Maalämpöfoorumi

Lämpöpumput => IVT / Bosch => Aiheen aloitti: peki - 27.01.13 - klo:11:47

Otsikko: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 27.01.13 - klo:11:47
Aletaanpa alusta:

Pari viikkoo olen ajellut lauhdutin kolmosella ja ulkonen kiertopumppu ykkösellä. Juuri sopivasti lauhdutin vastustaa virtausta ettei vesi palaa hullunkiertoa pitkin takas koneelle, vaan matkaa laattaan.
Idea tähän tuli siis siitä kun tajusin että miksi kummassa laattaa täytyy lämmittää kauttaaltaan?
Vesi kiertää kuumillaan laatan ulkokehällä ja sinne siis lämmön olisi jäätävä.
Parin viikon testailujen jälkeen havainnot tästä tukee näkemystäni täysin.

Kaksi kertaa lämpötilaa on täytynyt laskea kun kämppä lämpeni asteella.
Toinen asia on tuo lauhduttimen DT.
Mun pumpulla ei saa tota lauhduttimen dt:tä alle kuuden C asteen millään¨.
Käynnin alkuvaiheessa dt 7.1 ja loppuvaihessa 6,5c lauhdutin kolmosella.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: Maalampo - 27.01.13 - klo:12:44
Niin tiedä häntä sitten olisiko ylipäätään hyvä saada dt eroa pienemmäksi, jos muistan oikein niin IVT suosittelee tuon dt:n olevan 6-9 astetta (ainakin IVT C7 pumpussa). Itsellä kun on nykyisessä pumpussa iso varaaja aivan pumpun vieressä niin en saa dt:tä isomaksi kun 5 astetta (pumppu 1 nopeudella) tosin tilanne aivan eri kun lämmitetään varraajaa eikä suoraan lattiaa mutta olis kiva tietää millä DT:llä toimittaisiin parhaalla hyötysuhteella (tehtaan kaverit sanoi että keruun dt n.3 astetta ja lämmityspiirin n.5-7 astetta) joten noilla alueilla ollaan.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 01.02.13 - klo:23:42
Illankuluksi ajelin raybin innoittamana ton vastusajon saadakseni virtaamat kohdilleen.

Lauhdutin kakkosella vastus 6kw. Enefergy ilmoittaa ottotehoksi 5,7kwh.
Lauhdutin dt koko ajon ajan 6,9K.
Virtaama siis aika tasan 0.2l/s.
Kompuralla dt 8,4-9K. Antoteho 7.02-7,5kw. COP olisi näillä pumpun säädöillä 4-4,27. :)
Lauhdutin kakkosella ja  ulkonen ykkösellä. Lisään ton käppyrän kun ehdin.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 02.02.13 - klo:00:31
Tässä lisää ihmettelyy:
Pumppu vei vastusajon aikana 15,25kwh ja normi kompura-ajo olisi vienyt enimmillään 3kwh.
Ainoa selitys tälle on siis että COP paranee mitä kuumempaa litkuu tonne laattaan pukkaa ;D
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: seppaant - 02.02.13 - klo:12:08
Lainaus
Lauhdutin kakkosella vastus 6kw. Enefergy ilmoittaa ottotehoksi 5,7kwh.
Oliko tämä sähkömittari sellainen klipseillä johtimen päältä mittaava laite, joka näyttää vastustehon oikein mutta moottoritehon n. 20% liian pieneksi?

ATS
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 03.02.13 - klo:21:45
Kyllä, mittaa johtimien päältä, kuten Wattsonkin..
Näyttää tuon kulutuksen 6 kw:n vastuksella noin 5% alkanttiin. Kompuran ottotehon näytää liikaa noin 20%, mutta vastus ja normimoottorit aika ok. En viittinyt kellottaa vastusajoo mittarilta erikseen, vaan luotan efergyn näyttöön. Toisaalta olisi vieny vieläkin enempi virtaa jos kuuden kw:n mukaan laskis.
Tossapa tuo käppyrä.
COP olisi tuon vastusajon mukaan samoilla kierrosnopeuksilla aika hurja.
Yritän siirtää tähän vielä toisen käppyrän...
Kuten kuvasta näkyy laatta varasi lämpöäkin enemmän pienemmällä menolämmöllä.
Täytyy tehdä näköjään pidempi vastusajo  :'(
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 05.02.13 - klo:22:24
Pari pähkäilyä:
Laskeskelin että yksi vastuksella suoritettu lämmitys vie saman verran sähköä kuin pumppu veisi koko päivässä.
Tästä on pois kaikki käyttövesiajo.
Lämmityskäyntejä 7-8 vuorokaudessa. Kompuralla tekee noin 15-17kwh.
Vastusajossa on lämmitys sykli ja huilikin pidempi, eli käynnistyksiä tulisi noin 5 kpl. Eli sähköä palaisi 5*16kwh=90kwh.
COP olisi 90/16,5kwh=5,45 :-[
Nämä siis karkeita arvioita, mutta ei liene kaukana oikeasta.
Lämmitystä vähän virittämällä saa ylimääräisen kertoimen tuohon hyötysuhteeseen.
Pumpun lämmitykseen käyttämä aika, 1700h vuodessa kerrotaan ottoteholla 2kwh=3400kwh#5,45=18500kwh.
Aika hyvin haarukassa :)
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: seppaant - 06.02.13 - klo:13:12
Lainaus
Lauhdutin kakkosella vastus 6kw. Enefergy ilmoittaa ottotehoksi 5,7kwh.
Oliko tämä sähkömittari sellainen klipseillä johtimen päältä mittaava laite, joka näyttää vastustehon oikein mutta moottoritehon n. 20% liian pieneksi?

ATS
Lipsahti väärinpäin tuo moottoritehon virhe.
Pitää olla:
Mitataessa kolmivaihemoottorin tehoa näyttää Efergy n. 15 -20% liikaa.

ATS
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 10.02.13 - klo:01:20
Päiväkirja:
Tossa on käppyrä tältä päivältä. Laatan kytkentäerotus 3.8c ja sisälämmöt 22c.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 10.02.13 - klo:10:38
Muuti viimeyönä tuon kytkentäerotuksen 4,2c:een ja käppyrä tuollainen. ???

Ulkona tosin lämpesi puolitoista astetta, mutta liki kolmeen tuntiin huiliajat näyttäs venyvän.


Tuossa toisessa käppyrässä koko päivän ajot. Lämmitykseen käytetty aika 6h 8min.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 11.02.13 - klo:23:53
11.2.
Lämmityskäynti 7h 40min.
Laitoin laatan dt 4,5 nyt yöllä.
Laatan lämmöt ei keskellä taloo juurikaan muutu. Reunoilla sitävastoin lämmitysjakson jälkeen pintalämpötila nousee noin 0.8c.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 12.02.13 - klo:23:22
Pätkää käy :)
Tossa toisessa käppyrässä näkyy kun kaivo alkaa pikkuhiljaa lämpenemään.
Lämmitys ajo 7h 27min ja pari tuntii käyttöveteen.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 15.02.13 - klo:21:53
Aika tasaseen käy. Valikosta löyty sellanen osio kun tehdasasetukset :)
Tästä eteenpäin tulee sitten ruottiks......
Laitan lauhduttimen pumpun kolmoselle ja ulkosen kakkoselle kun niin oli asentajan jäljiltä. Kaivo kolmosella tottakai.

Pari huomiota:
Lauhdutin kolmosella lämmitysmeno vesi noin 2c matalampi. Tästä seuraa se että pumpun siirtyessä kv-ajoon, menee2-3 min hukkaan aikaa.
Varaaja esim. 47c ja lämmitysajon lopulla lauhdutin 36c. Tämä väli,11c pitää ensin kuroa umpeen ennenkuin tankki alkaa lämmetä.
Lauhdutin kakkosella tuo ero onkin vain 9c.
Toisekseen ei ole mitään merkitystä ottotehoon sillä että onko lauhdutin lämpö 38 vai 36c. Ainoa ero on kakkosella kiertopumpun pienempi ottoteho. :)
Otsikko: Vs: Kiertopum:ppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 16.02.13 - klo:23:52
No niin nyt on ajeltu tehdasasetuksilla vuorokausi. Tai siis lämpökäyrää loivennettu kun tehdasasetus oli patteritaloon tehty.
Yllättävän vähän ja pienin muutoksin on kyllä menty kaikki vuodet. Käyrän korjauksissakin joitain asteen kymmenyksiä. Talo  tosin viileni asteella, johtunee lauhdutinpumpun nopeudesta.
Suurin muutos näkyy tuossa kv- käppyrässä. Kuumakaasut tehdasasetuksilla 84c, mutta käynnistyskertoja tuli 16kpl, eli pätkäkone.
Lisäys:
Kävin lukemassa Helenin mittarin ja ihmettelyn paikka.
Kokonais sähkön kulutus tältä kuulta on ollu 39kwh vrk ja nyt kahdelta viimeiseltä vuorokaudelta 32kwh?
Onko kellään tietoo paljonko tuo kuumakaasun tiputtaminen 6C vaikuttaa?
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 17.02.13 - klo:23:04
Laatan kytkentäerotus 4,6c
Lauhdutin kolmosella ja ulkonen ykkösellä.
Tullis vielä kunnon pakkaset.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 18.02.13 - klo:17:33
Käppyrää viime yöltä. Onneksi täytyy nousta välillä kuselle ::)
Yöllä siis heräsin ja alakertaan tullessa ihmettelin vähän pumpun käyntiääntä. No käppyrää sitten katselemaan ja lämmitysmeno näytti 61c.
Siinä sitten kiroamaan ohjelmiston jotain bugii. Tuli sitten kumminkin otettua oikein kädellä kiinni menoputkesta ja kuumahan se oli kun grillimakkara kesällä. :P
Seuraava johtopäätös oli että ei jumankauta sehän tekee legionella kuumennusta kun olin tehdasasetuksilla leikkinyt Sunnuntain. Tekee siis legionella-ajoo vaikka kv lämmitys on estetty yöllä. ???
Valikkoja selaamaan ja ei päde mikään johtopäätös, kaikki säädöt ok.
Vika paikallistui ulkoiseen kv pumppuun.
Kävi nimittäin näin että vaihtovenaa vaihdettaessa Marras-Joulukuun vaihteessa pumpun tiivisteistä irtos vissiin joitain tonne lämmityskiertoon.
Roskien äänen kuuli aluksi, mutta ajattelin että kyllä ne jauhautuu tomuksi tuolla kierrossa.
Näin ei kuitenkaan ole käynyt vaan joku isompi pala tuolla täytyy vielä olla ja kyseinen tiivisteen pala pysäytti tuon ulkosen pumpun. Pumppu on pyörinyt ykkösnopeudella jo aika kauan ja nyt vaan sattu sitten jumittaa ton siipipyörän.
Roska seilaa tuolla kierrossa edelleen ja ei sitten millään mene hullunkierron jälkeiseen suodattimeen.
Suurin lämpö kilpistyi tuohon ulkoiseen pumppuun ja näin ollen lämmityskäyrästäkin tuli normaalin näköinen.
Ihmettelen vaan kun ei alkanut puskee hullunkieroon väärään suuntaan ja siten pysäyttänyt pumppua liian kuuman paluun johdosta. Tässä "testissä" oli lauhdutin kakkosella.
Tuli mieleen että voisihan tuota kökköö ottaa kiinni niin että ajelis käsikäytöllä lauhduttimen pumpulla ja pistäs pimeeksi ton ulkosen. Roska vaan ei tuu kierrosta mitenkään säännöllisesti vaan ihan miten sattuu.
Onko muita ehdotuksia?

[ylläpito on poistanut liitteen]
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: Matias - 19.02.13 - klo:00:10
Lainaus
Tuli mieleen että voisihan tuota kökköö ottaa kiinni niin että ajelis käsikäytöllä lauhduttimen pumpulla ja pistäs pimeeksi ton ulkosen. Roska vaan ei tuu kierrosta mitenkään säännöllisesti vaan ihan miten sattuu.
Onko muita ehdotuksia?

Saiskohan putkistoon jonkinlaisen vastavirtahuuhtelun?

Eli lämpöpumpusta putket irti ja paluuputkesta ajaisi vaikka vesijohtoverkosta vettä suurella virtauksella  ja siten että tuo huuhteluvesi tulisi pois menoputkesta.
Siinä pitäisi kyllä varmistaa ettei varaaja, kalvopaisunta tms 1,5bar paineelle tarkoitettu laite altistu liian suurelle paineelle.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 19.02.13 - klo:20:18
Huuhtelu ei kyllä tule kyseeseen.

Mitään rapinoita ei toistaseksi ole kuulunut. Voisihan tuohon hullunkiertoon laittaa linjasäädön niin tulisi
säädettävyyttäkin lisää.
No, tulipahan tuokin lauhduttimen huipputeho selville 61,9C :-[
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 25.02.13 - klo:19:26
Laitan tähän maalämmittäjän ideasta syntyneen keruun pumpun muutoksen.
Eipä tapahtunut oikeestaan yhtään mitään. Lauhdutin dt aivan sama. Höyrystin dt tietysti kasvoi ehkä 0.4c.
Tuosta roskasta lämmityskierrossa ei ole kuulunut enää mitään. Taisi murentua tomuksi viimeisessä yhteenotossa siipipyörän kanssa.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 26.02.13 - klo:23:50
Alkaa kevät tunkee ikkunoista sisään :)
Ostin Olsonilta desibelimittarin. Jos sillä saisi jotain eroo aikaseksi noihin pumppuihin.
Edit:
Yksi jälkikasvu on tulossa Tampereelta tyttöystävänsä kanssa ja aivan varmaan pumppu menee polvilleen :-[
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 27.02.13 - klo:22:47
Aika pitkäksi nuo tauot venyy :o
Alkaa olemaan täällä khh ssa perseet yhtä jäässä tässä lattialla istuessa kun tolla yhdellä toisaalla :-X
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 01.03.13 - klo:20:14
Tossa on käppyrää kun käyttöveden kulutus on suhteellisen suurta.
Aika hyvin pumppu toimii tai sitten ovat oppineet egologisen  suihkussa käynnin taidon :)
Pistin lauhduttimen kolmoselle ja vastusajoo ilta. Näkeepä ton virtaaman kolmosellakin.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 01.03.13 - klo:22:27
Tossa käppyrää lauhdutin kolmosella. DT 5,6.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 03.03.13 - klo:00:24
Vastusajon tulokset
Lauhdutin kakkosella 0,2l, ja kolmosella 0,25l/s. Optimaalinen ohjekirjasta 0,24. Luvut hieman pyöristelty.

Helmikuu mentiin kyllä historiallisen alhaisella 276h käyttötunnilla. Vuonna 2005 taisi kyllä olla aika lähellä, mutta kirjanpito ei tuolloin ollut tarkkaa.

Tosta laatan kytkentäerotuksesta seuraavat huomiot.
Iso dt 4,6, jota nyt käytän näyttäs toimivan pumpun ja eturauhasen kannalta hyvin pakkasella.
Plussakeleissä tauot venyy kyllä liian pitkiksi.
Käynnistykset vuorokaudessa 3-7 kpl on varmaan pumpun kannalta ihanteelliset.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 05.03.13 - klo:22:39
Paissarin virittelyy.
Tossa klo 21 aikoihin ruuvailin paissarii lennossa. Muutos on aika kova jos vertaa edelliseen lämmitysajoon.
Tehoa tuli lisää ja kulutus kasvoi.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 08.03.13 - klo:22:20
Seuraava testi.
Tein tosta pumpusta toivottavasti osatehoisen tiputtamalla lisäenergia viiveen 10 minuuttin.
Tällä siis vastus tulee avittamaan pumppua jo kymmenessä minuutissa jos paluuveden lämmöt ei tuona aikana nouse.
Voisihan tuota toisaalta nimittää ylitehoiseksikin :)
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 09.03.13 - klo:09:42
Eipä mee vastus päälle vaikka kuinka yrittäis normiajossa.
Tosin viiveaajan jälkeen ilmoittaa että olisi vastuskin mukana joillakin brosenteilla, mutta ei kyllä ottotehomittauksissa tapahdu mitään. :o
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 08.05.13 - klo:23:19
Aika hauskasti kesämoodissa näyttää että menovesi olisi 42C, vaikka vaihtovena ei edes päästä lämmityspiiriin mitään. Kertyypä venalle ainakin tunteja :-[
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 16.05.13 - klo:21:19
Mistä mahtaa johtua kun tarkkailulasissa pisaroi tosi kauan (4-5min) kun pumppu alkaa lämmittämään alkuyöstä laattaa. Kaivon litku on huoneen lämpöistä startissa. Ihan kun sekois jotenki kun pitäisi tehdä jotain 30C vettä. Starttilämmöt on noin 22c.
KV- ajossa ei pisarointi kestä kuin  40 sekuntia.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 18.06.13 - klo:21:00
Tossa kuvassa on parin yön lämmitysjaksot ensin lauhdutin kakksosella ja sitten kolmosella. Välissä on kone mennyt virransäästötilaan toisinsanoen kaatunut.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 23.11.14 - klo:23:55
Käppyrää viime yöltä. Onneksi täytyy nousta välillä kuselle ::)
Yöllä siis heräsin ja alakertaan tullessa ihmettelin vähän pumpun käyntiääntä. No käppyrää sitten katselemaan ja lämmitysmeno näytti 61c.
Siinä sitten kiroamaan ohjelmiston jotain bugii. Tuli sitten kumminkin otettua oikein kädellä kiinni menoputkesta ja kuumahan se oli kun grillimakkara kesällä. :P
Seuraava johtopäätös oli että ei jumankauta sehän tekee legionella kuumennusta kun olin tehdasasetuksilla leikkinyt Sunnuntain. Tekee siis legionella-ajoo vaikka kv lämmitys on estetty yöllä. ???
Valikkoja selaamaan ja ei päde mikään johtopäätös, kaikki säädöt ok.
Vika paikallistui ulkoiseen kv pumppuun.
Kävi nimittäin näin että vaihtovenaa vaihdettaessa Marras-Joulukuun vaihteessa pumpun tiivisteistä irtos vissiin joitain tonne lämmityskiertoon.
Roskien äänen kuuli aluksi, mutta ajattelin että kyllä ne jauhautuu tomuksi tuolla kierrossa.
Näin ei kuitenkaan ole käynyt vaan joku isompi pala tuolla täytyy vielä olla ja kyseinen tiivisteen pala pysäytti tuon ulkosen pumpun. Pumppu on pyörinyt ykkösnopeudella jo aika kauan ja nyt vaan sattu sitten jumittaa ton siipipyörän.
Roska seilaa tuolla kierrossa edelleen ja ei sitten millään mene hullunkierron jälkeiseen suodattimeen.
Suurin lämpö kilpistyi tuohon ulkoiseen pumppuun ja näin ollen lämmityskäyrästäkin tuli normaalin näköinen.
Ihmettelen vaan kun ei alkanut puskee hullunkieroon väärään suuntaan ja siten pysäyttänyt pumppua liian kuuman paluun johdosta. Tässä "testissä" oli lauhdutin kakkosella.
Tuli mieleen että voisihan tuota kökköö ottaa kiinni niin että ajelis käsikäytöllä lauhduttimen pumpulla ja pistäs pimeeksi ton ulkosen. Roska vaan ei tuu kierrosta mitenkään säännöllisesti vaan ihan miten sattuu.
Onko muita ehdotuksia?

[ylläpito on poistanut liitteen]
Miksi tuo käppyrä on poistettu ja milloin?
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 24.11.14 - klo:19:52
Itse asiassa se liite on ainoa todiste siitä että joku pumppu ylipäätänsä pystyy
tuottamaan yli 60 asteista lämmitysvettä.
Jos jollain on vastaava käppyrä niin tänne vaan :D
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 24.11.14 - klo:20:19
Itse asiassa se liite on ainoa todiste siitä että joku pumppu ylipäätänsä pystyy
tuottamaan yli 60 asteista lämmitysvettä.
Jos jollain on vastaava käppyrä niin tänne vaan :D
Voisiko tuossa olla helppo ratkaisu esim kylpyhuoneiden lattioiden lämmittämiseksi kesällä.
Kesämoodissa ulkoista kiertopumppua jarruttamalla virtaus tietysti hidastuu, mutta
vastaavasti litku olisi lämmintä ja pieni lattia-ala ehtisi varautua enempi kuin vakiovirtauksella.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: Trauma - 22.01.16 - klo:15:59
Sinulla kun on tuota kokemusta säätelystä niin pakko oman mielenrauhan vuoksi saada selitys tuohon oman IVT C5 käyttäytymiseen.
Olen aika pitkään lueskellut noita COP vaikuttavia kirjoituksia ja toiminut niiden mukaan, liuospumppua isommalle, sisäinen pumppu suurella kierrolla, jotta lämpötilaero on pieni ja lattiakierto suureksi.

Nyt on ollut tuo pollucom kiinni vuoden verran ja eihän ne säädöt mene lähellekään niin miten olen lueskellut.
Mikäli liuospumppu on liian suurella, ottoteho kasvaa ja antoteho laskee. Mikäli sisäinen liian suurella seuraa sama homma, mutta antoteho tippuu merkittävästi. Kaikki pumput A-luokkaa.

Lämpötilaero on nyt 11-12c ja se todellakin antaa paremman copin ja antotehon kuin 4c lämpötilaero. Lisäksi käyttövesi lämpenee järkevämmin.

Olen myös koittanut hakea ns. sweetspottia sisäisen ja liuospumpun suhteen, mutta sellaista ei tunnu olevan.
Sitten kun lattiakierron laittaa vielä suht pienelle saa paremman copin, koska neste viilenee matkalla enemmän.
 
Selityksiä suuren lämpötilaeron tuomaan hyötyyn? Eikö sen pitäisi olla päinvastoin.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 22.01.16 - klo:21:00
Sinulla kun on tuota kokemusta säätelystä niin pakko oman mielenrauhan vuoksi saada selitys tuohon oman IVT C5 käyttäytymiseen.
Olen aika pitkään lueskellut noita COP vaikuttavia kirjoituksia ja toiminut niiden mukaan, liuospumppua isommalle, sisäinen pumppu suurella kierrolla, jotta lämpötilaero on pieni ja lattiakierto suureksi.

Nyt on ollut tuo pollucom kiinni vuoden verran ja eihän ne säädöt mene lähellekään niin miten olen lueskellut.
Mikäli liuospumppu on liian suurella, ottoteho kasvaa ja antoteho laskee. Mikäli sisäinen liian suurella seuraa sama homma, mutta antoteho tippuu merkittävästi. Kaikki pumput A-luokkaa.

Lämpötilaero on nyt 11-12c ja se todellakin antaa paremman copin ja antotehon kuin 4c lämpötilaero. Lisäksi käyttövesi lämpenee järkevämmin.

Olen myös koittanut hakea ns. sweetspottia sisäisen ja liuospumpun suhteen, mutta sellaista ei tunnu olevan.
Sitten kun lattiakierron laittaa vielä suht pienelle saa paremman copin, koska neste viilenee matkalla enemmän.
 
Selityksiä suuren lämpötilaeron tuomaan hyötyyn? Eikö sen pitäisi olla päinvastoin.
Selitys on yksinkertaisesti että lämmin vesi lämmittää paremmin.
Mitä sitten vaikuttaa ottotehoon ja sitä kautta COPiin? Vaikutus on minimaalinen.
Porukat ei vain näe metsää puilta, aina vaan katsotaan jotain kaukolämpömittauksessa käytettyä mittarii mikä ei mielestäni kerro mitään oikeesta elämästä.
Olet muuten ensimmäinen jolla toimii tuo energiamittari kuten sen pitäisi toimia. :-[
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: mnk - 22.01.16 - klo:23:56
onko kyse tästä pollucom mittausvempeleestä:
https://www.youtube.com/watch?v=Mi87JQAFw0o

ja samaan paikkaan liittyvää mittavempelettä lisää:
https://www.youtube.com/watch?v=JknnGL4e6ck#t=503.195358

Taitaa saksalaiset nipoilla noiden ergiamittareiden kanssa kun tarjontaa on
http://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_trksid=p2050601.m570.l1313.TR3.TRC1.A0.H0.XW%C3%A4rmemengenz%C3%A4hler.TRS0&_nkw=W%C3%A4rmemengenz%C3%A4hler&_sacat=0

http://www.ebay.de/sch/i.html?_odkw=pollucom+energy&_osacat=0&_from=R40&_trksid=p2045573.m570.l1313.TR0.TRC0.H0.Xpollucom+w%C3%A4rmez%C3%A4hler.TRS0&_nkw=pollucom+w%C3%A4rmez%C3%A4hler&_sacat=0

Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: seppaant - 23.01.16 - klo:10:17
.
Lainaus
Mitä vikaa kaukolämpömittareissa on?
Miksi kaukolämpömittari ei kerro oikeasta elämästä mitään?
Selitys on yksinkertaisesti että lämmin vesi lämmittää paremmin.
Ei pelkkä lämpötila vaan myös määrä pitää ottaa huomioon
Mitä sitten vaikuttaa ottotehoon ja sitä kautta COPiin? Vaikutus on minimaalinen.
Onko jotain "kättä pidempää", numeroarvoja asian tueksi?
Porukat ei vain näe metsää puilta, aina vaan katsotaan jotain kaukolämpömittauksessa käytettyä mittarii mikä ei mielestäni kerro mitään oikeesta elämästä
Mistä näin päättelet?
Olet muuten ensimmäinen jolla toimii tuo energiamittari kuten sen pitäisi toimia.
Luin kaikki "Trauman" viestit, siellä ei ollut ainuttakaan mittaustulosta asian tueksi.
Mihin putkeen tuo Pollucom on kytketty?

ATS
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: Trauma - 23.01.16 - klo:14:51
onko kyse tästä pollucom mittausvempeleestä:
https://www.youtube.com/watch?v=Mi87JQAFw0o

Kyllä on.

Luin kaikki "Trauman" viestit, siellä ei ollut ainuttakaan mittaustulosta asian tueksi.
Mihin putkeen tuo Pollucom on kytketty?
ATS

Ei tosiaan ole tullut kirjoiteltua juurikaan. Suurimmat säädöt tein kovalla pakkasella, jolloin pumppu kävi ainakin viikon yhtä kyytiä.
Pollucom ja ensimmäinen anturi on kiinni lauhduttimen menossa. Toinen anturi heti lauhduttimen jälkeen.
Ennen mittaria on pitkä pätkä putkea. Arveluttaa pitäisikö mittarin jälkeenkin olla suora pätkä?

Näinhän se on kiinni (ei oma asennus) http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=10949.0;attach=18071;image (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=10949.0;attach=18071;image)
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: seppaant - 23.01.16 - klo:16:09
Lainaus
Pollucom ja ensimmäinen anturi on kiinni lauhduttimen menossa. Toinen anturi heti lauhduttimen jälkeen.
Ennen mittaria on pitkä pätkä putkea. Arveluttaa pitäisikö mittarin jälkeenkin olla suora pätkä?
Halusin vain tietää onko käyttövesi laskennassa mukana.
Yleensä virtausmittareiden molemmin puolin pätkä suoraa putkea.
Tavalliset vesimittarit ovat periaatteeltaan samanlaisia siipipyörämittareita. En löytänyt asennusohjeista mainintaa suorista putkiosuuksista.

ATS
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 23.01.16 - klo:20:15
Sanotaan vaikka että lämmityskierrossa olevaan litkuun pitää saada mahdollisimman suuri energiamäärä ja mahdollisimman suuri dt ympäristöönsä nähden niin se on siinä. :)
Pistetään tähän että miten tuollaiseen tilanteeseen sitten pääsee.
Kohtuullinen virtaus lauhduttimella.
Mahdollisimman pieni kierto laatassa.
Ohitusputki ei näin ollen kierrätä liikaa nestettä vaan ohjaa enemmän tavaraa lauhduttimen kautta.
Tälläkin foorumilla on monella ohgelmana tuon lauhduttimelle palaavan litkun lämpötila.
Eli varauskyky kärsii jos litkut kiertää turbonopeudella.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: Trauma - 24.01.16 - klo:21:31
Sanotaan vaikka että lämmityskierrossa olevaan litkuun pitää saada mahdollisimman suuri energiamäärä ja mahdollisimman suuri dt ympäristöönsä nähden niin se on siinä. :)
Pistetään tähän että miten tuollaiseen tilanteeseen sitten pääsee.
Kohtuullinen virtaus lauhduttimella.
Mahdollisimman pieni kierto laatassa.
Ohitusputki ei näin ollen kierrätä liikaa nestettä vaan ohjaa enemmän tavaraa lauhduttimen kautta.
Tälläkin foorumilla on monella ohgelmana tuon lauhduttimelle palaavan litkun lämpötila.
Eli varauskyky kärsii jos litkut kiertää turbonopeudella.

Jotain tuollaista mietiskelin aiemmin, mutta tuli sitten luettua liikaa. Jos tämä pienitehoinen pumppu on jotenkin poikkeus. Ainakin olen huomannut, että mikäli pikkuvedoilla yrittää säätää kohdilleen niin ei siitä tule yhtään mitään. Miten lie onnistuu reilummin mitoitetuilla pumpuilla.

Kun pumppu huutaa monta päivää putkeen ja lattian/liuoksen lämpötila on saavuttanut vakaan tilan, on hyvä lähteä säätelemään pollucomin avulla. Muutoin ainakin itsestä tuntuu turhauttavalle, kun pieni lämpötilamuutos liuoksessa viskaa arvot taas miten sattuu hetken ajaksi. Joku loggaus tietysti auttaisi, mutta enpä usko että älytöntä hyötyä enää tulisi.

Muutin nyt lämpötilaeroksi 9c, kun sillä ei ollut huimaa eroa siihen 11-12c verrattuna. Yli 12c nostaa ottotehoa reilusti, joten ihan varmuuden vuoksi ettei pääse käymään liian kuumalla.
Hyvä antoteho tuli rajalla, jolloin virtausta pienennettäessä pumpun ottoteho lähtee kasvamaan ja siitä vähän takaisin.

Liuospuolella laskin virtausta niin alas että antoteho lähtee laskemaan ja siitä pykälä ylös. Liian pienellä romuttaa hyötysuhteen vaikka miten säätelisi. Hämmentävää oli, että antoteho tippui reilusti mikäli liuospumpun lykkäsi reilusti suuremmalle.
Nyt liuoksen lämpötilaero on 6c ja ei ole mitään hyötyä lisätä virtausta. Kiertokin kestää pidempään ja lämmintä nestettä tulee pidemmän aikaa. Liekö vaikuttaa myös lämmön tehokkaampaan johtumiseen maaosuudelta (100m), kun putkessa kylmempää nestettä (putket järvessä).

Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: fraatti - 24.01.16 - klo:22:22
Jotain tuollaista mietiskelin aiemmin, mutta tuli sitten luettua liikaa. Jos tämä pienitehoinen pumppu on jotenkin poikkeus. Ainakin olen huomannut, että mikäli pikkuvedoilla yrittää säätää kohdilleen niin ei siitä tule yhtään mitään. Miten lie onnistuu reilummin mitoitetuilla pumpuilla.

Kun pumppu huutaa monta päivää putkeen ja lattian/liuoksen lämpötila on saavuttanut vakaan tilan, on hyvä lähteä säätelemään pollucomin avulla. Muutoin ainakin itsestä tuntuu turhauttavalle, kun pieni lämpötilamuutos liuoksessa viskaa arvot taas miten sattuu hetken ajaksi. Joku loggaus tietysti auttaisi, mutta enpä usko että älytöntä hyötyä enää tulisi.

Muutin nyt lämpötilaeroksi 9c, kun sillä ei ollut huimaa eroa siihen 11-12c verrattuna. Yli 12c nostaa ottotehoa reilusti, joten ihan varmuuden vuoksi ettei pääse käymään liian kuumalla.
Hyvä antoteho tuli rajalla, jolloin virtausta pienennettäessä pumpun ottoteho lähtee kasvamaan ja siitä vähän takaisin.

Liuospuolella laskin virtausta niin alas että antoteho lähtee laskemaan ja siitä pykälä ylös. Liian pienellä romuttaa hyötysuhteen vaikka miten säätelisi. Hämmentävää oli, että antoteho tippui reilusti mikäli liuospumpun lykkäsi reilusti suuremmalle.
Nyt liuoksen lämpötilaero on 6c ja ei ole mitään hyötyä lisätä virtausta. Kiertokin kestää pidempään ja lämmintä nestettä tulee pidemmän aikaa. Liekö vaikuttaa myös lämmön tehokkaampaan johtumiseen maaosuudelta (100m), kun putkessa kylmempää nestettä (putket järvessä).

Monien pumppujen mukana tulee sekä liuos että lämmönjaon puolelle minimivirtaukset joita ei tehtaan ohjeiden mukaan saa alittaa. Usein se on tarkoittanut 10K lämmönjaossa  ja 5K liuospuolella.

Millainen lämmönjakotapa sinulla on? Onko hullunkiertoa kytkettynä? Jos hullunkierto on kytkettynä huomasitko kun säätelit virtauksia kuinka tuon ohitusputken toiminta muuttui? Kun puhut pumppujen nopeuksien muutoksista niin tarkoitatko lämmönjaon ulkoisen pumpun vai sisäisen pumpun nopeuden muutoksia? Onko pumput portaattomasti säädettävät? Nykyaikaiset kiertovesipumput kuluttavat vanhempiin pumppuihin nähden melkein puolta vähemmän energiaa.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: Trauma - 25.01.16 - klo:08:40
Monien pumppujen mukana tulee sekä liuos että lämmönjaon puolelle minimivirtaukset joita ei tehtaan ohjeiden mukaan saa alittaa. Usein se on tarkoittanut 10K lämmönjaossa  ja 5K liuospuolella.

Millainen lämmönjakotapa sinulla on? Onko hullunkiertoa kytkettynä? Jos hullunkierto on kytkettynä huomasitko kun säätelit virtauksia kuinka tuon ohitusputken toiminta muuttui? Kun puhut pumppujen nopeuksien muutoksista niin tarkoitatko lämmönjaon ulkoisen pumpun vai sisäisen pumpun nopeuden muutoksia? Onko pumput portaattomasti säädettävät? Nykyaikaiset kiertovesipumput kuluttavat vanhempiin pumppuihin nähden melkein puolta vähemmän energiaa.

Vesikiertoinen lattialämmitys kahdessa kerroksessa. Piirit tasapainoitettu niin että kaikista piireistä tulee ulos saman lämpöistä vettä. Ylä/alakerran suluilla kerroskohtainen hienosäätö.
Hullunkierto on ja pidän huolen ettei lämmitettyä litkua pääse takaisin.
Puhuin enimmäkseen sisäisen pumpun nopeuden muutoksesta.
Pumput P1 P2 ovat portaattomasti säädettävät ja P3 säätö 1-10. Kaikki on nykyaikaisia A-luokan pumppuja.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: seppaant - 25.01.16 - klo:15:10
Laitetaanpa tähän vielä tulokset omista koeajoista, joissa muutin lauhduttimen virtausta siten että Dt vaihteli välillä 3 - 11 C.
Kaikki muut asiaan vaikuttavat seikat pyrin vakioimaan mahdollisimman hyvin.
Koska lauhduttimelle menevä lämpötila ei muuttunut olivat ainoat oikeat muuttujat lauhdutinvirtaus ja lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila.

ATS
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: seppaant - 25.01.16 - klo:15:40
Tietenkin tuo edellinen kuva voidaan piirtää myös lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan funktiona

ATS
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 25.01.16 - klo:17:22
Tietenkin tuo edellinen kuva voidaan piirtää myös lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan funktiona

ATS
Sinulla antoteho nousi huonoimman ja parhaan välillä 0,9%?
Minulla tuo ero voi olla vähän suurempi. Tarkkaa virtausta en tiedä, eli voipi olla toisinkin päin.
Minulla lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilat on dt6, dt8 ja ykkösnopeudella dt10C
Kaikki valmistajan ilmoittamien raja-arvojen sisällä.
Eli ei ole oikeastaan mitään käytännön merkitystä millä nopeudella lauhduttimen pumppu on?
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: fraatti - 25.01.16 - klo:19:41
Vesikiertoinen lattialämmitys kahdessa kerroksessa. Piirit tasapainoitettu niin että kaikista piireistä tulee ulos saman lämpöistä vettä. Ylä/alakerran suluilla kerroskohtainen hienosäätö.
Hullunkierto on ja pidän huolen ettei lämmitettyä litkua pääse takaisin.
Puhuin enimmäkseen sisäisen pumpun nopeuden muutoksesta.
Pumput P1 P2 ovat portaattomasti säädettävät ja P3 säätö 1-10. Kaikki on nykyaikaisia A-luokan pumppuja.

Meillä lattialämmityssuunnitelmassa oli eri jäähtymät eri piireille. Jossain täällä oli aiemmin puhetta samasta asiasta. Tässä esim esimerkki http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6616.msg85334#msg85334

Jos sisäisen pumpun nopeutta nosti niin pystyikö yhdysputkesta huomaan koska vesi alkoi kiertämään sitä pitkin? Onko yläkerran putket betonissa vai lämmönluovutuslevyillä/kipsissä?
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 25.01.16 - klo:20:48
Lähtökohtaisesti ohitusputken väärään suuntaan kierron voi tarkistaa GT1 ja GT9 antureiden lämmöistä.
Antureiden pitäisi sijaita tuon ohitusputken haaran etu ja takapuolella. Minulla ero on aina 0,5C, koska gt9 sijaitsee koneen sisäpuolella ja gt1 pumpun ulkopuolella.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: Trauma - 25.01.16 - klo:21:02
Meillä lattialämmityssuunnitelmassa oli eri jäähtymät eri piireille. Jossain täällä oli aiemmin puhetta samasta asiasta. Tässä esim esimerkki http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6616.msg85334#msg85334

Jos sisäisen pumpun nopeutta nosti niin pystyikö yhdysputkesta huomaan koska vesi alkoi kiertämään sitä pitkin? Onko yläkerran putket betonissa vai lämmönluovutuslevyillä/kipsissä?

Kyllä näkyy, mikäli ulkoinen ja sisäinen on epäsynkassa. Oikeastaan välittömästi infrapunamittarilla, mittauskohdissa on teipit.
Yläkerran putket betonissa.

Piirien säätö oli aika hidas prosessi, käsin tunnustelemalla paluupuolten lämpötiloja sai ne aika hyvin balanssiin toisiinsa nähden.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 25.01.16 - klo:21:38
Kyllä näkyy, mikäli ulkoinen ja sisäinen on epäsynkassa. Oikeastaan välittömästi infrapunamittarilla, mittauskohdissa on teipit.
Yläkerran putket betonissa.

Piirien säätö oli aika hidas prosessi, käsin tunnustelemalla paluupuolten lämpötiloja sai ne aika hyvin balanssiin toisiinsa nähden.
Tuo inframittari on kyllä aika epäluotettava mittaustapa. Laita ohitusputkeen joku langallisen mittarin anturi teipaten ja vertaa sitten ohitusputken ja koneen lähtölämpöjä. Tai sitten koneen omilta kuten aikaisemmin selitin.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: Trauma - 26.01.16 - klo:09:51
Tuo inframittari on kyllä aika epäluotettava mittaustapa. Laita ohitusputkeen joku langallisen mittarin anturi teipaten ja vertaa sitten ohitusputken ja koneen lähtölämpöjä. Tai sitten koneen omilta kuten aikaisemmin selitin.

Teipin pitää olla oikeanlaista niin näyttää abaut saman kuin anturitaskussa olevat anturit.
Mielestäni koneen antureihin ei ole luottamista, mikäli ne eivät ole anturitaskussa. Vaikka kuinka laittaa kuparitahnaa anturin ja putken väliin ja yrittää eristää pidemmältä matkalta niin en ole niitä saanut näyttämään oikein, varsinkaan kylmäpuolella jolla suuret lämpötilaerot sisätilaan nähden.
Tekisikin mieli laittaa kaikki anturit taskuihin.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: fraatti - 26.01.16 - klo:18:18
Teipin pitää olla oikeanlaista niin näyttää abaut saman kuin anturitaskussa olevat anturit.
Mielestäni koneen antureihin ei ole luottamista, mikäli ne eivät ole anturitaskussa. Vaikka kuinka laittaa kuparitahnaa anturin ja putken väliin ja yrittää eristää pidemmältä matkalta niin en ole niitä saanut näyttämään oikein, varsinkaan kylmäpuolella jolla suuret lämpötilaerot sisätilaan nähden.
Tekisikin mieli laittaa kaikki anturit taskuihin.

Oliko tämä jo tuttu?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6579.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6579.0)
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: Trauma - 26.01.16 - klo:22:08
Oliko tämä jo tuttu?

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6579.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6579.0)

Kiitos ei ole tullut luettua. Siinähän oli ihan mukavasti tutkittu asiaa.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: fraatti - 01.02.16 - klo:01:37
Tälläistä joskus ihmettelin aikoinaan. Jos menoveden lämpötila on vakio niin tällöin hyötysuhde kasvaa virtauksen ollessa pienempi. Kuvassa on copit sekä 5K ja 10K lämpötilaerolla. Sinänsä tämä johtaa joissain tapauksissa ainakin menoveden lämpötilan nousuun. Esim jos mlp lähtee normaalisti paluuveden ollessa 25 astetta käytiin ja tällöin menovesi olisi vaikka 30 astetta. Jos lämpötilaero olisi 10K niin mlp lähtisi käytiin kun paluuvesi olisi 25 mutta menovesi olisikin tällöin jo 35 astetta. Romuttaako tuolloin korkeampi menoveden lämpötila saavutetun hyödyn? Todennäköisesti. En tiedä onko tähän mahdollista saada vastausta ilman testaamista ja vaadittaisiinko siihen jo joku millä mitata tuotettua energiamäärää....

(http://i.imgur.com/RYseLgM.png)
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: euroshopperi - 01.02.16 - klo:02:03
Jos nuo K5 ja K10 pitäisi lukea niin, että jos tuo K 10 vastaa hyvin tehokasta lämmitysjärjestelmää joka pystyy hävittämään sen 10 astetta. Eli lauhduttimen tilanne olisi esim tietyllä nimellisvirtaamalla ulos 35 ja takasin 25. Keskilämpö laskee ja COP nousee. Eli nuo K 5 ja K 10 olisi niinkun lämmitysjärjestelmän tehoja, tai kykyjä, jotka heijastuu juuri COP arvoon. K arvon pienentäminen taas kierron lisäyksellä johtaa tehon siirtomäärän nousuun. Seuraava vastaan panija on tilan lämmön tarve. Maksimi tehosyöppö lienee betonilaatta ilman taloa taivasalla, tai alumiiniprofiili putkitettuna. Huono lämmitysjärjestelmän viimeinen lenkki olisi siis 6-kertaisella kipsilevyllä varustettu lankkulattia ja matot lattialla. Tuolloinhan pääsee K 10 arvoon ihan minimi kierrolla. Maksimi kierto johtaa lähelle K 0-1 lukuja, eikä lämpöä siirry oikeestaan ollenkaan. Jätetään nyt varaajan järkeilyt pois kokonaan. Samalla tuollaisessa kipsilevy paperi  lankku eristys massassa täytyisi nostaa huoneen ja kierron Dt esim 20 astetta korkeammalle, jotta edes jotain alkaa siirtyä. Ja tietysti COP putoaa pohjiin, kun lauhduttimien välinen Dt kasvaa. Eli huonelämpö pitäisi laskea 0 asteeseen 35 asteen kierrolla, tai vaihtoehtoisesti kiertovesi nostaa 55 asteeseen lattialämmityksessä. Samalla saisi hienosti laitettua nuo Dt suureksi höpöttäjät oikeaan karsinaan. Eli jos lämmitysjärjestelmä tarvitsisi parannusta, niin Dt:n kasvatus lauhduttimella ei ole suinkaan ratkaisu, vaan oire. Tällä tavoinhan pyrittiin se yksi kaivot sarjassa oleva 540m lenkki ja 2 kaivoa saamaan pienellä pumpulla kuriin. Eli laskettiin toision kiertoa, jolloin Dt nousi lauhduttimella, mutta saatiin ensiön liian suuri Dt alas. Eli tehtiin 10 kW pumpusta ehkä 9 kW, tai pienempi. Sillä kaverilla oli tosin seurauksena niin huikea tulolämpö, että pumpun reaaliteho lienee pysynyt vähintään siinä normitehossaan, jollei ylikin. Ittellä on sellainen epäilys, että ensiön puolella kunnolla liian alhainen liuoskierto aiheuttaa kylmäpiirissä pahoja ongelmia. Ittellä huomasin omituista käytöstä kaasujen lämmön pomppimisena, mutta kierron palautus täysille tasoitti nykimisen. Se oli jossain Dt 6,5 asteen paikkeilla, eli alle minimivirtaaman mentiin tuolloin reilusti.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: euroshopperi - 01.02.16 - klo:08:46
Ja pitäisi sitten erottaa tilanne, johon on saattanut jotku joutua, kun oli tuo pakkasjakso. Eli tarvehan oli sille koko laitteesta ulos saatavalle maksimi teholle, eikä niinkään optimoidulle toimintaympäristölle.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: tomppeli - 01.02.16 - klo:09:49
Pumpulle palaavan kiertoveden lämpötilatkin muuttuvat, kun lähtevä on vakiona +35 C (B0 W35)

@ Δt = 5 K (Spreizung), paluun lämpötila = 35 - 5 = 30 C, ja
@ Δt = 10 K (Spreizung), paluun lämpötila = 35 - 10 = 25 C

Tuo matalampi paluun lämpötila on ilmeisesti se selitys vähän isompaan antotehoon.
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 01.02.16 - klo:10:36
Pojat taas unohtaa oleellisimman.

Laatta varaa, mutta täytyy olla mahdollisimman iso lämpötilaero litkun ja betonin välillä että varausta tapahtuu tehokkaasti.
Ei asteen parin korkeampi litku kuin laatan lämpötila varaa vielä oikeasti yhtään mitään.
Patteritalossa on sitten aivan eri juttu, kun varaavuutta ei ole.
Kaupan pääle tulee tuo matala litku lauduttimelle :)
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: rayb - 01.02.16 - klo:19:30
NIBEN asentajan käsikirjassa olevia  tehotaulukkoja kun tarkastelee esim. F1245-10  osalta niin lämpötehot on
annettu lauhduttimen nimmellisvirtauksella 0.22 l/s  , ja EN14511 mukaan lauhduitindeltalla 5.

 0/35                 Teho =0.22 l/s x 4.186 x  delta 10.93 = 10.06 Kw
 
 0/35 EN14511   Teho = 0.461 l/s x4.186 x  delta      =  9.66 Kw


 0/50                 Teho = 0.22 l/s x4.186 x delta 9.19    =8.46   Kw

 0/35                  Nibellä  siis  4% parempi lämpöteho nimellisvirtaus-deltalla :-X
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: fraatti - 01.02.16 - klo:19:56
NIBEN asentajan käsikirjassa olevia  tehotaulukkoja kun tarkastelee esim. F1245-10  osalta niin lämpötehot on
annettu lauhduttimen nimmellisvirtauksella 0.22 l/s  , ja EN14511 mukaan lauhduitindeltalla 5.

 0/35                 Teho =0.22 l/s x 4.186 x  delta 10.93 = 10.06 Kw
 
 0/35 EN14511   Teho = 0.461 l/s x4.186 x  delta      =  9.66 Kw


 0/50                 Teho = 0.22 l/s x4.186 x delta 9.19    =8.46   Kw

 0/35                  Nibellä  siis  4% parempi lämpöteho nimellisvirtaus-deltalla :-X

Jep mutta se mistä tuossa ei puhuta on ottoteho. Toiset tehot on ilmoitettu en255(ilman pumppuja) mukaan ja toiset en14511 mukaan.
pumput ovat 185W ja 72W. Jos nuo lasketaan vaikka 185+36W = 221 W
Antoteho 9,95kW ja ottoteho 1,98kW+221W -> 4,5cop

Tässäkin tosin täytyy muistaa se että lämmönjaon keskilämpötila on toisessa tapauksessa 32,5 astetta ja toisessa tapauksessa 30 astetta. Jotta vastaava lämmitysteho(keskilämpötila) saavutetaan sen edellyttää suuremmalla deltalla ajettaessa myös menoveden lämpötilan nostamista 2,5 asteella.  ::)


Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 01.02.16 - klo:21:01
NIBEN asentajan käsikirjassa olevia  tehotaulukkoja kun tarkastelee esim. F1245-10  osalta niin lämpötehot on
annettu lauhduttimen nimmellisvirtauksella 0.22 l/s  , ja EN14511 mukaan lauhduitindeltalla 5.

 0/35                 Teho =0.22 l/s x 4.186 x  delta 10.93 = 10.06 Kw
 
 0/35 EN14511   Teho = 0.461 l/s x4.186 x  delta      =  9.66 Kw


 0/50                 Teho = 0.22 l/s x4.186 x delta 9.19    =8.46   Kw

 0/35                  Nibellä  siis  4% parempi lämpöteho nimellisvirtaus-deltalla :-X
Näin se taisi Seppaantikin laskeskella. Mutta ajatelkaas miten tuon hyöysuhteen käy kun litkun lämpö alkaa siirtyä betoniin?
Otsikko: Vs: Kiertopumppujen nopeus
Kirjoitti: peki - 03.02.16 - klo:23:17
NIBEN asentajan käsikirjassa olevia  tehotaulukkoja kun tarkastelee esim. F1245-10  osalta niin lämpötehot on
annettu lauhduttimen nimmellisvirtauksella 0.22 l/s  , ja EN14511 mukaan lauhduitindeltalla 5.

 0/35                 Teho =0.22 l/s x 4.186 x  delta 10.93 = 10.06 Kw
 
 0/35 EN14511   Teho = 0.461 l/s x4.186 x  delta      =  9.66 Kw


 0/50                 Teho = 0.22 l/s x4.186 x delta 9.19    =8.46   Kw

 0/35                  Nibellä  siis  4% parempi lämpöteho nimellisvirtaus-deltalla :-X
Tarkemmin kun ajattelee, niin Nibessä tuo hitaan virtaaman hyöty on huomioitu jo tehtaalla.
Meinaan aika pieni tuo virtaus on 10kw:n koneeksi.