Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönkeruu => Aiheen aloitti: jjpp - 02.11.08 - klo:21:52
-
Tuossa aikaisemmin oli lämpökaivon lämpötiloista, niin mielenkiinnosta rupesi kiinnostamaa maapiirinliuksen lämpötilat. Meillä lämpötilat tällä hetkellä tuleva 8-8,5astetta ja lähtevä 1,4-1,6 astetta pienempi. Eli tuo ero mietityttää, kun se pieneni kesästä ja viime talvesta. Kesällä ero liikkui siinä 2,5-3 asteen kieppeillä ja viimetalvena 1,8-2,4 astetta. Nyt tulee vuosi siitä, kun maapiiri asennettiin. 2x300m. savimaa ja metrin syvyytteen kaivettu. Sijainti etelä-pohjois savon rajoilla. Laite Gebwell Ci9. Laite käy n.9min. Kertokaapa millaisia lämpötiloja on tällä hetkellä !
-
1x400 m pellossa. Meno 3.2 ja paluu 6.0 astetta käyntijakson lopussa. Käyntijakso n. 20 min. Sijainti Etelä-Karjala.
-
Maapiiri kaivettiin lokakuussa 2008, sijainti Etelä-Suomi. Onko muilla kokemuksia että kuinka paljon lämpimämpää liuos on seuraavana talvena kun maa on tiivistynyt putkien ympärillä ?
Mihin aikaan vuodesta liuos on kylmimillään ? Onko se juuri tähän aikaan vuodessa maaliskuussa ?
-
Mihin aikaan vuodesta liuos on kylmimillään ?
- Olettaisin, että liuos on kylmillään talven viimeisten kovien pakkasten aikaan pitkän käyntijakson jälkeen. Maaperä on kylmimmillään huhtikuunlopulla toukokuun alussa, ainakin täällä Pohjanmaalla. Ehkä Etelä-Suomessa maaperä alkaa lämpenemään hieman aikaisemmin.
http://www.fmi.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_18.html
Meillä keruupiiri kaivettiin maahan lokakuussa ja pumppu käynnistettiin tammikuun lopulla.
Tällä hetkellä lämmöt käyntijakson (n.20min) alussa 2 astetta lopussa 0-1 astetta. Peltoon lähtee 3 astetta kylmempänä. Keruupiirin lämpötila on laskenut tammikuusta tähän päivään yhdellä asteella.
Keruupiirin speksit:
Pituus 2*300 metriä.
Putkien välit 1,5 metriä.
Upotussyvyys 80-100cm
Savimaa.
-
Kiitos vastauksesta. Tuosta tutkimuksesta käy ilmi että 90cm:n syvyydessä lämpötila laskee vielä huhtikuun alussa, tosin vain hieman. Kun pumppu otettiin käyttöön 3.11.2008 niin muistan että silloin keruupiirin lämpötila oli n. +6,5 astetta (pumpulle tuleva), joten hyvin näyttäisi pitävän käyrä paikkansa.
-
"Faksaampa" tähän omia lukemia asiasta kiinnostuneille. Pummpu LÄ v9, asennettu 15.12.08. Keruupiiri 2*400m hiekassa (Hhk tai jotain...), alussa paluulämpö(pumpulle) 3.2 astetta, nyt kun pumpulla ajettu 20.3. mennessä 850 tuntia käyntijakson alussa 1.5 astetta ja piiiitkän jakson päätteeksi minimit 0.5 astetta, deltaT meno-paluu 2.7 astetta , massavirta 0.83l/s ( eli about 7kW lähtee tehoa hiekasta).Varmaan tippuu paluulämpö tässä ennen huhtikuun loppua, mutta katotaan minne... sitten taas lämmetään. IVT:n softa muuten ennusti keruupiirin keskimääräistä paluulämpötilaa -2 asteeseen.
Make
-
Joo annapa noita väliaika titoja keruupiirin lämpötiasta näin kesällä, eli
pumppu kä noin 12 minuuttia ja on topissa noin 45 minuuttia. Ja meno paluun lämpötilat tulo 7,5 astetta ja paluu 3,5 astetta.
Mites tellä muilla on näin kesällä.
-
Minimit hiekkapiirissä saavutettiin n. 2 viikkoa ennen vappua, paluu + 0.2 astetta, nyt mennään jo 8.9 astetta lussalla, viddu ku viduttaa kun ei tallia tullut laitettua maalämmölle.... kuten jo taannoin arvoin joskus tälläkin palstalla. GTK:n tutkimusten mukaan maaperän lämpötila noudattelee lämpenemisvaiheessa alkukesästä aika reteesti pintamaan lämpötilaa putkiston asennussyvyydessä mutta jäähtyy sitten huomattavan hitaasti talvella syvemmältä vrt. pintamaa (kuitenkin lähelle nollaa). 1300 tunnin LÄ V9 "jäähdytys" ei meidän tapauksessa ole toistaiseksi vaikuttanut maaperän lämpökäyttäytymiseen mitenkään.
Make
-
Kesällä maksimit hiekkapiirissä oli 18 astetta paluupuolella (maasta) - ei permafrostia ekan talven jälkeen siis... . Harmi kun alavaraaja V9:ssä ei pysy kesällä kurissa vaan huitelee 40 pahemmalla puolella - jokatapauksessa käyttövesi latautui kohtuu nopsaan. Nyt paluupuolella (maasta) 4.4 astetta eli häiriintymättömän maan lämmöissä. Ei kannata kustannusteknisesti porata hiekkamailla kovin pitkästi putkitettavia kaivoja jos vain mahtuu min. 600m putkea maahan ja pihan peittää joskus lumi. Lämmönluovutus maasta riittää minun käsittääksen myös hienossa hiekassa ihan loistavasti jopa 15 kW pumpulle (itellä 10kW pumppu "kireemmällä" liuospumpulla).
Make
-
Nyt kun pakkaset ovat alkaneet, niin meidän uudisrakennuksella (180 + 74 neliötä) pirkanmaalla tilanne näytti alkuviikosta tältä:
Ekowell EVT-752 AJ (Talli alijäähdyttimellä)
Maaputkea 2x400m pellossa kaivettu 07/09
Käynnin lopussa maalämpönesteen lämpötilat (n 15 min / käyntijakso, lämpötilaerolla 33 -> 38 astetta ): meno -1 ja paluu 4.5
Huolestuttavasti jo nyt pakkasellehan tuo menee.
Kone käynnistettiin marraskuun alussa, jolloin maasta tuli 8.5-9 asteista nestettä. Sisälämpötilaksi on määritelty 15 astetta. Lämpötilaero on ollut alusta asti tuon 5.5 astetta, joka tuntuu nykyisen asunnon EVT-500 (vuodelta 2000) porakaivolla (170m) vastaavaan 2 asteeseen verrattuna merkittävästi paremmalta.
-
Kyllä se on ihan normaalia että kovemmalla pakkasella maaliuoksen lämpötila laskee reippaastikin miinukselle.Sitä enempi mitä pitempään pakkaset kestää.
Jos tätä -20 pakkasta kestää esim viikon niin maaliuoksen lämpö laskee hienokseltaan koko pakkasjakson ajan mutta kun kovemmat pakkaset on ohi niin muutamassa päivässä maaliuoksen lämpö palautuu(nousee) samoihin lukemiin mitä oli pakkasjakson alussa.
Muistelen että meillä on nyt maasta tuleva +1C ja koneelta maahan menee -2C käyntijakson lopussa ja kun pakkaskausi on ohi niin noi lukemat nousee suunnilleen 4 astetta.
Alimmat maaliuoksen lämpötilat tulee helmi-maaliskuulla
-
Meilläkin keruupiirin lämpötilat ovat nopeasti viime päivinä laskeneet, mutta en ole yhtään huolissani asiasta.
Meillä on 400 metriä pellossa putkea ja viimeisen vuorokauden alin lämpötila on ollut -2.5 (meno = pumpulta peltoon menevä). Pellosta pumpulle on tullut alimmillaan (=paluu) 0.3 asteista.
Kompressorin käyntiaste on viimeisen vuorokauden aikana ollut 61 %. Pumpun sähkövastus ei ole sekuntiakaan ollut päällä (sulake pois päältä). Viimeisen vuorokauden keskilämpötila -19 C.
-
meillä myös ekowell ECT-500 pumppu ja myös 400m putkea pellossa (tuleva nurmikko). maapiirin lämmöt käynnin lopussa meno -1.7 ja paluu +1.1 käyntiaika suhde on kyllä varmaan lähelle samaa luokkaa kun sulla, mitä eilen katselin pumpun käyntiaika tiedoista.
-
Moro
Nyt kun oli nuo ~-24°C pakkasjakso viime viikolla niin koneelle tuli +2°C ja lähti -1°C nyt en ole seurannut lukuja.
(thermia ei näytä murtolukuina niin siksi täydet asteet.)
Joskus (kesällä) on jäänyt neljäkin astetta 'koneeseen' kolmen sijaan. onko hyvä vai huono jos kone imee lämpöä enemmän kuin sen paljon puhutun 3 astetta?
märjäs savimaas 1,1m syvyydes mulla putkea 800m yhteensä ja ollu aika tarkalleen 2v.
on iso harppaus 70cm->90cm käyrässä. keruuputkisto asennetaan yleensä tuohon 1,1m (voi olla 20% toleranssi riippuen asennustavasta)niin lämpötila on alimmillaan ehkä 3,5-4°C
(http://www.fmi.fi/kuvat/maailmalampotilat.gif)
-
Pakkasta on riittänyt ja pumppu on käynyt, parasta aikaa pakkasta on n. 25 astetta 8.1.2010. Pumpulle nousee meidän 2X400 Hhk piiristä +1 asteista litkua käyntijakson lopulla (alussa +1.5 astetta). Delta t kasvanut 0,2 astetta, lienee aika putsata mutasihti for the very first time niiku madonna laulaa vai mikä se oli....
Make
-
Aika mielenkiintoinen kommentti
Jos lunta on puolisen metriä, ei sen alla ole juurikaan pakkasta,
olipa ilman lämpötila mikä tahansa.
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/talvikansio/talviymp3.html#eriste
Olen tosiaan huomannut että tuli kunnon kerros lunta ennen kovia pakkasia.
Aikaisempina talvinan maapiiri veti nollaan 3 viikon melkein yhtäjaksoessa yli - 15 asteen pakkasissa. Nyt pysyy tulo + 0,5 ja 1.0 asteen välillä vaikka pumppu kävisi (ja on käynytkin 24h) putkeensa.
Viimeset 4 päivää
-
Meillä näyttää nyt pakkasjakson helpotettua menoksi maahan -2 ja paluuksi maasta 3.5. En tiedä sitten näyttääkö ekowellin mittarit ihan huuhaata. Pitänee tarkistaa jollain toidella mittarilla noita lämpötiloja jossain vaiheessa.
Tosin en kyllä ymmärrä miksi maapiiristä olisi parempi saada vain 3 astetta imettyä lämpöä kuin enemmän, jos kone siihen kerran pystyy; kait se kuitenkin niin on, että mitä enemmän maapiiristä lämpöä saat, sen vähemmän koneen tarvitsee käydä. Pitäisikö mun nyt sitten jotenkin "jarruttaa" prosessia, että maapiiristä saisikin vain tuon puhutun 3 astetta eikä enemmän? Ei kuulosta kovin järkevältä ainakaan näin meikäläisen maalaisjärjellä ajateltuna.
-
Meillä näyttää nyt pakkasjakson helpotettua menoksi maahan -2 ja paluuksi maasta 3.5. En tiedä sitten näyttääkö ekowellin mittarit ihan huuhaata. Pitänee tarkistaa jollain toidella mittarilla noita lämpötiloja jossain vaiheessa.
Helpoin tapa mittarien tarkistamiseksi on laittaa maapumppu käymään kun kopressori seisoo.
Tällöin kummankin lämpötilan pitää näyttää samaa.
Jos näyttää samaa on mittarit todennäköisesti kunnossa tai molemmissa on sama virhe (epätodennäköistä)
ATS
-
Meillä näyttää nyt pakkasjakson helpotettua menoksi maahan -2 ja paluuksi maasta 3.5. En tiedä sitten näyttääkö ekowellin mittarit ihan huuhaata. Pitänee tarkistaa jollain toidella mittarilla noita lämpötiloja jossain vaiheessa.
Tosin en kyllä ymmärrä miksi maapiiristä olisi parempi saada vain 3 astetta imettyä lämpöä kuin enemmän, jos kone siihen kerran pystyy; kait se kuitenkin niin on, että mitä enemmän maapiiristä lämpöä saat, sen vähemmän koneen tarvitsee käydä. Pitäisikö mun nyt sitten jotenkin "jarruttaa" prosessia, että maapiiristä saisikin vain tuon puhutun 3 astetta eikä enemmän? Ei kuulosta kovin järkevältä ainakaan näin meikäläisen maalaisjärjellä ajateltuna.
Kylmäaine toimii paremmalla hyötysuhteella tuolloin, mutta siinä on paljon muitakin muuttujia jotka vaikuttaa. Yleensä jos virtausta nostetaan niin siirtynyt energiamäärä nousee vaikka lpt-ero pieneneekin. Nämä on aika hankalia juttuja perusteltavaksi, mutta uskoisin esim kun tuossa Thermiankin Optimumissa pyritään tuohon kolmeen niin heillä ainakin epäilen olevan aika reippaasti tietoa asiasta. Noista on nyt tosiaan ollut hyvin juttua täällä foorumilla.
-
Tulipa mitattua 400m maaputkien (2X200m) savimaassa lämpötilat nyt tammikuussa
Liuosnesteen lämpötilat 17.1.2010/ -6,0 ulkolpt
Minuutit Sisään Ulos
1 0,9 0,6
2 0,6 -0,6
3 0,8 -1,4
4 0,9 -1,2
5 0,9 -2,0
6 1,2 -2,3
7 1,3 -2,4
8 1,3 -2,1
9 1,4 -2,1
10 1,2 -2,1
11 1,4 -2,2
12 1,0 -2,3
13 0,6 -2,1
14 0,6 -2,4
15 0,6 -2,9
16 0,8 -2,8
17 0,8 -2,6
18 0,5 -2,8
19 0,4 -2,6
20 0,2 -2,6
21 0,0 -2,8
22 0,4 -2,9
23 0,3 -2,9
24 0,3 -3,0
25 0,1 -3,1
26 0,1 -3,1
27 0,4 -3,1
28 0,3 -3,3
29 0,2 -3,3
30 0,1 -3,4
31 0,4 -3,0
32 0,3 -3,1
33 0,2 -3,4
34 0,1 -3,2
35 0,1 -3,3
36 0,0 -3,3
37 0,4 -3,3
38 0,4 -3,3
39 0,3 -3,4
40 0,3 -3,4
41 0,2 -3,4
42 0,1 -3,4
43 0,1 -3,4
44 0,0 -3,0
45 0,0 -3,0
46 -0,0 -3,0
47 -0,1 -3,1
48 -0,1 -3,1
49 -0,1 -3,1
50 -0,2 -3,1
51 -0,2 -3,1
52 -0,2 -3,1
53 -0,3 -3,1
54 -0,3 -3,2
55 -0,3 -3,2
56 -0,3 -3,2
57 -0,4 -3,3
58 -0,4 -3,3
59 -0,4 -3,3
60 -0,4 -3,3
61 -0,4 -3,2
62 -0,4 -3,3
63 -0,4 -3,3
64 -0,0 -3,3
65 -0,0 -3,3
66 -0,0 -3,3
67 -0,1 -3,3
68 -0,1 -3,3
69 -0,1 -3,3
70 -0,1 -3,3
71 -0,1 -3,3
-
Viikko sitten maapiirin alimmat lpt:t
-tulo maasta -0,4C
-paluu maahan -3,4C
Nyt vastaavat lukemat
-tulo maasta -0,9C
-paluu maahan-4,4C
STT kertoo että pakkasjakso jatkuu helmikuun puoliväliin.
Sattuiskos kukaan tietämään kuinka alas tohtii päästää pintaputkiston lämpötiloja?
-
Itselläni viime vuonna kylmin paluu -3,7. Nibe ohjekirjan hälytysarvoksi 1140-mallissa -8, uudesa 1145-mallissa -10 C.
-
Viikko sitten maapiirin alimmat lpt:t
-tulo maasta -0,4C
-paluu maahan -3,4C
Nyt vastaavat lukemat
-tulo maasta -0,9C
-paluu maahan-4,4C
STT kertoo että pakkasjakso jatkuu helmikuun puoliväliin.
Sattuiskos kukaan tietämään kuinka alas tohtii päästää pintaputkiston lämpötiloja?
Eihän sitä näin pidä mitata.Siis jos haluaa maapiirin tai porakaivon lämpötilan tietää niin ainoastaan liuoksen kiertopumppu tunniksi päälle ja tuon testikäytön lopussa katsotaan mitä ne liuoslämpömittarit näyttää.
Meillä näytti molemmat lämpömittarit +0,1C.
Samalla tulee lämpömittarit testattua kun molempien pitäis näyttää ihan samaa lukemaa
-
Täällä Joensuun koilliskulmalla Pielisen rannassa seuraavasti
-käyntijakson lopussa paluu -1,5...-1,6 C ja meno maahan -4,5...-5,0 C
Samat arvot tulivat jo edellisinä talvina vaikka lämmön tarve olikin pienempi pakkasjaksojen ollessa heikompia. Jotenkin tuntuu lämmönkeruu tehostuvan vesistön pohjassa kun alkaa maa jäätymään talon lähellä... ilmeisesti näin. Jo heti maaliskuun alussa lämmöt sitten pikkuhiljaa alkaa nousta kun käyntijaksot edelleen vähenee.
Tiedä sitten auttaisko toinen 400 metrin lenkki ja maksaisko itsensä takaisin. Lämmitysala on 290 m2 ja pumppu Niben 15 kW. Pumppu on ylimitoitettu sen tiedän ja käyntiaste kovillakin pakkasilla ehkä 20%:n luokkaa :)
-
Viikko sitten maapiirin alimmat lpt:t
-tulo maasta -0,4C
-paluu maahan -3,4C
Nyt vastaavat lukemat
-tulo maasta -0,9C
-paluu maahan-4,4C
STT kertoo että pakkasjakso jatkuu helmikuun puoliväliin.
Sattuiskos kukaan tietämään kuinka alas tohtii päästää pintaputkiston lämpötiloja?
ekowellissa hälytysraja maasta palaavalle nesteelle on -4 astetta. Itsellä paluu näillä keleillä siinä nollan tietämissä.
-
Melko alhaisia lukemia.
Itsellä ei ole "lämpimän puolen" mittausta, mutta maahan meno on tällä hetkellä -2.1ºC, kun pumppu on käynyt 14h taukoamatta.
Taitaa muuten olla toistaiseksi pisin käyntijakso. No yöllä olikin ~-30ºC.
Piiri on on 2x400m. Olin aiemmin siinä pelossa että piiri on alimittainen, mutta tilannehan näyttäisi olevan ihan hyvä.
-
Meno -2.7 Paluu 12.1? 600 metriä savessa
-
Meno -2.7 Paluu 12.1? 600 metriä savessa
Laita irrallaan roikkuva anturi takaisin paikoilleen ;)
-
Tämmöisenä porareikä tällä haavaa tänään...
(http://i8.aijaa.com/b/00970/5651758.png)
-
Hyvältä tuo näyttää. Mulla oli äsken 1 asteinen paluu jo 10 min käynnin jälkeen, mutta ei ole nollaa vielä näkynyt.
-
Meillä meno -2.0°C ja paluu -0.2°C. Paikka Suomenlahden rannalla. Ulkona -17.5°C. Näillä pakkasillahan meidän pumppu käy jatkuvasti. Ja lisäsähkökin on ollut päällä viimeisen kolmen vuorokauden aikana n. 11 h/vrk. Tuosta maapiirin lämpötilaerosta vielä. Mistähän se totuuden tiedonjyvänen löytyisi? Onko pieni ero 1,8°C parempi, kuten meillä nyt, vai tuo paljon puhuttu 3°C vai vieläkö suurempi? Olen tältä Foorumilta yrittänyt saada asiaa selville, mutta olen edelleenkin sekaisin kaikkien mielipiteiden ja kommenttien kanssa. Asia lienee monitahoinen, mutta kuinka laajasti? Kuka osaa johdattaa tämän tiedon totuuden lähteelle?
-
Kokeile nostamalla lämmönkeruupiirin kiertopumpun nopeus kolmoseen ja tarkista sihdin/sihtien puhtaus. Delta 3c olisi parempi tavoite. Saat paremman hyötysuhteen mutta kone käy edelleen pitkiä jaksoja.
Paljonko on lämmityspiirin kokonaisdelta asteina ? noin 7-8 olisi hyvä.
Säädä nopeus kokeilemalla että pääset lähimmäksi deltoja. Samoin tuossa lämmönjakopiirissä. Kokeilemalla eri nopeuksia näet millä pääset lähimmäksi 7C. Kannattaa huomioida, että kesäkelillä kokonaisenergiankulutuksesta noiden kiertopumppujen osuus on merkittävä, niin kesäkaudeksi voi laskea nopeuksia pykälällä kunhan muistaa nostaa nopeudet talvella.
Nopeuden muuttaminen ylös voi vaikuttaa jos sihdissä tukosta ja kovalla nopeudella saat töhnät suodattimiin. Ennakoiva tarkistaminen on suositeltavaa. Suodattimet kannattaa tarkistaa asennusten jälkeen aina varmuuden vuoksi kun käyttöä on hieman takana.
edit
Kannattaa kertoa aina taustoja talosta ja systeemistä, niin se helpottaa asioiden hahmottamista. Yleensä on niin , että vastuksellisessa kaivopiirissä paras tulos deltalle saadaan 3:lla. Näin ainakin omassa. Antureiden arvot on aina suuntaa antavia eikä aivan tarkkoja.
-
Nosta lämmönkeruupiirin kiertopumpun nopeus kolmoseen ja tarkista sihdin/sihtien puhtaus. delta 3c on parempi ilman mitään johdatteluja keruupiirissä. Saat paremman hyötysuhteen mutta kone käy edelleen pitkiä jaksoja.
Paljonko on lämmityspiirin kokonaisdelta asteina ? noin 7-8 olisi hyvä.
Lämmönkeruupiirin nopeus oli tänä aamuna kakkosella. Nostin sen konkari mnk:n kehoituksesta kolmoselle. Mnk antoi sen käsityksen, että lämmönkeruupiirin delta siitä lisääntyy. Kävi päinvastoin, delta pieneni 1,8:sta 1,6:een. Nyt ilalla, kun oli taas aikaa käydä "pumppuhuoneessa" laskin nopeuden kokeeksi ykköselle. Nyt pääsimme aivan lähelle tuota 3°C:een suositusarvoa;delta kasvoi 2,9:ään (meno edelleen -0,2 ja paluu nyt -3,1). Meno näyttää pysyvän stabiilisti tuossa -0,2:ssa pumpun nopeudesta riippumatta. Maapiirin sihdille en ole vielä tehnyt mitään. Asentaja/huoltomies sanoi, ettei sitä tarvitse putsata ennen kuin se antaa puhdistamiseen kehoittavan hälyytyksen!
Lämmönkeruupiirin kokonaisdeltasta on vaikea sanoa mikä se tällaisilla pakkasilla (nyt -17,7°C) on, koska lisäsähköä käytetään ahkerasti nostamaan kiertoon menevän veden lämpötilaa. Lukemat tilanteessa, jossa lisäsähkö päällä esim: GT1 43,9 (tavoite) 40,8 (todellinen), GT8: 50,6 ja GT9 41,4.
-
meillä tulo maasta +0.2 ja paluu maahan -2.7 käynnin loppuvaiheilla. pakkasta oli -19.5 eilen ku kävin katsomassa lämpötilat. menolämpö lattiaan oli silloin 33.7 astetta. 400m putkea savessa ja ECT500
-
Täällä eilen maasta -1,9 ja pumpulta maahan -4,4.
Kaikkihan se on lämpöä mitä absoluuttisen nollapisteen yläpuolella on. :)
-
Olen seuraillut noita tulo ja meno puolen lämpöjä kun on ollut ensi kertaa kunnon pakkasia. Ihmettelin kun IVT:n anturit näytti että tulopuoli alkaisi olemaan ihan nollassa.
Kuitenkin putket (jotka tulevat kellarissa hetken matkaa) näyttivät että tulo olisi selkeästi plussalla koska tuloputkessa ei ollut mitään jäätymsen merkkejä vain hiukan kondenssi vettä. Laitoin lumisohjolla kalibroidun mittarin kiini piitahnalla ja hämmästys oli kun mittari laskikin vain +1,8 asteeseen. Tein vielä tarkistus mittauksen pumpun läheltä ja mittaus tulos oli sama. Pumpun anterit näyti n 1,8 astetta liian vähän niin tulo kuin paluukin. Nyt oikeat ovat tulo piiriltä on +1,8 ja paluu -1,3.
Kannatta todellakin tarkistaa nuo pumppujen omat anturit , nyt saa nukkua yöt rauhassa ;)
-
Asentaja/huoltomies sanoi, ettei sitä tarvitse putsata ennen kuin se antaa puhdistamiseen kehoittavan hälyytyksen!
Just joo. :o :o
Kun tuo hälytys tulee niin sillon pumppu on jo jumissa ja auta armais kun se tulee kun olet poissa kotoa vaikka yhden päivän kun pihalla on -20 pakkasta ja pumppu on ollut seis vaikka 12h. Siinä alkaa tupa olemaan melko viileä.
Minä puhdistin ensimmäisen vuoden aikana sihdit 3kk välein vaikka putken asennuksen yhteydessä toimittiin niin että putki tukittiin heti kun se tuli rekalla pihaan kelmussa. Olen satavarma ettei asennuksen aikana putkeen päässyt yhtäkään hiekan murua mutta silti sihdeissä oli jos jonkilaista mömmöä pari ensimmäistä kertaa. Vaikka ilmaus tehtiin kunnolla ammattiputkarin tehdessä kaikki asennukset. Minulle asentaja taas kertoi että alussa kannattaa tarkistella hiukan tiheämpään.
Nyt olen puhdistanut kerran vuodesas ja ovat olleet lähes tyhjät. Ihan pikku vinkkinä "kannatais katsoa ennen kuin katua". ;)
-
Maahan meno oli joulukuun loppuun -4.2c ja maasta tulo oli -1.6c. Pakkasta oli 4 viikkoa melkein koko ajan -20 . Nyt oli 2.5 viikkoa pakkasta -20c -> -30c koko ajan . Nyt maahan meno 3 käynti tunnin jälkeen on -4.8c ja maasta tulo on -2.8C.
Kone Ivt C7 , pyörii jatkuvaan noilla pakkasilla. Kalliossa reikä 138m ja talossa neliöitä 186m2 / 522m3, talo rinteessä , ylä osa hirrestä (230mm) ja alaosa 240mm harkosta + 100mm villa . Rak. 1989
Putoaako kaivon teho maasta tulevan lämmön laskiessa, eli pumpusta ei silloin saisi niin paljon irti?
-
Kyllähän siinä niin taitaa käydä. Tai ainakin lämpöpumpun teho laskee. Mitä kylmempi on keruupiiri, sitä pienempi on lämpöpumpun lämmitysteho.
-
Ihan pikku vinkkinä "kannatais katsoa ennen kuin katua".
Meillä vaatii suht. järeän avaimen, pihdit ja "näpräämistä" jota tosiaan kannattaa harjoitella rauhassa.
Toki huoltomieheltä homman käy kuten laskutuskin....
Mutta paljon siistimpää kuin nuohous....
Maapiirin lämpötilat:
Tulo (GT 10) 0,1 Meno (GT11) -2,3 Tulo 1-30 min 0,2
-
Nyt on jälleen keskusteltu asentajan kanssa ja hän kertoi, että lämmönkeruupiirin lämpötilaero alkaa voimakkaasti jo ennen hälytystä kasvamaan normaalista, eli varoittaa etukäteen. Meillä on lämmönkeruupiiri käyttöönoton jälkeen kertaalleen ilmattu ja samalla putsattiin myös sihti. Normaalista poikkeavaa lämpötilaeron kasvua ei ole ollut vielä havaittavissa.
Ohjekirja kertoo lämmönkeruupiirin olevan oikea, jos se 3 - 4°C ja tämän paikkansapitävyyttä on myös tällä palstalla hehkutettu. Tämähän saavutettiin meillä säätämällä pumpun nopeus ykköselle. Tänään, kun ulkona oli -4°C, niin lämmönkeruupiirin lukemat olivat: paluu: 0,7°C ja meno -2,8°C, eli kaiken kaikkiaan hyvin. Tästä on hyvä jatkaa nyt kun pakkaslukematkin alkavat olla kohtuullisissa lukemissa.
-
Näin se kaivo (150/156m+6m) makaa helmikuun lopussa:
(http://i9.aijaa.com/b/00370/5777436.png)
Aina vaan valutaan kylmemmäksi mutta ihan ok silti.
Täällä varsinaisessa suomessa...
-
(Meni viesti vahingossa Thermian ketjuun, vaikka tänne tarkoitin)
Aamulla pakkasta -33 astetta. Käyntijakso n. 45 min, jonka loppupuolella meno -4 astetta ja paluu -1 astetta. Suurin osa ajasta mennään -3 ja 0 asteella. Maapiirin paistuntasäiliössä nestepinta pysynyt koko talven samassa korkeudessa, joten jäätymisestä ei ainakaan siinä mielessä merkkejä.
Olisi mielenkiintoista kuulla lämpökaivojen kuulumisia eri puolilta Suomea. Itse asumme Kempeleessä, Oulun kupeessa.
-
Pakkasta amusella -32c ja jatkunut pakkas jakso kohta 7 viikkoa. Meno kaivoon -4,7c ja paluu -2.8c. Kaivo elpyy kyllä heti kelin lauhtuessa , jolloin meno -3c ja paluu -1.8c . Neste pinta normaalina koko ajan, joten ei ongelmia!
Kaivo savossa!
-
Meno maahan -4,4 astetta ja maasta takas -1,3 astetta.Taitaa tulla täyttöhommia maaputkiston kohdalle ens kesänä.
edit: Lahti kaupungin liepeillä
-
Etelä-rannikolla. Pakkasta ip:llä -17°C. Paluu 0,1°C ja meno -3,0. Tämän viimeisimmän täällä -16°C – -20°C -pakkasjakson aikana meno pikkuhiljaa laskee, ja ehtii mennä todennäköisesti miinuksen puolelle ennen kuin sää joskus viikon kuluttua taas lämpenee sääennusteiden mukaan n. 2 - 3 pakkasasteeseen.
-
Näin Itäisellä Uudellamaalla
On pantava merkille, että jo varttitunnin seisontajakson jälkeen on kaivosta tuleva liuos lähes asteen lämpimämpää.
http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5780130.jpg][IMG]http://i7.aijaa.com/b/00783/5780130.jpg[/IMG][/url]
ATS
-
Tuossa on varmaankin tämän talven "huonoin" käyrä 1h20min käynnin viimeinen tunti, alussa tuossa oli korkeimmillaan +3C tuloliuos. Tuo oli veden lämmitys saumomiskuntoon.
Tuohon nuo lämmöt sitten "jämähtää" vaikka käynti jatkuiskin vielä pidempään. Tuossa kohdin siis se lämpö sitten siirtyy tasatahtia kaivosta maaliuokseen ja pois mlp:ssä varaajaan.
(http://i8.aijaa.com/b/00464/5780394.png)
Tuohon sitten jatkoa 0.5h huilijakson jälkeen 0.5h käynti:
(http://i10.aijaa.com/b/00402/5780936.png)
Ihan mukava palutuminen minusta!
-
moi
itse olen ollut kaivoon tyytyväinen . Eka talvi kaivolla menossa ja tänään tuli kunnon käyntijakso . Vaikka on käynyt hieman tota lyhkäsempiäkin niin ei ole vielä laskenut alle +2 kaivosta tulo
(http://koti.mbnet.fi/p1oneer/lassa/kayntijakso.JPG)
-
Alimmat havaitut arvot, paikka Vaasa.
- kaivoihin menevä 0 C
- kaivoista tuleva +2.6 C
2 x 180 mtr aktiivisyvyyttä.
-
Alimmat havaitut arvot, paikka "Oulun korkeus".
- kaivoon menevä -2 C
- kaivosta tuleva +0 C
~200m aktiivisyvyyttä.
Harmi kun tuo Thermia ei näytä kuin asteen tarkkuudella nuo lämpötilat.
-
moi
itse olen ollut kaivoon tyytyväinen . Eka talvi kaivolla menossa ja tänään tuli kunnon käyntijakso . Vaikka on käynyt hieman tota lyhkäsempiäkin niin ei ole vielä laskenut alle +2 kaivosta tulo
Vähän asian vierestä, mutta:
Hyvä on kaivo, mutta aika huiput on nuo muutkin lämmöt...käyttövesi piisaa varmasti...
Tuossa on mitä ilmeisimmin kyse patteritalosta ja SH pumpusta taitaa olla ainut jolla tommosiin lukemiin pääsee.
Onko tuo L1-meno oltava noin korkea, tekis kutaa COP:lle jos sitä sais hilattua alaspäin jollain konstilla!
-
Hiekkapiirissä minimit maasta -1,5 astetta, maahan 2,9 astetta viileempänä = -4,4 astetta. Paikalla seuraamistani käyntijaksosta paluu osoittaa -0,4:stä -0,6:een. Ilmeisesti jos käyntijaksot tihenee pakkasen kiristymisen tai suihkuttelun takia jää digitaalisen lämpömittarin muistiin tuo -1,5. Mulla kiertää reilu 700 litraa (0,9l/m?)nestettä piireissä, ilmeisesti lämmön siirtyminen riittää tuommosessa normiharvassa hommassa mutta sitten pikkasen kyykkää tosihommissa. Kunnon testitalvi järjestelmälle kuitenkin, täällä idässä on taas menty lähipäivinä semmosissa -25:stä -33:een pakkasissa tuulen kera. Lämmitystarvelukukin lähentelee jo 2000:tta (ennen helmikuun loppua) kun v. 1971-2000 keskiarvo vuodelle on n 5100.
Make
-
moi
itse olen ollut kaivoon tyytyväinen . Eka talvi kaivolla menossa ja tänään tuli kunnon käyntijakso . Vaikka on käynyt hieman tota lyhkäsempiäkin niin ei ole vielä laskenut alle +2 kaivosta tulo
Vähän asian vierestä, mutta:
Hyvä on kaivo, mutta aika huiput on nuo muutkin lämmöt...käyttövesi piisaa varmasti...
Tuossa on mitä ilmeisimmin kyse patteritalosta ja SH pumpusta taitaa olla ainut jolla tommosiin lukemiin pääsee.
Onko tuo L1-meno oltava noin korkea, tekis kutaa COP:lle jos sitä sais hilattua alaspäin jollain konstilla!
moi
ostettiin remontti kohde , yhdestä huoneesta näkyy maa kun lattia purettu ja pattereita poistettu sieltä täältä tulevan lattialämmityksen takia ;) mutta näyttäis pumppu nipin napin jaksavan pitää tuvan silti lämpöisenä , että tuli hankittua hieman ylitehokas näköjään
-
ookoo siellä on siis COP:n parannus työt jo menossa...
-
ookoo siellä on siis COP:n parannus työt jo menossa...
sen minkä töitten jälkeen jaksaa tehdä , itse tehdään kaikki noin "lain" puitteissa ;D
-
Maapiiriä 400m. Käyntijakson lopulla meno -2.6 ja paluu -0.2. Talo sijaitsee Jyväskylän kupeessa.
-
Maasta tulee tänään +3,2 ja palaa -0,5 asteista Carrierin omien mittareiden mukaan. Alimmillaan ovat olleet havaintojeni mukaan +3,0 ja - 0,9. Mittareiden tarkkuudesta ei tietoa. Kaivoa alettu kuormittaa juuri pakkasten oikeasti alettua joulukuun puolessavälissä.
Kaivo Helsingissä ja kaivossa syvyyttä 185 metriä; muutama kymmen enemmän kuin tarjoajat laskivat tarvittavan. Tosin kellarissa ei vielä ole lattialämpöjä toteutettuna, joten reserviä tarvitaankin.
-
Oman kaivon normilukemat -3 kaivoon ja 0 pumpulle. 142 m aktiivia Turun vieressä, pakkasta noin -15 astetta.
Käyntiajat aika pitkiä, n. 70-80% vuorokaudesta pumppu päällä.
-
Keli lauhtui eilen -5c tuolta -27c kohdalta. Kaivoon meno oli -4,7C ja paluu oli -3,0C. Onko cop siis vain 1,7, vai kuinka se lasketaan ? Nyt kelin lauhduttua meno on -4,3C ja paluu -2,3C , pumppu käynyt viimeisen 2,5kk lähes katkotta (Pakkasta -32c --> -18c) , nyt huilaa siinä 6h päivässä. Kaivo 138m + ivt C7 ( 2008) ! Vehkeet savossa.
-
Kaivoon meno oli -4,3C ja paluu oli -3,0C
Kun sulla pumppu kävi tuon 2,5kk liki jatkuvasti niin pysyikö nuo kaivoon meno/-tulo lämpötilat kuinka kauan noissa lukemissa ?
-
Mualämpö
Keli lauhtui eilen -5c tuolta -27c kohdalta. Kaivoon meno oli -4,3C ja paluu oli -3,0C. Onko cop siis vain 1,3, vai kuinka se lasketaan ?
Laitahan tulemaan lämpötiloja, mielellään kokonaisen käyntijakson ajalta 5-10min välein
-Kaivosta tuleva
-Kaivoon menevä
-Lauhduttimelta lähtevä (=lämmitykseen, käyttöveden tekoon menevä)
-Lauhduttimelle tuleva (= lämmityksestä tuleva
-Kuuma kaasu
Ja vielä pitäisi tietää, mikä kylmäaine.
Nämä kun saa voi laskeskella
ATS
-
Eli joulukuun pakkasjakson kaivon lämmöt oli meno -3.2 ja paluu noin -1,6c, siitä ne sitten lähti kipuamaan alaspäin pakkasjakson kovetessa ja pidentyessä!
Lämmöt 5min välein, pumppu lämmitti käyttövettä ja sitä ennen seisoi ja jäi seisomaan saavutettuaan !
Klo 18.48 alkoi, loppui klo 19.18
GT1 23.2 Tavoite, nyt 24.1, 24.3 , 24.8 , 24. 9 pysyi siinä loppuun asti
GT2 -5.1C ulkolämpötila
GT3 tavoite +51.5C, alussa 47.4 , 48.9 , 50.3 , 51.9 , 53.9 , 54.9 ,55.8
GT6 84.7 , 88.1 , 91.4, 94.5 ,98.5 ,101.3,103.8
GT8 48.7 , 50.3 , 51.9 ,53.3 ,55.3 , 56.3, 57.3,
GT9 44.9, 46.6 , 48.2 , 49.6,51.3 , 52.9 ,54
GT10 PALUU Maasta -0,2 -0,3 -0,5 -0,6 siinä pysyi
GT11 MENO Maahan -1,9 siinä pysyi
Ei ollut lämmitys tarvetta lattioissa joten pumppu jäi seisomaan noin kello 19,18. Arvot siis 5 min välein, otan samat lukemat kunhan alkaa puskemaan lattioihin lämpöä . Ja en kerenny ihan lähtötilanteeseen mutta tuskin haittaa!
Lattiaa lämmittäessä tuo meno lattiaan on maksimissaan ilman apu vastusta noin 32,5C ja paluu 5C vähemmän
Lattia piirin kiertovesi pumppu on 3 ja kalliopiiri samoin. 138m syvyys, 7m syvyydessä kallio. Muutin joulukuussa lattia piirin pumpun 3 --> 2 , jolloin ero oli noin 7.1C , mutta meno nousi vain 0.5C .
kylmäaineena alkoholi
Tässä nyt näitä lattia piirin lämmitys lukemia, alussa lämmitti myös käyttö vettä!
17.04 17.09 17.18 17.30 17.42 17.52 18.02 18.25 18.45 18.55 19.18
GT1 22.3 22.5 23.2 23.6 22.9 23.5 23.9 24.2 24.4 24.5 24.6
GT2 ULKO LÄMPÖTILA +2.4C
GT3 50.6 50.1 56.3 51.2 50.4
GT6 35.9 53.9 59.2 83.9 90.9 74 69 66 65.8 65.8 65.8
GT8 22.8 28.2 28.5 53.7 30.0 29.2 29.2 29.8 29.5 29.5 29.6
GT9 22.9 22.5 23.2 53.9 23.5 23.6 23.9 24.3 24.5 24.6 24.6
GT10 4.6 1.2 0.0 -0.5 -0.5 -0.6 -0.8 -1.1 -1.3 -1.3 -1,4
GT11 6.4 -1.5 -2.6 -2.6 -2.6 -2.8 -3.2 -3.4 -3.5 - 3.5 -3,6
klo 19.45 20,45 21.50
GT1 24.8 25.2 25.5
GT6 65.8 65.8 66.3
GT8 29.6 30,1 30.4
GT9 24.6 25,2 25.5
GT10 -1.5 -1,7 -1.8
GT11 -3.6 -3,9 -4.0
Pysäytys lämpötila on +25.7C , kohta PUMPPU PYSÄHTYI 21.58
GT10 Kalliosta palaava
GT11 Kallioon menevä
GT6 Kompuran lämmöt
GT8 Lattiaan menevä pumpulta
GT9 Lattiasta tuleva pumpulle
Kytkentä erotus 4 astetta ja talossa neliöitä 201m2 , kuutioita 532m3. Hirsitalo , joten aikaa menee ennen kuin koko massa taas lämpenee. Viime vuorokauden käyntiaika oli 10h , keli +0C .
Millekkäs arvot näyttää?
-
Siellähän ne nyt olis käyntijakson arvot!
-
Voi teitä onnellisia lattialämmittäjiä :)
Minun koneen arvoilla olisi Mualämmöllä hyötysuhde
- Lämmityskäytössä n. 3,8
- Lämminvesikäytössä n. 2,4
ATS
-
Kuulostaa loistavalta, siis hyötysuhde 3.8 lämmityspiirillä :)
-
Sieltähän maasta tuleepi aika pitkään +1 C ja meneepi -1 C liuos.
Pitkä käyntijakso kun sattuu olemaan, niin muuttuu arvot:
tulo 0 C ja meno -2 C
Jännästi muuttuupi pitkässä käyntijaksossa arvot. Mikä lie COP ?
Talo Oulun seudulla.
-
Maapiiri senkun lämpenee vaan. Eilen pellosta tulevan nesteen lämpötila oli jo +16 astetta. 8-)
Viime vuonna maapiirin korkein lämpötila oli +13 astetta.
-
Samoja lukemia näyttää meilläkin :)
-
220m syvästä kaivosta nousee 9,7c ja käynnin lopussa on tippunut 8,6c , käynti aika noin 35min.
-
Maapiiri senkun lämpenee vaan. Eilen pellosta tulevan nesteen lämpötila oli jo +16 astetta. 8-)
Viime vuonna maapiirin korkein lämpötila oli +13 astetta.
Juu samaa äimsitelin täälläkin 40 min yhtäjaksoisen käymisen jälkeen(lämmitin uima-allasta ihan kokeeksi )+16,7. Sen alle ei mennyt 1h aikaan jonka lämmitys kesti. tod näk ensi talvi voi tullajo melko aikaisin kun kurjet jostain syystä lähtivät jo menemään. Kertaakaan 6 vuoden aikan ne ei ole enne syyskuuta lähteny. Outo juttu. Sama juttu oli vanhempien kotona 50 km päässä.
-
Yllättävän lämmin maapiiri. Käyntijakson lopussa tuleva oli 13,5 C. Maahan palaava vain 4,5. Kiertopumpun asetuksia ei ole tullut muutettua sitten talven mutta hyvin repii tehoa Nibe just nyt.
-
Yllättävän lämmin maapiiri. Käyntijakson lopussa tuleva oli 13,5 C. Maahan palaava vain 4,5. Kiertopumpun asetuksia ei ole tullut muutettua sitten talven mutta hyvin repii tehoa Nibe just nyt.
Olisi varmaan sihtien puhdistuksen aika, kun noin paljon tippuu lämpötila pumpulla. Meillä on kesät talvet pumpulla dT 2-4 astetta.
-
Meillä tuleva on noin 12 C ja menevä on noin 8 C.
-
(http://www.saunalahti.fi/sundanic/maapiiri_24h.jpg)
kyllä sakkasihti on tukossa jos dt on noin kova. meillä myös kesät-talvet 4 paikkeilla kuten nytkin
-
kyllä sakkasihti on tukossa jos dt on noin kova. meillä myös kesät-talvet 4 paikkeilla kuten nytkin
Pitääkin tarkistaa ensitilassa. Tuumailin jo että se vois olla tuon betaiinin ominaisuus. :-/
-
Maahan meno oli joulukuun loppuun -4.2c ja maasta tulo oli -1.6c. Pakkasta oli 4 viikkoa melkein koko ajan -20 . Nyt oli 2.5 viikkoa pakkasta -20c -> -30c koko ajan . Nyt maahan meno 3 käynti tunnin jälkeen on -4.8c ja maasta tulo on -2.8C.
Kone Ivt C7 , pyörii jatkuvaan noilla pakkasilla. Kalliossa reikä 138m ja talossa neliöitä 186m2 / 522m3, talo rinteessä , ylä osa hirrestä (230mm) ja alaosa 240mm harkosta + 100mm villa . Rak. 1989
Putoaako kaivon teho maasta tulevan lämmön laskiessa, eli pumpusta ei silloin saisi niin paljon irti?
Päivitetään tilannetta! Nyt ulkolämpötila jo jonkin aikaa ( 2 viikkoa) nollan tuntumassa . Maapiiriin meno käyntijakson lopulla on - 1.0 astetta ja paluu pumpulle on + 2.0 astetta! Heinäkuussa meno oli + 2.3 astetta ja paluu + 4.5 astetta, kyllä nämä kaivot hyvin lämpenee kesällä :) !
-
Maahan meno oli joulukuun loppuun -4.2c ja maasta tulo oli -1.6c. Pakkasta oli 4 viikkoa melkein koko ajan -20 . Nyt oli 2.5 viikkoa pakkasta -20c -> -30c koko ajan . Nyt maahan meno 3 käynti tunnin jälkeen on -4.8c ja maasta tulo on -2.8C.
Kone Ivt C7 , pyörii jatkuvaan noilla pakkasilla. Kalliossa reikä 138m ja talossa neliöitä 186m2 / 522m3, talo rinteessä , ylä osa hirrestä (230mm) ja alaosa 240mm harkosta + 100mm villa . Rak. 1989
Putoaako kaivon teho maasta tulevan lämmön laskiessa, eli pumpusta ei silloin saisi niin paljon irti?
Päivitetään tilannetta! Nyt ulkolämpötila jo jonkin aikaa ( 2 viikkoa) nollan tuntumassa . Maapiiriin meno käyntijakson lopulla on - 1.3 astetta ja paluu pumpulle on + 1.5 astetta! Heinäkuussa meno oli + 2.3 astetta ja paluu + 4.5 astetta, kyllä nämä kaivot hyvin lämpenee kesällä :) !
Olenkohan ainoa, jonka mielestä sinun kaivosi (ja pumppusi) on vähän alakanttiin mitoitettu?
Jani
-
meitillä käyntijakson lopulla maahan meno 1.7c ja tulo 7.6c , käyntijakso 22min.
-
meitillä käyntijakson lopulla maahan meno 1.7c ja tulo 7.6c , käyntijakso 22min.
Aika suuri tulo/paluun ero. Oletko puhdistanut maapiirin sihtiä?
-
Jos tuo ero menon ja paluu alkaa venahtamaan yli 4 asteen niin kannatta tarkistaa ensi putkein lämpötilat ihan jollain muulla mittarilla ettei ole anturi rikki ja sen jälkeen puhdistaa sihdit (jos niitä ei ole koskaan tehnyt).
-
meitillä käyntijakson lopulla maahan meno 1.7c ja tulo 7.6c , käyntijakso 22min.
Aika suuri tulo/paluun ero. Oletko puhdistanut maapiirin sihtiä?
viimeksi n.2kk sitten puhdistin , aika puhtaat oli silloin .
-
Maahan meno oli joulukuun loppuun -4.2c ja maasta tulo oli -1.6c. Pakkasta oli 4 viikkoa melkein koko ajan -20 . Nyt oli 2.5 viikkoa pakkasta -20c -> -30c koko ajan . Nyt maahan meno 3 käynti tunnin jälkeen on -4.8c ja maasta tulo on -2.8C.
Kone Ivt C7 , pyörii jatkuvaan noilla pakkasilla. Kalliossa reikä 138m ja talossa neliöitä 186m2 / 522m3, talo rinteessä , ylä osa hirrestä (230mm) ja alaosa 240mm harkosta + 100mm villa . Rak. 1989
Putoaako kaivon teho maasta tulevan lämmön laskiessa, eli pumpusta ei silloin saisi niin paljon irti?
Päivitetään tilannetta! Nyt ulkolämpötila jo jonkin aikaa ( 2 viikkoa) nollan tuntumassa . Maapiiriin meno käyntijakson lopulla on - 1.0 astetta ja paluu pumpulle on + 2.0 astetta! Heinäkuussa meno oli + 2.3 astetta ja paluu + 4.5 astetta, kyllä nämä kaivot hyvin lämpenee kesällä :) !
Olenkohan ainoa, jonka mielestä sinun kaivosi (ja pumppusi) on vähän alakanttiin mitoitettu?
Jani
Pumppu ja kaivo mitoitettiin 150m2 talolle ja jälkeen päin teimme laajennuksen 50m2 (autotalli) , siellä lämmöt päällä 6kk vuodesta. Viime talvi ainakin näytti mihin vehkeet riittää, pakkasta oli 98 päivää ja niistä lähes 8 viikkoa oli -23 --> -36 astetta. Hyvin riitti , sähkövastus tuki ehkä 30min päivässä huippu pakkasilla . Kaivo voisi varmaan olla syvempikin, kaverin talossa 220m2 ja syvyys 178m ja pumppu pykälää isompi, tietty myös uusi talo! Mutta meillä talo rinteessä , eli koko alakerta näkyy vain järveltä ja osittain sivusta, joka estää kylmän suoraan puhaltamasta seiniin! En tiedä olisiko ollut vastaavaa hyötyä uhrata kaivoon lisä euroja tai isompaan pumppuun, koska suoran sähkön osuus lisävastuksella rahassa on alle 100€ vuodessa! Käynti jaksotkin ovat hyvät talvella , pumppu pyörii melkein 2 - 3h päivässä putkeen ja huilaa lähes 12 tuntia. Kiitos hyvien lattia eristeiden ( lattia lämmitys) ! Kommentteja on mukava kuulla , ei sitä aina kaikkea itsekään tiedä :) !
-
meitillä käyntijakson lopulla maahan meno 1.7c ja tulo 7.6c , käyntijakso 22min.
Aika suuri tulo/paluun ero. Oletko puhdistanut maapiirin sihtiä?
viimeksi n.2kk sitten puhdistin , aika puhtaat oli silloin .
eilen tarkistin ja taas oli kerääntynyt tuomoista tumma hienosäikeistä roskaa ja styroxin kappale (pieni) , ei vaikuttanut kumminkaan lämpötilaeroihin. Tarttee tarkistaa anturit vielä kun kerkee.
-
meitillä käyntijakson lopulla maahan meno 1.7c ja tulo 7.6c , käyntijakso 22min.
Aika suuri tulo/paluun ero. Oletko puhdistanut maapiirin sihtiä?
viimeksi n.2kk sitten puhdistin , aika puhtaat oli silloin .
eilen tarkistin ja taas oli kerääntynyt tuomoista tumma hienosäikeistä roskaa ja styroxin kappale (pieni) , ei vaikuttanut kumminkaan lämpötilaeroihin. Tarttee tarkistaa anturit vielä kun kerkee.
nyt on anturit tarkastettu jää/vesi nesteellä. -0,1 tulo ja 0,1 lähtö oli arvot antureilla. Nyt pistin kupariputken pintaan piitahnaa, anturi siihen ja teippasin alumiiniteipillä tiukkaan kiinni ja päälle takas armaflex putki ja johdon ulostulo kohtaan vielä alumiiniteippi kierrokset. Tämän seurauksena arvot muuttuivat tulo 6,1->5,3 ja lähtö 0,6->0,2 eli arvot tippuivat. Ero on vieläkin 5,1 mutta siedettävämpi jo. Suurin muutos on reagointi nopeus lämpötilaan , lähtöpuolen lämpötila heittelee useita kymmenyksiä mitä ei ole ennen näkynyt :) Ja se 3,9c on lämpö kaivossa 30m
(http://koti.mbnet.fi/p1oneer/lassa/tr.JPG)
-
Onko "meillä" konsensusta kuinka asteen ero maapiirissä vaikuttaa COP:piin?
5 min tutkimisella (Sakujen testitulokset) tulin seuraavaan lopputulokseen
3 astetta sisään, 30 lattiaan = COP 3
4 astetta sisään, 30 lattiaan = COP 3,1 - 3.12
neste cop kWh kWh
astetta verkko maasta
0 3 6000 12000
1 3,1 5806 12194
2 3,2 5625 12375
3 3,3 5455 12545
4 3,4 5294 12706
5 3,5 5143 12857
6 3,6 5000 13000
7 3,7 4865 13135
8 3,8 4737 13263
9 3,9 4615 13385
10 4 4500 13500
11 4,1 4390 13610
12 4,2 4286 13714
13 4,3 4186 13814
14 4,4 4091 13909
15 4,5 4000 14000
16 4,6 3913 14087
17 4,7 3830 14170
18 4,8 3750 14250
19 4,9 3673 14327
20 5 3600 14400
21 5,1 3529 14471
22 5,2 3462 14538
23 5,3 3396 14604
24 5,4 3333 14667
25 5,5 3273 14727
26 5,6 3214 14786
27 5,7 3158 14842
28 5,8 3103 14897
Näinkö?
Jani
-
Millaisissa lämpötiloissa teillä pintakeruuputkistojen nesteet on? Mulla näyttäisi tulo olevan +1...+2 astetta ja paluu -1...-2C. Heinäkuussa neste oli noin +15 asteista. Oon vähän hämmästynyt keruunesteen nopeasta jäähtymisestä.
Pystyykö tuosta ennustaa tammikuun pakkasilla olevaa keruunesteen lämpötilaa? Viime talvena meni alimmillaan -1 asteeseen, mutta silloin taloa vielä rakennettiin, joten oli matalampi lämpötila ja lämmintä vettä ei juurikaan käytetty.
Sen takia ihmetettyy, kun keruupiiri pitäisi olla reilusti ylimitoitettu. Pellossa on 2x400m ja talossa on asumisneliöitä tällä hetkellä 170m2 ja puolilämpimässä ulkorakennuksessa 65m2. Muistaakseni laskivat tälle pinta-alalle 550m keruupiirin riittävän.
-
Tällä hetkellä tulee 3h käyttämisen jälkeen +4.
Katselin että näillä keleillä -5 ~ -10 piirin lämpötila on pudonnut on 0,5 astetta viikossa viimeisesn kk aikana. Todennäköisesti menee n +2 paikkeille. kuten viime talvenakin. Sen alle ei menty. Nythän on ollu yli 6 astetta keskimääräistä kylmempää joten nyt ollaa n 1,5 kk edellä talvessa jos voisi sanoa eli n joulukuun lopun lämpötiloja. Viime uutenavuonna oli -20. ja sinne taidetan mennä viikonloppuna jos Forecan ennustus yhtään pitää paikkaansa.
Meillä on 400m märässä savimaassa ja pohjavesi todella lähellä. Silloin kun kaivetiin keväällä -04 niin 3h kaivamisen jälkeen kaivato oli täynnä vettä. Viime talvena vesi juoksi viereisessä ojassa vaikka oli melkein -30 pakkasta. Viereinen kostea metsä tekee sen.
Tuossa käyrää.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1000.0
-
Meillä pumpulle tulo +3 - 0 riippuen käyntijakson pituudesta, mistä kohti komparan käyntijaksoa otettu, tauosta jne. Arvot otettu tietenkin maapiirin pumpun pyöriessä.
Viime talvi oli kylmä, mutta ei ne tuosta silloinkaan juurikaan tippuneet. Alin piikki tosin taisi olla -2 ja -1 ei ollut myöskään harvinaisuus jakson lopussa.
Alkusyksylläkin nuo meidän arvot taisivat olla samaa luokkaa, vaikka ei silloin juurikaan lämmitystarvetta ollut. Täältä Kempeleestä on suora yhteys etelänavalle.
edit: sori, tämähän olikin maapiirin ketju, minulla on kaivo...
-
Maapiiristä näytti tulevan +3 asteista käyntijakson alussa ja +2 lopuksi. Viime talvena kylmimmillään oli +1 käyntijakson alussa ja 0 lopuksi. Nopeasti viileni nyt keruupiiri, kun lunta on niin vähän ja pakkasta -15..-18c. Muutama viikko sitten oli vielä maapirissä +6c.
-
Okei. Näytti siltä, ettei mulla oo mitenkään huolestuttavan matala liuoslämpötila. Tietysti vois vielä kalibroida nuo lämpöanturit...
Näyttää siltä, että liuoslämpötila rojahtaa nopeasti tuonne +3 tietämille, minkä jälkeen laskee huomattavasti hitaampaa. Ilmeisesti tulolämpötila ei kuitenkaan laske kuin noin -2C pakkasillakaan.
Tuolta löytyi jotain mittauksia maan lämpötilasta:
http://ilmatieteenlaitos.fi/tutkimus_yhteiskunta/yhteiskunta_18.html
Tuosta ei näe kesän aikaista lämpötilaa, mutta jostain katsoin, että oli mitattu noin 10C asteen lämpötiloja.
Itse huomasin, että jäähdytyspatterin käyttö nosti kesällä liuoksen lämpötilaa merkittävästi. Mulla ei ole varmaankaan ole kovin hyvä maaperä, joten tuo jäähdytyspatteri lämmittää tehokkaasti liuosta, muttei lämpö välttämättä siirry kovin tehokkaasti maahan. Putket on kyllä suurimmaksi osaksi savessa, mutta pelto on salaojitettu, joten taitaa olla turhan kuiva lämmittäjän näkökulmasta. Tuli vain mieleen, että, eikö märkä maa vastaavasti jäädy tehokkaasti, koska vesi johtaa hyvin lämpöä.
Muistaakseni viime talvena, kun tulo laski pahimmilla pakkasilla -1C asteeseen, taas vastaavasti nousi heti, kun pakkaset helpottivat. Eli ilmeisesti putken lähiympäristö jäähtyy nopeasti ja ulompana oleva lämpö ei ehdi johtua riittävän nopeasti putkeen.
Tässä vähän pohdintaa ilman mitään järkevää sanottavaa...
Onko kukaan verrannut pintakeruuputkiston ja porakaivon lämmöntuottoa. Eli periaatteessa pitäisi mitata molempien lämpötiloja pitkin vuotta ja painottaa kulutuksen mukaan. Esim viikottaisiin laskettaisiin tuleva liuoslämpötilaa*mlp:n energian kulutus. Jokaisen viikon tulos summattaisiin ja vähennettäisiin koko vuoden kulutuksella. Tällöin saataisiin energian kulutuksella painotettu liuoksen tulolämpötila keskiarvo. Todella hankalasti ilmaistu, mutta jotenkin näin se pitäis mennä... Ei ole tarkoitus sytyttää mitään pelto vs. kaivo -sotaa, mutta kiinnostais tietää, kumpi oikeasti parempi. Yleisesti sanotaan kaivon olevan parempi, mutta epäilen itse peltoa paremmaksi.
EDIT: Päivittetty
-
Onko "meillä" konsensusta kuinka asteen ero maapiirissä vaikuttaa COP:piin?
5 min tutkimisella (Sakujen testitulokset) tulin seuraavaan lopputulokseen
........
Jani
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4003.msg43655#msg43655
Tuolla kuvaa kuinka keruupiirin lämpötila vaikuttaa COP:piin
Niben 10 Kw koneessa
-
Tuolla kuvaa kuinka keruupiirin lämpötila vaikuttaa COP:piin
Niben 10 Kw koneessa
Tarkoitat varmaan tätä kuvaa. Mistä/miten nuo arvot on tuohon kuvaan saatu? (näyttää liian hyvältä ollakseen totta, asteen maapiirimuutos toisi 0,123 lisää COPpiin)
(http://i5.aijaa.com/b/00541/6372572.jpg)
-
Nuo arvot löytyvät tästä.
http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?action=dlattach;topic=30101.0;attach=18322
-
Vähän vaatimattomampi käyrä s. 10.
http://www.gshp.org.uk/documents/4LinkingGSHPwithsolarthermalanddistrictheating.pdf
Tutkimus kaivojen tuotosta, keruuputkien lukumäärästä yms: http://intraweb.stockton.edu/eyos/energy_studies/content/docs/proceedings/HELLS.PDF
-
Maapiirin lämpötilat eilen vuorokauden keskilämpötilan ollessa -19C ja MLP kävi vrk aikana 18h. Alussa maasta +1.5/-2.2 ja lopussa -0.5/-3.5. Pitkätkään käyntijaksot (pisin taisi olla 3h) eivät tiputtaneet arvoja alle -0.5/-3.5. Kivasti tipahti maapiirin lämmöt pakkasten alkaessa.
Samppa
P.s. täytyy tänään täyttää tiedonkeruu ketju ja muutenkin asiaa olisi, joita on ruodittu alustavasti tuolla toisella pumppu foorumilla (lampopumput.info)
-
Aika tasaisena on pysy meikäläisellä yöllä tulee 3 vrk täyteen yhtäsoittoa ja tulo maasta ei ole pudonnut kuin 0,2° tuona aikana.
(http://www.saunalahti.fi/sundanic/lampotiloja_44h.jpg)
-
Meillä maapiirin lämpötilat pitkän käyntijakson jälkeen tulo:0.5 ja meno -2.
Lämmitettävää pinta-alaa 200m2 Kirkkonummella.
Pumppu IVT E7 ja porakaivon syvyys 160m, jossa vesi valitettavasti 13m syvyydessä.
Porari ei osannut tutkia aktiivisyvyyttä kaivoa tehdessä, onneksi otin 10m ylimääräistä.
-
moi
Mistäköhän mahtaa johtua keruunesteen dt arvojen vaihtelu noin paljon.Tiedonkeruutapa tuo vähän vaihtelua kun otan aina kk alimman arvon mutta ei kai sekään noin paljon voi vaikuttaa asiaan ?
kaivosta tuleva kaivoon lähtevä maanesteen Dt
loka.09 4,60 1,10 3,50
marras.09 3,90 0,70 3,20
joulu.09 3,10 -0,30 3,40
tammi.10 1,40 -1,70 3,10
helmi.10 2,30 -1,70 4,00
maalis.10 3,10 -0,20 3,30
huhti.10 3,90 0,30 4,20
touko.10 3,90 0,30 4,20
kesä.10 3,90 1,50 2,40
heinä.10 5,40 3,10 2,30
elo.10 6,90 2,80 4,10
syys.10 6,20 1,80 4,40
loka.10 5,40 0,30 5,10
marras.10 3,90 -1,00 4,90
-
Tere!
Maapiiria koeponnistetaan nyt ihan isolla kädellä ensimmäisenä kautenaan. Nibe 1145 8kw/n 450m maapiiriä yhdessä PILP:n kanssa lämmittäneet 200m2 torppaa kiitettävästi. Vastuksia/takkaa ei ole vielä tarvittu vaikka max -30C ollut pakkasta mittarista nähtynä. Nyt useampi päivä lähes jatkuvaa käyntiä ja maapiiri -1.9/-4.8C. Joulukuun lopusta piiri ollut jatkuvissa käynneissä -1.7/-4.7C eli ei isoja muutoksia, mutta viileäksi menee ennen kuin kesä koittaa.
Samppa
-
Meillä geopro gt11/ 2x300 m savessa / 1800 litrainen varaaja/ pumppu käy kaksi viiden tunnin jaksoa vrk/ maasta tulee 3,2 ja maahan lähtee - 0,4.
-
Mukavan lämmin maaperä aukusti pihamaallasi. Taitaa olla erittäin kostea paikka? Käsittääkseni tuollainen normi savimaa on tähän aikaan vuodesta lähellä nollaa? Kun pumppu on huilannut hetken, niin maasta tulee -0.7, joten piiriä olisi saanut olla hieman enemmän kuten tarkoituskin oli.
Samppa
-
Täällä pohjanmaalla 219m syvä kaivo josta noin 200m kalliossa näytti nyt noin -15 asteen pakkasessa antavan jakson lopussa -1.4 asteista ja paluu kaivolle -4.8 astetta, huonot on lukemat mutta toisaalta ei paljon sen huonommat mitä olivat jo marras/joulukuussa vastaavien käyntijaksojen lopussa (noin -1 ja -4 silloin) eli kaivo on kyllä jonkin verrran tässä talven aikana viilentynyt mutta silti tuo 10kw nibe ei tarvinut vielä -33 asteenkaan pakkasessa vastuksia kaveriksi, käyrän mukaan siinä vaiheessa menee jo lattiaan osapuoilleen +40 asteista vettä
-
Mukavan lämmin maaperä aukusti pihamaallasi. Taitaa olla erittäin kostea paikka? Käsittääkseni tuollainen normi savimaa on tähän aikaan vuodesta lähellä nollaa? Kun pumppu on huilannut hetken, niin maasta tulee -0.7, joten piiriä olisi saanut olla hieman enemmän kuten tarkoituskin oli.
Samppa
Putket ovat pellossa ja tosi märässä paikassa.
-
Pitkästä aikaa pistäydyn.Tässä lukemia.
Kaivosta tuleva 0c pumpun käytyä 4päivää tauotta.
Kaivolle palaavasta ei enää tietoa kun anturi pimeni.
Sinänsä mielenkiintoista on se että ekana lämmityskautena oli yksi kireä pakkasjakso 2/2007 jolloin pumppu kävi 3 päivää tauotta, putosi kaivosta tuleva asteen pakkaselle.
Ei siis voida puhua vielä kallion jäähtymisestä.
Joulukuun käyntiaika sisältäen käyttöveden 582 tuntia.
Lisävastusta ei käytetty.
Käyntiaikasuhde kohtuullinen 78%
-
Liekö minulla tässä asiassa ennätys? Pahimmillaan olen nähnyt lukemat -2C / -7C ! Siis maapiirin tulo/ lähtö. (Pumpun omien antureiden lukemia). Pumppu siis Optimum versio, joka itse säätää lämpötilaeron parhaaksi mahdolliseksi. Tai ainakin näin pitäisi olla.
Pumppu käynyt käytännössä jatkuvasti jo aika kauan kun on näin kylmää, esim. viime viikolla pumppu on käynyt 160tuntia+4tuntia KV lämmitystä=164tuntia (viikossa siis kaikenkaikkiaan 7x24h= 168tuntia). Sitä edeltävä vko. 155h jne.
Kaivo on 210m, josta savea 24m.
Muistaisin että kaivosta tuleva oli pahimmillaan -1C jo marraskuun lopussa.
Jotenkin tulee mieleen että pitäisi olla toinen kaivo nykyisen lisäksi.
Mahtaako tästä olla suurtakin haittaa?? Vastuksia on kuitenkin poltettu sen verran vähän että toisen kaivon porauttaminen ei kyllä maksa itsensä takaisin koskaan (tuo 24m savea tekee kaivon poraamisen aika kalliiksi).
-
Jotenkin tulee mieleen että pitäisi olla toinen kaivo nykyisen lisäksi.
Edullisempi ja helpompi keino olisi lisätä kaivon ja pumpun väliin vaikka 100-200m maapiiriä, jos vain pihassa on vähänkään tilaa. Kesällä tuo lämmin maaperä lämmittäisi kaivoa ja talvella hidastaisi jäähtymistä.
-
hmm, pihassa olisi kyllä tilaa, ja kaiken lisäksi olisi mukavaa savipeltomaata.
Muistan kuitenkin hämärästi joskus kuulleeni että keruulenkille ei oikein voisi enää pituutta lisätä, tulee liikaa painehäviötä. Lenkkihän on nyt jo melkein 0,5km, kun on 210m syvä kaivo.
-
hmm, pihassa olisi kyllä tilaa, ja kaiken lisäksi olisi mukavaa savipeltomaata.
Muistan kuitenkin hämärästi joskus kuulleeni että keruulenkille ei oikein voisi enää pituutta lisätä, tulee liikaa painehäviötä. Lenkkihän on nyt jo melkein 0,5km, kun on 210m syvä kaivo.
Rinnalle se pitää kytkeä ja linjäsäädöillä virtaukset tasaiseksi. Lpt-ero vain pienenee tuosta. Itsellä sama tilanne omassa pumpussa, mutta vielä ollaan nollassa mutta ero on välillä jopa 6.
-
hmm, pihassa olisi kyllä tilaa, ja kaiken lisäksi olisi mukavaa savipeltomaata.
Muistan kuitenkin hämärästi joskus kuulleeni että keruulenkille ei oikein voisi enää pituutta lisätä, tulee liikaa painehäviötä. Lenkkihän on nyt jo melkein 0,5km, kun on 210m syvä kaivo.
Voisikohan sen maapiirin laittaa vaihtoehtoisesti kaivon rinnalle keventämään kuormitusta. (Sami olikin jo ehtinyt vastaamaan)
-
" kaivon ja pumpun väliin vaikka 100-200m maapiiriä "
Kävisiköhän niin, että pinta-maapiirissä niin viileää, että siellä oleva routa siirretään kaivoon ja kaivo keskimääriin vain viilenee lisää ?
Millaisia savimaan maapiirikeruulämpötiloja tällä hetkellä ?
Omasta kaivopiiristä tulo tehtaan mittareilla nyt -0.5C eli tunnelmaltaan jäätävän viileäksi mennyt. Nyt poraisin kaivoa noin 10-15% enemmän kuin alunperin 11kw HT+ paketille (203m, Uusimaa). Sen verran on tulot alhaalla, että pitäisi jo varmaan asentaa hieman tarkempaa mittaria eristeen sisään. Niin kauan kun paisarin pinta ei nouse "normaalista" , niin jääpuristusta ei ole (vielä).
-
" kaivon ja pumpun väliin vaikka 100-200m maapiiriä "
Kävisiköhän niin, että pinta-maapiirissä niin viileää, että siellä oleva routa siirretään kaivoon ja kaivo keskimääriin vain viilenee lisää ?
Millaisia savimaan maapiirikeruulämpötiloja tällä hetkellä ?
Omasta kaivopiiristä tulo tehtaan mittareilla nyt -0.5C eli tunnelmaltaan jäätävän viileäksi mennyt. Nyt poraisin kaivoa noin 10-15% enemmän kuin alunperin 11kw HT+ paketille (203m, Uusimaa). Sen verran on tulot alhaalla, että pitäisi jo varmaan asentaa hieman tarkempaa mittaria eristeen sisään. Niin kauan kun paisarin pinta ei nouse "normaalista" , niin jääpuristusta ei ole (vielä).
Meillä keruu 400m savi/hiesumaassa.
Näillä yli 20 pakkasilla kun pumpun käyntijaksot ovat pitkiä, on ensinmäisen n.15-20min ajan keruun paluu 0 astetta ja sen jälkeen laskee -1 asteeseen. Ero meno-paluulla koko ajan 4 asetetta (Optimum).
-
" kaivon ja pumpun väliin vaikka 100-200m maapiiriä "
Kävisiköhän niin, että pinta-maapiirissä niin viileää, että siellä oleva routa siirretään kaivoon ja kaivo keskimääriin vain viilenee lisää ?
Millaisia savimaan maapiirikeruulämpötiloja tällä hetkellä ?
Meillä maapiiri ei ole mennyt vielä koskaan pakkasen puolelle. Nyt liikutaan tasolla 0c..1c, mutta niin liikuttiin viime talvenakin eikä lämpötila laskenut enempää. Kaivon ja maapiirin välisiä virtauksia säätämällä voi vaikuttaa siihen kumpi viileenee enemmän.
Loppukesällä ja -syksyllä maapiirissä sitten onkin lämpöä +13c..+16c ja tuosta osa latautuisi kaivoon. Jos virtaukset kaivon ja mappirin välillä olisi fifty-fifty...kaivosta otetaan +5c ja maapiiristä +16c, niin kaivoon menisi pumpulta takaisin +7.5c. (5c+16c)/2-3c
Ilman maapiiriä kaivoon menisi +2c.
-
Tässä voisi ajatella niinkin että kesäaikana tuon porakaivon linjasäädön sulku olisi kiinni ja käytetäis pelkästään maapiiriä, joka kyllä hoitaa tuon lämmitystarpeen vaikka metrejä olisi se 100. Tällöin porakaivo latautuisi kesällä kunnolla eli pohjalta tulisi varmaan se 7 asteinen. Syksyllä kun kelit alkaa kylmetä avattais tuo porakaivo käyttöön ja maapiiri ehtisi vielä latautua sinne kympin seudulle. Linjasäädön perussäätö pysyisi ennallaan, koska siinä on se erillinen sulku.
-
Minulla kans aika kylmä kaivo. Miinukselle tais mennä jo lokakuussa ensimmäisten pakkasten aikana. Nyt kylmimmillään lämpötilat ovat olleet -2.5C/-6.5C. Sähkövastukset eivät ole menneet päälle, mutta pitäis varmaan säätää asetuksia, että antais käyttää vastuksia. Kaivon syvyys 221m josta teräsputken osuus 40m. Kaivossa ohijuoksutusputki mutta joulukuusta huhtikuuhun kaivon vedenpinta laskee sen verran alas ettei kaivosta virtaa vettä. Lisäksi kaivon ja pumpun välillä yhteensä putkea n 50m. Keruupiirin kokonaispituus 492m josta syystä liuospumpun teho ei ihan riitä=> meno/paluupuolen hiukan iso lämpötila ero. Pumppuna Niben 12kW ja lämmitettävää pinta-alaa (talo 221m2 ja talli n +10C /60m2). Kaivo varmaankin jonkin verran jäätynyt koska paisuntasäiliön
nesteen pinta noussut 5cm talven aikana.
Olen miettinyt laittaa maahan keruupiirin n 300-400m jota käyttäisin kesästä syksyyn ja vasta sitten kääntäis kaivon puolelle. Silloin keruupumpun teho riittäis vaan entä jos keruupiirin laittaa kaivon rinnalle kuormittuuko keruupumppu entisestään. Kannattaisko tuo keruupiiri yhdistää kaivossa vai vasta pumpun läheisyydessä (minulla olis kaksi läpivientiputkea vielä vapaana). Jotain varmaankin tarttis tehdä.
-
Olen miettinyt laittaa maahan keruupiirin n 300-400m jota käyttäisin kesästä syksyyn ja vasta sitten kääntäis kaivon puolelle. Silloin keruupumpun teho riittäis vaan entä jos keruupiirin laittaa kaivon rinnalle kuormittuuko keruupumppu entisestään. Kannattaisko tuo keruupiiri yhdistää kaivossa vai vasta pumpun läheisyydessä (minulla olis kaksi läpivientiputkea vielä vapaana). Jotain varmaankin tarttis tehdä.
Laita ihmeessä jos kerran tilaa on ja vie haaroitukset sisälle jos siellä on tilaa.
Keruupumppu toimii paremmin kuin nyt..
-
Tässä voisi ajatella niinkin että kesäaikana tuon porakaivon linjasäädön sulku olisi kiinni ja käytetäis pelkästään maapiiriä, joka kyllä hoitaa tuon lämmitystarpeen vaikka metrejä olisi se 100. Tällöin porakaivo latautuisi kesällä kunnolla eli pohjalta tulisi varmaan se 7 asteinen. Syksyllä kun kelit alkaa kylmetä avattais tuo porakaivo käyttöön ja maapiiri ehtisi vielä latautua sinne kympin seudulle. Linjasäädön perussäätö pysyisi ennallaan, koska siinä on se erillinen sulku.
Onko tuo kaivon "latautumislogiikka" faktaa? Muistaisin että meillä keruupiirin lämpötila meni aika pian kylmäksi sen jälkeen kun asennukset oli tehty, syksyllä 2008. Eli ihan kun ei olisi ollut kallio sen enempää "latautunut" lämpöä silloinkaan vaikka sieltä ei ollut aiemmin mitään otettu.
Jotenkin muistan että silloin talvena 2008/2009'kin ihmettelin että keruu menee pakkasen puolelle, ja se talvi taisi kuitekin olla lämmin "normaali talvi".
Sääli vaan että tästä ei mitään logattua dataa josta voisi katsoa.
Kaikista helpoin olisi kai tehdä maapiiri rinnalle ja käyttää rinnan koko ajan, silloin ei tarvitsisi olla kääntelemässä venttiilejä syksyisin ja keväisin. Maalämmönhän pitäisi olla huoltovapaa. :)
-
Tottakai se enemmän latautuu ilman kuormitusta, mutta kuinka paljon ja mitä siitä on lopulta hyötyä, riippuu tietysti kaivosta. Uuden kaivon lämpötila on tietysti se mikä on kattona lataukselle. ~7 varmaan yli 200m kaivolla..
-
Maapiiri alitti nollan (0) 15.2 yli 30min käyntijaksolla. Alkuvuoden oli hilkulla, siis alle yhden asteen. Viime vuonna putosi samoihin aikoihin. Tuntuu että lumi on hyvä eriste ja lämmöt korkeammat kuin lumettomana talvena. Vaakapiiri savi/hiesu pellossa Porin tasalla. Voin suositella "tavallista" vaakapiiriä vaikka pakkasta olisi, kunhan lunta piisaa ja maa on sopivaa..(esim .Itä-suomi)
-
Tuossa viime viikolla kun kompura hajosi niin mittasin että 1 vrk tauon jälkeen kaivo tasautui n,5 asteeseen ja 6vrk jälkeen oli kaivon lämpö 6.4. tulo oli ennen tätä aloitus 2.5 ja lopetus 0.8. ja pumppu on käynyt tunnin käyntiä ja saman on huilannut. kaivossa aktiivia 160m ja pumppu 8kw.
-
Kävi tulot kylmimmilään - 0.6. Nyt +0.1 ja edelleen paisarin pinta ihan samalla korkeudella. Silloin käyntiaika oli noin 23:30h ja nyt 15:50h 12 startilla. Kwh kulutus vuorokaudessa keveni melko paljon noista kulutushuipuista. Edelleen käyntiaikaa ihan kivasti, mutta Vastuksilla mentiin jokunen päivä avittaen kun kylmimmillään oli liki -30. http://www.vaisala.com/vantaaweather/archive/2011/02/ tuossa 21 päivän arkistossa.
-
Hiekkapiirissä ei menty tänä talvena miinukselle paluupuolella ollenkaan, minimit oli +0.2, nyt on lämmennyt +0,8:aan. Liekkö viimovuoteen verrattuna parannusta tuonut huippulämmin kesä+ pihojen saattaminen valmiiksi keruupiirin päältä. Pyöräkoneen alla maa tuntui vielä tiivistyvän + nyt putket ovat about 10-20 cm syvemmässä kun pintaan tuli multaa. Pumppuhan on ottanut ravia tänä talvena ihan vastaavat määrät kun viimo talvena.
Make
-
Itse olen huomannut samaa kuin tuossa Manella ilmenee eli ns. hiekkainen maa toimii ihan yhtälailla keruupiirinä kunhan putkipituus on riittävä. Sama kuin olisi hieman huonompituottoinen porakaivo.
Tästä hiekkamaan soveltumattomuudesta keruuputkelle on ollut alan dokumenteissa paljon juttua ja minulta ainakin on parin viimeisen talven aikana karissut tämä harha täysin pois.
-
Pumppu seisonut 6 tuntia putkeen ja maapiirin pumppua pyöritin äsken puoli tuntia. Maasta tulee +1.3C , näyttäisi matala kaivo (138m) tomivan ihan hyvin kovan toisen talvenkin jälkeen? Eli kaivo ei jäätynyt tänäkään talvena :) !
-
Pumppu seisonut 6 tuntia putkeen ja maapiirin pumppua pyöritin äsken puoli tuntia. Maasta tulee +1.3C , näyttäisi matala kaivo (138m) tomivan ihan hyvin kovan toisen talvenkin jälkeen? Eli kaivo ei jäätynyt tänäkään talvena :) !
Minkälaisia liuospuolen meno/paluu -arvoja Mualämmöllä on ollut kuluneen talven aikana?
-
Meno oli kovilla pakkasilla (-36C) -5.0c ja paluu oli -2.6C, sitten laitoin ulkoiset lämpömittarit putkien pintaan ja ne näytti paluun -0,5C ja meno -5Cvähemmän! En ihan luota tuohon pinta mittariin koska on vain teipattu eristeen väliin!
Joulukuu -1.8 / -5.0
Tammikuu -2.4 / -5.0
Helmikuu -2.6 / -5.2
Maaliskuu -1.6 / -4.2 ( pumppu seisoo päivät 6- 8h)
-
Meno oli kovilla pakkasilla (-36C) -5.2c ja paluu oli -2.3C, sitten laitoin ulkoiset lämpömittarit putkien pintaan ja ne näytti paluun asteen vähemmän!
Sulla pelittää kaivo ja pumppu hyvin! :)
Oliko tuo 138m aktiivia syvyyttä, pehmeetä maata kuinka paljon?
-
Peruskallio tuli vastaa 6m pinnasta ja vesi suoni 30m pinnasta joka täytti koko kaivon, kaivossa myös kastelu veden otto putki 13m syvyydessä joten siitä tietää että kaivo on täynnä :) !
-
Testasin tänään itsekin oman matalan kaivon 136 m lämpötilaa. Pumppu oli seisonut muutaman tunnin, ja pistin liuospumpun pyörimään. 40 minuutin jälkeen maasta tuli 4,4 asteista liuosta.
-
Todella lämmin kaivo, missä päin suomea?
-
Kaakkois suomessa.
Talossa ei asuta vielä, joten kaivon kuormitus ei ole vielä täysin totuudessa. Eristykset valmiit, sisällä 20 C mutta ilmastointi ei ole vielä käytössä, eikä käyttöveden kulutusta.
-
Itse olen huomannut samaa kuin tuossa Manella ilmenee eli ns. hiekkainen maa toimii ihan yhtälailla keruupiirinä kunhan putkipituus on riittävä. Sama kuin olisi hieman huonompituottoinen porakaivo.
Tästä hiekkamaan soveltumattomuudesta keruuputkelle on ollut alan dokumenteissa paljon juttua ja minulta ainakin on parin viimeisen talven aikana karissut tämä harha täysin pois.
Keski-Suomen korkeuksilla voi mielestäni turvallisesti mitoittaa hiekkamaalla 30 kWh/metri lämmönkeruussa => 400 metriä putkendaalia jos saa veivattua tontille => n. 18 000 kWh energiapeitto = normitalon lämmitys/käyttövesitarve. Tehomitoitus on sitten toinen mielestäni enempi arvoituksellinen, kyllä sieltä ainakin 10W/m lähtee mutta paljonka yli => 400 metrin kiepillä pitää valita jokatapauksessa pieni pumppu...
Make
-
meno -0,9 paluu 2,6
ja hyvinkäällä
ja kovillla pakkasilla meno -1,1 paluu 1,3
en tiedä ovatko arvot hyviä vai huonoja valaiskaa tyhmää ;D
-
Nibe 1255 käy 98hz:ssa maahan menee -6,1 ja takas tulee -1,2.
Energiakulutus on 3*7a.
-
Nibe 1255 käy 98hz:ssa maahan menee -6,1 ja takas tulee -1,2.
Energiakulutus on 3*7a.
Mietin tässä, onko sopivaa kommentoida näitä keruupiiriä koskevia viestejä, kun sain asiasta moitteitakin (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7883.msg105216#msg105216).
Oman ymmärrykseni mukaan näitä laitetaan foorumille siksi, että joku kommentoisi.
Niinpä kaikesta huolimatta teen sen nytkin, ja toivon, että se ei aiheuttaisi mielipahaa kenellekään; se ei ole tarkoitukseni.
Arvelen, että viestin laittaja on pohtinut asiaa ja siksi kertoo siitä täällä.
Tässä viestissä ei ehkä ole niinkään kyseessä alimitoitettu energiakaivo.
Ensisijaisena pienenä pulmana on ehkä keruun menon ja paluun lämpötilojen isohko lämpötilaero, 4,9 K.
Tässä kohteessa on syvä kaivo, 250 m ja ilmeisesti 45 mm turbokollektori.
Isotehoinen maalämpökone, vaatii keruupiiriin suuren tilavuusvirtauksen.
15 kW lämmitystehoa, COP arvolla 3,2 keruun lämpötilaerolla 3 K tarvittaisiin vähintään 0,85 litraa sekunnissa keruun virtaama.
520 metriä sileäseinämäistä PE45x2,7 putkea aiheuttaa tuolla virtaamalla noin 120 kPa painehäviön.
Siihen ei maalämpökoneen kiertopumppu pysty.
Jos tässä olisi kyseessä 15 kW lämmitysteho, COP 3,2 ja dt 4,9 K, olisi painehäviö tuolla PE45x2,7 sileäseinäisellä putkella noin 41 kPa.
Turbokollektorin painehäviötä en osaa laskea.
Viestin laittajalla on invertterikone, siis muuttuvatehoinen.
Pienillä tehoilla tarvitaan pienempi tilavuusvirtaus maapiirin ja mitään ongelmaa ei ole.
Keruun delta t kasvaa vasta kovilla pakkasilla, kun tarvitaan isoja tehoja.
Niin kauan, kun suurentunut dt ei aiheuta pumpulta kaivoon lähtevän lämpötilan putoamista lähelle laitteen hätäkatkaisurajaa, -8 .. -9 C, ei asia haittaa.
Nykytalvilla asiata ei liene mitään haittaa.
Asiaa voisi tässäkin auttaa, sallimalla ihan tulipalopakkasilla vastuskäytön.
Kun maalämpöä suunnitellaan, on syytä olla huolellinen keruupiirin suunnittelussa aina silloin, kun kohteen lämmitystarve edellyttää yli 200 metrin syvyisiä energiakaivoja.
Keruun putkitus pitää olla isompi läpimittaista, kun mennään suurempiin kaivosyvyyksiin.
Isompi lämmitysteho vaatii suuremman virtaaman ja isomman putkiläpimitan.
Etelä-Suomessa saattaa jo 200 metrin aktiivisyvyinen kaivo tarvita 45 mm keräimen.
-
Mietin tässä, onko sopivaa kommentoida näitä keruupiiriä koskevia viestejä, kun sain asiasta moitteitakin.
Oman ymmärrykseni mukaan näitä laitetaan foorumille siksi, että joku kommentoisi.
Kyllä tämän foorumin olemassaolon kantavia ominaisuuksia on että kysymykseen saa asiallisen ja ongelman taustaa havainnollistavan vastauksen,joskus suoraan ratkaisunkin
Yleensä kysyjällä on ongelma maalämpölaitteistossa , toimintaympäristössä tai mitoituksesta joista on aika heikosti tietoa muualta saatavissa,ainakaan puolueetonta sellaista joten joustava keskusteluympäristö alentaa kynnystä tuoda ongelmia esille.
102 653 viestiä 7 537 aihetta kirjoittanut 6 305 jäsentä.
Porukkaa ja viestejä on vuosien ajan kertynyt foorumille sellaisia määriä ettei minkään valtakunnan taulukointi noihin riitä,eikä niitä välttämättä ymmärretä "maallikkotaustalla" joten suora vastaus esitettyyn kysymykseen on varmasti tuloksellisempa ja mukavampaa kysyjälle kuin viittaus johonkin taulukkoon josta asia saattaa löytää jos ymmärtää mitä se tarkoittaa.
Jotta jos pidettäis vaan entinen linja eli "Ei ole tyhmiä kysymyksiä eikä ole tyhmiä vastauksia" ennallaan ;)
-
Paikkakunta: Inari
Laite: Nibe F1255 1-6(8)
Maapiiri: 2x tuntemattoman pituista maapiiriä
Pakkasta ollut nyt useamman päivän alimmillaan 37 astetta, juuri nyt tasan 30.
Pumpun käyntinopeus 82 hz
Lämmönkeruu sisään -3.5
Lämmönkeruu ulos -6.2
Sähkövastusta ei ole juurikaan tarvittu. Muutaman kerran kun olen katsonut on ollut 0.5 kw hetkellisesti.
Lattiaan menee 47 asteinen vesi, on todettu että vuonna -89 aika harvaan asennettu lattiaputket. Tähän ollaan harkitsemassa saneerausta. Samanlämpöinen vesi kiertää valmet kotilämmössä. Talo 140 m2 pinta-alaltaan. Sisällä 22 astetta lämmintä kun lämmitetään myös varaavaa takkaa.
-
Herranjestas! Tänäaamuna menin käymään maalämpöhuoneessa niin pumppu oli vikatilassa! Syynä liian alhainen meno pumpulta maapiirille. Kävin asetuksissa niin hälytysrajaksi asetettu -8 astetta. Pitäisikö tuolle nyt tehdä heti jotain muutakin kuin kuitata hälytys ja antaa jatkaa toimintaansa normaalisti?
Pakkanen lauhtunut -25 astetta.
Stressaa! :'(
-
Ilmeisesti sinulla on keruuputkisto kaivettu maahan eikä ole porakaivossa?
Jos putket on maassa niin ei siitä haittaa ole vaikka liuos on -8 astettakin,keväällä saattaa routapainumia ilmestyä putken kohdille
Laita keruuliuoksen kiertopumppu pyörimään jatkuvasti,siis myös lämpöpumpun taukojaksojen ajaksi.
Tasoittaa lämpötiloja maassa. ;)
-
Paikkakunta: Inari
Laite: Nibe F1255 1-6 (8)
Maapiiri: 2x tuntemattoman pituista maapiiriä...
Onko sinulla käsitystä siitä, kuinka syvällä keruun putket ovat?
Ne pitää olla kunnolla routarajan alapuolella.
Jos putkistusta on auratun pihan alla, voi routa päästä syvällekin.
Vai olisiko keruupiiri liian lyhyt?
-
Keruupiirot ovat sellaisella alueella josta ei lumia aurata ikinä. Todennäköisesti piirit liian lyhyet. Voisikohan kahden piirin kaveriksi laittaa vielä kaivon? Voikohan homman toteuttaa siten että keruuneste menee ensiksi pumpulta maapiireille ja sen jälkeen kaivon kautta takaisin pumpulle?
-
En pysty laittamaan liitteenä kuvaa niin tässä imgur linkki https://imgur.com/a/UTYZ7Sv
Tuossa on piirros siitä miten maapiiri pitäis suunnilleen olla. Tuon mukaan olisi yksi piiri, mutta tuolta maalämpöhuoneesta lähtee kyllä kaksi piiriä. Voisiko olla että tuo piirroksessa oleva on jaettu kahteen piiriin? Kuinkahan paljon tuolle tulisi pituutta tuon kuvan mukaan?
Tosiaankin itse epäilisin eniten sitä että piiri on yksinkertaisesti liian lyhyt. Talon alkuperäinen vuonna 1989 laitettu pumppu on varmaan ollut niin heikkotehoinen että tuollainen on sille saattanutkin riittää. Nyt kun on paljon paremmat hyötysuhteet ei riitäkään.
Muokkaus: kävin värkkäämässä maanmittauslaitoksen karttapaikalla. Sillä voi mitata tuon kuvan avulla niin ilmeisesti tässä talossa on vain yksi n. 300 metrin maapiiri :D
-
Kävin asetuksissa niin hälytysrajaksi asetettu -8 astetta.
Tuo -8 astetta on luultavasti lämpöpumpulta maahanpäin menevän liuoksen lämpötila?
Paljonko maasta lämpöpumpulle tulevan liuoksen lämpötila on?
Jos keruuliuoksen virtaus hidastuu jostain syystä (mutasihti tukossa tms) niin lämpötilaero suurenee ,jos meno- paluu lämpötilaero (dt) on 3-5 astetta niin virtaus on kunnossa,jos yli 5 astetta niin kannattaa tutkia mikä virtausta ahistaa ;)
edit:
Lämmönkeruu sisään -3.5
Lämmönkeruu ulos -6.2
Olikin tuossa aiemmassa viestissä eli virtauspuoli on normaali
-
Matias:
Kyllä kyseessä on juurikin se menevän liuoksen lämptila.
Juuri tällä hetkellä lämpötilat ovat:
Sisään: -2.5 astetta
Ulos: -5.4 astetta
Kompressorin taajuus 74 hz
Ulkolämpötila -21 astetta
Ja tosiaan laitoin tuohon edelliseen viestiin, että laskin että tuon piirrustuksen mukaan (imgur-linkki) keruupiirin pituus olisi n. 300 metriä. Tässä on vain se ongelma, että maalämpöhuoneesta lähtee kaksi piiriä vaikka piirrustuksessa niitä on vain yksi. Tontilla olisi vielä reilusti tilaa laittaa vaikka 300 metriä lisää.
Täytyy varmaan olla yhteydessä siihen joka tämän talon on rakentanut että minkälainen tuo maapiiri nyt oikeasti on.
-
... keruupiirin pituus olisi n. 300 metriä. Tässä on vain se ongelma, että maalämpöhuoneesta lähtee kaksi piiriä vaikka piirrustuksessa niitä on vain yksi. Tontilla olisi vielä reilusti tilaa laittaa vaikka 300 metriä lisää.
Keruupiirot ovat sellaisella alueella josta ei lumia aurata ikinä. Todennäköisesti piirit liian lyhyet. Voisikohan kahden piirin kaveriksi laittaa vielä kaivon? Voikohan homman toteuttaa siten että keruuneste menee ensiksi pumpulta maapiireille ja sen jälkeen kaivon kautta takaisin pumpulle?
Mitoituslaskelman mukaan: "Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 727 metriä, upotussyvyys vähintään 1,7 m. Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji."
Mielestäni olisi parempi laittaa uusi 300 metrin maapiiri nykyisen lisäksi.
Upottakaa keruupiiri riittävän syvälle. Kunnolla routarajan alapuolelle.
Pumpulta maahan lähtevä haaroitetaan kahteen lenkkiin ja paluut yhditetään toisella haaroittimella yhdeksi paluulinjaksi pumpulle.
Kun tehdääm kaksi suunnilleen saman mittaista lenkkiä ja samalla putkiläpimitalla, ei mitään virtauksen tasausventtiilejä tarvita.
Kummallekin lenkille sulkuventtiiliit, joita tarvitaan keruun putkia ilmatessa.
Niillä voi myöskin hätätilanteessa sulkea vuototapauksessa toisen lenkin pois.
-
Ainoa mikä tässä on, että se tulisi olemaan kolmas piiri. Kuten sanoin tuossa aikaisemmin niin vaikka noiden piirrustusten mukaan pitäisi olla yksi noin 300 metrin lenkki maalämpöhuoneessa on silti 2 meno ja 2 paluuputkea vierekkäin eli tämä olisi jo kolmas lenkki.
Olisikohan se kaivo vaivattomampi?
-
Nyt tuli Inarin kunnalta vastaus että tälle tontille poraaminen on ehdottomasti kielletty.
-
Nyt tuli Inarin kunnalta vastaus että tälle tontille poraaminen on ehdottomasti kielletty.
Mikä on peruste?
Miten joku instanssi voi kieltää poraamisen?
Asutko suojelualueella?
-
Hei,
Osoitteenne sijaitsee Keväjärven 2-luokan pohjavesialueella.
Inarin kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan:
25 § Maalämmön hyödyntäminen
Pohjaveden laadun turvaamiseksi sellaisten maalämpöjärjestelmien rakentaminen
joiden rakenteet ulottuvat pohjaveteen I tai II -luokan luokitellulla pohjavesialueella, on kielletty.
Maalämpöjärjestelmien lämmönsiirtonesteiden on oltava ympäristölle vaarattomia.
https://www.inari.fi/media/tiedostot-2014/sote//inarin-kunnan-ymparistonsuojelumaaraykset.pdf