.1 astetta. Itseasiassa ei pysty aina kymmenessäkään minuutissa. Mitään termareitahan mulla ei ole ainuttakaan, ja kaikki linjasäädöt ja piirit ovat täysin auki ja kiertopumppu täysillä, pumppasikohan jotain 35litraa minuutissa.
-
(http://i5.aijaa.com/m/00382/14486321.jpg) (http://aijaa.com/Tz5o9j)
(http://i8.aijaa.com/m/00873/14486322.jpg) (http://aijaa.com/HnOp0c)
Siinä kolme ensimmäistä vuotta. Tai huomenna tulee oikeasti kolme vuotta täyteen mutta jäsen "euroshopperin" laittaessa oman viessmannin lukunsa en jaksanut odottaa huomiseen. Tuo pv tarkoittaa tätä päivää tähän asti ja tuo YHT kolmea vuotta. VD lämm on lämmitys ja VD lämminv on käyttövesi.
Lukemat selkeestikin koneen näytöltä ja voivat heittää mutta öljyä meni pitkän ajan keskiarvona 4506 l/v.
Ei oo takkaa ei, ei edes puukiuasta, ei aurinkoo eikä mitään muutakaan lisälämmitystä. Tähän on tyytyminen. 8)
Ja kyllä, suihkua ja saunaa käytetään valtavasti.
-
Hyvin näyttää pyörivän. Miten noista lasketaan COP? Onko tuo lämmityksen COP 5,7? Menee jo omissa sfääreissä, eikä pysty meikäläisellä saamaan millään tuollaisia.
-
Kyllä sinä oikein copin tuosta päättelit. Sanompa taas että konehan voi laskea mitä sattuu mutta otetut watit se näyttää suurinpiirtein oikein kun minulla oli siinä mittari jokusen kuukauden ennen kun se siirrettiin mittaan kiuasta. Lisäksi täytyy mainita että lattialämmitysputkea on 2000metriä tasan joten sitä on todella tiheässä. Tarkoittaa että pystyy ajelemaan aika pienellä lämmöllä. Mattojakaan ei ole kuin neljä pikkuista ja yksi keskikokoinen, lisäksi kaapit on seinillä>helppo siivota :D
(http://i6.aijaa.com/m/00191/14486374.jpg) (http://aijaa.com/iArSZm)
Tuossa kuva lähtevän veden lämmöstä kun pakkasta pahimmillaan noin kymmenen. Lähtevä vesi on reilut 28 astetta ja sisällä on silloin 22.2 astetta.
Vielä kun sattui kaivon kanssa tuuri niin mikäs tässä ;D
-
Hyvin käy kone!
Tosta ylemmästä kuvasta jää juuri piiloon lisälämmityksen lukemat, mitä ne näyttää?
Sinnehän menee myös ymmärtääkseni sisäisten (vai sisäisen) kiertovesipumppujen kulutukset samoihin sarakkeisiin.
-
0.697 mutta se on ainakin englanninkielisen ohjekirjan mukaan vastuksien kulutus.
Ja se on mukana myös tuossa VD lämm yht lukemassa. Näin olettaisin koska "VD lämm yht" ja "VD lämminv yht" keskenään plussattuna on sama mitä ulkoinen mittari näytti. Lisäksi esim. kesällä kun lämmityspyynti on viisi astetta niin VD lämm lukemaan kertyy lattiakiertopumpun kulutus. Tuossa esimerkki heinäkuun kymmenes klo 20.56, minulla pumppu pyörii täysillä 365/24/7. Pumpun ottotehohan on valmistajan mukaan 85 wattia.
Lattiakiertopumppu on muuten kuluttanut kolmessa vuodessa 3x365x24x0.085=2234kwh
(http://i5.aijaa.com/m/00745/14486717.jpg) (http://aijaa.com/nJTNsi)
-
Näin olettaisin koska "VD lämm yht" ja "VD lämminv yht" keskenään plussattuna on sama mitä ulkoinen mittari näytti.
...
Ja kyllä, suihkua ja saunaa käytetään valtavasti.
Paljonko teillä oikein kuluu vettä taloudessa? Mä olin luullut että meidän 130-140m3/vuosi olis reilusti, mutta sähkön kulutuksia vertaamalla jokin ei täsmää:
Jos oikein katoin niin tulisko teillä vuosikulutuksen keskiarvoiksi
lämmitykselle 10252/3 -> 3417kWh/vuosi vs. meidän 2325kWh/vuosi, ihan ok suhteessa lämmitettävien tilojen kokoeroon
ja käyttövedelle 12574/3 -> 4191kWh/vuosi vs. meidän 675kWh/vuosi ??
Tietenkin tuo meidän KV-esilämmitys vääristää vertailua, mutta miten voi käyttöveden lämmityskuluissa olla noin suuri ero? Onko teillä käytössä kv-kierto
vai meneekö vettä yli 800 kuutiota vuodessa?
-
Ei nyt sentään 800 kuutioo mutta 300-400 ja tosiaan aika kovasti täällä saunotaan, joka ilta. Neljä henkee asustaa ja kaikki käy aamulla suihkussa ja noin viidesti viikossa iltapäivällä kun treenataan aika innokkaasti.
Eli 4henk x 2.5 suihkua päivässä x 7 päivää = 70 suihkua viikossa. Hui helkkari, pitää ruveta rajoittaan :'(
Ei ole kv kiertoa. Astianpesukone ottaa kuumaa, pyykinpesukone 35 asteista ja painepesurilla pesen kuumalla vedellä autoja melko paljon, näillä keleillä päivittäin. Pyykkiäkin tietenkin kertyy ainakin pari koneellista päivässä. Mutta kastelen kyllä kylmällä vedellä pihaakin melko paljon joten ei kaikki vesi mene lämmityksen kautta ::)
Tuossa edellisessä kuvassa on illalla klo 20.56 mennessä lämmitetty vettä 17.045 kilowattitunnilla eli kolmosen copilla reilut 50 kilowattituntia siirtynyt veden tekoon. Paljonkohan sillä saa litroja, kunnan vesi on noin kuusi asteista ja pyyntinä 55 astetta?
-
0.697 mutta se on ainakin englanninkielisen ohjekirjan mukaan vastuksien kulutus.
Ja se on mukana myös tuossa VD lämm yht lukemassa. Näin olettaisin koska "VD lämm yht" ja "VD lämminv yht" keskenään plussattuna on sama mitä ulkoinen mittari näytti. Lisäksi esim. kesällä kun lämmityspyynti on viisi astetta niin VD lämm lukemaan kertyy lattiakiertopumpun kulutus. Tuossa esimerkki heinäkuun kymmenes klo 20.56, minulla pumppu pyörii täysillä 365/24/7. Pumpun ottotehohan on valmistajan mukaan 85 wattia.
Lattiakiertopumppu on muuten kuluttanut kolmessa vuodessa 3x365x24x0.085=2234kwh
(http://i5.aijaa.com/m/00745/14486717.jpg) (http://aijaa.com/nJTNsi)
Onkohan näissä laskurien kertymissä muuten eroa eri vuosimallien välillä?
Toivottavasti ei.
Mutta kun esim. oma kone ei osaa näyttää edes käynnistysten määrää, niin toivottavasti logiikassa ei mikään muu eroa.
En ole itse saanut koskaan kunnolla tolkkua, mitä ne lisälämmityksen kilowatit tarkalleen ovat. Ne eivät mielestäni kerry mitenkään loogisesti.
-
Joku joskus, olikohan tomppeli, osasi kertoa arvion mihin pakkasasteisiin koneen puhti riittää kun tietää käyntiasteen jossain lämpötilassa. Olisiko nyt antaa uutta arviota kun taas on kevyttä muokkausta tapahtunut, eli uusi iv-kone. Eilen ulkolämpötila tasainen +0.5 ja käyntiaste 31%
-
Eilen ulkolämpötila tasainen +0.5 ja käyntiaste 31%
Näyttäisi siltä, että riittää täystehoisena noin -38 .. -39 C pakkasille.
Saa tarkemman arvon, kun sama mitataan vähän tuotakin kylmemmällä.
Ei taida tehot loppua kesken.
Pyysin vaimoa hakemaan kärpäslätkän, että saan liiskattua tuon ötökän, joka juoksentelee näyttöruudullani.. :D
-
tahtoisiko tomppeli antaa mullekkin arvion?
joulukuun keskilämpö +1.3c
koneen käynti lämmitys: 235 tuntia/31vrk...jos laskin oikein 31,5% käyntiaika joulukuussa.
:P ::)
-
Näyttäisi riittävän täystehoisena noin -34 C saakka.
Ei ole alimitoitettu pumppu, on oikastaan aika optimi mitoitus antamiesi tietojen perusteella.
-
kiitti ;D
-
Näyttäisi siltä, että riittää täystehoisena noin -38 .. -39 C pakkasille.
Saa tarkemman arvon, kun sama mitataan vähän tuotakin kylmemmällä.
Ei taida tehot loppua kesken.
Miltäs tuo riittämislämpötila nyt näyttäisi kun pakkasta 7 astetta ja käyntiä 45 prosenttia, kiitos etukäteen?
...
"tomppeli" kirjoitti:
Tässä liitteenä graafi, josta näkyy, että pumpun teho on riittävä.
En tunne lämpimän käyttöveden osuutta ja on muitakin epätarkkuutta aiheuttavia tekijöitä, mutta suuntaa-antavaksi tämä pitäisi kelvata.
-
jahas nyt tuntuu että käyttövesi loppuu kesken, eli tarkoitan että loppuu käyttövettä tehdessä tehot kesken,
pakkasta 5-7
pyynti 50
käynnin lopulla kaivoon menevä pakkasella -2 äböyt.
tuossa suihkuttelija oli ja lv-varaaja lähellä +25....voikos se kone nyt kiukutella siitä että käyttövettä tehdessä suihkun aikana hanasta otetaan liikaa kuumaa?
antaa meinaan noita kuumakaasu hälyjä aika harvaan.
mitä mieltä olette?
-
Koneessa on 180 litran varaaja lämpimälle käyttövedelle. Siinäkin lämpötilat ovat kerrostuneet eli tuo koko varaaja ei ole kauttaaltaan samanlämpöistä vettä.
Erityisesti jos on kaksi suihkua käytössä ja useampia saunojia, tuo vesimäärä todellakin on mahdollista saada loppumaan.
Kun kone sitten alkaa lämmittää käyttövettä, sen teho ei millään riitä veden lämmittämiseen kulutuksen tahdissa. Tämä ei ole vika vaan kaikkien maalämpöpumppujen ominaisuus.
Tärkeintä olisi siis varmistaa, että ennen isompaa suihkuttelua varaaja olisi täynnä tarpeeksi lämmintä vettä (tai sitten isompi varaaja, jos tarve on iso).
Kylmän varaajan lämmittäminen on helpompaa ja hyötysuhteen kannalta parempi kuin valmiiksi lämpimän. Eli pumpun ei pitäisi kylmästä varaajasta ”kiukutella”, ihan päinvastoin.
Mitä kuumemmaksi varaaja tulee, sitä vaikeampaa lämmittäminen on ja hyötysuhde huonompi. Mahdolliset hälytykset pitäisi siis tulla vasta siinä vaiheessa, kun varaaja on jo yli 55 astetta.
Milloin noita hälytyksiä on tullut?
-
Kylmän varaajan lämmittäminen on helpompaa ja hyötysuhteen kannalta parempi kuin valmiiksi lämpimän. Eli pumpun ei pitäisi kylmästä varaajasta ”kiukutella”, ihan päinvastoin.
eli voisi olla viisasta laittaa aloituslämpö esim:40c kun tällä hetkellä 47c ja pyynti 50?
Milloin noita hälytyksiä on tullut?
kun lämminvesivaraaja on noin 25c josta nousi kompuralla 49c sitten häly...näyttäisi että pitkän käynnin kanssa antaa tuon hälyn varsinkin jos joutuu noin alhaalta lämmittämään.
37-50c ei onkelmaa.
-
jahas nyt tuntuu että käyttövesi loppuu kesken, eli tarkoitan että loppuu käyttövettä tehdessä tehot kesken,
pakkasta 5-7
pyynti 50
käynnin lopulla kaivoon menevä pakkasella -2 äböyt.
tuossa suihkuttelija oli ja lv-varaaja lähellä +25....voikos se kone nyt kiukutella siitä että käyttövettä tehdessä suihkun aikana hanasta otetaan liikaa kuumaa?
antaa meinaan noita kuumakaasu hälyjä aika harvaan.
mitä mieltä olette?
Onhan se kiertovesipumppu riittävän kovalla, eli täysillä?
Minulla tuo veden pyynti on 55 ja 5k, ainakin nuo kone tekee ilman tuskaa ja vettä riittää.
Voi olla että coppi olisi 0.1 parempi jos lämpöjä laskisi mutta kiva se on kun ei tarvi miettiä veden riittävyyttä.
-
juu kaikki 100%
katon tarkemmin kunhan saan tuon koosteen valmiiksi niin näkee tarkat lämmöt,käynnit ja levot siittä näkee myös missä kohtaa pistää hälyn tosiaan viimesen vuorokauden aikana tullut 1kpl.
-
eli voisi olla viisasta laittaa aloituslämpö esim:40c kun tällä hetkellä 47c ja pyynti 50?
Kannattaa huomata, että sitä ei pysty ajallisesti kontrolloimaan, milloin varaaja sitten jäähtyy tuohon esim. 40 asteeseen.
Jos se sattuu olemaan vaikka juuri, kun pitäisi alkaa saunotella, voi käydä huonosti. Siksi sen käytännössä joutuu laittamaan sen mukaan, että joka tilanteessa lämmintä vettä riittäisi.
-
Kiitos vastauksista.
Luulenpa että pidän lämmöt ja asetukset samoissa...teini myönsi ottavansa täydet lämmlt hanasta noin 20 min. >:( >:(
-
Onhan se kiertovesipumppu riittävän kovalla, eli täysillä?
Minulla tuo veden pyynti on 55 ja 5k, ainakin nuo kone tekee ilman tuskaa ja vettä riittää.
Voi olla että coppi olisi 0.1 parempi jos lämpöjä laskisi mutta kiva se on kun ei tarvi miettiä veden riittävyyttä.
Ei tuo paljoa käyttövettä lisää. Kone pääsisi vähemmällä kun pyyntö olis 50C.
-
tahtoisiko tomppeli antaa mullekkin arvion?
joulukuun keskilämpö +1.3c
koneen käynti lämmitys: 235 tuntia/31vrk...jos laskin oikein 31,5% käyntiaika joulukuussa.
:P ::)
miltäköhän mitoitus näyttää kun mittausaika:13h josta pumppu tehnyt lämmitystä 6h? pakkasta -12.
kiitos taas etukäteen.
"tomppeli": Liitin kuvan tähän postiisi.
Yllättävän pieni teho tarvitaan. Virheitä aiheuttaa mm tuntematon lämpimän käyttöveden osuus.
-
Kiitos tomppeli, pyydän 30 päivä uuden kun teen kk/yhteenvedon johon sisältyy myös vesi.
-
Eli koneenkäynti tunnit lämmitykseen 307h käyntiaste 42.6%
Lämminkäyttövesi 49h 50c. käyntiaste 4.45%
Aikaväli 30.12.17-30.1.18
Keskilämpötila noin -2 sijainti tku.
Keskilämpötila on arvio.
-
mitäs ton käyräohjelman saa? vois itsekin touhuta sillä.
-
Minä teen sen Bergheat46 laskentaohjelmalla.
Voisin ehkä tehdä siitä tuohonkin tarkoitukseen oman kevytversion.
Katsotaan, kunhan innostun.
-
Jaksatko väsätä pikaohjeet tolle osiolle bergheatia...itse en ole käyttänyt, mutta tuo kyseinen käyrä on huippu kiinnostava.
-
Pääsen helpommalla, kun teen jonkinlaisen kevytversion Bergheat46: sta tuota käyrää varten. Olisi helpompi käyttää.
Koetan tehdä siitä sellaisen, että ei tarvitse käyttöohjetta.
-
kiitos suuresti :)
Edit 31.01.2018: Liitin tähän viestiisi yksinkertaisen lämmitysteholaskimen.
Laskuri on tehty LibreOfiicella.
-
Kiitos :-*
-
Vähän vanhaan jo kerran ratkaistuun ongelmaan tarvisi apua. Kun valloxi vaihtui uuteen niin taas sisälämpö kohoaa liikaa kun pakkanen kiristyy. Aikaisemmin ongelma ratkaistiin ulkolämpöanturi siirtämällä lämpimämpään paikkaan mutta se ei enää riitä ja lämpimämpää paikkaa sille ei oikein ole tarjolla.
Nolla kelillä sisälämpö on 22.5 ja se on ok.
-17 asteessa sisällä on yli 24 ja se on liikaa.
Käyrä on alin mahdollinen 0.20 joten ainut mahdollinen ratkaisu lienee huijata jotenkin ulkolämpötilaa, mutta mitenkä, erilainen vastus tai jotain? Tuohon kaipaisin ideoita, tai jotain aivan muuta ratkaisua.
Tässä kuva koneen sammumishetkellä, nuo meno/tulo lämpötilat ovat siis aivan liian isoja tähän keliin.
Näppituntuma on että kun saisi noin puolet ulkolämmöstä pois niin ehkä voitaisiin olla sopivassa ohjelämmössä.
-
Minkälaisia nuo käyränsäädöt on Stiebelissä? Tuossahan pitäisi säätää jyrkkyyttä, jos taso kerran hyvä 0-asteessa. Mullakin on hieman hankala, kun saisi säädän vara olla selvästi hienompi, eli 0,15 esim, kun valita on kymmenysten mukaan. 0,2 , 0,3 on liian karkea.
-
Käyrä on alin mahdollinen 0.20
Kunpa olisikin pienempää tarjolla
-
Käyntiä 8t/12h mittausväli...ulkona - 11.sisälämpö 20
Itse kun ohjelmalla lasken antaa sekopäisiä lukuja.
Kiitos taas.
Liitin tähän laskelman
Sisälämpöä ei tässä tarvita.
-
Onko tietoa tuosta lämpimän puolen kiertovesipumpusta? Wilo yonos para 25/7.5 tyypiltään ja just kävin saunassa niin ihmettelin kun tiiliseinän takaa kuuluu suht voimakas hurinan ja vollotuksen välimaastossa oleva ääni. No menin vilkaseen ja osoittautui että tuo pumppu on syyllinen. Onko noita Onnisella tai Ahlsellilla ihan hyllykamana? Jos ei niin nettilinkki mistä tilata ja ehkä hyviä kokemuksia toimituksesta.
Onko tuo itse vaihdettavissa? Lähinnä että liittimet on jollainlailla avattavissa/ suljettavissa ja sähköt on tavis liittimillä. Onko mitään tiedossa olevaa kompastuskiveä tuossa hommassa? En ole ihan kädetön, moottoriremontit ja keinosiemennys onnistuu 8)
-
Mulla alkoi ulista, kun oli mutasuodattimen verkko melkoisen raadollisen näköinen. Eli putsauksella pärjäsi tuolloin. Nyt on alkanut taas samanoloinen ääni kuulua, joten tarkastukseen menee taas.
-
Mulla ei ole sihtiä jos ei stiebelin sisällä ole? Näyttää virtaavan ulinasta huolimati yli 36L/sek eli normaalin verran. Miksi nämä romut aina leviää viikonloppua vasten pakkaskaudella? Tämäkin pumppu on pyörinyt yli kolme vuotta yhtämittaa niin miksi juuri nyt, prkl?
-
Nyt menee taas paremmin :D
Marraskuun lopussa tuli uusi parempi iv-kone. Jostain syystä se aiheutti sen että stiebelin lämmityspyyntiä sai tiputtaa asteen verran jotta sai huonelämmöt takaisin 22.5 hujakoille. Koitin laskea sen vaikutusta coppiin, en tiedä onko sitä. Ollaan koitettu vähän järkeistään lämpimän veden käyttöä. Siihen onkin mennyt nyt vähemmän ostoenergiaa kuin lämmitykseen, eli kehitystä on tapahtunut.
Marraskuun 20 päivä- tammikuun viimeinen. Kv pyynti 55 niin uskaltaa olla ilman legionella. Tänä talvena vastuksista sulakkeet pois kun tuntuisi riittävän muutenkin.
Käyttövesi otto 750kwh. Käyttövesi anto 2317kwh. Cop 3.06
Lämmitys otto 1102kwh. Lämmitys anto 6284kwh. Cop 5.70
Oma arvio, hyvin menee.
Edit, toimimattomat kuvalinkit pois
-
No hyvin menee ;) ;D
Luvattu SCOP ON 5,51, joten linjassa on!
Miksi sulakkeet pois? Älä ota, vaan laita esto -40C.
Tällöin säilyy viimenen varakäyttö eli paluu aina +4, vaikka varakäyttö olisi estetty.
Minä en muuten pitäisi kv pyyntöä 55C. Itsellä 44 ja ei pelota ranskalaiset pätkääkään.
-
Sulakkeet on helpompi naksauttaa kun stiebelin valikko käyttää. Mutta kyllä sä asialla olet. Tyhmäähän se on jos laite jurahtaa eikä tupa pysy lämpöisenä. Täytyy suventyä ohjekirjaan ja laittaa se sellainen varakäyttö päälle joka aloittaa heti lämmittämään koneen vikaantuessa. Onko muistikuvaa missä valikossa se on?
Tuohon käyttöveden lämpöön en voi vaikuttaa. Tuolla 55 asteella saa kaksi kärpästä kerralla, riittää paremmin. Meillä on kovahko kulutus, kolmenkin eri urheiluporukan saunailtoja muutaman kerran vuodessa, lisäksi oma porukka saunoo joka päivä.
Toinen tosiaan tuo legionella, vaimo on terveyspuolta lueskellut vähintään riittävästi ja sieltä tuli tuo käsky 55 ja se on ehdoton minimi. En viitsi omalla tietämyksellä väitellä vastaan. Kerran koitin yhdessä kokouksessa kysellä terveystarkastajalta niin silmille tuli sieltäkin joten en ala vaimon kanssa väittelemään.
Eikä tuo pumppu tunnu siitä pahastuvan, koitin kertaalleen 58 astettakin ja senkin teki ihan kelvosti.
Pikkuisen on harkinnassa jos laittaisi taloon ainakin muutaman uuden ikkunan, lähinnä harrastusmielessä. Kolme laitonkin jo 2014. Nykyiset on alumiinilistaisia kolmelasisia lämpölaseja mutta vanhoja. Ikkunat ovat isoja, melkein 2x2 metrisiä. En tiedä olisiko hyötyä jos laittaisi sellaiset nykyaikaiset muovilistaiset kolmelasiset lämpölasit noiden vanhojen tilalle. Energiaa menee kuitenkin aika paljon 6284kwh/73 päivää eli 86kwh/päivä, vaikkakin maalämmöllä tehtyä. Joulu ja tammikuu oli vielä aika lämpöisiä. Lasi elementit ei maksaisi mitään, vain asentamisen vaivan ja kulut, nostokori ym.ym.
-
Jaahas, taas vuosi mennyt täälläkin. Laitetaan vähän itsellekin muistiin kulutusta, pitäkää huoli foorumista kun en säilö näitä muualla.
Stiebeli vienyt vuodessa 7622kwh, eli 12c/kwh tämä lysti on maksanut 914€ vuodessa. Ei paha, öljyä meni pitkässä juoksussa siis 4506L/vuosi. Lämmitys cop vuoden osalta 5.46, tämä näyttää tippuvan pikkuhiljaa, alussahan se oli jotain 5.8. Liekö kaivo kuitenkin vähän viilentynyt neljässä vuodessa. Vastuksien sulakkeet pois kun lämminvesipyyntö 55 hoitaa legionellan. Tunteja tuli nyt 2112 kaikkiaan. Pikkuisen tietysti voi lämmityscoppiin vaikuttaa myös tämän syksyn puolisen astetta aikaisempaa korkeampi sisälämpö. Jotenkin tuntuu että enää ei alle 23 tarkene. Kuvassa yhden huoneen nimi on takkahuone mutta mitään takkaa tai muutakaan tulipesää tässä talossa ei siis ole eikä koskaan tulekaan.
Neljässä vuodessa on mennyt 30450kwh kaikkiaan, se rahassa 12c/kwh on 3654€. Öljyä olisi mennyt 18024 litraa, sen jos laskee 0.9€/litra olisi maksanut 16222€ joten kyllä tämä vaatii viidennenkin vuoden ennen kun noin 16000€ investointi on muuttunut ilmaiseksi. Jos olisi aikoinaan hokassut hakea kotitalousvähennyksen niin sitten oltaisiin jo voitolla. Ja veihän se öljykrematoriokin kiertovesipumppu sähköä mitä tässä nyt ei ole huomioitu vaikka maalämpökulutuksessa nekin on mukana.
Edit. Toimimaton kuvalinkki pois
-
Jotenkin tuntuu että enää ei alle 23 tarkene.
Täällä on tullut hiukan samanlaisia tuntemuksia. Noin 4v on pärjätty 22 asteteella mutta nyt on kyllä mielessä alkanut kaihertaa se että tarviiko pirttiin lisätä hiukan lämmityskäyrään jerkkua lisää.
-
Nakke ei nyt laske rehellisesti. Sun pitää muistaa, että öljyä tilataan vuodeksi eteenpäin ja sähkö maksetaan 1 kk jälkeenpäin. Mä olen nyt laskenut välttäneeni ölymaksuja 6x4300 L, eli 25 800 L öjyä on jäänyt tilaamatta. Tuolle taas lasken huoltokuluineen hintaa 1€/ L. Lämmintä varastotilaa tuli myös tuo yli 10 neliön pannuhuoneesta reppaasti. 1000 €/ neliö.
-
Jaahas, taas vuosi mennyt täälläkin. Laitetaan vähän itsellekin muistiin kulutusta, pitäkää huoli foorumista kun en säilö näitä muualla.
Stiebeli vienyt vuodessa 7622kwh, eli 12c/kwh tämä lysti on maksanut 914€ vuodessa. Ei paha, öljyä meni pitkässä juoksussa siis 4506L/vuosi. Lämmitys cop vuoden osalta 5.46, tämä näyttää tippuvan pikkuhiljaa, alussahan se oli jotain 5.8. Liekö kaivo kuitenkin vähän viilentynyt neljässä vuodessa. Vastuksien sulakkeet pois kun lämminvesipyyntö 55 hoitaa legionellan. Tunteja tuli nyt 2112 kaikkiaan. Pikkuisen tietysti voi lämmityscoppiin vaikuttaa myös tämän syksyn puolisen astetta aikaisempaa korkeampi sisälämpö. Jotenkin tuntuu että enää ei alle 23 tarkene. Kuvassa yhden huoneen nimi on takkahuone mutta mitään takkaa tai muutakaan tulipesää tässä talossa ei siis ole eikä koskaan tulekaan.
Neljässä vuodessa on mennyt 30450kwh kaikkiaan, se rahassa 12c/kwh on 3654€. Öljyä olisi mennyt 18024 litraa, sen jos laskee 0.9€/litra olisi maksanut 16222€ joten kyllä tämä vaatii viidennenkin vuoden ennen kun noin 16000€ investointi on muuttunut ilmaiseksi. Jos olisi aikoinaan hokassut hakea kotitalousvähennyksen niin sitten oltaisiin jo voitolla. Ja veihän se öljykrematoriokin kiertovesipumppu sähköä mitä tässä nyt ei ole huomioitu vaikka maalämpökulutuksessa nekin on mukana.
(https://img.aijaa.com/m/00897/14639300.jpg) (https://aijaa.com/yVvHBb)
Ei Paha. Sanoi yksi TV tuomari :D
Onnea! Omani kulutuksia en ole enää jaksanut seurata. En ole käynyt koneen vierellä varmaan kahteen vuoteen. kokonaissähkön kulutus ollut n. 11.000kWh / 180m2 ja AT 40m2. tämä hyvä mulle.
-
(https://img.aijaa.com/m/00897/14639300.jpg) (https://aijaa.com/yVvHBb)
Minkäslainen lisäanturisetti sinulla on netatmon peruspaketin lisänä, ja paljonko tuosta on köyhtynyt? Onko netatmolle joku API jolla dataan pääsee käsiksi?
-
Minulla on se aloituspaketti joka siis sisältää sen aivoyksikön ja ulkoyksikön. Lisäksi olen ostanut kolme erillistä sisäyksikköä. Aivoyksikkö on virtalähteellä seinässä kiinni ja mittaa lämpötilan, ilmanpaineen, co2, kosteuden ja äänenvoimakkuuden. Ulkoyksikkö on paristokäyttöinen, olisiko ollut kaksi AA patteria ja se mittaa lämpötilan, ilmanpaineen ja kosteuden. Sisäyksiköt on myös AA paristokäyttäisiä ja ne mittaa lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidin. Patteri noissa kestää jotain luokkaa vuoden eli ihan hyvin.
En muista mitä maksoivat kun ovat olleet aika kauan jo. Noiden hintahan on tippunut jonkin verran viime aikoina, nythän tuo aloituspakkaus oli jossain black friday mainoksessa 99€.
Tuosta api hommasta en tiedä mitään, tai yleensäkään tietokonejutuista. Minä käytän iphonen sovelluksella sitä tai suoraan selaimella.
-
Ok. Hieno setti kuitenkin.
Löytyy siihen näköjään APIt kun vähän googlaa. Ehkä pitäisi investoida. En nyt varsinaisesti ole kuitenkaan ihan persaukinen tällä haavaa.
https://dev.netatmo.com/resources/technical/reference/smarthomeapi
-
Minkäslainen lisäanturisetti sinulla on netatmon peruspaketin lisänä, ja paljonko tuosta on köyhtynyt? Onko netatmolle joku API jolla dataan pääsee käsiksi?
Tuosta oli naapurifoorumilla enemmäkin juttua...
-
Viides vuosi täynnä ja vähän itsellekin muistiin lukemia. Kokonaiskulutus viimeinen vuosi 6867kwh, ja 2235 tuntia. Vastusten sulake off.
Lämmitys cop viimeinen vuosi 5.52 ja käyttövesi cop 3.14, pyynti 55 astetta ja operoidaan välillä 50-55. Ei enää niin hyviä kun eka vuoden jälkeen mutta sallittakoon se kun vissiin kaivoilla on tapana viilentyä ja lämmönvaihtimilla likaantua. Nyt varmuudella vaihtoventtiili on toiminnut kokoajan. Lattiapiirin pumppu jauhaa 24/7/365 ajan 100% teholla. Kesällä sen takia että maanalla olevan alakerran lattian vilpoisuutta ajetaan lämpimän yläkerran lattian kanssa tasoittumaan. Eli viilennetään yläkertaa ja lämmitetään alakertaa, toimii aika hyvin vanhassa talossa.
Alusta lähtien kulutus 37316kwh eli 7463/vuosi. Tunteja 10799 eli 2160/vuosi. Öljyä ei vieläkään ikävä.
Käyttöprofiili muuttunut kun kovin suihkuttelija muutti kesäkuun alussa omilleen mutta käyttöveden kulutus edelleen melkein puolet. Kaikki lukemat pumpun näytöstä, erillinen kulutusmittari mittaroi nyt aina päällä olevaa hetivalmista kiuasta.
-
Viides vuosi täynnä ja vähän itsellekin muistiin lukemia. Kokonaiskulutus viimeinen vuosi 6867kwh, ja 2235 tuntia. Vastusten sulake off.
Lämmitys cop viimeinen vuosi 5.52 ja käyttövesi cop 3.14, pyynti 55 astetta ja operoidaan välillä 50-55. Ei enää niin hyviä kun eka vuoden jälkeen mutta sallittakoon se kun vissiin kaivoilla on tapana viilentyä ja lämmönvaihtimilla likaantua. Nyt varmuudella vaihtoventtiili on toiminnut kokoajan. Lattiapiirin pumppu jauhaa 24/7/365 ajan 100% teholla. Kesällä sen takia että maanalla olevan alakerran lattian vilpoisuutta ajetaan lämpimän yläkerran lattian kanssa tasoittumaan. Eli viilennetään yläkertaa ja lämmitetään alakertaa, toimii aika hyvin vanhassa talossa.
Alusta lähtien kulutus 37316kwh eli 7463/vuosi. Tunteja 10799 eli 2160/vuosi. Öljyä ei vieläkään ikävä.
Käyttöprofiili muuttunut kun kovin suihkuttelija muutti kesäkuun alussa omilleen mutta käyttöveden kulutus edelleen melkein puolet. Kaikki lukemat pumpun näytöstä, erillinen kulutusmittari mittaroi nyt aina päällä olevaa hetivalmista kiuasta.
Laskes nyt vielä kokonaiscop jos sulla on siihen data olemassa...noista se ei aukee.
-
Kuudes vuosi täynnä, hyvin lämmin talvi, suurin pakkaslukema alle 10c. Lämmitys otto pieneni noin 500kwh edelliseen vuoteen. Tänä kesänä valmistui lattiaviilennys mutta se ei vaikuta maalämpöpumpun mittaroimaan kulutukseen mitenkään kun kiertovesipumppu on ollut muutenkin täysillä 24/7/365 jo viisi edellistäkin vuotta.
Maalämpöpumpun kokonaiskulutus 6279kwh, anto 27066kwh, cop 4.31
Lämmitys otto 3094kwh, anto 17246kwh, cop 5.57, sisälämpö nykyään 23.5
Vesi otto 3185kwh, anto 9820kwh, cop3.08, pyynti 55c.
Tuo 6279kwh on sangen miellyttävä lukema tämmöiseen vanhaan mörskään jossa ei ole tulisijaa. Elenia näyttää nyt 14100kwh vuoden alusta joten ~17000kwh palaa kaikkineen ja siitä hetivalmis kiuas vie vajaa 4000kwh, sauna joka päivä.
-
Seitsemäs vuosi takana. Sulakkeet vastuksilta pois edelleen. Normi kunnollinen talvi, suurin pakkaslukema -21.3c, yli kahdenkympin pakkasta kuitenkin vain tuona yhtenä päivänä ja silloinkin vain 5h 55min. Yli kympin pakkasia 21 päivänä talven mittaan.
Maalämpöpumpun kokonaiskulutus 6849kwh, anto 29464kwh, cop 4.30
Lämmitys otto3597kwh, anto19453, cop 5.41, sisälämpö nousee vuosi vuodelta, nyt 24c.
Vesi otto 3252kwh, anto10011kwh, cop 3.07, operoidaan välillä 50-55c. Veden kok.kulutus 315m3.
Elenian kokonaiskulutus vuoden alusta 14700kwh joten ~17000kwh tulee menemään taas koko vuoden osalta.
Kulutustottumukset ennallaan paitsi koronan takia oltu enemmän kotona etätöissä ja kouluissa. Noin 3.5-4 henkeä asustelee noin keskimäärin. Coppia saisi paremmaksi jos ei lattiavesipumppu olisi 100% teholla 24/7/365 mutta kun tykkään hurisuttaa sitä ::)
-
8.vuosi takana. Muuten kaikki ennallaan mutta sisälämpö nyt jo luokkaa 24.5 ja kylmää vettä mittaroitu 380 mottia. Varmaan lämmintäkin mennyt vähän enempi. Lisäksi maalämpöpumpussa uusi aivohässäkkä ja uusi mfg hässäkkä kun alkoi tympimään vaihtoventtiilin 2-3 vuoden välein tapahtuva vuotaminen. Näillä uusilla palikoilla riittää pelkkä vaihtoventtiilin vaihtaminen jonka voi hyvin tehdä itsekin ja maksaa vajaan satasen, mikä on ilahduttavaa kun tulevat vaihtoventtiilit joutuu maksamaan itse. Uusitun pitäisi kyllä olla ”ikuinen”. :D
Uuden aivon myötä laitoin käyttöveden rajat 45-55 kun tuo uusi haluaa sammuttaa kompuran ja huilata lepoajan (20min) verran aina kun on käyttövettä tehnyt. Suuremmalla hystereesillä käyttöveden lämmitys tapahtuu harvemmin jolloin lämmityskatkojakin on vähemmän. Tuolla lepohetkellä pyritään kuulemma siihen että kallista käyttövettä ei purskahda lämmityskäyttöön. Vanha systeemi oli parempi kun vaihtoventtiili kääntyi lennossa.
Tulihan tuossa vielä viime kesänä vastavirtahuuhdeltua noi lämmönvaihtimet ja vaihdettua lattialämmitysjärjestelmän sameutunut vesi tuoreeseen, liekö tuolla parantava vaikutus coppiin. Eli aika paljonkin on muuttunut, näköjään.
Maalämpöpumpun kokonaiskulutus 7478kwh, anto 32517kwh, cop 4.35
Lämmitys otto3392kwh, anto18760kwh, cop 5.53, sisälämpö nousee vuosi vuodelta, nyt ainakin 24.5c.
Vesi otto 4086kwh, anto13757kwh, cop 3.36, operoidaan välillä 45-55c. Veden kok.kulutus 380m3.
Elenian kokonaiskulutus vuoden alusta 14670kwh joten ~17000kwh tulee menemään taas koko vuoden osalta.
-
Tulihan tuossa vielä viime kesänä vastavirtahuuhdeltua noi lämmönvaihtimet
Samaa operaatiota suunnittelen ensikesäksi niin muutama kysymys ;)
Käytitkö vesijohtoverkon vettä huuhteluun?
Oliko mitään liuotus tms puhdistusainetta käytössä?
Teitkö huuhtelun hanaveden paineella vai käytitkö painepesuria?
Tuliko lauhduttimesta näkyvää lietettä tms mohnää?
-
Kunnan vettä käytin, täällä veden paine on aika vaatimaton, ~4bar, joka tuntui varsin leppoisalta varsinkin lattiaputkiston huuhteluun. Tietty se tuottokin vaikuttaa mutta kunnan putket on paksua ja lyhyet etäisyydet niin olisi kuvitellut että siinä olisi rajumpi virtaus kun Stiebelin omalla pumpulla mutta jakotukin virtausmittarit näytti ehkä jotain puolet siitä mihin Stiebel pystyi. Koitin lattiaputkistoa siis myös myötäsuuntaa koska halusin katsoa virtaaman mittareista. Aika leppoisaa oli myös lämmönvaihtimien pesu tuolla paineella/tuotolla. Molemmat vaihtimet huuhtelin putket koneen päältä irti ja siitä suoraan joten kaivoa ei ollut jarruttamassa, eikä toisessakaan mitään. Luulisin että painepesurilla ei saisi mitään aikaan koska niissä on pieni vesimäärä eikä painetta pysty siten hyödyntämään tuolla vaihtimien sisällä.
En käyttänyt mitään aineita, seuraavan kerran käytän. Nytkin katselin lähinnä Brittien nettikaupoista niitä mutta tilaamati jäi. Jäi vaivaamaan kun virtausmittarit eivät puhdistuneet.
Ei tullut mistään mitään näkyvää, jälkeenpäin harmitti kun en ymmärtänyt laittaa mitään kangasta tms. minkä läpi olisi laskenut veden. Siitä olisi nähnyt tuliko mitään, nyt oli kymmenisen metriä letkua nurmikolle.
Huuhtelin noin tunnin noita kaikkia kolmea ja lattiaverkostoa huuhdellessa suljin ja availin piirejä jatkuvasti josko sillä olisi saanut jonkinlaisen sykäyksen aikaan ja tavaraa liikkumaan.
-
Voiskohan tuossa huuhtelussa käyttää auton jäähdytysjärjestelmän
huuhteluainetta? sama homma tarkoitus tehdä ensi kesänä. Vaihdoin
vuosi takaperin uudet virtausmittarit,mutta ei ne kauaa pysynyt puhtaina
Kiertovesi on aika mustaa 17 vuoden käytön jäljiltä ,muuten ei oireile.
Virtausmittareita ei oikein saa huuhdeltua puhtaiksi.Ei kun uudet vaan
Kw Wehofloor/ Nibe 1245-8
-
Enpä tiedä sopisiko auton aineet. Auton jäähdytysjärjestelmässä on alumiiniä mitä ei maalämpöpumpussa ole ja alumiini yleensä pestään vissiin melko miedoilla aineilla jotta pinta ei hapetu. Siinä mielessä voisi kuvitella että autonkin aineet kävisi. ::)
Itse katselin tuon tyylisiä, niitä on netti vääränään
https://www.screwfix.com/p/fernox-f1-protector-central-heating-inhibitor-500ml/342pp#product_additional_details_container
-
8.vuosi takana. Muuten kaikki ennallaan mutta sisälämpö nyt jo luokkaa 24.5 ja kylmää vettä mittaroitu 380 mottia. Varmaan lämmintäkin mennyt vähän enempi. Lisäksi maalämpöpumpussa uusi aivohässäkkä ja uusi mfg hässäkkä kun alkoi tympimään vaihtoventtiilin 2-3 vuoden välein tapahtuva vuotaminen. Näillä uusilla palikoilla riittää pelkkä vaihtoventtiilin vaihtaminen jonka voi hyvin tehdä itsekin ja maksaa vajaan satasen, mikä on ilahduttavaa kun tulevat vaihtoventtiilit joutuu maksamaan itse. Uusitun pitäisi kyllä olla ”ikuinen”. :D
Uuden aivon myötä laitoin käyttöveden rajat 45-55 kun tuo uusi haluaa sammuttaa kompuran ja huilata lepoajan (20min) verran aina kun on käyttövettä tehnyt. Suuremmalla hystereesillä käyttöveden lämmitys tapahtuu harvemmin jolloin lämmityskatkojakin on vähemmän. Tuolla lepohetkellä pyritään kuulemma siihen että kallista käyttövettä ei purskahda lämmityskäyttöön. Vanha systeemi oli parempi kun vaihtoventtiili kääntyi lennossa.
Tulihan tuossa vielä viime kesänä vastavirtahuuhdeltua noi lämmönvaihtimet ja vaihdettua lattialämmitysjärjestelmän sameutunut vesi tuoreeseen, liekö tuolla parantava vaikutus coppiin. Eli aika paljonkin on muuttunut, näköjään.
Maalämpöpumpun kokonaiskulutus 7478kwh, anto 32517kwh, cop 4.35
Lämmitys otto3392kwh, anto18760kwh, cop 5.53, sisälämpö nousee vuosi vuodelta, nyt ainakin 24.5c.
Vesi otto 4086kwh, anto13757kwh, cop 3.36, operoidaan välillä 45-55c. Veden kok.kulutus 380m3.
Elenian kokonaiskulutus vuoden alusta 14670kwh joten ~17000kwh tulee menemään taas koko vuoden osalta.
Mielenkiintoista. Siis tuliko kokonaan uusi MFG-yksikkö? Miten se siis eroaa vanhasta vai pelkästään siten, että vaihtoventtiilin saa vaihdettua erikseen, niin kuin sanoit?
Ja meneekö kone tosiaan tauolle, kun käyttövesi on tehty? Omassa tekee sen, että kompressori sammuu, mutta kun vaihtoventtiili on siirtynyt lämmityksen puolelle, niin mielestäni normaalisti vetäisee lämmityksen siihen perään.
Mikä on tuossa uudessa versiossa softanumero tai -numerot?
Itse en taida saada ilman vastuksia 55-asteista käyttövettä tehtyä edes...
-
Uuden aivon myötä laitoin käyttöveden rajat 45-55 kun tuo uusi haluaa sammuttaa kompuran ja huilata lepoajan (20min) verran aina kun on käyttövettä tehnyt. Suuremmalla hystereesillä käyttöveden lämmitys tapahtuu harvemmin jolloin lämmityskatkojakin on vähemmän. Tuolla lepohetkellä pyritään kuulemma siihen että kallista käyttövettä ei purskahda lämmityskäyttöön. Vanha systeemi oli parempi kun vaihtoventtiili kääntyi lennossa.
Tulin kuokkimaan isoveljen ketjuun kun sattui niin sopivasti vastaus löytyä kysymykseen joka heräsi äsken WPF7 pumpun vieressä ihmetellessä. Pumppu teki lämmityksen eteen töitä kun pakotin sen vaihtamaan käyttöveden puolelle huijaamalla kv varaajan anturia kylmemmäksi. Kompura pysähtyi ja rakkine odotti alle minuutin ja alkoi käynnistyi uusiksi tekeen käyttövettä. Kysymys heräsi että miksei se kunnioittanut tuota 20 min asetusta mutta Nakke tosiaan kertoikin vastauksen, eli viive on vaan kv:n jälkeen. Typerää minusta että se päätti kompuran hetkeksi pysäyttää tuossa kohtaa ylipäätään.
Toistakin kysymystä täällä sivuttiin niin uskaltanen senkin tänne laukoa. Mulla on pumpun kyljessä Stiebelin SSB-301 käyttövesivaraaja, eli aika paljon vesimassaa pumpulle rehkittäväksi. Seurailin tota käyttöveden lämmitysvaihetta 50->53C ja pumppu paiskoi hanskat pitkin seiniä jo 52C:n kohdalla ja heitti sähkögrillin päälle viimeistä astetta varten. Korkeapaine kävi kyllä ainakin lähellä 40 lukemaa joka taitaa olla maksimi, sikäli mikäli se on sama kuin asetusten "HD-Anturi max". Vähän silti ihmetyttää kun oon nähny pumpun tekevän 57,5 asteeseen asti vettä kun pyynti oli 60 ja tuossakin tapauksessa se vaan lopetti kaiken työnteon eikä yrittänyt nykiä vettä vastuksilla tavoitteeseen. Mikähän ton loppumetrien kusemisen voi noin alhaisella tavoitteella aiheuttaa ja onko jotain ehdotuksia miten tuota koittaa korjata? Vastusten käyttölämpötila-asetus on -24 sekä KV:lle että lämmityselle. Täällä oli puhuttu että kannattaa laittaa se KV pumppu täysille. Mulla oli 80% ja aattelin josko se sen takia pääsee kuumeneen liikaa ja heitin 100%:iin kokeeksi, vai oliko tolla suosituksella joku muu syy?
Ihan säännöllisesti toi imee nyt 3-4kWh päivässä vastuksille. En ehkä tuohon kuole, vaan lähinnä kiinnostaa että miksi se noin tekee. Jos lasken pyyntiä 46-47:aan niin vastukset toki rauhottuu aika paljon mutta silti toisinaan näkyy käyvän päällä (mulla on Emporia Vue Gen2 mittaamassa kaikkia pumpun vaiheita). Mieluusti pitäisin lämmöt tossa isossa tankissa kuitenkin suositusten tasolla kun siinä sen verta iso vesimassa kuitenkin seisoo eikä välttis päivittäin kyllä vaihdu kaikki. Olis eriasia jos siellä menis pieni määrä kierukassa joka vaihtuu tiheään.
Ehkä nyt sitten uskallan vielä kolmannenkin kysymyksen heittää: Tietääkö joku mitä Diagnoosi->sis.laskelma->Kytketyt vaiheet tarkoittaa? Englanniksi Live Stages ja saksaksi currywurst tjsp eli ei ainakaan sähkövaiheita varmaankaan tarkoita. Samalla sivulla juoksee myös mystinen arvo "aikaväli" aina joskus kun siltä tuntuu.
-
Mielenkiintoista. Siis tuliko kokonaan uusi MFG-yksikkö? Miten se siis eroaa vanhasta vai pelkästään siten, että vaihtoventtiilin saa vaihdettua erikseen, niin kuin sanoit?
Ja meneekö kone tosiaan tauolle, kun käyttövesi on tehty? Omassa tekee sen, että kompressori sammuu, mutta kun vaihtoventtiili on siirtynyt lämmityksen puolelle, niin mielestäni normaalisti vetäisee lämmityksen siihen perään.
Mikä on tuossa uudessa versiossa softanumero tai -numerot?
Itse en taida saada ilman vastuksia 55-asteista käyttövettä tehtyä edes...
Wpm3i-ohjelmisto 391-04
Fes- 400-03
Mfg. -14
Noin on koneen näytöltä luettavat numerot.
Ei tullut siis MGF yksikköä eli sitä mustaa muovihäkkyrää. Tuli vain aivoboxi, yksi pieni piirilevy ja vaihtoventtiili. Ero vanhaan on se että nyt tästä ikuisuuteen voi vaihtaa pelkän vaihtoventtiilin joka on alle satasen ja hyvin helposti vaihdettavissa muutenkin. Vanhalla aivolla ei voinut vaihtaa pelkkää vaihtoventtiiliä vaikka se olisi tietty helposti ollut ruuvattavissa pois ja toinen tilalle mutta tuo ei ole ihan perusservo niin äly ei siihen taipunut. Uusi äly taipuu mikä on tietysti hyvä kun seuraavat vaihtoventtiilit pitää ostella itse, ja asentaakin. Uuden vaihtoventtiilin pitäisi olla kestävämpi muutenkin, ainakin asentaja sanoi että niitä ei ole tarvinut vaihdella. Tosin eipähän se asentaja ehkä hokannut että nuo saattaapi asiakas tilailla saksasta ja vaihdella itse.
Tosiaan näillä palikoilla oma kone kääntyy lennossa lattian lämmityksesta käyttöveden tekoon, minulla kompura ei pysähdy hetkeksikään. Mutta toisinpäin eli käyttövedestä lattiaan kone sammuu ja pitää pakollisen 20min tauon. Tuo on täysin tarpeeton ja typerä pysähdys. Voisin kuvitella että kovilla pakkasilla ja kovalla veden käytöllä tuo aiheuttaa vastuksien kytkeytymistä kun lämmitysvelkaa ei saada muuten kiinni, ainakaan jos mitoitus on vähänkään rajoilla. Itselläni on vastuksien sulakkeet pois, on ollut jo monta vuotta, ihan vaan koska tuo halusi aina joskus kytkeä niihin sähköjä vanhallakin aivolla vaikka mitoitus riittää helposti.
Ainakin oma pumppu tekee 55c veden helposti, tai en tiedä tekeekö helposti mutta monta vuotta on tehnyt ilman ainuttakaan vikakoodia. Minulla tosin käytössä stiebelin integroitu vesipönttö jossa on käsittääkseni poikkeuksellisen miehekäs kierukka, muistikuva että 13kw mallissa on sama joten 10kw tehot pitäisi olla lastenleikkiä tuolle. Erillisissä on muistikuvani mukaan vaatimattomampi kierukka joten ne voivat ahdistaa lämmönluovutusta. Pitäisi katsella jostain teknisistä tiedoista onko muistikuvani oikea vai puhunko lämpimiä. Kiertovesipumput on täysillä, testasin joskus pienentää mutta cop pieneni niin pidän täysillä.
-
Tulin kuokkimaan isoveljen ketjuun kun sattui niin sopivasti vastaus löytyä kysymykseen joka heräsi äsken WPC7 pumpun vieressä ihmetellessä. Pumppu teki lämmityksen eteen töitä kun pakotin sen vaihtamaan käyttöveden puolelle huijaamalla kv varaajan anturia kylmemmäksi. Kompura pysähtyi ja rakkine odotti alle minuutin ja alkoi käynnistyi uusiksi tekeen käyttövettä. Kysymys heräsi että miksei se kunnioittanut tuota 20 min asetusta mutta Nakke tosiaan kertoikin vastauksen, eli viive on vaan kv:n jälkeen. Typerää minusta että se päätti kompuran hetkeksi pysäyttää tuossa kohtaa ylipäätään.
Toistakin kysymystä täällä sivuttiin niin uskaltanen senkin tänne laukoa. Mulla on pumpun kyljessä Stiebelin SSB-301 käyttövesivaraaja, eli aika paljon vesimassaa pumpulle rehkittäväksi. Seurailin tota käyttöveden lämmitysvaihetta 50->53C ja pumppu paiskoi hanskat pitkin seiniä jo 52C:n kohdalla ja heitti sähkögrillin päälle viimeistä astetta varten. Korkeapaine kävi kyllä ainakin lähellä 40 lukemaa joka taitaa olla maksimi, sikäli mikäli se on sama kuin asetusten "HD-Anturi max". Vähän silti ihmetyttää kun oon nähny pumpun tekevän 57,5 asteeseen asti vettä kun pyynti oli 60 ja tuossakin tapauksessa se vaan lopetti kaiken työnteon eikä yrittänyt nykiä vettä vastuksilla tavoitteeseen. Mikähän ton loppumetrien kusemisen voi noin alhaisella tavoitteella aiheuttaa ja onko jotain ehdotuksia miten tuota koittaa korjata? Vastusten käyttölämpötila-asetus on -24 sekä KV:lle että lämmityselle. Täällä oli puhuttu että kannattaa laittaa se KV pumppu täysille. Mulla oli 80% ja aattelin josko se sen takia pääsee kuumeneen liikaa ja heitin 100%:iin kokeeksi, vai oliko tolla suosituksella joku muu syy?
Ihan säännöllisesti toi imee nyt 3-4kWh päivässä vastuksille. En ehkä tuohon kuole, vaan lähinnä kiinnostaa että miksi se noin tekee. Jos lasken pyyntiä 46-47:aan niin vastukset toki rauhottuu aika paljon mutta silti toisinaan näkyy käyvän päällä (mulla on Emporia Vue Gen2 mittaamassa kaikkia pumpun vaiheita). Mieluusti pitäisin lämmöt tossa isossa tankissa kuitenkin suositusten tasolla kun siinä sen verta iso vesimassa kuitenkin seisoo eikä välttis päivittäin kyllä vaihdu kaikki. Olis eriasia jos siellä menis pieni määrä kierukassa joka vaihtuu tiheään.
Ehkä nyt sitten uskallan vielä kolmannenkin kysymyksen heittää: Tietääkö joku mitä Diagnoosi->sis.laskelma->Kytketyt vaiheet tarkoittaa? Englanniksi Live Stages ja saksaksi currywurst tjsp eli ei ainakaan sähkövaiheita varmaankaan tarkoita. Samalla sivulla juoksee myös mystinen arvo "aikaväli" aina joskus kun siltä tuntuu.
Jos kone ei jatka käyttöveden lämmitystä vastuksilla, niin luultavasti asetuksissa on valittuna oppimistoiminto. Eli kone vaihtaa käyttöveden asetusarvoksi sen, mihin lämpötilaan on viimeksi päästy ilman vastuksia. Se pois päältä ja tekee vastuksilla loppuun.
Ja jos kone käy huilaamaan käyttöveden teon jälkeen, niin itsellä tämä on johtunut siitä, että on otettu vastuksia apuun.
Kolmanteen kysymykseen vastaus on, että ne on nimenomaan sähkövaiheet. Silloin kun kaikki vastusteho on käytössä, niin kaikki kolme kohtaa näkyy valittuina inforuudussa.
-
Wpm3i-ohjelmisto 391-04
Fes- 400-03
Mfg. -14
Noin on koneen näytöltä luettavat numerot.
Ei tullut siis MGF yksikköä eli sitä mustaa muovihäkkyrää. Tuli vain aivoboxi, yksi pieni piirilevy ja vaihtoventtiili. Ero vanhaan on se että nyt tästä ikuisuuteen voi vaihtaa pelkän vaihtoventtiilin joka on alle satasen ja hyvin helposti vaihdettavissa muutenkin. Vanhalla aivolla ei voinut vaihtaa pelkkää vaihtoventtiiliä vaikka se olisi tietty helposti ollut ruuvattavissa pois ja toinen tilalle mutta tuo ei ole ihan perusservo niin äly ei siihen taipunut. Uusi äly taipuu mikä on tietysti hyvä kun seuraavat vaihtoventtiilit pitää ostella itse, ja asentaakin. Uuden vaihtoventtiilin pitäisi olla kestävämpi muutenkin, ainakin asentaja sanoi että niitä ei ole tarvinut vaihdella. Tosin eipähän se asentaja ehkä hokannut että nuo saattaapi asiakas tilailla saksasta ja vaihdella itse.
Tosiaan näillä palikoilla oma kone kääntyy lennossa lattian lämmityksesta käyttöveden tekoon, minulla kompura ei pysähdy hetkeksikään. Mutta toisinpäin eli käyttövedestä lattiaan kone sammuu ja pitää pakollisen 20min tauon. Tuo on täysin tarpeeton ja typerä pysähdys. Voisin kuvitella että kovilla pakkasilla ja kovalla veden käytöllä tuo aiheuttaa vastuksien kytkeytymistä kun lämmitysvelkaa ei saada muuten kiinni, ainakaan jos mitoitus on vähänkään rajoilla. Itselläni on vastuksien sulakkeet pois, on ollut jo monta vuotta, ihan vaan koska tuo halusi aina joskus kytkeä niihin sähköjä vanhallakin aivolla vaikka mitoitus riittää helposti.
Ainakin oma pumppu tekee 55c veden helposti, tai en tiedä tekeekö helposti mutta monta vuotta on tehnyt ilman ainuttakaan vikakoodia. Minulla tosin käytössä stiebelin integroitu vesipönttö jossa on käsittääkseni poikkeuksellisen miehekäs kierukka, muistikuva että 13kw mallissa on sama joten 10kw tehot pitäisi olla lastenleikkiä tuolle. Erillisissä on muistikuvani mukaan vaatimattomampi kierukka joten ne voivat ahdistaa lämmönluovutusta. Pitäisi katsella jostain teknisistä tiedoista onko muistikuvani oikea vai puhunko lämpimiä. Kiertovesipumput on täysillä, testasin joskus pienentää mutta cop pieneni niin pidän täysillä.
Itsellä kone näyttää versioiksi:
WPM3I = 391 - 08
FES = 400 - 00
MFG = 18
Mitähän nuo kaks ekaa edes loppujen lopuksi on, mitä ne kontrolloi...?
-
Wpm3i lienee itse aivo, valkoinen laatikko siis, tuosta FESsistä ei aavistustakaan.
Tuossa kuvia vanhoista osista ja uuden vaihtoventtiilin tiedot.
Sääli että en saa kuvia suoraan foorumille vaan joutuu käyttämään tuota kadottavaa kuvapankkia.
(http://img.aijaa.com/t/00763/15107997.t.jpg) (https://aijaa.com/tN6LcF)
(http://img.aijaa.com/t/00813/15107998.t.jpg) (https://aijaa.com/2bBngo)
(http://img.aijaa.com/t/00614/15107999.t.jpg) (https://aijaa.com/uDH3Sc)
(http://img.aijaa.com/t/00861/15108000.t.jpg) (https://aijaa.com/dW49lp)
(http://img.aijaa.com/t/00375/15108001.t.jpg) (https://aijaa.com/86X6uR)
(http://img.aijaa.com/t/00120/15108002.t.jpg) (https://aijaa.com/fOUB6o)
-
Guuglasin FESin ja sehän onkin se etunäyttö, siis ohjauspaneeli.
Mikähän siinä on päivittynyt eri versioiden välillä... No, oli mitä oli.
Mitä se siis loppupeleissä vaatii, että pääsee vaihtamaan pelkän vaihtoventtiiilin, eikä koko MFG-settiä?
Ilmeisesti tuon jonkin piirikortin, koska jos minullakin on jo MFG:stä versio 18, niin ei luulisi siitä olevan kiinni.
-
Joo google näyttää fessiä näytöksi mutta siihen minulla ei ole koskettu joten epäilyksen häivä on ainakin minulla.
Loppupelissä vaatii tuommoisen uuden valkoisen laatikon tuolla minun ohjelmaversionumerolla. Kuvassa vanha.
Vaatii tuon mustan muovihäkkyrän jonka sisällä on piirilevy, kuvassa vanha.
Vaatii uuden vaihtoventtiilin, sen kuva tuossa asennusohjeessa ja muut tiedot tuossa yhdessä kuvassa missä on sen laatikon kansi revittynä. Vanha vaihtoventtiili on tuossa aivon kanssa kuvissa.
-
Oliko sinulla vuoto vaihtoventtiilissä, minkä takia sait vaihdatettua nuo uudet kilkkeet?
Itse säikähdin taas kerran vuotoa, kun pidin tuossa jokusen viikon legionellakuumennusta joka yö päällä, koska yöllä oli lähes ilmaista pörssisähköä. Tämähän keräsi vastusten kautta käyttöveden lisälämmitykseen tilastoihin tietenkin kilowattitunteja. Mutta samalla oli jossain välissä tullut talon lämmityksen tilastoonkin peräti yksi kWh lisää ja ajattelin heti, että nyt se venttiili taas vuotaa ja pahasti! :D
-
Joo, vaihtoventtiili jumitti muutaman kerran niin koitin vielä anella uutta MFG yksikköä ilmaiseksi mutta ei enää myyjä siihen venynyt vaan olisi pitänyt maksaa niin myyjä sitten sanoi että tuommoinen päivityshässäkkä olisi tarjolla ja sen jälkeen voi vaihdella pelkkää vaihtoventtiiliä. Tartuin kiinni ja maksoin sen jotain 600€ asennuksineen tuosta.
Tuo vaihtoventtiili on muuten rakenteeltaan semmoinen että lopulta se alkaa vuotamaan läpi, siis laskemaan allensa, veden pihalle. Siis jos se onnistuu toimimaan niin kauan ilman totaali jumia niin lopulta vesi tulee läpi.
Minulla on lämpötilan logitus lämminvesivaraajassa koska olen pikkuisen epäluuloinen tuon vaihtoventtiilin suhteen.
-
Jos kone ei jatka käyttöveden lämmitystä vastuksilla, niin luultavasti asetuksissa on valittuna oppimistoiminto. Eli kone vaihtaa käyttöveden asetusarvoksi sen, mihin lämpötilaan on viimeksi päästy ilman vastuksia. Se pois päältä ja tekee vastuksilla loppuun.
Ja jos kone käy huilaamaan käyttöveden teon jälkeen, niin itsellä tämä on johtunut siitä, että on otettu vastuksia apuun.
Kolmanteen kysymykseen vastaus on, että ne on nimenomaan sähkövaiheet. Silloin kun kaikki vastusteho on käytössä, niin kaikki kolme kohtaa näkyy valittuina inforuudussa.
Ei ole oppimistoiminto päällä.
Ei tarkoita kyllä vastusten vaiheita tuo valikko. Se näyttää arvoa 01 myös silloin kun vastukset eivät ole käytössä.
E:
Eri kone, mutta mulla noi laitetiedot -16 asennetus pumpus tämmöset (tiän että vaihtovena on ainakin kerran vaihdettu takuuaikana edellisen omistajan toimesta mutta muuta tietoa ei ole):
WPM3I: 391-10
FES: 417-03
MFG: 18
Kiitti nakke tuosta venttiili-infosta! Arvokasta tietoa muillekin jos porsii. Tietää ton päivitetyn mallin etsiä tilalle.
-
Ei ole oppimistoiminto päällä.
Ei tarkoita kyllä vastusten vaiheita tuo valikko. Se näyttää arvoa 01 myös silloin kun vastukset eivät ole käytössä.
E:
Eri kone, mutta mulla noi laitetiedot -16 asennetus pumpus tämmöset (tiän että vaihtovena on ainakin kerran vaihdettu takuuaikana edellisen omistajan toimesta mutta muuta tietoa ei ole):
WPM3I: 391-10
FES: 417-03
MFG: 18
Kiitti nakke tuosta venttiili-infosta! Arvokasta tietoa muillekin jos porsii. Tietää ton päivitetyn mallin etsiä tilalle.
On ne vaan vastusten vaiheet, tämä on vastusten päällä ollessa tarkistettu. 01 näkyy aina kun kone on käynnissä. Muut tulee peliin asteittain. Testaa vaikka.
-
...Sääli että en saa kuvia suoraan foorumille vaan joutuu käyttämään tuota kadottavaa kuvapankkia...
- Yhden liitteen maksimi koko on 1.024.000 tavua (1 Mt).
- Yhdessä viestissä enintään 6 kpl liitteitä.
- Yhdessä viestissä liitteitä yhteensä enintään 2.048.000 tavua (2 Mt).
Jos kuvassa on liikaa pixeleitä, leikkaa kuvaa tai muuta rasteria jollain kuvankäsittelyohjelmalla, tai rajoita käyttämäsi kameran resolutiota, ettei dataa tule yli 1 Mt.
-
On ne vaan vastusten vaiheet, tämä on vastusten päällä ollessa tarkistettu. 01 näkyy aina kun kone on käynnissä. Muut tulee peliin asteittain. Testaa vaikka.
Okei, mutta siis se 1 ei tarkoita että olisi yksikään vastus päällä. Onhan siellä kaikki 3 vaihetta käytössä kun kompura käy ja ohjauselekroniikalla on aina 1 vaihe käytössä niin jokseenkin outo tieto yleensäkään.
Mikä se alaspäin juokseva luku on - kompuran maks käyntiaika tjsp?
-
Okei, mutta siis se 1 ei tarkoita että olisi yksikään vastus päällä. Onhan siellä kaikki 3 vaihetta käytössä kun kompura käy ja ohjauselekroniikalla on aina 1 vaihe käytössä niin jokseenkin outo tieto yleensäkään.
Mikä se alaspäin juokseva luku on - kompuran maks käyntiaika tjsp?
Itse en tiedä muuta juoksevaa lukua kuin sen, mikä juoksee, kun kompressori käy. Se perustuu jollain tavalla toisaalla valittavaan dynamiikan asetusarvoon (olikohan "Saadin dyn"), mutta muuten en tiedä millä perusteella juoksee. Mutta se kertoo kuitenkin kompuran käyntiajan.