Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: tomppeli - 21.11.14 - klo:13:41
-
1. Nimimerkki Te-Pa
2 Päiväys 21.11.2014
3. Ulkona -4 C
4. Keruulta +1,4 C
5. Keruulle - 2,4 C
6. Keruutyyppi 8 kpl kaivoja 1608 m
7. Paikkakunta Lemi
Lämpötilat noin 4 tunnin lämmitysjakson lopusta.
Olisi kiinnostavaa tietää,
- millainen kiinteistö tällä lämpiää ja
- millaisella pumpputeholla.
-
Minulla on nyt ollut 4kk. toiminnassa tuo systeemi, jossa 2x240m. putkea savipellossa n. metrin syvyydessä. Nyt on alkanut mietityttää nuo keruupiirin lämpötilat. Kun kytkimme talossa käyttöveden toimintaan ja pumppu lämmitti varaajan 180l. kylmää vettä kerralla lämpimäksi, tuli tietysti pitkähkö käyntijakso. Tulolämpötila painui +1,4 asteeseen ja on näköjään käyntijakson aikana yleisestikin luokkaa 1,8-3,5 astetta.
Kuvittelisin että täytyy olla korkeammalla tähän aikaan vuodesta Kainuun korkeudella? Se ei ensimmäisiä vuorokausia lukuunottamatta ole koko aikana ollut 10astetta korkeampi.
Voisikko olla nyt tilanne se, että kun kaivannot ovat tuoreet ja todennäköisesti maa ei ole niin tiiviisti putken ympärillä kuin voisi jatkossa olla, ei lämpö siirry tuon 3,7mm. seinämän läpi optimaalisella tehokkuudella?
Talossa on 110m2 laattaa lämmitettävänä ja pumppu on tuo gebwellin qi6 6kw. Pumppu käy nyt noin 6 tuntia vrk. ja jaksot ovat luokkaa 30min. menovesi lämmityskäytössä n. 34-36astetta. sähköä menee pumpun osalta luokkaa 7-8kwh/vrk.
-
Voisikko olla nyt tilanne se, että kun kaivannot ovat tuoreet ja todennäköisesti maa ei ole niin tiiviisti putken ympärillä kuin voisi jatkossa olla, ei lämpö siirry tuon 3,7mm. seinämän läpi optimaalisella tehokkuudella?
Talossa on 110m2 laattaa lämmitettävänä ja pumppu on tuo gebwellin qi6 6kw. Pumppu käy nyt noin 6 tuntia vrk. ja jaksot ovat luokkaa 30min. menovesi lämmityskäytössä n. 34-36astetta. sähköä menee pumpun osalta luokkaa 7-8kwh/vrk.
Kyllä vielä voi olla syynä maan huono tiivistyminen putken ympärillä.
Talven routa muokkaa maata ja parantaa putken pinnan lämpökontaktia ympäröivään maahan.
Oletko muuten varmistanut, että maaneste kiertää kunnolla ja suurin piirtein samalla tavalla molemmissa 240 metrin silmukoissa?
-
Kyllä sen pitäisi kiertää nyt ihan oikein. Alkuun oli ilman kanssa rassautumista, mutta nyt kaikki toimii vakaasti ja äänettömästi nesteen suhteen. Tulo/meno-ero on 3 asteen luokkaa ja kaikki arvot ovat aivan järkeviä. Olen myös kokeillut hakea eroja lämpötiloihin niin, että olen käynnin aikana sulkenut toisen piirin muutamaksi minuutiksi ja seurannut vaikutusta. Ei niissä eroa ole, eikä sulkeminen ja avaaminen aiheuta mitään ääniä putkissa.
Alkuun kun ilmaa oli, se kuului selkeästi.
Nyt kun iv-kone on samassa kopissa käynnissä, ei pumpun toiminnasta johtuvia ääniä oikeastaan edes erota.
Missä lämpötiloissa tuo tulo/meno-ero alkaa muuten radikaalisti kutistua yleensä?
-
Missä lämpötiloissa tuo tulo/meno-ero alkaa muuten radikaalisti kutistua yleensä?
Ei se keruuliuoksen lämpötilaero juurikaan muutu,jos ero on nyt 3 astetta niin on ihan kohillaan.
Se ei ensimmäisiä vuorokausia lukuunottamatta ole koko aikana ollut 10astetta korkeampi.
Lahden korkeudella keruun lämpötila ylittää 10 astetta heinä,elo ja syyskuun aikana,muun ajan vuodesta on alempi
Tässä maan lämpötila metrin syvyydessä keruuputkien vieressä
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=2818.0;attach=560;image
Tuosta maaputkiston toiminnasta niin se on normaalia että käyntijakson aikana liuoksen lämpötila laskee nopeasti käyntijakson alussa n 30min ajan,sen jälkeen lämpötila alkaa pysytellä samoissa.
Esim meillä on just nyt maasta tuleva liuos +2,5C ja maahan menevä liuos -0,5C ja nämä lämpötilat laskee talven aikana hienokseltaan siten että ne on alimmillaan maaliskuussa jolloin maasta tuleva liuos on n -2C ja maahan menevä liuos n -5C .
Maaliskuun jälkeen nuo lämpötilat sitten alkaa vähän kerrassaan nousta elokuulle saakka,siitä eteenpäin liuoksen lämpötila sitten taas laskee
Samoiten jos tulee pitkä pakkaskausi (-25C tai alempi) niin liuoksen lämpötila laskee reilusti mutta kun ilmat lauhtuu niin se palautuu n viikossa samoihin mitä oli ennen pakkasia.
edit: Tuossa trendikuva testistä missä yritin saada keruuliuoksen lämpötilan nousua käyntijakson jälkeen esille.
http://www.aijaa.com/v.php?i=7067456.jpg
Talossa on 110m2 laattaa lämmitettävänä ja pumppu on tuo gebwellin qi6 6kw. Pumppu käy nyt noin 6 tuntia vrk. ja jaksot ovat luokkaa 30min. menovesi lämmityskäytössä n. 34-36astetta. sähköä menee pumpun osalta luokkaa 7-8kwh/vrk.
Nämä on todella hyvät lukemat,lämpöpumpun mitoitus ja asennus on onnistunut hyvin. ;)
-
1) Nimimerkki Donner
2) Päiväys 6.1.2017
3) Ulkolämpötila -27,5 C
4) Keruulta +1,0 C
5) Keruulle - 1,8 C
6) Keruutyyppi Hiesu/savimaa, 500metriä, 1,2 m syvällä
7) Paikkakunta Mikkeli
Lunta oli ennen uusia sateita 5-10 cm. Keruupiirin huippulämpötila oli tänä vuonna 10.8. muistakseni +14,8 C.
Keruun lämpötila oli elpynyt tosi hyvin kesän aikana +14,8 C lämpötilaan asti.
On keskusteltu siitä, että keruuputkitus ei saisi vaakakeruussa liian syvällä.
Tässä putkitus on noin 1.2 metrissä ja maa oli lämmennyt sinne hyvin.
Jos putkitus on liian matalassa, pääse talven routa sinne ja vie hyvinkin nopeaan kesän lämmöt.
Kyllä putkitus pitää olla selvästi routarajaa syvemmällä.
-
1) Nimimerkki Arzenic
2) Päiväys 4.1.2017
3) Ulkolämpötila -21,0 C
4) Keruulta +1,1 C n.50min käynnin jälkeen.
5) Keruulle -1,9 C
6) Keruutyyppi Savipitoinen moreeni 2x400m, 1,3m syvyydessä.
7) Paikkakunta Joensuu
IV:n esilämmityspatterin kierto päällä. Lämmitetään tuolla -1,9 C nesteellä noin 10 astetta ulkoilmaa -21C pakkasella.
1) Nimimerkki Arzenic
2) Päiväys 6.1.2017
3) Ulkolämpötila -24,0 C
4) Keruulta +0,9 C n.50min käynnin jälkeen. (alin 0,6 3h käynnnin jälkeen)
5) Keruulle -2,0 C
6) Keruutyyppi Savipitoinen moreeni 2x400m, 1,3m syvyydessä.
7) Paikkakunta Joensuu
IV:n esilämmityspatterin kierto päällä. Lämmitetään tuolla -2,0 C nesteellä noin 12 astetta ulkoilmaa -24C pakkasella. Keruun lämpötila palautui käyntijaksojen välillä 2,0 C.
Hyvin toimii maakeruu.
Voisitteko kertoa kevättalvella uudelleen, kuinka on keruu kestänyt talven.
-
Hyvin toimii maakeruu.
Voisitteko kertoa kevättalvella uudelleen, kuinka on keruu kestänyt talven.
Ilman muuta. Onneksi uskoin foorumilaisia ja pidensin keruupiirin tarjotusta tuohon 2x400m.
-
Pakkanen on jo lauhtunut muutamaan asteeseen mutta keruu edelleen miinuksella. Ei tykännyt meidän kaivo pakkasista.
Perhana,kun tekisi mieli porata lisää syvyyttä tuohon reikään. Menisi silloin vaan samalla myös koko keruuputkisto pannuhuoneeseen asti uusiksi niin eihän siinä hommassa olisi mitään järkeä.
Olen ollut tyytymätön tuohon toimijaan joka meille nämä vermeet laitto ja reiän laski. Nyt, kun on asiaa ajatellut enemmän niin kaikki saadut tarjoukset oli aivan liian lyhyitä, eli sama mistä ois sillon maalämpö otettu niin liian lyhyt kaivo ois nyt kuitenki. Että tämmöstä se tämän alan toiminta vaan on. Kuluttajan pitäisi itse tietää kuinka syvä kaivo pitää olla ::)
-
Muovia voidaan hitsata myös. Eli letkut poikki kaivon yläosasta ja uudet kiemurat työnnetään syvennettyyn kaivoon ensi kesänä. Otetaan vielä kotitalousvähennys pois ja homma on bueno. Tuon voisi saada siltä edelliseltä porausfirmalta yllytettyä tekemäänkin. Voi laittaa vaikka samantein 200 m kaivon ja 45 mm putket. Itte kyllä kysyisin, josko goodvilliä löytyisi. Poraaminen vain vesikaivoon on alkuun melko sotkuista, mutta jos onnistuu sen puolesta, ettei ole sokkelissa kiinni, niin .....
-
Muovia voidaan hitsata myös. Eli letkut poikki kaivon yläosasta ja uudet kiemurat työnnetään syvennettyyn kaivoon ensi kesänä. Otetaan vielä kotitalousvähennys pois ja homma on bueno. Tuon voisi saada siltä edelliseltä porausfirmalta yllytettyä tekemäänkin. Voi laittaa vaikka samantein 200 m kaivon ja 45 mm putket. Itte kyllä kysyisin, josko goodvilliä löytyisi. Poraaminen vain vesikaivoon on alkuun melko sotkuista, mutta jos onnistuu sen puolesta, ettei ole sokkelissa kiinni, niin .....
No mitenkäs kun tuo nykyinen reikä on 200m ja reiästä pumpulle on matkaa reilu 20m ja nykyinen on sillä perus 40mm putkella.
Jos kaivoon porataan vaikka 50-60m lisää ja sinne vaihdetaan vaikka 45mm turbo niin muodostuuko tuosta kaivon ja pumpun välisestä matkasta liikaa virtausvastusta jos siihe jätetään ne vanhat 40mm putket?
-
No mitenkäs kun tuo nykyinen reikä on 200m ja reiästä pumpulle on matkaa reilu 20m ja nykyinen on sillä perus 40mm putkella.
Jos kaivoon porataan vaikka 50-60m lisää ja sinne vaihdetaan vaikka 45mm turbo niin muodostuuko tuosta kaivon ja pumpun välisestä matkasta liikaa virtausvastusta jos siihe jätetään ne vanhat 40mm putket?
Oleellisin virtausvastus muodotuu siellä pisimmässä lenkissä. Onhan teknisessä tilassakin pienempää kuparia missä liuos kiertää... Toki jo uutta tehdään niin sitten kannattaa ottaa 45mm:ksi kaikki tietysti...
-
Oleellisin virtausvastus muodotuu siellä pisimmässä lenkissä. Onhan teknisessä tilassakin pienempää kuparia missä liuos kiertää... Toki jo uutta tehdään niin sitten kannattaa ottaa 45mm:ksi kaikki tietysti...
No tuo viimenen 20m pätkä pumpulle menee naapurin autotallin ali ja naapurin pihalla niin ei ole ihan pikkuhomma vaihtaa. Eli periaatteessa tuon pätkän voisi jättää ennalleen?
-
Minun näkemykseni mukaan kyllä...
-
Sinulla on siis nyt 200 metrinen kaivo + 2 x 20 m liitäntäputkitus 40 millisillä.
Putkien seinämävahvuudet ovat kysymysmerkki, liitäntäputkitus saattaa olla paksuseinäistä.
Yhteensä nyt on 2 x 200 + 2 x 20 m = 440 metriä noin 40 mm putkea.
Nyt on ilmeisesti 440 metriä sileää 40/2,4 putkea, jonka painehäviö 0,51 litraa/s virtauksella on ilmeisesti noin 1,1 bar = 110 kPa.
Liitäntäputkitus 40 metriä sileää 40/2,4 mm putkea aiheuttaa 0,51 l/s massavirtauksella noin 0,1 bar painehäviön.
Jos syvennettyyn kaivoon 270 m, tulee 540 m 45 millistä sileää putkea, on painehäviö 0,51 l/s massavirtauksella 0,92 + 0,1 = noin 1 bar = 100 kPa.
Painehäviö olisi siis suunnilleen sama, kuin ennestäänkin oli.
En mene takuuseen laskelmasta. Enkä tiedä mikä putkitus teillä on.
Pyydä vaikkapa porausyrittäjää tekemään painehäviölaskelma. Hän ilmeisesti tietää putkitukset.
Edit.: Lisäsin kiloPascalit = kPa tekstiini.
-
Äähh . Mä sekoitin tämän siihen toiseen, jolla on se 120 m kaivo. Ei tuollaista 200 m kaivoa enää varmaan tartte uudelleen porata. Nuo allekirjoitukset on käteviä, niin ei tule sekoiltua niin helposti. Mutts siis voi helposti muuttaa suurempaan putkikokoon lennosta. Ja muovien hitsaukset on luotettavia liitoksia. Tomppelihan tossa jo laskikin, että muutoksella suurepaan putkeen pysyy virtaus samana höyrystimellä, eli thumbs upp kaikelle muulle, mutta porauksen jatkaminen kysymysmerkillä.
-
Tuota putkea se nykyinen on 40/2,4.
Eli putkikoon suurentaminen onnistuisi ja liitokset hitsaamalla eli sen puolesta ok mutta.
Tuohon vanhaan kaivoon poraaminen on ymmärtääkseni aika 50/50 juttu että onnistuu? Yks porari ainaki tuumas, että hankalaa on..
Tuo nykyinen kaivo on sillä isommalla halkaisijalla 140mm.
Uutta kaivoa meille ei enää mahdu.
-
Minä laskin seuraavasti:
IVT:n teknisten tietojen mukaan on keruupiirin
- nimellisvirtaus 0,64 l/s
- Sallittu ulkoinen painehäviö 90 kPa
Nykyinen 40x2,4mm x440m ->nimellisvirtauksella on painehäviö = 109 kPa
Uusi
40x2,4mm x40m -> nimellisvirtauksella on painehäviö = 10 kPa
45x2,7mm x540m -> nimellisvirtauksella on painehäviö = 77 kPa
Yhteensä 87 kPa
Vanhat vaakaputket ja uudet 45mm putket 70m syvempään kaivoon -> saavutetaan nimellisvirtaus 0,64 l/s
Tällaisissa putkistolaskelmissa on aina epävarmuustekijöitä joten tämäkin laskelma on vain suuntaa-antava.
ATS
-
Tottakai se jatkoporaus onnistuu tarvittaessa. Itsellänikin porahärveli hajosi vajaassa 200 metrissä ja porari joutui nostamaan romut ylös mutta hyvinhän se seuraavana aamuna jatkoi uuden terän kanssa. Vettä purskui mutta talossa oli kevytpeite suojana. Minullakin 140mm kaivo varmuudeksi.
-
Tällaisissa putkistolaskelmissa on aina epävarmuustekijöitä joten tämäkin laskelma on vain suuntaa-antava.
ATS
Painehäviön laskeminen on ilmeisen hankalaa ja siitä kertoo useat eri menetelmät sen laskemiseen.
Turbulenssi ilmiökin vaikeuttaa laskentaa kovasti.
Miten onnistuu TurboCollectorin (http://www.muovitech.fi/default.asp?page=products&category=Maal%E4mp%F6putket%20ja%20muut%20PE-putket&id=260) virtausvastuksen laskeminen?
Mitä mieltä olet tämän sivun laskurin oikeellisuudesta: http://www.pressure-drop.com/Online-Calculator/
Olen vertaillut omia laskujani tuohon.
-
Kannattaa varmaan kuitenkin pyytää tarjous porarilta. Tuossa varmaan tulee hieman erilainen laskelma, mutta kai ne nyt osaa työnsä hinnoitella. Osa metrityötä ja loput tunteina ja putkitusta. Laadukas porausfirma tuon hoitaa ja saa vielä kunniaa päälle työstänsä. Saattaisi löytyä vaikka oikein reilusti asiakaskuntaakin tulevaisuudessa.
-
Kiitos laskelmista ja hyvistä neuvoista. Tämä on kyllä loistava foorumi! Jos tuo asia jatkossa vaan vaivaa mieltä niin hyvä tietää , että muutos on mahdollista. Rahaahan se vaatii vaan sitten. Ehkä sitä jossain vaiheessa onkin jotta tuon vois toteuttaa. Nyt vaan on ollu liikaa isoja remontteja niin pitää suunnitella rauhassa :)
-
Olen käyttänyt oheisen linkin mukaista laskentaohjelmaa
http://www.pipeflowcalculations.com/start.php
Ja sain sillä täsmälleen saman painehäviön kuin "Tomppelin" laskentaohjelma antoi kun antoi viskositeetille ja tiheydelle samat arvot.
http://www.pressure-drop.com/Online-Calculator/
ATS
-
Kannattaa varmaan kuitenkin pyytää tarjous porarilta. Tuossa varmaan tulee hieman erilainen laskelma, mutta kai ne nyt osaa työnsä hinnoitella. Osa metrityötä ja loput tunteina ja putkitusta. Laadukas porausfirma tuon hoitaa ja saa vielä kunniaa päälle työstänsä. Saattaisi löytyä vaikka oikein reilusti asiakaskuntaakin tulevaisuudessa.
Kysyin syvennys hintaa kaivon poranneelta firmalta. Heitti puhelimessa arvion että kustannus olisi 3000€ molemmin puolin sis. 45mm keruuputkiston. Ei ollut kovin innokas tuohon hommaan mutta sanoi kyllä, että onnistuu.
Tuohon päälle tulis sitte vielä keruuputkien liitoksien hitsaukset ja keruun ilmaus yms.
Kyllähän tuo kallista on minkä arvasinki mutta jos jakaa pitkälle ajalle niin eihän tuo tekis vuodessa paljo mitään.
Harmi,kun ei tule kunnon pakkasia pidemmäksi aikaa niin näkis kuinka kylmäksi tuo kaivo menee kovemmassa kuormituksessa.
-
Odottele nyt tämä talvi ihan rauhassa.
Kaivohan ei mennyt vielä ihan kovin kylmäksi.
Kun sinulla on enemmän kokemusta kaivon resursseista, niin sitten on parempi ajankohta tehdä päätös syventämisestä.
Ei tuo syventämisen hinta nyt ihan kamala ollutkaan.
-
Varsin kohtuulliselta kyllä kuulostaa tuo hinta. Kotitalousvähennystäkin tulee porauksesta yleensä paljon, niin tuohan on melkein ilmaista. Ja hyvä keruu on kyllä hermoja lepuuttava homma maalämmittäjällä.
-
Odottele nyt tämä talvi ihan rauhassa.
Kaivohan ei mennyt vielä ihan kovin kylmäksi.
Kun sinulla on enemmän kokemusta kaivon resursseista, niin sitten on parempi ajankohta tehdä päätös syventämisestä.
Ei tuo syventämisen hinta nyt ihan kamala ollutkaan.
Ajattelin vielä ensi talven yli katsoa miten kaivo toimii.
-
Mä laitoin sähköpostilla tarjouspyyntöä vanhan (vesi)kaivon syventämisestä 6-7 porsusliikkeeseen ja yksi ainoa vastasi, nekin oli sitä mieltä ettei kannata ja olisivat laittaneet sinne keräysputket ja poranneet lisäksi toisen kaivon. Tuntuu että joko firmat ei lue sähköpostejaan tai sitten vanhan kaivon syventäminen on niille epämieluisaa puuhaa.
-
Mä laitoin sähköpostilla tarjouspyyntöä vanhan (vesi)kaivon syventämisestä 6-7 porsusliikkeeseen ja yksi ainoa vastasi, nekin oli sitä mieltä ettei kannata ja olisivat laittaneet sinne keräysputket ja poranneet lisäksi toisen kaivon. Tuntuu että joko firmat ei lue sähköpostejaan tai sitten vanhan kaivon syventäminen on niille epämieluisaa puuhaa.
Oikein lyhyen kaivon poraaminen ei ole kovin kannattavaa, koska on kiinteät kulut osittain ja lyhyestä kaivosta tulee pienempi lasku asiakkaalle. Jos vertaa vaikka 100m, 200m tai 250m kaivoja. Poraisivat ehkä mieluusti 200m tai 250m kaivon ennemmin kuin yhden 100m kaivon.
Syventämisessä ne "helpot" metrit on jo porattu ja vaikemmat metrit on vielä kokonaan poraamatta. Poratangot voi esim jumittua kaikki sinne kaivoon ja sitten tulee kalliiksi, kun pitää yrittää saada ne poratangot sieltä pois. Eikä tiedä syytä miksi poraaminen on ennen lopetettu "kesken"?
Syventämisessä siis pitää ottaa ensin keruuputki pois, sitten syöttää sinne kaivoon kaikki tarvittavat poratangot jossa kuluu aikaa. 200 metriseen esim 67x3m poratankoja. Nuo maksavat jo paljon, jos koko "höskä" jää jotenkin jumiin. Sitten vasta saisi alkaa poraamaan lisää metrejä. Täällä oli veden tuoton tai jonkun muun takia poraaminen jo erittäin hidastaa viimeiset metrit, mutta hyvin tuli valmista. Jos syventäisi, niin ei saisi syvennettyä kuin esim 100m ja se 100m on vielä aika vähän ja siitä ei tule kauhean paljon rahaa porausfirmalle. Polttoainetta ja aikaa kuluu enemmän kun porataan metrejä välillä 200-300m, eli poraaminen ei ole enää kauhean kannattavaa? Ei niin kannattavaa kun välillä 0-200m.
Täällä taitaa kaivosta tulla näillä keleillä 5, 4 tai +3C. Eli ensin 5 ja kun liuos viilenee, niin 4 tai 3. Kovalla pakkasella lukemat on taas 4, 3 ja 2C, eli laskee 1 asteella. Lämpötilaero on 4C tai joskus harvemmin on 3C. Näillä keleillä se ero pysyy yleensä aina 4 asteessa.
-
Oikein lyhyen kaivon poraaminen ei ole kovin kannattavaa, koska on kiinteät kulut osittain ja lyhyestä kaivosta tulee pienempi lasku asiakkaalle. Jos vertaa vaikka 100m, 200m tai 250m kaivoja. Poraisivat ehkä mieluusti 200m tai 250m kaivon ennemmin kuin yhden 100m kaivon.
Syventämisessä ne "helpot" metrit on jo porattu ja vaikemmat metrit on vielä kokonaan poraamatta. Poratangot voi esim jumittua kaikki sinne kaivoon ja sitten tulee kalliiksi, kun pitää yrittää saada ne poratangot sieltä pois. Eikä tiedä syytä miksi poraaminen on ennen lopetettu "kesken"?
Syventämisessä siis pitää ottaa ensin keruuputki pois, sitten syöttää sinne kaivoon kaikki tarvittavat poratangot jossa kuluu aikaa. 200 metriseen esim 67x3m poratankoja. Nuo maksavat jo paljon, jos koko "höskä" jää jotenkin jumiin. Sitten vasta saisi alkaa poraamaan lisää metrejä. Täällä oli veden tuoton tai jonkun muun takia poraaminen jo erittäin hidastaa viimeiset metrit, mutta hyvin tuli valmista. Jos syventäisi, niin ei saisi syvennettyä kuin esim 100m ja se 100m on vielä aika vähän ja siitä ei tule kauhean paljon rahaa porausfirmalle. Polttoainetta ja aikaa kuluu enemmän kun porataan metrejä välillä 200-300m, eli poraaminen ei ole enää kauhean kannattavaa? Ei niin kannattavaa kun välillä 0-200m.
Täällä taitaa kaivosta tulla näillä keleillä 5, 4 tai +3C. Eli ensin 5 ja kun liuos viilenee, niin 4 tai 3. Kovalla pakkasella lukemat on taas 4, 3 ja 2C, eli laskee 1 asteella. Lämpötilaero on 4C tai joskus harvemmin on 3C. Näillä keleillä se ero pysyy yleensä aina 4 asteessa.
Tuskin kukaan silti tappiolla tuommoiseen ryhtyy?
Luulisi kaikki keikat kelpaavan yrittäjille, toki jos on paljon hommia on helpompi jättää tuommoinen ei niin hyvä porauskeikka väliin.
Kyllä se meillekin tulisi varmasti poraamaan jos pyydän mutta tuntui olevan vahvasti sitä mieltä ei silti ole järkeä lähteä syventämään ennen kuin tyyliin nestepinta nousee paisarissa, että keruu menis niin kylmäksi.
Olen vaan itse tuosta eri mieltä mutta katsotaan nyt jos sitä raskis jossain vaiheessa tuon tehdä.
Meillä tulee nyt nollakeleillä aluksi vajaa 2 sitten semmosta 1 ja lopuksi lähelle 0. Kovilla pakkasilla aluksi ehkä 1 ja aika nopeasti tippuu sinne -1 tai vähän alle. Tosin täällä ei ole ollut pidempää kovaa pakkasjaksoa niin luulen, että keruu painuu vielä kylmemmäksi tuosta.
-
Laittaa sinne menoputkeen pelkästään maalenkin, mutta vetää sen 63x3,8 mm putkella. Saa olla varmaan jo reilusti alle 100 m. Kaivaa sen 1,5-2m syvyyteen, niin on varmasti routarajan alla. Kesällä lämpö menee jopa 4 m syvyyteen ja se lataa jo kaivoa loppukesästä. Virtaus on putkessa niin hidasta, että lämmönluovutus on hyvällä tolalla. Tuolla ei varmaan mahdottomasti vastapaine nouse ja tarvittava tila on pieni. Äkkiseltään tuntuisi hyvältä ratkaisulta kaikille liian lyhyen reiän saaneille. Parin tonnin paukku maksimissaan ja tuo tilantarve tosiaan aika minimaalinen yhdellä kiekuralla.
-
Laittaa sinne menoputkeen pelkästään maalenkin, mutta vetää sen 63x3,8 mm putkella.
Keruun kannalta on merkitystä myöskin sillä maamassalla, joka ympäröi keräinputkea.
Se massa voidaan ajatella keruuputken ympärillä olevaksi lieriöksi, jonka keskipiste on keruun putki.
Lieriön säde rajaa vaikutusalueen, jolta lämpöä siirtyy putkeen. Säteen suuruus riippuu maa aineksen lämmönjohtoluvusta, λ, [W/mK].
Maa- aineksella se on noin 1 - 2 W/mK, keskimäärin noin 1,2 W/mK.
Keruulieriön säde on noin 0,6 .. 1,2 metriä. Tarkkaa rajaa ei ole.
Nämä arvot soveltuvat 40 x 3,7 mm putkelle.
Jos keräämme 63 millin putkella, saamme silti suunnilleen saman lämpömäärän, kuin 40 milliselläkin, koska keruulieriön läpimitta ei kasva.
Meillä on suunnilleen sama energiakapasiteetti käytettävissä, kuin 40 milliselläkin putkella.
Siksi ehdottaisin mieluummin 2 x 40 mm silmukat, jotka kytketään rinnakkain.
Kummallakin silmukalla omat on keruualueensa.
-
Ajattelin, että menossa olisi vain kylmän siepparina tuo pätkä, niin kaivo olisi paremmin turvassa ja saisi sen 2-3 kW lisän. Tekisi melkein mieli itte kokeilla kaivaa tuonne mettään kapealla kauhalla kanaali, kun on jokusen kerran meno ollut alle -3 asteen. Kaivoon saisi menon ehkä nousemaan 0 asteen tasolle kovimmilla keleillä ja jos maapötkö jäätyy, niin ei oikeestaan väliä kuitenkaan. Kaivonporaus jätteet olisi tuollaiseen putken peittämiseen mainiota tavaraa, kun laskisi sen liejun siihen kanaalin pohjalla.
-
Jos liian matalaa kaivoa täydennetään vaakakeruupiirillä, nousee keruupiirin painehäviö.
Tällä pienellä, liitetiedostona olevalla ohjelmalla voisi koettaa laskea häviön suuruuden.
Täytä vihreisiin ruutuihin keruupiirin osuuksien tiedot.
Ohjelma soveltuu korkeintaan neljästä erilaisesta keruupiirin osuudesta.
Tarpeettomien osuuksien kohdalla kirjoitetaan metrimäärän kohdalle 0 metriä.
Keruupiirin painehäviö pitäisi yleensä, toki maakiertopumpun tehosta riippuen,
jäädä alle 50 kPa (= alle 0,5 bar).
Katso lämpöpumpun teknisistä tiedoista, mikä on suurin sallittu ulkoisen painehäviön suuruus.
Olemme yhdessä foorumimme jäsenen, seppaant 'in kanssa, väsänneet tämän liitetiedoston ohjelman.
Kiitän häntä ohjauksesta.!
Tämänkään laskelman oikeellisuutta ei mitenkään taata!
-
Jos liian matalaa kaivoa täydennetään vaakakeruupiirillä, nousee keruupiirin painehäviö.
Tällä pienellä, liitetiedostona olevalla ohjelmalla voisi koettaa laskea häviön suuruuden.
Täytä vihreisiin ruutuihin keruupiirin osuuksien tiedot.
Ohjelma soveltuu korkeintaan neljästä erilaisesta keruupiirin osuudesta.
Tarpeettomien osuuksien kohdalla kirjoitetaan metrimäärän kohdalle 0 metriä.
Keruupiirin painehäviö pitäisi yleensä, toki maakiertopumpun tehosta riippuen,
jäädä alle 50 kPa (= alle 0,5 bar).
Katso lämpöpumpun teknisistä tiedoista, mikä on suurin sallittu ulkoisen painehäviön suuruus.
Olemme yhdessä foorumimme jäsenen, seppaant 'in kanssa, väsänneet tämän liitetiedoston ohjelman.
Kiitän häntä ohjauksesta.!
Tämänkään laskelman oikeellisuutta ei mitenkään taata!
Tässä ketjussa laskitte sitä minunki keruun painehäviötä, kun mietin sitä kaivon syvennystä ja meillähän ei toteudu tuo valmistajan suosittelema virtaus/painehäviö.
Meillä keruupumppu on koko ajan täysillä jotta nipin napin päästää sinne 3-4 asteen dt:hen. Eli pelivaraa ei ole yhtään.
Voisiko tämä olla reklamaation paikka?
Meillähän keruu on toteutettu 40mm putkella ja kyllähän se selvästi liian pieni on tähän meidän kaivoon, kun maavetoa tuli pumpulle niin pitkästi.
-
Tässä ketjussa laskitte sitä minunki ...
Pumppuna sinulla on IVT HQ C10.
Talossa patterilämmitys. IVT HQ C10 pumpun antoteho on ilmoitettu olevan BO/W45 olosuhteissa 10,0 kW.
Maakierron Dt arvolla 3,5 ja COP -arvolla 3,5 maakierron volyymi pitäisi olla vähintään 0,5 litraa 7 sekunti.
440 metrin putkessa 40x2,4 kierron aiheuttamaksi painehäviöksi tulisi noin 104 kPa tai 1,04 bar.
Valmistajan esitteessä http://www.ivtlahti.fi/tekniset-tiedot-ivt-maalampo-premiumline-hq.htm
luvataan pumpulle jopa 100 kPa "Sallittu ulkoinen painehäviö"
Dt arvo on sinun viestiesi mukaan ollut noin 3 K tuntumassa ja on varsin hyvä.
Kierron painehäviö on vähän kinkkinen laskettava.
Virtaaman turbulenttisuus ja varsinkin sen suuruusaste vaikeuttaa laskentaa.
-
Meillä on tuo C10 malli ja siinä tuon esitteen mukaan sallittu painehäviö 90, E10 näyttäs olevan 100.
No kuitenki onhan tuo tiukille tehty ,kun pumppua pakko pitää täysillä koko ajan.
-
Millä virtausmäärällä menee virtaus turbulenttiseksi 40/2,4 putkessa? Tuon pisteen jälkeen meinaan taitaa vastus nousta sen verta nopeasti, että vaadittava pumppausteho nousee todella jyrkästi. Litramäärä/min siis kiinnostaa, kun ittellä nuo molemmat virtausmittarit näyttää aika tasan 30L/min, eli lauhduttimella pyörii tuolloin 17 kW koneella 2x30L/min=3600L/h. Hatara mielikuva on, että kun suljin toisen piirin, niin ei toinen mittari ihan mahdottomia näyttänyt virtauksen nousuksi. Ja paljonkos tuollaisesta 63mm putkesta lisääntyy vastapaine esim 80 m pätkällä? Tuollainen pikkukaivuri olisi nimittäin saatavissa, jolla saisi helposti eestaas lenkit tontin reunaan salaoja kauhalla roiloamalla, eikä tarttisi edes puita kaadella.
-
Tuolla laskurilla (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5829.0;attach=6309) laskien painehäviöksi muodostuu
0,5 litraa /sek virtauksella, 80 metriä pitkällä 63X3,8 mm putkella ==> 1,1 kPa (0,01bar).
-
Siis käsitinkö oikein? Tuo 0,01 bar vastaisi 10 cm lisäystä vaadittavaan nostokorkeuteen pumpulta. Eikös tuossa olisi nyt ratkaisu monenkin puuttuviin metreihin. Olisi ihan sama vaikka maapötkö menisikin jäähän siinä menoputkella, mutta kaivoon palaisi kuitenkin n. 0 asteinen litku, joka helpottaa jo kummasti kaivoa. Kesällä voisi jo latautua kaivo, jos maa lämpenee vaikka 12 asteen tienoille.
-
Liitän laskelman omaan viestiisi..
-
Siksi ehdottaisin mieluummin 2 x 40 mm silmukat, jotka kytketään rinnakkain.
Kummallakin silmukalla omat on keruualueensa.
Ja vielä niin että mikäli tila on rajattu niin vaikka vain 0.5m ojaan rinnakkain eri laidoille. Etunahan tuossa on että kesäksi laitetaan maapiirin pumppu pyörimään ja elvytetään kaivo kesän aikana. Tällöin hiukan matala kaivo palautuu taas seuraavan talven koitoksia varten.
Ylipäätään kannattaa maapiirin pumppu laittaa pikkuteholla päälle kesäksi täsäs kohteessa kun sitä "maapiiriä" on hiukan jo valmiiksi.
-
Olen itse myös suunnitellut "lisääväni" jossain vaiheessa kaivon kapasiteettia kytkemällä kaivolle sarjaan 100 m pituisen maapiirin. Nyt kaivolta tulee plussan puolelta takaisin, mutta kun tontilla tilaa on niin täytyy ottaa hyöty irti. Tilaa tälle keruupiirille on vaikka millä mitalla ja tässä hiukan pohdintoja ja kysymyksiä asiantuntijoille, kiitoksia jo etukäteen:
1) Onko maapiirin ja kaivon pituuden suhteella väliä? Nyt suunnitteilla laittaa tosiaan 100 m harvalle jaolle (2 m etäisyydelle toisistaan) tai jopa isolle lenkille 1.2m syvyyteen pumpulta tulon ja kaivon väliin. Onko ainoana tekiänä tuo 400 m yht. maksimilenkin pituus tuolla PEM 40/2.4:lla?
2) Tein laskelmani tuolla laaditulla painehäviötaulukolla ja tuolla sain tulokseksi vain 0.56 bar/55.6 kPa Painehäviöksi @ 0.51 l/s virtauksella yhteensä 380 m:lle, vaikuttaa melko pieneltä? Täällä on saatu 440m lenkillä 1,1 baria häviöksi, mutta itse en tuolla ohjelmalla tätäkään saa aikaiseksi?
3) Tarkoituksena ladata kaivoa ja ottaa isoin kylmäkuorma pois kaivolta talvella, kuitenkin kesällä haluan käyttää maaviileää konvektorilla, niin siksi turhan pitkää maalenkkiä varmaan täytyy välttää, jotta kaivossa viina myös konvektorille kerkeää viilentyä. Olisiko tähän nopeaa mitoitusapua saatavissa eli paljonko esimerkiksi juuri 100 m maalenkillä alkoholi lämpiää ja paljonko sitten 120 m kaivossa keretään alkoholia viilentämään konvektorille? Vai pitäisikö laittaa lyhyempi maalenkki?
4) Nyt pumpun ja kaivon välillä on suojattua ja eristettyä 40/3.7 Uponoria, paljonkohan tuon yhdistäminen muovihitsaamalla 40/2.4 tuo lisävastusta, kun putkien välille tulee epäjatkuvuuskohta? Liitännät täytyy varmasti tehdä muovihitsaamalla, mihinkään liittimeen ei varmaan voi luottaa kun liitos jää maan alle piiloon?
5) Maalenkki tulee olemaan 3 m alempana (alatontilla) kuin pumppu, mutta tämäkään on tuskin mikään ongelma, kun nostokorkeutta tulee tuo 3 "kaivometrin" verran lisää?
6) Pumppuni F1255-6 Nimellisvirtaus @50 Hz on 0.18 l/s ja suurin ulkoinen paine nimellisvirtauksella on 64 kPa. Käytin kuitenkin laskennassa 0.51 l/s ihan vain sen takia, että pumppu tietysti joskus pyörii myös ihan täysillä kovilla pakkasilla ja tästä näkee todellisen putkien ahdistuksen ja tuolla 0.18 l/s & 64 kPa saadaan todella pitkä linja aikaiseksi? Ei vaikuta järkevältä nuo Niben ilmoittamat lukemat.
Liitteenä oma laskelmani pumpulle ja keruupiirin painehäviölle Osuudet koostuvat siis kahdesta 20 m mittaisesta 40/3.7 eristetystä pumpun ja kaivon välisestä putkesta, 120 m kaivosta ja suunnitellusta 100 m maalenkistä, jolla varataan kaivoa ja otetaan lisää energialähdettä järjestelmään.
-
F1255-6 pystyy ilmeisesti korkeintaan 8 kW -tehoon.
Kun on patterilämmitys, voi COP olla noin 3,5 ja Dt saa olla 3,5 K.
Näillä arvoilla virtaaman tarpeeksi tulisi 0,40 litraa/sek.
Kun tuohon taulukkoon laittaa 0,40 litraa/s ja:
- liitäntä linjat 40 m 40x3,7
- vaakaputki 100 m 40x3,7 ja
- kaivo 240 m 40x2,4
Tulee virtausvastukseksi tuon laskurin mukaan 43,4 kPa / 0,43 bar.
Pumpulle sallittu max. ulkoinen painehäviö 64 kPa on suurempi, eli pitäisi toimia.
...
Suurensin laskuriin vapaan tekstin aluetta.
Liitän laskurin tähänkin viestiin.
-
F1255-6 pystyy ilmeisesti korkeintaan 8 kW -tehoon.
Kun on patterilämmitys, voi COP olla noin 3,5 ja Dt saa olla 3,5 K.
Näillä arvoilla virtaaman tarpeeksi tulisi 0,40 litraa/sek.
Kun tuohon taulukkoon laittaa 0,40 litraa/s ja:
- liitäntä linjat 40 m 40x3,7
- vaakaputki 100 m 40x3,7 ja
- kaivo 240 m 40x2,4
Tulee virtausvastukseksi tuon laskurin mukaan 43,4 kPa / 0,43 bar.
Pumpulle sallittu max. ulkoinen painehäviö 64 kPa on suurempi, eli pitäisi toimia.
...
Suurensin laskuriin vapaan tekstin aluetta.
Liitän laskurin tähänkin viestiin.
Kiitoksia laskelmasta, maahan tulee vielä 40x2.4:n niin vastus hiukan pienenee, niin hyvin tuon pitäisi toimia hienosti. Katsotaan onko ensi kesänä aikaa vuokrata kaivuri ja kipaista ura maahan putkelle saven sekaan. Nyt kaivolta tulee näillä -20..-15 keleillä vielä ~+1:stä kaivolta, joten kyllähän tuollakin pärjää vielä.
-
Suurensin laskuriin vapaan tekstin aluetta.
Liitän laskurin tähänkin viestiin.
Vilasin laskuria nopeasti ja tuli sellainen mieleen että oliko 45/50mm keräimessä seinämän vahvuus suurempi kuin tuon 2,4mm? Jotenkin takaraivoon on jäänyt sellainen mielikuva...
-
Vilasin laskuria nopeasti ja tuli sellainen mieleen että oliko 45/50mm keräimessä seinämän vahvuus suurempi kuin tuon 2,4mm? Jotenkin takaraivoon on jäänyt sellainen mielikuva...
Luultavasti näin on, mutta tietoja on vaikeata löytää.
Pitäisi oikeastaan ottaa yhteyttä valmistajiin / myyjiin.
-
http://www.muovitech.se/?page=products&category=Energikollektorer&id=1 (http://www.muovitech.se/?page=products&category=Energikollektorer&id=1)
FINNS I FÖLJANDE UTFÖRANDEN
2X32MM PE 32X2.0 PN10 SDR17 PE100
4X32MM PE 32X2.0 PN10 SDR17 PE100
2X40MM PE 40X2.4 PN10 SDR17 PE100
4X40MM PE 40X2.4 PN10 SDR17 PE100
2X50MM PE 50X3.0 PN10 SDR17 PE100
4X50MM PE 50X3.0 PN10 SDR17 PE100
Ja siitä päätellen 50mm kollektorissa nimellisenä noin 3.0mm seinämävahvuus, 45mm Turbo-kollektorin esitteessä todetaan vain:
http://www.muovitech.se/?page=news&id=337 (http://www.muovitech.se/?page=news&id=337)
"45mm Turbo-kollektorissa seinämävahvuus on hieman paksumpi, kuin 40 mm kollektorissa, mutta halkaisija on suurempi, jolloin lämmönsiirtopinta-ala on suurempi."
Lieneekö kyse sitten keskiarvosta, kun kyseessä on turbo-putki (pohjasta/harjalta mitattuna) en osaa sanoa.
-
Kiitos sinulle tiedosta.!
Laitoin nämä painehäviölaskurin (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5829.0;attach=6310) valikkoon.
Olisiko jostain saatavissa 45 millisenkin putken tiedot?
Laskuri ei varmasti osaa laskea rihlatun putken painehäviötä oikein.
Tarvittaisiin varmaankin jotain laborointia, jotta asia varmistuisi.
-
Kattokaapa tuo, jos siitä saisi jotain hyödyllistä irti.
http://www.muovitech.com/pdf/mt_a4_folder_turbo_FI.pdf
-
http://www.muovitech.com/pdf/mt_a4_folder_turbo_FI.pdf
Oheisessa Muovitechin esitteessä on 200m kaivon 40x3,7mm turbokeräimen virtausvastus virtauksen funktiona kun putkessa virtaa 10C vesi.
Kun tavallisen putken seinämän karheudeksi valitaan 0,30 mm saadaan virtausvastukseksi sama kuin turbokeräimellä.
Kun nesteeksi valitaan 1C 28 p-% vesi-etanoliseos todetaan että virtausvastus on melko tarkkaan sama kuin turbokollektori 10C vedellä.
Lisäksi todetaan että virtauksesta riippuen on turbokollektorin virtausvastus 10 -25 % suurempi kuin tavallisen sileän kollektorin.
Tähän tulokseen on päästy varsin monen muunnoksen kautta joten en ota mitään vastuuta tuloksen oikeellisuudesta.
Kun ne siellä Muovitechillä edes tekisi kokeensa ja mittauksensa täällä yleisesti käytetyllä 28 p-% vesi-etanoliseoksella. Todennäköisesti heidän mittaukset on tehty tarkoitushakuisesti vedellä tai laihalla wiinalla.
ATS
-
Mä kattoin niistä palkeista, että turbo on pienempi virtausvastus. Ja, että sama teho saadaan ylös kaivosta 10-20% pienemmällä virtauksella. Kaivoon vielä kannattaa laittaa 40x2,4 eikä 40x3,7 putki. Piti kyllä moneen kertaan lueskella, kun oli jotenkin sekavasti tuo ulostulo selvitetty tuosta tutkinnasta.
-
Tuo Muovitechin esite on tosi sekava.
Siinä on neljä kaaviokuvaa, joissa on käytetty:
- Kolmea eri keruunestettä
- Kolmea eri putkikokoa
- Kahdenlaisia vastuksia
Kaaviot eivät ole yhteismitallisia joten niiden tuloksista ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä.
Tuota en usko, että turbokollektorin kokeellinen virtausvastus olisi pienempi kuin sileän putken.
Todennäköisesti kokeissa on käytetty eri kokoisia putkia tai eri nesteitä.
Laskennolliset virtausvastukset näyttävät käyttäytyvän suhteellisen loogisesti, ehkä siksi että kaikki laskentapisteet ovat selkeästi turbulentilla virtausalueella.
En minä sitä väitä, etteikö turbokollektori olisi hyvä mutta jos vertailut on tehty samalla tasolla kuin esitteen kaaviot, niin en usko noihin tuloksiksi saatuihin lukuihin.
ATS
-
Tuota en usko, että turbokollektorin kokeellinen virtausvastus olisi pienempi kuin sileän putken.
Tuostahan on tuolla jossain toisessa ketjussa se kuva tutkimuksessa jossa turbokollektorilla oli suurempi virtausvastus nimenomaan turbulenttisella virtauksella.
Tutkimus, tulokset ja kuva on täällä... http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4906.msg57406#msg57406
-
Kuinka maalämpökaivonne ja pintakeruukenttänne ovat toipuneet talven rasituksesta? Omasta 160 m syvästä porakaivosta (Vantaalla) nousee nyt huilijakson lopulla ylös 6,7 "C lämpöistä vettä. Talvella paluulämpötila meni alimmillaan täpärästi pakkasen puolelle, kun käyntijaksot oli pisimmillään. Mikä on se paluulämpötila, jolloin porakaivon voi katsoa olevan "täysin" elpynyt talven irtiotosta?
Asia kiinnostaa siinäkin mielessä, että kannattaako sinne yrittää varata jäähdytyksen tms. tuomaa lämmintä.
-
+6,7 C on varsin hyvä arvo.
Vantaalle lasketaan yleensä 50 metrin syvyyteen noin 6,5 C lämpötila.
160 metrisen kaivon keskilämmöksi käyttämäni ohjelma antaa Vantaalle +6,95 C.
(Kaivon pohjalla, -160 metrissä, ohjelman mukaan olisi noin +7,97 C.)
Jos nämä arvot ovat oikein, on kaivo elpynyt lähes täysin alkulämpötilaansa.
Eroa on vain noin -0,45 K.
...
Laskentaohjelmasta saadut arvot eivät ole todellisia, mitattuja arvoja, vaan vain erään laskentamallin tuottamia.
Alueelta on varmasti mitattujakin arvoja ja kiinnostaisi saada niitä tietoon.
-
Kiitos asiantuntevasta ja nopeasta vastauksesta.
Olen kierrättänyt maapiirin keruupumppua läpi talven huilijaksojen ajan 10 % nopeudella. Tuolla keruupumpun vauhdilla Nibe 1245-8 ottaa 28 W sijasta tyhjäkäyntitehoa 40 W.
Keruupumpun ottoteho 10 % pyörimisnopeudella on siis 12 W. Sähkölaskussa tuo näkyy vuositasolla n. 15 € menoeränä.
Pyöritänkö vettä turhaan? Ajatuksena on ollut estää sillä kaivon yläpään mahdollinen jäätyminen ja napata talteen vaakaputkiosuuden 20 m kesälämpö.
Totuus lienee se, että maalämpökaivoon pumpattu lämpö katoaa maan uumeniin ja sitä ei koskaan saada takaisin?
-
Kuinka maalämpökaivonne ja pintakeruukenttänne ovat toipuneet talven rasituksesta?
Hyvin tuo on palautunut. Maaliskuun lopulla kävi paluu kylmimmillään 0,0°C ja nyt on 6,3°C. Meno on kolme astetta kylmempää.
2x400m maapiiri Joensuussa 1,3m syvällä.
-
1) Nimimerkki Kapa25
2) Päiväys 22.1.2018
3) Ulkolämpötila -19
4) Keruulta 0,1
5) Keruulle -3.0
6) Keruutyyppi Porakaivo akt. 140m
7) Paikkakunta Kokkola
Mittaus illalla kolmen tunnin käyntijakson lopussa. Kaivon lämmöt pysy noissa lukemissa paikoillaan yhteensä 1,5 tuntia.
Kaivon on vähän viilentynyt, mutta ei vielä mitään hätää.
Kaivo voi olla hiukan alimittainen, mutta saattaa silti olla ihan riittävä.
On hyvä, että sinulla on mittausanturit sekä meno, että paluuputkissa.
Kovat ja pitkäkestoiset pakkaset testaavat kaivon riittävyyden.
Onneksi niitä ei viimevuosina (sitten 2010) ole ollut.
-
1) Nimimerkki koccola
2) Päiväys 22.1.2018
3) Ulkolämpötila -8
4) Keruulta +3.1
5) Keruulle +0.1
6) Keruutyyppi Kallio 250m. Maaosuus 1m
7) Paikkakunta Vantaa
Pumppu käynyt reilu 48h ja käy edelleen.
Hyvät ovat lämpötilat, kaivossa on riittävästi syvyyttä.
Lämpötilat putoavat jonkin verran vuosien kuluessa, mutta ei paljoa, kun on reilusti mittaa kaivossa.
-
) Nimimerkki Krive
2) Päiväys 30.01.2018
3) Ulkolämpötila -6.4
4) Keruulta +2.1
5) Keruulle -1.8
6) Keruutyyppi Kaivo akt. syvyys 280m.
7) Paikkakunta Etelä-Pohjanmaa
8 Pumppu Ait Swcv inverter 4-16kw
9)Talo Puutalo 245m2, 1 krs, rv 1958, Patterit, lattialämmitys ja sisäuima-allas.
Pumppu käynyt yhtäjaksoisesti tuossa kohtaa 433h ja käynti jatkuu.
Maakierron meno ja paluulämpötilojen erotus on isohko, 3,9 K. Olisi hyvä olla noin 3 K.
Kaivon putkitushan on 50 millistä? Ovatko kaivolta pumpulle tulevat myöskin riittävän isoläpimittaisia?
Ilmeisesti maakierron pumpun teho ei oikein kunnolla riitä. Saksalaiskoneissa on ollut hiukan pienitehoiset maakierron pumput.
Pohjois-Saksassa kallioperän lämpötila on noin +10 .. +13 C, kun se on Keski-Suomessa vain noin +6 C.
Saksassa ei tarvita niin syviä kaivoja ja pienemmät kiertopumput riittävät.
Keruulle lähtevä ei saisi mennä kovin kylmäksi.
Kaivo on se lämmönlähde, josta talon lämmitysenergia on tarkoitus kerätä.
Keruupiiri pitäisi toteuttaa huolella ja hyvin suunnitellusti.
Kerro mielellään jatkossakin, kuinka keruun lämpötilat kehittyvät.
Nyt ei ole vielä mitään hätää liian alhaisista lämpötiloista.
Aika ja mahdollinen kova pakkastalvi näyttävät, kuinka hyvinä ne pysyvät.
-
Maakierron meno ja paluulämpötilojen erotus on isohko, 3,9 K. Olisi hyvä olla noin 3 K.
...
Keruulle lähtevä ei saisi mennä kovin kylmäksi.
Invertteripumpun tapauksessa hetkellisen keruudeltan vertailu ei ole aina kovin helppoa. Ainakin Nibe, keruupumpun automaattisella
nopeusasetuksella, päästää deltan vaihtelemaan samankin päivän aikana 3-4 asteen välillä jollain algoritmillä, riippuen ainakin kompuran
kierroksista sekä lämmitysveden että keruulta tulevan nesteen lämpötiloista.
Nibessa on mahdollista valita myös kiinteä delta, mutta asettamalla pumppu pitämään keruun delta kiinteänä kolmena asteena,
tuntuis hyötysuhde kotimittausten perusteella hieman tippuvan, ainakin niissä olosuhteissa missä tuota kokeilin.
Vaikuttais ihan siltä että pumpun tekijät ovat miettineet optimaalista keruun deltaa monelta kantilta, joten itse kyseenalaistaisin
invertteripumppujen osalta käsin tehtävät optimoinnit ja luottaisin keruupumpun automatiikkaan oletusasetuksilla, ainakin Niben tapauksessa.
Vasta koneen käydessä täysillä kierroksilla pidempiä pätkiä on mahdollista nähdä keruupumpun ja kaivon riittävyys.
-
Hei,
Miten paljon se pumpumpun hyötysuhde noin osapuilleen laskee, jos se dt keruupiirissä on 4 Kelviniä 3 Kelvinin sijaan? Yritän tässä hahmottaa, että kuinka iso ongelma tuo on, kun siitä nyt puhutaan ja itsellä dt sen nelisen astetta on.
-Janne
-
Tomppeli, k113635:
AIT:n ohjelmiston versio 3.8.1 näyttää webbiserverissä tavoitelämpötilaeron sekä keruulle että lämmityspiirille. Molemmissa se on yllättävän iso, lähempänä tosiaan 4 astetta keruulle ja lämmityspiirillä taitaa usein keikkua 7 asteen huitteilla.
Nuo muuttujat jotka webbiserverillä olivat on nimetty varsin kryptisin lyhentein mutta kyllä ne sai arvattua kun hetken katsoi dataa ja lämpötiloja ja vertaili.
Oma pumppuni on nyt uusimmalla ohjelmistolla ja nuo tavoitelämpötilat katosivat samalla webbiserveriltä, valitettavasti. Mutta krive saattaisi nuo saadakin vielä näkyviin mikäli kytkee ohjaimen lähiverkkoon.
-
Maakierron meno ja paluulämpötilojen erotus on isohko, 3,9 K. Olisi hyvä olla noin 3 K.
Kaivon putkitushan on 50 millistä? Ovatko kaivolta pumpulle tulevat myöskin riittävän isoläpimittaisia?
Ilmeisesti maakierron pumpun teho ei oikein kunnolla riitä. Saksalaiskoneissa on ollut hiukan pienitehoiset maakierron pumput.
Pohjois-Saksassa kallioperän lämpötila on noin +10 .. +13 C, kun se on Keski-Suomessa vain noin +6 C.
Saksassa ei tarvita niin syviä kaivoja ja pienemmät kiertopumput riittävät.
Keruulle lähtevä ei saisi mennä kovin kylmäksi.
Kaivo on se lämmönlähde, josta talon lämmitysenergia on tarkoitus kerätä.
Keruupiiri pitäisi toteuttaa huolella ja hyvin suunnitellusti.
Kerro mielellään jatkossakin, kuinka keruun lämpötilat kehittyvät.
Nyt ei ole vielä mitään hätää liian alhaisista lämpötiloista.
Aika ja mahdollinen kova pakkastalvi näyttävät, kuinka hyvinä ne pysyvät.
Kaivon putkitus ja vaakavedot ovat 50 millistä. Äsken näytti menon ja paluun ero olevan 2.2 eli en vielä huolestuisi :)
-
Mulla on sama juttu. DT oli käyttöveden lopussa 2,2 ja lämmitystä hierottaessa 3,9. Nämä alhaiset lämmityksen kiertoveden lämmöt imaisee erityisen tehokkaasti kaivosta lämpöä, eikä sen DT:n ole tarvis olla se 3,0 tasan. Mulla on mittareiden mukaan virtausta 3600 K/h, joka on reilusti yli virtaustarpeiden, mutta kun se menolämpö pyörii lähempänä 30 astetta, niin sillä vain imetään kaivosta niin raakasti lämpöä. Välillä tuo DT taitaa olla käynyt lähellä 5 astettakin muistaakseni.
-
Välillä tuo DT taitaa olla käynyt lähellä 5 astettakin muistaakseni.
Ok, eipä siitä siis taida juuri haittaa olla, vaikka se dT nyt sen 4 astetta tai vähän ylikin on.
-Janne
-
Jos dt on suuri ja kaivo hiukan kylmähkö,
menee kaivoon lähtevä herkästi turhan lähelle pumpun hätäkatkaisurajaa, joka on aika yleisesti noin -9 C.
Kylmä kaivoon meno tekee jäätulpan kaivon yläosaan.
Siitä tulpasta ei välttämättä ole haittaa, mutta pienen riskin se voi muodostaa.
Keski-Euroopassa ei tätä vaaraa ole ja dt saakin olla 4 K kieppeillä.
Scandinaviassa taitaa olla aika yleisesti suositusarvona noin 3 K.
-
Tarkkailin tuota dt:n käytöstä kun pumppuni yritti keräillä invertteriin kierroksia tuskallisen hitaasti käyttövesisyklin jälkeisen startin jälkeen. Näyttää siltä ettei tuo kertakaikkiaan vaan osaa säätää keruupiirin kiertopumppua kovemmalle niin että tavoiteltuun dt-arvoon päästäisiin.
AIT näyttää tavoitteen kun ohjaimeen kirjautuu asentajana. Kuvassa on sekä lämmityspiirin tavoite sekä oloarvo (alimmat) että keruun tavoite ja oloarvo (VBO). Käyttöliittymän suomennoksissa on vähän sanomista, siksi molemmissa lukee asetusarvo. Ylempi on tavoite. Keruulle tavoitellaan 3.5 astetta mutta ei tuo juntti pumppu osaa nostaa keruun kiertopumpun kierroksia niin paljon että sitä saavutettaisiin. Ihan kuin tuo keruun pumpun nopeus vedettäisiin ihan vaan kompressorin kierrosten mukaan, virtausvastuksesta viis. Integroivaa säätöä ei näy tai jos sellainen on niin se ei toimi niin nopeasti että minä sitä havaitsisin.
-
Lämpimiä kaivojahan täällä on. Jos nyt tammi-helmikuussa tulee plus asteista ylös niin eihän siinä ole mitään ongelmaa tulossa. Krivelläkin tulee nyt 2-3 asteista niin sehän on helkkarin hyvin! Meillä keikkuu tulo lähempänä -1 käyntien lopulla tällä hetkellä mutta minkäs teet.. Kaikki kuitenkin näyttää toimivan iha ok nii näillä nyt vaa on pärjättävä.
-
Hei,
Miten paljon se pumpumpun hyötysuhde noin osapuilleen laskee, jos se dt keruupiirissä on 4 Kelviniä 3 Kelvinin sijaan? Yritän tässä hahmottaa, että kuinka iso ongelma tuo on, kun siitä nyt puhutaan ja itsellä dt sen nelisen astetta on.
-Janne
Tähän asiaan haluaisin itsekin esim. selkeän Excel taulukon,
josta asiaa voisi tarkastella visuaalisesti.
Ja vain tätä asiaa.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta juuri tuo kaivojen delta ja SEN vaikutus hyötyyn kiinnostaisi kovasti.
Oliko jollain kenties olemassa jo laskentapohjaa asialle?
-
Liuospumppu / PUHALLIN 56%
VBO Asetusarvo 3.4 K
VBO Asetusarvo 3.2 K
Eli aamulla 8h käynnin jälkeen pumppu on saanut dt:n painettua jopa alle tavoitteen. Onko kyse siitä että lauhdutin toimii vähän heikommin kun betonilaatta on lämmennyt vai onko säätö vain uskomattoman hidas, mene tiedä, mutta nyt se on noin. Pumppu kertoo hetkelliseksi tehoksi 3.8kW ja ulkona on -6.5C.
Tuosta voinee päätellä että tuo jaksaa jonnekin 7kW huitteille pitää dt:n lähellä kolmea astetta (liuospumppu nyt 56%) ja sen jälkeen alkaa sitten dt levitä. Ellen rakenna autotallia niin tokkopa tämä talo yli 8kW tehoja näkeekään.
-
Tähän asiaan haluaisin itsekin esim. selkeän Excel taulukon,
josta asiaa voisi tarkastella visuaalisesti.
Ja vain tätä asiaa.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta juuri tuo kaivojen delta ja SEN vaikutus hyötyyn kiinnostaisi kovasti.
Oliko jollain kenties olemassa jo laskentapohjaa asialle?
Oheisessa kuvassa vuonna 2011 tekemieni mittausten tuloksia, keruun Dt:n vaikutus lämpöpumpun L-Ässä V7.0 suoritusarvoihin.
Kokeissa muutettiin keruun virtausta ja samalla pidettiin muut oleelliset parametrit tietyn toleranssin sisällä vakioina.
Tulokset on esitetty keruun/höyrystimen Dt:n funktiona.
ATS
-
) Nimimerkki Nopostan
2) Päiväys 1.2.2018
3) Ulkolämpötila -5,8
4) Keruulta +0,8
5) Keruulle -3,8
6) Keruutyyppi Vaakapiiri 2X220m, hienosilttimoreeni
7) Paikkakunta Kymenlaakso
8 Pumppu Nibe 1255 inverter 3-12kw
9)Talo Puutalo 170m2, valmistuu 2018, lattialämmitys
Pumppu asennettu ja käynnistetty 26.1.2018. Putkisto kaivettiin marraskuussa 2017 kun sateet viimein hellittivät, putkisto on 60-120 cm syvyydessä kun kallio tulee vastaa, rinnetontti.
Tässä on tapeettoman suuri meno- ja paluulämpötilojen erotus.
Syynä ei voi olla keruupiirin liian suuri rakenteellinen (2 x 220 m ilmeisesti haaroittamalla rinnakkain kytkettyinä) virtausvastus,
se jää 6 -7 kW lämmitysteholla reilusti alle 20 kPa.
Syynä voi olla:
- maapiirissä olevan mutasihdin osittainen tukkeutuminen (hyvin todennäköinen syy),
- keruuputkistossa ilmaa tai ahtauma, onko kaikki sulkuventtiilit täysin auki,
- maakiertopumpun liian alhainen kiertonopeus,
-
Oheisessa kuvassa vuonna 2011 tekemieni mittausten tuloksia, keruun Dt:n vaikutus lämpöpumpun L-Ässä V7.0 suoritusarvoihin.
Kokeissa muutettiin keruun virtausta ja samalla pidettiin muut oleelliset parametrit tietyn toleranssin sisällä vakioina.
Tulokset on esitetty keruun/höyrystimen Dt:n funktiona.
ATS
Kiitos kuvaajista, ne oli hyvää dataa. Eli eipä tuossa hyötysuhteessa hirveitä tapahdu vielä dT:n muuttuessa 3->4, jos nyt oikein luin ,niin COP muuttuun noin 1,5%. Eli hirveitä investointeja putkituksen virtausvastuksen pienentämiseen ei kannattane lähteä tekemään, mutasihtiä tietenkin putsaillaan. :) Muuta haittaa en sille suurehkolle dT:lle keksi.
-Janne
-
Eli eipä tuossa hyötysuhteessa hirveitä tapahdu vielä dT:n muuttuessa 3->4, jos nyt oikein luin ,niin COP muuttuun noin 1,5%. Eli hirveitä investointeja putkituksen virtausvastuksen pienentämiseen ei kannattane lähteä tekemään, mutasihtiä tietenkin putsaillaan. :) Muuta haittaa en sille suurehkolle dT:lle keksi
Itse asiassa COP putoaa Dt: muuttuessa 3 -> 4 C vain noin 1,0%
Pitää kuitenkin huomata että mittaukset on tehty vuodelta 2007 olevalla lämpöpumpulla talvella patteritalossa ja vain yhdessä toimintapisteessä (lauhduttimelle tuleva ja kaivosta tuleva lämpötila).
Vuoden 2007 jälkeen lämpöpumput ovat kehittyneet huomattavasti, mutta fysiikan peruslait ovat edelleen samat.
ATS
-
Liuospumppu / PUHALLIN 56%
VBO Asetusarvo 3.4 K
VBO Asetusarvo 3.2 K
Eli aamulla 8h käynnin jälkeen pumppu on saanut dt:n painettua jopa alle tavoitteen. Onko kyse siitä että lauhdutin toimii vähän heikommin kun betonilaatta on lämmennyt vai onko säätö vain uskomattoman hidas, mene tiedä, mutta nyt se on noin. Pumppu kertoo hetkelliseksi tehoksi 3.8kW ja ulkona on -6.5C.
Tuosta voinee päätellä että tuo jaksaa jonnekin 7kW huitteille pitää dt:n lähellä kolmea astetta (liuospumppu nyt 56%) ja sen jälkeen alkaa sitten dt levitä. Ellen rakenna autotallia niin tokkopa tämä talo yli 8kW tehoja näkeekään.
Kävin juuri katsomassa mitä mulla näyttää. Molemmat Vbo:t oli 3.1K.
-
Itse asiassa COP putoaa Dt: muuttuessa 3 -> 4 C vain noin 1,0%
Pitää kuitenkin huomata että mittaukset on tehty vuodelta 2007 olevalla lämpöpumpulla talvella patteritalossa ja vain yhdessä toimintapisteessä (lauhduttimelle tuleva ja kaivosta tuleva lämpötila).
Vuoden 2007 jälkeen lämpöpumput ovat kehittyneet huomattavasti, mutta fysiikan peruslait ovat edelleen samat.
ATS
Näin kylläkin, mutta haen sitä, että kannattaako tässä nyt ottaa putkimies vaikka muutmaksi tunniksi hommiin ja pyytää uusimaan keruulinja kupariputkiosuus suurempihalkaisijaiseen putkeen ja saada sillä vaikka muutama desimaali dT:tä alaspäin maksaen vaikkapa 500 satkua sille kaverille värkeistä ja työstä. No, käsittääkseni ei ainakaan tämän tiedon valossa kannata. Jos pumpun käyttämä sähkö maksaa vaikka 1000 euroa vuodessa, olisi säästö 10 euroa per prosentti, eli ei se maksaisi ainakaan näin ajateltuna itseään takaisin ikinä. Voipi toki olla, että ajattelen väärin.
-Janne
-
mutta haen sitä, että kannattaako tässä nyt ottaa putkimies vaikka muutmaksi tunniksi hommiin ja pyytää uusimaan keruulinja kupariputkiosuus suurempihalkaisijaiseen putkeen ja saada sillä vaikka muutama desimaali dT:tä alaspäin maksaen vaikkapa 500 satkua sille kaverille värkeistä ja työstä.
Ei kannata
Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Minkälainen keruupiiri.
-Kuinka pitkästi muoviputkea ja minkä kokoista?
-Ja kupariputkea?
ATS
-
Ei kannata
Ihan mielenkiinnosta kysyn.
Minkälainen keruupiiri.
-Kuinka pitkästi muoviputkea ja minkä kokoista?
-Ja kupariputkea?
ATS
Noin 400 metriä muovia 40 mm 2,4mm seinämällä ja noin 6m kuparia, kokoa en tiedä, oisko 28mm...
Janne
-
Tässä on tapeettoman suuri meno- ja paluulämpötilojen erotus.
Syynä ei voi olla keruupiirin liian suuri rakenteellinen (2 x 220 m ilmeisesti haaroittamalla rinnakkain kytkettyinä) virtausvastus,
se jää 6 -7 kW lämmitysteholla reilusti alle 20 kPa.
Syynä voi olla:
- maapiirissä olevan mutasihdin osittainen tukkeutuminen (hyvin todennäköinen syy),
- keruuputkistossa ilmaa tai ahtauma, onko kaikki sulkuventtiilit täysin auki,
- maakiertopumpun liian alhainen kiertonopeus,
Maakiertopumpun nopeus on automaatilla ja kun otin arvot ylös oli se 17%. Haaroittamalla on rinnan juu kytketty. Erotus kyllä laskee kun automatiikka rupee nostaa nopeutta, kun on 50% niin ero on siinä 2.5-3 astetta. Sihti on puhdas.
-
Mulla on sama juttu. DT oli käyttöveden lopussa 2,2 ja lämmitystä hierottaessa 3,9. Nämä alhaiset lämmityksen kiertoveden lämmöt imaisee erityisen tehokkaasti kaivosta lämpöä, eikä sen DT:n ole tarvis olla se 3,0 tasan. Mulla on mittareiden mukaan virtausta 3600 K/h, joka on reilusti yli virtaustarpeiden, mutta kun se menolämpö pyörii lähempänä 30 astetta, niin sillä vain imetään kaivosta niin raakasti lämpöä. Välillä tuo DT taitaa olla käynyt lähellä 5 astettakin muistaakseni.
Täälläkin pääsääntöisesti dT lämmitystä tehdessä noin 5 astetta ja käyttövettä tehdessä noin 3 astetta.
-
AIT:n ohjelmiston versio 3.8.1 näyttää webbiserverissä tavoitelämpötilaeron sekä keruulle että lämmityspiirille. Molemmissa se on yllättävän iso, lähempänä tosiaan 4 astetta keruulle ja lämmityspiirillä taitaa usein keikkua 7 asteen huitteilla.
Lämmityspiirille seitsemän asteen delta on ymmärtääkseni ihan OK. Se kolme astetta koskee keruuta.
-
Maakiertopumpun nopeus on automaatilla ja kun otin arvot ylös oli se 17%. Haaroittamalla on rinnan juu kytketty. Erotus kyllä laskee kun automatiikka rupee nostaa nopeutta, kun on 50% niin ero on siinä 2.5-3 astetta. Sihti on puhdas.
Nämä invertteripumpujen maakierron arvot ovat hämääviä.
Olisi hyvä, jos lämpötilojen luenta tehtäisiin silloin, kun pumppu lämmittää taloa ja mielellään luenta aika kylmällä ulkoilmalla.
Tieto siitä, millainen lämpöpumppu on kyseessä on tarpeellinen.
-
1) Nimimerkki JML_
2) Päiväys 3.2.2018
3) Ulkolämpötila -13
4) Keruulta 3.0
5) Keruulle -1.0
6) Keruutyyppi Porakaivo akt. 187m
7) Paikkakunta Perho
Yllättävän korkea keruulta tulevan lämpötila.
Kyseessä on uusi asennus ja kaivon lämpötila on vielä korkea.
Menon ja paluun erotus tässäkin isohko.
Onko maapiirin roskafiltterissä asennusjätettä?
Korkea tulon lämpötila voi johtua myöskin anturin huonosta lämpöeristämisestä.
Ympäröivän ilman korkea lämpötila saattaa hiukan päästä lämmittämään anturia.
-
Yllättävän korkea keruulta tulevan lämpötila.
Kyseessä on uusi asennus ja kaivon lämpötila on vielä korkea.
Menon ja paluun erotus tässäkin isohko.
Onko maapiirin roskafiltterissä asennusjätettä?
Korkea tulon lämpötila voi johtua myöskin anturin huonosta lämpöeristämisestä.
Ympäröivän ilman korkea lämpötila saattaa hiukan päästä lämmittämään anturia.
Roskasihti on putsattu juuri, ei johdu korkea dT siitä. Korkeaa dT tä olen itsekin ihmetelly ja kysellyt foorumilla, mistä voisi johtua. Tulin siihen lopputulokseen, että ei siitä suurta haittaa ole, hyötysuhde hieman pienenee, mutta ei merkittävästi. Muuta haittaa ei nähdäkseni ole.
Anturit on hyvin eristetty, tuloa mitattu kahdella eri anturilla ja tuo on se pienempi arvo (Lässän oma anturi). Kaivo näyttäisi asettuvan tuohon noin +3 asteeseen, vaikka pumppu käy pitkään. Toki se varmaan vuosien satossa kylmenee. Näyttäisi kuitenkin, että on ihan hyvä kaivo.
-Janne
-
Nämä invertteripumpujen maakierron arvot ovat hämääviä.
Olisi hyvä, jos lämpötilojen luenta tehtäisiin silloin, kun pumppu lämmittää taloa ja mielellään luenta aika kylmällä ulkoilmalla.
Tieto siitä, millainen lämpöpumppu on kyseessä on tarpeellinen.
Kyseessähän on Nibe f1255 inverter 3-12kw. Tänään oli se -10.8 kun arvot katoin ja lämmitys oli aktiivinen. Arvot olivat seuraavat.
Keruulta 0.1
Keruulle -2.9
Muita arvoja: Keruupiirin pumppu oli jälleen 17%, virtausmittari bt1? jos oikein muistan nimen oli 7,5L/min.
Vaihevirrat tasaiset 0.7 A per vaihe. Lämpöpumpun lisäksi päällä oli Vilpen huippari min.teholla ja noin 10W ledejä.
Sisälämpö oli 21,9 ja lattialämmityksen kv-pumppu oli 30% teholla.
-
Kyseessähän on Nibe f1255 inverter 3-12kw. Tänään oli se -10.8 kun arvot katoin ja lämmitys oli aktiivinen. Arvot olivat seuraavat.
Keruulta 0.1
Keruulle -2.9
Muita arvoja: Keruupiirin pumppu oli jälleen 17%, virtausmittari bt1? jos oikein muistan nimen oli 7,5L/min.
Vaihevirrat tasaiset 0.7 A per vaihe. Lämpöpumpun lisäksi päällä oli Vilpen huippari min.teholla ja noin 10W ledejä.
Sisälämpö oli 21,9 ja lattialämmityksen kv-pumppu oli 30% teholla.
Menon ja paluun erotus 3,0 K. On ihan suositusarvo.
Tämä arvo virtausmittari bt1? jos oikein muistan nimen oli 7,5L/min kertoo,
että pumppu toimi silloin ihan pienellä, ehkä noin 1,8 kW, lämmitysteholla.
-
Nämä invertteripumpujen maakierron arvot ovat hämääviä.
Olisi hyvä, jos lämpötilojen luenta tehtäisiin silloin, kun pumppu lämmittää taloa ja mielellään luenta aika kylmällä ulkoilmalla.
Tieto siitä, millainen lämpöpumppu on kyseessä on tarpeellinen.
Vielä jos lukemat olisivat tilanteesta kun kompressori käy 50 Hz taajuudella.
ATS
-
Vielä jos lukemat olisivat tilanteesta kun kompressori käy 50 Hz taajuudella.
ATS
Miksi tuo taajuus?
Jos haluaa verrata kaivojen käytöstä niin invertteristä pitäisi katsoa stabiilia tilannetta jossa pumppu ei enää säädä tehoja esimerkiksi käyttövesisyklin jälkeen. Eli mieluiten juuri ennen käyttövesisykliä, tasaisessa ulkolämpötilassa. En minä hertseistä niin olisi kiinnostunut vaan siitä mikä se kaivon lämpötila on missäkin kelissä.
Tuota vertaisin sitten onoffin keskimääräisiin meno- ja paluulukemiin käyntijakson aikana samassa ulkolämpötilassa. Sitä en tosin osaa sanoa mikä on oikea tapa laskea keskimääräinen menon ja paluun lämpötila liuospiirille. Siinä kun tullee hyppäys tasan siinä kohtaa kun viina lähtee toiselle kierrokselle. Jos lähtee.
-
Näin kylläkin, mutta haen sitä, että kannattaako tässä nyt ottaa putkimies vaikka muutmaksi tunniksi hommiin ja pyytää uusimaan keruulinja kupariputkiosuus suurempihalkaisijaiseen putkeen ja saada sillä vaikka muutama desimaali dT:tä alaspäin maksaen vaikkapa 500 satkua sille kaverille värkeistä ja työstä. No, käsittääkseni ei ainakaan tämän tiedon valossa kannata. Jos pumpun käyttämä sähkö maksaa vaikka 1000 euroa vuodessa, olisi säästö 10 euroa per prosentti, eli ei se maksaisi ainakaan näin ajateltuna itseään takaisin ikinä. Voipi toki olla, että ajattelen väärin.
-Janne
Noin 400 metriä muovia 40 mm 2,4mm seinämällä ja noin 6m kuparia, kokoa en tiedä, oisko 28mm...
Jos 6 m 28x1mm Cu-putkea korvattaisiin 40x2,4mm muoviputkella, kasvaisi virtaus n. 2,6%.
Dt laskisi 4,0 -> 3,9 C = 0.10 C ja vastaavasti paranisi COP n. 0,1 %
ATS
-
Miksi tuo taajuus?
Eikö tuo ole ns. nimellisteho?
Olisi paremmin vertailukelpoinen ON/OFF koneiden kanssa.
Jos haluaa verrata kaivojen käytöstä niin invertteristä pitäisi katsoa stabiilia tilannetta jossa pumppu ei enää säädä tehoja esimerkiksi käyttövesisyklin jälkeen. Eli mieluiten juuri ennen käyttövesisykliä, tasaisessa ulkolämpötilassa. En minä hertseistä niin olisi kiinnostunut vaan siitä mikä se kaivon lämpötila on missäkin kelissä.
Tuota vertaisin sitten onoffin keskimääräisiin meno- ja paluulukemiin käyntijakson aikana samassa ulkolämpötilassa. Sitä en tosin osaa sanoa mikä on oikea tapa laskea keskimääräinen menon ja paluun lämpötila liuospiirille. Siinä kun tullee hyppäys tasan siinä kohtaa kun viina lähtee toiselle kierrokselle. Jos lähtee.
Hyvin perusteltu tämäkin
ATS
-
Eikö tuo ole ns. nimellisteho?
Olisi paremmin vertailukelpoinen ON/OFF koneiden kanssa.
ATS
On varmaan nimellisteho useimmin, mutta ei se ole vertailukelpoinen kuin toiseen vastaavaan pumppuun vaikka onoffit "samalla" taajuudella käyvätkin. Se mitä yleensä halutaan tietää lienee että kuinka kylmänä se kaivo käy kun pumppu käy.
-
1) Nimimerkki turpomersu
2) Päiväys 11.2.2018
3) Ulkolämpötila -6
4) Keruulta -0,7
5) Keruulle -3,5
6) Keruutyyppi vaakakeruu 2*250 m, pelto, savimaa
7) Paikkakunta Pirkanmaa
8 Pumppu Nibe 1255 4-16kW
9)Talo Hirsitalo 200 m2 2 krs, rv 1910, Patterit ja lattialämmitys
10) Lisäksi kovemmilla pakkasilla puulämmitystä vanhoilla tulisijoilla
Kommentoin, vaikka en tiedäkään talon lämmitystarvetta.
Kohteessa on 4 - 16 kW lämmitystehoinen pumppu ja ilmeisesti patterilämmitteinen kohde.
Vaaka keruu savimaasta.
Jos lämmitystarve olisi vuodessa noin 40.000 kWh,
antaa laskentaohjelma keruupiirin putkitukselle pituutta noin 700 metriä, vähintään 1,1 m syvyyteen.
Kohteessa on 2 x 250 m = 500 m.
Jos lämmitystarve olisi suunnilleen oikein, on keruupiiri hiukan lyhyehkö.
Vaakakeruupiiri on kuitenkin siitä armollinen, että yleensä ei synny mitään vahinkoa, vaikka maa jäätyy keruuputken ympäriltä.
Jos jäätyminen aiheuttaa routimista, maan liikkumista, on keruun vioittuminenkin mahdollista, mutta lienee aika harvinaista.
Vaakakeruu toteutetaan tavallisesti PE40x3,7 putkella; se sietää melkoisesti routimistakin.
Ei ehkä olisi pahitteeksi, jos keruuseen lisättäisiin joskus yksi 250 metrinen lenkki lisää.
Kun maa menee jäähän, paranee sen lämmönjohtokyky ja keruun viileneminen vähenee sen jälkeen, kun se on pudonnut nollan kieppeille.
Vaakakeruu ei myöskään viilene lisää vuosien kuluessa.
Keruun putkitus tulisi upottaa routarajaa syvemmälle, silloin talven pakkasista johtuva maan kylmeneminen ei pudota tarpeettomasti keruulta saatavaa lämpötilaa.
-
1) Nimimerkki Papi
2) Päiväys 26.5.2016
3) Ulkolämpötila +19 C
4) Keruulta +5,3 C
5) Keruulle +2,9 C
6) Keruutyyppi kaivo 220m
7) Paikkakunta Pohjois-Karjala, Kontiolahti
Kaivo elpynyt tosi hyvin.
Kertoo siitä, että joko kaivon läpi virtaa vettä, tai paikallinen kallioperä on erittäin hyvin lämpöä johtavaa.
Laskennalliset koskemattoman kallion lämpötilat ovat paikkakunnallasi:
- 20 - 50 metrin syvyydessä noin +5 C,
- 220 metrin syvyydessä noin +7,3 C ja
- Kaivon keskilämpötila noin +6 C.
Kallioperän lämpötila on laskenut keskiarvostaan vain noin 0,7 astetta, joka on tosi vähän,
kun otetaan huomioon sekin, että kaivosta tuleva liuos ei lämpene täysin samaksi, kuin kaivon keskilämpö.
-
Tältä talvelta kovimpien pakkasten aikaan:
Ylös: - 0,2 C
Alas: - 5,2 C
Nyt kovalla lämpimällä ulkoilmalla;
Ylös: + 5,2 C
Alas: - 0,2 C
Kaivot 8 X 250m
Paikkakunta SALO, Lounais-Suomessa.
Mikä on tuomio tästä, "tomppeli" ?
-
Tältä talvelta kovimpien pakkasten aikaan:
Ylös: - 0,2 C
Alas: - 5,2 C
Nyt kovalla lämpimällä ulkoilmalla;
Ylös: + 5,2 C
Alas: - 0,2 C
Kaivot 8 X 250m
Paikkakunta SALO, Lounais-Suomessa.
Tässä kohteessa maalämpökoneiden yhteinen lämmitysteho on noin 100 kW.
Kaivoja 8 x 250 metriä. Keruun painehäviöksi tulee noin 50 kPa = noin 0,5 bar, kun otetaan huomioon kaivoihin menevät liitäntäputket.
Laskennalliset koskemattoman kallion lämpötilat ovat paikkakunnallasi:
- 20 - 50 metrin syvyydessä noin +6,4 C,
- 250 metrin syvyydessä noin +9,1 C ja
- Kaivon keskilämpötila noin +7,6 C.
Keruu on elpynyt melko hyvin.
Jäähtynyt keskilämpötilasta noin 2,4 astetta, joka vastaa suunnilleen tyypillistä noin 5 vuoden aikana tapahtuvaa kallioperän jäähtymistä.
Kaivosta tuleva liuos ei lämpene täysin samaksi, kuin kaivon keskilämpö, paitsi silloin,
kun kompressori ei käy ja kierrätetään maaliuosta vähintään 20 - 30 minuuttia täydellä pumppausteholla.
Pumpun osateholla tarvitaan pidempi aika.
Keruun menon ja paluun lämpötilojen erotus on suuri, noin 5,0 astetta.
Liian heikko keruun kierron virtaama nostaa dt -arvoa ja huonontaa hyötysuhdetta.
Koska kaivosta tulee aina talven pakkasilla noin nolla asteinen kiertoneste, on kaivoon menevä liuos dt arvon (5 astetta) verran kylmempää.
Kaivoon menee siis noin -5 asteista maaliuosta.
Kaivoissa alas menevät putket ovat viitisen astetta pakkasella ja niiden ympärille muodostuu jäävaippa, joka saattaa nostaa putkia ylös.
Tässä kohteessa olisi hyväksi tulevaisuutta ajatellen lisätä kierron pumppaustehoa, jotta suojattaisiin kaivoja jäätymisvaurioilta.
-
Tässä kohteessa maalämpökoneiden yhteinen lämmitysteho on noin 100 kW.
Kaivoja 8 x 250 metriä. Keruun painehäviöksi tulee noin 50 kPa = noin 0,5 bar, kun otetaan huomioon kaivoihin menevät liitäntäputket.
Laskennalliset koskemattoman kallion lämpötilat ovat paikkakunnallasi:
- 20 - 50 metrin syvyydessä noin +6,4 C,
- 250 metrin syvyydessä noin +9,1 C ja
- Kaivon keskilämpötila noin +7,6 C.
Keruu on elpynyt melko hyvin.
Jäähtynyt keskilämpötilasta noin 2,4 astetta, joka vastaa suunnilleen tyypillistä noin 5 vuoden aikana tapahtuvaa kallioperän jäähtymistä.
Kaivosta tuleva liuos ei lämpene täysin samaksi, kuin kaivon keskilämpö, paitsi silloin,
kun kompressori ei käy ja kierrätetään maaliuosta vähintään 20 - 30 minuuttia täydellä pumppausteholla.
Pumpun osateholla tarvitaan pidempi aika.
Keruun menon ja paluun lämpötilojen erotus on suuri, noin 5,0 astetta.
Liian heikko keruun kierron virtaama nostaa dt -arvoa ja huonontaa hyötysuhdetta.
Koska kaivosta tulee aina talven pakkasilla noin nolla asteinen kiertoneste, on kaivoon menevä liuos dt arvon (5 astetta) verran kylmempää.
Kaivoon menee siis noin -5 asteista maaliuosta.
Kaivoissa alas menevät putket ovat viitisen astetta pakkasella ja niiden ympärille muodostuu jäävaippa, joka saattaa nostaa putkia ylös.
Tässä kohteessa olisi hyväksi tulevaisuutta ajatellen lisätä kierron pumppaustehoa, jotta suojattaisiin kaivoja jäätymisvaurioilta.
Koneissa on päivityksien myötä nyt maapiirillekin pumpuille PWM säätö mahdollisuus ja säädön näyttö ruudulta.
Toki meidän pumput maapiirissä on 1-2-3 säädettäviä vanhempia malleja, 1,8 kWh ja 1,3 kWh teholtaan, koneiden tehon mukaisesti, ulkoisia isoja Grunforsseja siis.
Oletuksena PWM säätö on päällä, kun softa on päivitetty.
Eli näen siis mitä kierrolukua koneet haluaa pumppujen pyörivän.
2 x 30 kW koneen maapiirin pumppu haluaa joka tilanteessa / lämpötilassa pyöriä 75% kierrosmäärällä.
2 x 20 kW koneen maapiirin pumppu haluaa joka tilanteessa / lämpötilassa pyöriä 100% kierrosmäärällä.
Eli olen muuttanut tuon isomman valitsimen asentoon 3 ->2.
Ei mitään vaikutusta mihinkään maapiirin lämpötiloihin?!
Pienempi kone siis haluaa lisää pumppaustehoa, isompi vähemmän...?
Ajatuksia asiasta?
Jos olisi PWM pumput, niin noin ne kävisi ja Dt olisi 3-5 C
Voisihan niihin laittaa PWM / 230AC TAMU palikan väliin...?
-
Kirjoittanut: tomppeli
« : 11.02.18 - klo:13:10 »
Lisää lainaus
Lainaus käyttäjältä: turpomersu - 11.02.18 - klo:10:34
1) Nimimerkki turpomersu
2) Päiväys 11.2.2018
3) Ulkolämpötila -6
4) Keruulta -0,7
5) Keruulle -3,5
6) Keruutyyppi vaakakeruu 2*250 m, pelto, savimaa
7) Paikkakunta Pirkanmaa
8 Pumppu Nibe 1255 4-16kW
9)Talo Hirsitalo 200 m2 2 krs, rv 1910, Patterit ja lattialämmitys
10) Lisäksi kovemmilla pakkasilla puulämmitystä vanhoilla tulisijoilla
Kommentoin, vaikka en tiedäkään talon lämmitystarvetta.
Kohteessa on 4 - 16 kW lämmitystehoinen pumppu ja ilmeisesti patterilämmitteinen kohde.
Vaaka keruu savimaasta.
Jos lämmitystarve olisi vuodessa noin 40.000 kWh,
antaa laskentaohjelma keruupiirin putkitukselle pituutta noin 700 metriä, vähintään 1,1 m syvyyteen.
Kohteessa on 2 x 250 m = 500 m.
Jos lämmitystarve olisi suunnilleen oikein, on keruupiiri hiukan lyhyehkö.
Vaakakeruupiiri on kuitenkin siitä armollinen, että yleensä ei synny mitään vahinkoa, vaikka maa jäätyy keruuputken ympäriltä.
Jos jäätyminen aiheuttaa routimista, maan liikkumista, on keruun vioittuminenkin mahdollista, mutta lienee aika harvinaista.
Vaakakeruu toteutetaan tavallisesti PE40x3,7 putkella; se sietää melkoisesti routimistakin.
Ei ehkä olisi pahitteeksi, jos keruuseen lisättäisiin joskus yksi 250 metrinen lenkki lisää.
Kun maa menee jäähän, paranee sen lämmönjohtokyky ja keruun viileneminen vähenee sen jälkeen, kun se on pudonnut nollan kieppeille.
Vaakakeruu ei myöskään viilene lisää vuosien kuluessa.
Keruun putkitus tulisi upottaa routarajaa syvemmälle, silloin talven pakkasista johtuva maan kylmeneminen ei pudota tarpeettomasti keruulta saatavaa lämpötilaa.
Tomppelin kommentit osuvat tässäkin kohtaa asian ytimeen. Minusta tuohon voisi juurikin lisätä yhden 250 m putkilenkin lisää kun kaivuri on seuraavan kerran tontilla. Maapiiri tehtiin ennnkuin tulevasta maalämmöstä saatikka pumpun koosta oli tarkkaa tietoa. Kaivuri oli tekemässä laajennuksen perustusta ja päätin samalla kaivattaa keruupiirin. Pumppu saatta olla hieman ylitehoinen mutta siinä on varauduttu lämmitettävän alan laajennukselle.
Vahvistan myösTomppelin pointit "Kun maa menee jäähän, paranee sen lämmönjohtokyky ja keruun viileneminen vähenee sen jälkeen, kun se on pudonnut nollan kieppeille.Vaakakeruu ei myöskään viilene lisää vuosien kuluessa."
Puulämmityksellä on täydennetty kovimpin pakkaasten lämmitystarvetta. Myös lämmönjakopuolella on hieman vajausta. Keittiöön pitäisi lisätä lattialämmitystä ja yläkertaan pari lämpöpatteria lisää. Voisi käyttää matalia kiertolämpötiloja.
Rispectiä Tomppelin vahvalle asiantuntemukselle!
-
1) Nimimerkki NeroPlasma
2) Päiväys 21.2.2018/ arviolta maaliskuu 2018
3) Ulkolämpötila -23,0/ -12
4) Keruulta -0,2/ -0,1
5) Keruulle -2,4/ -2,7
6) Keruutyyppi vaakakeruu 3*400m, pelto, savimaa (netto 1150m)
7) Paikkakunta Pohjois-Pirkanmaa
8 Pumppu Robert Bosch Compress EHP 5000 17 LW
9)Talo Hirsitalo 350 m2 2,5 krs, rv 1953, Patterit 80% ja lattialämmitys 20%
10) Ottoteho mittaushetkellä 5390 W/ 4880W.
Menovesi 46,2/ 39,4
Kun nyt satunnaisesti seurasin lämpötiloja, aina oli lähtevä -3,0 tai lämpöisempää, enkä sitten jaksanut tarkemmin kirjaa pitää kun ei minnekään muuttunut. Mitoituspituus taisi olla noin 800 metriä tälle kohteelle ja 14(?) kW pumppu toinen vaihtoehto. Laitettiin kuitenkin 3x400m ja 17 kW koska halusin että kallis systeemini ei kyykkää!. Tätä foorumia olen paljon lukenut ja siihen tulokseen tullut että alimittainen keruupuoli on kallein virhe mitä voi tehdä. Loistava foorumi!
PS. Karvan alle 10000 kW on pumppu ottanut sähköä vuoden aikana.
-
1. Sijainti Suomessa: Päijät-Häme
2. Porakaivon kokonaissyvyys metriä: Kaksi kaivoa, 1. 180m (akt 150), 2. 40m (akt. 20 m). Pintamaata 60m, aktiivisyvyys putkitetusta 50%. Oilonin mitoituslaskelman aktiviisyvyys 159m
3. Lämpöpumpun teho kilowattia (kW): 8 kw
4. Kävikö pumppu tauotta pakkajaksolla (kyllä kävi / ei käynyt). Pumppu piti taukoja.
5. Nousiko nestepinta varaajassa ylös, tuliko viinanhajuista nestettä uloskin? Ei
6. Lämmitettävän tilan neliömäärä (m2): 150 m2
7. Talon rakennusvuosi. 2000
8. Porakaivon läpimitta, jos tiedossa (115...145...165 mm) 1. kaivo 165 mm ja 2. kaivo 145 mm
9. Kuinka moniputkinen keräin (2 ... 3... vai 4 -putkinen): 2
10. Kuinka alhaalla kävi maasta tulevan- maahan menevän nesteen lämpötila? 3.12.2018 mennessä alin -0,3 c ja 3,2 c
Varsin hyviä lukemia ainakin vielä.
Pitkän kovan pakkasjakson lukemat ovat aina mielenkiintoiset. Silloin kaivojen hyvyys testataan.
-
| Nimimerkki: | repomies |
| Päiväys: | 28.2.2018 | 21.1.2019 |
| Ulkolämpötila: | -25 | -22 |
| Keruulta: | +1.2 | +0.7 |
| Keruulle: | -2.2 | -2.5 |
| Taajuus: | 105Hz | 93Hz |
| Keruutyyppi: | Porakaivo akt 227m |
| Paikkakunta: | Pirkkala |
Kaivon käyttöönotto: 9.1.2018
(118Hz olisi mukamas ~9kW, käytännössä käsittääkseni 8.2kW on lähempänä totuutta)
Kaivo jäähtyy..
Kaivo jäähtyy, mutta jäähtyminen on varsin vähäistä.
Arveluttavan rajoille mennään silloin, kun kaivoon menee -4 C liuosta.
Kaivon jäähtyminen noudattelee suunnilleen tämä tyyppistä käyrää.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/KaivoViilenee.jpg)
Teillä kaivoon menevä tuskin koskaan saavuttaa arvoa -4 C.
Käyrän muotoon vaikuttavat monet asiat, m.m. kaivon kuormitusaste ja kallioperän kiviaineksen lämmönjohtavuus.
Jos kaivo on alimitoitettu ja kuormitusaste on siis korkea, laskee käyrä paljonkin nopeammin.
Kevyellä kuormitusasteella käyrä on vain loivasti laskeva.
Hyvän lämmönjohtavuuden omaava kiviaines parantaa kaivon kuormitettavuutta metriä kohden.
Runsas pohjaveden virtaus kaivon läpi voi muuttaa kaivon lämpökäyttäytymisen täysin.
-
Minäkin taidan pelastua, kaivo on nyt 4v 2kk vanha joten jäähtymistä lienee odotettavissa enää pari kymmenystä tulevina vuosina tuon tomppelin kuvaajan mukaan. Pitemmät käynnit on pahasta. Uusi kylmyysennätys kaivosta tulevasta viinasta tuli juuri, 1.3 astetta. Menevässä ei ole logitusta mutta 40mm putki ahdistaa niin että tuo -4 alittuu pikkuisen. Sinänsä kelpo kaivo kärsii pienestä putkesta mutta vielä homma pelaa. Viimeisten 24h lämmöt.
(https://img.aijaa.com/m/00557/14660238.jpg) (https://aijaa.com/G45Vwq)
-
Kaivo jäähtyy, mutta jäähtyminen on varsin vähäistä.
Arveluttavan rajoille mennään silloin, kun kaivoon menee -4 C liuosta.
Kaivon jäähtyminen noudattelee suunnilleen tämä tyyppistä käyrää.
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/KaivoViilenee.jpg)
Teillä kaivoon menevä tuskin koskaan saavuttaa arvoa -4 C.
Käyrän muotoon vaikuttavat monet asiat, m.m. kaivon kuormitusaste ja kallioperän kiviaineksen lämmönjohtavuus.
Jos kaivo on alimitoitettu ja kuormitusaste on siis korkea, laskee käyrä paljonkin nopeammin.
Kevyellä kuormitusasteella käyrä on vain loivasti laskeva.
Hyvän lämmönjohtavuuden omaava kiviaines parantaa kaivon kuormitettavuutta metriä kohden.
Runsas pohjaveden virtaus kaivon läpi voi muuttaa kaivon lämpökäyttäytymisen täysin.
No meillä kyllä menee takaisin kaivoon -4 liosta ja vähän kylmempääkin. Viime talvena ei ollut ongelmia, eikä tänäkään talvena niin en jaksa tuosta olla enää huolissaan , samanlaisia lämpöjä tulee vrt viime vuosi. Kylmänähän tuo käy ei siitä mihinkään pääse mutta kaikki toimii normaalisti ja paisarin pinta elää aivan normaalisti. En jaksa uskoa, että tuosta ongelmaa tulee. Ei se automaattisesti ongelmia tarkoita vaikka sinne sitä -4 nestettä meneekin.
-
1) Nimimerkki Gobi
2) Päiväys 28.1.2019
3) Ulkolämpötila -29
4) Keruulta -0,4
5) Keruulle -3,9
6) Keruutyyppi Porakaivo 300m, aktiivisyvyys 298m
7) Paikkakunta Karstula
Kaivo porattu 04/18. Pumppu lämmittänyt n. 87-97 Hz teholla yli 12h, keruun lämpötila pysynyt koko ajan samana.
Kaivon kuormitus on vähän äärirajoilla, mutta ei vielä mitään hätää. Onhan nyt ollut tosi kylmääkin.
Tein aikoinaan tähän mitoituslaskelman.
Se meni ilmeisesti alakanttiin. Siinä päädyin 11,8 kW maksimi lämmitystehoon.
Olin laskenut näin:
Yhteensä 37 545 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -34 C
▪ Maasta kerätään ( 3,1 COP) 8,3 kW 25 565 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 11 980 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 11 980 kWh
Tarvitaan 293 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,62 l/s.
...
Teit sitten itse paremilla tiedoilla oman laskelmasi jossa oli päätynyt 14,6 kW lämmitystehoon.
Tässä ote itse tekemästäsi laskelmasta:
Yhteensä 43 004 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 14,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 16,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -38 C
▪ Maasta kerätään ( 3,2 COP) 11,0 kW 29 666 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 13 338 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 13 338 kWh
Tarvitaan 2 x 194 m = 388 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,82 l/s.
Oma laskelmasi on ilmeisesti hyvin lähellä oikeata. Päädyit siinä vähän syvempään kaivoonkin.
Kannattaa itse korjata laskelmaan mahdollisimman oikeat tiedot.!
-
Kaivon kuormitus on vähän äärirajoilla, mutta ei vielä mitään hätää. Onhan nyt ollut tosi kylmääkin.
Tein aikoinaan tähän mitoituslaskelman.
Se meni ilmeisesti alakanttiin. Siinä päädyin 11,8 kW maksimi lämmitystehoon.
Olin laskenut näin:
Yhteensä 37 545 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 12,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -34 C
▪ Maasta kerätään ( 3,1 COP) 8,3 kW 25 565 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 11 980 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 11 980 kWh
Tarvitaan 293 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,62 l/s.
...
Teit sitten itse paremilla tiedoilla oman laskelmasi jossa oli päätynyt 14,6 kW lämmitystehoon.
Tässä ote itse tekemästäsi laskelmasta:
Yhteensä 43 004 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 14,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 16,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -38 C
▪ Maasta kerätään ( 3,2 COP) 11,0 kW 29 666 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 13 338 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 13 338 kWh
Tarvitaan 2 x 194 m = 388 aktiivimetriä lämpökaivoja. Keruun virtaus vähintään 0,82 l/s.
Oma laskelmasi on ilmeisesti hyvin lähellä oikeata. Päädyit siinä vähän syvempään kaivoonkin.
Kannattaa itse korjata laskelmaan mahdollisimman oikeat tiedot.!
Tuolloin puntaroin otanko 12 vai 16 F1255n, päädyin tuohon 16Kw malliin oman laskelman ja pienen hintaeron takia. Ja käyttöä tuolle teholle on ollut. Tuo laskelman 13 338Kwh taitaa toteutua, nyt on tammikuun alusta pumppu ottanut reilut 2000Kwh sähköä. Ja pumpun käynnistyksestä huhtikuun lopusta n. 7300Kwh. COP lämmitys + KV on tipahtanut pakkasten myötä 3,4.
edit: Tsekkasin tarkemmin miten kauan liuospumppu on pyörinyt täysiä, näyttäisi alkaneen eilen aamulla, eli 31h. Välissä toki KV-syklejä.
-
Tuli havaittua eräs seikka joka kiinnostaa itseäni.
Tällä hetkellä tilanne:
Ulkolämpötila -8 (tämänviikon keskilämpötila noin -12)
Keruulta +0,1
Keruulle -2,7
Keruutyyppi Porakaivo 230m
Paikkakunta Tampere
Kompura käynyt jatkuvasti varmaan pari kuukautta 20-40 Hz välillä heiluen (lattialämmitys).
Pahimmillaan kaivolta tuli -1,2/-4,2 noin 1,5 viikkoa sitten kun oli pakkasjaksolla pitkään alle -25 ulkolämpötilaa.
Muuttelin lämpökäyrää niin että keskeneräinen rakennus pysyy nyt sisältä 11-12 asteessa eikä lämmintä käyttövettä tehdä. Nyt siis kaivo tuntuu elpyneen niin ettei keruulta ole tullut kuin minimissään -0,2 asteista muutoksen jälkeen. Kompura ei ole kuin pari kertaa käynyt yli 30 Hz, suurimman osan 25 Hz tuntumassa, lämmönkeruupumpun nopeus 40% ja virtaus BF1 14,6 l/min.
Kiinnostava havainto oli tämä:
Laskettelin useamman päivän aikana porakaivovettä, jotta käyttövesivaraajan vesi vaihtuu kokonaan ettei siellä edelleen lämpimässä vedessä ala kasvamaan mitään.
Vesikaivo porattu noin 25 metrin päähän lämpökaivosta.
Kun lämpötilat tasaantuivat varaajan keski- ja ylälämpömittarin mukaan eikä lämpötila enää muuttunut, niin vesikaivolta tulevan veden lämpötila oli +6,2 astetta.
Voinko huoletta tästä päätellä, että lämpökaivossa voisi olla saman lämpöistä vettä vaikka keruulämpötilat muuta antavat olettaa?
Vesikaivoon piti tehdä paineaukaisu jotta vettä alkoi riittämään. Tehdäänkö lämpökaivoihin yleensä paineaukaisua oletusarvoisesti? Tällöinhän vesi ainakin vaihtuisi siellä tehokkaammin.
Pumpun asennuksen yhteydessä oli asentajalla käynyt sellainen kämmi, että oli kyllä kytkenyt käyttöveden lämpötila-anturin koneeseen muttei ollut asentanut sitä varaajan anturitaskuun.
Tuolloin pumppu kävi varmaan 2-3 viikkoa "täysillä" yrittäen tehdä isolla lämpökäyrällä lämmitysvettä sekä myös käyttövettä. Muistaakseni käytövesiputken erillinen lämpömittari näytti jatkuvasti 60 asteisia lämpöjä ja lattiakin tuntui lenkkareiden pohjien kautta kuumalta. Ainakin talo kuivui nopeasti ;) Tuo sitten selvisi kun perehdyin asiaan.
3 kk historiasta kun katson, jonka pumppu ollut nyt käytössä, niin ihan alussa keruullämmöt oli +5/-0,2 ja siitä sitten tasaisesti (varmaankin suuren kuormituksen vuoksi) laskenut näin:
1. kuukausi +5/-0,2 -> +1,3/-2,4
2. kuukausi +0,8/-2,5
3. kuukausi alimmillaan -1,2/-4,2 ja nyt siis +0,1/-2,7
Tasopaisunta-astiaan en ole ilmauksien jälkeen nestettä lisännyt tai poistanut, pinnantaso vaihdellut astian ala-ja yläpinnan rajoissa.
Voinko tästä kaikesta päätellen toivoa, että ensi kesän jälkeen kun rakennus on toivottavasti valmis ja lämpöpumpussa säädöt timmissä, alan saada kaivolta reilummin plussalla olevaa tulevaa nestettä? Vai alanko jo tilaamaan tehokkaampaa keruuputkistoa ja lämpökaivon paineaukaisua :) Ilmeisesti keruuputkisto pystyy kuitenkin lämpöä riittävästi siirtämään, kun alussa tulo oli noinkin reilusti plussalla.
Todetaan vielä, että kaivo porattu suoraan kallionpintaan ja metalliputkea laitettiin vain 1,5 metriä. Vedenpinnan taso ei tarkkaan tiedossa, vesikaivossa vedenpinta muistaakseni oli 7-10 metrissä kun uppopumppua laitettiin. Kaivo mitoitettu 12 kW on/off-pumpulle, pienen hintaeron takia tilattiin kuitenkin 16 kW invertteri.
-
Kiinnostava havainto oli tämä:
Laskettelin useamman päivän aikana porakaivovettä, jotta käyttövesivaraajan vesi vaihtuu kokonaan ettei siellä edelleen lämpimässä vedessä ala kasvamaan mitään.
Vesikaivo porattu noin 25 metrin päähän lämpökaivosta.
Kun lämpötilat tasaantuivat varaajan keski- ja ylälämpömittarin mukaan eikä lämpötila enää muuttunut, niin vesikaivolta tulevan veden lämpötila oli +6,2 astetta.
Voinko huoletta tästä päätellä, että lämpökaivossa voisi olla saman lämpöistä vettä vaikka keruulämpötilat muuta antavat olettaa?
Vesikaivoon piti tehdä paineaukaisu jotta vettä alkoi riittämään. Tehdäänkö lämpökaivoihin yleensä paineaukaisua oletusarvoisesti? Tällöinhän vesi ainakin vaihtuisi siellä tehokkaammin.
Noin +6 C on teillä paikallisen kallioperän lämpötila noin 15 -50 metrin syvyydessä.
Vesikaivosta ei oteta lämpöenergiaa, joten siinä on uuden lämpökaivon läheisyydessäkin suunnilleen suunnilleen paikallisen kallioperän häiriintymätön lämpötila.
GTK :n tutkija Nina Leppäharju on laatinut hyvän kartan kallioperän lämpötilan kehittymisestä käytössä oleva energiakaivon ympärillä. Liitän tähän hänen laatiman kuvan. Tuossa kuvassa on lämpötilakartta tilanteesta kymmenisen vuotta käytössä olleen porakaivon ympäristössä.
Tässä alla olevassa graafissa sama asia käyrästöllä esitettynä (tilanne 10 käyttövuoden jälkeen).:
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/Kaivon_Ik%c3%a4%c3%a4ntyminen.jpg)
Porareiän ympäristön jäähtyminen tapahtuu hitaasti vuosien saatossa ja jäähtymisen leviämiseen vaikuttaa kallioperän kiviaineksen lämmönjohtavuus ja kaivon kuormitusaste.
Sinulla vaikuttaisi olevan nykyiseen lämmitystarpeeseen nähden isohkotehoinen maalämpökone.
Nykyisen lämmitystarpeen perusteella 10 kW lämmitysteho riittäisi noin -35 C ulkolämpötilaan saakka.
-
1) Nimimerkki Siikki
2) Päiväys 24.11.2019
3) Ulkolämpötila -6
4) Keruulta 3.1
5) Keruulle -0,4
6) Keruutyyppi Porakaivo 197m, 192m akt.
7) Paikkakunta Etelä-Karjala
Hz 55. Käyttövettä tehty, nyt varmaan lämmitellään.
Mietin, että pitääkö tästä ekan talven kaivon kanssa huolestua, jos vielä 1,5 astetta putoaa kuten tuon kaavion perusteella ilmeisesti käy. On se tosin jo laskenutkin, kun eka pakkasten aikaan oli sisään 4-4,5 asteen pinnassa. Mutta siis etenkin, jos pidemmällä aikavälillä putoaa enemmänkin, niin pitääkö huolestua? Vai enkö vain osaa lukea tuota kaaviota.
Vaakavetoa meillä 7m, Pumppu oletusasetuksena rajoitettu 6kW (ei siis otettu ylempiä Hertzejä käyttöön)
Tilanne nyt, lämmitys:
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2 36%
komp. taajuus nyt 51Hz
lv, ml. sis. lisäys EP14 684.4kWh
lv, vain kompr. EP14 684.1kWh
lämmitys, ml. sis. lisäys EP14 3102.4kWh
lämmitys, vain kompr. EP14 3102.4kWh
-
Ainakin yllä olevan perusteella näyttää siltä, että kaivon kanssa ei tule ongelmia. Lämpötilan laskun varaa on reilusti.
Tosin kaivoa on kuormitettu ilmeisesti vasta aika lyhyeen.
Varmemman käsityksen saa ensimmäisen talven jälkeen.
Mielestäni ei ole huoleen aihetta.
6 kW lämmitysteho riittänee noin -23 .. -25 pakkasiin saakka.
Sitä kylmemmällä kelillä saattaa GM -arvo lähteä menemään vähän suurempiin miinuslukemiin.
-
Ainakin yllä olevan perusteella näyttää siltä, että kaivon kanssa ei tule ongelmia.
....
6 kW lämmitysteho riittänee noin -23 .. -25 pakkasiin saakka.
Sitä kylmemmällä kelillä saattaa GM -arvo lähteä menemään vähän suurempiin miinuslukemiin.
Kiitoksia! En tiedä vaihdanko edes 8 kW, kun ei oletuksenakaan sitä ole ja ilmeisesti äänitasoy nousee. Tarvittaessa sitten ne ”muutamat” kovemmat vastuksilla auttaen maata kaada.
-
Kiitoksia! En tiedä vaihdanko edes 8 kW, kun ei oletuksenakaan sitä ole ja ilmeisesti äänitasoy nousee. Tarvittaessa sitten ne ”muutamat” kovemmat vastuksilla auttaen maata kaada.
Harvoinpa teillä on 25 asteen pakkasia.
-
Tässä on uudenlainen lämmön keruun toteutus:
1) Nimimerkki Commo73
2) Päiväys 29.12.2019 klo: 01:30
Käyttäjän commo73 pyynnöstä lainattu viesti ja lainauksen sisältö on poistettu tästäkin viestistä..
Kyseessä on varsin mielenkiintoinen ratkaisu.
Lämpö kerätään vaakeruulla, jossa 2 lenkkiä päälekkäin, ylempi noin 2 metrin syvyydessä ja sen alla, noin 3 metrin syvyydessä toinen samanlainen keruupiiri.
Kiitos raportistasi, seuraan kiinnostuksella lämpötilojen kehittymistä talven mittaan. Niin varmaan moni muukin.
Jos ratkaisu osoittautuu toimivaksi, mullistaa se keruupiirin toteutusta melkoisesti.
-
...Vaakapiiri tuntemattoman pituinen (aivan liian lyhyt)...
Lapissa pitää myöskin huomata, että keruuputkien upotussyvyys on riittävän suuri.
Maasta ei tule talvella lämmintä kiertonestettä, jos maaperä keruuputken ympärillä on 5 astetta pakkasella!
Routa saattaa olla Lapissa varsin syvällä, koska siellä lämmin kesäaika on lyhyt.
Maaperä ei ehdi kunnolla lämpenemään lyhyen kesän aikana.
Inarissa keruuputkiston upotussyvyys pitäisi olla yli 1,5 metriä.
-
1) Nimimerkki eeeti
2) Päiväys 5.2.2020
3) Ulkolämpötila -12´C
4) Keruulta -0,2C
5) Keruulle -2,9C
6) Keruutyyppi Porakaivo n.180m
7) Paikkakunta Oulu
Kaivo on hiukan viileä, mutta ei mitään hätää.
Kovimmilla pakkasilla, joita nyt ei ole ollut, menee kaivon lämpötila tuosta vielä vähän viileämmäksi, mutta varaakin siihen on aika tavalla.
-
1) Nimimerkki Rawpower
2) Päiväys 10.1.2021
3) Ulkolämpötila -24.9
4) Keruulta 1.8
5) Keruulle -1.3
6) Keruutyyppi Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m akt.
7) Paikkakunta Kajaani
Taitaa tänään alittua -25 lukema tältä talvelta. Nyt on jo viikon päivät pitänyt kohtalaista pakkasta. Kaivo tuntuu vielä kestävän rasituksen.
Tällä hetkellä kompressori käy 4.4kw / 60%. keruupumppu 54% ja lattiaan 33.3 asteista. (33 tavoite) Sisälämpö 21.8 astetta
Kaivot toimivat hyvin!
Ei ole syytä huoleen.
-
1) Nimimerkki Nigel
2) Päiväys 13.1.2021
3) Ulkolämpötila -8
4) Keruulta 3,2
5) Keruulle 3,1
6) Keruutyyppi Porakaivo 155 m, noin 6 vuotta vanha.
7) Paikkakunta Espoo
-
1) Nimimerkki Nigel
2) Päiväys 13.1.2021
3) Ulkolämpötila -8
4) Keruulta 3,2
5) Keruulle 3,1
6) Keruutyyppi Porakaivo 155 m, noin 6 vuotta vanha.
7) Paikkakunta Espoo
Tässä on keruun delta (dT) vain 0,1 K, joka kertoo siitä, että keruun arvot on luettu kompressorin ollessa pysähtyneenä.
Kaivon lepolämpötila on ok., mutta kertoo kuitenkin, että kaivoa on kuormitettu kohtalaisen kovasti.
Lue arvot uudelleen silloin, kun kompressori käy ja on pyörinyt vähintään 20 minuuttia, jolloin keruun kierto on varmasti mennyt täyden kierroksen vähintään kerran.
Olisi vieläpä syytä varmistaa se, että kone tuottaa silloin lämpöä lämmönjakoon. Lämmin käyttövesi tehdään huonommalla COP -arvolla ja silloin kaivon arvot ovat aina paremmat, kuin on talon lämmityssyklin aikana.
-
Viittaisiko tämä siihen, että kun LKV tehdään huonommalla hyötysuhteella ja kaivolta tulo elpyy nopeasti noin niin kaivojen läpi kulkee vedenvirtauksia? Vai voiko se noin nopeasti keruun tulo nousta vaikka keruupumppu pyörii kokoajan?
EDIT: Ja nyt näkyy nousseen tulo jo 2.1 asteeseen kun LKV sykli on loppu.
Kaivosta otettava teho riippuu COPista ja pumpun tehosta. Sullahan on invertteri, joten molemmat riippuvat myös kierrosluvusta.
COP riippuu hyvin oleellisesti menolämmön ja keruun lämpötilan erosta. Kun lattiaan meni 35 C, on COP luultavasti lähes 5 kaivolta tullessa niukasti plussaa. Käyttövettä tehdessä COP on kolmen paikkeilla, ehkä allekin. Legionellaa tapettaessa pumpataan vielä kuumempaa, joten COP laskee reilusti alle 3:n.
5 kW teholla ja 5:n COPilla kaivosta otetaan 4 kW teho. 3:n COPilla kaivosta otetaan 3,3 kW. 2,5:n COPilla kaivosta otetaan 3 kW.
Lisäksi käyttövettä tehdään usein keskikierroksilla eli mahdollisesti pienemmällä teholla. 4 kW ja 2,5 COP ottaa kaivosta enää 2,4 kW.
admin: Tänne vain tiedot. Käykää keskutelut aiheesta täällä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5829.0
-
Aamulla kun kävin katsomassa ja kompressori oli käynnissä, niin vastaavat lukemat olivat - 0,8 c ja - 3,8 c. Pakkasta oli silloin 12 astetta. Kun katselin sähkövastuksen kulutusta 6 vuodelta niin näytössä lukee aikakerroin 34,1 josta käyttövesi 29,9.
Hyvin talo lämpiää ilman mitään ongelmia toistaiseksi.
-
Aamulla kun kävin katsomassa ja kompressori oli käynnissä, niin vastaavat lukemat olivat - 0,8 c ja - 3,8 c. Pakkasta oli silloin 12 astetta. Kun katselin sähkövastuksen kulutusta 6 vuodelta niin näytössä lukee aikakerroin 34,1 josta käyttövesi 29,9.
Hyvin talo lämpiää ilman mitään ongelmia toistaiseksi.
Hiukan on viileähkö kaivo.
Jos tulee parisenkymmentä astetta pakkasta, katso silloin nuo samat lukemat.
-
1) Nimimerkki Rawpower
2) Päiväys 14.1.2021
3) Ulkolämpötila -30.0
4) Keruulta 1.3
5) Keruulle -1.90
6) Keruutyyppi Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m akt.
7) Paikkakunta Kajaani
Laittelen nyt tässä hieman tiheämmin lämpöjä kun eka lämmityskausi menossa ja nyt on juuri kunnon maalämpökelit. Eli -30 meni nyt rikki täällä ja kokoajan kylmenee. Kompressori 4.90 kw /68% ja 35.2 asteista lattiaan meneee ja paluu on 31,50. Hyvin tuntuu tuo lattiavalu ottavan lämpöä vastaan, koska kun tavoitelämpötila saavutettu niin kompressorikin vähentää tehoja ja saa pidettyä lämmöt kohillaan
-
1) Nimimerkki PS
2) Päiväys 14.1.2021
3) Ulkolämpötila -22.8
4) Keruulta 0.5 C
5) Keruulle -2.6 C
6) Keruutyyppi Porakaivot 2x130 m
7) Paikkakunta Pirkanmaa
Kompressori 54Hz, keruupumppu 43%. menovesi 30.9 astetta, bufferista lattiaan 28.8 asteista.
Sulla 12 kW kone, mutta miten voi olla Herzit noin korkeella?
Mulla 16 kW malli, ulkona -25.6, keruu 56% 0.5/-2.5, menovesi 31,1 ja kompura 29 Hz.
-
Sulla 12 kW kone, mutta miten voi olla Herzit noin korkeella?
Mulla 16 kW malli, ulkona -25.6, keruu 56% 0.5/-2.5, menovesi 31,1 ja kompura 29 Hz.
F1255-12kW
-23,6, keruu 96% 0,6/-2,2, menovesi 36,8 ja kompura 65Hz, laskettu teho nyt 7,9kW.
Tosin mulla puurossipohja (ja autotallissa puhallinkonvektori joka syö aika hyvin) eikä kiillotettua betonia...
-
1) Nimimerkki Rawpower
2) Päiväys 15.1.2021
3) Ulkolämpötila -33.7
4) Keruulta 1.0
5) Keruulle -1.9
6) Keruutyyppi Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m akt.
7) Paikkakunta Kajaani
Tuossa oli matalimmat lukemat nyt tältä pakkasjaksolta. Kompressori teki lämmitystä 5,6kw/77% ja lattiaan 36 asteista nyt aamulla kun oli tuo korkein pakkaslukema. Keruun tulo ei mennyt kertaakaan alle 1. Eli voisiko olettaa, että nämä kaivot tulevat riittämään tällä pumpulla ja talolla? Sähkövastuksia ei pumppu käyttänyt lainkaan.
Tämä oli nyt viimeinen postaus hetkeen tähän ketjuun kun pakkaset nyt lauhtuu ainakin viikon ajaksi. Pitää laitella välillä yksittäisiä lukemia tänne.
-
1) Nimimerkki Jussi81
2) Päiväys 15.1.2021
3) Ulkolämpötila -30.7 (keskiarvo -26,5)
4) Keruulta -1.7
5) Keruulle -4.3
6) Keruutyyppi Porakaivo 217m (akt. 210m?)
7) Paikkakunta Pohjois-Pirkanmaa
Keruu 92%, menovesi 36,5 / paluu 29,9 ja kompura 70Hz.
Kaivo on ollut aina viileä mutta en muista että tulo olisi käynyt koskaan aikaisemmin alta -1,5. Nesteen pinta pysyy vakiona joten ei ilmeisesti suurempaa huolta.
-
Hei.
Olen pohtinut noita keruupiirien tulo ja paluunesteiden lämpötiloja.
Mitä vaikutuksia olisi jos tulopiirin neste olisi esim.20 asteista verrattuna 3 asteiseen?
Tulisiko säästöä kulutuksessa kwh:n pienenemisinä? ja kuinka paljon tuoa vaikuttaisi asiaan?
Olisin kiitollinen jos voisin saada vastauksen näihin ajatuksiini asiantuntijoilta, joita tässäkin foorumis varmasti on?
vuosikerta1950 :)
kiitos
-
Maapiiri 2x300m savimaa, +-1m syvyydessä, tällä hetkellä sisään -1.1 ja ulos -4.1.
-
2x250m metrin syvyydessä savipellossa. Tällä hetkellä minimi sisään - 0,3, ulos - 3,5
-
1) Nimimerkki brainsurgery
2) Päiväys 18.2.2021
3) Ulkolämpötila -20
4) Keruulta -2,1 (todellisuudessa noin -1,6, anturissa ilmeisesti heittoa)
5) Keruulle -4,6
6) Keruutyyppi Porakaivo 130m
7) Paikkakunta Helsinki
Keruulämmöt noin vuorokauden käyntijakson lopussa (Nibe 1126-6 on/off pumppu)
Kaivo on hiukan kylmä, ilmeisesti on jo jäässä, mutta ei vielä mitään hätää, jos paisunta-astiasta ei vuoda ulos maaviinaa.
Keruunesteen kierto näyttää toimivan hyvin, kun keruun dT = -4,6 C - (-2,1 C) = 2,5 K.
-
1) Nimimerkki Rawpower
2) Päiväys 10.3.2021
3) Ulkolämpötila -35,6
4) Keruulta 0.9
5) Keruulle -2.2
6) Keruutyyppi Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m akt.
7) Paikkakunta Kajaani
Nyt se keruun tulo painui alle 1. Tähän vaadittiin näköjään alle -35 lämpötila. Samalla meni talven pakkasennätys meillä uusiksi.
Kompressori käy 5.6kw tehoilla tehden 35.6 asteista lattiaan. Lämmönjaon paluu 31.0 astetta. Kiertovesipumppu 10%. Keruupumppu 70%.
Vaikka kallion railoista johtuen piti tehdä 2 kaivoa niin näyttäisi tämä silti toimivan ilman jäätymistä. Mielenkiintoista olisi tietää minkälaista tulisi nyt kaivosta jos olisi se yksi 220 metrin kaivo?
-
1) Nimimerkki Rawpower
2) Päiväys 10.3.2021
3) Ulkolämpötila -35,6
4) Keruulta 0.9
5) Keruulle -2.2
6) Keruutyyppi Porakaivo 2kpl 66m akt + 158m akt.
7) Paikkakunta Kajaani
Nyt se keruun tulo painui alle 1. Tähän vaadittiin näköjään alle -35 lämpötila. Samalla meni talven pakkasennätys meillä uusiksi.
Kompressori käy 5.6kw tehoilla tehden 35.6 asteista lattiaan. Lämmönjaon paluu 31.0 astetta. Kiertovesipumppu 10%. Keruupumppu 70%.
Vaikka kallion railoista johtuen piti tehdä 2 kaivoa niin näyttäisi tämä silti toimivan ilman jäätymistä. Mielenkiintoista olisi tietää minkälaista tulisi nyt kaivosta jos olisi se yksi 220 metrin kaivo?
Nuo lukemat on nyt lähellä B0W35 eli yleisesti ilmoitetussa speksissä.
Eikös niistä Boschin kWh-lukemista saa selville minkälaista coppia tekee ns. kovilla keleillä (isohko teho)...ottaa lukemat ylös tiettyinä hetkinä mahdollisimman pitkältä jaksolta jos kylmiä piisaa?
Eihän se kone taida tuota itse ilmoittaa...
-
Nuo lukemat on nyt lähellä B0W35 eli yleisesti ilmoitetussa speksissä.
Eikös niistä Boschin kWh-lukemista saa selville minkälaista coppia tekee ns. kovilla keleillä (isohko teho)...ottaa lukemat ylös tiettyinä hetkinä mahdollisimman pitkältä jaksolta jos kylmiä piisaa?
Eihän se kone taida tuota itse ilmoittaa...
Voin antaa lukemia jos joku osaa laskea coppia? Lainaan tähän alle käyttäjä noobin viestiä bosch compress 7001i ketjusta:
"Koitin tuossa joutessani laskeskella pumpun hetkellistä COPpia.
Pumpun oman ilmoituksen mukaan lähtevän veden lämpö 43.0°C, paluuveden lämpö 33.6°C, ja tilavuusvirta 11.3 l/min.
Tästä sitten laskin että antoteho = ominlämpökap * tiheys * lämpöero * tilavuusvirta = 4.19 kJ/(kg*K) * 0.99 kg/l * (43.0-33.6) K * 11.3/60 l/s = 7.3 kW
Pumpun sähkömittarin mukaan ottoteho 1.1 kW.
Elikkä COP 7.3/1.1 = 6.6.
Ei kai se noin voi olla? 7.3 kW tämmöisellä nollan kelillä ei tunnu uskottavalta. Tomppelin käppyröiden mukaan ~4 kW pitäisi riittää. Missä meni laskut pieleen?"
Eli tuolla kaavallako voisi laskea coppia?
-
Voin antaa lukemia jos joku osaa laskea coppia? Lainaan tähän alle käyttäjä noobin viestiä bosch compress 7001i ketjusta:
"Koitin tuossa joutessani laskeskella pumpun hetkellistä COPpia.
Pumpun oman ilmoituksen mukaan lähtevän veden lämpö 43.0°C, paluuveden lämpö 33.6°C, ja tilavuusvirta 11.3 l/min.
Tästä sitten laskin että antoteho = ominlämpökap * tiheys * lämpöero * tilavuusvirta = 4.19 kJ/(kg*K) * 0.99 kg/l * (43.0-33.6) K * 11.3/60 l/s = 7.3 kW
Pumpun sähkömittarin mukaan ottoteho 1.1 kW.
Elikkä COP 7.3/1.1 = 6.6.
Ei kai se noin voi olla? 7.3 kW tämmöisellä nollan kelillä ei tunnu uskottavalta. Tomppelin käppyröiden mukaan ~4 kW pitäisi riittää. Missä meni laskut pieleen?"
Eli tuolla kaavallako voisi laskea coppia?
Itse ajattelin niitä kWh lukemia mitä se ilmoittaa ruudussa, tietääkseni...tuohon tosiaan tarvitaan aikaa kun tarkkuus vissiin 1kWh...ei ole pilkun jälkeisiä?
Saahan sen tuollakin tavalla hetkellisillä arvoilla virtausmittauksen+lämpötilaeron kautta kun on vakiintuneet arvot ruudussa ja on sähkölle mittaus...
Lämpöenergian määrä
Kun ainetta lämmitetään, se lämpenee ja siihen varastoituu energiaa. Siirtyvän energian määrä riippuu aineen massasta, aineen materiaalista ja siitä kuinka paljon lämpötila nousee ja se saadaan seuraavan kaavan avulla.
E=m∙c∙ΔT
missä
m=aineen massa
c=aineen ominaislämpökapasiteetti (=aineen kyky lämmön varastointiin)
ΔT=Lämpötilan muutos (Huom! merkki Δ tarkoittaa fysiikassa muutosta )
Aine Ominaislämpökapasiteetti kJ/K · kg
Vesi 4,182
Jää 2,09
Rauta 0,449
Tina 0,227
Savi 0,88
Betoni 0,75
Puu 1,5
Alumiini 0,896
-
...Missä meni laskut pieleen?"...
Oikein laskit.
Täällä on laskurikin. (http://bergheat.ingalsuo.fi/COPlaskuri.xls)
Tuon laskurin riviltä 27 alkaa tehon laskenta.
Kompressori käy 5.6kw tehoilla tehden 35.6 asteista lattiaan. Lämmönjaon paluu 31.0 astetta. ...
Tuo tieto on luultavasti aika lähellä totuutta, siis 5,6 kW teho.
Laitteen lmoittamissa mittaustiedoissa saattaa olla virhettä.
-
Tuo tieto on luultavasti aika lähellä totuutta, siis 5,6 kW teho.
Laitteen lmoittamissa mittaustiedoissa saattaa olla virhettä.
Hmmm...oikein mutta kumminkin voi olla väärin? :-\
-
Itse ajattelin niitä kWh lukemia mitä se ilmoittaa ruudussa, tietääkseni...tuohon tosiaan tarvitaan aikaa kun tarkkuus vissiin 1kWh...ei ole pilkun jälkeisiä?
Saahan sen tuollakin tavalla hetkellisillä arvoilla virtausmittauksen+lämpötilaeron kautta kun on vakiintuneet arvot ruudussa ja on sähkölle mittaus...
Lämpöenergian määrä
Kun ainetta lämmitetään, se lämpenee ja siihen varastoituu energiaa. Siirtyvän energian määrä riippuu aineen massasta, aineen materiaalista ja siitä kuinka paljon lämpötila nousee ja se saadaan seuraavan kaavan avulla.
E=m∙c∙ΔT
missä
m=aineen massa
c=aineen ominaislämpökapasiteetti (=aineen kyky lämmön varastointiin)
ΔT=Lämpötilan muutos (Huom! merkki Δ tarkoittaa fysiikassa muutosta )
Aine Ominaislämpökapasiteetti kJ/K · kg
Vesi 4,182
Jää 2,09
Rauta 0,449
Tina 0,227
Savi 0,88
Betoni 0,75
Puu 1,5
Alumiini 0,896
Noniin nyt sain sähköyhtiön verkkosivuilta eilisaamun tuntikulutukset kun mittasin nuo arvot husdatalta. Eli tuohon aikaan on mennyt tunnissa koko talossa sähköä 1,93kwh. Pumpussa ei ole valitettavasti sähkömittaria niin ei voi sen pumpun ottotehoa luotettavasti mitata. Miten lie tarkkoja nuo sähköyhtiön tuntikulutukset?
Noh jokatapauksessa tuossa on siis mukana MLP, Jääkaappi, Pakastin, Iv- kone ilto controll 440 nopeudella 1. -35.6 ulkona eli jälkilämmitys todennäköisesti päällä. Sekä myös uponorin upoclean panospuhdistamo jos prosessi oli päällä. Paljon siis muuttujia ja tarkkaa arvoa ei voi MLP:lle sanoa. Mutta menisikö tuo ottoteho kuitenkin tuonne 1-1.5 kw väliin?
-
Noniin nyt sain sähköyhtiön verkkosivuilta eilisaamun tuntikulutukset kun mittasin nuo arvot husdatalta. Eli tuohon aikaan on mennyt tunnissa koko talossa sähköä 1,93kwh. Pumpussa ei ole valitettavasti sähkömittaria niin ei voi sen pumpun ottotehoa luotettavasti mitata. Miten lie tarkkoja nuo sähköyhtiön tuntikulutukset?
Noh jokatapauksessa tuossa on siis mukana MLP, Jääkaappi, Pakastin, Iv- kone ilto controll 440 nopeudella 1. -35.6 ulkona eli jälkilämmitys todennäköisesti päällä. Sekä myös uponorin upoclean panospuhdistamo jos prosessi oli päällä. Paljon siis muuttujia ja tarkkaa arvoa ei voi MLP:lle sanoa. Mutta menisikö tuo ottoteho kuitenkin tuonne 1-1.5 kw väliin?
Ei kyylä pysty sähköyhtiön tiedon kautta tarkkaa lopputulosta saada, virhemahdollisuus tosi iso...
Tarttis tavallaan kyetä todistamaan Boschin omien näyttämien oikeellisuus ja sitten laskea niiden perusteella, Husdatasta tai koneesta lukien, saako husdatasta datan uploadattua CSV tjms, tai Boshin dataa saako sen uploadattua?
Periaatteessa sähköyhtiön mittauksen pitäisi olla luotettava tuntikohtaisesti koska laskutetaankin tuon pohjalta, mutta joskus kauan sitten huomannut että arvalla on levitetty tyyppikulutuksilla...tuolloin hinta kiinteä joten sillä ei ollut merkitystä...
Rhkä tämä 7001i cop arviointi olis hyvä keskutella tuolla 'Bosch 7001i' ketjun alla eikä 'keruulämpötila' ketjussa...
-
1) Nimimerkki Kysymys
2) Päiväys 8.12 2021
3) Ulkolämpötila -22
4) Keruulta -0.7
5) Keruulle -3.5
6) Keruutyyppi porakaivo 2 kpl 126m
7) Paikkakunta Kouvola
Pumppuna 12 kw bosch 7001i.
70% teholla käy. Testimielessä laitoin nostamaan lämpöä 0.5 astetta sisällä (22 ->22.5).
Laskennallisesti ottaa maasta 6 kw tehon. Pitääkö tästä keruun lämpötilasta huolestua? Lisäksi iv esipatteri ottaa about 1kw tehon. 1 kpl 250m kaivo olisi ollut parempi kuin 2 kpl 126m, mutta ei ollut mahdollinen.
Kaivo menee vähän ylikuormituksen rajamailla, mutta uskoisin sen selviytyvän kovistakin talvista siksi, että sinulla on invertterikone, joka kaivon mennessä liian viileäksi pudottaa lämmitystehoaan ja samalla kaivon kuormaakin.
Kone ottaa vastukset apuun, jos kaivolle lähtevän lämpötila laskee liikaa.
Nyt kaivosta tuli -0,7 C lämpöistä liuosta. Kaivossa on noin 1,2 .. 1,5 astetta korkeampi lämpötila, on kaivon yläosissa noin +0,5 ... +0,8 C lämpötila.
Kaivo ei ole vielä jäässä.
Kaivon yläosan jäätyminen ei yleensä vielä tee mitään vahinkoa.
Voit toki seurata kaivon lämpötiloja, mutta huomattavasti kylmemmätkin kaivot ovat selviytyneet.
-
Kaivo menee vähän ylikuormituksen rajamailla, mutta uskoisin sen selviytyvän kovistakin talvista siksi, että sinulla on invertterikone, joka kaivon mennessä liian viileäksi pudottaa lämmitystehoaan ja samalla kaivon kuormaakin.
Kone ottaa vastukset apuun, jos kaivolle lähtevän lämpötila laskee liikaa.
Nyt kaivosta tuli -0,7 C lämpöistä liuosta. Kaivossa on noin 1,2 .. 1,5 astetta korkeampi lämpötila, on kaivon yläosissa noin +0,5 ... +0,8 C lämpötila.
Kaivo ei ole vielä jäässä.
Kaivon yläosan jäätyminen ei yleensä vielä tee mitään vahinkoa.
Voit toki seurata kaivon lämpötiloja, mutta huomattavasti kylmemmätkin kaivot ovat selviytyneet.
Joo ja taitaa johtua tuo pakkaselle meno tosiaan siitä, kun nostin lämpötilapyyntiä ja termostaatti avasi olohuoneesta /keittiöstä 2 piiriä, (noin 35m2 lattiapinta-alaa) kun varaava takka jäähtyi. Isoja massoja lämmitettävänä niin menee monta tuntia lämmön nostoon.
Tullut nyt tänä talvena enemmän poltettua "tunnelma tulia".
Edit käyttövesijakson jälkeen kaivosta tulo tosiaan +1.5. Tomppelin "arvaus" siis aika lähellä.
-
1) Nimimerkki CLTtalo
2) Päiväys 26.12 2021
3) Ulkolämpötila -8.3
4) Keruulta +1.6 C
5) Keruulle -0.9 C
6) Keruutyyppi porakaivo 200m
7) Paikkakunta Turku
(https://i.imgur.com/ebc9pNC.png)
-
Miltäs tämä vaikuttaa?
Kelien lauhtuessa lämmöt kyllä aina nousee.
1) Nimimerkki jhaaja
2) Päiväys 8.1.2022
3) Ulkolämpötila -20
4) Keruulta 2,0
5) Keruulle -1,4
6) Keruutyyppi peltopiiri, n. 700m
7) Paikkakunta Joroinen
Nibe S1255 3-12
~150m2, patterilämmityksellä
-
...
3) Ulkolämpötila -20
4) Keruulta 2,0
5) Keruulle -1,4
6) Keruutyyppi peltopiiri, n. 700m
7) Paikkakunta Joroinen
Nibe S1255 3-12
~150m2, patterilämmityksellä
Tosi hyvältä näyttää..
Viilenee toki kevättä kohden mentäessä.
Laita tiedot tänne taas uudelleen joskus maaliskuussa.
-
Osaisko kukaan teistä laskea mitä vaikuttaa keruupiidin nesteen lämpötin muutos esim. Nyt tulee pumpulle -0,2 asteisena. Ja lähtee pumpulta takaisin maapiiriin -4 asteisenn. Mitä jos tulevaneste olisikin 1 astetta lämpimämpää, elikkä 0,8 asteista. Mitä vaikutta kw-mittarin kulutukseen.
Olisin kiitollinen tiedoista.
kiitos
-
Osaisko kukaan teistä laskea mitä vaikuttaa keruupiidin nesteen lämpötin muutos esim. Nyt tulee pumpulle -0,2 asteisena. Ja lähtee pumpulta takaisin maapiiriin -4 asteisenn. Mitä jos tulevaneste olisikin 1 astetta lämpimämpää, elikkä 0,8 asteista. Mitä vaikutta kw-mittarin kulutukseen.
Todellisuus lienee varsin konekohtainen, mutta noin teoriassa voisii mennä näin:
0W35 teoreettinen COP on 8,80 ja 0W55 5,96. Vastaavasti 1W35 olisi 9,06 ja 1W55 6,07.
Todelliinen 0W35 voi olla nykyisillä pumpuilla esimerkiksi 4,80 eli 54,5% teoreettisesta. Samalla "hyötysuhteella" 0W55 3,25, 1W35 4,94 ja 1W55 3,31.
Jos teet 1000 kWh lämpöä, menee sähköä noilla COPeilla:
0W35 208 kWh
0W55 308 kWh
1W35 202 kWh
1W55 302 kWh
Siis tuolla 1 C lämpimämmällä keruulla voit säästää 6 kWh sähköä jokaista tuotettua 1000 kWh kohti. Tai 2-3% sähkössä.
Menolämpö vaikuttaa melkolailla saman verran eli
0W34 203 kWh
0W54 303 kWh.
-
Kiitos jmaja.
Tuntuu aika pieneltä säästöltä. Jos kulutus vuodessa on 10000kwh, niin säästö olisi vain 60kwh, noin 8,4e.
Siis 10 asteen nostolla saisi vuosisäästöä n.84 euroa.(jos 0.14e kwh)
Mitenkä kylmänä tulonesteen voisi koneelle tuoda että se vielä pelittäisi?
kiitos.
-
Kiitos jmaja.
Tuntuu aika pieneltä säästöltä. Jos kulutus vuodessa on 10000kwh, niin säästö olisi vain 60kwh, noin 8,4e.
Siis 10 asteen nostolla saisi vuosisäästöä n.84 euroa.(jos 0.14e kwh)
Mitenkä kylmänä tulonesteen voisi koneelle tuoda että se vielä pelittäisi?
kiitos.
Siis lämmön kulutus 10000kWh, vai pumpun sähkön kulutus?
Jos sähkön kulutus niin laskelma ei pidä kutiaa...
-5C luokassa kun on koneelle tuleva liuos niin ollaan pysäytys hoodeilla, tuota ennen nykykoneet ottaa jo vastuksia apuun.
-
Oletusarvona tyypillisesti -8 C paluu kaivoon hälytysrajana. Tuolloin siis sammuu ja invertterit säätää tehoa niin, että ei mene alle -6 C. Tulo kaivosta 3-4 C lämpimämpää tyypillisesti.
Useimmissa MLP-kohteissa lämpöä tehdään 20-40 000 kWh, jolloin siitä yhdestä asteesta säästää 120-240 kWh. Kertyyhän tuostakin paljon MLP:n ja puhumattakaan kaivon elinikänä.
-
Kun kaivolta tuleva alkaa olla jotain -2...3 C luokkaa ja dt alkaa kasvaa yli 4 sekä lämmönkeruupumppu 100% niin alkaa olla kaivo äärirajoilla. Tuota dt ja lämmönkeruupumpun nopeutta seuraamalla nopeasti näkee, että milloin alkaa homma karata käsistä.
Invertterin kanssa ei niin hätää kun se tosiaan osaa säätää tehoa tarpeen mukaan. Varmaan on/off-pumpuissakin samanlainen hälyraja, että kun kaivolle paluu -8 niin pudotellaan kv/lämmitys pois (asetuksista riippuen) ja vastuksia avuksi.
-
Nyt on tullut paljon asiaa. Kiitos niistä.
Minä en noista oikein paljoa ymmärrä mutta olettaisin niiden olevan ihan oikeita.
Naapuri perheineen meni taas talveksi lomille etelään. Minä vahdin hänen kotiaan tuonne maaliskuulle.
Kun olen nyt seurannut siellä sähkömittarista kulutuksia niin lokakuusta tähänpäivään on keskimäärin mennyt 30 kwh/vrk. Lämmöt säädetty 15 asteeseen, joka on kyllä kaikissa huoneissa myös ollut tuon. Lattiapintaa on noin 250 neliötä (70 luvulla rakennettu talo). Muuta sähköälaitteita ei ole ollut päällä.
Kysyisin että jos tuolla asuttais ja lämpö pistettäi huoneissa n.21 asteeseen ja käytettäis lämmintä vettä normaalisti kuin 4 henkinen perhe käyttäisi. Mikä olisi sähkönkulutus noin näppituntumalla?
Lämpö otetaan maapiiristä talon ympärilta,savimaa ollut käytössä n. 5v. Eilen kun mittasin tulo/meno putkista lämmöt (eristeiden alta putkien pinnasta) tulo pumpulle näytti 0 astetta ja meno maastoon -4 astetta. Punppu oli tuolloin käynnissä.(muistaakseni termiina on laite).
Ovatko noi ihan normaaleita?
-
Kun olen nyt seurannut siellä sähkömittarista kulutuksia niin lokakuusta tähänpäivään on keskimäärin mennyt 30 kwh/vrk. Lämmöt säädetty 15 asteeseen
On varsin pieni kulutus noin isolle talolle.
Kysyisin että jos tuolla asuttais ja lämpö pistettäi huoneissa n.21 asteeseen ja käytettäis lämmintä vettä normaalisti kuin 4 henkinen perhe käyttäisi. Mikä olisi sähkönkulutus noin näppituntumalla?
Ehkä jotain 60-90kwh/vrk taloussähkön kulutuksesta riippuen.Näkee kyllä sähköyhtiön kulutusraportista ihan tarkasti.
Sellainen ilmiö muuten meillä että jos ollaan talviaikaan viikko poissa kotoa niin tyhjän talon lämmityksen (MLP) sähkönkulutus suurenee 10-15% verrattuna normaaliasumisen vastaavaan kulutukseen.
Sisälämpötila on pidetty samana.
Ihmiset ja asumisessa tarvittavat sähkölaitteet kehittänee lämpöä sisätiloihin tuon verran.
-
...
keskimäärin mennyt 30 kwh/vrk. Lämmöt säädetty 15 asteeseen, joka on kyllä kaikissa huoneissa myös ollut tuon. Lattiapintaa on noin 250 neliötä (70 luvulla rakennettu talo). Muuta sähköälaitteita ei ole ollut päällä.
Kysyisin että jos tuolla asuttais ja lämpö pistettäi huoneissa n.21 asteeseen ja käytettäis lämmintä vettä normaalisti kuin 4 henkinen perhe käyttäisi. Mikä olisi sähkönkulutus noin näppituntumalla?
Kulutus lähes tuplaantuisi, eli olisi 50-60 kWh/päivä.
-
Sellainen ilmiö muuten meillä että jos ollaan talviaikaan viikko poissa kotoa niin tyhjän talon lämmityksen (MLP) sähkönkulutus suurenee 10-15% verrattuna normaaliasumisen vastaavaan kulutukseen.
Sisälämpötila on pidetty samana.
Ihmiset ja asumisessa tarvittavat sähkölaitteet kehittänee lämpöä sisätiloihin tuon verran.
Sama ilmiö täällä, jonka huomasin kun muutettiin muuttotarkastuksen jälkeen sisään. Käyrää sai pumpulta tiputtaa tai sitten sisällä on 24 °C lämmintä, kun nyt vihdoin talossa asutaan. Ajattelin, että käy päin vastoin kun betoni laitetaan umpeen lattiamateriaalilla joka meillä on vinyyli n. 108 m2 ja loput 40 m2 laatalla. Sinänsä myös hienoa huomata että tuo vinyyli on yhtä lämmintä pinnasta kun vertaa laattaan tarkalla pintalämpömittarilla ympäri taloa.
-
1) Nimimerkki Hilu88
2) Päiväys 2.4.2022
3) Ulkolämpötila -10
4) Keruulta +1.4 käyntijakson alin (n.1.5 h)
5) Keruulle -1.6
6) Keruutyyppi vaakakeruu 2×300m 1.5-1.6m syvällä (siltti?)
7) Suomussalmi
Vielä näköjään jäähtyy vaakakeruu, kun kevät etenee. Lunta eristeenä n.70cm.
Tässä kohteessa on keruun putkitus upotettu aika syvälle (1.5-1.6m).
Siitä johtuva hyöty näkyy hyvin.
Vielä näin alkukeväällä, pakkastalven jälkeenkin keruulta tulee melko lämmintä (+1,4°C).
-
Ei ole vielä maa alkanut lämmetä, tulon lämpötila liikkuu 1,7 - 2,1 C, meno painuu vastaavasti noin -1,5C. Joroisissa ajetaan 700m peltopiiriä Nibe S1255 3-12 koneella. Kaiketi kohta alkaa lämmetä, kun viimeiset lumet lähti pellolta.
-
Varmaan pörssisähköohjauksen ominaisuus, kun lämmitys pitkään pois ja sitten halvoilla tunneilla lämmitellään normaalia "kuumemmalla" käyrällä että saadaan rakenteisiin varattua lämpöä ja lattioissa alussa noin 23C vesi kun lämmitys alkaa.
Parissa pakkasasteessa menolämpö oli 30 asteen luokkaa, alussa kompura rajoitetuilla maksimikierroksillaan (16 kW kone 12 kW mitoitetulla kaivolla), laskin että lämmitysteho oli 11,5 kW alussa jonkin aikaa ja kaivon lämpötilat sisään 1,5C ja ulos -3.0C, keruupumppu 100%.
Käyrää laskin parilla asteella niin ei ihan noin dramaattisesti enää delta nouse. Keruupumpun laitoin 5% teholle tyhjäkäynnin ajaksi kun lämmitys stopissa ja keruun lämmöt tasoittui 6C tienoille, nyt miedommalla käyrällä (28C pikkupakkasella) kompura maksimikierroksilla kaivosta tulee 1...3C ja delta pysyy 3,5...4 pinnassa ja keruupumppu edelleen täysillä.
Keruun sihdin putsasin kesällä, pitää tuo vielä tsekata ettei siellä ole röhnää ilmestynyt.
-
Nibe F1345-60 ja n 2,2 km vaakakeruuta. Tuleva vesi on nyt pidemmässä -20 asteen lämpötilassa pudonnut -2,7 asteeseen. Lämpöä on riittänyt vielä hyvin ilman lisävastuksia. Eka vaakakeruukohde, ja tiedän että kesällä maa palautuu. Mutta kuinka pitkään vaakakeruu voi olla tämänkin verran miinuksella?
1) Nimimerkki traktori
2) Päiväys 3.1.2024
3) Ulkolämpötila -19
4) Keruulta -2,7
5) Keruulle -5,7
6) Keruutyyppi peltopiiri, n. 2200m
7) Paikkakunta Naantali
Nibe F1345-60
~1700m2, josta puolet 13 asteen varastotilaa puhallinkonvektorilla ja loput lattialämmityksellä 18 - 21 asteen erilaisia tiloja.
EDIT: tämä on siis tuolla isojen kohteiden palstalla oleva kohde: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=10313.0
-
Kun keruulle menevä laskee -8 asteeseen pumpun jäätymisuoja aktivoituu ja siirrytään sähkölämmitykseen. Maapiiri ei talvella juurikaan palaudu, joten edessä on todennäköisesti seuraavan 3kk aikana sähkölämmitysjaksoja.
Tällaiset kelit ovat harvinaisia kerran 10-20v aikana, huonoon aikaan tuli kova pakkasjakso keruupiiriä ajatellen. Vielä pitäsi päästä 3kk että alkaa sulamaan pintamaa. Seuraavana vuonna on tilanne huonompi, piiri ei palaudu lähtötasolle vaan vähemmän energiaa on masta saatavilla.
Jos tilannetta haluaa parantaa tulevaisuutta varten niin pari kolme lenkkiä keruuta lisää ja vähän syvemmälle yli 1.5 syvyyteen. Silloin lämpötilan vaihtelu on pienempää kesä/talvi ja lämpö riittää paremmin.
-
1) jhaaja
2) Päiväys 4.1.2024
3) Ulkolämpötila -34
4) Keruulta 0,6
5) Keruulle -2,4
6) Keruutyyppi vaakakeruu 2x350m
7) Joroinen
NIBE S1255-12 koneena, patterilämmitys. Pelkällä kompuralla mennään, kuumimmat menovedet olleet 60c.
-
Nyt kun vuosikymmenien rankin pakkasjakso on lusittu, niin keruun meno valahti pienimmillään noin -0,8 asteeseen. Nyt noin -0,6 astetta. Kaivoa kohti nesteen lämpötila näyttäisi olevan nyt noin -3,5 astetta. Pitäisikö olla huolissaan?. Systeemi on nyt toista talvea käytössä. Onko siinä mitään järkeä, että pumpun laittaisi manuaalisesti vain vastuksille? Kauanko pumpun pitäisi olla pelkillä vastuksilla, että nesteen saisi "pysyvästi" vaikkapa asteen ylemmäksi? Onko siihen kaavoja?
-
Ei noista vielä kannata olla kovin huolissaan. Ei ole järkeä vastuksilla käyttää nyt kelien lämmettyä. Jos kaivo tuosta hissukseen lämpenee tilanne on siedettävä. Jos myöhemmin keväällä on tuo tai kylmempi, vaikuttaa varsin niukasti mitoitetulta ja voi tulla ongelmia jatkossa.
-
Nyt kun vuosikymmenien rankin pakkasjakso on lusittu, niin keruun meno valahti pienimmillään noin -0,8 asteeseen. Nyt noin -0,6 astetta. Kaivoa kohti nesteen lämpötila näyttäisi olevan nyt noin -3,5 astetta. Pitäisikö olla huolissaan?. Systeemi on nyt toista talvea käytössä. Onko siinä mitään järkeä, että pumpun laittaisi manuaalisesti vain vastuksille? Kauanko pumpun pitäisi olla pelkillä vastuksilla, että nesteen saisi "pysyvästi" vaikkapa asteen ylemmäksi? Onko siihen kaavoja?
Meillä on noin vajaa 7v vanha kaivo ja yleensä kylmimmillään tulee -1.5 kaivosta ja palaa -4.2-4.5.
Esim nuo lukemat nyt , kun oli -30 pakkaset. Kaikki toiminu aina normaalisti enkä ole nähnyt tarpeelliseksi vastuksia käyttää.
Hyötysuhde toki kärsii jonkin verran mutta minkäs teet..Kaivosta tuli aikoinaan vaan liian nafti eka talvien jälkeen en ole tuosta enää välittänyt. Toki jos tuleva ja kaivoon palaava lähtisi tuosta merkittävästi kylmenemään käyttäisin vastuksia.
-
Kysymys tietäjille.
En millään jaksanut kahlata kaikkia viestiketjuja läpi, että olisin löytänyt vastauksen kysymykseeni.
Eli minkä merkkinen pumppu kestää lämpöisimmän nesteen keruupiiriltä. Suunnittelen tässä lämmön talteenottoa lantalan alta. Samalla olisin tietenkin kiinnostunut ostamaan moisen laitteen tähän kokeiluluontoiseen projektiini. Laitteessa saisi olla integroituna oma varaaja.
-
Monilla alueilla (Etelä-Eurooppa) maaperän lämpötila on +15 C tuntumassa ja maalämpökoneet kestävät sen.
Tuskin lantalan alla on sen lämpöisempää. Maalämpökonehan viilentää sitä käydessään.
Jotkut valmistajat ilmoittavat keruulta tulevan maksimilämpötilaksi +25C.