Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Oilon Geopro => Aiheen aloitti: Seppami - 31.10.15 - klo:18:26
-
Asunto 153m2 Siporex talo (Määlämpö), sisälämpötila 22 astetta + 20m2 Ulkovarasto (sähkölämmityksellä) lämpötila noin 10 astetta.
Ostoenergian tarve energiatodistuksen mukaan 18 000kwh.
Vaihtuvan lauhdutuksen maalämpöpumppu kaksoisvaippavaraajalla: GeoPro GS60W
Reikä 130m kallioon.
Energiankulutus on vaihdellut 40-90kwh/päivä (Syys/lokakuu), mutta keskiarvo on ollut pelottavan korkealla jo lokakuussa (noin 75kwh/päivä). Vaikka lämpötila on ollut pääosin plussan puolella, niin Lokakuun kokonaiskulutus nousee tasolle 2200-2300kwh/kk joka on maalampötaloon omasta mielestäni kohtuuttoman suuri.
Tutkinta on alkanut ja erillinen seinässä oleva Jästi vedenlämmitin otettiin ensimmäiseksi pois pelistä koska se oli säädetty vähän yli 50 asteeseen ja pumpun LV pyynti on asetettu 50 asteeseen. Vastus siis rallatti todennäköisesti lähes kokoajan. Koko pömpelin tarkoitus jäi myös hieman hämäräksi koska itse pumpustakin löytyy vastukset.
Kun tämä tehtiin niin pumppu alkoi heti käyttää vastuksia lämmitykseen. Ohjaustapa siirrettiin pelkälle pumpulle ja nyt pumppu sitten käy kohtuuttoman paljon lämmitystarpeeseen nähden. Eli 50-70% ajasta vaikka ollaan vielä pääosin plussan puolella.
Ongelma näyttää nyt olevan se että käyttöveden lämmitys ei meinaa millään onnistua tuolla pelkällä pumpulla.
Käyttövesi tosiaan asetettu tasolle 50 astetta, mutta LV ylä ja ala on yleensä tasolla 47-49 astetta kun pumppu pysähtyy ja lämmin alaosa noin 52 astetta.
Esimerkki lämmitystehosta (ulkona 5 astetta lämmintä):
Klo 12:25
Lämmin alaosa 49 astetta
LV lämpö ylä 40 astetta
LV lämpö ala 36 astetta
Klo 12:39 (14 min myöhemmin)
Lämmin alaosa 51 astetta
LV lämpö ylä 42 astetta
LV lämpö ala 41 astetta
Käyrät yms säädöt on melko lähellä tehdasasetuksia.
Linssin kautta tiirailin ja käynnin aikana ei kuplia näy ja keskellä oleva täplä on hyvin vaalean vihreä.
Ilman huoltokoodia en pääse rajoittamaan maapiiriin kiertoa samalla kun käyttövettä lämmitetään.
Huolto/tarkistus on tilattu, mutta pääsee paikalle vasta joskus 2 viikon päästä joten onko vielä jotain mitä itse voisi tehdä/kokeilla? Ohjeet ovat surkeat ja sieltä puuttuu mm. huoltokohteet kokonaan.
Kaikki apu otetaan ilolla vastaan.
Kiitos
-Mika
-
Ohjaustapa siirrettiin pelkälle pumpulle ja nyt pumppu sitten käy kohtuuttoman paljon lämmitystarpeeseen nähden. Eli 50-70% ajasta vaikka ollaan vielä pääosin plussan puolella.
Jonkinlaista osviittaa lämpöpumpun toiminnasta saa kun tutkii keruuliuoksen lämpötilat kompressorin käydessä.
Jos keruuliuos jäähtyy lämpöpumpun höyrystimessä 3-5 astetta,eli kaivosta tulevan liuoksen lämpötila esim +2C ja lämpöpumpulta kaivoon palaavan liuoksen lämpötila on -2C niin silloin lämmönkeruun ja kylmäainekierron+kompressorin pitäisi olla suht reilassa.
Jos keruuliuoksen virtausnopeus on jostain syystä hidastunut,esim roskasihti tukossa, niin keruun lämpötilaero suurenee ja lämpöpumpun antoteho laskee ja käyntiaika/vrk pitenee
Jos keruuliuoksen lämpötilaero (dt) on huomattavasti pienempi,esim alle 1C, niin silloin kylmäainekierrossa on jotain pielessä ja lämpöpumpun antoteho laskee ja käyntikaika/vrk pitenee
Jos oikein muistan niin Geopro Gs60 mallissa on kaksoisvaippavaraaja ja ulkovaipassa on lämmitysverkon vesi ja shuntti säätää siitä lämmitysverkkoon menevän veden lämpötilaa.
Varaajan sisällä on käyttövesisäiliö joka lämpiää johtumalla seinämän läpi ulkovaipan vedestä(?)
Muistinpa väärin,siinä on vaihtoventtiili jonka mukaan lämmitetään joko käyttövesisäiliötä tai talon lämmitysverkkoa ja kompressorin taukojakson aikana tuosta lämmitysverkon paluusta menee virtaus varaajan ulkovaipan kautta takaisin menoon shuntin säätämänä (ks liitekuva)
Jos varaajan rakenne ja toiminta on noin niin se on melkoisen epätaloudellinen ratkaisu,siinähän joutuu pitämään varaajan ulkovaipan veden lämpötilan hyvin korkeana että käyttövesi pysyy käyttökelpoisessa lämpötilassa.
Kun siihen on joskus lisätty Jäspi vedenlämmitin käyttövesipuolelle niin luultavasti ajatuksena on ollut että lämpöpumpussa lämmitetään sen oman varaajan vesi vain talon lämmitysverkon pyytämään lämpötilaan ja varaajan sisällä oleva käyttövesisäiliö on toiminut vain esilämmityksenä käyttövedellä ja käyttöveden loppulämmitys on sitten tehty Jäspi vedenlämmittimellä(?)
Onko muuten tiedossa aikaisempien vuosien sähkönkulutuslukemia?
Sähkönjakeluyhtiöltä pitäisi saada kulutushistoria ainakin muutamalta viimevuodelta kun etäluettavat kwh-mittarit on olleet käytössä.
edit:
Ongelma näyttää nyt olevan se että käyttöveden lämmitys ei meinaa millään onnistua tuolla pelkällä pumpulla.
Jos katsoo tomintaperiaatetta tuosta liitekuvasta niin talon lämmitys on päällä myös käyttöveden lämmityksen aikana(kaksisuuntaiset nuolet varaajan oikealla puolella).Silloin kaikki lämmitysverkon vesi tulee varaajan ulkovaipasta
Seppami Gs60 (http://aijaa.com/1eQ1bh)
-
Moro,
Kiitos kommenteista.
Valitettavasti näyttö ei tosiaan kerro kun menevän veden lämpötilan joten toiseen suuntaan pitäisi mittailla manuaalisesti. Minkälaista mittaria tähän porukka täällä käyttää? Onko tuon roskasihdin puhdistukseen jossain jotain ohjeita? Manuaalissa ei tosiaan mainita yhtä ainutta huoltotoimenpidettä.
Tosiaan huoltokoodilla ilmeisesti saisi otettua tuon lattian lämmityksen pois siksi aikaa kun käyttövettä lämmitetään, tätä en ole päässyt kokeilemaan kun koodia ei ole.
Eli olisiko syytä kokeilla jos tiputtaisi tuota LV tavoitetta vaikka tasolle 40-45 astetta (nyt 50 astetta) ja antaisi sitten Jäspin hoitaa loput tuonne 50 asti? Tuntuu sinänsä todella turhauttavalta aktivoida sähkövastuksia sitten melkein koko ajan, sotii vähän koko ajatusta vastaan. Miten tuon luulisi vaikuttavan sähkön kulutukseen?
GS Pumpun käyttöperiaate manuaalista:
"SG mailli on ns vaihtuvan lauhtumislämpötilan pumppu, jossa lämpöpumpun tuottamaa lämpöenergiaa johdetaan tarpeen mukaan joko rakennuksen lämmmitysverkkoon tai lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Samalla lämpöpumppukoneikon lauhtumispaine/lämpötila muuttuu ajotilanteen mukaan.
Lämpöenergia lämmitysverkostoon siirretään yhdessä lämmönsiirtimisessä, lauhduttimessa. Lauhduttimessa kuuma kylmäainehöyry jäähdytetäänkäyntitilanteesta riippuen noin 30-50 asteiseksi ja lauhdutetaan nesteeksi.. Jäähtymisestä ja lauhtumisesta vapautuva energia hyödynnetään rakennuksen lämmityksessä sekä käyttöveden lämmittämisessä. Vaikka kylmäainehöyryn lämpötila kompressorin jälkeen on jopa yli 100 astetta, ei yhdellä lämmönsiirtimellä käyttövettä lämmittämään kuin korkeintaan 55 asteiseksi. Jotta kylmäainehöyryn lämpötila voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, tulee hyödyntää ns tulistustekniikkaa, jossa lämpöenergia siirretään 2 erillisen lämmmönvaihtimen kautta.
Lämpöpumpussa on kaksoisvaippavaraaja , jossa sisemmässä vaipassa on käyttövesi (LV-varaaja) ja ulkovaipassa (lämmitysvaraaja) on lämmitysjärjestelmän vesi.
(Tässä liittämäsi kuva)
Kun LV-varaajan lämpötila laskee asetusarvon alapuolelle automatiikka käynnistää lämpöpumpun. Samalla vaihtoventtiili ohjaa lämpöpumpulta tulevan veden varaajan ulkovaippaan. Ulkovaippaan tuleva vesi on lämpimämpää kuin vesi LV-Varaajassa, joten lämpöenergiaa siityy ulkovaipasta käyttöveteen ja käyttövesi lämpenee. Vesi jatkaa kiertoaan lämpöpumpun ja varaajan välillä niin kauan , kunnes haluttu lämpötila LV-varaajassa saavutetaan. Kun haluttu lämpötila saavutetaan, ohjaa vaihtoventtiili virtauksen varaajan ohi lämmitysverkkoon. Mikäli lämmitysverkkoon ei tarvita enempää lämpöä, automatiikka katkaiseen pumpun käynnin.
Lämmitysverkon lämmitystarveta seurataan mittauksen 10 avulla. Mikäli mittaus 10 laskee alle halutun asetusarvon, käynnistää automatiikka lämpöpumpun. Lämpöpumppu käy niin kauan, kunnes haluttu lämpötila saatuvetaan ja pysähtyy automaattisesti.
Käyttövettä tuotettaessa lauhtumislämpötila on nostettava noin 50...60 asteeseen, jolloin lämpöpumppukoneikko käy korkealla paine/lämpötilatasolla. Lämmitysverkostossa lämpötilaksi riittää lattialämmitystaloissa yleisesti 30...35 asteinen vesi, joten painetasot ovat huomattavasti pienemmät ja samalla lämpökerroin on huomattavasti parempi. Kohteissa joissa käyttövettä kulutetaan paljon, onkin järkevämpää asentaa tulistuslämpöä hyödyntävä lämpöpumppu."
-Mika
-
Kerrohan talosta hieman lisää
- Uusi?
- Vanha, rakennusvuosi?
- Lattia, patterilämmitys?
- Onko käyttöveden kierto?
- Oletko "uusi" omistaja?
ATS
-
Energiankulutus on vaihdellut 40-90kwh/päivä (Syys/lokakuu), mutta keskiarvo on ollut pelottavan korkealla jo lokakuussa (noin 75kwh/päivä). Vaikka lämpötila on ollut pääosin plussan puolella, niin Lokakuun kokonaiskulutus nousee tasolle 2200-2300kwh/kk joka on maalampötaloon omasta mielestäni kohtuuttoman suuri.
Tuo kulutus on suunnilleen se, mitä talosi kuluttaa suoralla sähkölämmityksellä.
Pumpun pitäisi kuluttaa noin 20 kWh/vuorokausi.
Onkohan niin, että lämpöpumppu ei toimi ollenkaan, vaan se lämmittää taloasi sähkövastuksilla?
Siis maalämpö olisi täysin poissa pelistä.
Joko maalämpöjärjestelmä on rikki, tai jotain on siinä valittuna ihan hassusti.
-
Rikkihän tuo on!, täällä on lokakuu mennyt kaiken sähkön osalta 22.6kWh/vrk keskiarvolla ja 198m2 on lämmitettävää pattereilla + lattialla.
Arvaamalla...aloittajan talo lienee uudehko <10v lattialämmitysjaolla kun on todistukset ja siporex...
Asunto 153m2 Siporex talo (Määlämpö), sisälämpötila 22 astetta + 20m2 Ulkovarasto (sähkölämmityksellä) lämpötila noin 10 astetta.
Ostoenergian tarve energiatodistuksen mukaan 18 000kwh.
Energiankulutus on vaihdellut 40-90kwh/päivä (Syys/lokakuu), mutta keskiarvo on ollut pelottavan korkealla jo lokakuussa (noin 75kwh/päivä). Vaikka lämpötila on ollut pääosin plussan puolella, niin Lokakuun kokonaiskulutus nousee tasolle 2200-2300kwh/kk joka on maalampötaloon omasta mielestäni kohtuuttoman suuri.
Tutkinta on alkanut ja erillinen seinässä oleva Jästi vedenlämmitin otettiin ensimmäiseksi pois pelistä koska se oli säädetty vähän yli 50 asteeseen ja pumpun LV pyynti on asetettu 50 asteeseen. Vastus siis rallatti todennäköisesti lähes kokoajan. Koko pömpelin tarkoitus jäi myös hieman hämäräksi koska itse pumpustakin löytyy vastukset.
Tuo 'Jästi' on kyllä ihan ok laite tommosen pumpun jatkeeksi, ei se isoa lisäystä pitäisi tehdä kulutukseen. Ne pumpun vastukset taitaa tolla vermeella saada sen vastuslammön menemään myös lämmitykseen vaikka se laite olis kunnossakin.
-
Tosiaan huoltokoodilla ilmeisesti saisi otettua tuon lattian lämmityksen pois siksi aikaa kun käyttövettä lämmitetään, tätä en ole päässyt kokeilemaan kun koodia ei ole.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=600.msg4864;topicseen#msg4864
Tässä huoltokoodi: avaat Oumanin kaksi ylimmäistä ruuvia, otat kannen pois, koodi on siellä.
Tuossa alkuperäisessä putkikytkennässä kuitenkin jää virtaus käyttövesivaraajan ulkovaipasta lattiaan ja se jäähdyttää käyttövesivaraajan nopeasti.
Jos löydät tuon liitekuvan esittämän putken varaajan ulkovaipasta lattiamenoon niin se kannattaisi sulkea.
Silloin käyttöveden lämmitysjakson aikana lämmennyt varaajan ulkovaippa säilyy pidempään kuumempana ja lattian lämmitys käyttövedellä pitäisi lakata
-
Moro,
2008 rakennettu siporex talo 3 tasossa vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Sähkövastukset on otettu kokonaan pois pelistä, niin vaikea uskoa että parhaillaan lämpiää vain sähköllä. Ainoa mikä lämpiää suoralla sähköllä on 20m2 varasto jossa lämpöä on ollut noin 8-10 astetta. Tämä on myös siporex rakenne.
Muutettiin elokuussa ja edellinen omistaja ei muista tai halua muistaa mitään kulutuslukemia ja ongelmia ei kuulemma ollut. Kysyn huomenna sähköyhtiöstä jos suostuvat jakamaan.
Kyllä on käyttöveden kierto.
Tuossa alkuperäisessä putkikytkennässä kuitenkin jää virtaus käyttövesivaraajan ulkovaipasta lattiaan ja se jäähdyttää käyttövesivaraajan nopeasti.
Jos löydät tuon liitekuvan esittämän putken varaajan ulkovaipasta lattiamenoon niin se kannattaisi sulkea.
Silloin käyttöveden lämmitysjakson aikana lämmennyt varaajan ulkovaippa säilyy pidempään kuumempana ja lattian lämmitys käyttövedellä pitäisi lakata
Tuo kiertohan on nimenomaan ulkovaipasta mitä käytetään lattiakiertoon? Eikö tuon katkaisu katkaise koko kierron kokonaan?
Pitäisikö tuon ratketa myös sillä että napauttaa huoltovalikosta päälle sen option että kun käyttövettä lämmitetään niin lattiakierto loppuu? Jolla ainakin syklit jäisivät lyhyemmiksi?
Korjaus. Eikun tämän vaikutushan on juuri käänteinen, mutta tosiaan saako kiertoa pysäyttää pitkiksi ajoiksi lattiassa?
-
Kyllä on käyttöveden kierto.
Käyttöveden kierto sotkee monissa tapauksissa totaalisesti maalämpöjärjestelmän toiminnan.
Ota käyttöveden kierto toistaiseksi pois käytöstä.
Sitten kun olet saanut maalämpöjärjestelmän toimimaan suunnitellusti voit alkaa käyttöveden kierron virittämisen sellaiseksi, että se haittaa mahdollisimman vähän järjestelmän toimintaa.
ATS
-
Pitäisikö tuon ratketa myös sillä että napauttaa huoltovalikosta päälle sen option että kun käyttövettä lämmitetään niin lattiakierto loppuu?
Eipä tuota varmaksi osaa sanoa mutta tarkoitin kompressorin taukojaksoa eli aikaa jolloin kompressori ei käy.
Silloin tuon periaatekuvan mukaan lattiapaluusta menee virtaus käyttövesivaraajan ulkovaipan kautta lattian menoputkeen ja se jäähdyttää käyttövesivaraajan ulkovaipan veden nopeasti jolloin kompressori käynnistyy ja nostaa käyttövesivaraajan lämmön asetusarvoon.
Eli tämän takia tulee useita käynnistyksiä käyttöveden lämmitykseen vaikkei varsinaista kuuman käyttöveden kulutusta olisi laisinkaan.
Käyttöveden lämmitys maalämpökoneella on melkoisen epätaloudellista koska siinä veden lämpö nostetaan +50C tai korkeammaksi ja tämä heikentää hyötysuhdetta ja suurentaa sähkön kulutusta.
Energiankulutus on vaihdellut 40-90kwh/päivä (Syys/lokakuu), mutta keskiarvo on ollut pelottavan korkealla jo lokakuussa (noin 75kwh/päivä). Vaikka lämpötila on ollut pääosin plussan puolella, niin Lokakuun kokonaiskulutus nousee tasolle 2200-2300kwh/kk joka on maalampötaloon omasta mielestäni kohtuuttoman suuri.
Nämä lukemat on varmaankin kokonaiskulutus johon sisältyy maalämpökoneen kulutus?
2008 rakennettu siporex talo 3 tasossa vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Onko asuntoneliöitä minkäverran?
Kyllä on käyttöveden kierto.
Kokeile pysäyttää käyttöveden kierto esim päiväksi ja seuraa mitä vaikuttaa sähkönkulutukseen?
Yleensä maalämpötaloissa pyritään välttämään käyttöveden kiertoa sen suuren käyttöveden lämmönkulutuksen takia.
Jos ko kierto on välttämätön niin sitten kiertopumpun käyntiä on ohjattu kellolla siten että kiertopumppu ei pyöri jatkuvasti vaan lyhyitä jaksoja silloin kun käyttöveden kulutusta normaalisesti on.
Esim yö- ja kotoa poissaoloajat kiertopumppu voisi seisoa
Esim meillä (ilman käyttöveden kiertoa) kesäaikana mitattu käyttöveden sähkönkulutus on n 10kwh/vrk kun käyttövesi lämmitetään vain sähkövastuksilla.
Kun käyttövesi lämmitetään maalämpökoneella niin lämpötehon kulutus on sama mutta sähköverkosta tarvitaan vain n 3kwh/vrk sähköä. ;)
-
Muutettiin elokuussa ja edellinen omistaja ei muista tai halua muistaa mitään kulutuslukemia ja ongelmia ei kuulemma ollut. Kysyn huomenna sähköyhtiöstä jos suostuvat jakamaan.
Luulis tuon palvelun olevan käyttöpaikka kohtainen, eli jos kirjaudut siirtoyhtiön palveluun ja katsot sieltä historian...mikä on siirtoyhtiö?
-
Neliöitä 153.
Kulushistoriaa olen kytännyt nyt Elenian sivuilta mutta ei siellä näy kuin minun sopimuksen aikainen data. Ei mitään vanhempaa, eli vain sopimuksen omistaja näkee omansa.
-
Onko mittari alkuperäinen? jos on niin siitä saa jotain keskimääräistä selville...verrokki painotuskäyriä on tämä foorumi pullollaan eli kaikki mlp omistajat...
Tässä meikkiksen kokonaiskulutus osuudet (koko vuoden mällistä) vuodelta 2012 kuukausittain:
11,3 %
10,9 %
9,0 %
7,8 %
6,3 %
6,0 %
5,4 %
6,3 %
6,6 %
8,6 %
9,1 %
12,7 %
-
2008 rakennettu siporex talo 3 tasossa vesikiertoisella lattialämmityksellä
Mitenhän Seppamin talossa ilmanvaihtopuoli on tehty?
Ilmeisesti noin uudessa talossa LTO jossa koneellinen tulo- ja poistoilma asuin- ja pesutiloihin?
Jos LTO on "kuutio" mallia niin silloin lattialämmitystaloissa yleensä tarvitaan tuloilman jälkilämmitystä ja jos se on sähkövastuksilla niin sinne voi hävitä melkoisesti sähkötehoa.
Pyöriväkennoinen LTO toimii yleensä niin korkealla hyötysuhteella ettei niissä tarvita juurikaan lisälämmitystä ilmanvaihtoon vaan poistoilmasta talteen otettu lämpö riittää tuloilman lämmittämiseen
-
Mitenhän Seppamin talossa ilmanvaihtopuoli on tehty?
Ilmeisesti noin uudessa talossa LTO jossa koneellinen tulo- ja poistoilma asuin- ja pesutiloihin?
Jos LTO on "kuutio" mallia niin silloin lattialämmitystaloissa yleensä tarvitaan tuloilman jälkilämmitystä ja jos se on sähkövastuksilla niin sinne voi hävitä melkoisesti sähkötehoa.
Pyöriväkennoinen LTO toimii yleensä niin korkealla hyötysuhteella ettei niissä tarvita juurikaan lisälämmitystä ilmanvaihtoon vaan poistoilmasta talteen otettu lämpö riittää tuloilman lämmittämiseen
Ei mene syys/lokakuussa LTO jälkilämmitykseen watinwattia jos laite on kunnossa, koko vuodenkin kulutus koko LTO osalta heilunee 500-2000kWh välissä riippuen missä päin asutaan ja kuinka säädetty, itsellä meni huonolla kuutiolla karvan yli 1000kWh/a täällä lounaiskolkalla.
-
Koetin summittaisesti, rakennuksen tietoja sen paremmin tuntematta, laskea rakennuksen lämmityksen mitoituksen.
- Lämpöpumpulla vuosittain tuotettavan lämpöenergian tarve:
- rakennus 18.900 kWh, käyttövesi 4000 kWh yhteensä noin 22.900 kWh.
- Vähennetään taloussähkön antama lämpövaikutus noin 1500 kWh
- Jää noin 21.400 kWh/a tuotettavaksi maalämpöpumpulla.
Sähkölämmitteinen varasto ei ole mukana laskelmassa.
Oilon Geopro GS60 pumppu:
- Tuotetaan noin 21.400 kWh noin 3,7 SCOP (vuotuisella hyötysuhteella)
- Kaivosta otetaan noin 15.850 kWh/a.
- Sähköverkosta otetaan noin 5.550 kWh/a.
- Tarvittava lämpökaivon aktiivisyvyys noin 166 metriä.
- 6 kW lämmitysteho riitää noin -25 C ulkolämpötilaan saakka.
-
Mittari on uskoakseni alkuperäinen. Taulussa nyt aika tarkkaan 190 000. Eli rajuja lukemia joka vuosi... Sama kun suoralla sähköllä mentäisiin. Ja nyt huolestuttaa vielä enemmän jos ongelma on ollut sama alusta asti. Reikä on 130m syvä, joten tuota 166m ei ole tarjolla.
Myynti-ilmoituksessa mainittiin lämmityskuluiksi 120e/kk, mutta näillä kulutuksilla tuo on kyllä ihan jotain muuta.
-
190.000 kWh/ 7 vuotta = noin 27.000 kWh/vuosi, noin 2.200 / kk ja maksaa noin 290 €/ kuukausi.
Herättää kysymyksiä.
Pumppu ei ilmeisesti ole koskaan toiminut kunnolla, jos talouden lämmitysenergian tarve olisi noin 21.500 kWh/a.
27.000 kWh/a sopisi sähkölämmitystalon kulutukseksi.
Myyjä on ilmeisesti antanut väärää tietoa lämmityskuluista.
Lämpökaivokin vaikuttaa alimitoitetulta.
Kannattaisi selvittää, mitä porsaanreikiä voisi olla aiheuttamassa ylisuuren sähkön kulutuksen.
- Lämpimän käyttöveden kierto on yksi,
- ilmanvaihdon jälkilämmityksen termostaatin väärä säätö on toinen,
- varaston suuri lämpösähkön määrä voi olla kolmas.
- Toimiikohan lämpöpumppu ollenkaan?
Tässä olisi jonkun paikallisen RAK / LVI -alan ammattilaisen apu tarpeen.
-
Vastukset ja Jästi on otettu pois pelistä ja lämpöä riittää hanasta ja asunnossa. Käyntiä vaan on hurjat yli 50-60% näille keleille.
Nyt on yöksikin luvattu lämmintä niin nappaan varaston kokonaan pois niin näkee sen vaikutuksen. LTO lämmitin on ollut pois jo hyvän aikaa.
Ammattilainen on jo varattu, mutta tarkka aika on auki, tuntuu olevan miehille kysyntää tähän aikaan vuodesta.
-
190.000 kWh/ 7 vuotta = noin 27.000 kWh/vuosi, noin 2.200 / kk ja maksaa noin 290 €/ kuukausi.
Herättää kysymyksiä.
Pumppu ei ilmeisesti ole koskaan toiminut kunnolla, jos talouden lämmitysenergian tarve olisi noin 21.500 kWh/a.
27.000 kWh/a sopisi sähkölämmitystalon kulutukseksi.
Myyjä on ilmeisesti antanut väärää tietoa lämmityskuluista.
Lämpökaivokin vaikuttaa alimitoitetulta.
Kannattaisi selvittää, mitä porsaanreikiä voisi olla aiheuttamassa ylisuuren sähkön kulutuksen.
- Lämpimän käyttöveden kierto on yksi,
- ilmanvaihdon jälkilämmityksen termostaatin väärä säätö on toinen,
- varaston suuri lämpösähkön määrä voi olla kolmas.
- Toimiikohan lämpöpumppu ollenkaan?
Tässä olisi jonkun paikallisen RAK / LVI -alan ammattilaisen apu tarpeen.
Eipä tuossa ole kuin että myyjä vastuuseen vääristä tiedoista. Onhan tuo ihan järjetön kulutus tuollaiseen taloon. Omassa, 50v vanhassa 220-neliön talossa, pumpun kulutus on n 8000kWh/v ( 10v aikana).
Kannattaa ostaa pari kolme mittaria Honkkarista ja teipata putkiin ja alkaa tiedon keruu vaikka ihan manuaalisesti jotta päästään selville pumpun toiminnasta.
-
Mittari on uskoakseni alkuperäinen. Taulussa nyt aika tarkkaan 190 000. Eli rajuja lukemia joka vuosi... Sama kun suoralla sähköllä mentäisiin. Ja nyt huolestuttaa vielä enemmän jos ongelma on ollut sama alusta asti. Reikä on 130m syvä, joten tuota 166m ei ole tarjolla.
Myynti-ilmoituksessa mainittiin lämmityskuluiksi 120e/kk, mutta näillä kulutuksilla tuo on kyllä ihan jotain muuta.
Sulla on varmaan tuo myynti-ilmoitus dokumentoituna, koska sitä voidaan kaivata kun kuulostaa niin hurjilta nuo lukemat!
Sitten herää kysymys olikohan pohjalukemat 0 siinä mittarissa.
Tuo tomppelin 290€ on tullut kyllä aika kalliilla sähkön hinnalla ja on lisäksi lienee kaikki sähkö, mutta joka tapauksessa vaikka käyttää inhimillisempääkin hintaa niin tulee ~1,5x kulut lämmitykseen (180€) ilmoitettuun nähden jos lisäksi arvaa 7000kWh/a taloussähköön.
EDIT: Kysyppä elenialta samalla lainaako/vuokraako ne jotain mittaria jotta se kuluttaja vois sieltä löytyä, noilla pistorasia kwh mittareita on itse tullut viljeltyä mm ILP:iin, LTO:hon ja pari muuta on laitettavaksi sinne sun tänne jos joku kulutus pitää mitata, nyt ne on uusien sulanapitojen alkupäissä niin saa 'kunnossa' referenssiä. 8)
-
Parhaani mukaan tässä selvitellään asiaa. Koitan töistä huomenna napata vähän mittareita (ja opetella käyttämään niitä). Toivottavasti tästä vielä jotain selviää ja homma ratkeaa, koska asian riitauttaminen on varsin surillista ja ikävää puuhaa. Toki surullista on myös se jos talo on tosiaan hakannut tuon 27 000kwh/vuosi jonkun ratkaistavissa olevan asian takia.
Entiselle omistajalle laitoin jo kyselyn mittarin alkuperäisyydestä ja pyynnön laittaa kaikkea tietoa mitä nyt tallessa on.
Nyt oltiin kotoa pois reilu vuorokausi (29 tuntia) ja tästä ajasta pumppu oli käynyt 8 tuntia (27% ajasta).Käyttövettä ei siis ole tarvinut lämmittää ollenkaan. Onko tuo lukema normaali vai selkeästi liian korkea? Kaikki tukeva sähkö on otettu pois pelistä.
Ulkovaraston lattialämmityksen nappasin pois juuri äsken kun lämpöä on ulkona reilu 8 ja yöksikin luvattu +5 (vesipiste sisällä, niin pitää olla vähän varovainen). Huomenna klo 9 jälkeen saa sitten illan/yön kulutukset.
Tuolta varasin miekkosen tutkimaan asiaa (http://greenheat.fi/huolto). Lupaukset on kovia:
Tilaa lämpöpumpullesi kokonaisvaltainen huolto, joka pitää sisällä kaikkien komponenttien toiminnan tarkastukset, säädöt, optimoinnin sekä puhdistukset. Huoltomies tekee laitteellesi huoltopöytäkirjan, josta voit itse tarkastaa osien ja komponenttien toiminnan sekä käyttötunnit. Huollon hinta 260,00€ (sis. alv 24%)
-
Ulkovaraston lattialämmityksen nappasin pois juuri äsken kun lämpöä on ulkona reilu 8 ja yöksikin luvattu +5 (vesipiste sisällä, niin pitää olla vähän varovainen). Huomenna klo 9 jälkeen saa sitten illan/yön kulutukset.
Tilaa lämpöpumpullesi kokonaisvaltainen huolto, joka pitää sisällä kaikkien komponenttien toiminnan tarkastukset, säädöt, optimoinnin sekä puhdistukset. Huoltomies tekee laitteellesi huoltopöytäkirjan, josta voit itse tarkastaa osien ja komponenttien toiminnan sekä käyttötunnit. Huollon hinta 260,00€ (sis. alv 24%)
Kyllä pitää olla muutama päivä selevää pakkasta jotta joku sisällä oleva vesipiste ottaa nokkiinsa...eli ei nyt olla lähelläkään tuota rajaa ainakaan viikkoon, vai ollaanko lähellä Oulua?
Onko tuo Oilonin edustaja?
Jos ei niin voi olla aika pintapuolista ellei tuo kone ole muista syistä tuttu tuolle huoltajalle...kokemus laitteesta kuin laitteesta on aina hyödyksi vrt. jos ekaa kertaa näkee.
EDIT: okei näyttää olevan Oiloni firman listoilla joten sitten voi vaatia asiantuntemusta...ja taidetaan olla aika lailla Tampesterin nurkilla...
-
Nyt oltiin kotoa pois reilu vuorokausi (29 tuntia) ja tästä ajasta pumppu oli käynyt 8 tuntia (27% ajasta).
Tuo lukema on OK.
Aluksi pitää selvittää itse lämpöpumpun perustoiminta jotta nähdään onko vika itse koneessa vai säädöissä.
Sinun pitäisi mitata lämpötilat koneen tehdessä lämmitysvettä sekä käyttövettä.
-Vesi ennen ja jälkeen kompressorin
-Kaivoon menevä ja sieltä palaava keruuliuos
Nämä neljä lämpötilaa kertoo jo aika hyvin koneen kunnon.
Lämpötilan mittaaminen:
Tavallisen digitaalisen sisä/ulkolämpömittarin ulkoanturi teipataan tiukasti putken pintaan ja väliin vielä mielellään piitahnaa tai jotain muuta lämpöä hyvin johtavaa ainetta.
Lisäksi mittauskohta pitää lämpöeristää hyvin.
ATS
-
Yksi kierto saatu seurattua. Ei käyttöveden kulutusta.
Alkutila kun MLP käynnistyi (19:19):
L1 Menovesi: 26
Lämm. alaosa (ulkovaippa): 46
LV lämpö ylä: 46
LV lämpö ala: 45
Maaliuos (Palaavan maaliuospiirin lämpötila): 3
Lopputila (19:31), 12 minuutin sykli.
L1 Menovesi: 26
Lämm. alaosa (ulkovaippa): 52
LV lämpö ylä: 46
LV lämpö ala: 45
Maaliuos (Palaavan maaliuospiirin lämpötila): 0
Tämän jälkeen alkaa tuo Lämm. alaosa valua alemmas ja LV ylä/ala saattaa vielä pari astetta nousta, mutta ei koskaa saavuta asetettua tavoitetta 50 astetta.
Tuo palaava maaliuos on muuten ollut myös pakkasen puolella, onko tämä normaalia? Tarvii huomenna alkaa teippaushommiin.
Tätä kirjoittaessa 19:40 MLP lähti taas muuten päälle...
-
Tuo palaava maaliuos on muuten ollut myös pakkasen puolella, onko tämä normaalia?
"Palaava maaliuos" Onko se kaivoon menevä vai kaivosta tuleva?
Jos se on kaivoon menevä on se vähän alakanttiin mutta jos se on kaivosta tuleva on se paljon alakanttiin.
Tämä johtuu matalahkosta kaivosta.
Termi "palaava" on vähän epämääräinen. Ei tiedä tarkoittaako se kaivoon palaavaa vai lämpöpumpulle palaavaa.
Siksi kannattaa käyttää termejä "kaivoon" ja "kaivosta"
Oliko käyttöveden kierto päällä?
ATS
-
"Maaliospiiriin palaavan maaliuoksen lämpötila". Suora lainaus koneen infosta. Oisko kuitenkin siis kaivoon menevä lämpötila.
Lisäys: manuaalissa taas lukee "Maaliuospiirin palaavan maaliuoksen lämpötila". Ota tästä nyt selvää.
Käyttöveden kierto on päällä.
-
"Maaliospiiriin palaavan maaliuoksen lämpötila". Suora lainaus koneen infosta. Oisko kuitenkin siis kaivoon menevä lämpötila.
Lisäys: manuaalissa taas lukee "Maaliuospiirin palaavan maaliuoksen lämpötila". Ota tästä nyt selvää.
Käyttöveden kierto on päällä.
Tämä syö ainakin energiaa jos mikä.
-
Se lämpötila on kaivoon menevän liuoksen lämpötila.
Nyt olis varsin hyödyllistä mitata sekä maasta tulevan, että maahan menevän liuoksen lämpötilat ja määrittää niiden erotus.
Mittaus pitäisi tehdä silloin, kun kone lämmittää lattiaa.
Jos lämpötilojen erotus on pieni, alle 2 astetta, voi se kertoa heikohkosta pumpun tehokkuudesta.
Jos ero on vain 1 aste tai sitäkin pienempi, toimii pumppu todella huonosti.
Nyt oltiin kotoa pois reilu vuorokausi (29 tuntia) ja tästä ajasta pumppu oli käynyt 8 tuntia (27% ajasta).
Tuo prosentti kuitenkin tuntuisi kertovan kohtuullisen hyvästä käyntiaikasuhteesta, ellei lämpö ole silloinkin tuotettu sähkövaastuksilla.
Sen poissulkemiseksi olisi hyvä mitata sekä maasta tulevan, että sinne menevän liuoksen lämpötilat.
-
Jos varaajan rakenne ja toiminta on noin niin se on melkoisen epätaloudellinen ratkaisu,siinähän joutuu pitämään varaajan ulkovaipan veden lämpötilan hyvin korkeana että käyttövesi pysyy käyttökelpoisessa lämpötilassa.
Suoraan sanottuna tuon pumpun toimintaperiaate on melkotavalla perseestä... Entäs jos tuohon kaveriksi puukottaisi ulkoisen kierukallisen varaajan niin eikös sitten pääsisi ongelmista eroon?
-
Suoraan sanottuna tuon pumpun toimintaperiaate on melkotavalla perseestä... Entäs jos tuohon kaveriksi puukottaisi ulkoisen kierukallisen varaajan niin eikös sitten pääsisi ongelmista eroon?
Jep, tuommonen kanssa tuli mieleen muttei vielä viitsinyt ottaa 'pöydälle', sillä lisäpönällä sais korjattua mutta ei tuo liene nyt sinänsä syy tähän isoon kulutukseen...lähinnä tuunausta.
Aika myrkyllistä käyntiä tuo tossa aloittajan esimerkissä veti lyhyttä mutta taajaan :( , ei hyvä, tais olla käyttövesijakso ja ulkovaippa heitti heti kuumaksi vaikka lämpö ei siirtynyt yhtään käyttöveteen...ominaista manttelille. Mahtaa olla paljon startteja takana, onko laskuria?
-
Yleensä maalämpötaloissa pyritään välttämään käyttöveden kiertoa sen suuren käyttöveden lämmönkulutuksen takia.
Jep. Ja kaikki mahdolliset putket jotka ovat tuon kierron kanssa tekemisissä kannattaa eristää.... Tein huvikseen tuollaisen taulukon.
(http://i.imgur.com/qGF9hKU.png)
1,5m eristämätöntä 15mm putkea vaikka käyttövesikierrossa vastaa teholtaan 40W hehkulamppua. Vuodessa 350kWh. ::)
-
Jep, tuommonen kanssa tuli mieleen muttei vielä viitsinyt ottaa 'pöydälle', sillä lisäpönällä sais korjattua mutta ei tuo liene nyt sinänsä syy tähän isoon kulutukseen...lähinnä tuunausta.
Aika myrkyllistä käyntiä tuo tossa aloittajan esimerkissä veti lyhyttä mutta taajaan :( , ei hyvä, tais olla käyttövesijakso ja ulkovaippa heitti heti kuumaksi vaikka lämpö ei siirtynyt yhtään käyttöveteen...ominaista manttelille. Mahtaa olla paljon startteja takana, onko laskuria?
Ei se sillä 5-6kW mihinkään "heti kuumaksi" lämpene.
Kun itse räpläsin vastaavaa systeemiä vajaa 10 vuotta sitten Pirkanmaalla: GS-pumppu, lisävaraaja + KV-kierto niin siinä järjestelmässä oli ainakin kiertoveden lämmitys sillä sähkövaraajalla.
Lähtökohdathan tuossa on huonot. Alamittainen pumppu, alamittainen kaivo, siporex-höttötalo, jonka kulutus on ihan muuta kuin esitearvot antaa ymmärtää. Sitten vielä KV-kierto :'(
Mitään konsulttiyrityksiä ei kannata kutsua vaan koska tuohon saanee OUMAN:n TREND:n niin joku vanha läppäri logittamaan pumppua. Parissa vuorokaudessa selviää login perusteella mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.
Seuraava steppi on mitata sen sähkövaraajan ja IV-koneen vrk-kulutus ulkoisella pistorasiaan kytkettävällä kulutusmittarilla.
Pienillä askelilla eteenpäin niin homma aukeaa....
-
Seuraava steppi on mitata sen sähkövaraajan ja IV-koneen vrk-kulutus ulkoisella pistorasiaan kytkettävällä kulutusmittarilla.
Sattui silmiin tälläinen. Kyllä tuosta ainakin osviittaa saa mitä tuollainen priimausvaraaja voi kuluttaa. Kasvanutta varaajahäviötä tuossa ei taida olla otettu huomioon...
Käyttövedenkierron aiheuttama kulutus onkin sitten oma arvoituksensa..... ::)
Kulutus voi poiketa paljonkin vertailtaessa pientaloja keskenään, sillä käyttöveden kulutus vaihtelee 90 - 270 l/vrk asukasta kohden. Lämpimän käyttöveden kulutus tästä on keskimäärin 40 - 50 l/vrk henkilöä kohden.
....mutta muutettiin lämpimän käyttöveden kulutukseksi 40 l/vrk henkilöä kohden.....
Näin ollen lämpimän käyttöveden kulutus on 160 l/vrk.
(http://i.imgur.com/oR3HtGk.png)
Loput opinnäytetyöstä voi katsella täältä:
SÄHKÖLÄMMITTEISEN LÄMMINVESIVARAAJAN VAIKUTUS E-LUKUUN LÄMPÖPUMPPULÄMMITYKSESSÄ (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/90270/ONT%20Antti%20Hulkkonen.pdf?sequence=1)
-
Yksi kierto saatu seurattua. Ei käyttöveden kulutusta.
Alkutila kun MLP käynnistyi (19:19):
L1 Menovesi: 26
Lämm. alaosa (ulkovaippa): 46
LV lämpö ylä: 46
LV lämpö ala: 45
Maaliuos (Palaavan maaliuospiirin lämpötila): 3
Lopputila (19:31), 12 minuutin sykli.
L1 Menovesi: 26
Lämm. alaosa (ulkovaippa): 52
LV lämpö ylä: 46
LV lämpö ala: 45
Maaliuos (Palaavan maaliuospiirin lämpötila): 0
Tämän jälkeen alkaa tuo Lämm. alaosa valua alemmas ja LV ylä/ala saattaa vielä pari astetta nousta, mutta ei koskaa saavuta asetettua tavoitetta 50 astetta.
Tuo palaava maaliuos on muuten ollut myös pakkasen puolella, onko tämä normaalia? Tarvii huomenna alkaa teippaushommiin.
Tätä kirjoittaessa 19:40 MLP lähti taas muuten päälle...
Tämä käyntijakso näyttää käyttöveden lämmitykseltä koska varaajan ulkovaipan lämpö on noussut 6 astetta (46C---->52C).
Käyntijakso on alkanut klo 19.19 ja pysähtynyt klo 19.31 eli pumppu on käynyt 12min kuten Seppami on todennut.
Taukojakso on ollut 9min ja pumppu on käynnistynyt uudestaan.
Koska ko käyntijakson aikana ei ole ollut käyttöveden kulutusta niin ilmeisesti käyttöveden kierto jäähdyttää varaajaa melkoisesti jos käyntijaksot on noin tiheät ja taukojaksot lyhyet.
Mahtaisikohan Oumanista nähdä kuinka kauan pumppu on lämmittänyt käyttövettä ja kuinka kauan lattian menovettä.
Lattian menoveden lämmitysjakson aikana ei varaajan ulkovaipan lämpötila nouse laisinkaan koska vaihtoventtiili kääntää virtauksen L1 menoveden puolelle ja siellä lämpötilan pitäisi nousta jokusen asteen
-
Olisko vaihtovena jumissa sinne käyttövesipuolelle?? ?
Se tyypillisin vaihtovenakoneen vika, tuo pumppuhan lämmittää silti lattioitakin jos tuo on noin jumissa, toisinpäin jumitellessa loppuis käyttövesi paitsi jos vastus auttaa... ???
-
Otin nyt sitten aamusta käyttöveden kiertopumpun pois seinästä. Samalla selvisi miten kesällä *****tanut kiroin kuuma pyyheräkki pesutilassa saadaan viileäksi...
Myös ulkovaraston lämmitys on otettu kokonaan pois.
Eilinen kulutus:
Aika Pätöteho
00 3,56 kWh
01 2,54 kWh
02 2,51 kWh
03 2,50 kWh
04 1,82 kWh
05 0,79 kWh
06 1,01 kWh
07 0,98 kWh
08 2,69 kWh
09 2,68 kWh
10 2,96 kWh
11 1,87 kWh
12 0,89 kWh
13 1,18 kWh
14 1,24 kWh
15 1,10 kWh
16 2,45 kWh
17 3,97 kWh
18 5,04 kWh
19 2,33 kWh
20 2,37 kWh
21 3,26 kWh
22 1,82 kWh
23 1,56 kWh
Yhteensä 53,12 kWh eli edelleen kiroin korkea. Huomenna pitäisi nähdä mitä tuo kiertopumpun pysäytys vaikutti. Ainakin aamusta nousi LV ylä lämmöt heti tasolle 49, jossa ei vielä koskaan ole olleet vaikka asetus on 50.
Käyn tänään hakemassa pari lämpömittaria, mutta en ainakaan aamusta hetki keksinyt missä pahisssa ne mitattavat putket oikein on...
-
Parhaiten MLP:n sähkönkulutuksen saa selville jos laittaa sille oman kwh-mittarin.
Nykyiset digitaaliset kwh-mittarit on sikäli käteviä että niistä näkee kumuloituvan sähkönkulutuksen lisäksi myös reaaliaikaisen kulutuksen (ottoteho/kw) ja on mahdollista liittää SO- liitännällä(tai pulssilaskuri ledistä) 1-wire verkkoon.
Tässä esim meidän Kamstrup 382 kwh mittareista kulutuspalkit (keltainen on vain MLP:n kulutus ja vihreä on koko huushollin kulutus)
http://www.elisanet.fi/matsut/talo/energymon.jpg
Tuollaisen jälkimittauksen liittäminen MLP:lle on varsin simppeli homma,laitetaan MLP:n syöttökaapeli sopivasta kohtaa poikki ja kwh-mittari siihen väliin.
Esim tämän foorumin "Myydään" palstalla noita näkyy oleva tarjolla,myös monet sähköjakeluyhtiöt myy noita edullisesti
Kamstrup 382 sähkömittari S0-lähdöllä ja hetkellisen kulutuksen saa näkymään suoraan digitaali näytöllä.
Sopii erittäin hyvin vaikka lämpöpumpun kulutuksen tarkkailuun ja mahtuu pieneenkin tilaan.
hinta 40€
Tiedustelut YV:nä
-
Ei se sillä 5-6kW mihinkään "heti kuumaksi" lämpene.
Kyllä se vaan noin teki tuolla aloittajan ottamalla otoksella, pelkästään ulkovaippa pomppas ja muut arvot pysyi entisillään. Vain vaippa kuumeni 46>52 12min syklillä.
Aloittajan olis hyvä löytää putkikaavio kytkennöistä, tuskin on siis käytännössä tehdä semmonen jotta systeemi aukeis hänelle itselle ja muillekin jotta vika-arvailuilla vois olla paremmat osumis mahkut.
-
No nyt löytyi jotain...
Eli käyttöveden kiertopumppu seinästä ja työpäivän aikana (07:56 - 17:17) oli kwh mittari hypännyt 190607 --> 190614 eli huimat 7kwh 9h21min. --> 0,76kwh/h --> 18kwh/vrk
Kulutus romahti! Jos aiemmin oltiin parhaimmillaankin tasolla 50-60kwh/vrk.
MLP oli käynyt laskurin mukaan 2h.
Näyttäisi siis siltä että tuo käyttöveden kierto on ihan murhaa tuolle pumpputyypille ja talon putkien eristyksessä on sanomista. Lisäksi heräsi epäilys että onko ulkovaraston vesipiste myös tässä samassa kierrossa ja eristetty huonosti. Pihaa on siis lämmitelty. Pitää vielä kaivaa jos jossain kuvissa on jotain osviittaa asiasta, mutta näyttäisi siltä että jos syyllinen niin vesipiste saa varastosta lähteä. Taitaa muuten olla melkoinen riski että putket on jäässä jos kierto ei toisinaan siellä jauha.
Nyt dataa on vain yhdeltä päivältä ja kaikki käyttöveden kanssa lotraaminen puuttuu, mutta ollaan ratkaisun avaimien äärellä.
-
Mainio homma että löytyi noinkin raju lämpönielu, se on selvä että LKV-kierto syö rotan lailla mutta että tommosen määrän...lienee tosiaan huonoja eristyksiä ja jos tosiaan tallikin vielä kierrossa. Sinänsä tuo ombi myrkkyä pumpputyypistä riippumatta.
-
Foorumilla käyttäjä papi taisi joskus sanoa että hänellä käyttäveden kierto on joskus hukannut koneen laskurin mukaan 10000kWh energiaa käyttöveteen. Tuo kierto taitaa olla "pohjaton kaivo".
-
Nyt oltiin kotoa pois reilu vuorokausi (29 tuntia) ja tästä ajasta pumppu oli käynyt 8 tuntia (27% ajasta).
Yhteensä 53,12 kWh eli edelleen kiroin korkea. Huomenna pitäisi nähdä mitä tuo kiertopumpun pysäytys vaikutti. Ainakin aamusta nousi LV ylä lämmöt heti tasolle 49, jossa ei vielä koskaan ole olleet vaikka asetus on 50.
Tuollaisessa 6kw:n(kunnossa olevassa) lämpöpumpussa kompressorin+kiertopumppujen ottoteho sähköverkosta on likimain 2kw kun kompressori käy.
Jos kompressorin käyntiaikaa tulee n 8h/vrk niin sen sähköverkosta ottama teho pitäisi olla 16kwh:n paikkeilla vuorokaudessa.
Siihen verrattuna 53kwh/vrk kokonaiskulutus vaikuttaa varsin suurelta.
Suuren sähkönkulutuksen aiheuttajan selvittämiseksi kannattaisi investoida lämpöpumpulle oma kwh-mittari,siitä saisi varmaa tietoa MLP:n sähkönkulutuksesta. ;)
-
No niin, alla dataa Elenian dataa kulutuksesta kun käyttöveden pumppu oli otettu seinästä noin klo 7:30.
Aika Pätöteho
00 3,01 kWh
01 2,62 kWh
02 2,17 kWh
03 2,14 kWh
04 1,82 kWh
05 2,21 kWh
06 2,38 kWh
07 1,92 kWh
08 1,67 kWh
09 1,81 kWh
10 0,76 kWh
11 0,25 kWh
12 0,24 kWh
13 0,24 kWh
14 0,25 kWh
15 0,71 kWh
16 0,76 kWh
17 0,96 kWh
18 2,15 kWh
19 0,38 kWh
20 0,82 kWh
21 0,77 kWh
22 1,35 kWh
23 2,60 kWh
Yhteensä 33,99 kWh
Eli täsmää mukavasti sen mukaan miltä suoraan mittarista tarkastellen vaikutti. Vuorokauden kulutukseksi muodostui 22kwh.
Toinen mielenkiintoinen asia oli se että aamulla oli pumpun taulussa seuravat lukemat:
L1 Menovesi: 25 (käyrän mukaan)
Ulkolämpö: 9
Lämm.alaosa: 28
LV Lämpö ylä: 46
LV Lämpö ala: 44
Pumppu pärähti sopivasti käyntiin ja teki 22 minuutin syklin jolla tulokset oli seuraavat:
Lämm.alaosa: 52
LV Lämpö ylä: 46
LV Lämpö ala: 43
7 minuuttia pumpun pysähtymisen jälkeen tulokset:
Lämm.alaosa: 52
LV Lämpö ylä: 46
LV Lämpö ala: 43
Sitten alkoi *****taa...
Eli kohtuu lyhyt syklitys alkoi ja nyt taulussa on viimeisimmän kierron jälkeen:
Lämm.alaosa: 52
LV Lämpö ylä: 49
LV Lämpö ala: 48
Oletan että tämä leikki jatkuu kunnes LV ylä saavuttaa tason 50 astetta ja sitten taas huilaillaan seuraavaan käyttöveden tarpeeseen tai kun tuo lämm. alaosa tippuu rajalle 30-3 astetta.
Manuaalin mukaan tuo Lämm.alaosa maksimi pitäisi olla 55 astetta mutta pumppu ei sitä nosta kun 52 asteeseen, pysähtyy ja sitten luku käy tasolla 53 ja alkaa laskea. Hetken päästä taas pumppu alkaa käydä kun LV 50 astetta ei ole täynnä.
Vaihtoehtoja mitä tuli mieleen:
Laskea käyttöveden tavoitetta pari astetta (tasolle 48-49)
Laittaa jästi seinään ja pitää siinä se asetettu 50 astetta (nyt voi olla että löytyi syy miksi se yleensä siinä on)
Päästä jotenkin huoltovalikkoon ja varmistaa että tuo 55 astetta on nyt laitettu sinne Lämm. alaosa maksimiksi, koska nyt näyttää että se on tasolla 52 asetta.
Legionella toiminto on nyt pois päältä eikä se tallennu valikkoon kun ohjaus on "vain kompressori". Oletan että vaatii laittamista automaatille, jolloin lämmitys vastusten kera on mahdollista. Mutta miten pahisssa se voi nostaa lämpöä yli 60 asteen tuolla alavaippaa lämmittämällä jos raja on 55 tai 52 jolta nyt näyttää?
Tässä huoltokoodi: avaat Oumanin kaksi ylimmäistä ruuvia, otat kannen pois, koodi on siellä.
Ouman = ohjausyksikkö?
Tämä on hankalasti liukukannen ja etulevyn takana ja muutamia ruuveja irroittelin, mutta ei meinaa millään päästä käsiksi.
-
Laittaa jästi seinään ja pitää siinä se asetettu 50 astetta
Mikä on "Jästin" tilavuus
ja sähköteho?
ATS
-
Jästi: 2kW ja 15 litraa.
Nopealla katselmoinnilla ei sinne kyllä mitään lämpötila-anturia mene joten noinkohan tuonkaan päälle laitto tätä ratkaisee jos pumppu haistelee vain pumpun oman käyttövesivaraajan ylälämpöjä? Siis nyt kun käyttöveden kierto on pois.
ja taas pumppu käy... arvot lähdössä:
Lämm.alaosa: 48
LV Lämpö ylä: 49
LV Lämpö ala: 49
Aivan hemmetin monta pätkäkäyntiä vaatii ennen kuin johtumalla tuohon 50 asteeseen päästään.
-
Onko koneessa laskuria koneen käynnityksistä ja käyntiajasta? Kompressorin keston määrittää pääasiassa käynnistysten määrä. Jos toiminta on pitkään kuvailemasi kaltaista en ihmettelisi jos kompressori päätyisi sen takia hautaan ennenaikaisesti. Oman osansa ongelmiin tuo ilmeisesti se että manttelivaraajasta lämpö siirtyy varsin huonosti käyttöveteen. Jos pyynti on liian lähellä koneen katkaisulämpöä niin kone joutuu käynnistymään monta kertaa jotta saa pyynnin täyteen...
Nykyisissä mlpssa taitaa suurimassa osassa olla varaaja jos lämpö siirretään käyttöveteen kierukan avulla josta lämpö siirtyy tehokkaasti käyttöveteen... siksi spekuloikin kierukallisesta varaajasta tuon koneen kaverina....
-
Käyntitunnit näkyy, mutta ei käynnistyksiä.
Nyt noin klo 11:00 klo 8:00 alkanut pumppailu sitten sai KV ylätason mittauksen pumpattua yli 50 asteen.
Aika monta käynnistystä tuo vaati koska ehdot on seuraavat:
LV ylä < LV lämmitys -3 astetta eli kun se saavuttaa 47 astetta ja jatkaa alavaipan syklittämistä kunnes se on on tasolla 50.
Hämmentävää on nyt se että pumppu käynnistyi taas vaikka LV ylä on jo 50 asteessa?
Lattia huutaa vain 25 astetta, joten tuon ei pitäisi käynnistää yhtään mitään.
Selvitys jatkuu...
Pitää koittaa tunkata tuota jästiä seinään jossain kohtaa ja katsoa mikä on vaikutus, kulutukseen ja käyttäytymiseen.
-Mika
-
Pitää koittaa tunkata tuota jästiä seinään jossain kohtaa ja katsoa mikä on vaikutus, kulutukseen ja käyttäytymiseen.
Pelkän Jästin päällä olon ei pitäisi vaikuttaa pljoakaan silloin kun käyttöveden kierto ei ole päällä.
Kuinka paljon tai kauan pitää juoksuttaa vettä nyt kun kierto eikä jästin lämmitys ole päällä, että alkaa tulla lämmintä? Mittaa litrat.
Voiko tuon jästin ohittaa että vesi ei turhaan kierrä sen kautta silloin kun sen lämmitys ei ole päällä?
ATS
-
3 litran jälkeen alkoi jo tulla lämmintä. 4,5 litran jälkeen jo selkeästi lämmintä. Läytetty vesipiste on talon toisessa nurkassa, mutta samassa kerroksessa.
Korjataan sen verran että tuo lämmitin on Jäspi (ei jästi, kertoo tämäkin jotain omista taidoista). Jäspin lokaatio on noin puoli metriä maalämpöpumpusta ja samalla korkeudella. Sinne menevät putket on selkeästi kuumat joten lämpö sen sisällä tuskin paljon eroaa pumpun oman varaajan lämmöistä. Tämä selittänee kohtuullisen lämpimän veden tuloajan. Ulos tulevat putket taas jo selkeästi viileämmät.
Näyttäisi olevan kiinteästi kierrossa ja ainakaan omilla kovin rajoittuneilla taidoilla sen ohitus ei onnistu.
Nyt myös tuli taas huomattavasti pidempi tauko käynnissä. Ei varmaan tuntiin ole pärissyt. Luvut on:
Lämm. alaosa: 35
LV Lämpö ylä: 49
LV lämpö ala: 49
Eli kyllä tuo huono johtuminen tai ainakin tuo surkea rajoitus lämm. alaosan ostalta pysähtyä 52 asteeseen aiheuttaa tämän murheen. Tilanne olisi varmaan paljon parempi jos tuota eroa ulkovaipan ja sisävaipan tavoitteen välillä saisi kasvatettua. Mielellään sitä ei tekisi lämpimän käyttöveden lämpöä paljon alle 50 laskemalla.
Ohjeessa on mainittu että lämm. alaosa max on kiinteästi 55 astetta, nyt se kuitenkin pysähtyy jo 52 asteessa (mitta-anturin lokaatio typerä?) Lattiaan menevän veden lämpöä on rajoitettu erikseen ja kokeillaan nyt vielä korjata sitäkin tasolta 50 tasolle 55 jos siellä on jotain ihme ehtoja keskenään. Pumppu kuitenkin hoitaa sen että lattiaan ei mene kuin käyrän pyytämän lämpötilan mukaista vettä.
-
Laita kv pyyntö 47C. Loppuu pätkiminen.
-
Laitahan tänne KAIKKI lämpötilamittaukset mitä koneesta löytyy.
Sekä käyttövesi- että lämmitysjaksojen loppupuolelta.
Mittaustunnus ja vielä mielellään selkokielinen mittauksen nimi.
Onko koneessa "Ouman" automatiikka/ohjain?
-
On kyllä erikoinen juttu tuo iso kulutus.
Pitäisikö tuo Oilon lämmittää vaihtoventtiilillä pelkkää lattiaa ja käyttövesivaraajaa. Miksi siinä on ollenkaan mitään shunttia olemassa ja miksi siinä on tuollaisia kokonaan turhia putkia jotka sotkee kiertoa?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=4113
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=4115
edit: huomasin että kuvasta löytyy katkoviivalla toimitusraja. Voisikohan olla putket kytketty aivan miten sattuu?
Täällä on kai suurinpiirtein samanlainen toiminta nibessä. On vaihtoventtiili ja kaksoisvaippavaraaja jonka tilavuus on 160/45 litraa. Kaivon pumppu on täysillä ja maalämpöpumpun kiertovesipumppu on ollut II-nopeudella, koska III-nopeudella tuli vähän liian pieni lämpötilaero. Läpivirtaava puskurivaraaja ja patterit + pieni lattialämmitys. Eli käytännossä vähän samantyylinen juttu kuin aloittajalla lattialämmitystalossa.
Kävin katsomassa että käyttöveden lämmityksen olin joskus säätänyt 33-35 C -> 50C. Eli käyttöveden pakkokäynnistys on 33 asteessa ja jos talon lämmitys on käynnissä niin lämmittää jo 35 asteesta ylöspäin. Nibessä tuo kaksoisvaipan lämpöanturi on alaosan lämmitysosassa. Käyttövesi ei siis 50 asteeseen asti nouse. Täällä on myös käyttöveden esilämmitys, mutta siitä ei mitään suurta eroa saa aikaan.
Katsoin täältä lokakuun loppupuolen lukemia, kun mitään isoa talon lämmitystäkään ei vielä ole. Sisälämpö varmaan 21 asteen paikkeilla ja vain kaksi asukasta.
http://aijaa.com/YtedI7
Joku toinen kuva. Perjantai 31.10.2015 http://aijaa.com/BGn7y5
2008 rakennettu siporex talo 3 tasossa vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Asunto 153m2 Siporex talo (Määlämpö), sisälämpötila 22 astetta + 20m2 Ulkovarasto (sähkölämmityksellä) lämpötila noin 10 astetta.
Vaihtuvan lauhdutuksen maalämpöpumppu kaksoisvaippavaraajalla: GeoPro GS60W
Reikä 130m kallioon.
Mittari on uskoakseni alkuperäinen. Taulussa nyt aika tarkkaan 190 000. Eli rajuja lukemia joka vuosi... Sama kun suoralla sähköllä mentäisiin. Ja nyt huolestuttaa vielä enemmän jos ongelma on ollut sama alusta asti. Reikä on 130m syvä, joten tuota 166m ei ole tarjolla.
Myynti-ilmoituksessa mainittiin lämmityskuluiksi 120e/kk, mutta näillä kulutuksilla tuo on kyllä ihan jotain muuta.
190.000 kWh/ 7 vuotta = noin 27.000 kWh/vuosi, noin 2.200 / kk ja maksaa noin 290 €/ kuukausi.
edit2:
Tuolta löytyy nibe 1217 mallin periaatekuva, jossa on myös tuo manttelivaraaja.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5123.msg60109#msg60109
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5123.0;attach=1440
-
Totteleeko Geopro samaa huoltokoodia kuin LÄ, eli 1324
Sieltä voi käynnistyeroa rukkailla.
-
Laitahan tänne KAIKKI lämpötilamittaukset mitä koneesta löytyy.
Sekä käyttövesi- että lämmitysjaksojen loppupuolelta.
Mittaustunnus ja vielä mielellään selkokielinen mittauksen nimi.
Onko koneessa "Ouman" automatiikka/ohjain?
Kyllä Ouman 202.
Ei tuolta näe seuraavat mitatut arvot:
Lattiaan menevän veden lämpötila
Kaksoisvaraajan ulkovaipan lämpötilan (Lämm. ala)
Kaksoisvaippavaraajan sisävaipan alalämpötilan (LV lämpö ala) ja ylälämpötilan (LV lämpö ylä)
Maaliuoksen kaivoon menevän lämpötilan
Ulkolämpötilan
Tarkka kellottaminen vaatii vähän telttailua tuolla lämmityshuoneessa ja koetan esimerkiksi vkl tehdä tuon.
On kyllä erikoinen juttu tuo iso kulutus.
Kulutus on nyt ihan ok kun jätti käyttöveden kierron pois kun kävin tuolla pihamaan kautta...
Nyt ongelmana siis enää tuo pätkivä käynti.
Nibessä tuo kaksoisvaipan lämpöanturi on alaosan lämmitysosassa. Käyttövesi ei siis 50 asteeseen asti nouse.
Eli ihan sama tilanne kuin minulla. Mutta olen ymmärtänyt että tuo ei oikein ole hyvä jos käyttövesi ei ole 50 tai yli? Legionella bakteering takia.
Laita kv pyyntö 47C. Loppuu pätkiminen.
Varmasti loppuisi, mutta entä tuo bakteeriongelma?
Laitoin nyt kokeeksi tavoitteet tasolle 48, varmasti tippuu taajuus mitä pumppu käy, mutta tuo bakteerihomma huolettaa.
Totteleeko Geopro samaa huoltokoodia kuin LÄ, eli 1324
Edit
No totteli se! Ja olihan siellä laitettu rajaksi 52 niin kuin epäilinkin. Tämä napsaistiin nyt tasolle 55 joka pitäisi olla siellä valmiiksi jo vakiona.
käyttövesi laitettu takaisin tasolle 50 astetta, nyt sinne voisi jopa päästä kun on järkevä ero vaippojen välillä.
Nyt voisi sitten vielä pysäyttää tuon lattia lämmityskierron siksi aikaa kun käyttövettä lämmitetään, mutta jätetaan se vielä varastoon.
-
Saako tuossa rakkineessa muutettua käyttöveden hystereesiä? Jos varaajan peruslämmöt on käyttövedelle korkealla, eli yli 50 asteen, niin hystereesiähän voi suurentaa jo lähemmäs 10:tä astetta. Alkaa jo kohta varaaja tottelemaan. Tuo manttelivaraaja kyllä vaikuttaa melkein maailmanlopun vehkeeltä muutoin ja ei ainakaan meikäläisellä jatkoon. Vai pitäisikö tuo käsittää niin, että manttelivaraaja on pelkästään lämpimän veden varaaja, jossa on erinomaisen huono lämmönvaihdin käyttöveteen ja varsinaisessa lämmityspuolessa ei ole mitään varaajaa. Eli tuohon voisi lisätä lämmitysvaraajan.
-
Alkaa olla sitten hyvällä mallilla jo.
Täällä oli että manttelin alaosa meni 54 asteeseen, mutta nyt olen laskenut että menee vain 50 asteeseen. Kai kompuralla menisi vielä vähän kuumemmaksi mutta ei ole tullut koskaan kokeiltua. Ja ilmeisesti legionella tapon saisi ajastettua, eli kuumentaisi loppulämmön sähkövastuksella, mutta ei ole tullut sitäkään vielä koskaan tehtyä. Tuo käyttöveden alalämpö on siis täällä pääosin jossain 40 asteen paikkeilla (35-50C /2 noin 40C). Ei ole ollut vielä siitä legionellasta haittaa.
-
Kyllä Ouman 202.
Ei tuolta näe seuraavat mitatut arvot:
Lattiaan menevän veden lämpötila
Kaksoisvaraajan ulkovaipan lämpötilan (Lämm. ala)
Kaksoisvaippavaraajan sisävaipan alalämpötilan (LV lämpö ala) ja ylälämpötilan (LV lämpö ylä)
Maaliuoksen kaivoon menevän lämpötilan
Ulkolämpötilan
Tarkka kellottaminen vaatii vähän telttailua tuolla lämmityshuoneessa ja koetan esimerkiksi vkl tehdä tuon.
Kulutus on nyt ihan ok kun jätti käyttöveden kierron pois kun kävin tuolla pihamaan kautta...
Nyt ongelmana siis enää tuo pätkivä käynti.
Eli ihan sama tilanne kuin minulla. Mutta olen ymmärtänyt että tuo ei oikein ole hyvä jos käyttövesi ei ole 50 tai yli? Legionella bakteering takia.
Varmasti loppuisi, mutta entä tuo bakteeriongelma?
Laitoin nyt kokeeksi tavoitteet tasolle 48, varmasti tippuu taajuus mitä pumppu käy, mutta tuo bakteerihomma huolettaa.
Edit
No totteli se! Ja olihan siellä laitettu rajaksi 52 niin kuin epäilinkin. Tämä napsaistiin nyt tasolle 55 joka pitäisi olla siellä valmiiksi jo vakiona.
käyttövesi laitettu takaisin tasolle 50 astetta, nyt sinne voisi jopa päästä kun on järkevä ero vaippojen välillä.
Nyt voisi sitten vielä pysäyttää tuon lattia lämmityskierron siksi aikaa kun käyttövettä lämmitetään, mutta jätetaan se vielä varastoon.
Kyllähän tuohon nyt on paljon selkoa tullut ja aika lähellä normeja jo tuo kulutus.
Elenia tuntijaosta sitä kWh valvontaa saa tehtyä raakalla haarukalla ja se monasti riittää, siitä kyllä toisaalta näkyy vähän starttimäärääkin mutta toisaalta tunnin sisällä lienee monta iskua eli jotenkin tarkemmin+pitemmältä ajalta ne tarttis mittailla vrk tasolla. Mistä löytyy kotikonsti laskuri, olisko joku android luuri+aps jolle opettaa starttiäänen ja sitä rataa ;D.
Uskon kumminkin kuullun perusteella että tuo on takonut jo likimain 'elämänsä' v2008 lähtein eli en ihmettelisi jos laukeis ennen kuin tulee 10v ikää.
Tuo bakteeri on kyllä semmonen arvoitus että ei vastausta oikein mistään saa kysymykseen 'onko pelkoa' on vain 'suosituksia' heittoja 'ei pelkoa', *****taishan se jos tuon uhriksi joutuis.
-
Tuo bakteeri on kyllä semmonen arvoitus että ei vastausta oikein mistään saa kysymykseen 'onko pelkoa' on vain 'suosituksia' heittoja 'ei pelkoa', *****taishan se jos tuon uhriksi joutuis.
19 tapausta vuonna 2015.
https://sampo.thl.fi/sampo_prod/cgi-bin/cognos.cgi?b_action=powerPlayService&ui.action=run&TARGET=%2Fcontent%2Ffolder%5B%40name%3D%27amor_prod%27%5D%2Ffolder%5B%40name%3D%27ttr%27%5D%2Fpackage%5B%40name%3D%27amor_ttr_shp_180_fi_prod%27%5D (https://sampo.thl.fi/sampo_prod/cgi-bin/cognos.cgi?b_action=powerPlayService&ui.action=run&TARGET=%2Fcontent%2Ffolder%5B%40name%3D%27amor_prod%27%5D%2Ffolder%5B%40name%3D%27ttr%27%5D%2Fpackage%5B%40name%3D%27amor_ttr_shp_180_fi_prod%27%5D)
Legionellan esiintyvyys 2014
Vuonna 2014 ilmoitettiin 22 legionelloositapausta. Kolmessa tapauksessa diagnoosi perustui kahteen laboratoriotestiin; yhdeksän löydöstä perustui virtsan antigeenin osoittamiseen, kaksi bakteerikannan eristykseen, yksi yskösnäytteestä tehtyyn nukleiinihapon osoitukseen ja 13 serologiaan. Jatkoselvityksissä ilmeni, että 10 (45 %) tapauksen taudinkuva sopi keuhkokuumeeseen ja virtsan legionella-antigeeni oli positiivinen yhdeksässä, bakteerikanta eristettiin kahdessa ja serologista näyttöä oli kahdessa tapauksessa. Aikaisemmista vuosista poiketen ainoastaan kahdella henkilöllä (2/10, 20 %) oli sairastumista edeltävä ulkomaanmatka (2011‒2013: 77‒100 %). Heistä 8 oli miehiä ja ikä vaihteli 62−80 välillä. Viljelypositiivisista toinen oli L. pneumophila seroryhmä 1 ja toinen L. pneumophila seroryhmä 6.
Seitsemän keuhkokuumeeseen sairastuneen potilaan mahdollisia tartuntalähteitä tutkittiin tarkemmin eri kiinteistöistä (koti, sairaala, työpaikka). Yhdeltä potilaalta oli käytettävissä kliininen legionellakanta. Hänen omakotitalossa havaittiin samaa Legionella pneumophila -lajin seroryhmän 1 sekvenssityyppiä (ST 1) suihkusta (530 000 pmy/l) ja poreammeesta (45 pmy/l). Lisäksi kahden muun potilaan kotoa (rivitalo ja kerrostalo) havaittiin 1500 ja 45000 pmy/l Legionella pneumophilan seroryhmää 1. Näissä kolmessa tartunnan todennäköisesti aiheuttaneessa kotikiinteistöissä mitattiin suosituksia ja määräyksiä kylmempiä (viileimmillään 50‒52°C) lämpimän veden lämpötiloja ja niissä legionelloja torjuttiin mm. nostamalla pysyvästi lämpimän käyttöveden lämpötilaa ja huuhtelemalla vesipisteitä kuumimmalla vedellä tavallista runsaammin. Neljän muun potilaan kotoa tai työpaikalta otetuista näytteistä legionelloja ei havaittu. Heistä yhden mahdollinen tartuntalähde on ollut ulkomaan matkalla. Muilla tartuntalähteen osalta tarkemmin tutkituilla kuudella potilaalla ei ollut matkustustaustaa. Puhdistuksia edellyttävä toimenpideraja on >1000 pmy/l Suomessa noudatettavassa eurooppalaisessa legionellaohjeistossa.
Molempien ulkomailla sairastuneiden majoituspaikkoihin liittyvät tiedot ilmoitettiin ELDSNet:iin (European Legionnaires’ Disease Surveillance Network), joka kerää tietoja matkailuun liittyvistä legionelloositapauksista. Eurooppalaisen seurannan mukaan valtaosa ( 60−70 %) tapauksista on yhdyskuntalähtöisiä, matkailuun liittyy noin 20 % ja sairaalasyntyisiä on alle 10 % tapauksista. Suomessa legionelloosi on perinteisesti yhdistetty useimmin matkailuun, eikä sitä aina muisteta epäillä kotimaisissa sairaalan ulkopuolisissa keuhkokuumeissa.
Päivitetty: 10.6.2015
Miten muut ymmärtävät tuon ikähomman? Kaikki tartunnan saaneet osuneet tuohon haarukkaan?
-
Kyllä Ouman 202.
Jos Seppamin Geopro GS 60 pumpussa on Ouman (EH?) 202 ohjausyksikkö niin sitten olisi hankittava tuon Ouman 202/Geopro GS manuaali.
Luultavasti saisi joko Oilonilta tai Oumanilta
Ilmeiseti tässä on sama systeemi kuin LämpöÄssän malleissa joissa on Oumanin (201 ja 203) ohjausyksikkö.
LÄ:llä noissa pumpuissa on kaksi manuaalia ,toinen LämpöÄssän josta löytyy lämpöpumpun perustiedot jossa säädöistä varsin suppea otos
http://ladev.kepit.fi/sites/lampoassa.fi/files/asennus_ja_kayttoohje_v_7_30_10_11__0.pdf
ja toinen Oumanin josta löytyy yksityiskohtaiset tiedot ja selkeät ohjeet miten Oumanin säätöjä ja asetuksia voidaan valita ja muutella Oumanin keskusyksikössä kyseiseen Lämpöässän V-mallin lämpöpumppuun
http://ladev.kepit.fi/sites/lampoassa.fi/files/lampoassa-saadin_203gt.pdf
-
19 tapausta vuonna 2015.
https://sampo.thl.fi/sampo_prod/cgi-bin/cognos.cgi?b_action=powerPlayService&ui.action=run&TARGET=%2Fcontent%2Ffolder%5B%40name%3D%27amor_prod%27%5D%2Ffolder%5B%40name%3D%27ttr%27%5D%2Fpackage%5B%40name%3D%27amor_ttr_shp_180_fi_prod%27%5D (https://sampo.thl.fi/sampo_prod/cgi-bin/cognos.cgi?b_action=powerPlayService&ui.action=run&TARGET=%2Fcontent%2Ffolder%5B%40name%3D%27amor_prod%27%5D%2Ffolder%5B%40name%3D%27ttr%27%5D%2Fpackage%5B%40name%3D%27amor_ttr_shp_180_fi_prod%27%5D)
Miten muut ymmärtävät tuon ikähomman? Kaikki tartunnan saaneet osuneet tuohon haarukkaan?
Tuo saattaisi olla niin, että tuossa ikäluokassa legionella saattaa jo potilaansa helpommin hoitoon ja todellisia tapauksia voi jäädä todella runsaastikin pois tilastoista. Ainakin varovaisuus asian suhteen on aiheellista, jos vesiä ajautuu myös sellaisiin putkistolinjoihin, joissa vedet seisoo pahimmillaan jopa vuosia. Jo pelkän suihkun avaus aiheuttaa veden aerosolisoitumisen, joka siis levittää tavaran koko ilmatilaan. Kraanan poresuuttimet tekee saman.
-
Uskon kumminkin kuullun perusteella että tuo on takonut jo likimain 'elämänsä' v2008 lähtein eli en ihmettelisi jos laukeis ennen kuin tulee 10v ikää
No tunteja ainakin tuli aika vähän alkuperäisessä setupissa, kun käyttövesi kierso tuon Jäspin kautta joka piti sitä 50 asteessa, suoralla sähkölämmityksellä. Ainakin näin syksyllä. Paljon tuota ei ehtinyt seuraamaan kun hirvitti nuo 70-80kwh päiväkulutukset.
Saako tuossa rakkineessa muutettua käyttöveden hystereesiä? Jos varaajan peruslämmöt on käyttövedelle korkealla, eli yli 50 asteen, niin hystereesiähän voi suurentaa jo lähemmäs 10:tä astetta. Alkaa jo kohta varaaja tottelemaan.
Eli tarkoitatko että rajaa mistä alkaa taas lämmittämään käyttövettä? Eli tavoite 50 ja lämmitystaso 40. Tätä pystyi säätämään kyllä huoltovalikosta nyt kun sinne pääsin. Taisi olla nyt 4 astetta.
Jos Seppamin Geopro GS 60 pumpussa on Ouman (EH?) 202 ohjausyksikkö niin sitten olisi hankittava tuon Ouman 202/Geopro GS manuaali.
Luultavasti saisi joko Oilonilta tai Oumanilta
Molemmat löytyy ja niiden mukaan tässä on pelattu.
-
Käyttöveden lämpiämisen käyttäytymiseen vaikuttaa myös kiertovesipumpun nopeus.
Isolla virtauksella on varaajan manttelin Dt pieni ja manttelin yläosaan menevä vesi kylmempää ja poistuva lämpimämpää
kuin pienellä virtauksella jolloin Dt on suurempi ja yläosaan menee kuumempaa vettä sekä vastaavasti poistuu kylmempänä.
Oheisessa kuvassa lämpötilat 1 ja 2.
Kannattanee kokeilla kiertovesipumpun eri nopeuksia käyttövesisäiliön lämpötilojen käyttäytymisen selvittämiseen.
Lisäksi pitäisi tietää keruun lämpötilat (lämpötilat 3 ja 4), joista näkee keruupuolen toiminnan.
Punaiset täpät löytynee Oumannista
Keltaisien kohdalle pitäisi asentaa irtomittarit
Vaikka tämä tuntuu jankutukselta mutta minun mielestä pitää ensiksi selvittää mitenkä itse lämmön lähde eli kompressori ja keruupiiri toimii ja vasta sitten lähteä virittämään käyttöveden lämmitystä.
ATS
-
Ei taida auttaa mitään nuo oilon sh mallin ohjeet. Ylälämpö 50 tai saa varmaan vähän pienempikin olla tarvittaessa.
Mitkä asetukset nyt on käytössä? 50 ja 45 taisi olla ne normaalit säädöt.
VaraajaAlaEro muutettiin 5 asteeseen
Varaaja Yläero muutettiin 3 asteeseen.
VaraajaYlä on 58 ja VaraajaAla 30.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=476.msg3317#msg3317
Lattiaan menevän veden lämpötila
Kaksoisvaraajan ulkovaipan lämpötilan (Lämm. ala)
Kaksoisvaippavaraajan sisävaipan alalämpötilan (LV lämpö ala) ja ylälämpötilan (LV lämpö ylä)
Maaliuoksen kaivoon menevän lämpötilan
Ulkolämpötilan
-
Täällä aika selkeää juttua legionella pöpöistä:
https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa/ymparistotekijat-ja-torjuntamahdollisuudet#Veden%20l%C3%A4mp%C3%B6tila
Eli niitä on luonnossa:
"Alunperin legionellabakteerit tulevat luonnosta, mistä ne pääsevät talousveden mukana moniin vesijärjestelmiin pieninä pitoisuuksina. "
Niiden lisääntyminen varaajissa pyritään estämään:
" Lämpötila on tärkeä legionellabakteerien kasvuun vaikuttaja. Legionellat pystyvät lisääntymään, kun lämpötila on 20 - 45 °C. Parhain kasvulämpötila-alue legionellalle on 30 - 37 °C bakteerikannan mukaan vaihdellen. Legionelloja on havaittu vesinäytteistä, joiden lämpötilat ovat olleet 6 - 66 °C, mutta legionellasolujen vaurioituminen alkaa jo, kun lämpötila on tasaisesti pitkään yli 46 °C:n.
Suurin osa elinkykyisistä legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesiympäristö ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja.
Lämpimän käyttöveden lämpötilan pitäisi olla kaikkialla vesijärjestelmässä aina vähintään 50 - 55 °C. Suomen rakentamismääräysten mukaan uusissa asunnoissa lämpimän veden lämpötilan tulee olla vähintään 55 °C joka puolella vesijärjestelmää. Tämä merkitsee sitä, että lämmönsiirtimeltä tai -vaihtimelta lähtevän veden olisi oltava huomattavasti tätä kuumempaa, tarvittaessa jopa 65 °C. Legionellojen torjumiseksi kannattaisi pyrkiä vähintään 55-60 °C lämpötiloihin lämpimälle käyttövedelle. Ongelmallisimmissa vesijärjestelmissä voi tarvita nostaa lämpimän käyttöveden lämpötila jopa 65 °C:een legionellojen kasvun torjumiseksi.
Talousveden ja muunkinlaisen kylmän veden lämpötilan pitäisi olla alle 20 °C legionellabakteerien kasvumahdollisuuksien heikentämiseksi."
Jos Seppamilla ei ole pumpussa tai varaajassa sähkövastuksia niin sitten sillä Jäspillä pitämään vesi tarpeeksi kuumana. Katsoo vaan mittarilla paljonko vaikuttaa sähkönkulutukseen.
-
Lämpimän käyttöveden lämpötilan pitäisi olla kaikkialla vesijärjestelmässä aina vähintään 50 - 55 °C. Suomen rakentamismääräysten mukaan uusissa asunnoissa lämpimän veden lämpötilan tulee olla vähintään 55 °C joka puolella vesijärjestelmää. Tämä merkitsee sitä, että lämmönsiirtimeltä tai -vaihtimelta lähtevän veden olisi oltava huomattavasti tätä kuumempaa, tarvittaessa jopa 65 °C. Legionellojen torjumiseksi kannattaisi pyrkiä vähintään 55-60 °C lämpötiloihin lämpimälle käyttövedelle. Ongelmallisimmissa vesijärjestelmissä voi tarvita nostaa lämpimän käyttöveden lämpötila jopa 65 °C:een legionellojen kasvun torjumiseksi.
Ihan ansiokas artikkeli tuo on, mutta siinä on kuitenkin virheellisyyttä rakentamismääräysten suhteen.
Rakentamismääräykset (D1) oikeasti sanovat seuraavasti
(koko määräys: http://www.finlex.fi/data/normit/28208-D1_2007.pdf (http://www.finlex.fi/data/normit/28208-D1_2007.pdf))
"2.3.8 Määräys
Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava
siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 °C.
2.3.8.1 Ohje
Vesilaitteiston odotusajan johto-osuuksissa veden lämpötila voi
laskea alle 55 °C:n.
Lämminvesilaitteiston vedenlämmittimet ja johdot, joissa vesi
kiertää jatkuvasti, lämmöneristetään."
Eli määräysten mukaan todellakaan ei tarvitse lämpötilan olla yli 55 astetta joka puolella järjestelmää. Odotusajan johto-osuuksissa sallitaan veden jäähtyvän (eli lämpimän käyttöveden kierto ei ole pakollinen).
Monilla varmaan maalämpöpumpussa varaajankaan lämpötila ei ole aina yli 55 astetta (koska se ei ole energiataloudellista).
Legionella-riski on ihan todellinen ja siksi ainakin itse pidän tärkeänä, että varaaja säännöllisesti kuumennetaan (vastuksilla) tarpeeksi kuumaksi, jotta mahdollinen legionella tuhoutuu. Silloin, kun tämä kuumennus on tehty ja varaaja on täynnä kuumaa vettä, on hyvä ainakin joskus laskea tätä kuumaa vettä kaikista suihkuista ja hanoista, jotta saisi nämä "odotusajan johto-osuudet" myös kuumennettua.
-
Ihan ansiokas artikkeli tuo on, mutta siinä on kuitenkin virheellisyyttä rakentamismääräysten suhteen.
Rakentamismääräykset (D1) oikeasti sanovat seuraavasti
(koko määräys: http://www.finlex.fi/data/normit/28208-D1_2007.pdf (http://www.finlex.fi/data/normit/28208-D1_2007.pdf))
"2.3.8 Määräys
Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava
siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 °C.
2.3.8.1 Ohje
Vesilaitteiston odotusajan johto-osuuksissa veden lämpötila voi
laskea alle 55 °C:n.
Lämminvesilaitteiston vedenlämmittimet ja johdot, joissa vesi
kiertää jatkuvasti, lämmöneristetään."
Eli määräysten mukaan todellakaan ei tarvitse lämpötilan olla yli 55 astetta joka puolella järjestelmää. Odotusajan johto-osuuksissa sallitaan veden jäähtyvän (eli lämpimän käyttöveden kierto ei ole pakollinen).
Monilla varmaan maalämpöpumpussa varaajankaan lämpötila ei ole aina yli 55 astetta (koska se ei ole energiataloudellista).
Legionella-riski on ihan todellinen ja siksi ainakin itse pidän tärkeänä, että varaaja säännöllisesti kuumennetaan (vastuksilla) tarpeeksi kuumaksi, jotta mahdollinen legionella tuhoutuu. Silloin, kun tämä kuumennus on tehty ja varaaja on täynnä kuumaa vettä, on hyvä ainakin joskus laskea tätä kuumaa vettä kaikista suihkuista ja hanoista, jotta saisi nämä "odotusajan johto-osuudet" myös kuumennettua.
Niinpä, missä tai millä merkillä tämä ehto toteutuu ilman vastuksia? Toisaalta vastuken käyttö viikottain kv-käytössä ei tuo oikesasti
kuluja kuin jotain parin euron luokkaa kk. Mitä pienempi varaaja sen parempi :)
-
Niinpä, missä tai millä merkillä tämä ehto toteutuu ilman vastuksia? Toisaalta vastuken käyttö viikottain kv-käytössä ei tuo oikesasti
kuluja kuin jotain parin euron luokkaa kk. Mitä pienempi varaaja sen parempi :)
Tulistuspumpuissa nousee käyttöveden lämpö yli +55 C ilman vastuksia.
-
Niinpä, missä tai millä merkillä tämä ehto toteutuu ilman vastuksia? Toisaalta vastuken käyttö viikottain kv-käytössä ei tuo oikesasti
kuluja kuin jotain parin euron luokkaa kk. Mitä pienempi varaaja sen parempi :)
Danfoss ainakin kuumentaa kompuralla käyttöveden 58-asteiseksi ennen kuin presso katkaisee.
-
Danfoss ainakin kuumentaa kompuralla käyttöveden 58-asteiseksi ennen kuin presso katkaisee.
Mistä mitaten, eli kuinka iso osuus tuohon lämpee?
-
Kävin täälläkin säätelemässä tuota lisäkuumennusta. Olin näköjään laittanut maksimiarvot, kuumennus 90 päivän välein ja 60 asteeseen.
Nyt laitoin ajottaisen lisäkäyttöveden aikaväli vuorokausina 24 päivää ja pysäytyslämpötila 65 astetta. 65 astetta näyttää olevan maksimi tuolla pumpulla.
Ohjekirjan perusasetus on ollut että 14 päivän välein lämmittää 65 asteeseen. Menolämpötilan maksimiarvo näyttää olevan 70 astetta.
Nibessä saa samaten kuin Danfossissa pressokatkaisun jos haluaa. "Tämä on valikon 3 alavalikko. tässä valikossa voit kytkeä käyttöpaineensäätimen (A) pois päältä, jolloin käyttöveden lämmityksen pysäytystä ohjataan lämpötilan perusteella."
Vielä yksi kohta löyty ohjekirjasta: "käyttövesi. -hitaasti vilkkuva merkkivalo osoittaa, että on valittu käyttöveden ajoittain korkeampi lämpötila (n. 60 C valitun aikavälin mukaan)."
Tai nopea vilkkuminen. On valittu käyttöveden tilapäisesti korkeampi lämpötila (n. 60 C 24 tunnin ajan).
-
Mistä mitaten, eli kuinka iso osuus tuohon lämpee?
Jaa-a, enpä ole ihan satavarma missä kohtaa varaajaa tuo anturi sijaitsee. Jossain ylhäällä kuitenkin, koska varaajan alaosan lämpö eli käynnistyslämpö on aina pari-kolme astetta alempi. Tuosta linkin manuskan sivulta 5 näkyy pumpun rakenne, "pellin alle" en ole koskaan kurkannut. Olettaisin että se on tuo numero 14.
http://heating.danfoss.com/PCMPDF/DHP-H_technical_paper_VFBMC402_EN.pdf (http://heating.danfoss.com/PCMPDF/DHP-H_technical_paper_VFBMC402_EN.pdf)
http://imgur.com/a/oBAHH (http://imgur.com/a/oBAHH)
http://imgur.com/bxvQ37B (http://imgur.com/bxvQ37B)
Edit: Äsken saunottin ja pumppu teki käyttövettä niin että samaan aikaan oli lämpimän veden kulutusta. Sykslin päätyttyä lämmöt olivat 60/58 ja tämä siis kompuran tekemänä.
-
Vaihtoehtoja mitä tuli mieleen:
Laskea käyttöveden tavoitetta pari astetta (tasolle 48-49)
Laittaa jästi seinään ja pitää siinä se asetettu 50 astetta (nyt voi olla että löytyi syy miksi se yleensä siinä on)
Päästä jotenkin huoltovalikkoon ja varmistaa että tuo 55 astetta on nyt laitettu sinne Lämm. alaosa maksimiksi, koska nyt näyttää että se on tasolla 52 asetta.
Legionella toiminto on nyt pois päältä eikä se tallennu valikkoon kun ohjaus on "vain kompressori". Oletan että vaatii laittamista automaatille, jolloin lämmitys vastusten kera on mahdollista. Mutta miten pahisssa se voi nostaa lämpöä yli 60 asteen tuolla alavaippaa lämmittämällä jos raja on 55 tai 52 jolta nyt näyttää?
Miksi ihmetellä legionellavaaraa, kun legionellatoiminto on otettu pois päältä.
Sitten kun kone on saatu muuten vireeseen niin legionellatoiminto päälle.
ATS
-
Tulistuspumpuissa nousee käyttöveden lämpö yli +55 C ilman vastuksia.
Niinpä, mutta lämmityskauden ulkopuolella harvalla tulistin toimii.
Mikä muuten on tulistinpumpun optimi käyntiaika?
Tai mikä on minimi käyntiaika että tuo erillinen tulistin ehtii tehdä mitään?
-
Niinpä, mutta lämmityskauden ulkopuolella harvalla tulistin toimii.
Mikä muuten on tulistinpumpun optimi käyntiaika?
Tai mikä on minimi käyntiaika että tuo erillinen tulistin ehtii tehdä mitään?
Kyllä se tulistus toimii kesälläkin, mutta talvella tulistunutta vettä tulee toki reilusti enemmän.
Talvella ylimääräinen tulistuslämpö siirtyy talon lämmitysveteen.
Tulistunutta kaasua alkaa tulli aika pian käynnistymisen jälkeen, mutta on sitten eri asia, milloin tulistettu vettä tulee tankkiin kunnolla.
Ehkä ei ole mitään normia tai mittapuuta sille, milloin voidaan julistaa tulistus (ei tulitus!) alkaneeksi.
Kesälläkin tulistustankissa on +60 ... +65 C lämpötila, ihan ilman sähkövastuksia.
Runsaan suihkuttelun aikana ylävaraajan lämpötila putoaa noin +50 C lämpötilaan.
Käyntiajat riippuvat kovasti tulistusvaraajan tilavuudesta.
-
"peki"
Tai mikä on minimi käyntiaika että tuo erillinen tulistin ehtii tehdä mitään?
Minulla L-Ässä:ssä menee ylävaraajaan yli 60C tulistusvettä vähän alle minuutin käynnin jälkeen.
ATS
-
Eikös nuo tulituksenpoistot toimi ihan ilman levarikiertoa yleensä ja käyttövesi tulee ihan puhtaasti kierukoilla. Käsittääkseni kierukoissa tuo legionella vaara on aika olematon, verrattuna massiiviseen käyttöveden säilömiseen. Tuo kalsoisvaippavaraaja lienee sieltä huonoimmasta päästä saada lämpenemään 60 asteeseen sieltä sisemmästä pöntöstä.
-
No nyt on muutama päivä katseltu ja alkaa näyttää tasoittuvan tuo kulutus.
Aika Yhteensä
Ma 2.11. 33,99 kWh
Ti 3.11. 34,77 kWh
Ke 4.11. 34,24 kWh
To 5.11. 39,41 kWh
Pe 6.11. 44,71 kWh
La 7.11. 33,66 kWh
Käytännössä puolittunut kokonaiskulutus Lokakuusta.
Perjantaina MLP otti käyttöön syyskuivaustoiminnon joka nosti lattiaan menevän lämpötilan määrää 2 asteella, siitä tuo pieni hyppy. Poikkeuksellisen lämpimät kelit aiheuttaneet tuon jo muutaman kerran peräkkäin. Otin nyt sen kokonaan pois päältä.
Kompuran käynyt keskimäärin 35% ajasta, joten vienee kokoluokkaa 16-20kwh päivä näillä keleillä vähän lämpimän käyttöveden käytöstä riippuen.
Lauantain tuntilukemat:
Aika Pätöteho
0 0,93 kWh
1 1,02 kWh
2 0,89 kWh
3 0,59 kWh
4 0,97 kWh
5 0,83 kWh
6 2,43 kWh
7 1,51 kWh
8 0,90 kWh
9 1,42 kWh
10 1,07 kWh
11 2,89 kWh
12 4,25 kWh
13 2,90 kWh
14 0,63 kWh
15 0,63 kWh
16 1,12 kWh
17 0,97 kWh
18 1,18 kWh
19 2,35 kWh
20 0,99 kWh
21 1,00 kWh
22 1,17 kWh
23 1,02 kWh
Yhteensä 33,66 kW
C-Energialuokan siporexhöttötalo niin tyydyn näihin lukemiin.
klo 12 käytiin päiväsaunassa, josta tuo pieni piikki. Pieni siksi että nyt on ollut taas viikon myös ainalämmin sauna päällä, joka toki nostaa tuota peruskulutusta jonkin verran, mutta on mukavuustekijänä kyllä sellainen että en takaisin sähkögrillimalliseen vaihtaisi.
Lämpötila on ollut pääosin plussan puolella joten katsotaan miten tilanne muuttuu jos/kun pakkaset tästä alkaa.
Seuraavaksi kokeillaan palata automaatille ja ottaa tuota legionellatoimintoa käyttöön, ja katsoa miten se 60 astetta / tunnin ajan näkyy kulutuksessa.
En kyllä vieläkään ymmärrä mikä ihmeen keksintö tuo kaksoisvaippavaraaja on... mutta tällä mennään.
Edit.
Tuosta legionellasta vielä. Käyttöveden kiertohan ei nyt ole mikään kovin yleinen toiminto, joten ymmärtääkseni on aika normaalia että piirissä on vettä jonka lämpötila on aika otollinen tuolle bakteerille? Jotenkin tässä tuo logiikka ontuu, tai sitten tuo kierto ja sitäkautta iso energiahukka on ainoa tapa olla täysin varma ettei tuota missään ole. Pelkkä varaajan lämmittäminen +60 asteeseen kun ei tuota koko kierrossa olevaa vettä lämmitä.
-Mika
-
No nyt on muutama päivä katseltu ja alkaa näyttää tasoittuvan tuo kulutus.
Käytännössä puolittunut kokonaiskulutus Lokakuusta.
Pieni siksi että nyt on ollut taas viikon myös ainalämmin sauna päällä, joka toki nostaa tuota peruskulutusta jonkin verran, mutta on mukavuustekijänä kyllä sellainen että en takaisin sähkögrillimalliseen vaihtaisi.
Nyt on ollut varsin lämmintä. Jopa selvästi lämpöisempää mitä pari-kolme viikkoa sitten.
Joskus on tullut vastaan että hetivalmiissa kiukaassa on 250W ylläpitovastus. Tällöin kulutus on vuodessa rontti 2100kWh. Eli n 6kWh/päivä.
Kuivaustoiminnosta ainakaan omien kokemusten mukaan ei ole hyötyä. Noin viikko takaperin oli sisäilman kosteus noin RH 30%. Suurin tekijä tietysti tuossa on ilmanvaihdon määrä sekä ulkolämpötila. Jos pitkään mennään ilman lämmitystä niin sitten tuollaisesta kuivaus toiminnosta voisi olla hyötyä. Uuden talon kohdalla jossa tulo- ja poistoilmanvaihto ei mielestäni tuollaisella ole mitään virkaa.
-
Tuosta legionellasta vielä. Käyttöveden kiertohan ei nyt ole mikään kovin yleinen toiminto, joten ymmärtääkseni on aika normaalia että piirissä on vettä jonka lämpötila on aika otollinen tuolle bakteerille? Jotenkin tässä tuo logiikka ontuu, tai sitten tuo kierto ja sitäkautta iso energiahukka on ainoa tapa olla täysin varma ettei tuota missään ole. Pelkkä varaajan lämmittäminen +60 asteeseen kun ei tuota koko kierrossa olevaa vettä lämmitä.
Putkessa seisoavan jäähtyvän veden legionella riski eliminoituu sillä että vesimäärä on pieni ja kun kuumaa vettä käytetään niin putkessa vesi vaihtuu nopeasti eikä siten seiso pitempiä aikoja niinkuin varaajassa.
Eli putki huuhtoutuu aina kun vettä käytetään ja jos käyttöveden kiertoa ei ole niin jäähtynyttä vettä joutuu laskemaan viemäriin enemmän kuin putkessa seisseen veden tilavuuden verran ennenkuin alkaa tulla kuumaa vettä.
Tämä näkemys oli jossain legionella infossa ;)
-
Muhiiko tuo legopöpö mieluummin kupari- vai muoviputkessa?
-
Joskus on tullut vastaan että hetivalmiissa kiukaassa on 250W ylläpitovastus. Tällöin kulutus on vuodessa rontti 2100kWh. Eli n 6kWh/päivä
Samaa olen itsekin lueskellut, eikä välttämättä edes riitä. Mutta tosiaan normaalisauna pari kertaa viikossa on sen +1000kWh/vuosi, että noin 130€/vuosi tuosta tulee lisälaskua. Löylyt on kuitenkin aivan eri luokkaa ja lisäksi pitkät suihkut jää vähemmälle kun saunaan voi aina luikkia kun vähänkin tekee mieli lämmitellä.
Nyt on ollut varsin lämmintä. Jopa selvästi lämpöisempää mitä pari-kolme viikkoa sitten.
Totta, mutta lämmintä oli Lokakuussakin, alla vähän vertailua:
Kierto pois (kwh/päivä) Ulkolämpötila
Ma 2.11. 33,99 8,00
Ti 3.11. 34,77 8,60
Ke 4.11. 34,24 7,00
To 5.11. 39,41 1,40
Pe 6.11. 44,71 6,00
La 7.11. 33,66 6,3
ka 36,80 6,22
Kierto päällä (kwh/päivä) Ulkolämpötila
Ke 21.10. 84,9 5,40
To 22.10. 57,62 9,10
Pe 23.10. 62,77 9,10
La 24.10. 74,74 5,50
Su 25.10. 71,77 8,40
Ma 26.10. 75,77 4,70
ka 71,26 7,03
-
Käyttöveden kierron sulkeminen pudotti sähkön kulutusta 34,5 kWh/vrk.
Tämähän tarkoittaa, että Jäspin 2 kW vastus oli päällä vähän yli 17 h/vrk.
ATS
-
Mä tuun vähän myöhään mukaan tähän, koska oma kone on toiminut niin hyvin. :)
Ja aiheeseen, mun mielestä tuo näyttää todella selvästi siltä että vaihtoventtiili ei toimi, en ota kantaa sähkön kulutukseen, mutta tuo että se lämmittää käyttöveden monessä pätkässä, kertoo siitä että se vesi ei kierrä oikein siinä ulkovaipassa, vaan vain sitä ohitusputkea pitkin siellä vaipan alaosassa. Tsekkaa se.
-
Otetaan nyt lyhyt yhteenveto marraskuulta.
Kulutukset:
1.11.2015 53,12
2.11.2015 33,99
3.11.2015 34,77
4.11.2015 34,24
5.11.2015 39,41
6.11.2015 44,71
7.11.2015 33,66
8.11.2015 39,19
9.11.2015 34,74
10.11.2015 38,18
11.11.2015 59,18
12.11.2015 50,47
13.11.2015 52,18
14.11.2015 53,60
15.11.2015 43,46
16.11.2015 46,20
17.11.2015 37,69
18.11.2015 44,42
19.11.2015 51,21
20.11.2015 50,60
21.11.2015 52,73
22.11.2015 54,74
23.11.2015 50,78
24.11.2015 59,27
25.11.2015 47,23
26.11.2015 42,18
27.11.2015 36,44
28.11.2015 42,45
29.11.2015 38,60
30.11.2015 35,81
Yhteensä 1335,25
20m2 ulkovarasto sähköllä noin 10 asteessa ja ainalämmin kiuas päällä. Saunontaa muuten noin pari kolme kertaa viikossa.
Huoltokaverikin kävi katsomassa ja mitään vikaa ei löytänyt, tutki myös tuon venttiilin. Suositteli laittamaan suoraan asetukselle missä käyttövettä lämmitettäessä ei edes yritetä enää lattiaa lämmittää, ja säätö muutettiin tuohon.
Kompura on nyt käynyt keskimäärin 44% ajasta, joka tuntuu aika korkealta näihin lämpötiloihin, mutta kulutus on nyt siedettävällä tasolla 700 kuution asuntoon + varasto + sauna.
-
Muhiiko tuo legopöpö mieluummin kupari- vai muoviputkessa?
Ei juuri kuparista perusta. Cu on sen verran myrkkyä. Sairaaloissa kokeillaan kuparisia ovenkahvoja sairaalabakteerin leviämisen estämiseksi.
Vanhoilla putkareilla on käpälät herkistyneet kuparille, tulevaisuudessa hoitsujenkin kädet kukkivat :)
-
Morjensta,
itse olen asunut maalämpötalossa kesästä lähtien. Sitä ennen maalämpö oli melko vieras asia. Talo sijaitsee kaakon kulmalla yhdessä kerroksessa, asuinneliöitä 168 ja varasto + autotalli yhteensä 55 neliötä. Koko kompleksi on yhtä rakennusta. Jälkimmäisissä lämpötila 10-15 asteessa, asuintiloissa lämpötila pyritään pitämään 20-21 asteessa. Talon valmistumisvuosi 2004, pumppuna Geopro GS75 ja x metriä(en tiedä) vaakaputkea. Talon kaikissa tiloissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Talo ostettiin 18 000 kwh (käsitykseni mukaan 1-2 asujaa) vuosikulutusarviolla, mikä oletettavasti pitää paikkansa. Taloudessa asuu nykyisin kaksi aukuista ja kaksi pientä lasta.
Tässä hieman lukemia:
Heinäkuu 898
Elokuu 956
Syyskuu 1053
Lokakuu 1624
Marraskuu 1920
Joulukuu 1833
Oikeasti sähkönkulutus rupesi kiinnostamaan kun hommasin realiaikaisen sähkönkulutusmittarin joulun tienoilla ja totesin pumpun käyttävän sähkövastusta melko useasti ja pitkään kun lämpötila tippui pakkaselle. Tämän keskusteluketjun perusteella kokeilin ottaa käyttöveden kierrätyksen pois päältä. Hyvin epätieteellisellä mittauksella kulutus tipahti 20-25 kwh/ vrk, mutta toistaiseksi vertailukohtaa on vaikea saada, koska samoilla hetkillä kun otin kiertovesipumpun pois päältä, lämpötilat lähtivät tippumaan kohti arktisia lukemia. Todellisuudessa kulutus saattoi laskea siis vielä noita edellisiä lukemia enemmänkin. Tämä tapahtui vuoden vaihteen tietämille, joten suoraa vertailukohtaa entiseen ei ole tulossa vielä hetkeen. Olihan syksy/alkutalvi hyvin leuto. Nyt -25 asteen ja vähän alle lämpötiloissa on kulutus asettunut n. 90 kwh:n tietämille/vrk. Tämä on toki edellyttänyt varaavan takan maksimaalista hyödyntämistä. Parhamillaan kulutus kävi 118 kwh/vrk, mutta tosiaan takalla sitä sai leikattua n. 25-30 kwh/vrk alemmaksi. Aikaisempaan verrattuna kulutus tuntuu tällä hetkellä ihan kohtuulliselta.
Käyttövesiputket kulkivat varaston ja autotallin läpi eristämättöminä, yhteensä noin 15 metrin matkalta, joten kohtuullinen energiasyöppö siinä on ollut. Tämän lisäksi putkia menee oletettavasti saman verran lisää jossain päin lattioita. Eristin menopuolen kokonaan, ja nyt oikeastaan vain aamuisin tarvitsee vettä valuttaa hieman pidempään, että lämmintä tulee. Päivän aikana riittävän lämmintä vettä on pääsääntöisesti heti saatavissa. Ajatuksena oli alunperin eristää sekä meno- että paluuputkisto ja laittaa kiertoajastimella esim. pari minuuttia/tunti. Nyt kun on menty ilman kiertoa kokonaan, ei asumismukavuus ole juurikaan(edes rouvan mielestä) laskenut, joten voi olla että kierto saa jäädä kokonaan sikseen.
Halusin hieman selvittää tuota maalämpöpumpun toimintaa ja laitoin lämpötilamittarit maapiirin menoon ja paluuseen, sekä lattiakierron menoon ja paluuseen. Maapiirin lämpötilaero pyörii 3,5 - 4 asteen tuntumassa, mikä lienee kunnossa.
Lattiakierron lämpötilaero -28 asteen lämpötilassa oli 8 astetta. Laskeskelin lukiofysiikalla, että tuo 7,5 kw:n antotehoinen pumppu jaksaisi lämmittää tunnin aikana 717 litraa vettä tuon 8 astetta. Lattialämmityssuunnitelman mukainen virtaus on 1185 l/h, joten pumpun teho ei riitä lähellekään. Tällä pohjustuksella kysymyksiä viisaammille:
- Onkohan tuo pumppu oikeasti noin alitehoinen vai pitääkö ruveta etsimään lämpövuotoja oikein olan takaa, olettaen että pumppu tosiaankin tuottaa sen 7,5 kw? Kompressorin käyttöaste -10 astetta ja sitä kovemmilla pakkasilla pyörii 95% tuntumassa. -25 keleillä vastus on käytössä 15 - 20 % ajasta. Kun tässä ilmat ovat hieman lauhtuneet -10 - -15 asteeseen, jää sähkövastuksen käyttöaste n. 10 %:iin.
- Muhiiko legionella vaara putkistossa, jos pidän käyttöveden kierrätyksen kokonaan poissa? Olen toistaiseksi avannut kierron silloin tällöin laittanut kiertovesipumpun hetkeksi päälle, jotta vesi putkissa vaihtuisi edes joskus. Pumppu nostaa käyttöveden lämpötilaa viikoittain 65 asteeseen.
Suuri kiitos tässä vaiheessa vastauksista ja ennen kaikkea suuri kiitos Seppamille. Käytännössä ratkaisit omien ongelmien lisäksi myös minun ongelmat :)
-
Halusin hieman selvittää tuota maalämpöpumpun toimintaa ja laitoin lämpötilamittarit maapiirin menoon ja paluuseen, sekä lattiakierron menoon ja paluuseen. Maapiirin lämpötilaero pyörii 3,5 - 4 asteen tuntumassa, mikä lienee kunnossa.
Lattiakierron lämpötilaero -28 asteen lämpötilassa oli 8 astetta. Laskeskelin lukiofysiikalla, että tuo 7,5 kw:n antotehoinen pumppu jaksaisi lämmittää tunnin aikana 717 litraa vettä tuon 8 astetta. Lattialämmityssuunnitelman mukainen virtaus on 1185 l/h, joten pumpun teho ei riitä lähellekään. Tällä pohjustuksella kysymyksiä viisaammille:
Jos patterikiertoa saisi tehostettua, niin pumpulla olisi paremmat mahdollisuudet selvitä lämmittämisestä. Onko termostaatteja ja pystyykö kiertovesipumpun nopeutta suurentamaan?
Kompressori voisi lämmittää vettä ehkä 5 astetta, mutta patterit kuluttaisi lämpöä 8 astetta.
Joku viisaampi varmaankin osaa neuvoa paremmat ohjeistukset :)
-
- Onkohan tuo pumppu oikeasti noin alitehoinen vai pitääkö ruveta etsimään lämpövuotoja oikein olan takaa, olettaen että pumppu tosiaankin tuottaa sen 7,5 kw? Kompressorin käyttöaste -10 astetta ja sitä kovemmilla pakkasilla pyörii 95% tuntumassa. -25 keleillä vastus on käytössä 15 - 20 % ajasta. Kun tässä ilmat ovat hieman lauhtuneet -10 - -15 asteeseen, jää sähkövastuksen käyttöaste n. 10 %:iin.
- Muhiiko legionella vaara putkistossa, jos pidän käyttöveden kierrätyksen kokonaan poissa? Olen toistaiseksi avannut kierron silloin tällöin laittanut kiertovesipumpun hetkeksi päälle, jotta vesi putkissa vaihtuisi edes joskus. Pumppu nostaa käyttöveden lämpötilaa viikoittain 65 asteeseen.
Suuri kiitos tässä vaiheessa vastauksista ja ennen kaikkea suuri kiitos Seppamille. Käytännössä ratkaisit omien ongelmien lisäksi myös minun ongelmat :)
Odota nyt ensin hetki että selviää kunnolla mikä vaikutus sillä jatkuvan käyttövesikierron käytöstäpoistolla on. Minä tein kotona muutaman tunnin mittaisen testin viime talvena ja totesin, että jatkuva kv-kierto tyhjensi varaajaa 840 W keskiteholla (noin 7000 kWh/a).
Mikä on muuten pattereille menevän veden lämpötila esim -20 C:ssa? Jos se on >50 astetta niin pattereita kannattaisi ehkä uusia. Myös patteripiirin kiertopumppu täysille etenkin kylmillä keleillä.
En usko että puuttuva kv-kierto nostaisi legionellariskiä. Jos haluaa välttää turhaa valuttelua aamuisin / iltaisin lämmintä vettä odotellessa voi sinne laittaa jonkun 5 € maksavan ajastimen, jonka avulla välillä kierrättää käyttövettä esim. 15 min ajan.
-
Odota nyt ensin hetki että selviää kunnolla mikä vaikutus sillä jatkuvan käyttövesikierron käytöstäpoistolla on. Minä tein kotona muutaman tunnin mittaisen testin viime talvena ja totesin, että jatkuva kv-kierto tyhjensi varaajaa 840 W keskiteholla (noin 7000 kWh/a).
Mikä on muuten pattereille menevän veden lämpötila esim -20 C:ssa? Jos se on >50 astetta niin pattereita kannattaisi ehkä uusia. Myös patteripiirin kiertopumppu täysille etenkin kylmillä keleillä.
Talossa on lattialämmitys, käyrän mukaisesti -20 asteessa lattiakiertoon menee 35 asteista vettä.
Miten olet muuten saanut mitattua tuon 840 W lämpöhävikin varaajasta? Sähköyhtiön kulutuslukemista vai jotenkin muuten?
Jos patterikiertoa saisi tehostettua, niin pumpulla olisi paremmat mahdollisuudet selvitä lämmittämisestä. Onko termostaatteja ja pystyykö kiertovesipumpun nopeutta suurentamaan?
Kompressori voisi lämmittää vettä ehkä 5 astetta, mutta patterit kuluttaisi lämpöä 8 astetta.
Joku viisaampi varmaankin osaa neuvoa paremmat ohjeistukset :)
Kiertovesipumppua pystyy säätämään. Eikö siinä kuitenkin käy niin, että vaikka vesi tulisi kierrosta lämpimämpänä takaisin, lisääntyy kiertovesipumpun tuottama massavirta, niin lopputulemana lämmityksessä jää samanlailla vajausta?
-
Kiertovesipumppua pystyy säätämään. Eikö siinä kuitenkin käy niin, että vaikka vesi tulisi kierrosta lämpimämpänä takaisin, lisääntyy kiertovesipumpun tuottama massavirta, niin lopputulemana lämmityksessä jää samanlailla vajausta?
Hyvällä tuurilla maalämpöpumpun teho riittää ja vajausta ei enää jäisikään. Jos kierto on vähän turhan hidas niin pumppu on mahdottoman tehtävän edessä. Koska pumppu nostaa lämpöä vaikkapa 5C ja patterit vaatii 8C nousua.
-
Talossa on lattialämmitys, käyrän mukaisesti -20 asteessa lattiakiertoon menee 35 asteista vettä.
Miten olet muuten saanut mitattua tuon 840 W lämpöhävikin varaajasta? Sähköyhtiön kulutuslukemista vai jotenkin muuten?
Laskin sen varaajan tilavuuden, jäähtymisnopeuden ja veden ominaislämpökapasiteetin avulla. Jos oletetaan että käyttövedenteon COP on 2,5 tarkoittaisi tuo 840 W noin 340 W ottotehoa sähköverkosta.
-
Moro,
Hienoa että selvittely auttoi myös kohtalotoveria.
Alla omaa statistiikkaa joulu- ja tammikuulta.
MLP tunnit %:
Joulukuu: 50%
Tammikuu: 83%
Date kwh °C
1.12.2015 41,13 1,3
2.12.2015 53,27 -1,1
3.12.2015 41,23 2,4
4.12.2015 49,1 2,9
5.12.2015 37,5 4,2
6.12.2015 34,17 7,4
7.12.2015 43,58 3,5
8.12.2015 43,03 1,6
9.12.2015 38,48 5,8
10.12.2015 38,34 4,9
11.12.2015 36,84 3,5
12.12.2015 45,38 1,2
13.12.2015 47,24 -0,7
14.12.2015 52,38 -3,5
15.12.2015 55,15 -3,1
16.12.2015 48,4 0,9
17.12.2015 50,04 -0,3
18.12.2015 44,65 2,5
19.12.2015 44,72 3
20.12.2015 40,91 7,8
21.12.2015 34,6 7
22.12.2015 44,46 3,5
23.12.2015 37,84 3,1
24.12.2015 48,07 3
25.12.2015 50,27 4,6
26.12.2015 46,22 -0,8
27.12.2015 56,45 -5,8
28.12.2015 63,51 -7,2
29.12.2015 66,26 -6
30.12.2015 53,41 -2,9
31.12.2015 74,1 -1,7
Total 1461 1,32 (Ka)
1.1.2016 66,54 -6,6
2.1.2016 78,78 -12,1
3.1.2016 80,17 -9,1
4.1.2016 98,36 -14,2
5.1.2016 96,65 -18,7
6.1.2016 120,04 -24
7.1.2016 122,87 -27
8.1.2016 97,97 -20
9.1.2016 96,46 -19,9
10.1.2016 88,92 -19,6
11.1.2016 64,49 -10,2
12.1.2016 57,28 -9,6
13.1.2016 68,83 -11,3
14.1.2016 80,43 -13,3
15.1.2016 63,05 -11,1
16.1.2016 89,68 -15,3
17.1.2016 79,05 -14,7
18.1.2016 74,8 -19,6
19.1.2016 77,74 -16,9
Osamitoitus tulee selkeästi esille kun pakkanen alkaa mennä yli -20 asteen, mutta vastuksia käytetään jo -15 tienoilla jonkin verran, vaikka ei edes tarvitsisi. Ongelmana on tuo 35 minuutin aikaraja, ja jos sen puitteissa ei tavoitelämpöä saavuteta niin vastus menee päälle. Olin lomalla 7-15.1.2016 ja tuona aikana oli vastukset automaatilla ja niitä käytettiinkin reilusti kuten luvuista näkyy.
Nyt kun tulin takaisin niin kokeilin riittääkö pelkällä pumpulla toimiminen ja pari päivää lämmöt pysyivät kunnossa 18-19.1.2016 ilman vastuksiakin, mutta maapiirin meno oli tasolla -1.0 ja tulo -3.0, joka vähän alkoi huolettaa varsinkin nyt kun pakkanen nousi taas yli 20 asteen ja tänään napsautin automaation taas päälle.
Summa summarum kyllä tässä mennään tasolle 2500kwh/kk jos lämpötilat pysyy suurinpiirtein samoissa.
Mutta toki käyttöveden kierto päällä sain kulumaan 2230kwh/kk lokakuussa keskilämpötilalla 4,3 astetta... joten siihen nähden tilanne on hyvä.
-
No niin
nyt kun uudet "asetukset" ovat olleet päällä kolme kuukautta, on aika vähän summata vaikutuksia. Tässä on mukana lasketut käyntiajat niin pumpulle kuin sähkövastukselle sekä muuta statistiikkaa. Luotettavia käyntiaikoja olen tilastoinut vasta vuoden alusta.
KK k-lämpötila kwh kok. Kompr. KA % Sähkövastus KA %
Heinäkuu 15,7 898
Elokuu 16,3 956
Syyskuu 12,2 1053
Lokakuu 4,5 1624
Marraskuu 3,9 1920
Joulukuu 1,6 1836
Uudet asetukset...
Tammikuu -12,8 2204 78,8 9,62
Helmikuu -1 1644 64,65 1,55
Maaliskuu 1,3 1803 64,96 1,75
Aika kova vaikutus näin äkkiseltään pelkän lämpimän käyttöveden poiskytkemisellä. Asumismukavuudessa se on tuntunut ainoastaan siinä, että aamuisin vettä saa juoksuttaa noin puoli minuuttia. Muuten päivällä vettä kuluu sen verran että sitä on aina ollut tähän asti tarjolla riittävän lämpöisenä.
Käytännössä pumpun teho tuntui loppuvan noin -15 asteen paikkeilla. Siinä kohtaa rupesi kummasti kiinnostamaan takan lämmittäminen niin kuumaksi kuin mahdollista, jolla sai leikattua aika paljonkin päivittäistä sähkön kulutusta ja etenkin tuota sähkövastuksen käyttöä.
Lämpimän käyttöveden osalta pumpun tuotto tuntuu aika heikolta. Jo kahden aikuisen suihkussakäynnin jälkeen pumppu tuntuu hyppäävän sähkövastukselle. Kovien pakkasten loputtua olen kytkenyt sähkövastuksen pois käytöstä. Pumpun varaaja kyllä riittää ainakin toistaiseksi meidän perheen tarpeisiin ilman sähkövastuksen käyttöäkin. Lämmöt tippuvat melko alas, mutta lämminkäyttövesi ei ole vielä loppunut kertaakaan. Lapset kun tuosta kasvavat voi tilanne muuttua, jolloin vaihtoehtoja lienee kolme
1. hyväksyä korkeampi sähkönkulutus
2. paasata veden kulutuksesta jatkuvasti
3. Laittaa puskurivaraaja.
Löytyykö kokemuksia puskurivaraajasta ko pumpun kanssa?
-
Ja vielä jatkoa edelliseen...
Vähän tuota pumpun lämpimän käyttöveden kapasiteettia hyödynsin enemmän kytkemällä ajastimen LV-korotuksen päälle päivittäin illan ajaksi siten, että lämpötila nousee 55 asteeseen LV lämpö ala -lämpötilan mukaan. Tämä siis silloin kun on ollut vieraita talossa. Taloon ei ole asennettu erillistä LV-lisälämmitysnappia tms. suihku-/saunatiloihin.
-
Moro vaan kaikille!
Lainaanpa röyhkeästi tätä ketjua, vaikkakin on jo melko vanha sellainen.
Eli, kesäkuusta lähtien asunut asunnossa jossa maalämpö. Maalämpö ei sinällään itselle millään tapaa tuttu entuudestaan. Talo on "Mittava-koti" 150m2 ja päälle 30m2 autotalli, jossa itse maalämpöpumppu (Geopro GS60) sijaitsee.
En ehtinyt ensimmäiseen 4kk aikana oikein kiinnittää edes huomiota sähkönkulutukseen, mutta omasta mielestä melko suuria kulutuslukemia:
1.6.2018-30.6.2018 1146,82 kWh
1.7.2018-31.7.2018 1296,34 kWh
1.8.2018-31.8.2018 1222,86 kWh
1.9.2018-30.9.2018 1201,17 kWh
1.10.2018-31.10.2018 1580,57 kWh
1.11.2018-30.11.2018 1820,13 kWh
Korjatkaa toki jos tuo on jonkun mielestä "ok-tason" kulutus.
Vasta eilen nappasin tässäkin keskustelussa esillä olleen KV-kierron pois, johon myös liitetty käsittämättömän suuri 10l lämminvesivaraaja ???.
Eli tämän tuloksista ei vielä ole oikein mitään faktoja lyödä tiskiin. Aamusta kuitenkin huomasin että sai melkosen kauan laskea vettä että tuli lämmintä hanasta, ja sekin tuntui että ei se niin kuumaa/lämmintä ollut kuin aiemmin. Tulisiko tätä kompensoida jotenkin asetuksilla ?
Tämän lisäksi vielä mietin että varmasti edellinen asukas säädellyt tuota lämpökäyrää... näytti että +20 asteessa vesi olisi 23 jne.
Onkohan tähän olemassa joku nyrkkisääntö mitkä sinne alkuun tulisi asettaa?
-teemu
-
Kulutuslukemat sopisivat paremmin suorasähkölämmitystaloon
Onko nuo kulutukset talon kokonaiskulutuksia?
Saako lämpöpumpun kulutuksen eriteltyä?
Onko taloussähkön käytössä jotain erityisen suuria kuluttajia?
Talon asukasmäärä?
Onko tuossa 10 l lämminvesivaraajassa sähkövastukset?
Kuinka vanha talo?
Onko lattia- vai patterilämmitys?
ATS
-
Kulutuslukemat sopisivat paremmin suorasähkölämmitystaloon
Onko nuo kulutukset talon kokonaiskulutuksia?
Saako lämpöpumpun kulutuksen eriteltyä?
Onko taloussähkön käytössä jotain erityisen suuria kuluttajia?
Talon asukasmäärä?
Onko tuossa 10 l lämminvesivaraajassa sähkövastukset?
Kuinka vanha talo?
Onko lattia- vai patterilämmitys?
ATS
Kyseessä on koko talon kulutus mitä ilmoitin.
Ei saa ainakan tällä hetkellä.
Suuria kuluttajia ei ainakaan omassa tiedossa, en tiedä voisiko ILTO:ssa olla etuvastus esim päällä.
Talossa asuu 2 aikuista ja 2 kpl alle 3v lapsia.
Varaajassa 1,5kw vastus
Talo on valmistunut 2008 ja lattialämmitys koko talossa, sekä autotalli lämpiää sllä myös.
Äsken palautin ohjauspaneelilta tehdasasetukset, kun siellä oli noita lämpökäyriä, kesäventtiilin yms. arvoja muuteltu vähän miten sattuu.
Hameväeltä tuli välitön palaute siitä että lämmintä vettä saa odotella hanasta hyvän tovin :-X mutta koitetaan nyt päivä tai pari jos se vaikka näkyisi suoraan sähkönkulutuksessa.
-teemu
-
Vasta eilen nappasin tässäkin keskustelussa esillä olleen KV-kierron pois, johon myös liitetty käsittämättömän suuri 10l lämminvesivaraaja ???
Tässä on nyt todennäköisesti käynyt niin että sähkövastus on lämmittänyt kiertävää käyttövettä ja käyttövesi on taas lämmittänyt lämpöpumpun varaajaa.
Riippuen kierron määrästä ja varaajan termostaatin asetusarvosta, on varmaankin suuri osa lämmöstä tuotettu suoralla sähköllä tuolla vastuksella, ainakin kesäaikana ja vielä nyt kun lämmitystarve on pienehkö.
Mikä on varaajan termostaatin asetusarvo?
Kuinka pitkä matka (paljonko putkea) on lämpöpumpulta kulutuskohteisiin?
Onko varaaja autotallissa vai lähellä kulutuskohteita?
ATS
-
Tässä on nyt todennäköisesti käynyt niin että sähkövastus on lämmittänyt kiertävää käyttövettä ja käyttövesi on taas lämmittänyt lämpöpumpun varaajaa.
Riippuen kierron määrästä ja varaajan termostaatin asetusarvosta, on varmaankin suuri osa lämmöstä tuotettu suoralla sähköllä tuolla vastuksella, ainakin kesäaikana ja vielä nyt kun lämmitystarve on pienehkö.
Mikä on varaajan termostaatin asetusarvo?
Kuinka pitkä matka (paljonko putkea) on lämpöpumpulta kulutuskohteisiin?
Onko varaaja autotallissa vai lähellä kulutuskohteita?
ATS
LV. asetus oli 50, nostin tänään 55. Varaaja on pumpun vieressä tallissa. Samoin lähin vesipiste on siinä tallissa, mutta talossa... mitähän uskaltaisi valehdella matkaksi... Suihkut tulevat varmasti ensin, ja matkaa on lonkalta 12-15m
-
Periaatekuva Gs mallista.
Kompessorin taukojakson aikana käyttövesivaraajan ulkovaippa lämmittää lattialämmityspiiriä
-
Tuollaisen pumpun toimintaperiaate taitaa alla kaikista mlpsta heikoin(kv ja lv sekoittuu), lisäksi talossa on käyttövesikierto joka on sekin ongelmallinen. Tuollaisen talon kulutus pitäisi olla 10 000kWh tai alle hyvällä ltolla ja perus mlplla ilman kv kiertoa.
Tuollainen iltokin voi yllättää, sekään ei ole mikään vahvin esitys. Työkaverilla siellä posotti vastus todella paljon päällä ja sitä ei oikein saanut järkeväksi säädettyä mitenkään. Hänellä oli myös ongelmia puhaltimien kanssa ja ainakin välillä tuloilmapuhallin ei pyörinyt ollenkaan. Kannattaa vilkasta että kone on hengissä ja myös kesäpelti toimii. Se voi jäädä noissa myös auki ja taitaa kuulua miltei tyyppivikoihin että siinä on jotain hämminkiä kyseisessä koneessa. Näin ainakin työkaveri väitti.
Lukemistasi paistaa heti se silmille että myös kesällä kulutus on suuri joka tietysti viittaa tuonne käyttöveden suuntaan.
-
Eli, kesäkuusta lähtien asunut asunnossa jossa maalämpö. Maalämpö ei sinällään itselle millään tapaa tuttu entuudestaan. Talo on "Mittava-koti" 150m2 ja päälle 30m2 autotalli, jossa itse maalämpöpumppu (Geopro GS60) sijaitsee.
Tervetuloa mukaan foorumille!
Ihmettelet suurta sähkön kulutusta.
Tosin siinä on kyseessä talon kokonaiskulutus ja tieto maalämpökoneen omasta kulutuksesta puuttuu.
Jotta voisit arvioida lämmityksen tilannetta, koetin tehdä jonkinlaisen laskelman, joka on toki hyvin olemattomien lähtötietojen takia kovasti arvauspohjainen.
Ehkä laskelmasta voisi silti olla jotain apua.
Maalämpökone on ilmeisesti taloosi liian pienitehoinen ja siksi talo lämpiää osittain suorasähköllä.
Tässä on varmaankin yksi selittävä tekijä.
Toinen voi olla virheelliset maalämpökoneen asetukset.
Kohteessasi on ilmeisesti lämpimän käyttöveden kierto (lämmityslaite on tallirakennuksessa ja käyttövesi kiertää lämpökanaalissa), joka hukkaa runsaasti lämpöä.
Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyineen. (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9162).
Laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä.
Korjaan laskelmaa, jos annat lisätietoja.
Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”YALMAR” KOTKA (Kymenlaakso)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -29 C°
- Talon alakerta: Lattialämmitys, 21 C°, 90 m2, 229 m3, 3,28 kW 9 313 kWh
- Talon yläkerta: Lattialämmitys, 21 C°, 60 m2, 144 m3, 2,19 kW 5 380 kWh
- Talli: Lattialämmitys, 14 C°, 30 m2, 69 m3, 1,58 kW 3 332 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX7 QUADRIGA H32+32/S28+22/142, +45 C°, 15 metriä, 0,20 kW 1 740 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 7,2 kW 19 764 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: LATTIALÄMMITYS - COP -laskennassa 46 Cº - menovesi lämpötila max 54 Cº
• Kiinteistö, 180 m2, 443 m3 4,8 COP 6,78 kW 19 764 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,99 kW 4 400 kWh
- Yhteensä 4,0 SCOP 7,8 kWh 24 164 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -820 kWh 0,26 kW 23 344 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 23 099 kWh
- Pumpulla tuotetaan 6,30 kW 22 853 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 245 kWh
Yhteensä 23 099 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 7,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Osatehoinen) 6,3 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -19 C°
▪ Maasta kerätään ( 4 COP) 5,0 kW 17 466 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 5 633 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 245 kWh) 5 878 kWh
Tarvitaan 179 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,37 l/s (= 22,2 l/minuutissa).
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille (0,37 l/s):
• Kaivon painehäviö 0,37 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, ΔT = 3,3 K 31 kPa (0,31 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 429 metriä = 2 x 250 m PEM40x3,7 SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma (https://fi.libreoffice.org/).
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä. (http://bergheat.ingalsuo.fi/)
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos nopeista vastauksista! :)
Tässä on nyt todennäköisesti käynyt niin että sähkövastus on lämmittänyt kiertävää käyttövettä ja käyttövesi on taas lämmittänyt lämpöpumpun varaajaa.
Varaaja on nyt napattu irti, katsotaan mitä käy. Mutta en nyt töistä käsin pysty muistamaan miten tuo on kytketty, mutta ei kai tuo tuolta varaajalta mene enää lämpöpumpulle ?
Tuollaisen pumpun toimintaperiaate taitaa alla kaikista mlpsta heikoin(kv ja lv sekoittuu), lisäksi talossa on käyttövesikierto joka on sekin ongelmallinen. Tuollaisen talon kulutus pitäisi olla 10 000kWh tai alle hyvällä ltolla ja perus mlplla ilman kv kiertoa.
Tuollainen iltokin voi yllättää, sekään ei ole mikään vahvin esitys. Työkaverilla siellä posotti vastus todella paljon päällä ja sitä ei oikein saanut järkeväksi säädettyä mitenkään. Hänellä oli myös ongelmia puhaltimien kanssa ja ainakin välillä tuloilmapuhallin ei pyörinyt ollenkaan. Kannattaa vilkasta että kone on hengissä ja myös kesäpelti toimii. Se voi jäädä noissa myös auki ja taitaa kuulua miltei tyyppivikoihin että siinä on jotain hämminkiä kyseisessä koneessa. Näin ainakin työkaveri väitti.
Käyttövesikierto lienee pakollinen tässä tapauksessa, kun tämä pumppu ja sieltä tuleva KV on tuolla autotallissa, joka siis on täysin erillinen rakennus. Suihkussa käydessä KV kierron ollessa pois sai laskea ~3min vettä että sieltä lämmintä tulee.
Mitä ILTO:on tulee, en siihen täysin ole ehtinyt perehtyä muutoin kuin että vaihdoin suodattimet ja imuroin sen taannoin. Siellä on siis vesipatteri maalämpökierrosta, ja etuvastusta en ainakan bongannut sieltä, enkä löytänyt ohjauspaneelistakaan että sellasta olisi asennettu.
Tervetuloa mukaan foorumille!
Ihmettelet suurta sähkön kulutusta.
Tosin siinä on kyseessä talon kokonaiskulutus ja tieto maalämpökoneen omasta kulutuksesta puuttuu.
Jotta voisit arvioida lämmityksen tilannetta, koetin tehdä jonkinlaisen laskelman, joka on toki hyvin olemattomien lähtötietojen takia kovasti arvauspohjainen.
Ehkä laskelmasta voisi silti olla jotain apua.
Kiitos tomppeli suuntaa antavasta laskelmasta. Täytyy tuohon perehtyä tarkemmin kotosalla, laitan YV jotta saadaan sähköpostilla tuo kaava perille.
Koneen riittävyydestä tai kaivon syvyyden riittävyydestä en tiedä, mutta talon rakentanutta henkilöä haastattelin. Hän sanoi että kone on suunniteltu niin että se riittää muutoin paitsi äärettömän kovilla pakkasilla. Kaivon tarpeellisen syvyyden laskeneesta tahosta ei ole tietoa, mutta sen verran sain rakentajalta tietoa että 120m oli suunniteltu, ja porattu 140m.
Liekö mahdollista tulla toimeen (mukavuudesta tinkimättä) ilman koko erillistä varaajaa? Pumppukin varmaan kannattaisi ajastaa jollain perus pistorasia ajastimella toimimaan vaan tiettyinä sykleinä, ja esim yöt seis.
-
talon rakentanutta henkilöä haastattelin.
Tuliko puheeksi paljonko aiempi sähkönkulutus on ollut ja miksi pieni sähkövaraaja on lämpöpumpun vieressä?
Liekö mahdollista tulla toimeen (mukavuudesta tinkimättä) ilman koko erillistä varaajaa?
Yks konsti olisi siirtää pieni varaaja taloon kulutuspisteiden lähelle,saisi ehkä käyttövesikierron sillä konstilla jätettyä pois
-
Tuliko puheeksi paljonko aiempi sähkönkulutus on ollut ja miksi pieni sähkövaraaja on lämpöpumpun vieressä?
Tulipa hyvinkin. Sanoi vaan että rakennusvaiheessa pumppua asentanut firma oli todennut että niin pitää tehdä, siis varaajan kanssa. Sen lisäksi asennusfirman laittama varaaja (samaa kokoluokkaa) oli hajonnut 3v kuluttua, ja sen jälkeen vaihdettu tämä pönttö siihen sen tilalle. Sanoi myös pelästyneensä kulutusta kokonaiskulutksen osalta, joka oli heillä 18 000kWh.
-
Tulipa hyvinkin. Sanoi vaan että rakennusvaiheessa pumppua asentanut firma oli todennut että niin pitää tehdä, siis varaajan kanssa. Sen lisäksi asennusfirman laittama varaaja (samaa kokoluokkaa) oli hajonnut 3v kuluttua, ja sen jälkeen vaihdettu tämä pönttö siihen sen tilalle. Sanoi myös pelästyneensä kulutusta kokonaiskulutksen osalta, joka oli heillä 18 000kWh.
Tuo varaaja on laitettu siihen varmaan korvaamaan käyttövesikierron häviöitä.
Ensimmäinen asia minkä voit tehdä nopeasti on laittaa käyttöveden kiertovesipumppu kellon taakse. Esim yöllä kokonaan pois päältä ja päivällä vaikka vartti päällä vartti pois tms. Monessa lämpöpumpussa on vastaavat ohjaukset on jo sisäänrakennettuna. Yleensä hidastetulle kierrolle on esim 5/15 5/30min asetuksia... (minuuttimäärät heitetty hatusta kun en muista ulkoa)
-
Eli, kesäkuusta lähtien asunut asunnossa jossa maalämpö. Maalämpö ei sinällään itselle millään tapaa tuttu entuudestaan. Talo on "Mittava-koti" 150m2 ja päälle 30m2 autotalli, jossa itse maalämpöpumppu (Geopro GS60) sijaitsee.
En ehtinyt ensimmäiseen 4kk aikana oikein kiinnittää edes huomiota sähkönkulutukseen, mutta omasta mielestä melko suuria kulutuslukemia:
1.6.2018-30.6.2018 1146,82 kWh
1.7.2018-31.7.2018 1296,34 kWh
1.8.2018-31.8.2018 1222,86 kWh
1.9.2018-30.9.2018 1201,17 kWh
1.10.2018-31.10.2018 1580,57 kWh
1.11.2018-30.11.2018 1820,13 kWh
Korjatkaa toki jos tuo on jonkun mielestä "ok-tason" kulutus.
Meillä suunnilleen samaa kokoluokkaa oleva 2002 rakennettu puutalo missä kulutus noin puolet pienempi maalämmöllä. KV-kiertoa meillä ei ole. Kaksi aikuista ja kaksi teiniä. Viimeisen vuoden kokonaissähkönkulutus oli 9100 kWh.
-
Minusta tuo varaaja on aivan väärässä paikassa.
Ylempi kuva esittää todennäköistä tämän hetken kytkentää.
Alempi olisi toimivampi kytkentä.
Varaaja pitäisi siirtää mahdollisimman lähelle tärkeimpiä kuluttajia.
Tämä toimisi niin että kierto olisi koko ajan seis ja varaajan lämpötila-asetus esim 55 C.
Tärkeimmille kuluttajille olisi saatavilla nopeasti varaajasta kuumaa vettä, mikä riittää siihen asti kunnes Geoprolta ehtii kuuma vesi varaajalle ja varaajan lämpötila asettuu Geopron lämpötilaan.
Kun käyttövettä ei kuluteta lämmittää sähkövastus varaajan taas kuumaksi.
Tällä menetelmä kuluva sähkön määrä jää hyvin pieneksi.
ATS
-
Mahtavaa että tulee paljon ajatuksia pienessä ajassa.
8)
Meillä suunnilleen samaa kokoluokkaa oleva 2002 rakennettu puutalo missä kulutus noin puolet pienempi maalämmöllä. KV-kiertoa meillä ei ole. Kaksi aikuista ja kaksi teiniä. Viimeisen vuoden kokonaissähkönkulutus oli 9100 kWh.
Talouksia on aina hankala vertailla keskenään, mutta tottakai suuntaa antaa, ja tämä vertailu osoittaa että on JONKIN VERRAN parannettavaa meillä, mutta toivottavasti tehtävissä!
Minusta tuo varaaja on aivan väärässä paikassa.
Ylempi kuva esittää todennäköistä tämän hetken kytkentää.
Alempi olisi toimivampi kytkentä.
Varaaja pitäisi siirtää mahdollisimman lähelle tärkeimpiä kuluttajia.
Tämä toimisi niin että kierto olisi koko ajan seis ja varaajan lämpötila-asetus esim 55 C.
Tärkeimmille kuluttajille olisi saatavilla nopeasti varaajasta kuumaa vettä, mikä riittää siihen asti kunnes Geoprolta ehtii kuuma vesi varaajalle ja varaajan lämpötila asettuu Geopron lämpötilaan.
Kun käyttövettä ei kuluteta lämmittää sähkövastus varaajan taas kuumaksi.
Tällä menetelmä kuluva sähkön määrä jää hyvin pieneksi.
ATS
Kiitos tästä ajatuksesta, sekä hyvin havainnollisesta kuvasta. Oikeassa olet tuon kytkennän suhteen minkä mainitsit oletetuksi tämän hetken kytkennäksi. Varaajan kokoa tulisi ehkä myös hieman suurentaa.
-
Nyt kannattaisi selvittää mikä oli tilanne ennen kuin teit mitään muutoksia.
Ja kun teet muutoksia niin kirjaa ylös mitä olet tehnyt. Jos muutoksen vaikutus oli epäedullinen, niin on helpompi palata takaisin lähtötilanteeseen
Ensin pitää selvittää mikä on pahempi syntipukki, sähkövaraaja vai käyttöveden kierto vai nämä yhdessä.
- Palauta kaikki muutokset lähtötilanteeseen
- Hanki pistorasiaan laitettava kympin pari maksava sähkömittari
- Mittaa muutaman päivän ajan sähkövaraajan kulutusta
- kirjaa lukemat päivittäin
- kirjaa ylös energian kulutukseen liittyviä muita huomioita.
Kun varaajan sähkönkulutus on saatu selville mitataan käyttövesiverkon viiveet ja tilavuudet.
- Pysäytä kierto ja odota että putkisto on jäähtynyt.
- Laske vettä jostain edustavasta kulutuspisteestä mittaa veden määrä ja aika siihen kun vesi on lämmintä
- Pysäytä kierto ja ota sähköt pois varaajasta, odota että varaaja ja putkisto on jäähtynyt.
- Laske vettä jostain edustavasta kulutuspisteestä mittaa veden määrä ja aika siihen kun vesi on lämmintä
ATS
-
En ehtinyt ensimmäiseen 4kk aikana oikein kiinnittää edes huomiota sähkönkulutukseen, mutta omasta mielestä melko suuria kulutuslukemia:
1.6.2018-30.6.2018 1146,82 kWh
1.7.2018-31.7.2018 1296,34 kWh
1.8.2018-31.8.2018 1222,86 kWh
1.9.2018-30.9.2018 1201,17 kWh
1.10.2018-31.10.2018 1580,57 kWh
1.11.2018-30.11.2018 1820,13 kWh
Korjatkaa toki jos tuo on jonkun mielestä "ok-tason" kulutus.
Mun mielestä ei mitenkään ihmeellinen kulutus. Minulla menee joinakin kuukausina enempi sähköä kun sinulla ja joinakin kuukausina vähempi. Jos vaan asustelee eikä yhtään ajattele mitään energiaa niin kesälläkin saa tuoverta menemään.
Mutta varmaanhan tuosta pystyy säästämäänkin jos ja kun nyt näytät asiaan perehtyvän. Tiedä sitten paljonko säästää jos lämmityskaudella ei pyöritä tuota käyttövettä, jollainhan se lämmitys taloon on tehtävä. Ja onhan se käyttövesikin tehty maalämpöpumpulla noin kolmosen hyötysuhteella.
Tietenkin on hyvä varmistaa että et sillä pikkuvaraajalla lämmitä sitä käyttöveden kiertoa ykkösen hyötysuhteella eli suoralla sähköllä kesät talvet.
-
Muutoksista on otettu talteen tiedot ennen ja nyt tietysti jälkeenkin päin. Tänään laitettu myös tuohon varaajalle tuo energiakulutusmittari ihmettelemään että paljonko se haukkaa.
Tässä kuitenkin arvoja, jos niistä joku heti näkee punaista niin voi toki kommentoida asiasta ;D itselle ei vielä valkene nämä asetukset näin alle viikon tutkiskelulla:
L1 aset.arvot Ennen tehdasasetusten palautusta Tehdasasetukset palautettu
Yöalennus v. 0 0
Minimi raja 20 15
Maksimi raja 28 40
Syyskuivaus 0 2
Vent.kesäsulku 28 19
ML aset. Arvot Ennen tehdasasetusten palautusta Tehdasasetukset palautettu
LämAlaosaMin 24 30
SVviiveAlaos 35m 15m
LV lämmitys 50 55
LV korotus 15 10
LV lisälämm. 2h 2h
Koittanut nyt vasta oikeastaan tuolta sähköyhtiön sivuilta seurata kulutusta, mutta se on jokseenkin hankalaa koska siinä tosiaan on kaikki kulutus. Maalämpöpumpusta olisi myös kiva saada dataa mutta siihen ei nyt ole laittaa mittaria, eikä mitään hihavakiotakaan mitä se käydessään sähköä ottaa.
-
Koittanut nyt vasta oikeastaan tuolta sähköyhtiön sivuilta seurata kulutusta, mutta se on jokseenkin hankalaa koska siinä tosiaan on kaikki kulutus. Maalämpöpumpusta olisi myös kiva saada dataa mutta siihen ei nyt ole laittaa mittaria, eikä mitään hihavakiotakaan mitä se käydessään sähköä ottaa.
Käyntitunnitkin kertoo jotakin.
Samalla kun otat varaajan kulutustiedot niin ota myös käyntituntimittarin lukema.
ATS
-
Minusta tuo varaaja on aivan väärässä paikassa.
ATS
No näyttäähän tuo hyvin ilmeiseltä että tuosta väärästä sijainnista seuraa isojakin lisäyksiä kulutukseen, ensinnäkin kiertokulutus energia on revitty töpselistä ja samalla sitä töpseli-tehoa on viety myös lämmitykseen ja nimenomaan tuon Geopro GS:n ainutkertaisen rakenteen takia.
Mitens ihmeessä tuo nyt noin on mennyt, muna-kana...onko molemmat kierto+s.varaaja olleet heti alusta saakka vai onko s.varaaja tullut esim 'jälkitoimituksena' riittämättömän kuumanveden takia?
Tuollattes läpivirtaavana se lisäpönän haba tietysti loppuu nopeahkosti jos on pienehkö...jos se olis 3-tie termostaatin takana niin sen lämpövois olla korkeampi ja haba riittää kauemmin. Mielestäni olis parempi nostaa lämpöä +3tie t.vena kuin kasvattaa lisäpönän kokoa....ensimmäisenä tietysti pitäis se siirtää lähelle kulutusta ja poistaa kierto kokonaan...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9163;image)
-
Vuorokauden verran tarkkailtu nyt erillistä lämminvesivaraajaa, ja sen kulutusta. Kulutusta vuorokaudessa luokkaa 7,5kWh, pumpusta vähän lyhyempi otanta, eli 7h aikana 0,18kWh.
Nyt nakkasin mittarin sitten ILTO:lle. Kyseistä kapistusta kummastelin kun suodattimet vaihdoin, ja sitten paneelista etsimään mitä sieltä löytyy. Löytyi mm. LTO-hyötysuhde, joka oli paneelin mukaan 25% ???
9.12 Palautin tosiaan tehdasasetukset maalämpöpumpulla, ja siitä on aikalailla tarkalleen 72h nyt aikaa. Kompressorin käyntiaika on 29h, sähkövastus 0h.
Tehdasasetusten palautuksen jälkeen sisällä lämpötila laski hieman, aiemmin kodinhoitoihuoneessa oli tasaisesti 20,5-21,0. Tänään se on pyörinyt 19 aseteen tietämissä, ja mihinkään termostaatteihin ei ole koskettu, eikä myöskään tukkeihin ole kajottu.
Mietin tota lämminvesivaraajan sisälle tuomista, ja varmasti sen jossain vaiheessa toteutankin. Mietin vaan että ainakaan noilla mitatuilla kulutuslukemilla ei ihan kaikkea suuresta kulutuksesta pysty selittämään. Mutta pääseekö tuo KV-kierto jotenkin sekoittamaan tuota MLP toimintaa ?
-
Vuorokauden verran tarkkailtu nyt erillistä lämminvesivaraajaa, ja sen kulutusta. Kulutusta vuorokaudessa luokkaa 7,5kWh, pumpusta vähän lyhyempi otanta, eli 7h aikana 0,18kWh.
...
9.12 Palautin tosiaan tehdasasetukset maalämpöpumpulla, ja siitä on aikalailla tarkalleen 72h nyt aikaa. Kompressorin käyntiaika on 29h, sähkövastus 0h.
Varaajan ottama sähköteho on kohtuuttoman suuri. Kierto on ilmeisesti ollut päällä. Siitä johtuu tuo suuri sähkön kulutus.
Maalämpökoneen käyntiaikasuhde 28/72 = 40 % on aika tavalla laskelman http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9162
mukainen.
-
Mitens ihmeessä tuo nyt noin on mennyt, muna-kana...onko molemmat kierto+s.varaaja olleet heti alusta saakka vai onko s.varaaja tullut esim 'jälkitoimituksena' riittämättömän kuumanveden takia?
Siinä on joku pöniskä ollut alusta asti, mutta se hajosi 3v jälkeen, ja sen jälkeen siihen on laitettu vastaava pönttö tilalle. Näin siis kertoo talon rakennuttanut henkilö.
Varaajan ottama sähköteho on kohtuuttoman suuri. Kierto on ilmeisesti ollut päällä. Siitä johtuu tuo suuri sähkön kulutus.
Kyllä vaan, kierto sekä varaaja ovat nyt kytketty takaisin, mittauksia varten sekä ihan siksikin että ihan tolkuttoman kauan sai laskea vettä että sieltä lämmintä tuli.
Joku tässä kuitenkin mättää:
Aika Kulutus
11.12.2018
00:00 - 01:00 2.70 kWh
01:00 - 02:00 2.08 kWh
02:00 - 03:00 0.99 kWh
03:00 - 04:00 1.53 kWh
04:00 - 05:00 1.30 kWh
05:00 - 06:00 1.44 kWh
06:00 - 07:00 2.17 kWh
07:00 - 08:00 3.06 kWh
08:00 - 09:00 3.25 kWh
09:00 - 10:00 1.33 kWh
10:00 - 11:00 1.75 kWh
11:00 - 12:00 1.88 kWh
12:00 - 13:00 2.95 kWh
13:00 - 14:00 3.29 kWh
14:00 - 15:00 2.92 kWh
15:00 - 16:00 3.53 kWh
16:00 - 17:00 2.30 kWh
17:00 - 18:00 2.33 kWh
18:00 - 19:00 2.07 kWh
19:00 - 20:00 2.39 kWh
20:00 - 21:00 3.70 kWh
21:00 - 22:00 2.90 kWh
22:00 - 23:00 1.52 kWh
23:00 - 00:00 1.63 kWh
Yhteensä 55.01 kWh
Ja tämä 55 kWh on vielä sieltä pienimmästä päästä:
Aika Kulutus
joulukuu 2018
1. lauantai 66.13 kWh
2. sunnuntai 56.68 kWh
3. maanantai 58.66 kWh
4. tiistai 73.63 kWh
5. keskiviikko 56.09 kWh
6. torstai 72.51 kWh
7. perjantai 51.32 kWh
8. lauantai 65.07 kWh
9. sunnuntai 61.31 kWh
10. maanantai 43.80 kWh
11. tiistai 55.01 kWh
-
Vuorokauden verran tarkkailtu nyt erillistä lämminvesivaraajaa, ja sen kulutusta. Kulutusta vuorokaudessa luokkaa 7,5kWh, pumpusta vähän lyhyempi otanta, eli 7h aikana 0,18kWh.
Palaan vielä näihin kulutuslukemiin.
Silloin, kun lämpimän käyttöveden kierto on päällä, lämmittää sähkövaraaja maalämpökoneen vesivaraajaakin ja maalämpökone lepäilee.
Sähkövaraaja hoitaa osittain talonkin lämmityksen, eli toimii sähkökattilana.
Talosi suuri sähkön kulutus johtuu huonosti suunnitellusta lämmitysjärjestelmästä.
Asiaa ei voi korjata muutoin, kuin siirtämällä sähkövaraaja mahdollisimman lähelle lämpimän käyttöveden kuutuskohteita ja poistamalla käyttöveden kierto kokonaan.
Sähkövaraaja toimii silloin ns. läpivirtausvaraajana, jolla maalämpökoneelta tuleva lämmin käyttövesi priimataan noin +55 C asteeseen.
-
Palaan vielä näihin kulutuslukemiin.
Silloin, kun lämpimän käyttöveden kierto on päällä, lämmittää sähkövaraaja maalämpökoneen vesivaraajaakin ja maalämpökone lepäilee.
Sähkövaraaja hoitaa osittain talonkin lämmityksen, eli toimii sähkökattilana.
Talosi suuri sähkön kulutus johtuu huonosti suunnitellusta lämmitysjärjestelmästä.
Asiaa ei voi korjata muutoin, kuin siirtämällä sähkövaraaja mahdollisimman lähelle lämpimän käyttöveden kuutuskohteita ja poistamalla käyttöveden kierto kokonaan.
Sähkövaraaja toimii silloin ns. läpivirtausvaraajana, jolla maalämpökoneelta tuleva lämmin käyttövesi priimataan noin +55 C asteeseen.
Rautalangasta saa vääntää mutta alkaa se pikku hiljaa mennä jakaukseen. :D Mietin vaan tolla lyhyellä otannalla että jos 7,5kwh on vuorokausikulutus varaajalla, se ei minusta vielä selitä tuota yli 70kwh/vrk tasoa. Vai meneekö minulta nyt jotain oleellista ohi?
Sitten herää vielä kysymys tuosta kun "tarjottiin" kahta mallia. Läpivirtaavana tai sitten kolmitie-venttiilillä. Mitkä tässä nyt sitten on erot, hyödyt ja haitat?
-
Rautalangasta saa vääntää mutta alkaa se pikku hiljaa mennä jakaukseen. :D Mietin vaan tolla lyhyellä otannalla että jos 7,5kwh on vuorokausikulutus varaajalla, se ei minusta vielä selitä tuota yli 70kwh/vrk tasoa. Vai meneekö minulta nyt jotain oleellista ohi?
Sitten herää vielä kysymys tuosta kun "tarjottiin" kahta mallia. Läpivirtaavana tai sitten kolmitie-venttiilillä. Mitkä tässä nyt sitten on erot, hyödyt ja haitat?
7,5/1,5 tarkottaa että varaaja laulaa 5h päällä ja 7.5kWh/vrk tarkottaa ~4 hengen LV kulutusta vuorokaudessa eli tavallaan talon LV kulutusta vastaava määrä tulee sähkötöpselistä, häviöitä ilmaan tommonen varaaja päästelee 1-2kWh/vrk riippuen tietty eristeiden laadusta eli niihin kannattaa kanssa kiinnittää huomioita uutta ostaessa eli dataa mustaa valkosella myyjältä tai muualta.
Tuohon heräämiseen semmonen että jos tuon läpivirtaavan siirtää tuolle kulutuksen vierelle ja poistaa kierron niin toiminnallisuus muuttuu niin että saat heti kuumaa suihkusta mutta sitten hikkupiljaa putkesta tulee se kylmäpulssi varaajaan ja se pulssi saattaa sitten tuntua hanassa/suihkussa erityisesti mahdollista jos LV varaaja tilavuus on pieni. Missään tapausessa se vastus ei kykene lämmittämään sitä LV:tä riittävästi lennossa.
Jos taas on termostoitu 3-tie venalla niin silloin voit asettaa siihen varaajaan vaikka 70ºC tai jopa enemmän (arvo löytyy sitten käytännössä) ja se annostelee eteenpäin 55ºC LV:tä eli se tarkoittaa että termostaatti boostaa MLP:ltä tulevaa vettä ja se kylmäpulssi ei oikeastaan näy hanoilla niin herkästi.
Itse laittaisin termostoidun hyvin eristetyn LV varaajan ja ei yhtään liian suurta litroiltaan...mutuna epäLVI-asiantuntijana 30-60L... 8)
-
Itse laittaisin termostoidun hyvin eristetyn LV varaajan ja ei yhtään liian suurta litroiltaan...mutuna epäLVI-asiantuntijana 30-60L... 8)
30-55 litraisi pönisköjä olen tässä katsellut. Eipä tuonne järkevästi suurempi mahtuisikaan.
Mutta kulutuksesta edelleen jankaten, herää vaan kysymys että onko tällä nyt päästä samanlaisiin "säästölukemiin" kuin tämä ketjun aloittaja:
Energiankulutus on vaihdellut 40-90kwh/päivä (Syys/lokakuu), mutta keskiarvo on ollut pelottavan korkealla jo lokakuussa (noin 75kwh/päivä). Vaikka lämpötila on ollut pääosin plussan puolella, niin Lokakuun kokonaiskulutus nousee tasolle 2200-2300kwh/kk joka on maalampötaloon omasta mielestäni kohtuuttoman suuri.
KV-pumppu pois jättämällä päädyttiin:
No nyt löytyi jotain...
Eli käyttöveden kiertopumppu seinästä ja työpäivän aikana (07:56 - 17:17) oli kwh mittari hypännyt 190607 --> 190614 eli huimat 7kwh 9h21min. --> 0,76kwh/h --> 18kwh/vrk
Kulutus romahti! Jos aiemmin oltiin parhaimmillaankin tasolla 50-60kwh/vrk.
-
No sinä testaat. Sammuta se kierto ja pikkuvaraaja nyt ja katso huomisen ja vaikka ylihuomisen kokonaiskulutus. Siitäpä sitä saa osviittaa.
-
Mitä ongelmia tulisi jos jättäisi kierron päälle ja ottaa vain varaajasta sähköt pois (varaaja silloin sinänsä turha)? Ja jossain vaiheessa laittaisi KV-pumpun vaikka ajastimen taakse käymään vartin välein vartin tai jotain.
-
Kyllä sitä muutama päivä testattiin, kulutkset oli 43-55kwh.
Sen lisäksi käyttömukavuus kärsi niin rajusti, plus että talossa on 6kk lapsi joka välillä kaipaa jonkin sorttista pesua ::) ei sitä silloin huvita 3min laskea vettä että lämmintä tulisi.
Pelkkää kiertopumpunkin pois jättämistä koetin mutta valitettavasti lukemat ovat kaukana siitä mihin ketjun aloittaja pääsi.
-
Tottakai sitä joutuu odottaan jos on kympin pönttö välissä ja senkin pitää täyttyä lämpimällä ennen kun hanasta tulee mitään. Mutta saithan tiedon mahdollisen säästön suuruusluokasta. Jos nyt laitat tuon varaajan siirtäen lähemmäs vesipisteitä ja kierron tulpaten niin sitten kulutus taas lisääntyy testaamastasi ehkä 1-3kwh päivässä. Onhan sekin jotain vuositasolla.
Testaapa vielä paljonko kulutus on jos vain sammutat pikkuvaraajan ja annat kierron olla päällä.
-
No täytyy vielä sitäkin koittaa.
Mutta lähtökohtaisesti ei vaan pysty käsittämään 1800kwh kulutusta kk-tasolla, jos käytännössä ainoat kaiken aikaa sähköävievät elementit on kiertopumppu, jolle sain kulutusta 7h aikana 0,18kwh, vuorokaudessa 7,5kwh kuluttava vesivaraaja, IV-kone (jota parasta aikaa mittailen) kylmälaitteet. Toki pyykkärit yms vie oman osansa, mutta että talon tyhjillään ollessakin yli 53kwh/vrk.
Kaippa se on vaan kwh-mittarilla käytävä kaikki mahdolliset läpi.
-
Niin, tuossa vähän muotätuntoa. Maalämpö ollut kokoajan ja kaikki on vähintää a luokkaa ja lediä mutta meneehän tuota sähköä kun ei pahemmin säästele. Maalämpöpumpun osuus reilut 7000kwh. Eli humppaa 13000+
(https://img.aijaa.com/m/00933/14646926.jpg) (https://aijaa.com/SqvmAr)
-
No juu, palaahan sitä. Sikälin kun allekirjoituksessasi olevat tiedot pitää paikkansa, on sulla neliöitäkin 140m2 enemmän, sekä asunto miltei 30v vanhempi.
-
Joo, mutta talon ikä eikä kokokaan oikein selitä humppasähköä, asuintottumukset ym. nuo humpat kuluttaa ja se pitää tiedostaa. Onko teillä muuten asuintottumukset normaalit? Meillä esim pyykkäri käy ainakin kaksi kertaa päivässä, samoin kuivuri, ruuanlaittoa on paljon, ulkovaloja runsaasti, autot lämpimänä paljon pitkiä aikoja, tv 75” ja 65” päällä illat läpeensä, pleikka ja xbox 24/7 ym. noista kertyy.
Sauna, meillä vieläkin paljon vaikka tippui marraskuussa 2015 paljon kun hankin hetivalmiin, miten teillä sauna? Tuossa hetivalmiilla koko vuosi.
(https://img.aijaa.com/m/00358/14646931.jpg) (https://aijaa.com/518vXl)
-
Pyykkäri ja kuivuri kerran päivässä, samoin tiskari. 55" töllö ehkä 4h päivässä päällä. 9kw kiuas lämpiää 2x viikossa, autot lämpiää webastolla. Ruuanlaittoa ihan normaalisti.
Mutta kuten totesin, tyhjäkäynnillä (2 päivää ruotsissa koko porukka) ja kulutus huitelee 50-60kwh välissä. Silloin täällä ei tosiaankaan ole mitään ylimääräistä päällä, ulkovalotkin liiketunnistimien perässä.
-
Eihän tuo normaali kulutus ole mitenkään, meillä kun talo oli kesällä tyhjä niin meni se reilu 15Kwh. Näin lämmityskauden alussa kun talo täysi (8 henkilöä), niin kulutus on liitteen mukaista.
-
Mutta kuten totesin, tyhjäkäynnillä (2 päivää ruotsissa koko porukka) ja kulutus huitelee 50-60kwh välissä. Silloin täällä ei tosiaankaan ole mitään ylimääräistä päällä, ulkovalotkin liiketunnistimien perässä.
Paljonko tuolloin oli ulkolämpötila?
-
Täällä ~0ºC pohjakulutus eli vain huushollin lämmitys huitelee 25-30kWh/vrk haarukassa ~500m3 talossa...... eli 0.06kWh/m3@0ºC.
Melkein 30v vanhassa talossa, 10v vanhalla MLP masiinalla.
-
Ja täällä tyhjä talo -1 asteessa pelkkä lämmitys 17kwh.
-
Nyt nakkasin mittarin sitten ILTO:lle. Kyseistä kapistusta kummastelin kun suodattimet vaihdoin, ja sitten paneelista etsimään mitä sieltä löytyy. Löytyi mm. LTO-hyötysuhde, joka oli paneelin mukaan 25% ???
Työkaverilla jolla oli sama kone niin hänen asunnossaan oli vuosikulutus maalämmöllä 25000kWh. Tuosta on varmasti paljon myös käyttösähköä mutta osasyynä pidän myös tuota onnetonta ilmanvaihtokonetta.
Vertailun vuoksi nykyaikaisissa ilmanvaihtokoneissa vuosihyötysuhde on 70-80%. Samoin puhaltimet kuluttavat sähköä uusissa puolet siitä mitä vanhat.
Syyllisenä pitäisin tuota käyttöveden kiertoa, jos siitä ei pääse heti eroon niin saako sen kierotvesipumpun helposti esim tuollaisen auton lohkolämmitintä ohjaavan pistorasian perään? Esim sellainen nappimalli missä on mahdollisuus vaikka laittaa vartti päällä vartti pois jne?
Toinen mistä ei taida olla puhuttu vielä on se että tekeekö kone ollenkaan matalaa lämpöä lattiaan vai pauhaako se pelkkää käyttövettä huonolla hyötysuhteella? (koneen rakennehan oli sellainen että lattialämmitys ryöstää myös käyttövedestä energiaa).
-
Paljonko tuolloin oli ulkolämpötila?
Lämpötilat lähtöpäivästä-paluupäivään oli -1 ja +1 välissä, ja tässä vielä kulutukset sille ajalle:
Su. 25.11.2018 58.12 kWh
Ma 26.11.2018 52.19 kWh (tämä on varmuudella sellainen päivä ettei asunnossa ole ketään ollut eikä myöskään mitään koneita tms päällä)
Ti 27.11.2018 75.08 kWh
Työkaverilla jolla oli sama kone niin hänen asunnossaan oli vuosikulutus maalämmöllä 25000kWh. Tuosta on varmasti paljon myös käyttösähköä mutta osasyynä pidän myös tuota onnetonta ilmanvaihtokonetta.
Vertailun vuoksi nykyaikaisissa ilmanvaihtokoneissa vuosihyötysuhde on 70-80%. Samoin puhaltimet kuluttavat sähköä uusissa puolet siitä mitä vanhat.
Oma aparaatti on nyt ollut mittarin perässä 18h, ja näyttää että kone on syöny 3kwh. Myös minun työkaverilla on samanlainen kone, ja koneen paneelista katsotut arvot meillä täsmää melkein täysin, aste siellä ja aste täällä eroa. Onhan asuntojen välissäkin n. 60km. Työkaverin paneelissa lukee LTO-hyötysuhde 40%, itsellä 25%. Siitä ei ole tietoa että onko paneelista saatavat arvot kuinka luotettavia, ja miten se tuon hyötysuhteen sitten laskee.
Syyllisenä pitäisin tuota käyttöveden kiertoa, jos siitä ei pääse heti eroon niin saako sen kierotvesipumpun helposti esim tuollaisen auton lohkolämmitintä ohjaavan pistorasian perään? Esim sellainen nappimalli missä on mahdollisuus vaikka laittaa vartti päällä vartti pois jne?
Heti ei eroon päääse, piakkoin kylläkin. Tuota pistokemallista ajastinta olen koittanut etsiä, se kun on edelleen muuton jäljiltä jossain 8) mutta koppaan tänään uuden moponetista niin pääsee tuonkin testaamaan.
Toinen mistä ei taida olla puhuttu vielä on se että tekeekö kone ollenkaan matalaa lämpöä lattiaan vai pauhaako se pelkkää käyttövettä huonolla hyötysuhteella? (koneen rakennehan oli sellainen että lattialämmitys ryöstää myös käyttövedestä energiaa).
Nyt täytyy kyllä sanoa että ei mitään hajua!
-
Pyykkäri ja kuivuri kerran päivässä, samoin tiskari. 55" töllö ehkä 4h päivässä päällä. 9kw kiuas lämpiää 2x viikossa, autot lämpiää webastolla. Ruuanlaittoa ihan normaalisti.
Mutta kuten totesin, tyhjäkäynnillä (2 päivää ruotsissa koko porukka) ja kulutus huitelee 50-60kwh välissä. Silloin täällä ei tosiaankaan ole mitään ylimääräistä päällä, ulkovalotkin liiketunnistimien perässä.
Sauna saattaa olla aika suuri yksittäinen kuluttaja. Onko mielikuvaa kuinka pitkään kiuas on saunapäivänä päällä?
Sähkölaitoksen tuntiseurannasta saa ainakin suuruusluokan saunakerran kulutukselle. Laita seuraavalla kerralla sauna päälle ja pois tasatunnilla.
Kuinka suuri on ilmanvaihto?
Talon ja autotallin välinen kanaali hukkaa mennen tullen energiaa käyttöveden kierrosta.
(Tomppeli voi varmaankin laskea kuinka paljon)
ATS
-
Sauna on 9kw kippo, ja 1-2h se normaalisti on. Se näkyy selvänä piikkiniä kyllä. Saunapäivät usein onkin 70kWh tietämissä.
Ilmanvaihtoa en muista hihasta, tarkistan kotosalla
-
Oma aparaatti on nyt ollut mittarin perässä 18h, ja näyttää että kone on syöny 3kwh. Myös minun työkaverilla on samanlainen kone, ja koneen paneelista katsotut arvot meillä täsmää melkein täysin, aste siellä ja aste täällä eroa. Onhan asuntojen välissäkin n. 60km. Työkaverin paneelissa lukee LTO-hyötysuhde 40%, itsellä 25%. Siitä ei ole tietoa että onko paneelista saatavat arvot kuinka luotettavia, ja miten se tuon hyötysuhteen sitten laskee.
Kumman kovalle kulutukselle tuntuu. Mun ilmanvaihtokone joka on tosin uudempi mutta hoitaa 170m2 ilmanvaihdon kuluttaa noin 70W eli 1,25kW samassa ajassa. Toki puhaltimet on uudemmat a-energialuokan puhaltimet. Ehkä nuo vanhat siten syövät vaan 170W sähköä jatkuvasti, (1500kWh/vuosi). Toki kun pidät mittaria vielä pidempään tuossa niin näet kulutuksen tarkemmin. Tämä tietysti ei vielä kerro sitä että paljonko laite puhaltaa energiaa harakoille. Sitä voisi ehkä arvioida sillä että mittaisi jäteilman lämpötilan. Se kertoo siitä että ottaako laite energiaa talteen vai ei.
-
Lämpökanaalin hukkateho riippuu käytetystä putkityypistä ja siinä kiertävän veden lämpötilasta.
Jos kanaali olisi vaikkapa 15 metriä Uponor Quattro 2x32/28+28/175 ja lämpötila kahdessa sen putkessa +55 C, hukkaa kanaali jatkuvasti noin 0,35 kW teholla lämpöenergiaa.
-
Ma 26.11.2018 52.19 kWh (tämä on varmuudella sellainen päivä ettei asunnossa ole ketään ollut eikä myöskään mitään koneita tms päällä)
On tyhjän talon kulutus melkoisen korkea,kannattaisi laittaa lämpöpumpulle oma kwh-mittari niin saisi selville johtuuko suurehko kulutus siitä vai muusta taloussähköstä.
Muutenkin on lämpöpumpun toimintoja helpompi kontrolloida kun kumuloituvan sähkönkulutuksen ja reaaliaikaisen ottotehon saa kwh-mittarista esille.
Lämpöpumpussahan on sisäinen lämmitysvastus,ehkä 6kw varalämmityksenä,eihän se jostain syystä ole päällä?
-
Tarvii metsästää mittari tuolle MLP.
Mitä sähkövastuksen käyttöön tulee, ainakin kone valehtelee että tässä kuussa 0h.
-
Lämpötilat lähtöpäivästä-paluupäivään oli -1 ja +1 välissä, ja tässä vielä kulutukset sille ajalle:
Su. 25.11.2018 58.12 kWh
Ma 26.11.2018 52.19 kWh (tämä on varmuudella sellainen päivä ettei asunnossa ole ketään ollut eikä myöskään mitään koneita tms päällä)
Ti 27.11.2018 75.08 kWh
Paljonkohan tuollaisen talon laskennallinen lämmitysenergian tarve on noissa olosuhteissa?
Pystyykö sen jostain laskemaan, esim tomppelin mitoitusohjelmalla?
-
Paljonkohan tuollaisen talon laskennallinen lämmitysenergian tarve on noissa olosuhteissa?
Pystyykö sen jostain laskemaan, esim tomppelin mitoitusohjelmalla?
Tästähän oli vaillinaisilla tiedoilla tehty laskelma, kaukana ollaan siitäkin
-
Tarkoitin tuommoista yksittäisen päivän laskelmaa, liekö sellainen mahdollista saada?
Siitä saisi suuntaa kuinka pieneen lukemaan olisi mahdollista päässä vuorokausitasolla.
-
Yksittäisen päivän laskelman voi tehdä, mutta silloin tarvitaan päivän lämpötilatieto ja tieto lämpimän käyttöveden kulutuksesta.
Saunapäivänä menee paljon lämmintä vettä.
Joinakin päivinä ei suihkutella ollenkaan. Siinä toinen ääripää.
Kun katsoo lämmitytehokuvaajasta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9162)siinä näkyvän halutun ulkolämpötilan (pitäisi olla sen vuorokauden keskilämpötila) -kohdalta tehon ja kertoo siitä saadun tehoarvon luvulla 24,
päästään jo aika lähelle arvoa, jossa on mukana lämpimän käyttöveden kulutus.
-
Eli 3.5x24=84kwh/päivä ilman käyttövettä tässä tapauksessa. Liekö tuommoisen vanhan manttelipumpun lämmityscop nelosen hujakoilla tuossa talossa, tuossa lämpötilassa? Silloin oltaisiin karkeasti 84/4 eli reilun 20kwh vuorokausikulutus arviossa pelkän lämmityksen osalta. Ja vaikka tehtäisiin ylikuumaa esim, termareiden pakottamana niin tuskin lämmityscop on alle kolmea joka sekin veisi vain 84/3=28kwh.
Ja kun talo tyhjänä päivänä vei sen 55 niin vaikka lämmitettäisiin tuolla huonommalla copilla niin johonkin katoaa toinen mokoma eli 27kwh. Onhan siinä kieltämäti tutkimisen paikka.
-
Etsinnät polkaistu nyt käyntiin, alkuviikosta tulee mittari MLP:lle, näkee mitä se puuhastelee. Myös lämminvesivaraaja lähtee tänään kustin tarakalle, täytyy nyt vaan katsoa mimmonen kaappiin järkevästi mahtuu. Mahtaa olla 30-55l pömpeli
-
Asumaton talo kuluttaa lämmitykseen enemmän kuin asuttu.
-
Tässä pitää kohta alkaa miettimään Geopro GS mallin sielunelämää.
Löytyyköhän jostakin itse Geopro GS:n ja automatiikan käyttöohjeita?
ATS
-
Tässä pitää kohta alkaa miettimään Geopro GS mallin sielunelämää.
Löytyyköhän jostakin itse Geopro GS:n ja automatiikan käyttöohjeita?
ATS
Itellä vaan tuo manuaali mikä tullut joskus tuossa mukana, mutta siinä ei juurikaan avata tätä sielunelämää, saati automatiikkaa. Tarvii Oilonilta kysellä josko saisi jotain lippusia siitä.
Tässä nyt taas perstuntuma havaintoja ja vähän faktojakin. Eli, tuntuu kun tuosta tallin ohi kävelee, että pumppu kävisi miltei kokoajan. Tuolla aiemmin mainittu käynti aika 72h ajalle oli 29h (40%). Nyt siitä sitten tähän hetkeen tulee ~69h kuluneeksi, ja kompuralle kertynyt mittariin 45h lisää (65%). Oma kuvitelma on, että käyntiaika ja varmasti käynnistyskerratkin lisääntyivät kun laitoin tuon lämminvesivaraajan takaisin peliin.
Huono kun tässä masiinassa ei (ainakaan tietääkseni) ole mitään loggeria, ja siksi seuranta on huonolla tolalla. Marraskuun alussa vasta otin ensimmäisiä lukemia koko aparaatista. Marraskuun osalta ne näytti tältä: Kompressori kävi kuukaudessa 314h (~43%), samassa ajassa myös sähkövastus oli käytössä 18h.
En tiedä onko näistä mitään apua yhtään mihinkään, mutta onpahan taas kirjoteltu ja ihmetelty.
Ja alkuviikosta tosiaan tulee 3-vaihe kwh mittari tuolle MLP:lle. En tiedä onko näissä eroja, mutta tällainen tuli tilattua: https://www.finnparttia.fi/EM340 (https://www.finnparttia.fi/EM340)
-
Laskelman mukaan (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9162) pummpu kävisi normaalivuonna suunnilleen tämän taulukon mukaisesti ilman sähkövastuksen apua.
Lämpimän käyttöveden kierto kuitenkin sotkii asiaa, koska varaajan lämmitys lämmittää osittain myöskin pumpun varaajaa ja sitä kautta myöskin lämmittää osittain lämmitysvettäkin.
GS60 pumpun lämmitysteho on vain noin 6,3 kW.
Täystehoisena kohteessa tarvittaisiin noin 8 kW lämmitystehoinen maalämpökone.
Tässä ote laskelman taulukosta (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9162).:
Aikayksikkö Päiviä Käynti% Käyntitunteja
Koko vuosi 365 45% 3 917 h
Tammikuu 31 82% 612 h
Helmikuu 28 85% 573 h
Maaliskuu 31 71% 532 h
Huhtikuu 30 49% 355 h
Toukokuu 31 22% 164 h
Kesäkuu 30 7% 54 h
Heinäkuu 31 6% 43 h
Elokuu 31 8% 59 h
Syyskuu 30 24% 172 h
Lokakuu 31 45% 333 h
Marraskuu 30 63% 456 h
Joulukuu 31 76% 565 h
-
Huono kun tässä masiinassa ei (ainakaan tietääkseni) ole mitään loggeria, ja siksi seuranta on huonolla tolalla. Marraskuun alussa vasta otin ensimmäisiä lukemia koko aparaatista. Marraskuun osalta ne näytti tältä: Kompressori kävi kuukaudessa 314h (~43%), samassa ajassa myös sähkövastus oli käytössä 18h.
Foorumilla käsiteltiin pari vuotta sitten jäsen "speedy":n kanssa Geopgo GS:n ongelmia.
Ymmärtääkseni koneen sielusta saa ulos ainakin oheisen kuvan mukaisia trenditulosteita.
ATS
-
Foorumilla käsiteltiin pari vuotta sitten jäsen "speedy":n kanssa Geopgo GS:n ongelmia.
Ymmärtääkseni koneen sielusta saa ulos ainakin oheisen kuvan mukaisia trenditulosteita.
ATS
Vaikuttaisi että Geopro Gs mallissa olisi Rs232 (COM) portti valmiina jossain logiikan tienoilla?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7178.msg94343#msg94343
tuli askarteltua serial kaapeli tuon ja tietokoneen väliin sekä opiskeltua tuota geopron ohjekirjaa.
edit:Oliskohan Geoprossa Oumanin logiikka?Esim EH 201,EH202 tai EH 203?
Sarjaportin kytkentäohje löytyy Oumanin sivuilta tai tuolta
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2150.0
http://mlp.jaria.net/PICT4049.JPG
-
EH 202 tuossa näyttäs olevan, menee siis hankintaan tämäkin :)
-
Tässä nyt juuri mitään vielä ole tapahtunut että voisi mitään mainita. Koetin tuolla bergheat softalla vähän kattoa tota laskelmaa, ja tomppelin tekemään laskelmaan muutin oikeastaan vaan sen että talo on yhdessä tasossa kahden sijaan, ja lopputulema oli: Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 1 kWh) 4 942 kWh
Tämäkään nyt vielä varmasti kovin tarkka ole, mutta kuitenkin.
Miten muuten "projekti" etenee, niin olen mitannut nyt kaikki sisätiloissa olevat 24/7 käyvät laitteet, ja siitä saatu data:
IV-kone 4kwh
Jääkaappi ja pakasti + autotallin jääkaappi = luokkaa 1,5kwh
Sitten on se 10l saavi (lämminvesivaraaja) 7,5kwh, ja sitä vettä kierrättävä pumppu, 0,18kwh
Arvot siis tietenkin vuorokausitasolla. Lämpökanaalia ei ole lämpösaatettu, eikä autotallin oven edustaa ole "varmistettu" sähkölämmityksellä. Vastuksia on siis vaan lämminvesivaraajassa, MLP:llä, uunissa ja kiukaassa. MPL ottaa käydessään sen 1,6kw. Nopeasti laskettuna saan noista jotain 32kwh luokkaa/vrk ?
Ja tuleehan tuohon vielä sitten telkkarit ja muut humpuukit päälle.
Lähellekkään tällaisia arvoja on päästy 6kk aikana vissiin yhtenä päivänä, kesällä...
Tänään iltasella sähkärin kanssa MLP:lle kwh mittarin asennus.
Tulihan kirjoteltua ja mahdollisimman epäselvästi :-X
-
Päivitellään taas tilannetta. Jos sattuu vaikka omalta koneelta muistiinpanot katoamaan niin täällä on edes jotain tallessa.
Lämminvesivaraaja ei ole vieläkään saapunut syystä tai toisesta joten sen vaikutuksista on paha mennä sanomaan mitään.
Määlämpöpumpulle asennettu eilen kWh mittari (29h nyt siellä rouskuttanut, tauluun ilmaantuneet luvut 17,7kWh)
Tänään vielä laitettu talon sisällä olevaan tauluun kWh mittari, jolla näkee mitä torppa mahtaa haukata. En vaan tajunnut myös MLP:lle ostaa kWh-mittaria josta näkee reaaliaikaisen kulutuksen, toisinkuin sisälle asennettu.
-
Hyvä
Nyt sinun kannattaa kirjata säännöllisin väliajoin.
- Geopron kWh
- Geopron käyntitunnit
- Talon kWh
Niin näistä se "syyllinen" alkaa löytyä
Oikeastaan hyvä että varaaja ei ole vielä tullut, niin sitten kun se tulee näkee sen vaikutuksen kulutukseen.
ATS
-
Eiks tuo talon kWh näy jo sieltä sähkölaitoksen nettipalvelusta kWh/tunti jaolla minimissään...se toinen mittari tarpeeton?
No on siinä tietty nähtävissä kW kun räpsäyttää jonkun laitteen päälle Talossa jos semmoset kiinnostaa.
-
Eiks tuo talon kWh näy jo sieltä sähkölaitoksen nettipalvelusta kWh/tunti jaolla minimissään...se toinen mittari tarpeeton?
No on siinä tietty nähtävissä kW kun räpsäyttää jonkun laitteen päälle Talossa jos semmoset kiinnostaa.
Ei se turha ole, kun se mistä sähkölaitos kerää kulutuksen, on koko käyttöpaikan sähköt, eli asunto ja talli kaikkine hilppeineen. Nyt pystyn erottelemaan sekä talli, asunnon että MLP kaikki erikseen. Ja tosiaan sen lisäksi näkee sen reaaliaikaisen kulutuksen.
-
Tämähän sujuu taas, tänää aamusta klo 7 tulin kotiin ja MLP:llä iloisesti tervehtii Poikkeamahälytys. Mittaus 11.
Seuraukset kuitenkin oli että asunnossa laskenut ~2,5 astetta lämpötila, eli ilmeisesti se on antanut hälytyksen samoin tein kun olen töihin lähtenyt. Tänään saatu lämmittää jäähtynyttä taloa n. 6h ajan vastuksella kerrytetty nyt sinne MLP:lle asennettuun kWh mittariin ihanasti lukuja tauluun.
-
MLP:llä iloisesti tervehtii Poikkeamahälytys. Mittaus 11.
Mistähän tämä hälytys tulee?
ATS
-
Sen verran ehdin tuossa aattona saamaan kiinni Oilonilta huoltoa, että heidän epäilys on 1. Vuoto keruupiirissä, ja sitä kautta ilmaa siellä. Tätä puoltaa kyllä se että mööpelin pohjalla oli nestettä vähän, ja se läpinäkyvä paisunta asti oli miltei ääriä myöden täynnä. Mutta, painetta en itse pääse tuonne laittamaan, se menee arkeen jolloinka joku putkari joutaa paikalle. 2. Keruupiirin kiertopumppu sökö, mutta sitä pakotetusti ohjaamalla S2 kytkimellä, kuulostaa ihan kuin pumppu kavitoisi, en ole näissä ekspertti, joten en varmaksi voi sanoa.
-
LV. asetus oli 50, nostin tänään 55. Varaaja on pumpun vieressä tallissa. Samoin lähin vesipiste on siinä tallissa, mutta talossa... mitähän uskaltaisi valehdella matkaksi... Suihkut tulevat varmasti ensin, ja matkaa on lonkalta 12-15m
Foorumin historiassa näyttäisi Geopro Gs mallin mittaus 11 hälytys tulevan jos kaksoisvaippavaraajan ulkovaipan lämpötila nousee liian korkeaksi käyttöveden lämmityksen aikana
Jos LV asetus on edelleen 55 astetta niin laske takaisin 50 asteeseen ;)
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=666.msg5440#msg5440
-
mööpelin pohjalla oli nestettä vähän, ja se läpinäkyvä paisunta asti oli miltei ääriä myöden täynnä
Vai olisiko neste tullut paisunta-astian varoventtiilistä?
Poikkeamahälytys, mittaus 11, onko se höyrystimen matalapainehälytys?
ATS
-
Foorumin historiassa näyttäisi Geopro Gs mallin mittaus 11 hälytys tulevan jos kaksoisvaippavaraajan ulkovaipan lämpötila nousee liian korkeaksi käyttöveden lämmityksen aikana
Jos LV asetus on edelleen 55 astetta niin laske takaisin 50 asteeseen ;)
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=666.msg5440#msg5440
Laskettu on, muistaakseni melko pikasestikkin noston jälkeen.
Vai olisiko neste tullut paisunta-astian varoventtiilistä?
Poikkeamahälytys, mittaus 11, onko se höyrystimen matalapainehälytys?
ATS
Paisunta astiaahan tuolla kaapin sisuksissa ei ole, ja muistaakseni Huoltomies Oilon sanoi että tuo hälytys tulisi painekytkimestä.
-
Tämähän sujuu taas, tänää aamusta klo 7 tulin kotiin ja MLP:llä iloisesti tervehtii Poikkeamahälytys. Mittaus 11.
Seuraukset kuitenkin oli että asunnossa laskenut ~2,5 astetta lämpötila, eli ilmeisesti se on antanut hälytyksen samoin tein kun olen töihin lähtenyt. Tänään saatu lämmittää jäähtynyttä taloa n. 6h ajan vastuksella kerrytetty nyt sinne MLP:lle asennettuun kWh mittariin ihanasti lukuja tauluun
Jos lämmitys on edelleen Geopron vastuksen perässä, niin nythän näkee talon lämmityksen ja käyttöveden energiankulutuksen.
Millaisia vrk-kulutuksia sait Geoprolle ennen poikkeamahälytystä?
ATS
-
Ei töiden takia ehtinyt paljon dataa siitä keräämään, 29.12 klo 20.52 kwh mittari kytketty, ja seuraava lukema otettu jo 30.12 klo 14.20 jolloin mittarissa 17,7kWh. Ja tosiaan edelleen lämpiää vastuksella, ehkä sen vastuksen käyttökin tasaantunut, kun asunto oli tosiaan sillon jäähtyny 3 astetta. Keräillään lukuja :-X
-
Keräillään lukuja :-X
Onko mitään uutta?
ATS
-
Onko mitään uutta?
ATS
Ei liiemmin, taas alkaa työt kiusaamaan tätäkin pakollista projektia. Sen verran nyt mainittakoon että tuossa olin 36h poissa kotoa, tai siis koko porukka oli. MLP:n ollessa jossain vikamoodissa, se lämpiää tottakai vastuksella. Mutta, jätin talon IV-koneen kotona tilaan, muuten kaikki seis. Sen pienen lämminvesivaraajan sieltä MLP vierestä nappasin pois pelistä, samoin käyttöveden kiertopumpun. Tässä nyt sitten sen aika välin kulutuksia:
MLP(vastus): 201,9kWh
Asunnon mittariin tuli: 11,1kWh
Ja ihan "päämittarille": 217 kWh
Tiistaina tulee sitten MLP:n joskus asentanut firma ihmettelemään tätä nykyistä Poikkeamahälytys tilanneta... Jokseenkin omat ajatukset on ajautuneet jo uuden pumpun hankintaan. Toivoittavasti nyt ei vielä siihen mennä.
-
Sen verran nyt mainittakoon että tuossa olin 36h poissa kotoa, tai siis koko porukka oli
Paljonko oli ulkolämpötila tuon aikana?
ATS
-
Siellä se -15 ja -20 välissä huiteli.
Edit: Nyt kun aloin miettimään, niin vastushan on ollut päällä käytännössä kokoajan... mahtavaa. 8)
-
36h poissa kotoa
MLP(vastus): 201,9kWh
Siellä se -15 ja -20 välissä huiteli.
Tuossa kuitenkin tulee luotettavasti esille kiinteistön lämmönkulutus,n5,6kw/h
Maalämpökoneella vastaavan ajan sähkön kulutus olisi 67kwh ja n 1,8kw/h noilla pakkasilla.
Käyttökelpoisia vertailuarvoja kun saat lämpöpumpun toimimaan ;)
-
MLP(vastus): 201,9kWh
Asunnon mittariin tuli: 11,1kWh
Ja ihan "päämittarille": 217 kWh
Siellä se -15 ja -20 välissä huiteli.
Edit: Nyt kun aloin miettimään, niin vastushan on ollut päällä käytännössä kokoajan... mahtavaa.
Tuossa kuitenkin tulee luotettavasti esille kiinteistön lämmönkulutus,n5,6kw/h
Maalämpökoneella vastaavan ajan sähkön kulutus olisi 67kwh ja n 1,8kw/h noilla pakkasilla.
Käyttökelpoisia vertailuarvoja kun saat lämpöpumpun toimimaan ;)
Nämä kulutuslukemat ovat hyvin tarkkaan samat mitä "tomppeli" on laskenut talon lämmitysenergian kulutukseksi.
Mielenkiintoista nähdä mitä Geopro kuluttaa toimiessaan.
YALMAR, kun kirjaat näitä lukemia, niin kirjaa samalla aika ja ulkoilman lämpötila.
ATS
-
Jos tuosta seppaant 'in kuvasta vielä poistaa käyttöveden lämmityksen, tulisi siitä tämän liitteen mukainen.
-
Pumppu ei nyt tänään sitten vieläkään tullut kuntoon. Mutta ainakin liuospiirin pumppu on sökö. Huomen aamulla pitäisi saada uutta pumppua tilalle.
Jotain muuta silti puuhastellut sillä aikaa. Soittelin läpi kaivon poranneen firman kuin oilonkinki, josta mitoitus on saatu tälle pumpulle ja asunnolle.
Poraus-firma ei vielä ole mitään dataa lähettänyt, mutta sanoi papereita selaillessa että tässä kohteessa ei 140m syvemmälle oikein olisi päässytkään, koska vettä tuli niin tolkuttomasti. Mistään mitään tietämättä olettaisin että tämä on positiivinen asias.
Sitten Oilon. Sieltä sain mitoituksia jotka oli tehty tähän asuntoon:
Rakennuksen tiedot
Lämmitettävä tilavuus 410m3
Lämmin pohjapinta-ala 146 m2
Puolilämmin tilavuus 110m3
Asukasluku 3 henkilöä
Eristystaso : 0 +/- %
Lämmönjakotapa :
Vesikiertoinen lattialämmitys
Ilmanvaihtotapa: LTO, jälkilämmitys sähkövastuksella (Tästä poiketen LTO:ssa on vesipatteri, ei sähkövastusta)
Laskentaperusteet: Ominaiskulutukset
Huoneenlämmitys: 18370 kWh/v
Ilmanvaihto: 3157 kWh/v
Käyttövesi: 2900 kWh/v
Yhteensä: 24427 kWh/v
Lämmityksen tehontarve: 9,3kW
Ominaiskulutus: 52,5 kW/m3,v
Lämpöpumpun mitoitus
Geopro GS 60
Lämpöpumpun mitoitusteho: 6,3 kW
Lämpöpumpulla tuotettava energiamäärä: 21015 kWh/v
Tarvittava lisälämmitysenergia: 3412 kWh/v
Lämmitysenergia yhteensä: 24427 kWh/v (Sisältää ilmanvaihdon jälkilämmityssähkön)
Energian hankinta lämpöpumppukäytössä
Ilmaisenergia (=energian säästö): 13509 kWh/v
Lämpöpumpun sähkö: 7505 kWh/v
Lisälämmitysenergia: 3412 kWh/v
Energian käyttö lämmitykseen: 24427 kWh/v
Taloussähkö: 5560 kWh/v
Eipä nämäkään itselle juuri mitään kerro. Tulee vaan äkkiseltään mieleen että 18 000 kWh/v onkin ihan kohtuullinen kulutus vielä tässäkin asunnossa ???
-
Taas jotakin tapahtunut. Tänään vaihdettu (eilen todettu) maaliuoksen kiertopumppu, joka oli tullut tiensä päähän. Ainakin sen 6h mitä sitä kotona ehti olla vaihdon jälkeen, pelasi ilman poikkeamia.
Tuli myös tilattua aiemmin tässäkin ketjussa mainittu kaapeli jolla saisi dataa koneesta enemmän pihalle kuin käyttötunnit, ja tänään sen sitten kytkinkin. Kaapelin mukana tulleiden ohjeiden mukaan kytketty suoraan Oumannin A B ja C liittimiin karvat, ja koska läppärissä ei ole kuin USB paikkoja, laitoin myös RS232 USB adapterin väliin. Jottei kaikki kävisi liian helposti, ei "avaa yhteys" aluksi pelannut. Vaihdoin portiksi 3, ja sen jälkeen sai avattua yhteyden, mutta siltikään ei löydä mitään laitteita joista voisi keräilyn aloittaa. Jos jollain on tähän joku kikka millä sen saa pelaamaan, niin en laita pahaksi vaikka sen minulle kertoisi :)
-
Taas jotakin tapahtunut. Tänään vaihdettu (eilen todettu) maaliuoksen kiertopumppu, joka oli tullut tiensä päähän. Ainakin sen 6h mitä sitä kotona ehti olla vaihdon jälkeen, pelasi ilman poikkeamia.
Tuli myös tilattua aiemmin tässäkin ketjussa mainittu kaapeli jolla saisi dataa koneesta enemmän pihalle kuin käyttötunnit, ja tänään sen sitten kytkinkin. Kaapelin mukana tulleiden ohjeiden mukaan kytketty suoraan Oumannin A B ja C liittimiin karvat, ja koska läppärissä ei ole kuin USB paikkoja, laitoin myös RS232 USB adapterin väliin. Jottei kaikki kävisi liian helposti, ei "avaa yhteys" aluksi pelannut. Vaihdoin portiksi 3, ja sen jälkeen sai avattua yhteyden, mutta siltikään ei löydä mitään laitteita joista voisi keräilyn aloittaa. Jos jollain on tähän joku kikka millä sen saa pelaamaan, niin en laita pahaksi vaikka sen minulle kertoisi :)
RS <-> USB palikat on suurin osa roskaa. Kokeile toisen merkkisellä. Joku toimii kyllä.
Sitten ko. palikan "luoma" COM portti voi olla lähes mitä vaan. Se pitää katsoa laitehallinnasta, mikä se kulloinkin on.
Jos käyttis on WIN10, yleensä koko rs-portit voi unohtaa. Toimii parhaiten WIN7 kanssa nuo palikat.
Sitten Omronissa koita vaihtaa 2 <-> 3 keskenään. Ne on RX ja TX, eri valmistajat arpoo niitä miten sattuu. Vaihto ei riko mitään.
Kaapelissa voi olla kytkentä myös "väärin" , joko kättelyt on kytketty, tai sitten ei.
Paljon eri vaihtoehtoja.
Olen tapellut itse Ouman EH-203 kanssa, kyllä sen saa toimimaan, helpoiten suoraan RS-porttiin, ilman palikoita, WIN7:lla..;)
-
Millä sovelluksella koetat saada trendiä toimimaan?
Onhan tuon sovelluksen asetuksissa sama COM portin numero kuin Windowsin laitehallinnassa?
Tuossa ketjussa ongelmia ja ratkaisuja asiasta ::)
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2150
Tuossa linkissä Ouman Trend sovellus ja ohjeita
https://ouman.fi/ouman-sovellukset/
-
Taas jotakin tapahtunut. Tänään vaihdettu (eilen todettu) maaliuoksen kiertopumppu, joka oli tullut tiensä päähän. Ainakin sen 6h mitä sitä kotona ehti olla vaihdon jälkeen, pelasi ilman poikkeamia.
:)
Minkälaisia kulutuslukemia sait tuolta "sähkökattila-ajalta" ?
ATS
-
:)
Minkälaisia kulutuslukemia sait tuolta "sähkökattila-ajalta" ?
ATS
Jos meinaat aikaa jolloin pelkkä vastus lämmitti, niin se oli aikavälillä 31.12.2018 - 9.1.2019, (tai oikeammin, läksin töihin 30.12.2018 klo 18.30 ja silloin oli pumpulla vielä kaikki ok, ja aamulla 31.12 klo 7.20 kun tulin töistä, oli poikkeamahälytys taulussa. Silloin ei vastuskaan ollut käytössä kun oli käytössä pelkkä kompressori) ja pumpun kWh mittariin kertyi n. 878 kWh.
Nyt sitten odotellaan että saadaan se varaaja vielä masennettua tuonne kodinhoitohuoneen puolelle, ja kierto pois pelistä.
Lisäksi meinasin että siirrän tuon menovesi-anturin tuohon lattialämmityksen palaavaan linjaan. Ymmärrykseni mukaan sen pitäisi rauhoittaa kompuran käyntiä pidentämällä käyntijaksoja. TAAS saa korjata jos ollaan väärässä :-*
-
Lisäksi meinasin että siirrän tuon menovesi-anturin tuohon lattialämmityksen palaavaan linjaan. Ymmärrykseni mukaan sen pitäisi rauhoittaa kompuran käyntiä pidentämällä käyntijaksoja. TAAS saa korjata jos ollaan väärässä
Kokeilemallahan se selviää tuleeko toivottu vaikutus.
Jos Geopro Gs on alkuperäinen käyttövesivaraaja ja lattialämmityksen putkitus koneikossa niin ehkä kannattaisi kokeilla käyttövesivaraajan ulkovaipan kierron erottamista lattialämmityskierrosta.
Liittenä periaatekuvia Gs:n virtauksista eri käyntitilanteissa
-
nips
Lisäksi meinasin että siirrän tuon menovesi-anturin tuohon lattialämmityksen palaavaan linjaan. Ymmärrykseni mukaan sen pitäisi rauhoittaa kompuran käyntiä pidentämällä käyntijaksoja. TAAS saa korjata jos ollaan väärässä :-*
Tätä olisin itsekin testannut omalla Lämpöässän pumpulla mikäli se olisi pienempitehoinen. Opation modaus teki kokeilusta tarpeettoman. Ajatushan olisi että varaajan alaminimi olisi sen verran alhaalla että pumppu lataisi lattiaan lämpöä suntti auki kunnes lämmin paluuvesi tavoittaa menovesianturin.
Taistele se TREND ensin toimimaan. Itselläni on TREND-käytössä IBM wanha läppäri ja siinä telakka RS-liitännällä.
Esim: https://www.tori.fi/pirkanmaa/Kannettava_tietokone_Lenovo_ThinkPad_T60_53661088.htm?ca=18&w=3
ja kaveriksi: http://www.cruzbroker.fi/tuote/lenovo-telakka-r400-r500-r60-r61--t400-t500-t60-t60p-t61-t61p-w500/55040018/
-
Tätä olisin itsekin testannut omalla Lämpöässän pumpulla mikäli se olisi pienempitehoinen. Opation modaus teki kokeilusta tarpeettoman. Ajatushan olisi että varaajan alaminimi olisi sen verran alhaalla että pumppu lataisi lattiaan lämpöä suntti auki kunnes lämmin paluuvesi tavoittaa menovesianturin.
Taistele se TREND ensin toimimaan. Itselläni on TREND-käytössä IBM wanha läppäri ja siinä telakka RS-liitännällä.
Esim: https://www.tori.fi/pirkanmaa/Kannettava_tietokone_Lenovo_ThinkPad_T60_53661088.htm?ca=18&w=3
ja kaveriksi: http://www.cruzbroker.fi/tuote/lenovo-telakka-r400-r500-r60-r61--t400-t500-t60-t60p-t61-t61p-w500/55040018/
Juurikin näin, oikealla alkup. RS-232 liitännällä ja vanhalla WIN7 / XP käyttiksellä Trend lähtee toimimaan heittämällä.
Vain 2 <-> 3 johdot voi joutua vaihtamaan ristiin, eri kuin ohjeessa.
Trend aikaan ei ole ollut mitään WIN10, softa on XP ajalta !
-
Jos meinaat aikaa jolloin pelkkä vastus lämmitti, niin se oli aikavälillä 31.12.2018 - 9.1.2019, (tai oikeammin, läksin töihin 30.12.2018 klo 18.30 ja silloin oli pumpulla vielä kaikki ok, ja aamulla 31.12 klo 7.20 kun tulin töistä, oli poikkeamahälytys taulussa. Silloin ei vastuskaan ollut käytössä kun oli käytössä pelkkä kompressori) ja pumpun kWh mittariin kertyi n. 878 kWh.
Nyt sitten odotellaan että saadaan se varaaja vielä masennettua tuonne kodinhoitohuoneen puolelle, ja kierto pois pelistä.
Tuona n. 9 vrk aikana, jolloin lämmitys tapahtui "sähkökattilalla" oli
- Keskimääräinen lämmitysteho 4,1 kW
- Keskilämpötila Itäisellä Uudellamaalla -3,4C. Kotkassa todennäköisesti voidaan käyttää samaa lämpötilaa.
Voidaan todeta, että kulutus vastaa tarkalleen "tomppelin" laskemaa talon + KV:n kulutusta.
Nyt on mielenkiintoista nähdä mitä kulutus on kun Geopro on taas käytössä.
Ota kulutuslukemia säännöllisesti ylös.
ATS
-
Löytyykö lämpöpumpun kulutuslukemia viime ajoilta, jolloin pumppu on toiminut normaalisti ja käyttövesi on ollut normaali tilassa (kierto päällä ja varaaja käytössä)?
ATS
-
Löytyykö lämpöpumpun kulutuslukemia viime ajoilta, jolloin pumppu on toiminut normaalisti ja käyttövesi on ollut normaali tilassa (kierto päällä ja varaaja käytössä)?
ATS
No juu saahan semmosia. Palautin tehdasasetuksetkin samointein, kun pumppu saatiin vaihdettua, niin pysyy järjellisiä lukemia ehkä myös vastuksen käyntiajassa.
Nollattu 9.1.2019 ~klo 12.
Ja kWh mittariin on rullannut 178,1kWh tähän kellon lyömään mennessä. Kompressorilla tunteja 75h ja vastuksella 1h. Lämpötilasta ulkosalla nyt ei ole heittää mitään keskiarvoa. Tällä viikolla pitäisi tulla läppäri jossa on riittävän vanhaa tekniikkaa Oumanille ;D
Jos Geopro Gs on alkuperäinen käyttövesivaraaja ja lattialämmityksen putkitus koneikossa niin ehkä kannattaisi kokeilla käyttövesivaraajan ulkovaipan kierron erottamista lattialämmityskierrosta.
Liittenä periaatekuvia Gs:n virtauksista eri käyntitilanteissa
Missä kohtaa tätä nyt tulisi koettaa, ja mikä siinä on hyöty ? ???
Meinaan että siinä kohtaa kun lämminvesivaraaja on siirretty kodinhoitohuoneeseen ja kierto katkaistu. Vaiko sitten kun olen siirtänyt tuon anturin palaavaan linjaan? Vaikko ihan nyky tilanteessa?
-
Missä kohtaa tätä nyt tulisi koettaa, ja mikä siinä on hyöty ?
Tarkoitin lämpöpumpussa olevaa kaksoisvaippavaraajaa jonka ulkovaipassa("Lämmitysvaraaja" kuvassa) kiertää lämmitysverkon vesi ja lämmittää vaipan läpi johtumalla sisemmässä varaajassa("LV" varaaja kuvassa) olevaa kuumaa käyttövettä,ei siis erillistä pikkuvaraajaa.
Tuossa em kaksoisvaippavaraajan ulkovaipan kautta kiertää talon lattialämmitysverkon vesi kompressorin taukojakson aikana ja jäähdyttää nopeasti lämpöpumpun käyttövesivaraajaa vaikkei kuumaa käytövettä kaytettäisi laisinkaan.
Lämpöpumpun käyttövesivaraajasta otetaan siis lämpötehoa lattiaan silloin kun kompressori ei käy (taukojakson ajan) tuon periaatekuvan mukaan
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9341;image
Tarkoitin tuollaista että jos kokeeksi suljet tuon alla olevan periaatekuvan esittämällä tavalla putken jonka kautta taukojakson aikana kiertää lattianlämmitysvesi,luulisin että käyttövesitalous paranisi ko varaajassa
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9337;image
-
Sen verran toki älysin että puhut tuosta manttelivaraajasta, mutta en vaan heti oivaltanut että missä kohtaa tulisi kokeilla tätä.
Mutta siis jos koettaisin nyt näillä setupeilla sen sulkea ja katsotaan mitä tapahtuu. Tänään tallissa puuhastellessa tuntui että aparaatti käy lähes kokoajan, max 10min pausseilla.
-
Nollattu 9.1.2019 ~klo 12.
Ja kWh mittariin on rullannut 178,1kWh tähän kellon lyömään mennessä. Kompressorilla tunteja 75h ja vastuksella 1h. Lämpötilasta ulkosalla nyt ei ole heittää mitään keskiarvoa
Näistä luvuista laskemalla saadaan
-keskitehoksi 1,37 kW
-Käyntiaikasuhteeksi 58%
Kun teho sijoitetaan tomppelin kaavioon ja lämpötilana käytetään Itäisen Uudenmaan lämpötilaa, nähdään että tehon tarve on pudonnut 4,1 kW -> 1,4 kW.
Tästä saadaan että Geopro olisi käynyt melko tarkkaan COP-arvolla 2,9
Ei tämä ihan hyväkään arvo ole mutta ei mikään katastrofikaan. Lattialämmitystalossa pitäisi mieluummin olla lähempänä COP 4
Käyntiaikasuhde 58%, ei paha mutta vähän yläkanttiin.
Tulokset on saatu vain kahdesta pisteestä, joten virhemarginaali on suuri mutta tuloksia voidaan pitää kuitenkin suuntaa antavina.
ATS
-
Tuossa em kaksoisvaippavaraajan ulkovaipan kautta kiertää talon lattialämmitysverkon vesi kompressorin taukojakson aikana ja jäähdyttää nopeasti lämpöpumpun käyttövesivaraajaa vaikkei kuumaa käytövettä kaytettäisi laisinkaan.
Tässä Matiaksen ehdottamassa kytkennässä poistetaan talon lämmityksen varaajakapasiteetista tämän kaksoisvaippavaraajan osuus.
Lattialämmitystalossa laatan betonin varauskapasiteetti on niin suuri että kaksoisvaippavaraajan kapasiteetin poistamisella on vain hyvin pieni vaikutus lämmitykseen mutta käyttövesitalouteen on suuri myönteinen vaikutus.
ATS
-
Täytyypä tutkia illasta, millä onnistuisi sulkea tuo kyseinen linja. Ulkomuistista ei kyllä tule mieleen että mitään sulkua olisi ainakan näkyvillä.
-
Täytyypä tutkia illasta, millä onnistuisi sulkea tuo kyseinen linja. Ulkomuistista ei kyllä tule mieleen että mitään sulkua olisi ainakan näkyvillä.
Tuo ruksattu putki on lämpöpumppun kuorien sisällä. Ei ole helppo sulkea.
-
Mahtaako jollakulla olla näkemystä/kokemusta tuon sulkemisesta. Pienet pro-tipsit voisi olla paikallaan, ennen kuin lähdetään yrityksen ja erehdyksen kautta puuhastelemaan.
-
Periaatekuvassa vaihtoventtiililtä lämmitysverkon shuntille menevä putki pitäisi löytää ja siinä putkessa on jossain kohtaa haaroitus manttelivaraajalle.
Jos vaihtoventtiili ja shuntti ovat lämpöpumpun koneikossa niin ota valokuva ja laita tänne esille,ehkä silleen jotain selviää ;)
-
Tänään sain myös Ouman Trendit pelaamaan, kun tuli hommattua läppäri jostain antiikin Kreikan ajalta.
Tässä nyt pari kuvaa:
https://aijaa.com/jAwnwm (https://aijaa.com/jAwnwm)
https://aijaa.com/Bg0FW9 (https://aijaa.com/Bg0FW9)
Liekkö kyse näistä ? Ekassa siis vaan tuo kolmitievena. Toisessa tuo palaava linja joka menee siis tälle venttiilille, ja ympyröity nyt se oletettu pätkä mikä pitäisi sulkea, olenko oikeassa?
Ja nyt, vaikka onnistuisinkin sulkea tuon... Miten tuon kolmitieventtiilin tulisi olla, kaiken aikaa aukiko ?
Edit: mahtavat taidot liittää noita kuvia suoraan tähän 8)
-
Ekassa siis vaan tuo kolmitievena.
Tuo vaikuttaisi olevan lattialämmityksen shuntti,yleensä jossain väliasennossa.Säätää siis lattiakierron menoveden lämpötilaa
Jossain kompressorin ja lämmönvaihtimien lähellä on kiertopumppu josta menee putki sähkövastukselle,sähkövastuksen jälkeen pitäisi olla se vaihtoventtiili.
Saatko niistä kuvia?
Tuo ruksattu putki on lämpöpumppun kuorien sisällä. Ei ole helppo sulkea.
Saattaa tosiaan olla hankala homma,jos sait trendit toimimaan niin laitas niitä tänne ,niistä näkisi miten pumppu toimii
En oikein osaa hahmottaa valokuvien perusteella miten niissä virtaukset menee periaatekuvaan verrattuna
-
Juu täytyy käydä kuvailemassa.
Tänään sitten intoa täynnä katsomaan mitä se oumannin trend sovellus on taltioinut... Mutta sitten, ATK oli päättänyt alkaa hankalaksi, ja keksinyt päivittää itsensä klo 4 yöllä, ja käynnistyä uudelleen.
Dataa ei siis ole nyt tarjota. Sen verran siitä logista näki että koska täällä on nämä "tulipalopakkaset" eli melkein -15 tms. oli pumppu käynyt kokoajan välillä 21.30-03.45.
Jatketaan harjoittelua.
-
Jossain kompressorin ja lämmönvaihtimien lähellä on kiertopumppu josta menee putki sähkövastukselle,sähkövastuksen jälkeen pitäisi olla se vaihtoventtiili.
Saatko niistä kuvia?
Jokohan nyt oltaisiin oikeassa paikassa ?
Venttiili (https://aijaa.com/VsPKBM)
Suljettava putki (https://aijaa.com/lCRJBa)
Lisäksi n 1,5h ajalta trendiä, josta kyllä käy minusta jo ihan tarpeeksi ilmi kuin mahtavasti se toimii tällä hetkellä:
Trendi (https://aijaa.com/yIsgpN)
Lisäksi tuo maaliuos-anturi näyttää elävän ihan omaa elämää.
-
Joo,tuo Honeywell on vaihtoventtiili ja nyt pitäisi tutkia siitä shuntille menevä putki,tuossa putkessa pitäisi olla T-haara jonka varaajaan menevä putki yritetään sulkea.Putkista on kuvassa niin vähän näkyvissä ettei toiminnallisuudesta osaa sanoa.
Saatko kuvan jossa näkyisi sekä shuntti että vaihtoventtiili samassa kuvassa?
https://aijaa.com/VsPKBM
Kuvassa olevan vaihtoventtiilin putkista yksi menee varaajalle (käyttöveden lämmitys),toinen putki menee shuntille ja kolmas putki tulee lauhduttimen kiertopumpulta sähkövastuksen kautta.
Ks periaatekuva liitteenä
Trendissä tosiaan melkoista pätkäkäyntiä
edit:Kannattaa varmaan ensin syventyä trendikäyriin kun ne nyt on käytettävissä.
Ehkä käyntiasetuksia fiksaamalla saisi käynti/taukojaksot pidemmiksi,esim selvittämällä ensin mikä anturi/asetusarvo käynnistää ja pysäyttää kompressorin ja tätä asetusta muuttelemalla näkisi trendistä vaikutuksen käyntisyklien pituuteen.
Huomaa että kun muutat asetuksia niin kirjaa jotenkin ylös mikä oli alkuperäinen asetusarvo ja minkä verran ja mihin suuntaan teit muutoksen.Silloin on helppo palauttaa alkuperäinen asetus jos toivottua muutosta ei tule tms.
Nuo putkisto/virtausmuutokset kannattaa jättää viimeiseksi vaihtoehdoksi kun näyttää olevan melkoinen operaatio ::)
-
Lisäksi n 1,5h ajalta trendiä, josta kyllä käy minusta jo ihan tarpeeksi ilmi kuin mahtavasti se toimii tällä hetkellä:
Trendi
Lisäksi tuo maaliuos-anturi näyttää elävän ihan omaa elämää.
Trendissä tosiaan melkoista pätkäkäyntiä
edit:Kannattaa varmaan ensin syventyä trendikäyriin kun ne nyt on käytettävissä.
Ehkä käyntiasetuksia fiksaamalla saisi käynti/taukojaksot pidemmiksi,esim selvittämällä ensin mikä anturi/asetusarvo käynnistää ja pysäyttää kompressorin ja tätä asetusta muuttelemalla näkisi trendistä vaikutuksen käyntisyklien pituuteen.
Huomaa että kun muutat asetuksia niin kirjaa jotenkin ylös mikä oli alkuperäinen asetusarvo ja minkä verran ja mihin suuntaan teit muutoksen.Silloin on helppo palauttaa alkuperäinen asetus jos toivottua muutosta ei tule tms.
Pari huomiota trendipätkästä.
- -8 C pakkasella käyntiaikasuhde on vähän yli 50%. Tämän mukaan koneen teho riittäisi ainakin -30 C pakkaselle.
- Käynti- ja taukoaika, kumpikin on n. 8 min -> pätkäkäyntiä!
- Pätkäkäynti on yleensä seurausta siitä että ei ole varauskapasiteettia tai jos on niin sitä ei hyödynnetä.
- Tässä tapauksessa osasyy pätkäkäyntiin on se että lämmitysvaraajaa lämmitetään vain 4 C yhdellä käyntijaksolla -> käyntirajojen säätö.
- Suurempi syy pätkäkäyntiin lienee kuitenkin se että lattialaatan varaavuutta ei hyödynnetä riittävästi.
- Trendistä puuttuu L1 paluuvesi. Paljonko on laattaan menevän ja palaavan veden lämpötilaero?
- Maaliuos lämpötilan mittauksessa ei ole mitään tolkkua. Tarkista anturin kiinnitys ja että kaikissa liitoksissa on hyvä kontakti.
- KV varaajan lämpötilat käyttäytyvät stabiilisti. Laskevat n. 1C tunnissa, on normaalia. KV-varaajasta ei ryöstetä lämpöä talon lämmittämiseen.
KV-varaaja tasalämmin ylhäältä alas, pitäisi olla suurempi lämpötilaero ylä- ja alaosan välillä. Tasoittaako ja lämmittääkö KV-kierto KV-varaajan?
Tämä analyysi on tehty vain 1,5h trendipätkän mukaan -> olisi mukava nähdä lisää trendiä.
ATS
-
Voisitko sijoittaa oheiseen putkistokuvaan missä kohtia sijaitsevat trendissä olevat mittaukset?
Nyt kun on ollut kovia pakkasia olisi hyvä nähdä uusia trendejä sekä kulutustietoja.
ATS
-
Löysinkin tuolta jäsen "speedyn" viesteistä edellisessä viestissäni kysymäni tiedot.
ATS
-
On tuossa jotain omituista....
Trendissä punainen käyrä pitäisi olla lämmitysvaraajan alaosan lämpö TE(M)7.
Erikoista että lämmitysvaraajan alaosan lämpö nousee aina samaan tahtiin shuntin ohjaaman L1 menovesianturin M(TE) 2 kanssa.
Jos vaihtoventtiili on lattianlämmitysasennossa niin lämmitysvaraajan alaosan kautta ei pitäisi olla mitään virtausta kompressorin käydessä vaan menovesi pitäisi mennä suoraan vaihtoventtiililtä shuntille
Kun vaihtoventtiili on käyttöveden lämmitysasennossa niin silloin osa virtauksesta menee lämmitysvaraajan alaosan kautta shuntille ja lattiaan.
Vaikuttaisi että vaihtoventtiili on jostain syystä jumissa käyttöveden lämmitysasenossa mutta lämmitysvaraajan alaosan kautta lämmittää myös lattiaa.
Olisiko YALMARilla koko vuorokauden trendia esittää,siitä näkisi miten vaihtoventtiili toimii vai onko se jumissa,siis että tapahtuuko erikseen käyttöveden lämmitysjakso ja lattian lämmitysjakso?
-
Pari huomiota trendipätkästä.
- -8 C pakkasella käyntiaikasuhde on vähän yli 50%. Tämän mukaan koneen teho riittäisi ainakin -30 C pakkaselle.
- Käynti- ja taukoaika, kumpikin on n. 8 min -> pätkäkäyntiä!
- Pätkäkäynti on yleensä seurausta siitä että ei ole varauskapasiteettia tai jos on niin sitä ei hyödynnetä.
- Tässä tapauksessa osasyy pätkäkäyntiin on se että lämmitysvaraajaa lämmitetään vain 4 C yhdellä käyntijaksolla -> käyntirajojen säätö.
- Suurempi syy pätkäkäyntiin lienee kuitenkin se että lattialaatan varaavuutta ei hyödynnetä riittävästi.
- Trendistä puuttuu L1 paluuvesi. Paljonko on laattaan menevän ja palaavan veden lämpötilaero?
- Maaliuos lämpötilan mittauksessa ei ole mitään tolkkua. Tarkista anturin kiinnitys ja että kaikissa liitoksissa on hyvä kontakti.
- KV varaajan lämpötilat käyttäytyvät stabiilisti. Laskevat n. 1C tunnissa, on normaalia. KV-varaajasta ei ryöstetä lämpöä talon lämmittämiseen.
KV-varaaja tasalämmin ylhäältä alas, pitäisi olla suurempi lämpötilaero ylä- ja alaosan välillä. Tasoittaako ja lämmittääkö KV-kierto KV-varaajan?
Tämä analyysi on tehty vain 1,5h trendipätkän mukaan -> olisi mukava nähdä lisää trendiä.
ATS
Laittelen lisää trendiä tässä pikapuoliin.
Mitä tulee maaliuosanturiin, se ei ole koskaan pelannutkaan minun aikana. Aiemmin näytti vain + merkkiä Oumanissa, nyt vaihteluväli lienee +9- +49C tms.
Laatan varausta tuskin on joo ollenkaan huomioitu. Siksi tulen siirtämään tuon menovesi-anturin palaavaan putkeen. Ja paluuveden anturia on ole edes löytänyt koko aparaatista.
-
Tässäpä nyt trendejä sitten:
Viimeinen 24h (https://aijaa.com/iB0c1N)
n.50h (https://aijaa.com/Dnv7Rk)
Sama, mutta tässä näkyy selkeämmin vastuksen käyttö (https://aijaa.com/gA4iGe)
En ole perehtynyt, että saisikohan tuolta tuon venttiilin asennosta tietoja talteen.
-
Tässä yritin vähän pähkäillä mitä tapahtuu käyttöveden lämmitysjakson aikana.
Näyttäisi siltä että käyttövesijakson alussa kompressorin teho ei riitä LV- eikä Lämmitysvaraajan lämpötilan nostoon.
Vasta kun vastus menee päälle alkavat lämpötilat nousta.
Kunpa tietäisi mihin suuntaan vesi virtaa missäkin tilanteessa noissa kaksoisnuolella merkityissä putkissa.
Systeemissä on kaksi kiertovesipumppua, Geopron oma ja lattialämmityksellä omansa.
- Mitkä ovat niiden tehoasetukset?
- Käykö Geopron pumppu koko ajan vai pysähtyykö se silloin kun kompressori ei käy?
ATS
-
Saattaa olla että vaihtoventtiili takertelee kun tulee käyttöveden lämmitysjakso ja kun se lakkaa.
Jonkin ajan kuluttua käyttöveden lämmityksen päättymisestä vaihtoventtiili viimein sulkee varaajan läpi menevän virtauksen ja virtaus menee muutaman tunnin (?) tasaisesti lattiaan.Alkaa sekoilemaan kun tulee uusi käyttöveden lämmitysjakso........luulisin ::)
-
Taas näitä trendejä tuijoteltuani olen sitä mieltä, että Geopro toimii trendeissä olevien mittausten osalta niin hyvin että itse Geopron toiminta ei selitä suurta sähkön kulutusta.
-5 - -10C pakkasella käy pätkää n. 8min ON/8min Ei.
Tällaisessa pätkäkäynnissä prosessi ei ehdi missään välissä stabiloitua, huonontaa hyötysuhdetta.
-10 - -15C käy lähes koko ajan n. 24min ON/5min EI
Alle -15C käy koko ajan ja ottaa sähkövastusta avuksi tehtäessä käyttövettä.
Sähkövastusaika on kuitenkin niin pieni, että sillä ei ole oleellista merkitystä.
Nyt pitäisi saada selville keruulta tulevan ja keruulle menevän liuoksen lämpötilat jotta nähtäisiin missä pisteessä höyrystin toimii.
Käyttöveden kierron kokonaisvaikutus on vielä selvittämättä.
Nykyisellään kun säätäjä pyrkii pitämään laattaan menevän veden lämpötilan vakiona, on laatan varauskyvystä käytössä tasan 0%.
Koska Geoprossa on Oumanin automatiikka, olisi varmaankin "Opation"-modaus toteutettavissa.
Opation modauksessa annetaan kompressorin käydessä ja lämmittäessä taloa lämmityssäätäjän asetusarvoon muutaman asteen lisäys ja laattaan ajetaan lämpimämpää vettä.
Kompressorin seistessä lisäys poistuu ja laattaan ajetaan normaalilämpöistä vettä.
Tällä menettelyllä laattaan varautuu käyntijaksolla lämpöä, jota sitten puretaan seis jaksolla.
Käynti- ja seis jaksot pitenevät ja prosessi ehtii stabiloitua.
ATS
-
Ohje sanoo, että: Kompressori pysähtyy kun: "Mittaus 10 (lv alaosa) on saavuttanut: säätimen L1 määräämän menoveden lämpötilan +4 astetta"
Tuo taitaa olla lattialämmityksen ainoa kompressorin käyntiä ohjaava asetus.Ehkä käynti/taukojaksot pitenisi jonkinverran jos tuon 4 astetta korottaisi kokeeksi esim 8 asteeseen.
Onkohan Geopro Gs manuaalia missään nähtävissä?
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7513.msg100576#msg100576
Koska Geoprossa on Oumanin automatiikka, olisi varmaankin "Opation"-modaus toteutettavissa.
Opation modauksessa annetaan kompressorin käydessä ja lämmittäessä taloa lämmityssäätäjän asetusarvoon muutaman asteen lisäys ja laattaan ajetaan lämpimämpää vettä.
Kompressorin seistessä lisäys poistuu ja laattaan ajetaan normaalilämpöistä vettä.
Tällä menettelyllä laattaan varautuu käyntijaksolla lämpöä, jota sitten puretaan seis jaksolla.
Käynti- ja seis jaksot pitenevät ja prosessi ehtii stabiloitua.
Tuollaista on ainakin kokeiltu ja ihan mukavasti näyttää toimivan
Jatkoa omaan edelliseen: kokeilin hyödyntää pumpussa olevaa yöalennustoimintoa seuraavalla tavalla: nostin lämpökäyrää joka kohdasta 3 astetta ja laitoin ajastimen tiputtamaan menoveden 6 astetta alemmaksi neljän tunnin välein kahdeksi tunniksi. Alkuperäinen käynnistystaajuus oli noin 1,3 käynnistystä/ tunti. Em. toimenpiteellä taajuus laski noin 0,7:ään. Viritin vielä lisää nostamalla käyrää asteen lisää ja lisäsin tiputusta kahdella asteella. Käynnistystaajuus laski edelleen noin 0,55:een. Ainakaan vielä ei ole tuntunut heikennystä asumismukavuuteen. Luulisi pumpulle tulleen jonkin verran elinaikaa lisää. Seuraava askel on pidentää lataamis- ja purkujaksoja ja katsoa koska se rupeaa vaikuttamaan asumismukavuuteen.
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
Eikö tuo lämpimän veden lämmön laskeminen ole kuitenkin melko nopeaa, mitä jos vaihtoventtiili vuotaakin pikkuisen jatkuvasti? Eihän se tuota otsikon ongelmaa selitä mutta jos siitä pääsisi kiinni johonkin. Nythän lämpö laskee todellakin noin asteen tunnissa yölläkin.
Verrokiksi oma integroitu alle 200 litrainen varaaja, ei kai noissa ihmeemmin pitäisi eroja olla? Klo 2-18 välillä laskua neljä astetta ja tuossa on muutama hammaspesu, muutama käsienpesu, 4xkahvit, ruuanlaitto ja ehkä jotain muutakin.
Yhden asteen tippuminen kestää keskimäärin neljä tuntia pikku käytölläkin, lieneekö tämä normaalimpi vauhti?
(https://img.aijaa.com/m/00886/14660620.jpg) (https://aijaa.com/PD4ifV)
-
Tuossa ohjetta.
Käyttöohjemanuaalitiedosto oli liian iso, ettei voinut ladata tänne. Toivottavasti tuosta joku saa apuja.
-
Eikö tuo lämpimän veden lämmön laskeminen ole kuitenkin melko nopeaa, mitä jos vaihtoventtiili vuotaakin pikkuisen jatkuvasti? Eihän se tuota otsikon ongelmaa selitä mutta jos siitä pääsisi kiinni johonkin. Nythän lämpö laskee todellakin noin asteen tunnissa yölläkin.
Verrokiksi oma integroitu alle 200 litrainen varaaja, ei kai noissa ihmeemmin pitäisi eroja olla? Klo 2-18 välillä laskua neljä astetta ja tuossa on muutama hammaspesu, muutama käsienpesu, 4xkahvit, ruuanlaitto ja ehkä jotain muutakin.
Yhden asteen tippuminen kestää keskimäärin neljä tuntia pikku käytölläkin, lieneekö tämä normaalimpi vauhti?
Tarkkaan trendistä mitattuna saan Geopron varaajan yöaikaisen jäähtymisen olevan 0,60 C/h, laskettuna ylä- ja alalämpötilamittauksien keskiarvosta.
Jos varaajan tilavuus on 180 litraa, saadaan häviötehoksi 124 W.
Nakkella varaajan jäähtyminen on 0,17 C/h, yhden mittapisteen mukaan. Edustaako tämä varaajan koko vesimäärää?
Jos varaajan tilavuus on 180 litraa, saadaan häviötehoksi 36 W (ei voi olla totta).
Oman L-Ässän varaajan tilavuus on 420 litraa ja häviöteho on 256 W.
ATS
-
Nakkella varaajan jäähtyminen on 0,17 C/h, yhden mittapisteen mukaan. Edustaako tämä varaajan koko vesimäärää?
Jos varaajan tilavuus on 180 litraa, saadaan häviötehoksi 36 W (ei voi olla totta).
ATS
En tiedä mitä vesimäärää edustaa, varaaja on siis se integroitu pystymalli ja mittaus on sieltä anturin reiästä mikä sijaitsee noin suurinpiirtein puolivälissä varaajaa korkeussuunnassa. Enpä tullut ajatelleeksi että varaajissa voisi olla kovasti erilainen lämpötilan mittauslogiikka. Näytti vaan niin huimalta tuo geopron käyrä kun tekee vettä ”jatkuvasti”.
-
Näytti vaan niin huimalta tuo geopron käyrä kun tekee vettä ”jatkuvasti”.
Niin tässä Geoprossa on käyttöveden kierto käytössä ja se tuo oman lisänsä soppaan
ATS
-
Mitenkä Geopro selvisi kovasta pakkasesta? Olisiko trendiä saatavilla?
Nyt kun on näitä trendejä saatavilla, voisi tehdä kaksi käyttöveden kierron vaikutuksiin liittyvää koetta.
1) Ota yön ajaksi sähkövaraajan sähköt pois ja anna kierron olla päällä.
2) Pysäytä kierto yön ajaksi
Ja sitten vuorokauden trendit.
ATS
-
Mitenkä Geopro selvisi kovasta pakkasesta? Olisiko trendiä saatavilla?
Nyt kun on näitä trendejä saatavilla, voisi tehdä kaksi käyttöveden kierron vaikutuksiin liittyvää koetta.
1) Ota yön ajaksi sähkövaraajan sähköt pois ja anna kierron olla päällä.
2) Pysäytä kierto yön ajaksi
Ja sitten vuorokauden trendit.
ATS
Kaippa tuo jotenkin selvisi, ainakaan suihkusta ei kiljumisia kuulunut, joten lämmintä vettä on ollut saatavilla. Eikä asuntokaan jäähtynyt.
Opationista oli puhe, mutta tein nyt niinkuin täällä uhosin, ja siirsin tuon menovesi-anturin paluulinjaan. Tällä pitäisi kaiketi olla suht samankaltainen vaikutus. Annetaan sen nyt asettua pari päivää, sitten otan nuo yllämainitut käyttöveden kierto ja lämmitys-asiat kokeiluun.
Paiskaan kohta pakkasjaksolta trendin.
-
Tässä taas trendejä ja muutakin oleellista tai epäoleellista tietoa:
Viimeinen 24h, klo 17 vaihdettu anturin paikkaa (https://aijaa.com/TwBDVf)
21.1-22.1 (https://aijaa.com/zx137z)
20.1-21.1 (https://aijaa.com/VOOsTJ)
Sitten vähän MLP:n omalta kWh-mittarilta otettuja lukuja
09.1.2019 klo 11.56 = 895,7kWh (jolloin hajonnut kiertopumppu saatu vaihdettua)
14.1.2019 klo 21.55 = 1073,8kWh
18.1.2019 klo 21.30 = 1232.2kWh
23.1.2019 klo 20.27 = 1500,0kWh
Ja mitä tulee noihin maaliuoksen lämpötiloihin, niin perjantaina niitä vähän mittailin miltei laboratorio-tarkkuudella, eli perus lämpömittarilla, missä ulkolämpöanturilla suoritin suuntaa-antavia mittauksia. Valiettavasti tulokset jäi työpuhelimeen, joten työn hedelmiä ei ole jakaa nyt illalla.
-
Onkohan tuon menovesianturin, minkä paikkaa vaihdoit,mitään lämpöeristettä anturin ja putken ympärillä?
Jos anturi on ilman eristystä niin siihen vaikuttaa melkoisesti ympäristölämpötila,tässä tapauksessa jäähdyttää anturia nopeammin ja lyhentää käynti/taukojaksoja ;)
-
Itse kokeilisin seuraavaa. Sekoitusventtiili täysin auki ja moottori irti tai käsikäytölle. Ulkoinen kiertopumppu pois päältä(tai kokonaan irti) ja sisäinen lauhdepumppu jatkuvasti päälle.
-
Onkohan tuon menovesianturin, minkä paikkaa vaihdoit,mitään lämpöeristettä anturin ja putken ympärillä?
Jos anturi on ilman eristystä niin siihen vaikuttaa melkoisesti ympäristölämpötila,tässä tapauksessa jäähdyttää anturia nopeammin ja lyhentää käynti/taukojaksoja ;)
Ei ole, liuosputket on ainoat eristetyt putket tuolla tallissa. Nekin on jonkun tein itse ja säästin henkisen henkilön asentamat. Mallia ilmastointiteippi.
Anturipulikassa on kuparilätkä joka tulee kupariputkea vasten. Anturin muovikotelo tekee "kuvun" kontaktipinnan päälle. Laitoin myös piitahnaa väliin lämpöä johtamaan.
-
liuosputket on ainoat eristetyt putket tuolla tallissa.
Ainakin kuuman käyttöveden putket kannattaa eristää,esim tuollaisilla.Tuollaiset eristeputket on yhdestä sivusta leikattu halki joten menee ihan painamalla kupari ym putken päälle.Saksilla voi katkoa ja muotoilla kulmia.
https://www.biltema.fi/rakentaminen/lvi/putkistot/putkieristeet/putkieriste-2000023027
-
Jos Geopro Gs on alkuperäinen käyttövesivaraaja ja lattialämmityksen putkitus koneikossa niin ehkä kannattaisi kokeilla käyttövesivaraajan ulkovaipan kierron erottamista lattialämmityskierrosta.
Liittenä periaatekuvia Gs:n virtauksista eri käyntitilanteissa
Asiaa tarkemmin mietittyäni huomasin että oheiseen kuvaan merkittyä putkea ei saa sulkea.
Koska lämmitysjakson aikana ladataan lämmitysvaraaja kyseistä putkea pitkin ja täten poistettaisiin se käytöstä.
Syynä on se että lämmitysvaraajan lämpötilamittaus ohjaa kompressorin käyntiä lämmityskäytössä.
ATS
-
Sitten vähän MLP:n omalta kWh-mittarilta otettuja lukuja
Näiden lukujen perusteella laskin hyötysuhteet.
09.1.2019 klo 11.56 = 895,7kWh
14.1.2019 klo 21.55 = 1073,8kWh COP 2,9 lämpötila -3,5 C
18.1.2019 klo 21.30 = 1232.2kWh COP 2,7 Lämpötola -7,3 C
23.1.2019 klo 20.27 = 1500,0kWh COP 2,3 Lämpötola -13,1 C
Pakkasen kiristyessä hyötysuhde huononee, suurin syy lienee lisääntynyt vastuksen käyttö.
-20C alapuolella kompressori käy koko ajan
lisäksi vastus on päällä 20 min/h lämmittäen sekä lämmitys että käyttövesivaraajaa mistä taas ryöstetään lämmitykseen 1,2 kW.
ATS
-
Eilen tosiaan siirretty anturin paikkaa lattialämmityksen menolinjasta -> Paluulinjaan, vaikea vielä muuta sanoa kuin että asunnossa nousi 1-1,5astetta lämpötila vaikak pakkanen pihalla kiristyi. Vastusta on MLP käyttänyt jonkinlaisia pätkiä sen jälkeen. Uskoisin että säätökäyrällä on nyt suurin selitys tähän. Eilen en niihin koskenut, tänään kävin pudottamassa 2 astetta kohdista "-20 astetta ja 0 astetta".
-
Asiaa tarkemmin mietittyäni huomasin että oheiseen kuvaan merkittyä putkea ei saa sulkea.
Koska lämmitysjakson aikana ladataan lämmitysvaraaja kyseistä putkea pitkin ja täten poistettaisiin se käytöstä.
Syynä on se että lämmitysvaraajan lämpötilamittaus ohjaa kompressorin käyntiä lämmityskäytössä.
ATS
Joo,tuo tosiaan pitää paikkansa. :-[
Ohje sanoo, että: Kompressori pysähtyy kun: "Mittaus 10 (lv alaosa) on saavuttanut: säätimen L1 määräämän menoveden lämpötilan +4 astetta"
Siinä se lauhempien kelien pätkäkäynnin selitys sitten on.
Miksihän menoveden lämpötilaohjaus tarvitsee lämmitysvaraajan alaosan lämpötilatietoa?
-
Tässä vielä viimeisin 24h muutoksen jälkeen:
Tässä (https://aijaa.com/5otbJA)
Mitenkäs tuo Opation nyt sitten käytännössä toteutettaisiin, ja olisiko se teidän mielestä järkevämpi ratkaisu kuin että siirtelisi anturia ?
Ja mikä juoni tässä on:Itse kokeilisin seuraavaa. Sekoitusventtiili täysin auki ja moottori irti tai käsikäytölle. Ulkoinen kiertopumppu pois päältä(tai kokonaan irti) ja sisäinen lauhdepumppu jatkuvasti päälle.
-
Mitenkäs tuo Opation nyt sitten käytännössä toteutettaisiin
Tuolla tavalla ainakin on tehty,Kalossin viesti tuossa alempana.
Geopro Gs sähkökuvissa ei näytä olevan yhtään vapaata kosketinta jolla ko modaus on tehty LÄ:n pumppuihin.
Lämpöässässä kytketään kompressorin pysähtyessä menoveden lämpötilapudotus (2-4astetta) päälle apureleen vapaalla koskettimella ja kun kompressori käynnistyy niin lämpötilapudotus poistuu ja menoveden lämpötilapyynti on 2-4 astetta korkeampi jolloin lämpöä varautuu lattian betonilaattaan muutaman asteen enemmän.
Tavallaan lattiaa käytetään varaajana tuolla konstilla ja käynti/taukojaksot harvenee huomattavasti.
Varmaan jäsen Kalossin tekemällä muutoksella päästään samoihin tuloksiin
ks liitekuva
Jatkoa omaan edelliseen: kokeilin hyödyntää pumpussa olevaa yöalennustoimintoa seuraavalla tavalla: nostin lämpökäyrää joka kohdasta 3 astetta ja laitoin ajastimen tiputtamaan menoveden 6 astetta alemmaksi neljän tunnin välein kahdeksi tunniksi. Alkuperäinen käynnistystaajuus oli noin 1,3 käynnistystä/ tunti. Em. toimenpiteellä taajuus laski noin 0,7:ään. Viritin vielä lisää nostamalla käyrää asteen lisää ja lisäsin tiputusta kahdella asteella. Käynnistystaajuus laski edelleen noin 0,55:een. Ainakaan vielä ei ole tuntunut heikennystä asumismukavuuteen. Luulisi pumpulle tulleen jonkin verran elinaikaa lisää. Seuraava askel on pidentää lataamis- ja purkujaksoja ja katsoa koska se rupeaa vaikuttamaan asumismukavuuteen.
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
Täytyy perehtyä tuohon, jahka näen minkälaiseen miinaan astun tuon anturin siirron kanssa.
Taas aikani kuluksi hakkasin vähän päätä seinään kulutusten kanssa, sain pyöräyteltyä tälläistä:
Tässä kuussa mennyt tähän mennessä:
yht. 2187kWh
Asunto 490,5kWh
MLP: 1431,6 kWh (tästä liuospumpun antautumisen takia vastuksella 895,7kWh)
Luvut eivät nyt täsmää niin että asunnon ja MLP kulutukset olisivat yhteensä kokonaiskulutus. Kun autotallissa nyt vielä sitten jääkaappi ja se 10l käyttövesivarajaa joita en saa eriteltyä pois tuosta. Mutta MLP+Asunto=1922,1 kWh, joten 264,9kWh mennyt tässä 24 päivän aikana johonkin. Veikkaisin että juurikin siihen käyttövesivaraajan lämmittämiseen, tai mitä se nyt ikinä siellä toimittaakan.
Semmosta, turhaa lätinää mutta onpahan taas ylhäällä lukemia :)
Edit: Vielä niihin putkien eristyksiin, täytyy huomenna oikein laittaa kuvaa ammattimaisesta asentamisesta. Sen verran teaserina paljastettaakoon että eristettä on laiteltu sinne tänne, putki jossa sitä on, on kokoa 22mm, ja eriste on tarkoitettu 35mm putkelle.
-
Täytyy perehtyä tuohon, jahka näen minkälaiseen miinaan astun tuon anturin siirron kanssa.
Ihan oikein että seuraa muutoksen vaikutusta eri ulkolämpötiloilla.
Lattian betonilaatassa on massaa niin paljon että varmaan muutama päivä menee ennenkuin anturin muutoksen vaikutus kokonaisuudessaan alkaa näkyä käyntisykleissä
Teoriassahan menovesianturin siirtäminen paluuputkeen pitäisi olla sellainen vaikutus että lattialaatta lämpenee nyt ensin ja kun lattia on lämmennyt niin paluuveden lämpötila alkaa vasta senjälkeen nousta anturin tienoilla pysäytyslämpötilaan.
Tuossa trendissä ennen anturin siirtoa (klo 17.00) näkyy shuntti ajavan auki-kiinni kompressorin käyntijaksojen tahdissa mutta anturin siirtämisen jälkeen shuntti "rauhoittuu"
https://aijaa.com/TwBDVf
Seuravana päivänä shuntti edelleen säätää maltillisesti
https://aijaa.com/5otbJA
-
Lämpöässässä kytketään kompressorin pysähtyessä menoveden lämpötilapudotus (2-4astetta) päälle apureleen vapaalla koskettimella ja kun kompressori käynnistyy niin lämpötilapudotus poistuu ja menoveden lämpötilapyynti on 2-4 astetta korkeampi jolloin lämpöä varautuu lattian betonilaattaan muutaman asteen enemmän.
Samaa periaatetta mitä on käytetty L-Ässässä ei voi käyttää suoraan Geopron kanssa, koska L-Ässä on tulistinkone ja Geopro on vaihtoventtiilikone.
L-Ässässä otetaan menoveden lämpötilan ohjaus suoraan kompressorin käyntitiedosta.
Geoprossa menoveden lämpötilan ohjaukseen pitää ottaa mukaan myös vaihtoventtiilin asento.
"menoveden lämpötilaa nostetaan kun kompressori käy ja vaihtoventtiili on lämmitysasennossa"
ATS
-
Niinpähän tosiaan on,ilmeisesti vaihtoventtiili on lämmitysasennossa myös kompressorin taukojakson aikana?
Varmaan olisi jokin yksinkertaisempi keino estää pätkäkäynti kuin kompressorin käyntiedolla manipulointi.
Varmaan jossain vaiheessa joku hoksaa miten se Gs mallissa kannattaa tehdä ;)
-
Terve,
litteenä kolme kuvaa miten itsellä tuo käyrän säätö vaikutti käyntiaikoihin. Vielä tuossa olisi varaa kiriä paremmaksi...Ensimmäisessä kuvassa artisti ei vielä osannut hyödyntää ohjelmiston tarjoamia hyötyjä ja siitä puuttuu tiedot siitä mitä mikäkin väri tarkoittaa.
Sitä vaan mietiskelin että miksi tuo varaajan alaosan lämpötila siirtyy välillä sahaamaan noin 18 astetta alemmaksi (ensimmäisessä kuvassa neon vihreä väri). ???
-
Sitä vaan mietiskelin että miksi tuo varaajan alaosan lämpötila siirtyy välillä sahaamaan noin 18 astetta alemmaksi (ensimmäisessä kuvassa neon vihreä väri). ???
Alhaalla ollessaan lämmittää taloa ja ylhäällä ollessa lämmitetään käyttövesivaraajaa.
ATS
-
nostin lämpökäyrää joka kohdasta 3 astetta ja laitoin ajastimen tiputtamaan menoveden 6 astetta alemmaksi neljän tunnin välein kahdeksi tunniksi.
Miten Kalossi teit tuon operaation käytännössä?
Saako Gs Ouman 202 jollain digitaalitulolla lämpötilapudotuksen päälle ja pois?
Jos saa niin mikä digitulon liitinnumero Oumanissa?
Millainen ajastin sinulla on ?
Trendit näyttää käyntijaksojen korjaantuneen todella hyvin
-
Moro,
operaatio toteutettiin jotakuinkin näin, vain hyödyntämällä valikon asetuksia:
1. Säädettiin lämpökäyrä "normaalista" kaikista kolmesta (-20, 0, +20) kohdasta ylöspäin 4 astetta.
2. Yöalennuksen asetukseksi asetettiin 8
3. L1 pudotukseen ajastettiin jokaiselle viikonpäivälle ajaksi 00:00-02:00, 04:00-06:00 jne.
Ts. uuden käyrän normaalitila on +4 astetta tarvetta suurempi kahden tunnin ajan, jolloin laattaa varataan. Seuraavat kaksi tuntia laatan varausta puretaan menoveden ollessa 4 astetta tarvetta pienempi.
Kokeilin kasvattaa tuota jaksotusta kolmeenkin tuntiin, mutta se aiheutti purkujaksolle muutaman pätkän käyntiä ja lopputulos oli melko sama.
Asumismukavuudessa ei ole havaittavaa vaikutusta, vaikka iso osa talon on lattiapinnasta on laattaa.
Liitteenä kuva Geopro:n ohjauksen logiikasta. Tuon perusteella L1-anturin siirto menopuolelta paluupuolelle ei pitäisi vaikuttaa käyntitaajuuteen, koska kompressorin pysähtyminen on kiinni mittauksen 10 (lämmitysvaraajan alaosa) lämpötilasta. Toki tuo L1 lämpötila siihen vaikuttaa. Ainakin omasta mielestä tilanne menee silloin seuraavasti (kompressori käy): Käyrää on laskettava ettei kämppä lämpiä liikaa --> shuntti rajoittaa lähtevän veden lämpötilaa enemmän kuin että anturi olisi menopuolella --> lämmitysvaraajan lämpötila nousee nopeammin tavoitteeseen --> kompressori pysähtyy.
-
1. Säädettiin lämpökäyrä "normaalista" kaikista kolmesta (-20, 0, +20) kohdasta ylöspäin 4 astetta.
2. Yöalennuksen asetukseksi asetettiin 8
3. L1 pudotukseen ajastettiin jokaiselle viikonpäivälle ajaksi 00:00-02:00, 04:00-06:00 jne.
Ts. uuden käyrän normaalitila on +4 astetta tarvetta suurempi kahden tunnin ajan, jolloin laattaa varataan. Seuraavat kaksi tuntia laatan varausta puretaan menoveden ollessa 4 astetta tarvetta pienempi.
Tässäpä onkin pätevä ohje GeoproGs:n käyntisyklien pidentämiseksi,kannattaisi tallettaa tuonne
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5292.0
ettei huku foorumin ketjujen syövereihin :).
Varmaankin jäsen YALMAR kokeilee ylläolevaa ohjetta omassa Gs lämpöpumpussa
-
Kyllä tuota kokeillaan ehdottomasti, la ja su menee töissä joten katsotaan ihan mielenkiinnon vuoksi mihin anturi-hommilla päästään.
-
Alkuperäiseen otsikon aiheeseen liittyen kuvajainen mitä meidän taloudessa tarkoitti KV-kierron pois kytkeminen.
Punaisella alkuperäinen tilanne, vihreällä kv-kierron pois ottaminen, sinisellä tilanne kun lisävaraaja asennettiin järjestelmään. Lisävaraajna tuomaan energiakulutuslisäykseen vaikuttaa myös käyttötottumuksien muutos. Kun lämmintä vettä tietää olevan riittävästi, niin sitä myös kuluu.
-
Niin, mullahan on myös tuo KV-kierto murheenkryyninä vielä toistaiseksi. Eikä varsinaisesti voi kyllä sanoa että vielä olisi omasta mielestä asettunut tuolla anturi-muutoksella. Tästäkin olen kyllä ihan todisteita saanut kuvien muodossa että toimii.
Tässä nyt aiemmin lupaamani mallisuorite eristämisestä:
Kuva1 (https://aijaa.com/JNCcKj)
Kuva2 (https://aijaa.com/6tLYFI)
Kuva3 (https://aijaa.com/bkW2F8)
-
Tarkkaan trendistä mitattuna saan Geopron varaajan yöaikaisen jäähtymisen olevan 0,60 C/h, laskettuna ylä- ja alalämpötilamittauksien keskiarvosta.
Jos varaajan tilavuus on 180 litraa, saadaan häviötehoksi 124 W.
Nakkella varaajan jäähtyminen on 0,17 C/h, yhden mittapisteen mukaan. Edustaako tämä varaajan koko vesimäärää?
Jos varaajan tilavuus on 180 litraa, saadaan häviötehoksi 36 W (ei voi olla totta).
ATS
Miksei muuten 36w häviö voi olla totta? Tuommoinen integroitu säiliöhän on paljon parempi kun jälkiasennuspönttö koska siinä ei ole niitä ylimääräisiä liitäntämahdollisuuksia jotka sitä hukkaa aiheuttaa.
Tuohonhan ei mene kun kierukan putket ja meno/tulovesiputket.
-
Tässä nyt aiemmin lupaamani mallisuorite eristämisestä:
Tosiaan :) ;) :D ;D >:( :( :o 8) ??? ::) :P :-[ :-X :-\ :-* :'(
ATS
-
Miksei muuten 36w häviö voi olla totta? Tuommoinen integroitu säiliöhän on paljon parempi kun jälkiasennuspönttö koska siinä ei ole niitä ylimääräisiä liitäntämahdollisuuksia jotka sitä hukkaa aiheuttaa.
Tuohonhan ei mene kun kierukan putket ja meno/tulovesiputket.
Saataapi olla totta.
Mitkä ovat säiliön ulkomitat?
Kuinka paksu eriste ja mitä materiaalia?
ATS
-
Häviöihin vaikuttaa voimakkaasti ympäröivän tilan lämpötila tai jos tarkkoja ollaan niin varaajassa olevan veden ja ympäröivän ilman lämpötilojen erotus.
Ohessa testi jonka tein Niben sisäisen varaajan häviöistä aikoinaan. Alussa on teknisen tilan, jossa Nibe sijaitsee, lämpötila lähellä viereisen tilan eli autotallin sisälämpötilaa 16.5-astetta,
jolloin myös häviö on suurinta -0.41C/h, mutta tilan lämmettyä ja veden jäähdyttyä laskee häviö -0.22-asteeseen tunnissa.
(https://i.imgur.com/3CsjhOT.png)
-
Saataapi olla totta.
Mitkä ovat säiliön ulkomitat?
Kuinka paksu eriste ja mitä materiaalia?
ATS
Ulkomitat 60x70x120cm ja jos tuosta suoralla matikalla laskee 200 litrasen sisuskalun niin sehän on 40x50x100cm eli silloin eriste on kauttaaltaan kymmenen senttistä. En tiedä onko sisäsäiliö yhtään kantikas vai täysin pyöreä mutta eristys on siis keskimäärin 10cm. Enkä tiedä onko säiliö edes 200 litrainen tilavuudeltaan. Ohjekirja ilmoittaa 162 litraa mutta se lienee vapaa vesitilavuus eli kierukka sisuksineen siihen lisäksi niin oletus että koko pönttö olisi 200 litraa.
Uretaaniahan tuo on ja itselläni pöntön keskilämpötila 52.5 ja tilan 22.5 jos kiinnostaa laskea teoreettista vuotoa.
Tuossa linkki 200 litraiseen sakemanniin jonka EN12897 vuoto on 31W. Tuossa näkyy olevan U=0.023
Sitä en tiedä mitä tuo standarti tarkoittaa mutta kai se jossain realistissa olosuhteissa toteutuva on?Mikseipä samat vuodot onnistuisi maalämpöpumpuun integroituun varaajaankin?
https://www.oeg.net/en/hot-water-tank-oeg-200-l-1-heating-coil-516008214
-
Ohessa testi jonka tein Niben sisäisen varaajan häviöistä aikoinaan. Alussa on teknisen tilan, jossa Nibe sijaitsee, lämpötila lähellä viereisen tilan eli autotallin sisälämpötilaa 16.5-astetta,
jolloin myös häviö on suurinta -0.41C/h, mutta tilan lämmettyä ja veden jäähdyttyä laskee häviö -0.22-asteeseen tunnissa.
Oletetaan että varaajassa on 180 litraa vettä ja että lämpötilamittaus edustaa koko vesimäärää.
Saadaan että alussa lämpöhukka on 86 W ja lopussa 46 W.
Oman L-Ässän varaajan tilavuus on 420 litraa ja se on eristetty 20 mm solumuovieristeellä.
Olen joskus mitannut häviötehon ja saanut tulokseksi 256 W.
Laskemalla sain lämpöhukaksi 230 W.
ATS
-
Ulkomitat 60x70x120cm ja jos tuosta suoralla matikalla laskee 200 litrasen sisuskalun niin sehän on 40x50x100cm eli silloin eriste on kauttaaltaan kymmenen senttistä. En tiedä onko sisäsäiliö yhtään kantikas vai täysin pyöreä mutta eristys on siis keskimäärin 10cm. Enkä tiedä onko säiliö edes 200 litrainen tilavuudeltaan. Ohjekirja ilmoittaa 162 litraa mutta se lienee vapaa vesitilavuus eli kierukka sisuksineen siihen lisäksi niin oletus että koko pönttö olisi 200 litraa.
Uretaaniahan tuo on ja itselläni pöntön keskilämpötila 52.5 ja tilan 22.5 jos kiinnostaa laskea teoreettista vuotoa.
Noista arvoista laskemalla sain häviötehoksi n. 15 W
Jos Nakken säiliö olisi eristetty samoin kuin minun L-Ässä olisi häviöteho n. 110 W
Miksei muuten 36w häviö voi olla totta? Tuommoinen integroitu säiliöhän on paljon parempi kun jälkiasennuspönttö koska siinä ei ole niitä ylimääräisiä liitäntämahdollisuuksia jotka sitä hukkaa aiheuttaa.
Tuohonhan ei mene kun kierukan putket ja meno/tulovesiputket.
On totta, minulla oli väärä "perstuntuma" nykyisten varaajien häviötehoihin.
ATS
-
Kokeilin tehdä laskentataulukon, joka laskee lieriön muotoisen lämminvesivaraajan lämpöhäviön.
En mene takuuseen siitä, että taulukko laskee oikein. Jos näyttäisi laskevan väärin kertokaa siitä minullekin, niin korjaan taulukon.
Liitän sen tähän .xls ja .ods muodoissa.
Vihreisiin ruutuihin voi muuttaa tietoja.
...
Edit.:
Muutin vielä vähän taulukkoa. Lisäsin taulukkoon yhden vapaavalintaisen säiliökoon ja suorakulmaisen särmiön muotoisen laskennan.
-
Anturin siirron tuloksia viimeiseltä 24h ajalta, kun olettaa voisi että noin viikossa oltaisiin jo asetuttu stabiiliin tilaan:
29.1 (https://aijaa.com/IC9SsS)
Vaikuttaisi siltä että en pääse tuosta vastuksen käytöstä eroon tällä setupilla, olipa ulkolämpötila mitä hyvänsä.
-
Anturin siirto ei ole vaikuttanut mitään itse Geopron toimintaan.
Vastustahan käytetään vain käyttövesivaraajan lämmittämiseen.
Käyttövesivaraajan jäähtymisnopeus on pysynyt samana kuin mitä oli aiemmin.
Kumpi mittaus, ylä vai ala ohjaa käyttöveden tekoa? Oletan että ylä?
Käyttövesivaraajan lämmitys käynnistyy kun yläosan lämpötila on laskenut 43 C:een ja sitten tapahtuu seuraavaa.
Lauhduttimelle tulee lattian paluuveden lämpöistä vettä n.28 - 29 C
Lauhduttimen Dt on 6 C eli lauhduttimelta lähtee käyttövesivaraajan lämmittämiseksi 34 C vettä.
Nyt yritetään lämmittää 34 C lämpöisellä vedellä 42 C käyttövesivaraajaa -> ei onnistu
Käyttövesivaraajan lämpötila kyykkää ja ylälämpötilan laskettua 40 C:een menee sähkövastus päälle.
Vastus lämmittää lauhduttimelta lähtevää vettä lisää 4 C.
Lauhdutin + vastus = 10C ja tämä kykenee jo nostamaan käyttövesivaraajan lämpötilaa.
Lämmitettäessä käyttövettä pitäisi lauhduttimen kautta virtausta pienentää (kasvattaa Dt:a) jotta heti käyttövesisyklin alussa lämmittävä vesi olisi vähintään yhtä lämmintä kuin lämmitettävä käyttövesi
ATS
-
Käyttövesivaraajan lämmitys käynnistyy kun yläosan lämpötila on laskenut 43 C:een ja sitten tapahtuu seuraavaa.
Lauhduttimelle tulee lattian paluuveden lämpöistä vettä n.28 - 29 C
Lauhduttimen Dt on 6 C eli lauhduttimelta lähtee käyttövesivaraajan lämmittämiseksi 34 C vettä.
Nyt yritetään lämmittää 34 C lämpöisellä vedellä 42 C käyttövesivaraajaa -> ei onnistu
Geopro Gs mallissa on muistaakseni mahdollista ohjata jollain asetuksella shuntti (L1) kiinni käyttöveden lämmityksen ajaksi ja silloin lauhduttimelta lähtevä vesi kiertää vain käyttövesivaraajan ulkovaipan kautta ohi lattialämmityksen.
Jos tuollainen asetus on olemassa niin kannattaisi ainakin kokeilla miten käyttöveden lämmitys silloin toimisi
-
Missä vaiheessa on käyttöveden muutosremontti?
ATS
-
Missä vaiheessa on käyttöveden muutosremontti?
ATS
Odottelee tuttua (halvinta) putkimiestä, jotta joutaisi pömpelin kytkemään.
Tänään siirrytty käyttäjän Kalossi:n ohjeilla kokeilemaan ns. opation modausta.
-
Onko sinulla viimeaikaisia kulutustietoja nyt kun on ollut vähemmän pakkasta?
ATS
-
Geopro Gs mallissa on muistaakseni mahdollista ohjata jollain asetuksella shuntti (L1) kiinni käyttöveden lämmityksen ajaksi ja silloin lauhduttimelta lähtevä vesi kiertää vain käyttövesivaraajan ulkovaipan kautta ohi lattialämmityksen.
Jos tuollainen asetus on olemassa niin kannattaisi ainakin kokeilla miten käyttöveden lämmitys silloin toimisi
Itsellä pumppu jättää L1 kierron kiinni vaikka LV-lämmityssykli loppuukin ja se myös pysyy aika pitkään kiinni. Pidin asetuksen vuorokauden päällä ja lopputuloksena kämpässä tippu lämpötila toista astetta....ja sanomistahan siitä tuli heti. Pitää yrittää kokeilla homma uudestaan jossain kohtaa siten että saa myös trendiä talteen samalla.
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
MLP: 1431,6 kWh (tästä liuospumpun antautumisen takia vastuksella 895,7kWh) 24.1.2019
Tänään mittarilta otettu luku on 2011,2kWh. Tuolla välillä en muista ottaneeni muita lukuja ylös.
Ja tässäpä sitten 24h tuolla "opation modauksella":
Trendi (https://aijaa.com/Y2L8mQ)
-
Ja tässäpä sitten 24h tuolla "opation modauksella"
Sehän näyttää jo varsin asialliselta,onko sisälämpötiloissa havaittavaa vaihtelua?
Tuohon vastuksen päällekytkeytymiseen käyttöveden lämmityksen aikana kannattaisi tehdä jotain,näyttää lämmittävän vastuksella suunnilleen 3h/vrk ja ilmeisesti kompressori pystyisi lämmittämään myös käyttöveden ilman vastuksia ?
Jos asetuksista ei saa vastuksia pois käytöstä niin ota virrat pois pumpun pääkytkimestä ja irroita kontaktorin K2 liittimestä A1 johto ja laita vaikka sokeripalaan tms.
Silloin vastus ei mene päälle
-
Tuohon vastuksen päällekytkeytymiseen käyttöveden lämmityksen aikana kannattaisi tehdä jotain,näyttää lämmittävän vastuksella suunnilleen 3h/vrk ja ilmeisesti kompressori pystyisi lämmittämään myös käyttöveden ilman vastuksia ?
Jos asetuksista ei saa vastuksia pois käytöstä niin ota virrat pois pumpun pääkytkimestä ja irroita kontaktorin K2 liittimestä A1 johto ja laita vaikka sokeripalaan tms.
Silloin vastus ei mene päälle
Sitä en osaa sanoa pystyykö kompressori tuota lämmittämään. Mutta vastuksen saa pois pelistä myös asetuksista. Siitä jäi vaan hieman ikävä maku viime kerrasta, kun tuo liuospumppu antautui, eikä vastus ollut käytössä. Asunnossa tippui lämpötila lähelle 17. Mutta kai sitä nyt uskaltaa tässä vapailla ns. valvovan silmän alla koettaa ilman vastustakin.
-
Kyllä tämä pitää saada toimimaan myös niin että vastus kytkeytyy tarvittaessa, ei saa kytkeä kokonaan pois toiminnasta.
Huomenna lisää.......
ATS
-
Jäi vastaamatta Matiaksen kysymykseen sisälämpötilasta. En ainakaan ole huomannut kummoisia muutoksia. Digitaalit näyttää heiluneen 20,3-21,0C välissä
-
Pari kysymystä:
- Minkä tehoinen on Geopron sähkövastus?
- Millä tehoasetuksilla käyvät kiertovesipumput?
ATS
-
Sähkövastus on 6kW. Pumput on muistaakseni "täysillä". Käyn kohta tarkemmin katsomassa josko jotain arvoja löytyisi.
Edit: Kävin vähän väijymässä noita pumppuja, ja oikein muistin. Eli 1-3 tehoasetus mahdollisuus kaikissa kolmessa pumpussa, ja kaikissa asetuksena 3.
Liuospumpun persiistä en kuvaa saanut, mutta kahdesta muusta kylläkin.
Kuva 1 (https://aijaa.com/OPjmR2)
Kuva 2 (https://aijaa.com/tKupFs)
Ja nappasin nyt kokeeksi myös vastuksen pois pelistä, katsotaan tämä päivä mitä tuleman pitää.
-
Ja tässäpä sitten 24h tuolla "opation modauksella":
Käynti- ja taukojaksot ovat selvästi pidentyneet eli ei käy enää jatkuvaa pätkää, tämä hyvä.
Huonoa taas on se että menolämpötilan nostovaiheen aikana ryöstää lämpöä käyttövesivaraajasta ja jota sitten lämmitetään kompressorin lisäksi 6 kW vastuksella.
Vastusaika ja KV-säiliön ryöstö ovat lisääntyneet "modauksen" aikana. Ei hyvä
Jossain vaiheessa kannattaa säätää kiertovesipumppujen tehoja (virtauksia) jotta saataisiin virtausolosuhteet sellaisiksi että käyttövesisäiliön ryöstö ja vastuslämmitys loppuisi.
Aiemmista trendeistä olen päätellyt, että kompressori nostaa veden lämpötilaa n. 5 C ja vastus n. 4C.
Näistä lämpötiloista ja tehoista laskien saan Geopron kiertovesipumpun virtaukseksi n. 0,32 l/s. Vaikuttaa ihan hyvältä arvolta, mutta pienentääkin voi.
Vielä yksi kysymys:
Kun kompressori seisoo, käykö vai seisooko Geopron oma kiertovesipumppu
Kumpi on Wilo ja kumpi Grundfoss?
-
Wilo on kompressorin ja grundfos on lattialämmityksen.
Ei tuntunut ainakan kädellä että wilo kävisi silloin kun kompura on lepotilassa.
Itsellä heräsi nyt muutamia kysymyksiä tuo tulevan lämminvesivaraajan kanssa...
Eli kannattaako se tehdä läpivirtaavana, vai jollain muulla tavalla?
EDIT: Tässä menty nyt miltei 36h ilman että vastuksella on edes mahdollisuutta osallistua talkoisiin. Tässä siitä trendiä 24h:
Trendi (https://aijaa.com/cXPuiq)
-
Nythän se on käynyt monta jaksoa häiritsemättä ollenkaan käyttövesivaraajan "sielunelämää". Jos näin jatkuisi niin olisi hyvä.
Etkö tehnyt mitään muuta kuin estit vastuksen käytön?
ATS
-
Juu, en muuta nyt eilen, pudotin tosin sitä ennen LV-lämmitys asetusta 53 -> 50
-
Varmaan alkaa näkyä pumpun sähkönkulutuksessakin.
Yhden vastustunnin kuluttamalla sähköllä kompressori käy jotain 3h ;)
Vastuksen teho siis 6kw ja ottaa sähköverkosta saman 6kw
Kompressorin ottoteho 1,5-2kw lauhtumislämpötilasta riippuen
Kompressorin lämmitysteho 6kw
-
Pistähän uutta trendiä, niin nähdään että onko tuo muutos edelleen voimassa mikä oli nähtävissä eilisessä trendissä.
Ota sähkömittarin lukemia myös, katsotaan että näkyykö kulutuksessa muutoksia.
ATS
-
Jees, taas pientä tilannekatsausta. Tässä mittarilukemia neljästä checkpointista:
2.2.2019 klo 20.31 2053,2 kWh
3.2.2019 klo 13.14 2072,3 kWh
4.2.2019 klo 12.05 2095,9 kWh
4.2.2019 klo 22.31 2106,6 kWh
Sekä taas pari trendiä, aikaväliksi taitaa tulla about 36h:
Tässä 3.2 klo 13 - 4.2 klo 12 (https://aijaa.com/3XxYr3)
Tässä 3.2 klo 23 - 4.2 klo 22 (https://aijaa.com/Bayj1l)
Jälkimmäinen kuva lähinnä siksi että siinä on tuo klo 12-20 välinen aika oltu pois kotoa, jolloin ei ole mennyt käyttövettä laisinkaan.
-
Aluksi kun "Opation modaus" kytkettiin toimintaan, se ei toiminut odotetulla tavalla, ryöstettiin edelleen KV-varaajasta lämpöä talon lämmitykseen.
Kun lisäksi estettiin vastuksen käyttö ja KV-varaajan lämmitysasetusta pudotettiin pari astetta, on modaus toiminut odotetulla tavalla.
En keksi syytä miksi nämä kaksi toimenpidettä esti sen että KV-varaajasta ei enää ryöstetä lämpöä talon lämmitykseen.
Ethän vaan ole muuttanut kiertovesipumppujen tehoasetuksia??
Sähkön kulutus on selvästi pienentynyt ja lähestyy nyt tyypillisen lattialämmitystalon kulutusta.
ATS
-
Ei, en ole pumppuihin koskenut millään tavalla.
Pitää varmasti vielä katsoa onko vaikutusta jos nappaa KV-kierron pois tai lämminvesivaraajan tallista..
Vielä palatakseni tähän tulevaan uuteen varaajaan...
Onko kellään näkemystä, kannattaako siitä tehdä läpivirtaava? Vai olisiko järkevämpi toteuttaa se jotenkin toisin? Ja jos jotenkin toisin niin miten? Ja miten varaajan lämpötilan kanssa tulisi menetellä?
Edit: ja vielä KV-kierrosta. Tulisiko se nyt sulkea koko kierto, vai kytkeä vaan pois pumppu?
-
Vielä palatakseni tähän tulevaan uuteen varaajaan...
Onko kellään näkemystä, kannattaako siitä tehdä läpivirtaava? Vai olisiko järkevämpi toteuttaa se jotenkin toisin? Ja jos jotenkin toisin niin miten? Ja miten varaajan lämpötilan kanssa tulisi menetellä?
Edit: ja vielä KV-kierrosta. Tulisiko se nyt sulkea koko kierto, vai kytkeä vaan pois pumppu?
Oheisessa kuvassa esitetään asennusohjeen mukainen KV-kierron toteutus.
Tämä toimii varmasti. Mutta jos näin toteutetaan pitää systeemi sijoittaa taloon kanaalin jälkeen.
Minä kylläkin tekisin pelkkänä läpivirtausvaraajana ja sulkisin kierrätyslinjan. En poistaisi kierrätyslinjaa ennen kuin on todettu uuden systeemin toimivan.
Kuinka pitkä matka on uuden varaajan paikalta oleellisille kulutuspisteille?
ATS
-
Tämä varaaja tuleekin suoraan siihen tukin tienoille mistä putket taloon tulevat. Muuta järkevää/näkymätöntä paikkaa ei oiken ole. Eli periaatteessa lämpöisen veden matka nykytilassa ja tulevalla lämminvesivaraajalla tulee kulutuspisteille olemaan sama. Matkaa tulee lähimmille pisteille ehkä 2-3m ja kauemmille mm. keittiölle ehkä 6-7m muistista vedettynä.
-
Tässä vielä viime yöltä rendilöistä, eli tässä vissiinkin on taas syöty KV-lämpöjä?
Trendi (https://aijaa.com/SDGLSf)
-
Tässä vielä viime yöltä rendilöistä, eli tässä vissiinkin on taas syöty KV-lämpöjä?
Näin on käynyt.
Johtuisikohan siitä että tuolloin oli vähän enemmän pakkasta, talon lämmön tarve on kasvanut ja systeemin virtaukset ovat jakaantuneet eri lailla?
ATS
-
Tässä vielä viime yöltä rendilöistä, eli tässä vissiinkin on taas syöty KV-lämpöjä?
Pakkasella näyttää laattaan varautuvan lämpöä niin tehokkaasti ettei pelkkä kompressorin lämmitysteho riitä vaan sinne menee myös KV-varaajasta lämpöä.
Lauhemmalla kelillä ei tuollaista KV-varaajan jäähtymistä näytä trendissä tapahtuvan.
https://aijaa.com/SDGLSf
Olisko Kalossilla mitään neuvoa tähän?
GeoPro GS + Ouman 202 yhdistelmällä käyntiaikojen pidentäminen:
1. Säädetään lämpökäyrä "normaalista" tasosta ylöspäin 4 astetta (kohdista -20, 0, +20)
2. Yöalennuksen asetukseksi asetetaan 8 astetta
3. L1 pudotukseen ajastetaan jokaiselle viikonpäivälle ajaksi 00:00-02:00, 04:00-06:00 jne.
Ts. uuden käyrän normaalitila on +4 astetta tarvetta suurempi kahden tunnin ajan, jolloin laattaa varataan. Seuraavat kaksi tuntia laatan varausta puretaan menoveden ollessa 4 astetta tarvetta pienempi.
-
Tämä varaaja tuleekin suoraan siihen tukin tienoille mistä putket taloon tulevat. Muuta järkevää/näkymätöntä paikkaa ei oiken ole. Eli periaatteessa lämpöisen veden matka nykytilassa ja tulevalla lämminvesivaraajalla tulee kulutuspisteille olemaan sama. Matkaa tulee lähimmille pisteille ehkä 2-3m ja kauemmille mm. keittiölle ehkä 6-7m muistista vedettynä.
Tässä tapauksessa ei ole mitään hyötyä asennusohjeen mukaisesta kierrosta.
Läpivirtausvaraaja on hyvä tässä tapauksessa.
Nyt illaksi ja yöksi pakkanen kiristyy, otatko sellaisen trendin missä näkyy n. nollan keliä ja illaksi ja yöksi luvattua -10 C keliä.
ATS
-
Siinäpä taas trendiä (https://aijaa.com/UFpkNW)
Aamusta oli kämpässä painunut normaalin 20,5-20.0 asteen välistä lähelle 19.0 astetta lämpötila.
-
Trendistä näyttäisi että käyttövesivaraajan lämpötilan romahdus tapahtuu vain silloin kun vaihtoventtiili on käyttöveden lämmitysasennossa.
Punainen trendi on ko varaajan alaosassa ja sen nopeasta lämpötilan kohoamisesta ennen lämpötilan romahdusta viittaisi siihen että kun käyttöveden lämmitysjakso alkaa niin ensin anturissa T10 lämpö nousee yli 40 asteeseen ja melkein samantien alkaa nopeasti laskea 32 asteen tienoille,samoin koko käyttövesivaraajan lämpötila laskee lähes samaan tahtiin.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9407;image
Klo 18.00- 01.00 välisenä aikana on pari lämmitysjaksoa jossa vaihtoventtiili on lattianlämmitys asennossa ja niiden aikana ei käyttövesivaraajan lämpötila romahda.
https://aijaa.com/UFpkNW
Jotenkin käyttövaraajan ulkovaipan virtaukset aiheuttaa ko varaajan lämpötilan romahduksen käyttöveden lämmitysjakson aikana,luultavasti suht kaikki lämpö menee täysillä lattiaan kunnes shuntti alkaa pienentää varaajan läpi menevää virtausta.
Siinä tilanteessa lauhdutinkiertopumpun ja lattian kiertopumpun virtaukset kiertää varaajan ja lauhduttimen paluun kautta ja näyttäisi että noiden virtauksien suhde muuttuu kovemmilla pakkasilla niin että suurempi osa lattian paluuvedestä oikaisee varaajan läpi ja jäähdyttää sen nopeasti.
Shuntin asento varmaan vaikuttaa tuohon virtauksien jakautumiseen
Kuitenkaan nollakelillä ei tuollaista massiivista lämpötilaromahdusta näytä tulevan ,ehkä shuntti on pienemmällä tms mutta kun pakkasta on enemmän niin jokin "kynnys" virtauksissa ylittyy ja käyttövesivaajan lämpösisältö ajetaan lattiaan (?)
Tuollaista arvelua viimeisestä trendistä,kannattaisi kokeilla joko lattian kiertopumpun pyörimisnopeuden pienetämistä ja/tai ohjaustapaa jossa shuntti ajetaan kiinni käyttöveden lämmityksen ajaksi. ::)
-
Tuollaista arvelua viimeisestä trendistä,kannattaisi kokeilla joko lattian kiertopumpun pyörimisnopeuden pienetämistä ja/tai ohjaustapaa jossa shuntti ajetaan kiinni käyttöveden lämmityksen ajaksi. ::)
Pyörimisnopeutta lattian kiertopumpulta on helppo säätää, mutta tuota ohjaustapaa jossa shuntti ajetaan kiinni KV lämmitettäessä, en ainakaan suoraan ole löytänyt valikoista. Toisaalta ei jaksa yllättää vaikka se siellä olisi enkä sitä löydä ???
-
Trendistä näyttäisi että käyttövesivaraajan lämpötilan romahdus tapahtuu vain silloin kun vaihtoventtiili on käyttöveden lämmitysasennossa.
Punainen trendi on ko varaajan alaosassa ja sen nopeasta lämpötilan kohoamisesta ennen lämpötilan romahdusta viittaisi siihen että kun käyttöveden lämmitysjakso alkaa niin ensin anturissa T10 lämpö nousee yli 40 asteeseen ja melkein samantien alkaa nopeasti laskea 32 asteen tienoille,samoin koko käyttövesivaraajan lämpötila laskee lähes samaan tahtiin.
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9407;image
Klo 18.00- 01.00 välisenä aikana on pari lämmitysjaksoa jossa vaihtoventtiili on lattianlämmitys asennossa ja niiden aikana ei käyttövesivaraajan lämpötila romahda.
https://aijaa.com/UFpkNW
Jotenkin käyttövaraajan ulkovaipan virtaukset aiheuttaa ko varaajan lämpötilan romahduksen käyttöveden lämmitysjakson aikana,luultavasti suht kaikki lämpö menee täysillä lattiaan kunnes shuntti alkaa pienentää varaajan läpi menevää virtausta.
Siinä tilanteessa lauhdutinkiertopumpun ja lattian kiertopumpun virtaukset kiertää varaajan ja lauhduttimen paluun kautta ja näyttäisi että noiden virtauksien suhde muuttuu kovemmilla pakkasilla niin että suurempi osa lattian paluuvedestä oikaisee varaajan läpi ja jäähdyttää sen nopeasti.
Shuntin asento varmaan vaikuttaa tuohon virtauksien jakautumiseen
Kuitenkaan nollakelillä ei tuollaista massiivista lämpötilaromahdusta näytä tulevan ,ehkä shuntti on pienemmällä tms mutta kun pakkasta on enemmän niin jokin "kynnys" virtauksissa ylittyy ja käyttövesivaajan lämpösisältö ajetaan lattiaan (?)
Tuollaista arvelua viimeisestä trendistä,kannattaisi kokeilla joko lattian kiertopumpun pyörimisnopeuden pienetämistä ja/tai ohjaustapaa jossa shuntti ajetaan kiinni käyttöveden lämmityksen ajaksi. ::)
Samaa mieltä Matiksen kanssa
Trendistä näyttäisi että käyttövesivaraajan lämpötilan romahdus tapahtuu vain silloin kun vaihtoventtiili on käyttöveden lämmitysasennossa
Edelliseen pieni lisäys:
Käyttövesivaraajan lämpötilan romahdus tapahtuu vain silloin kun vaihtoventtiili on käyttöveden lämmitysasennossa ja menoveden lämpötilan korotus päällä.
ATS
-
Nyt en kyllä ihan osaa sanoa että onko kyseessä pakkasesta johtuva, vai jostain ihan muusta:
Trendiä taas (https://aijaa.com/blqP6u)
-
vai jostain ihan muusta:
Onko eilen klo 19 - 21 välisenä aikana käytetty runsaasti lämmintä vettä?
Onko käyttöveden kierrolle tehty jotain?
ATS
-
Siinäpä taas trendiä (https://aijaa.com/UFpkNW)
Aamusta oli kämpässä painunut normaalin 20,5-20.0 asteen välistä lähelle 19.0 astetta lämpötila.
Opation modausta tehtäessä on tapahtunut jotain mistä johtuu että menoveden lämpötila ei enää seuraa ulkolämpötilan muutoksia.
Aiemmin menoveden lämpötila seurasi.
Tuo muutos on todennäköisesti tapahtunut silloin kun estettiin vastuksen käyttö.
Näkyy selvästi oheisessa kuvassa, kuvaan on poimittu lämpötiloja trendeistä silmämääräisellä tarkkuudella.
ATS
-
Pyörimisnopeutta lattian kiertopumpulta on helppo säätää, mutta tuota ohjaustapaa jossa shuntti ajetaan kiinni KV lämmitettäessä, en ainakaan suoraan ole löytänyt valikoista. Toisaalta ei jaksa yllättää vaikka se siellä olisi enkä sitä löydä ???
ML —> huoltotila —> LV toimintatapa —> vaihtoehdot L1/L2 säädössä tai L1/L2 kiinni.
Muuta en osaa vielä tässä vaiheessa äkkiseltään kommentoida.
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
En tiedä onko muu väki käynyt saunassa tms. tuona aikana, itse en ole kotona ollut... Täytyy tarkistaa ja kysellä.
Nyt nappasin tuolta huoltotilasta tuon L1/L2 LV-Lämmitysaikan kiinni. Katotaan mitä tapahtuu.
Oliko käyttäjä Kalossilla tämän testaamisesta huonoja kokemuksia ?
-
En tiedä onko muu väki käynyt saunassa tms. tuona aikana, itse en ole kotona ollut... Täytyy tarkistaa ja kysellä.
Nyt nappasin tuolta huoltotilasta tuon L1/L2 LV-Lämmitysaikan kiinni. Katotaan mitä tapahtuu.
Oliko käyttäjä Kalossilla tämän testaamisesta huonoja kokemuksia ?
Juu oli. Kuvittelin sen toimivan siten että L1 alkaa säätyä heti kun LV on saavuttanut määritetyn arvonsa (ja ainakin joissain tapauksissa pumppu pysähtyy), mutta se ilmeisesti pitää säädön kiinni kunnes seuraavan kerran on tarve lämmittää L1:stä. Siihen tuntui menevän aika kauan ja kämpässä lämmöt tippuivat. Mitään trendiä ei itsellä siitä ole, mutta nyt sitä taidetaan sinun kautta saada.
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
Opation modausta tehtäessä on tapahtunut jotain mistä johtuu että menoveden lämpötila ei enää seuraa ulkolämpötilan muutoksia.
Aiemmin menoveden lämpötila seurasi.
Opationista oli puhe, mutta tein nyt niinkuin täällä uhosin, ja siirsin tuon menovesi-anturin paluulinjaan.
Jos menovesianturi TE2 on nyt paluuputkessa niin voisi johtua siitä(?)
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9407;image
-
Anturi on palautettu opation modauksen yhteydessä menovesi putkeen jossa se oli aiemminkin.
EDIT: tässä taas trendin pätkä, n 24h ollut nyt tuo L1/L2 poissa säädöltä silloin kun LVlämmitys menossa.
Tässä (https://aijaa.com/80RngV)
Ja aiemmin seppaant esittäämään kysymykseen että oliko illasta suuri vedenkulutus, niin kyllä muu perhe on silloin juurikin saunassa ja kylvyssä käyneet.
-
EDIT: tässä taas trendin pätkä, n 24h ollut nyt tuo L1/L2 poissa säädöltä silloin kun LVlämmitys menossa
Nythän Geopro näyttäisi toimivan hyvin
- Modaus toimii
- Ei ryöstä käyttövedestä lämpöä talon lämmitykseen
- Näyttäisi että menoveden lämpötila seuraa ulkolämpötilan muutoksia
On mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu tiistaina kun lämpötila painuu pakkasen puolelle.
Nyt kun on pari päivää tällaista tasalämmintä ilmaa niin voisi kokeilla käyttöveden kierron vaikutusta.
Pysäytä kierto sellaisena aikana kun siitä on mahdollisimman vähän haittaa, esim yön ajaksi
ATS
-
Vielä tuossa mun mielestä kompuraa pysähtyy/ käynnistyy turhaan muutaman kerran. Esim 8.2. 23:00 eteenpäin se pysähtyy, vaikka laitos on LV-lämmitysmoodissa, mutta LV ei ole saavuttanut asetettua lämpötilaa. Asetus lienee 50 tai 51 astetta? Ja pysyikö asunnossa lämpötila haluttuna?
Tuo ei istu siihen logiikkaan mikä ainakin omissa käyttöohjeissa lukee. Voihan toki ohjeetkin olla väärät. Ainoa mistä se ehkä voisi johtua on kompressorin kiinteä maksimi 55 astetta, mutta vaikea sanoa.
Oma pumppu käyttäytyy ajoittain myös ohjeen logiikan vastaisesti.
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
Nyt kun on pari päivää tällaista tasalämmintä ilmaa niin voisi kokeilla käyttöveden kierron vaikutusta.
Pysäytä kierto sellaisena aikana kun siitä on mahdollisimman vähän haittaa, esim yön ajaksi
ATS
KV-kiertopumppu on ajastettu niin että se ei yöllä ole käytössä.
Vielä tuossa mun mielestä kompuraa pysähtyy/ käynnistyy turhaan muutaman kerran. Esim 8.2. 23:00 eteenpäin se pysähtyy, vaikka laitos on LV-lämmitysmoodissa, mutta LV ei ole saavuttanut asetettua lämpötilaa. Asetus lienee 50 tai 51 astetta? Ja pysyikö asunnossa lämpötila haluttuna?
Tuo ei istu siihen logiikkaan mikä ainakin omissa käyttöohjeissa lukee. Voihan toki ohjeetkin olla väärät. Ainoa mistä se ehkä voisi johtua on kompressorin kiinteä maksimi 55 astetta, mutta vaikea sanoa.
Oma pumppu käyttäytyy ajoittain myös ohjeen logiikan vastaisesti.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Asetus on 50.
Oikeastaan suurin mielenkiintoni alkaa kohdistua tulevaan kesään, että minkälaisiin lukemiin päästään. Viime kesän 1200-1400kWh/kk ei oikein miellyttänyt.
-
Vielä tuossa mun mielestä kompuraa pysähtyy/ käynnistyy turhaan muutaman kerran. Esim 8.2. 23:00 eteenpäin se pysähtyy, vaikka laitos on LV-lämmitysmoodissa, mutta LV ei ole saavuttanut asetettua lämpötilaa. Asetus lienee 50 tai 51 astetta? Ja pysyikö asunnossa lämpötila haluttuna?
Tuo ei istu siihen logiikkaan mikä ainakin omissa käyttöohjeissa lukee. Voihan toki ohjeetkin olla väärät. Ainoa mistä se ehkä voisi johtua on kompressorin kiinteä maksimi 55 astetta, mutta vaikea sanoa.
Oma pumppu käyttäytyy ajoittain myös ohjeen logiikan vastaisesti.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Varmaan tuosta johtuu koska varaajan alaosan ulkovaipan anturi TE10 näyttää nousevan hieman yli 52 asteen katkaisuhetkellä.
Tässähän ylemmät anturit TE7 ja TE9 on varaajan sisemmässä säiliössä ja sinne lämpö siirtyy ulkovaipasta johtumalla niin siinä tulee lämmitysjakson loppuvaiheessa enemmän viivettä.
Lämpöä siis siirtyy huonommin silloin kun sisäsäiliön lämpötila on lähellä lämmittävän ulkovaipan lämpötilaa ja tämän johdosta sitten lauhduttimen lämpötila ylittää maksimilämpötilan 55 astetta ja kompressori pysähtyy koska jäähdytysteho varaajassa korkeiden lämpötilojen takia alenee
-
Nyt kun on pari päivää tällaista tasalämmintä ilmaa niin voisi kokeilla käyttöveden kierron vaikutusta.
Pysäytä kierto sellaisena aikana kun siitä on mahdollisimman vähän haittaa, esim yön ajaksi
ATS
Mistä lähtien kierto on ollut pysäytettynä yön ajaksi?
Millä kellonajoilla kierto on ollut seis?
Seuraavaksi voisi testata sähkövaraajan vaikutusta:
Anna kierron olla koko ajan päällä mutta ajasta varaajan sähköt 12 h päällä / 12 h pois.
Taas olisi hyvä nähdä trendiä
ATS
-
Mistä lähtien kierto on ollut pysäytettynä yön ajaksi?
Millä kellonajoilla kierto on ollut seis?
Seuraavaksi voisi testata sähkövaraajan vaikutusta:
Anna kierron olla koko ajan päällä mutta ajasta varaajan sähköt 12 h päällä / 12 h pois.
Taas olisi hyvä nähdä trendiä
ATS
Kierto on ollut ajastettuna varmaan kuukauden verran. Kierto on seis 23.30-05.30, ja sitten siitä eteenpäin aina 30min päällä ja 30min pois. Täytyy koittaa tuota varaajaa ajastettuna.
Tuli eilen töistä tullessa koitettua vähän muuttaa asetuksia. Eli nostin LV lämmityksen 50 -> 53asteeseen. Kompressorin esto näytti silloin olevan 53 astetta, ja tälle se näytti trendeissä:
LV lämmitys 53 astetta n. 12h ajan (https://aijaa.com/Q8MuBF)
Illasta n. klo 19 muutin asetuksia taas, nyt kompr. esto 55 astetta ja LV lämmitys tiputettu 53 -> 50 astetta.
Se näyttää tälle. (https://aijaa.com/VwPtAv)
-
Kierto on ollut ajastettuna varmaan kuukauden verran. Kierto on seis 23.30-05.30, ja sitten siitä eteenpäin aina 30min päällä ja 30min pois. Täytyy koittaa tuota varaajaa ajastettuna.
Koska kierron pätkiminen ei vaikuta mitään LV-varaajan sielunelämään, täytyy kierron kytkentä olla oheisen kuvan mukainen.
Vai olisiko se jopa asennusohjeen mukainen (toinen kuva).
Oli kerto kytketty kummalla tavalla tahansa, niin kaikki kierron lämpöhukka korvataan suoralla sähköllä.
Voisitko tarkistaa, kuinka kierto on kytketty?
ATS
-
Tuli eilen töistä tullessa koitettua vähän muuttaa asetuksia. Eli nostin LV lämmityksen 50 -> 53asteeseen. Kompressorin esto näytti silloin olevan 53 astetta, ja tälle se näytti trendeissä:
LV lämmitys 53 astetta n. 12h ajan (https://aijaa.com/Q8MuBF)
Tuo trendi näyttää nyt hieman samalta kuin mitä itsellä käy.
Pumppu pysyy jostain syystä LV-moodissa ja koska L1 ei ole säädössä samaan aikaan, pysyy menoveden lämpötila oman onnensa nojassa. —> laskee tasaisesti. Tuo on varmaan käynyt 10.2. 07:00-18:00.
Kokeilin taas tuota L1 säädön muuttamista eilen illalla omassa laitteessa, lopputulos klo 17 seuraavana päivänä: shuntti on kiinni vaikka menovesi on 10 astetta pyydettyä viileämpää. Samalla Lämmitysvaraajan alaosassa 50 astetta. Kämpässä noin 1,5 astetta tippunut lämpötila.
En keksi mitään muuta tapaa tuon kurissa pitämiseen kuin pitää L1 säädössä LV-lämmityksen aikana.
Ideoita?
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
Tuo trendi näyttää nyt hieman samalta kuin mitä itsellä käy.
Pumppu pysyy jostain syystä LV-moodissa ja koska L1 ei ole säädössä samaan aikaan, pysyy menoveden lämpötila oman onnensa nojassa. —> laskee tasaisesti. Tuo on varmaan käynyt 10.2. 07:00-18:00.
Juu siis tuossa klo 18 tietämissä nostin vaan kompr.esto asetuksen 53 -> 55 ja pudotin LVLämmityksen 53 takaisin 50. Niillä ainakin itsellä nyt pelaa jotenkuten vaikka L1 ei ole säädössä.
Ja tosiaan klo 7 aikoissa aamulla ainut muutos oli, että nostin LVlämmityksen 50 -> 53 ja tuolloin oli kompr.esto 53 astetta
-
Voisitko tarkistaa, kuinka kierto on kytketty?
ATS
Pumpun päällä olevasta sekotusventtilistä menee lämmin vesi suoraan siihen 10l varaajaan, tai siis sen sekoitusventtiilille. Paluu tapahtuu näiden kahden sekoittajan väliin. Mutta voi kai se siltikin olla kumpi hyvänsä?
-
Pumpun päällä olevasta sekotusventtilistä menee lämmin vesi suoraan siihen 10l varaajaan, tai siis sen sekoitusventtiilille. Paluu tapahtuu näiden kahden sekoittajan väliin. Mutta voi kai se siltikin olla kumpi hyvänsä?
Kierto on kytketty Geopron asennusohjeen mukaisesti.
Hyvää siinä on se että kierto ei sekoita ollenkaan LV-varaajan toimintaa.
Huonoa sen sijaan on se että nykyisellä kytkennällä lämmitetään mennen tullen kanaalia suoralla sähköllä.
ATS
-
Tässä rupesin miettimään että mikähän olisi järkevin keino koettaa nostattaa sisällä lämpötilaa. Tulisko säätökäyrää muuttaa -> yöalennuksen suuruuteen koskea. Vai olisiko järkevämpää muuttaa noita "opation" 2h korotuksia pidemmäksi tms.
Ajatuksia ?
-
Pistähän trendiä näytille, kun nyt oli vähän pakkasta.
Sellainen missä on nollankeliä ja viime yön kylmimmät tunnit.
ATS
-
Tässä rupesin miettimään että mikähän olisi järkevin keino koettaa nostattaa sisällä lämpötilaa. Tulisko säätökäyrää muuttaa -> yöalennuksen suuruuteen koskea. Vai olisiko järkevämpää muuttaa noita "opation" 2h korotuksia pidemmäksi tms.
Ajatuksia ?
Kannatta ensin tarkastaa säätökäyrän arvot ja muut oheisen kuvan asetusarvot ettei niissä ole vahingossa tulleita outoja arvoja.
ATS
-
Huoneanturi voisi olla yksi ratkaisu. ;)
http://ouman.fi/documentbank/TMR__data_brochure__fi.pdf
-
Tässäpä taas viimeinen 24h
Trendi (https://aijaa.com/JAIrUU)
Huoneanturi tosiaan voisi ollakkin yksi vaihtoehto, mutta ennenkun pääsen tuota illalla tarkemmin tutkimaan, niin ensimmäinen kysymys on että onko tuo langaton vehje, sillä autotallista en ilmakaapelia mielellään taloon vedä ;D
-
TMR ei ole langaton,tarttee 2-napaisen johdon Oumanille.
Eihän talon ja autotallin välillä ole mitään vapaata johtoa,esim tarpeeton lankapuhelinkaapeli tms?
-
Trendin mukaan ulkolämpötila on vaihdellut viime vuorokauden aikana n. 10 C ( -8C -> +2C)
Menovesi "korotettu" on kuitenkin pysynyt puolen asteen tarkkuudella vakiona, 30C
"Yö alennettu" menovesi on samoin pysynyt puolen asteen tarkkuudella vakiona, 24C
Ennen modausta on menoveden lämpötila seurannut ulkolämpötilan muutoksia. Kun ulkolämpötila on laskenut yhden asteen on menovesi lämmennyt 0,42C
Tämän mukaan olisi viime vuorokauden aikana pitänyt sekä pudotetun että korotetun menoveden lämpötilan vaihdella n. 4C, mutta kun ei.
Ennen modausta olleesta menoveden lämpötilakäyttäytymisestä voisi päätellä, että käyrä on:
-20C -> 35C
0C -> 27C
+20C -> 18C
Mitkä ovat nykyisen käyrän arvot?
Oliko ennen modausta sama käyrä?
Mitkä ovat menoveden minimi- ja maksimi rajat?
Eihän vain nykyinen käyrä ole??
-20C -> +30C
0C -> +30C
+20C ->+30C
Oheiseen kuvaan on piirretty menoveden lämpötiloja ulkolämpötilan funktiona ennen ja jälkeen modauksen.
ATS
-
TMR ei ole langaton,tarttee 2-napaisen johdon Oumanille.
Eihän talon ja autotallin välillä ole mitään vapaata johtoa,esim tarpeeton lankapuhelinkaapeli tms?
Ei kulje muutakun sähköpääkeskukselta johdot sisälle kaappiin.
Eihän vain nykyinen käyrä ole??
-20C -> +30C
0C -> +30C
+20C ->+30C
Ei, ei ole kaikissa +30. Nykyiset arvot:
-20C -> +38C
0C -> +31C
+20C ->+27C
Näin tietysti tuon modauksen takia.
minimiraja: 15
maksimiraja: 47
EDIT: palautin tehdasasetukset, en muuttanut nyt oikeastaan mitään muuta kuin että L1 Kiinni LVlämmityksen aikana, menkööt yön yli näin, katsotaan mihin taas päädytään, ja alkaisiko menovesikin seuraamaan ulkolämpöä
-
Pätkä käynti oli aivan järkyttävää, oli pakko muuttaa takaisin 3h pätkimisen jälkeen.
Nyt siis setuppina on taas tuo opation, L1 on säädössä mukana, vastuksen käyttö on estetty ja Oumania häiritty viritysarvojen osalta. Sanoi ukkeli että muuta P-alueen viritysarvoa pienemmäksi, jolla L1 säätyy sitten nopeammin. Aluetta muutettu 140 -> 130
-
GeoPro GS + Ouman 202 yhdistelmällä käyntiaikojen pidentäminen:
1. Säädetään lämpökäyrä "normaalista" tasosta ylöspäin 4 astetta (kohdista -20, 0, +20)
2. Yöalennuksen asetukseksi asetetaan 8 astetta
3. L1 pudotukseen ajastetaan jokaiselle viikonpäivälle ajaksi 00:00-02:00, 04:00-06:00 jne.
Ts. uuden käyrän normaalitila on +4 astetta tarvetta suurempi kahden tunnin ajan, jolloin laattaa varataan. Seuraavat kaksi tuntia laatan varausta puretaan menoveden ollessa 4 astetta tarvetta pienempi.
Tässä rupesin miettimään että mikähän olisi järkevin keino koettaa nostattaa sisällä lämpötilaa. Tulisko säätökäyrää muuttaa -> yöalennuksen suuruuteen koskea. Vai olisiko järkevämpää muuttaa noita "opation" 2h korotuksia pidemmäksi tms.
Ajatuksia ?
Kyllä opation korotuksia kannattaa pidentää eli ajastetaan pudotusaikaa lyhyemmiksi ja korotusaikaa pidemmäksi.
Esim pudotusaika 1h ja korotusaika 3h ,kokeilemalla varmaan löytyy sopivat ajat
Saattaa olla että L1 menoveden omituinen(muuttumaton) lämpötila johtuu siitä ettei ajastetun kompressorin käyntijakson aikana laatan lämpötila ei ehdi nousta niin paljoa että seuraisi lämpökäyrää.
Eli kompressori kyllä lämmittää laattaa mutta liian lyhyen ajan (?)ja pudotuksen kello-ohjaus pysäyttää kompressorin liian aikaisin
Pakkasilla näyttää YALMARIN käyntijaksot melkoisen pitkiltä ja huoneiden jäähtyminen saattaa johtua liian lyhyiksi jäävistä kompressorin käyntijaksoista kun ne on kello-ohjauksella (pudostus ajastus) ja silloin lämmitysteho ei riitä halutun huonelämpötilan ylläpitämiseen
edit:Tuo ylläoleva päätelmä tehty sen oletuksen mukaan että lattialämmityksen aikana lattian paluuvesi kiertää osittain varaajan alaosan (mitt TE10) kautta ja Yalmarin trendissä sen lämpötila on nelisen astetta alempi kuin L1 menovesi,tosin käyntijakson loppupuolella TE10 alkaa hieman nousta mutta kompressori pysähtyy liian aikaisin
Trendi https://aijaa.com/JAIrUU
Gs periaate ja anturit
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=6483.0;attach=9407;image
-
Eihän laatan varautumisella pitäisi olla mitään tekemistä tuon menoveden lämpötilan kanssa? Lämpötila-anturi on shuntilta n.45cm päässä, ja pumpusta ehkä 25cm päässä.
Kummallista tässä on että se tosiaan jumittuu tuohon 30 asteen tietämille. Nyt kun resetin jälkeen jäi mahdollisuus käyttää sähkövastusta, aparaatti myös teki niin. Silloin menoveden lämpötila kävi n.35asteen tietämillä. Kummastuttaa että miten ei nouse lämmitysveden lämpö yli 30, vaikka jaksaa kuitenkin nostaa käyttöveden sinne 52 asteeseen ihan ilman sähkövastustakin.
EDIT: tätä kirjoitellessa nyt näyttäisi että alkaa nostamaan menoveden lämpöä yli 32, mutta vastapainoksi LV-alaosan lämpö lähtee syöksymään.
-
Eihän laatan varautumisella pitäisi olla mitään tekemistä tuon menoveden lämpötilan kanssa?
On siinä sellainen yhteys että jos laatta varaa lämpötehoa itseensä niin paluuvesi jäähtyy ja sitten riippuu kompressorin lämmitystehosta ja lämmitysveden virtausnopeudesta paljoonko menoveden lämpötila nousee kompressorilla lauhduttimessa
edit:
nyt näyttäisi että alkaa nostamaan menoveden lämpöä yli 32, mutta vastapainoksi LV-alaosan lämpö lähtee syöksymään.
LV-alaosa ei ole erityisen stabiili mittaus koska myös käyttöveden laskeminen alentaa sen lämpötilaa.
LV-alaosan virtauksista ei ole selkeää käsitysta mutta jos LV-alaosan TE10 (pun trendi) saisi nousemaan kompressorin käydessä (lattian lämmitysjaksolla) korkeammaksi kuin menoveden L!-lämpö (kelt trendi) niin lattiassa alkaisi olla pyydetty lämpötila ja varmaan kohta huonelämpökin olisi halutulla tasolla
Kompressorihan pysähtyisi sitten kun LV-alaosan lämpö on 4-astetta korkeampi kuin menoveden/lämpökäyrän pyytämä lämpötila
-
Pistähän tuleen taas trendiä.
Mitkä olivat eilisen pätkäkäyntiajan asetukset, entä nykyiset asetukset?
-Käyrä
-Modaus pois vai käytössä, lämpötilapudotuksen aikajaksotus, pudotuksen suuruus.
-Vastus käytettävissä vai estetty
ATS
-
Tässä nyt sitten Oilonin asiantuntijan pyynnöstä kokeiltu että saako tällä masiinalla edes yli 30 asteista menovettä aikaiseksi, eli nostettu käyrältä +20 -> 35astetta ja menoveden alin sallittu lämpötila 34 astetta. Antaa nyt toistaiseksi surrata tällä laattaan lämpöä.
3h käppyrä (https://aijaa.com/KyOjeK)
Ja sitten vielä käppyrää sen jälkeen kun tehdasasetukset palautin, ja kyllästyin siihen pätkä käyntiin. Tässä siis on palautettu takaisin aiemmat modausarvot, mutta vastuksella on mahdollisuus lähteä mukaan rientoihin aina klo 9.oo asti aamulla, jolloin otin sen taas pois:
Tässä (https://aijaa.com/gW845a)
-
Se eilinen pätkäkäyntijakso minua kiinnostaa
Ja mikä silloin oli käyrä?
ATS
-
Valitettavasti se data on mennyttä tietokoneen uudelleen käynnistyksen myötä. Uusihan toki saadaan helpostikkin.
-
Tässä nyt sitten Oilonin asiantuntijan pyynnöstä kokeiltu että saako tällä masiinalla edes yli 30 asteista menovettä aikaiseksi, eli nostettu käyrältä +20 -> 35astetta ja menoveden alin sallittu lämpötila 34 astetta. Antaa nyt toistaiseksi surrata tällä laattaan lämpöä.
Oliko tällä mitään vaikutusta?
Mitkä ovat käyrän kaikkien pisteiden arvot nyt?
Mitkä olivat käyrän arvot ennen modausta tammi-helmikuun vaihteessa?
Trendiä näytille
ATS
-
Tuolla "oilon suosituksella" ajelin eilen klo 13 - 22, kämpässä lämpö nousi miltei 22 asteen tietämiin. Sen jälkeen palautettu 2h sykleissä menevä opation takaisin, jossa käyrän arvot:
-20 = 38
0 = 31
+20= 26
Ja tässä siitä TRENDI (https://aijaa.com/Rf39d8)
Käyrä ennen modausta oli:
-20 = 34
0 = 27
+20= 22
-
Tuo "Oilon"-kokekaan ei nostanut menoveden kuin maksimissaan n. 32 C:een.
Oliko käyrässä nostettu vain pistettä +20C -> 35C ja pisteet 0 C ja -20 C olivat ennallaan.
Näkyykö tämän päiväinen helleaalto missään?
Olisi pitänyt pudottaa menoveden lämpötilaa n. 3C verrattuna 0 asteen tilanteeseen
ATS
-
Juu eipä se sillä 8h tunnin huudatuksella siitä kummemmaksi juuri muuttunut, tosiaan se 32 sillä saatiin, ja kämppään melkein 23 astetta.
Tässä trendi (https://aijaa.com/QRahKR)15.2
ja
Tässä trendi (https://aijaa.com/1kwMWs)16.2
-
Luin mahdollisimman tarkkaan 15. ja 16.2.-19 trendeistä menoveden lämpötilat ja vastaavat ulkolämpötilat.
Näyttäisi että menovesi seuraa kuitenkin melko tarkkaan käyrää. Mutta koska käyrä on varsin loiva alueella 0C -- +20C, on ulkolämpötilan pienten muutosten vaikutus menoveden lämpötilaan vähäinen.
Kokeilua voisi jatkaa:
Muutetaan käyrä jyrkemmäksi niin vaikutus näkyy selvemmin esim.
-20 = 41
0 = 31
+20 = 21
Katso mikä on ulkolämpötilan hidastuksen arvo, onko tehdasasetus 2h?
Jos on 2h, niin kannattaisi muuttaa 0 h:ksi, niin ulkolämpötilan muutokset vaikuttavat heti menoveden lämpötilaan eikä viiveellä.
ATS
-
Tuolla ehdotetulla käyrällähän +20 asetushan on sitten yö alennuksen aikana 13 astetta? Voi sitä silti koettaa.
En vaan keksinyt mitään selitystä miten tuo ei nostanut 32 astetta korkeammaksi menovettä, vaikka pyynti oli +20 asetuksella 35 astetta ja 0:ssa 38 astetta. Lämpö kuitenkin nousee sähkövastuksen avulla, mutta sen käyttö on estetty.
Kompressori kuitenkin jaksaa käyttöveden lämmön nostaa ettei mitään.
-
Tuolla ehdotetulla käyrällähän +20 asetushan on sitten yö alennuksen aikana 13 astetta? Voi sitä silti koettaa.
En vaan keksinyt mitään selitystä miten tuo ei nostanut 32 astetta korkeammaksi menovettä, vaikka pyynti oli +20 asetuksella 35 astetta ja 0:ssa 38 astetta. Lämpö kuitenkin nousee sähkövastuksen avulla, mutta sen käyttö on estetty.
Kompressori kuitenkin jaksaa käyttöveden lämmön nostaa ettei mitään.
Tämä ehdotettu käyrä on tarkoitettu vain muutaman päivän koeajoon varsinkin kun nyt on luvassa suurehkoa vaihtelua ulkolämpötilassa.
Tuossa käyrän lukuohjeessa on mainittu useita tekijöitä jotka voivat aiheuttaa käyrästä poikkeavan menolämpötilan.
Tarkasta että mikään niistä ei ole voimassa.
Oletko katsonut paljonko on ulkolämpötilan hidastus?
ATS
-
Täytyy tutustua tarkemmin.
Hidastus on 1h.
Ja ajatus koekäyrällä on varmasti käyttää tällä nykyisellä yöalennus setupilla?
Laitan ehdottamasi käyrän nyt yötä vasten käyttöön, samoin meinasin tehdä muutoksia alennus ja korotus jaksoihin. Nykyinen menee 2h ja 2h, ajattelin koittaa korotettua osaa 3h ja alennus 2h.
-
Hidastus on 1h.
Ja ajatus koekäyrällä on varmasti käyttää tällä nykyisellä yöalennus setupilla?
Joo nykyisellä yöalennus setupilla.
Muuta hidastus 0h:ksi, ajatuksena on jos tämä hidastus jotenkin sekottaisi tätä modauksella ajoa.
ATS
-
Sattuu ja tapahtuu taas. Syystä tai toisesta kompressorin esto oli tippunut 45 asteeseen, ja sen seurauksena ei ole lämmittänyt taloa ollenkaan yön aikana -> lämmöt laskeneet mukavasti ja nyt muutettu taas käyrää niin paljon että pakotetusti ajetaan lämmintä vettä hyvä tovi ja saadaan asuntoonkin lämpöä, nyt otettu jopa sähkövastus vastahakoisesti käyttöön.
Käppyrä (https://aijaa.com/DPVYKw)
Tuossa miettiessä tota kun ei nosta menoveden lämpöä oikein kunnolla, että voisiko vika olla vaihtoventtiiliissä tai sen moottorissa ?
-
Sattuu ja tapahtuu taas. Syystä tai toisesta kompressorin esto oli tippunut 45 asteeseen, ja sen seurauksena ei ole lämmittänyt taloa ollenkaan yön aikana
Niinpä näyttää tapahtuneen klo 20 -- 24 välisenä aikana.
Käyttövettä ei ole saatu lämmitettyä tavoitelämpötilaan monesta yrityksestä huolimatta ja tämän johdosta säätäjä on pysynyt koko yön kiinni
Tuossa miettiessä tota kun ei nosta menoveden lämpöä oikein kunnolla, että voisiko vika olla vaihtoventtiiliissä tai sen moottorissa ?
On tämäkin mahdollista, mutta minusta lämmitysvaraajan lämpötilan käyttäytyminen ei tue tätä.
ATS
-
Kummastuttaa kyllä moni muukin asia tällä hetkellä. Vastuksella lämpö nousee kyllä samantien, mutta sekään ei tavoita missään kohtaa esim 34 astetta tällä hetkellä. Lisäksi nyt pelkällä kompressorilla päästään 28 asteeseen, vaikka aiemmin on päästy siihen 30 asteen lukemiin.
Vaihtoventtiili tuli itsellä siksi mieleen että jos se on jäänyt jumiin, tai ei liiku ääriasentoihin, voisi vesi periaatteessa aina kiertää tuon varaajan kautta
EDIT:
mittailin vähän Fluken lämpömittarilla tuolta kompressorilta lähtevää tai tuolle lämppärille menevää kupari putkea, Fluke näytti n.70 astetta. Lämppäriltä tuleva linja, ja mitattu ennen geopron kiertopumppua, lukemat 28 astetta.
-
mittailin vähän Fluken lämpömittarilla tuolta kompressorilta lähtevää tai tuolle lämppärille menevää kupari putkea, Fluke näytti n.70 astetta. Lämppäriltä tuleva linja, ja mitattu ennen geopron kiertopumppua, lukemat 28 astetta.
Tuo 70 C on kuumakaasun lämpötila ja 28 C on lauhduttimelta lämmön jakoon menevä vesi.
Mittaa lattiasta lämppärille tuleva putki ja lämppäriltä lähtevä putki ennen Geopron kiertopumppua.
Tee samat mittaukset kiertopumpun kaikilla kolmella tehoasetuksella.
ATS
-
Täytyypä mittailla. Kummastelin vanhoja trendejä. 21.1 otettua trendiä kun katsoo, niin kompressorilla on tehty 34-35 asteista menovettä, ja vastus on törkännyt sen sitten vielä 38 asteeseen. Mietin vaan että mikä tässä on muuttunut :-X
-
Täytyypä mittailla. Kummastelin vanhoja trendejä. 21.1 otettua trendiä kun katsoo, niin kompressorilla on tehty 34-35 asteista menovettä, ja vastus on törkännyt sen sitten vielä 38 asteeseen. Mietin vaan että mikä tässä on muuttunut
Jokin tässä nyt kummittelee ???
Itse kompressorissa ei näyttäisi olevan vikaa, koska käyttövettä tehtäessä lämmöt nousee normaalisti.
Pitäisiköhän palata takaisin lähtöruutuun?
- Poistaa modaus käytöstä
- Palauttaa tehdasasetukset
- Sallia shuntin aukiolo tehtäessä käyttövettä
- Sallia vastuksen käyttö
- Käyräksi ennen modausta ollut käyrä
- "IVO"-resetointi eli Geoprolta kaikki sähköt pois pariksi minuutiksi.
- ??
Näin ajettaisiin muutama päivä ja katsottaisiin toimiiko laitteisto samoin kuin ennen modausta.
Loppuviikosta on luvattu vaihtelevia ulkolämpötiloja.
Jos toimii kuten ennen modausta, niin otettaisiin modaus ja muut muutokset käyttöön askel kerrallaan.
ATS
-
Pitäisiköhän palata takaisin lähtöruutuun?
- Poistaa modaus käytöstä
- Palauttaa tehdasasetukset
- Sallia shuntin aukiolo tehtäessä käyttövettä
- Sallia vastuksen käyttö
- Käyräksi ennen modausta ollut käyrä
- ??
Näin ajettaisiin muutama päivä ja katsottaisiin toimiiko laitteisto samoin kuin ennen modausta.
Tässä tilanteessa taitaa olla ainoa järkevä ratkaisu.
On mahdollista että jokin laite toimii satunnaisesti väärin tai ei toimi laisinkaan tai asetuksien muutosten vaikutus kokonaistoimintaan ajoittain tekee jotain mitä ei seurauksista pysty nyt paikantamaan.
Muutenhan tämä modaus näyttäisi käynti- ja taukojaksojen pidentymisien osalta toimivan niinkuin oletettiin mutta jossain vaiheessa menoveden lämpötila ja/tai shuntin toiminta sekoaa/jumiutuu ja mistä se johtuu olisi saatava selville.
Onhan tässä nyt ainakin sellainen lähtötilanne edelliseen verrattuna että on tiedossa millaista vikaa pitää etsiä jos/kun palauttaa alkutilanteen ja siitä modausta ym muutoksia lähtee uudestaan alusta tekemään.
Kummastelin vanhoja trendejä. 21.1 otettua trendiä kun katsoo, niin kompressorilla on tehty 34-35 asteista menovettä, ja vastus on törkännyt sen sitten vielä 38 asteeseen. Mietin vaan että mikä tässä on muuttunut
Todennäköisesti johtuu sellaisesta että ennen modausta lattian lämmönvarausta ei juurikaan käytetty vaan lämmitys tapahtui lyhyillä käyntisykleillä eikä lattia ei päässyt jäähtymään taukojaksojen aikana.
Kun modaus on käytössä niin lattia jäähtyy pudotuksen ajan ja seuraavan käyntijakson aikana ehkä puolet kompressorin lämmitystehosta nostaa lattialaatan lämpötilaa ja rakennuksen lämmittämiseen laatan lämpötilan noston ajan vähemmän lämmitystehoa.
Jos kompressorin kokonaiskäyntiaikaa/vrk pystyisi seuraamaan niin samoilla ulkolämpötiloilla pitäisi kokonaiskäyntiajan olla suht sama modauksella tai ilman.
Modauksella saavutetaan harvemmat käynti/taukojaksot kun lattiaan varataan käyntijakson aikana lämpötehoa jonkinverran enemmän ja tällä lattiaan ladatulla lämpöteholla pidetään taloa lämpimänä taukojakson (pudotuksen) ajan
-
Päädyt lähtöruutuun palaamiseen tai et,
ota ylös joka tapauksessa kaikki oheisessa kuvassa olevien tehtaan alkuasetusarvojen nykyiset arvot.
ATS
-
Voisit myös katsoa Menovesi-infosta onko "menovesi tällä hetkellä" sama kuin "säätimen määräämä", ellei ole niin mikä rajoitus on päällä.
Tämä pitäisi katsoa silloin kun "yö alennus" ei ole voimassa.
ATS
-
Menovesi infoa seuraillut melko tiuhaan muutenkin, ja monesti siellä komeilee melko korkea pyynti menovedelle, mutta sitä ei saavuteta.
Kuitenkin viimeksi pakolla ladattu laatta, ja päälle jätetty opation 3h korotus ja 2h alennus menetelmällä ollaan sisätiloissa pysytty 21 asteessa, +- 0,5 astetta. Ja tämä siis sillä seppaant:n koekäyrällä.
Palautan kuitenkin tehdas asetukset maanantaina kun palaan reissusta ja kerään myös arvot talteen. Minulla pitäisi olla myös ne arvot tallella, joilla käyttöpaikan kokonaiskulutus oli kesällä saatu yli 1300kwh kuukaudessa, katsotaan löytyykö vielä.
-
Tuo 70 C on kuumakaasun lämpötila ja 28 C on lauhduttimelta lämmön jakoon menevä vesi.
Mittaa lattiasta lämppärille tuleva putki ja lämppäriltä lähtevä putki ennen Geopron kiertopumppua.
Tee samat mittaukset kiertopumpun kaikilla kolmella tehoasetuksella.
ATS
Jos ehdit, niin tee nämä mittaukset, olisivat hyvää perustietoa arvioitaessa laitteiston toimintaa.
ATS
-
Ehtiihän tuota, nyt kun alkaa hiihtoloman jälkeinen laiskuuskin jo taittua.
Oliko mitään ajatusta että kauanko pitäisi olla esim 1. teholla pumpun, ennenkuin ottaa lämpötiloja ?
-
Oliko mitään ajatusta että kauanko pitäisi olla esim 1. teholla pumpun, ennenkuin ottaa lämpötiloja ?
Sitten kun lämpötilat tasaantuvat, sanoisin että pari kolme minuuttia.
ATS
-
Lämpötiloja en saanut mittailtua nyt vapailla, kun kohtasin jälleen vastoinkäymisiä. Yövuorosta tullessa tallin kautta kurvasin, katselin trendit ja kaikki vaikutti olevan ok. Iltapäivästä aloin kodinhoitohuoneessa ihmetellä että onpa lattia epätavallisen viileä. MLP:lle mennessä sitten selvisi miksi, jälleen Poikkeamahälytys 11, eli ei saa kompressorilta käyntitietoa tai liuospumpulla on joku hätä. Tästä on trendikin mitä kone on tehnyt, mutta laitan sen myöhemmin kun käyn tallin koneella.
Pakko käytin liuospumppua, ja se tuntui pelaavan kun kädellä sitä tunnusteli, ääni oli kuitenkin omituinen. Sitten syystä tai toisesta availin liuospiirissä olevia venttiilejä, sekä tulo että paluu puolelta. Linjassa oli painetta omasta mielestä melko reilustikkin. Nyt pari päivää tarkkailleena, sinne kertyy painetta jatkuvasti, myös läpinäkyvästä liuossäiliöstä pystyy tasaisin väliajoin laskemaan ihan reilustikkin painetta pois, ja silti venttiileitä raottamallakin painetta poistuu linjasta.
Mikä aiheuttaa sen että liuospiiriin kertyy painetta tai että siellä on ilmaa ? En usko että tämä normaalia on.
-
Ilmaa voi tulla lisää ainakin parista syystä.
- Maakiertopumpun imupuolella on vuoto, josta pumppu imee varsinkin käynnistymishetkellä ilmaa kiertoon. Varsin yleinen vika.
- Höyrystinlämmönvaihtimessa on vuoto, josta vuotaa kaasua keruunesteeseen. Erittäin harvinainen vika.
-
En haluaisi maalata pir*ja seinille, mutta pahin vaihtoehto on että kylmäainetta vuotaa höyrystimessä keruuliuoksen sekaan :'(
Käykö kompressori edelleen vai ollaanko sähkövastuksen varassa.
Jos kompressori käy ja konehuoneesta löytyy oheisen kuvan mukainen kylmäaineputkessa oleva silmä, niin tarkasta se.
Kompressorin käynnistyessä silmässä näkyy vaahtoa ja kuplia, näiden pitäisi hävitä minuutin viimeistään parin aikana ja silmässä näkyy vain aivan kirkasta nestemäistä kylmäainetta.
Jos silmä ei kirkastu, niin silloin on kylmäaineen vajausta = paha juttu.
ATS
-
Kompressori pelaa jälleen, kun paineet laski linjasta pois. Tuommonen näkölasi löytyy, en vaan ole käynnistymishetkellä ollut sitä ihmettelemässä, vielä.
-
Tänään taas pysähtynyt aamusta koko aparaatti, kun ilmaa liuospiirissä. Viime viikon keskiviikkona soittelin liouspumpun vaihtaneeseen firmaan, silloin kerrottiin että heidän "expertti" on silloin keskiviikkona varattu mutta palaa heti torstain aamusta asiaan. Eipä aikaakaan kun on Maanantai käsillä eikä mitään ole kuulunut, soittoa perään. Eivät ole vieläkään saaneet heidän mestaria langan päähän. Alkaa omaan mieleen juolahtaa että eipä paljon kiinnosta mahdolliset omat töppäilyt ja niiden paikkailut... Varmuutta ei siis vielä ole mistä johtuu, mutta näkölasissa alkaa liike käymään kun kompressori starttaa, ja neste on ja pysyy kirkkaana.
-
Tämähän oli siis seuraavaa.
Lämmityksen tehontarve: 9,3kW
Ominaiskulutus: 52,5 kW/m3,v
Lämpöpumpun mitoitus
Geopro GS 60
Lämpöpumpun mitoitusteho: 6,3 kW
Lämpöpumpulla tuotettava energiamäärä: 21015 kWh/v
Tarvittava lisälämmitysenergia: 3412 kWh/v
Lämmitysenergia yhteensä: 24427 kWh/v (Sisältää ilmanvaihdon jälkilämmityssähkön)
Raakasti osatehoiseksi mitoitettu ja kaivokin oli laskettu 120 m, eli sen osalta ainakin osatehoinen. Jos sieltä ei tule ilmaa ulos keruupiiristä, niin sitten vain kaivo on kunnolla jäässä. Jos taas pitää jatkuvasti poistaa juurikin kaasumuotoista tavaraa, niin ainoa lähde sille on kylmäaineen kaasuuntuminen höyrystimen reiästä. Poraa toinen kaivo samalla mitalla.
-
Edellisestä en ymmärrä yhtikäs mitään
-
En minäkään.
Tässä lainaus tomppelin laskelmasta:
"- Pumpulla tuotetaan 6,30 kW 22 853 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 245 kWh
Yhteensä 23 099 kWh"
Tämän lisäksi, kaivo on 140m, laskemassa on käytetty kaksi kerroksista taloa vaikka tämä on yhdessä tasossa ja aparaatti on toiminut (joskin asetukset ovat olleet persiillään) 10v, ja on ollut huomattavasti rajumpia talvia pakkasten osalta. Lisäksi ongelmat alkoi liuospumpun vaihdon jälkeen, ja tällä viittaan tähän: "- Maakiertopumpun imupuolella on vuoto, josta pumppu imee varsinkin käynnistymishetkellä ilmaa kiertoon. Varsin yleinen vika.
Edit: eikä ilmanvaihdossa ole jälkilämmitystä sähköllä
-
Linjassa oli painetta omasta mielestä melko reilustikkin. Nyt pari päivää tarkkailleena, sinne kertyy painetta jatkuvasti, myös läpinäkyvästä liuossäiliöstä pystyy tasaisin väliajoin laskemaan ihan reilustikkin painetta pois, ja silti venttiileitä raottamallakin painetta poistuu linjasta.
Mikä aiheuttaa sen että liuospiiriin kertyy painetta tai että siellä on ilmaa ? En usko että tämä normaalia on.
On sellainen mutkikas teoria mikä voisi nostaa keruun painetta maanpinnan tasolla.
Neste ei muuta tilavuutta paineen muuttuessa mutta ilman tilavuus muuttuu
Kun kaivo on 140m syvä niin liuoksen paino kehittää alaspäin mentäessä painetta n 1bar/10m jolloin esim 100m:n syvyydessä tämä paine on 10bar.
Jos tuonne 100m:n syvyyteen keruuputkeen joutuu jollain konstilla ilmaa niin sen tilavuus pienenee kymmenesosaan maanpinnan tilavuudesta ja ilma on silloin 10 bar paineessa.
Eli jos ilman tilavuus on maanpinnalla paineettomana vaikkapa 5litraa niin 100m:n syvyydessä se puristuu 0,5litran tilavuuteen kun siihen kohdistuu 10bar paine.
Jos/kun tuo ilma lähtee jostain syystä liikkeelle ja nousee maanpinnan tasolle niin siihen kohdistuva keruuliuoksen paine alenee jolloin ilman tilavuus laajenee.
Jos tuossa tilanteessa ilman tilavuus ei pääse laajenemaan vapaasti niin silloin maanpinnan tasolla putkessa nousee paine. ;)
-
Katso nyt ainakin että pumppu on asennettu oikein päin ????
ATS
-
Katso nyt ainakin että pumppu on asennettu oikein päin ????
ATS
On se 😁
-
Joo sorry. Katsoinkin sen Oilonin laskelman, jossa tehontarve oli annettu 9,3 kW ja laitettu 6.
Lainaus :
Sitten Oilon. Sieltä sain mitoituksia jotka oli tehty tähän asuntoon:
Rakennuksen tiedot
Lämmitettävä tilavuus 410m3
Lämmin pohjapinta-ala 146 m2
Puolilämmin tilavuus 110m3
Asukasluku 3 henkilöä
Eristystaso : 0 +/- %
Lämmönjakotapa :
Vesikiertoinen lattialämmitys
Ilmanvaihtotapa: LTO, jälkilämmitys sähkövastuksella (Tästä poiketen LTO:ssa on vesipatteri, ei sähkövastusta)
Laskentaperusteet: Ominaiskulutukset
Huoneenlämmitys: 18370 kWh/v
Ilmanvaihto: 3157 kWh/v
Käyttövesi: 2900 kWh/v
Yhteensä: 24427 kWh/v
Lämmityksen tehontarve: 9,3kW
Ominaiskulutus: 52,5 kW/m3,v
Lämpöpumpun mitoitus
Geopro GS 60
Lämpöpumpun mitoitusteho: 6,3 kW
Lämpöpumpulla tuotettava energiamäärä: 21015 kWh/v
Tarvittava lisälämmitysenergia: 3412 kWh/v
Lämmitysenergia yhteensä: 24427 kWh/v (Sisältää ilmanvaihdon jälkilämmityssähkön)
Energian hankinta lämpöpumppukäytössä
Ilmaisenergia (=energian säästö): 13509 kWh/v
Lämpöpumpun sähkö: 7505 kWh/v
Lisälämmitysenergia: 3412 kWh/v
Energian käyttö lämmitykseen: 24427 kWh/v
Taloussähkö: 5560 kWh/v
Eipä nämäkään itselle juuri mitään kerro. Tulee vaan äkkiseltään mieleen että 18 000 kWh/v onkin ihan kohtuullinen kulutus vielä tässäkin asunnossa
Lainaus päättyy
-
Pakko käytin liuospumppua, ja se tuntui pelaavan kun kädellä sitä tunnusteli, ääni oli kuitenkin omituinen. Sitten syystä tai toisesta availin liuospiirissä olevia venttiilejä, sekä tulo että paluu puolelta. Linjassa oli painetta omasta mielestä melko reilustikkin. Nyt pari päivää tarkkailleena, sinne kertyy painetta jatkuvasti, myös läpinäkyvästä liuossäiliöstä pystyy tasaisin väliajoin laskemaan ihan reilustikkin painetta pois, ja silti venttiileitä raottamallakin painetta poistuu linjasta.
Mikä aiheuttaa sen että liuospiiriin kertyy painetta tai että siellä on ilmaa ? En usko että tämä normaalia on.
Vieläkö keruupiirissä on "ilmaongelmia" ?
Laskin, mitä vaikuttaa, jos kylmäaineesta (kokonaismäärä 1,1 kg, R407C) karkaa 1% (11 g) ulkoilman paineessa olevaan keruupiiriin.
Sain että keruupiiriin muodostuu 2,9 litraa kaasua.
Tämä on:
- n. kaksi kertaa paisunta-astian kaasutilan tilavuus.
- n. kolmen metrin keruuputken tilavuus.
Jos näitä kaasuongelmia on vielä, niin ammattitaitoinen kylmäkoneasentaja voi mitata, onko paisunta-astian kaasutilassa merkkejä kylmäaineesta.
Keruupumpun ilmavuoto.
Keruupumpun käydessä on sen imupuolella koko ajan höyrystimen virtausvastuksen verran alipainetta, arviolta n. 20 kPa, 0,2bar.
Jos imupuoli on huonosti asennettu, voi sieltä imeytyä ilmaa putkistoon, mutta vastaavasti pumpun seistessä pitäisi vuotaa keruunestettä ulos, etenkin silloin kun putkistoon on kehittynyt painetta.
ATS
-
Kyllähän sitä edelleen on, mutta töhäyttelen ilmoja pois aina ohi kulkiessani, koetan tällä välttää sen että kone jäisi juntturaan.
Kyllä sitä joku tulee katsomaan, odotan vielä tämän viikon josko liuospumpun vaihtanut firma tulisi tarkistamaan omat aikaansaannokset.
Tässä taas miettinyt (niinkuin silloin liuospumpun hajotessakin) että josko sitä vaihtaisi konetta kokonaa... En tiedä tuleeko vaihtamalla sen parempaa lukujen valossa.
Mietin kuitenkin tätä:
Bosch 7001i, joka siis olisi 2-8kW invertterikone. Koneelle luvataan melko huimaa scop lukua: 5,85.
Tämä tietysti herättää itsellä kysymyksiä melko paljon, riittääkö kaivo millään tasolla tätä ruokkimaan, vaikka bosch lupaa että kaivoa ei saa jäähän koska kone vahtii paluuliuosta. Tämä sitten mielestäni johtaa siihen että kun liuos jäähtyy ja jäähtyy, leikataan tehoa pois ja sitten kun ei riitä enää tehot niin otetaan vastus käyttöön. Eli tiedä nyt sitten tuleeko tässä mitään säästöä kuitenkaan (ilman että laskisi uuden koneen hankinta hintaa) kuluissa.
Lopuksi lainaus Bosch:lta: "Kun haluat vaihtaa vanhan maalämpöpumppusi uuteen, olemassa olevat keruupiirit ovat usein lyhyempiä kuin mitä nykyiset tehokkaammat maalämpöpumput vaativat. Boschin käyttämä keruupiirin valvonta-automatiikka mahdollistaa sen, että vanhasta keruupiiristä saadaan maksimaaliset säästöt."
Ajatuksia/tyrmäyksiä/ehdotuksia?
-
31.12.2018
Tämähän sujuu taas, tänää aamusta klo 7 tulin kotiin ja MLP:llä iloisesti tervehtii Poikkeamahälytys. Mittaus 11.
Seuraukset kuitenkin oli että asunnossa laskenut ~2,5 astetta lämpötila, eli ilmeisesti se on antanut hälytyksen samoin tein kun olen töihin lähtenyt. Tänään saatu lämmittää jäähtynyttä taloa n. 6h ajan vastuksella kerrytetty nyt sinne MLP:lle asennettuun kWh mittariin ihanasti lukuja tauluun.
1.1.2019
Sen verran ehdin tuossa aattona saamaan kiinni Oilonilta huoltoa, että heidän epäilys on 1. Vuoto keruupiirissä, ja sitä kautta ilmaa siellä. Tätä puoltaa kyllä se että mööpelin pohjalla oli nestettä vähän, ja se läpinäkyvä paisunta asti oli miltei ääriä myöden täynnä. Mutta, painetta en itse pääse tuonne laittamaan, se menee arkeen jolloinka joku putkari joutaa paikalle. 2. Keruupiirin kiertopumppu sökö, mutta sitä pakotetusti ohjaamalla S2 kytkimellä, kuulostaa ihan kuin pumppu kavitoisi, en ole näissä ekspertti, joten en varmaksi voi sanoa.
10.1.2019
Taas jotakin tapahtunut. Tänään vaihdettu (eilen todettu) maaliuoksen kiertopumppu, joka oli tullut tiensä päähän. Ainakin sen 6h mitä sitä kotona ehti olla vaihdon jälkeen, pelasi ilman poikkeamia.
Automatiikan käyttöohje
Poikkeamahälytys/ Mittaus 11/ Kompr.käynti
Säädin ei saa käyntitietoa kompressorilta, vaikka
kompressorin tulisi käydä. Tämä hälytys on estetty LVkorotuksen
ja LV-lisälämmityksen ajan sekä niin kauan, että
kompressori on yhden kerran pysähtynyt.
Olisikohan tuo tammikuussa tapahtunut häiriö johtunut keruupiirissä olleesta ilmasta (kavitointi?)?
Todettiinko pumpussa jokin toiminnan estävä vika, jos todettiin mikä ja miten?
Onko pumppu vielä sinulla?
Poikkeamahälytys mittaus 11 tulee siitä että säädin ei saa kompressorin käyntitietoa vaikka kompressorin pitäisi käydä.
Tulisiko se tässä tapauksessa siitä että höyrystimen matalapaine painekytkin on pysäyttänyt kompressorin?
Matalapainelaukaisuhan tulee siitä kun keruuneste ei kierrä.
ATS
-
Todettu että liuospumpussa vika, ja on edelleen minulla se pumppu.
Pumpun juoksupyörä, joka on siis muovia, ei enää pyörinyt metalliakselin pyöriessä.
-
Pistit sitten Geopron myyntiin.
Mikä tulee tilalle?
ATS
-
Bosch 7001i 2-8kW.
-
Bosch 7001i 2-8kW.
kerropa sitten kokemuksia tuosta laitteesta. Siitä ei taida olla vielä kukaan kirjoittanut yhtään mitään...
-
Jos näitä kaasuongelmia on vielä, niin ammattitaitoinen kylmäkoneasentaja voi mitata, onko paisunta-astian kaasutilassa merkkejä kylmäaineesta.
Lämmönkeruupiiristä ja sen kalvo-pa:n puolelta ei elektronisella haistelijalla paljoa kylmäaineita haistella, kun se ulkoo täydellä volyymilla jo pelkästä alkoholista korkkia avattaessa.. =)
Vuodonilmaisimet ragoivat erittäin hyvin esim Naurettiin. Oli se laimennettua tai ei.
-
Tänään se sitten tapahtui, eli geopro vaihtui boschiin. Eli omalta osalta geoproon heikko kyky lämmittää käyttövettä päättyy tähän. Se että selviääkö seuraaja siitä paremmin, selviää joskus. Offtopicina mainittakoon että ensi kosketus koneeseen oli erittäin miellyttävä. Käyttöliittymä on selkeä ja helppokäyttöinen. Sen lisäksi kone on äärettömän hiljainen. Eli nyt saa tulla miltei liuospumpun hinnalla hakemaan geopron pois ;D
-
Onneksi olkoon
ATS