Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Lämmönjako => Aiheen aloitti: teemuk - 07.05.06 - klo:16:55
-
Onko havaintoja lattialämmitysjärjestelmistä, mikä on hintataso? Mikä halvin, mikä kallein tarjousten perusteella?
-
240m2 lämmitettävää alaa ja halvin tarjous Primex 12 piirillä toteutettuna. Kallein Greenline 22 piirillä. Warmia 19 piiriä ja Nereus 26 piiriä noiden välissä.
Toimittajaa ei vielä valittu, kuten ei maalämpöpumpunkaan toimittajaa.
-
Onko ideoita 1,5 krs talon yläkerran lämmönjaon toteutukseksi. Yläkertaan haluttais lankkulattia ja muutenkin edullinen kokonaisratkaisu. Mikä olis toimiva ja edukas ratkaisu; uskoakseni lämmön tarve suht minimaalinen koska alakerrasta (välipohja osittain ylös auki) lämpö siirtyy ja johtuu ylös, vain ikkunoiden (joissa korvausilmaventtiilit) alla tarvittais lämpölähde.
-
Onko ideoita 1,5 krs talon yläkerran lämmönjaon toteutukseksi. Yläkertaan haluttais lankkulattia ja muutenkin edullinen kokonaisratkaisu. Mikä olis toimiva ja edukas ratkaisu;
Varmaankin patterit...
uskoakseni lämmön tarve suht minimaalinen koska alakerrasta (välipohja osittain ylös auki) lämpö siirtyy ja johtuu ylös, vain ikkunoiden (joissa korvausilmaventtiilit) alla tarvittais lämpölähde.
Näinhän se on, täältä (http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.rakentaminen/browse_thread/thread/7538913e6853023a/7520b2a38b5a4d23) löydät keskustelua aiheesta (sfnet.keskustelu.rakentaminen, "säästön paikka").
Itse olen kuitenkin lattialämmityksen kannalla maalämpötalossa, mitä matalammalla lämpötilalla kiertoon, sen parempi. Lisäksi laattalattia yläkerrassa saattaisi olla paras (maalämpötalossa), kipsilevykerrosten päällä, samalla syyllä, eli mahdollisimman alhainen kiertoveden lähtölämpötila.
-
Nyt kun ollaan siinä vaiheessa, että kilpailutan lattialämmitys toimittajia, niin kertokaapa mikä on järkevin tapa toteuttaa lattialämmitys.
MLP tulee olemaan joko IVT tai thermia. Miten kannattaa rakentaa nuo lämmitys piirit, laataa tulee keittiöön ja tietenkin khh, ph ja sauna, muuten laminaattia. Talo siis 1 1/2 kerroksinen jossa noin 12m2 korkea tila (yhteydessä siis yläkertaan) alhaalla noin 105m2 ja yläällä noin 70m2. talon muoto suorakaide (erkkeri on) ja tuon avoimen tilan vuoksi kaikki tilat ovat aika lailla samaan "tilaa".
Siis miten tuo kannattaa toteuttaa ja millä merkillä. Tarjous on vasta greenlineltä (26€/m2) ja primexiltä (19,5€/m2). Mihin hintaa tuota putkea pitäisi saada asennettuna...
-
Sen verran tiedän että Primex tehdään aina spiraali-asennuksella jolloin meno-ja paluu vesi menee aina vierekkäin.Lattia on silloin tasalämpöisempi koska meno ja paluu veden ero jakotukilta voi olla jopa 8 astetta.Tampereella on ainakin asennusliike joka tekee Primex lattialämmityksen ja myös Geopro pumppu-asennuksen.
-
Meillä on KWH Pipen WehoFloor-järjestelmä. Lämmitettävää huoneistopinta-alaa n.165m² kahdessa kerroksessa, hintaa tuli neljä vuotta sitten vähän päälle 3000€ itse asennettuna. Ainakaan meillä ei ollut missään vaiheessa suunnitella erilaisia lämmönluovutusjärjestelmiä kuin lattialämmitys. Lämpöpumppukin toimii paremmalla hyötysuhteella kun lämmitysvettä ei tarvitse erikseen lämmittää kuumemmalle seinäpattereita varten. Jotkut puhuvat lämmön siirtymisestä ylöspäin näin lämmittäen yläkerran, mutta tohdin epäillä toimikoo tuollainen enää talvella. Ja onko yläkerta sitten kokonaan avonaista tilaa johon lämpö jakautuu tasaisesti ???. Ei ainakaan meillä vaikka takka lämmittää alakerran "uikkari-lämpötilaan" ;D, ei sitä lämpöä kauheasti ole yläkertaan siirtynyt..
€ = Euro
-
Meillä kun on olohuoneessa 13m2 aukko ja samalla kohtaa on yläkerrassa aula jonka molemmin puolin mh: niin kuvittelisin kyllä että jos mh:n ovet ovat auki niin lämpö kyllä leviää joka huoneeseen talossa, tai no ehkei saunaan ja ph:n.
-
Meillä myös WehoFloor ja termarit joka huoneessa (no joo, ei KHH/PH/S tiloissa). Hinta asennettuna oli 5500e, vuonna 2002. Ostopäätökseen vaikutti termostaatit (kaikki ei niitä halunnut tarjota järjestelmäänsä) ja lattiaputken koko, muistaakseni 20mm (joissain oli 12-16mm).
Hinnassa "nostopainetta" luo mm. talon koko n.250m2 lämmintä lattiapinta-alaa. Kolme erillistä jakotukkia.
-
Nyt kun ollaan siinä vaiheessa, että kilpailutan lattialämmitys toimittajia, niin kertokaapa mikä on järkevin tapa toteuttaa lattialämmitys.
MLP tulee olemaan joko IVT tai thermia. Miten kannattaa rakentaa nuo lämmitys piirit, laataa tulee keittiöön ja tietenkin khh, ph ja sauna, muuten laminaattia. Talo siis 1 1/2 kerroksinen jossa noin 12m2 korkea tila (yhteydessä siis yläkertaan) alhaalla noin 105m2 ja yläällä noin 70m2. talon muoto suorakaide (erkkeri on) ja tuon avoimen tilan vuoksi kaikki tilat ovat aika lailla samaan "tilaa".
Siis miten tuo kannattaa toteuttaa ja millä merkillä. Tarjous on vasta greenlineltä (26€/m2) ja primexiltä (19,5€/m2). Mihin hintaa tuota putkea pitäisi saada asennettuna...
Minun neuvo: ota halvin ja unohda termostaatit. Varsinkin kun olet valitsemassa ruotsalaispumppua, jonka toiminnan edellytys on esteetön virtaus lattioissa.
Nytkin ainoat tilat, jossa meillä ei ole piirit täysin auki ovat:
1. tietokonehuone, jonka lämmittää tietokone, täällä termostaatti.
2. aikuisten makuuhuone, jossa termostaatti noin 20 asteessa.
Ei ymmärrä miksi näitä kahta tilaa ei voisi vääntää jakotukilta pienemmäksi. Aurinkoon ei ehdi yksikään termostaatti vastaamaan keskipäivällä, vaan kämppään tulee kuuma mikäli aurinko paistaa sisään ikkunasta, ja olet unohtanut laittaa sälekaihtimet kiinni.
Kun lämmität takkaa niin lämpökäyrä parilla asteella alas tai sitten sisäanturi joka pudottaa sen automaattisesti.
Sellaiset jakotukit, joissa on pääsulkuventtiili, jotta voit kesän tullen pudottaa koko "ei kostean" tilan piirit pois jne.
Yläkertaan lattialämmitys tai yhdistelmä puhallinkonvektori (lämmintä ja/tai kylmää), koska viilennystä tarvitset kumminkin. http://www.flaktwoods.com/184/4201/3/09aaa22e-8554-4f1e-b5b8-b4cb8da0d4b9
Yläkerran lämmöntarve vaikuttaa kyllä noilla tiedoilla tosi pieneltä, jospa laittaisit jälkilämmityspatterin yläkerran tiloihin menevään iv-putkistoon, niin saisit sitä kautta jaettua tarvittavan (vähän) lämmön 300-500 W.
Jani
-
Mistä sä Seilor näit mitä pumppua tuo TeemuK on hankkimassa? Onko se maininnut siitä jossain vai enkö osaa vieläkään käyttää tätä foorumia.
Sailor puhuu täyttä asiaa. Mikäli ostat ruotsalaistyyppisen pumpun, niin et tee termareilla yhtään mitään. Mulla ne on, mutta ne on otettu jakotukeilta pois käytöstä. Tukilta on helppo säätää piiriä pienemmälle jos on liika kuumaa. Itse olen säätänyt tätä tietokonehuonetta/työhuonetta viileämmäksi juuri koneen tuottaman lämmön takia ja pystyy täällä nukkumaankin paremmin jos hallitus ei päästä viereen.
-
Mistä sä Seilor näit mitä pumppua tuo TeemuK on hankkimassa? Onko se maininnut siitä jossain vai enkö osaa vieläkään käyttää tätä foorumia.
Tuo vastaus oli skimanille "quotattu". TeemuK taitaa olla laittamassa LÄ:n V8-mallia. Nämä päätellen henkilön aikaisemmista postauksista.
@ TeemuK
Jos päädyt V-malliin niin kannattaa harkita jos ottaisit kuitenkin vain yhdellä piirillä, josta kuristaisit jakotukilta "ei kosteita" tiloja. Tällöin säästyy paitsi rahaa erillisistä piireistä, ouman säätimestä, mutta myös (ehkä) ekoflexistä, jonka joudut vetämään rakennusten väliin. Säästät myös yhden shuntin, kiertovesipumpun, putkimiehen työtä jne.
Termostaattien lisäksi "huono" sijoitus omassa projektissa oli erilliset piirit. Yhtä hyvin voisi ei kosteita piirejä kuristaa siitä jakotukin päältä vähän pienemmälle, jolloin kosteat tilat lämpiäisiävät enemmän. Kesällä sitten "ei kosteat" piirit jakotukin päältä kiinni.
Kahteen piiriin satsaaminen ei tuonut sellaista taloudellista, saatikka mukavuus lisää järjestelmään, johon kannattaisi satsata satoja euroja. Puhumattakaan siitä ylimääräisestä kiertovesipumpun ja shuntin kuluttamasta sähköstä.
V-mallissa termostaatit puoltavat vähän paremmin paikkaansa, mikäli otat vain yhdellä piirillä, silloin ne oikeasti joutuvat töihin ja termostaatilla saa oikeasti säätövaraa myös ylöspäin.
Itse olen ainakin niin "pihi" että säädän lämpökäyrän mahdollisimman alas ja ajan termostaatit auki (pl. makkari, tietsikkahuone).
Se lämpimän veden kierrättäminen korvataan sitten sillä taloon sijoitetulla pikkuvaraajalla (vrt. Colibrin mittaukset).
Jani
-
Meillä on KWH Pipen WehoFloor-järjestelmä. Lämmitettävää huoneistopinta-alaa n.165m² kahdessa kerroksessa, hintaa tuli neljä vuotta sitten vähän päälle 3000€ itse asennettuna.
Minulla myös 2002 wehofloor ja 180m2 lämmitettyä
lattiaa: 3200 euroa asennettuna. Kalliina minä sitäkin pidin,
mutta jos joillain on itse asentaen tullut yhtä kalliiksi, niin
taisinkin tehdä hyvät kaupat ;)
-
"Tämän" päivän tarjous 175m2 nereus purkilla ja jakotukeilla asennettuna (ei täyttöä) ~3300€
Sisältää 2 piiriä, toinen siis tuonne kosteisiin tiloihin toinen muualle. Täytyy vielä miettiä tätä piiri juttua, josko tekisikin sen yhdellä piirillä, sailorin ehdottamalla tavalla....
Meillä kun tod.näk. tulee myös käyttöveden kierto kun sieltä tallista on matkaa kuitenkin sen ~10m jakotukeille ja siitä vielä joku metri suihkulle ja useampi metri keittiöön.
-
Meillä lämmitysjärjestelmä on yhdellä piirillä toteutettu ja ajan mieluummin vähän lämpöisempää vettä kiertoon, kuin "nippa-nappa" riittävää. Tuloksena; kosteat tilat sopivan lämpöisiä ja termostaatit hoitavat muut huoneet 21 asteisiksi. Tunnustan olevani laiska juoksentelemaan jakotukeilla ja säätelemään joka huonetta alvariinsa, siksi päädyin termostaatti ratkaisuun. Meillä kun on tuota ikkunapinta-alaa aika julmasti niin halusin että ulkolämpötilan muutos lämmöntarpeen kasvuun hoidetaan termostaattien ohjastamana.
Tämä on tietysti henk.kohtainen mukavuus tekijä... 8) 8)
-
Pelkän pesutilan lämmön takia ei todellakaan kannata shunttipiiriä rakentaa. Varsinkin ns. normaalikokoisella pesutilalla muodostuu helposti ongelmaksi pääpiirin liian pieni koko, jonka aiheuttamat ongelmat heijastuvat myös kuiviin tiloihin.
Shunttipiiri on omien kokemusten pohjalta järkevä vain jos halutaan ajaa selkeästi viileämpää vettä esim. autotalliin, jos silloinkaan. Tai jos rakennuksessa kaksi eri ikäistä ja näin ollen hyvin erilaisen eristyksen omaavaa osuutta, kuten itsellä.
-
Eikös suurin osa näistä ruottalaisista pumpuista mittaa lattialämmitys piirin lämpötilaa paluupuolelta.
Pahimmassa tapauksessa se voi heittää piiriin yli 50 asteista vettä jolloin puhutaan lämpöshokeista .
Mitä järkeä on käydä koko ajan jakotukeilta säätämässä lämpötilaa kun termostaatit on keksitty.
Todennäköisesti kommentoijan autossa on myös säädettävä lämpötila ja termostaatti.
-
Nibe mittaa lämpöä paluupuolelta. Minulla nuo termostaatit on, kylläkin poiskytkettynä. Mitä tarkoitat tuolla lämpöshokilla? Kuinka sinne menee 50 asteista vettä, kenties käyttöveden lämmityksen jälkeenkö?
Minä olen säätänyt kierrot piireiltä erikseen, eikä niihin ole ollut tarvetta mennä KOKO AJAN säätelemään, niin kuin asian ilmaiset. Itse asiassa niitä ei ole väännelty sen jälkeen kuin ne on säädetty kohilleen.
-Santeri-
-
1110 nibe alåittaa kyllä lämmöntuotannon menoveden lämpötilan perusteella, mittaa toki paluupuolta mutta käynnistyy menoveden lämpötilan laskettua käyttövalikosta valitun astemäärän verran +valitun asteminuttiajan kuluttua.
Tuo pro:n mainitsema 50 asteinen vesi lattiapiiriin kuulostaa lähinnä...
-
Eikös suurin osa näistä ruottalaisista pumpuista mittaa lattialämmitys piirin lämpötilaa paluupuolelta.
Pahimmassa tapauksessa se voi heittää piiriin yli 50 asteista vettä jolloin puhutaan lämpöshokeista.
Kuten nimimerkki "pölötis" yllä totesi, mikään lämpöpumppu ei syydä maalämpöpiiriin 50-asteista vettä, ellei säätöjä ole laitettu täysin poskelleen. Pro, ethän vaan trollaa?
-
Kyllä se on tutkittu asia että joidenkin pumppujen automatiikkaa hoitaa muutaman kymmenen euron piirilevy jolloin varsinkin lattialämmitys piireihin voi hetkellisesti aika kuumaa vettä 8)
-
Elikkäs, tätä minäkin ajattelin, kun pro puhui lämpöshokeista. Puhutaan joidenkin sekuntien ajasta, ennen kuin menovesi laskee normaaliin.
Liekö käytännön merkitystä. Lattialämmitysputkille siitä tuskin isoa rasitusta tulee?
-Santeri-
-
13:46 varaajan lämmitys loppuu ja piikki oli noin 59C. Katsokaa kuvasta milloin keltainen vaihtoventtiili muuttaa asentoa ja valitkaa parkettimielipiteenne, jos vihreä GT8 (lähtölämpötila vaihtimelta) kestää kuvassa näkyvän ajan ?
Mittaus on yksinkertaistus koska kyseessä patteritalo eikä lattialämpötalo. Lattiapiiritalossa punainen käyrä olisi noin 10-15C C alempana, joka myös nopeuttaisi vihreän käyrän laskua, kun vaihtoventtiili vaihtaa asentoa.
No, meneekö jotain rikki vai ei ?
(http://img289.imageshack.us/img289/2316/lmpshokkikoed1.jpg)
ps. anturien tarkkuus on mitä on, mutta suunnilleen.
-
Niin no.... jos oikea menoveden lämpötilan ulkolämpötilan funktiona on Ouman tai Tiimi säätimellä ja pysyy esim. 28 astetta tasan.
Tai paluuvesiohjauksessa ja vaihtoventtiilillä ruotsalais vehkeissä, kun esim varaajan sisävaippaan haetaan vaikka 56 astetta on ulkovaipan lämpötila about 60C.
Tekeekö hyvää, jos tuo muutama litra tai jopa 10 litraa 60 asteista vettä ajetaan sementtilaattaan muutaman kerran päivässä esim 10-15 vuotta.
Ei se varmasti hyvää tee? Aiheuttaa nimittäin jonkinmoisen nitkauksen...
-
Teron kanssa osittain samoilla linjoilla, kuitenkin muistaen sen että lattiassa tuo ei aiheuta juuri yhtään mitään (ml. pintapäällyste). Tämä johtuu siitä että lattiassa suuren lämpötilaeron vuoksi tuo vesi jäähtyy nopeasti. Kovimmalle rasitukselle tuossa joutuu jakotukin liitokset, jotaka alkavat ensimmäisenä vuotamaan jos järjestelmään ajetaan liian lämmintä vettä. Se että koska ne alkavat vuotamaan (jos edes alkavat) on joskus kymmenen tai kymmenien vuosien päästä. Jotkut putket kestävät kuulemma 95 asteen jatkuvaa lämpötilaa.
Muttei mulla oleva Warmia: (sivu 4 alareuna)
http://www.warmia.fi/esite/warmia_esite.pdf
Asian voi kokeilla mittaamalla lähimmän lattialämmitysvesitukin lämpötiloja. Niiden olisi hyvä pysyä koko "shokin" ajan alle 50 asteisina (arvo osin hihasta). Muistan nähneeni rakennusvaiheessa lattialämpöputken elinikä vs. menoveden lämpötila kaavion, josta jäi mieleen että putken ikä oli suoraan verrannollinen lämpötilaan. Toisaalta muutaman minuutin ylitys ei kyllä vaikuta varmaan yhtään mihinkään.
Jani
Edit: löytyi tuo warmian kaavio
-
Muistan nähneeni rakennusvaiheessa lattialämpöputken elinikä vs. menoveden lämpötila kaavion, josta jäi mieleen että putken ikä oli suoraan verrannollinen lämpötilaan. Toisaalta muutaman minuutin ylitys ei kyllä vaikuta varmaan yhtään mihinkään.
En tiedä onko tästä mitään faktaa ja onko asiaa tutkittu, mutta muutaman minuutin ylitys muutaman vuoden aikana voi jotain tehdäkin.
Monasti taloissa on kaksi jakotukkia, joista toiseen menee vesi lattialämmitysputkea myöten.
Muistan jostain (täältä) lukeneeni, että lautalattia ajoittain naksuu, joten ei se ympäröivä massa aina ime kaikkia energiaa nopeasti pois vaan putket elää jne.
Edit lisäys
Teron kanssa osittain samoilla linjoilla, kuitenkin muistaen sen että lattiassa tuo ei aiheuta juuri yhtään mitään (ml. pintapäällyste). Tämä johtuu siitä että lattiassa suuren lämpötilaeron vuoksi tuo vesi jäähtyy nopeasti.
Joku voi laskea monta metriä sekunnissa vesi etenee putkessa.... Joten kyllä se aika monen metrin matkalla laajenee ja betoni ymprillä luultavasti ei....
-
Lupaan kertoa, sitten kun meikäläisen jakotukit alkaa huutaan hoosiannaa.
-Santeri-
-
Siinä vaiheessa kun santerin jakotukin liitos hajoaa,(ja monen muunkin)eikä vika ole materiaali/asennusvirheestä, me kaikki täällä olemme jo ihan oikeasti aikuisia ja monelle on meistä on laulettu se viimeinen virsi.
Niin uskon, enkä ole huolissani toisten maalämmittäjien muoviputkien pullistelusta betonin sisällä.
Enkä pelkää että minkään maalaisten tulistinpumppujen lämmönsäätö hajoaa ja päästää jopa 90 asteista vettä muoviputkiin tai jakotukille.
Se olisi pahisjen maalaamista seinille :o.
Mutta mukavahan se on asioita pohtia, onpahan tämmoselläkin säällä jotain tekemistä.
-
Niin ja mitenhän ne sielä ruottissa saattaa ellää ko niilä ei ole tulistimia, eikä nokiaa, eikä .......
-
Lattialämmitysputkiin ei kait putken ikääntymisen vuoksi saisi yli 45 asteista vettä päästää. Jakotukin syöttöputket on toki tujumpaa tavaraa.
Enemmän mua mietitytti se että mitä lattiassa olevat hiushalkeamat ja niiden päällä olevat kiviseinät tekee jos lämpöpumppu puskuroisi tuottamansa lämmitysenergian laattaan. Tulisiko seiniin hiushalkeamia? Joutuisiko vedeneristeet koetukselle?
Joku reipas tietenkin näppärästi laskee että minkä verran 15m pitkä lattialaatta pitenee/kutistuu esim +- 3 asteen lämpövaihteluissa.
-
No niin .....kerrankin samaa mieltä Kimmon kanssa.
Ei todellakaan tee hyvää päästää 50 ast. tai yli lattia verkostoon , edes hetkellisesti.Mieti lämpölaajeneminen ja mitä se tekee betonin sisässä.
Suurimman vaaran aiheuttaa niin sanotut tiukat mutkat 100 mm-100mm.
Ne voivat kestää paineistuksen ja yleensä kestääkin.mutta ongelma tulee yleensä myöhemmin jos ne ovat edes vähän nitkahtaneet asennus-vaiheessa.
Kyllä ne elin iän kestää jos olet reilusti yli 70 kymppinen mutta muuten suosittelisin tarkkailemaan lattialämmitys piirin paineita .
-
Tässäkin kun pitää faktat, fiktiot ja marketing bull s-hiting erossa niin ongelmat olisi tulleet jo esille jos niitä olisi tullakseen.
Ne perkuleen hurrit on tätä maalämpöä kait valmistaneet jo silloin, kun suomalaiset poltti vielä päreitä...
-Janne-
Esimerkiksi nereus lupaa putkensa kestävän jatkuvassa käytössä jopa +95 °C veden lämmön...
-
Juu ne pumput toimii tosi hyvin eteläruottissa.
Ja jos sä uskot kaikki myyntimiesten puheet niin sä uskot varmaan myös Joulupukkiin ja hyviin haltijoihin. ;D
-
Eikun nimenomaan en usko. Ja siksi pyrin löytämään faktoja pidemmältä ajanjaksolta. Eteenpäin kun ei voi kuin arvailla niin on pakko katsella aikaa taaksepäin.
-Janne-
-
yleisesti ottaen musta tuntuu että tälläkin alalla innovaatioita syntynee herkemmin pienien yritysten toimesta kuin isojen yritysten toimesta
Esim. IVT:n epäilen olevan niin turvallisessa asemassa että sille on paras taktiikka antaa markkinointiosastonsa jyllätä siten että heidän massatuotteensa pienikokoinen eteläruotsin osatehopumppu myisi mahdollisimman suurissa volyymeissa. Ei heitä suomen kovemmat pakkasolot ja saunomisharrasteet kiinnosta.
Aivan niinkuin tioetokonepuolellakin Windows on Gatesin lahja kiroistä kaikkine virus yms. ongelmineen, mutta koska M$:lla on johtava asema, he saavat shitnsa myytyä. Ja kun kylliksi kuulee markkinointia, alkaa se shit joidenkin mielestä jopa maistua hyvältä.
LISÄYS:
En tarkoita että IVT ois sen "paskempi" kuin muutkaan. Tarkoitan vaan ettei se välttämättä ole muita parempi vaikka heidän markkinointimiehensä niin väittävätkin.