Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Mitoitus omakotitalot ja pienet kohteet => Aiheen aloitti: Gobi - 03.04.14 - klo:21:08
-
Moro,
olemme saattamassa kaupantekoa päätökseen 2-kerroksisesta omakotitalosta. Talo sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa.
Toiveissa olisi vaihtaa lämmitysmuoto kustannustehokkaampaan versioon. Nykyisellään kiinteistössä on ollut öljynkulutus 3800 l/vuosi.
Kattilana Jäspi ECO-17 S, valmistusvuosi 1997, öljypoltin Lamborghini.
Neliöitä on yläkerrassa n. 168 m2, kellarissa 150 m2 ja huonekorkeus molemmissa 2,5 m.
Kellaria on pidetty matalammalla lämpötilalla, n. 10C. Lämmönjako patteriverkolla.
Talossa on painovoimainen ilmanvaihto ja sen muuttaminen koneelliseksi lämmöntalteenotolla on käynyt mielessä.
Kellariin tullaan rakentamaan oleskelutiloja ja jopa mahdollisesti yksi makuuhuone, seinään puhkaistaan ovi- ja ikkuna-aukot.
Olen miettinyt lattialämmityksen tekoa noihin kellarin huoneisiin.
Lämpimän veden tarve tulisi olemaan suuri, 6-7 henkilöä käyttäisi sitä.
Lisäinfoa:
- Rakennettu 1968, seinissä eristettä 100 mm + 50 mm lisäeristys ulkopuolella. Pintamateriaalina puuverhous.
- Yläpohjassa tehty lisäeristys puhalluseristeellä, kokonaispaksuus kauttaaltaan 30-35 cm
- Ikkunat alkuperäiset 2-kerros, lisätty irrallinen välilasi alumiinipokalla 1980-luvulla
Jos noista saisi laskettua jonkun viitteellisen arvon pumpun koolle. Vinkkejä suunniteluun muutenkin otetaan vastaan, lämminvesivaraaja etcetc.
Korjattu neliömääriä 20.12.2014
Edit @24.06.2014.: Poistin liitetiedoston.. "tomppeli"
Uutta dataa maalämmön asentamisen jälkeen:
Maalämpöpumppu
Jäspi Jämä Star RTS 4-16 (Nibe F1255 4-16)
Varaaja
Jäspi GTV 500 hybridivaraaja
Lämpökaivo
300m porausta (aktiivisyvyys 298m), 6m vaakavetoja, Turbocollector 50x3
Lämmitysjärjestelmä
Kiertopumppu Grundfos Alpha2 25-60
Patteriverkko
Muistiinpanoja
Patteri meno/paluu delta
0C 6K
-
Talo sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa.
Toiveissa olisi vaihtaa lämmitysmuoto kustannustehokkaampaan versioon. Nykyisellään kiinteistössä on ollut öljynkulutus 3800 l/vuosi.
Kattilana Jäspi ECO-17 S, valmistusvuosi 1997, öljypoltin Lamborghini.
Neliöitä on yläkerrassa n. 220 m2, kellarissa 200 m2 ja huonekorkeus molemmissa 2,5 m.
Kellaria on pidetty matalammalla lämpötilalla. Lämmönjako patteriverkolla.
Talossa on painovoimainen ilmanvaihto ja sen muuttaminen koneelliseksi lämmöntalteenotolla on käynyt mielessä.
Kellariin tullaan rakentamaan oleskelutiloja ja jopa mahdollisesti yksi makuuhuone, seinään puhkaistaan ovi- ja ikkuna-aukot.
Olen miettinyt lattialämmityksen tekoa noihin kellarin huoneisiin.
Lämpimän veden tarve tulisi olemaan suuri, 5-7 henkilöä käyttäisi sitä.
Lisäinfoa:
- Rakennettu 1968, seinissä eristettä 100 mm + 50 mm lisäeristys ulkopuolella. Pintamateriaalina puuverhous.
- Yläpohjassa tehty lisäeristys puhalluseristeellä, kokonaispaksuus kauttaaltaan 30-35 cm
- Ikkunat alkuperäiset 2-kerros, lisätty irrallinen välilasi 1980-luvulla
Tein laskelman. Rakennus on iso. Lämmitettäviä kuutioitakin on paljon, noin 1200m3.
Laskelmassa oletetaan, että alakertakin on isolta osaltaan asumiskäytössä.
Lämmitystarve saattaa rakennuksen ison tilavuuden takia näyttää suurelta,
mutta silti tässä on ominaiskulutus nain noin 7,2 Wh/m3/astepäivä/vuosi,
joka vastaan melkein vuoden 2010 rakentamisen normeja.
Tosin tässä laskelmassa iso osa kellarikerroksen tilavuudesta oletetaan olevan vain noin +10C lämpötilassa.
Tämä laskelma on vain suuntaa antava. Tarkkaa laskelmaa varten tarvitaan tarkemmat lähtötiedot.
Luotettavan laskelman saat alan ammattisuunnittelijalta.
-
Kiitos tomppelille laskelmasta. Tuo vahvisti omaa laskelmaa, pumppu oli luokkaa 15-17 kW.
Muutama kysymys asian tiimoilta:
- Onko tulistuspumppu parempi tälläisessä kohteessa, suuren lämpimän veden kulutuksen ja patteriverkoston takia? Miten se toimii jos patterinverkon kanssa on osittain lattialämmitys käytössä?
- Kellari on tarkoitus kiertää salaojittavalla lämpöeristeellä, samalla tulee salaojat ja sadevesijärjestelmä kuntoon. Vaikuttaako tämä lämmitystarpeeseen, jos kellarin lämpötilaa nostetaan?
-
Hyvä tulistusvaraajallinen olisi hyvä ja toimintavarma valinta.
Erilaiset lämmitystavat ovat helposti toteutettavissa.
-
Mitäs tulistusmalleja on saatavissa yli 15 kW teholla ja miten siihen onnistuu suuren lämminvesivaraajan kytkentä?
Ja kun kyseessä patterilämmitys, tarvitaan perään varmaan puskurivaraaja?
-
Mitäs tulistusmalleja on saatavissa yli 15 kW teholla ja miten siihen onnistuu suuren lämminvesivaraajan kytkentä?
Ja kun kyseessä patterilämmitys, tarvitaan perään varmaan puskurivaraaja?
Esimerkiksi:
- Oilon Geopro SH16: http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/
Siellä on esimerkiksi 16 ja 20 kW tehoiset tulistuspumput, joihin voi valita 500 - 2000 litraisen varaajan.
- Lämpöässä V20 : http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/
- Ekowell EVTM20: http://www.ekowell.com/tuotteet/evtm2000.php
-
Mitäs tulistusmalleja on saatavissa yli 15 kW teholla ja miten siihen onnistuu suuren lämminvesivaraajan kytkentä?
Ja kun kyseessä patterilämmitys, tarvitaan perään varmaan puskurivaraaja?
Esimerkiksi:
- Oilon Geopro SH16: http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/
Siellä on esimerkiksi 16 ja 20 kW tehoiset tulistuspumput, joihin voi valita 500 - 2000 litraisen varaajan.
- Lämpöässä V20 : http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/
- Ekowell EVTM20: http://www.ekowell.com/tuotteet/evtm2000.php
Jees, tuossahan noita jo on. Mikäs huonoja puolia pumpun ylimitoittamisessa on esim. 4 kW:lla? Jos sen lopputehon käyttöönotto tulee viiveellä?
-
Tulistusvaraajallisessa pumpussa ei oikeastaan tule muuta haittaa, kuin hinta.
-
Jees, tuossahan noita jo on. Mikäs huonoja puolia pumpun ylimitoittamisessa on esim. 4 kW:lla? Jos sen lopputehon käyttöönotto tulee viiveellä?
Jos sinulla on näköpiirissä tarve tuolle koko teholle, niin tottakai laitat heti lopulliseen tilanteeseen riittävän pumpun. Ei se siinä tapauksessa ole ylimitoittamista.
Lähinnä haittapuolena on lyhyet käyntijaksot, kun isotehoinen kompressori saa lämmöntarvetta vastaavan määrän tuotettua nopeasti ja pysähtyy sitten. Hyötysuhde (COP) tulee ehkä hieman heikommaksi. Tietysti tehokkaampi malli on myös kalliimpi.
Ehdottomasti kannattaa tehdä mitoitus lopullisen tarpeen mukaan. Olisi hölmöä laittaa ensin pienempitehoinen pumppu, joka jää myöhemmin alitehoiseksi, jos tarve kasvaa myöhemmin.
-
Jos on iso varaajatankki, ei ole pelkoa lyhyistä jaksoistakaan.
Asiaa voisi laskeakin.
Esimerkki:
Lasketaan käynti/tauko -jakson pituudet 15 ja 20 kW tehoisille pumpuille ja 1000 litraiselle varaajarankille.
Oletetaan, että talon todellinen lämmitystarve on silloin vain 10 kW.
- 15 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C 0,387 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,968h
- 20 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C 0,29 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,871h.
Ero ei ole kovin suuri.
...
Korjaan tai täydennän tätä viestiäni vielä.:
Tuossa ylempänä olevassa laskelmaparissa ei ole otettu huomioon sitä, että varaajatankista otetaan lataamisenkin aikana lämpöä pois 10 kilowatin teholla.
Kun sekin huomioidaan, näyttääkin laskelmapari tältä:
- 15-10 kW = 5 kW netto, pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 –> 40C 1,162 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä = 1,743 h
- 20-10 kW = 10 kW netto, pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 –> 40C 0,581 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä = 1,162 h.
Tässä ero näyttääkin jo sitten vähän isommalta.
Käynti / tauko -periodit ovat kuitenkin aika pitkät ison varaajan ansiosta.
-
Jos on iso varaajatankki, ei ole pelkoa lyhyistä jaksoistakaan.
Asiaa voisi laskeakin.
Esimerkki:
Lasketaan käynti/tauko -jakson pituudet 15 ja 20 kW tehoisille pumpuille ja 1000 litraiselle varaajarankille.
Oletetaan, että talon todellinen lämmitystarve on silloin vain 10 kW.
- 15 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C 0,387 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,968h
- 20 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C 0,29 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,871h.
Ero ei ole kovin suuri.
Hyvinhän tuo tasoittuu varaajan kokoa kasvattamalla, pumpun tehon valinta siis helpottuu.
Onko yleistä että vanhoissa öljylämmityskohteissa ei ole puskurivaraajaa patterikierron puolella?
Bongasin ainoastaan kalvopaisuntasäiliön pannuhuoneesta, verkkoa on kuulemma pidetty kilon paineessa koko käyttöiän.
-
Jos on iso varaajatankki, ei ole pelkoa lyhyistä jaksoistakaan.
Asiaa voisi laskeakin.
Esimerkki:
Lasketaan käynti/tauko -jakson pituudet 15 ja 20 kW tehoisille pumpuille ja 1000 litraiselle varaajarankille.
Oletetaan, että talon todellinen lämmitystarve on silloin vain 10 kW.
- 15 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C 0,387 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,968h
- 20 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C 0,29 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,871h.
Ero ei ole kovin suuri.
Hyvinhän tuo tasoittuu varaajan kokoa kasvattamalla, pumpun tehon valinta siis helpottuu.
Onko yleistä että vanhoissa öljylämmityskohteissa ei ole puskurivaraajaa patterikierron puolella?
Bongasin ainoastaan kalvopaisuntasäiliön pannuhuoneesta, verkkoa on kuulemma pidetty kilon paineessa koko käyttöiän.
Kyllä kait se oli enemmänkin sääntö kuin vain yleistä, ettei sitä puskurivaraajaa ollut. Ei ainakaan koskaan ole sellaista tapausta vastaan tullut.
-
Esimerkki:
Lasketaan käynti/tauko -jakson pituudet 15 ja 20 kW tehoisille pumpuille ja 1000 litraiselle varaajarankille.
Oletetaan, että talon todellinen lämmitystarve on silloin vain 10 kW.
15 kW tehoinen pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 – 40C 0,387 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä jakson pituus = 0,968h
Tämä laskukaava sopii vain pelkän varaajan veden lämpötilan nostamiseen
Eli lämpöpumppu lämmittää 1000l varaajaa 15kw:n teholla mutta jos varaajasta menee talon lämmitykseen jatkvasti 10kw niin varaajan lämpö nousee enää 5kw:n teholla.
Silloin 1000l:n varaajan veden lämmön nostaminen 5 asteella ottaa n tunnin. ;)
-
Tämä laskukaava sopii vain pelkän varaajan veden lämpötilan nostamiseen
Eli lämpöpumppu lämmittää 1000l varaajaa 15kw:n teholla mutta jos varaajasta menee talon lämmitykseen jatkvasti 10kw niin varaajan lämpö nousee enää 5kw:n teholla.
Silloin 1000l:n varaajan veden lämmön nostaminen 5 asteella ottaa n tunnin. ;)
Siksi olinkin täydentänyt tekstiäni tällä:
"Tuossa ylempänä olevassa laskelmaparissa ei ole otettu huomioon sitä, että varaajatankista otetaan lataamisenkin aikana lämpöä pois 10 kilowatin teholla.
Kun sekin huomioidaan, näyttääkin laskelmapari tältä:
15-10 kW = 5 kW netto, pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 –> 40C 1,162 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä = 1,743 h
20-10 kW = 10 kW netto, pumppu nostaa varaajan lämpötilan 35 –> 40C 0,581 tunnissa ja se kuluu tauon aikana taloon 0,581 tunnissa. Yhteensä = 1,162 h.
Tässä ero näyttääkin jo sitten vähän isommalta.
Käynti / tauko -periodit ovat kuitenkin aika pitkät ison varaajan ansiosta."
-
Mun on ihan pakko kehua tähän paikkaan tuota omaa laitosvalintaa. Eli meillä on myös sellainen isohko poppoo ja talossa 12h+keittiö. Porukkaa sellaiset 8h ja vettä palaa aivan tajuttomasti. Otin sellaisen Viessmanin vehkeen, jossa lämmintä vettä tehdään 390 L varaajaan 50°:een lämmöllä ja se vesi on siis todellista vettä, eikä mitään kierukka hömpötyksiä. Lisäksi vanhasta öljyajasta jäi jäljelle 500 L aurinkovaraaja, jossa on siis käyttövesi kierukka lisäksi. Eli tällä hetkellä se toimii lämmityksen puskurivaraajana ja sen läpi tulee käyttöveden esilämmityskierukka ennen tuota 390 L varaajaa. Tämä homma toimii niin, että tarvittaessa kuumaa vettä aletaan tehdä täydellä 17kW teholla ja lämmitys saa luvan odottaa, kunnes vesilämmitys antaa luvan. Lattialämmitystä on 150m² ja pattereilla pyöri viime talven vielä sellaiset + 150m², joka on siis suunnitelmissa muuttaa lattialämmitykselle tänä kesänä. Tätä kokoonpanoa voin suositella ihan huoletta sellaiselle, joka haluaa lämmintä vettä tajuttomia määriä tarvittaessa. Laitteiston ½-vuoden COP on 3,8, jota pidän itse varsin hyvänä tällaisessa patteri/lattia talossa. Tehoja vain taitaa olla meikäläisellä hieman yläkanttiin, mutta lisärakentamistakin on tiedossa, joten ei haittaa. 1000 L aurinkovaraaja olisi ollut paikallaan ja useammalla kierukalla vielä, niin olisi saanut pesutilat pyörittää kesäisin helpolla.
-
Tuo euroshopperin tilanne tulisi vastaaman aikalailla omaa tilannetta, tosin pienemmällä henkilömäärällä. Alan kyselemään jossain vaiheessa tarjouksia kaivon porauksesta, pumpun hankinnasta ja sen asennuksesta. Palaan silloin täällä asiaan.
-
En ole juurikaan perehtynyt muuta kuin Niben valikoimaan. Sieltä sopiva setti voisi olla F1145-15 + UKV 300 (puskuri) + VPB500 (lämminvesi). Vaikka VPB300 voisi tilavuuden puolesta olla riittävä, niin sitä ei kannata valita. Se ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla yli 12kW pumpun kanssa. Mitä tulee tehomitoitukseen, niin vaihtoventtiilipumpun mitoittaisin Etelä-/Keski-Suomeen -25c pakkasten mukaan. Ei taida olla usein olla -30c pakkasia.
-
Jos otetaan esimerkiksi vaikka Geopron SH 16, joka on on tulistusmalli. Tarviiko puskurin olla tulistus-mallinen vai riittääkö siihen tavallinen puskurivaraaja ja sen perään varsinainen lämminvesivaraaja? En päässyt tästä selville...
-
Oilon Geopro HS malleissa tarvitaan niiden oma SH tai SHAK -tulistusvaraaja
http://oilon.com/oilon-home/tuotteet/maalampopumput/oilon-sh-maalampopumppu/
Muuta varaajaa ei tarvita.
Noistakin kannattaa valita aika iso, jolloin pumppu käy harvemmin.
Siinä samassa varaajassa varastoidaan sekä patteriverkon kiertovettä, että lämmintä käyttövettä.
...
Täydennän vielä jälkeen päin tätä vastaustani..
(http://kuva.termiitti.com/image/19379.jpg)
Tuo tulistusvaraaja on periaatteessa kaksi varaajaa, jotka ovat saman säiliön päällekkäisiä osia.
Säiliön alin 2/3 toimii lämmitysverkon varaajana ja sen lämpötilana pidetään kiertoveden vaatimaa lämpötilaa, joka lämpötila tietysti vaihtelee ulkolämpötilan mukaan.
Ylin 1/3 osa säiliöstä varastoi tulistettua kiertovettä, jonka lämpötila on 50 ... 70 astetta.
Ylä - ja alaosan välissä on peltilevy, joka estää lämpötilojen sekoittumisen.
Levyssä on reikiä, jotka sallivat yläosaan varastoituneen ylimääräisen kuuman valumisen alaosaan.
Molemmissa säiliöissä on sisällä lämpimän käyttöveden tekemistä varten kuparikierukka.
Kylmä vesijohtovesi menee ensin alaosan kierukan läpi, jossa se esilämpenee lämmitysverkon kiertoveden lämpötilaan.
Esilämmennyt käyttövesi menee vielä yläosan tulistusvedessä olevan kierukan kautta, jossa se loppukuumennetaan 50 .. 70 asteiseksi.
-
Jos otetaan esimerkiksi vaikka Geopron SH 16, joka on on tulistusmalli. Tarviiko puskurin olla tulistus-mallinen vai riittääkö siihen tavallinen puskurivaraaja ja sen perään varsinainen lämminvesivaraaja? En päässyt tästä selville...
Tuommoseksi rakenteeksi kun sen saisi niin sitten olis ihan ok...
-
Kaikesta en ihan ole vielä perillä, mutta hitaasti se taotaan päähän. Jos parin vuoden päästä istuisin itsekin pannuhuoneessa sihikorin päällä kyttäämässä
käyriä, asteita, astekäyriä ja kaikenmaailma betoja/deltoja. :)
Eli jos oletettaisiin (oletukset on aina mukavia, saadaan ketjuun elämää) että talossa olisi se 220 neliötä yläkerrassa pattereilla ja kellarissa 100
neliötä saneerattavalla lattialämmityksellä. Asukkaita se 6. Toimisiko seuraavat laitteet miten noissa olosuhteissa:
Oilon Geopro SH 16
Oilon SH-tulistusvaraaja 1500L (ehdottakaa vapaasti säiliölle kokoa)
Patteriverkko ottaa lämpönsä varaajasta ja lattialämmitykselle shuntataan omaan uuteen puhtaaseen kiertoon.
Mikä meni pieleen? ;D
Katselin tuon SH-tulistusvaraajan hintaa ja mietin eikö tuosta selviäisi halvemmalla? Samoiten tuo lämpöpumppu
vaikutti suht hinnakkaalta yhden netistä löytämäni hinnan perusteella, löytyykö jostain ohjehinnastoa tai suoraan netistä hintoja?
-
Oilon Geopro SH 16
Oilon SH-tulistusvaraaja 1500L (ehdottakaa vapaasti säiliölle kokoa)
Patteriverkko ottaa lämpönsä varaajasta ja lattialämmitykselle shuntataan omaan uuteen puhtaaseen kiertoon.
Mikä meni pieleen? ;D
Katselin tuon SH-tulistusvaraajan hintaa ja mietin eikö tuosta selviäisi halvemmalla? Samoiten tuo lämpöpumppu
vaikutti suht hinnakkaalta yhden netistä löytämäni hinnan perusteella, löytyykö jostain ohjehinnastoa tai suoraan netistä hintoja?
- 1500 litraa on hyvä koko, jos vaan saat sen sisälle pannuhuoneeseen.
Yksi mahdollisuus on ostaa varaaja suoraan tehtaalta Kokkolasta. http://www.akvaterm.fi/fin/Akvaterm.1.html
Oilon taitaa omistaa Akvatermin.
- Lattialämmitykseen joudutaan kiertovesi shunttaamaan alas patteriverkon kiertovedestä.
SH pumpussa on valmius kahden lämmönjakopiirin ohjaukseen, ei tule lisähintaa.
Shuntti ja sen säätömoottori pitää tietysti ostaa.
- Täältäkin voisi kysyä hintaa ja käydä vaikka itse hakemassa. http://www.torujyri.ee/fi/geoprosh
Niillä on liike Tallinnassakin.
-
JJ taisi ostaa omansa just tuolta. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4202.50 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4202.50)
-
Oilon Geopro SH 16
Oilon SH-tulistusvaraaja 1500L (ehdottakaa vapaasti säiliölle kokoa)
Patteriverkko ottaa lämpönsä varaajasta ja lattialämmitykselle shuntataan omaan uuteen puhtaaseen kiertoon.
Mikä meni pieleen? ;D
Katselin tuon SH-tulistusvaraajan hintaa ja mietin eikö tuosta selviäisi halvemmalla? Samoiten tuo lämpöpumppu
vaikutti suht hinnakkaalta yhden netistä löytämäni hinnan perusteella, löytyykö jostain ohjehinnastoa tai suoraan netistä hintoja?
- 1500 litraa on hyvä koko, jos vaan saat sen sisälle pannuhuoneeseen.
Yksi mahdollisuus on ostaa varaaja suoraan tehtaalta Kokkolasta. http://www.akvaterm.fi/fin/Akvaterm.1.html
Oilon taitaa omistaa Akvatermin.
- Lattialämmitykseen joudutaan kiertovesi shunttaamaan alas patteriverkon kiertovedestä.
SH pumpussa on valmius kahden lämmönjakopiirin ohjaukseen, ei tule lisähintaa.
Shuntti ja sen säätömoottori pitää tietysti ostaa.
- Täältäkin voisi kysyä hintaa ja käydä vaikka itse hakemassa. http://www.torujyri.ee/fi/geoprosh
Niillä on liike Tallinnassakin.
Ok, pitää laittaa korvan taakse tuo Tallinnan liike. Pumppu ainakin tulisi pakulla, näytti olevan noita tulistusvaraajia samassa liikkeessä.
Sen sovittaminen kyytiin saattaa olla jo vaikeampaa. :)
-
Oilon Geopro SH 16
Oilon SH-tulistusvaraaja 1500L (ehdottakaa vapaasti säiliölle kokoa)
Patteriverkko ottaa lämpönsä varaajasta ja lattialämmitykselle shuntataan omaan uuteen puhtaaseen kiertoon.
Mikä meni pieleen? ;D
Katselin tuon SH-tulistusvaraajan hintaa ja mietin eikö tuosta selviäisi halvemmalla? Samoiten tuo lämpöpumppu
vaikutti suht hinnakkaalta yhden netistä löytämäni hinnan perusteella, löytyykö jostain ohjehinnastoa tai suoraan netistä hintoja?
- 1500 litraa on hyvä koko, jos vaan saat sen sisälle pannuhuoneeseen.
Yksi mahdollisuus on ostaa varaaja suoraan tehtaalta Kokkolasta. http://www.akvaterm.fi/fin/Akvaterm.1.html
Oilon taitaa omistaa Akvatermin.
Ei todellakaan. Akvatermin omistaa Nibe.
-
Ok, pitää laittaa korvan taakse tuo Tallinnan liike. Pumppu ainakin tulisi pakulla, näytti olevan noita tulistusvaraajia samassa liikkeessä.
Sen sovittaminen kyytiin saattaa olla jo vaikeampaa. :)
Kuka kieltää tuomasta vaikka sitten varaajallisen Viruvalkeeta siinä samalla, ja pakkauspehmukkeina voi käyttää Sakua ja Alecoccia ;)
-
Kuka kieltää tuomasta vaikka sitten varaajallisen Viruvalkeeta siinä samalla, ja pakkauspehmukkeina voi käyttää Sakua ja Alecoccia ;)
Ja rouva ihmettelisi 1500 litran varaajan kasvua 2500 litraan. ;)
-
Noniin, nyt istun vasta hankitun kiinteistön olohuoneessa miettimässä tätä aloittamaani ketjua. Aikeet eivät ole vielä muuttuneet, laitoin kyselyä tuonne Viroon mitä huutavat pumpusta ja 1500l varaajasta.
Kannattaisiko käyttää ensin pumppufirmaa katsomassa kohdetta ja kysyä pari tarjousta? Vai uskaltaisiko itse alkaa pyytämään tarjouksia urakoista; pumppu+asennus / kaivon poraus foorumitiedon perusteella?
Moniko tuon jälkimmäisen on tehnyt ja miten onnistunut? Urakoiden kilpailutus ja valvonta minulta onnistuu.
-
Kröm, kannattaisi harkita kytkentää siten että olisi 2x500 tai 2x750ltr varaajia.
Sitten vaihtoventtiili väliin.Pumpun aina käydessä tulistus purettaisiin KV-varaajaan riippumatta siitä ajetaanko lauhduttimelta lämmityspiirin varajaan tai KV-varaajaan.
Hyötysuhde on huomattavasti parempi.
-
Noniin, nyt istun vasta hankitun kiinteistön olohuoneessa miettimässä tätä aloittamaani ketjua. Aikeet eivät ole vielä muuttuneet, laitoin kyselyä tuonne Viroon mitä huutavat pumpusta ja 1500l varaajasta.
Kannattaisiko käyttää ensin pumppufirmaa katsomassa kohdetta ja kysyä pari tarjousta? Vai uskaltaisiko itse alkaa pyytämään tarjouksia urakoista; pumppu+asennus / kaivon poraus foorumitiedon perusteella?
Moniko tuon jälkimmäisen on tehnyt ja miten onnistunut? Urakoiden kilpailutus ja valvonta minulta onnistuu.
Homman vois rakentaa myös tämän pohjalta:
http://www.taloon.com/maalampopumppu-nibe-f1255-4-16/LVI-5361588/dp?openGroup=1293
Tuohon jatkoksi puskurivaraaja LKV esilämmityskierukoinnilla lämmityspiireihin...
Kyllä tarjouksia kannattaa pyytää jos vaikka löytyis sopeva paketti, joka tapuksessa siinä pyöräytyksessä tietomäärä itsellesi lisääntyy ja jos varmuutta tulee tarpeeksi niin kannatta palastella homma varsinkin jos
itse pystyy tekemää osan hommista...ainakin kaikki valmistelevat työt kuten purku maalaus haalaus jne
Itse tein juuri noin tuossa järjestyksessä ja käytin ulkopuolista vain pakollisissa hommissa...ja avot mielestäni säästin sievoisen summan...ja jatkoksi tietämys kasvoi sille tasolle että sen kanssa pärjää vaikka vähän oikkuilisikin, mitä ei ole tapahtunut...
-
Enpä lähtisi tuohon.Tekee vain vain tasan yhtä asiaa kerrallaan.
Tulistuspumpulla saa jatkuvasti käyttövettä laitteen ollessa käynnissä.
Tosiaan esilämmitys tietysti lämmityspiirin varaajasta ja tulistus KV-varaajassa.
Tällöin järjestelmän kokonaishyötysuhde on parempi.
-
Toistaiseksi valintana on ollut Geopro SH 16 ja AKVA GEO 1500l varaaja. Tuon varaajan saaminen pannuhuoneeseen vaatii talon seinän purkamisen (tiiliverhoiltu puurunko). Vastaavan pumpun löytäminen muulta merkiltä tietenkin on mahdollista.
Pumppu on ylimitoitettu, mutta loppuosa tulee käyttöön kellarin käyttöönoton myötä. Itse miellän tulistinpumpun paremmaksi omaan käyttöön (suuri LKV:n tarve), tulistinvaraaja tukee sitä.
Pilkon urakan kahteen osaan, pumpun asennus ja kaivon poraus + putkitus. Täytyy alkaa tuota porausta kyselemään, pumpun ostan suoraan jostain.
-
Toistaiseksi valintana on ollut Geopro SH 16 ja AKVA GEO 1500l varaaja. Tuon varaajan saaminen pannuhuoneeseen vaatii talon seinän purkamisen (tiiliverhoiltu puurunko). Vastaavan pumpun löytäminen muulta merkiltä tietenkin on mahdollista.
Pumppu on ylimitoitettu, mutta loppuosa tulee käyttöön kellarin käyttöönoton myötä. Itse miellän tulistinpumpun paremmaksi omaan käyttöön (suuri LKV:n tarve), tulistinvaraaja tukee sitä.
Varmasti hyvä valinta, mutta kannattaisi vaihtaa tosiaan kahteen varaajaan, 750ltr KV-pytty ja 500-750ltr lämm.piirin pytty.
Tällöin käyttövesi riittää VARMASTI. Tulistus kun ajetaan koko ajan käyttövesivaraajaan.
Lämmityskaudella tuon KV-pytyn lämpötila on 70-80 astetta tulistuksen ansiosta
-
Varmasti hyvä valinta, mutta kannattaisi vaihtaa tosiaan kahteen varaajaan, 750ltr KV-pytty ja 500-750ltr lämm.piirin pytty.
Tällöin käyttövesi riittää VARMASTI. Tulistus kun ajetaan koko ajan käyttövesivaraajaan.
Lämmityskaudella tuon KV-pytyn lämpötila on 70-80 astetta tulistuksen ansiosta
Eli tulistetun veden voi ohjata eri varaajan ja loppuosan ulosotto tulee toisesta putkesta lämmityspuolelle? Saako LKV:n esilämmityksen hoidettua tuolla systeemillä?
Lisäys: Tuolla yhdistelmällä KV:n varaajan pitää olla tulistusvaraaja kahdella kierukalla (lämmitys ja esilämmitys) ja lämmityspuolelle riittää tavallinen varaaja yhdellä kierukalla?
-
Varmasti hyvä valinta, mutta kannattaisi vaihtaa tosiaan kahteen varaajaan, 750ltr KV-pytty ja 500-750ltr lämm.piirin pytty.
Tällöin käyttövesi riittää VARMASTI. Tulistus kun ajetaan koko ajan käyttövesivaraajaan.
Lämmityskaudella tuon KV-pytyn lämpötila on 70-80 astetta tulistuksen ansiosta
Eli tulistetun veden voi ohjata eri varaajan ja loppuosan ulosotto tulee toisesta putkesta lämmityspuolelle? Saako LKV:n esilämmityksen hoidettua tuolla systeemillä?
Ajattelin asian niin että tulistus pelkästään toiseen (KV)varaajaan.Käyttöveden esilämmitys otettaisiin lämmityspiirin varaajasta yhdellä tai kahdella kierukalla.
Tulistusta ei kannata ajaa lämmityspiiriin lainkaan.
Vaihtoventtiili lauhdutinpuolelle, joten laite ajaa pyynnin mukaan joko lämmityspiirin varaajaan tai KV varaajaan.
Tosin varsinkaan lämmityskaudella tälläistä tilannetta ei kovin usein tule jossa tehdään KVtä koska tulistuksesta saadaan lämpöä niin runsaasti.
-
Ok, täytyy katsoa minkälaisia tarjouksia tulee.
Sain tietoon, että pattereille menevä vesi on ollut korkeimmillaan 70C. Tarkkoja tietoja ei ole enempää saatavilla.
-
Sain tietoon, että pattereille menevä vesi on ollut korkeimmillaan 70C. Tarkkoja tietoja ei ole enempää saatavilla.
70 astetta on liian korkea maalämpöpumpulle kiertoveden lämpötilaksi.
Paitsi, jos talossa on ollut patteritermostaatit käytössä. Silloin pattereiden todellinen lämpötila on saattanut olla alempi.
Maalämmöllä patteritermostaatteja ei saa käyttää, tai ne pitää avata täysille.
Alla piirroskuva, jossa kaksi varaajaa.
Vasen on kiertoveden varaaja ja oikea on tulistusvaraa, jolla käyttövesi priimataan lopulliseen lämpötilaansa.
(http://kuva.termiitti.com/image/34198.jpg)
-
Nyt alkaa tulistusvehkeessä olla jotain järkeä kun laitetaan se tulistusenergia omaan LKV-pönttöönsä talteen...tämänhän oli tuolla lässän ketjussa yks jannu DIYtelly menestyksellä ainakin talviajolla, pitäsikin oikeastaan nyt kysyä kuinka se DIY pelittää kesällä...olikos se joku VsMikko?
Yksi asia vielä tuossa jutussa on se kannttaiskos se LKV-pönä olla LKV:tä varastoiva jolloin kapasiteetti kuumalle vedelle on suurempi vai tuommoseen kierukkavaraajaan...itse ottaisin Gobi:na yhteyttä Oiloniin ja kysyisin onko ne toteuttanut tommosta tulistushommaa erilliseen pönttöön jossa varastoidaan LKV:tä...itse uskoisin kahden pöntön taktiikoita olevan toteutettuna. Tankkien koot tietty pitää olla jossain tolkuissa, tommonen aiemmin mainittu 750L KV-varaaja alkaa jo mennä kovin suuren kohteen/tarpeen tapaukseen, tuskin tarpeen yhdelle perheelle jos ei ole jotain ulkopaljua tarkoitus täyttää 8)
SH:ssä tuskin on semmosta älykkyyttä vaihtovenaohjaukselle jolla vois koko lauhdutuksen tulistuksineen ajaa LKV pönttöön jos tulee joku kova kulutuspiikki kuumalle vedelle tai kesällä tuo myös olisi käyttökelpoinen.
-
Tämähän on ihan perushommaa isommissa kohteissa kun laitetaan käyttövedelle oma varaaja jota lämmitetään tarvittaessa ja tulistuslämpö ohjataan sen yläosaan. Nytkin mulla on Oulussa pieni kerrostalo työn alla. 26kW pumppu, 500L puskuri esilämmityskierukalla ja 1000L varaaja käyttövedelle. Sama periaate on ollut kytkennöissä ainakin 10v.
Gobille kauppaisin 17kW G3 pumppua ja sille 500L tws rosteri käyttövesivaraaja ja 300L puskuria. Tuosta kannattaa kysyä tarjous jos laajemmin meinaat kysellä..
-
Sain tietoon, että pattereille menevä vesi on ollut korkeimmillaan 70C. Tarkkoja tietoja ei ole enempää saatavilla.
70 astetta on liian korkea maalämpöpumpulle kiertoveden lämpötilaksi.
Paitsi, jos talossa on ollut patteritermostaatit käytössä. Silloin pattereiden todellinen lämpötila on saattanut olla alempi.
Maalämmöllä patteritermostaatteja ei saa käyttää, tai ne pitää avata täysille.
Alla piirroskuva, jossa kaksi varaajaa.
Vasen on kiertoveden varaaja ja oikea on tulistusvaraa, jolla käyttövesi priimataan lopulliseen lämpötilaansa.
(http://kuva.termiitti.com/image/34198.jpg)
Tuohan vaikuttaisi näppärältä järjestelmältä, täytyy tutkia mitä tulisi maksamaan. Tuskin kovin paljon enempää kuin yhdellä varaajalla toteutettu.
Nykyinen ohjaus on joku Oumanin vekotin, luki muistaakseni ES-2? Ja siitä kakkoskäyrä käytössä.
-
Sain tietoon, että pattereille menevä vesi on ollut korkeimmillaan 70C. Tarkkoja tietoja ei ole enempää saatavilla.
70 astetta on liian korkea maalämpöpumpulle kiertoveden lämpötilaksi.
Paitsi, jos talossa on ollut patteritermostaatit käytössä. Silloin pattereiden todellinen lämpötila on saattanut olla alempi.
Maalämmöllä patteritermostaatteja ei saa käyttää, tai ne pitää avata täysille.
Alla piirroskuva, jossa kaksi varaajaa.
Vasen on kiertoveden varaaja ja oikea on tulistusvaraa, jolla käyttövesi priimataan lopulliseen lämpötilaansa.
(http://kuva.termiitti.com/image/34198.jpg)
Tuohan vaikuttaisi näppärältä järjestelmältä, täytyy tutkia mitä tulisi maksamaan. Tuskin kovin paljon enempää kuin yhdellä varaajalla toteutettu.
Nykyinen ohjaus on joku Oumanin vekotin, luki muistaakseni ES-2? Ja siitä kakkoskäyrä käytössä.
Lisäys: Ei tarvi noiden varaajien kokoa kyllä liikaa kasvattaa, olisiko 500 + 500 sopiva?
-
Tupla
-
Jos on iso talo, olisi kiertoveden säiliön hyvä olla aika iso, jotta pumpun käynnistymiskerrat harvenisivat.
Kiertoveden säiliö voisi olla vaikkapa 700 litrainen, jos vain mahtuu sisälle.
-
Lämmitysvaraaja isolla rosterikierukalla esilämmitys hommaan, ei paha hinta:
http://www.shk-direkt24.de/warmespeicher/twl-hygienespeicher/twl-hygienespeicher-ohne-warmetauscher/twl-hygienespeicher-ke-800-liter-mit-weichschaumisolierung.html
Ja sen toisen varaajan kokoa tosiaan (LKV) pitäis koittaa löytää oikeankokoiseksi että se ei ole liika iso tulistukselle ja liian pieni kulutukselle...ehkä noista Akvan GEO varaajista löytyy oikea suhde!?
-
Nyt alkaa tulistusvehkeessä olla jotain järkeä kun laitetaan se tulistusenergia omaan LKV-pönttöönsä talteen...tämänhän oli tuolla lässän ketjussa yks jannu DIYtelly menestyksellä ainakin talviajolla, pitäsikin oikeastaan nyt kysyä kuinka se DIY pelittää kesällä...olikos se joku VsMikko?
Yksi asia vielä tuossa jutussa on se kannttaiskos se LKV-pönä olla LKV:tä varastoiva jolloin kapasiteetti kuumalle vedelle on suurempi vai tuommoseen kierukkavaraajaan...itse ottaisin Gobi:na yhteyttä Oiloniin ja kysyisin onko ne toteuttanut tommosta tulistushommaa erilliseen pönttöön jossa varastoidaan LKV:tä...itse uskoisin kahden pöntön taktiikoita olevan toteutettuna. Tankkien koot tietty pitää olla jossain tolkuissa, tommonen aiemmin mainittu 750L KV-varaaja alkaa jo mennä kovin suuren kohteen/tarpeen tapaukseen, tuskin tarpeen yhdelle perheelle jos ei ole jotain ulkopaljua tarkoitus täyttää 8)
SH:ssä tuskin on semmosta älykkyyttä vaihtovenaohjaukselle jolla vois koko lauhdutuksen tulistuksineen ajaa LKV pönttöön jos tulee joku kova kulutuspiikki kuumalle vedelle tai kesällä tuo myös olisi käyttökelpoinen.
Itseasiassa kyllä siinä on.
-
Tämähän on ihan perushommaa isommissa kohteissa kun laitetaan käyttövedelle oma varaaja jota lämmitetään tarvittaessa ja tulistuslämpö ohjataan sen yläosaan. Nytkin mulla on Oulussa pieni kerrostalo työn alla. 26kW pumppu, 500L puskuri esilämmityskierukalla ja 1000L varaaja käyttövedelle. Sama periaate on ollut kytkennöissä ainakin 10v.
Gobille kauppaisin 17kW G3 pumppua ja sille 500L tws rosteri käyttövesivaraaja ja 300L puskuria. Tuosta kannattaa kysyä tarjous jos laajemmin meinaat kysellä..
Montako tulistuspumppua olet kytkenyt kahden varaajan toteutuksella ja vaihtoventtiilillä?
-
Ensimmäinen poraustarjous tullut, 1 x 220m hintaan 5889€. Sisältää porauksen, putkituksen, letkut + alko, viennin kivijalan läpi + tarvikkeet siihen. Eli kaikki tuotuna pannuhuoneeseen. Onko edullinen?
Pitää varmaan pyytää toisen kaivon tarjous kanssa. Tuo on kyllä laskettu minun antamien tietojen mukaan, vaatisi toisen kaivon vielä. Ainakin laskelman mukaan.
Lisäys: Tuossa laskelmassa oli aktiivisyvyyttä se 320m, kannattaako tuohon 220 viereen enää tehdä 100m kaivoa? Onko vaihtoehtona 2 x 160m?
-
2x 160 on parempi.
Ei joudu liuospumppukaan niin kovalle kuormitukselle.
-
Nyt alkaa tulistusvehkeessä olla jotain järkeä kun laitetaan se tulistusenergia omaan LKV-pönttöönsä talteen...tämänhän oli tuolla lässän ketjussa yks jannu DIYtelly menestyksellä ainakin talviajolla, pitäsikin oikeastaan nyt kysyä kuinka se DIY pelittää kesällä...olikos se joku VsMikko?
Yksi asia vielä tuossa jutussa on se kannttaiskos se LKV-pönä olla LKV:tä varastoiva jolloin kapasiteetti kuumalle vedelle on suurempi vai tuommoseen kierukkavaraajaan...itse ottaisin Gobi:na yhteyttä Oiloniin ja kysyisin onko ne toteuttanut tommosta tulistushommaa erilliseen pönttöön jossa varastoidaan LKV:tä...itse uskoisin kahden pöntön taktiikoita olevan toteutettuna. Tankkien koot tietty pitää olla jossain tolkuissa, tommonen aiemmin mainittu 750L KV-varaaja alkaa jo mennä kovin suuren kohteen/tarpeen tapaukseen, tuskin tarpeen yhdelle perheelle jos ei ole jotain ulkopaljua tarkoitus täyttää 8)
SH:ssä tuskin on semmosta älykkyyttä vaihtovenaohjaukselle jolla vois koko lauhdutuksen tulistuksineen ajaa LKV pönttöön jos tulee joku kova kulutuspiikki kuumalle vedelle tai kesällä tuo myös olisi käyttökelpoinen.
Itseasiassa kyllä siinä on.
Kyllä on pahasti dokumentoimaton ominaisuus...eli ei kyllä sisälly SH vakio toimitukseen eikä lisävarustus vaihtoehtoihin...
-
Ensimmäinen poraustarjous tullut, 1 x 220m hintaan 5889€. Sisältää porauksen, putkituksen, letkut + alko, viennin kivijalan läpi + tarvikkeet siihen. Eli kaikki tuotuna pannuhuoneeseen. Onko edullinen?
Pitää varmaan pyytää toisen kaivon tarjous kanssa. Tuo on kyllä laskettu minun antamien tietojen mukaan, vaatisi toisen kaivon vielä. Ainakin laskelman mukaan.
Lisäys: Tuossa laskelmassa oli aktiivisyvyyttä se 320m, kannattaako tuohon 220 viereen enää tehdä 100m kaivoa? Onko vaihtoehtona 2 x 160m?
Tein laskennan uudelleen ohjelman uudemmalla versiolla ja vaihdoin tulosteen; tämä osaa paremmin jakaa yhden porakaivon useammaksi.
Huomaa, että yksi 320 metrin syvyinen kaivo ei ole sama, kuin 320 / 2 = 160 meriä.
160 metrisestä kaivosta puuttuu se erittäin lämmin, noin 300 metrissä oleva osuus.
Siksi yhdestä 320 metrisestä tuleekin 2 kpl 181 metrisiä lämpökaivoja.
Lisäksi nämä pitää olla ns. aktiivimetrejä, eli aktiivisyvyys alkaa vasta siitä kohdasta alaspäin, jossa on kaivon vesipinta, siis pohjaveden taso.
Käytännössä vesi alkaa usein noin 6 metrin syvyydessä.
Siksi kaivojen pitää olla 181 + 6 = 187 metrin syvyisiä.!
Siis tarvitaankin 2 x 187 metriä kaivoja!
Saamasi kaivotarjous oli varsin kohtuullisesti hinnoiteltu. Hinta jää alle 27 euroa / metri.
-
Kiitos laskelmasta, mutta olen tainnut sekoittaa ne parilla eri kiinteistöllä. Kyselin aikaisemmin hirsirakenteiseen kansakouluun laskelmaa. Se kauppa jäi tekemättä. Huomasin vaan uuden laskelman lopussa maininnan kansakoulusta.
Nykyinen kiinteistö on puurunkoinen omakotitalo, kellarikerros betonia. Kerrosten välissä 30cm laatta. Saatko päivitettyä? Kohteen tarkka sijainti on Karstula.
-
Olen tosiaan ollut vähän ihmeissäni.
Olen jostain kerännyt tietoja, mutta niissä on ristiriitaa.
Tein uuden laskelman ja liitin sen tämä yläpuolella olevaan viestiisi.
Poistin aikaisemman laskelman.
...
En millään pääse niin alhaisiin kulutuslukemiin, jotta talo lämpiäsi alle 4000 litraa / vuosi lämmitysöljyn kulutuksella, vaikka kellarikerroksen lämpötila olisi +12 C.
Nyt, kun nostin kellarikerroksen lämpötilaa, kulutusarvio nousi reilusti.
Jos olen väärin ymmärtänyt antamiasi tietoja, kerro, niin korjaan ne.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus!
Alan paikalliselta ammattisuunnittelijalta saat luotettavimman suunnitelman ja mitoituksen.
-
Tämän ketjun alussa on nykyisen kiinteistön tiedot (rakennusvuosi 1968 etcetc.) ja niitä voi käyttää laskelmassa.
Maanpäällisen kerroksen runko puuta, eristys 100 villa + 50 lisäeristys ulkopuolella. Yläkerta kokonaan lämmintä tilaa. Lämpötiloista ei ole vielä havaintoa, tavoitteena ylä +21C ja kellari +18C. Huoneita ylhäällä 5 + keittiö, olohuone, kylpyhuone ja sauna. Kellariin tarkoitus tehdä 2-3 huonetta lisää. Ikkunoita ylhäällä 14 kpl.
Kellariin on tarkoitus asentaa lattialämmitys n. 120-150 m2 alueelle ja loppuosa pattereilla. Kellarissa sijaitsee mm. toinen autotalli, josta olen tekemässä pajaa.
-
Nyt alkaa tulistusvehkeessä olla jotain järkeä kun laitetaan se tulistusenergia omaan LKV-pönttöönsä talteen...tämänhän oli tuolla lässän ketjussa yks jannu DIYtelly menestyksellä ainakin talviajolla, pitäsikin oikeastaan nyt kysyä kuinka se DIY pelittää kesällä...olikos se joku VsMikko?
Yksi asia vielä tuossa jutussa on se kannttaiskos se LKV-pönä olla LKV:tä varastoiva jolloin kapasiteetti kuumalle vedelle on suurempi vai tuommoseen kierukkavaraajaan...itse ottaisin Gobi:na yhteyttä Oiloniin ja kysyisin onko ne toteuttanut tommosta tulistushommaa erilliseen pönttöön jossa varastoidaan LKV:tä...itse uskoisin kahden pöntön taktiikoita olevan toteutettuna. Tankkien koot tietty pitää olla jossain tolkuissa, tommonen aiemmin mainittu 750L KV-varaaja alkaa jo mennä kovin suuren kohteen/tarpeen tapaukseen, tuskin tarpeen yhdelle perheelle jos ei ole jotain ulkopaljua tarkoitus täyttää 8)
SH:ssä tuskin on semmosta älykkyyttä vaihtovenaohjaukselle jolla vois koko lauhdutuksen tulistuksineen ajaa LKV pönttöön jos tulee joku kova kulutuspiikki kuumalle vedelle tai kesällä tuo myös olisi käyttökelpoinen.
Itseasiassa kyllä siinä on.
Kyllä on pahasti dokumentoimaton ominaisuus...eli ei kyllä sisälly SH vakio toimitukseen eikä lisävarustus vaihtoehtoihin...
Ei tarvitse muuta kuin kuin vaihtoventtiilin ja anturin ja avot se on siinä.
-
Ei tarvitse muuta kuin kuin vaihtoventtiilin ja anturin ja avot se on siinä.
Koita laittaa jotain konkreettista asiasta ettei jää pelkäksi toiveeksi...mikää dokumentaatio ei tue väitettäsi...
-
Vaihtoventtiili,kytkentä riviliitin -X1,liittimet RU=6 MU=20 SI=N
Säädin -A1.0:
KV-varaaja anturi B3, B3 ja M
Lämm.piirin varaaja B4, BX1 ja M
Menovesianturi B1, B1 ja M
Ei tarvitse MITÄÄN muuta ja toimii.
Vaihtoventtiili maksaa todennäköisesti huimat 100€
-
Vaihtoventtiili,kytkentä riviliitin -X1,liittimet RU=6 MU=20 SI=N
Säädin -A1.0:
KV-varaaja anturi B3, B3 ja M
Lämm.piirin varaaja B4, BX1 ja M
Menovesianturi B1, B1 ja M
Ei tarvitse MITÄÄN muuta ja toimii.
Vaihtoventtiili maksaa todennäköisesti huimat 100€
Nippelinappeli tieto riviliittimistä ei oikeastaan kerro mitään...oliskos heittää jotain Oilonin dokumentoitua kuvausta asiata, vesikytkentäesimerkkiä, toimintakuvausta tjms mikä kuvaa sen SH:n suunnitellun toiminnallisuuden vaihtovenan kanssa niin vois verrata Thermian/Danfossin tulistusvehkeen vastaavaan vai onko tämä SH:n kohdalla DIY meininkiä, eli sitä ei ole valmistajan toimesta suunniteltu/valmisteltu vaihtovena toiminnallisuuteen. DIY hommat on aivan oma stoorinsa, niitä kukin tekee tahollaan mitä tekee...
Näyttäis muuten että SH:hon pitää ostaa se tulistus erikseen, se on nykyään siihen lisälaite, eli on yritetty perushintaa puristaa houkuttelevammaksi...joten ostajan on hyvä tossa kohtaa olla varpaillaan.
-
Vaihtoventtiili,kytkentä riviliitin -X1,liittimet RU=6 MU=20 SI=N
Säädin -A1.0:
KV-varaaja anturi B3, B3 ja M
Lämm.piirin varaaja B4, BX1 ja M
Menovesianturi B1, B1 ja M
Ei tarvitse MITÄÄN muuta ja toimii.
Vaihtoventtiili maksaa todennäköisesti huimat 100€
Nippelinappeli tieto riviliittimistä ei oikeastaan kerro mitään...oliskos heittää jotain Oilonin dokumentoitua kuvausta asiata, vesikytkentäesimerkkiä, toimintakuvausta tjms mikä kuvaa sen SH:n suunnitellun toiminnallisuuden vaihtovenan kanssa niin vois verrata Thermian/Danfossin tulistusvehkeen vastaavaan vai onko tämä SH:n kohdalla DIY meininkiä, eli sitä ei ole valmistajan toimesta suunniteltu/valmisteltu vaihtovena toiminnallisuuteen. DIY hommat on aivan oma stoorinsa, niitä kukin tekee tahollaan mitä tekee...
Näyttäis muuten että SH:hon pitää ostaa se tulistus erikseen, se on nykyään siihen lisälaite, eli on yritetty perushintaa puristaa houkuttelevammaksi...joten ostajan on hyvä tossa kohtaa olla varpaillaan.
No tämä ei pidä TODELLAKAAN paikkaansa.Kyllä siihen kaikki vermeet vakiona kuuluu.
Ihmeellisiä huhuja täällä jauhetaan, tulistuspumppuun ei muka kuuluu tulistuksen vaatimat varusteet mukaan...ziiisus.
Ja sitäpaitsi, ei tuo mitään DIYtä vaadi.Vaihtoventtiili vain varaajien väliin ja se ajaa joko tai ja tulistus koko ajan kv-varaajaan.
Mikä tässä on vaikeaa??
-
Nippelinappeli tieto riviliittimistä ei oikeastaan kerro mitään...oliskos heittää jotain Oilonin dokumentoitua kuvausta asiata, vesikytkentäesimerkkiä, toimintakuvausta tjms mikä kuvaa sen SH:n suunnitellun toiminnallisuuden vaihtovenan kanssa niin vois verrata Thermian/Danfossin tulistusvehkeen vastaavaan vai onko tämä SH:n kohdalla DIY meininkiä, eli sitä ei ole valmistajan toimesta suunniteltu/valmisteltu vaihtovena toiminnallisuuteen. DIY hommat on aivan oma stoorinsa, niitä kukin tekee tahollaan mitä tekee...
Näyttäis muuten että SH:hon pitää ostaa se tulistus erikseen, se on nykyään siihen lisälaite, eli on yritetty perushintaa puristaa houkuttelevammaksi...joten ostajan on hyvä tossa kohtaa olla varpaillaan.
No tämä ei pidä TODELLAKAAN paikkaansa.Kyllä siihen kaikki vermeet vakiona kuuluu.
Ihmeellisiä huhuja täällä jauhetaan, tulistuspumppuun ei muka kuuluu tulistuksen vaatimat varusteet mukaan...ziiisus.
Ja sitäpaitsi, ei tuo mitään DIYtä vaadi.Vaihtoventtiili vain varaajien väliin ja se ajaa joko tai ja tulistus koko ajan kv-varaajaan.
Mikä tässä on vaikeaa??
Eli ei ole mitään uutta näyttöä asiasta tarjota...niin epäilinkin koska vaihtovenasta SH:ssa en ole nähnyt koskaan edes halaistua kirjainta.
Eli DIY hommia, omaa soveltamista!
Tuossa liitteessä SH lisävarustus, kyllä se mun mielestä on ihan selvää Suomea 8)
Perusvarustuksessa on tosiaan ihan perusvarustus...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=2409;image)
-
Tuossa on pahemman laadun virhe :D
Tulistinpaketti kuuluu hintaan.Alijäähyt plus muut ovat lisähintaisia.
Eihän siinä olisi mitään järkeä jos tulistinpumpussa joutuisi maksamaan lisähintaa tulistimesta. ;D
Ja mistäkö tiedän että se kuuluu hintaan?No ehkäpä siksi että isäukolle asennettiin SH 20, ja tulistuspaketista EI mennyt lisäveloitusta.
Ja tuo 2 varaajan vaihtoventtiilikytkentä on ihan normaali kytkentä,laitetta valitessa kysyin asiaa Oilonilta.
-
No ei tommosta mokaa voi kukaan valmistaja tehdä, totta se on...siis nykyään...ennen se tuli mukana kun melkein semmosen ostin, mutta rahaa oli liian vähän ja piti tyytyä muuhun.
On sitten helppo säästetyllä kasalla rahaa päivittää pumppu tavallaan ennenaikojaan hyvempään ja halvempaan Invertterikoneeseen...siis sitten joskus.
-
Siis edelleen, TULISTUSPAKETTI TULEE SH-KONEESSA ILMAN VELOITUSTA!!
Usko pois.
Jollet usko niin soita Oilonille ja kysy itse mikäli et minua usko.
-
Tottakais painettua sanaa pitää uskoa.
Ja tuota ei nyt usko kukaan että se ILMAN VELOITUSTA tulisi, kyllä ne siitä aika summan pyytää.
-
Montako SH-pumppua olet sieltä ostanut? Aivan, et yhtäkään.
Soitan itse ja kysyn miksi ko. virhe kirjassa on.
-
Erimielisyyksistä huolimatta, kiitos selvitystyöstä. :)
-
Olen tosiaan ollut vähän ihmeissäni.
Olen jostain kerännyt tietoja, mutta niissä on ristiriitaa.
Tein uuden laskelman ja liitin sen tämä yläpuolella olevaan viestiisi.
Poistin aikaisemman laskelman.
...
En millään pääse niin alhaisiin kulutuslukemiin, jotta talo lämpiäsi alle 4000 litraa / vuosi lämmitysöljyn kulutuksella, vaikka kellarikerroksen lämpötila olisi +12 C.
Nyt, kun nostin kellarikerroksen lämpötilaa, kulutusarvio nousi reilusti.
Jos olen väärin ymmärtänyt antamiasi tietoja, kerro, niin korjaan ne.
Tämäkin laskelma on vain suuntaa antava; ei mikään takuumitoitus!
Alan paikalliselta ammattisuunnittelijalta saat luotettavimman suunnitelman ja mitoituksen.
Kiitos laskelmasta.
Kellaria on pidetty aikaisemman omistajan toimesta +10C asteessa. Vaikuttaako laskelmaan mitenkään?
Neliömäärä on laskelmassa n. 429. Meille tulee lämmintä tilaa kaikenkaikkiaan n. 350.
-
Montako SH-pumppua olet sieltä ostanut? Aivan, et yhtäkään.
Soitan itse ja kysyn miksi ko. virhe kirjassa on.
Mitäs se minun ostojen määrä vaikuttaa siihen mitä valmistaja kirjoittaa dokuihinsa :o
Tuo kirjoitus ei nyt niin paljoa itseä kiinosta että lähtisin sitä sieltä penkomaan, penkokoon ne joille asia on lämmin ja hankinta vielä edessä, itse laskasin tossa juuri että ~2.5v enemmän menisi
TMA:n saavuttamiseen jos olisin valinnut tarjotun Geopron vaihtoehdon...tuossa kokonaisajassa tulee nykyinen systeemi + nuo aurinkolämmötkin kuitattua ja varmasti on parempi scop 8)
Aivan järkyttävä puute Oilonin tarjonnassa on kun olemassa olevasta tarjonnasta ei ole oikein mitään sovelluskuvastoa tjms systeemeistä mitä milläkin vermeellä saa toteutettua, joku kylmäainekierto kaavio jossain...ei juuri ketään
ostajaa kiinnosta. Olis mainiota jos laittaisivat jonkun nettiflashisovelluspuljun tekeleen sivuilleen jossa vois ruksailla asioita ja antaa muutama avaintieto ja sitä mukaa flash elää lähemmäs heidän parasta tarjolla olevaa
vaihtoehtoa...tai tuommonen vois olla kellä vaan valmistajalla. Jos tommonen olisi niin varmasti tarjouspyyntöjen määrä kasvaisi koko paljon, eikä olis vaikea/kallis toteutus.
-
Kellaria on pidetty aikaisemman omistajan toimesta +10C asteessa. Vaikuttaako laskelmaan mitenkään?
Neliömäärä on laskelmassa n. 429. Meille tulee lämmintä tilaa kaikenkaikkiaan n. 350.
Tein laskelman uudelleen, vaihdoin sen, mutta olen kyllä tässä laskennassa ollut aika tavalla niin sanotusti "pihalla".!
Ja, olen sitä edelleenkin.
Tarvitsisin oikeastaan talon piirustukset ja tiedon tilojen suunnitellusta käytöstä.
Tekemäni laskelma on siksi kyllä liiaksi arvauspohjalla!
Olisi hyvä, jos voisit käyttää jotain paikallista RAK / LVI -suunnittelijaa tekemään kunnollisen lämmitystarvelaskelman.
-
Houhou,
potkaisen ketjun taas käyntiin.
Talvi lähestyy ja öljyn kulutus itkettää jo nyt. Tarkoitus olisi kysyä lämpökaivon porauksesta tarjousta, onko se halvempaa näin talviaikaan?
Maalämpö tulee tähän taloon, se on varma. Deadline loppukesä 2015.
-
Muista porata 2 kaivoa samalla mitalla ja saat lupsutella sihijuomaa huoletonna siellä kellarissa laitetta valvoessa.
Mulla on sellainen käsitys sun systeemistä, että laitat siihen 1000 L puskurin esim max 400 L käyttövesivaraajan. Kun puskurista otetaan esilämmityskierukalla käyttövesi, niin tuo 400 L tuplaantuu laskennallisesti 800 L:aan ja alkaa jo olla tarpeeksi moneen löträykseen, kun mullakin Se on riittänyt tässä vuoden kokemuksella mainiosti.
-
Muista porata 2 kaivoa samalla mitalla ja saat lupsutella sihijuomaa huoletonna siellä kellarissa laitetta valvoessa.
Mulla on sellainen käsitys sun systeemistä, että laitat siihen 1000 L puskurin esim max 400 L käyttövesivaraajan. Kun puskurista otetaan esilämmityskierukalla käyttövesi, niin tuo 400 L tuplaantuu laskennallisesti 800 L:aan ja alkaa jo olla tarpeeksi moneen löträykseen, kun kullakin Se on riittänyt tässä vuoden kokemuksella mainiosti.
Käyttäjiä LKV:lle on 6-7 huipussaan ja pari kertaa viikossa saunotaan. Tuo 1000+400L taitaa olla aika hyvä kombo minulle.
2 kaivoa varmasti tulee, sain laskettua tarkat neliöt talosta. Asuttava yläkerta 168 m2 + tällä hetkellä +10C oleva 150 m2 alakerta. Alakerta muutetaan jossain vaiheessa asuttavaksi. Lähetin tomppelille piirrustukset ja kaipaamansa lisätiedot, jos saisi niistä laskettua suuntaa antavan laskelman kaivojen syvyydestä. Pystyn kysymään tarjouksen sen perusteella.
Jos mielipiteitä puskurin koosta, ne otetaan mielellään vastaan.
-
Sullahan on tuo systeemi ihan samankokoinen, kuin mulla. Mulla meni 1. vuosi maalämmöllä sähköä yhteensä lämpimään veteen ja lämmitykseen 8160 kWh. Eli melkein meni tonni lämmitykseen. Sulle tulee ehkä öljyllä muutaman kymmentä euroa enempi nyt menemään. Ne kauppiaat on muuten erinomaisia veijareita pelaamaan noiden kaivojen kanssa, kunhan vain saavat kaupan syntymään. Laitteita uusittaessa ne vedättää asiakasta vaikkapa 1000 € haarukassa, eikä itte siinä tajua, että Se on todellisuudessa n 500 €. Eli 30 m ero laatukaivoon saattaa kustantaa vain 500 €. Kuka nostaa käden pystyyn, että ottaa tuossa kohtaa eurot ykkössijalle.
-
Tomppelin kaivomitoitukset on ainakin riittävät. Hyvä niin..
-
Mun on kyllä pakko kiitellä sekä Tomppelia, että koko foorumia siitä, etten jäänyt pelkästään noitten kauppa miesten armoille. Laitteisto toimii aivan tajuttoman laadukkaasti, joustavasti ja pelivaraakin on vielä ilman, että Se aiheuttaisi mitään ongelmaa. Jos siis tuo, että käynnistyksiä tuli vuoteen yli 3000 aika reilusti jätetään pois, mutta alle 3500 kuitenkin. Autotallista vielä tulee sellaiset 80 neliötä lisää mukaan, niin eiköhän Se siitä tasoitu tuo yliteho hieman.
-
Houhou,
potkaisen ketjun taas käyntiin.
Talvi lähestyy ja öljyn kulutus itkettää jo nyt. Tarkoitus olisi kysyä lämpökaivon porauksesta tarjousta, onko se halvempaa näin talviaikaan?
Maalämpö tulee tähän taloon, se on varma. Deadline loppukesä 2015.
Täällä oli poraus 26e metri ja talvella olisi poraus ollut 25e metri.
-
Houhou,
potkaisen ketjun taas käyntiin.
Talvi lähestyy ja öljyn kulutus itkettää jo nyt. Tarkoitus olisi kysyä lämpökaivon porauksesta tarjousta, onko se halvempaa näin talviaikaan?
Maalämpö tulee tähän taloon, se on varma. Deadline loppukesä 2015.
Täällä oli poraus 26e metri ja talvella olisi poraus ollut 25e metri.
Ok, hyvä tietää. Sain kesällä yhden tarjouksen isolta toimijalta. 24€ metri olisi ollut silloin, katsotaan mitä nyt tarjoavat.
-
Tuosta käyttövesivaraajasta jäi sanomatta, että sehän voisi olla sellainen pönttö, joka ladataan kierukalla ja siten sitä vettä on tuo pönttö täynnä käytettäväksi. Kierukoilla otettaessa joudut pitämään muuten lämpöjä korkeammalla ja veden määrää on aika paljon pienempi saantiin. Eli toinen varaaja pyörii niin, että sen vedet kiertää pumpulla lämpiämässä ja kierukalla taas lämmitetään se koko käyttövesimäärä. En tiedä kuinka kuumaksi tulistuspumpulla pystyy ajamaan tuon 1000 L lämmitys pöntön, mutta tuo 400 L käyttövettä ei tarvitse olla kuin 50c° ja vettä riittää takuulla isommallekkin porukalle, kun vielä riipaistaan esilämmityskierukalla ensimmäiset asteet ja suurin osa energiasta tuolta 1000 L pöntöstä. Eli oliskohan se niin, että tehdään tuosta tulistuspumpusta vaihtoventtiilikone ja se on silloin parhaimmillaan. Järjettömän kuumia vesiä ei ole MIELESTÄNI järkevää tehdä millään laitteella, jos vähemmälläkin pärjää yhtä hyvin. Vaihtoventtiili koneitakin saa nykyään sellaisia, jotka pukkaa tarvittaessa 72c° lämmityskiertoon ja jos lasketaan tuosta toisiopuolen luovutus häviövaatimukseksi vaikka min 7c°, niin saadaan vielä 65c° käyttövettä koko pöntöllinen tehtyä. Jos taas tarvitaan yli tuon 70c° vettä kiertoon yleensäkkään, niin tulee jo mieleen, että pitäisikö tehdä jo muutakin kuin vain vaihtaa lämmön tuottaja. Eli Viessmannin 350 G malli pystyy tuottamaan tuon 72c°. Yksiportainen: 7,3 ja 18,3 kW, Kaksiportainen: 14,6 ja 36,6 kW teholuokilla. Ittelle yritin vuosi sitten saada tuota 14,6 master/slave systeemiä, mutta ne puhui mut ympäri ja joutu ottamaan sitten tuon 300 G version. Nyky tietämyksen mukaan ottaisin seuraavaan lämpösotkuun varmuudella tuon 14,6 kW tornin tämän koon huusholliin. Eivät silloin pystyneet toimittamaan ja ehkä tässä pärjää näilläkin ja 2000 € varakkaampana.
-
Sain tietoon, että pattereille menevä vesi on ollut korkeimmillaan 70C. Tarkkoja tietoja ei ole enempää saatavilla.
70 astetta on liian korkea maalämpöpumpulle kiertoveden lämpötilaksi.
Paitsi, jos talossa on ollut patteritermostaatit käytössä. Silloin pattereiden todellinen lämpötila on saattanut olla alempi.
Maalämmöllä patteritermostaatteja ei saa käyttää, tai ne pitää avata täysille.
Alla piirroskuva, jossa kaksi varaajaa.
Vasen on kiertoveden varaaja ja oikea on tulistusvaraa, jolla käyttövesi priimataan lopulliseen lämpötilaansa.
(http://kuva.termiitti.com/image/34198.jpg)
Tuohan vaikuttaisi näppärältä järjestelmältä, täytyy tutkia mitä tulisi maksamaan. Tuskin kovin paljon enempää kuin yhdellä varaajalla toteutettu.
Nykyinen ohjaus on joku Oumanin vekotin, luki muistaakseni ES-2? Ja siitä kakkoskäyrä käytössä.
Lisäys: Ei tarvi noiden varaajien kokoa kyllä liikaa kasvattaa, olisiko 500 + 500 sopiva?
Eli tähän kuvaan sellainen muutos, että tuo piirroksen lämminvesivaraaja lämpenisi kierukalla, niin se olisi optimaalinen tilanne. Eli vaihtoventtiili siihen, että tehdäänkö lämpöä tuohon ensimmäisen varaajan koko veteen, vai lämmitetäänkö tuota käyttövettä kierukalla. Patteritalossa tietysti tuota käyttövesivaraajaa tarvitsee lämmittää aika harvoin. Jos käyttövesivaraaajakin on isohko, niin sen pyynti voidaan sitten pitää matalana kesäisin. Sellaiset puheet yleensäkkään, että tulistinpumppu tuottaa sen käyttöveden sivutuotteena on virheellisiä. Ei siellä ole lämmöissä mitään sivutuotteita, vaan se on pois tuon laitteen tehosta. Yhtähyvi voisi kaiken energian ohjata yksinkertaisemmin oikeaan paikkaan jaksotetusti. Täysi teho sinne tai tänne. Lisäksi voidaan lämmitys puolesta ottaa hetkellisesti sellaisia tehoja irti, jota ei voida tehdä millään polttimilla tai pumpuilla, yksinkertaisesti työntämällä kylmä vesi tehokkaan kierukan kautta suurehkoon lämmitys varaajaan, jonka lämpö voidaan pudottaa muutamassa minuutissa esim 60c°:sta 40c°:een. Tällaista teho piikkiä kannattaa käyttää hyödyksi tuohon hetkelliseen lämpimän veden tarpeeseen.
-
Kahdella tankilla ainoa oikea kytkentätapa on tämä.
Ainiin, tämä onkin TULISTUSpumpun kytkentä, jolla ei tee mitään.. ;D
Pikku kysymys:Mitä tapahtuu tilanteessa kun on -30 ulkona ja osatehomitoitettu VV-kone ja ihmiset alkaa saunomaan isommalla porukalla..
-
Kahdella tankilla ainoa oikea kytkentätapa on tämä.
Ainiin, tämä onkin TULISTUSpumpun kytkentä, jolla ei tee mitään.. ;D
Pikku kysymys:Mitä tapahtuu tilanteessa kun on -30 ulkona ja osatehomitoitettu VV-kone ja ihmiset alkaa saunomaan isommalla porukalla..
Kuvat olis fixumpi jakaa kuvina että näkyvät suoraan foorumissa helpommin ilman latauksia (kuten tuo tomppelin laittama), toisinkuin pdf.
-
Kahdella tankilla ainoa oikea kytkentätapa on tämä.
Ainiin, tämä onkin TULISTUSpumpun kytkentä, jolla ei tee mitään.. ;D
Pikku kysymys:Mitä tapahtuu tilanteessa kun on -30 ulkona ja osatehomitoitettu VV-kone ja ihmiset alkaa saunomaan isommalla porukalla..
Minkätakia siihen pitäisi ottaa osatehoinen mitoitus.
Mulla ei hörähdä parilla suihkulla vielä veden lämmitys päälle. Lämmitys voi heijata 1 tunnin aikana jo jonkin verran, mutta kukaan ei ole huomannut kertaakaan siinä mitään muutosta huoneiden lämpöihin. Ja isommilla varaajillahan saa olla useammankin kW n verran ylitehoja reserviin, eikä juurikaan haittaa. Eli valinnan voi tehdä huoletta + 3-6 kW yli huoletta. Eihän tuon tehonmitoituksen aina tarvi olla niin viimeisen päälle ylijärkevä. Kiva siinä on olla joustovaraakin kaikin puolin. Mulla ei ole kuitenkaan kiinni sitää muutamasta tuhannesta €:sta enää tässä vaiheessa, kun laitteet kerran laitetaan. Eli hintaeroa tuli arviolta sellaiseen varmuudella osatehoiseen n. 4000 €. Ja nyt on laitteet, joissa tehoa on vielä n. 7 kW varastossa ja säästyi sulakkeen muutoksilta ja kalliimmalta sähkön hinnalta n. 10% lämmityssähköissä vuosittain.
-
Sain tarjouksen Lässän koneesta, 17kw ja kaivoa 314m. Kone kuulostaa tehoiltaan oikelta, kaivoa voisin ottaa sen +16-26m lisää. Hintatiedot olivat vielä vajaat, jään niitä odottamaan.
Katselin noita tulistusvaraajien kokoa, joutuu piikkaamaan pannuhuoneen oviaukkoa isommaksi. Nykyisestä 680mm aukosta ei 1000l
varaajaa sisään kammeta, ei edes irrotettavilla eristeillä. Tuo aukon laajennus onnistuu itseltäni.
Pyrin hoitamaan koko homman yhdellä varaajalla, tilat ei anna periksi tuossa asiassa.
-
Pikku kysymys:Mitä tapahtuu tilanteessa kun on -30 ulkona ja osatehomitoitettu VV-kone ja ihmiset alkaa saunomaan isommalla porukalla..
Tapahtuu seuraavaa: Sisälämpötila nousee (sauna + ihmisjoukko) ja pumppu tuottaa käyttövettä.
-
Tuo LÄ tulistuspumppu on myös ihan hieno vehjes. Kerrosvaraaja lienee sitten hankinnassa. Vaikka saahan tuonkin vaihtoventtilillä toimimaan kahteen varaajaan, jos haluaa. Sitä en oikein ymmärrä, että miten tuo kerrosvaraajan yläosa saadaan kesällä tulistettua, kun siinähän lämminvesi otetaan siis kierukalla. Ja mulla on ainakin pari kuukautta kesällä lämmitys pois kokonaan. Erillinen 400 L käyttövesi, joka toimii lämmtyskierukalla taas toimisi vaihtoventtiilin avustamana ja itse koko säiliö on täynnä käyttövettä.
-
(http://kuva.termiitti.com/image/19379.jpg)
Se ei varsinaisesti tulistu kesällä, mutta kerrostuminen silti säilyy ja siitä syystä lämmin käyttövesi tuotetaan paremmalla hyötysuhteella.
Kylmä vesijohtovesi esilämpenee alasäiliössä ja loppukuumennetaan yläsäiliössä.
Alasäiliötä jäähdytetään kylmällä vesijohtovedellä aika viileäksi.
Yläsäiliön lämpökapasiteettia kuormitetaan vähemmän, kun sinne viedään esilämmitettu käyttövesi
Kun pumppu lähtee käyntiin, lämmitetään aluksi melkoisesti kylmennyttä alasäiliötä ja pumppu toimii kohtuullisen hyvällä hyötysuhteella.
Samaan aikaan tuotetaan tulistettuakin vettä yläsäiliöön, josta syystä se lämpenee alasäiliötä kuumemmaksi.
Jonkin verran tapahtuu tulistusta kesälläkin, kuitenkin vähemmän, kuin talvella.
Tulistustekniikalla saavutetaan kuitenkin se etu, että saadakseen +55 asteista vettä, ei koko tankkia tarvitse kuumentaa tuohon lämpötilaan.
Alasäiliön lämpötila jääkin vain noin +45 asteeseen, pumpusta ja asetuksista riippuen.
-
Pikku kysymys:Mitä tapahtuu tilanteessa kun on -30 ulkona ja osatehomitoitettu VV-kone ja ihmiset alkaa saunomaan isommalla porukalla..
Tapahtuu seuraavaa: Sisälämpötila nousee (sauna + ihmisjoukko) ja pumppu tuottaa käyttövettä.
ja yleensä vielä 'kaikilla oli niin mukavaa' ;)
Akvalla on valikoima taas kasvanut, tämmöinen voi mennä aukosta sisään irrottanalla pelkästään karmit tai ottamalla varaaja irrotettavilla eristeillä:
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/AKVA_EGO.260.html
Tosi hyvin sijoitettu ja kokoinen esilämmityskierukka (ihmetellyt jo kauan miksei suomivalmistajat ole tehneet noita)...
(http://www.akvaterm.fi/images/egospeksitv2_877.jpg)
Tuohon kyytipojaksi vaihtoventtiilikone integroidulla LKV:llä tai erillisellä, riippuen valmistajasta...
Varaajan hinta ei taida vaan olla oikein 'EGO', kuparikierukka on kallis, veikkaan että 2x hinta verratuna saksasta hankittuun vastaavaan rosterikierukalliseen...
Eikös sinne tekniseen tilaan ole helpompi sijoitella pienempiä palikoita 2-3 kuin esim joku +1000L tulistusvaraaja, jos tekee integroidulla VV-koneella ja tuolla kavan EGO:lla niin tilaa kuluu 1x810mm ympyrä varaajalle ja ~600x750mm pumpulle. Tommosella EGO varaajalla ja tuolla kierukalla saa jo aika kasan käyttövesijoustoa kun sen lataa esim 45 asteeseen ja jos pumppu on 16kW niin sillä tulee aika nopsaan lisääkin.
PS. Oletko jo muuten kysynyt tuota sam68 vihjauksen perusteella Thermian G3 tarjousta, siinä yksi hyvä vaihtoehto isoon potkuun LKV hommiin.
Tässä muuten Thermian tulkinta testistä: http://www.thermia.fi/tuotteet/testitulosraportti_id4275_fi_id763.pdf
Mitäs Gobi aiot touhuta sen 70C menoveden suhteen...semmoseen kun ei moni pumppu kykene?
-
Pikku kysymys:Mitä tapahtuu tilanteessa kun on -30 ulkona ja osatehomitoitettu VV-kone ja ihmiset alkaa saunomaan isommalla porukalla..
Tapahtuu seuraavaa: Sisälämpötila nousee (sauna + ihmisjoukko) ja pumppu tuottaa käyttövettä.
ja yleensä vielä 'kaikilla oli niin mukavaa' ;)
Akvalla on valikoima taas kasvanut, tämmöinen voi mennä aukosta sisään irrottanalla pelkästään karmit tai ottamalla varaaja irrotettavilla eristeillä:
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/AKVA_EGO.260.html
Tosi hyvin sijoitettu ja kokoinen esilämmityskierukka (ihmetellyt jo kauan miksei suomivalmistajat ole tehneet noita)...
(http://www.akvaterm.fi/images/egospeksitv2_877.jpg)
Tuohon kyytipojaksi vaihtoventtiilikone integroidulla LKV:llä tai erillisellä, riippuen valmistajasta...
Varaajan hinta ei taida vaan olla oikein 'EGO', kuparikierukka on kallis, veikkaan että 2x hinta verratuna saksasta hankittuun vastaavaan rosterikierukalliseen...
Eikös sinne tekniseen tilaan ole helpompi sijoitella pienempiä palikoita 2-3 kuin esim joku +1000L tulistusvaraaja, jos tekee integroidulla VV-koneella ja tuolla kavan EGO:lla niin tilaa kuluu 1x810mm ympyrä varaajalle ja ~600x750mm pumpulle. Tommosella EGO varaajalla ja tuolla kierukalla saa jo aika kasan käyttövesijoustoa kun sen lataa esim 45 asteeseen ja jos pumppu on 16kW niin sillä tulee aika nopsaan lisääkin.
PS. Oletko jo muuten kysynyt tuota sam68 vihjauksen perusteella Thermian G3 tarjousta, siinä yksi hyvä vaihtoehto isoon potkuun LKV hommiin.
Tässä muuten Thermian tulkinta testistä: http://www.thermia.fi/tuotteet/testitulosraportti_id4275_fi_id763.pdf
Mitäs Gobi aiot touhuta sen 70C menoveden suhteen...semmoseen kun ei moni pumppu kykene?
Tuo Akva Geo 1000l näyttäisi hyvältä sijoitukselta, Thermia G3:sta katselin ja maksimi menovesi näyttäisi olevan 60C? Se jää kovimmilla pakkasilla vähän alakanttiin, täysteholle kun meinasin mitoitusta.
Oilonin SH 17 näyttäisi työntävän max 70C, joten se on yksi vaihtoehdoista tällä hetkellä. Kiinteistön lämmöneristystä tullaan parantamaan tulevaisuudessa, uusimalla ikkunat, ovet etcetc. Mutta se on tulevaisuudessa, vuosia siis menee.
Tarjouksia odottelen vielä, katsotaan siis nyt niitä ensin. Jos tarpeeksi hyvä tulee, tartun siihen. Muuten pilkon projektin osiin -> porautan kaivot talven aikana, kevät/kesä pumpun+varaajan asennus.
-
Tuo Akva Geo 1000l näyttäisi hyvältä sijoitukselta, Thermia G3:sta katselin ja maksimi menovesi näyttäisi olevan 60C? Se jää kovimmilla pakkasilla vähän alakanttiin, täysteholle kun meinasin mitoitusta.
Oilonin SH 17 näyttäisi työntävän max 70C, joten se on yksi vaihtoehdoista tällä hetkellä. Kiinteistön lämmöneristystä tullaan parantamaan tulevaisuudessa, uusimalla ikkunat, ovet etcetc. Mutta se on tulevaisuudessa, vuosia siis menee.
Tarjouksia odottelen vielä, katsotaan siis nyt niitä ensin. Jos tarpeeksi hyvä tulee, tartun siihen. Muuten pilkon projektin osiin -> porautan kaivot talven aikana, kevät/kesä pumpun+varaajan asennus.
tuota SH:n 70C en usko, eikä usko kukaan muukaan kun puhutaan lämmitysverkon menovedestä...olet varmaan sekottanut LKV tuotantoon (siitä ei siis irtoa tuota lämpöä pitkään vaan lerpahtaa kuin lehmän häntä) tai voihan oilonilta saada jonkun erikoismalli-kaskadi-hommankin mutta mutta mihin hintaan...
Viesmanilla tommonen 70C kone taitaa olla listoilla...65C pumppuja löytynee muutama, etkös sä pysty nyt kokeileen pakkasilla max menolientä avaamalla kaikki mahdolliset tukkivat (esmes termarit) esteet jne...ei siitä varmaan tarvita kuin yksi näytepiste pakkasilta ja siitä sitten foorumin jäsenien vertaistuella arvioimaan kovimman pakkasen tarve
Itse en varastoisi lämmitysvettä ja käyttövettä samassa säiliössä...kyllä siitä LKV osastolta aina 'varastetaan' väärälle puolelle eli lämmitykseen, mileuummin 2 pienempää...
Ja tuohon kaivon poraukseen, minä tein sen 2014 ja pumpun laitatutin 2015...tuota kutsutaan veron k...eikun "suunnitteluksi". 8)
Kaikki projektoin itse, ja tein mitä osasin...lähinnä hommat joita ei kannattanut teettää 50€/h hinnalla ihmisillä jotka on ammattilaisia jossain toisessa asiassa, esim putkari. Lompakon lopullinen kevenemä netto ~10k€ kaivoineen kaikkineen maalaamisinen yms. kuluineeen ja myynteineen.
Sulla on nyt muutama päivä aikaa porata tälle vuodelle... :D tai no laskun maksaminen riittää :-\
-
Tuo Viessmannin vaihtoventtiili 350 G malli pystyy työntämään 72 asteista vettä yli 18 kW teholla ja ittelle ottaisin sellaisen ihan mielellään. Mä kyllä kysyinkin niiltä vuosi sitten, mutta eivät saaneet silloin toimitettua ja suostuttelivat tuohon 17 kW malliin, jota sanoivat jo reilusti liian tehokkaaksi mulle. Hintaero olisi ollut vain jotain muutaman satasen luokkaa. Se cascadi malli olisi ollut 14,6 kW ja sellaisenkin voisi huolia ittelle ihan helposti. Vaihtoventtiilin kuitenkin ittelle laittaisin ilman muuta.
-
Käväsin ottamassa kuvat pannuhuoneesta, otin ne polton loputtua.
(http://i.imgur.com/ACXyyw6.jpg)
Menoveden lämpötila
(http://i.imgur.com/u9SUSRG.jpg)
Ulkolämpötila
(http://i.imgur.com/knQal7G.jpg)
Patteri paluu/meno
(http://i.imgur.com/UaVK0Sr.jpg)
Kattilan mittarit
Kakkoskäyrä ja korjausta muutamia asteita ylöspäin. Otin lukemat 23.13 talteen, menovesi 60 ja pakkasta -15.
-
Tuossa kohtaa laitteiston katsastus pitäisi suorittaa patterin termostaatit täysi auki, tai poistaa kokonaan, niin päästään sellaisiin oikeisiin tarvelämpöihin käsiksi. Poltettavilla tavaroilla tuppaa olemaan aina ylilämpöä kierrossa ja maalämmöllä Se tulisikin karsia ihan ensimmäisenä pois. Eli ruuvaa kaikki termarit auki ja varmista, että venttiilit toimii. Öljylämmityksellä on usein ikävänä puolena, että ylilämpöä on jatkuvasti ja venttiilit juuttuu aina kiinni asentoon. Eli pieni napautus pienellä vasaralla siihen piikin päähän, jos on sellainen tavallinen venttiili. Vanhat ruuvattavat sitten toinen juttu. Eli kokeilee nyt pakkasilla ihan ensin ruuvata kaikki auki ja pyri sitten pudottamaan lämpöjä vaikka 10 astetta ensin pois.
-
Mulla on vanhat öljyaikaiset patterit, jotka on aika pienellä mitalla ja tällä hetkellä on -12 ulkona. Lämpö riittää vielä 43 asteen pyynnillä. Termarit on tietysti poistettuina ollut. Useampi patteri oli kuitenkin siinä juuttuneen venttiilin tilassa, mutta kun kierto on ollut sen verta lämmintä ja kovaa, niin ne kiertoputketkin piti ennen lämpöjä yllä ihan rehvakkaasti näköjään.
-
Lisääkö tuo termareiden aukominen öljynkulutusta miten paljon? Nyt pitänyt niitä omissa säädöissä, talon edellinen omistaja neuvoi tuossa asiassa.
Muutamia termareita naputtelin jo aikaisemmin auki, olivat juuttuneet kiinni.
-
täällä mennään pattereilla (-24v vanhat) -12C pakkasilla +43C menoliemellä...
kovin on juu iso ero meno paluulla...tuosta kun leikkaa -15C menosta ja lisää sen paluuseen niin päässee luokkaan 48/40C arvoihin -10C pakkasella...jos nuo mittarit nyt pitää paikkansa...
ja kun tuota kuusailee sun säätimen käyrään niin luokkaan ~60C arvataan -30 pakkasten menovesi. :P
(http://i.imgur.com/knQal7G.jpg)
-
Lisääkö tuo termareiden aukominen öljynkulutusta miten paljon? Nyt pitänyt niitä omissa säädöissä, talon edellinen omistaja neuvoi tuossa asiassa.
Muutamia termareita naputtelin jo aikaisemmin auki, olivat juuttuneet kiinni.
ei se mitään lisää jos ei huonelämpö nouse, eli kun avaat ne niin samalla pitää tietysti säätimen käyrää laskea ja odottaa asioiden tasaantumista, voi olla että 6h päästä hiki virtaa tai täristään kylmästä...mutta sitten vaan taas käyrää korjaamaan. Ei tuohon montaa päivää mene kalenterista mutta sitten on varmuutta olemassa ja nyt on joutilasta aikaa tehdä tommonen lämpötilan 'haku'!
nyt on juurikin paras aika ottaa tuo menovesi-asia selville koska sillä voi olla ratkaiseva vaikutus pumppuvalintaan...vielä tuosta SH:sta se että mistä kuvittelit 70C saavasi siitä ulos? minä arvaan max 53-58C!
veikkaan muuten että sulla on kohtuu lämmin tuolla pannarissa :D
-
Lisääkö tuo termareiden aukominen öljynkulutusta miten paljon? Nyt pitänyt niitä omissa säädöissä, talon edellinen omistaja neuvoi tuossa asiassa.
Muutamia termareita naputtelin jo aikaisemmin auki, olivat juuttuneet kiinni.
ei se mitään lisää jos ei huonelämpö nouse, eli kun avaat ne niin samalla pitää tietysti säätimen käyrää laskea ja odottaa asioiden tasaantumista, voi olla että 6h päästä hiki virtaa tai täristään kylmästä...mutta sitten vaan taas käyrää korjaamaan. Ei tuohon montaa päivää mene kalenterista mutta sitten on varmuutta olemassa ja nyt on joutilasta aikaa tehdä tommonen lämpötilan 'haku'!
nyt on juurikin paras aika ottaa tuo menovesi-asia selville koska sillä voi olla ratkaiseva vaikutus pumppuvalintaan...vielä tuosta SH:sta se että mistä kuvittelit 70C saavasi siitä ulos? minä arvaan max 53-58C!
veikkaan muuten että sulla on kohtuu lämmin tuolla pannarissa :D
Justiin pannuhuoneessa seisoskelen mittarin kanssa.... Hyvä että näihin asioihin tulee selvyyttä, saa vähän säädettyä tuota nykyistä järjestelmää ja niinkuin sanoit, saa selville todellisen mitoituksen.
Pitää varmaan hommata tuoli tänne.... :) Ja on kuuma, mistäs tuon arvasit? ;)
-
ja sitten ne sihinät sinne oven ulkopuolelle :D
arvasin noista eristämättömistä putkista...meneekö pannarin lämmöt hukkaan vai hyödyksi johonkin?, tuokin voi äkkiä olla (vähän) merkityksellistä jos se menee hukkaan.
monasti näissä öljystä>maalämpöön rempoissa iso säästö tulee noitten öljyjärjestelmien hukkien saamisesta 'haltuun'! ainakin täällä tuon verran tuli ammuttua 'yli' vaikkakin ihan tietoisesti.
-
ja sitten ne sihinät sinne oven ulkopuolelle :D
arvasin noista eristämättömistä putkista...meneekö pannarin lämmöt hukkaan vai hyödyksi johonkin?, tuokin voi äkkiä olla (vähän) merkityksellistä jos se menee hukkaan.
monasti näissä öljystä>maalämpöön rempoissa iso säästö tulee noitten öljyjärjestelmien hukkien saamisesta 'haltuun'! ainakin täällä tuon verran tuli ammuttua 'yli' vaikkakin ihan tietoisesti.
Pannuhuoneen lämmöt menee valurautaisesta tuuletusluukusta harakoille nautittavaksi.
Mietin tuota diginäytön näyttämään lämpötilaa, se on n. 7 astetta matalampi mitä analoginen. Säätimen anturi on laitettu solumuovin sisään menovesi putkeen. Pitäisikö säätimen lukeman olla yhteneväinen analogisen kanssa?
Teippasin erillisen mittarin menovesiputkeen, näytti astetta vähemmän mitä analoginen. Tulovesiputkessa se olikin enemmän, annan lukeman vielä tasoittua ja palaan asiaan.
-
Tuossa varaajassa hoidetaan epäsuoralla lämmityksellä se käyttövesi, jota on sitten jonkun verran saatavilla. Eli tuo kierukka on lämmityskierukka, jolla vaihtoventtiilillä sitten ohjataan käyttövesi pönttö kokonaan lämpimälle vedelle. No tuota on siis saatavilla ne tavalliset 300´L ja 390 L mallien lisäksi vaikka saunan lauteiden alle vaakamallia. Kierukka tuppaa olemaan huonompi vaihtoehto ottaa lämmintä vettä ulos ja peruslämpö saa olla siten enempi. Tuollaiseen säiliöön mulla siis tulee sieltä 500 L lämmitysvaraajasta puolestaan esilämmityskierukan kautta vesi jo valmiiksi 30c°:na. Tuon lämmitysvaraajan tarvii sitten olla vain sen mitä lämmitys tarvii ja tuo käyttövesi sitten on aina sen 50c°, mutta sitä taas lämmitetään aikakäyrällä. Eli silloin kun vettä taas tarvitaan lisää. Kummassakin pöntössä kelpaa sellainen 5-7c° hystereesi, eikä yli tuon 50c° lämpöjä ole tarittu. Pitää vain tietty muistaa, että tuon käyttöveden lataaminen tarvitsee 6c° lisän toisio kiertoon, muuten pumppu ei tykkää tehdä lisää lämpöä, vaan sanoo, että liian vähän lämpöeroa. Nyt sitten tuon kierukan takia on tuo 390 L ihan pienehkö määrä vielä ainakin meikäläisen pumpulle. Eli 17 kW pumppu luokkaan kannattaa valita min 400 L käyttövesipönttö ja lämpöä saa sitten laskeakin tuosta 50c° jos haluaa. Tuollaisia varaajia näyttävät vain helposti joka paikkaan tyrkyttävän, jossa tuo varaajaa lämmitetään suoraan vaippa täyteen kuumaa ja sitten yritetään sieltä kiskoa kierukalla sitä vettä. Mutta MIELESTÄNI sellainen pitää laittaa ainoastaan lämmitysvaraajaksi ja tuo käyttövesi pitää laittaa epäsuoralla kierukalla, eli kunnon lämmityskierukalla. Lämmitysvaraajan kierukalla nyhdetään esilämmitys sitten tuonne kuuman veden pönttöön. Ja kas kummaa, näin tulee kuin huomaamatta tuplattua se käyttöveden määrä, eikä maksa oikein mitään. No rahaa ehkä jonkun verran ja tilaa laittaa. Taitaa kuitenkin hinta olla lähellä sellaista 1000 L tulistinvaraajan hintoja ja lopputulos on melkein sama, jos tuosta tulistinpöntöstä saa esim n 1000 L lämmintä vettä laskea tulemaan. Käyttökustannuksia taitaa olla turha laskeskella.
(http://www.ductless.ca/images/viessmann_vitocell/vitocell_300v_cutaway_small.jpg)
-
Avasin yläkerran termostaatit ja tiputin käyrän korjauksen nollaan, eli nyt on vakio 2-käyrä käytössä. Menoveden lämpötila pomppasi hetkessä ylös, seuraan sitä. Laitoin sisälämpötilamittarin keskelle taloa, olohuoneeseen. Katsotaan mihin suuntaan liikkuu.
edit: Danfossin kiertovesipumppu pattereille on 3-asennossa,onko tuolla vaikutusta?
-
Avasin yläkerran termostaatit ja tiputin käyrän korjauksen nollaan, eli nyt on vakio 2-käyrä käytössä. Menoveden lämpötila pomppasi hetkessä ylös, seuraan sitä. Laitoin sisälämpötilamittarin keskelle taloa, olohuoneeseen. Katsotaan mihin suuntaan liikkuu.
edit: Danfossin kiertovesipumppu pattereille on 3-asennossa,onko tuolla vaikutusta?
ilmeisesti suurimmalla?, anna olla siinä niin riittää menolientä paremmin pattereille...
mitesn alakerta, termarit auki vaan sielläkin?
Saitko selville tarkat arvot stabiilista lähtötilanteesta, eli menoC ja paluuC ja ulkoC ?
-
Avasin yläkerran termostaatit ja tiputin käyrän korjauksen nollaan, eli nyt on vakio 2-käyrä käytössä. Menoveden lämpötila pomppasi hetkessä ylös, seuraan sitä. Laitoin sisälämpötilamittarin keskelle taloa, olohuoneeseen. Katsotaan mihin suuntaan liikkuu.
edit: Danfossin kiertovesipumppu pattereille on 3-asennossa,onko tuolla vaikutusta?
ilmeisesti suurimmalla?, anna olla siinä niin riittää menolientä paremmin pattereille...
mitesn alakerta, termarit auki vaan sielläkin?
Saitko selville tarkat arvot stabiilista lähtötilanteesta, eli menoC ja paluuC ja ulkoC ?
Pumppu on suurimmalla teholla.
Mietin noita alakerran pattereita, lämpötila on siellä se +10C. Jos termarit avaa, kestääkö lämmön tasoittumisessa pitempään?
Meno 56C, paluu 29C ja ulko -7C (edit ulkol., käytän kattilalle tulevaa anturitietoa)
-
Kaikki vain auki nyt ja odotat käyrään koskematta, että alkaako tulla jossain päin kuuma. Sitte ruvetaan laskemaan kiertoveden lämpöä pykälä kerrallaan. Aluksi saa varmaan heittää aina 5 asteen verran alas. Ihan mielenkiintoinen projekti menossa. Pidäppä ajantasalla.
-
Pumppu on suurimmalla teholla.
Mietin noita alakerran pattereita, lämpötila on siellä se +10C. Jos termarit avaa, kestääkö lämmön tasoittumisessa pitempään?
Meno 56C, paluu 29C ja ulko -7C (edit ulkol., käytän kattilalle tulevaa anturitietoa)
kas kun ei huomannut kysyä kuinka laajalta alalta ne patterit on lämpösiä, mutta joka tapauksessa nyt kun termarit on auki niin lämmin pinta-ala pattereissa pitäisi kasvaa reilusti...
-
Kaikki vain auki nyt ja odotat käyrään koskematta, että alkaako tulla jossain päin kuuma. Sitte ruvetaan laskemaan kiertoveden lämpöä pykälä kerrallaan. Aluksi saa varmaan heittää aina 5 asteen verran alas. Ihan mielenkiintoinen projekti menossa. Pidäppä ajantasalla.
Ruuvailin nyt kaikki auki, kellaria myöten. Tässä kuva 2 tuntia termareiden aukasemisesta, ennen kellarin säätöä:
(http://i.imgur.com/pD8erXK.jpg)
-
No nyt sitten odotellaan. Dt 8c°:een luokkaa. Alkaakos lämpö riittää koko talossa?
-
No nyt sitten odotellaan. Dt 8c°:een luokkaa. Alkaakos lämpö riittää koko talossa?
Keittiössä, joka on kauimpana pannuhuoneesta, lämpö on noussut 0,8C. Yleistuntuma muutenkin lämpimämpi. Olohuoneessa mittari pysynyt +21C koko ajan.
-
Alakertaa joutuu varmaan vielä odottamaan vuorokauden verran, että tasaantuu. Nyt sulla taittaa alkaa öljyäkin säästymään, kun tulee hieman optimoitua lämmitystä. Alakerta kun alkaa lämmetä kunnolla, niin yläkerran lämmön pyyntiä saa alkaa pudottamaan, kun lämpö tuppaa lisääntymään ylöspäin mentäessä.
Mulla on alakerrassa raakasti betonia lattioissa lattialämmityksellä ja yläkerrassa on niitä pattereita vielä jäljellä ja kuitenkin siellä toimii vielä 42c° menolla tällä hetkelläkin n -12c° ulkolämmöillä. Ja patterit on siis 1 levyisiä ja 40 cm korkeita yhdellä rivoituksella varustettuja rimpuloita. Bauhaussissa olisi c22:sia kaupan n 100 €/kpl, mutta mulla tulee keväällä kuitenkin tuo kevyt versio lattialämmityksestä asennukseen, jolla lattian pinta nousee alkuperäisestä n. 14 mm, eli ei oikeestaan mitään. Ja vanha lattia on siis lattialastulevyn päälle asennettu parketti uivana eli 19 mm tulee pois. Tilalle tulee 22 mm raakalaudalla ja lämmönluovutuslevyillä + laminaatilla 32 mm asennus. Putket vedetään riviasennuksella spiraaliin, joten tasaista lämpöäkin odotellaan Lähtee tuossa sitten 10c° lämmön pyyntitarpeesta, että heilahtaa. +++ 100m² on kuitenkin kevääksi työtä tiedossa.
-
Alakertaa joutuu varmaan vielä odottamaan vuorokauden verran, että tasaantuu. Nyt sulla taittaa alkaa öljyäkin säästymään, kun tulee hieman optimoitua lämmitystä. Alakerta kun alkaa lämmetä kunnolla, niin yläkerran lämmön pyyntiä saa alkaa pudottamaan, kun lämpö tuppaa lisääntymään ylöspäin mentäessä.
Mikähän tuossa korkeassa lämpötilassa oli edellisellä omistajalla tarkoitus vai onko vain pitänyt noilla asetuksilla oman mielen mukaan? Ota ja tiedä...
Yläkerran pyyntiä voi pudottaa kiertämällä termareita pienemmälle? Kestää varmaan tovin ennenkuin lämpö lähtee nousemaan tuon 25vm betonilaatan läpi. Onko kellään kokemusta näistä termareiden kokonaan aukaisemisesta ja öljyn kulutuksen pienenemisestä?
Oli vielä autotallista jäänyt termari pienelleen, sen aukaisin kanssa. Tuloveden lämpötila kyykähti välissä, otti kiinni noita viileitä pattereita. Nyt on poltin tehnyt ahkerasti töitä... :)
-
Tuo Viessmannin vaihtoventtiili 350 G malli pystyy työntämään 72 asteista vettä yli 18 kW teholla ja ittelle ottaisin sellaisen ihan mielellään. Mä kyllä kysyinkin niiltä vuosi sitten, mutta eivät saaneet silloin toimitettua ja suostuttelivat tuohon 17 kW malliin, jota sanoivat jo reilusti liian tehokkaaksi mulle. Hintaero olisi ollut vain jotain muutaman satasen luokkaa. Se cascadi malli olisi ollut 14,6 kW ja sellaisenkin voisi huolia ittelle ihan helposti. Vaihtoventtiilin kuitenkin ittelle laittaisin ilman muuta.
Ja ei muuten varmasti työnnä 72C vettä, eikä varsinkaan tuolla teholla.Joka noilla argumenteilla pumpun hankkii, kannattaa vaatia MUSTAA VALKOISELLA että mikäli ei saavuta ko.arvoja, saa JM hakea romunsa pahisiin ja maksaa 30000€ henkisestä kivusta ja särystä.
Ootko kenties joku Viessmannin myyntimies kun mainospuheetkin on tuonkaltaisia.
-
Mikähän tuossa korkeassa lämpötilassa oli edellisellä omistajalla tarkoitus vai onko vain pitänyt noilla asetuksilla oman mielen mukaan? Ota ja tiedä...
Yläkerran pyyntiä voi pudottaa kiertämällä termareita pienemmälle? Kestää varmaan tovin ennenkuin lämpö lähtee nousemaan tuon 25vm betonilaatan läpi. Onko kellään kokemusta näistä termareiden kokonaan aukaisemisesta ja öljyn kulutuksen pienenemisestä?
Oli vielä autotallista jäänyt termari pienelleen, sen aukaisin kanssa. Tuloveden lämpötila kyykähti välissä, otti kiinni noita viileitä pattereita. Nyt on poltin tehnyt ahkerasti töitä... :)
Ei tuossa mitään outoa ole, näin se öljyn kanssa yleensä on touhuttu kun sillä öljyllä ei ole ongelmaa nostaa lämpöä vaikka 95C:een...
Elä ala nyt vaan pienentelemään vielä termareita, yritä löytää sopiva lämpö pelkästään menoveden säädöllä, se voi ottaa muutaman päivän tasaantuilla ja hakea.
Ei se termarien aukaiseminen niinku mitään öljynkulutusta teoriassa pienennä muuta kuin häviöitten osalta, sama lämpö sinne huushollettiin edelleen pitää saada jos sisälämpö pidetään samana, mutta tavoite on saada se menovesi mahdollisimman matalaksi jotta todetaan että se onnistuu maalämpöpumpulla, mitä alemmaksi sen pystyt saamaan sitä laajempi pumppuvalikoima on valittavissa...jopa Oilonkin pääsee kisaan mukaan ;)
Voi olla että sulle tulee hiki yöllä, vai oletko tiputtanut käyrääkin jo alemmas, suosiolla -5-10C alemmas alkuperäisestä -15C pakkasten kohdalla, itse heittäisin -10C koska sillon jos se ampuu liian ali niin tilojen pitäis alkaa jäähtyä ja sen huomaa nopeammin kuin sen että se nousee hitaasti, eli raakaa säätöä ensin ja sitten hienompaa. 8)
-
Tuo Viessmannin vaihtoventtiili 350 G malli pystyy työntämään 72 asteista vettä yli 18 kW teholla ja ittelle ottaisin sellaisen ihan mielellään. Mä kyllä kysyinkin niiltä vuosi sitten, mutta eivät saaneet silloin toimitettua ja suostuttelivat tuohon 17 kW malliin, jota sanoivat jo reilusti liian tehokkaaksi mulle. Hintaero olisi ollut vain jotain muutaman satasen luokkaa. Se cascadi malli olisi ollut 14,6 kW ja sellaisenkin voisi huolia ittelle ihan helposti. Vaihtoventtiilin kuitenkin ittelle laittaisin ilman muuta.
Ja ei muuten varmasti työnnä 72C vettä, eikä varsinkaan tuolla teholla.Joka noilla argumenteilla pumpun hankkii, kannattaa vaatia MUSTAA VALKOISELLA että mikäli ei saavuta ko.arvoja, saa JM hakea romunsa pahisiin ja maksaa 30000€ henkisestä kivusta ja särystä.
Ootko kenties joku Viessmannin myyntimies kun mainospuheetkin on tuonkaltaisia.
hyvin pystyy, ja tuossa mustaa valkosella...ettei nyt vaan olisi pientä tarvetta tutustua asiaan ennen ku 'laakasee' ;)
http://www.viessmann.fi/fi/industry1/products/laempoepumput/vitocal-350-g.html
-
Voi olla että sulle tulee hiki yöllä, vai oletko tiputtanut käyrääkin jo alemmas, suosiolla -5-10C alemmas alkuperäisestä -15C pakkasten kohdalla, itse heittäisin -10C koska sillon jos se ampuu liian ali niin tilojen pitäis alkaa jäähtyä ja sen huomaa nopeammin kuin sen että se nousee hitaasti, eli raakaa säätöä ensin ja sitten hienompaa. 8)
Tiputin lämpöä 8 astetta tuosta T-nupista, oli +4 -> -4.
(http://i.imgur.com/pEb0YYF.jpg)
Katsotaan miten käy ensi yönä. ;)
-
Se kova lämpö tuppaa häviämään aina erilaisissa vuodoissa. Esim lähtötilanteessa on monella pannuhuoneessa aivan selvästi riittävän kuuma. Siitä seuraa lämpöjen katoaminen jo paloilman kautta heti. Kuuma ilma sisältää myös vähemmän happea ja palotapahtumaa on vaikeampi optimoida. Eli sitä karkaamisesta johtuvaa tulee helposti enempi kuumalla tohotuksella. Itse pannu ei tosin tykkää yhtään viileistä lämmönluovutuspinnoista vaan ne tuppaa pikeentymään nopeammin alemmilla lämmöillä.
-
Maanantaina tulossa hyvä testikeli, lupailee tänne -25C. Jos saisi pari päivää säädettyä lämpöjä ja jäisi odottamaan paukkupakkasia. Sitten selviää viimeistään järjestelmän toimivuus ja tarvittava mitoitus.
-
Tuo Viessmannin vaihtoventtiili 350 G malli pystyy työntämään 72 asteista vettä yli 18 kW teholla ja ittelle ottaisin sellaisen ihan mielellään. Mä kyllä kysyinkin niiltä vuosi sitten, mutta eivät saaneet silloin toimitettua ja suostuttelivat tuohon 17 kW malliin, jota sanoivat jo reilusti liian tehokkaaksi mulle. Hintaero olisi ollut vain jotain muutaman satasen luokkaa. Se cascadi malli olisi ollut 14,6 kW ja sellaisenkin voisi huolia ittelle ihan helposti. Vaihtoventtiilin kuitenkin ittelle laittaisin ilman muuta.
Ja ei muuten varmasti työnnä 72C vettä, eikä varsinkaan tuolla teholla.Joka noilla argumenteilla pumpun hankkii, kannattaa vaatia MUSTAA VALKOISELLA että mikäli ei saavuta ko.arvoja, saa JM hakea romunsa pahisiin ja maksaa 30000€ henkisestä kivusta ja särystä.
Ootko kenties joku Viessmannin myyntimies kun mainospuheetkin on tuonkaltaisia.
hyvin pystyy, ja tuossa mustaa valkosella...ettei nyt vaan olisi pientä tarvetta tutustua asiaan ennen ku 'laakasee' ;)
http://www.viessmann.fi/fi/industry1/products/laempoepumput/vitocal-350-g.html
No nythän on kylmätekniikkakin käännetty uusiksi, jos kerran laite, jonka suoritusarvot on ilmoitettu 0/35 tilanteessa antaa samat suoritusarvot 0/72 tilanteessa..
Ja sitäpaitsi, ei edes saavuta 72 asteen lämpötilaan +2 asteen sisääntulevan liuoksen lämpötilalla.Kokeiltu on.
-
Termostaattien avaamisesta kulunut 8 tuntia, olohuoneen lämpö pysynyt koko ajan +21C, keittiössä noussut +19 -> +20,5C.
Uudet kuvat pannuhuoneesta:
(http://i.imgur.com/jCjh1Jb.jpg)Menoveden lämpötila
(http://i.imgur.com/ukfy2z6.jpg)Ulkolämpötila
(http://i.imgur.com/IvBVnGm.jpg)Ylempi paluu, alempi meno
(http://i.imgur.com/Z8WGcrp.jpg)Kuva asennuksesta
Tilanne muuttunut seuraavasti:
Original -9C, meno 64, paluu 26
All in -6C, meno 44, paluu 36
Mitä olette mieltä?
-
Aletaan jo olla aika lähellä sitä optimaalista tilannetta. Seuraava ohjaava tekijä tulee sitten, kun lämpö ei enää riitä ja joutuu nostamaan käyrää ylöspäin. Vielä käyrän jyrkkyyttäkin voi kokeilla loivimpaan mahdolliseen sitten loppusäädössä.
-
Ihan hyviltä näyttää lukemat. Täällä joutuu olla suurehko menolämpötila esimerkiksi 0 - -6 lämpötilassa mutta kovemmilla pakkasilla ei tarvitse menolämpötilaa kovinkaan paljoa nostaa. Eli käytössä saisi olla aika loiva käyrä. Säädöt nyt on vielä hakusessa että ihan täyttä varmuutta ei vielä ole. Välillä taisi käydä +4 ulkolämpötilakin ja silloin ei meinannut lämmöt oikein riittää.
Menolämpötila 44 -6 asteessa ei kovin isolta minusta kuulosta.
Meno ja paluu keskilämpötila on tippunut 5C 45 -> 40. Nyt siis patterit keskimäärin 40C.
Se että keittiössä on lämpötila noussut kertoo että lämpötila ei ole ainakaan laskenut vaikka menolämpötilaa on reilusti laskettu.
-
Kun kaikki talon rakenteet ja betonirakenteet saa kunnolla lämpimiksi niin saattaa selvitä kohtalaisen pienellä menolämpötilalla -25 pakkasesta. Se 30 cm betonilaattakin varaa aika paljon lämpöä ja kellarin lattia ja seinät. Kun vaan niistä pattereista saa sen parhaimman tehon ulos. Vaikka termostaatit on täysillä niin ne voi silti rajoittaa kiertoa jos lämpötila on oikein suuri. Täällä on myös kaikkissa pattereissa se säädettävä kuristus jos niitä on joskus kuristettu.
Nyt voi myös kokeilla että lämpeneekö patterit ja onko patterit yhtä lämpimät ylä ja alalaidasta. Täällä lämpöä myös varaantuu rautaisiin patteriputkiin kun patteriputket menee kaksoisbetonilaatan välissä hiekassa styroksin alla.
Tosiaan pattereita ei saisi nyt kokeilussa laittaa pienemmälle vaan hakea sitä sopivan matalaa lämpökäyrää. Se paluulämpökin ehkä alkaa nousemaan kun putkien lämpötila tasaantuu ja putkissa on koko aika kierto. Jos olisi tehokkaampi kiertovesipumppu niin siitä voisi olla hyötyä mutta sulloin on vaarana että pattereista alkaa kuulumaan liikaa kohinaa. Patteriputket voi olla myös aika tukkoiset liasta.
tämä nyt ei ollut mikää uusi talo joten rakenteet on jo todennäköisesti kuivuneet ja lopullisissa lämmöissä :D, ekä se laattakaan sen enempää varastoi kuin ennenkään, normilämmöt kohteessa tietääkseni on ollut...
onko tuo liertopumppu todettu jossain alitehoiseksi, kun pitäisi olla 'tehokkaampi'?
tuo lämmitysverkoston puhdistus vois olla aiheellinen joskus sitten kun remppa on sopivassa vaiheeessa...ja puhdistussuodattimen laittaisin itse nyt jos olisin ymmärtänyt kun tuntuu että hiukan dT alkaa kiivetä vuosien saatossa...
-
Termostaattien avaamisesta kulunut 8 tuntia, olohuoneen lämpö pysynyt koko ajan +21C, keittiössä noussut +19 -> +20,5C.
Tilanne muuttunut seuraavasti:
Original -9C, meno 64, paluu 26
All in -6C, meno 44, paluu 36
Mitä olette mieltä?
ei varmaan pahiksen (tämä sana opittu tältä foorumilta ;)) kaukana, kannattaa varmaan nyt pysyä vaikka huomiseen keskipäivään asti noissa arvoissa ja katsoa mitä huonelämmöt menee...
mitä nuo asetukset nyt tarkoittais -30C pakkaselle siitä sun säätimeltä?
olet siis käyrällä 2 ja se ampuu vissiin aika korkealle vielä -30C:ssä?
pitäis päästä ~1.5 käyrälle, mutta voi olla ettei pääse, mutta toisaalta ei tuosta säätimestä varmaan koskaan ole optimikäyrää haettu koska loppusäätö on hoidettu termareilla (ei ole tarvinnut).
-
Hieno kuulla että sain järjestelmää säädettyä paremmaksi tai ainakin oikeaan suuntaan. Nyt odotan sitten niitä kovia pakkasia... :-\
Nythän ajetaan samaa lämpötilaa kuin asuinhuoneistossa myös kellariin ja käyttämättömään autotalliin.
Ja autotallin otin käyttöön tänään, sain auton sinne sulamaan. ;D
Katselin uusia säätimiä, Ouman EH-800 kiinnostaisi. Se käy ilmeisesti suoraan shunttiin ja
siihen saisi huonelämpötila-anturin kiinni, nykyisestä Elsys ES-2 säätimestä se puuttuu. Auttaisiko se polttimen ohjauksessa?
Vai tuleeko turha hankinta ennen maalämpöön siirtymistä?
ei varmaan pahiksen (tämä sana opittu tältä foorumilta ;)) kaukana, kannattaa varmaan nyt pysyä vaikka huomiseen keskipäivään asti noissa arvoissa ja katsoa mitä huonelämmöt menee...
mitä nuo asetukset nyt tarkoittais -30C pakkaselle siitä sun säätimeltä?
olet siis käyrällä 2 ja se ampuu vissiin aika korkealle vielä -30C:ssä?
pitäis päästä ~1.5 käyrälle, mutta voi olla ettei pääse, mutta toisaalta ei tuosta säätimestä varmaan koskaan ole optimikäyrää haettu koska loppusäätö on hoidettu termareilla (ei ole tarvinnut).
Jos siirtyy 1,5-käyrälle, pyynti olisi -30C pakkasella +57,5C. Mutta tuolle käyralle siirtyminen voi olla unelmaa... Auttaako siinä käyrän korjauskaan?
edit. Tässä kuva lämmönjaon kiertovesipumpusta, ei taida ihan vanhus olla.
(http://i.imgur.com/LS0PsiS.jpg?1)
Dt 8c° pysynyt koko ajan.
-
Kyllä tuo vissiin pattereille riittää. Mulla on 2 pumppua 25-60 luokassa ja nekin taitaa pyörittää aika lailla täysillä. Maalämpö pumpussahan sulle tulee ainakin 2 piirin ohjaus jo vakiona mukaan, niin tuo Ouman taitaa jäädä sitten ilman virkaa.
-
Kyllä tuo vissiin pattereille riittää. Mulla on 2 pumppua 25-60 luokassa ja nekin taitaa pyörittää aika lailla täysillä. Maalämpö pumpussahan sulle tulee ainakin 2 piirin ohjaus jo vakiona mukaan, niin tuo Ouman taitaa jäädä sitten ilman virkaa.
Voi olla että tuo UPS24-40 on aikas tapissa tähän nykytilanteeseen koko systeemiin, mutta ehkä siinä lopullisessa systeemissä tullee olemaan 2 piiriä ja siis 2 tommosta 4m pumppua.
Kyllä se pumppuvalinta kannattaa niin tehdä että siinä on tarpeelliset piirien ohjaukset mukana, ei siihen mitään EH800 väliajaksi kannate laittaa, ja toisaalta on tuo alkuperäinenkin käytettävissä...joskin jo vanha mutta toisaalta vanhempi tekniikka monasti kestävempää kuin uusi.
Nyt on tuo -25C ulkolämpötilan maanantai aikas 'avainpäivä' saada seleville tuon pakkasen menovesitarve, tuon kun saa pienehköllä virheellä tietoonsa niin parhaan mahdollisen lämpökäyrän 2 pistettä selvillä ja siten koko alue ~tiedossa.
Kun olis vielä koko maanantain (jos pakkanen pysyvää) käyntiaikalaskuri ö-polttimessa niin saat keskitehonkin selville tuolle pakkaselle, eli suuttimen gallonoista (eikös noissa ole printtaus) saa aikakertoimella selville kulutetut ö-litrat ja siitä sitten energiat ja sopivalla hyöty% kertoen tulee pumpun tehontarve tuolle pakkaselle.
Kun kelasin tuota kohdetietoa tuolta alusta ja näitä nyt tulleita tietoja, niin itse ottaisin ykkösehdokiksi Niben 1255 4-16kW pumpun ja siihen tuon 700L Akavan EGO varaajan jatkoksi, tai jos tuo on kallis niin sitten saksasta vastaava rosteri kierukalla. Tuossa systeemissa suurin osa ajasta kaikkia on tarjolla suurinpiirtein 'optimiajolla', käyttövesi riittää esilämmityskierukalla ja tuolla Niben varaajalla. Sitten kun iskee joku LKV-piikki joskus ja jouluna, niin ei muuta kuin laittaa mukavuusmoodin päälle ja lisäksi 700L tavoitearvoksi väliaikaisesti 50C niin johan riittää käyttövettä, mutta tosiaan tuohon voi olla ehkä tarvetta vain kun koko suku tai kaverit tulee saunomaan. Normaali elämä menisi kumminkin ihan optimiajolla tuolla perussetillä. Saman pystynee saamaan aikaan muiilakin merkeillä mutta aika harvassa on 16kW kokoluokan pumppu missä on integroitu LKV varaaja. Lisäksi tuo pumppu kykenee tiettäkseni tekemään 65C menovettä ja tuo varmaan jollakin tietyllä teholla, mutuna tuntuis tuohon kohteeseen riittävältä.
Olikos täällä foorumissa joku käyrä tuon Niben 1255:n tehosta suhteessa menoveteen?
-
Nyt on tuo -25C ulkolämpötilan maanantai aikas 'avainpäivä' saada seleville tuon pakkasen menovesitarve, tuon kun saa pienehköllä virheellä tietoonsa niin parhaan mahdollisen lämpökäyrän 2 pistettä selvillä ja siten koko alue ~tiedossa.
Kun olis vielä koko maanantain (jos pakkanen pysyvää) käyntiaikalaskuri ö-polttimessa niin saat keskitehonkin selville tuolle pakkaselle, eli suuttimen gallonoista (eikös noissa ole printtaus) saa aikakertoimella selville kulutetut ö-litrat ja siitä sitten energiat ja sopivalla hyöty% kertoen tulee pumpun tehontarve tuolle pakkaselle.
Kun kelasin tuota kohdetietoa tuolta alusta ja näitä nyt tulleita tietoja, niin itse ottaisin ykkösehdokiksi Niben 1255 4-16kW pumpun ja siihen tuon 700L Akavan EGO varaajan jatkoksi, tai jos tuo on kallis niin sitten saksasta vastaava rosteri kierukalla.
Ei taida pakkanen olla pysyvää. Miten tuota tietoa saisi kerättyä parhaiten? Lukemat ylös parin tunnin välein sunnuntaista maanantai iltaan, kun lähtee kirimään ja maanantaina höllentää?
Käyntiaikalaskuria en taida tähän hätään saada, ellei sitten niitä ole sellaisia pihtimallisia, jotka liitetään virtajohtoon saatavilla?
Niben 1255 on ollut yksi niistä joita olen harkinnut tähän talouteen. Tuo invertteritekniikka vaan mietityttää, miten hyvin se toimii..
-
Miksi siihen pitäisi ottaa nimenomaan integroidulla varaajalla laitteet, kun on kerran pannuhuoneessa tilaa laittaa vaikka 2 varaajaa ja erillinen pumppu. Mulla toimii tuo 17 kW Viessmanni 390 L käyttövedellä ja sillä 500 L puskurilla aivan erinomaisesti. Aurinkolämpö tosin jelppaa, mutta vuosi tuli täyteen ja sähköä meni pumpulta 8160 kWh. Tuon vähempään ei olisi päässyt millään muullakaan vehkeellä. Jos sitten ottaa vaikka 50 L puskurivaraajan sitten, niin siihen kyllä tarvitaan varmaan sitten invertteri kone. Sähköä ei invertterillä saa säästettyä. Joten invertterille pitää löytyä sen huomattavasti kalliimmalle hinnalle joku muu hyöty sitten.
-
Ei taida pakkanen olla pysyvää. Miten tuota tietoa saisi kerättyä parhaiten? Lukemat ylös parin tunnin välein sunnuntaista maanantai iltaan, kun lähtee kirimään ja maanantaina höllentää?
Käyntiaikalaskuria en taida tähän hätään saada, ellei sitten niitä ole sellaisia pihtimallisia, jotka liitetään virtajohtoon saatavilla?
Niben 1255 on ollut yksi niistä joita olen harkinnut tähän talouteen. Tuo invertteritekniikka vaan mietityttää, miten hyvin se toimii..
Periaatteessahan riittää että saat käyrän kohdalle sillä pakkasella, mutta kyllä juu päiväkirjaa kannattaa nyt pitää taskussa ja kaikista 'tapahtumista' tieto ylös jos ei aika kumminkaan riitä löytämään oikeaa käyrän pistettä niin voi siitä joku apu olla.
Joo käyntiaikalaskuri vaatisi ehkä sähkäriä ja jotain kikkaraa...voi mennä vaikeeksi näin pikasesti.
tuolla jotain pohdittu:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3520.0
-
Miksi siihen pitäisi ottaa nimenomaan integroidulla varaajalla laitteet, kun on kerran pannuhuoneessa tilaa laittaa vaikka 2 varaajaa ja erillinen pumppu. Mulla toimii tuo 17 kW Viessmanni 390 L käyttövedellä ja sillä 500 L puskurilla aivan erinomaisesti. Aurinkolämpö tosin jelppaa, mutta vuosi tuli täyteen ja sähköä meni pumpulta 8160 kWh. Tuon vähempään ei olisi päässyt millään muullakaan vehkeellä. Jos sitten ottaa vaikka 50 L puskurivaraajan sitten, niin siihen kyllä tarvitaan varmaan sitten invertteri kone. Sähköä ei invertterillä saa säästettyä. Joten invertterille pitää löytyä sen huomattavasti kalliimmalle hinnalle joku muu hyöty sitten.
se mitään kallis oo se F1255...mitä maksaa Viesmanni 17kW+LKV varaaja?
eikös se vähän ollut ahdas se pannari...muistaakseni Gobi sanoi jotain siihen viittaavaa, F1255+800mm varaaja yhdistelmä olis aika pieni, pienemmällä ei lienen oikein onnistu tuo LKV määrä...
-
En nyt muista ihan tarkalleen enää muita lukuja, mutta koko höskä oli asennettuna 24 500 €. Siitä meni kaivoihin 330 m porausta 35€/m ja lisäystä taloon tuonti matkaan 20m, mutten muista hintaa. Asennusta jotku mainitsi olevan hinnassa luokka 3000 €, mutta mitään vahvistusta en tälle pysty antamaan. Erillisvaraajalla nuo laitteet kuitenkin asettui järjestään samaan hintaan, kuin yhdistelmilläkin ainakin mulla. Kun taisi jäädä loppumetreillä LÄ ainoaksi vaihtoehdoksi yhdistelmäksi, jota Se ei edes ole. Invertteriä en itte ottaa muussa tapauksessa, kuin jos Venäläiset ostais loput Suomesta ja louhis tuon mun kallion tosta meren tasalle -55 m ja saisi sitten laittaa Suur Laatokan järvilämpöä, joka vaihtelee sen 0-20 asteen välillä. Porakaivo pysyy tällä hetkellä n 4 asteen vaihtelussa maksimissaan, eikä käynnistyskertojakaan ole tarvetta pudottaa nykyisestä kompuran keston takia, niin ei tuosta invertteristä ole muuta hyötyä saatavillakaan.
-
En nyt muista ihan tarkalleen enää muita lukuja, mutta koko höskä oli asennettuna 24 500 €. Siitä meni kaivoihin 330 m porausta 35€/m ja lisäystä taloon tuonti matkaan 20m, mutten muista hintaa. Asennusta jotku mainitsi olevan hinnassa luokka 3000 €, mutta mitään vahvistusta en tälle pysty antamaan. Erillisvaraajalla nuo laitteet kuitenkin asettui järjestään samaan hintaan, kuin yhdistelmilläkin ainakin mulla. Kun taisi jäädä loppumetreillä LÄ ainoaksi vaihtoehdoksi yhdistelmäksi, jota Se ei edes ole. Invertteriä en itte ottaa muussa tapauksessa, kuin jos Venäläiset ostais loput Suomesta ja louhis tuon mun kallion tosta meren tasalle -55 m ja saisi sitten laittaa Suur Laatokan järvilämpöä, joka vaihtelee sen 0-20 asteen välillä. Porakaivo pysyy tällä hetkellä n 4 asteen vaihtelussa maksimissaan, eikä käynnistyskertojakaan ole tarvetta pudottaa nykyisestä kompuran keston takia, niin ei tuosta invertteristä ole muuta hyötyä saatavillakaan.
ei tähän nyt venäläisiä pidä sotkea ;D
Tässä kaverille oli tarjottu 7100€:lla F1255:n:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5893.msg71621#msg71621
joka vastaa aika lailla ruotsin hintoja: http://www.prisjakt.nu/produkt.php?p=2408218
Tuossa olis vito 350G aikariippuvainen tarjous, 7800€:
http://www.megaheizung-shop.de/viessmann/viessmann-waermepumpe-vitocal/viessmann-vitocal-350-g/658/viessmann-vitocal-350-g-typ-bws-351.a18-mit-18-3-kw-2.-stufe#
ja paketti parilla varaajalla, VIESSMANN Vitocal 300-G, Typ BWC 301.A17 17,0 kW, Vitocell 100-V und 100-E ,12000€:
http://www.megaheizung-shop.de/detail/index/sArticle/4019
pelkkä pumppu VIESSMANN Vitocal 300-G, 9500€:
http://www.megaheizung-shop.de/detail/index/sArticle/4007
-
Reiluhkosti mitoitettu kaivo olisi 187x2 8976e. Jos poraus on tosiaan niin halpa 24e metri niin ei tarvitse kauaa miettiä. Saattavat porata samaan hintaan 189x2 metriä.
Noita kaivon syvyyspohdiskeluja metrin parin tarkkuudella kun välillä haarukoidaan niin tuli mieleen vanha "viisaus". Sen kertoi eräs vanha kalamies joskus kun pähkäilin että mikähän olisi sopivan mittainen virvelin vapa tarkoitukseeni. Ohje meni jotenkin näin: "Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa on mikä näkyy ja tuntuu. Pienemmillä eroilla ei ole merkitystä".
Ehkä tähän voisi lisätä että "Ja kymppi kaivossa". ;)
-
Reiluhkosti mitoitettu kaivo olisi 187x2 8976e. Jos poraus on tosiaan niin halpa 24e metri niin ei tarvitse kauaa miettiä. Saattavat porata samaan hintaan 189x2 metriä.
Sen kertoi eräs vanha kalamies joskus kun pähkäilin että mikähän olisi sopivan mittainen virvelin vapa tarkoitukseeni. Ohje meni jotenkin näin: "Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa on mikä näkyy ja tuntuu. Pienemmillä eroilla ei ole merkitystä".
Ehkä tähän voisi lisätä että "Ja kymppi kaivossa". ;)
Haha, sattuipa hyvin. Lähdin kotoa lämpöä pakoon järvelle.
(http://i.imgur.com/jKbL7UT.jpg)
Mittaan pannuhuoneen kun täältä pääsen, jos joku viisaampi voisi kertoa mitä sinne mahtuu.
-
Reiluhkosti mitoitettu kaivo olisi 187x2 8976e. Jos poraus on tosiaan niin halpa 24e metri niin ei tarvitse kauaa miettiä. Saattavat porata samaan hintaan 189x2 metriä.
Noita kaivon syvyyspohdiskeluja metrin parin tarkkuudella kun välillä haarukoidaan niin tuli mieleen vanha "viisaus". Sen kertoi eräs vanha kalamies joskus kun pähkäilin että mikähän olisi sopivan mittainen virvelin vapa tarkoitukseeni. Ohje meni jotenkin näin: "Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa on mikä näkyy ja tuntuu. Pienemmillä eroilla ei ole merkitystä".
Ehkä tähän voisi lisätä että "Ja kymppi kaivossa". ;)
mistäs noista sillä kalamiehellä oli varmin tieto :D
vähän noi suositellut kaivometrit alkaa kuulostamaan minusta menemään vähän 'yli', öljyä meni kuitenkin 'vain' 3800L ja nyky hyötysuhteesta ei oikein käsitystä, eli 1900L ölyä ja 187m reikä ::)
-
Reiluhkosti mitoitettu kaivo olisi 187x2 8976e. Jos poraus on tosiaan niin halpa 24e metri niin ei tarvitse kauaa miettiä. Saattavat porata samaan hintaan 189x2 metriä.
Noita kaivon syvyyspohdiskeluja metrin parin tarkkuudella kun välillä haarukoidaan niin tuli mieleen vanha "viisaus". Sen kertoi eräs vanha kalamies joskus kun pähkäilin että mikähän olisi sopivan mittainen virvelin vapa tarkoitukseeni. Ohje meni jotenkin näin: "Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa on mikä näkyy ja tuntuu. Pienemmillä eroilla ei ole merkitystä".
Ehkä tähän voisi lisätä että "Ja kymppi kaivossa". ;)
mistäs noista sillä kalamiehellä oli varmin tieto :D
vähän noi suositellut kaivometrit alkaa kuulostamaan minusta menemään vähän 'yli', öljyä meni kuitenkin 'vain' 3800L ja nyky hyötysuhteesta ei oikein käsitystä, eli 1900L ölyä ja 187m reikä ::)
Öljyä meni tosiaan se 3800l kun talossa asui 2 henkilöä, nyt asuu 4 ja pari ihmistä käy viikon kaksi silloin tällöin.
Eli 6 henkilölle tulisi mitoitus.
-
Tässä pannuhuoneen pohjakuva.
(http://i.imgur.com/j5Ofwuw.png)
Keksin tuohon käyntiaikojen mittaamiseen konstin, laitan laatikon pohjalla pyörivän Galaxy S 3:n pannuhuoneeseen
ja siihen asennettu Smart Voice Recorder nauhoittaa aina polttimen lähtiessä päälle. Välit skippaa ja nauhoittaa vain metelin kuuluessa.
Saa kalibroitua taustameluun ja polttimen ääneen. Tuolla konstilla saan kokonaiskäyntiajan selville ja yksittäisten polttojen pituudetkin.
Täytyy ottaa vaikka 24h seuranta, laitan sen päälle heti kun -15C ylittyy.
Hulluks menee, mutta menköön.... :o
-
Yksi tapa määritellä tehontarve, on mitata polttoöljyn kulutus. Laita polttimen letkut kanisteriin, ja mittaa paljonko löpöä kuluu vuorokaudessa.
-
Original -9C, meno 64, paluu 26
All in -6C, meno 44, paluu 36
Noniin, lämpötila laskenut ulkona samaan -9C mitä ensimmäisten lukemien talteenoton aikana se oli.
-9C, meno 46, paluu 36
Keittiössä 20,5C ja olohuone pysynyt koko ajan 21C. Lämpötila vielä tasaantuu talossa varmasti.
Btw, mikäs aparaatti tämä pannuhuoneesta löytyvä on?
(http://i.imgur.com/5EKSHPM.jpg)
Kun painaa oikealla olevaa nappia, viisari heiluu holtittomasti mitta-asteikon alapäässä.
-
Öljysäilön öljymäärän mittari.
Tulee lukema, kun painaa nappia.
Yläpuolinen numerointi on pyöreätä säiliötä ja alempi nelikulmaista säiliötä varten.
Asteikko on 0,0 .... 1.0
Kerro tuolla luvulla (esimerkiksi 0,4) säiliön tilavuus, esimerkiksi 3000 litraa, saat säiliössä olevan öljyn määrän.
Esimerkiksi 0,4 x 3000 = 1200 litraa.
Säiliössä on siis jäljellä vielä 1200 litraa löpöä.
(http://www.purkukolmio.fi/sites/default/files/001Labkomittari2.JPG)
(http://www.purkukolmio.fi/sites/default/files/001Labkomittari3.JPG)
Tuo mittari saattaa olla 1970 -luvulta.. (http://www.purkukolmio.fi/?q=node/1063)
Jos mittari heiluu, on säiliön anturi todennäköisesti vähän huonossa kunnossa tai jossain on huono kosketus.
Kun painat tarpeeksi kauan, saattaa lukema rauhoittua.
-
Original -9C, meno 64, paluu 26
All in -6C, meno 44, paluu 36
Noniin, lämpötila laskenut ulkona samaan -9C mitä ensimmäisten lukemien talteenoton aikana se oli.
-9C, meno 46, paluu 36
Keittiössä 20,5C ja olohuone pysynyt koko ajan 21C. Lämpötila vielä tasaantuu talossa varmasti.
Btw, mikäs aparaatti tämä pannuhuoneesta löytyvä on?
Kun painaa oikealla olevaa nappia, viisari heiluu holtittomasti mitta-asteikon alapäässä.
missä sun öljysäiliö on, olisko tuo mittari sitä varten?
Aika alas se menoliemi sitten jo meni, alkaa kuulostamaan jo saavutettavissa olevalta 60-65C vettä duunaaville koneille...
lämpeneekö patterit koko pinta-alaltaaan?
-
Öljysäilön öljymäärän mittari.
Jos mittari heiluu, on säiliön anturi todennäköisesti vähän huonossa kunnossa tai jossain on huono kosketus.
Kun painat tarpeeksi kauan, saattaa lukema rauhoittua.
Kiitos tästä, kävin tarkemmin sitä läpi ja sen sai avattua. Valmistusvuosi näytti olevan 1967, vuotta ennen taloa siis tehty. :o
Sisällä oli tavallinen 9V neppariparisto, vaihdoin sen ja alkoi näyttämään hyvin outoja lukemia. Näyttää keskellä oleva kytkin ylhäällä 0,7 ja alhaalla 0...
Ei taida toimia, 3000l säiliössä ei pitäisi olla 2100l ainetta.
Aika alas se menoliemi sitten jo meni, alkaa kuulostamaan jo saavutettavissa olevalta 60-65C vettä duunaaville koneille...
lämpeneekö patterit koko pinta-alaltaaan?
Jep, toivotaan että saisi vieläkin korjata käyrää alaspäin... Mutta sen näkee sitten parin päivän päästä.
Yläkerran patterit ovat koko alalta lämpimät, alakerrassa puoleen välin asti. Otin alakerran pattereista termarit irti ja
saman tein yhdelle yläkerran patterille, joka ei alkanut lämpeämään. Heti alkoi lämmintä lykätä.
-
Yläkerran patterit ovat koko alalta lämpimät, alakerrassa puoleen välin asti. Otin alakerran pattereista termarit irti ja
saman tein yhdelle yläkerran patterille, joka ei alkanut lämpeämään. Heti alkoi lämmintä lykätä.
Se muuten on patterin toiminnan kannalta aika olellista että siinä virtaa vesi :D
-
Yläkerran patterit ovat koko alalta lämpimät, alakerrassa puoleen välin asti. Otin alakerran pattereista termarit irti ja
saman tein yhdelle yläkerran patterille, joka ei alkanut lämpeämään. Heti alkoi lämmintä lykätä.
Se muuten on patterin toiminnan kannalta aika olellista että siinä virtaa vesi :D
;)
Olisi pitänyt heti korkata termarit pois. Nyt ainakin kiertää varmasti.
-
Vielä tuosta kulutuksen mittauksesta, se pitäisi ilmeisesti tehdä tasaisella ulkolämpötilalla?
Nyt säiliöltä tulee pannuhuoneen lattiasta putki, joka menee suodattimeen ja siitä johonkin Flow-Control 3/K-1 aparaattiin kattilan kyljessä.
Eli voisin täyttää mitta-asteikolla varustetun astian löpöllä ja asettaa sinne tuon suodattimesta lähtevän letkun?
edit. Tuo Flow-Control poistaa ilmaan öljystä, suodatin sitä saattaa aiheuttaa. Aina oppii jotain uutta.
-
Yläkerran patterit ovat koko alalta lämpimät, alakerrassa puoleen välin asti. Otin alakerran pattereista termarit irti ja
saman tein yhdelle yläkerran patterille, joka ei alkanut lämpeämään. Heti alkoi lämmintä lykätä.
Se muuten on patterin toiminnan kannalta aika olellista että siinä virtaa vesi :D
;)
Olisi pitänyt heti korkata termarit pois. Nyt ainakin kiertää varmasti.
niimpä, sitä taidettiin ehdotella tuolla joskus ja jouluna ;)
no ei siinä mitään, siinähän asiat aukee sillä normaalilla tavalla eli kantapäällä ;D ...on taas sopiva ketjun pätkä muillekin luettavaksi aiheesta "menoliemen lämpötilan pudotus ja dT pienennys' 8)
mitäs jos sovittelet sinne pannariisi sen F1255:n (600x620*1800) heti kun ovesta mennään vasempaan nurkkaan ja sylinterin (810x2050) sinne oikeaan nurkkaan tai oikealla nurkan taa.
Hiukan menee putkitusten kannalta ehkä huonosti, mutta varaaja kumminkin makailisi siellä tod.näk. kauemmin ja huoltotarpeet =0
Tuleekos esteitä vastaan?
Mitä seinien takana, eli onko esteitä aukottaa pois vaikka vain osaa tai vaikka joku koko seinä?
Pannarihan ei ole enää 'pannari' kun sen on MLP vallottanu, minä ainakin tein avonaista tilaa ja poistin oven yms.
-
Vielä tuosta kulutuksen mittauksesta, se pitäisi ilmeisesti tehdä tasaisella ulkolämpötilalla?
Nyt säiliöltä tulee pannuhuoneen lattiasta putki, joka menee suodattimeen ja siitä johonkin Flow-Control 3/K-1 aparaattiin kattilan kyljessä.
Eli voisin täyttää mitta-asteikolla varustetun astian löpöllä ja asettaa sinne tuon suodattimesta lähtevän letkun?
edit. Tuo Flow-Control poistaa ilmaan öljystä, suodatin sitä saattaa aiheuttaa. Aina oppii jotain uutta.
Tottakai varmin tulos tulisi jos imisit ainetta jostain mistä näet sitten määrän niinku joku ehdottikin, itse en viitsinyt tuota ehdottaa kun ajattelin että siitä tulee löpötinhöyryjä sinne tilaan mutta jos ei haittaa niin tuo on soivin peli tohon mittaus hommaan.
Mittaus olis hyvä sinne kovalle kelille ja normaalille elämiselle eli tulis todellinen/normaali tarve esille tuohon kylmään keliin, lämpöset kelit on sitten kumminkin heleppoja...joudut varmaan sitten saunomaan 3x maanantaina jos kerran se LKV kulutus piti mitottaa 6-7 hengelle :D
-
Tottakai varmin tulos tulisi jos imisit ainetta jostain mistä näet sitten määrän niinku joku ehdottikin, itse en viitsinyt tuota ehdottaa kun ajattelin että siitä tulee löpötinhöyryjä sinne tilaan mutta jos ei haittaa niin tuo on soivin peli tohon mittaus hommaan.
Mittaus olis hyvä sinne kovalle kelille ja normaalille elämiselle eli tulis todellinen/normaali tarve esille tuohon kylmään keliin, lämpöset kelit on sitten kumminkin heleppoja...joudut varmaan sitten saunomaan 3x maanantaina jos kerran se LKV kulutus piti mitottaa 6-7 hengelle :D
Ok, täytyy huomenna aamusta viritellä astia, jos tekisi 48 tunnin seurannan. Minkähän kokoinen kannataa laittaa, mitä nuo syö päivän aikana?
Vielä tuosta ES-2 menoveden anturista, näytössä on 4-5 astetta matalampi lukema kuin analogisessa tai erillisella mittarilla mitattuna. Anturi pyörii putken ympärilla kun kokeilin. Minulla olisi lämpöä johtavaa teippiä ja Armaflexiä. Kannattaisiko se kiinnittää kunnolla?
-
Polttimelta menee kaksi letkua tuolle ilmanpoistin laitteelle. Nuo molemmat letkut pitää laittaa sinne kanisteriin. 48 tunnin mittaustulos antaa jo aika hyvän kuvan kulutuksesta, ja samalla seurailet hieman ulkolämpötiloja. Luultavasti tarvitset noin 20L polttoainetta mittaukseesi.
-
Polttimelta menee kaksi letkua tuolle ilmanpoistin laitteelle. Nuo molemmat letkut pitää laittaa sinne kanisteriin. 48 tunnin mittaustulos antaa jo aika hyvän kuvan kulutuksesta, ja samalla seurailet hieman ulkolämpötiloja. Luultavasti tarvitset noin 20L polttoainetta mittaukseesi.
Ja poltin pumppaa itse aineen, ei tarvi pumpata sitä? Vai voiko tuolla säiliössä olla erillinen siirtopumppu? Tuloputkessa lattiassa on kyllä hana, sen saa siitä kiinni.
-
Itse aikanaan maalämpöä mitoittaessani mittasin öljyn kulutusta eri ulkoilman lämpötiloilla.
Minulla meni vuodessa 2200 litraa ja Gobilla 3800 litraa, kerroin on 1,7.
Seuraavassa taulukossa on vuorokautisia öljynkulutuksia eri ulkolämpötiloilla.
Ulkolämpötila ATS Gobi
0 7,2 12,4 l/vrk
-5 8,6 14,8 l/vrk
-10 10,2 17,6 l/vrk
-15 11,8 20,4 l/vrk
-20 13,4 23,1 l/vrk
-
Tuo poltin imee itse öljynsä kyllä. Sitten vielä tarvitsee tietää, että polttimen syöttöpainetta ei ole nostettu, kun Se sitten määrää myös tuon g/h määrän. Taulukoita en enää muista noista paineista, mutta ittellä oli Se nostettu sumun parantamiseksi.
-
Taisi mennä mun arvio vikaan, näyttäisi riittävän 20L vaan yhden vuorokauden testiin :). Eiköhän tuossa testissä päästä riittävään tarkkuuteen, kun tiedetään vuorokaudessa poltetun öljyn määrä ilman suurempia hienouksia. Tietysti tarkkuus paranee pidemmän mittausjakson myötä.
Esim. 15L kevyttä polttoöljyä /vrk antaa abt. 150 kWh lämmitysenergiaa. Jos vanhan kattilan hyötysuhde olisi esim. 0.85, olisi vuorokauden energian tarve 0.85*150 kWh= 127,5 kWh.
-
No niin, hain 20l dieseliä. En löpöä tähän hätään saanut.
Kiinnitän anturin paremmin ja laitan sitten dieselin kiertämäön pöntöstä. Huomenna illalla sa tietää tuloksen. Laitan myös S3:n mittaamaan käyntiaikaa ja yksittäisen polttojakson pituutta.
Ja satuin tuossa huomaamaan, että sähkövastuksen arvo oli jäänyt 55. Käänsin sen 42. Muuttikohan tuo nyt tilannetta kovin pahasti?
-
No niin, hain 20l dieseliä.
Tuossa saattais öljynkulutuksen mittaaminen onnistua jos katsoisi vaakalla testin alussa naftakanisterin painon ja sitten vaikka vrk:n kuluttua että paljonko on keventynyt ;)
-
Kiitos tästä, kävin tarkemmin sitä läpi ja sen sai avattua. Valmistusvuosi näytti olevan 1967, vuotta ennen taloa siis tehty. :o
Sisällä oli tavallinen 9V neppariparisto, vaihdoin sen ja alkoi näyttämään hyvin outoja lukemia. Näyttää keskellä oleva kytkin ylhäällä 0,7 ja alhaalla 0...
Ei taida toimia, 3000l säiliössä ei pitäisi olla 2100l ainetta.
Siellä pitäisi olla 2 kpl 9 Voltin patteria.
Molemmat pitää vaihtaa samalla kertaa. Ei toimi muutoin oikein.
-
Kiitos tästä, kävin tarkemmin sitä läpi ja sen sai avattua. Valmistusvuosi näytti olevan 1967, vuotta ennen taloa siis tehty. :o
Sisällä oli tavallinen 9V neppariparisto, vaihdoin sen ja alkoi näyttämään hyvin outoja lukemia. Näyttää keskellä oleva kytkin ylhäällä 0,7 ja alhaalla 0...
Ei taida toimia, 3000l säiliössä ei pitäisi olla 2100l ainetta.
Siellä pitäisi olla 2 kpl 9 Voltin patteria.
Molemmat pitää vaihtaa samalla kertaa. Ei toimi muutoin oikein.
Yhtä vaatii, noita on varmaan erilaisia.
(http://i.imgur.com/8P7o4O0.jpg)
-
Tuo poltin imee itse öljynsä kyllä. Sitten vielä tarvitsee tietää, että polttimen syöttöpainetta ei ole nostettu, kun Se sitten määrää myös tuon g/h määrän. Taulukoita en enää muista noista paineista, mutta ittellä oli Se nostettu sumun parantamiseksi.
Mutta eihän se syöttönopeus g/h kuitenkaan siihen energiatarpeeseen vaikuta. Jos sitä löpöä palaa per minuutti enemmän niin vastaavasti käyntiajat ovat lyhyempiä näin insinöörilogiikalla. Jos seurantajakso on tarpeeksi pitkä tyyliin vuorokausi niin for better or worse, sama vuorokausikulutus pitäisi olla.
-
Seuranta lähti klo. 22.26 käyntiin. Pönttö painoi 17,2 kg. Nyt sitten saunomaan ahkerasti! ;)
Meno 46
Ulko -10
Keittiö 20,7
Olohuone 22
-
Seuranta lähti klo. 22.26 käyntiin. Pönttö painoi 17,2 kg. Nyt sitten saunomaan ahkerasti! ;)
Meteoriitti lupas sinne -30 pakkasta, ei taida yksi pönikkä riittää.
-
Seuranta lähti klo. 22.26 käyntiin. Pönttö painoi 17,2 kg. Nyt sitten saunomaan ahkerasti! ;)
Meteoriitti lupas sinne -30 pakkasta, ei taida yksi pönikkä riittää.
Huijaat kumminkin... :)
Tuossa ennuste:
(http://i.imgur.com/utqKejA.jpg)
Ja jos ei riitä, punnitaan emännän kehokoostumusvaa'alla lisää. :D
-
Seuranta lähti klo. 22.26 käyntiin. Pönttö painoi 17,2 kg. Nyt sitten saunomaan ahkerasti! ;)
Meteoriitti lupas sinne -30 pakkasta, ei taida yksi pönikkä riittää.
Huijaat kumminkin... :)
Tuossa ennuste:
(http://i.imgur.com/utqKejA.jpg)
Ja jos ei riitä, punnitaan emännän kehokoostumusvaa'alla lisää. :D
Varaa ainaki vähä lisää. Aika karmeita lukuja näytti äsken uutisissa.
-
Seuranta lähti klo. 22.26 käyntiin. Pönttö painoi 17,2 kg. Nyt sitten saunomaan ahkerasti! ;)
Meno 46
Ulko -10
Keittiö 20,7
Olohuone 22
Katos täällä ollaan pistetty tuulemaan ja näin pitkälle ehditty...porarit tulee sitten huomenna ja pumppu vissiin maanantaina... :D
Jos olis keskiteho 10kW (kovahko keli ja tähänastiset tehot mitä pyöritelty) se tarkoittas teoriassa 24L löpöä/vrk ja siihen hyötysuhdetta kehiin niin ~30L/vrk...eli kyllä huomenna pitää hakea lisää jos 48h testiä meinaat 8)
-
Tuo poltin imee itse öljynsä kyllä. Sitten vielä tarvitsee tietää, että polttimen syöttöpainetta ei ole nostettu, kun Se sitten määrää myös tuon g/h määrän. Taulukoita en enää muista noista paineista, mutta ittellä oli Se nostettu sumun parantamiseksi.
Mutta eihän se syöttönopeus g/h kuitenkaan siihen energiatarpeeseen vaikuta. Jos sitä löpöä palaa per minuutti enemmän niin vastaavasti käyntiajat ovat lyhyempiä näin insinöörilogiikalla. Jos seurantajakso on tarpeeksi pitkä tyyliin vuorokausi niin for better or worse, sama vuorokausikulutus pitäisi olla.
Eikun mulle vain iski takaraivoon, että meinataan laskea kulutusta polttimen paloajan avulla ja siitä tuo gal/h ja sitten Se paineen huomioiminen. Nythän saadaan puntarilla tarkempaa tulosta. Joillakinhan on sellaisia polttimen käyntiaika mittareita ja niistä voi karkeasti laskea esim 10 000 tunnin öljynkulutuksen, jos käytetään tiettyä vakiopainetta ja tiedetään suuttimen tiukkuus.
-
Seuranta lähti klo. 22.26 käyntiin. Pönttö painoi 17,2 kg. Nyt sitten saunomaan ahkerasti! ;)
Meno 46
Ulko -10
Keittiö 20,7
Olohuone 22
Katos täällä ollaan pistetty tuulemaan ja näin pitkälle ehditty...porarit tulee sitten huomenna ja pumppu vissiin maanantaina... :D
Jos olis keskiteho 10kW (kovahko keli ja tähänastiset tehot mitä pyöritelty) se tarkoittas teoriassa 24L löpöä/vrk ja siihen hyötysuhdetta kehiin niin ~30L/vrk...eli kyllä huomenna pitää hakea lisää jos 48h testiä meinaat 8)
Jos saisin itse päättää, alkaisin huomenna jo pyörittämään lapiolla reiän alkua. Ja kantaisin pumpun selässä pannuhuoneeseen, niinkuin eräs kuuluisa jamppa kantoi omia syntejään ristin muodossa.
Voi olla että vetäisen 24h testin. Mutta sen näkee huomenna. Se punnitseminen etcetc ei innosta. Tai talon johtoporras ei katso hyvällä kun pitäisi tehdä taikinaa ja litran mitta tuoksuu epäilyttävästi sille mitä autoonki laitetaan.... :D
Haen varulta kyläreissulla toisen 10l kanisterin täyteen, nythän tuo on puoli-ilmaista.
-
Joillakinhan on sellaisia polttimen käyntiaika mittareita ja niistä voi karkeasti laskea esim 10 000 tunnin öljynkulutuksen, jos käytetään tiettyä vakiopainetta ja tiedetään suuttimen tiukkuus.
Nyt siellä on kännykkä laturin perässä äänittämässä, ohjelma antoi äänittää muistikortin tyhjän osan verran, n. 96 tuntia. Sen kun ajan äänieditoriin, niin näen käppyröistä milloin poltin on ollut päällä ja kuinka kauan.
-
Varaa vielä sula letku porareille kun tahtovat ehkä vettä porauksen alkuvaiheessa.
Ja kuumaa kahvia ja voileipiä. :)
-
Taisi tulla lyhyt testi, pönttö yön jäljiltä melkein tyhjä. :)
Sisällä alkaa olla jo aika kuuma, keittiö 21,7 ja olohuone se 22.
edit. Taidan keskeyttää testin ja muuttaa käyrän 1,5:een, korjaus nollaan. Annan taas lämpöjen tasaantua ja odottelen uutta pakkaskeliä.
-
Riittikö 20L / 12h? Paljonko oli suunnilleen pakkasta mittausjaksolla?
-
Riittikö 20L / 12h? Paljonko oli suunnilleen pakkasta mittausjaksolla?
Ei riittänyt, vajaaksi jää. Pakkanen kiristyi -11C -> -15C ja siinä pysynyt.
Klo. 23.26 17,2 kg
Klo. 09.33 2,3 kg (polton loputtua)
Puran vielä tuon äänitiedoston, näkee polton pituudet.
-
Taisi tulla lyhyt testi, pönttö yön jäljiltä melkein tyhjä. :)
Sisällä alkaa olla jo aika kuuma, keittiö 21,7 ja olohuone se 22.
edit. Taidan keskeyttää testin ja muuttaa käyrän 1,5:een. Annan taas lämpöjen tasaantua ja odottelen uutta pakkaskeliä.
ookei...se oli sitten pelkkää tuuria kun osu käyrä kohilleen siinä mitä se nyt oli -6...-9 paikkeilla, se on siinä sun päiväkirjassa ja on se täällä ketjussakin.
Ajattelinkin jo että ei se nyt nuon heleppoo pitäis olla se käyrän hahmotus ;) ...mutta positiivista sinänsä että tulee kuuma.
Nyt voikin sitten mennä kauemmin noitten lämpöjen tasaantumisten kanssa...jos olis 'hiukan tuhma' niin pihalla on jäähdykettä, se tulee sieltä vikkelään 8)
Mitä 'lämmintä' ulkona on nyt, onko männy harakoille? :D
-
Taisi tulla lyhyt testi, pönttö yön jäljiltä melkein tyhjä. :)
Sisällä alkaa olla jo aika kuuma, keittiö 21,7 ja olohuone se 22.
edit. Taidan keskeyttää testin ja muuttaa käyrän 1,5:een. Annan taas lämpöjen tasaantua ja odottelen uutta pakkaskeliä.
ookei...se oli sitten pelkkää tuuria kun osu käyrä kohilleen siinä mitä se nyt oli -6...-9 paikkeilla, se on siinä sun päiväkirjassa ja on se täällä ketjussakin.
Ajattelinkin jo että ei se nyt nuon heleppoo pitäis olla se käyrän hahmotus ;) ...mutta positiivista sinänsä että tulee kuuma.
Nyt voikin sitten mennä kauemmin noitten lämpöjen tasaantumisten kanssa...jos olis 'hiukan tuhma' niin pihalla on jäähdykettä, se tulee sieltä vikkelään 8)
Mitä 'lämmintä' ulkona on nyt, onko männy harakoille? :D
Joo, liian helpolta tuntuikin....
Ei viitsi turhaan jäähdytellä taloa, annan tasoittua tuolla 1,5 käyrällä ja jos alkaa jalat jäätyä, pistän korjausta isommaksi. Toimisiko tuo menetelmä?
Aamutuhnut silimät, ei tuota viimestä pysty tajuamaan??? :(
-
Sain purettua tuon tiedoston, polton pituudet ovat seuraavat:
23.26 -> 23.24 = 20 min
23.34 -> 23.58 = 24 min
00.08 -> 01.00 = 52 min ???
01.10 -> 01.34 = 24 min
01.44 -> 02.10 = 26 min
02.20 -> 02.46 = 26 min
02.56 -> 03.31 = 35 min
03.40 -> 04.14 = 34 min
04.23 -> 04.57 = 34 min
05.05 -> vähintään 42 min, tiedosto katkeaa tässä. 2Gb raja tuli vastaan, mitä en ollut tajunnut.
^Tuossa lopussa poltin käynyt 5h16min yhteensä 6h20min aikana. Kuulostaa turhan pitkältä ajalta??
-
Mitä 'lämmintä' ulkona on nyt, onko männy harakoille? :D
Joo, liian helpolta tuntuikin....
Ei viitsi turhaan jäähdytellä taloa, annan tasoittua tuolla 1,5 käyrällä ja jos alkaa jalat jäätyä, pistän korjausta isommaksi. Toimisiko tuo menetelmä?
Aamutuhnut silimät, ei tuota viimestä pysty tajuamaan??? :(
No kun sanoit aikasemmin että pannari lämpö menee harakoille luukusta, niin onhans se nyt pakko olla 'lämmintä' ulkona! :D
eli siis suomeksi sama: kuinka kylmä on pihalla? Tuohon tulikin jo vastaus aikasemmin.
Toi heitto 1.5:lle on varmaan ihan ok, iteroit niistä käyristä nyt vaan irti se paljonko tuo tarkoittaa 'nostotarvetta' siihen aikaisemmin 'kohdallaan olleelle käyräpisteelle ja laitat päivyriin :)
Jos nyt sitten tuolla 1.5:lla kämppä jäähtyilee liian alas (toiv. ei) niin sitten sillä iteroidulla arvolla nostetaan koko käyrää ylös...
Sain purettua tuon tiedoston, polton pituudet ovat seuraavat:
05.05 -> vähintään 42 min, tiedosto katkeaa tässä. 2Gb raja tuli vastaan, mitä en ollut tajunnut.
^Tuossa lopussa poltin käynyt 5h16min yhteensä 6h20min aikana. Kuulostaa turhan pitkältä ajalta??
Kovin on takonut yöllä paljon, mutta toisaalta sun kämpän lämpötila on hilautunut kanssa ylös joten nuo ajat 'valehtelee'...
Eli löpöistä jos laskee niin keskiteho on tuossa yöllä? Tämä vaan tämmöseksi tiedonjyväksi tähän kohtaa, koska sisälämmöt nousi.
Eli ö-litra sisältää 10kWh ja kerrot sen litroilla ja jaat ajalla...mennee reilusti yli 10kW!?
-
Mitä 'lämmintä' ulkona on nyt, onko männy harakoille? :D
Joo, liian helpolta tuntuikin....
Ei viitsi turhaan jäähdytellä taloa, annan tasoittua tuolla 1,5 käyrällä ja jos alkaa jalat jäätyä, pistän korjausta isommaksi. Toimisiko tuo menetelmä?
Aamutuhnut silimät, ei tuota viimestä pysty tajuamaan??? :(
No kun sanoit aikasemmin että pannari lämpö menee harakoille luukusta, niin onhans se nyt pakko olla 'lämmintä' ulkona! :D
eli siis suomeksi sama: kuinka kylmä on pihalla? Tuohon tulikin jo vastaus aikasemmin.
Toi heitto 1.5:lle on varmaan ihan ok, iteroit niistä käyristä nyt vaan irti se paljonko tuo tarkoittaa 'nostotarvetta' siihen aikaisemmin 'kohdallaan olleelle käyräpisteelle ja laitat päivyriin :)
Jos nyt sitten tuolla 1.5:lla kämppä jäähtyilee liian alas (toiv. ei) niin sitten sillä iteroidulla arvolla nostetaan koko käyrää ylös...
Lämpötilaa hait, jotenkin sen tajusin, mutta en ollut varma asettelun puolesta... :)
Alkuperäinen käyrä 2, +4 korjausta
Termarit auki käyrä 2, -4 korjausta
Hullun lämmin käyrä 1,5, 0 korjausta
Olisiko tuo yksi kiinni juuttunut termari ja sen aukaisu tehnyt tuon lämpöpomppauksen? Se oli lähimpänä pannuhuonetta.
Mukavahan täällä on pyhinä höpistä, taitaa tulla Suunnittelu-osaston pisin ketju. 8)
-
Aika reippaaseen tahtiin öljy hupeni, 10h / 14,9 kg. Karkeasti laskien jatkuva tehontarve olisi ollut abt. 13-15 kW. Taitaa olla 16 kW pumppu vielä alimitoitettu. Joka tapauksessa hyvä testi, sen voisi vielä toistaa eri ulkolämpötilalla. Onko nyt kuitenkin sellainen tilanne, että puolilämpimät tilat ovat muuttuneet lämpimiksi?
-
Sain purettua tuon tiedoston, polton pituudet ovat seuraavat:
.
.
.
Tuossa lopussa poltin käynyt 5h16min yhteensä 6h20min aikana. Kuulostaa turhan pitkältä ajalta??
Klo 23.26 - 04.57 eli viiden ja puolen tunnin aikana poltin pitänyt 8 kpl taukoja, pituudeltaan 9-10 min eli yhteensä 1 h 18 min.
78 min / 330 min = 24 % lepoaikaa, 76 % käyntiaikaa.
-
Aika reippaaseen tahtiin öljy hupeni, 10h / 14,9 kg. Karkeasti laskien jatkuva tehontarve olisi ollut abt. 13-15 kW. Taitaa olla 16 kW pumppu vielä alimitoitettu. Joka tapauksessa hyvä testi, sen voisi vielä toistaa eri ulkolämpötilalla. Onko nyt kuitenkin sellainen tilanne, että puolilämpimät tilat ovat muuttuneet lämpimiksi?
Minä epäilen vähän että tuo nykyinen öljylämmitysjärjestelmä on aika "horo", huonolla hyötysuhteella ja paljon hukkalämpöä. Niin meilläkin aikanaan oli vaikka kattila oli kuitenkin 90-luvulta, poltin uusi ja vuosittain huollettu. Olisin ollut tyytyväinen siihenkin jos maalämmön vuosikulutus olisi ollut 10 MWh mutta se onkin ollut vain n. 7 MWh :)
-
Lämpötilaa hait, jotenkin sen tajusin, mutta en ollut varma asettelun puolesta... :)
Alkuperäinen käyrä 2, +4 korjausta
Termarit auki käyrä 2, -4 korjausta
Hullun lämmin käyrä 1,5, 0 korjausta
Olisiko tuo yksi kiinni juuttunut termari ja sen aukaisu tehnyt tuon lämpöpomppauksen? Se oli lähimpänä pannuhuonetta.
Mukavahan täällä on pyhinä höpistä, taitaa tulla Suunnittelu-osaston pisin ketju. 8)
Siis sitä hain että kuinka paljon se nyt muuttui alaspäin se jo toimiva kohta (-9C) kun laskit käyrän:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=3004;image)
no toisaalta ei sitä vielä tarvi tietää, vasta sitten kun seuraava säätö (jos) pitää tehdä...
Onko sulla käyttöveden kierto?
Jossain kuvassa siinä Oraksessa oli semmonen haara, jos on niin tuo voi viedä helposti paljon löpöä...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=3006;image)
Ja sitten tosiaan sun alakerta on tainnut vaihtaa olomuotoa puolikkaasta kokolämpöiseksi, eli vaatii tehoa 8)
Pitäsiköhän se mittauksen ajaksi palauttaa normaaliksi, sinähän aoit pitää sen viileempänä, mutta toisaalta jos vaimo haluaakin joskus muuttaa sinne ompelukoneineen niin sitten lämmön pitää tulla sinne kans! 8)
-
Lämpötilaa hait, jotenkin sen tajusin, mutta en ollut varma asettelun puolesta... :)
Alkuperäinen käyrä 2, +4 korjausta
Termarit auki käyrä 2, -4 korjausta
Hullun lämmin käyrä 1,5, 0 korjausta
Olisiko tuo yksi kiinni juuttunut termari ja sen aukaisu tehnyt tuon lämpöpomppauksen? Se oli lähimpänä pannuhuonetta.
Mukavahan täällä on pyhinä höpistä, taitaa tulla Suunnittelu-osaston pisin ketju. 8)
Siis sitä hain että kuinka paljon se nyt muuttui alaspäin se jo toimiva kohta (-9C) kun laskin käyrän:
Nyt meni perille. Eli käyrää korjataan tuo +7 jos näyttää ettei lämpöä riitä asunnossa.
Nyt 1,5 käyrällä lämmöt tippuneet koko ajan, poltin ei ole vielä käynnistynyt.
(http://i.imgur.com/4N7BxbV.jpg)
Meno 36
Paluu 35
Nyt pyörähti, jäädään odottelemaan...
-
Lämpötilaa hait, jotenkin sen tajusin, mutta en ollut varma asettelun puolesta... :)
Alkuperäinen käyrä 2, +4 korjausta
Termarit auki käyrä 2, -4 korjausta
Hullun lämmin käyrä 1,5, 0 korjausta
Olisiko tuo yksi kiinni juuttunut termari ja sen aukaisu tehnyt tuon lämpöpomppauksen? Se oli lähimpänä pannuhuonetta.
Mukavahan täällä on pyhinä höpistä, taitaa tulla Suunnittelu-osaston pisin ketju. 8)
Siis sitä hain että kuinka paljon se nyt muuttui alaspäin se jo toimiva kohta (-9C) kun laskin käyrän:
Nyt meni perille. Eli käyrää korjataan tuo +7 jos näyttää ettei lämpöä riitä asunnossa.
Nyt 1,5 käyrällä lämmöt tippuneet koko ajan, poltin ei ole vielä käynnistynyt.
Jep noin mutta se korjaus ei taida olla +7C, mutta periaate noin, ja oliko se -9C se jo toimiva piste?
koska muutit korjauksen -4C>0 niin tavallaan se +7C taiaakin olla +3C...enivei sä saat sen kohdan kun otat PC:lle kuvan ja piirtelet muutaman viivan...
-
menikö se näin, eli hyväksi havaittu muuttui 4C alemmas eli korjaustarve olisi +4C:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=3010;image)
-
Autotallissakin on otettu vissiin kiinni sitä lämpöä. Vai olikos tuo autotalli juurikin siellä alakerrassa. Saattaa vain lämpöjen tasaantuminen lattian aluksineen viedä vaikka viikon ensin. 1 vrk ei ole kuitenkaan vielä yhtään mitään rakennuksen ylöslämmittämisessä.
-
Autotallissakin on otettu vissiin kiinni sitä lämpöä. Vai olikos tuo autotalli juurikin siellä alakerrassa. Saattaa vain lämpöjen tasaantuminen lattian aluksineen viedä vaikka viikon ensin. 1 vrk ei ole kuitenkaan vielä yhtään mitään rakennuksen ylöslämmittämisessä.
kyllä se vähän noinkin varmaan on, nyt on järjestetty jonkin asteinen 'lämpöjäristys', mutta nyt pitää miettiä mihin Gobi pyrkii pitkässä juoksussa tilojen lämpöjen suhteen...eli mitä laitevalintoja on tehtävä että tavoite saavutetaan vai onko kenttä vapaa valintojen suhteen...hiljaa mielessäni nyt kuvitellut että 12-14kW kone pitäis riittää mutta tuo yöajo oli aika kuluttava mutta olsosuhteetkaan ei olleet normaalit.
Olikos Gobi siellä se LKV kierto mistä kysäsin?
-
Autotallissakin on otettu vissiin kiinni sitä lämpöä. Vai olikos tuo autotalli juurikin siellä alakerrassa. Saattaa vain lämpöjen tasaantuminen lattian aluksineen viedä vaikka viikon ensin. 1 vrk ei ole kuitenkaan vielä yhtään mitään rakennuksen ylöslämmittämisessä.
kyllä se vähän noinkin varmaan on, nyt on järjestetty jonkin asteinen 'lämpöjäristys', mutta nyt pitää miettiä mihin Gobi pyrkii pitkässä juoksussa tilojen lämpöjen suhteen...eli mitä laitevalintoja on tehtävä että tavoite saavutetaan vai onko kenttä vapaa valintojen suhteen...hiljaa mielessäni nyt kuvitellut että 12-14kW kone pitäis riittää mutta tuo yöajo oli aika kuluttava mutta olsosuhteetkaan ei olleet normaalit.
Olikos Gobi siellä se LKV kierto mistä kysäsin?
Tosiaan, termareiden aukaisun jälkeen alakerrassa lämmitetään nyt n. 100 neliötä +10C:stä samaan lämpöön kuin yläkerta ja päälle vielä se autotalli, jossa ovea auotaan. Varmaan kannattaa viikon päästä kokeilla uutta testiä.
LKV kierto on, sillä ajetaan myös rättipatteria kylpyhuoneessa.
-
Eli se on jatkuvalla kierrolla se rättipatteri ja myöskin tosi kuuma vai?
Aikooko se jäädä tommoseksi?
Tarvitaanko sitä LKV kiertoa sinänsä sen kuumanveden takia ollenkaan vai vain sen rättipatterin takia?
Voisin kuvitella siitä sun alakerrasta että jonain päivänä se pidetään yhtälämpimänä kuin yläkerta paitsi autotallia pidät viileempänä!?
Oletko jo muuten kysynyt pelkästään reiän kairaajatarjouksia, jos erittäin hyvällä tuurilla sattuisivat olemaan nurkilla ja saisit tälle vuodelle?
-
Eli se on jatkuvalla kierrolla se rättipatteri ja myöskin tosi kuuma vai?
Aikooko se jäädä tommoseksi?
Tarvitaanko sitä LKV kiertoa sinänsä sen kuumanveden takia ollenkaan vai vain sen rättipatterin takia?
Voisin kuvitella siitä sun alakerrasta että jonain päivänä se pidetään yhtälämpimänä kuin yläkerta paitsi autotallia pidät viileempänä!?
Oletko jo muuten kysynyt pelkästään reiän kairaajatarjouksia, jos erittäin hyvällä tuurilla sattuisivat olemaan nurkilla ja saisit tälle vuodelle?
LKV kierto on ollut käytössä pitkien putkilinjojen takia, rättipatteri jätetään käyttöön.
Alakertaan saneerataan oleskelutiloja joskus, eli sinne pitää saada lämmöt. Se ratkaistaan tekemällä sinne lattialämmitys. Autotallin ei tarvi olla täysillä lämmöillä,
sinne meinasin kans roilota lattialämmityksen ja vetää epoksin pintaan.
Pelkkiä poraustarjouksia en ole kysellyt, taitaa jäädä tältä vuodelta kotitalousvähennykset käyttämättä.
Mille asteelle tuo kattilan vastus kannattaa jättää?
-
Onko se rättipatteri laitettavissa lämmityskiertoon?
käytövesikierto on kyllä kova energiasyöppö, melekeen halavemmaksi taitaa tulla paikallinen pikku sähköboileri, riippuu roikkuu kokonaisuudesta...
ei kai vastusta tarvi muutakuin varalla, eli laittaisin sen niin että riittää kämpän lämmitykseen jos poltin menee häiriölle, sehän ei enää kauaa siinä ole sihisvalmiudessa.
-
LKV kierto on ollut käytössä pitkien putkilinjojen takia, rättipatteri jätetään käyttöön.
Tuo lkv-kierto on muuten todellinen lämpimän käyttöveden tuhlari ellei putkia ole eristetty hyvin. Viime talvena kokeilin kiertoa niin että ajoin käyttövesivaraajan täyteen ja laitoin kierron päälle. Kokeen aikana hanoista ei laskettu vettä. 180 litran varaaja tyhjeni noin viidessä tunnissa. Kuution vesimäärän lämmittäminen yhdellä asteella vie 1,16 kWh eli tuosta kun laskee 0,18 m3 * 20 oC * 1,16 kWh/m3 eli noin 4 kWh kului käyttöveden lämpöenergiaa 5 tunnissa tuon jatkuvan kierron vuoksi. Vuositasolla siis karkeasti 7 MWh eli COP3:lla tehtynä 2,3 MWh.
Tuo lämpöhän ei mene lämmityskaudella hukkaan vaan lämmittää taloa. COP vaan on huonompi käyttöveden teossa. Ja vähän enemmän kuin yksi kokeilu talvipäivänä pitäisi tehdä että osaisi tarkemmin arvioida lkv-kierron kulutuksen. Pitkät putkilinjat toki hankaloittavat hommaa. Itse kuitenkin tulin siihen tulokseen että autotallissa ei tarvitse saada kuumaa vettä sekunnissa kun sitä tarvitaan ehkä kerran kahdessa viikossa. Suihkuilta pumpulle meillä on niin lyhyt matka ettei kierron puute haittaa. Keittiössä tarvitaan aika harvoin kuumaa vettä ja käsienpesuun riittää haaleampikin vesi. Eikä tietenkään tarvitse mennä täysin on/off -linjalle vaan kiertoa voi jaksottaa ja ajastaa tarpeen mukaan.
-
Onko se rättipatteri laitettavissa lämmityskiertoon?
käytövesikierto on kyllä kova energiasyöppö, melekeen halavemmaksi taitaa tulla paikallinen pikku sähköboileri, riippuu roikkuu kokonaisuudesta...
ei kai vastusta tarvi muutakuin varalla, eli laittaisin sen niin että riittää kämpän lämmitykseen jos poltin menee häiriölle, sehän ei enää kauaa siinä ole sihisvalmiudessa.
Saa sen siihen kytkettyä, jos laittaisi sitten kun pumppu on talossa.
Kytkin LKV pumpun pois, katsotaan miten vaikuttaa.
Nyt kellarissa on +19 astetta lämmintä, tarkenee jo olla.
Käyrällä 1,5 menoveden -30C pitäisi olla se 57C ja sillä +3 korjauksella se +60C. Vielä ei ainakaa talossa tunnu kylmältä, pikemminkin liian kuuma. Eiköhän tuo tuosta tasoitu. Laitan polttimen käyntiaikoja kun saan niitä enemmän talteen.
-
Onko sulla nyt jo tarpeeksi dataa olemassa kuinka paljon löpöä kuluu kun poltin käy 1h, meinaan vaan että pystyt sitten pelkällä poltin ajalla selvittämään energiakulutuksen ja siten keskitehon...?
ei tarvi sen kanisteri kaa tanssia...
joo tuo kannattaa mutustella että mitä vaikuttaa ilman tuota LKV kiertoa, rupeeko esmes tulemaan kylymä sinne rätpat-tilaan.
tuohon käyrään (60C@-30C) sitten jo löytyy enemmän valikoimaa...
-
Nyt näyttäisi vähän tasoittuneen tuo polttimen käynti, menee 9min taukoa - 23min polttoa.
Meno 47
Ulko -17 (korjattu)
Keittiö 21,8
Olohuone 22
Voin tiputtaa termostaatit alakerrassa vaikka puoleen väliin, jos vastaisi lattialämmityksen vaatimaa tehoa.
-
Nyt näyttäisi vähän tasoittuneen tuo polttimen käynti, menee 9min taukoa - 23min polttoa.
Meno 47
Ulko -9
Keittiö 21,8
Olohuone 22
Voin tiputtaa termostaatit alakerrassa vaikka puoleen väliin, jos vastaisi lattialämmityksen vaatimaa tehoa.
kuinka tuo meno on 47C?, käyrästöstä katsoen ilman siirtoa (T=0) pitäis -9C kohdalla olla ~42C
eli ei ole huonelämmöt vielä nähnee draamaa alaspäin, hyvä niin...
-
Nyt näyttäisi vähän tasoittuneen tuo polttimen käynti, menee 9min taukoa - 23min polttoa.
Meno 47
Ulko -9
Keittiö 21,8
Olohuone 22
Voin tiputtaa termostaatit alakerrassa vaikka puoleen väliin, jos vastaisi lattialämmityksen vaatimaa tehoa.
kuinka tuo meno on 47C?, käyrästöstä katsoen ilman siirtoa (T=0) pitäis -9C kohdalla olla ~42C
eli ei ole huonelämmöt vielä nähnee draamaa alaspäin, hyvä niin...
Alkaa lukemat pyöriä jo unissakin... Korjasin lukeman, sen piti olla -17C.
-
Kiitos tosiaan kaikille, jotka on autellu ja vastanneet aloittelijan kysymyksiin!
Eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa takoudu minunkin päähän.
Perustavanlaatuinen kysymys, tämä olisi varmaan kannattanut kysyä ihan ensimmäisenä...
Millä lämpötilalla kattila kannattaa pitää? Nythän tuo menoveden lämpötila on tippunut rajusti
ja kraanasta tuleva vesi on kuumimmillaan 54C. Suositus on ilmeisesti 55C.
Tässä nykyiset asetukset, poltin sammuu 80C ja käynnistyy kun lämpötila tippunut 71-72C.
(http://i.imgur.com/LcAefzd.jpg)
Nuppi siis 75 kohdalla, kuvakulma heittää vähän.
edit. Vähän lueskelin aiheesta ja kyllä se tuossa kannatta pitää. Isolle käyttäjämäärälle riittää lämpöistä vettä ja kattila pysyy noesta puhtaana. Oliko luetun ymmärtämisessä vikaa?
-
Juuri noin Se menee, että matalalla lämmöllä alkaa pikeentyminen nopeutua. Mulla on siitä kokemusta, kun mun entinen kattila oli Rican 2000 ja sen peruslämpö oli n 63 astetta. Pakokaasuja oli kuristettu niin, että piipun päästä tuli enää kädenlämpöistä höyryä ja piti jo nostaa öljypainettakin, että saatiin tehokkaampi paloprosessi ja enemmän ilmaa käyttöön.
-
Jees, hyvä homma.
Nyt on alkanut poltinkäynti tasoittua, 14min taukoa ja 15min polttoa. Kerään vielä lisää tietoa, pakkanen kirraa koko ajan.
-
Meno 47
Ulko - 16
Keittiö 20,9
Olohuone 22
Vieläkin yleistuntuma vähän liian lämmin talossa. Täytyy huominen katsoa jos sama jatkuu, niin korjata käyrää alaspäin. Huomenna pakkanen kiristyy.
-
Muuta jyrkkyyttäkin jos pystyisi saamaan oikein laakeaa käyrää, niin se antaa tuosta sun lämmönjakojärjestelmästä ittestään sitten parhaan kuvan, että mihin pystyy. Tehot sulle on varsin helppo löytää, jos varaajaa tulee 500-1000 L. Ei ole meinaan ihan 1 kW:n tarkkaa hommaa. 5 kW tehohaitari hukkuu helposti 1000 L varaajan sisään, kun se menee pienempäänkin. Näppituntumalta sulle sopii kaikki laitteet väliltä 7 kW- 17 kW, kunhan huolehtii, että pienimmässä on vähintään 9 kW sähkövastuksia. Varaajaan saa vielä lisääkin. Mieluiten taidat kuitenkin laittaa sinne kaivon metreihin ja varmuudella täystehoiseen, kuin alkaa laskemaan, että mikä olisi vain halvinta laittaa hintansa puolesta. Turhasta ei tietysti kannata maksaa, muttei pieni liikakaan mihinkään kaada.
-
Noniin, sain yöltä talteen 10h52min käyntiä.
Käyntiaika 06h01min
Nauhoitusaika 10h52min
Käyntiaika 55,5%
Lepoaika 44,5%
Päätin kokeilla käyrän korjausta jo yön aikana, käyrä 1,5 ja suuntaiskorjausta -4. Lämmöt pysyi talossa ja oli sopivan viileätä aamulla.
Meno 43
Ulko -18
Keittiö 20,4
Olohuone 22
Tässä taitaa olla nyt käyrän korjaukset ja siirrot, ellei sitten yllätä lauhemmilla keleillä. Tuolla korjauksella käyrä ampuu -30C pakkasella menoveden 50~C,
alkaa varmaan löytymään jo pumppuvalikoimaa. Nyt jos vielä jaksaisi tehdä sen kulutustestin vaikka 6h rupeamalla, niin saisi osapuilleen tehot selville.
-
ny menee jo vähän ristiin nuo pisteet:
eli aikaisemmin muistaakseni säädit niin että -10C:ssä oli ok kun meno on +46C ja nyt
sitten riittäis -18C jopa +43C vesi vai kuinka...
tuo meni nyt juuri toisinpäin, eli ajatellen sitä vanhaa 'hyvää pistettä' olis pitänyt korottaa +4C, mutta sinä laskitkin sitä ja edellen hyvä...onkohan niden
pattereitten kierto parantunut entisestään vai mikä tekee epäloogisuutta, mutta hyvään suuntaan silti on korjaukset menneet...
eli taitaa tilanne vielä elää kovin paljon...ollaan tavallaan siinä normaalissa käyrän etsinnässä, hakee hakee ja joskus sitten osuu... ;)
eli pitäis vieläkin loiventaa käyrää, lähemmäs 1:stä...ja sitten ehkä tehdä suuntaisnostoa muutama aste...ehkä näin ehkä ei 8)
saat ny kumminkin sen kylmän käyrän pisteen melko löydyksiin ja taas ilmat lauhtuu ja löytyy ehkä toinen piste sielä -5C ulkolämpötilalle.
-
ny menee jo vähän ristiin nuo pisteet:
eli aikaisemmin muistaakseni säädit niin että -10C:ssä oli ok kun meno on +46C ja nyt
sitten riittäis -18C jopa +43C vesi vai kuinka...
tuo meni nyt juuri toisinpäin, eli ajatellen sitä vanhaa 'hyvää pistettä' olis pitänyt korottaa +4C, mutta sinä laskitkin sitä ja edellen hyvä...onkohan niden
pattereitten kierto parantunut entisestään vai mikä tekee epäloogisuutta, mutta hyvään suuntaan silti on korjaukset menneet...
eli taitaa tilanne vielä elää kovin paljon...ollaan tavallaan siinä normaalissa käyrän etsinnässä, hakee hakee ja joskus sitten osuu... ;)
eli pitäis vieläkin loiventaa käyrää, lähemmäs 1:stä...ja sitten ehkä tehdä suuntaisnostoa muutama aste...ehkä näin ehkä ei 8)
saat ny kumminkin sen kylmän käyrän pisteen melko löydyksiin ja taas ilmat lauhtuu ja löytyy ehkä toinen piste sielä -5C ulkolämpötilalle.
Asetin termostaatit puoleen väliin alakerrassa ja autotallissa, meno- ja paluupuolen ero ei ole kasvanut. Eli tuo muutos ainakin on tullut.
Vielä riittää lämmintä sisällä.
Ajan parasta aikaa 10l kanisteria loppuun, käynnit ovat pysyneet tasaisina ja pientä LKV käyttöä on ollut. Jos tästä saisi nyt laskettua
suurinpiirtein vaadittavan tehon, jolla voisi mitoittaa kaivojen syvyyttä.
Pumpuksi tulossa joku väliltä 15-17 kw ja varaajaksi Akvan Ego/Geo, riippuen tuleeko vaihtoventtiili- tai tulistuspumppu.
Puran kanisterin loputtua datan tänne, jos joku osaisi siitä laskea tarvittavaa tehoa.
-
Mitoitin tuota pannuhuonetta, sinne saisi luultavasti mahtumaan Pivaset Oy:n irrotettavilla eristeillä olevan tulistusvaraajan tai normivaraajan.
Kuvassa Geopro SH pumppu, suojaetäisyys 340mm on liian pieni letkuille. Pitäisi olla 500mm. Varaajan keskellä oleva ympyrä on varaaja ilman eristeitä ja iso eristeillä.
(http://i.imgur.com/T2hwk3o.png)
-
Pönttö alkoi olla jo tyhjillään, lopetin testin ja otin datat kännykästä.
Kulutustesti dieselillä
Testi alkoi 11:49 - päättyi 19:15, pituus 07:26:19
Testiaika 446min 19sek
Käyntiaika 257min 24sek ~58%
Lepoaika 188min 55sek ~42%
Polttoainetta kului 7,1kg / 8,7l
Alku
Menovesi 43C
Ulkolämpötila -16C
Loppu
Menovesi 40C
Ulkolämpötila -12C
Voiko joku osaavampi laskea tuosta tarvittavan tehon?
-
Tällä kelillä lämmitystehoksi tulisi 8,3 kW
Jos ulkona on -32C tarvittaisiin tuon perusteella noin 12,7 kW -tehoinen lämmityslaite. (Laskettu öljypolttimen hyötysuhteella 87%)
Vuotuiseksi lämmitysenergian tarpeeksi tulisi noin 37.200 kWh/vuosi.
Lämmitysöljyä kuluisi noin 4.227 litraa/vuosi.
Tarvittaisiin yksi noin 256 metriä syvä porakaivo tai 2 kpl 145 metriä syvää porakaivoa.
-
Tällä kelillä lämmitystehoksi tulisi 8,3 kW
Jos ulkona on -32C tarvittaisiin tuon perusteella noin 12,7 kW -tehoinen lämmityslaite. (Laskettu öljypolttimen hyötysuhteella 87%)
Vuotuiseksi lämmitysenergian tarpeeksi tulisi noin 37.200 kWh/vuosi.
Lämmitysöljyä kuluisi noin 4.227 litraa/vuosi.
Tarvittaisiin yksi noin 256 metriä syvä porakaivo tai 2 kpl 145 metriä syvää porakaivoa.
Kiitos tästä.
Testi tehty päiväsaikaan ja siihen ei sisälly suihkussa käymisiä/saunomisia. LKV oli myös pois päältä. Eli voi olla alakanttiin..
Mitenhän paljon uskaltaa korottaa vuosikulutusta sisältäen suihkut/saunomiset? Vai onko mahdottomuus? 41-42t kWh?
-
Tällä kelillä lämmitystehoksi tulisi 8,3 kW
Jos ulkona on -32C tarvittaisiin tuon perusteella noin 12,7 kW -tehoinen lämmityslaite. (Laskettu öljypolttimen hyötysuhteella 87%)
Vuotuiseksi lämmitysenergian tarpeeksi tulisi noin 37.200 kWh/vuosi.
Lämmitysöljyä kuluisi noin 4.227 litraa/vuosi.
Tarvittaisiin yksi noin 256 metriä syvä porakaivo tai 2 kpl 145 metriä syvää porakaivoa.
otitko kilot litroiksi...mun mielestä menee ton verran pieleen, ja 87% hyötysuhde on kyllä aikasen kova luku...itse tyrkyttäisin 80%...
Gobi vois kertoa onko nuo öljyvehkeet hyvät (voi olla jotain juttuakin jossain) ja huolletut viimeksi koska yms?
menis tuohon testiin sitten 9.3kW keskiteholla...
-
Kiitos tästä.
Testi tehty päiväsaikaan ja siihen ei sisälly suihkussa käymisiä/saunomisia. LKV oli myös pois päältä. Eli voi olla alakanttiin..
Mitenhän paljon uskaltaa korottaa vuosikulutusta sisältäen suihkut/saunomiset? Vai onko mahdottomuus? 41-42t kWh?
mikä se 3800öL oli?, siitä kun laskee 38000*80%=30,4MWh
Suihkuttelu laskeskellaan 1MWh/vuosi/lärvi ja tuon pitäisi kyllä olla reilu mitoistus, mutta meitähän on monenlaisia käyttäjiä...itse olen todennut että mitä pienempi aikuinen tietyn sukupuolen edustaja sitä suurempi kulutus :D
-
Kiitos tästä.
Testi tehty päiväsaikaan ja siihen ei sisälly suihkussa käymisiä/saunomisia. LKV oli myös pois päältä. Eli voi olla alakanttiin..
Mitenhän paljon uskaltaa korottaa vuosikulutusta sisältäen suihkut/saunomiset? Vai onko mahdottomuus? 41-42t kWh?
mikä se 3800öL oli?, siitä kun laskee 38000*80%=30,4MWh
Se oli edellisten asukkaiden kulutus, 2 henkilöä. Nyt se 4 vakinaista + 1 puolet vuodesta majaileva + 1 1-2 kuukautta majaileva. Perustimme viime kesänä perhekodin.
-
jos tohon heittää sitten 4MWh lisää, 4 henken LKV, niin ollaan 35MWh!?
jos tohon jatkoksi heitän oman vertaistuen niin se on 38/24*7*3=33.2MWh ja siihen lisää se 4, niin ollaan 37MWh:ssa :)
-
Testi tehty päiväsaikaan ja siihen ei sisälly suihkussa käymisiä/saunomisia. LKV oli myös pois päältä. Eli voi olla alakanttiin..
Mitenhän paljon uskaltaa korottaa vuosikulutusta sisältäen suihkut/saunomiset? Vai onko mahdottomuus? 41-42t kWh?
Tässä nyt lisätty käyttövesi 5 henkilölle. Mitoitus tehty asuinpaikkakuntasi mukaan.:
Jos ulkona on -32C tarvittaisiin tuon perusteella noin 14,3 kW -tehoinen lämmityslaite. (Laskettu öljypolttimen hyötysuhteella 87%)
Noin 15 kW -tehoinen lämmityslaite olisi luultavasti paikallaan.
Vuotuiseksi lämmitysenergian tarpeeksi tulisi noin 42.200 kWh/vuosi.
Lämmitysöljyä kuluisi noin 4.795 litraa/vuosi.
Tarvittaisiin yksi noin 283 metriä syvä porakaivo, tai 2 kpl 160 metriä syvää porakaivoa.
Tällekään mitoitukselle emme voi täällä foorumilla antaa mitään takuuta.!
-
otitko kilot litroiksi...mun mielestä menee ton verran pieleen, ja 87% hyötysuhde on kyllä aikasen kova luku...itse tyrkyttäisin 80%...
Gobi vois kertoa onko nuo öljyvehkeet hyvät (voi olla jotain juttuakin jossain) ja huolletut viimeksi koska yms?
menis tuohon testiin sitten 9.3kW keskiteholla...
Mittasin pöntön painon vaa´alla ja dieselin mitta-astialla.
Laitteiston kunnosta ei ole tähän hätään tietoa, mutta edellinen asukas on ollut säntillinen. Voin kysyä häneltä asiasta.
Hyötysuhde laskennassa voi olla vähän liian kova, mitä se antaisi alemmalla, esim. 82% hyötysuhteella?
-
3800öL*0,82*10kWh/öL+4henkee*1000kWh=35,2MWh
Tuolta löytyy muuta vertaistukea:
http://www.energiapakkaus.fi/maalampopumppu-saasto-omakotitalo-remontti-kinnula-210.php
-
Ollakko vai eikö olla....
Kaivoja nyt ei voi käsittääkseni ylimitoittaa, eli jos otan tuon 2 x 160m, meneekö miten metsään? Vai kumpaa suosittelette, kaksi kaivoa vai tuo yksi 250?
Olisi ainakin reserviä mahdollisten laajennusten (ulkorakennus) lämmittämiseen. Saakos noilla paljun lämpimäksi? Sellainen on tulossa lähivuosina terassille.
Taloudessa on myös kylpyamme ja sitä käytellään satunnaisesti, ei varmaan isoa heittoa tee vuositasolla.
-
Yksi syvä kaivo on aina parempi, kuin kaksi matalampaa. Syvemmällä kalliossa on lämpimämpää, maaporaus osuuksia tulee vain yksi jne. Luultavasti 250m reikä tulisi varustaa 3-putkisella keräimellä, jotta virtausvastus ei kasva liian suureksi keruupiirissä. Joskus poratessa kaivon vedentuotto saattaa olla niin runsasta, että joudutaan tekemään kaksi reikää.
-
Yksi syvä kaivo on aina parempi, kuin kaksi matalampaa. Syvemmällä kalliossa on lämpimämpää, maaporaus osuuksia tulee vain yksi jne. Luultavasti 250m reikä tulisi varustaa 3-putkisella keräimellä, jotta virtausvastus ei kasva liian suureksi keruupiirissä. Joskus poratessa kaivon vedentuotto saattaa olla niin runsasta, että joudutaan tekemään kaksi reikää.
Ok, sain kesällä tarjouksen seuraavanlaisesta kaivosta:
Energiakaivo 270m
- Maaporaus 15m, ylimenevistä metreistä 30 €/m
- Kivituhkan poisvienti 150 € ei sisälly hintaan
Hinta (24,00 €/M)
6480 €
Kysyn vieläkö on voimassa, jos saataisiin vähennykset vielä tälle vuodelle. :) Saattaa olla liian myöhäistä....
-
Onkohan tuo hinta 2- vai 3-putkiselle keräimelle? 3-putkinen vaatii isomman reijän. Kannattaisi varmistaa potentiaalisilta lämpöpumpputoimittajilta, mikä on max. kaivon syvyys 2-putkisella keräimellä? Tuo metrihinta 24e on edullinen, jos se sisältää myös keruuputket ja niiden täytön.
-
Meillä taitaa olla aika paljonkin yhtäläisyyksiä näemmä muutoinkin, kuin vain huushollien koot. Mulla on siis 17 kW laitos ja 2x165 m reiät pihalla ja ne ei ole ylimitalla vielä. Öljynkulutus luokkaa 4300 L/vuosi ja porukan koko vaihdellut siinä 9:stä alaspäin. Nyt on 8 h talous. Ei kannata ainakaan yhtään väheksyä lämpimän veden käytön määrää. Suureen määrään varautumisesta ei tule mitään nousevia käyttökustannuksia, vaan pikemminkin päinvastoin. Investointi tietysti tuo muutaman latin lisää, mutta itse olen varsin tyytyväinen tekemääni remonttiin. Eli perustuu siis vaihtoventtiili systeemiin, jossa puskurivaraaja tai käyttövesisäiliön lämmityskierukka tekee vuorottain työnsä. Tarvittaessa siis voin ryöstää tuolta puskurista esim 20-30 astetta siitä 500 L vesimassasta tolkuttomaan käyttöveden tarpeeseen. Tuon tehonhan saa joku laskettuakin ja Se saadaan siis todella nopeasti sieltä esilämmityskierukalla ulos. Käyttövesi on itsessään 390 L ja Se pidetään 50 asteessa oikeastaan vain keittiön takia. Eli tällä systeemillä saadaan melkein kaikki käytettävä vesi tehtyä lämmityksen COPilla talviaikaan. Tuo systeemi saattaisi kyllä toimia pienemmälläkin käyttövesimäärällä. Mutta omistani en ottaisi yhtään pois. Sellainen 700L + 400 L olisi mielestäni ihan optimia mulle ainakin. Mulla on siis vielä kesällä nuo aurinkopanelit työntämässä siihen puskuriin lämpöä lisää, eikä lämmitystä pyöritetä kesällä ollenkaan, muuta kun pesutilojen lattioille. Ylitehoa on kyllä olemassa, mutta sellaiset 80 neliötä pitää vielä laittaa autotalliin yleistä puuhastelutilaa ja Se ei tule olemaan mitään 10 asteen lumensulatus lätäkkö, vaan peruslämpö on Se 20 astetta. Nykyään siellä on Polarthermin E30 , joka puhaltaa sen alta 5 min vaikka 25 asteeseen. Ei sellaisessa 10-15 asteen tallissa voitti tehdä enää mitään ekstemporee juttuja, jos ylöslämmitys vie 1 vrk. Tuon tallin laiton jälkeenkin on vielä pelivaraa jäljellä, jos tulee laitettua joku pienempi mopokaappi vielä pihalle tai terassia. Tai muutama glykolikierto lenkki sulattamaan pahimpia jäämuhkuroita sisäänkäyntien edestä.
-
Mulla on kaivot hieman Espoosta etelään, niin näen mieleni sopukoissa, että siellä Saarijärven tasolla sulle tulee 2 reikää ja ne on mitoiltaan 165-175 m kappaleelta. Kierto tulee pyörimään ensiöpiirissä loistavasti sellaisella n. 3500 L/h. Kauppiaat tulevat laskemaan sulle 2x143,6 m kaivot, jottet vain pelästy liikaa hintaa ja ala perua kauppoja. Tuohon sun hintaan tilaisin kaivot heti. Otat 2 kaivoa, eikä tartte ruveta ettimään 4- putki miehiä mistään erikseen.
-
Pönttö alkoi olla jo tyhjillään, lopetin testin ja otin datat kännykästä.
Kulutustesti dieselillä
Testi alkoi 11:49 - päättyi 19:15, pituus 07:26:19
Testiaika 446min 19sek
Käyntiaika 257min 24sek ~58%
Lepoaika 188min 55sek ~42%
Polttoainetta kului 7,1kg / 8,7l
Alku
Menovesi 43C
Ulkolämpötila -16C
Loppu
Menovesi 40C
Ulkolämpötila -12C
Voiko joku osaavampi laskea tuosta tarvittavan tehon?
Katsoin täältä nollakelin lukemat. Käyrä on paljon normaalia loivempi, normaalisti ehkä 7 vertailu +2 olisi patteritaloon, mutta ei sellainen täällä taida olla kovin toimiva. Nibessä tuo 4 lämpökäyrä taitaa olla paremmin lattialämmitystaloon, mutta täällä taitaa sopia myös pattereille. Isommalla käyrällä tulee kylmä sisälle nollakelillä.
Ulkolämpö 0
Pyyntilämpötila 37-38
Käyrä 4
Vertailu +4.5
Sisälämpötila 20.2
Lämmityksen lopuksi Meno 41 Paluu 38.
-
Mulla on kaivot hieman Espoosta etelään, niin näen mieleni sopukoissa, että siellä Saarijärven tasolla sulle tulee 2 reikää ja ne on mitoiltaan 165-175 m kappaleelta. Kierto tulee pyörimään ensiöpiirissä loistavasti sellaisella n. 3500 L/h. Kauppiaat tulevat laskemaan sulle 2x143,6 m kaivot, jottet vain pelästy liikaa hintaa ja ala perua kauppoja. Tuohon sun hintaan tilaisin kaivot heti. Otat 2 kaivoa, eikä tartte ruveta ettimään 4- putki miehiä mistään erikseen.
Tarjouspyyntö laitettu eilen 1 x 270 / 2 x 160 m. Lupasi tänään vastata, eipä ole kuulunut mitään... Laitoin myös muutaman toisenkin tarjouspyynnön, pyhät välissä joten odotellaan.
Katsoin täältä nollakelin lukemat. Käyrä on paljon normaalia loivempi, normaalisti ehkä 7 vertailu +2 olisi patteritaloon, mutta ei sellainen täällä taida olla kovin toimiva. Nibessä tuo 4 lämpökäyrä taitaa olla paremmin lattialämmitystaloon, mutta täällä taitaa sopia myös pattereille. Isommalla käyrällä tulee kylmä sisälle nollakelillä.
Ulkolämpö 0
Pyyntilämpötila 37-38
Käyrä 4
Vertailu +4.5
Sisälämpötila 20.2
Lämmityksen lopuksi Meno 41 Paluu 38.
Täällä mennään seuraavilla arvoilla nyt:
Ulkolämpö -1
Menovesi 34
Paluuvesi 30
Käyrä 1,5, korjaus -2 (muutin korjauksen -4 -> -2)
Keittiö 19,2
Olohuone 20
Kannattaako nuo termostaatit pitää auki/evakossa ja kierto auki vai olisiko järkevä palata vanhoihin asetuksiin? Sen edellisen asetelman kulutuksesta ei ole tietoa...
-
Täytyy ihan nostaa hattua ketjun aloittajalle ja kaikille jotka ovat olleet avustamassa. Vähän samantyyppiset mittaukset olleet itsellä käynnissä. Tosin öljynkulutusta en ole mittaillut noin tarkasti. Onneksi on muutaman vuoden takaa historiaa tiedossa. Olen seuraillut meno/paluu mittarin näyttämiä ja huonelämpötilojen muutosta kellarikerroksen PH/KHH ja ylakerrassa. Ihan aluksi käänsin termostaatit auki PH/KHH koska siellä tarvetta kuumemmalle menovedelle. Muualla sitten termarit rajoitettu.Termareiden avaaminen laski meno/paluu veden lämpötilaa heti muutamalla asteella koko käyrän alueella. Mun mielestä tämmöinen pieni koestaminen ennen lämpöpumpun hankintaa ei ole ollenkaan hukkaan heitettyä aikaa. Nyt on ainakin aika tarkasti tiedossa kuinka lämmintä vettä pumpulla täytyy tuottaa.
-
Täytyy ihan nostaa hattua ketjun aloittajalle ja kaikille jotka ovat olleet avustamassa. Vähän samantyyppiset mittaukset olleet itsellä käynnissä. Tosin öljynkulutusta en ole mittaillut noin tarkasti. Onneksi on muutaman vuoden takaa historiaa tiedossa. Olen seuraillut meno/paluu mittarin näyttämiä ja huonelämpötilojen muutosta kellarikerroksen PH/KHH ja ylakerrassa. Ihan aluksi käänsin termostaatit auki PH/KHH koska siellä tarvetta kuumemmalle menovedelle. Muualla sitten termarit rajoitettu.Termareiden avaaminen laski meno/paluu veden lämpötilaa heti muutamalla asteella koko käyrän alueella. Mun mielestä tämmöinen pieni koestaminen ennen lämpöpumpun hankintaa ei ole ollenkaan hukkaan heitettyä aikaa. Nyt on ainakin aika tarkasti tiedossa kuinka lämmintä vettä pumpulla täytyy tuottaa.
Kyllä se vuotuinen öljyn-/sähkönkulutus (mieluummin vaikka usean vuoden keskiarvona) ja kovilla pakkasilla pattereille menevän kiertoveden lämpötila ovat edelleen ne mitoituksen peruspilarit jos saneerauskohteesta puhutaan. Jos vanhasta öljylämmitystalosta vaihdetaan vaikka 5 vanhaa yksilehtistä patteria moderneihin matalalämpöpattereihin niin sekin auttaa jo kummasti ja maksaa reilun 1000 €.
-
Mikäli sisälämpötila on sopiva, niin öljylämmityksessä ei ole paljoakaan eroa kulutuksessa oli mikä lämpökäyrä tahansa. Ei tuo matalampi lämpökäyrä ainakaan enempää öljyä kuluta, kuin se alkuperäinen asetus. Kannattaa jättää termarit auki, niin tuleepahan talvi testattua "maalämpöasetuksilla".
-
Täytyy ihan nostaa hattua ketjun aloittajalle ja kaikille jotka ovat olleet avustamassa. Vähän samantyyppiset mittaukset olleet itsellä käynnissä. Tosin öljynkulutusta en ole mittaillut noin tarkasti. Onneksi on muutaman vuoden takaa historiaa tiedossa. Olen seuraillut meno/paluu mittarin näyttämiä ja huonelämpötilojen muutosta kellarikerroksen PH/KHH ja ylakerrassa. Ihan aluksi käänsin termostaatit auki PH/KHH koska siellä tarvetta kuumemmalle menovedelle. Muualla sitten termarit rajoitettu.Termareiden avaaminen laski meno/paluu veden lämpötilaa heti muutamalla asteella koko käyrän alueella. Mun mielestä tämmöinen pieni koestaminen ennen lämpöpumpun hankintaa ei ole ollenkaan hukkaan heitettyä aikaa. Nyt on ainakin aika tarkasti tiedossa kuinka lämmintä vettä pumpulla täytyy tuottaa.
Kyllä se vuotuinen öljyn-/sähkönkulutus (mieluummin vaikka usean vuoden keskiarvona) ja kovilla pakkasilla pattereille menevän kiertoveden lämpötila ovat edelleen ne mitoituksen peruspilarit jos saneerauskohteesta puhutaan. Jos vanhasta öljylämmitystalosta vaihdetaan vaikka 5 vanhaa yksilehtistä patteria moderneihin matalalämpöpattereihin niin sekin auttaa jo kummasti ja maksaa reilun 1000 €.
Nythän mä sain idean. Mulla tosiaan tuo alakerran PH/KHH/S määrittää aikalailla sen menoveden lämpötilan vaikka ovatkin vain n 20m2. Tarkoitus olisi rempata koko alakerta, jospa siinä samalla vaihtaisi kolme patteria matalalämpöpattereihin?!
Täytyy kokeilla seuraavan pakkasjakson aikana paljonko tarvitaan meno/paluu kahdelle ylimmälle kerrokselle. Hieno tunne kun joskus lamppu syttyy ja saa Ahaa elämyksen...
-
Täällä mennään seuraavilla arvoilla nyt:
Ulkolämpö -1
Menovesi 34
Paluuvesi 30
Käyrä 1,5, korjaus -2 (muutin korjauksen -4 -> -2)
Keittiö 19,2
Olohuone 20
Kannattaako nuo termostaatit pitää auki/evakossa ja kierto auki vai olisiko järkevä palata vanhoihin asetuksiin? Sen edellisen asetelman kulutuksesta ei ole tietoa...
Kyllä minä harjottelisin näillä nykyisillä asetuksilla pumppuaikaan siirtymistä, tulee sitä tietoa kerättyä ja käyrä haarukoitua aika lähelle, säästömielessä öljyn kanssa ihan sama mitens ajaa.
Lisäksi vielä nyt ei ole termarreita niin on vähän isompi huuhtelu siellä verkostossa meneillään, niin kerkee röörit aueta ennen pumppua.
Eikö sun sisälämmöt ole nyt selvässä laskussa...?
Tuota minä vähän epäilinkin kun menit laittamaan -4C säädöksi kun kulmaa pienensit 1.5:een...mun mielestä sitä piti teoriassa nostaa (kuten tuolla aikaisemmin mainitsin) sen +4C (siinä kohtaa), eli kun loivensit käyrää niin samalla se 'toimivan' -9C kohdan menovesi tippui samalla sen 4 astetta, eli tuosta syystä nosto. Nykyisen tiedon valossa laittaisin käyräksi 1.3 ja nostoksi +2C ja koitaisin tuolla...koska jos sulla vielä yritti tulla kuuma kylmällä kelillä ja nyt meinaa viilentyä niin käyrää pitää loiventaa ja samalla näitä kelejä pitää saada kuumemaksi.
-
Nythän mä sain idean. Mulla tosiaan tuo alakerran PH/KHH/S määrittää aikalailla sen menoveden lämpötilan vaikka ovatkin vain n 20m2. Tarkoitus olisi rempata koko alakerta, jospa siinä samalla vaihtaisi kolme patteria matalalämpöpattereihin?!
Täytyy kokeilla seuraavan pakkasjakson aikana paljonko tarvitaan meno/paluu kahdelle ylimmälle kerrokselle. Hieno tunne kun joskus lamppu syttyy ja saa Ahaa elämyksen...
Linkistä löytyy jotain osviittaa jos patterinvaihtoa ajattelee http://www.taloon.com/ds/hakutulokset?q=C22 (http://www.taloon.com/ds/hakutulokset?q=C22)
-
Aloin katselemaan varaajia, onkohan 750l kokoluokassa minkälaista tarjontaa? Akvatermiltä ainakin löytyy, mutta hinta on komea.
Ja lämminvedelle se 300l, isompikin käy 400l.
Mistä noita kannatta tilailla, onko ulkomailla tarjontaa enemmän ja halvemmalla?
Nämä siis mahdollista vaihtoventtiilikonetta varten, eikös Nibe F1155 sellainen ole?
Komponenttien sijoittelua mietin.
-
Itse itselleni vastaten, Saksasta löytyi 800l puskuri kahdella kierukalla, toinen esilämmitykseen. Pitää kysyä rahteja Suomeen.
http://www.solardirekt24.de/warmespeicher/twl-pufferspeicher/twl-pufferspeicher-pr2-800-liter-mit-thermomodul-hartschaumisolierung.html
(http://i.imgur.com/oTgCrVb.jpg)
edit. Puuttuu näköjään 2" yhde vastukselle...
-
Muista sitten tuosta lämpimästä vedestä, että vaaraajan on hyvä olla sellainen laitos, joka sitten lämmitetään aika massiivisella lämmityskierukalla ja Se lämminvesi otetaan siis suoraan sitten siitä pöntöstä, eikä millään kierukalla. Mulla on Viessmannin vehkeet eli 300 G 17 kW pumppu ja siihen 390 L käyttövesivaraaja. Tuo 500 L puskurivaraaja lämpiää läpivirtauksella ja siellä on sitten aika iso käyttövesikierukka ja aurinkokierukkakin vielä pohjalla. Puskuri oli mulla jo siis öljyaikaan, enkä tiedä mitä kustantaisi. Akvaterm 700 EK on varustettu käyttöveden esilämmityskierukalla ja siis olisi sulle käypäinen jo. Lisäkierukan saa tarvittaessa vaikka myöhemminkin. Viessmannilla on ainakin Vitocell 100-v malli sellainen , jossa on massiivinen lämmityskierukka siellä pohjalla. Sulle tulee arviolta minimissään 15 kW pumppu, niin tuo käyttövesi saa sen takia olla hieman isohkompi, niin käynti ei ole ihan sellaista 5 min luokkaa, joka esim 200 L pytyllä tulisi helposti. Älä ainakaan liikaa yritä tingata sen käyttöveden määrästä. Mulla on ainakin tämä systeemi varmaan suoraan taivaasta omiin tottumuksiin tarpeisiin verraten. Joustovaraa on vielä aivan älyttömästi jäljellä ilman mitään ylitehokkuus ongelmia. Joulunpyhinä tuli laskettua talon käyttömenot ja hienosti selvittiin. Talon kokonais sähkölasku nousi 300 €:lla ja öljyä jäi käyttämättä 4300 L. Talossa on siis n. 350 neliötä ja n. 1000 kuutiota tilavuutta. Tavoitteeksi laitoin energian kokonaishallinnan ja sen, että en maksa yhtään enempää sähköistä, kuin öljyaikaankaan. Siis 300 € on vielä kirittävänä. 8160 kWh on enää aika paha laittaa paremmaksi 12h + k + khh + saunatilat talossa.
-
Sun pitää kattoo 'Frisswasser' puolelta sieltä solardirektiltä jos meinaat esilämmityskierukalla...tuo valkkaamasi lienee 'pufferipuolelta' (=puskuri)
Tämä on semmonen 600L ja 8m2 rutturosterikierukka, valintatalon hintaan ;) 999€ Ravensbergeriltä,
(http://www.ravensbergersolar.de/media/image/thumbnail/fhswt0_720x600.png)
Siellä näkyy olevan näitäkin, joissa esilämpiäis levarilla se LKV (tehokas):
(http://www.ravensbergersolar.de/media/image/thumbnail/hsswt05412b172190fb_720x600.png) (http://www.ravensbergersolar.de/media/image/thumbnail/sp3540889a38ed14_720x600.jpg)
Tässä huvittava Google-käännös tuosta versiosta:
Das außenliegende Modul lässt sich jederzeit kontrollierenund warten. Zudem hat unser Frischwasser-Hygiene-Moduleine wesentlich längere Lebensdauer als ein herkömmlicher Speicher mit Edelstahlwellrohrwärmetauscher. Mit unserem Frischwasser-Hygiene-Modul nicht so hohe Temperaturen für die Brauchwassererwärmung , wie z.B. bei einem Speicher mit Edelstallwellrohrwärmetauscher notwendig. Dieses hat auf der einen Seite den Vorteil, dass es zu einer geringeren Kalkbildung im Wärmetauscher kommt, zum anderen muss für die Nachheizung im Pufferspeicher nicht so viel Wärme vorgehalten werden, sodass unser Hochleistungs-Schichten-Speicher mit Frischwasser- Hygiene-Modul besonders energiesparend ist und Sie weniger Öl oder Gas verbrauchen. Auch sind geringere Speichervolumen, Heizleistungen und Solarkollektorflächen für eine Brauchwassererwärmung notwendig.
Ulkoinen moduuli voi aina odottaa kontrollierenund. Lisäksi meidän makean veden Hygienia moduulissa on paljon pidempi kuin perinteiset varastointi ruostumattomat aaltopahvin putki lämmönvaihdin. Meidän makean veden Hygienia moduuli ei ole niin korkeita lämpötiloja lämpimän, kuten tarpeen varastointi navettaan arvokas aaltopahvin lämmönvaihdin. Tämä on toisaalta se etu, että on pienempi kalkkeutumista lämmönvaihtimen säilyvät muihin tarpeisiin lämmitykseen puskurimuisti ei niin paljon lämpöä, että meidän korkean tason varastointi säiliö on erittäin energiatehokas makealla vedellä Hygienia moduuli ja käytät vähemmän öljyä tai kaasua. Vielä vähemmän varastojen määrän, lämmitysteho ja aurinkokeräin lämpimän tarvitaan.
Tuolla hiukan asiaa tuon levarizydeemin tehosta:
http://www.ravensbergersolar.de/speicher/speicherzubehoer/62/frischwasserhygienemodul-max.-zapfmenge-24-l/min-mit-eco-pumpe?c=14
Tässä Burg pdf:
http://www.ravensbergersolar.de/media/pdf/speicher_an_einzel.pdf
-
Mahtaisiko tuo Roorin ehdottama 600L varaaja kierukalla + Nibe F1155 sopia sinne takaseinälle vierekkäin? Huoneen leveys on 1.740m (Nibe + puskuri =0.6+0.87=1.47m). Paljonkohan tuollaisella yhdistelmällä saisi suihkuvettä 37°C?
-
Mulla on siis kohtalainen latauskierukka tuossa 390 L säiliössä ja teho on tietysti hyvä ollakkin, kun pumppu työntää sen 17 kW helposti tulemaan. Eli tuo kaikki kierukkasässäkkää on ihan yksi kierukka pelkästään sen säiliön lämmittämiseen. Ylhäältä otetaan vettä ja alhaalta tuodaan se esilämmitetty.
(http://www.allner-haustechnik.net/media/images/vitocell100-vschnittcvw-large.jpg)
-
Mahtaisiko tuo Roorin ehdottama 600L varaaja kierukalla + Nibe F1155 sopia sinne takaseinälle vierekkäin? Huoneen leveys on 1.740m (Nibe + puskuri =0.6+0.87=1.47m). Paljonkohan tuollaisella yhdistelmällä saisi suihkuvettä 37°C?
Tuo kuva näyttäisi olevan ihan lämmityspuskuri vasta, eli siitä ei saa yhtään litraa suihkuvettä kesäisin. Ja siitä saa oikeastaan vain öljylämmityksellä, tai vaihtoehtoisesti tulistuspumpulla lämpimän veden. Se on kuitenkin aivan liian suuri käytettäväksi tulistin pumpulle. Tuon lisäksi pitää olla siis 10 bar käyttövesivaraaja, joko rosterisena, tai emaloituna ja anodilla varustettuna. Sen koko käyttövesimäärä lämmitetään siis pumpulla, mutta tuodaan säiliöön kierukalla, joka on massiivinen lämmityskierukka, eikä mikään käyttövesipilli kierukka. Tällöin tuo käyttövesivaraajaa saa siis aina esilämmitettyä vettä sinne alayhteeseen tilalle ja yläyhteestä otetaan se kuuma vesi. Puskuri varaajan esilämmityskierukka puolestaan esilämmittää ensin esim 5c°:sen porakaivoveden 30c°:een ja se menee vasta sen jälkeen siihen lämminvesi pönttöön. Tällöin on kylmä vesi jo 6-kertaisesti lämpimämpää, kuin suoraan kaivosta työnnetty vesi. Eli lisälämpöä tarvitaan huonommalla COP:lla enää 10c°:tta, eli 1,33 kertainen lämmönlisä. Eli melkein kokonaan saadaan käyttövesikin tehtyä jopa lattialämmitys talojen lämmöillä, kunhan kikkaillaan oikein kunnolla. Öljypohatanhan ei tarvi miettiä mitään varaajien ajatuskoukeroita, kun lämpöä kerran on ihan riittämiin, eikä sitä enää tarvitse jalostaa. Maalämmön kanssa taas lämmön "jalostaminen" on ihan kaikki kaikessa.
Eli näyttäsi sekä Roorin, että Gobin piirrokset koskevan vasta lämmityksen puskurivaraajia. Gobilla on toinen kierukka, jota voi siis hyödyntää joko tuplana veden esilämmitykseen, tai ottamalla alakierukkaan aurinkolämpö ja yläkierukalla esilämmitys. Siihen lisäksi 1 pönttö siis tarvitaan ja sen pitää olla suurella lämmityskierukalla varustettu käyttövesivaraaja ja 10 bar paineenkestolla koko pönttö. Tuo säiliö ei tartte enää siis muuta kierukkaa tuon lämmityskierukan lisäksi. Kierukan koosta saa jonkun kuvan, kun kattoo sieltä specseistä, että paljonko on minimi toisio kierron oltava, ettei pumppu sula paikallensa. Ei kannata odottaa sellaisia virtaamia käyttövesikierukalta. Alkaa varmaan kohta homma selvitä kaikille. Ja vaihtoventtiilikin taitaa tulla ihan selvästi hyväksi vaihtoehdoksi.
-
Mahtaisiko tuo Roorin ehdottama 600L varaaja kierukalla + Nibe F1155 sopia sinne takaseinälle vierekkäin? Huoneen leveys on 1.740m (Nibe + puskuri =0.6+0.87=1.47m). Paljonkohan tuollaisella yhdistelmällä saisi suihkuvettä 37°C?
Eli meinaat, että Nibe ja tuo yksi varaaja, jossa pidetään patterikierron vesi ja LKV otetaan tuon kierukan kautta?
Mahtaako toimia? Ainakin pinta-alaan on tuolla kierukalla, 8 neliötä.
-
Mahtaisiko tuo Roorin ehdottama 600L varaaja kierukalla + Nibe F1155 sopia sinne takaseinälle vierekkäin? Huoneen leveys on 1.740m (Nibe + puskuri =0.6+0.87=1.47m). Paljonkohan tuollaisella yhdistelmällä saisi suihkuvettä 37°C?
Eli meinaat, että Nibe ja tuo yksi varaaja, jossa pidetään patterikierron vesi ja LKV otetaan tuon kierukan kautta?
Mahtaako toimia? Ainakin pinta-alaan on tuolla kierukalla.
Ei tuosta lopullista LKV:tä saa, mutta esilämmitys onnistuu kyllä. Tuon perässä pitää olla sitten vaihtovena koneella LKV säiliö, joko erillinen 300-500L (siis yhteensä 3 moduulia) tai integroitu kuten Nibe F1255 tapauksessa (2 moduulia)...
Mitähän se Akvan EGO pönttö 500L tai 700L maksaa sillä kuparikierukalla?
-
Mulla on siis kohtalainen latauskierukka tuossa 390 L säiliössä ja teho on tietysti hyvä ollakkin, kun pumppu työntää sen 17 kW helposti tulemaan. Eli tuo kaikki kierukkasässäkkää on ihan yksi kierukka pelkästään sen säiliön lämmittämiseen. Ylhäältä otetaan vettä ja alhaalta tuodaan se esilämmitetty.
(http://www.allner-haustechnik.net/media/images/vitocell100-vschnittcvw-large.jpg)
Mikähän tuon kierukan pina-ala ja vesimäärä on?
Onko se rutturosteria se kierukka?
-
En tiedä kierukan tehoa, mutta sen tehonhan täytyy olla sen toisiokierroon minimivirtaaman sanelemaa. Mulla kuitenkin ainakin toisio pumppu pyörii ihan täysillä ja Dt on 6,1c° luokkaa, jonka pumppu hyväksyy. Ei onnistu tuollaiset tavallisella käyttövesikierukalla ainakaan. Gobille vain siis sellainen huomio, että kattelee sellaista käyttövesipönttöä, joka ladataan tuollaisella lämmityskierukalla sitten. Ei taida löytyä yhtään ehdokasta Akvatermiltä. Ei ole ainakaan mun silmään sattunut. Uskon kuitenkin, että Gobi on jo perillä ajatuksesta ja hakee sen perusteella vehkeitä. En muista, toimiiko esim Niben kv-varaajat samalla periaatteella, mutta se on kuitenkin siis avain tässä hommassa. Vaihtoventtiili, joka lämmittää siis koko varaajan, tai sitten lämmityskierukan välityksellä sen toisen varaajan, riippuen tarpeesta. Näin saadaan joka paikkaan minimi lämmöillä maksimaalista tehoa.
-
Ja tästä kun sitten vie ajatusta vähän eteenpäin, niin kohta jo huomaa, miksei ole enemmälti kaupan sellaisia 17 kW yhdistelmä kaappeja. Niihin vain ei saa tarpeeksi vesisäiliötä, jotta käynti olisi järkevän mittaista. Invertteri saattaa olla toinen juttu sitten, jos sillä kuristetaan käyttöveden tehoja, jottei säiliö heti kiehu. Ajatuksena muuten ihan meikäläiseltä "out", että haluaisin vähentää käyttöveden tekoon käytettävää tehoa. Eli tehokkaammat laitteet menee 3 modulin rakentamiseen aina. LÄ tietysti eri asia, kun siinähän on tuo käyttövesi pantu kierukalla sinne säiliön yläosaan ja varaajan koko on aikamoinen köntti sitten. LÄ toimii silti samalla periaatteella, mutta tuo lopullinen käyttöveden lämpö otetaan kierukalla ja vaatii siis reilun lämmön varastoitavaksi, jotta sitä vettä saadaan yleensäkkään. Taitaa siis kuitenkin tuo LÄ toimia huonommalla tehokkuudella kokonaisuudessaan loppupeleissä.
-
230 L puskurivaraaja aurinkokierukalla, kyllä kuulostaa hieman erikoiselta ratkaisulta, kun 1 kenno on jo vähintään tarpeeksi siihen. Ja jos nyt yrittäisi vaikka pitää minimissään sen 5-700 L puskurille ja laittaa hintoja sen mukaan verrattaviksi. Esilämmityskierukka taas on ihan olennainen juttu, jos halajaa sitä käyttöveden optimointia. Ukv ei taida olla kierukalla. Joten ei käy ja liian pieni. Ei ollut kyllä mulla tuo Viessmann kallis ratkaisu, kun rupeaa dräknäämään kunnolla. Saahan noita kasattua vaikka mitä mielikuvitus paketteja laskelmiin, jotta hinnat saadaan sopuisiksi. Aika tuttua oli kyllä silloin tuo vuosi takaperin, kun kauppiaat istui siellä toisella puolen pöytää. Pointtina on kuitenkin ensin sopia ittensä kanssa nuo varaajien jutut. Jos ei anna mitään arvoa niille, niin ottaa pelkän invertterin, koska se on ainoa tarpeeksi tehokas yhdistelmä malli.
-
Katselin noita Jäspin varaajia ja sovittelin pannariin:
(http://i.imgur.com/jDtGa5M.png)
Nuo lattiasta tulevat patteriputket voisi vetää kuparilla lähemmäksi pumppua, ei tarvitsisi enää niihin koskea.
Ne jäisi tuonne pienemmän Jäspin taakse tavoittamattomiin.
Avasin polttimen ja putsasin sen, samalla otin karstat kattilasta pois. Suutin oli tämän näköinen:
(http://i.imgur.com/LtcUTQ7.jpg)
Uusi lähti tilaukseen.
-
Jäspi gtv 500 näkyy olevan väärä laite sulle käyttöveden varaajaksi, kun rakennepaine on 4 Bar. Puskurivaraajaksi kyllä käy tuo 700, mutta jos kuitenkin ottaisit sen käyttövesivaraajan oikean mallin, ei ole järkeä ottaa sellaista, joka ottaa käyttövettä kierukalla toisesta lämmityvaraajasta.
-
Katselin noita Jäspin varaajia ja sovittelin pannariin:
Meillä on saman firman suorakaiteen mallinen "Kantikas" 1150l:n varaaja vuodelta 1987.
Sen ulkomitat eristeineen on:
-leveys 1500
-syvyys 800
-korkeus 1640
Kaikki liitännät on edessä.
Joku tuollainen saattais sopia jos on enää saatavilla
http://i.imgur.com/j5Ofwuw.png
-
Löytyisi varmaan valmis kuva jostain, mutta kysyn suoraan.
Miten tuo LKV esilämmitys kytketään? Mallina vaikka se Nibe F1155.
Kysyin rahtia tuolta Ravensbergersolarilta, kysyivät osoitteen ja vastaavat huomenna. Jos rahti kohdallaan, tilaan sieltä asennuksen lähestyessä 600l puskurin 8m2 ruttukierukalla ja pienellä esilämmityskierukalla + 600l LKV-varaajan 8m2 ruttukierukalla, molemmat 10bar kestolla.
Ainoa miinus noissa on R2 liitäntä, joka puuttuu. Vastuksen asentaminen vähän vaikeaa...
-
Näin melkein kannattaa kytkentää ajatella. Mä olen ammatiltani melkein LVI piirtämisen opettaja ja tuossa hieman työnäytettä. Ja huomaa, että tuota kuumavesipönttöä' lämmitetään epäsuorasti siis sillä kierukalla, joka on sinne sisään pyöritetty. Noita lämmityspiirejä on myös kaksi tuossa välissä rinnan ja niissä siis omat shunttinsa. Eli vaihtoventtiilillä valitaan, että lämmitetäänkö tuota puskuria suoralla kierrrolla, vaiko tuota käyttövesipönttöä kierukalla. Alkaakos kohta jo valjeta, että lämmintä vettä riittää hyvästi, vaikka sen saa pitää kohtuullisen matalalla lämmöllä. Tuossa kuumavesi säiliössä siis on juomakelpoista vettä 390 L. Tuossa puskurivaraajassa on myös nuo kierukat tietysti niin, että aurinkokierukka on ihan siellä pohjalla ja esilämmityskierukka varaajan katolla.
Ja haluan nyt vielä kerran korostaa, että tuon käyttövesivaraajan kierukan pitää olla erityisen tehokas ja suurehkolla halkaisijalla varustettu LÄMMITYSKIERUKKA, eikä mikä tahansa pilli sinne käy, koska sen pitää pystyä viilentämään toisiopuoli täydellä virtausteholla, eli samalla kierrolla, minkä se puhaltaa tuonne puskurivaraajaankin. Laitoin tuohon verrokiksi kuvan viereen, ettei vain tule tilattua sillä perusteella, että kunhan siellä vain on sana "kierukka", niin riittää. Ennen kuin painat "tilaa nappia", niin selvitä ainakin se, että haluat siis sellaisen varaajan, jossa epäsuoralla ISOLLA LÄMMITYSKIERUKALLA lämmitetään säiliössä olevaa puhdasta vettä.
(http://imagizer.imageshack.us/v2/800x600q90/34/oro9.png)(http://www.allner-haustechnik.net/media/images/vitocell100-vschnittcvw-large.jpg)
-
Jep, justiin piirtelen itsekin kaavioita. Kaivoin vanhan Indesignin lisenssin ja taidot esille. :)
Onkohan tuo 600l vähän liikaa LKV:tä, meneekö turhan paljon resursseja tuommoisen määrän lämpimänä pitoon?
Ja jos on olemassa konsti liittää vastus lämmityskiertoon, neuvot otetaan vastaan.
-
Mulla tuli siis valmis vastusmoduli sinne Viessmannin pumpun sisälle 9kW teholtaan. Ja jos varaajassa on laippa, niin sen voi käyttää melkein miten huvittaa. Tuossa Viessmannin varaajassahan on vaikka mitä yhteitä ja reikä, jos tarvis on. Saa sinnekin työntää vastukset tuonne kierukan väliin näköjään. Eli tuo kuva on siis käyttövesivaraajasta ja tuota Viessmannia myydään ihan yleisesti sen 390 L pöntön kanssa kaikkiin pumppukokoihin. Mähän ehdotin sulle aikaisemmin, että näen sieluni silmin sulla 400 L käyttövesi pöntön ja 500-700 L olisi ehkä se puskuri. Mitä tuon tilan ulkopuolella muuten noiden seinien takana? Saisiko sinne laitettua toisen noista säiliöistä? ei niiden tarvi olla tuolla välttämättä samassa tilassa. Muutama metrikin voi olla väliä. Mulla on toinen varaaja toisella puolella pannuhuonetta ja sinne tulee yli 5m seinävetoina 28mm putket ja se on siis se puskuri, eikä nuo putket ole mitenkään kuumia ainakaan. Se lämminvesi pönttö taas on ihan vieressä ja sinne menee alta 1 m vedolla samaa 28mm kuparia ja ne on kuumina joskus. Ja tuosta vastuksesta siis vielä, että se siis voi lämmittää sekä lämmitys-, että lämminvesivaraajaa, kun se on siellä pumpun sisällä lämmityskierrossa. En sitten tiedä kannattaako niitä vastuksia joka paikkaan enää tuon lisäksi tunkeakaan. Ja jos meinaat invertteriä, niin tuo varaaja homma saattaa olla ihan eri järjellä ajateltavissa muutenkin sitten. Koska invertteri haluaisi vissiin käydä melkein koko ajan, niin varaaja vain häiritsee puskurina. Ja jos ei ole puskuria, niin ei tarvita esilämmitystäkään. Ja siitä sitten taas, että täytyy olla aika suuri käyttövesi pönttö, tai korkealla lämmöllä varustettuna vähäisempi määrä. Tuon invertterin hinnalla vain taitaisi lähteä jo sellainen tavallinen vaihtoventtiili+käyttövesivaraaja yhdistelmä, johon taas kävisi mieluusti puskuri. Lämpöhäviöt 50c° varaajasta on ihan peanuts, koska se häviävä on tuotettu sellaisella 1/3 teholla. Eli 3 kW häviö on lompakossa vain 1 kW maalämmöllä. 100 mm uretaani varaajat on myös ihan toisesta maailmasta, kuin vanhat villavaraajat, jotka vielä hyvässä lykyssä oli märillä villoilla, kuten mun ensimmäinen Jämän Super kattila.
Laitoin muuten edittiä tuohon aikaisempaan viestiin. Lue sekin vielä.
-
Mulla tuli siis valmis vastusmoduli sinne Viessmannin pumpun sisälle 9kW teholtaan. Ja jos varaajassa on laippa, niin sen voi käyttää melkein miten huvittaa. Tuossa Viessmannin varaajassahan on vaikka mitä yhteitä ja reikä, jos tarvis on. Saa sinnekin työntää vastukset tuonne kierukan väliin näköjään. Eli tuo kuva on siis käyttövesivaraajasta ja tuota Viessmannia myydään ihan yleisesti sen 390 L pöntön kanssa kaikkiin pumppukokoihin. Mähän ehdotin sulle aikaisemmin, että näen sieluni silmin sulla 400 L käyttövesi pöntön ja 500-700 L olisi ehkä se puskuri. Mitä tuon tilan ulkopuolella muuten noiden seinien takana? Saisiko sinne laitettua toisen noista säiliöistä? ei niiden tarvi olla tuolla välttämättä samassa tilassa. Muutama metrikin voi olla väliä. Mulla on toinen varaaja toisella puolella pannuhuonetta ja sinne tulee yli 5m seinävetoina 28mm putket ja se on siis se puskuri, eikä nuo putket ole mitenkään kuumia ainakaan. Se lämminvesi pönttö taas on ihan vieressä ja sinne menee alta 1 m vedolla samaa 28mm kuparia ja ne on kuumina joskus.
Laitoin muuten edittiä tuohon aikaisempaan viestiin. Lue sekin vielä.
Seinän takana ylöspäin on sauna, lauteiden alle ei pystyyn ainakaan varaajaa saa. Miltä valmistajalta löytyy noita 400l LKV-varaajia ja mihin hintaan?
Tälläinen se suunniteltu LKV-varaaja:
(http://www.ravensbergersolar.de/media/image/thumbnail/fhswt0_720x600.png)
600l ja 999€
Tuo puskurivaraajan ainakin voisi tuolta Ravenbergeniltä tilata, jos ei LKV-varaajaa saa.
(http://www.ravensbergersolar.de/media/image/thumbnail/fhswt1_720x600.png)
Kierukka näyttää tehokkaalta ja hinta 600l / 1049€ // 800l / 1069€.
-
Käsittääkseni tuo pitkä kierukka on lämminvesi kierukka, joten siinä oletetaan, että tuon säiliön täytyy olla täynnä lämmityskierron, eli patterivettä. Eli tuollaisenaan tuo ylempi selvästi käy puskuriksi. Tuo alempi puolestaan näyttäisi puskurivaraajalta, jossa on aurinkokierukka lisänä. Täytyy siis muistaa, että aurinkokierukan virtaamahan on luokkaa 6 L/min ja se on aika kaukana niistä lämmitysvirtaamista. Sama koskee tuota lämpimän veden kierukkaa. Se ei todellakaan käy lämmityskierukaksi. En ole nyt tuohon kuvan varaajaan tutustunut, mutta jos siellä esim lukee, että kierukka on 10 bar paineenkestoltaan, mutta kun tuon itse varaajan täytyy olla se, niin sitten voi olla, että tuo pitkä kierukka olisi lämmityskierukka. Mutta epäilen suuresti, että ei ole.
Tämä esimerkiksi varmuudella on oikea käyttövesivaraaja tuolle esittämälleni toimintaperiaatteelle.
http://translate.googleusercontent.com/translate_c?depth=1&hl=fi&prev=search&rurl=translate.google.fi&sl=de&u=http://www.heizfaktor.de/heizung/waermepumpen/viessmann/zubehoer/696/viessmann-vitocell-100-v-390-liter-typ-cvw%3FsPartner%3Dchannelpilot%3F%26ordernumber%3DVI-Z002885%26campaign%3Didealo&usg=ALkJrhhaRu02aLvewMbpcm9rLsYY2LZyPQ
Ja lisä huomiona kannattaa huomata, että tuota puskurivaraajassa olevaa lämpimän veden potenttiaaliahan ei tarvitse siis koskaan lämmittää enempää, kuin mitä muutenkin lämmityksen vaatima lämpö on. Eli se on siellä nerokkaasti piilossa ja vain tarvittaessa voidaan "ryöstää" lämmitykseltä nopeasti suurehko lämpömäärä käyttöön. Lämmityksessä ei tuollaista 20-30 asteen hetkellistä varastamista ehdi huomata, kun tuleva vesi esim lämpenee ensin 5c°:sta 30c°:een, mutta sellainen ryöstö ei enää käyttövesivaraajassa käy. Käytännössä kuitenkin tuota "ryöstöä" tapahtuu jatkuvasti, kun lämmintä vettä käytetään, mutta se palaa siis hiljalleen sinne esim COP 4:llä takaisin. Henkilökohtaisesti voin sanoa, että tämä järjestelmä pelaa loistavasti ja tuota käyttövettä riittää ilman mitään lisähäviöitä, kun tuo 50c°:kin mulla vain sen takia, että rasvat liikku keittiön hanan alla, kun lautasta huuhtelee. Matalat lämmöt on MLP hommissa ihan A ja O, enkä millään saa päähäni enää parempaa optimointia, joka oikeasti sitten myös pelaa. Esim Tulistin pumpun mustasta aukosta ottama ilmaisenergia lämmittää varaajan yläosan 90 asteeseen, jotta se pystyy tuottamaan riittävästi kuumaa vettä kierukalla, joka esilämmitetään ensin varaajan lämmityspuolen osassa esilämmityskierukalla, niin tällä systeemillä saadaan sama tulos, kun vain 56c° kierukka lämmittää veden 50c°:een. Tuossa tulistinvaraajassa kyllä on ainakin suuremmat lämpöhäviöt, tai ehkä sen pienempi pinta-ala kompensoi.
Tuossa näkyisi olevan koko roska lämpöpumppuineen. Kyllä siellä Saksalaisten kelpaa, eikä tartte koko lompakkoakaan vielä kerralla tyhjentää.
http://www.heizfaktor.de/heizung/waermepumpen/viessmann/sole-wasser/vitocal-300-g/31160/viessmann-paket-vitocal-300-g-bwc301.a08?c=1411
-
Esim Tulistin pumpun mustasta aukosta ottama ilmaisenergia lämmittää varaajan yläosan 90 asteeseen, jotta se pystyy tuottamaan riittävästi kuumaa vettä kierukalla, joka esilämmitetään ensin varaajan lämmityspuolen osassa esilämmityskierukalla, niin tällä systeemillä saadaan sama tulos, kun vain 56c° kierukka lämmittää veden 50c°:een.
Tähän on ihan pakko puuttua...kun ei tuo asia ole tuonne päinkään, tulistin varaajassa ei tarvitse olla 90C että sieltä saa kuumaa vettä, täällä ainakin riittää komeesti (ei siis tulistinta) jos kierukan ympärillä on 50C tai allekin riittää.
Ettei jää väärää kuvaa verkkokalvolle ;). Ja mikä on riittävästi, 10L vai 1000L?
-
Onkohan tuo 600l vähän liikaa LKV:tä, meneekö turhan paljon resursseja tuommoisen määrän lämpimänä pitoon?
Ei siinä ihmeitä resursseja tarvita,tuossa trendissä meidän 1250l:n varaajan lämmitystrendi kesäajalta kun isoa varaajaa käytetää pelkästään käyttövesivaraajana.
9kw:n (tulistin)lämpöpumppu käy n 2X 30min /vrk ja ei lopu käyttövesi kesken ;).
http://aijaa.com/BBnAYu (http://aijaa.com/BBnAYu)
-
Hyvä niin sitten, mullakin voisi oikeestaan kyllä laskea tuon käyttöveden 45 asteeseen. Mihinkä sitä tulistusta sitten tarviikaan. Tai onhan tuo patteripuoli vielä olemassa. Meinaa ihan unohtua tuo.
-
Hyvä niin sitten, mullakin voisi oikeestaan kyllä laskea tuon käyttöveden 45 asteeseen. Mihinkä sitä tulistusta sitten tarviikaan. Tai onhan tuo patteripuoli vielä olemassa. Meinaa ihan unohtua tuo.
Tulistinpumppu toimii lämmityskaudella tuolla tavalla ;)
Tulistinpumppu lämmityskaudella (http://aijaa.com/7zqPUO)
-
Jestas, kun hienoa kattella tuollaisia trendejä. Mitenköhän tuosta omasta Viessmanista saisi jotain tuollaisia ulos?. Tuossa kun kattelee tuon varaajan yläosan lämpöä ja sitten sitä käyttöveden ulostuloa, niin tuo näyttäisi seuraavan melkein täsmälleen meikäläisen käyttöveden lämpöä, mutta ylösalaisessa merkityksessä. Eli jos haluan esim 50 asteista vettä täytyy sitä lämmittää 56 asteisella kierukalla. Tuo näyttäisi taas tulevan 56 asteisesta varaajasta 50 asteisena ulos kierukasta. Esilämmityksen osalta ei ole oikeastaan mitään eroa, vaan tuo ryöstö onnistuu molemmissa suurinpiirtein samalla lailla. Tuo Matiaksen varaaja on kyllä aika rehvakka malli ja näyttää toimivan aika rauhallisesti.
-
Hyvä niin sitten, mullakin voisi oikeestaan kyllä laskea tuon käyttöveden 45 asteeseen. Mihinkä sitä tulistusta sitten tarviikaan. Tai onhan tuo patteripuoli vielä olemassa. Meinaa ihan unohtua tuo.
Jestas, kun hienoa kattella tuollaisia trendejä. Mitenköhän tuosta omasta Viessmanista saisi jotain tuollaisia ulos?. Tuossa kun kattelee tuon varaajan yläosan lämpöä ja sitten sitä käyttöveden ulostuloa, niin tuo näyttäisi seuraavan melkein täsmälleen meikäläisen käyttöveden lämpöä, mutta ylösalaisessa merkityksessä. Eli jos haluan esim 50 asteista vettä täytyy sitä lämmittää 56 asteisella kierukalla. Tuo näyttäisi taas tulevan 56 asteisesta varaajasta 50 asteisena ulos kierukasta. Esilämmityksen osalta ei ole oikeastaan mitään eroa, vaan tuo ryöstö onnistuu molemmissa suurinpiirtein samalla lailla. Tuo Matiaksen varaaja on kyllä aika rehvakka malli ja näyttää toimivan aika rauhallisesti.
Ihan samalla tavalla sitä voi millä vaan laskea 45:een ja alemmaskin, kierukalla tehdessä legionellavaara on hyvin kaukainen pelko...kun taas LKV:tä varastoidessa se sitä suurempi pelko mitä lähempänä jotain 40C roikutaan ja vaatii sitten näitä tapposyklejä.
Matiaksen kippuran pohjalta kun katsoo niin lähtevä LKV jää varaajan lämmön alapuolella ~2-3 astetta eli ei paljon mitään.
Omaa kun kokeilin PH hanasta ottaen niin se nousi 49C:een kun varaajan yläanturi sanoi 48.5C eli tapahtui vahvistumista matkalla :D, no se johtuu tietysti anturin korkeuspaikasta vrt kierukka ja mulla taitaa kierukkaa olla osaittain anturin yläpuolella. Eli tästä summasummarum joudut tekemään 56C vettä että saat 50C ulos ja minun ei tarvitse tehdä kuin 51C että saan sen 50C hanasta PH:ssa.
Eikä sillä tulistuksella mitään patterilämmityksiä pidetä yllä (ei sitä siis sen takia tehdä), kun teho ei riitä tommoseen, tottakai sen tulistuksen tarkoitus on valmistaa/ylläpitää LKV lämpöjä, se mainostamasi 'mustaukko' pointti on siinä että sitä tulistuslämpöä tulee siinä lämmityksen ohessa.
Tämä nyt tämmöisenä vetämisenä 'maanpinnalle' ettei ihan lähetä leijumaa ;) vaihtovenan kanssa. Itsekin silti olen vaihtovena+puskuri+LKV esilämpö+erillinen LKV säiliö miehiä (vaikka ei ole semmosta, olis ehkä jos nyt ostaisin), mutta sitten vielä jos tulistelee thermia G3 (/danfoss) tapaan niin sitten on kaikki tulistukset ja vaihtovenat samassa järjestelmässä ja LKV:tä pystyy tekemään pumpun koko teholla (näin olen ymmärtänyt)
-
Hoksasin tuossa, että jos tuota kustannuspuolta miettii, niin päädytään melkein samaan hintaan jos vertaa VV-kone + puskuri + LKV-varaaja tai sitten tulistuspumppu + tulistusvaraaja.
Tuo tulistus olisi tilankäyttöä ajatellen se helpompi malli.
Nuo Ravensbergersolarin tuotteiden kierukat ovat tosiaan pienellä virtauksella, se iso 8m2 kierukka 36l/min ja pienempi aurinkokierukka 3l/min.
Eli ei riitä tuossa pienemmässä tehot.
Onko Thermian pumput tulistusmalleja, en ota selvää noita niiden kehittelemistä termeistä?
-
Tuosta taisi olla jotain höpinää tuolla thermia osastolla mutta kovasti tuo lopputulema kuinka kone oikesti toimii taisi olla varsin erikoinen...
No mikä se lopputulema oli, itselle ei ole mieleen jäänyt mitään outoa?
Tässä Ruotsin pumpputesti kun Thermian mukaan HGW (tulistus) otetaan huomioon LKV teossa, jota Thermian mukaan ei huomitoitu Ruotsin testin testiolosuhteissa...tuskin nyt kumminkaan väärää tietoa tässä kohtaa jakavat Thermialta.
(http://asedavarme.se/wp-content/uploads/2013/02/HGW.jpg)
(http://www.atlas-trading.si/resources/files/pic/toplotne_crpalke/ogrevanje_prostorov/Thermia_HGW_technology_SLO.jpg)
-
Nuo Ravensbergersolarin tuotteiden kierukat ovat tosiaan pienellä virtauksella, se iso 8m2 kierukka 36l/min ja pienempi aurinkokierukka 3l/min.
Eli ei riitä tuossa pienemmässä tehot.
Missä mielessä 36L/min ei riitä?
Se pieni on tarkoitettu jollekin aurinko hommille...
-
Tuosta taisi olla jotain höpinää tuolla thermia osastolla mutta kovasti tuo lopputulema kuinka kone oikesti toimii taisi olla varsin erikoinen...
No mikä se lopputulema oli, itselle ei ole mieleen jäänyt mitään outoa?
Tässä Ruotsin pumpputesti kun Thermian mukaan HGW (tulistus) otetaan huomioon LKV teossa, jota Thermian mukaan ei huomitoitu Ruotsin testin testiolosuhteissa...tuskin nyt kumminkaan väärää tietoa tässä kohtaa jakavat Thermialta.
Joo varmaan jos pattereille ajetaan niin kuumaa vettä kuin hiukan pystytään. Talvella 30 asteeen pakkasilla huonosti lämpöäluovuttavilla patterilla tuo voi olla mahdollista. Mutta silloinhan sitä lämmitystehoa tarvisi ajaa jo johonkin muualle kuin käyttöveteen... Mutta eikö tuo oo shitn jauhamista jos tuo saman veden lämpötila ei ole saatavilla 365vrk/vuodessa? Mulla pumppu puskee lattiaan 34 asteista vettä _lämmityskaudella_ -20 asteeen pakkasessa jolloin kuumakaasunlämpötila on 68 astetta. Millä ilmeellä se tulistaan mitään 93 asteiseksi?
Ja mihinkäs tuosta testistä on varaajan häviöt hukkunut? Onko thermiassa niin vahvat fyllit ettei lämpöä häviä mihinkään?
Sitä en sano etteikö olisi hyvä laite mutta ei välttämättä pääse oikeuksiinsa lattialämmitystalossa. Kovasti on myös tullut moitteita hinnasta.
Yhden minkä voin sanoa thermian osaavan on markkinointi. Keksitään joka asiaan hieno termi jolla asioita voidaan mainostaa ja myydä. Kuten "TWS-kierukka", joka löytyy jo nykyään miltei jokaisesta maalämpöpumpusta. Ja löytynyt muista laitteista myös jo aikoja sitten.
-
Juurikin nyt taisi ittelle vasta avautua tuo thermian juttu. Ja tuota tulistuspumppujen ilmais/ohella juttua olenkin aina pitänyt sellaisena, että Se toimii itse asiassa siten, että laitteen teho on esim 17 kW, niin on vain jaettu esim 13+4 kW ja tuo pienempi otetaan ensin pois, jos halutaan ja ohjataan Se vain ilman vaihtoventtiiliä suoraa toiseen paikkaan.käsittääkseni tuota ei välttämättä tarvitsisi ottaa ja voidaan koko teho ohjata myös ulkopuolisella vaihtoventtiilillä koko teho jompaan kumpaan säiliöön myös erikseen. Se, että jos tulistusta tarvitaan, niin täytyykö sitten kaasujen paineita pitää sen takia korkeammalla, niin ei ole vielä oikein avautunut. Itse olen noita tulistuspumppuja kyllä pitänyt hienoina vehkeinä, mutta automaattisesti jotenkin päädyin vaihtoventtiili kerhoon. Mulla kun on tilaa laittaa ja tämä 2 säiliö juttu on äärimmäisen yksinkertainen ja silti venyvä laitos.
-
Juurikin nyt taisi ittelle vasta avautua tuo thermian juttu. Ja tuota tulistuspumppujen ilmais/ohella juttua olenkin aina pitänyt sellaisena, että Se toimii itse asiassa siten, että laitteen teho on esim 17 kW, niin on vain jaettu esim 13+4 kW ja tuo pienempi otetaan ensin pois, jos halutaan ja ohjataan Se vain ilman vaihtoventtiiliä suoraa toiseen paikkaan.käsittääkseni tuota ei välttämättä tarvitsisi ottaa ja voidaan koko teho ohjata myös ulkopuolisella vaihtoventtiilillä koko teho jompaan kumpaan säiliöön myös erikseen. Se, että jos tulistusta tarvitaan, niin täytyykö sitten kaasujen paineita pitää sen takia korkeammalla, niin ei ole vielä oikein avautunut. Itse olen noita tulistuspumppuja kyllä pitänyt hienoina vehkeinä, mutta automaattisesti jotenkin päädyin vaihtoventtiili kerhoon. Mulla kun on tilaa laittaa ja tämä 2 säiliö juttu on äärimmäisen yksinkertainen ja silti venyvä laitos.
Tulistuksella viedään se pieni määrä "jalointa" ja korkeinta lämpöä talteen käyttöveteen. Eli korkea kaasun lämpötila joka tulee "väkisin". Muut saa lämmitykseen ja vielä jos hifistellään niin alijäähdyttäjällä pihistellään loputkin energiat talteen. Tosin kaasun lämpötila riippuu täysin siitä kuinka lämmintä vettä pumpulla yritetään tehdä. 30 asteista lattiaan niin silloin ei paljon tulistusenergioista oo tietoa.
-
Nuo Ravensbergersolarin tuotteiden kierukat ovat tosiaan pienellä virtauksella, se iso 8m2 kierukka 36l/min ja pienempi aurinkokierukka 3l/min.
Eli ei riitä tuossa pienemmässä tehot.
Missä mielessä 36L/min ei riitä?
Se pieni on tarkoitettu jollekin aurinko hommille...
Sitä pienempää meinasin juuri, jos sitä käyttäisi LKV:n esilämmitykseen. Ison kierukan virtaus riittää.
-
Eli sitähän tässä juuri tarkoitinkin, että saadakseen tulistusta, joutuu sen vuoksi kaasun painetta pitämään korkeammalla, kuin muuten olisi tarvis. Eli kompuran tehon nostohan siitä on seurauksena. Molemmat tekniikat kuitenkin taitaa tuottaa ihan yhtä kuumaa kaasua sinne lauhdutettavaksi. Ainakin oma vaihtoventtiili on nostanut sen reilusti yli 110 asteen jonkun kerran, kun vettä lämmittää.
-
Joo varmaan jos pattereille ajetaan niin kuumaa vettä kuin hiukan pystytään. Talvella 30 asteeen pakkasilla huonosti lämpöäluovuttavilla patterilla tuo voi olla mahdollista. Mutta silloinhan sitä lämmitystehoa tarvisi ajaa jo johonkin muualle kuin käyttöveteen... Mutta eikö tuo oo shitn jauhamista jos tuo saman veden lämpötila ei ole saatavilla 365vrk/vuodessa? Mulla pumppu puskee lattiaan 34 asteista vettä _lämmityskaudella_ -20 asteeen pakkasessa jolloin kuumakaasunlämpötila on 68 astetta. Millä ilmeellä se tulistaan mitään 93 asteiseksi?
Ja mihinkäs tuosta testistä on varaajan häviöt hukkunut? Onko thermiassa niin vahvat fyllit ettei lämpöä häviä mihinkään?
Sitä en sano etteikö olisi hyvä laite mutta ei välttämättä pääse oikeuksiinsa lattialämmitystalossa. Kovasti on myös tullut moitteita hinnasta.
Yhden minkä voin sanoa thermian osaavan on markkinointi. Keksitään joka asiaan hieno termi jolla asioita voidaan mainostaa ja myydä. Kuten "TWS-kierukka", joka löytyy jo nykyään miltei jokaisesta maalämpöpumpusta. Ja löytynyt muista laitteista myös jo aikoja sitten.
Niin siis tuo kierukalla LKV tekeminen taisi juurikin olla tietääkseni ensimmäisenä Thermialla ja jotain patentintynkääkin vissiin...jossain vaiheessa muutkin alkoi tehdä tuolla 'TWS' tyylillä ja kyllä se hyvä on että asioilla on joku nimi niin tiedetään mistä puhutaan kun käytetään niitä nimiä, mutta ei niitä nimiä sinänsä tarvitse ostaa vaan sitä mikä on itselle sopivinta :D.
Varaajahäviöt lienevät nuo jotka 'virallisessa' testissä on todettu, mutta tietysti ne on hiukan isommat jos kuumempaa säilötään...eivät vain ole vaivautuneet keskittymään tuohon kun ovat itse testanneet LKV tuotatoa 'HGW' huomioituna.
(http://i.imgur.com/1Tddwg9.png]http://i.imgur.com/1Tddwg9.png)
Tuolla lisää asiasta:
http://www.thermia.fi/tuotteet/testitulosraportti_id4275_fi_id763.pdf
Hinnoista ei tietty osaa sanoa muuta kuin se on tarjouskyselyn tulos ja myös paljolti ostajan kyvyistä kiinni... ;D
Verrokiksi, vähän tähän Gobin kohteeseen ajateltuna:
7100€@13kW masiina ... http://www.maalampotukku.fi/product/64/danfoss-dhp-l-opti-pro-13kw-maalampopumppu
10000€@12.9kW varaajilla ... http://www.heizfaktor.de/heizung/waermepumpen/viessmann/sole-wasser/vitocal-300-g/31160/viessmann-paket-vitocal-300-g-bwc301.a08?c=1466
eli 3k€:lla pitäis saada varaajia, eli kyllä ollaan kumminkin samoilla tonteilla, eli kyllä Gobina kysyisin yhden tarjouksen sam68:lta niinkuin hän tarjoutui tarjoamaan...
Gobille kauppaisin 17kW G3 pumppua ja sille 500L tws rosteri käyttövesivaraaja ja 300L puskuria. Tuosta kannattaa kysyä tarjous jos laajemmin meinaat kysellä..
-
Nuo Ravensbergersolarin tuotteiden kierukat ovat tosiaan pienellä virtauksella, se iso 8m2 kierukka 36l/min ja pienempi aurinkokierukka 3l/min.
Eli ei riitä tuossa pienemmässä tehot.
Missä mielessä 36L/min ei riitä?
Se pieni on tarkoitettu jollekin aurinko hommille...
Sitä pienempää meinasin juuri, jos sitä käyttäisi LKV:n esilämmitykseen. Ison kierukan virtaus riittää.
Tuota noin. Jos tuo pönttö siis olisi sellainen 10 Bar säiliö, jossa tuo iso kierukka olisi oikea lämmityskierukka, niin tuo säiliöhän oli jo täynnä lämmintä vettä. Ei sieltä enää oikein ole järkeä esilämmittää sinne samaan paikkaan tulevaa vettä. Aurinkokierukalla kyllä voi tuoda sinne ulkopuolista energiaa lisää, kuten mulla on tuossa piirroksessakin esitetty. Jos tuo taas on puskurivaraaja niin lämpöhän tuodaan sitten siitä kaikkein ylimmästä säiliön katolla olevasta putkesta ja kierukalla sitä sitten saisi sieltä otettua ulos. 36 L/min kuulostaa melkein käypäiseltä virtaamalta ainakin n. 10 kW tehoille. Riittääkö sitten esim 17 kW vielä, niin rajoilla liikutaan. Tuntuisi ajatuksissa, että pieni olisi. Mulla pyörittää Wilon 25/1-7 pumppu toisiota täydellä teholla ja varaajalle on matkaa putkia pitkin alle 1m 28mm kuparilla.
-
Nuo Ravensbergersolarin tuotteiden kierukat ovat tosiaan pienellä virtauksella, se iso 8m2 kierukka 36l/min ja pienempi aurinkokierukka 3l/min.
Eli ei riitä tuossa pienemmässä tehot.
Missä mielessä 36L/min ei riitä?
Se pieni on tarkoitettu jollekin aurinko hommille...
Sitä pienempää meinasin juuri, jos sitä käyttäisi LKV:n esilämmitykseen. Ison kierukan virtaus riittää.
nyt pitää olla tarkkana mikä kierukka/pönttö on tarkoitettu mihinkin putkeen ja millä paineella pelataan...ei ole ollut harvinaista että käyttövettä suunnitellaan laitettavaksi 'mustaan' putkeen 8)
-
Nuo Ravensbergersolarin tuotteiden kierukat ovat tosiaan pienellä virtauksella, se iso 8m2 kierukka 36l/min ja pienempi aurinkokierukka 3l/min.
Eli ei riitä tuossa pienemmässä tehot.
Missä mielessä 36L/min ei riitä?
Se pieni on tarkoitettu jollekin aurinko hommille...
Sitä pienempää meinasin juuri, jos sitä käyttäisi LKV:n esilämmitykseen. Ison kierukan virtaus riittää.
nyt pitää olla tarkkana mikä kierukka/pönttö on tarkoitettu mihinkin putkeen ja millä paineella pelataan...ei ole ollut harvinaista että käyttövettä suunnitellaan laitettavaksi 'mustaan' putkeen 8)
Jep, voi olla että nuo pöntöt voi unohtaa. Epäselvyyksien takia voi tulla sutta ja tuo puuttuva vastuspaikka lisää säädön määrää.
-
Hinnoista ei tietty osaa sanoa muuta kuin se on tarjouskyselyn tulos ja myös paljolti ostajan kyvyistä kiinni... ;D
Verrokiksi, vähän tähän Gobin kohteeseen ajateltuna:
7100€@13kW masiina ... http://www.maalampotukku.fi/product/64/danfoss-dhp-l-opti-pro-13kw-maalampopumppu
10000€@12.9kW varaajilla ... http://www.heizfaktor.de/heizung/waermepumpen/viessmann/sole-wasser/vitocal-300-g/31160/viessmann-paket-vitocal-300-g-bwc301.a08?c=1466
eli 3k€:lla pitäis saada varaajia, eli kyllä ollaan kumminkin samoilla tonteilla, eli kyllä Gobina kysyisin yhden tarjouksen sam68:lta niinkuin hän tarjoutui tarjoamaan...
Gobille kauppaisin 17kW G3 pumppua ja sille 500L tws rosteri käyttövesivaraaja ja 300L puskuria. Tuosta kannattaa kysyä tarjous jos laajemmin meinaat kysellä..
Ei viessmannikaan mikään halpa merkki ole. Kalliita ovat ja mitä mahtaa suomi hinnat ollakaan. Niin sinulta jäi vielä vastaamatta että koska tuosta thermista tuo 400l lämmintä vettä irtoaa? Koska vaan kun haluaa vaikka täyttää 300l ammeen?
-
Jep, voi olla että nuo pöntöt voi unohtaa. Epäselvyyksien takia voi tulla sutta ja tuo puuttuva vastuspaikka lisää säädön määrää.
ei se sitä tarkoita että pitää unohtaa, vaan sitä että pitää asiat katsoo ja tarkistaa...lisäksi jotain yksinkertaistettua LVI-kaaviota kannattaa pitää yllä kun näitä suunnittelee niin asiat pysyy selkeempinä.
Se tilankäyttö sulla siellä huoneessa taitaa olla kumminkin aika merkittävässä asemassa, sinne takaseinälle tietääkseni sopii vaikka 300-500L LKV varaaja ja vaikka tuo 600L puskuri (Rave), sitten se pumppu (vaihtovena) siihen heti ovesta tullessa vasemmalle...tulistus SH:lla pääsisit 2 pönttöön takaseinällä ja kesällä sitä puskuri-osaa pitää pitää 'kuumahkona' LKV riittoisuuden takia, tai saattaa tuon SH:kin saada 3:lle pöntölle mutta se on tosi huonosti dokumentoitu...tai sitten heität Lässän VM:n sinne takaseinälle, tässä on kyllä yhteensä vain <500L varaajaa.
Oletko kysynyt mitä se akvan EGO varaaja maksaa?
-
Jep, voi olla että nuo pöntöt voi unohtaa. Epäselvyyksien takia voi tulla sutta ja tuo puuttuva vastuspaikka lisää säädön määrää.
ei se sitä tarkoita että pitää unohtaa, vaan sitä että pitää asiat katsoo ja tarkistaa...lisäksi jotain yksinkertaistettua LVI-kaaviota kannattaa pitää yllä kun näitä suunnittelee niin asiat pysyy selkeempinä.
...
Oletko kysynyt mitä se akvan EGO varaaja maksaa?
Itse pyrin hankkimaan hyviä laitteita, ei sitä kalleinta, vaan siitä pykälä pari alaspäin. Hintatietoinen yritän olla, kaivelen, katselen ja kierrätän hintoja vähän liiankin kauan.
Kokonaisratkaisu olisi helpoin tapa tehdä, mutta luonto ei anna periksi. Tulee itse säädettyä näitä aina liikaa. Mutta jos sopiva tarjous kohdalle osuu, niin joskus säästän itseltäni vaivan ja menen sillä.
Egolle löytyi jotain hintoja täältä:
http://tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/varaajat/akva_ego/ (http://tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/varaajat/akva_ego/)
-
Hinnoista ei tietty osaa sanoa muuta kuin se on tarjouskyselyn tulos ja myös paljolti ostajan kyvyistä kiinni... ;D
Verrokiksi, vähän tähän Gobin kohteeseen ajateltuna:
7100€@13kW masiina ... http://www.maalampotukku.fi/product/64/danfoss-dhp-l-opti-pro-13kw-maalampopumppu
10000€@12.9kW varaajilla ... http://www.heizfaktor.de/heizung/waermepumpen/viessmann/sole-wasser/vitocal-300-g/31160/viessmann-paket-vitocal-300-g-bwc301.a08?c=1466
eli 3k€:lla pitäis saada varaajia, eli kyllä ollaan kumminkin samoilla tonteilla, eli kyllä Gobina kysyisin yhden tarjouksen sam68:lta niinkuin hän tarjoutui tarjoamaan...
Gobille kauppaisin 17kW G3 pumppua ja sille 500L tws rosteri käyttövesivaraaja ja 300L puskuria. Tuosta kannattaa kysyä tarjous jos laajemmin meinaat kysellä..
Ei viessmannikaan mikään halpa merkki ole. Kalliita ovat ja mitä mahtaa suomi hinnat ollakaan. Niin sinulta jäi vielä vastaamatta että koska tuosta thermista tuo 400l lämmintä vettä irtoaa? Koska vaan kun haluaa vaikka täyttää 300l ammeen?
no tuosta sam68:n tarjoamasta kokonaisuudesta ihan koska vaan ja uutta tulee 17kW teholla kuten kaikilla 17kW pumpuilla...tiedä sitten mutuna kuulostaa liian isolta tuo 17kW.
tottakai se on niin että mitä kuumempaa tehdään pattereille niin sitä enemmän tulistusta saadaan aikaan, eli aina tulistusosuus pienenee kesäksi (oli tulistuslaite mikä tahansa) ja Thermia G3 muuttuu lähemmäs normi vaihtovenaa.
-
Jep, voi olla että nuo pöntöt voi unohtaa. Epäselvyyksien takia voi tulla sutta ja tuo puuttuva vastuspaikka lisää säädön määrää.
ei se sitä tarkoita että pitää unohtaa, vaan sitä että pitää asiat katsoo ja tarkistaa...lisäksi jotain yksinkertaistettua LVI-kaaviota kannattaa pitää yllä kun näitä suunnittelee niin asiat pysyy selkeempinä.
...
Oletko kysynyt mitä se akvan EGO varaaja maksaa?
Itse pyrin hankkimaan hyviä laitteita, ei sitä kalleinta, vaan siitä pykälä pari alaspäin. Hintatietoinen yritän olla, kaivelen, katselen ja kierrätän hintoja vähän liiankin kauan.
Kokonaisratkaisu olisi helpoin tapa tehdä, mutta luonto ei anna periksi. Tulee itse säädettyä näitä aina liikaa. Mutta jos sopiva tarjous kohdalle osuu, niin joskus säästän itseltäni vaivan ja menen sillä.
Egolle löytyi jotain hintoja täältä:
http://tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/varaajat/akva_ego/ (http://tulituote.com/tuotteet/vesikiertotuotteet/varaajat/akva_ego/)
eli noin 2x tuohon ravensbergiin, eli tuolle toimintatonnille pitäis löytää joku järkevyys kun noita kahta veraa...
tässä muuten on 17kW pumppuun 500L LKV varaaja jota ladataan kierukalla:
http://www.maalampotukku.fi/product/937/jaspi-vlm-500-star
onks sulla mitään ostokanavia tukkuihin, sieltä jotain alea vois saada hyväsä lykyssä?
-
Ei nyt sekoiteta ruotsin testiä ja muita laitteita tässä. Pointti on se että thermian g3sta mitä testissä on testattu ei saa kesällä litraakaan enempää lämmintä vettä kuin muistakaan pumpuista vaan juuri sen määrän mitä alkuperäinen testi kertoo.
Turha mainostaa jos saa kerran talvessa sopivassa kohteessa paljon lämmintäkäyttövettä. Vai täytetäänkö amme vain silloin kun vettä on tarjolla? Jos on tarve suurelle määrälle käyttövettä niin tuo ei ole oikea ratkaisu yksinään.
-
Jos mennään tuolla nimenomaisella testin masiinalla G3 10kW ihan siihen toiseen äärilaitaan (uusi lattialämmitystalo) eli kesällä jos ei ole yhtään lämmitystarpeita muutamaan kuukauteen niin HGW hyöty on varmaan 'ei mitään'.
kyllä se hyöty alkaa siitä kun pitää alkaa jotain lämmittämään, eli vaikuttaa vuositasolla jotain scop:iin...
Mutta tällä ei nyt taida olla Gobin tapauksessa yhteyttä, eli kaikenkaikkiaan asia säätyy 0-100% riippuen kohteesta ja lämmitystarpeista, puskuri esilämmityskierukka tapauksessa HGW hyöty on kesälläkin enemmän kuin 'ei mitään'.
ei tiedä ihan tarkkaan kuinka tuo säätyy tuossa G3:ssa (Duo malli lähinnä Gobille). Pakkasilla taitais Gobilla jäädä pelkät käyttöveden tekemistarpeet jäädä G3 duo:lla vähiin, kun/jos siihen puskuriin tulee esilämmityskierukka.
Laittaisin kyllä yviestiä sam68:lle tarjoupyynnön muodossa.
-
Mulla oli vähän silleen, että laitoin tähtäimeen heti sen, etten aio tinkiä yhtään öljylämmityksen hienoista lämminvesi ominaisuuksista ja mulla oli öljyaikaankin tuo esilämmityskierukka puskurivaraajasta käytössä. Sen tiedän ainoastaan omalta kohdalta varmuudella sanoa, että meikäläisen kokoonpanolla ei taatusti tule sanomista oikeestaan mistään mukavuustekijöihin liittyvistä asioista. Mä en edes kuvitellut lähtiessä mun pitäisi löytää joku 6000 € maksava täyshoito systeemi, vaikka mainospaperit antaakin ymmärtää, että olen normi henkilö perheineen, jolle Se taivas saa olla mitä kauppias määrää. Kaappimalli kauppiaat ja osateho hinnoilla hinaajat jätin ulos. Loppupeleissä piti vaatia, että kaikki voisi nyt kuitenkin yrittää tarjota vaikka parastaan. Kun lainaa otin, niin takaisin maksun aikahaitarksii laitettiin 1 vuosi, mutta parista kolmesta tonnista ei ruveta tinkaamaan. Olis Se kyllä varmaan hienoa, kun tuolla nurkassa pörisi joku vaippavaraaja pönttö, kun sai niin halvalla. Ei tietysti ole järkeä maksaa turhastakaan, mutta pahimmillaan Se voisi tuntua turhalta koko maalämpö sijoitus. Eikä tietysti pidä fakkiutua tähän mun viljelemään varaaja maniaan. Se on pelkästään omana mielipiteenä järjettömän hienosti toimiva systeemi ja lähes kaikki tyytyy vähempään ja pärjää hienosti. Mitään haittoja en ole nyt pystynyt yli vuoden käytöllä tästä havaitsemaan. Ja voin tietysti varauksetta suositella, jos ei vaikka uuden lämmitysmuodon valitsijalla olisi mitään käsitystä koko maalämmön laitosta, niin vaihtoehtoja on siinäkin. Ihan karvalakista minkkiturkkiin. Mikä sitten on kullekin tarpeen.
-
onks sulla mitään ostokanavia tukkuihin, sieltä jotain alea vois saada hyväsä lykyssä?
Eiköhän tuosta löydy joku jolla sellainen on, voisi kysellä kun sattuu vastakkain.
Laitoin sam68:lle tarjouspyynnön.
-
Laitellaas linkki Itävaltalaiseen verkkokauppaan, löytyy noita TWS-varaajia ainakin ja paljon muuta.
Rasitin tilausta kolmella 500l varaajalla ja antoi rahtikuluksi 390€ Suomeen, ei paha. Paypal maksu onnistuu.
Tuossa noita TWS-varaajia:
http://www.heizprofishop.at/navi.php?suchausdruck=tws&JTLSHOP=a7013f3b91477bbe3574be00fcf42bfc (http://www.heizprofishop.at/navi.php?suchausdruck=tws&JTLSHOP=a7013f3b91477bbe3574be00fcf42bfc)
(http://www.heizprofishop.at/bilder/produkte/normal/Warmwasserspeicher-TSW-Line-300L-2-Register.jpg)
-
Siellähän näyttäisi olevan noita, kunhan vain kierukan virtaama on riittävä sun pumpulle. Nuo kun on sitten emaloituja pönttöjä, niin en ittelle ottaisi sellaista kyllä, jossa on magnesium anodi. RST pönttö ei mielestäni tarvitse anodia ollenkaan, mutta jos tarvii, niin Se saa kyllä olla sähköanodi. Eihän noista sinkeistä ota Erkkikään selvää, että koska on loppu. Ja tuho voi alkaa salakavalasti. Viessmannin vitocell 100-V on myös emalipönttö, mutta siis sähköisellä anodilla, joka valvoo itteensä. Tuskin Gobiakaan kiinnostaa availla sieltä katolta, että onkos anodia vielä jäljellä. Jotku on kehunu, ettei sitä edes saanut enää auki ilman totaalista hajottamista. Kohta sulla alkaakin olemaan maailmalta kerätty saman hintainen paketti kasassa, jonka saa myös täältä asennettuna. Tuossa Viessmannissa on kyllä varsin hyvä lämmöneristys myös lisäksi. Jotain hightech villaa pohjia myöden ympäriinsä ja vastaa siis 100 mm uretaania vähintään. Oliskohan samaa villaa, mitä noissa aina valmis kiukaissakin, kun saa laittaa kiukaan peltikylkeen varpaat kiinni, eikä lämpö juurikaan vaivaa. Rahalla tietysti aina saanti ostoksesta paranee parhaimmillaan, mutta pahimmillaan tietysti halpakin on kalliimpaa., kuin hinnakas.
-
Laittelin linkin vähän siinä mielessä, että jos joku muu saattaisi sieltä löytää mieluisaa.
Mm. Grundforsin Alpha 2L Auto-pumput reilu 40€ halvempia mitä Suomessa. Saahan niitäkin varmaan tukkurilta halvalla, jos tuntee kontaktin.
Calpexin Duo DN32 56,40/m, rahti 50m:lle 35€.
-
Saatko Gobi muuten mahtumaan näitä aikaisemmin linkattuja sinne tilaasi:
http://www.heizfaktor.de/heizung/waermepumpen/viessmann/sole-wasser/vitocal-300-g/31160/viessmann-paket-vitocal-300-g-bwc301.a08?c=1411
tuo 12.9 tai 17kW...en oikein ole varma tarviitko tuota 17kW konetta!?
Mitens muuten pääsulakkeet sulla on talossa?
Kytkäri muuten tuohon:
(http://www.heizfaktor.de/media/image/thumbnail/vid-z013016-viessmann-paket-vitocal-300-g-bwc301-a08_2_720x600.jpg)
Tuo paketti siis maksaa 10-11k€ suomeen rahdattuna, luulisin tuolla saavan...ei jaksa kattoo sen rahtimakuja, ehkä vaatisi emailin sinne!
Tuolla hinnalla saa muuten Suomesta tämän asennettuna ;D:
http://www.maalampotukku.fi/product/1526/viessmann-vitocal-242-g-77-kw-asennettuna-avaimet-kateen
Jos tuota käyttää referenssinä ja kattelet mihin muilla kokoonpanoilla pääsee...ja siitä sitten punnitsemaan ja päättämää, pitämällä mielessä' hyväähän ei järjettömän halvalla saa' 8)
Nibe F1255 puskurin kanssa jää reilusti alle jos tuolla toisaalla annettu hinta 7100€ pitää kutinsa...pitää olla vaan hyvä puskuri ja kierukka että LKV piisaa...vai onko se tarve nyt niin suuri?
-
Kuvan mukaan näyttäisi puuttuvan esilämmityskierukka vielä tuosta lämmitysvaraajasta. Eli ei ihan vielä tuolla säiliöllä optimia.
-
Saatko Gobi muuten mahtumaan näitä aikaisemmin linkattuja sinne tilaasi:
http://www.heizfaktor.de/heizung/waermepumpen/viessmann/sole-wasser/vitocal-300-g/31160/viessmann-paket-vitocal-300-g-bwc301.a08?c=1411
tuo 12.9 tai 17kW...en oikein ole varma tarviitko tuota 17kW konetta!?
Mitens muuten pääsulakkeet sulla on talossa?
Kytkäri muuten tuohon:
(http://www.heizfaktor.de/media/image/thumbnail/vid-z013016-viessmann-paket-vitocal-300-g-bwc301-a08_2_720x600.jpg)
Tuo paketti siis maksaa 10-11k€ suomeen rahdattuna, luulisin tuolla saavan...ei jaksa kattoo sen rahtimakuja, ehkä vaatisi emailin sinne!
Tuolla hinnalla saa muuten Suomesta tämän asennettuna ;D:
http://www.maalampotukku.fi/product/1526/viessmann-vitocal-242-g-77-kw-asennettuna-avaimet-kateen
Jos tuota käyttää referenssinä ja kattelet mihin muilla kokoonpanoilla pääsee...ja siitä sitten punnitsemaan ja päättämää, pitämällä mielessä' hyväähän ei järjettömän halvalla saa' 8)
Nibe F1255 puskurin kanssa jää reilusti alle jos tuolla toisaalla annettu hinta 7100€ pitää kutinsa...pitää olla vaan hyvä puskuri ja kierukka että LKV piisaa...vai onko se tarve nyt niin suuri?
Nuo laitteet saisi mahtumaan pannariin, toinen varaaja 850 halkasijaltaan. Noita 850:siä menee juuri se kaksi rinnakkain ja pumppu niiden eteen käytävälle.
Pyöritellään, pyöritellään paketteja. :)
Pääsulakkeet on 3x25, ollut aikaisemmin 3x65. Alakerrassa on ollut liha- ja luumylly... ???
Kuvan mukaan näyttäisi puuttuvan esilämmityskierukka vielä tuosta lämmitysvaraajasta. Eli ei ihan vielä tuolla säiliöllä optimia.
Laitoin vaan ekan kuvan mikä tuli vastaan, malleja on useita sivulla.
-
Ravensbergersolar vastasi rahtikysymykseen, 250€ tänne Keski-Suomeen. Tuo summa siis 2:lle varaajalle, 1000l+600l. Jos jollain tulee mieleen sieltä tilata.
-
Joko olet valinnan tehnyt, vaihtoventtiilikone vai tulistinpumppu erillisvaraajalla?
-
Joko olet valinnan tehnyt, vaihtoventtiilikone vai tulistinpumppu erillisvaraajalla?
Enpä ole tehnyt, mietinnässä vielä.
-
Laitetaas päivitystä aiheeseen.
Joku viikko mennyt remonttia tehdessä ja maalämpöprojekti on edennyt vähäsen. Otimme halpaa lämmitysöljyä säiliön täyteen ja sillä mennään ensi syksyyn.
Kaivon poraaja on valittu ja tarjous venyy jopa ensi vuoden alkuun, näin sovittiin. Hinnaksi tuli 24€/m.
Itse laitteston hankinta on jäänyt vaiheeseen, täytyy katsella niitä lähempä syksyä.
-
Päivät taas,
jos nyt kolmannella kerralla saataisiin se maalämpö tännekin taloon.
Tosiaan vuosia vierähtänyt jo muutama edellisestä viestistä ja sain viimein asennettua 2015 joulukuussa tuntimittarin polttimeen. Vanha Lamborghini-poltin ei suostunut enää potkimallakaan hönkimään lämpöä, oli lauantai ja soitin paikalliselle putkimiehelle löytyykö poltinta varastosta. Löytyi paketissa oleva Oilon Jr. Pro ja heitin sen paikalleen. Sain aloitettua tuntimittaukset siis samalla uudella polttimella ja ne ei ole kaunista katseltavaa. Otin 2016 alkuvuodesta öljysäiliön täyteen ja jatkoin täyttämistä pitkin vuotta, kun sitten vertasin poltettua öljymäärää ja tuntimittaria 2017 vuoden alussa oli ilmeeni priceless. 4500l per vuosi. Polttimen hyötysuhde mitattiin asennuksen ja säädön jälkeen ja se oli 93%. Eli 4500l öljyä on 41850Kwh lämmitystarve per vuosi.
Sattumien summan kautta männä viikolla parempi puolisko oli vieressä kun juttelin tutun kanssa joka oli maalämmön hankkinut, kehui maasta taivaisiin. Ja nyt se alkaa taas, haaveilu maalämmöstä. Uudistin vanhojen kaivon porausten tarjousten kyselyn ja yksi ehti jo vastata, 26€/m.
Ehdin jo lämpöpumppu-foorumilla suunnitella VILPin ottamista kiinteistöön, mutta MLP olisi pitemmässä juoksussa kannattavampi. Talossa kun on tarkoitus ainakin seuraavat 20 vuotta viettää.
Eli jatketaan vanhassa ketjussa haaveilua ja suunnittelua. Liitteenä uusi tomppelin laskelma jota itse täydensin.
Heti kysymys porausjätteen jättämisestä tontille, kannattaako? Omasta puolesta sen voisi purkaa omalla tontilla olevan puiston juureen, onko tuosta haittaa pitemmässä juoksussa?
Edit: Päivitin oman laskelman.
-
Katselin pihassa olevaan vanhaan käyttövesikaivoon ja siellä vedenpinta oli n. 3,5 metriä maantasosta. Laskelma näyttää 293 metristä kaivoa, mitenhän käy jos porauttaa 300m syvän kaivon?
Antaako kv-kaivossa oleva vesi osviittaa aktiivisyvyydestä? Tänään tuli tarjous KS-Geoenergiltä ja he pystyvät poraaman jopa 350m kaivoja, tietenkin jos ei ongelmaa tule.
Miten keruupiirin pituus, Nibellä maksimi näyttäisi olevan 400m ja kaivossa + vaakapiiri sitä tulisi olemaan n. 620m? Kaivon saisi sijoitettua suoraan pannuhuoneen seinän taakse, vaakavetoa ei tulisi niin paljoa.
Pumppua mietin kanssa, katselin Niben F1255 pumppua. Siinä on sisäinen LKV-varaaja, tuolla voisi meidän porukka juuri pärjätä jos veden esilämmittäisi puskurivaraajassa. Puskurivaraajaksi olen miettinyt Jäspin GTV500 hybridiä, passaisiko Niben kanssa yhteen? Puskurin saisi kyllä halvemmalla varmasti, pelkkä esilämmityskierukka riittäisi siinä. Monta kysymystä, mutta onko suositella muita invertteripumppuja tuohon 16Kw teholuokkaan?
-
Mun on ihan pakko kehua tähän paikkaan tuota omaa laitosvalintaa. Eli meillä on myös sellainen isohko poppoo ja talossa 12h+keittiö. Porukkaa sellaiset 8h ja vettä palaa aivan tajuttomasti. Otin sellaisen Viessmanin vehkeen, jossa lämmintä vettä tehdään 390 L varaajaan 50°:een lämmöllä ja se vesi on siis todellista vettä, eikä mitään kierukka hömpötyksiä. Lisäksi vanhasta öljyajasta jäi jäljelle 500 L aurinkovaraaja, jossa on siis käyttövesi kierukka lisäksi. Eli tällä hetkellä se toimii lämmityksen puskurivaraajana ja sen läpi tulee käyttöveden esilämmityskierukka ennen tuota 390 L varaajaa. Tämä homma toimii niin, että tarvittaessa kuumaa vettä aletaan tehdä täydellä 17kW teholla ja lämmitys saa luvan odottaa, kunnes vesilämmitys antaa luvan. Lattialämmitystä on 150m² ja pattereilla pyöri viime talven vielä sellaiset + 150m², joka on siis suunnitelmissa muuttaa lattialämmitykselle tänä kesänä. Tätä kokoonpanoa voin suositella ihan huoletta sellaiselle, joka haluaa lämmintä vettä tajuttomia määriä tarvittaessa. Laitteiston ½-vuoden COP on 3,8, jota pidän itse varsin hyvänä tällaisessa patteri/lattia talossa. Tehoja vain taitaa olla meikäläisellä hieman yläkanttiin, mutta lisärakentamistakin on tiedossa, joten ei haittaa. 1000 L aurinkovaraaja olisi ollut paikallaan ja useammalla kierukalla vielä, niin olisi saanut pesutilat pyörittää kesäisin helpolla.
Muutoksia tuohon.
Lämmityksen COP on 4,6
Lämminvesi COP on. 3,2
SCOP koko hommassa 4,3
Öljyä paloi 4300 L
Nyt sähköä 8300 kWh
Koko talo lattialämmityksellä
Ottaisin tilalle mieluusti 1000 L varaajan, eikä mitään laipallisia tarvitse, kun on esilämmityskierukka, eikä käyttövettä tehdä tässä varaajassa. Mulla oli huoltojen yhteydessä mitattu hyötysuhde aina yli 96%, mutta todellinen on siis ollut luokkaa 83%. 4300 L öljyä ja nykyinen tuotto 35690 kWh tuon ainakin kertoo. 4300 L öljyä vaihtui siis 8300 kWh sähkölaskuun. 2 x 165 m kaivoilla päästään myös Tammi-Helmikuussa 0-asteen tuloon liuoksella, joten niissäkään ei ole liikoja metrejä ollut.
-
Muutoksia tuohon.
Lämmityksen COP on 4,6
Lämminvesi COP on. 3,2
SCOP koko hommassa 4,3
Öljyä paloi 4300 L
Nyt sähköä 8300 kWh
Koko talo lattialämmityksellä
Ottaisin tilalle mieluusti 1000 L varaajan, eikä mitään laipallisia tarvitse, kun on esilämmityskierukka, eikä käyttövettä tehdä tässä varaajassa. Mulla oli huoltojen yhteydessä mitattu hyötysuhde aina yli 96%, mutta todellinen on siis ollut luokkaa 83%. 4300 L öljyä ja nykyinen tuotto 35690 kWh tuon ainakin kertoo. 4300 L öljyä vaihtui siis 8300 kWh sähkölaskuun. 2 x 165 m kaivoilla päästään myös Tammi-Helmikuussa 0-asteen tuloon liuoksella, joten niissäkään ei ole liikoja metrejä ollut.
Euroshopperin tapauksessa huomioisin myös kokonaissähkönkulutuksen. Sillä on myös vaikutusta lämmitystarpeeseen. Meillä menee "hupisähköä" n. 5000 kWh vuodessa eli 2/5 kokonaissähkönkulutuksesta. Euroshopperilla taitaa olla suhde luokkaa 3/1 hupisähkön "eduksi".
-
Muutoksia tuohon.
Lämmityksen COP on 4,6
Lämminvesi COP on. 3,2
SCOP koko hommassa 4,3
Öljyä paloi 4300 L
Nyt sähköä 8300 kWh
Koko talo lattialämmityksellä
Ottaisin tilalle mieluusti 1000 L varaajan, eikä mitään laipallisia tarvitse, kun on esilämmityskierukka, eikä käyttövettä tehdä tässä varaajassa. Mulla oli huoltojen yhteydessä mitattu hyötysuhde aina yli 96%, mutta todellinen on siis ollut luokkaa 83%. 4300 L öljyä ja nykyinen tuotto 35690 kWh tuon ainakin kertoo. 4300 L öljyä vaihtui siis 8300 kWh sähkölaskuun. 2 x 165 m kaivoilla päästään myös Tammi-Helmikuussa 0-asteen tuloon liuoksella, joten niissäkään ei ole liikoja metrejä ollut.
Meillä on pannarin oviaukko 680mm, sen mukaan pitää pelata varaajan kanssa. Pannuhuoneen seinät on tiiltä, ei huvita piikata kuin kierron letkujen reiät. :) Tuo mitattu hyötysuhde on varmasti alempi, mutta lähelle tuota 42000Kwh mitoittaisin. Ehkä se 40000Kwh voisi olla realistisempi. Eniten kiinnostaa nyt minkälaisen kaivon nyt tarvisen tuohon kulutukseen tarvii. Projekti maksaa varmasti lähelle 20000€, mihin on varauduttu.
Saako COPpia muutettua muuten kuin rukaamalla perussäätöjä?
Euroshopperin tapauksessa huomioisin myös kokonaissähkönkulutuksen. Sillä on myös vaikutusta lämmitystarpeeseen. Meillä menee "hupisähköä" n. 5000 kWh vuodessa eli 2/5 kokonaissähkönkulutuksesta. Euroshopperilla taitaa olla suhde luokkaa 3/1 hupisähkön "eduksi".
Meillä hupiin mene koko ajan kasvava määrä, nyt taitaa olla reilu 9000KWh vuodessa. Tosin eteisen ja toisen vessan sähköiset lattialämmitykset on suurin syy.
-
Ovesta ei meillekään olisi kaikki mahtunu, niin otin sen irti karmeineen. Toista tolppaakin piti siirtää, niin katkaisin sen ja laitoin uuden tolpan sijaansa sivuun. Eihän nuo nyt mitään ratkaise loppupeleissä. Nyt olisi uusi ovikin paikallaan, kun ei tartte enää paloluokiteltua rakennetta, muttei viitsi laittaa. Ja mulla maksoi siis 24 500 € tuo 17 kW ja 390 L käyttövesi 2 x 165 m kaivojen kanssa. Tyhmänä maksoin kaivoista 35 €/ m, kun en muusta tiennyt. Liikaa metrejä kaivoihin on täysi mahdottomuus, mutta mulla siis menee nyt näillä 35690 kWh laskennallisilla arvoilla tuolla Tammi-Helmikuun yli 2 vk kunnon pakkasilla jo 0-asteen tulolle kaivosta joskus. Pääasiassa siis kaivo on plussan puolella jatkuvasti ja se on ainoa, mitä itse hyväksyn. Muut tekee, mitä haluaa sitten. Nyt on tulo +0,9 ja meno -3,0, kun se sattuu tuossa vieressä puksuttamaan. Ulkona vain -6 astetta. 5:ttä vuotta nyt siis menee ja tuo 1000 L varaaja on ainoa, mikä kummittelee mielessä. No ehkä tuo railakas ylitehomitoitus joskus käy myös mielessä, mutta pärjään näilläkin tehoilla kyllä. Ja kuriositeettina vielä pitää mainita tuo aurinkolämpö, joka on ollut jo öljyaikaankin. Siihen uusittiin putkisto toissavuonna. Kunhan vain sen tiedostat, että kaivojen ylimitoituksesta on pelkkää hyötyä. Jos on rahaa, niin maksat. Ja jos on tiukkaa, niin ali mitoittaa ei silti saa. Siitä ei tule muuta, kuin pelkää harmia useammaksi vuodeksi ja se tulee maksamaan huomattavasti enemmän. Tinkaa vaikka mielummin laitteista, jos on pakko. Maapiirillä saisi monet säästettyä useamman tuhatlappusen ja se on aina ensisijainen säästön kohde.
-
Euroshopperin tapauksessa huomioisin myös kokonaissähkönkulutuksen. Sillä on myös vaikutusta lämmitystarpeeseen. Meillä menee "hupisähköä" n. 5000 kWh vuodessa eli 2/5 kokonaissähkönkulutuksesta. Euroshopperilla taitaa olla suhde luokkaa 3/1 hupisähkön "eduksi".
Näin on. Meillä osataan käyttää sähköä kunnolla. Eli vuosikulutus on aika täsmällisesti 27 000 kWh. Maalämpöpumpulle on oma keskus, josta mitataan pelkästää kompressorin käyttämää sähköä. Eli tämä on suoraan vertauskelpoinen öljynkulutukseen, kun kiertopumput siinäkin on ollut sähköllä. Vuonna 2017 meni alle 8000 kWh kompuralla, mutta edelleen pysytään hieman alle 8300 kWh lukemissa. Erikoista tietysti, että kulutus oli luokkaa 20-22 kWh ennen maalämpöä ja nyt lisäyksen jälkeen vain 27000 kWh. No yksi wc suihkutila oli ennen sähkökaapelilla, niin ehkä tuo selittää sitten sen.
-
Nyt asiat alkaa olla sillä mallilla että kaivo tulee, viikolla 15-17. Vielä yritetään saada toinen maalämpökaivo samaan aikaan, se on vielä auki. Appiukolle otin vesikaivosta tarjouksen ja se porataan samalla niiden tontille. Nyt vaan haetaan syvyyttä vielä.
-
Antaako kv-kaivossa oleva vesi osviittaa aktiivisyvyydestä?
Kyllä se antaa.
Jos vielä kalliokin on kohtuullisen lähellä, niin aina vaan paranee.
Veden täyttämältä maaporausosuudelta saadaan lähes puolet siitä lämpöenergian määrästä, mitä saadaan kalliosta.
-
Kyllä se antaa.
Jos vielä kalliokin on kohtuullisen lähellä, niin aina vaan paranee.
Veden täyttämältä maaporausosuudelta saadaan lähes puolet siitä lämpöenergian määrästä, mitä saadaan kalliosta.
Hyvä tietää, vesi on talvella tuossa 3,5m syvyydessä ja kesällä melkein maanpinnassa. Eli olettama on että tehoa saisi hyvin käyttöön
Omasta kaivosta voisin lyödä heti kaupan lukkoon, mutta odotan appiukon ja toisen lämpökaivon (200m) vastausta. Appiukko tarvii paremman vesikaivon ja putkari kysyy vielä toisen maalämpöprojektin omistajalta. Jos kaikki 3 kohdetta saadaan peräkkäin sovittua, tippuu hinta 1€/m.
-
Pystyykö kaivon syvyyttä määrittelemään muuten kuin tomppelin laskelmalla? Jos lasken U-arvot tarkalleen, saan mitoituksen reiluun 50000Kwh lämmitystarpeeseen. Jos taas pienennän niitä niin että lämmitystarve ja käyttöveden tuotto on nykyisellä +40000Kwh, tulee kaivon syvyydeksi reilu 300m. Vähän vielä hukassa olen laskennan kanssa siis.
-
Kaivon syvyys riippuu siitä, kuinka paljon vuodessa kaivosta otetaan lämpöenergiaa.
Tämä pätee tavallisen asuinrakennuksen kanssa.
Poikkeus tästä silloin, kun kaivosta otetaankin hetkellisesti hyvin suuri energiamäärä.
Silloin tarvitaan lisää kaivometrejä.
Poikkeus myöskin silloin, kun kaivosta otetaan jatkuvasti, ympäri vuoden saman verran energiaa.
Silloin riittää hiukan lyhyempi kaivo.
Yritä selvittää oikeat U -arvot.
-
Kaivon syvyys riippuu siitä, kuinka paljon vuodessa kaivosta otetaan lämpöenergiaa.
Juuri näin. Jos mitoittaa kaivon pitkäaikaista energiatarvetta pienemmäksi, silloin on vain pari ikävää vaihtoehtoa tarjolla: a) kaivo kylmenee ja sen hyötysuhde laskee, pahimmassa tapauksessa keruuputket painuvat kasaan ympäröivän jään puristuksessa; b) joudutaan käyttämään lämpöpumpun sähkövastuksia runsaasti apuna, jolloin matalamman kaivonporauksen säästöt hupenevat vuosien kuluessa isompaan sähkölaskuun. Mielummin kymmenen metriä liian syvä kuin kymmeniä metrejä liian matala.
-
Juuri näin. Jos mitoittaa kaivon pitkäaikaista energiatarvetta pienemmäksi, silloin on vain pari ikävää vaihtoehtoa tarjolla: a) kaivo kylmenee ja sen hyötysuhde laskee, pahimmassa tapauksessa keruuputket painuvat kasaan ympäröivän jään puristuksessa; b) joudutaan käyttämään lämpöpumpun sähkövastuksia runsaasti apuna, jolloin matalamman kaivonporauksen säästöt hupenevat vuosien kuluessa isompaan sähkölaskuun. Mielummin kymmenen metriä liian syvä kuin kymmeniä metrejä liian matala.
Alimitoittamassa en ole, pikemminkin ottaisin extraa. Kellarin mahdollinen lattialämmitys kun haukkaa tulevaisuudessa lisää tehoa kaivosta. Tuo Niben liuospumpun teho mietityttää myös, asiaan auttaisi jos ottaisin kaivoon 2x50mm Turbocollectorin. Kysäisen mitä tulisi lisähintaa per metri
Kaivon syvyys riippuu siitä, kuinka paljon vuodessa kaivosta otetaan lämpöenergiaa.
Tämä pätee tavallisen asuinrakennuksen kanssa.
Poikkeus tästä silloin, kun kaivosta otetaankin hetkellisesti hyvin suuri energiamäärä.
Silloin tarvitaan lisää kaivometrejä.
Poikkeus myöskin silloin, kun kaivosta otetaan jatkuvasti, ympäri vuoden saman verran energiaa.
Silloin riittää hiukan lyhyempi kaivo.
Yritä selvittää oikeat U -arvot.
Osana väärään mitoitukseen saattaa olla kellarin neliöt, siellä ei ole kuin kahdessa huoneessa patterit. Olen laskenut koko kellarin neliöt mukaan, lasken uudelleen pelkästään niistä huoneista joissa patterit on.
-
Nyt muutin neliöt oikein, antoi vähän maltillisemman tuloksen kaivolle. Jokohan tuossa alkaisi olla lukemat kohdallaan, pumpuksi passaa se 16Kw ja kaivoa 300m.
Mistä kannattaa Nibe F1255 hankkia? Näyttävät olevan suht samassa nettikaupoissa, parhainta hintaa kannattaa kumminkin aina metsästää.
-
Tee vielä varasuunnitelma, jos sattuu tuo poraus tökkimään . 2 x kaivoja saa laittaa sillä 40 mm putkella.
-
Lisäsin tuohon edellisen laskelman perään.
Hinta pompsahtaa vähän:
1x300m
8250€ 2x50mm Turbolla
8100€ 2x45mm Turbolla
7500€ 2x40mm sileä
2x198m
2x40mm 9900€
Sen näkee sitten ku poraus alkaa mitä tapahtuu... ;D
-
Onko laskussa mukana jo keräimien hintaero? 40 mm keräin tulee halvemmaksi, kuin 50 mm. 40 mm keräintä käyttää kaikki porarit. 50 mm saattaa olla vieläkin joillekin liian uutta, vaikka lienee ihan arkipäivää suuremmissa kohteissa.
-
Päivitin hinnat, juuri sain vastauksen Turboon.
-
Nyt muutin neliöt oikein, antoi vähän maltillisemman tuloksen kaivolle. Jokohan tuossa alkaisi olla lukemat kohdallaan, pumpuksi passaa se 16Kw ja kaivoa 300m.
Hienoa, laskit itse. Itse tietää parhaiten talon mitat ja rakenteet ja tulee tarkin mitoitus.
Joudut ilmeisesti laittamaan kaksi kaivoa, muutoin tulee turhan suuri painehäviö keruupiiriin, vaikka olisi 50 millinen putkitus.
Sinulla on tuossa edellä laskelma kahdelle kaivolle.
Niihin kaivoihin voi laittaa 40 milliset keräimet.
Ota huomioon, että turbo putkella on suurempi virtausvastus ja siis suurempi painehäviö, kuin sileällä putkella.
-
Hienoa, laskit itse. Itse tietää parhaiten talon mitat ja rakenteet ja tulee tarkin mitoitus.
Joudut ilmeisesti laittamaan kaksi kaivoa, muutoin tulee turhan suuri painehäviö keruupiiriin, vaikka olisi 50 millinen putkitus.
Sinulla on tuossa edellä laskelma kahdelle kaivolle.
Niihin kaivoihin voi laittaa 40 milliset keräimet.
Ota huomioon, että turbo putkella on suurempi virtausvastus ja siis suurempi painehäviö, kuin sileällä putkella.
Ok, tuosta painehäviöstä ja sen tarkoitusperästä en ole vielä perillä. Suunnitteluvaiheessa kun olen niin eiköhän sen joku täällä minulle kerro.
Jos laittaa 300m kaivoon sileän 50mm putken niin onko eroa Turboon? Mieluiten tietenkin teettäisin yhden kaivon, ihan kustannuksien
ja vähemmän pihan mylläyksen takia. Olen lukenut jostain erillisestä liuospumpusta, saako Nibellä ohjattua sitä ja minkälainen pumppu
on kyseessä?
-
Ok, tuosta painehäviöstä ja sen tarkoitusperästä en ole vielä perillä. Suunnitteluvaiheessa kun olen niin eiköhän sen joku täällä minulle kerro.
Jos laittaa 300m kaivoon sileän 50mm putken niin onko eroa Turboon? Mieluiten tietenkin teettäisin yhden kaivon, ihan kustannuksien
ja vähemmän pihan mylläyksen takia. Olen lukenut jostain erillisestä liuospumpusta, saako Nibellä ohjattua sitä ja minkälainen pumppu
on kyseessä?
Painehäviön aiheuttaa keruuputkiston virtausvastus.
Mita sileämpi sisäpiinaltaan putki on, sitä vähemmän se aiheuttaa mesteen virtaukselle vastusta.
Turboputkessa on sisäpinnassa kiväärin piipun rihlausta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Rihla) muistuttava kuvio. (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b2/105mm_tank_gun_Rifling.jpg/300px-105mm_tank_gun_Rifling.jpg)
Aseen piipussa rihla kiertää koko matkaltaan samansuuntaisena, turbo putkessa rihla vaihtaa suuntaa.
Tarkoituksena on synnyttää enemmän turbulenssia, kaaostilaa putken virtauksessa.
ilman sitä kaaostilaa virtaus on laminaaria.
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b8/Laminar_and_turbulent_flows.svg/160px-Laminar_and_turbulent_flows.svg.png) (https://fi.wikipedia.org/wiki/Laminaarinen_virtaus)
Kuvan vihreät, nuolikärkiset viivat kuvaavat nesteen etenemistä putkessa.
- Yläkuvassa (a) nesteen virtaus putkessa on laminaarista, yhdensuuntaista.
- Alemmassa kuvassa (b) virtaus on kaaosmaista, turbulenttia.
Tämä suuntaansa vaihtava rihla aiheuttaa kohonneen virtausvastuksen putkessa virtaavalle nesteelle,
siis siitä syntyy enemmän painehäviötä keräimen putkessa.
Turbo putken kehittäjällä on ollut syynsä tehdä tämä erikoinen keräinputki.
Turbulennssi sekoittaa nesteen ja lämpöä siirtyy putken seinämistä hiukan tehokkaammin kiertävään nesteeseen.
Jos painehäviö nousee liikaa, ei maalämpökoneen maakiertopumpun pumppausteho riitäkään pitämään keruun virtausnopeutta tarpeeksi suurena.
Keruun virtaus hidastuu ja pumpulle ei tulekaan riittävän paljon lämpöenergiaa maasta.
-
Mistä kannattaa Nibe F1255 hankkia? Näyttävät olevan suht samassa nettikaupoissa, parhainta hintaa kannattaa kumminkin aina metsästää.
Moi,
Minua LVI-asentajat pelotteli, että nettikaupoissa Nibet saattaa olla ns. ruåtsin mallia, eli varaaja tehty eri metalliseoksesta kuin suomimalleissa ja siten niitä on sen puheiden mukaan suomen pohjavedellä syöpynyt puhki. Mene ja tiedä, onko totta vai tarua? Vai onko aika korjannut tämän ongelman? No mä lopetin sen murheen miettimisen, kun ostin Lämpöässän. Toki jotain muuta murehdittavaa tuli tilalle... :D
-Janne
-
Painehäviön aiheuttaa keruuputkiston virtausvastus.
Mita sileämpi sisäpiinaltaan putki on, sitä vähemmän se aiheuttaa mesteen virtaukselle vastusta.
Turboputkessa on sisäpinnassa kiväärin piipun rihlausta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Rihla) muistuttava kuvio. (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b2/105mm_tank_gun_Rifling.jpg/300px-105mm_tank_gun_Rifling.jpg)
Aseen piipussa rihla kiertää koko matkaltaan samansuuntaisena, turbo putkessa rihla vaihtaa suuntaa.
Tarkoituksena on synnyttää enemmän turbulenssia, kaaostilaa putken virtauksessa.
ilman sitä kaaostilaa virtaus on laminaaria.
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b8/Laminar_and_turbulent_flows.svg/160px-Laminar_and_turbulent_flows.svg.png) (https://fi.wikipedia.org/wiki/Laminaarinen_virtaus)
Kuvan vihreät, nuolikärkiset viivat kuvaavat nesteen etenemistä putkessa.
- Yläkuvassa (a) nesteen virtaus putkessa on laminaarista, yhdensuuntaista.
- Alemmassa kuvassa (b) virtaus on kaaosmaista, turbulenttia.
Tämä suuntaansa vaihtava rihla aiheuttaa kohonneen virtausvastuksen putkessa virtaavalle nesteelle,
siis siitä syntyy enemmän painehäviötä keräimen putkessa.
Turbo putken kehittäjällä on ollut syynsä tehdä tämä erikoinen keräinputki.
Turbulennssi sekoittaa nesteen ja lämpöä siirtyy putken seinämistä hiukan tehokkaammin kiertävään nesteeseen.
Jos painehäviö nousee liikaa, ei maalämpökoneen maakiertopumpun pumppausteho riitäkään pitämään keruun virtausnopeutta tarpeeksi suurena.
Keruun virtaus hidastuu ja pumpulle ei tulekaan riittävän paljon lämpöenergiaa maasta.
Lueskelinkin vähän foorumilta löytyvää ketju, jossa vertailette eri virtauksia tietyllä CTCn pumpulla. Kiitos selvennyksestä!
Moi,
Minua LVI-asentajat pelotteli, että nettikaupoissa Nibet saattaa olla ns. ruåtsin mallia, eli varaaja tehty eri metalliseoksesta kuin suomimalleissa ja siten niitä on sen puheiden mukaan suomen pohjavedellä syöpynyt puhki. Mene ja tiedä, onko totta vai tarua? Vai onko aika korjannut tämän ongelman? No mä lopetin sen murheen miettimisen, kun ostin Lämpöässän. Toki jotain muuta murehdittavaa tuli tilalle... :D
-Janne
Mainostavat ainakin rst-säiliöllä noiden olevan ja jos koneen aukaisee ja sieltä paljastuu jotain muuta/käytössä hajoaa, syytä saa etsiä nettikaupasta. Uskon että ei ole ongelmia niistä tilatessa.
-
Moi,
Oma kokemus oli se, että jos ei itse pysty asennustyötä tekemään, niin saneerauskohteeseen kannatti ostaa pumppu ja asennus pakettina. Nihkeesti olisivat tulleet tuntitöinä tekemään asennuksen muualta ostetulle pumpulle...
-Janne
-
Moi,
Oma kokemus oli se, että jos ei itse pysty asennustyötä tekemään, niin saneerauskohteeseen kannatti ostaa pumppu ja asennus pakettina. Nihkeesti olisivat tulleet tuntitöinä tekemään asennuksen muualta ostetulle pumpulle...
-Janne
Parin kilsan päässä asuu putkimies jolla on kylmäaineoikeudet, oli juuri asentanut itselleen pumpun. Puran itse vanhat romut pois ja raahaan varaajan + pumpun paikalleen, vaa'itan molemmat ja putkimies saa jatkaa.
-
Parin kilsan päässä asuu putkimies jolla on kylmäaineoikeudet, oli juuri asentanut itselleen pumpun. Puran itse vanhat romut pois ja raahaan varaajan + pumpun paikalleen, vaa'itan molemmat ja putkimies saa jatkaa.
Joo no sitten varmaan onnistuu kivasti! Laitahan tietoa,kun projekti etenee!
-janne
-
Joo no sitten varmaan onnistuu kivasti! Laitahan tietoa,kun projekti etenee!
-janne
Lisäilen tietoja sitä mukaan kun valmista saadaan, porausaikoja oli viikoille 15-17. Varaan heti ajan kun saan niistä kahdesta muusta kaivosta tietoa.
Pannuhuoneessa alan heilumaan vasta kun kelit lämpeää, tai noh, miten nopeasti tuon pumpun ja varaajan nyt saa paikalleen. Talo jää ilman lämmintä ja käyttövettä, montaa päivää ei saisi heilahtaa työssä.
Pumpun ja varaajan tilaan heti kun selviää tuo kaivoasia, samalla muutakin hilpettä. Nibestä löytyy ilmeisesti energiamittari, voisi parit Pollut tilata mittaamaan käyttöveden ja käytetyn lämpöenergian kulutusta.
-
Onko kenelläkään ulkoista liuospumppua, ainakin suuremmissa kohteissa niitä näkyy olevan. Nibellä voisi ohjata pohjavesipumppua, tuo rele ilmeiseti foorumin kirjoituksen perusteella vetää kun koneen oma liuospumppu on päällä? Tuosta voisi olla apua sen syvemmän kaivon kanssa.
Nyt termistö on vaikeaa mutta jos piiskapumppu tarkoittaa sarjassa lisäpumppua, niin Nibestä löytyy ohjaus "pohjavesipumpulle". Itse käytän sitä hieman eri tarkoitukseen, mutta rele vetää aina kun keruun kiertopumppu on päällä. Eli siis saa sen ohjauksen jos sitä tarkoitat.
Lämpöpumpulla yhdistää vaan AA3-X7 liittimen kautta vaikka tämän pumpun:
https://www.maalampotukku.fi/product/310/lampojohtopumppu-grundfos-magna1-25-80-180-1x230v
Tuossa ilmeisesti useita eri ohjelmia joita voi ajaa, paine-, kierto ja lämpötilasäädoillä.
Tässä toinen parempi:
https://www.maalampotukku.fi/product/312/lampojohtopumppu-grundfos-magna3-25-100-180-1x230v
Ehkä katson sen ekan kaivon porauksen ja mietin sitten uudestaan.
-
Moi,
Meillä poras Perhosssa Närpiöläinen Klemets & Son. Hyvää työtä teki, 25 eur/metri. Poraus 12/2017. Aattelin vaan tiedoksi, että jos on sektorilla...
-Janne
-
Täällä kirjoitteli joskus joku joka oli asentanut ylimääräisen liuospumpun. Tuossa johtopäätös oli sellainen että hyötysuhde vain laski tuo pumpun takia.
Eiköhän se kierrä tuollaisella 50mm putkella aivan riittävästi 300m kaivossakin. Ei tuo 3 astetta mikään kiveen kirjoitettu sääntö ole ja jo niben max 200m/kaivo mitoituksella tuo ylittyy.
Kahden kaivon tuomaa kustannus eroa et kiri ikinä kiinni marginaalisesti parantuneella hyötysuhteella.
-
Maakiertoa ei voi päästää kovin huonoksi.
Jos maakierron menon ja paluun erotus nousee reilusti yli kolmen asteen,
menee kaivolle menevä keruuputki pakkaselle ja sen ympärille alkaa kasvaa jäälieriö, joka saattaa nostaa keräimen ylös kaivosta.
Näin saattaa käydä varsinkin silloin, kun kaivo on alimitoitettu.
-
Onko kenelläkään ulkoista liuospumppua, ainakin suuremmissa kohteissa niitä näkyy olevan. Nibellä voisi ohjata pohjavesipumppua, tuo rele ilmeiseti foorumin kirjoituksen perusteella vetää kun koneen oma liuospumppu on päällä? Tuosta voisi olla apua sen syvemmän kaivon kanssa.
Lämpöpumpulla yhdistää vaan AA3-X7 liittimen kautta vaikka tämän pumpun:
https://www.maalampotukku.fi/product/310/lampojohtopumppu-grundfos-magna1-25-80-180-1x230v
Tuossa ilmeisesti useita eri ohjelmia joita voi ajaa, paine-, kierto ja lämpötilasäädoillä.
Tässä toinen parempi:
https://www.maalampotukku.fi/product/312/lampojohtopumppu-grundfos-magna3-25-100-180-1x230v
Ehkä katson sen ekan kaivon porauksen ja mietin sitten uudestaan.
50 mm putken kanssa ei tartte mitään piiskapumppuja. 40 mm putken vastus 300 m kaivossa menee niin suureksi, että on turha alkaa tappelemaan vastaan jollain suurtehopumpulla, kun samaan tulokseen pääsee vastapaineen hallinnallakin. Eli isoputki, tai 2 kaivoa. Jos suosiolla joku ottaa suurtehopumpun, niin se on melkein kuin käärmeöljyn tilaamista porarilta, joka ei ymmärrä alastaan tarpeeksi. Sama tietysti koskee kauppiaitakin. 50 mm keräin on nykypäivää.
-
Moi,
Meillä poras Perhosssa Närpiöläinen Klemets & Son. Hyvää työtä teki, 25 eur/metri. Poraus 12/2017. Aattelin vaan tiedoksi, että jos on sektorilla...
-Janne
Pohjoisessa Keksi-Suomessa ollaan, porausfirma on jo käytännössä valittu. Pitää vaan tehdä tilaus kalustosta paikalle.
Kiitos kumminkin vinkistä!
Täällä kirjoitteli joskus joku joka oli asentanut ylimääräisen liuospumpun. Tuossa johtopäätös oli sellainen että hyötysuhde vain laski tuo pumpun takia.
Eiköhän se kierrä tuollaisella 50mm putkella aivan riittävästi 300m kaivossakin. Ei tuo 3 astetta mikään kiveen kirjoitettu sääntö ole ja jo niben max 200m/kaivo mitoituksella tuo ylittyy.
Kahden kaivon tuomaa kustannus eroa et kiri ikinä kiinni marginaalisesti parantuneella hyötysuhteella.
Hyötysuhteella tarkoitat pumpun viemää sähkövirtaa? Tuossa mietin että jos se 4500l on palanut 93% mitatulla hyötysuhteella se todellinen voisi olla muutamia prosentteja vähemmän kattilahäviöiden kautta. Ja öljykattila kun piti lämpöjä koko ajan 72-80C välillä, on ylimääräiseen kattilalämpöön mennyt vuodessa varmasti iso osa öljyä. Tuota lämpöä kun on käytännössä pidetty kattilan kunnon ja käyttöveden teon takia. Lisäksi kaikki putket pannuohuoneessa ovat olleet eristämättömiä, niin myös talossa kulkevat uudemmat pintaputket. Niistä on joku watti karannut myös pois lämmityksestä ja lämpimän veden tuotosta. Eli todellinen hyötysuhde taitaa olla lähempänä 80%.
Maakiertoa ei voi päästää kovin huonoksi.
Jos maakierron menon ja paluun erotus nousee reilusti yli kolmen asteen,
menee kaivolle menevä keruuputki pakkaselle ja sen ympärille alkaa kasvaa jäälieriö, joka saattaa nostaa keräimen ylös kaivosta.
Näin saattaa käydä varsinkin silloin, kun kaivo on alimitoitettu.
Kokeilen tiputtaa hieman energian tarvetta laskelmassa, katsotaan mitä antaa kaivolle syvyyttä. Katso kommentti yllä.
-
Tuossa kaivon kanssa on siis vain 2 vaihtoehtoa.
1 Syvään kaivoon 50 mm keräin
2 2 kaivoa 40 mm keräimellä
Tuo, että tilaa varta vasten tehopumpulla liian tiukalla keräimellä on suorastaan virhe.
-
Tuossa kaivon kanssa on siis vain 2 vaihtoehtoa.
1 Syvään kaivoon 50 mm keräin
2 2 kaivoa 40 mm keräimellä
Tuo, että tilaa varta vasten tehopumpulla liian tiukalla keräimellä on suorastaan virhe.
Ensimmäistä vaihtoehtoa lähdetään poraamaan, sitten jos ei kaivoa saa tarpeeksi syväksi, siirrytään kakkoseen. Täytyy sitten sumplia se itse liuoskierto kun pumppu paikallaan.
-
Jos pumpussa päädyn Niben F1255 malliin, niin varaajassa ei varmaan tarvi olla laipiota? 1 esilämmityskierukka riittää. Katselin Akvatermin EK, Nero ja Geo-malleja, EKssa pelkkä laipallinen kierukka ylhäällä, Nerossa pystymallinen ja Geossa taas 2 kierukkaa. Eikös tuo EK menisi F1255n kanssa mainiosti? Ekn kierukan voisi siirtää ylhäältä alas.
EK
(http://profil.fi/images/akvaterm/AKVA2.jpg)
Nero
(http://profil.fi/images/akvaterm/akvaterm_akva_neron_2.jpg)
Geo
(http://profil.fi/images/akvaterm/Akvaterm-geo-tiedost.jpg)
Jos vertaa vaikka 500l varaajia, niin EK ja Nero samoissa. Geossa on 150mm eriste ja 2 kierukkaa, hinta sen takia varmaan isompi.
EK 1670€
Nero 1580€
Geo 2080€
-
Nerolle ääni, koska kerrostamisen kannalta hyvä ja halvin, lisäkommenttina kun tuskin Geon ominaisuuksille varsinaista tarvetta ei liene?
Onko tuolle LK Max määrittelylle joku vertailu faktaa muihin nähden kuten LK45 tjms, nimen perusteella ISO mutta silti ei kerro mitään?
-
Kuvien perusteella EK:n yläkierukkaa ei sellaisenaan voi siirtää alas, koska EK:n alempi "käsiluukku" näyttäisi olevan halkaisijaltaan pienempi kuin ylempi. ??
Toki tilausvaiheessa voi räätälöidä, että tulisi alakierukalla varustettuna..
-
Nerolle ääni, koska kerrostamisen kannalta hyvä ja halvin, lisäkommenttina kun tuskin Geon ominaisuuksille varsinaista tarvetta ei liene?
Onko tuolle LK Max määrittelylle joku vertailu faktaa muihin nähden kuten LK45 tjms, nimen perusteella ISO mutta silti ei kerro mitään?
Eipä noita Geon ominaisuuksia tarvi, 1 kierukka riittää. Neron kanssa samaan hintaluokkaan menisi Jäspin GTV 500 hybridi, mutta siinä on laipio. Tosin se olisi monipuolisempi liitännöiltään ja mahtuisi ilman karmien purkua ovesta sisään, toisin kuin Nero.
Kuvien perusteella EK:n yläkierukkaa ei sellaisenaan voi siirtää alas, koska EK:n alempi "käsiluukku" näyttäisi olevan halkaisijaltaan pienempi kuin ylempi. ??
Toki tilausvaiheessa voi räätälöidä, että tulisi alakierukalla varustettuna..
Huomasin kans kuvasta, ero on pieni mutta sen huomaa. 500l Nero taitaa tulla tänne.
-
Hyötysuhteella tarkoitat pumpun viemää sähkövirtaa? Tuossa mietin että jos se 4500l on palanut 93% mitatulla hyötysuhteella se todellinen voisi olla muutamia prosentteja vähemmän kattilahäviöiden kautta. Ja öljykattila kun piti lämpöjä koko ajan 72-80C välillä, on ylimääräiseen kattilalämpöön mennyt vuodessa varmasti iso osa öljyä. Tuota lämpöä kun on käytännössä pidetty kattilan kunnon ja käyttöveden teon takia. Lisäksi kaikki putket pannuohuoneessa ovat olleet eristämättömiä, niin myös talossa kulkevat uudemmat pintaputket. Niistä on joku watti karannut myös pois lämmityksestä ja lämpimän veden tuotosta. Eli todellinen hyötysuhde taitaa olla lähempänä 80%.
Jep. Tarkoitin lähinnä mlp:n hyötysuhdetta. Suurempi lämpötilaero lämmönkaruussa nipistää hiukan coppia (esim 3 vs 4) mutta mistään dramaattisesta ei kuitenkaan ole kyse kokonaisuuteen nähden.
-
Jep. Tarkoitin lähinnä mlp:n hyötysuhdetta. Suurempi lämpötilaero lämmönkaruussa nipistää hiukan coppia (esim 3 vs 4) mutta mistään dramaattisesta ei kuitenkaan ole kyse kokonaisuuteen nähden.
Jep, kaikki on parempaa kuin nykyinen öljylämmitys.
Miten pieleen menee jos jätän nykyisen Oumanin säätämään edelleen pumpun kanssa patterivettä ja ajan Nibestä varaajaan samalla käyrällä mitä Oumanissa on?
Mihin Nibestä tulee antureita? Nerossa näyttäisi olevan 3 anturitaskua.
-
Painehäviön aiheuttaa keruuputkiston virtausvastus.
Mita sileämpi sisäpiinaltaan putki on, sitä vähemmän se aiheuttaa mesteen virtaukselle vastusta.
Turboputkessa on sisäpinnassa kiväärin piipun rihlausta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Rihla) muistuttava kuvio. (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b2/105mm_tank_gun_Rifling.jpg/300px-105mm_tank_gun_Rifling.jpg)
Aseen piipussa rihla kiertää koko matkaltaan samansuuntaisena, turbo putkessa rihla vaihtaa suuntaa.
Tarkoituksena on synnyttää enemmän turbulenssia, kaaostilaa putken virtauksessa.
ilman sitä kaaostilaa virtaus on laminaaria.
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b8/Laminar_and_turbulent_flows.svg/160px-Laminar_and_turbulent_flows.svg.png) (https://fi.wikipedia.org/wiki/Laminaarinen_virtaus)
Kuvan vihreät, nuolikärkiset viivat kuvaavat nesteen etenemistä putkessa.
- Yläkuvassa (a) nesteen virtaus putkessa on laminaarista, yhdensuuntaista.
- Alemmassa kuvassa (b) virtaus on kaaosmaista, turbulenttia.
Tämä suuntaansa vaihtava rihla aiheuttaa kohonneen virtausvastuksen putkessa virtaavalle nesteelle,
siis siitä syntyy enemmän painehäviötä keräimen putkessa.
Turbo putken kehittäjällä on ollut syynsä tehdä tämä erikoinen keräinputki.
Turbulennssi sekoittaa nesteen ja lämpöä siirtyy putken seinämistä hiukan tehokkaammin kiertävään nesteeseen.
Jos painehäviö nousee liikaa, ei maalämpökoneen maakiertopumpun pumppausteho riitäkään pitämään keruun virtausnopeutta tarpeeksi suurena.
Keruun virtaus hidastuu ja pumpulle ei tulekaan riittävän paljon lämpöenergiaa maasta.
Laminaarisella virtauksella on rajanopeudessa suurempi virtausvastus kuin turbulenttisessa.
Erityisesti jähmeähkö etanoliliuos on "sitkeää" ja sen pyöriteilemiseen tarvitaan voimaa.
Kun neste on saatu turbulenttiin, niin se liikkuu herkemmin. Toki nopeuden kasvaessa painehäviö kasvaa toisessa potenssissa.
Eli laminaarivirtaus hidastaa liikettä ja huonontaa lämmönsiirtoa ja nämä yhdessä tekevät sen haitalliseksi lämpökaivolle.
Turboputken rihlat saavat viinan herkemmin pyörteilemän ja näin parantamaan liikkuvuutta ja lämmönsiirtoa.
-
Jos tuo 300m kaivo nyt onnistuu, niin lenkille tulee mittaa se 3+300+300+3=606m. Porautan siis aivan talon nurkalle. Kannattaako tuossa kaivossa nyt käyttää 50mm sileää vai Turboa?
Turbo taitaa olla pienemmän painehäviön takia parempi tuolla pituudella ja eihän tuo nyt sijoituksenakaan ole mitään koko projektissa.
-
Turbo putkella tulee vähän isompi painehäviö.
"Jos tuo 300 m kaivo nyt onnistuu, niin lenkille tulee mittaa se 3+300+300+3= 606 m."
50 millisellä sileällä keruun putkituksella ja 10 kW lämmitysteholla, dt = 3 K ja COP = 3,0 tulee ulkoiseksi painehäviäksi noin 50 kPa.
Virtaus pitäisi silloin olla vähintään 0,55 l/s.
-
Turbo putkella tulee vähän isompi painehäviö.
"Jos tuo 300 m kaivo nyt onnistuu, niin lenkille tulee mittaa se 3+300+300+3= 606 m."
50 millisellä sileällä keruun putkituksella ja 10 kW lämmitysteholla, dt = 3 K ja COP = 3,0 tulee ulkoiseksi painehäviäksi noin 50 kPa.
Virtaus pitäisi silloin olla vähintään 0,55 l/s.
Ok, ei ole tietoa mikä pumppu F1255ssa on. Lämmönkeruupuolen kaavio löytyi asennusmanuaalista.
-
Kiitos tomppeli ekselistä.
Tuosta Niben kaaviosta luettavissa että liuospumpun pyöriessä täysillä käytettävissä on 60kPa paine 0,72l/s virtauksella.
Ja tuo liittämäsi laskuri näytti n. 58kPa 50x3 Turbolle painehäviötä 606m putkella. Sama oli 48kPa sileällä.
-
Kysymys invertteri- ja on/off-pumpun erosta varaajan kanssa, kannattaako? Nythän olen katsellut tuota Niben F1255sta ja sen kanssa n. 500l varaajaa. Meneekö invertteri hukkaan tuossa?
Vaihtoehtona olisi ottaa on/off-kone ja ajaa säiliötä koko ajan täysillä kun tarvetta.
-
Mene yksinpuheluksi, mutta lisään mitoituksen jonka sain Nibeltä meidän kohteeseen.
-
Säätämällä keruuliuoksen keskilämpötilaa haluamakseen saa kaivosta sellaisen kun tykkää.
Energiankulutus tais olla myös hiukan pienempi
-
Säätämällä keruuliuoksen keskilämpötilaa haluamakseen saa kaivosta sellaisen kun tykkää.
Energiankulutus tais olla myös hiukan pienempi
Näinhän se on, laskea voi niin monella tapaa.
Vieläkin kaihertaa tuo on/off-invertteri, patteriverkollinen talo. Ajaisiko suoraan invertterilla verkkoon vai pienen varaajan kautta kv-esilämmityksellä ja erillinen KV-varaaja vai on/off isommalla varaajalla ja erillinen kv-varaaja? Meneekö invertteri hukkaan varaajan kanssa?
Tila tulee vaan vastaan, ei mahdu kuin pumppu ja 1 varaaja pannuohuoneeseen.
-
Näinhän se on, laskea voi niin monella tapaa.
Vieläkin kaihertaa tuo on/off-invertteri, patteriverkollinen talo. Ajaisiko suoraan invertterilla verkkoon vai pienen varaajan kautta kv-esilämmityksellä ja erillinen KV-varaaja vai on/off isommalla varaajalla ja erillinen kv-varaaja? Meneekö invertteri hukkaan varaajan kanssa?
Tila tulee vaan vastaan, ei mahdu kuin pumppu ja 1 varaaja pannuohuoneeseen.
Esim nibe ei suosittele varaajaa invertterin kaveriksi. Ja jotenkin kv-esilämmitys, pieni varaaja ja patterit ei välttämättä kuulosta hyvällä.
Ottaisin invertterin ja jos kv:tä haluaa enemmän niin sitten kaveriksi kylkeen erillinen käyttövesivaraaja.
-
Esim nibe ei suosittele varaajaa invertterin kaveriksi. Ja jotenkin kv-esilämmitys, pieni varaaja ja patterit ei välttämättä kuulosta hyvällä.
Ottaisin invertterin ja jos kv:tä haluaa enemmän niin sitten kaveriksi kylkeen erillinen käyttövesivaraaja.
Tuntuu vaan jotenkin hullulta ajaa koko ajan suoraan patteriverkkoon, mutta siihenhän nuo invertterit on tehty. Tuumailen vielä tuota varaajaa, Akva Nero 300l
sujahtaisi pannuhuoneeseen hyvin ja saisi kv-esilämmityksen. Näkyy foorumilla olevan F1255 + 100l puskurivaraajalla patteritaloissa, tuolla kai estetään patterien napsuminen.
-
Tuntuu vaan jotenkin hullulta ajaa koko ajan suoraan patteriverkkoon, mutta siihenhän nuo invertterit on tehty. Tuumailen vielä tuota varaajaa, Akva Nero 300l
sujahtaisi pannuhuoneeseen hyvin ja saisi kv-esilämmityksen. Näkyy foorumilla olevan F1255 + 100l puskurivaraajalla patteritaloissa, tuolla kai estetään patterien napsuminen.
Mulla itseasiassa loppui vähäkin patterien napsuminen kun siirryin öljystä Thermian invertteriin joka ajaa suoraan vanhaan patteriverkkoon.
Kierron vesi pysyy kyllä tosi tasaisena tuolla, mutta tulevat +2-5c kelit vähän mietityttää kun mennään sinne "on-off alueelle" invertterilläkin. Mulla on siis 100m2 vähemmän lämmitettävää ja varmaan toi Nibe F1255 on suurinpiirtein samantehoinen, niin luulisi sulla pysyvän kokoajan käynnissä vähän lämpimämmille keleille kompressorin pienimmälläkin nopeudella. Mulla siis raja jossain 2c ulkolämpötilan tienoilla jolloin tulee muutama pysäytys päivän aikana.
Tiedä sitten auttaisiko tuota pieni varaaja kummoisesti, jossainhan se piste aina tulee vastaan invertterillä ettei sen tarvi jatkuvasti käydä ja varaaja vaan toki vähän tasaisi tuota. Mulla ainakin taitaa nyt käydä niin että kun pumppu sammuu niin se odottelee vain sen jonkun minimi ajan jotta käynnistää taas itsensä kun tuo kierron vesi kylmenee ns. "silmissä". Onneksi tuo kuitenkin osaa käynnistää itsensä melko hitaasti.
Vielä tuohon miniminopeuteen liittyen että ainakin Thermia/Danfoss ilmoittaa että COP olisi aavistuksen huonompi ihan hitaimmalla nopeudella (M-malli): http://heating.danfoss.com/PCMPDF/VFJSG320_Df_TD_DHP-H_L_V_PRO_X025301fi_O-PDF.pdf
-
Mulla itseasiassa loppui vähäkin patterien napsuminen kun siirryin öljystä Thermian invertteriin joka ajaa suoraan vanhaan patteriverkkoon.
Kierron vesi pysyy kyllä tosi tasaisena tuolla, mutta tulevat +2-5c kelit vähän mietityttää kun mennään sinne "on-off alueelle" invertterilläkin. Mulla on siis 100m2 vähemmän lämmitettävää ja varmaan toi Nibe F1255 on suurinpiirtein samantehoinen, niin luulisi sulla pysyvän kokoajan käynnissä vähän lämpimämmille keleille kompressorin pienimmälläkin nopeudella. Mulla siis raja jossain 2c ulkolämpötilan tienoilla jolloin tulee muutama pysäytys päivän aikana.
Tiedä sitten auttaisiko tuota pieni varaaja kummoisesti, jossainhan se piste aina tulee vastaan invertterillä ettei sen tarvi jatkuvasti käydä ja varaaja vaan toki vähän tasaisi tuota. Mulla ainakin taitaa nyt käydä niin että kun pumppu sammuu niin se odottelee vain sen jonkun minimi ajan jotta käynnistää taas itsensä kun tuo kierron vesi kylmenee ns. "silmissä". Onneksi tuo kuitenkin osaa käynnistää itsensä melko hitaasti.
Vielä tuohon miniminopeuteen liittyen että ainakin Thermia/Danfoss ilmoittaa että COP olisi aavistuksen huonompi ihan hitaimmalla nopeudella (M-malli): http://heating.danfoss.com/PCMPDF/VFJSG320_Df_TD_DHP-H_L_V_PRO_X025301fi_O-PDF.pdf
Tuota pumpun käynnin tasausta meinasin varaajan avulla hillitä, ettei koko ajan pyörisi. Ja kovemmilla pakkasilla jos otetaan lämpöä taloon enemmän osaisi taas puskea varaajaan suuremmalla teholla. Ei ole mitään käsitystä miten vikaherkkiä nuo invertterit on, siinäkin varaaja vähän auttaisi. Saisi isomman vastuksen suoraan sinne varaajaan kiinni.
-
Näyttää nyt siltä että kannattaisi tuo Jäspin GTV 500 ottaa, muuten menee yksi ulko-ovi purkuun ja sen kustannus on taas iso. Ovi on 500€ ja uuden seinän rakennus + helat etc. 200€ siihen päälle. Jäspi menee kantamalla sisään pannuhuoneeseen. Löysin kytkennän foorumilta ja vaikuttaa minusta ihan passelilta. Lisäshunttisarjaa en tarvitse jos laitan vanhan Ouman EH-880n ajamaan sen asiaa.
(https://i.imgur.com/1z4OlLg.png)
-
Huomasin että GTV 500sta on olemassa pienempi malli, jonkun verran vielä halvempi. Tuo GTV 270-35-1.5 sopii paremmin paikalleen, sisältää esilämmityskierukan ja on ilman laipiota. Tuossa ei ole tosin anturitaskuja, saako F1255n toimimaan pelkällä ulkolämpö- (BT1) ja menovesianturilla (BT25)? BT25n saa ilmeisesti asennettua ilman lisäkorttia ja paikka on Oumanilta lähtevään menoputkeen?
Aikaa kun on niin piirtelin huvikseen mallit miten tuo GTV 500 ja 270 mahtuisi pannuhuoneeseen putkituksineen.
-
Tämä kaavio ei ole invertteri koneesta:
(https://i.imgur.com/1z4OlLg.png)
Laittaisin kyllä itse näin:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8210;image)
-
Mitens tämä menis ajatuksiin?
BT25:n paikkaa vähän vaikea itse kommentoida, ehkä he joilla kyseinen vempain on voisivat kommentoida...sen paikan löytämisessä (niin ettei Nibe sekoile) on pieni haaste. AIT:n vastaavassa kytkärissä on sille anturille kerrottu selkee paikka ja sitä paitsi AIT:ssa olis shunttiohjaus valmiina, varaajaa ajais paluu-ohjattuna ja shunttia meno-ohjattuna.
AIT:n kanssa kytkentä vois mennä niinkuin tuo jälimmäinen kuva...
-
Mitens tämä menis ajatuksiin?
BT25:n paikkaa vähän vaikea itse kommentoida, ehkä he joilla kyseinen vempain on voisivat kommentoida...sen paikan löytämisessä (niin ettei Nibe sekoile) on pieni haaste. AIT:n vastaavassa kytkärissä on sille anturille kerrottu selkee paikka ja sitä paitsi AIT:ssa olis shunttiohjaus valmiina, varaajaa ajais paluu-ohjattuna ja shunttia meno-ohjattuna.
AIT:n kanssa kytkentä vois mennä niinkuin tuo jälimmäinen kuva...
Eli lisäshunttisarjan tilalla olevalla Oumanilla ohjattaisiin nelitieventtiiliä jos kyseessä Nibe. Ei kokemusta AITn pumpuista, tuo invertteri on näköjään uusi malli. Hintoja en heti löytänyt, pitää varmaan kysyä tarjous.
-
Eli lisäshunttisarjan tilalla olevalla Oumanilla ohjattaisiin nelitieventtiiliä jos kyseessä Nibe. Ei kokemusta AITn pumpuista, tuo invertteri on näköjään uusi malli. Hintoja en heti löytänyt, pitää varmaan kysyä tarjous.
Tuo Oumanni oli ihan selvä ajattelit käyttää sen vanhan, lähinnä tuota kytkäriä hahmottelin/kyselin...eli 4 tie ja meno pumpulta alemmas
AIT:sta on tommonen kuva varaajan kanssa...eli 2 piiriä pääsee ajamaan...paluuanturi tuolla pöntön pohjalla ja shuntatun piirin menoanturi menoputkessa.
-
Tuo Oumanni oli ihan selvä ajattelit käyttää sen vanhan, lähinnä tuota kytkäriä hahmottelin/kyselin...eli 4 tie ja meno pumpulta alemmas
Jos GTV 500een päädyn niin silloinhan se voi laittaa kyllä 4-tieventtiilillä ja pumpulta työntää tuohon alemmas yläosassa varaajaa. 4-tieventtiilille tulot varaajan yläosan ylhäältä, alaosan ylähäältä ja patterin paluu. Meno sitten patteriverkkoon. Tuota samaa kytkäriä hahmottelin kun suunnittelin VILP+GTV 500-komboa.
-
Jos GTV 500een päädyn niin silloinhan se voi laittaa kyllä 4-tieventtiilillä ja pumpulta työntää tuohon alemmas yläosassa varaajaa. 4-tieventtiilille tulot varaajan yläosan ylhäältä, alaosan ylähäältä ja patterin paluu. Meno sitten patteriverkkoon. Tuota samaa kytkäriä hahmottelin kun suunnittelin VILP+GTV 500-komboa.
ookei, tuota samaa sitten piirsin ;)
-
Tässä se kaavio mitä VILPillä suunnittelin:
(http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=24796.0;attach=56025;image)
Tuossa tosin varaajan yläosaa olisi kuumennettu vastuksella.
-
Varaaja pitää laittaa tuonne nurkkaan joka tapauksessa, niin samalla sinne menee se minkä saa tuotua sisälle. Pumpun edessä pitää olla niin paljon tilaa, että saa tarvittaessa koko huoltokelkan ulos. Muistaakseni Niben koneisto on huoltokelkalla. En tiedä mitä kokoa saa ovaaleja, mutta sekin olisi isona pönttönä mahdollista työntää koko takatilaan ja pumppu jäisi oven eteen . Se mistä liuosputket tulee nyt, ei saa ratkaista pumpun paikkaa. Ne ohjataan eristettyinä lopulliseen paikkaansa kuitenkin kuparilla.
-
Varaaja pitää laittaa tuonne nurkkaan joka tapauksessa, niin samalla sinne menee se minkä saa tuotua sisälle. Pumpun edessä pitää olla niin paljon tilaa, että saa tarvittaessa koko huoltokelkan ulos. Muistaakseni Niben koneisto on huoltokelkalla. En tiedä mitä kokoa saa ovaaleja, mutta sekin olisi isona pönttönä mahdollista työntää koko takatilaan ja pumppu jäisi oven eteen . Se mistä liuosputket tulee nyt, ei saa ratkaista pumpun paikkaa. Ne ohjataan eristettyinä lopulliseen paikkaansa kuitenkin kuparilla.
Hyvin sanottu siellä perällä! Unohdin tuon pumpun huollon kokonaan, kelkalla on ainakin Nibessä. Liuosputket saa oikeastaan tuotua tuon kuvan alareunassa olevan seinän läpi koko matkalta miinus nuo meno- ja paluuverkkoliitännät. Täytyy tuumailla tuon GTV 500n liitäntöjä, varaajaan tulon kannalta varsinkin.
-
Akvan 1400 L ovaalin mitat on 1660/1630. Syvyys 81 cm. Tuollaisen kokoluokan ottaisin ittelleni kernaasti nykyisen 500 L tilalle. Eikä sitä oviaukon suurentamistakaan kannata pelätä, kun saat laittaa siihen tavallisen vakio karmeilla tilalle. Mullakin tuo vanha palo-ovi odottaa vain viitsivää laittajaa. Sulla on tietysti eri tilanne, kun ei mahdu enää erillinen käyttövesivaraaja ja joutuu ottamaan invertterin.
Pitkässä juoksussa on tullut havaittua, että monitie venttiileitä haluan välttää ihan viimeiseen asti, jos pystyy. Vanhassa öljysysteemissä oli 4 kappaletta erilaista nerokasta suunnan vaihtajja, jotka oli kaikki juuttunu niin tiukkaan, että 2 akselia katkesi herkistysyrityksiin jakoavaimella. Nykyisessä Viessmanin 300 g pumpussa ei ole edes vaihtoventtiiliä, vaan venttiilin virkaa hoitaa 2 moottoria kierroille. Eli vaihtuva lauhdutteinen kyllä, mutta ei pelkästään venttiilin voimin, vaan omilla moottoreilla. Sulla onkin sinänsä harmi, että teholuokka pakottaa ottamaan invertterin tilanpuutteen takia. Meinaan kyllä erillislaitteetkin on ihan erinomainen vaihtoehto, jos on tilaa vain laittaa. Käyttövesi oli ittellä ensimmäinen prioriteetti. En halunnut tingata yhtään entisestä öljyajasta. Ja pannuhuoneessa sattuu olemaan sellaiset 10-12 neliötä tilaa, niin ei tarvinnu paljon pähkäillä.
-
Turha pelko tuo jumittaminen...ei nelitie ole sen herkemmin jumittava kuin 3-tie...ja toisekseen sehän saa liikettä kokoajan eli ei makoile missään vakio asennossa...
Käyttövesipuolen termariventtiilit taas voi jumitella riippuen vedestä!
-
No mulla on tuo 500 L varaaja juurikin ihan läpivirtaus periaatteella. Eli ylös kuumaa ja alhaalta pumpulle. 2 yhdettä. Niihin putkiin on sitten kytketty lämmityspiirit 1 ja 2, jotka siis molemmat shuntattuja. Lämmitys lähtee käyntiin korkeampaa lämpöä vaativan piirin mukaan ja syöttää siis aluksi lämpöä avoimiin shuntteihin suoraan. Kun shuntit sulkeutuu, niin varaaja lämpiää sitten sen, mitä paluu antaa. Varaajan purku alkaa ensin lämpimämällä piirillä ka kiihtyy 2 piirillä, kunnes käynnistyy uudestaan. Mihin tässä pitäisi lisätä vielä venttiili ? Ja tekemään mitä ? No takaiskuventtiili on tietysti kierrossa vielä. Varaaja ja 1 piiri on melkein samassa käytössä. Aurinkokennot tietysti estää konetta käynnistymästä tällaisina päivinä, kuin tänään, mutta muuten homma pelaa ilman yhtäkään lisäventtiiliä.
-
No mulla on tuo 500 L varaaja juurikin ihan läpivirtaus periaatteella. Eli ylös kuumaa ja alhaalta pumpulle. 2 yhdettä. Niihin putkiin on sitten kytketty lämmityspiirit 1 ja 2, jotka siis molemmat shuntattuja. Lämmitys lähtee käyntiin korkeampaa lämpöä vaativan piirin mukaan ja syöttää siis aluksi lämpöä avoimiin shuntteihin suoraan. Kun shuntit sulkeutuu, niin varaaja lämpiää sitten sen, mitä paluu antaa. Varaajan purku alkaa ensin lämpimämällä piirillä ka kiihtyy 2 piirillä, kunnes käynnistyy uudestaan. Mihin tässä pitäisi lisätä vielä venttiili ? Ja tekemään mitä ? No takaiskuventtiili on tietysti kierrossa vielä. Varaaja ja 1 piiri on melkein samassa käytössä. Aurinkokennot tietysti estää konetta käynnistymästä tällaisina päivinä, kuin tänään, mutta muuten homma pelaa ilman yhtäkään lisäventtiiliä.
Hmmm...ei tuo ole läpivirtaus periaatteella, läpivirtaus on sitä että pumpulta tulee johonkin varaajan kohtaa ja sitten toisesta tuubista menee lämmityksiin sekä pumpun paluu on sieltä lämmityspiireistä...
Tuo kytkentäsi muistuttaa enempi olevan lämityspiirien rinnalla, neliputki liitäntä periaatteeltaan.
-
No 2 yhdettä ja kuumaa syötetään suoraan yläreikään. Alareiästä menee suoraan pumpulle. No eihän se nyt ihan suora puskurikytkentä ole, kun syötetään yläosaan, eikä sinne alas. Joo siis nuo 3 piiriä on käytännössä rinnankytkettynä ja shunteista riippuen lämmitys ohjautuu joko piireihin tai varaajaan, tai siltä väliltä todellisuudessa. Jos piirit on auki, niin 2 grundfossia imee kaiken lämmön sinne. Edellyttäen tietysti, että myös termarit on auki. Kun lämpöä riittää, niin kaikki menee varaajaan läpivirtauksella.
-
Siirsin pumppua hieman oven suuntaan ja tein kytkennän bivalent-venttiilillä. Olettaisin että tämän saisi jo putkari kytkettyä paikalleen. Katsotaan mitä sanoo kun näen sen.
-
Huolehdit sitten vielä, että kaikkiin mutasuodattimiin pääsee helposti käsiksi. Myös liuoksen täyttöryhmä pitää saada näkyville.
-
Jep, suodattimet on pakolliset. Täyttöryhmässä on vakiona, yksi lisää varaajan pohjalta pumpulle menevään.
-
Käytetäänkö pumpuissa jotka sisältöä kv-varaajan syöttösekoitusventtiiliä? Nykyisessö öljykattilassa se pitää olla liian lämmön takia, mutta pumpussa sen käyttöveden lämmön voi säätää. Tosin legionelle-ajolla se nousee.
-
Mulla on aurinkokennot ja joskus nousee jopa käyttövesi riittävän kuumaksi, mutta epäilen suuresti, että maalämmön kanssa ei tarvita normaalisti sekoitusventtiiliä, jos ei ole vastuksia vesitilassa.
-
Mitä jos käännät tuota GTV:tä sen verran että naama tulee paremmin näyviin sinne pumpulle päin...saattais putkari peukuttaa tai sitten ei ;D
Ja mitä haittaa jos pumppu vielä hiukan ovelle päin?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8233;image)
-
Pakko kysyä nyt että millä noi 3D-putkiasennukset on piirretty? Ihan hienoja ovat.
-
Mulla on aurinkokennot ja joskus nousee jopa käyttövesi riittävän kuumaksi, mutta epäilen suuresti, että maalämmön kanssa ei tarvita normaalisti sekoitusventtiiliä, jos ei ole vastuksia vesitilassa.
Ja onhan meillä hanoissa termarit, nekin säätää tulevan veden lämpöä.
Mitä jos käännät tuota GTV:tä sen verran että naama tulee paremmin näyviin sinne pumpulle päin...saattais putkari peukuttaa tai sitten ei ;D
Ja mitä haittaa jos pumppu vielä hiukan ovelle päin?
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8233;image)
Mietin sitä, mutta silloin on huono käynti alhaalla olevalle takaseinälle, jossa on patterin meno/paluuputket ja liuosputket. Jos putkari tuon hyväksyy, niin annan olla piirroksen mukaisesti.
Pakko kysyä nyt että millä noi 3D-putkiasennukset on piirretty? Ihan hienoja ovat.
https://www.sketchup.com/ (https://www.sketchup.com/)
Tuolla piirtelen ja suunnittelen remontteja etc. Saa isompaa aikaiseksi helposti, pienempää tavaraa piirrän Autodesk Fusion 360:lla.
Tuosta Sketchupista löytyy 3d-pankista ainakin Grundfosin Aplha2-pumppu ja jotain sekoitusventtiilejä. Putkiliittimet löytyy kans.
Tuo vaatii vähän opettelua, mutta kun pääsee kärrylle niin alkaa käymään aika nopeaan. Nuo putkivedot on hankalia, niissä saatta mennä aikaa. Fusionilla nuo putkivedot tekisi nopsaan, mutta siinä kaikki pitää tehdä niin perusteellisesti että ei jaksa hiuksia halkoa sen kanssa. Sketchupilla saa tehtyä tuommosen raa´an luonnoksen tosi äkkiä.
-
Mietin sitä, mutta silloin on huono käynti alhaalla olevalle takaseinälle, jossa on patterin meno/paluuputket ja liuosputket. Jos putkari tuon hyväksyy, niin annan olla piirroksen mukaisesti.
Siksi ehdotinkin että samalla siirrät pumppua inan ovea kohti?
-
"Mietin sitä, mutta silloin on huono käynti alhaalla olevalle takaseinälle, jossa on patterin meno/paluuputket ja liuosputket. Jos putkari tuon hyväksyy, niin annan olla piirroksen mukaisesti."
Hyvä huomio, että jokaiseen liitokseen, johon on työkalu koskenut, pitää olla myös pääsy jatkossa.
-
Hyvä huomio, että jokaiseen liitokseen, johon on työkalu koskenut, pitää olla myös pääsy jatkossa.
Jep, turhan pienen tilan jättämisen takia menee vaan kallista työaikaa hukkaan. Taitaa tuota pumppua saada sen melkein 40cm otettua ovelle päin, 20cm jos ottaa niin taakse jää 65cm tila seinästä mitattuna.
-
Jos kellarin lämpimän osan yläpuolella on lämmintä tilaa, laitetaanko Bergheatin laskurissa kellarin yläpohjan U-arvoksi silloin 0? Ja vastaavasti jos yläkerran alapuolella on lämmintä tilaa, tuleeko yläkerran alapohjan U-arvoksi 0? Tomppeli osaa varmaan vastata.
-
Kyllä laitetaan nollaksi ja yläpohjaan valitaan alasvetovalikosta lämmin tila.
-
Kyllä laitetaan nollaksi ja yläpohjaan valitaan alasvetovalikosta lämmin tila.
Kiitos tästä. Tänään vahvistui että kalusto vyöryy pihaan viikolla 16. Tilattu siis 300m 50mm Turbocollectoreilla. Laskelma antaa sen ~280m, mutta otan tuohon ylimääräistä mahdollisien lämmitysmuutosten takia. Nuo voi olla matalalämpöpatterien asentaminen ja lattialämmityksen lisääminen kiinteistössä.
-
Nyt kun kaivo on tulossa aloin ottamaan pumpuista tarjouksia, eka tarjous oli Jämälle:
Jäspi Jämä RST Inverter 4-16Kw + täyttöryhmä
Jäspi GTV 500 Hybridivaraaja
yht. 9300€ pihaan tuotuna
Tuo on jo melko hyvä tarjous, laitan vielä muutaman muun kyselyn menemään.
-
Samantien kysy tuolta mallikytkentä Jämä inverter +GTV!?
-
Samantien kysy tuolta mallikytkentä Jämä inverter +GTV!?
Kysäisin samantien sen, näkee vähän itsekin miten Jäspillä laittaisivat.
-
Ja kysyt vielä nimenomaan inverter RST + GTV, ettei tule sitä väärää käyttövesikytkentää.
-
Sama kytkentäkaavio tuli mitä täällä aikaisemmin on ollut esillä, tuostahan voi kokeilla niillä tässä ketjussa ehdotetuilla muutoksilla tehdä itselle sopivan.
-
Sama kytkentäkaavio tuli mitä täällä aikaisemmin on ollut esillä, tuostahan voi kokeilla niillä tässä ketjussa ehdotetuilla muutoksilla tehdä itselle sopivan.
Mulla on juurikin noin kytkettynä Niben pikkuinvertteri. En voi varauksetta suositella kuvan kytkentää ilman omaa ohjausjärjestelmää, sillä Niben tehonohjaus ei yksinkertaisesti toimi hyvin jos varaajalta menoa shunttaa ja yrittää ohjata Nibeä varaajan anturilla. Nibe toimiii selkeästi parhaiten jos se käy mahdollisimman paljon jatkuvasti lämmityskaudella. Omasta järjestelmästäni tykkään kuin hullu puurosta, mutta oli siinä aluksi aikamoinen säätöjumppa. https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6803.0 (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6803.0)
Nykyisin järjestelmässä on kaksi raspia, joista toisessa https://www.monarco.io/ (https://www.monarco.io/) ja useampi toimilohkosovellus ohjaamassa Esben sähkösunttia n+1:n anturin avustuksella.
Ongelmat johtavat juurensa tilanteeseen kun muuttuvatehoisen maalämpöpumpun muuttuva lauhdutinvirtaus kohtaa välistä kv-esilämmityksestä johtuvan erittäin nopeasti kylmenevän varaajan.
Lämpöä taloon ja käyttöveteen saa varmasti esimerkkikuvankin kytkennällä, mutta meillä se olisi tiennyt tuhansia (turhia) käynnistyksiä vuodessa sekä vastusten polttoa ihan tarpeettomasti. Raspien kanssa pääsee reilulla 400:lla startilla eikä vastuksille menolle ole näkynyt tarvetta.
disclaimer. Riippuen talonne lämmitysjärjestelmän virtauksista voi kyseinen kytkentä toimia ihan hyvinkin tehokkaampien Niben pumppujen kanssa, mutta joka tapauksessa kannattaa kytkentä ja sen toiminta varmistaa toimittajalta ennen tilaamista.
-
Kiinteällä käyrällä ajoa ehdotettiin parista paikasta, mutta silloin varaaja olisi lämpimänä kauttaaltaan läpi vuoden. Mieluummin pitäisin kesällä lämmöt pois, kun niitä ei öljynkään kanssa tarvinut. Käyttövettä tosin tarvi, pumppuhan osaa sitä tehdä ilman lämmitystä.
Tässä täytyy vaan kokeilla miten nuo toimii yhteen, Roorin ehdottama kytkentätapa liitteenä. Siinä varaajan yläosaa käytetään vaan kun lämmitystarve kasvaa, sitä miten pumppu saadaan ajamaan kovempaa yläosan tyhjetessä en osaa sanoa. Miten jos jättäisi vaan yläkierukan käyttöveden lämmitykseen, alaosaan ei tule silloin suurta lämmön tiputusta kun käyttövettä menee reilummin.
-
Kiinteällä käyrällä ajoa ehdotettiin parista paikasta, mutta silloin varaaja olisi lämpimänä kauttaaltaan läpi vuoden. Mieluummin pitäisin kesällä lämmöt pois, kun niitä ei öljynkään kanssa tarvinut. Käyttövettä tosin tarvi, pumppuhan osaa sitä tehdä ilman lämmitystä.
Tässä täytyy vaan kokeilla miten nuo toimii yhteen, Roorin ehdottama kytkentätapa liitteenä. Siinä varaajan yläosaa käytetään vaan kun lämmitystarve kasvaa, sitä miten pumppu saadaan ajamaan kovempaa yläosan tyhjetessä en osaa sanoa. Miten jos jättäisi vaan yläkierukan käyttöveden lämmitykseen, alaosaan ei tule silloin suurta lämmön tiputusta kun käyttövettä menee reilummin.
Itselläni aiheutti suuria hahmotusvaikeuksia se että 500l on maalämpökäytössä todella pieni varaustilavuus. Ennen sähköaikaan meillä oli 1200l varaaja josta riitti huippupakkasia lukuunottamatta helposti koko päiväsähkön ajaksi lämpöä, mutta tuosta 500l:sta (ilman käyttöveden yhtäaikaista kulutusta) riittää vain alle puoli tuntia. Tämä sillä oletuksella että maalämpöpumpulla ei kannata tehdä yhtään lämmitysjärjestelmän pyyntiä lämpöisempää vettä, sillä maalämpöpumpun hyötysuhde laskee melko voimakkaasti mitä kuumempaa vettä kone tekee. Siksi ainakin itse vierastan kiinteitä lauhdutuksia maalämpökäytössä tai ainakaan en keksi mitä lisäarvoa invertteripumppu sellaisessa järjestelmässä toisi. Oikeastaan taitaa käydä päinvastoin, ainakin Niben invertteritoteutus aloittaa lepotauon jälkeen lämmittämisen tyhjäkäynnillä ja nousee sieltä hiljalleen ylöspäin jolloin samanaikaisesti lämmitysvelka kasvaa ja sitä kurotaan sitten lopulta liian isolla teholla kiinni, jopa vastusten avulla, kunnes törmätään seinään ja sykli alkaa alusta.
-
Itselläni aiheutti suuria hahmotusvaikeuksia se että 500l on maalämpökäytössä todella pieni varaustilavuus. Ennen sähköaikaan meillä oli 1200l varaaja josta riitti huippupakkasia lukuunottamatta helposti koko päiväsähkön ajaksi lämpöä, mutta tuosta 500l:sta (ilman käyttöveden yhtäaikaista kulutusta) riittää vain alle puoli tuntia. Tämä sillä oletuksella että maalämpöpumpulla ei kannata tehdä yhtään lämmitysjärjestelmän pyyntiä lämpöisempää vettä, sillä maalämpöpumpun hyötysuhde laskee melko voimakkaasti mitä kuumempaa vettä kone tekee. Siksi ainakin itse vierastan kiinteitä lauhdutuksia maalämpökäytössä tai ainakaan en keksi mitä lisäarvoa invertteripumppu sellaisessa järjestelmässä toisi. Oikeastaan taitaa käydä päinvastoin, ainakin Niben invertteritoteutus aloittaa lepotauon jälkeen lämmittämisen tyhjäkäynnillä ja nousee sieltä hiljalleen ylöspäin jolloin samanaikaisesti lämmitysvelka kasvaa ja sitä kurotaan sitten lopulta liian isolla teholla kiinni, jopa vastusten avulla, kunnes törmätään seinään ja sykli alkaa alusta.
Kiinteätä lauhdutusta en ole kytkemässä ensimmäisenä. Katsotaan miten systeemi toimii ja sitten säädetään sen mukaan. En huomannut aikaisemmin, mutta BT25 anturi näyttää olevan Jäspin toimittamassa kaaviossa tuossa oikealla puolella varaajan yläosan puolessa välissä. Jos laittaisi aikasemman muokkaamani kytkennän mukaan, kumpi paikka olisi parempi alaosan anturitaskuista?
Edit. Vai kannattaako tuota anturia käyttää ollenkaan, jos pumppu ajaa samalla käyrällä kuin Ouman?
-
Kiinteätä lauhdutusta en ole kytkemässä ensimmäisenä. Katsotaan miten systeemi toimii ja sitten säädetään sen mukaan. En huomannut aikaisemmin, mutta BT25 anturi näyttää olevan Jäspin toimittamassa kaaviossa tuossa oikealla puolella varaajan yläosan puolessa välissä. Jos laittaisi aikasemman muokkaamani kytkennän mukaan, kumpi paikka olisi parempi alaosan anturitaskuista?
Edit. Vai kannattaako tuota anturia käyttää ollenkaan, jos pumppu ajaa samalla käyrällä kuin Ouman?
Mulla on GTV:ssä 5 anturitaskua ja olen kokeillut BT25:sta jokaisessa niistä, samoin meno- ja paluuputkissa. Samoin varaajan lataus on valittavissa kolmelle eri korkeudelle, joten variaatioita tuli kokeiltua melkoinen nippu mukaanlukien neljän anturin keskiarvoistava kytkentä sekä tilanteen mukaan monesta anturista aktiivisen vaihtaminen tilanteen mukaan. Mikään kombinaatio ei toiminut kuin erittäin kapeassa ulkolämpötilan vaihteluvälissä mun mielestä optimaalisesti. Oumannin naittaminen Niben kanssa on siinä mielessä hankalaa ettei ouman osaa laskea asteminuutteja/integraaleja jolloin:
a) BT25 varaajassa ja ouman shunttaa lähtevää vettä. Varaajan tyhjentyessä jos menovesi pysyy pidempään pyynnin alle niin Ouman ei osaa automaattisesti korjata vajetta, ainakin lattialämmityksen kanssa sisälämpötilaan perustuva takaisinkytkentä on auttamattomasti liian hidas.
b). BT25 menoputkessa ja ouman shunttaa. Nibe osaisi laskea asteminuutit/integraalit oikein, mutta ouman ei päästä järjestelmään pyyntiä lämpöisempää vettä, joten tehoja ei koskaan lasketa.
Mulla oli alkuun EH800:nen ohjaamassa sunttimoottoria ja käskytin sitä ohjelmallisesti raspista, mutta kahdesta syystä vaihdoin ESBEn moottoroituun sunttiin.
1. Ouman on hidas, laidasta laitaan menee yli minuutti, jolloin kv:n jälkeiset kuumat purskeet pääsee livahtaan lämmitykseen.
2. Vehje resetoituu itsekseen about kerran viikossa ja vetää käynnistyessään sunttimoottorin laidasta toiseen, tämä ei ole oikein haluttu ominaisuus jos meinaa hyödyntää aurinkolämpöä ja varaajassa on oikeasti kuumaa vettä. Mulla on oumannin rautaa vaihdettu ja nykyisessä on tehtaan testifirmis, mutta eivät saaneet tuota vikaa ikinä korjattua.
Ongelma on invertteripumpun muuttuva lauhdutinvirtaus. Pienillä tehoilla se tuppaa olemaan pienempi kuin lämmitysjärjestelmään lähtevä virtaus jolloin varaaja ei lataudu ja toisaalta suurilla tehoilla (hallitsemattomasti) se nousee paljon suuremmaksi kuin lämmitysjärjestelmän jolloin varaaja pyörähtää ns. ympäri ja näihin muutoksiin ei Niben nykyinen tehonsäätösofta oikein taivu.
-
Ok, olet siis varsin kattavasti jo testannut tätä. :D
Tuossa Jäspin kaaviossa on asennettuna ECS-lisäshuntti, onkohan tuon naittaminen pumppuun järkevää? Osaisiko toimia paremmin Niben kanssa yhteen?
-
Ok, olet siis varsin kattavasti jo testannut tätä. :D
Mulla oli erinäisistä syistä vähän liikaa vapaa-aikaa silloin kun noita testailin, lähti vähän lapasesta. ::)
Tuossa Jäspin kaaviossa on asennettuna ECS-lisäshuntti, onkohan tuon naittaminen pumppuun järkevää? Osaisiko toimia paremmin Niben kanssa yhteen?
Ruotsista olis silloin saanut niben ecs4x sarjoja edukkaasti ja melkein menin moisen hankkimaan, mutta nyt olen seuraillut yhtä isoa Nibea uplinkin kautta jossa on varaajassa bt25 ja ulkoinen sunttaus ecs41:llä, niin eipä tuo sen kummemmin toimahda.
-
Mulla oli erinäisistä syistä vähän liikaa vapaa-aikaa silloin kun noita testailin, lähti vähän lapasesta. ::)
Ruotsista olis silloin saanut niben ecs4x sarjoja edukkaasti ja melkein menin moisen hankkimaan, mutta nyt olen seuraillut yhtä isoa Nibea uplinkin kautta jossa on varaajassa bt25 ja ulkoinen sunttaus ecs41:llä, niin eipä tuo sen kummemmin toimahda.
Eihän tuossa minulla ole vaihtoehtona kuin varaajan kasvattaminen, mutta menen nyt tuolla. Eroja varmasti on meidän lämmitysjärjestelmissä, meillä se parikymmentä kappaletta pattereita ja kuutioitakin melkein 3x. Katsotaan miten onnistuu lämmitys.
-
Aloin miettimään sitä on/off-pumppua ja isompaa varaajaa, pannuhuoneeseen saisi juuri ja juuri vängättyä Jäspi Ovali EPK 1.0 1000l varaajan. Tuon kanssa enää ei kyllä invertteriä tarvisi, hinnat on samat F1255 16kw invertteri+ GTV 500 kuin tuo F1145 17kw on/off+ Ovali 1.0. Lisää tuli nyt miettimistä.
edit. F1145 pumpussa ei ole kv-varaajaa ja 15-17kw mallia ei ole F1245:na. Pitää katsella muiden mallit läpi.
-
morot, oli vähän pakko vastailla, laita ehdottomasti 17kW ja 1000L tai vaikka 1500L + 2 kpl kaivoa aktiivis. n. 170m,
meillä talo -39, kutteripuruilla yläp. 200mm/seinä 120mm-tiiliver./ei muovia tai muuta rakennukseen kuulumatonta, painov. ilmav., kuutioita rapiat 800, neliöitä käytössä 245 ja varalla 100 ja "mökki vuotaa"...ja lämmitys/käyttöv. järjestelmä eri mittauksen alla, kulutus käyttöv.+lämmitys ollut 3-vuotta 7250kW-7380kW välillä ja puita poltettu 0m3 (käydään saunassa 7kert/vko, sähkö eri mittarissa)...lämmintä tiloissa reilut 21 jatkuvasti eli ei paljon kannata lisäeristellä tai tehdä mitään muutakaan kun lämpöä riittänyt -28:kin hienosti (lisälämpö ollut jatkuvasti ofilla)...pumppu nibe 17kW ja järjestelmä (itse rakennettu) toimii kuin "junan vessa"...ps. tätä kun suunnittelin ja tarjouksiakin kyselin niin sanoivat järjestäen että ei onnistu (varsinkaan itsetehtynä)...on/off pumpussa lisäksi vähemmän "rikkoutuvaa" automatiikkaa ::)
-
On/off toimii loistavasti, kunhan orientoituu varaajan käyttöön. Mulla on niin paljon tilaa, että se on selvä valinta. Kaappikoneita ei löydy muistaaksen, kuin max 10, tai 12 kW asti, koska se 200 L on liian pieni käyttövesivaraaja lämmitettäväksi isommalla koneella. Tuosta seuraa, että pitää olla erillislaitteet. 400 L on sopiva määrä käyttövedelle ja säiliö on korkeampi, jolloin kerrostuminen auttaa paremmin latauksessa ja kiertovesi ei tukehdu niin helposti paluun lämpöön. Mulla on siis 3:lla piirillä järjestelmä lämmityksessä. Piirit 2 ja 3 on varsinaisia lämmityspiirejä ja 1:n on varaaja piiri omalla käyrällään. Käsittääkseni tuo kävisi myös invertterin ohjaamaksi hyvin noin. Molemmat lämmityspiirit on omilla kiertopumpuilla ja suntit hoitaa homman hyvin. Hieman kyllä mietityttää,, josko saisi tuon 500 L varaajan vielä suurennettua. Lisäksi 17 kW koneelle tuo 390 L käyttövaraaja on ehdoton minimi. 500 L rst pönttö vain kustantaa 3500 €, eikä oikeen vielä kehtaa vaihtaa.
-
Aloin miettimään sitä on/off-pumppua ja isompaa varaajaa, pannuhuoneeseen saisi juuri ja juuri vängättyä Jäspi Ovali EPK 1.0 1000l varaajan.
Ketjussa olen jo aikaisemmin maininnut että esim valmistaja nibe(jämä rst = niben kone) ei suosittele invertteriä sekä varaajaa asennattavaksi toistensa kanssa ja varmasti moni foorumilla kirjoitteleva tietää saman asian. Siitä huolimatta tätä samaa asennustapaa yritetään jatkuvasti vääntää ehdokkaaksi jollekkin. Miksi?
Eikö siihen riitä sellainenkaan henkilö joka sanoo järjestelmän omistavana että ei suosittele vastaavaa tapaa ja tuo ongelmat esille mitä ko kytkennän kanssa voi tulla esille? Suurimalla osalla ei ole halua tai vastaavia taitoja kuin kt***** joka on saanut järjestelmänsäö pelaamaan pitkäaikaisen säätämisen jälkeen oikein.
Itse en haluaisi aloittaa harrastusta talon lämmitysjärjestelmästä ainakaan siinä mielessä että se ei toimisi. Mahdolliset harha-askeleet ovat aina kalliita värkkien ja asennusten hintojen osalta. Mieluummin jo kertaalleen koeteltuja ja hyväksi todettuja kytkentöjä. ::)
-
Kompaktilla Invertteri koneella pääsee ainakin 16kW ja päälle 17kW lämmitystehoihin, riippuen merkistä.
Säädettävyys on tulevaisuuden juttu kun näitä sähköverkkoja aletaan optimoimaan sähköautoilun seurauksena, on/off:lla ei paljo säädellä se joko on tai ei oo 8)
-
Ketjussa olen jo aikaisemmin maininnut että esim valmistaja nibe(jämä rst = niben kone) ei suosittele invertteriä sekä varaajaa asennattavaksi toistensa kanssa ja varmasti moni foorumilla kirjoitteleva tietää saman asian. Siitä huolimatta tätä samaa asennustapaa yritetään jatkuvasti vääntää ehdokkaaksi jollekkin. Miksi?
Eikö siihen riitä sellainenkaan henkilö joka sanoo järjestelmän omistavana että ei suosittele vastaavaa tapaa ja tuo ongelmat esille mitä ko kytkennän kanssa voi tulla esille? Suurimalla osalla ei ole halua tai vastaavia taitoja kuin kt***** joka on saanut järjestelmänsäö pelaamaan pitkäaikaisen säätämisen jälkeen oikein.
Itse en haluaisi aloittaa harrastusta talon lämmitysjärjestelmästä ainakaan siinä mielessä että se ei toimisi. Mahdolliset harha-askeleet ovat aina kalliita värkkien ja asennusten hintojen osalta. Mieluummin jo kertaalleen koeteltuja ja hyväksi todettuja kytkentöjä. ::)
Jäsen kt***** on kyllä koittanut virittää tuosta omasta systeemistään ne % osatkin kohilleen, ettei se nyt välttämättä totuutta kerro mitä se on, nyt ei muistu kyllä onko täällä foorumilla jollakin muulla tommonen Nibe invertteri + varaaaja kombo ja jos on niin kuinka mahtaa toimia perusasetteluilla.
Toisaalta on myös inverrteri pumppuja joilla on mallikytkyissään varaajia, eli ongelma on lähinnä Nibe+Jämä softassa jos ongelmaa edes on...
-
Jäsen kt***** on kyllä koittanut virittää tuosta omasta systeemistään ne % osatkin kohilleen, ettei se nyt välttämättä totuutta kerro mitä se on, nyt ei muistu kyllä onko täällä foorumilla jollakin muulla tommonen Nibe invertteri + varaaaja kombo ja jos on niin kuinka mahtaa toimia perusasetteluilla.
Toisaalta on myös inverrteri pumppuja joilla on mallikytkyissään varaajia, eli ongelma on lähinnä Nibe+Jämä softassa jos ongelmaa edes on...
Jos valmistaja ei ko. kytkentää suosittele niin mistä se voisi johtua? Siitä että kytkennässä tulee riskejä jotka voivat realisoitua kyseisellä tavalla asennetussa järjestelmässä eikä tuo varmasti ole valmistajankaan tahtotila.
Kompaktilla Invertteri koneella pääsee ainakin 16kW ja päälle 17kW lämmitystehoihin, riippuen merkistä.
Säädettävyys on tulevaisuuden juttu kun näitä sähköverkkoja aletaan optimoimaan sähköautoilun seurauksena, on/off:lla ei paljo säädellä se joko on tai ei oo 8)
Tarkoitin tässä nimenomaan kyseessä hahmoteltua kytkentää enkä niinkään invertterin tai on-off koneen eroja.
Invertterin voi kytkeä kuten valmistaja suosittelee, samoin on-off koneen.
-
Jos valmistaja ei ko. kytkentää suosittele niin mistä se voisi johtua? Siitä että kytkennässä tulee riskejä jotka voivat realisoitua kyseisellä tavalla asennetussa järjestelmässä eikä tuo varmasti ole valmistajankaan tahtotila.
Tarkoitin tässä nimenomaan kyseessä hahmoteltua kytkentää enkä niinkään invertterin tai on-off koneen eroja.
Invertterin voi kytkeä kuten valmistaja suosittelee, samoin on-off koneen.
Mä en ole nyt ihan varma, mutta mulla menisi kärkeen niin, että tuo invertteri varaajan kanssa pitäisi kytkeä samaan tapaan, kuin meikäläisellä on. Eli varaaja piiri pitäisi olla se jota käsketään ja muut piirit pitää shuntata, joita sitten ohjataan. Aiheuttaa tietysti parin asteen ylilämmön, mutta luulisi toimivan myös invertterillä. GTV lämpiämään läpivirtaus periaatteella ja kaikki rinnankytkettynä. Onko tuollainen kytkentä myös ohjeissa.
-
Asennusohjeessa ei ole kuin tuo yksi kuva puskurivaraajan liitännästä, läpivirtaavana.
-
Asennusohjeessa ei ole kuin tuo yksi kuva puskurivaraajan liitännästä, läpivirtaavana.
Näin minäkin asian näkisin.
Soita nibelle, sillä siitä selviää. Eiköhän siellä vielä tähän aikaan ole väkeä paikalla.
-
Kytkentä pitäisi Niben mukaan tehdä liitteenä olevan puukattilakytkennän mukaan.
-
Tarkoitin tässä nimenomaan kyseessä hahmoteltua kytkentää enkä niinkään invertterin tai on-off koneen eroja.
Invertterin voi kytkeä kuten valmistaja suosittelee, samoin on-off koneen.
Vastasin yleisesti edellisiin on/off kommentteihin en sinun...ehdit vain tuikkaamaan viestisi väliin...
-
GTV lämpiämään läpivirtaus periaatteella ja kaikki rinnankytkettynä. Onko tuollainen kytkentä myös ohjeissa.
Mitä mahdat nyt tarkottaa läpivirtaavalla?
Tämä on läpivirtaava:
Asennusohjeessa ei ole kuin tuo yksi kuva puskurivaraajan liitännästä, läpivirtaavana.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8260;image)
-
Mä käsittäisin niin, että tuollaista 500-1000 L varaajaa silloin käsiteltäisiin omana piirinään, johon invertterinkin sitten pitäisi taipua yhtä lailla, kuin on/off kin. Piirit on jatkuvalla kierrolla omilla pumpuillaan. Invertterin kierrokset vaihtelee varaajan ohjaamana ja säiliö pysyy tasalämmössä. Eli yksi ylimääräinen piiri tarvitaan, kuten meikäläiselläkin. Mulla on käyrät niin liki toisiaan, ettei paljon ole ylilämpöä. Ja ladattaessa vähintään toinen shuntti on aina täysin auki.
-
Kytkentä pitäisi Niben mukaan tehdä liitteenä olevan puukattilakytkennän mukaan.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8262;image)
Kuinka tuo nyt passaa sulle?
Oliko monilämpöisiä lämmityksiä?
-
Kuinka tuo nyt passaa sulle?
Oliko monilämpöisiä lämmityksiä?
Ei ole useampaa lämmitystä, kysyin Niben tekniseltä tuelta kytkentäohjetta F1255n ja GTVn kytkentään. Ei ole olemassa, mutta ohjeisti noudattamaan samaa kytkentää kuin tuossa puukattilakytkennässä, ilman kattilaa ja putkittamaan sen mukaan. Tuossa on tosin tuo ACX 40-lisäkortti asennettuna, siinä on paikallaan BT52-anturi joka valvoo varaajan lämpötilaa ja ohjaa shunttia sen mukaan + ulkoisen kiertovesipumpun ohjaus. Tuskin tuota nyt minun tarvitsee hommata, muutkin pärjänneet ilman. Tuo kytkentä on geneeriseen puskurivarajaan tehty, GTVn ei ihan suoraan taivu.
-
Mitä mahdat nyt tarkottaa läpivirtaavalla?
Tämä on läpivirtaava:
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8260;image)
Joo. Siis ei puskurikytkentä, vaan ylimpää reikään lämpöä sisään ja ihan alimmasta paluu pumpulle. Kun lämpöä pyydetään, niin shuntit ensin auki olevina ottaa kierron sinne omilla pumpuillaan ja kun riittää, niin lataan pelkkää varaajaa, kunnes sielläkin riittää. Invertterille tulisi reilusti lämpöikkunaa, kun varaajaa saisi pitää tasalämmöillä. Mulla on lämmityspiirit omilla pumpuillaan, jotka jatkaa pyörimistä, vaikka shuntit on kiinni. Eli käytännössä 2 jättikokoista patteria, multitermostaateilla tuon varaajan kanssa rinnan. Ja 2 master termostaatia shunttimuodossa. Lämpöpumppu ei osallistu vesien kierrätykseen piireissä ollenkaan muutoin, kuin latauksen aikana osittain. 2 Grunfossin alphaa imuroi ensin kaiken lämpöpumpulta tulevan piireihin ja kun riittää, niin sen jälkeen varaaja lataa läpivirtaavana loput asteet. Grundfossit jatkaa piireissä lämmönjakoa täyskierrolla ja omalla sisäisellä ohjauksellaan. Shuntit aukeaa ja ruvetaan purkamaan varaajaa Grundfosseilla.
-
Ei ole useampaa lämmitystä, kysyin Niben tekniseltä tuelta kytkentäohjetta F1255n ja GTVn kytkentään. Ei ole olemassa, mutta ohjeisti noudattamaan samaa kytkentää kuin tuossa puukattilakytkennässä, ilman kattilaa ja putkittamaan sen mukaan. Tuossa on tosin tuo ACX 40-lisäkortti asennettuna, siinä on paikallaan BT52-anturi joka valvoo varaajan lämpötilaa ja ohjaa shunttia sen mukaan + ulkoisen kiertovesipumpun ohjaus. Tuskin tuota nyt minun tarvitsee hommata, muutkin pärjänneet ilman. Tuo kytkentä on geneeriseen puskurivarajaan tehty, GTVn ei ihan suoraan taivu.
Kysyitkös mitä anturointeja vaatii jos poistat kattilan + muuta ja oliko shuntti jo oma vanha? Mitä siitä seuraa anturointeihin?
Anturointi pitää laittaa tietysti niin että ohjaukset pelaa.
BT52 ei ohjaa shunttia, se on BT25 ja ulkoanturi mikä sen shuntin tekee...joku virka sillä BT52:lla on?
Tuossa AIT:ssa on selkeempi kytkentä varaajan kanssa, 4 putki kytkentä, ja shunttipiiriä ei olisi sinun tapauksessa ollenkaan...tai no voihan se olla ja tuo suoralämmitysoiiri olis pois...
Ja tuo kytkentä on oikein manuaalissa heillä piirrettynä invertterikoneessa, eli ei ole 'Ei suositella' listalla
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8216;image)
https://www.scanvarm.fi/sites/default/files/liitetiedostot/tuotteet/83056500ouk_ba_pwzs_pwzsv_maalampopumpun_asennusohje_7.6.2017_net_0.pdf
sivu 47
-
Kysyitkös mitä anturointeja vaatii jos poistat kattilan + muuta ja oliko shuntti jo oma vanha? Mitä siitä seuraa anturointeihin?
Anturointi pitää laittaa tietysti niin että ohjaukset pelaa.
BT52 ei ohjaa shunttia, se on BT25 ja ulkoanturi mikä sen shuntin tekee...joku virka sillä BT52:lla on?
Tuossa AIT:ssa on selkeempi kytkentä varaajan kanssa, 4 putki kytkentä, ja shunttipiiriä ei olisi sinun tapauksessa ollenkaan...tai no voihan se olla ja tuo suoralämmitysoiiri olis pois...
Ja tuo kytkentä on oikein manuaalissa heillä piirrettynä invertterikoneessa, eli ei ole 'Ei suositella' listalla
En kysynyt, tuntuu ettei paljoa enempää apua tule kun kyselin asiasta. Pitää soittaa huomenna jos olisi enemmän kiinnostusta.
BT52 kuuluu tuohon ACX 40-sarjaan ja sen tiedon perusteella ohjataan lisälämmönlähdettä päälle/pois. Tuota sarjaa en tarvitse.
-
Mulla vastaa tuota erotusvaraaja kytkentää sillä erotuksella, että molemmat piirit on tuon oikeanpuolimmaisen mukaisia lisättynä kiertopumpulla. Sen lisäksi on vain 2 putkea. Eli ne on kytketty noihin erotusvaraajaan lämpöpumpulta tuleviin putkiin. Ja kiertopumput on kytketty paluuseen.
-
Mulla vastaa tuota erotusvaraaja kytkentää sillä erotuksella, että molemmat piirit on tuon oikeanpuolimmaisen mukaisia lisättynä kiertopumpulla. Sen lisäksi on vain 2 putkea. Eli ne on kytketty noihin erotusvaraajaan lämpöpumpulta tuleviin putkiin. Ja kiertopumput on kytketty paluuseen.
Eli laitteistokaavio 10?
Todennäköisesti 8 toimisi yhtälailla. Puskurivaraajan lämpötila määräytyy kuumimman piirin mukaan tai voi ajaa myös kiinteällä arvolla.
Viessmannin ilmavesipumpussa on suositus kytkeä varaaja paluulinjaan läpivirtaavaksi ja by-bass venttiili menosta paluuseen. Min. 20l/kw vesimassaa. Luonnollisesti sulatusjaksojen onnistumiseksi tuo minimi litramäärä.
Varaaja-anturin lisäys myös muuttaa ko. laitteen toimintaa.
-
Joo. Varaajalla on oma anturi, eli 3 lämmityspiiriä yhteensä ja vaati lisäkortin asennuksen. Lämpimin piiri on varaaja, joka käskee milloin pumpataan. Muut on tuosta varaajasta siis shuntattuja. Kesällä aurinko lämmittää varaajaa ja toisen piirin osa menee pesutiloihin ja loput käyttöveden esilämmitykseen.
-
Nyt on taas uusi tarjouskysely sisässä, aikaa kun on asennukseen vielä reilusti. Pumppu menee paikalleen kun kelit on suht lämpimät ja parin päivän seisokki lämmityksessä/kv-teossa ei haittaa. Nyt tulee tarjousta Oilon Junior Eco 17 pumpusta, sille pitää vielä katsella varaaja/t. Nibellä näyttäisi olevan tuo VPAS 300/450, tuossa voisi olla ainesta Oilonin kaveriksi.
https://www.maalampotukku.fi/product/175/nibe-vpas-300450-varaaja-aurinkokierukalla
Näköjään noissa Econ 17 ja 21kw malleissa on vakiona pehmokäynnistin, se oli yksi mitä hain kun on/off-pumppua katselin.
-
Vpa hylkyyn, ei enää mantteleita nykyään
-
Ilman pehmistä ei nykyään ole saatavilla, kuin korkeintaan 6kW koneita. Ja kaksoisvaippa varaaja on viimeinen, minkä itte ottaisin.
-
Ok, tuossa olikin ideana että pienen tilan takia saisi pumpun lattialle/seinään ja kv-varaajan seinään/lattialle pumpun kohdalle.
Tuo manttelivaraaja oli oma ehdotus, noin pienellä pumpulla saa kyllä mahdutettua erilliset varaajat.
Tuosta Eco Juniorin 17kw mallista kaikki pienemmät on ilman pehmokäynnistintä, ainakin taulukon mukaan. Muissa lisävarusteena.
-
Niinpäs näkyykin olevan 4-14 kW malleissa 2016 sähkökaavioissa optiona. Onpa outoa mielestäni. Ja nuohan ei ole vaihtoventtiilikoneita, vaan tarvitaan lisävarusteena ulkoinen vaihtoventtiili kaikkiin malleihin.
-
Nyt on taas uusi tarjouskysely sisässä, aikaa kun on asennukseen vielä reilusti. Pumppu menee paikalleen kun kelit on suht lämpimät ja parin päivän seisokki lämmityksessä/kv-teossa ei haittaa. Nyt tulee tarjousta Oilon Junior Eco 17 pumpusta, sille pitää vielä katsella varaaja/t. Nibellä näyttäisi olevan tuo VPAS 300/450, tuossa voisi olla ainesta Oilonin kaveriksi.
https://www.maalampotukku.fi/product/175/nibe-vpas-300450-varaaja-aurinkokierukalla
Näköjään noissa Econ 17 ja 21kw malleissa on vakiona pehmokäynnistin, se oli yksi mitä hain kun on/off-pumppua katselin.
Junior eco:ssa ei ole edes vastusta. Junior Gt:ssä on myös vastus. Vaihtoventtiili ja vastus pitää siis liittää ecoon asennusvaiheessa, mikäli kytkentä niin vaatii.
-
Junior eco:ssa ei ole edes vastusta. Junior Gt:ssä on myös vastus. Vaihtoventtiili ja vastus pitää siis liittää ecoon asennusvaiheessa, mikäli kytkentä niin vaatii.
GTstä näyttää löytyvän vastus, vaihtoventtiiliä ei ole siinäkään. Seinälle asennus on vakiona, toisin kuin Ecossa. Jos sen nyt tulee tarpeeseen.
Eli tuohon pitäisi vaihtoventtiili kumminkin hommata, kv-varaaja latauskierukalla ja lämmityspuskuri.
-
Onko raadilla mielipidettä Ososta kv-varaajaksi GTn seuraan? Menisi kantamalla ovesta sisään.
https://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/kayttovesivaraajat/oso/kayttovesivaraaja-oso-ecoline-geo-ri-hp-300-kierukalla-detail
Vähän halvemmalla sai neliön pienemmällä kierukalla 1,8 -> 0,8 olevan.
https://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/kayttovesivaraajat/oso/kayttovesivaraaja-oso-sc-300l-3kw-0-8m2-kierukalla-detail
Jos löytäisin vielä 500l puskurin joka mahtuu ovesta niin olisi yksi paketti taas kasassa.
-
17 kW kone tekee tuota käyttövettäkin melko rivakasti ja on tullut huomattua, että oma 390 L on ihan kintaalla, ettei ole pieni. Mulla on tuossa 17 L vetoinen kierukka, joka pyörii täysillä ja Dt luokkaa 6 astetta ja +. 200 L on kaappikoneilla ihan minimi 12 kW teholla.
-
Onko raadilla mielipidettä Ososta kv-varaajaksi GTn seuraan? Menisi kantamalla ovesta sisään.
https://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/kayttovesivaraajat/oso/kayttovesivaraaja-oso-ecoline-geo-ri-hp-300-kierukalla-detail
Vähän halvemmalla sai neliön pienemmällä kierukalla 1,8 -> 0,8 olevan.
https://www.varaaja.com/index.php/laempoepumppuvaraajat/kayttovesivaraajat/oso/kayttovesivaraaja-oso-sc-300l-3kw-0-8m2-kierukalla-detail
Jos löytäisin vielä 500l puskurin joka mahtuu ovesta niin olisi yksi paketti taas kasassa.
Oilonilla on itsellään gt500 varaaja 2kpl lk45 kierukalla. Jos mahtuu, laita niitä kaksi. Toinen lämmitykseen ja toinen käyttövedelle. Itse en 17kW:n kokoluokkaan laittaisi kierukalla ladattavaa mallia. Molempiin varaajiin vastus, niin voi olla eco junior -malli.
-
Jatka niitä lattiaan meneviä putkia katonrajaan juottamalla ja työnnä sinne peräosaan Akvan 1400 L ovaali lämmitykselle. Ota kaappikone invertterinä, jolla teet ovaalista oman piirin. Lämpöpiirit shunttaat erikseen. Invertteri pitää ovalin tasalämmössä ulkolämpötilojen mukaan ja käyttövettä riittää maailman tappiin. Kesällä viilennys lämmityksellä, koska esilämmitys viilentää varaajaa.
-
Jatka niitä lattiaan meneviä putkia katonrajaan juottamalla ja työnnä sinne peräosaan Akvan 1400 L ovaali lämmitykselle. Ota kaappikone invertterinä, jolla teet ovaalista oman piirin. Lämpöpiirit shunttaat erikseen. Invertteri pitää ovalin tasalämmössä ulkolämpötilojen mukaan ja käyttövettä riittää maailman tappiin. Kesällä viilennys lämmityksellä, koska esilämmitys viilentää varaajaa.
Laitoin viime viikolla yhden tarjouskyselyn tutun tutulle joka pyörittää keskisuurta LVI-firmaa, kauppasi alkuun Oilonin on/off-pumppua ja erillisiä varaajia. Sen takia aloin niitä täälläkin miettimään. Laitoin mukaan täälläkin olleen ehdotuksen Jämä RST Inverter 4-16Kw + GTV Hybrid 500 yhdistelmästä ja sen kytkentäkuvan jonka muokkasin Kaukoran kaaviosta. Oli laittanut tuumailuni eteenpäin yhdelle insinöörilleen ja sieltä tuli siunaus tuolle Jämä+GTV-kombolle. Kaivoa ehdotettiin 240m, mutta mahdollinen tuleva lattialämmitys kellariin vaatii kumminkin enemmän kaivoa joten menen sillä 300m.
Tarjous oli sen verran hyvä että menen sillä, nyt on kaivo ja pumppu+varaaja mietittynä. Putkikytkennät ja sähköt vielä jäljellä.
Kytkentäkaavio on vielä auki, selviää maanantaina. Inssi oli alustavasti sen katsonut ja todennut hyväksi, tarkastaa vielä voiko jotain muuttaa. Vaakaputkista myös pyysin kysymään, mitä voi laittaa 50mm Turbon jatkoksi vaakaosuudelle.
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8256;image)
-
Pitäisköhän tuo varaajan vasemmanpuoleisista liitoksista se alavaraajaan menevä tulo kytkeä tuonne ihan ylimpään tulo reikään, niin tulee varaaja kokonaan käyttöön. Eikös siinä laipiossa ole reikä keskellä, niin se varaaja latautuu myös yläosastaan.
-
Pitäisköhän tuo varaajan vasemmanpuoleisista liitoksista se alavaraajaan menevä tulo kytkeä tuonne ihan ylimpään tulo reikään, niin tulee varaaja kokonaan käyttöön. Eikös siinä kaupassa ole reikä keskellä, niin se varaaja latautuu myös yläosastaan.
Kauppa = laipio?
Tuota tuloliitäntää se myyntimies vielä tuumaili, sitä se kai on kysymässä suunnittelupuolelta.
-
Joo. Laipiossa. Tällä puhelimen tekstin ehdotuksella tulee välillä käsittämätöntä sillisalaattia.
-
Näyttäisi olevan tuo laipio vaan taitettu edestä ylös ja takaa alas.
(https://www.varaaja.com/images/stories/virtuemart/product/jaspi-gtv-hybrid-energiavaraaja-rakennekuva.jpg)
-
Selaisin myös EBAY:n läpi varaajien osalta. www.ebay.de ja hakusanaksi vaikka: warmwasserspeicher
Ihan vaan poimintana, ei välttämättä tämän ketjun tarvitsijalle: https://www.ebay.de/itm/Pufferspeicher-Warmwasserspeicher-Hygienespeicher-Boiler-Kombispeicher-Speicher/112256104803
-
Selaisin myös EBAY:n läpi varaajien osalta. www.ebay.de ja hakusanaksi vaikka: warmwasserspeicher
Ihan vaan poimintana, ei välttämättä tämän ketjun tarvitsijalle: https://www.ebay.de/itm/Pufferspeicher-Warmwasserspeicher-Hygienespeicher-Boiler-Kombispeicher-Speicher/112256104803
Samoja varaajia, ja vielä samasta paikasta, selailin 3-4 vuotta sitten. Noita ei vaan olisi saanut tungettua ovesta sisään, Jäspit menee kantamalla. Saa nopeasti kaikki paikalleen ja käyttöön.
-
Taas päivitystä, maanantaina aamusta alkaa kaivon poraus. Saapi nähdä mitä sieltä vastaan tulee, päätin nyt ottaa samalla vaakaputkien vedon pannariin asti. Pumppu ja varaaja saapuu loppu- tai alkuviikosta. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
-
Täytyy lisätä tähän yksi kirjoitus, kun näyttää olevan saitti tukossa. Eli kokeeksi tällainen kirjoitus.
HTTP 500 -virhe
Outoa... sivusto ei voi näyttää tätä verkkosivua
Sivustossa saatetaan tehdä ylläpitotoimia tai siinä voi olla ohjelmointivirhe.
-
Poistin 500 errorin antanen viestin ja tämä ketju toimii taas.
Kysyin seuraavaa poistetussa viestissä:
Tuumailin tuossa GTVssä käyttöveden esilämmitystä. Jos kesäaikaan pumppu tekee pelkkää käyttövettä, kannattaako esilämmityskierukat ohittaa ja ajaa vesi suoraan varaajan säiliöön? Jos lämmitys ei ole päällä niin GTVssä ei ole mitään mikä vettä esilämmittäisi, kylmä vesi ainoastaan viilentää sitä. Tosin patteriverkosta tulee kesällä lämpöä varaajaan päin jos se alkaa viilenemään, mutta voiko kondensoitumista päästä tapahtumaan patteriputkissa?
-
Joo. Sitä voi käyttää lattiaviilennukseen myös. Voit myös erotella suluilla, jos on, pesutilojen lämmityksen ja pysyy suihkutilat mukavina. Mulla taas työntää aurinkokennot lämmintä kesällä pesutiloille ja esilämmitykseen.
-
Täytyy lisätä tähän yksi kirjoitus, kun näyttää olevan saitti tukossa. Eli kokeeksi tällainen kirjoitus.
HTTP 500 -virhe
Outoa... sivusto ei voi näyttää tätä verkkosivua
Sivustossa saatetaan tehdä ylläpitotoimia tai siinä voi olla ohjelmointivirhe.
Sain eilen oheisen sähköpostin.
Liittyyköhän se yllä mainittuun ongelmaan?
ATS
-
En saanut itse auki viimeistä 11 välilehteä tässä ketjussa, kaikki muut aukesi normaalisti. Temppuilu alkoi kun yritin liittää viestiini jpeggiä.
-
Poraus on ollut aamusta asti käynnissä ja pääsivät 235m asti, sitten kävi jotain harvinaista. Poravasaran yläpuolella on 2 kpl painavampia painotankoja, nyt kaivon pohjalla on poravasara kruunuineen ja toinen noista painotangoista. Painotankojen välinen kierreosa on mennyt puolesta välistä poikki, tekevät parhaillaan työkalua jolla saisi tuon paketin nostettua pois. Se on porarienkin etu että saavat sen pois, ottivat käyttöön minun kohteessa paketista uudenmallisen poravasaran, se antaa poraukseen paremaan paineen tuoton. Jään katselemaan tilannetta sivusta. 8)
-
Jotenkin bugittaa tämä ketju, vastausilmoitus tuli mailiin, mutta vastausta ei näy täällä. Vielä kaivellaan osia kaivosta, nyt menossa kolmas kerta kun nostettu/laskettu.
-
Yrittävät neljättä kertaa nostaa poravasaraa ja hiluja pois, porari ehdotti että jos ei nyt onnistu niin porataan toinen kaivo 6-7m päähän ensimmäisestä ja se porattaisiin vinoporauksella. Nyt siis poravasara makaa 235m syvyydessä ja sanoi että n. 100m olisi toisen kaivon syvyys. Olisivat mielellään alkaneet heti poraamaan, mutta sanoin että odotellaan huomiseen.
Soitan aamusta kaivon myyjälle ja tiedustelen mitä joutuisin toisesta kaivosta maksamaan. Koen etten joutuisi kovin paljoa enempää maksamaan kuin yhden kaivon poraus, eri asia jos kaivossa olisi ollut suuri vedenpaine vastassa tai joku muu luonnollinen este. Se että kalusto hajoaa ja asiakas joutuu maksamaan ei minun pirtaan sovi. Toisen kaivon kanssa tulee tietenkin toinen vaakaveto-oja joka maksaa.
Jos tuo nyt menee siihen toisen kaivon poraukseen, niin 230+m ja 100m kaivolle varmaan riittäisi jo 45mm Turbo?
-
Kannattaa laskea tarkemmin nuo vastukset. Saattaa olla, että 40 mm keräin 100 m vastaa tuota 235 m 50 mm keräimellä. Huonoin vaihtoehto olisi kuristimien jatkuva vääntely lämpötilojen mukaan. Olispa edes hajonnut oikeilla metreillä tuo kärki. Tai sitten lasketutat sopivan pituuden sille toiselle reiälle esim 40 ja 45 mm keräimelle. Virtaamahan ei käy olla sama, vaan lämpötila, joka tulee ulos kaivoista. Hankala laskenta vissiin tulee, vai pärjäisiköhän tuossa wattimetreillä ja syvyys kompensoinnilla?
-
Huomenna jatkuu poraus, hyväntuulinen porari oli äsken kun jututin. Sanoi olevansa melko varma että saavat kaikki rojut ylös. Ilmeisesti oli tarttunut osat mukaan. Aamulla selviää.
Täytyy yrittää laskea tuota, jos nyt oma pää riittää edes.
-
Poravasara kruunuineen on nyt ylhäällä, kaivon poraus jatkuu. Saivat nostettua ottamalla toisesta vanhasta vasarasta kruunun pois ja hakkasivat sen väkisin alhaalla olevan painotangon päälle pitkän matkaa.
-
Täällä mennään pää edellä lämpökaivoon, kaivo on nyt 300m syvä. Mutta siellä on tällä hetkellä n. 298m poraustankoa, ylösnostettaessa katkesi tanko 2m maan pinnasta. :-[
Reiästä näkyy tangon pää, yrittävät nostaa sitä pois. Kävin jopa teettämässä paikallisessa metallipajassa 3.5m pitkän työkalun jolla nostopisteen saisi rikkinäisen tangon alapuolisen sisään. Eipä ole vielä noussut. Tässä kaivossa on varmasti käynyt kaikki mahdolliset mitä voi kaivon porauksessa käydä. Päivitän tilannetta jahka etenee.
-
300m kaivo on valmis ja kaikki mitä sinne ei kuulu on nostettu pois. Vedenpinta näkyy putkesta, pitää huomenna mitata kun asettuu yön yli. Täytyy kyllä kehua poraajia, oli tuskainen taistelu tämä poraus. Hyvin jaksoivat miettiä ja kehittää ideoita, kaikki vastoinkäymiset johtui liian ohuiksi kuluneista poraustangoista. Painavat kuulemma uusina n. 25kg ja kun niillä porataan, hioo ulkopuolella kulkeva porausjäte putken pintaa samalla lailla kun hiekkapuhallus. Paino tippuu 10kg ja sitten alkavat valkaamaan niitä pois.
Kaivon piti olla valmis eilen n. klo 16-17, eli vähän venähti sen poraus. Nyt jään odottelemaan putken asentajia.
Kallio löytyi 6 metristä, kallion pinnassa oli punaisen väristä kiveä ja koko loppumatka tuli harmaata graniittia. Porarin kanssa jutellessa selvisi että harva kaivo on pystysuora reikä alaspäin, kruunu lähtee hakemaan pyörimissuunnassa uutta suuntaa ja reiästä tulee korkkiruuvimainen.
Vedenpinta nousee hiljaa, nyt on maanpinnasta 2,7m syvyydessä. Eli hyvä kaivo on tulossa tästä.
-
Johan on ollut äksönia sitten. No hyvä että kaikki on nyt sitten reijästä ulkona.
Putkien liitokset lienivät hiukan tämän tyyliset?
(http://www.terra-team.fi/images/kuvapankki/maxi/Iskuputket_ryhma_1013.jpg)
Millasela värkillä nuo saivat putkista vielä napattua kiinni alhaalla että ylempänä? Kanget painavat yläpäästä katketessaa jo melkoisen määrän joten liitos tarvii olla hyvä.
-
Johan on ollut äksönia sitten. No hyvä että kaikki on nyt sitten reijästä ulkona.
Putkien liitokset lienivät hiukan tämän tyyliset?
Millasela värkillä nuo saivat putkista vielä napattua kiinni alhaalla että ylempänä? Kanget painavat yläpäästä katketessaa jo melkoisen määrän joten liitos tarvii olla hyvä.
Liitos oli kartiomainen, melkein kun kuvan ylärivissä keskellä oleva:
(http://geocoredrill.fr/upfile/20151028160101_7656.jpg)
Isoveli on paikallisessa metallipajassa töissä ja kysyin joutavatko tekemään työkalun ylösnostoon. Sumplittiin hetki ja työkalu on 3,5m pitkä ja 30mm paksu terästanko joka meni juuri poraputkien sisäreiästä läpi. Päähän jyrsittiin keskelle 10mm lovi n. 80mm matkalle ja siihen loveen tuli pätkä lattarautaa. Lattarauta oli saranoitu 10mm tapilla, joka hitsattiin 20mm tangon päästä keskelle. Toiseen päähän hitsattiin iso lenkki romulavalta. Laskivat tangon katkenneen putken sisään vinssillä ja kolauttamalla tuo lattarauta kääntyi sivuun, kiilautuen poratangon sisällä olevaan olakkeeseen. Tankoja oli kaivossa n. 98kpl, paketin kokonaispaino jotain väliltä 1,5-2 tonnia. ;D
-
Täällä mennään edelleen takapuoli edeltä puuhun, putkimies tulee maanantaina ja sähkäri ti/ke riippuen putkarin vauhdista. Liuosputkia ei ole vielä vedetty pannuhuoneeseen asti, eikä aikataulukyselyyn ole vastattu vielä. Meillä on ensi viikolla talo tyhjänä joten silloin pitää öljykattila vaihtaa pumppuun, muuten menee loppukesään.
Pumppu siis asennetaan ilman liuoksia, vastuksella tullaan ajamaan maksimissaan viikko tai pari. Vedän itse sähkärille valmiiksi uuden pumpun kaapelin, samalla vedän virtamuuntimille oman piuhan.
-
Täällä mennään edelleen takapuoli edeltä puuhun, putkimies tulee maanantaina ja sähkäri ti/ke riippuen putkarin vauhdista. Liuosputkia ei ole vielä vedetty pannuhuoneeseen asti, eikä aikataulukyselyyn ole vastattu vielä. Meillä on ensi viikolla talo tyhjänä joten silloin pitää öljykattila vaihtaa pumppuun, muuten menee loppukesään.
Pumppu siis asennetaan ilman liuoksia, vastuksella tullaan ajamaan maksimissaan viikko tai pari. Vedän itse sähkärille valmiiksi uuden pumpun kaapelin, samalla vedän virtamuuntimille oman piuhan.
Nyt pitäisi kaivaa kanaali, jotta saavat kaivon ympäriltä tarpeeksi maata pois ja katkaistua sen teräsputken riittävän syvältä poikki. Tuskin kannattaa ottaa niitä maanpinnalla katkottavaksi. Sen jälkeen kannattaa hommata muutama 80 cm ja 25 korkea betonirengas, joista tulee siisti työtila. Kansi päälle ja kun vielä täyttää Lecasoralla kaivon, niin hyvin pelaa. Kiirettä pukkaa siis. Hopi hopi.
-
Nyt pitäisi kaivaa kanaali, jotta saavat kaivon ympäriltä tarpeeksi maata pois ja katkaistua sen teräsputken riittävän syvältä poikki. Tuskin kannattaa ottaa niitä maanpinnalla katkottavaksi. Sen jälkeen kannattaa hommata muutama 80 cm ja 25 korkea betonirengas, joista tulee siisti työtila. Kansi päälle ja kun vielä täyttää Lecasoralla kaivon, niin hyvin pelaa. Kiirettä pukkaa siis. Hopi hopi.
Kaivuuhommat, vaakaveto ja läpiviennit kuuluu soppariin, joten en ala itse niitä tekemään. Nopeutuisi joo vähän, mutta antaa työntekijöiden tehdä tehtävänsä.
-
Näköjään pumppua ei saa pyörittämään vastuksella lämmitystä ja käyttövettä ilman liuoksia. Mutta laitan lataamaan varaajaa vastuksella, sieltä esilämmityksen kautta saa hieman lämpöä käyttöveteen. "Varatila" on asetus jolla saa ajettua pelkkää vastusta liuoksien puuttuessa.
-
Katselin Pollucomia Saksasta, https://zaehleronlineshop.de/ (https://zaehleronlineshop.de/), ja kysyin pikarahtia Suomeen. Samalla kysyin mikä malli (0,6/1,5/2,5) pitäisi laittaa patterikiertoon Alpha2 24-60 pumpulle. Eivät suoraan osanneet sanoa, suosittelivat kovasti ostamaan ultraäänimittarin seuraavin perustein:
1. Halvempi
2. Ei mekaanisia osia
3. Lyheympi mittausväli
4. Saatavissa 12 vuotta kestävä patteri
Mittari siis tämä: https://zaehleronlineshop.de/Ultraschall-Waermezaehler-Kamstrup-MultiCal-302-Qn-15-52-mm (https://zaehleronlineshop.de/Ultraschall-Waermezaehler-Kamstrup-MultiCal-302-Qn-15-52-mm)
Onko kenelläkään tuota asennettuna?
-
Liitos oli kartiomainen, melkein kun kuvan ylärivissä keskellä oleva:
(http://geocoredrill.fr/upfile/20151028160101_7656.jpg)
Isoveli on paikallisessa metallipajassa töissä ja kysyin joutavatko tekemään työkalun ylösnostoon. Sumplittiin hetki ja työkalu on 3,5m pitkä ja 30mm paksu terästanko joka meni juuri poraputkien sisäreiästä läpi. Päähän jyrsittiin keskelle 10mm lovi n. 80mm matkalle ja siihen loveen tuli pätkä lattarautaa. Lattarauta oli saranoitu 10mm tapilla, joka hitsattiin 20mm tangon päästä keskelle. Toiseen päähän hitsattiin iso lenkki romulavalta. Laskivat tangon katkenneen putken sisään vinssillä ja kolauttamalla tuo lattarauta kääntyi sivuun, kiilautuen poratangon sisällä olevaan olakkeeseen. Tankoja oli kaivossa n. 98kpl, paketin kokonaispaino jotain väliltä 1,5-2 tonnia. ;D
Tuossa se ratkaisun avain siis oli. Ikinä ei ole tullut ihmeteltyä tuollaista lähempää mutta ilmeisesti suunnittelussa on otettu monenlaisia skenaarioita huomioon.
Porari taisi huokaista.... ;D
-
Katselin Pollucomia Saksasta, https://zaehleronlineshop.de/ (https://zaehleronlineshop.de/), ja kysyin pikarahtia Suomeen. Samalla kysyin mikä malli (0,6/1,5/2,5) pitäisi laittaa patterikiertoon Alpha2 24-60 pumpulle. Eivät suoraan osanneet sanoa, suosittelivat kovasti ostamaan ultraäänimittarin seuraavin perustein:
1. Halvempi
2. Ei mekaanisia osia
3. Lyheympi mittausväli
4. Saatavissa 12 vuotta kestävä patteri
Mittari siis tämä: https://zaehleronlineshop.de/Ultraschall-Waermezaehler-Kamstrup-MultiCal-302-Qn-15-52-mm (https://zaehleronlineshop.de/Ultraschall-Waermezaehler-Kamstrup-MultiCal-302-Qn-15-52-mm)
Onko kenelläkään tuota asennettuna?
Jäsen "seppaant"illa on joku kamstrup keruupiirissä. Haulla löytynee lisää
-
Jäsen "seppaant"illa on joku kamstrup keruupiirissä. Haulla löytynee lisää
Minulla on ollut keruupiirissä 9 vuotta oheisen kuvan mukainen energiamittari.
Laite on ostettu Suomesta ja sitä käytetään mm. kaukolämpöjärjestelmissä "virallisena" mittarina.
Hintaa en enää muista mutta aika kallis oli.
Mittari ei ole UÄ-mittari vaan toiminta perustuu magnetismiin ja mitattavan nesteen sähkönjohtokykyyn.
ATS
-
Tuossa se ratkaisun avain siis oli. Ikinä ei ole tullut ihmeteltyä tuollaista lähempää mutta ilmeisesti suunnittelussa on otettu monenlaisia skenaarioita huomioon.
Porari taisi huokaista.... ;D
Porari antoi pätkät putkien päistä, toisessa naaras- ja toisessa uroskierre. Jäivät kaivolle yrittämään nostoa ketjuilla, menin sillä aikaa pajalle teettämään nostotankoa. Putkien paloista sai viitteen minkälainen pitäisi olla.
Minulla on ollut keruupiirissä 9 vuotta oheisen kuvan mukainen energiamittari.
Laite on ostettu Suomesta ja sitä käytetään mm. kaukolämpöjärjestelmissä "virallisena" mittarina.
Hintaa en enää muista mutta aika kallis oli.
Mittari ei ole UÄ-mittari vaan toiminta perustuu magnetismiin ja mitattavan nesteen sähkönjohtokykyyn.
ATS
Jospa minä tilaan tuon linkittämäni mittarin testiin, se ei ehdi asennukseen. Asennutan paluupuolelle hanat ja asennan itse sen myöhemmin niiden väliin. 0,6 versio menee patteriverkossa?
-
Jospa minä tilaan tuon linkittämäni mittarin testiin, se ei ehdi asennukseen. Asennutan paluupuolelle hanat ja asennan itse sen myöhemmin niiden väliin. 0,6 versio menee patteriverkossa?
Vaikuttaa pieneltä.
Älä tilaa vielä.
Tomppelin laskelmien mukaan tarvittava teho on 16 kW.
10 C lämpötilaerolla on virtaus jo n. 1,4 m3/h.
Tiedätkö mitä on ollut öljyaikana lämmönjaon Dt?
Mitä lämpöpumppua olet ajatellut? Löytyykö sen spekseistä lämmönjaon virtausta ja lämpötilaeroa?
ATS
-
Vaikuttaa pieneltä.
Älä tilaa vielä.
Tomppelin laskelmien mukaan tarvittava teho on 16 kW.
10 C lämpötilaerolla on virtaus jo n. 1,4 m3/h.
Tiedätkö mitä on ollut öljyaikana lämmönjaon Dt?
Mitä lämpöpumppua olet ajatellut? Löytyykö sen spekseistä lämmönjaon virtausta ja lämpötilaeroa?
ATS
Nyt ulkolämpötilassa +7C Dt on 3, -20C se oli välillä 11-12. Pumppu on Jämä Star RST 4-16, eli Niben F1255 4-16 ja patteriverkkoon tulee uusi Alpha2 25-60. Jämä lataa GTV 500sta ja siitä otetaan kiertovesipumpulla pattereille. Alphan käyrä liitteenä, II-teholla olisi tarkoitus ajaa.
Edit: Tajusin juuri että Niben logitutkijalla saa jotain tietoa Jämästäkin pihalle, löytyykö tuosta tiedosta käytettyä ja tuotettua energiaa? Kaivolle voi laittaa oman Kamstrumpin, Jämässä on liuospumppuna Grundfos UPMXL 25-125 180.
-
Täällä pyörähti pumppu tänään päälle, siirsin Oumanin käyrän pumppuun, asetin liuoskiertoon kiinteän 3 asteen deltan, laitoin USB-tikun ja logituksen 1min välillä, muut asetukset jätin vakioiksi. Nettiin en ole mokomaa vielä saanut, ei nouki IPtä mitenkään. Pitää huomenna katsoa tarkemmin, samalla tutkia lokeja.
-
Sain ekat logit koneesta ulos, vaikea sanoa vielä mitään kun ei vielä ole tuttua sen toiminta. Tyhjäkäynnillä roikkuu osan aikaa, onko tuo nyt sitten hyvä vai huono?
-
Vielä kyselen säätövinkkejä, tänään oli ensimmäinen saunailta pumpun asennuksen jälkeen. Itse tulin viimeisenä klo 19 pois saunasta ja jäin seuraamaan pumpun toimintaa, tuolloin Ouman olisi tarvinut 32C vettä ja varaajan yläosa oli 23C lämmössä. Lämmitysvajetta oli jo saunomisen alkaessa ja se paheni koko ajan, varaajasta kun otetaan kierukoilla kv-esilämmitys. Pumppu alkoi liian hitaasti tuottamaan tarvittavaa lämpöä varaajaan, hyvin huomaan kun varaaja on latautunut kokonaan. Asteminuutit pomppaa -450 -> 100 ja pumppu pysähtyy kuin seinään. Saako pumpun vastetta parannettua? Arvot taitaa olla suht vakiot, Käynnistä kompressori -60, 400 ja 100.
Lopussa kaikki oli tapissa, pumppu pyöri 102Hz ja lataus- ja liuospumppu 100% teholla.
-
Toivottavasti saat laitteet toimimaan haluamallasi tavalla, lämmityskaudellahan nuo sitten vasta punnitaan. Itse maalailin jo aikaisemmin hiukan p i r u j a seinille. Toivottavasti olin väärässä. ::)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5427.msg107620#msg107620
-
Toivottavasti saat laitteet toimimaan haluamallasi tavalla, lämmityskaudellahan nuo sitten vasta punnitaan. Itse maalailin jo aikaisemmin hiukan p i r u j a seinille. Toivottavasti olin väärässä. ::)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5427.msg107620#msg107620
Itse olen turhan tarkka laitteiden virittelystä, varmasti vähempikin riittäisi. Eli lämpöä ja lämmintä vettä riittäisi. Kuten aikaisemmin olen sanonut, mikä tahansa on parempi tässä kiinteistössä kuin öljylämmitys. Se ettei nyt joka desimaalin kymmenystä saada COPista irti ei haittaa, rahaa säästyy silti. Mutta mukavahan näitä on pähkäillä.
Otin priorisoinnit pois kokonaan, 30/30min -> 0/0min ja laskin Käynnistä kompressori arvon -70, tuo näyttäisi auttavan asiaan. BT25-anturi on tulossa, sen paikkaa alan hakea vielä. Jatkan sitten loppuvuodesta kun lämmityskausi alkaa. Liitteenä eilinen käynti, 7 hengen saunomisen huomaa illasta hyvin.
Ouman on toistaiseksi toiminut hyvin, tosin vähän hitaanlaisesti reagoi muutoksiin. Laitoin oman käyrän Nibelle, asteen kovempana kuin Ouman vaatii. Tarkistin Oumanin venttiilin aukiolologin ja se on ollut välillä 25-75%, eli juuri siinä keskivaiheen molemmilla puolilla missä pitääkin.
Jonkinlainen PID-säätö invertterille olisi nannaa, sillä saisi vasteita paremmin säädettyä. Taitaa olla vaan turha haave.
Tilasin Raspberryyn RS485- ja OWFS-palikat, asennan Talologgerin joskus kesällä paikalleen.
-
Jonkinlainen PID-säätö invertterille olisi nannaa, sillä saisi vasteita paremmin säädettyä. Taitaa olla vaan turha haave.
Ei semmosta tarvita, 'vanhassa vara parempi' sanonnan mukaan Asteminuutit riittää ;D :P, eikun tosissaan kanssa ihmetyttää kun olosuhteet säätöön maximoidaan Invertterillä ja sitten ei saada ohjausta siihen asianmukaiseksi. :'(
Kuinkas se lopullinen hydrauli-kytkentä nyt tulikaan?
-
Ei semmosta tarvita, 'vanhassa vara parempi' sanonnan mukaan Asteminuutit riittää ;D :P, eikun tosissaan kanssa ihmetyttää kun olosuhteet säätöön maximoidaan Invertterillä ja sitten ei saada ohjausta siihen asianmukaiseksi. :'(
Kuinkas se lopullinen hydrauli-kytkentä nyt tulikaan?
Näinhän se on, vanhaa toimivaa ei kannata muuttaa vaikkei se nykyään enää toimikaan. Tai lisätä sen toimivuutta.
Tuossa lopullinen kytkentä, jotain saattaa uupua. KV-esilämmitys on ohitettavissa kahdella hanalla, kaivon paisunta-astiaa ei ole vielä asennettu.
Tarkistin Oumanin venttiilin aukiolologin ja se on ollut välillä 25-75%, eli juuri siinä keskivaiheen molemmilla puolilla missä pitääkin.
Tarkistin vielä tuon uudestaan, aikaisemmin katsoin silmämääräisesti. Venttiili seilaa välillä 29-62%, eli enemmän sekoitetaan paluulta kuin otetaan varaajasta.
-
Tuossa on nyt kyllä meikäläisen putkiaivojen mukaan tullut moka kun tuo varaajan lataus on ihan ylös.... :o
Kuvitellaan tilannetta että on raskas käyttövesi kulutus, niin sillohan alapää jäähtyy helposti alle 20C josta seuraa että varaajaan sekotetaan yläpäähän kylmempää kuin siellä ylhäällä saattais olla tarjolla...
ja siten Oumanni ei saa haluamaansa lämpöä.
Tuotahan taisit tuossa joku viesti sitten mainaistakin...
Jos tulo olis laipiolla yläpuolella niin nouseehan se lämmin tuosta kerrostumisen vuoksi heti ylöspäin jos tulovesi on kuumenpaa kuin ympärillä jos taas kylmempää niin sillo se painuu alakertaan.
Tuossa siis varaajan yläosassa olisi vielä hetken tarjolla Oumanille ruokaa niin kauan kun kun sitä riittää...ja pumppu sais aikaa nostaa tehoja vastaamaan kulutusta.
Vähän kuten tuo AIT:n kytkentämalli kuvailee...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8431;image)
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8216;image)
-
Tuossa on nyt kyllä meikäläisen putkiaivojen mukaan tullut moka kun tuo varaajan lataus on ihan ylös.... :o
Kuvitellaan tilannetta että on raskas käyttövesi kulutus, niin sillohan alapää jäähtyy helposti alle 20C josta seuraa että varaajaan sekotetaan yläpäähän kylmempää kuin siellä ylhäällä saattais olla tarjolla...
ja siten Oumanni ei saa haluamaansa lämpöä.
Tuotahan taisit tuossa joku viesti sitten mainaistakin...
Jos tulo olis laipiolla yläpuolella niin nouseehan se lämmin tuosta kerrostumisen vuoksi heti ylöspäin jos tulovesi on kuumenpaa kuin ympärillä jos taas kylmempää niin sillo se painuu alakertaan.
Tuossa siis varaajan yläosassa olisi vielä hetken tarjolla Oumanille ruokaa niin kauan kun kun sitä riittää...ja pumppu sais aikaa nostaa tehoja vastaamaan kulutusta.
Vähän kuten tuo AIT:n kytkentämalli kuvailee...
Tuo kytkentämalli on Kaukoralta, hieman muokattuna. Tuossa menee pumpun lämpö kyllä suoraan verkkoon, pumpun teho kasvaessa lataa koko varaajan ylhäältä alas asti. Täytyy katsoa miten tuo nykyinen toimii ja vaihtaa kytkentää sen mukaan. Alemmas kytkemällä saisi tuosta 300l yläosasta oman työsäiliön.
-
Tuo kytkentämalli on Kaukoralta, hieman muokattuna. Tuossa menee pumpun lämpö kyllä suoraan verkkoon, pumpun teho kasvaessa lataa koko varaajan ylhäältä alas asti. Täytyy katsoa miten tuo nykyinen toimii ja vaihtaa kytkentää sen mukaan. Alemmas kytkemällä saisi tuosta 300l yläosasta oman työsäiliön.
Niin se menee suoraan verkkoon ja liian kylmänä jos on kova käyttövesipiikki....
Samalla tavalla se koko varaaja latautuu alhaalta ylös vaikka se meno siihen olis laipiolla...
-
Vielä kyselen säätövinkkejä, tänään oli ensimmäinen saunailta pumpun asennuksen jälkeen. Itse tulin viimeisenä klo 19 pois saunasta ja jäin seuraamaan pumpun toimintaa, tuolloin Ouman olisi tarvinut 32C vettä ja varaajan yläosa oli 23C lämmössä. Lämmitysvajetta oli jo saunomisen alkaessa ja se paheni koko ajan, varaajasta kun otetaan kierukoilla kv-esilämmitys. Pumppu alkoi liian hitaasti tuottamaan tarvittavaa lämpöä varaajaan, hyvin huomaan kun varaaja on latautunut kokonaan. Asteminuutit pomppaa -450 -> 100 ja pumppu pysähtyy kuin seinään. Saako pumpun vastetta parannettua? Arvot taitaa olla suht vakiot, Käynnistä kompressori -60, 400 ja 100.
Lopussa kaikki oli tapissa, pumppu pyöri 102Hz ja lataus- ja liuospumppu 100% teholla.
Tuosta tehojen nostamisestahan näkyi olleen Nibe F1255 ketjussa juttua, eli ilmeisesti sitä lisäyksen käynnistyseroa kun pienentää niin kait reagoi nopeammin? Mistä tuo sun kytkentä muuten nyt ottaa tuon lämpötilatiedon, eli onko siinä joku ulkoinen lämpötila-anturi? Jotenkin kuvittelisi kun varajaan kytkentä meno ja lähtö on yläosasta, niin lämmintä vettä yläosaan syötettäessä myös lämmityspiiri saa nopeaan oikeasti lämmintä vettä vaikka varaajan alaosa olisikin vielä kylmähkö.
Lähinnä kiinnostaa jos joskus haluaisi itse laittaa varaajan invertterin kaveriksi vaikka toki eri kone onkin. Tosin mulle riittäisi puhtaasti puskurivaraaja ilman kv-esilämmitystä, mutta varmasti siinäkin olisi oma säätämisensä että saa koneen reagoimaan järkevästi.
-
Ottaisin tuon ylimmän esilämmityskierukan pois käytöstä ja siirtäisin lämpötilan pyyntianturin aiempaan osaan yläosaa. Tällöin käyttövesi saa vain luokkaa 20 astetta boostauksen, joka onkin jo melkein riittävä. Yläosa pysyy veden käytöstä riippumatta kohtuu lämmöillä ja anturin ollessa ehkä jopa alaosan yläosassa, saadaan buustia kuitenkin. Tuo yläkierukka kuitenkin ensin pois käytöstä.
-
Jotenkin kuvittelisi kun varajaan kytkentä meno ja lähtö on yläosasta, niin lämmintä vettä yläosaan syötettäessä myös lämmityspiiri saa nopeaan oikeasti lämmintä vettä vaikka varaajan alaosa olisikin vielä kylmähkö.
Siinä käy päinvastoin ison käyttövesi piikin aikana, koska pumppu tekee jotain dT6K ja pohja varaajasta painuu kylmäksi joten yläosaan pusketaan ainakin hetken jotain viileetä (heitto +20ºC) joka siis tunkee sinne lämmitysmenoon...
Eikä vielä mitään kierukoita pois käytöstä...sieltä on se BT25 anturi tulossa 'postissa' ja näkee sitten jos sille löytyy hyvä paikka.
Saishan tuohon automagiaakin vaikka sillai että jos Oumanni on pyyntilaidassa niin ohitetaan ylempi kierukka jolloin ainakaan se ei varasta yläosastosta lämpöä...
-
Tuo kytkentämalli on Kaukoralta, hieman muokattuna. Tuossa menee pumpun lämpö kyllä suoraan verkkoon, pumpun teho kasvaessa lataa koko varaajan ylhäältä alas asti. Täytyy katsoa miten tuo nykyinen toimii ja vaihtaa kytkentää sen mukaan. Alemmas kytkemällä saisi tuosta 300l yläosasta oman työsäiliön.
Näköjään tuo Kaukoran kytkäri tuolta on aikalailla se mitä itse joskus ehdotin, alas meno pumpulta ja 4-tie lämmityslähtönä...mikäs huono juttu tuossa oli että meni hylkyyn?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5427.msg107974#msg107974
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8256;image)
-
Tätä kuvaa juurikin tarkoitin. Yläkierukka pois käytöstä ja anturi alemmaksi. Jopa alaosan puolelle. Käyttövesi kytkee ensin alaosan kylmetessä pumppuun ötyä ja vähän aikaa eteenpäin siirtyy käyttövesivaraajan lämmitykseen. Yläosa ei kuitenkaan kylmene silmittömästi syöksyen.
-
Näköjään tuo Kaukoran kytkäri tuolta on aikalailla se mitä itse joskus ehdotin, alas meno pumpulta ja 4-tie lämmityslähtönä...mikäs huono juttu tuossa oli että meni hylkyyn?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5427.msg107974#msg107974
Tuo taisi poistua siinä vaiheessa kun 4-tieventtiili muuttui 3-tieksi. Vielä on mahdollisuus muuttaa noita kytkentöjä, lämmityskausi kun ei ole päällä. Laipion alle/ylle liittäminen voisi olla parempi loppujen lopuksi, nyt kun ajattelen niin en tiedä miksi on tullut tuollainen ajatuskatko... Työt kulki ajatusta nopeammin ja muutamassa päivässä piti saada valmista, muutos onnistuu nyt parissa tunnissa. Projektikansiossa on uskomaton määrä eri kytkentöjä, jossain vaiheessa menneet piirustukset ja ajatukset sekaisin. :'(
Nyt kun käytössä on Vexven AMV3, niin kytkentä onnistuu tuolla edellisen viestin kuvan mukaan. Jättää vaan alaosan ylhäältä lähtevän putken pois. Ja euroshopperin ehdotus yläkierukan pois jättämisestä on todellakin paikallaan, saunaillan aikana huomaa kun varaajasta otetaan huima määrä pelkkään esilämmitykseen, sen takia asteminuutit syöksyy pohjiin ja pumppu jää matelemaan kauas jälkeen.
-
Enpä huomannutkaan tuota 4-tie venttiiliä sivun laidassa. Sen saa heittää mäkeen. Varaajasta tehdään 1 piiri, joka toimii omalla käyrällään. Lämmitys on oma shuntti piiri, jota voidaan ohjata pumpun ohjauksella. Molemmat lämpöanturit voi antaa käynnistyskäskyn. Oumanilla otetaan pesutiloihin lattia patteripiiristä.
-
Enpä huomannutkaan tuota 4-tie venttiiliä sivun laidassa. Sen saa heittää mäkeen. Varaajasta tehdään 1 piiri, joka toimii omalla käyrällään. Lämmitys on oma shuntti piiri, jota voidaan ohjata pumpun ohjauksella. Molemmat lämpöanturit voi antaa käynnistyskäskyn. Oumanilla otetaan pesutiloihin lattia patteripiiristä.
Nyt kun käytössä on Vexven AMV3, niin kytkentä onnistuu tuolla edellisen viestin kuvan mukaan.
Ei ole 4-tietä paikallaan vaan 3-tie. Jätänkin sen ja Ouman ohjaa sitä, varaajaa ajetaan samalla tai asteen lämpimämmällä käyrällä kuin Ouman vaatii.
-
Ja tuossa kuvassahan on meno alavaraajaan. Sen laittaisin sinne yläkulmaan tuloksi. Alaosa lämpenee sen mitä kerkiää, tai antaa sen lämmitä yli verkon pyynnin.
Laitoin näköjään kommentin väärään kuvaan, jota muka tarkoitin. oikea on tämä. Eli yläkierukka pois ja anturi selvästi alemmas. Pumppukin on imevä, joten vastaa meikäläisen kytkentää muutoin, mutta mulla on 2 tuollaista shunttipiiriä rinnakkain. Kun shuntit menee kiinni, niin lataus jatkuu suoraan varaajan läpi ja keskivälissä oleva anturi määrää varaajan lämmön, jossa halutaan pysyä.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=8431;image)
-
Mä en lähtis muuttaan kytkentää, mutta jotta toiminta olisi hallittua pitäisi selvittää virtaukset.
(https://i.imgur.com/E7kVRwS.png)
punainen nuoli = Niben lauhdutinvirtaus, vaihtelee meillä välillä 300l/h - 900l/h = A
oranssi nuoli = varaajasta lämmitykseen lähtevä virtaus, vaihtelee sekä shuntin asennon että termarien mukaan, meillä välillä 0-900l/h. = B
Kaiken A ja O on hallita noiden kahden virtauksen suhde.
Niin kauan kuin A < B niin varaaja latautuu alhaalta ylös lämmitysjärjestelmältä palaavan veden lämpöiseksi. Tai siis käytännössä kylmemmäksi koska käytössä on KV esilämitys.
Jos A > B niin varaaja latautuu ylhäältä alas täyteen lauhduttimelta lähtevän lämpöistä vettä.
Jottei tuo olisi liian helppoa niin jos A:n ja B:n erotus kasvaa yli 150l/h arvoon niin varaaja lakkaa kerrostumasta ja sekoittuu. Toinen haaste kv-esilämmityksen kanssa on tilanne jossa
varaajan alaosassa on selkeästi lämmitykseltä palaavaa kylmempää vettä. Nyt jos latausnopeus kasvaa liikaa Niben kiihdytellessä käy niin että lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila
alkaakin laskea ja asteminuuttiohjaus on entistä enemmän ihmeissään.
Oletuksena noiden kahden hallinta tapahtuu Nibellä hakemalla lauhdutinpumpulla sopiva nopeus 5.1.11 'kiertovesipumpun nopeus' / max-nopeus ja 5.1.14 'virtaus aset. lämmitysjärj.' sopiva delta=virtaus eri keleille.
Sitten pitää asteminuuttien avulla saada lepo- ja käyntijaksot sopiviksi hakemalla hyvä käynnistysraja ja säätämällä lisäyksen asteminuuteilla pumpun kiihdyttely sopivaksi omaan systeemiin.
Itse en noilla saanut pumppua toimimaan halutusti, vaan mulla on sekä lauhdutinvirtausta että varaajasta lämmitykseen lähtevää mittaamassa Grundfosin virtausanturit ja säädän omalla systeemillä shuntin
avulla virtaukset mieluisiksi. Käytännössä varaaja ladataan ääriään myöten täyteen lämmitystä tehtäessä, mutta niin hitaasti että kerrostumat säilyy ja Niben tehonohjaus pysyy mukana. Lopputulemaan olen
erittäin tyytyväinen. Just nyt näillä hassuilla välikeleillä oli edellinen käyntijakso 36h ja pumppu nukkui sitten 10h, saa vähän varaajallekin vastinetta.
Järjestelmän toiminnan selvittämistä auttaa huomattavasti jos Jäspissä on useampi lämpötila-anturi eri korkeuksilla jotta näkee miten se latautuu/purkautuu.
Mulla on näin:
(https://i.imgur.com/vxTHwC0.png)
Ja tältä näytti varaajassa vappuna, ei käyty saunassa mutta suihkussa kävi koko poppoo yksitellen iltapäivän aikana.
(https://i.imgur.com/CkFztwZ.jpg)
Pumppu teki käyttövedet 01:00 ja jatkoi siitä lämmittämistä, teki 4x lisää käyttövettä ja pääsi lopulta nukkuun n. 21:15.
Kello 12:00 näkyy miten varaaja ehti lataututua aivan täyteen (alimmainen anturi kohtaa menoveden) ja lataus lopetetaan - käyrät jää vaakatasoon, kunnes kv:n kulutus alkaa.
-
Olipas hyvä kun tuli tämä esiin. Mullahan tuo on/off toimii erinomaisesti tuon 500 L varaajan kanssa esilämmityksineen. Mutta tosiaan tuo invertteri mateleekin siinä välissä ja pyörintä vaihtelee. Pitäisiköhän sille laittaa joku minimitehon nosto ja sallia sitten myös pysähtymisiä enemmän. Ei kai se nyt hajoa siitä vaikka ei jatkuvaa käyntiä saisikaan aikaiseksi..
-
Olipas hyvä kun tuli tämä esiin. Mullahan tuo on/off toimii erinomaisesti tuon 500 L varaajan kanssa esilämmityksineen. Mutta tosiaan tuo invertteri mateleekin siinä välissä ja pyörintä vaihtelee. Pitäisiköhän sille laittaa joku minimitehon nosto ja sallia sitten myös pysähtymisiä enemmän. Ei kai se nyt hajoa siitä vaikka ei jatkuvaa käyntiä saisikaan aikaiseksi..
Mun mielestä asia on tullut jo aikasemmin esille moneen otteeseen ja siksi ihmettelinkin että miksi tuollaista ratkaisua täällä suositellaan? Ainakin pääsääntöisesti voisin kuvitella että suurin osa haluaa laitteen minkä saa helposti säädettyä mieleisekseen ja sen jälkeen koko värkin voi unohtaa. Ja laite toimii kuten sen pääpiirteittään pitäisikin toimia eli invertterin tapauksessa se käy. Propelipäät sitten pystyvät/viitsivät viritellä laitteitaan haluamikseen ja saavat viimeisetkin sadasosat hierottua hyötysuhteista tai käynnistymisistä.
Mua tuossa setupissa mietitytti lähinnä se että imeekö esilämmitys patterikin lämmityskaudella kylmäksi.... ::)
Betoniin piilotetusta lattialämmityksestä sitä energiaa on jaettavaksi aivan eri tavalla.
-
Jämässä on energiamittari, jolla on virtausmittari tuolle varaajapiirille. Sillä saa sen virtauksen mitattua, pattereilla on Alpha2 25-60, sen virtauksen myös saisi varmaan selville.
Mutta eikö tuo Kaukoran kytkentä olisi järkevämpi säädön kannalta? Ei tarvisi pohtia virtauksia ja tehdä paljoa säätöä koneelle, alempaa ladattaessa varaajassa on aina suuri määrä lämmintä vettä kiertoa varten. Esilämmitys jos poistetaan yläkierukalta niin lämpöä ei karkaa käyttöveteen ja käyttövettä tehdessä on varaajassa sillä aikaa energiaa talon lämmitykseen. Esilämmityksen jättäisi alakierukkaan, siellä saisi imeä patterikierron paluusta sen mitä Ouman päästää ohi.
Minusta tuossa olisi enemmän potentiaalia. BT25n tiputtaisi tuonne alaosan ylhäälle, niinkuin euroshopperi laittoikin.
-
Jämässä on energiamittari, jolla on virtausmittari tuolle varaajapiirille. Sillä saa sen virtauksen mitattua, pattereilla on Alpha2 25-60, sen virtauksen myös saisi varmaan selville.
Mutta eikö tuo Kaukoran kytkentä olisi järkevämpi säädön kannalta? Ei tarvisi pohtia virtauksia ja tehdä paljoa säätöä koneelle, alempaa ladattaessa varaajassa on aina suuri määrä lämmintä vettä kiertoa varten. Esilämmitys jos poistetaan yläkierukalta niin lämpöä ei karkaa käyttöveteen ja käyttövettä tehdessä on varaajassa sillä aikaa energiaa talon lämmitykseen. Esilämmityksen jättäisi alakierukkaan, siellä saisi imeä patterikierron paluusta sen mitä Ouman päästää ohi.
Minusta tuossa olisi enemmän potentiaalia. BT25n tiputtaisi tuonne alaosan ylhäälle, niinkuin euroshopperi laittoikin.
Mä saisin melkein kuvan mukaisen kytkennän kokeiluun, sillä mulla on varaajalle tuloputki myös alempana, mutta se tulee laipion päälle. Olisi todella mielenkiintoista nähdä miten lämpö siirtyy siinä tilanteessa että lauhdutinvirtaus on pienempi kuin varaajasta lähtevän lämmitysveden. Pitää kokeilla kunhan kiireet kalavehkeiden virittelyssä vähän helpottaa.
Se hyvä puoli näissä maalämpölaitteiden virittelyssä on että järjestelmä huonoimmillaankin toimii yleensä yllättävän hyvin, lämmin ei ole kokeiluissa koskaan loppunut niin lattiasta kuin suihkustakaan. Kannattaa kokeilla eri paikkoja bt25:lle ja vertailla tuloksia. Samoin jos tekee putkimuutoksia niin kannattaa jättää vaihtoehtoiset kytkennät sulkujen taakse niin voi helposti palata vanhaan.
edit. Tässä esimerkkikuva vuodelta 2015, eipä silloinkaan ollut etukäteen tiedossa että mikä kytkentä toimisi parhaiten, joten vaihtoehdot jätettiin avoimeksi ja sulkujen avulla pystyi testaamaan aika montaa kombinaatioita.
(https://i.imgur.com/2Zpi5BR.jpg)
edit2. Tarkkasilmäisimmät voivat huomata että alunperin tuo keskimmäinen tulo tuli laipion alle, mutta muutin sen jossain vaiheessa tulemaan pykälän ylemmäksi laipion päälle. Valitettavasti siinä ei oikein ollut tilaa jättää molempia vaihtoehtoje kytketyiksi.
-
Mä saisin melkein kuvan mukaisen kytkennän kokeiluun, sillä mulla on varaajalle tuloputki myös alempana, mutta se tulee laipion päälle. Olisi todella mielenkiintoista nähdä miten lämpö siirtyy siinä tilanteessa että lauhdutinvirtaus on pienempi kuin varaajasta lähtevän lämmitysveden. Pitää kokeilla kunhan kiireet kalavehkeiden virittelyssä vähän helpottaa.
Se hyvä puoli näissä maalämpölaitteiden virittelyssä on että järjestelmä huonoimmillaankin toimii yleensä yllättävän hyvin, lämmin ei ole kokeiluissa koskaan loppunut niin lattiasta kuin suihkustakaan. Kannattaa kokeilla eri paikkoja bt25:lle ja vertailla tuloksia. Samoin jos tekee putkimuutoksia niin kannattaa jättää vaihtoehtoiset kytkennät sulkujen taakse niin voi helposti palata vanhaan.
edit. Tässä esimerkkikuva vuodelta 2015, eipä silloinkaan ollut etukäteen tiedossa että mikä kytkentä toimisi parhaiten, joten vaihtoehdot jätettiin avoimeksi ja sulkujen avulla pystyi testaamaan aika montaa kombinaatioita.
Tätä kuvaa lainatakseni mulla siis on nuo lämmityspiirit tuon punaisen nuolen kohdalla ja pelkästään 2 putkella. Siinä kohtaa, kun shuntit on auki ja pumppu käynnistyy, niin ensimmäisenä on molemmat piirit imemässä lauhduttimelta suoraan tulevaa lämmintä litkua sen mitä 2 grundfossin alphaa pystyy 25-60. Suntit menee kiinni ja kaikki menee varaajan läpi. Esilämmitys alkaa viilentää varaajaa milloin mitenkin, mutta puolenvälin anturi ilmoittaa, että nyt aloitetaan taas lämmityksen teko. Jos vettä lorottaa tarpeeksi, niin pumppu siirtyy tekemään kuumaa vettä lennosta. En ole kyllä havainnoinut, että siirtyykö se heti takaisin täyttämään lämpövajetta lämmitykseen, kun käyttövesi on valmis. No ehkä tämä toimii varmuudella vain lattialämmitys kohteessa. Toisaalta luulisi invertterinkin pyörittävän hyvin tuollaista 2-putki kytkentää. Eli mulla on kaikki romppeet tuossa punaisen nuolikuvion sisällä ja varaajan oikea puoliset puuttuu. Kaikki 3 piiriä saa suoraan lauhduttimelta tulevaa ensiö vettä kiertoon. Shuntit päättää määristä, mitä mihinkin menee. Kun pumppu pysähtyy, niin varaajasta otetaan taas piireihin, kunnes tulee käynnistyskäsky.
(https://i.imgur.com/E7kVRwS.png)
-
Pumppu pyörii täällä hyvin ja vähän tiputin käyttöveden asetuksia kesän ajaksi.
Ongelmaa löytyy asennuksesta ja lähinnä vaakaputkien tuomisessa pannuhuoneeseen perustuksien läpi. Porasivat 70mm terällä viistoon pannuhuoneen lattiasta niin että juuri maantasolla pamahti pora läpi. Kuorivat 50mm vaakaputkesta eristeen ja työnsivät läpi. Perään reilusti uretaania.
Nyt kun laite käynyt jonkun aikaa ja kelit lämmenneet, on perustukset alkaneet kastua. Johtuu siis siitä ettei läpiviennissä ole eristettä. Kesällä ei tuota ongelmia, talven tullen saattaa perustukset alkaa lohkeilla.
Mitäs tuohon on raadilla sanomista, korjaus ei ihan tuosta vaan onnistu? Täytyy ottaa porausfirmaan yhteyttä ja pyytää korjaamaan jälkensä.
-
Vastaillaan nyt vielä "korjauksen"jälkeen, kävivät siis korjaamassa nuo perustukset kostuttavat läpiviennit. Rapsuttivat ulkopuolelta uretaanit pois, laittoivat
peltisen laatikon paikalleen ja se oli siinä. ???
Oletin vähän parempaa korjausta tuolle, katsellaan nyt mitä talven tullen tapahtuu. Lainasin asentajille proput, ruuvit ja annoin vielä Sikaflexiä laatikon asennukseen,
laittoivat päämajasta reilun satasen laskun perään tuosta laatikosta. Mitään puhetta sen hinnasta ei ollut, oletin kuuluvan "korjaukseen". Laitoin kyselyn laskun aiheellisuudesta,
sitä ei vielä kuulemma tarvi maksaa. :'(
Läpiviennit ovat 70mm ja täynnä uretaania, olisi kai ollut liian kova vaiva asentajille ne ottaa pois. Raukat kun oli viimeistä päivää töissä ennen kesälomaa, huomasi ettei
herroja kiinnostanut jäädä koko illaksi korjausta tekemään, vielä kun oli yksi paikka minun jälkeen.
Jään siis seuraamaan mitä tapahtuu, kosteutta näkyy perustuksessa edelleen pumpun käydessä pitkän pätkän.
-
Vielä kysymys liuospumpun riittävyydestä, laskin keruupiirin painehäviötä tomppelin toimittamalla laskurilla. Yksi 606m pitkä lenkki 50x3 Turbolla antaa painehäviöksi 0,76bar.
Voiko näistä taulukoista päätellä mihin pumpun teholukemiin asti liuospumppu riittää?
-
Turbo kollektorin virtausvastu / painehäviön laskenta on epätarkka.
Minulla ei ole riittävästi luotettavaa tietoa Turbo -keräimestä.
Tässäkin taitaa käydä niin, että maakierron Dt nousee 15 kW lämmitysteholla vähän liian suureksi.
12 kW ja sitä alemmilla tehoilla keruupiiri toimii Dt arvolla 3,0 K.
-
Turbo kollektorin virtausvastu / painehäviön laskenta on epätarkka.
Minulla ei ole riittävästi luotettavaa tietoa Turbo -keräimestä.
Tässäkin taitaa käydä niin, että maakierron Dt nousee 15 kW lämmitysteholla vähän liian suureksi.
12 kW ja sitä alemmilla tehoilla keruupiiri toimii Dt arvolla 3,0 K.
Täytyy katsoa miten lämmityskausi lähtee käyntiin, taidan laittaa Grundfossille kyselyn 180mm laippavälillä olevasta tehokkaammasta pumpusta. Nykyinen UPMXL Geo 25-125 180 on mallisarjansa tehokkain, PWM-ohjaus pitäisi vielä pumpusta löytyä.
-
Tässäkin taitaa käydä niin, että maakierron Dt nousee 15 kW lämmitysteholla vähän liian suureksi.
12 kW ja sitä alemmilla tehoilla keruupiiri toimii Dt arvolla 3,0 K.
Jos Dt on esim. 4C 500 kylmintä tuntia, niin mitä se tarkoittaa euroissa?
-
Jos Dt on esim. 4C 500 kylmintä tuntia, niin mitä se tarkoittaa euroissa?
Korkealla Dt -arvolla on merkitystä lähinnä siksi, että se lisää kaivon jäätymisriskiä kovilla pakkasilla.
Käyttökustannuksiin sen merkitys lienee olematon.
-
Omien mittausteni mukaan v. 2007 L-Ässä V-7.0 COP putoaa n. 1,0% keruun Dt:n kasvaessa 3,0C -> 4,0C.
Rahallinen vaikutus on minimaalinen.
ATS
-
Eli vaarana on vaan kaivon mahdollinen jäätyminen paluun puolelta?
Onko kenelläkään tietoa piiskapumpun asennuksesta tai pumpun oman liuospumpun vaihtamisesta tehokkaampaan? Tuntuu olevan lähinnä
legenda tuo piiskapumppu maalämmön yhteydessä, oikella mitoituksella tai kahdella kaivolla/maapiirillä sitä tietysti ei edes tarvi.
-
Eli vaarana on vaan kaivon mahdollinen jäätyminen paluun puolelta?
Onko kenelläkään tietoa piiskapumpun asennuksesta tai pumpun oman liuospumpun vaihtamisesta tehokkaampaan? Tuntuu olevan lähinnä
legenda tuo piiskapumppu maalämmön yhteydessä, oikella mitoituksella tai kahdella kaivolla/maapiirillä sitä tietysti ei edes tarvi.
On täällä muutamakin tapaus jolla on sellainen asennettuna. Eräällä ei kannattanut mielestä edes herran omilla laskelmilla.
Taisinkin löytää sen vaikka kännyllä pläräilinkin...
https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6497.msg81591#msg81591
Muutama hakusana googlea varten niin löytyy joskus myöhemminkin helposti: piiskapumppu hyötysuhde kannattaako
-
Jos toisen samanlaisen pumpun lisäys tuplaa nostokorkeuden ja molempia mahdollisesti saisi ajettua PWM-ohjattuna, niin meneekö tosiaan
koko lämmityksen COP sekaisin toisesta max. 180w liuospumpusta? Onko noin lähelle mitoitettu laitteiden kokonaistoiminta vai enkö vaan ymmärrä??? ::)
-
Jos toisen samanlaisen pumpun lisäys tuplaa nostokorkeuden ja molempia mahdollisesti saisi ajettua PWM-ohjattuna, niin meneekö tosiaan
koko lämmityksen COP sekaisin toisesta max. 180w liuospumpusta? Onko noin lähelle mitoitettu laitteiden kokonaistoiminta vai enkö vaan ymmärrä??? ::)
Yksinkertainen esimerkkilaskelma.
mlp antoteho 10000W
mlp otteteho 2000W
COP 5 ilman piiskapumppua.
Lisätään piiskapumppu 100W
Tällöin antotehon pitäisi kasvaa 100W x 5 = 500W jotta hyötysuhde pysyy samana tai paranee. Ei tule tapahtumaan.
Jos antoteho kasvaisi vaikka 200W oltaisiin lukemassa 10200W. Ja kone veisi piiskapumpun kanssa 2100W. Hyötysuhde 10200/2100=4,9 eli hyötysuhde on laskenut.
Virtauksen kasvattaminen ahtaassa putkessa kasvattaa tehontarvetta eksponentiaalisesti.
(http://i.imgur.com/K0fgfQj.png)
Aiheesta on turistu mm täällä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5381.msg64812#msg64812
-
Korkealla Dt -arvolla on merkitystä lähinnä siksi, että se lisää kaivon jäätymisriskiä kovilla pakkasilla.
Mikä on korkea Dt 15kW teholla?
-
Yksinkertainen esimerkkilaskelma.
mlp antoteho 10000W
mlp otteteho 2000W
COP 5 ilman piiskapumppua.
Lisätään piiskapumppu 100W
Tällöin antotehon pitäisi kasvaa 100W x 5 = 500W jotta hyötysuhde pysyy samana tai paranee. Ei tule tapahtumaan.
Jos antoteho kasvaisi vaikka 200W oltaisiin lukemassa 10200W. Ja kone veisi piiskapumpun kanssa 2100W. Hyötysuhde 10200/2100=4,9 eli hyötysuhde on laskenut.
Virtauksen kasvattaminen ahtaassa putkessa kasvattaa tehontarvetta eksponentiaalisesti.
(http://i.imgur.com/K0fgfQj.png)
Aiheesta on turistu mm täällä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5381.msg64812#msg64812
Esimerkin 100w piiskapumppu siis tiputtaa COPpia 0,1, minusta ei mikään hirveä tiputus. Tosin oman laitteistonsa COPpia vaanivalle tuollainenkin pudotus saattaa olla maailmanloppu, juuri reilun 4000l/v öljyn kulutuksesta maalämpöön siirtyneen silmissä sillä ei ole mitään merkitystä. ;D
-
Esimerkin 100w piiskapumppu siis tiputtaa COPpia 0,1, minusta ei mikään hirveä tiputus. Tosin oman laitteistonsa COPpia vaanivalle tuollainenkin pudotus saattaa olla maailmanloppu, juuri reilun 4000l/v öljyn kulutuksesta maalämpöön siirtyneen silmissä sillä ei ole mitään merkitystä. ;D
Kyseisessä esimerkissä olikin hatusta heitetyt luvut. Miksi laittaa 500e + asennuskulut kiinni johonkin minkä hyödystä ei ole selkeää näyttöä vaan pikemminkin haittaa. Jos nämä laitteet kaipaisivat sisäänsä 20m nostokorkeudella olevia pumppuja niin valmistaja sen sinne myös laittaisi. Ennen näin tehtiinkin mutta nykyään moisesta hölmöilystä ollaan jo luovuttu ja sijaan kerrotaan millainen painehäviö putkistossa saa olla. Ei ole mitään mieltä tehdä työtä pelkästään putkiston seinämiä vastaan. Sama asia kun ajaisi autolla käsijarrupäällä ja sen takia että auto ei kulje ostaa vielä litraa isommalla koneella varmuudenvuoksi. :D
-
Oliskohan järkeä katsoa ensin yksi kokonainen kausi 'ilman piiskaa' ja päättää sitten pampun tarpeellisuus.
Vai oletko saamassa sen alkuperäiseen piikkii...siinäkin tapauksessa voihan sen sopia kirjallisesti että laittavat tarvittaessa!?
Itse en laittaisi vaikka jonkun joskus+jouluna dT4K takia jos 3K on 'normaali'....eihän tuon takia mitään jäätä saa aikaiseksi varsinkin kun teoreettisesti cop heikkenee ja kaivosta otetaan tuossa kohtaa vähemmän (sähköä enemmän).
-
Oliskohan järkeä katsoa ensin yksi kokonainen kausi 'ilman piiskaa' ja päättää sitten pampun tarpeellisuus.
Vai oletko saamassa sen alkuperäiseen piikkii...siinäkin tapauksessa voihan sen sopia kirjallisesti että laittavat tarvittaessa!?
Itse en laittaisi vaikka jonkun joskus+jouluna dT4K takia jos 3K on 'normaali'....eihän tuon takia mitään jäätä saa aikaiseksi varsinkin kun teoreettisesti cop heikkenee ja kaivosta otetaan tuossa kohtaa vähemmän (sähköä enemmän).
En ole laittamassa piiskaa vielä, katson sitten keväällä tai jos tulee kovien pakkasten aikaan yllätyksiä. Itse maksan jos jotain tulee. Seurailen lämmityskauden aikana menolitkuja ja palaan asiaan jos ne meinaa kovinkin kylmetä.
-
Mikä on korkea Dt 15kW teholla?
Noin 5 - 6 K, kiertopumpun tehosta riippuen.
Tarkoittaa sitä, että jos maasta tulee +/- 0 C neste, menee maahan -5 C .. -6 C neste.
Kaivon jäätyminen on todennäköistä.
-
Aleneeko liuoksen lämpötila hitaasti lämmityskauden kuluessa vai onko oikein mitoitetulla kaivolla stabiili läpi kauden?
Oma projekti on hieman yliammuttu laitteiston ja kaivon osalta, jospa ei tarvisi täystehoilla ajaa kuin hetkittäin. Se selviää myöhemmin.
-
Noin 5 - 6 K, kiertopumpun tehosta riippuen.
Tarkoittaa sitä, että jos maasta tulee +/- 0 C neste, menee maahan -5 C .. -6 C neste.
Kaivon jäätyminen on todennäköistä.
Kuvittelin että samalla pumpulla oli veikkaus.
Yllättävän paljon Dt nousee tehon 12kW -》 15kW noususta, liekö totta.
Täällä kylmä kaivo ja tanakoilla pakkasilla tulee -2,5-3C ja menee lähes -6C. Varmaan kaivo on umpijäässä talvisin.
-
Aleneeko liuoksen lämpötila hitaasti lämmityskauden kuluessa vai onko oikein mitoitetulla kaivolla stabiili läpi kauden?
Oma projekti on hieman yliammuttu laitteiston ja kaivon osalta, jospa ei tarvisi täystehoilla ajaa kuin hetkittäin. Se selviää myöhemmin.
Riippuu varmaan kaivosta.
Ohessa toimittajan mitoittaman kaivon käyttäytyminen vuosien varrelta.
-
Noin 5 - 6 K, kiertopumpun tehosta riippuen.
Tarkoittaa sitä, että jos maasta tulee +/- 0 C neste, menee maahan -5 C .. -6 C neste.
Kaivon jäätyminen on todennäköistä.
Kaikkea varsin hullua on tullut kuultua ja 7-8dT lämpötilaerolla 40kW kone on kiskonut lämpöä useamman vuoden ongelmitta kun kaivoihin oli lipsahtanut 40mm kollektorit 45mm sijaan...
Muutenkin kaivojen jäätyminen ei ole niin yksioikoinen juttu. Saati sitten se että koska se aiheuttaa ongelmia. Laitoin tänne joskus sen tutkimuksen jossa hurrit totesivat että vain noin joka 1000 vai 10000 kaivon jäätyminen aiheuttaa ongelmia.
Mutta tätä ei kannata ajatella niin että kannustan pihtaamaan kaivon syvyydessä. Päinvastoin, tuo on se investointi minkä pitäisi riittää hamaan tappiin saakka ja siksi se on väärä paikka säästää.
-
Aleneeko liuoksen lämpötila hitaasti lämmityskauden kuluessa vai onko oikein mitoitetulla kaivolla stabiili läpi kauden?
Oma projekti on hieman yliammuttu laitteiston ja kaivon osalta, jospa ei tarvisi täystehoilla ajaa kuin hetkittäin. Se selviää myöhemmin.
Lämpötila alenee.
Aleneminen on nopeampaa alkuvuosina ja hidastuu vuosien saatossa.
Alenemisen määrä riippuu kaivon kuormitusasteesta.
On myös sellaisia kaivoja, joiden läpi tapahtuu pohjaveden virtausta, joka tuo kaivoon muualta ympäristöstä uutta lämpöenergiaa.
Tällainen kaivo viilenee vain hyvin vähän.
Kaivo viilenee tähän tapaan:
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/KaivoViilenee.jpg)
Kovasti kuormitettu kaivo viilenee enemmän, kuin reilusti mitoitettu kaivo.
Jäsen "seppaant" 'illa on reilusti mitoitettu lämpökaivo ja sen viileneminen on ollut vähäistä. Hänellä on siitä hyvä graafi.
-
Kuvittelin että samalla pumpulla oli veikkaus.
Yllättävän paljon Dt nousee tehon 12kW -》 15kW noususta, liekö totta.
Täällä kylmä kaivo ja tanakoilla pakkasilla tulee -2,5-3C ja menee lähes -6C. Varmaan kaivo on umpijäässä talvisin.
Painehäviö kasvaa exponentiaalisesti tehon kasvaessa ja siitä aiheutatuvan virtauksen kasvaessa.
Vaikka kaivo on jäässä, ei ole hätää niin kauan, kun keruun Dt -arvo ei ole alkanut kasvaa.
Dt -arvo kasvaa siksi, että jäätyneessä kaivossa keräimen putki on saattanut taittua tai puristua, joka ahtauttaa maakiertoa.
Joskus kaivo voi mennä tosi kylmäksi.
Kaikki maalämpökoneet pysäyttävät itsensä, kun maahan menevän lämpötila laskee arvoon -8 C .. -9 C.
Tällä suojataan koneen höyrystintä jäätymiseltä.
-
Lämpötila alenee.
Aleneminen on nopeampaa alkuvuosina ja hidastuu vuosien saatossa.
Alenemisen määrä riippuu kaivon kuormitusasteesta.
On myös sellaisia kaivoja, joiden läpi tapahtuu pohjaveden virtausta, joka tuo kaivoon muualta ympäristöstä uutta lämpöenergiaa.
Tällainen kaivo viilenee vain hyvin vähän.
Kaivo viilenee tähän tapaan:
(http://bergheat.ingalsuo.fi/pictures/KaivoViilenee.jpg)
Kovasti kuormitettu kaivo viilenee enemmän, kuin reilusti mitoitettu kaivo.
Jäsen "seppaant" 'illa on reilusti mitoitettu lämpökaivo ja sen viileneminen on ollut vähäistä. Hänellä on siitä hyvä graafi.
Olikin selvää että ajan kanssa kaivo saattaa hiipua tai olla hiipumatta, tuossahan tuli asteet millä tuleva liuos viilenee lämmityskauden aikana.
Joskus kaivo voi mennä tosi kylmäksi.
Kaikki maalämpökoneet pysäyttävät itsensä, kun maahan menevän lämpötila laskee arvoon -8 C .. -9 C.
Tällä suojataan koneen höyrystintä jäätymiseltä.
F1255ssa muistaakseni löytyy lähtevälle liuokselle hälytysraja, vakiona taisi olla - 9C.
-
Patterilämmitys käyttäytyy hieman kulmikkaammin, kuin lattialämmitys. Lämmöntarve saattaa vaihdella jopa 30-55 asteen välillä ja tuolloin tulee esim on/off koneella jo melkoinen ero DT:hen. Jos mulla työntää yläkerran lattiaan esim 32-asteista vettä jatkuvalla kierrolla, niin viihtyminen varsin vähäistä ja tuolloin Dt nousee jo lähelle 4,5astetta ja ylikin. 58 asteista vettä tehdessä pysyy alle 3,2 asteen. Mulla siis liuospumppukin pyörii käydessään täysillä.
-
Riippuu varmaan kaivosta.
Ohessa toimittajan mitoittaman kaivon käyttäytyminen vuosien varrelta.
Mahtaisiko tuohon sopia paremmin lineaarisen käyrän sijaan joku muu? Jossain vaiheessa luulisi että jäähtyminen hidastuisi.
Harmi kun ei ole tullut laitettua oman kaivon viikoittaisia alimpia lämpötiloja ylös. Noista olisi varmaan voinut saada myös jotain tietoa kuinka tuo oma kaivo pärjää.
-
Mahtaisiko tuohon sopia paremmin lineaarisen käyrän sijaan joku muu? Jossain vaiheessa luulisi että jäähtyminen hidastuisi.
Harmi kun ei ole tullut laitettua oman kaivon viikoittaisia alimpia lämpötiloja ylös. Noista olisi varmaan voinut saada myös jotain tietoa kuinka tuo oma kaivo pärjää.
Kaivo on n. asteen kylmennyt.
Ihan alusta asti en ole logannut, mutta seuraillaan.
Niben loggaus on mainio juttu ja Logintutkija.
-
Saako kaivon lämmöistä mitään tietoa jos jättää liuospumpun pyörimään pitemmäksi aikaa? Käytin sitä 100% teholla n. puoli päivää, alkoi 5,6C ja lämpö vakiintui johonkin 6,2C paikkeille.
-
Saako kaivon lämmöistä mitään tietoa jos jättää liuospumpun pyörimään pitemmäksi aikaa? Käytin sitä 100% teholla n. puoli päivää, alkoi 5,6C ja lämpö vakiintui johonkin 6,2C paikkeille.
Noinhan juuri saa kaivon lämpötilan selville.
Olen tyytynyt Nibe lokeista saatavilla oleviin "riittävän edustaviin" lämpötiloihin.
-
Aleneeko liuoksen lämpötila hitaasti lämmityskauden kuluessa vai onko oikein mitoitetulla kaivolla stabiili läpi kauden?
Oma projekti on hieman yliammuttu laitteiston ja kaivon osalta, jospa ei tarvisi täystehoilla ajaa kuin hetkittäin. Se selviää myöhemmin.
Ei ole kaivo ylimitoitettu pätkääkään. Jos tulo ei laske koskaan alle 0-asteen, niin olet vain tyytyväinen. Laitteet toimii silloin vähintään niin, kuin ne on laskettukin. Mulla laskee 2 viikon alle -20 asteilla tulo tasan 0-asteeseen. Oliskohan pohjat ollu -0,2 astetta tämän 5 vuoden aikana. Muistaakseni 2 samanlaista pitkää pakkasjaksoa on ollut ja toisen aikana ainakin kävi -asteilla.
-
Aleneeko liuoksen lämpötila hitaasti lämmityskauden kuluessa vai onko oikein mitoitetulla kaivolla stabiili läpi kauden?
Oma projekti on hieman yliammuttu laitteiston ja kaivon osalta, jospa ei tarvisi täystehoilla ajaa kuin hetkittäin. Se selviää myöhemmin.
Kaivon ja tulevan liuoksen lämpötila on suoraan riippuvainen kaivon kuormituksesta.
Oheisessa kuvassa kaivon lämpötila -25 metrin syvyydellä maan pinnasta, anturi vesitilassa, sekä keruuliuoksen lämpötila 50 min hullunkierron jälkeen.
Ensimmäisen vuoden vajaan asteen pudotuksen jälkeen on kaivon lämpötilan vuotuinen keskiarvo pysynyt vakaana koko ajan.
ATS
-
Onko Gobilla millainen se nykyinen kytkentä varaajan kanssa?
Yritin noita tämän ketjun viestejä katsella että onko kytkentää muutettu vai lataako mlp suoraan varaajan yläosaan vai puoliväliin?
-
Kytkentä on edelleen orkkis, menen tällä talven ja katson keväällä miltä näyttää. Lataa siis yläosaan, tässä olen muutaman päivän seuraillut Oumanin ja pumpun yhteispeliä. Vielä ei ole Oumanilla ollut venttiilii 100% auki ja asteminuutit pumpulla on sopivat, lataa varaajaa ennen Oumanin venttiilin auetessa kokonaan. Ouman toisiaan sekoittaa paluultakin suoraan kiertoon, pieni osa patterien paluulta menee varaajaan.
-
Kytkentä on edelleen orkkis, menen tällä talven ja katson keväällä miltä näyttää. Lataa siis yläosaan, tässä olen muutaman päivän seuraillut Oumanin ja pumpun yhteispeliä. Vielä ei ole Oumanilla ollut venttiilii 100% auki ja asteminuutit pumpulla on sopivat, lataa varaajaa ennen Oumanin venttiilin auetessa kokonaan. Ouman toisiaan sekoittaa paluultakin suoraan kiertoon, pieni osa patterien paluulta menee varaajaan.
Nyt hölmö kysymys mutta ohjaako tuota oumania siis mlp vai mikä?
Meillä ois pakkaa sekoittamassa vielä puukattila ja varaajana on akvaterm 700l yhdellä käyttövesikierukalla. Ja tuo kierukka on yläosassa eli onko sitten huonompi noin.
-
Nyt hölmö kysymys mutta ohjaako tuota oumania siis mlp vai mikä?
Meillä ois pakkaa sekoittamassa vielä puukattila ja varaajana on akvaterm 700l yhdellä käyttövesikierukalla. Ja tuo kierukka on yläosassa eli onko sitten huonompi noin.
Oumania ohjaa sama käyrä joka siinä oli kun öljykattila oli käytössä, nyt vaan tulo on varaajalta. Tulevissa kytkennöissä tulen otattamaan tuon ylemmän käyttövesikierukan pois, jäähdyttää varaajan turhan nopeasti jos kiertää ala- ja yläkierukan kautta.
-
Mikähän ulkolämpötilaanturia vaivaa? Viime yönä klo 01 jumahti lämpötila 5,2C ja tuosta seuraava mittatieto on 09.30 aamulla. Piirti suoraa viivaa Myupway-palveluun historiaan, otin csvn ulos ja siellä näyttää samaa tietoa.
-
Vaihdoin mukana tulleesta sisälämpöanturista vastuksen ulkoanturiin ja taas toimii.
-
Eipä toimi, MyUpway näyttää 5,6C ja koneella lukee näytössä 5,2C. Mikähän voisi aiheuttaa kyseisen ongelman?
edit: Näyttää pumppu toimivan normaalisti, lukemat päivittyy webbiin pahimmillaan parin tunnin viiveellä.
-
Kyselin Nibeltä ohjetta piiskapumpun kytkentään ja tarvittavaa mallia. Sain piiskapumpun kytkentäohjeen ja pumpuksi käy vakionopeudella pyörivä suht samalla tuotolla oleva. Kysyin etukäteen jos tulee tarvetta piiskapumppu asentaa, nyt on tarvittava tieto siihen.
-
Tuumailin uutta kytkentää tuolle varaajalle, sen poistaminen pannuhuoneesta ei enää onnistu helposti. Joten jos se jäisi paluulinjaan esilämmittämään käyttövettä ja Jämä työntäisi suoraan patterilinjaan lämmön. Onko hullu ajatus? Löytyykö muita mahdollisia kytkentöjä avuksi?
Nykyinen ja mahdollinen uusi kytkentä liitteenä. Oumanin ja kiertovesipumpun saisi hävittää uudella kytkennällä.
-
Vai olisiko järkevämpää laittaa pumpulle paluu varaajan yläosasta? Tuossa voisi käyttää paremmin hyödyksi käyttöveden esilämmitystä, ottaa aina lämpimintä ylhäältä Jämälle ja KV-esilämmitys valuttaa kylmää varaajan pohjalle.
-
Yläkierukka pois käytöstä. Ei muita muutoksia.
-
Yläkierukka pois käytöstä. Ei muita muutoksia.
Muutenhan tuo kuulostaisi hyvältä, mutta nyt tuo pumppu käy pätkäkäyntiä. Pätkien siivut on kyllä pitkiä, tunti-pari käyntiä ja 30-60min taukoa. Mutta toive olisi saada tuo käymään kuten invertterin kuuluu. Nyt latailee varaajaa 1/3 ylhäältä n. 8C kuumemmalla vedellä mitä pyynti on ja purkaa varaajan siinä 30-60min.
Joten lämmön työntäminen suoraan pattereille olisi paras vaihtoehto, tuolloin pumppu pääsisi käymään kuten invertterin kuuluu. Varaaja saisi jäädä "turhaksi" tuonne pannuhuoneeseen.
-
Muutenhan tuo kuulostaisi hyvältä, mutta nyt tuo pumppu käy pätkäkäyntiä. Pätkien siivut on kyllä pitkiä, tunti-pari käyntiä ja 30-60min taukoa. Mutta toive olisi saada tuo käymään kuten invertterin kuuluu. Nyt latailee varaajaa 1/3 ylhäältä n. 8C kuumemmalla vedellä mitä pyynti on ja purkaa varaajan siinä 30-60min.
Joten lämmön työntäminen suoraan pattereille olisi paras vaihtoehto, tuolloin pumppu pääsisi käymään kuten invertterin kuuluu. Varaaja saisi jäädä "turhaksi" tuonne pannuhuoneeseen.
Niin mikä muodostuu ongelmaksi jos pumppu työntää varaajan keskelle alle tai päälle välilevyä ja BT25 pumpulta tulevaan kuumaanputkeen ...tuota on taittu jo kuitenkin kokeilla?
Jos työnnät pattereille suoraan niin suattaapi napsua tai ainakin mahdollisuus siihen on kun niiltä pattereilta loppu ruoka (LV syklin aikana) kun varaaja ei ole mitenkään pelissä mukana!?
-
Niin mikä muodostuu ongelmaksi jos pumppu työntää varaajan keskelle alle tai päälle välilevyä ja BT25 pumpulta tulevaan kuumaanputkeen ...tuota on taittu jo kuitenkin kokeilla?
Jos työnnät pattereille suoraan niin suattaapi napsua tai ainakin mahdollisuus siihen on kun niiltä pattereilta loppu ruoka (LV syklin aikana) kun varaaja ei ole mitenkään pelissä mukana!?
Tuota muutosta ei ole kokeiltu, vaatii putkarin käynnin paikalla että pumpun tulon saa muutettua alemmaksi. Voinhan siirtää BT25n tuonne varaajan alaosan ylänurkkaan, silloin lataa koko varaajan täyteen ja LV-syklin aikana ei napsuisi patterit kuten nyt tuppaa tehdä.
Ongelmana pidän tuota on/off-tyyppistä käyntiä -20C tai sitä lämpimämmällä kelillä. Joskus sattuu käymään niin että asteminuutit, pyynti ja menovesi kohtaa oikealla tavalla ja pumppu lähtee toimimaan invertterinä, mutta LV-sykli yleensä katkaisee tuon riemun. En tiedä onko tuo on/off-käynti nyt vaarallista, varaaja kumminkin pitää lämmön sisällä ja Ouman purkaa sitä sieltä hissukseen.
-
Vai olisiko järkevämpää laittaa pumpulle paluu varaajan yläosasta? Tuossa voisi käyttää paremmin hyödyksi käyttöveden esilämmitystä, ottaa aina lämpimintä ylhäältä Jämälle ja KV-esilämmitys valuttaa kylmää varaajan pohjalle.
Tuolla kytkennällä patterit ei saa mitään kiertoa LV syklin aikana joten taitaa olla taattua tavaraa se napsuminen jos noin tekee jos ne nykyiselläkin napsuu...
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=9462;image)
-
Niinhän tuo taitaa tuollakin kytkennällä tehdä ja vielä herkemminkin varmasti. Voipi olla että antaa vaan olla, lasken BT25sta alemmaksi varaajassa, jolloin sinne latautuu isompi määrä.
Saako muuten F1255 pumppuun muuta anturia kuin tuo BT25? BT52 taisi olla joku, mutta vaatii kai lisäpalikkaa.
-
Tuumailin uutta kytkentää tuolle varaajalle, sen poistaminen pannuhuoneesta ei enää onnistu helposti. Joten jos se jäisi paluulinjaan esilämmittämään käyttövettä ja Jämä työntäisi suoraan patterilinjaan lämmön. Onko hullu ajatus? Löytyykö muita mahdollisia kytkentöjä avuksi?
Nykyinen ja mahdollinen uusi kytkentä liitteenä. Oumanin ja kiertovesipumpun saisi hävittää uudella kytkennällä.
Koitas ensimmäisenä laittaa se BT25 siihen pumpulta varaajaan menevään putkeen...ellei ole jo kokeiltu!?
Kun anturi on tuolla mitä kuva sanoo niin se 'valehtelee' olotilaa aika pahasti tuolle softalle mitä noissa Nibeläisissä on, eli se heittäytyy hullunkiihdytykseen ja sitten kohta asteminuutit sanoo että pumppu seis kun tuli ylilämpöä pukattua eli on/off-maista toimintaa. Nibeläissofta invertterillä haluaa saada oikeaa tietoa BT25:lta jotta se osaa toimia...näin minä olen näitä juttuja tulkinnut...ei siis omaa kokemusta yhdestäkään Nibestä ja neuvoja kumminkin jaellaan. :D
Tuossa kytkennässä ei varaajassa ole oikeastaan nimeksikään mitään puskurointia jollei Niben käyrä ole merkittävästi korkeammalla kuin Oumanni...ja ei oikein järkevääkään noin tehdä...käyrät samoiksi mutta vesitilaan tarttis saada sitä energiaa varastoitua niihin litroihin eikä lämpötilaan....
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=9435;image)
-
Koitas ensimmäisenä laittaa se BT25 siihen pumpulta varaajaan menevään putkeen...ellei ole jo kokeiltu!?
Kun anturi on tuolla mitä kuva sanoo niin se 'valehtelee' olotilaa aika pahasti tuolle softalle mitä noissa Nibeläisissä on, eli se heittäytyy hullunkiihdytykseen ja sitten kohta asteminuutit sanoo että pumppu seis kun tuli ylilämpöä pukattua eli on/off-maista toimintaa. Nibeläissofta invertterillä haluaa saada oikeaa tietoa BT25:lta jotta se osaa toimia...näin minä olen näitä juttuja tulkinnut...ei siis omaa kokemusta yhdestäkään Nibestä ja neuvoja kumminkin jaellaan. :D
Tuossa kytkennässä ei varaajassa ole oikeastaan nimeksikään mitään puskurointia jollei Niben käyrä ole merkittävästi korkeammalla kuin Oumanni...ja ei oikein järkevääkään noin tehdä...käyrät samoiksi mutta vesitilaan tarttis saada sitä energiaa varastoitua niihin litroihin eikä lämpötilaan....
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5427.0;attach=9435;image)
On ollut siinä varaajalle menevässä putkessa, Ouman päällä ja pois, ja silloin toimi oikeastaan parhaiten invertterinä. Joutui asteen-pari nostamaan käyrää Oumaniin verrattuna ja kun Ouman oli pelistä pois suntti auki, alkoi talon sisälämpö heilahdella. Napsumista esiintyi myös, juurikin LV-syklin jälkeen kun laukkasi ottamaan asteminuutteja kiinni. Joku muukin siinä hankasi vastaan, on tullut niin monta variaatiota kokeiltua ettei muista enää.
Nykyisessä kytkennässä Niben käyrä taitaa olla nyt asteen korkeammalla kuin Oumanin, mutta esim. LV-syklin jälkeen asteminuuttien syöksyessä se alkaa puskea ylilämmintä varaajaan. Oumani taas ei kerkeä sunttia sulkea tarpeeksi nopeasti -> patterit napsuu.
-
Tuolla saisit vaihtohetoja kokeilla jos noilla sais 'astelitroja' talteen LV syklin ajaksi ...BT25 menoputkeen kun kuulosti parhaimmalta invertterinä...
Noilla hanoilla voi sitten vaikka kokeilla eri suhteita levyn alle/päälle kunhan muistaa että kokonaisuus niillä olisi virtauksen suhteen 1:1, tai sitten laittaa 3-tie käsivenan siihen, kovajätkä laittais shuntilla säätyväksi (mulla on vähän sentapanen ;) )
-
Alkukesästä jotain muutoksia täytyy kytkentöihin tehdä. Laitoin illalla testimielessä BT25n taas pumpun lähhtöputkeen kiinni, ennen se oli melkein varaajassa asti, nyt laitoin heti pumpun liittimen jälkeen nousevaan putkeen. Asteminuutit oli tuolloin olleet hetken -1100, nostin ne -300 ja jätin jyskyttämään. Lähti seuramaan käyrää heti ja yön nyt ainakin mennyt varsin hyvin, taitaa alkaa on/offata taas kun lämpeää lähemmäs nollaa.
-
Öö tuota eikös se menovesianturi pidä olla menovesiputkessa. Varaajalle voisi olla oma anturi, joka voi sijaita sopivalla korkeudella sen mukaan, mikä määrä halutaan kuumaa olevan. Muutenhan se menovesi anturi panee koneen kiihdyttämään, jos anturi ei ole nimenomaan siinä putkessa, joka lähtee pumpusta. Eli sulla on käytännössä vain yksi lämmityspiiri, joka on tuo varaaja. Mulla on 3 piiriä, eli varaaja + 2 varsinaista lämmityspiiriä ja kaikilla 3:lla on oma käyränsä säätöineen ulkolämpötilaohjattuna. Onko tuossa Jämässä valmiina 2:den piirin ohjaus, vai vaatiiko lisäkortin. Mulla piti ostaa lisäkortti, jotta sain tuon 3:men piirin mukaan. Kauppias tosin sanoi, ettei ole mitään järkeä laittaa vaan 2 piiriä ajaa yhtälailla asian. Olen kuitenkin eri mieltä ny 5 vuoden kokemuksella. Viessmanni kääntelee shunttimoottoreita lämmityksessä ja pyrkii pitämään varaajan lämmön tasaisena, vaikka esilämmitystä imuroidaankin yhdellä kierukalla. Varaajan pyyntilämpö on keskellä varaajaa hystereesillä 4 astetta.
-
Öö tuota eikös se menovesianturi pidä olla menovesiputkessa. Varaajalle voisi olla oma anturi, joka voi sijaita sopivalla korkeudella sen mukaan, mikä määrä halutaan kuumaa olevan. Muutenhan se menovesi anturi panee koneen kiihdyttämään, jos anturi ei ole nimenomaan siinä putkessa, joka lähtee pumpusta. Eli sulla on käytännössä vain yksi lämmityspiiri, joka on tuo varaaja. Mulla on 3 piiriä, eli varaaja + 2 varsinaista lämmityspiiriä ja kaikilla 3:lla on oma käyränsä säätöineen ulkolämpötilaohjattuna. Onko tuossa Jämässä valmiina 2:den piirin ohjaus, vai vaatiiko lisäkortin. Mulla piti ostaa lisäkortti, jotta sain tuon 3:men piirin mukaan. Kauppias tosin sanoi, ettei ole mitään järkeä laittaa vaan 2 piiriä ajaa yhtälailla asian. Olen kuitenkin eri mieltä ny 5 vuoden kokemuksella. Viessmanni kääntelee shunttimoottoreita lämmityksessä ja pyrkii pitämään varaajan lämmön tasaisena, vaikka esilämmitystä imuroidaankin yhdellä kierukalla. Varaajan pyyntilämpö on keskellä varaajaa hystereesillä 4 astetta.
Menovesianturin pitäisi olla kyllä menoputkessa, mutta mikä on se oikea putki? Pumpulta varaajalle, varaajalta shuntille vai shuntilta pattereille menevä? Jokaisessa on omat kommervenkkinsä. Nyt muistin mikä on huonoa kun laittaa BT25n suoraan pumpulta lähtevään putkeen, lämmitysjakson jälkeen tulee käyttövesijakso, sen lopussa sylkäisee osan siitä kuumasta vedestä varaajan suuntaan ja samalla BT25lle. Asteminuutit oli pysähtyneet lämmitysjakson jälkeen +4 ja kun käyttövesijakso oli ohi, ampui asteminuutit +99. Pysyivät siellä kauan ja taloon ehtii tulla lämmitysvaje, lämpötila laskee pikkuhiljaa sisällä kun näitä jaksoja tulee monta peräkkäin.
-
Öö tuota eikös se menovesianturi pidä olla menovesiputkessa. Varaajalle voisi olla oma anturi, joka voi sijaita sopivalla korkeudella sen mukaan, mikä määrä halutaan kuumaa olevan. Muutenhan se menovesi anturi panee koneen kiihdyttämään, jos anturi ei ole nimenomaan siinä putkessa, joka lähtee pumpusta. Eli sulla on käytännössä vain yksi lämmityspiiri, joka on tuo varaaja. Mulla on 3 piiriä, eli varaaja + 2 varsinaista lämmityspiiriä ja kaikilla 3:lla on oma käyränsä säätöineen ulkolämpötilaohjattuna. Onko tuossa Jämässä valmiina 2:den piirin ohjaus, vai vaatiiko lisäkortin. Mulla piti ostaa lisäkortti, jotta sain tuon 3:men piirin mukaan. Kauppias tosin sanoi, ettei ole mitään järkeä laittaa vaan 2 piiriä ajaa yhtälailla asian. Olen kuitenkin eri mieltä ny 5 vuoden kokemuksella. Viessmanni kääntelee shunttimoottoreita lämmityksessä ja pyrkii pitämään varaajan lämmön tasaisena, vaikka esilämmitystä imuroidaankin yhdellä kierukalla. Varaajan pyyntilämpö on keskellä varaajaa hystereesillä 4 astetta.
voihan sen systeemin vaikka koristella antureilla kuin joulukuusen, kyllä niitä koloja sieltä löytyy, muttei se mitään auta jos ohjaussysteemissä ei ole niille antureille paikkoja....eli suomeksi sanottuna sen mukaan eleltävä mitä ohjaukset/parametroinnit antaa myöden eli pumppumerkki/tyyppi edellä se systeemi koristellaan. 8)
-
Menovesianturin pitäisi olla kyllä menoputkessa, mutta mikä on se oikea putki? Pumpulta varaajalle, varaajalta shuntille vai shuntilta pattereille menevä? Jokaisessa on omat kommervenkkinsä. Nyt muistin mikä on huonoa kun laittaa BT25n suoraan pumpulta lähtevään putkeen, lämmitysjakson jälkeen tulee käyttövesijakso, sen lopussa sylkäisee osan siitä kuumasta vedestä varaajan suuntaan ja samalla BT25lle. Asteminuutit oli pysähtyneet lämmitysjakson jälkeen +4 ja kun käyttövesijakso oli ohi, ampui asteminuutit +99. Pysyivät siellä kauan ja taloon ehtii tulla lämmitysvaje, lämpötila laskee pikkuhiljaa sisällä kun näitä jaksoja tulee monta peräkkäin.
Tuossahan jokaisessa tämmösessä pumpussa tulee tommonen lämpöisku LV jakson jälkeen, eli kuinka se nyt noin voi seota, softabugi se on tuokin...mahtaiskos korjautua tommoset uusimmilla versiolla joskus.
Sitten kysysmys: onko tuo BT25 edes pakollinen, eikös siellä pumpussa ole jo oma 'lähtövesi' anturi jolla ajellaan vaikka suoraan lattiaa ilman puskuria...olisko tuohon ohjaukseen joku eri softa joka osaa suodattaa hiukan asioita pois LV jälkipiikin suhteen, jos ne on sen kohdalla hokanneet tuon asian mutta BT25:n kanssa asia unohtui ;)
SIIS, voiko sillä ajaa ilman BT25:sta?
-
Tuossahan jokaisessa tämmösessä pumpussa tulee tommonen lämpöisku LV jakson jälkeen, eli kuinka se nyt noin voi seota, softabugi se on tuokin...mahtaiskos korjautua tommoset uusimmilla versiolla joskus.
Sitten kysysmys: onko tuo BT25 edes pakollinen, eikös siellä pumpussa ole jo oma 'lähtövesi' anturi jolla ajellaan vaikka suoraan lattiaa ilman puskuria...olisko tuohon ohjaukseen joku eri softa joka osaa suodattaa hiukan asioita pois LV jälkipiikin suhteen, jos ne on sen kohdalla hokanneet tuon asian mutta BT25:n kanssa asia unohtui ;)
SIIS, voiko sillä ajaa ilman BT25:sta?
En tiedä miten tuota lämpöiskua ei ole saatu pois tuosta käyttövesijakson perästä, vaihtoventtiilin ja sisäisen pumpun ohjausta muuttamalla olisi varmasti mahdollista.
BT25 ei tule pumpun mukana, vaan pitää erikseen ostaa siihen. Ei ole pakollinen, normimoodissa haistelee meno- ja paluuvettä ja asteminuuttien mukaan starttaa, kun taas lämmitys ja käyttövesitarve on ohi, pyörittää kiertovesipumppua säädettävällä nopeudella kunnes taas on aika aloittaa lämmitys. Eli minun tapauksessa pyörittää vettä varaajassa, miniminopeus pumpulla on 15l/min, joten sillä pyörittää veden läpi 500l varaajassa n. 33min. Tuossa ei oikein kerrostumista pääse tulemaan, tosin nykytilannekaan sitä ei salli.
Edit: Katselin pumpun logeja ja käyttöveden lämmityksen jälkeen tulee 10C (ulkolämpötilassa -10C) korkeampi pulssi BT25lle, sen korjaantuminen takaisin käyrälle kestää n. 30min. Tuona aikana ehtii asteminuutit hypähtää mukavasti.
-
En tiedä miten tuota lämpöiskua ei ole saatu pois tuosta käyttövesijakson perästä, vaihtoventtiilin ja sisäisen pumpun ohjausta muuttamalla olisi varmasti mahdollista.
BT25 ei tule pumpun mukana, vaan pitää erikseen ostaa siihen. Ei ole pakollinen, normimoodissa haistelee meno- ja paluuvettä ja asteminuuttien mukaan starttaa, kun taas lämmitys ja käyttövesitarve on ohi, pyörittää kiertovesipumppua säädettävällä nopeudella kunnes taas on aika aloittaa lämmitys. Eli minun tapauksessa pyörittää vettä varaajassa, miniminopeus pumpulla on 15l/min, joten sillä pyörittää veden läpi 500l varaajassa n. 33min. Tuossa ei oikein kerrostumista pääse tulemaan, tosin nykytilannekaan sitä ei salli.
Edit: Katselin pumpun logeja ja käyttöveden lämmityksen jälkeen tulee 10C (ulkolämpötilassa -10C) korkeampi pulssi BT25lle, sen korjaantuminen takaisin käyrälle kestää n. 30min. Tuona aikana ehtii asteminuutit hypähtää mukavasti.
Voi voi näitä softajannuja on niin monenmoisia, tuokin BT25 lämpöpiikin poisto olis tosi yksinkertainen homma estää:
"Jos on BT25 niin LV jakson jälkeen odota kunnes paluuanturin lukema on likimain sama kuin ennen LV teon alkua ennekuin alat asteminuutteja laskeskelemaan"
-
Miksi siihen menoputkeen laittaisi BT25sen? Siellähän on jo se menoanturi. Jos BT25sta haluaa käyttää niin sen pitää olla jossain muualla kuin normi menoanturi. Esmes varaajassa tai sen jälkeen.
-
Miksi siihen menoputkeen laittaisi BT25sen? Siellähän on jo se menoanturi. Jos BT25sta haluaa käyttää niin sen pitää olla jossain muualla kuin normi menoanturi. Esmes varaajassa tai sen jälkeen.
Varaajalta shuntille lähtevään putkeen olen sitä myös kokeillut, taisi tulla asteminuuttijumppaa myös silloin. Siinä BT25 reagoi hitaasti pumpulta varaajan kautta tulevaan lataukseen, Jämä vielä lataa varaajaa alussa pienellä teholla, siitäkin tulee asteminuutteja. Sama asia skaalautuu isommaksi jos anturin laittaa Oumanin/shuntin jälkeen.
-
Herättelen vanhaa ketjua, kun on Gobin kanssa otsikkoa myöden vastaavat suunnitelmat ja en ihan heikosti toimivaa järjestelmää haluasi. Kaikki on vielä ajatuksen tasolla ja kaikkea pystyy muuttamaan.
Ketjussa olen jo aikaisemmin maininnut että esim valmistaja nibe(jämä rst = niben kone) ei suosittele invertteriä sekä varaajaa asennattavaksi toistensa kanssa ja varmasti moni foorumilla kirjoitteleva tietää saman asian. Siitä huolimatta tätä samaa asennustapaa yritetään jatkuvasti vääntää ehdokkaaksi jollekkin. Miksi?
Mielenkiintoinen ketju, mutta pari asiaa jäi epäselväksi.
- Onko tämä (hybridi)varaajan ja invertteripumpun heikko toiminta yhdessä vain Niben vaiko kaikkien valmistajien ogelma?
- Mitkä pumput toimisivat ketjussa esitetyn tyyppisellä kytkennällä?
- Millainen kytkennän sitten pitäisi olla ilman, että tarvitsee rakentaa omaa säätöjärjestelmää?
- Miten Gobin järjestelmä on loppujen lopuksi pelannut?
Mä en lähtis muuttaan kytkentää, mutta jotta toiminta olisi hallittua pitäisi selvittää virtaukset.
(https://i.imgur.com/E7kVRwS.png)
punainen nuoli = Niben lauhdutinvirtaus, vaihtelee meillä välillä 300l/h - 900l/h = A
oranssi nuoli = varaajasta lämmitykseen lähtevä virtaus, vaihtelee sekä shuntin asennon että termarien mukaan, meillä välillä 0-900l/h. = B
Kaiken A ja O on hallita noiden kahden virtauksen suhde.
Niin kauan kuin A < B niin varaaja latautuu alhaalta ylös lämmitysjärjestelmältä palaavan veden lämpöiseksi. Tai siis käytännössä kylmemmäksi koska käytössä on KV esilämitys.
Jos A > B niin varaaja latautuu ylhäältä alas täyteen lauhduttimelta lähtevän lämpöistä vettä.
Jottei tuo olisi liian helppoa niin jos A:n ja B:n erotus kasvaa yli 150l/h arvoon niin varaaja lakkaa kerrostumasta ja sekoittuu. Toinen haaste kv-esilämmityksen kanssa on tilanne jossa
varaajan alaosassa on selkeästi lämmitykseltä palaavaa kylmempää vettä. Nyt jos latausnopeus kasvaa liikaa Niben kiihdytellessä käy niin että lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila
alkaakin laskea ja asteminuuttiohjaus on entistä enemmän ihmeissään.
Eikö tämä ongelma paranisi huomattavasti jo sillä, että ottaisi pumpun paluun lämmityskierron paluusta T-haaralla eikä varaajan alaosasta? Tuo latausnopeuden A>>B ongelma toki osittain säilyisi.
Mikä varaajan lämpökerrostumisen arvo edes on, jos tarkoitus ei ole ottaa käyttövettä suoraan ylimmästä kierukasta? Toiminta on vähän puskurivaraajan tyyppistä.
-
Herättelen vanhaa ketjua, kun on Gobin kanssa otsikkoa myöden vastaavat suunnitelmat ja en ihan heikosti toimivaa järjestelmää haluasi. Kaikki on vielä ajatuksen tasolla ja kaikkea pystyy muuttamaan.
Mielenkiintoinen ketju, mutta pari asiaa jäi epäselväksi.
- Onko tämä (hybridi)varaajan ja invertteripumpun heikko toiminta yhdessä vain Niben vaiko kaikkien valmistajien ogelma?
- Mitkä pumput toimisivat ketjussa esitetyn tyyppisellä kytkennällä?
- Millainen kytkennän sitten pitäisi olla ilman, että tarvitsee rakentaa omaa säätöjärjestelmää?
- Miten Gobin järjestelmä on loppujen lopuksi pelannut?
Eikö tämä ongelma paranisi huomattavasti jo sillä, että ottaisi pumpun paluun lämmityskierron paluusta T-haaralla eikä varaajan alaosasta? Tuo latausnopeuden A>>B ongelma toki osittain säilyisi.
Mikä varaajan lämpökerrostumisen arvo edes on, jos tarkoitus ei ole ottaa käyttövettä suoraan ylimmästä kierukasta? Toiminta on vähän puskurivaraajan tyyppistä.
Vastailen nyt sen perusteella mitä on tässä vajaan neljän vuoden aikana tullut järjestelmää ajettua.
- Onko tämä (hybridi)varaajan ja invertteripumpun heikko toiminta yhdessä vain Niben vaiko kaikkien valmistajien ogelma?
- Mitkä pumput toimisivat ketjussa esitetyn tyyppisellä kytkennällä?
- Millainen kytkennän sitten pitäisi olla ilman, että tarvitsee rakentaa omaa säätöjärjestelmää?
- Miten Gobin järjestelmä on loppujen lopuksi pelannut?
Taitaa olla kaikkien invertteripumppujen ja varaajien yhteentoimivuuden kanssa hieman säädettävää, ongelmana tai heikkona toimintana en sitä näe. Erilaisiin kytkentöihin en ota kantaa, se varmasti on mitä haluaa ja mitä valmistaja suosittelee, sitten otat siihen mukaan tässäkin ketjussa esitetyt kytkennät ja soppa on valmis. :) Itse halusin varaajan, sen hinta oli 6-7% luokkaa koko lämmitysrempasta ja budjetti ei siihen kaatunut. Sen tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä, toki siihen saa kytkettyä lisävastuksia pumpun ongelmatilanteita varten, käyttöveden esilämmitystä, aurinkolämpöä ja vaikka mitä. Järjestelmä on pelannut hyvin, nuo esittämäsi kuvan kierron säädöt kun saa kohdalleen. Reilu viikko sitten hajosi vaihtoventtiili, muovinen kara murtui ja jumittui osittain käyttövedelle. Osa ja työ meni Kaukoran piikkiin.
Eikö tämä ongelma paranisi huomattavasti jo sillä, että ottaisi pumpun paluun lämmityskierron paluusta T-haaralla eikä varaajan alaosasta? Tuo latausnopeuden A>>B ongelma toki osittain säilyisi.
Tuokin on varmaan miten haluaa tehdä, se paluuvesi on kumminkin viileintä varaajaan tulevaa vettä ja asettuu sinne pohjalle, siitä se menee suoraan pumpulle. Muutama puristeosa ja saattaa olla kalliimpi haaroittaa T-haaralla.
Mikä varaajan lämpökerrostumisen arvo edes on, jos tarkoitus ei ole ottaa käyttövettä suoraan ylimmästä kierukasta? Toiminta on vähän puskurivaraajan tyyppistä.
Ylimmän kierukan tarkoitus olisi meilläkin ollut käyttöveden esilämmitys, mutta sille ei ole ollut tarvetta. Nuo kierukat myös vie sen verran tehoja varaajasta, että sen lämpötila romahti. Vaatisi siis kierukoiden ja pumpun väliin sekoitusventtiilin säädettynä esim. 20C. Pumppu kykenee tuottamaan sen verran paljon lämmintä vettä, että turhia virityksiä. Erilaisilla ajastuksilla ja säädöillä voi käyttöveden tarvetta ohjata päivän aikana. Nythän tuo meillä toimii isona puskurina, välillä on asteminuutit tippuneet käyttöveden teon aikana alas, varaaja on paikannut lämmöntarvetta sillä aikaa.
-
Ylimmän kierukan tarkoitus olisi meilläkin ollut käyttöveden esilämmitys, mutta sille ei ole ollut tarvetta. Nuo kierukat myös vie sen verran tehoja varaajasta, että sen lämpötila romahti. Vaatisi siis kierukoiden ja pumpun väliin sekoitusventtiilin säädettynä esim. 20C. Pumppu kykenee tuottamaan sen verran paljon lämmintä vettä, että turhia virityksiä. Erilaisilla ajastuksilla ja säädöillä voi käyttöveden tarvetta ohjata päivän aikana. Nythän tuo meillä toimii isona puskurina, välillä on asteminuutit tippuneet käyttöveden teon aikana alas, varaaja on paikannut lämmöntarvetta sillä aikaa.
Oletko siis poistanut molemmat esilämmityskierukat käytöstä vai pelkästään ylemmän? Kuvittelisi varjaajan kestävä tuon alemman kierukan käytön ilman lämpötilan romahtamista.
Taitaa olla kaikkien invertteripumppujen ja varaajien yhteentoimivuuden kanssa hieman säädettävää, ongelmana tai heikkona toimintana en sitä näe. Erilaisiin kytkentöihin en ota kantaa, se varmasti on mitä haluaa ja mitä valmistaja suosittelee, sitten otat siihen mukaan tässäkin ketjussa esitetyt kytkennät ja soppa on valmis. :) Itse halusin varaajan, sen hinta oli 6-7% luokkaa koko lämmitysrempasta ja budjetti ei siihen kaatunut. Sen tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä, toki siihen saa kytkettyä lisävastuksia pumpun ongelmatilanteita varten, käyttöveden esilämmitystä, aurinkolämpöä ja vaikka mitä. Järjestelmä on pelannut hyvin, nuo esittämäsi kuvan kierron säädöt kun saa kohdalleen. Reilu viikko sitten hajosi vaihtoventtiili, muovinen kara murtui ja jumittui osittain käyttövedelle. Osa ja työ meni Kaukoran piikkiin.
Itsellä mielessä aurinkokeräinten virittely varaajaan ja siksi käyttövesikierukat tai ainakin toinen niistä pitäisi olla käytössä. Ilman lisälämmönlähdettä tuollaisesta hybridivaraajasta ei olisi oikein mitään hyötyä. Tai siis mitään rahallista hyötyä ei aurinkokeräimistä ei taida maalämmön kanssa olla.
Miten tai kuinka pitkiä jaksoja tuollaisen invertteripumpun pitäisi käydä ja kuinka se nyt sinulla toimii?
Tuokin on varmaan miten haluaa tehdä, se paluuvesi on kumminkin viileintä varaajaan tulevaa vettä ja asettuu sinne pohjalle, siitä se menee suoraan pumpulle. Muutama puristeosa ja saattaa olla kalliimpi haaroittaa T-haaralla.
Jos alempi kv-esilämmityskierukka on käytössä, niin eikö silloin varaajan pohja mene aika kylmäksi ajoittain? Paluuveden lämpötilan pysyy taas melko vakiona.
Hybridivaraajan lämpökerrostumat kiinnostaisi kyllä eri käyttötilanteissa. Jos varaajaa ajaa maalämpöpumpulla, niin montaa astetta ei luulisi pohjan ja yläosan lämpötilaeron olevan,
-
Oletko siis poistanut molemmat esilämmityskierukat käytöstä vai pelkästään ylemmän? Kuvittelisi varjaajan kestävä tuon alemman kierukan käytön ilman lämpötilan romahtamista.
Itsellä mielessä aurinkokeräinten virittely varaajaan ja siksi käyttövesikierukat tai ainakin toinen niistä pitäisi olla käytössä. Ilman lisälämmönlähdettä tuollaisesta hybridivaraajasta ei olisi oikein mitään hyötyä. Tai siis mitään rahallista hyötyä ei aurinkokeräimistä ei taida maalämmön kanssa olla.
Miten tai kuinka pitkiä jaksoja tuollaisen invertteripumpun pitäisi käydä ja kuinka se nyt sinulla toimii?
Jos alempi kv-esilämmityskierukka on käytössä, niin eikö silloin varaajan pohja mene aika kylmäksi ajoittain? Paluuveden lämpötilan pysyy taas melko vakiona.
Hybridivaraajan lämpökerrostumat kiinnostaisi kyllä eri käyttötilanteissa. Jos varaajaa ajaa maalämpöpumpulla, niin montaa astetta ei luulisi pohjan ja yläosan lämpötilaeron olevan,
Molemmat kierukat on pois käytöstä ja tuskin tulen niitä käyttöveden lämmitykseen ottamaan, kuten sanoin, pumppu kykenee tuottamaan käyttövettä 7 hengelle hyvin. Kompressorilla on käyttötunteja 25158 ja se on käynnistynyt 5415 kertaa, keskimääräinen käyntiaika on siis reilu 4,5 tuntia. Tuo on invertterille kai vielä alakanttiin, varaaja varmasti rajoittaa käyntien pituutta. Meno- ja paluulämpötilojen ero vaihtelee, näyttäisi pysyvän 3-5 asteen sisällä keskimäärin.
-
Molemmat kierukat on pois käytöstä ja tuskin tulen niitä käyttöveden lämmitykseen ottamaan, kuten sanoin, pumppu kykenee tuottamaan käyttövettä 7 hengelle hyvin. Kompressorilla on käyttötunteja 25158 ja se on käynnistynyt 5415 kertaa, keskimääräinen käyntiaika on siis reilu 4,5 tuntia. Tuo on invertterille kai vielä alakanttiin, varaaja varmasti rajoittaa käyntien pituutta. Meno- ja paluulämpötilojen ero vaihtelee, näyttäisi pysyvän 3-5 asteen sisällä keskimäärin.
Kytkentäsi on nyt siis lähes Niben manuaalin mukainen ja siksi sen luulisikin toimivan. Et ilmeisesti koskaan koittanut pelkällä kv-alakierukalla vaan molemmat lähti kerralla. Varmasti parasta näin pelkällä maalämmöllä.
Pumpun kykyä tuottaa lämmtysvettä en epäile. Ainoa hyöty hybridivaraajasta ja sen kv-kierukoista olisi vaan varaajaan kytkettyjen aurinkokeräinten tai esim. vesitakan kanssa. Ja aurinkokeräimissä ei ole mitään ideaa ilman käyttöveden lämmitystä. Muuten turha maksaa hybridivaraajasta yli 2 k€, jos kolmasosan siitä maksavalla puskurivaraajalla selviäisi.
-
Kytkentäsi on nyt siis lähes Niben manuaalin mukainen ja siksi sen luulisikin toimivan. Et ilmeisesti koskaan koittanut pelkällä kv-alakierukalla vaan molemmat lähti kerralla. Varmasti parasta näin pelkällä maalämmöllä.
Pumpun kykyä tuottaa lämmtysvettä en epäile. Ainoa hyöty hybridivaraajasta ja sen kv-kierukoista olisi vaan varaajaan kytkettyjen aurinkokeräinten tai esim. vesitakan kanssa. Ja aurinkokeräimissä ei ole mitään ideaa ilman käyttöveden lämmitystä. Muuten turha maksaa hybridivaraajasta yli 2 k€, jos kolmasosan siitä maksavalla puskurivaraajalla selviäisi.
Ihmettelin tuota sinun mainitsemaa hintaa hybridivaraajalle, mutta tosiaan, GTV 500 hinta on noussut sen 500-600€ neljässä vuodessa. Taisin maksaa reilu 1500€ omasta.
-
Vanha ketju joo, mutta tuli sopivasti lenkki tuolta toiselta ketjulta, niin laitetaan tänne omasta kytkennästä.
Eli kaarella laitettu putkiliitännät siten, kuin omassa systeemissä on, mutta noita lämmityspiirejä on siis 2 kytkettynä noihin ennen varaajaa putkiin. Varaaja lämpiää omalla ulkolämpötilaohjatulla käyrällään ja noita lämmityspiirien shunttimoottoreita ohjaa samoin 2 erilämmöillä olevaa ulkolämpötilaohjattua käyrää. Lämmityspiirien pumput pyörii vakiokierroksilla ilman erillistä ohjausta muutoin kuin pumppujen oma säätely ohjaa termostaattien toiminnan mukaan kiertomäärää. MLP kiertopumppu toimii vain kompressorin käydessä. Kun kompressori käynnistyy, niin molemmat shuntit on auki ja lämmöt pyrkii työntymään molempiin shunttipiireihin ja lattiat ottaa mitä nyt kerkeää alussa. Shuntit alkaa sulkeutua ja lopussa menee varaajaan koko kierto, kunnes kompura pysähtyy. Shuntit alkaa aueta ja ottaa varaajasta kiertoon jne.. Varaajan anturi on 2/3-osa korkeudella ja lämmityspiirien anturit on punaisen pisteen kohdalla piireissä. Lämpimän veden esilämmitys otetaan 45 kierukalla, mutta toimii silti kohtuu hyvin. Käynnistyksiä tulee n 10 kpl/vrk ja käyntiaika n 60 min hujakoilla. Kohtuullisesti ylitehoinen 17 kW on/off pumppu siis. En sitten tiedä, miten invertteri käyttäytyisi tuolla kytkennällä, mutta luulisi osaavan pitää tuota varaajaa lämmöissä hystereesin rajoissa. Esilämmitys ainakin pois ylemmästä kierukasta joutuisi omalla kohdalla ottamaan. Eli tähän tapaan oma pumppu pyörii ja tosiaan lämmityksen kierto toimii vain noilla ulkoisilla pumpuilla.
-
Vanha ketju joo, mutta tuli sopivasti lenkki tuolta toiselta ketjulta, niin laitetaan tänne omasta kytkennästä.
Eli kaarella laitettu putkiliitännät siten, kuin omassa systeemissä on, mutta noita lämmityspiirejä on siis 2 kytkettynä noihin ennen varaajaa putkiin. Varaaja lämpiää omalla ulkolämpötilaohjatulla käyrällään ja noita lämmityspiirien shunttimoottoreita ohjaa samoin 2 erilämmöillä olevaa ulkolämpötilaohjattua käyrää. Lämmityspiirien pumput pyörii vakiokierroksilla ilman erillistä ohjausta muutoin kuin pumppujen oma säätely ohjaa termostaattien toiminnan mukaan kiertomäärää. MLP kiertopumppu toimii vain kompressorin käydessä. Kun kompressori käynnistyy, niin molemmat shuntit on auki ja lämmöt pyrkii työntymään molempiin shunttipiireihin ja lattiat ottaa mitä nyt kerkeää alussa. Shuntit alkaa sulkeutua ja lopussa menee varaajaan koko kierto, kunnes kompura pysähtyy. Shuntit alkaa aueta ja ottaa varaajasta kiertoon jne.. Varaajan anturi on 2/3-osa korkeudella ja lämmityspiirien anturit on punaisen pisteen kohdalla piireissä. Lämpimän veden esilämmitys otetaan 45 kierukalla, mutta toimii silti kohtuu hyvin. Käynnistyksiä tulee n 10 kpl/vrk ja käyntiaika n 60 min hujakoilla. Kohtuullisesti ylitehoinen 17 kW on/off pumppu siis. En sitten tiedä, miten invertteri käyttäytyisi tuolla kytkennällä, mutta luulisi osaavan pitää tuota varaajaa lämmöissä hystereesin rajoissa. Esilämmitys ainakin pois ylemmästä kierukasta joutuisi omalla kohdalla ottamaan. Eli tähän tapaan oma pumppu pyörii ja tosiaan lämmityksen kierto toimii vain noilla ulkoisilla pumpuilla.
Täällä näyttäisi olevan tälle vuodelle 13 kompressorin stoppia, osa sähkökatkon tai liian korkean kuumakaasun takia tapahtuneita. Tasaiseen on kumminkin käynyt, en muista sitä lämpötilaa jossa alkaa pysähtelemään, muistaakseni ulkolämpötilalla 4-5 astetta taisi olla. 6 vuotta tulee toukokuussa tuolle 4-16 Jämän Star Inverterille ikää, yksi vaihtoventtiilli mennyt tuona aikana.
Käynnistysten lukumäärä:7558
kokonaiskäyttöaika:34779 hrs
- josta käyttövesi:3880 hrs
Käyttövesi, ml. sis. lisäys: 22942.8 kWh
Käyttövesi, vain kompr: 22867.7 kWh
Lämmitys, ml. sis. lisäys: 210200.5 kWh
Lämmitys, vain kompressori: 209710.4 kWh
-
Mulla on
Lämmitys COP 4,6
Lämminvesi COP 3,3
Yhteensä COP 4,4
Sähköä kulutettu 83 544 kWh
Eli energiaa taloon 367 593,6 kWh
Öljyä olisi palanut 44 300 L, jos hyötysuhteeksi lasketaan 83%. Tuohon pitäisi vielä lisätä se 1 vuosi ennakkoon oleva määrä, eli 47 600 L on jäänyt tilaamatta.
Käynnistyksiä 39 800
Tunteja 21 300
Liuospumpun tiivisteet korjattu ja asennettu ylimääräinen piirin ohjain, sekä vaihdettu tehokkaampi pumppu. Eli 2 tiivistettä jouduttu vaihtamaan, jotka ei edes hajonneet, vaan olivat vain muotoutuneet vääriksi ehkä jo tehtaalla asennettuna. Pientä on remontointi ollut itse pumun osalta.
Tuossa ”hajonneet” osat historiassa kuvana. Ehjä verrokkina ja 2 vääntynyttä, jotka tihkui liuoksia ulos.