Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Yleistä => Aiheen aloitti: fraatti - 16.01.15 - klo:15:10
-
Jees elikäs jos tästä pikkuhiljaa alkaisi sitten tätäkin hommaa katsomaan kuntoon. Kirjoitellaan aina sitten lisää kun jotain oleellista tapahtuu tämän asian tiimoilta. Elikäs tarkoitus olisi tehdä tuosta maalämpöpumpusta mahdollisimman hiljainen viereisiin tiloihin, toivottavasti äänetön. Tällähetkellä teknisessätilassa missä mlp sijaitsee on melko hiljaista vaikka pumppu käy, mutta viereisessä tilassa todennäköisesti putkiasennusten takia seinä värisee ja johtaa ääntä viereiseen tilaan. Samsungin side-by-side jääkaapin ääni lienee jotakuinkin vastaava kuin mitä pumppu pitää itse teknisessä tilassa.
Tällähetkellä pumpun alla on noin 2cm vahvat lätkät kumia, jotka ovat itseasiassa kuorma-auton renkaan pintaa.. Mietinnässä on se että voiko nuo kumilätkät tuolla pumpun alla antaa pumpulle "tilaa liikkua" eli pumppu värisisi sen takia enemmän kuin mitä silloin jos se olisi suoraan kovan betonin päällä. Saattaa olla että kokeilen miten tuo meteli muuttuu jos pumpun kiilaa irti noista kumeista.
Ultimaattuminen ratkaisu sitten tuonne pumpun alle ja laattaan johtuvaan ääneen on Jyrystop joka on kehitetty nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Tuollaiset laitoinkin jo tilaukseen.
Siitä esite löytyy täältä. http://www.innofusor.fi/jyrystop-lampopumppu/ (http://www.innofusor.fi/jyrystop-lampopumppu/)
"Oheisessa kuvassa tyypillinen esimerkki maalampöpumpun vaimennuksesta JyryStopparilla. Huomaathan, että kuuloalueella ns. basso/jyrinäkaistalla (20-200 hz) vaimennus on tyypillisesti yli 70% ja suurimmalla osalla ko. taajuuskaistaa yli 90%."
(http://www.innofusor.fi/wp-content/uploads/2013/12/JyryStop_lampopumppu.png)
Sitten noista putkikiinnikkeistä. Onko olemassa mitään "parempaa" kiinnikettä näin ääneneritävyyttä ajatellen kuin tuo perinteinen kiinnike? Jos ei niin ainakin tuon kiinnikkeen voi korvata suuremman halkaisijan kiinnikkeellä ja laittaa väliin lisäksi vielä kumia tms muuta joustavaa matskua...
(http://www.schwer.com/data/catalog/images/medium/Documents/Produktbilder/PB_RS/RS-OH.jpg)
Jos noistakaan ei ole apua niin sitten nuo kupariputket vedetään poikki ja laitetaan putkien väliin joustokappaleet.
(http://pimg.tradeindia.com/00000881/b/0/Corrugated-Flexible-Hose.jpg)
Onko muut painineet äänien kanssa?
-
Meidän putkari neuvoi vuoraamaan mlp-kopperon äänieristelevyllä. Seinät ovat meillä tiiltä, mutta ääni kuuluu silti yllättävän selvästi. En ole ehtinyt hankkia eristelevyä (osin ehkä siitä syystä, että tuolla on ahtaat paikat eikä eristysprojekti oikein innosta), joten ei ole tietoa tuloksista. ::)
-
Joko on Jyrystopparit koneen alla?
Ovatko nuo samanlaiset mitä myydään pesukoneiden alle? Ei löytynyt kuvaa mistään minkämoiset ovat :(
-
Joko on Jyrystopparit koneen alla?
Ovatko nuo samanlaiset mitä myydään pesukoneiden alle? Ei löytynyt kuvaa mistään minkämoiset ovat :(
Nuo olivat firman varastosta olleet loppu. Siksi toimituksessa kesti varsin pitkään. Mutta tällähetkellä nuo ovat jokatapauksessa tuossa olkkarin pöydällä.
Ne näyttävät tältä:
(http://i.imgur.com/G6Sb3vml.jpg)
Jahka tässä kerkiän niin on tarkoitus käyttää kotiteatterin säätämiseen tarkoitettua mikrofonia ja mitata tuo pumpun aiheuttama meteli tuolta huoneesta ennen tassujen asentamista nykyisillä kumeilla, ilman kumeja sekä sitten noilla jyrystopeilla. Laitan kuvan sitten tänne jos saan tuon onnistumaan... Hiukan tähän tyyliin...
(https://lh5.ggpht.com/IkmYizbO8HGKf01rnAeLsVk0heMgUDytaMnk5NdWmjBXqJo2gdCikZKw6_jjux8Bd_A=h900)
Materiaalina tuo on varsin pehmeää materiaalia, muistuttaa lähinnä noita kuntosaleilla olevia jumppamattoja tms pehmusteita. Varsin pehmeä mutta todella elastinen. Hiukan huokoinen. Näin jälkikäteen selvisi myös että tuota matskua olisi löytynyt kaverin työpaikaltakin todella edulliseen hintaan. Jos tulee jollekin tarvetta niin tuota saattaisi saada hiukan edullisemmin...
-
Tosiaan jo tuola toisessa ketjussa kirjoittelin(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5882.msg75432#msg75432), niin minulla tosiaan on samanlaista projektia Viessmann Vitocal 333-G:n kanssa.
Eli äänet kantautuvat putkia pitkin väliseinään ja väliseinän toisella puolella on makuuhuone, johon äänet sitten kantautuvat helposti.
Nuo punosletkut tuntuvat nyt parhaalta vaihtoehdolta omalta kannalta, kun noita kannattimia on tuossa muutamia. Lämpöpumppu on siis eri seinällä kuin tuo jakotukki, joten putket on pitänyt vetää ensin ulkoseinän, sitten katon ja sitten tämän väliseinän kautta.
Tosin tuohon hommaan vaatii putkimiehen, joka vaatii työstään lisää rahaa. Lisäksi vedessä siirtyy melko hyvin nuo matalat taajuudet, joten ei ole täyttä varmuutta että punosletkukaan täysin tuota matalaa taajuutta suodattaisi.
Siksi toisena vaihtoehtona voisi olla noiden putkien irroittaminen kannakkeistaan, lämpöeristeen lisääminen ja huomattavasti isompien kannattimien asentaminen tämän putkieristeen päälle. Lisäksi voisi katsoa että kiinnikkeet tulevat johonkin rungossa olevaan puuhun kiinni. Nyt jos nuo ovat vain kipislevyyn pultattuina, niin se saa varmaan tuon levyn värähtelemään paremmin. Jakotukin osuus on vain hieman vaikeampi tehdä näin. Nyt se on muovisilla klipsuilla metallipalkeissa kiinni ja metallipalkki on kipsilevyssä. Talo on siis vuodesta 1995 sähkölämminvesivaraajalla toiminut, joten siinä ei ole tarvinnut tällaisia asioita miettiä.
Kolmantena vaihtoehtona ajattelin kokeilla josko tuon tärinän saisikin jo siirrettyä ulkoseinään, että kiristäisikin jo noita alkupään kannakkeita.
Luultavasti ei tule autttamaan, mutta helpohko kokeilla.
Miten olet ajatellut nuo kumilätkät asentaa tuonne alle? Voiko tuota pumppua nostaa tuon vertaa? Antaako putket periksi?
-
Mä en oo koskaan kokenu mlp pitämää ääntä mitenkään kovaksi, ehkä se vähän enemmän surisee kun jääkaappi tai pakastin, muta ei mua häiritse. Eroja valmistajien välillä varmasti on...
Mulla se nyt kyllä tosin on kellarikerroksessa autotallin perukoilla, joka on siis betoni holvissa ja pumppu on kytketty varaajaan muoviletkuilla eikä pattereista kuulu muuta kun vaimeaa veden suhinaa...
Kompura on pumpun runkoon nähden jonkunlaisten kumitassujen päällä, ja pumpun sisällä on tehokkaat eristykset, ääni nousee huomattavasti kun etulevyn ottaa irti. Mutta en mä kokis tuota ääntä ongelmaksi, vaikka se olisi asuinkerroksessa viereisessä huoneessa...
Mutta eipä mulla nyt olekkaan muista pumpuista kokemusta :D
-
Itsellä ei mlp:n ääni kantaudu teknisestä tilasta, mutta takaiskuventtiilin lautasen räminästä tietää, että pumppu on päällä.
-
Ei ne liitokset mitään lasia ole eli voi varovasti nostaa vaikka sorkkaraudalla että saa ne kumit alle. Ei sen rungon kyllä pitäisi betoniin jyristä jos ja kun kompura on kumeilla vaimennettu.
Eikö Viessmannin kytkentäkaaviossa ole noita punosletkuja? On kyllä aika perusjuttu maalämpöpumpussa. Itse kyllä vaatisin ne sinne jos jyrinä on liian kova.
-
Viessmannissa on joustoletkut koneen sisällä kaikissa liitoksissa.
-
On kyllä aika perusjuttu maalämpöpumpussa.
Ei se nyt taida ihen perusjuttu olla kun itsekin olen toistakymmentä asennusta nähnyt ja missään niitä ei ole ollut. Kaverin stiebelin mukana tuollaiset tuli mutta asentaja ei ollut vaivautunut laittamaan paikoilleen... =)
-
En uskaltanut vielä aukaista ja tarkistaa onko sielä punosletkua sisällä.
Tässä asennusohjeista kuva:
(http://i.imgur.com/iQumJje.jpg)
Tuollaiset on lämmityspiirissä ulkopuolella:
(http://i.imgur.com/yLLZKFY.jpg?1)
Nämä kiinitykset taasen kipsilevyn keskelle saattaa tehdä siitä kaiuttimen. Ajattelin hakea koolauksen ja ruuvata kunnolla puuhun kiinni.
(http://i.imgur.com/M4u6UQ3.jpg?1)
Tuolla teknisessä tilassa on melko hiljaista, mutta heti seinän toisella puolella alkaa tuo kevyt jyrinä kuulumaan. Vähän samanlaista ääntä kun laivan mootori pitää hyttiin.
-
Tämä äänenvaimennus kannattaisi ottaa huomioon jo taloa suunnitellessa.Itselläni tekninen tila katkastulla laatalla ja toisessa päässä taloa mitä makuuhuoneet.
-
Tämä äänenvaimennus kannattaisi ottaa huomioon jo taloa suunnitellessa.
Pitää paikkansa. Se myös pitää ottaa huomioon maalämpösaneerauksen suunnittelussa ja asennuksessa.
-
Meillä laitetaan pumppu vastusajoon kun tulee herkkäunisempia vieraita. Muutaman ylimääräisen kilowatin se vie mutta ei paljoa.
Pumppu alakerrassa ja yläkertaan ei kuulu mitään vaikka pumppu suoraan makkarin alapuolella :-[
Hatuttaa kyllä vielä tuo rele joka paukahtaa aika kovaa startatessa ja stopatessa.
-
No nyt alkaa löytymään syyt meluun. Apuna käytin Lumian Decibel Meter ohjelmaa. Tosin nuo erot kuulee ihan korvallakin.
Kiertovesipumppu käy 85% teholla ja kompressorit on pois päältä:
Teknisessä tilassa hiljaista ~35dB.
Makuuhuoneen seinästä sentin päästä mitattuna ~42dB ja upotetun pistorasian edestä ~55dB!
Aioin ensi töikseni siirtää pistorasian pintaan ja täyttää tuon kolon villalla ja päälle vielä levy.
Lisäksi aioin massata teknisen tilan lattian ja kipsilevyseinän välin, jossa nyt on paikoittain rakoa.
Lisäksi ruuvaan puupalikan kahden koolauspuun väliin ja kiinnitän nuo putket sitten siihen teknisessä tilassa. Väliin voin laittaa vielä jotain äänieristelevyä tai massaa.
Ilmoittelen desibelilukemat kunhan saan joskus nuo tehtyä.
-
Kokeile mitä vaikuttaa pumpun tehon muuttaminen
Muuttuuko melu tasaisesti tehon mukaan vai onko melussa huippukohta jollakin tehoalueella?
ATS
-
Pelkästään jo noiden kipsilevyissä olleiden kannattimien poisottaminen vaimensi pistorasiasta tulevaan melua 10dB:n verran.
Pumpun tehoa en osaa vielä muutella. Jostain testivalikosta laittelin noita eri komponentteja päälle ja pois.
Kiertovesipumppu oli se josta tuo melu syntyi.
-
Siis kiertovesipumpusta lähtee painepulsseja ja yleistä kohinaa ja putkiston jokainen mutka ja epäjatkuvuuskohta toimii kannakoinnin kanssa lähettimenä, jonka seinä vahvistaa?
Vaimennuksen pääperiaatteet:
Melun lähde eliminoitava: pysäytä pumppu - ei käy, vaihda pumppu - ei kannata.
Katkaistava yhteys lähteestä vahvistimeen = kannakoinnin muutos
Vahvistimen ominaisuuksien muuttaminen: ominaistaajuuden muuttaminen -> lisää massaa seinään = lisää kipsilevyä.
Raot tukkoon tuskin auttaa paljon, koska pumppuhuoneessa vähäinen melutaso.
ATS
-
Tässä piirroskuva miten tuo nyt toimii kaiuttimena:
(http://i.imgur.com/frA2f5u.jpg)
Tietysti äänen aiheuttaja pitäisi saada pois, mutta jos nää pumput on vaan tämmösiä että koko putkisto tärisee, niin sitten ei auta muuta kuin eristää.
Tuossa kuvassa siis pitää minimoida kaiutinkalvolle(=kipsilevylle) tuleva värähtely paremmin kiinnityksin, sekä tilikitä tuo reikä mistä tuon kaiuttimen tuottama meteli tulee voimakkaimmin. Eli kyllä nuo reiät vaan tarvii tilkitä, koska kaiutin tuo kipsilevy tulee olemaan aina, mutta koitan voluumin säätää minimiin.
-
Punosletkut katkaisee värinät. Onko siellä sisällä ne?
-
Ei ainakaan räjäytyskuvan perusteella ole mitään punosletkuja. Täytyy koittaa sitten vaatia sellaiset asennettavaksi. Mitenkähän tämä uusi kiertovesipumppu voi aiheuttaa noin paljon värinää? Ei se vanha mitään värinöitä aiheuttanut ja samalla seinällä on putket kulkenut ilman punoksia.
-
Toivotaan että itse koneessa on. Lienee yleisintä?
Kannattaisko olla varovainen punosletkujen lisäämisellä ulkopuoliseen verkostoon? materiaalin kestävyyden takia.
Muistan että yhteen aikaan niitä lisättiin vaikka kerrostalojen joihinkin pattereihin äänen takia. Muutaman vuoden päästä ne otettiin pois koska eivät kestäneet.
Ilmeisesti mureni tai läpäisi ilmaa.
Eli jos niitä sinne laittaa pitää varmistua että kestävät k.o liuosta, lämpötilaa ja painetta, ettei vaan lisää huoltokohteita. T.s. joustoletkut pitää olla laadukkaat.
-
Jos uusi kiertopumppu pitää liian kovaa ääntä niin kannattaa tarkistaa että siihen liitetyt putket on suht linjassa kiertopumpun kanssa.
Isoilla muttereilla vetää kiertopumpun pesän liitoslaipat helposti vinoon ja silloin saattaa senpuoleinen laakeripesä siirtyä ja aiheuttaa ylimääräistä ääntä
Kiertopumppu leikkaus (http://aijaa.com/32EZug)
-
Kone on sisältä tämännäköinen.
(http://i.imgur.com/D2TkaKt.jpg?1)
Kaikki lauhduttimelta/höyrystimeltä lähtevät putket ovat koneistossa niin että ennenkuin putket lähtevät koneesta pihalle on välissä aina pätki kumiletkua.
(http://i.imgur.com/nUfTtqm.png)
Ainot missä putket ovat "yhtäpuuta" on varaajalta lähtevät/tulevat putket koneen päällä kuten ylläolevasta kuvasta voi päätellä. Miltei varmasti nuo ovat omassa tapauksessa ainakin osa syytä. Kompressorin värinästä osa johtuu tuohon koneen runkoon ja rungosta värinät taasen johtuvat seinään varaajasta lähtevistä tulevista putkista. Seinän värinä sitten muodostaa tuon itse äänen. Itse koneen kiertovesipumpun pitämä ääni on "kohinaa" ja itse jouduin jättää toisella puolella taloa sijaitsevan jakotukin ruuvaamatta seinään kiinni koska jakotukista lähtevä virtauksen ääni moninkertaistui kun tuo tukki oli ruuveilla seinässä kiinni.
-
Mulla taas toisen jakotukin takaseinä on täysin äänetön.
Nyt kun kävin taas testivalikosta laittelemassa päälle noita eri komponentteja, niin ehkö se onkin toisiopumppu mistä se ääni/värinä lähtee.
Ilmeisesti se 85% olikin toisiopumpun kierrosluku, eikä kiertovesipumpun niin kuin aiemmin luulin.
Lisäksi tuon käyttöveden tuottaminen pitää ihme sirinää, mitä taas ei kuulu kun lämmitysvettä lämmitetään.
Kun en tätä tekniikkaa ymmärrä, niin miksi toisiopumppu on normaalisti aina päällä vaikka ensiöpumppu ei ole? Eikö riittäisi että vain kiertovesipumpulla pyöritettäisiin vettä, kunnes veden lämpötila on laskenut tarpeeksi? .
Alkaa tässä jo kaipailemaan huolettomia suorasähkävaraaja aikoja. :)
-
Hatuttaa kyllä vielä tuo rele joka paukahtaa aika kovaa startatessa ja stopatessa.
Tuosta pääsee eroon kun vaihtaa puolijohdekontaktorin tai -releen perinteisen tilalle.
3-vaihekontaktorit 2-3 kW teholuokassa 150-200€ (Siemens)
Jos ei pumpussa ole pehmokäynnistintä niin samalla sellainenkin kannattaa laittaa mikäli käynnistysäänet häiritsee.
Pehmokäynnistin 150-200€ (Siemens)
(Halvempiakin varmasti löytyy...)
Mikäli tuollaiseen vanhan pumpun modernisointiin lähteen, niin samalla kertaahan sinne sen A-energialuokan kiertovesipumpun laittaa :)
-
Tuosta pääsee eroon kun vaihtaa puolijohdekontaktorin tai -releen perinteisen tilalle.
3-vaihekontaktorit 2-3 kW teholuokassa 150-200€ (Siemens)
Jos ei pumpussa ole pehmokäynnistintä niin samalla sellainenkin kannattaa laittaa mikäli käynnistysäänet häiritsee.
Pehmokäynnistin 150-200€ (Siemens)
(Halvempiakin varmasti löytyy...)
Mikäli tuollaiseen vanhan pumpun modernisointiin lähteen, niin samalla kertaahan sinne sen A-energialuokan kiertovesipumpun laittaa :)
Kiitos vinkeistä. Tuon ulkoisen pumpun vaihto on ollut jo jonkin aikaa mielessä. Tosin äänimaailma ei liene muutu mihinkään.
Taitaa tulla halvimmaksi kun siirtää vierasmajoituksen tyhjiksi jääneisiin yläkerran makkareihin.
Harmittaa vähän kun ei tullut jo aikapäiviä sitten vähän päivittää konetta. Kun tietäs varmuudella että masiina kestää
vielä kymmenen vuotta, päivitys olisi helppo päätös, mutta alkaa varmaan olemaan parhaat päivät takana, kuten
vaimokkeen kuulollakin :)
Kesäkaivolla pumpun paukkeen saa hieman vaimenemaan lauhdutin pumpun kakkosnopeudella.
Tosin kakkosella tuotto on hieman parempi muutenkin.
-
@Fraatti
Kuvasi perusteella asentajasi ei ole poistanut kylmäyksikön kuljetustukea. Poista se niin hiljenee :)
-
@Fraatti
Kuvasi perusteella asentajasi ei ole poistanut kylmäyksikön kuljetustukea. Poista se niin hiljenee :)
Jos tarkoitat tuota oikealla puolella olevaa pantaa mikä on putken ympärillä niin muistelisin että sitä ei enää ole. Myös kompressorin alapuolella olevan alustasta otettiin muistaakseni jotain pultteja/muttereita irti.
Kuva on jostain niiltä ajoilta kun pumppua asennettiin ja saattaa olla että tuossa on ollut tuo panta vielä silloin. Toisaalta kuvasta näkee että ainakin liuos koneessa on jo tuolloin kiertänyt ja periaatteessa tuo kiinnike olisi pitänyt jo heti asennuksen alussa poistaa. Varmaksi tietysti ei voi mitään sanoa mutta täytyy nyt jokatapauksessa käydä katsomassa mitä tuo on syönyt...
Sinänsä merkille pantavaa näissä tilanteissa on jokatapauksessa se että kovasti on puhetta että pumpun asennuksen saisi suorittaa vain kylmäaineluvat omistava henkilö ja siitä huolimatta näyttää siltä että ainakin omien/tuttavien kokemusten perusteella että näitä asennuksia joutuu rassaamaan myös itse laitteiston loppukäyttäjät koska asennuksessa on jäänyt jotain rempalleen.
Älyttömän montaa ko. merkin pumppua en ole nähnyt ja siitä huolimatta 3 kpl vastuksien ylilämpösuojia on ollut lauenneena asennuksen jäljiltä eri asennuksen suorittaneiden yritysten jäljiltä.
Valmistajan "asiantuntijalta" vastauksia saa lypsää ja silti ne jää saamatta ja ne täytyy itse tonkia jostain muualta/ulkomailta. Kun tiedän että olet perehtynyt/asennat ko merkkiä niin eräässä tapauksessa asiakas oli todennut että haluaa säätää shuntin reagointi nopeutta niin oli "asiantuntijalta" tullut vastaukseksi että säädä lämmityskäyrää korkeammalle. ???
Kiitos että huomasit tuon kuljetustuen ja huomautit siitä. Täytyy käydä katsomassa nyt miltä tuon pumpun sisällä näyttää ja oliko se varmasti poistettu.
-
Kiitos että huomasit tuon kuljetustuen ja huomautit siitä. Täytyy käydä katsomassa nyt miltä tuon pumpun sisällä näyttää ja oliko se varmasti poistettu.
Aukihan se oli. Vasemmalla puolella tuota kiinnitintä on ruuvi joka oli jo poistettu. Kuvassa kiinnike näyttää vain kuin se olisi kiinni... Ehkä hiukan tuli kiehahdettua turhaan... :-[
Samalla tsekkasin nuo kaikki putket. Käytännössä kaikki koneen alaosasta läpi tulevat putket ovat noiden kumiletkujen perässä ja kaikkia osia pystyy helposti liikuttamaan joten liuos- ja lämmityspiirien putkien väliin noiden joustavien putkien asentamisesta ei voi olla mitään hyötyä. Ainot on noi aikaisemmin mainitsemani varaajan päältä lähtevät putket jotka ovat suoraan varaajassa kiinni.
Mutta katsellaan jospa sitä huomenna jaksaisi mitata pumpun metelin ja asentaa nuo tassut tuonne pumpun alle.
-
@Fraatti
Poista se kiinnike kokonaan rungosta ja tsekkaa että onko poistolla vaikutusta.
Lämpöpumpun asentaminen vaatii kylmäaineluvat vaikka täällä on asiasta tehty mitä erilaisempia henkilökohtaisia tulkintoja. Kylmäaineluvat eivät toki takaa virheetöntä asennusta eivätkä korvaa laitetuntemusta. Kentällä on valtava määrä lämpöpumppuja jotka eivät ole millään tavalla järkevissä säädöissä taloudellisuuden eivätkä kestoiän suhteen.
Sähkövastuksen kapillaarinen suojakytkin laukeaa kaikissa lämpöpuissa monesti tahattomasti asennusvaiheessa kun järjestelmää vesitetään kylmällä vedellä. Tämäkin asia paljastuu hyvin helposti käyttöönottovaiheessa jos laitteeseen vaan tehdään käyttöönoton yhteydessä käsiohjaustesti ja arvot varmistetaan vielä mittauksin.
-
@Fraatti
Poista se kiinnike kokonaan rungosta ja tsekkaa että onko poistolla vaikutusta.
Putkihässäkkä joka tuossa kiinnikkeessä on ollut kiinnitettynä "kelluu" noiden kolmen kumiputken varassa ja jo sormenpäällä putkeen hiukan koskettaessa se liikkuu täysin vapaasti. Kiinnikkeen ja osan välissä on ilmarako joka tulee siitä että tuo kuparihässäkkä luonnostaan hakee paikan joka on hiukan erillään tuosta kiinnikkeestään. Mahtoiko sitten johtua sen painoista vai kumiputkien muodoista - en jaksanut sen kummemmin tuota tutkia. Jokatapauksessa sen vaikutus pumpun pitämään meteliin en eliminoitu. Samalla kun tuonne koneikkoon pällistelin niin kokeilin heiluttaa ja liikuttaa tuota kompressorikoneikkoa. Tuo näyttää olevan varsin hyvin eristettynä jokapaikasta. Esimmäisenä on kompressorin alla jonkinmoiset värinänvaimentimet ja sitten koko tuon koneikon alla on vielä omat noin 5cm pituiset kumivaimentimet. Mutta kuten sanottua. Ääni ei tule pumpusta vaan seinästä mihin pumpun aiheuttama värinä johtuu. Ja kompressorista alkujaan oleva värinä johtuu vielä ainakin osittain koneen runkoon.
Itseasiassa olen tässä jo jonkinaikaa miettinyt että ylimääräiset kumit koneen alla saattavat jopa altistaa pumpun rungon suuremmalle liikkeelle. Tämä lisääntynyt värinä/liikehdintä sitten helposti kuljettaa äänen noita varaajasta lähteviä putkia pitkin edelleen rakenteisiin.
Laiskuus iski tänään ja en jaksanut testata jyrystoppeja. Sain kuitenkin asennettua ja testattua softat tietokoneella millä pystyn mittaamaan tuon värkin aiheuttaman metelin ettei tarvi huudella mutu tuntumalla muutoksien vaikutuksesta. Mutta jospa sitten huomenna...
Lämpöpumpun asentaminen vaatii kylmäaineluvat vaikka täällä on asiasta tehty mitä erilaisempia henkilökohtaisia tulkintoja.
Vanha sanonta "Sen lauluja laulat kenen leipää syöt" sopii tähän hyvin. Tämä asian tiimoilta on saanut lukea varsin kiihkeää puolustelua sekä nähdä varsin mielenkiintoisia lausuntoja myös työkseen pumppuja asentavilta. Itse olen sillä kannalla mitä muut kansallaiset säädökset/lait kumoava eu-asetus asiasta kertoo. Siitä voi lukea lisää vaikka täältä: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21288.msg272918#msg272918 (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21288.msg272918#msg272918)
Kylmäaineluvat eivät toki takaa virheetöntä asennusta eivätkä korvaa laitetuntemusta.
Niin. Se tässä ihmetyttääkin että tätä "asiantuntemusta" löytyy jopa merkkiorganisaatiosta. Sen kyllä ymmärrän että jokapaikassa missä pumppuja asennetaan ei välttämättä ole sitä parhainta mahdollista kokemusta tai asiantuntemusta mutta väittäisin että mies joka asentaa itselleen pumpun tekee sen kaikkien tieteen ja taiteen sääntöjen mukaan ja tavaa asennusohjeen sana-sanasta ennekuin tekee yhtään mitään. Samalla tavalla se asentajakin on sitä manuaalia tavannut kun on asentanut ensimmäisiä pumppujaan... Yksi oleellinen ero on siinä että se joka itse asentaa pumppuaan ja on maksanut pumpustaan tuhansia euroja se myös kohtelee sitä sen rahallisen arvon kunnioituksen tuomalla tavalla ja haluaa varmistaa moneen kertaan että kaikki menee "by the book". Asentajalle se on vain yksi työ muiden lomassa ja kaikilla ei edes ole sitä mielenkiintoa näitä laitteita kohtaan jotta niiden sielunelämän voisi ymmärtää samalla tavalla kuin joku "harrastaja" mahdollisesti haluaa. 8h duunia ja se siitä.
Mitäs mieltä olet tästä täynnä "asiantuntemusta" olevasta huoltoteknikon lausunnosta?
"toisiopumpun tehoa tiputtaisin, nostaa coppia. 7342.."
Kentällä on valtava määrä lämpöpumppuja jotka eivät ole millään tavalla järkevissä säädöissä taloudellisuuden eivätkä kestoiän suhteen.
Tästä olen täysin samaa mieltä.
Sähkövastuksen kapillaarinen suojakytkin laukeaa kaikissa lämpöpuissa monesti tahattomasti asennusvaiheessa kun järjestelmää vesitetään kylmällä vedellä. Tämäkin asia paljastuu hyvin helposti käyttöönottovaiheessa jos laitteeseen vaan tehdään käyttöönoton yhteydessä käsiohjaustesti ja arvot varmistetaan vielä mittauksin.
Itseasissa jossain dokkareissa mitä on maailmalla tullut vastaan koskien ko merkin lämpöpumppuja on maininta että tuo saattaa nassahtaa jo laitteen kuljetuksessa tärinästä ja toiminta pitäisi tarkistaa asennuksen jälkeen nimenomaan lämpötilojen perusteella. (Eikä katsomalla että "joo pelaa, salama tuli ruutuun" :D )
-
Mutta kuten sanottua. Ääni ei tule pumpusta vaan seinästä/rakenteista mihin pumpun aiheuttama värinä johtuu. Ja kompressorista alkujaan oleva värinä johtuu vielä ainakin osittain koneen runkoon.
Itseasiassa olen tässä jo jonkinaikaa miettinyt että ylimääräiset kumit koneen alla saattavat jopa altistaa pumpun rungon suuremmalle liikkeelle. Tämä lisääntynyt värinä/liikehdintä sitten helposti kuljettaa äänen noita varaajasta lähteviä putkia pitkin edelleen rakenteisiin.
Ja sen todenmukaisemmalta tämä teoria alkaa tuntumaan mitä enemmän sitä funtsii. Piirsin oikein hienon havainnekuvan asiasta :) Tässä tapauksessa vihreä viiva olisi oikea paikka asentaa joustokappale ja punainen väärä - vaikka olisikin houkuttelevan helppo paikka. Lähinnä piiroksen on tarkoitus tuoda esille ettei joustokappeleen asennuksen jäljeenkään asennus saa muodostaa "vartta" joka soittaa seinää ja näin ollen myös joustokappaleen asennussuunnalla on merkitystä.
(http://i.imgur.com/okGXQFn.jpg)
-
Tuossa kuvassa näkyy miten nuo tämän pumpun mukana tulevat punosletkut pitäisi asentaa eli aina kaareen. Tässä on vain lämmitysputket. Jos putki lähtisi tästä "kovana" niin joustopaikkaa ei tulisi. Jos putket menisi kovana kylkeä pitkin alas, pitäisi kannake laittaa sinne ihan alapäähän jotta joustoa tulisi sieltä yläpäästä.
Uuden Thermia Megan putket on katkaistu kumisella "jatkoksella" ja silti pitää vielä asentaa nämä punosletkut. Sekin on hyvä jälkikäteen tehty korjaustapa kun vie vain ~5cm tilaa.
(http://i2.aijaa.com/t/00963/13744707.t.jpg) (http://aijaa.com/XTOK4B)
-
Tuossa kuvassa näkyy miten nuo tämän pumpun mukana tulevat punosletkut pitäisi asentaa eli aina kaareen. Tässä on vain lämmitysputket. Jos putki lähtisi tästä "kovana" niin joustopaikkaa ei tulisi. Jos putket menisi kovana kylkeä pitkin alas, pitäisi kannake laittaa sinne ihan alapäähän jotta joustoa tulisi sieltä yläpäästä.
Uuden Thermia Megan putket on katkaistu kumisella "jatkoksella" ja silti pitää vielä asentaa nämä punosletkut. Sekin on hyvä jälkikäteen tehty korjaustapa kun vie vain ~5cm tilaa.
(http://i2.aijaa.com/t/00963/13744707.t.jpg) (http://aijaa.com/XTOK4B)
Todella hyvä esimerkki. Kiitos siitä. Kaikkiin paikkoihin tuollainen taivutettu asennus ei varmasti sovi kuten tuossa "lämärin" aiemmin laittamassa kuvassa johtuen siitä että nuo lähtevät nysät tiivistyvät o-renkaalla ja vääntö niitä kohtaan ei ole välttämättä hyvä asia...
Ongelmia ei varmasti suurimmassa osassa asennuksia ole mutta varsinkin jos nuo putket kannakoidaan kevyeen 68mm runkotolpalla olevaan väliseinään ilman joustokappeleita ongelmia saattaa tulla. Muurattu tms muu raskasrakenteinen seinä on varmasti kaikista varmin sille ettei ääniä synny ja siinätapausessa lienee se ja sama onko noita joustoja käytetty vai ei... Itsellä tuo seinä on "tuplarunko" kahdella rinnakaisella 68mm rungolla jossa ei ole mitään yhdistävää tekijää levytyksen etu- ja takapuolella. Tuo hiukan vetelämpi rakenne saattaa myös altistaa sen normaali seinää helpommin värähtelyyn verrataen normaali seinään vaikka äänenvaimennuskyky muuten parempi onkin. Hiukan samaan tyyliin kuin tässä.
(http://1.bp.blogspot.com/-FV40t5tKxq8/Tppu9zAoXdI/AAAAAAAAARg/C8HrGkdZAzw/s1600/Katrin+keramiikkaa+014.JPG)
Luulisin että myös nuo pumpun alle asennettavat "jyrystopit" ovat omimmillaan esimerkiksi rossipohjaisessa talossa jossa massaa lattiassa ei ole niin paljoa ja äänelle on hyvät reitit kulkea runkorakenteita pitkin eteenpäin.
ps. siisti ja kliini asennus 8)
-
Tuossa kuvassa näkyy miten nuo tämän pumpun mukana tulevat punosletkut pitäisi asentaa eli aina kaareen.
Esimerkillisen näköinen asennus. Fiksua sekin, että automaatti-ilmauskelloihin on laitettu sulut alle.
Kysynpä nyt tilaisuuden tullen, kun on itseä mietityttänyt, että onko noissa punosletkuissa yleensä happidiffuusiosuoja (kumiletkun pätkistä puhumattakaan)?
Vai ajatellaanko niin, että verrattain lyhyissä pätkissä diffuusio on aika pientä eikä uusissa kohteissa juuri mustaa rautaa putkissa ole.
-
Kiinnitin putket nyt koolauksiiin ja poistin kiinnityksen kokonaan tuosta pystyvedosta katosta jakotukille päin. Lisäsin ylimääräisen kiinnityksen kattoon juuri ennen alasvetoa. Lämpöeristin vielä putket. Tiivistin akryylimassalla(Akusto) reiät sekä lattian ja seinän välin. Nyt en kuule enää ollenkaan tuota toisiopumpun aiheuttamaa jyrinää makkariin. :)
Suurin syy oli nuo huonot kiinnitykset suoraan kipsilevyyn.
Kompressorin ääni kuuluu vielä, mutta se ei ole häiritsevä. Eniten häiritsee releiden naksahdukset ja kompuran paukahdus sammuttaessa. Aioin vielä lisätä uuden kerroksen kipsilevyä teknisen tilan puolelle tälle seinälle. Jakotukin taakse ei onnistu, mutta ajattelin koteloida sen kohdan.
Teknisen tilan puoleisen valokatkaisimen kojerasian pilkoin irti ja ostin remonttikojerasian tilalle. Aion laittaa kojerasian ympärille Bilteemasta ostettua äänieristelevyä. Makkarin puolen pistorasiaa en vielä eristänyt. Pitäisi varmaan tehdä reikä teknisen tilan puolelta niin pääsisi helpommin siihen käsiksi, eikä tarvisi kojerasiaa irroittaa.
-
Pumpun päälläollessa tuo seinä vieläkin jylisee. Ilmeisesti mitään parempia tärinän vaimennus kiinnikkeitä ei ole putkille saatavilla?
Voisikohan tuohon käyttää vaikka iskunvaimentimia? :D Mistähän löytyisi noin pieniä? RC-auton varaosista?
Välttelen viimeiseen asti sitä punosletkua, kun ei ole täyttä varmuutta auttaako se vai ei. Ja työ maksaa kun joutuu ammattilaista käyttämään.
-
Pumpun päälläollessa tuo seinä vieläkin jylisee. Ilmeisesti mitään parempia tärinän vaimennus kiinnikkeitä ei ole putkille saatavilla?
Voisikohan tuohon käyttää vaikka iskunvaimentimia? :D Mistähän löytyisi noin pieniä? RC-auton varaosista?
Välttelen viimeiseen asti sitä punosletkua, kun ei ole täyttä varmuutta auttaako se vai ei. Ja työ maksaa kun joutuu ammattilaista käyttämään.
Ainut mitä itsellä tuli mieleen noiden kiinnikkeiden tiimoilta oli se että jos noissa käyttäisi pykälää suurempia kannakkeita ja laittaisi sitten tuplakumit tms jotain muuta tuohon väliin.
No mulla on nyt tuossa mikki hollilla ja kaikki muu tarvittava niin käympä nyt laittamassa nuo vaimennuskumit tuonne pumpun alle niin katsotaan vaikuttaako se millään tavalla...
-
Ainut mitä itsellä tuli mieleen noiden kiinnikkeiden tiimoilta oli se että jos noissa käyttäisi pykälää suurempia kannakkeita ja laittaisi sitten tuplakumit tms jotain muuta tuohon väliin.
Kumi saattaa olla liian kovaa ja johtaa tietyn taajuista ääntä.
Kokeile pykälää suurempia kannakkeita ja eri kovuutta olevia materiaaleja väliin myös mahdollisimman pehmeitä.
ATS
-
Lainaus Lämppäri:
Nämä kiinitykset taasen kipsilevyn keskelle saattaa tehdä siitä kaiuttimen. Ajattelin hakea koolauksen ja ruuvata kunnolla puuhun kiinni.
ja niin sitten teit.
Katsoin sinun hieno! kuva tilanteesta ja minusta olet tehnyt hyvät johtopäätökset. Minustakin tuntuu että on muuten "kaiutinkoppi" jossa siirretään värinät kipsilevyihin.
Auttaisko se vielä jos yhdistäisit koolaukset, vaikkapa 3 tai 4 kpl jollain KOVALLA vaakapuulla, joka mahtuisi putkien ja seinän väliin, ja siten että saisit vielä kannakkeen kiinni.
Putki saisi edelleen olla tukevasti kiinni seinäkannakkeeseen, putkikannakkeen kumeihin.
Änieristys on sen tehokkaampi mitä raskaammat (painavammat) materiaalit käyttää. Että jospa sen kannakoinnin viereen lisäisi/ kiinnittäisi vaikka muutan lyijytakan- niin värinätaajuus "hidastuisi" :-\
No, sitten sen jälkeen raskasta vaimennusmattoa seiniin..
-
Ainut mitä itsellä tuli mieleen noiden kiinnikkeiden tiimoilta oli se että jos noissa käyttäisi pykälää suurempia kannakkeita ja laittaisi sitten tuplakumit tms jotain muuta tuohon väliin.
No mulla on nyt tuossa mikki hollilla ja kaikki muu tarvittava niin käympä nyt laittamassa nuo vaimennuskumit tuonne pumpun alle niin katsotaan vaikuttaako se millään tavalla...
Toiset ne saa tuntumaan jonkin vaimennuskumin asennuksen tuntumaan yhtä helpolta kuin kaupassa käynti :-X
Tuon oman asensin tyhmyyttäni niin että säätöjaloissa ei paljoo säätövaraa jäänyt. Pumppu on vielä kulmassa niin
toisen takajalan säätäminen on mahdotonta, saati kumien käyttö :-\
-
Toiset ne saa tuntumaan jonkin vaimennuskumin asennuksen tuntumaan yhtä helpolta kuin kaupassa käynti :-X
Tuon oman asensin tyhmyyttäni niin että säätöjaloissa ei paljoo säätövaraa jäänyt. Pumppu on vielä kulmassa niin
toisen takajalan säätäminen on mahdotonta, saati kumien käyttö :-\
No joo eipä se nyt niin helposti sujunut kuin olin suunnitellut. Aseina oli aluksi alumiininen 40cm vänkäri joka osoittautui melkoisen onnettomaksi kun taitaa tuo värkki painaa varaaja täynnä 400-500kg. Itseasissa näin jälkikäteen ajatellen olis ehkä kannattanut laskea tuo varaaja tyhjäksi niin silloin tuo härveli olisi painanut puolet vähemmän. Jokatapauksessa kannattaa sammuttaa laite ja vääntää päävesihana kiinni varmuuden vuoksi. Alkuun kuitenkin vääntelin tuolla rekkarilla nurkkia ylös senverran että sain alle laitettua sen verran korkeat puiset kiilat jotka pitivät laitetta juurikin nipinnapin sen verran nurkasta ylhäällä että sain parivuotta koneen alla olleet kumit nyhdettyä pois. Ongelmia meinasi aiheuttaa sen että nuo pumpun jalat olivat painuneet melko syvälle tuonne kumin sisään ja näinollen tuota tarvi nostaa melko paljon ylöspäin.
No minä vänkäsin ja mamma työnsi pumpun alle kiilat kunnes jossain vaiheessa huomasin että lattia alkoi kastumaan. Lämmityspiirin ja maapiirin paineet olivat ennallaan niin heti arvasi että käyttövesi puolelta alkoi joku hiukan falskaamaan. No hana oli kuitenkin kiinni niin tiesi että tuosta ei sinällään ole haittaa vaikka tippa jostain valuikin lattialle. Mamma ei kuitenkaan ollut samaa mieltä vaan alkoi korvia raastava hätähuuto kuulumaan että kuinka kaikki menee perseelleen ja ei pääse illalla suihkuun yms.. Noh purkasin myllyn päältä pellin pois edestä ja huomasin mistä vuoto oli kotoisin. Varaajan ylimmäinen liitosyhde oli todella löysällä ja siitähän se sitten tiputteli tuota vettä. Liitoksen kiristäminen lopetti sitten vuodon ja rauha palasi samalla sekunnilla maahan. Jokatapauksessa sen verran tuosta tuli ylimääräistä ohjelmaa että jäi nuo kumit sitten loppujen lopuksi laittamatta kun tarvi jo kiiruhtaa yöksi töihin... ::)
Huomenna sitten paremmin eväin pumpun kimppuun uudestaan...
-
Omassa tapauksessani olen lähes varma että se meteli siirtyy tuota putkea pitkin, eikä lattiaa pitkin. Mun erehtymätön korva kiinni seinään, lattiaan ja putkeen antaa todisteita tätä teoriaa vasten. Menoputkesta kuuluu samanlaista meteliä kuin seinästäkin, mutta vain pienessä mittakaavassa.
Tein jo aiemmin yhden kokeilun missä laitoin koolauksien väliin laudan kiinni. Jätin eristelevyillä pienen ilmaraon väliin. Ajattelin että laudanpätkä olisi toiminut jousena ja vaimentanut värähtelyn lautaan ja tullut sitten vaimeanpana koolaukseen ja kipsilevyyn. Jostain syystä näin ei kuitenkaan käynyt. Putketkaan ei kulkenyt keskellä koolausta, joten se heikensi jousivaikutusta. Kyllä se vaimeni, mutta parempi lopputulos saatiin kokonaan ilman kiinnitystä tuohon väliseinään (eli siihen pystyvetoon). On se toki kiinni vielä parista kohtaa suoraan koolauksessa.
Tuo putkien vaurioituminen tuossa tassujen alle laitossa muakin pelotti. Siksi en uskalla siihen nyt koskea. On sen verran jykevästi putket tuossa laitteessa kiinni, ilman niitä _punosletkuja_ :(.
Yhtä vaihtoehtoa ajattelin vielä kokeilla: Jos laittaisikin nuo putket kiinni lattiaan. Rakentelisin puusta kannakkeet ja olisivat sitten kumitassuilla lattiassa. Tällöin ei tulisi yhtäkään seinäkosketusta tällle väliseinälle.
-
Noniin..
Taas olisi testejä tehty lisää.
Johtopäätöksenä voin todeta että mikäli koneen alle laittaa mitä tahansa joustavaa materiaalia se heikentää olennaisesti koneen oman värinän vaimentimien tehoa. Kun koneen alla ei ole täysin kiinteää materiaalia kompressorin värinän vaimentimet eivät saa siirrettyä energiaansa lattiaan vaan tuo värinä siirtyy koneen runkoon joka "kelluu" värisemässä nyt sitten näiden lisättyjen kumien tms päällä. Ainakin Viessmannin pumpuissa asia näyttää menevän näin. Muutenhan nuo ovat markkinoiden hiljaisimpia ja ainakin koneen vieressä seistessä tuo oma keittiö side-by-side jääkaappi pitää suurempaa ääntä kuin itse pumppu teknisessä tilassa.
Sanoisin että mikäli pumpun alla on kiinteä valettu betonilaatta silloin pumpun alle ei laiteta yhtään mitään ylimääräistä(jos pumpun sisäinen äänen vaimennus on kunnossa). Jos loputkin johtuvat äänet haluaa eliminoida niin silloin muihin kuin kumiletkuilla yhdistettyjen liitäntöjen yhdistämiseen käytetään juurikin noita joustokappaleita. Viessmannin tapauksessa tuo tarkoittaa kylmän- ja lämpimänkäyttövedenkierron tuloa sekä lämpimänkäyttöveden lähtöä jotka löytyvät koneen päältä.
Jos kyseessä on esim rossitalo puisella alapohjan runkorakenteella niin sitten nuo kumit voivat olla sinne paikallaan, koska rakenteen takia on mahdollisuus että ääni siirtyy lattiaa pitkin. Mutta siinä tapauksessa kaikki koneesta lähtevät putket täytyy ehdottomasti liittää noilla joustokappaleilla ennen kannakointia seinään.
Purkasin käyttövesiputkien kannakkeet seinästä osin irti ja laitoin pumpun kiilojen varaan seisomaan lattialle. Tällöin meteli hävisi niin tehokkaasti että pumpun käyntiä ei oikeastaan voi kuulla seinän takaa mitenkään muuten kuin laittamalla korva seinään kiinni.
Mittauksista voi todeta sen verran että kun pumppu "kelluu" kumien päällä se aiheuttaa ajoittain esiintyviä resonansseja tuohon pumpun runkoon. Mittauksissa tämän voi todeta siitä että taajuusvaste heittelee kokoajan täysin hiljaisesta todella kovaan. Nämä resonanssit sitten ovat todellä ärhäköitä siirtymään putkia pitkin seinien runkoihin.
Kun pläräilin Viessmannin asennusdokumentteja jossain välissä silmiin osui kohta jossa kehoitettiin tarkistamaan ja tarvittaessa tilkitsemään kaikki koneeseen menevät reijät höyry(tulee kondenssia koneen sisään)/että äänitiiviisti. Ainakin tuolta 333-g:stä löytyy takapuolelta nuo liuos sekä lämmitysveden läpivientireijät joiden tiivisteiden paikallaan olo kannattaa tarkistaa. Kahdessa koneessa tiedän että nuo eivät ole olleet enää täysin tiiviin putkien hieman väärän sijainnin takia. Toinen paikka minkä meinaan tukkia löytyy kompressorin ja varaajan liittymäkohdasta koneen takapuolelta. Tuossa on ainakin omassa laitteessa millin kahden rako koko koneen leveydeltä mistä ääni pääsee kulkemaan vapaasti. Tuohon päälle ajattelin liimata 3mm paksusta armaflex teipistä soiron.
Eiköhän tämäkin asia tule sitten päätökseen kun saa nuo joustokappaleet laitettua ja koneen alle jotain kiinteää tallaa. ::)
-
Talo on siis vuodesta 1995 sähkölämminvesivaraajalla toiminut, joten siinä ei ole tarvinnut tällaisia asioita miettiä.
Mitä materiaalia sun lattia on?
-
Mitä materiaalia sun lattia on?
Maanvarainen betonilaatta.
Huollosta kyselin tuosta punosletkusta, niin meinasivat ettei olisi hyötyä laittaa kun koneen sisässä on jo kumiletkut.
-
Maanvarainen betonilaatta.
Huollosta kyselin tuosta punosletkusta, niin meinasivat ettei olisi hyötyä laittaa kun koneen sisässä on jo kumiletkut.
Millainen materiaali betonin päällä on vai pelkkä betoni?
Bullshit tuon punosletkun kanssa? Sanoisin että mikäli tunnet koneen rungossa pienintäkään liikettä/värinää se myös siirtyy kuvassasi näkyvää kohtaa pitkin putkeen. Mielestäni kuvan perusteella tuo putki on kosketuksessa koneen runkoon, vai? Tunteeko tuossa putkessa värinää? Kuuluuko ääni kokoajan vaan vain koneen käydessä? Jos se kuuluu kokoajan voisit kokeilla laskea toisiopumpun nopeutta ihan vain testiksi. Itselläkin varaaja on yhdistettynä pelkästään kumiletkuilla itse kompressorikoneistoon mutta siitä huolimatta varaajasta lähtevät käyttövesiputket aiheuttavat kevyeen väliseinään kiinnitettyinä koneen käydessä värinää seinään josta aiheutuu ääntä. Tämä on jo todettu avaamalla kaikki kannakkeet seinästä mitä nyt avata voi.
Jos sinulla on Android kännykkä niin play storesta löytää ohjelman "Spectrum analyzer" jolla näkee helposti millä taajuudella tuo ääni tulee. MLP:n käynnistä syntyvä värinä on noin 50Hz taajuudella ja kun kävin tuossa jakotukin vieressä tutkimassa millä taajuudella siitä virtauksesta johtuva ääni lähtee niin se on tuossa 200-400Hz välimaastossa.
Tuollaiset on lämmityspiirissä ulkopuolella:
(http://i.imgur.com/yLLZKFY.jpg?1)
-
Lumian vastaavalla analysaattorilla mitattu makkarin pistorasiasta 50Hz. Putkesta 50-200Hz välillä. Maalämpöpumpun rungosta 50Hz. Voi siis hyvinkin olla mahdollista että tuo tärinä johtuu rungosta putkeen. Oliko sulla Fraatti samanlaiset lähdöt tuosta pumpusta?
Koitin jäykistää jo yhtä kipsilevyä ruuvaamalla laudan koolauksesta koolaukseen. Ei ollut juuri vaikutusta.
Nyt pihassa odottaa erikoiskovaa kipsilevyä seinään asentamista. Jospa tuolla saisi seinän tarpeeksi jäykäksi ettei värisisi. Tuo äänen eristys ei mene kuitenkaan hukkaan kun teknisestä tilasta kuuluu muitakin ääniä.
Ja mittaukset olivat pumpun/kompuran ollessa päällä. Tuosta toisiopumpusta ei enää makkariin kuulu ääntä, muuta kuin korva kiinni seinässä voi jotain kohinaa kuulla.
Nyt on eristetty pistorasiakin. Kojerasian ympärillä on äänieristelevyä ja sen ympärillä kivivillaa.
Kait sen betonin päällä joku tasoitusvalukin vielä on.
-
Oliko sulla Fraatti samanlaiset lähdöt tuosta pumpusta?
Ei mulla on lähdöt eritavalla.
Tässä kuvassa näkyy erot uusien ja vanhojen pumppujen välillä. Minulla lämmityspiirin putket tulevan koneen takaa ulos. Sinulle ne tulee tuolta koneen päältä. Mulla putkien läpivientien kohdalla on noin 5cm halkasijaltaan oleva reikä minkä putken kanssa tiivistää kuminen läpivientitiiviste. Mulla liuosputket tulevat koneen takaa ja sulla ne taitaa tulla koneen kyljestä. Varaajasta lähtevät putket ovat molemmilla samalla tavalla "kiinteät". Kuuluuko sinulla vielä ääntä häiritsevästi kun pumppu on käynnissä?
(http://i.imgur.com/8SUfvKy.jpg)
Matalimmat taajuudet kuten 50Hz on todella hankala pysäyttää. Massaa ja vahvuutta rakenteella pitää olla todella paljon. Perus villoitettu puurunkoinen seinä vaimentaa noita taajuuksia todella huonosti. Paras keino niihin on estää niiden syntyminen mikäli mahdollista. Tässä tapauksessa estää seinän värähtely.
Tässä on sivulla 60 miten millainenkin seinärakenne vaimentaa ilmaääntä(ei runkoon johdettavaa värinää). Tuplarunkoinen on ylivoimainen.
(http://www.gyproc.fi/image/23271/20111017084746/GT-jarjestelma1%20innerT1_hb.jpg?width=350&height=350&mode=max)
www.gyproc.fi/Download/24589/Gyproc%20Käsikirja%202014.pdf (http://www.gyproc.fi/Download/24589/Gyproc%20Käsikirja%202014.pdf)
Vaimennus kuitenkin menee niin että mitä matalempia äänet ovat sen huonommin ne vaimenevat. Korkeat äänet taas suodattuvat kokonaan pois. Periaate kuten tässä kuvassa.
(http://www.noisetek.fi/gfx/gfx2/vara3.jpg)
-
Tässä vielä kuva noista mittauksistani. Kaikissa kuvissa mittasteikko on sama. Tasoa pystyy vertaamaan aina käyrän yläpuolella kulkevaan siniseen vaakaviivaan. Kaksi alimmaista käyrää ovat täysin samasta mittaustilanteesta ja tuossa resonointi aiheuttaa sen että välillä on täysin hiljaista ja välillä taas ääni on tapissa. Eli käyrä pomppi jatkuvasti noiden kahden käyrän väliä. 50Hz paikkeilla oleva jyrinä on helppo huomata piikkinä käyrässä.
(http://i.imgur.com/egRC31M.jpg)
-
Noista kipsilevyistä tulee tälle seinälle n. 100kg lisää massaa, joten katsotaan kuinka sitten auttaa kun saan asennettua.
Keksisi vielä jonkun hyvän lattiiaan kiinnitysmenetelmän putkille...
Eipä mittarilla mitattuna ainakaan ollut juurikaan apua pistorasian eristyksellä. Ehkäpä sitten enempi vaikutusta korkeimpiin ääniin. Häiritsevä ääni on suhteellista, ehkä noihin tottuisi ajan kanssa.
-
Mistä tuo 50 hz on peräisin? Mulla on aika usein vahvistimia rakennellessa 50 hz verkkotaajuus muuntunut akustisesti 100 hz juminaksi.
-
Mistä tuo 50 hz on peräisin? Mulla on aika usein vahvistimia rakennellessa 50 hz verkkotaajuus muuntunut akustisesti 100 hz juminaksi.
Hyvä havainto!
...
50 Hz on sähköverkon perustaajuus.
Kun 50 Hz virta tasasuunnataan syntyy uusi, oktaavia korkeampi taajuus, se 100 Hz:
(http://www.electronics-tutorials.ws/articles/unreg5.gif) (http://www.electronics-tutorials.ws/blog/unregulated-power-supply.html)
Selitys kuvalle:
- Ylin (sininen) käyrä on sähköverkon perustaajuus 50 Hz.
- Keskimmäinen (myöskin sininen) käyrä näyttää sen millaiseksi 50 Hz vaihtovirta muuttuu, kun se tasasuunnataan.
Nyt siinä näkyy 2 x tiheämmin pulsseja, kuin alkuperäisessä käyrässä, kun alaspäin suuntautuvat aallon puolikkaat onkin käännetty ylös.
- Alin käyrä, siinä oleva vihreä käyrä on tuo uusi 100 Hz (peltien yms. värähtelytaajuus).
Tämä on yksi selitys uudelle, korkeammalle taajuudelle.
Muuntajien ja moottoreiden hajamagneettikentät saavat kentän vaikutusalueella olevat pellit yms. värähtelemään samoin, kuin tuo tasasuunnattu sähkö, 2 x 50 hZ = 100 Hz taajuudella.
Siis magneettikenttä voimistuu kahdesti yhden jakson aikana, koska noita peltikappaleita vetää puoleensa yhtä hyvin sekä N että S suuntainen magneettikenttä. Siksi uusi värähtelytaajuus on 100 Hz, eikä se alkuperäinen 50 Hz.
Osasinkohan nyt esittää tuon ilmiön riittävän selvästi..??
Tuo käyrästö on peräisin sähköopista (http://www.electronics-tutorials.ws/blog/unregulated-power-supply.html), mutta soveltuu sähkömekaniikkaankin!
-
Juuri tuota meinasin, että kovin harvoin todellisuudessa tuo 50 hz on se, mitä kuullaan, vaan 100 hz. Samaa asiaa joskus keskusteltiin jenkkiläisellä palstalla, mutta 120 hz.
-
Jatkan vielä vähän tähän omaan sepustukseeni..
Maalämpöpumppu on sähkömekaaninen laite.
Kompressoria pyörittää epätahtimottori, jonka pyörintänopeus ei ole synkronissa verkkotajuuteen ja siksi eivät myöskään kompressorin paineisku ole verkkosynkassa ja syntyy erilaisia interferenssitaajuuksia, jotka ovat lähes verkkotaajuisia.
Laitteen rungon ja kotelon osat saattavat resonoida (tahdistua) noihin värinöihin, jolloin tulee vielä tiettyjen taajuuksien voimistuminen mukaan.
Ei ole ihan yksinkertainen äänimaailma.
Jos tuo äänimaailma on samalla tavalla jatkuvaa, ei se ole yhtä pahasti häiritsevää, kuin on äänikuvan yhtäkkinen muutos.
Kontaktorien mekaaninen isku, veto tai päästö kuluu hetkellisenä muutoksena, häiriöäänenä, joka säpsäyttää vaikkapa nukkuvan ihmisen.
Ei ole ihan yksiselitteinen tuo pumpun melukaan.
Erilaiset vaimentimet, äänieristys ja melulähteen sijoittaminen mahdollisimman etäälle auttavat.
Jäsen fraatti taitaa olla tekemässä tutkimusta vaimentimista. Odotellaan mielenkiinnolla, millaisia tuloksia hän saa.
Fraatin spektrianalyysissä näkyy aika voimakas piikki 50 Hz ja 100 Hz kohdilla.
Melkoinen piikki näkyy olevan myös 300 Hz kohdalla, liekö joku seinän resonanssitaajuus putkikannakkeiden kautta?
Fraatilla menossa mielenkiintoinen tutkimus.
...
Toivottavasti tästä selittelystä kukaan ei nyt pahastu.
Pyrimme tällä foorumilla olemaan monipuolisia.
Keskustelemme paljon perusasioista ja ihan kansanomaisesti.
Välillä vähän innostumme hifistelemäänkin.
Kaikille alasta kiinnostuneille on jotakin.
Kukin ottaa sitten keskusteluista sen omansa ja haluamansa.
-
Meillä oli värinä/jyrinä ongelmia joskus 2003-2004 aikoihin ja sain vaimennettua kun ruuttasin jotain sikafleksiä (tms) kompressorin kiinnitys jalkoihin ja vaimennuskumeihin.Tässä meidän kompressorissa näkyi selvästi että kompressorin kiinnityksen vaimennuskumiholkit oli kuluneet väljiksi ja tuon välyksen takia kiinnitystassu liikkui kompressorin käydessä.
Jyrisevä sivuääni kuului voimakkaimmin koneikon putkista ja koskettaessa niissä tuntui selkeä värinä/tärinä joka vaimeni tuolla sikaflex käsittelyllä ;)
DSC08334 (http://aijaa.com/un5e8Y)
-
Mistä tuo 50 hz on peräisin? Mulla on aika usein vahvistimia rakennellessa 50 hz verkkotaajuus muuntunut akustisesti 100 hz juminaksi.
Eipäs ollut vielä hetki sitten mitään tietoa mutta mielenkiinto heräsi kun kysyit. Epäilin että tuo tulee pyörimisnopeudesta. Tämä dokumentti vahvisti epäilyni oikeaksi kun siinä todetaan että mlp:ssani käytettävän kompressorin pyörintänopeus on 2900 kierrosta minuutissa. 2900/60=48 Eli tarkalleen ottaen taajuus joka tuossa syntyy on 48Hz. http://www.carrier.pt/files/pdf/catalogo-pecas-CARRIER-2012.pdf (http://www.carrier.pt/files/pdf/catalogo-pecas-CARRIER-2012.pdf)
Juuri tuota meinasin, että kovin harvoin todellisuudessa tuo 50 hz on se, mitä kuullaan, vaan 100 hz. Samaa asiaa joskus keskusteltiin jenkkiläisellä palstalla, mutta 120 hz.
Tuo näkyy mittauksesta jonka laitoin mistä taajuudesta on kyse. Tuossa mittauksessa sivussa näkyvät desibeli asteikko ei pidä paikkaansa kun en jaksanut säätää tasoja kohdalleen. Oleellisintahan tuossa on kuitenkin todeta äänenpaineen muutos joka onnistuu hyvin vaikka asteikkoa tarvisikin nostaa kymmeniä desibelejä. Joskus mittasin asunnon taustamelun ja se taisi olla jotain 25dB:n luokkaa kun se tuossa mittauksessa näkyy noin kohdassa -40dB. Tällöin kaikkiin täytyisi lisätä noin 65dB jotta tulokset olisivat oikeenlaisia. Katsotaan jaksanko tehdä uuden kuvat niin että äänenpaine tasot ovat oikein. Tätä olisi mukava verrata ihmisen kuulokynnykseen. Käyttämässäni mikrofonissa on testieni mukaan täysin tasainen taajuusvaste. Usein mikrofoneissa taajuusvaste ei ole suora vaan se vaatii korjausta, tämä hyväpuoli tuossa kotiteatterin itsesäätöön tarkoitetussa mikissä on. Noin 50Hz kohdalla on korostuma joka on yli 20dB korkeammalla kuin mikään muu taajuus.
"Korva kuulee äänen voimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun voimakkuus lisääntyy 10 dB."
Pystyisin itseasiassa tekemään niin että laitan läppärin soittamaan kotiteatterin subin kautta 48Hz pistetaajuutta. Subin vaiheensiirtoa käyttämällä minun pitäisi saada tuotettua vastakkaisessa vaiheessa oleva ääni joka kumoaa huoneessa olevan äänen. Aivan kuten vastamelukuulokekin toimii.
Ihmisen kuulokynnys tekee sen että matalissa äänissä pitää olla enemmän äänenpainetta ennenkuin ihminen kuulee ne. Korkeammat äänet kuuluvat jo pienemmilläkin voimakkuuksilla. Tämän voi huomata myös siitä että jos musiikkia kuuntelee kovaa ja sitten hiljentää niin saattaa käydä niin että tuntuu että biisien matalimmat murinat jäävät kuulumatta äänen voimakkuuden laskun jälkeen.
(http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy3/3_aani/306/fi_embedded/image93.png)
Melkoinen piikki näkyy olevan myös 300 Hz kohdalla, liekö joku seinän resonanssitaajuus putkikannakkeiden kautta?
Huone missä olen melua mitannut on työhuone. Siellä on tuloilmakanavan venttiili katossa ja tuo venttiili on kaikista lähimmäinen ilmanvaihtokonetta. Tuo on oikeastaan ainoa huone missä ilmanvaihdon aiheuttaman äänen voi kuulla. Tuo 300Hz on ilmanvaihtokoneen meteli. Itseasiassa joskus mittasinkin huoneen taustameteliä ja sain tälläisiä tuloksia.
Mittasin äänenpaineet huoneen keskeltä noin 1,5m korkeudesta kännykkään saatavalla dB mittaus softalla jolla varmasti selviää jotakuinkin se missä suunnalla ollaan. Otin myös jääkaapin irti mittauksen ajaksi koska sekin piti pientä ääntä.
iv-kone päällä/pois päältä
mh1 23dB/23dB
mh2 24/23
mh3 23/23
työh 26/24 (tekninen tila seinän takana)
khh 25/25 (tilassa sijaitsee jakotukki josta kuuluu veden virtausääntä)
ph 24/23
oh 24/23
wc1 25/23
wc2 24/23
keittiö 24/23
tekninen tila 50/32 (tilaan jäi iv-koneen sammutuksen jälkeen vielä jakotukki ja lattialämmityksen kiertovesipumppu pitämään ääntä)
Vertailuksi äänenpaineita
Ulkona 38dB (ulkona landella, hiukan tuulinen keli)
mikro 2m päästä 63dB
Jääkaappi 2m päästä 30dB
TV sohvalta 47dB
Musiikki hiukan kovemmalla 69dB
Läppäri sylissä 30dB (pieni jäähdytys puhallin)
Toivottavasti tästä selittelystä kukaan ei nyt pahastu.
Pyrimme tällä foorumilla olemaan monipuolisia.
Keskustelemme paljon perusasioista ja ihan kansanomaisesti.
Välillä vähän innostumme hifistelemäänkin.
Kaikille alasta kiinnostuneille on jotakin.
Kukin ottaa sitten keskusteluista sen omansa ja haluamansa.
Joo mukavahan tässä on raapia päätä ja yrittää keksiä ratkaisuita ongelmiin. Joskus selityksen keksiminen jollekkin ilmiölle hiukan vaatii työtä mutta sen selvittyä on taas mukava jatkaa. Tietysti aina on riski että puhuu reikiä päähänsä mutta korjatkoon sitten joku jos huomaa että höpisee mitä sattuu. Ei tässä kuitenkaan ammattilaisia olla tälläkään alalla ja joskus saattavat termit mennä sekaisin mutta korjatkoon joku jos huomaa virheitä.
-
Pystyisin itseasiassa tekemään niin että laitan läppärin soittamaan kotiteatterin subin kautta 48Hz pistetaajuutta. Subin vaiheensiirtoa käyttämällä minun pitäisi saada tuotettua vastakkaisessa vaiheessa oleva ääni joka kumoaa huoneessa olevan äänen. Aivan kuten vastamelukuulokekin toimii.
Tämä vastamelukompensointi onnistuu vain tietyille kuuntelupisteille - ei tasaisesti koko huoneelle. Aallonpituus noilla taajuuksilla on niin pitkä, että huoneeseen muodostuu minimipisteitä, joissa melu kompensoituu, ja maksimipisteitä, joissa vastamelu voimistaakin melua. Tämä riippuu havainnointipisteen etäisyydestä varsinaisesta melunlähteesta ja vastamelulähteestä. Vaihetta siirtämällä näitä pisteitä voi siirrellä ympäri huonetta ja saada halutun yksittäisen pisteen minimipisteeksi.
Kuulokkeissa homma on oleellisesti helpompi, koska vastamelulähteen etäisyys korvan tärykalvosta on lähes vakio ja toisaalta vastamelukompensaattorin mikrofonin etäisyys korvasta on myös lähes vakio.
-
Tämä vastamelukompensointi onnistuu vain tietyille kuuntelupisteille - ei tasaisesti koko huoneelle. Aallonpituus noilla taajuuksilla on niin pitkä, että huoneeseen muodostuu minimipisteitä, joissa melu kompensoituu, ja maksimipisteitä, joissa vastamelu voimistaakin melua. Tämä riippuu havainnointipisteen etäisyydestä varsinaisesta melunlähteesta ja vastamelulähteestä. Vaihetta siirtämällä näitä pisteitä voi siirrellä ympäri huonetta ja saada halutun yksittäisen pisteen minimipisteeksi.
Kuulokkeissa homma on oleellisesti helpompi, koska vastamelulähteen etäisyys korvan tärykalvosta on lähes vakio ja toisaalta vastamelukompensaattorin mikrofonin etäisyys korvasta on myös lähes vakio.
Juu tämä on totta ja noita korostumia sekä vaimentumia kutsutaan huonemoodeiksi. Kaikilla huoneilla on omanlaiset korostumat riippuen sen mitoista. En vain jaksanut alkaa tuohon vuodatukseen kirjoittamaan asiasta. Tämän asian havaitsee käytönnössä tuossa ongelmahuoneessa siirtymällä eri kohtaan huonetta. Jossainkohtaa ääni todella häiritsevä ja toisessa kohtaa reilusti vaimentunut. Voisinkin huvikseen katsoa löytyykö netistä joku laskuri joka laskee huonemoodeja huoneen mittojen mukaan. Epäilen että tässätapauksessa saattaa olla niin että ko huone on "ongelmallinen"mittojen takia juurikin noiden takia... Katsotaan... Tässä selvitystä moodeista.
Seisovat aallot
Seisovat aallot eli resonanssit eli huonemoodit syntyvät äänen heijastuessa kahden vastakkaisen seinän välillä. Niitä syntyy huoneen pituus-, leveys- ja korkeussuunnassa eli päätyseinien valillä, sivuseinien välillä sekä lattian ja katon välillä. Seisovien aaltojen taajuudet riippuvat huoneen mitoista. Niitä esiintyy taajuuksilla, joiden aallonpituus on tietyssä suhteessa huoneen mittoihin.
Seisovia aaltoja syntyy taajuuksilla, joissa huoneen jokin mitta on aallonpituuden puolikkaan tai sen monikerran suuruinen. Matalataajuisimman seisovan aallon puolikkaan mitta on siis jonkin huoneen mitan suuruinen ja muut ovat sen monikertoja. Eli kertomalla jokin huoneen mitta kahdella, saadaan kyseisten vastakkaisten seinien välillä sijaitsevan matalimman saisovan aallon pituus. Sen taajuus voidaan laskea jakamalla äänen nopeus, 343 m/s, aallonpituudella. Kyseisten vastakkaisten seinien välillä olevien muiden seisovien aaltojen taajuudet ovat tulokseksi saatavan matalimman taajuuden monikertoja. Ne saadaan siis lisäämällä edellisen seisovan aallon taajuuteen aina matalimman taajuus.
Esimerkiksi jos huoneen jokin mitta on 4.5 metriä, sen matalimman seisovan aallon pituuden puolikas on tuo 4.5 metriä. Koko aallon pituus on siis 9.0 metriä. Äänen nopeus, 343 m/s, jaettuna 9.0 metrillä antaa vastaukseksi matalimman seisovan aallon taajuuden kyseisten kahden seinän välillä eli 38 hertsiä. Matalimman seisovan aallon kolme seuraavaa monikertaa ovat siis 76 Hz, 114 Hz ja 152 Hz.
Jos huoneen jotkin mitat ovat samoja tai toistensa monikertoja, seisovat aallot korostavat toisiaan. Tällöin kokonaisuutena huoneen seisovat aallot sijoittuvat harvemmille taajuuksille, mikä pahentaa tilannetta kun ne eivät pääse tasoittamaan toisiaan.
Seisovat aallot haittaavat toistoa eniten bassotaajuuksilla, koska ne sijaitsevat harvemmassa tehden taajuusvasteesta epätasaisen.
Seisova aalto kuuluu eri tavalla huoneen eri kohdissa. Sen maksimikohdat huoneessa korostavat ja minimikohdat vaimentavat ääntä kyseisellä taajuudella. Keskellä huonetta matalin seisova aalto vaimenee kokonaan. Lähellä seinää kaikki seisovat aallot kuuluvat voimakkaimpina.
Lähde: http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/akustiikka.html
-
Epäilen että tässätapauksessa saattaa olla niin että ko huone on "ongelmallinen"mittojen takia juurikin noiden takia... Katsotaan... Tässä selvitystä moodeista.
Naulankantaan! Potilas on monivammanen. Monta huonoa tekijää osuu samalle kohtaa niin sitten shit osuu tuulettimeen kunnolla ja lopputulos on kuultavissa sitten.
(http://i.imgur.com/cFsGVHG.jpg)
Tästä kuvasta näkee kuinka huoneen muodostama resonanssi on juurikin taajuudella 49Hz johtuen huoneen pituusmitasta 3.49m. Ja tietysti tuon seinän takana seisoo itse mlp ja putkikiinnitykset ovat tuossa seinässä. Tuossa 100Hz paikkeilla on myös taajuuksien moninkertoja ja resonansseja joka selittää piikin 100Hz kohdilla. Kuvassa näkyy kuinka tuo 49Hz taajuus huoneen keskellä vaimenee (vaalea) ja reunoilla(tumma) korostuu.
Jos joku haluaa tutkia näitä niin laskuri löytyy täältä: http://www.hunecke.de/en/calculators/room-eigenmodes.html (http://www.hunecke.de/en/calculators/room-eigenmodes.html)
Ja toinen täältä: http://amroc.andymel.eu/ (http://amroc.andymel.eu/) (tässä on myös "näppäimistö" mitä painamalla saa soitettua noita ongelmataajuuksia ulos ja todettua omin korvin kuinka hommat etenee...)
Kaikki muu tässä alkaa olemaan selvää pässinlihaa mutta mutta oma kaali huutaa vielä selitystä eräälle asialle.
Sillä että miksi kun jyrystopit ovat koneen alla ääni on mittaamalla välillä täysin hiljaista ja välillä meteli on korvia huumaava. Tämä tila sitten vaihtelee usean kerran sekunnissa. WHY WHY WHY?!?!. Mulle kelpais tuo täysin hiljainen moodi. ;) Myönnän että itsessä on hiukan perfektionistin vikaa ja täydellisyyteen pyritään. ::) Moni saattaisi olla tyytynyt kohtaloonsa sen kummemmin valittamatta.
Nyt kun pumppu on rakuttanut tuolla teknisessa tilassa ilman että siellä pumpun alla on ollut kumeja tai muuta vaimentamaa materiaalia on omassa päässä vakiintunut ajatus siitä että olen huomannut että lattiaan kulkeutunut äänen määrä on lisääntynyt selvästi ja nyt tuo pumppu on kuultavissa myös teknisentilan toisen seinän takana keittiössä. Joten sinänsä se että koneen alla ei ole mitään fyllinkiä ei ole sekään mikään hyvä asia.
Jospa sitä tarvis ottaa kuva tuosta varaajan putkihässäkästä sekä ottaa muutamia mittoja putkien koosta yms kuvaan ja lähettää sitten putkarille tuo kuva. Säästyisi sitten ainakin yksi tukkureissu siinä kun osaisi varautua valmiiksi oikeilla tarvikkeilla. Se nyt lienee jokatapauksessa selvää tässävaiheessa että ilman noita joustoputkia tästä hommasta ei tuu valmista.
-
Joo, ei ehkä tässä kannata mennä kauhean syvälle.
Sen verran kuitenkin, että huonemoodit (eli seisovat aallot) ovat hieman eri asia kuin mihin itse viittasin vastamelukompensointiin liittyen.
Seisovia aaltoja esiintyy jo yhdellä äänilähteellä, ja kuten totesit, ne ovat se ongelmakin sinun tapauksessasi.
Kahden äänilähteen (pumppu ja vastamelulähde) tapauksessa kyseessä on näiden välinen interferenssi, joka ei varsinaisesti liity seisoviin aaltoihin. Tämä ilmiö tapahtuisi vapaassa tilassakin, missä ei ole heijastumia.
Palataksemme varsinaiseen aiheeseen, ensisijaisesti pitäisi estää melun syntyminen alunperin. Joustavat letkut olisivat varmaan yksi iso osa ratkaisua, millä yrittää estää värinän siirtyminen seinällä oleviin kupariputkiin jo heti alussa.
-
Palataksemme varsinaiseen aiheeseen, ensisijaisesti pitäisi estää melun syntyminen alunperin. Joustavat letkut olisivat varmaan yksi iso osa ratkaisua, millä yrittää estää värinän siirtyminen seinällä oleviin kupariputkiin jo heti alussa.
Näinhän se on. Putkari saa ruveta pönkimään jostain tuollaisia joustokappaleita.
Ajatuksena olisi sitten hiukan selvittää mitä tapahtuu silloin kun kone on noiden jyrystoppien päällä ja miksi värähtely huoneessa on jaksottaista. Mietin että millä saan mitattua värähtelyä tuosta pumpusta/seinästä. Mietin sitten että kännykässähän on g-voima anturit sisäänrakennettuna joten kaipa joku spede on rakentanut jonkun softan millä tuota värähtelytaajuutta voi mitata. Ja avot! Muutaman minuutin guuglettelu tuotti tulosta ja löysin ohjelman Vibrations! kännykkään. Tuo kuuntelee kännykän mikillä eri taajuuksia sekä sitten käyttää vielä lisäksi kännykän sisäistä gyroskooppia mittaamaan mekaanista värähtelyä. Näiden perusteella se sitten piirtää ilmoittaa erikseen akustisen värinän ja kierroluvun sekä saman mekaanisena.
Laitoin kännykän pumpunkylkeen sen käydessä ja sain tälläiset tulokset. Punainen on mekaanista värinää ja sininen akustista ääntä. Molemmat ilmoittavat taajuudeksi 49Hz joka on täysin sama kuin tuon kyseessä olevan huoneen resonanssitaajuus. Kompressorin käyntinopeus on noin 2940 kierrosta minuutissa.
(http://i.imgur.com/c2T50Wm.jpg)
Samalla katsoin huvikseen ilmanvaihtokoneen puhaltimien kierrosnopeudet joka oli noin 1750 kierrosta minuutissa. Samalla tarvi tietysti katsoa millaista vauhtia maalämpöpumpun toisiopumppu pyörii. Sen tuottama ääni on 72,3Hz josta sitten ilmenee sen kierros luku joka on 4335 kierrosta minuuutissa. Tämä pätee hyvin arvoihin jotka ovat wilon ilmoittamana tuolle pumpulle 1200-4450rpm riippuen tehoasetuksesta.
Nyt alkaa töihinmeno häiritsemään harrastuksia ja täytyy laittaa pause päälle tutkimuksiin seuraavaksi 8h:ksi mutta täytyy seuraavaksi käydä nappaamassa koneen alta kiilat veks ja kattoa sitten mitä tapahtuu. Tehdään nyt näitä spede tutkimuksia sen aikaa mitä ehtii ennenkuin putkari tulee toivottavasti viheltämään pelin poikki. Olisi vain mukava ymmärtää mistä tuo jaksottaisuus johtuu ja muutenkin saadan nuo stopparit tuonne alle koska se tuntui kuitenkin estävän lattian kautta kulkevan äänen.
Eikös kaikilla seinillä yms ole joku ominaisvärähtelytaajuus tms ? Eli kappale alkaa värähtelemään jolloin tietyllä taajuudella värähtelyn kokoajan kasvaessa tiettyyn rajaan saakka? Voikohan tuolla olla tekemistä asioiden kanssa? Jos sattuukin että tuon seinän ominaisvärähtelytaajuus sattuu vielä samalla hehtaarille niin sitten tuon katastrofin ainekset ovatkin jo selvillä kokonaisuudessaan.
Tuosta resonanssistahan on esimerkkejä kuten tämä sillan romahtaminen https://www.youtube.com/watch?v=j-zczJXSxnw tai vaikkapa lasin hajoittaminen omallä äänellä https://www.youtube.com/watch?v=z6oqPB07X3o
-
Kaikki muu tässä alkaa olemaan selvää pässinlihaa mutta mutta oma kaali huutaa vielä selitystä eräälle asialle.
Sillä että miksi kun jyrystopit ovat koneen alla ääni on mittaamalla välillä täysin hiljaista ja välillä meteli on korvia huumaava. Tämä tila sitten vaihtelee usean kerran sekunnissa. WHY WHY WHY?!?!. Mulle kelpais tuo täysin hiljainen moodi. ;) Myönnän että itsessä on hiukan perfektionistin vikaa ja täydellisyyteen pyritään. ::) Moni saattaisi olla tyytynyt kohtaloonsa sen kummemmin valittamatta.
Eikös kaikilla seinillä yms ole joku ominaisvärähtelytaajuus tms ? Eli kappale alkaa värähtelemään jolloin tietyllä taajuudella värähtelyn kokoajan kasvaessa tiettyyn rajaan saakka? Voikohan tuolla olla tekemistä asioiden kanssa? Jos sattuukin että tuon seinän ominaisvärähtelytaajuus sattuu vielä samalla hehtaarille niin sitten tuon katastrofin ainekset ovatkin jo selvillä kokonaisuudessaan.
Todennäköisesti kompressorin 49 Hz toimii herätteenä ja sitten on toinen lähes samalla ominaistaajuudella värähtelevä kappale lähistöllä. Näiden kahden taajuuden erotus on tuo WHY WHY WHY taajuus.
Silloin kun nämä kaksi värähtelijää ovat samassa vaiheessa ääni voimistuu ja kun eri vaiheessa ääni vaimenee.
Nyt sinun on etsittävä tämä toinen värähtelijä ja muutettava sen ominaistaajuutta jotta sei ei värähtelisi kompressorin taajuudella.
Nojaat seinään, kiilaa eri laitteiden väliin, paina kädellä lämpöpumpun peltejä jne. hae se komponentti mikä värähtelee.
ATS
-
Todennäköisesti kompressorin 49 Hz toimii herätteenä ja sitten on toinen lähes samalla ominaistaajuudella värähtelevä kappale lähistöllä. Näiden kahden taajuuden erotus on tuo WHY WHY WHY taajuus.
Silloin kun nämä kaksi värähtelijää ovat samassa vaiheessa ääni voimistuu ja kun eri vaiheessa ääni vaimenee.
Nyt sinun on etsittävä tämä toinen värähtelijä ja muutettava sen ominaistaajuutta jotta sei ei värähtelisi kompressorin taajuudella.
Nojaat seinään, kiilaa eri laitteiden väliin, paina kädellä lämpöpumpun peltejä jne. hae se komponentti mikä värähtelee.
ATS
Kaikenkaikkiaan tuo äänen kulku on todella erikoinen asia.
Ehdin tuossa vielä läppärillä ajelemaan kotiteatterin subille 49Hz siniaaltoa. Tuo sai ~6-8m päässä olevan huoneen täysin samanlaiseen möykkään kuin mitä silloin kuin maalämpöpumppu on käynnissä. Taajuus oli keskellä huonetta todella vaimentunut mutta lähellä päätyseiniä korvia huumaavan korostunut sekä tuo seinä tärisi selvästi kun siihen koski kädellä. Taajuutta muuttamalla vaikka 47Hz tai 51Hz huoneeseen laskeutui miltei täysi hiljaisuus. ???
En tiedä onko mahdollista että äänen synnyttää alunperin seinän teknisen tilan puoleinen seinä putkien välityksellä ja sitten tämä värinä seinän sisällä siirtyy huoneen toisenpuolen levytykseen ja joku osa tossa toimii jonkin sortin resonaattorina. Tosin tämä resonaattori ei vaimenna kuten ne yleensä tekevät vaan päinvastoin eli voimistaa.
(http://kotiweb.kotiportti.fi/audiovideo/akustiikka/levyresonaattori/kaavio.png)
Levyresonaattori on tehokas äänenvaimennin etenkin matalilla taajuuksilla. Käytännössä kaikki tehokkaat matalien äänien vaimennusrakenteet perustuvat resonanssiin. Levyresonaattorin lisäksi muita äänen vaimennuksessa käytettyjä resonaattoreita ovat Helmholtz-resonaattori sekä rako- tai reikäresonaattori, joka on Helmholtz-resonaattorin jalostettu versio.
Levyresonaattori toimii siten, että kun ääni, jonka taajuus on lähellä resonaattorin resonanssitaajuutta, kohtaa resonaattorin, levy alkaa värähdellä, jolloin äänen energia muuttuu lämmöksi levyssä ja kotelon sisällä olevassa vaimennusaineessa.
Levyresonaattorin resonanssitaajuus lasketaan kaavalla
f = 60/sqrt(m*d)
jossa m on levyn neliömassa (kg/m2) ja d on ilmavälin syvyys (m). (sqrt tarkoittaa neliöjuurta)
Levyresonaattorin ilmavälin voi mitoittaa periaatteessa olemattoman pieneksi kasvattamalla levyn neliömassaa. Käytännössä näin ei voi kuitenkaan tehdä, sillä tällöin absorptioalue kapenee niin pieneksi, että resonaattori vaimentaa vain hyvin pientä taajuusaluetta resonanssitaajuuden ympärillä.
Resonanssitaajuuden kaava pitää paikkansa kun resonaattori on sijoitettu täysin jäykkää seinää vasten (kiviseinä). Jos resonaattorin takana oleva seinä on esim. kipsilevyseinä, resonanssitaajuus voi nousta useita prosentteja. Vaimennusaine sen sijaan laskee resonanssitaajuutta joitakin prosentteja.
::)
-
Fraati
Itsellä tuo seinä on "tuplarunko" kahdella rinnakaisella 68mm rungolla jossa ei ole mitään yhdistävää tekijää levytyksen etu- ja takapuolella. Tuo hiukan vetelämpi rakenne saattaa myös altistaa sen normaali seinää helpommin värähtelyyn verrataen normaali seinään vaikka äänenvaimennuskyky muuten parempi onkin.
Nyt olet ilmeisesti todennut, että ongelmien aiheuttaja on tuo seinä?
Seuraava tehtävä on seinän ominaistaajuuden muuttaminen.
Yksi mahdollisuus on painaa seinän sisälle uretaania muutamaan kohtaan, mikä "liimaisi" seinän rakenteet yhdeksi kokonaisuudeksi. Mutta varo ettet "räjäytä" seinää.
Ennen kuin teet mitään niin mittaa seinän ominaistaajuus.
Eliminoi kaikki ympäröivät äänilähteet ja sitten napauta seinää sopivan kokoisella vasaralla ja mittaa taajuus.
ATS
-
Multa tuo seinän ominaistaajuus löytyi 40-70Hz väliltä. Kiitos löysähkön kipsilevyn. Ilmankos se rupeaa sitten resoimaan tuon kompuran kanssa. En ole vieläkään saanut aloitettua uuden kerroksen kipsilevytystä, mutta toivon että tällä saisin tuon sitten kuriin.
-
Ennen kuin teet mitään niin mittaa seinän ominaistaajuus.
Eliminoi kaikki ympäröivät äänilähteet ja sitten napauta seinää sopivan kokoisella vasaralla ja mittaa taajuus.
Jees elikäs itseasiassa eilen koin valaistumisen asian suhteen.... lämmittelin vielä kotiteatterin subbarin puhekelaakin muutamilla sadoilla wateilla sitten aamusella jotta sain asiaan varmuuden. Kyseinen efekti mistä puhuin eli välillä hiljaista ja välillä metelin on "jäätävä" ja tämä tapahtuu useita kertoja sekunnissa. Tämä ilmiö on nimeltää huojunta eli interferenssi. Silloin kuin kaksi eri taajuutta kohtaavat tulee aaltojen huipulle superpositio eli alkuperäinen ääni on huomattavasti voimakkaami. Epäilen että seinä ja mlp yhdessä muodostavat sellaisen parin mikä alkaa itsessään värähtelemään 45Hz taajuudella. Tämä taajuus lisättynä tuohon kompressorin tekemään taajuuteen 49Hz tekee tuon joka saa seinän värähtelemään vielä huomattavastikin lujempaa.
Tässä stooria tuosta:
"Tapaus 3: Samaan suuntaan ja samalla nopeudella kulkevat aallot ovat aallonpituudeltaan erilaiset
On varmaan helpompaa seurata aaltojen käyttäytymisen vaihteluita animaation oikeasta reunasta katsomalla aluetta harmaiden aaltojen välistä. Silloin huomaa, että välillä aallot ovat synkroonissa ja välillä epäsynkroonissa.
Kun aaltojen vaiheet ovat samat, saadaan suuria sinisiä aaltoja, ja kun vaiheet ovat päinvastaiset, saadaan pieniä sinisiä aaltoja. Tällaista tilannetta, jossa aaltojen yhteisvaikutus, eli interferenssi, tuottaa huojuntaa. Huojunnassa on tyypillistä ajoittainen amplitudin lisääntyminen taajuudella, joka on paljon hitaampi kuin varsinaisen perusaallon taajuus."
(http://www.pilvivene.com/matsku/images/fy/super4.gif)
Tässä mainiossa videossa on selitetty tuota intererenssiä lisää: http://youtu.be/nvZSRdgyI3I (taitaa olla jopa suomeksi)
Tässä tapauksessa nuo kaksi eri taajuutta yhdistyvät ja tämä ilmiö on nähtävissä myös tästä kuvasta joka on otettu tuolla aikasemmin mainitsemallani vibrations! softalla. Tällöin kännykkä oli asetettuna varaajan päältä lähtevien putkien päällä.
(http://i.imgur.com/B0tG2DT.png)
Tästä kuvasta näkee punaisella olevista palkeista että noin 45Hz paikkeilla on värinää laitteen rungossa sekä sen että 49Hz kohdalla on punaisella värinää että sitten sinisellä suoraan mlp:n sisältä peräisin olevaa ääntä. Nämä kaksi värinää kun yhdistyvät on tuloksen tuollainen nouseva laskeva värähtely joka on nähtävillä tuosta keltaisesta käppyrästä joka kuvaa laitteessa syntyvää värinää. Itseasissa tämän pystyi kyllä kuulemaan ihan omin korvinkin tuon pumpun läheisyydessä kun näki tuon käppyrän samalla silmiensä edessä. (samasta näköjään näyttää näkevän että toisiopumpun kierroksen ovat hiukan nousseet siitä mitä ne olivat toisessa kuvassa, ennen 4350 ja nyt 4450, mahtasko käyntijakson loppupuolella vesi virrata hiukan liukkaammin lämpösemmän veden takia? Tässä käyntiä takana noin 1h30min)
Sitten kun on tuo kotiteatteri härpäke niin sain tuotettua tuolla aivan samanlaiset olosuhteet kuin se että mlp olisi käynnissä. Taajuudeksi vain 49Hz ja pörinä käyntiin. Huomasin että vaikka äänenpainetta lisäsi vaikka kuinka paljon meteli huoneessa ei kasvanut oikeastaan. Myös äänenpainetta piti laskea todella paljon ennekuin huone hiljeni. Tavallaan se huone alkoi soimaan melko herkästikin. Kokeilin myös laittaa kännykän samalla softalla taas mlp:n päälle ja pystyin toteamaan että laitteen rungossa oli kaksi aivan samaa taajuutta taas värinänä olemassa kuin silloin jos kompura käy. 45 ja 49Hz. Kokeilin myös laittaa kännykän pöydälle niin myös siinä muodostui tuo sama ilmiö. Myös keittiön kivitason päällä oli sama ilmiö vaikka sen neliöpaino on noin 200kg/m2. Kun laitoin kännykän lattialle siinä ei ollut minkäänlaista värinää havaittavissa. Vain ympäröivä ääni 49Hz taajuudella. Mieleen juolahtaa että tässä tapauksessa seinän massan lisäämisestä millään järjellisellä tavalla ei ole apua asiaan. Varsinkin kun huone toimii 49Hz resonaattorina.
Voisin huvikseen kokeilla tuon ominaistaajuuden selvittämistä mainitsemallasi menetelmällä. Tässä apuna saattaisi toimia Rooeqwizard ohjelman spectral decay. Tämä piirtää taajuusvasteen suhteessa aikaan jolloin tuosta on helppo todeta jos joku taajuus alkaa "soimaan".
(http://www.roomeqwizard.com/images/decay.png)
Softa löytyy täältä ja se vain vaatii rekisteröitymisen tuonne radioshack foorumille. http://www.roomeqwizard.com/ (http://www.roomeqwizard.com/) Huomasin tänään että tuohon oli myös tullut "room wizard" moodi millä pystyy itse laittamaan huoneen mitat ja sijoittelemaan äänilähteen sekä kuuntelijan eripaikoille ja tuo softa sitten näyttää millainen taajuusvaste muodostuu todellisuussa kun kun huoneen korostumat otetaan huomioon. Loistava värkki jos tälläisten(kotiteatteri/hifi) kanssa haluaa puuhata...
Jos jotain voi tässä vaiheessa summata on se että älä asenna mlp:a sellaiseen tilaan jossa joku mitta on 3,5m. 49Hz:ssä kun äänennopeus ja aallonpituus täsmäävät tuohon mittaan niin hyvin ja ongelmia saattaa olla luvassa... ;)
-
Mielenkiintoinen keskustelu vaikkei kaikkia ymmärrä :P
Mites inventterivehkeissä tuo meteli, taajuus muuttuu ja jollain taajuudella seinä alkaa resonoimaan.
-
Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua, koska meillä vaimo on herkkäuninen ja kuulee kaiken. Minulle on kesäpaikalla varattu makkari joka on teknisen tilan seinän takana. Minä nukun vaikka "tykillä" ammuttaisiin ;D
Minulla oli muutama vuosi sitten ongelma uuden jääkaapin kanssa, piti pahempaa meteliä kun 20v vanha joka heitettiin pois. Soitin maahantuojalle ja siellä kun kuultiin merkki ja malli niin seuraava kysymys oli ja osoite on? Sieltä tuli kaveri joka laittoi kaapin taakse putkiin sellaset reilun viisi senttiä pitkät kovat kumit jotka oli halkaistu pituus suunnassa. Siihen loppui jääkaapin meteli. Kaveri kertoi, että oli "unohtunut" tehtaalla laittaa nuo kumit, hän on kiertänyt koteja vuodenpäivät ja asentanut näitä.
Ei taida olla vastaavia putkia näissä mlp?
-
Nyt on seinä lähes kipsilevytetty. En tiedä tottuuko tuohon ääneen jo, mutta ihan kuin se olisi hieman vaimentunut. Nuo kännykän desibelimittarit eivät taasen ole kovin luotettavia ja niiden tulokset heittelee melkoisesti, joten selvää eroa nyt en saa mitattua.
Ainakin seinä on nyt huomattavasti jäykempi.
Otin sitten käyttöön Fraatin mainitseman REW-applikaation ja sillä saan mitattua noita taajuuksia paremmin.
Erona Fraatin mittauksiin on se että minulla tuo taajuus on tasan 50Hz ja sen kerrannaiset.
(http://i.imgur.com/bFh7tIL.jpg)
Ajattelin vielä pursottaa polyuretaania muutamaan kohtaan tuota seinää, millä ajattelin jäykistää tuota seinää entisestään.
Putket on vieläkin kiinni tässä seinässä. Lattiakiinnikkeet on vielä suunnittelupöydällä.
-
Hyvinhän ne taajuudet tuosta tuli esille. Laitapa tuohon samaan softaan huoneen mitat tuohon room wizard tms kohtaan ja katso sattuuko huonemoodi osumaan tuohon 50hz tienoille?
-
Täälläkin (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/epatoivo-on-viemassa-hulluuden-partaalle/2013408) näkyy olevan meluongelmia.!
-
Ja tässä (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/ihmisesta-tulee-lopulta-raivohullu/2013411) lopputulos? Varokaahan nyt kun näitä kotiin ohuiden levyseinien taakse asentelette!
Noh, kyllähän tuosta oikeastikin varmasti haittaa voi olla. En nyt ehkä ihan tuon artikkelin johtopäätöksiä lähtisi kuitenkaan tekemään.. ::)
-
Toivottavasti useat maalämpöa harkitsevat lukevat tämän ketjun. Uusiin taloihin osataan toivottavasti ottaa nämä meluseikat huomioon, mutta näissä vanhoissa saattaa helposti tulla ongelmia.
Mutta 50Hz on harvinaisen veemäinen ääni ja sitten kun se muuttuu interferenssin myötä jurnutukseksi, niin en ihmettele jos siitä vaikka hulluksikin tulee.
Onneksi tuo kiertovesipumppu ei enää saa tuota seinää tärisemään, niin pumppua voisi hulluuden partaalla sitten käyttää pelkillä vastuksilla. ;D
Toivottavasti saan tänä viikonloppuna jatkettua projektia, niin raportoin sitten kuulumiset.
-
Yllättävän vähän oli vaikutusta kipsilevytyksestä. Melko turha homma jos joku meinaa samaa. Polyuretaanipaukut pursotin koolausten puoliväliin. Epäilen ettei tuollakaan kuuhun päästä. Ainakaan täysin kuivumattomana ei ollut mitäään vaikutusta.
Työtunteina mennyt varmaan saman verran nyt äänen hiljentämiseen mitä asentajilla meni pumpun asennukseen. Rahaakin palanut yhden kuukauden sähkölaskun verran. Vaivatonta tämä maalämpö. Nyt alkaa olla se hetki kun harmittaa koko hankinta.
Olisikohan näistä tärinän vaimentimista johonkin:
http://www.liningcomponents.fi/pdf/Lining_Components_-_LV-sarjan_tarinanvaimentimet_%28FIN%29.pdf
Tai sitten on vaihtoehtona se punosletku, mutta täytyy ottaa sen asennus sitten jostain toisesta firmasta mikä uskoo että se myös auttaa tuohon.
-
Saisikohan noita autoon tarkoitettuja vaimennus hommeleita käytettyä?
http://autonvaimennus.fi/mita-hyotya-auton-vaimennuksesta/miksi-muutkin-vaimentavat/
-
Ei nuo levyt varmaankaan tuota matalataajuista värinää vaimenna?
Tämä saattaisi taasen toimia tarkoituksiini:
http://www.sks.fi/www/sivut/D80C80B00EBD7566C2257B6A001FB359/$FILE/Paulstra_pdf%20p%C3%A4%C3%A4luettelo%20suom.kiel.pdf (http://www.sks.fi/www/sivut/D80C80B00EBD7566C2257B6A001FB359/$FILE/Paulstra_pdf%20p%C3%A4%C3%A4luettelo%20suom.kiel.pdf)
Sivu 14. Värinänvaimennin, joka lupaa 90% vaimennuksen 25Hz:n taajuudella.
-
Tässä Viessmannissa ei myöskään taida olla mitään pehmokäynnistintä? En ainakaan löytänyt mistään asennusohjeista mainintaa siitä.
Tuo pumppuhan pitää vielä melkoisen paukahduksen käynnistäessä ja joskus jopa sammutuksessa. Joa tämä on hiljaisin(38dB) markkinoilla oleva pummppu, niin minkähänlaista mekkalaa ne muut sitten pitävät?
-
Pumpun ollessa päällä tälläiset äänet jäi nyt tuonne makkariin: 35dB sentin päästä seinästä, 40dB pistorasian edestä.
Toisella applikaatiolla tosin 5dB pienemmät arvot. Luovutan ja lopetan äänivaimennusprojektini tähän. :'(
-
Tässä Viessmannissa ei myöskään taida olla mitään pehmokäynnistintä? En ainakaan löytänyt mistään asennusohjeista mainintaa siitä.
Tuo pumppuhan pitää vielä melkoisen paukahduksen käynnistäessä ja joskus jopa sammutuksessa. Joa tämä on hiljaisin(38dB) markkinoilla oleva pummppu, niin minkähänlaista mekkalaa ne muut sitten pitävät?
Viessmannissa on pehmokäynnistin ja juurin ennen käynnistystä kuuluu kontaktorista napsahdus kun se lyö kärjet yhteen. Pumpun pysähtyessä scrolli kompura pitää ronklahduksen kun nuo scrollin spiraalit liikkuvat hallitsemattomasti
https://www.youtube.com/watch?v=dsabYhhOko0 (https://www.youtube.com/watch?v=dsabYhhOko0)
Jotkut pitävät aivan järkyttävää meteliä. Esim eräs karhu merkkinen laite tuottaa melkoisen infernaalisen metelin. Meillä itse maalämpöpumppu on hiljaisempi kuin samsungin uusi side-by-side jääkaappi. Ainut ongelma on tällähetkellä on tuo johtuva ääni.
-
Yllättävän vähän oli vaikutusta kipsilevytyksestä. Melko turha homma jos joku meinaa samaa. Polyuretaanipaukut pursotin koolausten puoliväliin. Epäilen ettei tuollakaan kuuhun päästä. Ainakaan täysin kuivumattomana ei ollut mitäään vaikutusta.
Työtunteina mennyt varmaan saman verran nyt äänen hiljentämiseen mitä asentajilla meni pumpun asennukseen. Rahaakin palanut yhden kuukauden sähkölaskun verran. Vaivatonta tämä maalämpö. Nyt alkaa olla se hetki kun harmittaa koko hankinta.
Olisikohan näistä tärinän vaimentimista johonkin:
http://www.liningcomponents.fi/pdf/Lining_Components_-_LV-sarjan_tarinanvaimentimet_%28FIN%29.pdf
Tai sitten on vaihtoehtona se punosletku, mutta täytyy ottaa sen asennus sitten jostain toisesta firmasta mikä uskoo että se myös auttaa tuohon.
Mataliin taajuuksiin seinän massaa pitäisi lisätä todella paljon että siitä olisi jotain hyötyä. -> kiviseinä
Jos lisäät tuonne pumpun alle jotkut vaimentimet ne estävät metelin kulkeutumisen lattiaan mutta itse pumppu jää sitten hytkymään tuohon kumien päälle -> putkista johtuva meteli kasvaa ainakin omien kokemusten mukaan. Itse odottelen että armon putkari jaksais näyttäytyä paikalla ja asentaa nuo putket. Taitaa olla ollut kiirettä kun ei oo ketään näkynyt. Tosin pian koittaa sellainen hetki että ostan nuo putket jostain ja asennan ne itse. Ei tuo nyt mitään rakettitiedettä ole. Mapress osilla tuo olisi vain niin helppo tehdä mutta kun itsellä ei ole tuohon puristimia.
Ilmoitan jokatapauksessa kuinka kävi jahka saan nuo asennettua.
-
Paljon on uutta ja mielenkiintoista asiaa äänen kulkeutumisesta ja resonansseista rakenteissa.
Kuitenkin näyttäisi melko ilmeiseltä että häiriöääni on lähtöisin kompressorin värinästä joka siirtyy putkia ja rakenteita pitkin.
Ehkä kannattaisi silmäillä myös kompressorin kiinnitystä,sehän ei scrollissa ole erityisen tukeva ja kompressori on normaalisti kiinnitetty ainoastaan alapäästä 4 tassulla ja scrollikoneisto on kompressorin yläosassa.
(Seppaantin leikkauskuvasta kopio) Scroll leikkauskuva (http://aijaa.com/usu4U7)
Tuossa näyttäisi tulevan melkoinen "vipuvarsi" kun kiinnitys on alaosassa ja värinää aiheuttava scroll koneisto yläosassa ja värinäliike ilmeisesti laajempi tuolla yläosassa.
Kannattaisi miettiä kompressorin kiinnittämistä myös yläosastaan niin silloin ainakin liikevärinän pitäisi vaimentua. ;)
-
Kokeilitko tuota room eq wizardin room simulatoria?
Sillä selviää todella nopeaa onko ongelmassa myös kyse huoneen mittojen aiheuttamasta huonemoodista. Laitan tähän malliksi tuosta omasta huoneesta mitat josta näkee päivänselvän asian että huonemoodi aiheutuu juurinkin tuon 49Hz kohdalle.
Eli vasemmassa laidassa on huoneen mitat, sitten äänilähde on tuo suorakaiteen mallinen osa. Mikrofoni/pää on sitten tuo missä näkyy tuo plussa. Niitä pystyy siirtämään miten haluaa. Ylemmässä kuvassa mikki on seinän vieressä missä korostuma näkyy tuossa käyrässä selvänä piikkinä 49Hz kohdalla. Sitten alempaan käyrään siirsin mikin keskelle huonetta jolloin nuo korostumat kumotuvat. Tästä huomaa heti että osa ongelmaa on on huoneen todella ilkeästi juurikin samalle taajuudelle virittävät mitat. Käyrässä näkyy palkkeina taajuudet mihin huoneen mittojen aiheuttamat korostumat osuvat.
(http://i4.aijaa.com/b/00857/13776977.jpg)
Tuossa huonemoodi aiheuttaa sen että tuo meteli on 30dB korkeampi seinän laidoilla! Tämä tarkoittaa sitä että huoneen laidoilla tuolla taajuudella meteli on ihmisen kuulemana 8 kertaa voimakkaampi kuin jos tuota korostumaa ei olisi!
Desibeli, äänenvoima
Desibelikäsitteen avulla voidaan ilmaista kahden tason välistä suhteellista eroa. Päinvastoin kuin usein luullaan, desibeli (dB) ei ole itsenäinen (absoluuttisesti mitattava) tietyn fyysisen suureen mittayksikkö, kuten metri tai watti, vaan se on ainoastaan kahden, samoissa absoluuttisissa mittayksiköissä ilmaistun tason välinen logaritminen suhdeluku. Desibelein ilmoitetaan tehon, sähköisen jännitteen sekä äänenpaineen tasoja ja muutoksia.
Musiikkitekniikassa desibelein ilmaistaan useita asioita, lisäksi desibeli-suhdeyksikköjä on – nollatason määrityksestä riippuen – useita erilaisia, mikä saattaa lopullisesti sekoittaa käyttäjän ymmärryksen. Seuraavassa on lyhyesti kerrottu niistä yleisimmät.
Akustinen voimakkuuden muutos
dB SPL
Aänenpainetta mitattaessa käytetään yksikköä dB SPL (Sound Pressure Level). Vertailutasona ei ole absoluuttinen hiljaisuus, vaan ihmisen kuulokynnys keskitaajuuksilla (1 kHz–4 kHz), siis hiljaisin ääni, jonka ihminen aistii on 0 dB SPL. Äänenpaine, jonka ihminen aistii kipuna, on 120 dB kuulokynnyksen tasoa voimakkaampi, kuulon kipukynnys on siis 120 dB SPL.
Äänenpaineen muuttuminen vaikuttaa äänenpainetasoon seuraavasti: kun paine kaksinkertaistuu tai puolittuu, muuttuu äänenpainetaso ± 6 dB SPL.
Loudness
Vaikka äänenpaine kaksinkertaistuu (+6 dB SPL), kuuloaistin mielestä kuitenkin vasta 10 dB SPL muutos vastaa äänenvoiman, oikeammin äänekkyyden (loudness), kaksinkertaistumista.
Äänekkyyden aistimus on riippuvainen myös äänenkorkeudesta ja lähtötasosta. Itse asiassa desibeliasteikko ei sellaisenaan kuvaa todellista aistimusta, vaan tähän tarkoitukseen käytetään foniasteikkoa, joka huomioi paremmin kuulon toiminnan. Foni on äänekkyyden mittayksikkö, jonka asteikko vastaa dB SPL -asteikkoa ainoastaan yhdellä taajuudella (1 kHz) ja kaikilla muilla taajuuksilla se eroaa dB-asteikosta ns. Fletcher-Munson -käyrästön mukaisesti korjattuna. Nämä käyrät kuvaavat kuulon suhteellista herkkyyttä äänenkorkeuteen nähden. Matalat taajuudet ja aivan korkeimmat taajuudet korva aistii keskialueita vaimeampina. Kun korvan kannalta verrataan äänen intensiteettiä eri taajuuksilla, saadaan seuraavia tuloksia: 120 dB SPL 1 kHz:n taajuudella aistitaan yhtä voimakkaana kuin 130 dB SPL 45 Hz:n, 105 dB SPL 3 500 Hz:n ja 130 dB SPL 9 500 Hz:n taajuuksilla. Tähän kuulon epäherkkyyteen matalilla ja korkeilla taajuuksilla perustuu esimerkiksi hifi-vahvistinten loudness-korjaus.
(http://ruippo.fi/mustek/bandikamat/page24/files/prometric012.png)
. Äänenvoiman aistiminen
Paljonko on paljon?
Äänenpainetta on helpointa havainnollistaa konkreettisin esimerkein. Seuraavassa onkin esitetty muutamien äänilähteiden, luonnollisesti likiarvoisia, äänenpainetasoja.
(http://ruippo.fi/mustek/bandikamat/page24/files/prometric013.png)
Lähde: http://ruippo.fi/mustek/bandikamat/page24/page24.html (http://ruippo.fi/mustek/bandikamat/page24/page24.html)
Tästä voidaan huomata että melko hiljainen ääni huoneessa muuttuu huonomoodin takia huoneen laidoilla kovemmaksi ääneksi mitä esim sello pitää! >:(
-
Paljon on uutta ja mielenkiintoista asiaa äänen kulkeutumisesta ja resonansseista rakenteissa.
Kuitenkin näyttäisi melko ilmeiseltä että häiriöääni on lähtöisin kompressorin värinästä joka siirtyy putkia ja rakenteita pitkin.
Ehkä kannattaisi silmäillä myös kompressorin kiinnitystä,sehän ei scrollissa ole erityisen tukeva ja kompressori on normaalisti kiinnitetty ainoastaan alapäästä 4 tassulla ja scrollikoneisto on kompressorin yläosassa.
(Seppaantin leikkauskuvasta kopio) Scroll leikkauskuva (http://aijaa.com/usu4U7)
Tuossa näyttäisi tulevan melkoinen "vipuvarsi" kun kiinnitys on alaosassa ja värinää aiheuttava scroll koneisto yläosassa ja värinäliike ilmeisesti laajempi tuolla yläosassa.
Kannattaisi miettiä kompressorin kiinnittämistä myös yläosastaan niin silloin ainakin liikevärinän pitäisi vaimentua. ;)
Epäilen että tuolla koneen sisällä ei ole mitään tehtävissä
Viessmannissa on joku patentoitu "3-D sound concept for low noise emissions" systeemi joten kuvittelisin että noihin asioihin on jo paneuduttu tehtaalla (josta johtuu se että se on markkinoiden hiljaisin laite) ja värinän siirtyminen pitää estää jollain muulla tapaa.. kuten letkut...
-
värinän siirtyminen pitää estää jollain muulla tapaa.. kuten letkut...
Jos värinän syntymisen saisi estettyä tai vaimennettua niin saattais harmit loppua värinän siirtymisestä ;)
Epäilen että tuolla koneen sisällä ei ole mitään tehtävissä
Jos esim kompressorin yläpäähän tekisi tukevan pannan jossa olisi samanlaisen kiinnityskorvat kuin alaosassa ja sopivasta paikasta koneikon rungosta palkit johon nuo yläpään kiinnikkeet kiinni. ::)
-
En tiedä liittyykö millään tavalla asiaan, mutta töissä valan juuri isojen kiertopumppujen alustoja.
Esim 200kg pumppu vaatii 300kg massaa pedille ja 8mm kumimaton lattian ja jalustan väliin...
Eli olisiko äänen siirtymä estettävä jo laatan valuvaiheessa?
-
En tiedä liittyykö millään tavalla asiaan, mutta töissä valan juuri isojen kiertopumppujen alustoja.
Esim 200kg pumppu vaatii 300kg massaa pedille ja 8mm kumimaton lattian ja jalustan väliin...
Eli olisiko äänen siirtymä estettävä jo laatan valuvaiheessa?
Siis jos ääni siirtyy lattialaattaa pitkin silloin ratkaisu on joko kumit tai kelluvalattia. Kelluva lattia lienee paras koska silloin äänen kulkureitit on varmasti katkaistu.
Kelluva lattiarakenteen voi tehdä esim laittamalla 30mm villan lattiapäälle ja valamalla siihen päälle sitten 80mm betonilaatan. Kelluvalla lattiarakenteella on myös oma ominaistaajuus ja tuo täytyy myös ottaa huomioon. Tässä on kerrottu asiasta enemmän.
https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK020401.pdf (https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK020401.pdf)
esimerkki.
(http://www.kotiakustiikka.fi/assets/images/eristys/betonilattia_seina.gif)
(http://www.rakentaja.fi/artikkelit/img/201411/41557.jpg)
-
Huoneen koon mukaan muodostuu piikki 38Hz:n kohdalle. 50Hz on n.13dB alempana. Odotan innolla punosletkun vaikutuksia, jos saat sen asennettua. Netistä en löytänyt yhtään myyjää kyseiselle kapineelle tai sitten se on vaan jollain muulla nimellä.
-
Netistä en löytänyt yhtään myyjää kyseiselle kapineelle tai sitten se on vaan jollain muulla nimellä.
Vilkaisin hiukan mistä näitä saa. Suomesta minäkään en löytänyt näitä ollenkaan. Löysin erään myyjän Englannista joka myy 28mm putkea 400mm pitkänä hintaan 22£. Näyttää olevan mallia joka kelpaa myös käyttövedelle.
http://www.ebay.co.uk/itm/1-No-1-28mm-Stainless-steel-flexible-hose-for-heat-pumps-/221093859315?pt=LH_DefaultDomain_3&hash=item337a388ff3 (http://www.ebay.co.uk/itm/1-No-1-28mm-Stainless-steel-flexible-hose-for-heat-pumps-/221093859315?pt=LH_DefaultDomain_3&hash=item337a388ff3)
Näitä on EPDM-kumiputkella jotka pelaa lämmitys/jäähdytys laitteiden kanssa. Sitten on vielä silikoniputkella olevia jotka käyvät yhteen käyttöveden kanssa. Tuosta EPDM versiosta menee happi läpi. Valmistajan kuvasto löytyy täältä http://www.meibes.de/fileadmin/template/bilder/Download/24002.820_TI%20meiflex_06072010.pdf (http://www.meibes.de/fileadmin/template/bilder/Download/24002.820_TI%20meiflex_06072010.pdf)
Rosteriset missä on punaisia raitoja ovat epdm kumia ja tarkoitettu jäähdytys- ja lämmityskäyttöön. Rosteriset missä on kaksi punaista viivaa ja yksi sininen on tarkoitettu myös käyttövedelle ja ovat silikonia. Valmistajalta näyttää löytyvän noita pituuksilla 300, 500, 700 ja 1000mm. Putkissa on liitäntämahdollisuutena vaikka mitä ja niitä löytyy tuosta katalogista sivulta 20 alkaen. (myös käyttövedelle kelpaavat)
Meibes on valmistaja tälläisille putkille ja EPDM versioita voi tilata täältä. 28mm ja 500mm maksaa 14€
http://www.ebay.de/itm/Meibes-Flexibler-Panzerschlauch-Heizung-Klima-Solar-Nippel-Edelstahl-Kessel-Kami-/110573155611?pt=LH_DefaultDomain_77&var=&hash=item19beac751b (http://www.ebay.de/itm/Meibes-Flexibler-Panzerschlauch-Heizung-Klima-Solar-Nippel-Edelstahl-Kessel-Kami-/110573155611?pt=LH_DefaultDomain_77&var=&hash=item19beac751b)
Nyt täytyy lähteä töihin, mutta selvitän mistä noita letkuja saa ostettua. Taidan tilata nuo heti kun löydän vain edullisen ostopaikan ja ehdin katsomaan helpoiten paikoilleen menevät mallit. Ainakin tuon katalogin perusteella noita on olemassa todella montaa mallia joten tödennäköisesti myös olemassa oleviin asennuksiin löytää helposti paikoilleen sopivan mallin.
(http://www.meibes.de/typo3temp/pics/meiflex_ba1678f187.jpg)
-
Minulle tuli aikanaan letkut vakiovarusteina lämpöpumpun mukana sekä lämmönjakoon että keruupiiriin, L-Ässä.
Kysy Lapualta.
ATS
-
Saksasta saa ainakin tilattua maalämpöpumppumerkkien omia tähän tarkoitukseen olevia letkuja. Esimerkiksi seuraava:
http://www.esk-shop.de/Waermetechnik-Dimplex/Waermepumpen-und-Zubehoer/Sole-Wasser-Waermepumpen/Dimplex-VSHBS-347790-Verbindungsset-Heizen-fuer-Sole-Wasser-Waermepumpe.htm?shop=kunst&SessionId=&a=article&ProdNr=ESK-DIM-VSHBS&t=1528&c=1536&p=1536&rdeocl=1&rdetpl=productpage&rdebox=box3 (http://www.esk-shop.de/Waermetechnik-Dimplex/Waermepumpen-und-Zubehoer/Sole-Wasser-Waermepumpen/Dimplex-VSHBS-347790-Verbindungsset-Heizen-fuer-Sole-Wasser-Waermepumpe.htm?shop=kunst&SessionId=&a=article&ProdNr=ESK-DIM-VSHBS&t=1528&c=1536&p=1536&rdeocl=1&rdetpl=productpage&rdebox=box3)
Tuo kyseinen on RST-haitariletku, jossa on lämmöneriste valmiina päällä. Se on taivutettavissa ja pitää asentaa niin, että letku on muodostaa kulman (ei saa taivuttaa kovin pienelle taivutussäteelle kuitenkaan). Oletettavasti RST-letku on myös happidiffuusiotiivis.
Tuo esimerkki on suhteellisen pitkä letku, joten pitää katsoa että omassa asennuksessa on sopiva paikka.
Suomalaisia vastaavalla rakenteella olevia letkuja löytyy tuolta (valmistaja, vähittäismyyjää en tiedä): http://masino.fi/products/masino-metalliletkut/ (http://masino.fi/products/masino-metalliletkut/)
Taitaa vaan noissa olla aika paljon kovemmat hinnat (ehkä myös paremmat ominaisuudet) kuin esimerkin Saksassa myynnissä olevissa.
-
Tuo punosletkuhan poistaa vain yhdestä suunnasta värähtelyä? Eli se täytyisi ilmeisesti asentaa joko 90-asteen kulmaan väännettynä tai sitten letkuja pitäisi olla 2 kpl, sekä vaaka että pysty suuntaan.
Vähän kun lämpiää vielä ilmat tästä, niin laitan tuon pumpun käymään vain päivisin. Eiköhän tuo lattia nyt sen verran varaa tuota lämpöä.
-
Jep, nimenomaan pitää laittaa 90 asteen kulmaan.
-
#fraatti
Lähetin sulle yv.
-
On alkanut epäilyttää että tulisiko loppujyrinä sittenkin maata pitkin? Nuo jalkojen alla olevat muoviläpyskät on melko olemattomat.
Tässä korkeammassa kohtaa on vielä tuollainen lisäkoroke muovista.
(http://i.imgur.com/tIFvYHV.jpg)
Lisäksi tuossa on viemäri n. 10cm päässä (kuva otettu viemäristä). Voiskohan tuo viemäri aiheuttaa jotain äänen/värinän johtumisongelmaa vielä lisäksi?
Josko sittenkin pitäisi kokeilla noita jyrystoppareitakin?
Laitoin kännykän metrin päähän lattiaa vasten ja desibelit nousi 10:llä, ilmaan verrattuna. Tuo nyt ei tietenkään noin kovaa ääntä pidä, mutta aiheutti mikrofoniin jonkinlaista värinää kuitenkin.
-
On alkanut epäilyttää että tulisiko loppujyrinä sittenkin maata pitkin? Nuo jalkojen alla olevat muoviläpyskät on melko olemattomat.
Tässä korkeammassa kohtaa on vielä tuollainen lisäkoroke muovista.
Lisäksi tuossa on viemäri n. 10cm päässä (kuva otettu viemäristä). Voiskohan tuo viemäri aiheuttaa jotain äänen/värinän johtumisongelmaa vielä lisäksi?
Josko sittenkin pitäisi kokeilla noita jyrystoppareitakin?
Laitoin kännykän metrin päähän lattiaa vasten ja desibelit nousi 10:llä, ilmaan verrattuna. Tuo nyt ei tietenkään noin kovaa ääntä pidä, mutta aiheutti mikrofoniin jonkinlaista värinää kuitenkin.
Kun tutkin mitä matskua tuo jyrystop on niin jotenkin mulle tuli sellainen fiilis että onkohan tuo matsku liian pehmeää tuolle pumpulle...
Kuormitus tuolle materiaalille ilmoitetaan N/mm2. Kyseessä on keltainen materiaali
Sylomer SR11
*Staattisiin kuormiin max 0,011 MPa (1100kg/m2)
*tilapäinen kuormitushuippu max 0,5 MPa
*Arvot ovat muotokertoimella q=3
Area of application Compression load Delection
Static range of use (static loads) up to 0.011 N/mm2 approx. 7 %
Operating load range (static plus dynamic loads) up to 0.015 N/mm2 approx. 20 %
Load peaks (short term, infrequent loads) up to 0.5 N/mm2 approx. 80 %
Speksit löytyy täältä: http://www.christianberner.fi/$-1/file/filarkiv/cboy/tarinaneristys/yleiset/data-sheet-sylomersr11.pdf (http://www.christianberner.fi/$-1/file/filarkiv/cboy/tarinaneristys/yleiset/data-sheet-sylomersr11.pdf)
Sitten jos mietitään millaista kuormitusta tuo pumppu tuolle materiaalille aiheuttaa. Pumpun painu tyhjänä 256kg, varaajan ja muiden paikkojen nesteet vaikka 210kg. Saadaan yhteensä noin 455kg.
F=mg m=455kg;g=9.81m/s2
F=4463N
Sitten lasketaan pinta-ala mille pumpun jalat osuvat ja mistä voima osuu vaimennusmateriaaliin.
A= 4 *pii * r2
A=4 * 3,14 * 30 * 30
A=11300mm2
4463/11300=0,4N/mm2
Jos nyt tajuan oikein niin tuo on liian pehmeä materiaali ainakin niin että nuo pumpun jalat ovat noin pienet(halkaisija 6cm). Tuon kuusikulmion mallisen vaimennuskumin sivun mitta on 6cm josta saadaan sille pinta-alaksi 9350mm2 ja koska niitä on neljä niin yhteensä kaikille kumeille tulee tällöin pinta-alaksi 37400mm2
4463/37400=0,12N/mm2 joka on jo alle kolmasosan kuormitus siitä mitä se olisi alkuperäisillä jaloilla. Tällähetkellä siis itsellä on ensin noin 8mm korotuspalat tuolla alla ja sitten nuo kumit. Ehkä jos laittaisin korotuspalan tuon kumin päälle se toimisi edes hiukan paremmin kuten kuuluisi.
Minähän en näistä mitään tiedä mutta mitä mieltä muut ovat?
-
Minulla on pumpun jalkojen ja lattialaatan välissä hieman tuota jyrystopia vastaava ratkaisu, jonka ostin aikanaan jostain suomalaisesta nettikaupasta.
Nämä ovat vihreää Sylodyn ND -materiaalia, lätkän koko on arviolta 70x70 mm (neliö). Lisäksi näissä on tuon Sylodynin pintaan liimattu kovaa muovia oleva levy yläpuolella (siis pumpun oman jalan ja Sylodynin välissä). Tuo muovilevy jakaa pumpun oman pienemmän jalan kuorman koko tuon Sylodyn-lätkän alalle.
Sylodyn painuu selvästi kasaan pumpun kuorman alla, mutta oletettavasti speksien rajoissa.
Luulisin näiden toimivan aika hyvin. Käsittääkseni minulla ei välity pumpun rungosta laattaan ääntä.
-
Minulla on pumpun jalkojen ja lattialaatan välissä hieman tuota jyrystopia vastaava ratkaisu, jonka ostin aikanaan jostain suomalaisesta nettikaupasta.
Nämä ovat vihreää Sylodyn ND -materiaalia, lätkän koko on arviolta 70x70 mm (neliö). Lisäksi näissä on tuon Sylodynin pintaan liimattu kovaa muovia oleva levy yläpuolella (siis pumpun oman jalan ja Sylodynin välissä). Tuo muovilevy jakaa pumpun oman pienemmän jalan kuorman koko tuon Sylodyn-lätkän alalle.
Sylodyn painuu selvästi kasaan pumpun kuorman alla, mutta oletettavasti speksien rajoissa.
Luulisin näiden toimivan aika hyvin. Käsittääkseni minulla ei välity pumpun rungosta laattaan ääntä.
Samaa matskua mutta saattaa olla eri "jäykkyys". Väri kertoo jäykkyyden. Minkö väriset ne on sulla?
-
Samaa matskua mutta saattaa olla eri "jäykkyys". Väri kertoo jäykkyyden. Minkö väriset ne on sulla?
Vihreä eli Sylodyn ND. Staattisen kuorman kesto 0,35 N/mm2.
On tosiaan aika paljon jäykempää kuin mainitsemasi Sylomer SR11, jolla staattisen kuorman kesto on 0,11 N/mm2.
Jyrystopitko on tuota keltaista Sylomer SR11:ta?
-
Meillä on pumppu asemoitu kuvan mukaisesti tekniseen tilaan ja putket kannakoitu saunan vastaiselle seinälle.
Pumpun ääni kuuluu saunaan, mutta ei kuulu kuitenkaan viereiseen kodinhoitohuoneeseen. Seinät tehty harkosta. Lähinnä tämä huomioksi, että se ääni meilläkin tuntuu siirtyvän nimenomaan putkista seinään johon ne ovat kannakoitu ja siitä sitten eteenpäin.
(http://www.sarvi.fi/ouman/pumppu.png)
-
Meillä on pumppu asemoitu kuvan mukaisesti tekniseen tilaan ja putket kannakoitu saunan vastaiselle seinälle.
Pumpun ääni kuuluu saunaan, mutta ei kuulu kuitenkaan viereiseen kodinhoitohuoneeseen. Seinät tehty harkosta. Lähinnä tämä huomioksi, että se ääni meilläkin tuntuu siirtyvän nimenomaan putkista seinään johon ne ovat kannakoitu ja siitä sitten eteenpäin.
"Sylomer®-ripustimet mahdollistavat tehokkaan tärinänvaimennuksen seinissä, alakatoissa ja muissa riippuvissa rakenteissa, kuten putkistoissa. "
Eilen silmiin osui myös tälläinen: http://www.christianberner.fi/product-areas-list/tarinaneristys/tarinanvaimennus-ripustimet?p=sylomer-ripustimet-1 (http://www.christianberner.fi/product-areas-list/tarinaneristys/tarinanvaimennus-ripustimet?p=sylomer-ripustimet-1)
Eli sylomerista valmistetut kannakkeet myös putkille. Matalin malli on 25mm korkea ja siinä on sitten 6mm tappi mihin saa ruuvata kiinni mitä tahtoo.
(http://www.christianberner.fi/$-1/thumb/200x0/filarkiv/cbab/bilder/produktbild/vibrationsteknik-1/allmant-1/akustik-sylomer.jpg)
Vihreä eli Sylodyn ND. Staattisen kuorman kesto 0,35 N/mm2.
On tosiaan aika paljon jäykempää kuin mainitsemasi Sylomer SR11, jolla staattisen kuorman kesto on 0,11 N/mm2.
Jyrystopitko on tuota keltaista Sylomer SR11:ta?
Joo tuota keltaista ne on. Taida pirauttaa tuonne maahatuojalle christianbernerille ja kysyä asiasta niin ei tarvi arpoa. Samalla taidan kysäistä kuinka arvoikkaita nuo sylomer kannakkeet ovat.
-
HUHUHUHUH! Mitä asiakaspalvelua! ??? ;D ??? A1 !
Soitin kyseiseen yritykseen Tuomas Laitiselle ja tulimme siihen tulokseen että tuo materiaali on liian pehmeeä noiden alkuperäisten jalkojen alle. Hän sanoi että jos materiaali on mitä tahansa sen kummemmin tietämättä laitteen painoa tulee juurin se efekti että tuntuu että laite tulee ovella vastaan. Itsekin huomasin kumien ollessa alla että pumppu "elää" noiden kumien päällä huomattavasti enemmän ja putket värisevät enemmän kuin ilman niitä. Hän totesi että parempi lopputulos tulisi jos laitteen paino jakautuisi kokonaan tuon noin 10cm halkaisjaltaan olevan mutterinmallisen matskun päälle.
Otin puheeksi kannakkeet johon hän totesi että nuo sopivat hiukan huonosti lvi-tarvikkeiden kanssa yhteen koska lvi tarvikkeiden kierre on 8mm ja noissa kierre on 6mm. Hän sanoi että helpompi tapa on vaihtaa kannakkeen lenkki suuremmaksi, poistaa alkuperäinen kumi välistä ja laittaa tuonne väliin sylomeriä. Matalimpien kannakkeiden hinta on 6€/kpl alv 0%
No tämäpä herra sitten totesi että hän laittaa pakettiin ja postiin 4kpl sopivaa palaa tuonne pumpun alle sekä tuota pehmeintä materiaalia mitä voi laittaa kannakkeiden väliin kun oli sopivasti jotain messupaloja tarjolla. Totesi sitten vielä että jos ongelmat eivät poistu niin ota yhteyttä uudestaan. Täytyy kyllä todeta että meinas leuka loksahtaa auki tuossa välissä. ??? Tälläistä asiakaspalvelua en ole saanut varmaan ikinä ja aina on tottunut siihen että joku on käsi pitkällä vaatimassa rahaa... ::) Olen todellakin yllättynyt...
Ja niin tuli vielä tuossa puhelun aikana ilmi sellainen asia että materiaali on oikea kuormitukselle jos se painuu kasaan alle 10%. Noiden 12,5mm lättyjen kanssa se tarkoittasi noin millin painumaa joka on aikalailla mahdoton mitata tuolta välistä.
-
Löysin ruotsalaisesta nettikaupasta myynnistä samanlaiset vaimennuspalat kuin mulla on:
http://www.energibutiken.se/en/vibration-dampers/64-sylodyn-vibration-dampers-for-heat-pumps.html (http://www.energibutiken.se/en/vibration-dampers/64-sylodyn-vibration-dampers-for-heat-pumps.html)
-
Löysin ruotsalaisesta nettikaupasta myynnistä samanlaiset vaimennuspalat kuin mulla on:
http://www.energibutiken.se/en/vibration-dampers/64-sylodyn-vibration-dampers-for-heat-pumps.html (http://www.energibutiken.se/en/vibration-dampers/64-sylodyn-vibration-dampers-for-heat-pumps.html)
Itse on oikein tiedä mikä on sylomeria ja mikä sylodynia mutta jokatapauksessa nuo vaikuttavat sellaiselta kuin mitä niidenkin pitää olla. Joko otetaan huomioon pumpun tassun koko tai sitten tuo huomioidaan juurikin tuollaisella levyllä joka jakaa painon tasaisesti koko tuolle alalle. Asiallisen oloinen tuote kaiken kaikkiaan.
Laittoiko asentaja itse sinulle nuo tassut pyytämättäsi vai halusitko itse sinne sellaiset alle? Joka tapauksessa hyvä oivallus jo asennusvaiheessa tehdä tuollaiset asiat OIKEIN. Jälkikäteen tämä ei ole enää niin mukavaa hommaa kammeta tuota rohjaketta ja pelätä tulvaa. ;)
-
Laittoiko asentaja itse sinulle nuo tassut pyytämättäsi vai halusitko itse sinne sellaiset alle? Joka tapauksessa hyvä oivallus jo asennusvaiheessa tehdä tuollaiset asiat OIKEIN. Jälkikäteen tämä ei ole enää niin mukavaa hommaa kammeta tuota rohjaketta ja pelätä tulvaa. ;)
Joo, oli varmaan hyvä oivallus hankkia nuo silloin ja hyvin tuntuvat toimivan. Nämä olivat ihan minun oma idea eikä pumpun myyjällä tai asentajalla ollut näiden kanssa mitään tekemistä. Näin ne jossain verkkokaupassa myynnissä ja tilasin, kun ajattelin, että ei niistä ainakaan mitään haittaa voi olla eikä hintakaan ollut paha (ainakaan suhteessa koko talon kustannuksiin...).
Minähän siis roudasin pumpun oikealle paikalleen ihan itse ja itse laitoin nuo sinne alle. Asentaja kävi sitten tekemässä putkityöt, täytöt ja käyttöönoton, mutta ei koskenut pumpun sijoitukseen mitenkään.
Pitää nyt vielä sanoa, että onhan tuossa pumpun omassakin jalassa sellainen kumi. Ei minulla mitään todistetta ole, etteikö se saattaisi toimia niidenkin varassa ihan yhtä hyvin. Onpahan nyt lisävarmistuksena kuitenkin nuo vaimennuspalat.
Jälkikäteen laittaminen on tietysti ikävämpää. Hyvällä onnella pumpun säätöjalat olisivat sen verran alas ruuvattu, että niissä olisi varaa nostaa tuon verran ylemmäksi yksi kerrallaan. Tuskin niin hyvä tuuri kuitenkaan on.
Nuo seinäkannakkeet kiinnostavat minuakin. Putkien seinäkannakoinnin suhteen minullakin on jossain määrin ongelmaa äänen kanssa edelleen.
-
Jälkikäteen tämä ei ole enää niin mukavaa hommaa kammeta tuota rohjaketta ja pelätä tulvaa. ;)
http://i.imgur.com/tIFvYHV.jpg
Jos kannatintassuihin pääsee käsiksi pumppua nostamatta niin voisihan vaimennuskumit tms vaihtaa siten että laittaa parilla kiilalla pumpun kannatukseen ja kiertää nykyisen tassun ylös ja vaihtaa uudet vaimennuskumit tassujen alle yksi kulma kerrallaan ;)
-
http://i.imgur.com/tIFvYHV.jpg
Jos kannatintassuihin pääsee käsiksi pumppua nostamatta niin voisihan vaimennuskumit tms vaihtaa siten että laittaa parilla kiilalla pumpun kannatukseen ja kiertää nykyisen tassun ylös ja vaihtaa uudet vaimennuskumit tassujen alle yksi kulma kerrallaan ;)
Tälläin teinkin mutta sillä erotuksella etten jaksanut kykkiä alla veivaamassa jalkoja mutta kiilalla nostin pumppua millin pari ylöspäin. Silti pumppu saattaa liikkua yläpäästä muutamia millejä enemmän sivuttaissuunnassa...
-
Jos tämä pumppu olisi tehty oikein, niin nuo säätöjalat pitäisi levätä tuollaisen tärinävaimentimien päällä jo valmiiksi.
Katselin Viessmannin räjäytyskuvaa ja kyllä siellä säätöjalan päällä joku "kumipuskuri" on. Tuosta kuvasta vaan ei selviä onko tuo jalka kuitenkin kiinni tuossa kehikossa kierretangolla vaiko kumipuskurilla eristettynä.
Nuo tärinän vaimentimet kun ei kovinkaan paljon maksa ja olematon työ laittaa ne asennusvaiheessa, niin miksei niitä laittettaisi aina?
Myyyjän pitäisi ainakin ehdottaa niitä.
Olen monissa kuvissa myöskin nähnyt nuo putkien kannakkeet laitettavan nätisti johonkin kiskoon, kun meillä ne heitettiin vähän sikin sokin kipsilevyihin muovipropuilla, mitkä ei sitten pidä yhtään ja aiheuttaa vaan lisää ääniongelmia.
-
Näitä vaimentimia sai M8-kierteellä: http://www.sks.fi/www/sivut/D80C80B00EBD7566C2257B6A001FB359/$FILE/Paulstra_pdf%20p%C3%A4%C3%A4luettelo%20suom.kiel.pdf (http://www.sks.fi/www/sivut/D80C80B00EBD7566C2257B6A001FB359/$FILE/Paulstra_pdf%20p%C3%A4%C3%A4luettelo%20suom.kiel.pdf)
Korkeus on tosin 40mm, että ihan joka väliin ei sovi. Ja melko tukeva alusta(tukipuu, harkkoseinä) saa olla alustana ettei jousta.
-
Näitä vaimentimia sai M8-kierteellä: http://www.sks.fi/www/sivut/D80C80B00EBD7566C2257B6A001FB359/$FILE/Paulstra_pdf%20p%C3%A4%C3%A4luettelo%20suom.kiel.pdf (http://www.sks.fi/www/sivut/D80C80B00EBD7566C2257B6A001FB359/$FILE/Paulstra_pdf%20p%C3%A4%C3%A4luettelo%20suom.kiel.pdf)
Korkeus on tosin 40mm, että ihan joka väliin ei sovi. Ja melko tukeva alusta(tukipuu, harkkoseinä) saa olla alustana ettei jousta.
Tuolla kuvastossa on vaikka minkälaisia vaimentimia mutta mulla on sellainen epäilys että nuo ovat tarkoitettu hiukan rouheampaan vapinaan. Miltei jokaista tuollaista olen pitänyt käsissä ja nuo ovat kyllä melkoisen järeään käyttöön tarkoitettuja olleet. Puuilossahan on monenlaista tuollaista vaimenninta.
Jos oikein hifistellä haluaisi niin periaatteessa mulla saattaisi olla mahdollisuus pyöräyttää kaverin töissä sellaisia kappaleita tuosta sylomerista jolla voisi tehdä tarkan sovitteen noihin perus kannakkeisiin niin että niihin vain vaihtaisi suuremman putken kannakkeen. Tyyliin 22mm putkelle laittaisi 32mm putken kannakkeen. Tosin hukkaan tuossa menee jonkinverran materiaalia mutta samalla vaivalla noita tietysti voisi tehdä vaikka sata jos vain materiaalia olisi... 25mm vahvasta tavarasta tuollaisia sormuksen mallisia rinkuloita tekis melkoisen helposti...
Tosin noita kyllä varmaan pystyy tekemään sopivalla kuppiterä yhdistelmälläkin varsin helposti.... Katsotaan nyt millaista matskua tuolta postista sattuu sitten saapumaan.
-
Joo, oli varmaan hyvä oivallus hankkia nuo silloin ja hyvin tuntuvat toimivan. Nämä olivat ihan minun oma idea eikä pumpun myyjällä tai asentajalla ollut näiden kanssa mitään tekemistä. Näin ne jossain verkkokaupassa myynnissä ja tilasin, kun ajattelin, että ei niistä ainakaan mitään haittaa voi olla eikä hintakaan ollut paha (ainakaan suhteessa koko talon kustannuksiin...).
Hyvin olit kerennyt ottamaan asioista selvää etukäteen. Itsellä pumpun alla oli myös "jotain" pehmykettä mutta tässä tapauksessa "mikä tahansa" kumi on huono ratkaisu kuten oma kokemukseni osoitti. Myös se täytyy ottaa huomioon että vaatimustaso ihmisillä on erilainen. Itse pyrin siihen että tuon rakkineen käyntiä ei pysty erottamaan korvalla mistään päin taloa lukuunottamatta teknistä tilaa... Töissä saa jo ihan tarpeeksi kuunnella kaikenmaailman hurinaa ja pörinää että kyllä sitä hermo lepää kun kotona on hiiren hiljaista.
-
Hyvin olit kerennyt ottamaan asioista selvää etukäteen. Itsellä pumpun alla oli myös "jotain" pehmykettä mutta tässä tapauksessa "mikä tahansa" kumi on huono ratkaisu kuten oma kokemukseni osoitti. Myös se täytyy ottaa huomioon että vaatimustaso ihmisillä on erilainen. Itse pyrin siihen että tuon rakkineen käyntiä ei pysty erottamaan korvalla mistään päin taloa lukuunottamatta teknistä tilaa... Töissä saa jo ihan tarpeeksi kuunnella kaikenmaailman hurinaa ja pörinää että kyllä sitä hermo lepää kun kotona on hiiren hiljaista.
Joo, välillä joutuu olemaan metelissä päivän ja silloin tuon pumpun ääni kyllä rasittaa enempi kuin normisti.
Vaimokkeella on jo niin paha kuulovaurio ettei se kuule pumpun eikä esim. heinäsirkan siritystä ollenkaan :) Päiväkodeissa tulee kuulovaurioisia
kenestä vaan.
-
HUHUHUHUH! Mitä asiakaspalvelua! ??? ;D ??? A1 !
Uusi yllätys koitti tänään kun posti kolkutti ovella jo nyt. Matskut oli saapuneet postista. ???
Sieltä tuli sylomer sr450:stä 4kpl 6mm paloja sekä 4kpl 12,5mm paloja ja lisäksi tuota keltaista kaikkein heppoisinta sylomeria. Nyt tiedän sitten mitä eroa on sylomerilla sylodynillä. Sylodyn on polyuretaanista valmistettu ja korkeammille kuormille tarkoitettua, 7,5t-150t/m2. Ja Sylomer 1100kg-120tn/m2. Nuo aikasemmat "jyrystopit" ovat sylodynia nc:tä ja väitin niitä aiemmin sylomeriksi. Niiden kuormitus on 0,15N/m2 jotenka nuo toimisivat tuolla koneen alla vielä jos koneen jalan ja tuon välissä on joku kappale joka tasaa jalan painon koko tuon vaimentavan materiaalin alalle. Ihmettelinkin noin kymmenkertaista eroa newtoneissa eilen illemmalla..
Eli perun puheeni ja "jyrystopit" ovat käypää ainetta mutta niiden kanssa pitää olle sellainen "levy" tms joka tasaa painon koko tuon lätkän alalle. Muuten paino kohdistuu liian pieneen osaan tuota vaimenninta ja silloin tuo ei toimi kuten on tarkoitettu.
Sylomer sr450:ssä kuormitus on 0,45N/mm2 asti joka on kuin nyrkki silmään koneen tuoman 0,4N/mm2 kuormituksen kanssa alkuperäisillä jaloilla.
Taidan kokeilla kammeta nuo illalla tuon värkin alle ja katsoa mitä tapahtuu.
Edit. Yksiköt oikein :)
-
Onkohan tuossa edellisessä nuo yksiköt oikein?
Tosin nämä Newtonit eivät vieläkään ole menneet täysin selkäytimeen.
Silloin kun aloittelin tekniikan kanssa puuhastelun oli esim. paineen yksikkönä vielä kgf/cm2 (voimakilogrammaa/neliösentti)
ATS
-
Onkohan tuossa edellisessä nuo yksiköt oikein?
Ne pitäisi olla N/mm2 eli Newtonia neliömillimetrille.
-
Mulle kans tulossa Sylomeerit samasta firmasta. ;D
-
Nonni sitten kokemuksia.
Gummit koneen alla tekevät hiukan saman asian kuin joku kappale olisi kuminauhan varassa roikkumassa. Jäykemmät gummit/vaimentimet -> vähemmän värinää. Pehmeämmät gummit enemmän värinää. Ei gummeja -> pienin värinä putkiin. Gummit alla -> ei värinää lattiaan.
Sanoisin tässä vaiheessa koulutusta että jos koneessa on putkia kiinni vaikka varaajassa ilman joustavia liitoksia putkistoon -> ei gummeja koneen alle koska putkistoa pitkin tulevat äänet tulevat voimistumaan. Jos koneessa ei ole ainoatakaan "kiinteää" liitosta missään silloin gummit voi laittaa pumpun alle hyvin mielin.
Eli näillä kokemuksilla jatketaan harjoituksia. Tilaan joustokappaleet tänään kun putkiliikkeen hyllyssä olevat olivat liian pitkiä. Prospero mihin oli aikasemmin linkki suomalaisesta jälleenmyyjästä niille joustokappaleille on kuulemma ryöstöhintainen eli jätän sen kortin kokonaan kääntämättä.
Näillä kokemuksilla voisin sanoa että jos gummeista koko laitteen alla olisi pääsääntöisesti jotain hyötyä niin kyllä se laitteen valmistaja olisi silloin jo valmistaessaan pumpun sinne sellaiset laittaneet.
Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä :D ;)
-
Kävin heiluttelemassa pumppua ja melko löysästi se siinä jo nytkin lepää jalkojensa päällä. Liekkö se "kumipuskuri" sitten ajamassa jo tuota kumiläpyskän tehtävää jo? Tuo löysyys kuitenkin aiheuttaa sen että putket heiluu/värisee kun ovat kiinteästi rungossa kiinni.
Tuon lisäkumin lisääminen tuo uuden liikkuvan ja joustavan pinnan ja voi sitten aiheuttaa putkiin vielä enemmän liikettä.
Punosletku alkaa olemaan kohta se vaihtoehto tääläkin. Ainakin pumppua uskaltaisi paremmin nostella joustavien letkujen varassa.
Irroittelin eilen kaikki kiinnikkeet tuosta väliseinästä, kun tasoittelin uusien kipsilevyjen saumat ja maalasin seinän. 2dB pienemmät avot kun seinässä ei ole kiinnityksen kiinnitystä. Korvakuulolla olisi jo melko lähellä siedettävää. Kun saan omat Sylomeerini, niin aloitankin noista kannakkeista.
-
Nyt on kaikissa putkien kannattimissa Sylomeerit. Meluvaikutus melko lailla sama kuin ei olisi kannakkeita ollenkaan.
Pistorasian edestä mitattuna (eri applarilla) 28dB, joka on noin 3dB taustakohinaa suurempi arvo. Ääni vastaa kissan kehräystä puolen metrin etäisyydeltä. Tuo ääni olisi melko lailla ok, ilman sitä paukahdusta kun kompura lähtee käyntiin.
-
Nyt on kaikissa putkien kannattimissa Sylomeerit. Meluvaikutus melko lailla sama kuin ei olisi kannakkeita ollenkaan.
Miten laitoit ne Sylomerit kannattimiin? Vaihdoitko kannattimien lenkit isommiksi? Kuinka paksua se Sylomer on?
-
Osaan vaihdoin kiinnikkeen isommaksi, kun satuin vahingossa tilaan aikaisemmin liian isoja. Osassa käytin vaan saman kokoisia ja otin niistäkin alkuperäiset kumit pois. (Taustalla joku vanha kumikiinnike, mikä ei ole missään kiinni.)
(http://i.imgur.com/xgqDz2J.jpg)
Tässä kuvassa putki lepää melko nätisti, kun se ei vedä eikä paina mihinkään suuntaan.
Otin siis vanhan kumin pois ja korvasin sen tuollaisella superlonin tapaisella aineella. Melko pehmeetä ja toinen puoli on kiiltävää.
Putki siis on nyt vaan löysemmin ja joustavammin seinässä kiinni. Samaan olisi saattanut päästä superlonillakin, mutta en jaksanut kokeilla. Superloni olisi sattanut olla jo liiankin pehmeää.
-
Vilkaisin hiukan mistä näitä saa. Suomesta minäkään en löytänyt näitä ollenkaan. Löysin erään myyjän Englannista joka myy 28mm putkea 400mm pitkänä hintaan 22£. Näyttää olevan mallia joka kelpaa myös käyttövedelle.
http://www.ebay.co.uk/itm/1-No-1-28mm-Stainless-steel-flexible-hose-for-heat-pumps-/221093859315?pt=LH_DefaultDomain_3&hash=item337a388ff3 (http://www.ebay.co.uk/itm/1-No-1-28mm-Stainless-steel-flexible-hose-for-heat-pumps-/221093859315?pt=LH_DefaultDomain_3&hash=item337a388ff3)
Näitä on EPDM-kumiputkella jotka pelaa lämmitys/jäähdytys laitteiden kanssa. Sitten on vielä silikoniputkella olevia jotka käyvät yhteen käyttöveden kanssa. Tuosta EPDM versiosta menee happi läpi. Valmistajan kuvasto löytyy täältä http://www.meibes.de/fileadmin/template/bilder/Download/24002.820_TI%20meiflex_06072010.pdf (http://www.meibes.de/fileadmin/template/bilder/Download/24002.820_TI%20meiflex_06072010.pdf)
Rosteriset missä on punaisia raitoja ovat epdm kumia ja tarkoitettu jäähdytys- ja lämmityskäyttöön. Rosteriset missä on kaksi punaista viivaa ja yksi sininen on tarkoitettu myös käyttövedelle ja ovat silikonia. Valmistajalta näyttää löytyvän noita pituuksilla 300, 500, 700 ja 1000mm. Putkissa on liitäntämahdollisuutena vaikka mitä ja niitä löytyy tuosta katalogista sivulta 20 alkaen. (myös käyttövedelle kelpaavat)
Meibes on valmistaja tälläisille putkille ja EPDM versioita voi tilata täältä. 28mm ja 500mm maksaa 14€
http://www.ebay.de/itm/Meibes-Flexibler-Panzerschlauch-Heizung-Klima-Solar-Nippel-Edelstahl-Kessel-Kami-/110573155611?pt=LH_DefaultDomain_77&var=&hash=item19beac751b (http://www.ebay.de/itm/Meibes-Flexibler-Panzerschlauch-Heizung-Klima-Solar-Nippel-Edelstahl-Kessel-Kami-/110573155611?pt=LH_DefaultDomain_77&var=&hash=item19beac751b)
Nyt täytyy lähteä töihin, mutta selvitän mistä noita letkuja saa ostettua. Taidan tilata nuo heti kun löydän vain edullisen ostopaikan ja ehdin katsomaan helpoiten paikoilleen menevät mallit. Ainakin tuon katalogin perusteella noita on olemassa todella montaa mallia joten tödennäköisesti myös olemassa oleviin asennuksiin löytää helposti paikoilleen sopivan mallin.
(http://www.meibes.de/typo3temp/pics/meiflex_ba1678f187.jpg)
Joko olette hankkineet letkuja?
Minulla olisi tarvis viilennyskonvektorin kytkemiseen pari 1,5 metristä 1/2" letkua.
Tuolla saksalaisten kaupassa näytti olevan max. pituus vain 1 metri.
ATS
-
Mulla homma on vielä vaiheessa. Sain käsiini jo Stiebelin mlp mukana tulevat putket mutta ne ovat noin 500mm pitkiä ja taipuvat todella huonosti. Tämän takia ne eivät sovi minulle jos sitten koko putkitusta ei tee uudestaan.
Myös tuo linkkaamani putki on melko jäykkää tavaraa ja katsoin sen ohjeesta että tuo muistaakseni 28mm putki vaatii vähintään 40cm putkea jotta sen voi asentaa 90 asteen kulmaan. Tämäkin vie turhan paljon tilaa. Löysin myös yhden uuden vaihtoehdon jossa ainakin mainoksessa tuo putki taivutetaan solmulle ja todetaan että siinä elastisuus on aivan omalla tasolla. Nyt tähän hätään en saa kaivettua tuohon linkkiä kännykällä mutta muöhemmin kyllä...
-
Kas tässä. Saniflex.
(http://i.ytimg.com/vi/yRiNyXOUqLw/maxresdefault.jpg)
https://www.youtube.com/watch?v=yRiNyXOUqLw (https://www.youtube.com/watch?v=yRiNyXOUqLw)
Täältä taidan itse nuo tilata tällätietoa. Letkut ovat saksalaista alkuperää ja niitä näyttää saavan myös ainakin johonkin 2m mittaan asti. Hinnat ovat myös edullisia.
https://www.sani-flex.de/panzerschlauch-flexschlauch-dn32-trinkwasser-beidseitig-1-1-4-uem-10bar-110-c-hauswasserwerk-mit-edelstahl-umflechtung/a-197/ (https://www.sani-flex.de/panzerschlauch-flexschlauch-dn32-trinkwasser-beidseitig-1-1-4-uem-10bar-110-c-hauswasserwerk-mit-edelstahl-umflechtung/a-197/)
Jos sivut ovat saksaksi ja se ei taivu niin selaimena voi käyttää Chromea joka osaa käntää sivut automaattisesti esim englanniksi.
-
Vihjeenä voisi kysyä esim Metralta, että voisivatko stanssata noihin letkujen päihin oikeanlaisen liittimen ihan siellä kaivurihuollon puolella. Niillä on aikamoinen liitin viidakko laitettavana ja hydrauliletkua joka lähtöön.
-
Tänään kävi Viessmannin asiantuntija korjailemassa energianmittausta ja samalla tutkailtiin koneen rakennetta melu mielessä, eikä asennuksesta löytynyt ainakaan mitään vikaa. Ääni onkin teknisessä tilassa ihan ok.
Kylmäpiirin putket on kyllä huonosti kiinnitetty ja ne koitan vielä kiinnittää paremmin. Toista putkea ei oltu kinnitetty ollenkaan ja toisen kiinnikkeen muoviproppu oli jo irronnut kipsiseinästä. Lisäksi toinen putki painaa hieman pumpun runkoa vasten. Desibelimittarilla saan kompuran puoleisen seinän arvon tippumaan 5dB, kun painan putkea paremmin seinää vasten. Ihmetyttää vieläkin miksi pitää käyttää muoviproppua kipsilevyyn?
Kontaktori on tosiaan se mistä se paukahdus käynnistettäessä kuuluu. Hän ehdotti että laittaisi jonkun teipin kontaktorin ja pellin väliin. Kontaktorihan on äänieristyksen ulkopuolella. Onkohan kukaan harrastanut kontaktoreiden vaimentamista? Kiinostaisi myös sen koteloiminen äänieristeellä, mutta arveluttaa hieman paloturvallisuusseikat.
-
Voisitko laittaa valokuvan tuosta paukahtavasta kontaktorista?
-
(http://i.imgur.com/5I3TdOr.jpg)
-
Onpa hieman omaperäinen kiinnitys kontaktorille,jos oikein kuvaa tulkitsen.
Tuollainen kontaktori pitäisi olla Din-kiskossa ( 35/7,5mm tai 35/15mm) kiinni
Tuossa on peltiin jätetty 35mm leveä kannake johon kontaktori on naksaistu kiinni Din-kiskokiinnikkeellä joka on vakiona kontaktorissa.
Din-kiskon seinämävahvuus on 1-1,5mm ja jos tuo kannake on ohuempaa peltiä niin kontaktori ei kiinnity siihen napakasti ja pääsee liikahtamaan kun kontaktori vetää sähköllä.
Jos kontaktori tosiaan liikkuu käsin kokeillessa sivusuuntaan/ylös-alas suht helposti niin tuo teippikonsti on ihan hyvä koska se tavallaan vahvistaa kannaketta jolloin Din-kiskokiinnikkeet pitää kontaktorin napakasti paikoillaan.
Jos kiinnikepalkin takapuolella ei ole mitään estettä niin kierrä teippiä palkin ympäri niin pysyy tukevammin kiinni ;)
-
Tässä vielä tuo alhaalta päin:
(http://i.imgur.com/FhMHZ0t.jpg)
En huomannut sitä heilutella, mutta voisihan tuo pelti sitä ääntä tuossa vielä voimistaakin.
-
Kannattaa kokeilla liikkuuko kontatori tuossa pellissä,eli onko siis löysästi kiinni.
Tuossa altapäin otetussa kuvassa näkyy kiinnityskynnet,vasen on kiinteä ja oikea liikkuu joten siitä painamalla kynsi oikealle irtoaa kontaktori.
Kontaktori on irroitettavissa normaalisti etupuolelta,näet irroitushahlon tuon liikkuvan kynnen päässä mutta jos alapuoli on noin hyvin esillä niin voi irroittaa myös altapäin ;)
Jos käytät teippinä esim ilmastointiteippiä niin kokeile joka kierroksen jälkeen mallata kontaktoria paikoilleen,jos palkista tulee liian paksu niin kynnet ei mahdu sen päälle ja jos pakolla änkeää niin noi kynnet voi räksähtää kappaleiksi,saattaa olla jotain kuttaperkkaa tms ;)
Tuollainen on normaali Din-kisko
http://fi.wikipedia.org/wiki/DIN-kisko
edit:Jos aiot itse tehdä tuon operaation niin katkaise pumpun pääkytkimestä sähkö ensin !!
-
Siihen mlp kanteen takapuolelle saataisi varmaan mahtua äänenvaimennusmatto jollaisia saa mm biltsusta... jos tuota kontaktoria paljon pitelet niin muista ottaa sähköt pois sulakkeilta...
-
Sitten se ultimatum ratkaisu...eli kontaktorin vaihtaminen puolijohdemallikseksi, loppuu paukkuminen. :)
-
Kävin heiluttelemassa ja kyllä se kontaktori siinä kiinteästi on. Ainoastaa tuo pelti tuossa heiluu. Tuohon kanteen kyllä mahtuisi äänenvaimennuslevyä. Aika iso alue vaan vuorattavaksi. Arvailuksi jää taasen kuinka paljon se sitten auttaa. Mahtaakohan aiheuttaa kuumenemista tuolle elektroniikalle kun ilma ei enää kierrä?
Tekisi mieli siirtää kontaktori tuonne äänivaimennettuun koteloon, mutta jotenkin epäilen ettei niin saa tehdä. ;D
Puolijohdekokontaktori taitaa kuuumeta jonkin verran ja vaatii jäähdytysripaa. Melko kalliskin vielä (180..200e).
Säkökaapissakin naksuu yösähkö päälle ja pois, mutta sen ääni on huomattavasti hiljaisempi kuin tämän. Uskaltaisikohan vaihtaa päikseen nuo kontaktorit? Tuo lienee ihan tavallinen kolmivaihe malli?
Mitenkähän on takuun laita näiden muutostöiden jälkeen?
-
Mitenkähän on takuun laita näiden muutostöiden jälkeen?
Jos takuu on voimassa niin pyydä vaihtamaan hiljaisempi kontaktori takuuseen,ei noiden normaalisti kuulu paukkua.On varmaan joku maanantaikappale tai sitten on viallinen kontaktori.
Koteloinnin puolesta tuollaisen vakio moottorikontaktorin voi laittaa pieneenkin koteloon ja kyllä ne lämpenemisen puolesta kestää.Ongelmia sensijaan tulee tuossa kontaktorissa olevasta lämpöreleestä,ne kun reagoi ympäristölämpötilaan ja jos sen lämpö nousee niin voi tulla tahattomia laukaisuja
Kävin heiluttelemassa ja kyllä se kontaktori siinä kiinteästi on. Ainoastaa tuo pelti tuossa heiluu.
Tuossa altapäin otetussa kuvassa näkyy että pellissä on reiät keskellä ja ilmeisesti 25mm:n välein.
Tuohon olisi helppo lisätä pellin pituinen Din-kiskon pätkä kun siinäkin on reiät valmiina,se jäykistää ainakin tuon peltiliuskan kontaktorin kiinnityskohdalla.
Kontaktori sitten Din-kiskoon kiinni
http://fi.wikipedia.org/wiki/DIN-kisko#/media/File:Din_rail.jpg
-
Jos takuu on voimassa niin pyydä vaihtamaan hiljaisempi kontaktori takuuseen,ei noiden normaalisti kuulu paukkua.On varmaan joku maanantaikappale tai sitten on viallinen kontaktori.
Kyllä meillä ainakin paukkuu isojen kuormien kontaktorit sekä kotona että töissä.
MLP:n kompuran kontaktori ei pauku, mutta 9 kW vastuksen kontaktori kyllä paukkuu ja samoin kotona/poissa 3x16A paukkuu.
-
Täytyypä käydä ostaan tuollaista DIN-kiskoa kokeeksi.
Mitähän tuolla kontaktorissa olevala vivulla säädetään?
(http://i.imgur.com/BcxW4Yk.jpg)
-
Mitähän tuolla kontaktorissa olevala vivulla säädetään?
Tämä enempää tietoa tuosta härpäkkeestä ei löydy:
http://www.elel.pl/szukaj.html?fraza=k3-14d10&gdzie1=0&gdzie2=0
Tiedoissa lukee kuitenkin 5,5kW, voikohan tuossa olla joku systeemi että jos tuon kontaktorin kautta menee jotain tiettyä enemmän virtaa niin se napsauttaa sitten kontaktorin pois päältä?
-
Tuo on lämpörele ja se kontrolloi kompressorin ottamaa virtaa.
Tuo kolmion mallinen vipu on laukaisuvirran säätö ja näyttää olevan nyt 6A:n kohdalla.On joskus lakalla lukittu 5 amppeeriin mutta sitten suurennettu kuuteen.Virransäätöalue on 4-6A.
Punainen painike on lämpöreleen kuittauspainike,jos lämpörele laukaisee niin siitä painamalla sen saa resetoitua.
Lämpörele on kolmella piikillä kontaktorissa kiinni,piikit näkyy tuossa kuvassa
https://www.sahkonumerot.fi/3751325/
Kontaktori on joku tuollainen
https://www.sahkonumerot.fi/3751274/
Täytyypä käydä ostaan tuollaista DIN-kiskoa kokeeksi.
Hommaa samalla vaikka 3 kpl M6X15 lieriökantaruuvia ja vastamutterit niin saat Din-kiskon kiinni ;)
-
Itte kyllä liimaisin tuollaisen levyn sinne maalämpöpumpun kanteen. Myös sen reunat voisi vuorata sekä pienen osan tuosta kontaktorin ympäriltä.
(http://images.biltema.com/PAXToImageService.svc/altimage/large/36-9221_l_1.jpg)
-
En saanut kontaktoria irti. Ei tuo oikean puolinen ripa liikkunut mihinkään. Ei edes ruuvarilla vääntämällä. Suuremmalla voimalla se olisi varmaan jo katkennut, joten annoin olla siinä.
Vuorasin alhaalta, sivuilta ja päältä tuon pamauttelijan. Toisesta päästä se on hieman auki. Jään seuraamaan auttaako mihinkään...
(http://i.imgur.com/bKSm8Gq.jpg)
-
En saanut kontaktoria irti. Ei tuo oikean puolinen ripa liikkunut mihinkään. Ei edes ruuvarilla vääntämällä.
Noin se irtoaa,tuossa kontaktorin yläosassa takana on silmukka johon talttameisselin kärki sopii ja kun nostat silmukasta niin kontaktorin takana oleva ylempi Din kiskon kynsi nousee jolloin kontaktori irtoaa.
Kontaktorin irroitus (http://aijaa.com/FIt8Pp)
Sama onnistuu jos kontaktorin takaa ylempää kynttä nostaa kohtisuoraan ylöspäin ohi Din-kiskon reunan.
Kontaktorin irroitus altapäin (http://aijaa.com/NH1tvT)
edit:Meniköhän suunnat sekaisin?Varmaankin kontaktori on noin ?
Kontaktorin irroitus altapäin (käännetty kuva) (http://aijaa.com/v4fV81)
-
Mielenkiintoinen ketju! Ääniongelma on meilläkin (pumppu TT:ssä makkarin seinän toisella puolella, puurunkoisessa seinässä 250 mm villaa ja yht. 3 kipsilevyä joissa tosin aukkoja TT puolella). Toistaiseksi olen ratkaissut asian niin, että olen laittanut pumpun lämmitykset pois päältä 23-02 välille ettei nukahtaminen häiriintyisi. Jos kompura käy, häiritsee se selvästi ja hieman häiritsee myös lattialämmityksen kiertopumpun ulina/jollotus.
Nyt suunnittelen pumpun äänieristyksien rakentamista. Kai siitä jotain hyötyä voisi olla vaikka monenmoista mielipidettä ketjussa on ollutkin?
-
Nyt suunnittelen pumpun äänieristyksien rakentamista. Kai siitä jotain hyötyä voisi olla vaikka monenmoista mielipidettä ketjussa on ollutkin?
Kyllä jollain konstilla saa äänieristettyä.
Nibessä kompressori on umpinaisessa laatikossa ja laatikon sisäseinät on äänieristetty. Lisäksi ulkopellit on sisäpuolelta äänieristetty. Jos tuon umpinaisen laatikon ruuvaa auki, niin kompressorin ääni voimistuu oikeastaan todella paljon.
Ihan esimerkkinä että saa jollain konstilla eristettyä. En kyllä tiedä että mikä pumppu on kyseessä. Kiertovesipumppu kuulostaa kyllä hiljaiselta. Täällä liuospumppu pitää pientä sivuääntä, kun pumppu on jo vähän vanha ja kovasti käytetty. Mutta on se kumminkin yli vuoden kestänyt eikä ääni ole siitä muuttunut ollenkaan. Pienellä nopeudella ei kuulu mitään.
-
Mielenkiintoinen ketju! Ääniongelma on meilläkin (pumppu TT:ssä makkarin seinän toisella puolella, puurunkoisessa seinässä 250 mm villaa ja yht. 3 kipsilevyä joissa tosin aukkoja TT puolella). Toistaiseksi olen ratkaissut asian niin, että olen laittanut pumpun lämmitykset pois päältä 23-02 välille ettei nukahtaminen häiriintyisi. Jos kompura käy, häiritsee se selvästi ja hieman häiritsee myös lattialämmityksen kiertopumpun ulina/jollotus.
Nyt suunnittelen pumpun äänieristyksien rakentamista. Kai siitä jotain hyötyä voisi olla vaikka monenmoista mielipidettä ketjussa on ollutkin?
Ne tapaukset mitä itse tiedän niin meteli on yleensä johtunut putkia pitkin seinärakenteisiin kuten ketjussakin totesin. Niihin ratkaisuna on joustoputket.
Lisäksi tuohon kompressorin päälle on saatavilla huppu jolla voi vaimentaa itse kompressorista tulevaa ääntä. Nykyään pumppujen kylmäyksiköt näyttävät olevan varsin tiivistä ja sisältävät paljon vaimentavaa materiaalia itsessään. Vanhemmissa koneissa saattaa olla että tuota ääntä pääsee enemmän itse pumpustakin ulos kun tuollaisia tiiviitä kymäyksiköitä ei ole vielä käytetty. Lattiaa pitkin ääni saattaa myös kulkeutua varsinkin rossipohjaisissa taloissa. Tähän auttaa nuo tallat pumpun alla. Tällöin varsinkin pitää kiinnittää huomiota ettei ääni pääse kulkemaan putkia pitkin eteenpäin koska pumppu alkaa tallojen asennuksen jälkeen "elämään" enemmän.
Tässä jotakuinkin yhteenveto ketjusta.
-
Ne tapaukset mitä itse tiedän niin meteli on yleensä johtunut putkia pitkin seinärakenteisiin kuten ketjussakin totesin. Niihin ratkaisuna on joustoputket.
Tämä on kyllä totta. Täällä tuli pattereiden paluuputki suoraan maalämpöpumppuun kiinni. Maalämpöpumpulta lähtevä putki tuli sitten kiinni varaajaan.
Patteriputkea pitkin kulkeutuu vähän ääntä kellarista yläkertaan kun kompressori on käynnissä. Ääni on kyllä pieni eikä ole onneksi yhtään häirinnut. Mutta kuuluu kumminkin jos hyvin sattuu osamaan kuunnella.
Ääni on siitä hassu että kun maalämpöpumpun vaihtoventtiili kääntää veden kierron käyttöveden lämmitykselle, niin tuo pieni kompressorin ääni häviää aivan täysin. Tulee aivan hiiren hiljaista. Eli ilmeisesti kiertävä vesi rautaisissa patteriputkissa johtaa jotenkin kompressorin ääntä. Käyttövettä tehtäessä vesi ei kierrä pattereissa.
Itse en tosin tiedä että mistä tuollainen äänen käytös voi johtua. Kaikki lattiat on betonia. Nyt en ole tainnut edes kuulla sitä kompuran ääntä, mutta joskus on kuulunut.
Koneen sisällä on pari joustoputkea, mutta saattaa koko maalämpöpumppu ihan aavistuksen täristä. Ei ole muuten tullut "tunnusteltua" että täriseekö pumppu. Kellasissa menee noin 2 metriä isoa rautaputkea maalämpöpumpusta seuraavaan 90 mutkaan ja siitä noin 40cm ja menee lattian alle putket. Putkia menee ristiin rastiin kellarin seinällä, niin voi jotain muutakin patteriputkea tärisyttää vähän.
Kiertovesipumppu oli ainakin hyvin hiljainen. Maalämpöpumpun (kompressorin) ääni muistaakseni sellaista matalaa tärisyttävää ääntä, hyvin hiljaista, ei oikein kuule ollenkaan.
Kellarin seinät ja katto on 20cm betonia. Itse kompressorin ääni ei siis kuulu ollenkaan, mutta ääni johtuu joskus jotain patteriputkea pitkin.
-
Voitko Tele kuvailla tai laittaa kuvan tänne putkien kiinnityksistä? Aikaisempien viestiesi perusteellla pumppuni on tilattu samasta firmasta. Omat putkeni oli lätkitty kipsilevyyn miten sattuu ja aiehutti meluongelman.
Kyseisen firman huoltopalvelu on myös melko surkea. Huoltonumeroon voi jättää soittopyyntöjä ja asentaja soittaa sitten kun ehtii. Omalla kohdalla takaisin soitto kesti 2vk, joten en todellakaan aikonut kuunnella tuota melua vaan rupesin itse korjaamaan heti, kun ymmmärsin ettei kyseistä firmaa kiinnosta tulla korjaamaan ongelmaa.
-
Joo toi perinteinen kiinnike se on, ja kipsilevyyn niitä on lätkitty. Meillä kyllä seinärakennekin aiheuttaa oman osansa, sillä suurinta melua leikkasi hieman ihan tee-se-itse -miehen viritys laittaa meluisimpaan kulmaan TT puolelle nojalleen kipsilevy ja puutarhasohvan patjat ja tyynyt.. :D MLP-pumppu on takaosastaan samaa ulkoseinää vasten joka jatkuu makkarin puolelle (huoneiden välissä siis aiemmin kuvailemani seinärakenne) ja tuon ulkoseinän kautta tulee kyllä melua eli varmaan nuo kannakoinnit plus se, että itse pumppu meluaa takaosastaan melkoisen paljon versus jos seisoo pumpun edessä. Siksi ajattelin, että pumpun takaosan vaimennuksella saataisiin myös jotakin hyötyä aikaiseksi. Läpiviennit Viesmannin 222 takana eivät näytä minusta tiiveiltä, mutta en ole niitä päässyt tarkemmin katsomaan kun pumppu on alle 10 cm päässä seinästä.
Meillä pumppu seisoo ABS-muovisen Tulvari 650 -levyn päällä ja raksavaiheessa kompuran jollotus oli melkoinen. Virittelin silloin sinne jalkojen alle 6 mm (vai 8, en muista) Etran roiskeläppäkumilevyt, mutta juurikaan vaikutusta en niillä huomannut, mutta siellä ne edelleen ovat.
Kuvat kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa, mutta harmittavasti niitä en saa tänne liitettyä kun mulla ei ole paikkaa mihin niitä uploudata enkä jaksaisi tämän takia alkaa mitään kuvapankkeja virittelemään.
-
On tullut tuollainen Viessmannin 222:nkin asennettua ja ihmettelen miten kannakointi voisi aiheuttaa melua? Kaikki putket tulee takaseinästä läpi. Tiivistys kumilaipalla ja kaikki putket ovat sisäisesti vaimennettuja eli laitteen värinän ei kyllä pitäisi siirtyä rakenteisiin. Pumpun joutuu väkisinkin ottamaan tuon n. 10 cm irti takaseinästä joten äänen ei juurikaan pitäisi siirtyä laitteen takaseinän kautta.
Takaseinään voi laittaa kyllä esim autossa käytettäviä äänieristelevyjä. Itse olen ostanut ne motonetista.
http://imgur.com/a/xYOQn
-
Jos kiinnityksesi on mallia tämä:
(http://i.imgur.com/M4u6UQ3.jpg?1)
Niin tuosta syntyy kipsilevyn kanssa kaiutinelementti, mikäli kiinnitykset eivät ole koolauksissa kiinni.
Itse sain äänen vaimenemaan huomattavasti kun laitoin kiinnitykset joko kiskoon tai rumasti uudella laudanpätkällä siten että laudan pätkä oli kiinni lähimmissä koolauksissa.
Ruman näkösiä nuo laudat, mutta en löytänyt kiinnityskiskoakaan mistään. Uudelleen käytin vanhoja kiskoja kuten tässä kuvassa:
(http://i.imgur.com/xgqDz2J.jpg)
Sitten vaihdoin myös nuo kumivaimentimet tuollaiseen pehmeämpään materiaaliin, jotta putkien tärinä vaimeni edelleen.
Tälläisiä toimenpiteitä kannattaa tehdä mikäli epäilee että se seinä tuottaa sitä ääntä putken tärinästä.
Omassa mallissani putket lähtevät vielä koneen rungosta, joten rungon mahdollinen tärinä siirtyy suoraan putkiin.
-
Kompuran äänen lisäksi vehkeen lattialämmityksen kiertovesipumppu "jollottaa" tai "ulisee" sen verran, että myös se häiritsee silloin kun kompura ei ole päällä. En ymmärrä miksi se edes ääntä pitää, mutta se on selkeästi kuultavissa kun kompura ei käy. Täytyisi tutkia miksi se pitää ääntä ja miten sitä saisi vaimennettua. Normi lämmityksessä kompuran jyske ei hirmu paha ole, mutta kuuluu sen verran kuitenkin, että olen aikaohjelmoinut lämmityksen (=kompuran) olemaan pois päältä nukahtamisen ajan alkuyöstä. Silti vekotin kierrättää kiertopumppua ja se ääni kantautuu seinän taakse makkariin myös.
-
Kompuran äänen lisäksi vehkeen lattialämmityksen kiertovesipumppu "jollottaa" tai "ulisee" sen verran, että myös se häiritsee silloin kun kompura ei ole päällä. En ymmärrä miksi se edes ääntä pitää, mutta se on selkeästi kuultavissa kun kompura ei käy. Täytyisi tutkia miksi se pitää ääntä ja miten sitä saisi vaimennettua. Normi lämmityksessä kompuran jyske ei hirmu paha ole, mutta kuuluu sen verran kuitenkin, että olen aikaohjelmoinut lämmityksen (=kompuran) olemaan pois päältä nukahtamisen ajan alkuyöstä. Silti vekotin kierrättää kiertopumppua ja se ääni kantautuu seinän taakse makkariin myös.
Millaisella nopeudella tuo kiertovesipumppu sinulla pyörii ? Tuo selviää sieltä kylmäainepiirin säädin kuvasta.
Saattaa olla että koneessasi on samanlainen kiertovesipumppu kuin minun 10kW koneessa. Kuitenkin jos sinulla on 6kW kone niin tuon pumpun ei tarvise silloin pyöriä niin lujaa välttämättä, riippuen siitä millainen erotus lämmityksen meno ja paluuvedellä on kun kone käy. Tarkistapa nuo asiat.
-
vehkeen lattialämmityksen kiertovesipumppu "jollottaa" tai "ulisee" sen verran, että myös se häiritsee silloin kun kompura ei ole päällä. En ymmärrä miksi se edes ääntä pitää,
Mikä pumppu?
Kuuntele, tuleeko ääni itse pumpusta vai putkista.
Jos pumpun päässä on ilmausruuvi, niin kokeile onko pumpussa ilmaa.
Pura pumppu ja puhdista mahdollisista roskista.
ATS
-
Mulla tuli kanssa pelkästä kiertopumpusta ~50Hz/55dB melu tuonne makkariin, vaikka kompura ei ollut edes päällä. Haiskahtaa vähän samoilta vaivoilta. Onko teknisessä tilassa saman suuruinen melu?
Nykyään oman koneeni/putkien ääni on hallinnassa. Ainoastaan kovat käynnistys- ja sammutusäänet häiritsevät. Nyt onkin hyvät ajat kun pumppu käy melkein koko ajan. :)
Kesäisin olen aikaohjelmoinut lämmityksen vain päiväseltä, jotta vältyn yöllisiltä pamauksilta.
-
Mun temppu aikoinaan tämän LÄ:n äänien hiljentämiseen oli yksinkertainen. Kaikki luukut auki, eli kotelo toimi ovet suljettuna kaiutinkoppana. Ovien avaus estää bassotaajuuksisen jyrinän muodostumisen. Kesäksi aina suljen ovet kun aurinkokeräimet lämmittävät pääsääntöisesti veden. Syksyllä on aina yllätys kuinka suuri äänessä on ovet auki/ovet kiinni välillä.
Autotallissa kuunnellessa, MLP:n ovet auki tuntuu meteli kovemmalta, mutta kun liikkuu dB-mittarin kanssa niin totuus paljastuu kun mittarin asteikko liikkuu punasta kohti bassotaajuuksien muodostaessa seisovia aaltoja autotallin kivibunkkeriin.
-
Mulla tuli kanssa pelkästä kiertopumpusta ~50Hz/55dB melu tuonne makkariin, vaikka kompura ei ollut edes päällä. Haiskahtaa vähän samoilta vaivoilta. Onko teknisessä tilassa saman suuruinen melu?
Nykyään oman koneeni/putkien ääni on hallinnassa. Ainoastaan kovat käynnistys- ja sammutusäänet häiritsevät. Nyt onkin hyvät ajat kun pumppu käy melkein koko ajan. :)
Kesäisin olen aikaohjelmoinut lämmityksen vain päiväseltä, jotta vältyn yöllisiltä pamauksilta.
Hetkonen.... tarkistin että 6kW mallissa on tosiaan sama kiertovesipumppu kuin tässä 10kW mallissa. Saattaa olla että se pyörii sinullakin aivan turhan takia täysillä. Otapa kuva kun kone käy ja tekee lämmitystä lattiaan tuosta kylmäainepiirin säädin kohdasta. Aikasemmin en tajunnut että noissa pikkumyllissäkin saattaa olla niin että nuo pumput pyörivät täysillä. Kuvassa nuolen kohdalla näkyy pumpun nopeus.
(http://i.imgur.com/UR6gfvV.png)
-
Mulla on Maalämpöyksikön alla 10cm paksuinen kivilaatta ja sen alla 6mm kumimatto.Makuuhuone on seinän takana jossa on kipsilevy +villa 10cm+kipsilevy+liima/massa erottamassa+kipsilevy
liimalla/massalla saa bassomaisen resonoinnin pois kahdesta levystä.Eipä ole pumppuyksikkö uniin tullut
Nyt uudella pumpulla lisäsin pehmokäynnistyksen ja hupun,tuli entistäkin parempi.
-
Kompuran äänen lisäksi vehkeen lattialämmityksen kiertovesipumppu "jollottaa" tai "ulisee" sen verran, että myös se häiritsee silloin kun kompura ei ole päällä. En ymmärrä miksi se edes ääntä pitää, mutta se on selkeästi kuultavissa kun kompura ei käy. Täytyisi tutkia miksi se pitää ääntä ja miten sitä saisi vaimennettua. Normi lämmityksessä kompuran jyske ei hirmu paha ole, mutta kuuluu sen verran kuitenkin, että olen aikaohjelmoinut lämmityksen (=kompuran) olemaan pois päältä nukahtamisen ajan alkuyöstä. Silti vekotin kierrättää kiertopumppua ja se ääni kantautuu seinän taakse makkariin myös.
Mulla on samaa vikaa, mutta onneksi tuo pumppu ei mulla pyöri muuten kuin ladatessa. Se ulina häipyi hetkeksi, kun putsasin lämmityksen mutasihdin ja olin varma, että se hoiti homman. Täytyy kattoa tuo taas uudestaan, kun ääntä on jälleen.
-
Hetkonen.... tarkistin että 6kW mallissa on tosiaan sama kiertovesipumppu kuin tässä 10kW mallissa. Saattaa olla että se pyörii sinullakin aivan turhan takia täysillä. Otapa kuva kun kone käy ja tekee lämmitystä lattiaan tuosta kylmäainepiirin säädin kohdasta. Aikasemmin en tajunnut että noissa pikkumyllissäkin saattaa olla niin että nuo pumput pyörivät täysillä. Kuvassa nuolen kohdalla näkyy pumpun nopeus.
(http://i.imgur.com/UR6gfvV.png)
Ei tuossa 222-mallissa näe ko. kuvasta kuin kiertoveden ja kaivolta pumpulle tulevan nesteen lämpötilat. Ei mitään muuta :-[
En ole edelleenkään saanut aikaiseksi availla pumppua ja tutkia äänilähteitä jne. Ehkäpä tässä lähiaikoina.. Putkikannakkeita yritin vaimennella laittamalla foamia putken ympärille, mutta sepä ei ollutkaan niin helppoa, sillä putkikannakkeet on ensin kierretty seinään ja sen jälkeen putki paikoilleen --> ovat niin tiukkoja ettei jokaisen väliin saanut lisää fylliä. Ja kannakkeen malli taas on sellainen, että sitä ei pääse kiertämään seinästä kun putki on paikoillaan jolloin on aika vähän tehtävissä niiden kanssa.
-
Hienoa että tälläinen ketju on perustettu.
Omassa talossa kantauttuu kellarista häiritsevää runkoääntä porras-aukkoon. Syynä on lattialämmityksen shunttauspiirin kiertovesipumppu, joka on asennettu putkistoineen porrasaukon sivuseinän taakse tekniseen tilaan. Seinä on useita metrejä korkea, 100mm kevytsoraharkkoseinä ja työmiehet jättivät valamatta 10 alinta harkkoa kiireeseen vedoten.
Onko järkevää lisätä seinän massaa kaatamalla onteloihin vaikka puhdistettua hiekkaa :)? Toinen radikaalimpi ajatus oli, että irroittaisi kaikki shunttauspiirin putkiston kiinnikkeet ja rakentaisi ilmaan metallisen tukikehikon putkiston tukemiseksi. Tällöin runkoäänien ei pitäisi johtua porrasaukon "kevyeen" väliseinään.
Oletettavasti maalämpöpumpusta ei lähde häiritsevää runkoääntä, koska se on aikoinaan valettu omalle laatalle. Laatan alla on 3cm askeläänieriste sekä laatan ja muun lattian/seinän välissä on 1cm rako joka on täytetty elastisella tiivistysmassalla. Tämä tehtiin, jotta pumppu pystyttiin asentaa paikoilleen ennen lattian valamista. Suosittelen !
-
Oletettavasti maalämpöpumpusta ei lähde häiritsevää runkoääntä, koska se on aikoinaan valettu omalle laatalle. Laatan alla on 3cm askeläänieriste sekä laatan ja muun lattian/seinän välissä on 1cm rako joka on täytetty elastisella tiivistysmassalla. Tämä tehtiin, jotta pumppu pystyttiin asentaa paikoilleen ennen lattian valamista. Suosittelen !
MLP:n "kelluva" asennus lisää itse pumpun liikehdintää. Onko koneesta lähtevissä liitoksissa joutoputket?
Osui myös tälläinen silmiin...
(http://i.imgur.com/F9R1iTx.jpg)
Ja loput oli täällä (http://www.viessmann.fi/content/dam/vi-brands/FI/Suunnitteluohjeet/L%C3%A4mp%C3%B6pumppujen%20perusteet%20suunnitteluohje%205_2015.pdf/_jcr_content/renditions/original.media_file.download_attachment.file/L%C3%A4mp%C3%B6pumppujen%20perusteet%20suunnitteluohje%205_2015.pdf).
-
Ei tuossa 222-mallissa näe ko. kuvasta kuin kiertoveden ja kaivolta pumpulle tulevan nesteen lämpötilat. Ei mitään muuta :-[
Millainen koneessa on lähtevän- ja tulevanveden lämpötilan erotus? Jos se on 5 astetta tai alle niin saattaisi olla että pääsisit metelistä eroon säätämällä koneen sisäistä pumppua pienemmälle. Saattaa olla että se on yhtä tehokas kuin esim 10kW mallissa. Samalla tietysti säästyy hiukan sähköä.
-
Millainen koneessa on lähtevän- ja tulevanveden lämpötilan erotus? Jos se on 5 astetta tai alle niin saattaisi olla että pääsisit metelistä eroon säätämällä koneen sisäistä pumppua pienemmälle. Saattaa olla että se on yhtä tehokas kuin esim 10kW mallissa. Samalla tietysti säästyy hiukan sähköä.
Se on pyörinyt n. 3,5 asteen tienoilla mitä sitä olen lämmityksen aikana aikana seuraillut. Pitää vissiin soitella Viessmannille, että miten pääsisin katsomaan kiertopumpun tehoja kun tuolla huoltotasolla (menu ja nuoli alas 4 sek painallus) niitä en mistään valikosta löydä.
-
Se on pyörinyt n. 3,5 asteen tienoilla mitä sitä olen lämmityksen aikana aikana seuraillut. Pitää vissiin soitella Viessmannille, että miten pääsisin katsomaan kiertopumpun tehoja kun tuolla huoltotasolla (menu ja nuoli alas 4 sek painallus) niitä en mistään valikosta löydä.
Koneesta koppa auki niin homma selkiää heti. Pumpun nopeutta ei voi säätää valikosta vaan se on tehtävä koneen sisältä pumpun päästä... Voin kirjoittaa ohjeenkin jos haluat...
-
Koneesta koppa auki niin homma selkiää heti. Pumpun nopeutta ei voi säätää valikosta vaan se on tehtävä koneen sisältä pumpun päästä... Voin kirjoittaa ohjeenkin jos haluat...
Ahaa, no tämä selvensi asiaa :) Eli jos pumppu on täysillä, sitä voisi hieman pienentää? Muuttuuko lämpötilan johtuminen laattaan kuinka radikaalisti (dt) jos tehoa pienentää? Näkyykö tuo kiertopumppu heti ison oven avaamalla vai pitikö siitä avata lisää peltejä? Muistaakseni alussa sähkärin kanssa ei meinattu löytää ulkolämpötila-anturia, koska se oli piilotettu pumpun syövereihin kompuran luokse.
-
Noniin pumpun pellit avattu. Jollottava lattiaveden kiertopumppu on Wilo-merkkinen, 3-tehoalueinen: III-teho 132W/2450 rpm, II-teho 92W/2250 rpm ja I-teho 62W/1850 rpm. Pumppu on teholla III.
Voiko pumpun tehoa muuttaa lennosta, vai pitääkö vehkeessä olla virrat pois? Pumppu tuntuu käteen selvästi lämpimältä (olisko 50C) vaikka menovesi on vain 25C.
-
Voi muuttaa.
Täällä III teho on 90W. II 65W ja I 45W. III tai II on käyttökelpoisia ja III on käytössä.
II tai I nopeudella se kiertovesipumppu ei lämpene niin paljoa.
-
Jees, pistin kiertopumpun teholle II, jolloin se ärsyttävä jollotus loppui lähes kokonaan eikä juurikaan enää kantautunut seinän toiselle puolelle jossa makuuhuoneemme sijaitsee. Lattiakiertoveden delta-T näytti muuttuvan n. 3,5 asteesta n. 4 asteeseen hitaamman kiertonopeuden vuoksi. Mutta tämä nopeus lienee varmaankin vielä ok.. Täytyy seurata sisälämpöjä miten ne nyt käyttäytyvät.
-
Tarkoitatko että maalämpöpumppu lämmittää vettä 4C? Ennen lämmitti 3.5C.
Voi kokeilla myös pienintä I nopeutta jos se toimii, niin se ehkä voisi olla kaikkein paras.
-
Tarkoitatko että maalämpöpumppu lämmittää vettä 4C? Ennen lämmitti 3.5C.
Voi kokeilla myös pienintä I nopeutta jos se toimii, niin se ehkä voisi olla kaikkein paras.
Ei vaan siis lattiakiertoveden lämpötilaero (lattiaan menevä - palaava) on nyt n. 4 C, aiemmin 3,5 C. Hiukan hitaampi kiertonopeus, jolloin kiertovedestä siirtyy lattiaan hieman enemmän lämpöä. Sinänsä tämä on hauska yhtälö kun jakotukeista säädän lisää kiertonopeutta, jolloin lattia lämpenee enemmän, mutta nyt siis ilmeisesti kyseessä vähän eri asia koska puhutaan kaikkiin kiertopiireihin syötettävän ja palaavan veden nopeudesta.
EDIT: eikun joo, siis maalämpöpumppuhan lämmittää siis juuri tuon verran sitä vettä. Mikä tuossa olisi optimaalinen arvo?
-
5C voisi olla optimaalinen. Eli voisi riittää se I nopeus. Pumppu on kumminkin 6kW ja täällä on isompi 10kW kompura (vaatii enemmän kiertonopeutta). Aika tehokas se kiertovesipumppu kun III nopeus on 132W. Täällä tosiaan pienempi 90W kiertovesipumppu vaikka maalämpöpumppu on isompi.
I teholla 1850 rpm. Ehkä silläkin virtaa ihan riittävästi.
Nibe 1217 ohjekirjan mukaan 12kW pumpussa olisi 170W kiertovesipumppu ja 5-10kW pumpuissa 75W. Tuossa 10kW mallissa kumminkin löytyi 90W.
Siitä katsottuna 132W kiertovesipumppu 6kW maalämpöpumppuun on aika iso, mutta saahan sitä nopeutta pienemmälle.
-
Siitä katsottuna 132W kiertovesipumppu 6kW maalämpöpumppuun on aika iso, mutta saahan sitä nopeutta pienemmälle.
´
Fraatti! Missä olet? :) Nyt kiinnostaisi tietää ne Fraatin isomman Viessmannin speksit, sillä hän epäili, että meillä olisi nuo samat kiertopumput. Minkähän takia tuo oli meillä juuri täysille säädetty?
EDIT: parin nukutun yön jälkeen tuntuisi, että ennen ärsyttänyt jollotus taisi kaikota lähes kokonaan - saman huomasin heti kun kiertopumpun tehoja laskin. Nyt täytyy seurailla mikä vaikutus tällä on lämmitykseen muutoin, mutta hienoa jos ääniongelma ratkesi tuolta osin tämän foorumin avustuksella! :)
-
´
Fraatti! Missä olet? :) Nyt kiinnostaisi tietää ne Fraatin isomman Viessmannin speksit, sillä hän epäili, että meillä olisi nuo samat kiertopumput. Minkähän takia tuo oli meillä juuri täysille säädetty?
EDIT: parin nukutun yön jälkeen tuntuisi, että ennen ärsyttänyt jollotus taisi kaikota lähes kokonaan - saman huomasin heti kun kiertopumpun tehoja laskin. Nyt täytyy seurailla mikä vaikutus tällä on lämmitykseen muutoin, mutta hienoa jos ääniongelma ratkesi tuolta osin tämän foorumin avustuksella! :)
Koska kohdetta ei voi ikinä tietää etukäteen niin ehkä tuo on sen takia säädetty suurimmalle. Pumppuhan pumppaa myös silloin kuin mlp ei käy joten sinun tapauksessa ainakin tulet säästämään myös rahaa (pikkuisen) sillä että laskit tuon pumpun nopeutta. Olisi tarkoitus tutkia tämä asia myös jossain välissä että missä kulkee "optimaalinen" raja tuolle pumpun nopeudelle(joo miljoona muuttujaa). Suurimmalla pumpun teholla koneen teho on paras mutta vastaavasti kuun mlp huilii niin tällöin tehoa taas kulutetaan "turhaan".
Sisäiset pumput ovat eri pumput mutta niiden toiminta pisteet(nostokorkeus ja tuotto) lienevät hyvin lähellä toisiaan. Tälläin asia taisi olla kun sitä tutkin. Ulkoa en nyt asiaa muista tarkalleen mikä pumppu koneessasi oli. Mun pumppua voi ohjata suoraan koneen valikoista ja sulla se ei taida onnistua. Oleellista olisi kuitenkin sen että lämmönjaon delta olisi sopiva kun kone käy. Suurimmillaan se on loppukesällä kun kaivon lämpö on korkea ja menoveden lämpötila matala.
Voit myös kokeilla pienimmällä teholla mitä se vaikuttaa lopputulokseen lämpötilaerojen suhteen. Jos tuota vielä ropaat niin laita pumpun merkki ja malli tähän niin katson sen speksit jostain....
-
Pumppuhan pumppaa myös silloin kuin mlp ei käy joten sinun tapauksessa ainakin tulet säästämään myös rahaa (pikkuisen) sillä että laskit tuon pumpun nopeutta.
Pakko tarttua tähän. Mielestäni ei ole selvää, että tulee säästämään myös rahaa. Jos katsoo vain kiertopumpun kulutusta niin, toki se kuluttaa vähemmän sähköä.
Kuitenkin lauhtumislämpötilan noustessa (suuremman dt:n vuoksi) myös pumpun teho ja COP laskevat. Voi käydä niin, että kompressoriin kuluu enemmän sähköä kuin mitä kiertopumpussa säästyy. Tämä riippuu niin paljon kohteesta ja tilanteesta, että ei pysty sanomaan varmasti, kumpaan suuntaan mennään. Siksi ei voi sanoa että "ainakin tulet säästämään rahaa".
Hyväksyn kuitenkin sen, että häiritsevän melun poistuminen parantaa asumismukavuutta niin paljon, että se muutos kannattaa tehdä, oli rahallinen muutos sitten kumpaan suuntaan tahansa.
-
Pakko tarttua tähän. Mielestäni ei ole selvää, että tulee säästämään myös rahaa. Jos katsoo vain kiertopumpun kulutusta niin, toki se kuluttaa vähemmän sähköä.
Kuitenkin lauhtumislämpötilan noustessa (suuremman dt:n vuoksi) myös pumpun teho ja COP laskevat. Voi käydä niin, että kompressoriin kuluu enemmän sähköä kuin mitä kiertopumpussa säästyy. Tämä riippuu niin paljon kohteesta ja tilanteesta, että ei pysty sanomaan varmasti, kumpaan suuntaan mennään. Siksi ei voi sanoa että "ainakin tulet säästämään rahaa".
Hyväksyn kuitenkin sen, että häiritsevän melun poistuminen parantaa asumismukavuutta niin paljon, että se muutos kannattaa tehdä, oli rahallinen muutos sitten kumpaan suuntaan tahansa.
Sen verran avaan asiaa että siihen tietysti vaikuttaa millainen lattialämmitys on kyseessä ja se että millainen hyöty(alempi lauhtumislämpötila) siitä saadaan että pumppu on täysillä. Ja tähän tietysti vielä vaikuttaa pumpun vuotuinen käyntiaika. Ja kauanko pumppu on levossa.
Kuten varmaan tiedät niin painehäviö nousee eksponentiaalisesti. Jotta virtaamaa saadaan kasvatettua esim kaksinkertaiseksi siihen vaaditaan jo moninkertainen teho riippuen siitä millainen painhäviö putkistossa vallitsee. Sen verran olen kerennyt omalla laitteistollani jo testaamaan että pumpun kovimmilla kierroksilla ei virtaamaan tule enää juurikaan muutoksia vaan kasvanut painehäviö syö tehon varsin hyvin. Lisäksi tässä koneessa on melko pieni ja ahdistava lauhdutin siihen nähden että siitä läpi pumppaava pumppu on samantehoinen kuin 10kW koneessa. Tuosta on jotain käppyrääkin jos olemassa eri pumpun %-nopeuksilla mutta jatkan siitä sitten johonkin muuhun topickiin myöhemmin.... (kai)
Ainiin ja...
Ei vaan siis lattiakiertoveden lämpötilaero (lattiaan menevä - palaava) on nyt n. 4 C, aiemmin 3,5 C.
Lauhtumislämmöissä tämä voisi tarkoittaa ehkä 0,5 asteen laskua. Tai ainakin itsellä lauhtumislämpötila seuraa lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilaa....
Viessmanilta dokkareista löytyi tälläinen toteamus:
The following rule of thumb applies:
* Flow temperature 1 K lower
COP 2.5 % higher
* Source temperature 1 K higher
COP 2.7 % higher
Eli nyrkkisäännöt.
*liuoksen ollessa 1 asteen lämpöisempää on Cop 2,7% parempi.
*lämmönjaon veden ollessa 1 asteen matalampi on Cop 2,5% parempi.
Ja tuosta hiukan pohdintaa....
(http://i.imgur.com/GHdapJP.png)
-
Jos tuota vielä ropaat niin laita pumpun merkki ja malli tähän niin katson sen speksit jostain....
Pumppu on aika lailla tämä: http://hydroit.pl/images/1372187320_DSC02194%20(Kopiowanie).JPG
sillä erotuksella, että mun pumpun koodi on virs 15/7-3 (ilman tuota P-kirjainta lopussa).
Tää on tosiaan mielenkiintoinen case lämmönsiirron suhteen:
- Jos pumppu on täysillä, lattiaveden dT on pienempi, eli lämpöä jää lattiaan kierrossa vähemmän, mutta toisaalta suurempi virtaus lattiapiireissä lämmittää lattiaa enemmän.
- Toisaalta korkeampi dT lattiakierrossa jättää lämpöä lattiaan enemmän, mutta kiertonopeus on pienempi, jolloin lattia lämpenee huonommin.
Tyhmänä kyselen, että eikö tuo ole lattian lämpöjen suhteen plus-miinus nolla, ja lämmitykseen käytettävän energian suhteen erot tulevat juurikin kenties alhaisemmasta copista ja toisaalta taas kiertopumpun viemän sähkön eroista (jotka nekin saattavat osin kumota toisiaan)? Voisiko oikoa mutkia ja todeta, että käytännössä eroa ei juuri ole vai olenko ihan hakoteillä? Se on toki selviö, että äänisaasteen vuoksi en pumppua enää täysille pistä 8)
-
Mitä hitaammalla pidetään toision kiertoa, niin sitä kuumempana pääsee kaasu ulos lauduttimelta ja hyötysuhde kaasupiirissä huononee. Jos kaasupiiri pyörii vakionopeudella, niin siitä kiskottu lämpö on suoraan se, mitä saadaan huusholliin työnnettyä kullakin pumpulla onoff koneella. Mitä vähemmän saadaan ero lauhduttimen ja höyrystimen välille, sen vähemmän joutuu kompura puristamaan kaasua ja samalla kaasun virtausmäärää kasvaa. Eli täyskierto toisiolle. Ensiöllä pitäisi olla ideaali kaivo ja sinnekin saisi järjettömällä kiertomäärällä parhaan tuloksen. Tuppaa vain olemaan, että lämmön siirtymiselle tulee monta muttaa matkalla kaivopuolella, eikä litku ehdi lämmetä kaivokierrolla enää tarpeeksi.
-
Tää on tosiaan mielenkiintoinen case lämmönsiirron suhteen:
- Jos pumppu on täysillä, lattiaveden dT on pienempi, eli lämpöä jää lattiaan kierrossa vähemmän, mutta toisaalta suurempi virtaus lattiapiireissä lämmittää lattiaa enemmän.
- Toisaalta korkeampi dT lattiakierrossa jättää lämpöä lattiaan enemmän, mutta kiertonopeus on pienempi, jolloin lattia lämpenee huonommin.
Tyhmänä kyselen, että eikö tuo ole lattian lämpöjen suhteen plus-miinus nolla, ja lämmitykseen käytettävän energian suhteen erot tulevat juurikin kenties alhaisemmasta copista ja toisaalta taas kiertopumpun viemän sähkön eroista (jotka nekin saattavat osin kumota toisiaan)?
Tuo "lämpöä jää lattiaan" ilmaus on aika epämääräinen ja jopa virheellinen. Silloin kun pumppu on hitaammalla, myös lämmittävän veden virtaus on pienempi. Sama vesi siis kulkee lattiassa pidemmän aikaa ja lämpötiloissa jäähtyy enemmän, mutta se ei tarkoita, että lämpöenergiaa jäisi lattiaan enemmän.
Nopeammalla virtauksella vesi kulkee lattiassa nopeammin ja "uutta" lämmintä vettä MLP:ltä tulee enemmän. Vaikka se lämpötiloina jäähtyykin vähemmän (t.s. ehtii lämmetä MLP:ssä vähemmän), isompi vesimäärä voi silti siirtää lattiaan enemmän lämpöenergiaa.
Se on nimenomaan niin päin, että pienemmällä dt:llä vesi ehtii lämmetä lauhduttimessa vähemmän ja lauhtumislämpötila jää alemmaksi. Siten pumpun COP ja teho on parempi.
-
Kuten varmaan tiedät niin painehäviö nousee eksponentiaalisesti. Jotta virtaamaa saadaan kasvatettua esim kaksinkertaiseksi siihen vaaditaan jo moninkertainen teho riippuen siitä millainen painhäviö putkistossa vallitsee. Sen verran olen kerennyt omalla laitteistollani jo testaamaan että pumpun kovimmilla kierroksilla ei virtaamaan tule enää juurikaan muutoksia vaan kasvanut painehäviö syö tehon varsin hyvin.
Jep, näin se tietysti on.
Eron näkee kuitenkin tuosta dt:stä. Ei tarvitse tietää absoluuttisia virtauksia. Jos tehoa isontamalla dt pienenee (merkittävästi), niin silloin virtaukset ovat kasvaneet. Jos dt ei pienene, silloin ei kannata käyttää lisätehoa nesteen vatkaamiseen, kun virtaus ei silti mainittavasti nouse.
-
Jep, näin se tietysti on.
Eron näkee kuitenkin tuosta dt:stä. Ei tarvitse tietää absoluuttisia virtauksia. Jos tehoa isontamalla dt pienenee (merkittävästi), niin silloin virtaukset ovat kasvaneet. Jos dt ei pienene, silloin ei kannata käyttää lisätehoa nesteen vatkaamiseen, kun virtaus ei silti mainittavasti nouse.
Tuohon aikasempaan kuvaan olin laittanut miten kyseessä oleva järjestelmä käyttäytyy. Punainen käyrä on koneen spekseista otettu suurin mahdollinen ulkoinen painehäviö. Tämä kertoo suoraan millainen painehäviö pelkästään lauhduttimessa on. Vihreä käyrä ja pisteet ovat niitä pisteitä missä pumppu toimii eri nopeusasetuksilla perusten lämpötilaeroon mikä oli ilmoitettu. Myös tehon kohdalle on laitettu pisteet.
Esim puhaltimissa kerrotaan erillinen sfp-luku eli ominaissähkö joka kertoo kuinka tehokkaasti puhallin toimii. Tässä se voisi mennä näin.
Pienimmällä nopeudella tulee noin 1m3/h virtaus ja siihen tarvitaan 65W teho. Olkoon suhdeluku sitten 0,065kWh/(m3/h)
2. nopeudella 1,27m3 virtaus = 85W. Suhdeluku 0,067kWh/(m3/h)
Suurimmalla nopeudella 1,45m3 virtaus = 115W. Suhdeluku 0,079W/(m3/h)
Tällä halusin vain osoittaa sen että pumpun tehokkuus laskee korkeammilla nopeuksilla varsin nopeasti johtuen piirin suuresta virtausvastuksesta.
Tätä pohdintaa on helppo jatkaa eteenpäin halutessaan. Muutamia täkyjä:
-Jos koneen cop 4 niin tällöin liuospumpun virtauksen ollessa pienin ja kun se muutetaan suurimmaksi niin tällöin koneesta pitää saada vähintään 200W suurempi antoteho jotta hyötysuhde pysyisi edes samana.
-Jos oletetaan että pumppu käy 2800h vuodessa ja kiertovesipumppu lepää 1kk vuodesta niin tällöin kiertovesipumppu pyörii ilman kompressorin käyntiä noin 5240h.
-Tällä tuntimäärällä kiertovesipumpun lepokulutukseksi tulisi 1. teholla 340kWh, 2. teholla 445kWh, 3. teholla 600kWh. Tuo määrä on 10% molemmin puolin arvioidusta pumpun vuosittaisesta kokonaiskulutuksesta. ::)
-Jos oletetaan pumpun koon perusteella että vuosikulutus olisi 16500kwh ja vuosilämpökerroin 3,6. Tällöin pumpun on nopeudella 1. kulutus olisi vuodessa 4580kWh.
-Kun pumpun nopeus nostettaisiin nopeuteen 3. Tällöin ottoenergian kulutus pitäisi pudota 600-340=260kWh. Päästään ostoenergiassa lukemaan 4320kWh. Tuotettava energia on sama 16500kWh josta saataisiin vuosihyötysuhteeksi 3,8.
-Tällä kuvitteellisella esimerkillä vuosihyötysuhteen pitäisi nousta 0,2 tai enemmän jotta pumpun nopeuden muutoksesta olisi hyötyä kokonais sähkönkulutuksen kannalta.... Tätä epäilen suuresti jos lämpötilaero muuttuu 3,5 asteesta 5 asteeseen.... eli 1,5 astetta.
Saatan toki olla väärässäkin mutta mielellään kuulisin jotain perustelujakin.....
Ainiin ja tässä koneessa on vanhemmat virtasyöpöt kiertovesipumput.....
-
Olen samaa mieltä esimerkkilaskelmasta. Käytännön tapaukset on joskus tuon esimerkin kaltaisia ja joskus ei.
Pari lisänäkökohtaa:
- kaikissa maalämpöpumpuissa lämmönjaon kiertopumppu ei käy jatkuvasti kompressorin ollessa pysähdyksissä. Ainakin Stiebelissä voi valita jaksottaisen käynnin, jolloin pumppu käy 5 minuutin mittaisia jaksoja ja niiden välissä on ulkolämpötilasta riippuva lepoaika. Tarve kompressorin käynnistämiselle siis tarkistetaan noiden viiden minuutin mittaisten jaksojen aikana.
Jos käytössä on lisäksi sisälämpötila-anturi (FEK), niin kiertopumppu pidetään sisälämpötilan ollessa "kaukana lämmitystarpeesta" kokonaan pois päältä. Tämä logiikka asettaa sisälämpötila-anturin sijoituspaikalle lisävaatimuksia, eli siihen ei saa päästä vaikuttamaan muusta lähteestä peräisin oleva lämpö. Muuten talo voi ehtiä jäähtyä toisesta päästä sisälämpötila-anturin ollessa edelleen lämpimässä paikassa.
Kiertopumpun pitämisellä koko ajan päällä on hyötynä lämmön tasautuminen esimerkiksi betonilaatassa eri tilojen välillä, jos niissä on kovin erilainen lämmöntarve verrattuna varaamiskykyyn. Tämä menetetään, jos kiertopumppu seisoo välillä, mutta toisaalta lepoajan sähköä pystyy säästämään suhteellisen merkittävästi.
- toiseksi, maalämpöpumpuissa harvemmin kiertopumput on ylimitoitettuja kohteiden tarpeisiin nähden. Monissa on nykyään suhteellisen vaatimattoman kokoiset kustannussäästösyistä. Usein se optimaalinen tila on lähempänä pumpun maksimitehoa kuin kovin paljon alempana. Tämäkin riippuu tietysti kohteesta ja lämmönjakotavasta.
-
Olen samaa mieltä esimerkkilaskelmasta. Käytännön tapaukset on joskus tuon esimerkin kaltaisia ja joskus ei.
Pari lisänäkökohtaa:
- kaikissa maalämpöpumpuissa lämmönjaon kiertopumppu ei käy jatkuvasti kompressorin ollessa pysähdyksissä. Ainakin Stiebelissä voi valita jaksottaisen käynnin, jolloin pumppu käy 5 minuutin mittaisia jaksoja ja niiden välissä on ulkolämpötilasta riippuva lepoaika. Tarve kompressorin käynnistämiselle siis tarkistetaan noiden viiden minuutin mittaisten jaksojen aikana.
Jos käytössä on lisäksi sisälämpötila-anturi (FEK), niin kiertopumppu pidetään sisälämpötilan ollessa "kaukana lämmitystarpeesta" kokonaan pois päältä. Tämä logiikka asettaa sisälämpötila-anturin sijoituspaikalle lisävaatimuksia, eli siihen ei saa päästä vaikuttamaan muusta lähteestä peräisin oleva lämpö. Muuten talo voi ehtiä jäähtyä toisesta päästä sisälämpötila-anturin ollessa edelleen lämpimässä paikassa.
Kiertopumpun pitämisellä koko ajan päällä on hyötynä lämmön tasautuminen esimerkiksi betonilaatassa eri tilojen välillä, jos niissä on kovin erilainen lämmöntarve verrattuna varaamiskykyyn. Tämä menetetään, jos kiertopumppu seisoo välillä, mutta toisaalta lepoajan sähköä pystyy säästämään suhteellisen merkittävästi.
- toiseksi, maalämpöpumpuissa harvemmin kiertopumput on ylimitoitettuja kohteiden tarpeisiin nähden. Monissa on nykyään suhteellisen vaatimattoman kokoiset kustannussäästösyistä. Usein se optimaalinen tila on lähempänä pumpun maksimitehoa kuin kovin paljon alempana. Tämäkin riippuu tietysti kohteesta ja lämmönjakotavasta.
Olen samaa mieltä.
Kun puhuin € tai kWh säästämisestä tarkoitin juuri kyseistä järjestelmää jossa lämmönjaonpumppu käy aina paitsi silloin kun ulkolämpötila on yli lämmitysrajan. Tuossa vanhemmassa 222-g mallissa muita säätömahdollisuuksia ei ole. Itsellä tuo lämpötila on 17 astetta.
Asia menee hiukan mielenkiitoisemmaksi siinä vaiheessa kun kyseessä on a-luokan kiertovesipumput ja näinollen pumpun tehokkuus on parempi. Itselläkään käyntitunteja ei vuodessa ole kuin 2000h ja jos oletetaan että pumppu huilii myös tuon 1kk vuodesta niin tällöin kiertopumppu käy "hurua" 6040h vuodessa. Ulkoa en nyt äkkiseltään muista muista millainen kulutus tuolla pumpulla oli mutta muistelin että se oisi vienyt 60W. Tällähetkellä sekin on käynyt aina 100% nopeudella kun mlp ei käy. Tästä voidaan arvioida kulutuksen olevan noin 360kWh vuodessa.
Sinänsä jos tuota huruajan kulutusta vertaa vuoden kokonaiskulutukseen joka on 5600kWh niin hurukulutus on 6% kokonaisvuosikuluksesta. Merkittävää säästöä tästä ei varmasti ole saatavilla mutta periaatteen takia tämä täytyisi käydä läpi myös omalla kohdallani. Tällähetkellä pumpun nopeus 100% aiheuttaa myös kohinaa jakotukeissa ja alhaisemmalla nopeudella tuo olisi myös paremmalla tolalla vaikkei häiritsevä nytkään ole. Lattialämmitys suunnitelman virtaukseen nähden virtaus on muistaakseni noin 1,5x sen mitä suunnitelmassa virtaamaksi on laitettu.
Osassa mlp:ja on mahdollisuus vaikuttaa tuohon pumpun lepoajan toimintaan kuten mainitsitkin. Nibessä taitaa tuohon olla % säätö ja tiedän että viessmannissa on jonkinlainen vastaava systeemi kuin mitä kerroit stiebelissä olevan. En ole vain kerennyt testaaaman kuinka tuo toimii ja vaikuttaako se jotain esim käynnistyslämpötiloihin. Riski tähän on olemassa koska kone toimii paluuohjattuna...
-
-Tällä kuvitteellisella esimerkillä vuosihyötysuhteen pitäisi nousta 0,2 tai enemmän jotta pumpun nopeuden muutoksesta olisi hyötyä kokonais sähkönkulutuksen kannalta.... Tätä epäilen suuresti jos lämpötilaero muuttuu 3,5 asteesta 5 asteeseen.... eli 1,5 astetta.
...
Ainiin ja tässä koneessa on vanhemmat virtasyöpöt kiertovesipumput.....
Jees, kiitoksia hyvästä ja asiantuntevasta keskustelusta. Jos Fraatti tarkoitit minun järjestelmääni, lämpötilaero lattian kiertovedessä kompuran käydessä muuttui n. 3,5:stä noin 4:ään asteeseen kun muutin kiertopumpun nopeuden täysiltä kakkosnopeudelle. Ja tosiaan tämä kiertopumppu on käynyt koko elinkaarensa ajan 24/7, toivon mukaan kesällä ei sitten käy jatkuvasti kun lämmitystarve pienenee. Btw, miten kylppärin lattian saisi tuolloin pysymään hieman lämpöisempänä, että se kuivaisi paremmin? Vai onko tämä ainainen ongelma maalämmön ja vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa jos ei ylimääräisiä varaajavirityksiä tms. ole käytössä?
-
Osassa mlp:ja on mahdollisuus vaikuttaa tuohon pumpun lepoajan toimintaan kuten mainitsitkin. Nibessä taitaa tuohon olla % säätö ja tiedän että viessmannissa on jonkinlainen vastaava systeemi kuin mitä kerroit stiebelissä olevan. En ole vain kerennyt testaaaman kuinka tuo toimii ja vaikuttaako se jotain esim käynnistyslämpötiloihin. Riski tähän on olemassa koska kone toimii paluuohjattuna...
Paluuohjattuna minullakin Stiebel toimii. Rakennusaikana se oli käytössä niin, että oli jatkuvasti kierto lämmönjaossa. Talon valmistumisen jälkeen otin sisälämpötila-anturin käyttöön ja sen kanssa kiertopumppu sammuu automaattisesti.
Voihan se vaikuttaa hieman käynnistyslämpötiloihin. Lähinnä niin päin, että kompressorin käynnistyminen tapahtuu vähän myöhemmin kuin se olisi jatkuvalla kierrolla ja paluun tarkkailulla käynnistynyt. Käyntijakso voi vastaavasti hieman pidentyä.
Mielestäni ainakin omassa laitteessani tuo toimii ihan hienosti. Ainakin tuon aiheuttama vaihtelu käynnistymiseen on erittäin pientä siihen verrattuna, mitä itse harjoitan kikkailemalla pörssisähkön hinnan perässä. Raportoin myöhemmin keväällä pörssisähkökikkailun tuloksista, kun on kattava ajanjakso tehty.
A-luokan kiertopumput tässäkin MLP:ssä on, joten tietysti säästö tuosta kiertopumpun seisonta-ajasta on pienempi. Parempi energiatehokkuus näissä perustunee lähinnä kestomagneettimoottoreihin eikä kierrosnopeuden säätöön, vaikka niissä sellaisiakin ominaisuuksia on. Mitenköhän kannattavaa olisi vanhemmissa maalämpöpumpuissa uusia kiertopumppuja A-luokan pumppuihin.
-
Mitenköhän kannattavaa olisi vanhemmissa maalämpöpumpuissa uusia kiertopumppuja A-luokan pumppuihin.
Jos tuo pyörii kokoajan eikä esim lataa puskuria niin kannattaa varmasti. Maksaa itsensä takaisin parissa kolmessa vuodessa.
-
Tuosta metelistä. Minulla on pumppu teknisessä tilassa, jossa on tiiliseinät (130 mm), betonilattia ja levytetty katto. Pumpun meteli kuuluu seinien takana oleviin huoneisiin voimakkaasti, tuntuu että jopa voimakkaampana kuin tekniseen tilaan. Putkari ehdotti teknisen tilan seiniin äänieristettä ja varmaan joku heijastuksia estävä materiaali voisi auttaakin - mutta mikä? Seinien peittäminen kauttaaltaan ei onnistu (putkiromppeiden, pääkeskuksen ym. takia), mutta jos edes osan saisi ääntä imeväksi eikä heijastavaksi. Ehdotuksia?
-
Tuosta metelistä. Minulla on pumppu teknisessä tilassa, jossa on tiiliseinät (130 mm), betonilattia ja levytetty katto. Pumpun meteli kuuluu seinien takana oleviin huoneisiin voimakkaasti, tuntuu että jopa voimakkaampana kuin tekniseen tilaan. Putkari ehdotti teknisen tilan seiniin äänieristettä ja varmaan joku heijastuksia estävä materiaali voisi auttaakin - mutta mikä? Seinien peittäminen kauttaaltaan ei onnistu (putkiromppeiden, pääkeskuksen ym. takia), mutta jos edes osan saisi ääntä imeväksi eikä heijastavaksi. Ehdotuksia?
Ääni lienee melko matala? Kuuluuko se eri voimakkuusilla riippuen siitä missä kohtaa huoneessa seisoo? Matalien äänien estäminen on todella ongelmallista koska siihen tarvitaan raskasta materiaalia vahvasti. Ohuet (3-10cm) ääntäeristävät materiaali eivät juurikaan auta matalempien äänien estämisessä.
Eristäviä materiaaleja on ainakin lasivillasta tehty ecophon ja kotimainen turpeesta tehty konto.
Onko mlp itsessään sisältä vuorattu ääneneristysmatolla?
-
Ääni lienee melko matala? Kuuluuko se eri voimakkuusilla riippuen siitä missä kohtaa huoneessa seisoo? Matalien äänien estäminen on todella ongelmallista koska siihen tarvitaan raskasta materiaalia vahvasti. Ohuet (3-10cm) ääntäeristävät materiaali eivät juurikaan auta matalempien äänien estämisessä.
Eristäviä materiaaleja on ainakin lasivillasta tehty ecophon ja kotimainen turpeesta tehty konto.
Onko mlp itsessään sisältä vuorattu ääneneristysmatolla?
Matala murinahan sieltä kuuluu juu. Voimakkuudessa en muista huomanneeni mitään erikoista, vaimentunee hieman huoneen kaukaisimmassa päässä. En arvannut, että tästä tulisi tiiliseinien kanssa ongelma, kun mökillä levy/villaseinien kanssa ääniongelma on huomattavasti pienempi (on tosin pienempi pumppukin).
MLP:n sisällä on eristysmattoa ja kompura on vielä omassa, eristetyssä laatikossaan. (Tuo laatikko tosin tuntuu välillä resonoivan, täytyisi ehkä ensin tehdä sille jotain).
Olen vain ajatellut, josko tekninen tila on juuri sopivasti resonanssissa pumpun tuottamalla taajuudella ja kun siellä ei mikään pinta ime ääntä, taso nousee isoksi (?).
-
MLP:n "kelluva" asennus lisää itse pumpun liikehdintää. Onko koneesta lähtevissä liitoksissa joutoputket?
Joustoputkia itsekin suosittelen ja minulla on sellaiset keruu- ja lämmityspiireissä.
Tähän liittyen kysymys: Integroidulla varaajalla oleviin koneisiin tulee myös käyttöveden putket. Onko jollakin kytketty jonkinlaiset joustoputket myös käyttöveden putkiin?
Ainakin itsellä nimittäin myös käyttöveden putket aiheuttaa pientä ongelmaa, jos ihan täydellisyyttä hiljaisuuden suhteen tavoittelisi.
-
Joustoputkia itsekin suosittelen ja minulla on sellaiset keruu- ja lämmityspiireissä.
Tähän liittyen kysymys: Integroidulla varaajalla oleviin koneisiin tulee myös käyttöveden putket. Onko jollakin kytketty jonkinlaiset joustoputket myös käyttöveden putkiin?
Ainakin itsellä nimittäin myös käyttöveden putket aiheuttaa pientä ongelmaa, jos ihan täydellisyyttä hiljaisuuden suhteen tavoittelisi.
Jossain tuolla aikaisemmin taisin todeta että itsellä koneen varaaja elää tuossa omaa elämäänsä koneen käynnin tahdissa ja ainakin omassa tapauksessa varaajasta lähtevät putket ovat suurempia syyllisiä kuin mikään muu. Kaikki muu koneen sisällä on jo joustavilla osilla eristetty kompressorista.
Tarkoitus olisi saada nuo liitokset jossainvaiheessa "eläviksi", tosin ainakin vuosi tässä saattaa olla jo vierähtänyt mutta ei parane kiirehtiä... Koneesta on kyllä jo tarvittavat pellit poistettu edestä :)
-
Olen vain ajatellut, josko tekninen tila on juuri sopivasti resonanssissa pumpun tuottamalla taajuudella ja kun siellä ei mikään pinta ime ääntä, taso nousee isoksi (?).
Tämän pitäisi voida todeta siten että eri kohdissa tuota teknistätilaa äänenvoimakkuus vaihtelee huomattavasti. Huonemoodi tekee sellaisen efektin että jossain tietyssä kohtaa ääni on todella voimakas ja kun sitten siirrytään vaikka 0,5-1m sivuun niin äänen voimakkuus laskee huomattavasti. Sinällään se että jossain huoneessa itsessään on suuri meteli ei vielä tarkoita sitä että se pääsee jonnekin muualle ja aiheuttaa siellä ongelmia. (esim jos kuvittelee millainen "meteli" on kaiuttimen sisällä ja jos siitä peittää etupuolen jollain ääntä vaimentavalla materiaalilla niin tiiviistä kotelosta ääni ei pääse pihalle aihettamaan yhtään mitään häiriötä). Onko ääni yksittäisessä huoneessa pääsääntöisesti vai muuallakin talossa? Onko katon ja tiiliseinän reuna kuinka hyvin tiivistetty ettei ääni pääse heijastumaan katosta muihin huoneisiin?
Jotta häiritsevälle äänelle voisi tehdä jotain pitäisi ensin saada selville mitä kautta ääni tulee.
-
Jossain tuolla aikaisemmin taisin todeta että itsellä koneen varaaja elää tuossa omaa elämäänsä koneen käynnin tahdissa ja ainakin omassa tapauksessa varaajasta lähtevät putket ovat suurempia syyllisiä kuin mikään muu. Kaikki muu koneen sisällä on jo joustavilla osilla eristetty kompressorista.
Tarkoitus olisi saada nuo liitokset jossainvaiheessa "eläviksi", tosin ainakin vuosi tässä saattaa olla jo vierähtänyt mutta ei parane kiirehtiä... Koneesta on kyllä jo tarvittavat pellit poistettu edestä :)
Minulla on tuo kone asennettu Sylodyn-palojen päälle. Kuten olet kirjoittanut aiemmin, ne estävät värähtelyn siirtymisen lattialaattaan, mutta toisaalta koneen runko värähtelee enemmän.
Tuo koneen rungon värähtely pääsee sitten siirtymään noihin käyttöveden kupariputkiin ja niiden kannakkeiden välityksellä väliseinään. Vaihtoehtoina olisi joko putkien kannakkeiden tekemisen värähtelyä vaimentavammiksi esimerkiksi Sylomer-palojen avulla, tai joustoletkujen laittaminen myös käyttöveden putkiin.
Pitää tosin todeta, että minulla ei (enää) ole mitään varsinaista ongelmaa äänen kanssa. Tämän nykytilanteen parantaminen olisi lähinnä hifistelyä. Harkinnassa se on kuitenkin.
-
Kiitokset hyvistä kirjoituksista. Aihe on tärkeä. Piti ihan sitä varten rekisteröityä palstalle.
Oma tarinani. Vaillantin 6 kW maalämpö 2v sitten valmistuneeseen omakotitaloon. Suunnitteluvaiheessa otin huomioon, ettei makuuhuoneita tule teknisen tilan viereen (Onneksi!). Silti maalämmön kompressorista kuuluva ääni kuului makuuhuoneeseen minne on kolme sisäseinää välissä (ja itse asiassa ääni kuului kaikkialle taloon kun oli vain tarpeeksi hiljaista). Ääni ei ollut tasainen vaan huojuva. Huojuntataajuus vähän reilu hertzi. Teknisessä tilassa kuuluu kovempi tasaisempi hurina, mikä peittää huojuntaäänen. Tasainen hurina kuuluu teknisessä tilassa ja hiljaa sitä ympäröivissä huoneissa. Kun niissä huoneissa ei nukuta, se ei sinällään häiritse. Maalämmön käynnistyminen kuuluu kyllä kaikkialle, mutta kun se kestää sen sekunnin osan, ei sinällään häiritse.
Kun huojuntaääntä oli kuunnellut tarpeeksi pitkään, alkaa samaa _ärsyttävää_ huojuntaääntä kuulla jääkaappien ja muiden kompuralaitteiden läheisyyksissä ... :(
Ongelmaa sai rajoitetteua säätämällä aikaohjelmat siten, että maalämpö ei käy siihen aikaan kun menen nukkumaan (vaimo huonokuuloisena ei ongelmasta kärsinyt). Kuitenkin kovimpien pakkasten aikaan se ei ole mahdollista/järkevää, joten varsinkin talvella tuli asian kanssa painittua.
Paljon tuli kaikkea kokeiltua, mitä itse pystyin tekemään (teknisen tilan äänieristämistä eri tavoin, putkitukien vaihtamista, kumien asentamista tassujen alle). Lopulta asiaan auttoi tällä palstalla mainostetut palat määlammön alle (aikaisemmat kumit olivat vääränlaiset). Olin jo asennuttamassa joustoputkia, mutta kysyin uudestaan Vaillantin maahantuojalta mielipidettä asiaan ja joustoputkiin. Sieltä tuli langan päähän kaveri, joka vakuutti, että huojuva ääni tulee lattian kautta, jos kone seisoo lattialla. (Ja sanoi myös, että yleensä ongelmana ei ole tämä huojuva ääni vaan se kovempi tasainen hurina, mikä meilläkin kuuluu vierekkäisissä huoneissa).
-
Kiitokset hyvistä kirjoituksista. Aihe on tärkeä. Piti ihan sitä varten rekisteröityä palstalle.
Oma tarinani. Vaillantin 6 kW maalämpö 2v sitten valmistuneeseen omakotitaloon. Suunnitteluvaiheessa otin huomioon, ettei makuuhuoneita tule teknisen tilan viereen (Onneksi!). Silti maalämmön kompressorista kuuluva ääni kuului makuuhuoneeseen minne on kolme sisäseinää välissä (ja itse asiassa ääni kuului kaikkialle taloon kun oli vain tarpeeksi hiljaista). Ääni ei ollut tasainen vaan huojuva. Huojuntataajuus vähän reilu hertzi. Teknisessä tilassa kuuluu kovempi tasaisempi hurina, mikä peittää huojuntaäänen. Tasainen hurina kuuluu teknisessä tilassa ja hiljaa sitä ympäröivissä huoneissa. Kun niissä huoneissa ei nukuta, se ei sinällään häiritse. Maalämmön käynnistyminen kuuluu kyllä kaikkialle, mutta kun se kestää sen sekunnin osan, ei sinällään häiritse.
Kun huojuntaääntä oli kuunnellut tarpeeksi pitkään, alkaa samaa _ärsyttävää_ huojuntaääntä kuulla jääkaappien ja muiden kompuralaitteiden läheisyyksissä ... :(
Ongelmaa sai rajoitetteua säätämällä aikaohjelmat siten, että maalämpö ei käy siihen aikaan kun menen nukkumaan (vaimo huonokuuloisena ei ongelmasta kärsinyt). Kuitenkin kovimpien pakkasten aikaan se ei ole mahdollista/järkevää, joten varsinkin talvella tuli asian kanssa painittua.
Paljon tuli kaikkea kokeiltua, mitä itse pystyin tekemään (teknisen tilan äänieristämistä eri tavoin, putkitukien vaihtamista, kumien asentamista tassujen alle). Lopulta asiaan auttoi tällä palstalla mainostetut palat määlammön alle (aikaisemmat kumit olivat vääränlaiset). Olin jo asennuttamassa joustoputkia, mutta kysyin uudestaan Vaillantin maahantuojalta mielipidettä asiaan ja joustoputkiin. Sieltä tuli langan päähän kaveri, joka vakuutti, että huojuva ääni tulee lattian kautta, jos kone seisoo lattialla. (Ja sanoi myös, että yleensä ongelmana ei ole tämä huojuva ääni vaan se kovempi tasainen hurina, mikä meilläkin kuuluu vierekkäisissä huoneissa).
Hieno homma että sait ongelman korjattua! 8) Äänen kulkureittejä on tosiaan monia... Yleensä jos ääni kulkeutuu todella pitkälle asuntoon niin todennäköinen vaihtoehto tällöin on lattia.
Vaihdoitko koneen alkuperäiset kumit/tassut pois kokonaan ? Tilalle tuli keskusteluissa mainittua sylomeria/sylodyria? Minkä värisenä ja mistä ostit? (saattaa auttaa jotain muutakin asian kanssa painivaa)
-
Hieno homma että sait ongelman korjattua! 8) Äänen kulkureittejä on tosiaan monia... Yleensä jos ääni kulkeutuu todella pitkälle asuntoon niin todennäköinen vaihtoehto tällöin on lattia.
Vaihdoitko koneen alkuperäiset kumit/tassut pois kokonaan ? Tilalle tuli keskusteluissa mainittua sylomeria/sylodyria? Minkä värisenä ja mistä ostit? (saattaa auttaa jotain muutakin asian kanssa painivaa)
Olisiko joku ratkaisu jos laatan valuvaiheessa tekisi jonkin katkon/liikuntasauman tyyppisen ratkaisun tilaan johon pumpun tietää tulevan?
-
Olisiko joku ratkaisu jos laatan valuvaiheessa tekisi jonkin katkon/liikuntasauman tyyppisen ratkaisun tilaan johon pumpun tietää tulevan?
Ei ole vaikeeta. Pumpun alle esim. finnfoamilla eristetty oma neliölaatta, josta betoniraudat tietty kanssa poikki. Jos "kestävyys" askarruttaa niin sitten hiukan syvempi kuoppa siihen kohtaan ja vähän reippaammin rautaa. Voi sen koko "huoneenkin" eristää muusta huushollista mutta kannattavuus riippuu vähän tilan koosta.
-
Ei ole vaikeeta. Pumpun alle esim. finnfoamilla eristetty oma neliölaatta, josta betoniraudat tietty kanssa poikki. Jos "kestävyys" askarruttaa niin sitten hiukan syvempi kuoppa siihen kohtaan ja vähän reippaammin rautaa. Voi sen koko "huoneenkin" eristää muusta huushollista mutta kannattavuus riippuu vähän tilan koosta.
Töissä joudun valamaan sellaisia petejä eri kokoisille pumpuille juurikin tuon jyrinän siirtymisen estämiseksi. Aluslaatan paino pitäisi olla huomattavasti suurempi kuin itse pumpun että värähtelyä ei tapahtuisi. En nyt muista tuota kerrointa koska joku viisaampi laskee nämä ja antaa mulle vain muotin mitat. Mutta pitäisi pelkän pumpun alla olevan laatan eristäminen muusta laatasta pelata ihan ok
maalaisjärjellä ajatellen :-[
-
Ei ole vaikeeta. Pumpun alle esim. finnfoamilla eristetty oma neliölaatta, josta betoniraudat tietty kanssa poikki. Jos "kestävyys" askarruttaa niin sitten hiukan syvempi kuoppa siihen kohtaan ja vähän reippaammin rautaa. Voi sen koko "huoneenkin" eristää muusta huushollista mutta kannattavuus riippuu vähän tilan koosta.
Minulla vastaava mestari ehdotti ensin koko teknisen tilan laatan erottamista. Siinä tulee kuitenkin ongelmaksi, kun siellä on lattialämmityksen (ja käyttöveden) jakotukit. Lattialämmitysputket ei voi mennä "paljaana" tuollaisen liikuntasauman läpi, vaan niihin pitäisi laittaa suojaputken pätkät.
Minulla ei loppujen lopuksi tehty erillistä laattaa, vaan hankin sylodyn-palat pumpun omien jalkojen alle (pumpun omassa jalassa olleen kumin lisäksi). Ei ole ollut laatan kautta johtuvaa ääntä tuollakaan ratkaisulla. (Stiebelin WPC-pumpussa kompressori on käyttövesivaraajan päällä, joten välissä oleva varaajakin saattaa osaltaan estää joidenkin taajuuksien välittymistä lattiaan.)
Jos haluaisi tehdä erillisen laatan, niin sitten ehkä ainoastaan pumpun alle ja huolehtia, että mitään putkia ei tule laattaan siihen kohtaan.
-
Vaihdoitko koneen alkuperäiset kumit/tassut pois kokonaan ? Tilalle tuli keskusteluissa mainittua sylomeria/sylodyria? Minkä värisenä ja mistä ostit? (saattaa auttaa jotain muutakin asian kanssa painivaa)
Ostin Jyrystop L, keltaiset. Väliin on laitettava jotain mikä jakaa paineen tasaisesti, mikä tekee jälkiasennuksesta vaikeaa. Lattiakaadon vuoksi etureunassa on tilaa ja takareunassa ei. Etureunaan laitoin vaimennuslevyn ja vaneripalan alkuperäisen tassun alle. Takareunassa laitoin vaimennuslevyn ja viistosti hiotun puupalan (taisi olla vanhaa ovikynnystä) alkuperäisen tassun viereen. Sen verran nostin laitteistoa, että takareunan tassut hiukan ilmassa (paperi menee välistä). Ei todellakaan mikään täydellinen asennus, mutta kun näytti auttavan tyydyin siihen.
-
Minulla vastaava mestari ehdotti ensin koko teknisen tilan laatan erottamista. Siinä tulee kuitenkin ongelmaksi, kun siellä on lattialämmityksen (ja käyttöveden) jakotukit. Lattialämmitysputket ei voi mennä "paljaana" tuollaisen liikuntasauman läpi, vaan niihin pitäisi laittaa suojaputken pätkät.
Minulla ei loppujen lopuksi tehty erillistä laattaa, vaan hankin sylodyn-palat pumpun omien jalkojen alle (pumpun omassa jalassa olleen kumin lisäksi). Ei ole ollut laatan kautta johtuvaa ääntä tuollakaan ratkaisulla. (Stiebelin WPC-pumpussa kompressori on käyttövesivaraajan päällä, joten välissä oleva varaajakin saattaa osaltaan estää joidenkin taajuuksien välittymistä lattiaan.)
Jos haluaisi tehdä erillisen laatan, niin sitten ehkä ainoastaan pumpun alle ja huolehtia, että mitään putkia ei tule laattaan siihen kohtaan.
Vastaava mestari sinulla oli hyvä, aikaansa edellä.
Käyttövesiputiston voi hyvin jättää laatan alle.
-
Vastaava mestari sinulla oli hyvä, aikaansa edellä.
Käyttövesiputiston voi hyvin jättää laatan alle.
Käyttövesiputkisto onkin tietysti laatan alla.
Lattialämmitysputket lähinnä olivat ne hieman ongelmalliset, joiden takia kokonaan erillistä laattaa ei tehty. Jos olisi tehty, niin olisi kannattanut varmaan tehdä paksumpana koko teknisen tilan laatta. Kuten aiemmin sanoit, siinä erillisessä laatassa tarvitsee olla tarpeeksi massaa.
Maalämpöpumpun alta jätinkin ainakin yhden stryroxin pois, joten siinä on paksumpi kohta laatassa.
-
Vihdoin sain aikaiseksi tilata ja asentaa nämä Saniflexin joustoputket. Metelin osalta tilanne parani välittömästi reilusti. Pitäisi vielä rakennella tuo tekninen tila loppuun saakka muutenkin niin todennäköisesti loputkin äänet häviäisivät. Tällähetkellä katosta ja seinästä puuttuu vielä levytystä josta meteli pääsee suoraan seinän sisään. Putkien kautta johtunut ääni loppui jotakuinkin kokonaan. Todennäköisesti vielä pidemmät putket (itse ostin 30cm) olisivat paremmat kuin nuo nysät. Myös ahdas asennuspaikka vanhaan asennuksen takia tuotti harmaita hiuksia.
(http://i.imgur.com/CSLR9GA.png)
-
Mistä te ootte nuita kompuran huppuja tilannu? Onko tällöin vaaraa että kompura kuumuu liikaa, jos sen huputtaa?
Itselläni on Gebwellin Qi6, vuosmallia 2010. Kontaktorin kytkentä kuuluu illalla kyllä selkeesti sisälle ja jyrinä viereisiin makkareihin.
Tilasin nyt koneen alle nuo jyrystopit, kun ei tuossa kokeilussa korkealta tipu. Pari seinää olisi myös mahdollista äänieristää, kun niissä ei ole putkia haitolla.
Koneen maapiirin putket kyllä tärisevät kun kone käy, mutta nehän menee läpiviennin läpi laatasta, niin en usko että siitä oikein pääsee jyrinää kantautumaan laattaan.
Ajatus olisi, että kokeilen ensin nuo jyrystopparit ja sitten asennuttaisi mahdolliset joustopalat putkiin. Lattian kautta putkia myöten ääni tuskin siirtyy, kun lattiaputket on muovia. Vesi värinää voi tietenkin viedä mukanaan hieman.
Tässä on asuttu 4 vuotta vaan alkoi vasta nyt häiritsemään, kun perheeseen pölähti napero joka nukkuu makkarissa johon ääni kuuluu. Koirat ei oo valittaneet toisesta makkarista lainkaan :D
-
Mistä te ootte nuita kompuran huppuja tilannu? Onko tällöin vaaraa että kompura kuumuu liikaa, jos sen huputtaa?
Itselläni on Gebwellin Qi6, vuosmallia 2010. Kontaktorin kytkentä kuuluu illalla kyllä selkeesti sisälle ja jyrinä viereisiin makkareihin.
Tilasin nyt koneen alle nuo jyrystopit, kun ei tuossa kokeilussa korkealta tipu. Pari seinää olisi myös mahdollista äänieristää, kun niissä ei ole putkia haitolla.
Koneen maapiirin putket kyllä tärisevät kun kone käy, mutta nehän menee läpiviennin läpi laatasta, niin en usko että siitä oikein pääsee jyrinää kantautumaan laattaan.
Ajatus olisi, että kokeilen ensin nuo jyrystopparit ja sitten asennuttaisi mahdolliset joustopalat putkiin. Lattian kautta putkia myöten ääni tuskin siirtyy, kun lattiaputket on muovia. Vesi värinää voi tietenkin viedä mukanaan hieman.
Tässä on asuttu 4 vuotta vaan alkoi vasta nyt häiritsemään, kun perheeseen pölähti napero joka nukkuu makkarissa johon ääni kuuluu. Koirat ei oo valittaneet toisesta makkarista lainkaan :D
Jos koneessa olevat liitokset eivät ole "joustavia" niin tuollaisten kumien kanssa pitää olla varovainen. Tämä siis omaa mutua kun auoin liitoksia. Mielestäni osa liitoksista oli varsin löysällä ja maalaisjärjellä ajateltuna "hytkyvä" pumppu ei ainakaan liitoksia kiristä... Jos ne eivät pääse elämään pumpun mukana. Tärkein tässä on ymmärtää mitä kautta ääni johtuu muualle ja korjata se.
Tässä oli keskustelu liittyen joustoputkien hommaamiseen. Saksasta noi sai todella edullisesti.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=25133.0
-
Täällä on jotain yleismallin huppuja. Tiedä sitten mitä maksaa. Tuollaisen tekeminen ei olisi kovin erikoinen homma kunhan löytää vaan sopivan materiaalin.
(http://www.fabsrv.com/wp-content/uploads/2015/08/duracoustic-budget-compressor-noise-reduction-sound-cover-600x600.jpg)
http://www.fabsrv.com/acoustical/compressor-covers/
-
Vaihtamaan niiden kontaktorien tilalle puolijohteet mallit. Itselläni Viessmannissa nykyisin huomaa kontaktorin kytkeytyminen valonvaihtumisella.
-
Vaihtamaan niiden kontaktorien tilalle puolijohteet mallit. Itselläni Viessmannissa nykyisin huomaa kontaktorin kytkeytyminen valonvaihtumisella.
Millaisen mallin tuonne laitoit? Onko samassa paketissa moottorinsuoja? Tuossa on jotain... Paljonkohan nuo hukkaavat lämpönä? Melkoisen suuret jäähdytyssiilit monessa...
https://verkkokauppa.slo.fi/fi/puolij-kontaktori-20a-400v-3-v-eci-20-3-ohjaus-5-24vdc-3883036
https://verkkokauppa.slo.fi/fi/puolij-kontaktori-10a-400v-3-v-eci-10-3-ohjaus-5-24vdc-3883032
(https://www.tme.eu/html/gfx/ramka_20750.jpg)
Tässä carlo cavazzin valikoima: https://www.gavazzionline.com/pdf/BroHVAC.pdf
-
Olisko tästä löydettävissä joku malli? Lienee 1000 € hintaluokan sisällä nuo korkeintaan.
-
"lämppärin" aikaisemmin laittaman kuvan perusteella yhdenkoneen kontaktorin alkuperäinen malli on 14A(4kW) 25A 24V AC kelalla joten aikasemmat heitot meni metsään.
(http://i.imgur.com/BcxW4Yk.jpg)
Tuohon käypänen carlo cavazzi RGC3A60A25KKE lienee noin 220€
https://www.eibtron.com/epages/eibtron.sf/en_GB/?ViewObjectID=3300497
Manuska: https://www.gavazzionline.com/pdf/RGC2_3_BRO.pdf
Jäikös Alijohtaja pehmo vielä käyttöön? Siellä taitaa olla myös läjä releitä naksumassa mutta nuoko eivät metelöi?
(http://www.viessmann.com/vires/product_documents/4611141VAN00501_1.JPG)
Osui vielä silmiin tuollainen... Eikös tuo 2 vaiheen kytkevä malli kävisi myös eli RGC2A60A25KKE?
Puolijohdekontaktori on saatavissa kaksivaihe- tai kolmivaiheversiona. Kolmivaiheversiota käytetään, kun tarvitaan kaikkien kolmen vaiheen kytkentää käytön aikana. Jos sovelluksessa riittää kahden vaiheen kytkentä, niin säästetään tilaa, tehohäviö on pienempi ja kustannukset halvemmat.
Tuo olisi 180€
https://www.eibtron.com/epages/eibtron.sf/?ObjectPath=/Shops/eibtron/Products/857-3130&utm_source=Portalexport&utm_medium=CPC&utm_term=Produktaktion&utm_campaign=Zanox
Lisäksi jos koneessa olisi samanlainen ylivirtasuoja niin se tarvisi siirtää johonkin sivuun.
(http://i.imgur.com/5I3TdOr.jpg)
Jos kyse olisi omasta koneesta niin voipi olla että koittaisin ensin vaimentaa tuon kotelon seiniä missä tuo rele sijaitsee. Ja jos mahdollista niin materiaalilla mikä ei pala varmuuden vuoksi. Esim tälläisellä:
http://www.motonet.fi/fi/tuote/606017/Raskasmattohuopa-18mm50x100cm
Tälläinen lämpöreleen vuoraaminen aiheutti jo muita murheita joten eristys pitäisi tehdä niin että lämpö pääsee vielä liikkumaan...
(http://i.imgur.com/bKSm8Gq.jpg)
-
nyt on gebwellin toimittama pehmo paikallaan. kummasti hiljeni käynnistyminen :) Seuraavaksi jyrystopparit alle ja sitten joustopalat putkiin jos siltä näyttää :)
-
nyt on gebwellin toimittama pehmo paikallaan. kummasti hiljeni käynnistyminen :) Seuraavaksi jyrystopparit alle ja sitten joustopalat putkiin jos siltä näyttää :)
Joustoputkia olen itse miettinyt, mutta pitäisi keksiä minkälaisilla päillä ne tilata ettei tule adapterikirosanaä eteen...
Tänne (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7798.0) kirjailen tarinaa sitä mukaa kun värkkäilen oman pumpun kimpussa.
Ajattelin kyllä pumpun taakse jäävään seinään tehdä pienen akustoinnin myös, ihan vain koska sen vielä ennen asennusta pystyy tekemään.
-
Bauhausissa asioidessani törmäsin tällaisiin:
https://www.bauhaus.fi/kumimatto-60-x-60-cm-musta.html (https://www.bauhaus.fi/kumimatto-60-x-60-cm-musta.html)
Ostin pari kappaletta ihan mielenkiinnosta. Oma pumppu (Gebwell Qi8) osoittautui hiljaiseksi joten vaimentaminen saa jäädä.
Saattaisivat kuitenkin toimia vaikka juuri pyykinpesukoneen ja muiden heiluvien kodinkoneiden alla - jos ei muuta niin jarruna :)
-
Tere. Mites se nyt näitten letkujen kanssa meni, jostain muistelisin että epdm läpäisisi happea ja ei näin soveltuisi suljettuihin lämmityspiireihin, vaan silti näitä käsittääkseni varaajakäyttöön tarkoitettuja punaraita-letkuja on myös epdm sisuksilla saatavana.. uskaltaakohan sellasta punaraitasta laittaa?
Tässä olisi muutama vaihtoehto omaan jyry-projektiin:
https://www.akvafilter.fi/site/?product=asennusletku-1-260-520-mm-rst
http://lampotori.fi/?p=1489
Mietin tuota rosterista että se ei varmaankaan happea läpäisisi mutta onko se sitten kuitenkin senverta jäykkä verrattuna punottuun kumiletkuun että siitä joitain sirkutuksia saattaa sitten kantautua läpi seinään...?
-
Kaikki muovit läpäisee happea, jos niissä ei ole diffuusiokerrosta (=metallia, yl. alumiiniä) estämässä sitä.
-
Kaikki muovit läpäisee happea, jos niissä ei ole diffuusiokerrosta (=metallia, yl. alumiiniä) estämässä sitä.
Diffuusiosuojatuissa lattialämmitysputkissa ei ole metallia joukossa...
-
Diffuusiosuojatuissa lattialämmitysputkissa ei ole metallia joukossa...
On niissä.
-
On niissä.
Tässä muutama esimerkki niistä mihin ei ole laitettu esim alumiinia väliin ja suojaus on tuohon käyttöön riittävä.
(https://i.imgur.com/gMKS0MI.png)
(https://i.imgur.com/imRHnFi.png)
(https://i.imgur.com/yTpbq55.png)
Tietoa happidiffuusiosta: http://www.roth-usa.com/PDF_Download_Files/Radiant_Essentials_2.pdf
Ethylene vinyl alcohol (EVOH) is a formal copolymer of ethylene and vinyl alcohol. Because the latter monomer mainly exists as its tautomer acetaldehyde, the copolymer is prepared by polymerization of ethylene and vinyl acetate to give the ethylene vinyl acetate (EVA) copolymer followed by hydrolysis. EVOH copolymer is defined by the mole % ethylene content: lower ethylene content grades have higher barrier properties; higher ethylene content grades have lower temperatures for extrusion.
The plastic resin is commonly used as an oxygen barrier in food packaging. It is better than other plastics at keeping air out and flavors in, is highly transparent, weather resistant, oil and solvent resistant, flexible, moldable, recyclable, and printable. Its drawback is that it is difficult to make and therefore more expensive than other food packaging. Instead of making an entire package out of EVOH, manufacturers keep costs down by coextruding or laminating it as a thin layer between cardboard, foil, or other plastics.
It is also used as a hydrocarbon barrier in plastic fuel tanks and pipes.
-
Tere. Mites se nyt näitten letkujen kanssa meni, jostain muistelisin että epdm läpäisisi happea ja ei näin soveltuisi suljettuihin lämmityspiireihin, vaan silti näitä käsittääkseni varaajakäyttöön tarkoitettuja punaraita-letkuja on myös epdm sisuksilla saatavana.. uskaltaakohan sellasta punaraitasta laittaa?
Tässä olisi muutama vaihtoehto omaan jyry-projektiin:
https://www.akvafilter.fi/site/?product=asennusletku-1-260-520-mm-rst
http://lampotori.fi/?p=1489
Mietin tuota rosterista että se ei varmaankaan happea läpäisisi mutta onko se sitten kuitenkin senverta jäykkä verrattuna punottuun kumiletkuun että siitä joitain sirkutuksia saattaa sitten kantautua läpi seinään...?
Itsellä letkut tuli käyttövesipuolelle ja valitsin sellaisen materiaalin joka siihen sopii. Letkut tuli saksasta koska oli ylivoimaisesti edullisimmat sieltä. Tosiaan putkissa on jonkinlaisia värikoodauksia ja joskus niistä kirjoitinkin johonkin mutta noista jäi hiukan epäselvyyttä ja varma voi olla ainakin sitten jos kysyy valmistajalta suoraan.
Otinkin härkää sarvista ja laitoin valmistajalla kyselyn että kuinka asia on ja mitä materiaalia letkut ovat. Sitä ei kuitenkaan ole heidän sivuillaan yksioikoisesti esitetty. Kirjoitan sitten mikä oli vastaus. Sen sijaan sieltä löytyy maininta:
Reinforced hoses (DN8 to DN60)
Reinforced hoses, oxygen diffusion-proof
Olettaisin että yksinkertaisesti jos valitsee letkut mitkä ovat käyttövedelle niin tällöin happidiffuusiosuojausta ei ole. Mutta lämmityskäyttöön tulevissa putkissa on. Mutta pian ollaan viisaampia.
Ostopaikka letkuille oli siis tämä: https://www.sani-flex.de/schlaeuche/flexschlaeuche-panzerschlaeuche/
-
Sen verran jäi vielä vaivaamaan että käytin hiukan kookkelia asian suhteen. Tämän mukaan ainakin bromobutyyli olisi tuon asian suhteen hyvä. Tämä on myös nykyään autonrenkaan "sisärengas" eli sisin osa renkaasta. Lyhynne BIIR
(https://i.imgur.com/1bfGIpm.png)
http://www.nordicold.se/en/Fans_and_motors/HVAC/Diffusion_proofed_hoses
Tässä materiaali EPDM ja tuo mennee myös lämmityksen kanssa vaikkei yhtä hyvä olekaan kuin yllämainittu?
(https://i.imgur.com/iSfJMYM.png)
http://www.nordicold.se/en/Fans_and_motors/HVAC/Rostfri_slang_SX
Onnisen matsku kytkentäletkulle on softpex ja sopii käyttövedelle: Material PE-X (DVGW W270 standard)
edit. katseltu vielä silmä kourassa läpi saniflexin sivuja.
Käyttövesipuolen putket:
The polyethylene / PE used for our hoses is a high-tech material of the latest generation.
Lämmityksen putket: sisäputken materiaali EPDM
PEXin happidiffuusio ongelman pulpahtaessa pintaan on joissain lähteissä mainittu että tuo läpäisee suojaamattomana 10 kertaa helpommin hapen kuin EPDM. Ja tietysti tuollainen puolemetrin pätkä ei varmaan tee ongelmaa samassa mittakaavassa kuin kilsa lattialämmitysputkea... ::)
edit. vielä kahlattu hurrien sivuja. Siellä on myös webkauppa. Sekä maininta että heidän putket käyttövesipuolelle ovat silikonia. WEBSHOP: http://nordicold.e-line.nu/enEN/Fans_and_motors/Fan_shop/HVAC
(https://i.imgur.com/hMJErts.png)
-
Nyt on kaikissa putkien kannattimissa Sylomeerit. Meluvaikutus melko lailla sama kuin ei olisi kannakkeita ollenkaan.
Pistorasian edestä mitattuna (eri applarilla) 28dB, joka on noin 3dB taustakohinaa suurempi arvo. Ääni vastaa kissan kehräystä puolen metrin etäisyydeltä. Tuo ääni olisi melko lailla ok, ilman sitä paukahdusta kun kompura lähtee käyntiin.
Mistä saa sylomeeriä, tai muuta värinnänvaimennusmattoa... mielellään vieläpä edullisesti. Ajattelin kannakkeisiin eli poistan alkuperäiset kumit pukiston c-kannakeista ja tilalle jotain joustavampaa meteriaalia.
-
Mistä saa sylomeeriä, tai muuta värinnänvaimennusmattoa... mielellään vieläpä edullisesti. Ajattelin kannakkeisiin eli poistan alkuperäiset kumit pukiston c-kannakeista ja tilalle jotain joustavampaa meteriaalia.
itsellä edelleen ajankohtainen tämä aihe. Jyrystopparit auttoivat jonkunverran, mutta jyrinä jatkuu edelleen.
Asennutin myös pehmokäynnistimen koneeseen, jolloin käyntiinlähtöääni vaimeni, mutta kuuluu edelleen tietenkin, niinkuin muutkin äänet.
Maaviileäkoneen piirin putket on tehty juottamalla maapiirin ja menevät katossa toiseen huoneeseen viemäriputken sisässä. Voikohan tässä nyt olla yksi iso syy äänen kantautumiseen, kun ne ovat kiinteät kupariputket ilman mitään joustopaloja. Niissä on kyllä eristeet päällä suojana mutta viemäriputki missä ne menevät osuu kyllä kattotuoleihin ja saa aikaan äänen kantautumista? Olisiko tässä yksi paikka laittaa joustopalat putkiin?
Lattiapiirit talossa on muoviputkea, että en tiedä auttaako siellä enää joustopalat asiaa enempää?
-
itsellä edelleen ajankohtainen tämä aihe. Jyrystopparit auttoivat jonkunverran, mutta jyrinä jatkuu edelleen.
Asennutin myös pehmokäynnistimen koneeseen, jolloin käyntiinlähtöääni vaimeni, mutta kuuluu edelleen tietenkin, niinkuin muutkin äänet.
Maaviileäkoneen piirin putket on tehty juottamalla maapiirin ja menevät katossa toiseen huoneeseen viemäriputken sisässä. Voikohan tässä nyt olla yksi iso syy äänen kantautumiseen, kun ne ovat kiinteät kupariputket ilman mitään joustopaloja. Niissä on kyllä eristeet päällä suojana mutta viemäriputki missä ne menevät osuu kyllä kattotuoleihin ja saa aikaan äänen kantautumista? Olisiko tässä yksi paikka laittaa joustopalat putkiin?
Lattiapiirit talossa on muoviputkea, että en tiedä auttaako siellä enää joustopalat asiaa enempää?
Kannakointien mukana ääni voi kantautua muuallekin. Omien havaintojen mukaan kumit koneen alla lisäävät laitteen värinää muuten. Tällöin putkien mukana kulkeva ääni voi lisääntyä. Voit kokeilla löysätä kannakointia ja tukea putket jollain muulla tavalla ja katsoa muuttuuko ääni. Jos ääni/värinä kulkee putkia pitkin niin tunnet sen varmaan myös paljaan putken pinnalta.
-
Kokeillaan.
Väriseehän nuo putket kyllä kun kokeilee. Työssänikin mittailen värinöitä niin kyllähän sen tunnistaa.
Sitä en tiedä miten pahasti se aiheuttaa äänen kantautumista tässä tapauksessa...varmaankin.
Miten järkeviä lie nuo joustopalat sitten?
-
Kokeillaan.
Väriseehän nuo putket kyllä kun kokeilee. Työssänikin mittailen värinöitä niin kyllähän sen tunnistaa.
Sitä en tiedä miten pahasti se aiheuttaa äänen kantautumista tässä tapauksessa...varmaankin.
Miten järkeviä lie nuo joustopalat sitten?
Omaa mutua.
Koneen yläpäässä olevat putket lienevät pahimpia jos ne ovat kiinteinä koneessa(tämän tuntee myös koneen rungosta tuolloin). Tuolla ainakin voisi kuvitella että koneen värinät voisivat olla pahimmillaan koska tukipisteesta (jaloista) on pisin matka. Toki myös jos putket tulevat koneen rungosta ilman joustokappaleita koneikosta jostain läpi niin tuolta saattaa jotain tulla.
Samoin jos ajattelee itse asennusta ja funtsii asiaa niin että jos konetta kuvitteellisesti liikuttaisi muutaman millin suuntaan tai toiseen niin tuleeko missään tuollaista "pönkäämistä" vastaan eli putki työntää "värinän" tai liikkeen suoraan kohti seinää tai jotain muuta rakennetta. Jokainen mutka tai joustokappele tms vaimentaa tälläisiä liikkeitä kuitenkin.
Tuossa komea kuva aiheesta. Kyllä tuosta varmaan pääsee ajatuksesta jyvälle.
(https://i.imgur.com/v2ABQLg.png)
-
Mielenkiintoinen tapaus kun melu hääti asukkaan.
http://hameenlinna.tweb.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&docid=165855
-
Uudiskohde tulossa, niin mietin tässä juuri, että miten hoitaisi teknisen tilan äänieristyksen parhaiten. Alaa on noin 4m2 ja se on hirsitalon ulkonurkassa. Sisäseinät on saunaa ja harrastetilaa vasten, mutta mieluusti minimoisi noihinkin kantautuvan mekkalan. Harrastetila on tehty sillä mielin, että sen voi ottaa asuinkäyttöön myöhemmin. Tilaan tulee lisäksi iv-kone ja käyttövedelle varaaja. Todnäk Niben vehkeitä, eli F1155 ja sille kaveriksi Niben 300l varaaja.
Ainakin saunaan päin varmaan kannattaisi olla tuplarunko ja tuplalevytys teknisen tilan puolella, kun saunan panelointi ei kauheasti ääntä estä. Kiinnikkeet varmaan väliseiniin, että ei kantaudu hirsirunkoa pitkin. Kannattaako tuossa laatan katkaisu ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Raudoitus poikki ja finfoam tms. kaistaleet väliin? Jos tekisi tuplarungon, niin sisemmät seinät varmaan voisivat olla tuon pienemmän laatan osan päällä?
-
Millä konestein olisi helpoin nostaa maalämpökonetta ylöspäin, että sinne alle saisi nuita talloja paremmin.
Yksi jalka on niin nollassa säädöltään että konetta pitäisi saada vähän ylöspäin että sinne alle saa ujutettua eristeen.. Kone painaa kuin olavinlinna ja siinä päällä on putket vielä suht kiinteillä asennuksilla, niin miten tuota nyt uskaltaa mennä tunkkailee...
-
Kannattaako tuossa laatan katkaisu ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Raudoitus poikki ja finfoam tms. kaistaleet väliin?
Juuri noin. Lisäksi välttäisin koneen laittamista nurkkaan ja symmetrisesti siihen tilaan, eli vähän keskilinjalta sivuun. Saunasta en olisi huolissani, mutta siihen harrastetilan seinään laittaisin ylimääräisen kipsilevyn pienellä ilmaraolla. Oletan että väliseinä on vakiona muotoa kipsilevy-kivivilla-kipsilevy joka tapauksessa? Kaikki seinärakenteet sinne "ison laatan" puolelle.
-
Millä konestein olisi helpoin nostaa maalämpökonetta ylöspäin, että sinne alle saisi nuita talloja paremmin.
Yksi jalka on niin nollassa säädöltään että konetta pitäisi saada vähän ylöspäin että sinne alle saa ujutettua eristeen.. Kone painaa kuin olavinlinna ja siinä päällä on putket vielä suht kiinteillä asennuksilla, niin miten tuota nyt uskaltaa mennä tunkkailee...
Itse työnsin alle kiiloja millä laite pysyi ylhäällä. Toki varovainen pitää olla tuossa hommassa ja onhan tuossa riskinsä.
Kuitenkin jos sinne alle virittelet niin gummeja alle niin kannattaa nyt tutkia se että värinä ei siirry putkia pitkin. Muuten pahennat ongelmaa asettamalla koneen joustavalle alustalle. Samoin koneesta tulee helposti "kiikkerä".
Fakta on kuitenkin että olen kuullut itsekin samanlaisen koneen seisovan betonialustalla ilman mitään sen kummempia eristyksiä ja kone oli hiljaisempi kuin jääkaappi. Ero on syntynyt siis siitä ympäristöstä missä pumppu on sekä miten asennus on tehty.
-
Swedujen tutkimus aiheeseen
http://kth.diva-portal.org/smash/get/diva2:546535/FULLTEXT01.pdf