Maalämpöfoorumi
Tekniset kysymykset => Aurinkolämmitys => Aiheen aloitti: sailor - 30.11.10 - klo:19:50
-
Jostain kumman syystä näin vuoden pimeimpään aikaan on alkanut ajatus orastamaan muutaman aurinkokeräimen liittäminen maalämpöön.
Mutta miten ne saisi liitettyä/integroitua tähän vanhaan V-malliin? Onko innovatiivisiä ajatuksia :o
Jani
-
Erillinen varaaja viereen. Alaosan lämmönvaihtimen etupuolelta haara varaajan alaosaan ja tulistusvaihtimen jälkeen haara varaajan yläosaan. Saattaa vaatia takaiskut lämmönvaihtimiin päin.
-
Erillinen varaaja viereen. Alaosan lämmönvaihtimen etupuolelta haara varaajan alaosaan ja tulistusvaihtimen jälkeen haara varaajan yläosaan. Saattaa vaatia takaiskut lämmönvaihtimiin päin.
Ensin ajttelin että tämä homma on ihan selvä:
- 100-200 litran varaaja Saksasta, jossa on kierukka aurinkopaneelia varten. Tämä kytkettäisiin LÄ:n jälkeen, jolloin LÄ:stä kesäajaksi sähköt pois ja ovi auki, jolloin se toimisi esilämmittimenä käyttövedelle. Tähän tietty ohitus talviaikaa varten.
- aurinkopaneeleita niin että piisaa ja loppu mitä pikkusäiliön lämmityksestä jää jäljelle niin kylmästi dumpataan maapiiriin. Joka aste kaivossa sitten tuo sen 0.1-0.125 lisää coppia a´250kWh/vuosi.
Etuna olisi että maalämpöpumpun voisi napsauttaa sähköttömäksi kesäajaksi.
JOS kuitenkin saisin lämmön johdettua LÄ:n tankkiin niin silloin ei tarvitsisi ostaa 400 euron lisävaraajaa, joka vie tilaa ja aiheuttaa "putkihässäköitä".
LÄ:n rosteritankin pohja möllöttää paljaana siinä kompuran yläpuolella, joten:
Onnistuisikohan ulkopuolisella kuparilevy/kierukka + piitahna virityksellä lämmön siirto tankkiin? Toinen vaihtoehto olisi napata aivan tankin alaosassa sijaitseva "hätävaravastus" pois ja korvata se kierukalla. Onko näihin joku standardi (vastus pois- kierukka tilalle)?
Tällöin täytyisi sitten laittaa muutama sähköpuhallin 15 asteen termostaatit perään, jottei kämppä kylmene jos kompura laukee talvella. TAI laittaa retrofit kierukka tilalle, jossa on vesi+sähkökierukka: http://www.raine-or-shine.com/shop/index.php?main_page=product_info&cPath=1_18_19&products_id=127
Jani
EDIT: ei mahdu pohjaan mitään "siirtolevyjä"
-
Mä oon mietteinyt kytkentää justiin toistepäin (toki ajatukset muuttuu vielä kokoajan). Elikkä lisävaraajaa ennen Lässää. Kesällä kuuma vesi esilämmitetään (kevät/syksy) siellä ja tarvittaessa vielä pumpataan kuumaa (keskikesällä) vettä Lässän tankkiin, jos meinaa varaaja lämmetä liikaa.
Talvella sitten imetään varaajaan Lässästä alaosan yläosan vettä (alaosan lämmönvaihtimelta?) ja esilämmitetään kuuma käyttövesi sillä (parempi cop?). Tällöin Lässän varaaja (varsinki yläosa) pysyis kuumempana, lisävaraajan alaosasta sais alaosan lämmönvaihtimelle kylmempää vettä (lauhtumislämpö entistä matalampi?), kahta varaajaa täytettäessä käyntiajat olis entistä pidempiä, täyttäisin varaajaa vain yö-sähköaikana...
Tänään ajatukset näin, huomenna ehkä toisin :) Maksaa vain värkit vähän liikaa vielä, ehkä parin vuoden päästä ajankohtaista :(
-
Mielenkiintoisia ajatuksia! Jos erilliseen aurinkovaraajaan päätyy, kannattaa varmaan sijoittaa roposet mahdollisimman isoon, esim 400L varaajaan. Kun käyttövettä alkaa iltasaunassa kuluttamaan, riittäisi sitä koko perheelle, ennenkuin iso airami alkaa taas seuraavana aamuna lataamaan varaajaa.
100L purkki menisi kyllä pieneen tilaan, mutta on nopeasti ehtynyt... ja jos samalla keruuliuos on tullut kaivoa auringolla ladatessa vaikka vähän liian lämpöiseksi, ei lämpöpumppu ehkä suostu yhteistyöhön? No, kai siihenkin joku keksintö löytyy.
-
- 100-200 litran varaaja Saksasta, jossa on kierukka aurinkopaneelia varten. Tämä kytkettäisiin LÄ:n jälkeen, jolloin LÄ:stä kesäajaksi sähköt pois ja ovi auki, jolloin se toimisi esilämmittimenä käyttövedelle. Tähän tietty ohitus talviaikaa varten.
Aurinko ei paista aina kesälläkään. Kuinkas se lässä voi esilämmittää jos se on sähkötön?
- aurinkopaneeleita niin että piisaa ja loppu mitä pikkusäiliön lämmityksestä jää jäljelle niin kylmästi dumpataan maapiiriin. Joka aste kaivossa sitten tuo sen 0.1-0.125 lisää coppia a´250kWh/vuosi.
Naapurin kaivoon menee jos koittaa pitkäksi aikaa säilöä, 100-200L on äkkiä täynnä (ei niin suurellakaan määrällä keräimiä) jos oikeen paistaa ja toisaalta äkkiä tyhjä.
Etuna olisi että maalämpöpumpun voisi napsauttaa sähköttömäksi kesäajaksi.
Ei voi, tai sitten sitä pitää käydä napsimassa päälle pois aika usein.
JOS kuitenkin saisin lämmön johdettua LÄ:n tankkiin niin silloin ei tarvitsisi ostaa 400 euron lisävaraajaa, joka vie tilaa ja aiheuttaa "putkihässäköitä".
Lässän pohja on niin kuuma kesäisin ettei sinne aurinkoa saa muulloin kuin oikein porotuskelillä, tai sitten ei ole tarkoitus napsia niitä pienempiä tehoja joita tarjolla kuitenkin eniten ajasta. Erillinen "kylmä" varaaja (alhaalta) olis paras
-
Mä oon mietteinyt kytkentää justiin toistepäin (toki ajatukset muuttuu vielä kokoajan). Elikkä lisävaraajaa ennen Lässää. Kesällä kuuma vesi esilämmitetään (kevät/syksy) siellä ja tarvittaessa vielä pumpataan kuumaa (keskikesällä) vettä Lässän tankkiin, jos meinaa varaaja lämmetä liikaa.
Talvella sitten imetään varaajaan Lässästä alaosan yläosan vettä (alaosan lämmönvaihtimelta?) ja esilämmitetään kuuma käyttövesi sillä (parempi cop?). Tällöin Lässän varaaja (varsinki yläosa) pysyis kuumempana, lisävaraajan alaosasta sais alaosan lämmönvaihtimelle kylmempää vettä (lauhtumislämpö entistä matalampi?), kahta varaajaa täytettäessä käyntiajat olis entistä pidempiä, täyttäisin varaajaa vain yö-sähköaikana...
Tänään ajatukset näin, huomenna ehkä toisin :) Maksaa vain värkit vähän liikaa vielä, ehkä parin vuoden päästä ajankohtaista :(
Tuon dumppauksen vois tehdä vaikka LKV kiertona kierukoitten kesken varaajasta toiseen "luppoaikana".
Talvella vaan vaihtoventtililää lämmityksen paluuvesi kiertämään (ja esilämmitämään LKV) sen aurinkovaraajan yläpäähän ja keskeltä takaisin samaan paluuvesiputkeen vaihtoventtiilin "taakse" Läsän paluuvedeksi. LKV esilämmityskierukka koko aurinkovaraajan pituudelta ja aurinkokierukka ihan alas jolloin aurinkoa olis napattavissa myös talvella jotain +10C aurinkovaraajan pohjalle.
-
Jostain kumman syystä näin vuoden pimeimpään aikaan on alkanut ajatus orastamaan muutaman aurinkokeräimen liittäminen maalämpöön.
Mutta miten ne saisi liitettyä/integroitua tähän vanhaan V-malliin? Onko innovatiivisiä ajatuksia :o
Jani
http://ktarke.net/levylammonvaihtimet.html ;)
-
Mä oon mietteinyt kytkentää justiin toistepäin (toki ajatukset muuttuu vielä kokoajan). Elikkä lisävaraajaa ennen Lässää. Kesällä kuuma vesi esilämmitetään (kevät/syksy) siellä ja tarvittaessa vielä pumpataan kuumaa (keskikesällä) vettä Lässän tankkiin, jos meinaa varaaja lämmetä liikaa.
Noin minäkin sen ensin ajattelin, mutta sitten mietin että LÄ:n pitää olla kokoajan kuumana (kompuran voimin), koska muutoin parin päivän poissaolon jälkeen kun käyttövettä ei käytetä LÄ:n säiliö on täynnä kylmää vettä. Eli kompuran pitäisi kuitenkin jauhaa.
Talvella sitten imetään varaajaan Lässästä alaosan yläosan vettä (alaosan lämmönvaihtimelta?) ja esilämmitetään kuuma käyttövesi sillä (parempi cop?). Tällöin Lässän varaaja (varsinki yläosa) pysyis kuumempana, lisävaraajan alaosasta sais alaosan lämmönvaihtimelle kylmempää vettä (lauhtumislämpö entistä matalampi?), kahta varaajaa täytettäessä käyntiajat olis entistä pidempiä, täyttäisin varaajaa vain yö-sähköaikana...
Tämä vaikuttaa (tavaa, tavaa, tavaa) uudemman LÄ:n V-mallin kytkennältä :)
-
- 100-200 litran varaaja Saksasta, jossa on kierukka aurinkopaneelia varten. Tämä kytkettäisiin LÄ:n jälkeen, jolloin LÄ:stä kesäajaksi sähköt pois ja ovi auki, jolloin se toimisi esilämmittimenä käyttövedelle. Tähän tietty ohitus talviaikaa varten.
Aurinko ei paista aina kesälläkään. Kuinkas se lässä voi esilämmittää jos se on sähkötön?
Naapurin kaivoon menee jos koittaa pitkäksi aikaa säilöä, 100-200L on äkkiä täynnä (ei niin suurellakaan määrällä keräimiä) jos oikeen paistaa ja toisaalta äkkiä tyhjä.
Varmaan häviötä tulee, mutta ei ainkaan systeemi kiehu. Jos sen maalämpökaivon lämpö laskee tasaisesti 4 ensimmäistä vuotta, niin kyllä siihen voi ne ekan neljän vuoden lämmöt nyt aluksi dumpata. Kaikki siitä yli on sitten plussaa.
Ei voi, tai sitten sitä pitää käydä napsimassa päälle pois aika usein.
No empä tiedä. Jos siinä pikkuvaraajassa saa lämmöt 60-70 asteeseen niin tokkopa se lämpömäärältään paljoakaan eroaa nykyisen LÄ:n 40-50 asteen lämmöistä. Ulkomailla laskin muksuille kylpyjä sellaisesta 100 litran seinävaraajasta ja nippa nappa riitti.
Lässän pohja on niin kuuma kesäisin ettei sinne aurinkoa saa muulloin kuin oikein porotuskelillä, tai sitten ei ole tarkoitus napsia niitä pienempiä tehoja joita tarjolla kuitenkin eniten ajasta. Erillinen "kylmä" varaaja (alhaalta) olis paras
Tota olen kanssa miettinyt. Nyt alalämpö on jotain 25-30 ja kesällä 40 astetta min.
-
Tuon dumppauksen vois tehdä vaikka LKV kiertona kierukoitten kesken varaajasta toiseen "luppoaikana".
Talvella vaan vaihtoventtililää lämmityksen paluuvesi kiertämään (ja esilämmitämään LKV) sen aurinkovaraajan yläpäähän ja keskeltä takaisin samaan paluuvesiputkeen vaihtoventtiilin "taakse" Läsän paluuvedeksi. LKV esilämmityskierukka koko aurinkovaraajan pituudelta ja aurinkokierukka ihan alas jolloin aurinkoa olis napattavissa myös talvella jotain +10C aurinkovaraajan pohjalle.
Voisiko tuon kierrättämisen tehdä myös wanhan mallin kanssa siten että tekisi käyttöveden sisäänmenon ja ulostulon väliin lenkin, jossa olisi levylämmönvaihdin ja kiertovesipumppu.
Ilmeisesti takaiskuventtiilit varmuuden vuoksi ettei rupea hanat imemään tai kuumaa vettä työntymään vesijohtoverkkoon päin.
JOS se noin toimii niin tämähän on ratkaistu.
Vaatii vaivaiset 3kpl kiertovesipumppuja:
1.kpl maapiiriin kierrättämään maapiiriä, tähän vielä lämmönvaihdin
1.kpl kierrättämään litkua aurinkopaneeleissa
1.kpl kierrättämään KV-kiertoa, tähän vielä lämmönvaihdin
- näistä tarvitsee vain tosin kahden käydä yhtä aikaa
JOS (menen asioiden edelle) se näin toimii, niin tää on tässä. Etuna on se ettei tarvitse erilllistä säiliötä. Trendillä voi seurata lämpöjen kehittymistä ja säästyy tilaa ja LÄ:n kompuran saa mukavasti otettua avuksi jos tarvii.
Olikos tämä nyt tässä?
Jani
-
Gaavio olis mukava, kun ei se kokonaisuus oikeen aukee tosta, kun ei se wanha lässäkään ole hanskassa.
-
Gaavio olis mukava, kun ei se kokonaisuus oikeen aukee tosta, kun ei se wanha lässäkään ole hanskassa.
Arvaa osaako piirtää semmoisen :-/
LÄ V-mallin periaatekuva: http://www.aijaa.com/v.php?i=7053182.jpg
Hieno oma 5min sätös: (http://kuva.termiitti.com/tnimage/14564.jpg) (http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14564)
EDIT: näyttää vielä sekalaisemmalta valmiina ;D
-
Noh kuva kertoo paljon.
Tuossa Lässässä oli siis mummoja mummon sisässä niinku venäjällä niitä puujuttuja...
Tarvittekkos tohon ollenkaan tota VV:iä, levarit sarjaan ja toisiokierrolla hallitaan mihin ladataan...tai molempiin jos tarvii/hyötyä.
Kannattaiskos kierrättää mieluummin lämmitysvettä eikä LKV:tä, se olis viileämpää pohjalla.
Ja tuon keruupiirikierron saisit varmaan hoidettua MLP:n käynnistämällä "käsiohjauksen" eli rinnalle toinen rele...? Vai onko siinä liikaa tehoja hukkuu hyöty siihen.
Tulee kyllä semmonen olo tosta ettei niitä matalia aurinkoja saada muualle kuin maahan ½talteen. Itsellä tuli semmoinen pakkomielle ,kun näitä mietin joskus, ettei onnistu ilman eriilistä SOL-varaajaa ja että vasta kun "pakko" niin maahan. Ennen maata MLP piirin suora nostolämmitys vaikka +10C:lla ennen pumppua.
Nämä oli pikapäätelmiä...pitäis filosofoida lisää...
-
Noh kuva kertoo paljon.
Tuossa Lässässä oli siis mummoja mummon sisässä niinku venäjällä niitä puujuttuja...
Tarvittekkos tohon ollenkaan tota VV:iä, levarit sarjaan ja toisiokierrolla hallitaan mihin ladataan...tai molempiin jos tarvii/hyötyä.
Kannattaiskos kierrättää mieluummin lämmitysvettä eikä LKV:tä, se olis viileämpää pohjalla.
Ja tuon keruupiirikierron saisit varmaan hoidettua MLP:n käynnistämällä "käsiohjauksen" eli rinnalle toinen rele...? Vai onko siinä liikaa tehoja hukkuu hyöty siihen.
Tulee kyllä semmonen olo tosta ettei niitä matalia aurinkoja saada muualle kuin maahan ½talteen. Itsellä tuli semmoinen pakkomielle ,kun näitä mietin joskus, ettei onnistu ilman eriilistä SOL-varaajaa ja että vasta kun "pakko" niin maahan. Ennen maata MLP piirin suora nostolämmitys vaikka +10C:lla ennen pumppua.
Nämä oli pikapäätelmiä...pitäis filosofoida lisää...
Tuon VV:n tarpeellisuutta itsekkin mietin. Kuinka paljon tuommoinen levari johtaa lämpöä jos toisio kierto ei ole päällä? Entisessä asunnossa tuli naapurin kuumavesivaraajasta kuumat vedet meille ja meidän muoviputki muuttui purukumiksi.
Taitaisi riittää että että asentaisi tuon maapiirin levarin vähän kauemmaksi noista muoviputkista (just in case).
Varmaan se kannattaa tosiaan ympätä tuohon L2-piiriin tuo kierto. Siihen se ei ole edes kovin vaikeaa kun se on rakennettu suntteineen koneen ulkopuolelle.
Tuo maapiirin pumppu imee 500W, joten se on kyllä pois laskuista. Kuinka suuria pumppuja niissä maaviileäjärjestelmissä käytetään? Riittääkö siihen semmoinen kolmiasentoinen 30-60W pumppu? Tuohon L2-piirin kiertoon riittäisi varmaan pienin pumppu mitä kaupasta löytyy, vai onkohan tuommoinen 30-60W (UPS 25-40 180 1x230V) pienin?
Sen verran olen katsellut hintatasoja että kaiken saa "puoli ilmaiseksi" Saksasta >:(
Olisiko tästä ohjaimeksi? http://www.hewalex.pl/pliki/en/old/G403_P10_controller_manual.pdf
Jani
EDIT: http://www.wilo.fi/cps/rde/xchg/fi-fi/layout.xsl/1962.htm
Star-RS 25/2 olisi 18W:n pumppu...
-
Uusittu kuva:
[(http://kuva.termiitti.com/tnimage/14844.jpg) (http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14844)
Tilattu:
Noihin "hullunkiertoihin" tuommoiset A-luokan Laingin pumput. 9-35 W http://www.laing.de/eng/products/pumps/heating_pumps/
satkun kappale postikuluineen
Ohjainpumppuryhmä 16 litraa/minuutti, 300 egee.
http://www.hewalex.pl/pliki/en/old/G403_P10_controller_manual.pdf
Pumppuryhmästä kuva:
(http://kuva.termiitti.com/tnimage/14864.jpg) (http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14864)
Kukas osaa sanoa kuinka paljon levylämmönvaihtimessa kannattaisi olla lämmönsiirtopinta-alaa? Tietysti mitä suurempi niin sitä parempi, mutta missä kulkee järkevyyden rajat? Paljonko pinta-alaa tuohon pöntön lämmittämiseen? Entä maapiirin dumppaukseen?
Onko 0.5m2 lämmönsiirtopinta-ala vähän vai paljon? ::)
Jani
-
Tuossa on joku juju tossa aurinkon viemikseksi Lässään, avaisitko hiukan mikä kytkentä Lässän sisällä...meneekö levanterille shuntattu ves vai kuinka toimii. Onko hullunkierron vaaraa?
Ei sitten vissiin oo vapaita piippuja varaajassa!?
Mistä nuo pumput ostit ja onko ne ulkoisesti kierrossäädettäviä siis signaalilla?
Levantereista ei oikeen ossoo sannoo mitään kuinka mitoitellaan, suuria ne kummiski on esmes noissa MLP:ssä joissa siirtyy 5-10kw tehoo...
-
Tuossa on joku juju tossa aurinkon viemikseksi Lässään, avaisitko hiukan mikä kytkentä Lässän sisällä...meneekö levanterille shuntattu ves vai kuinka toimii. Onko hullunkierron vaaraa?
Kytkentä tulee LÄ:n ja suntin väliin, eli kiertoon ei pitäisi lähteä mitään ylimääräistä (mitä Ouman ei halua lämpökäyrän mukaisesti päästää). Levarissa pyörii sitten LÄ:n ulkovaipan vesi.
Ei sitten vissiin oo vapaita piippuja varaajassa!?
Eipä taida olla. Jos olisi pelkkä L1 piiri käytössä niin silloin varmaan olisi vapaana nuo L2 piirin reiät.
Mistä nuo pumput ostit ja onko ne ulkoisesti kierrossäädettäviä siis signaalilla?
http://shop.ebay.de/mgr-technik/m.html
Kierroksia säädetään ihan nappulasta. Tästä on olemassa myös "auto" malli, joka adaptoituu itsenäisesti. Hyvä kauppa. Pumput tulivat UPS:illa pihaan 7 vrk, vaikka välissä oli joulu
Levantereista ei oikeen ossoo sannoo mitään kuinka mitoitellaan, suuria ne kummiski on esmes noissa MLP:ssä joissa siirtyy 5-10kw tehoo...
Noille levylämmönvaihtimille ilmoitetaan hirmuisia nimellistehoja, mutta kun ei mistään oikein ilmene millaisella lämpötilaerolla ne on mitattu >:(
Olen pähkäillyt että maapiiriin laitan mahdollisimman pienen, jottei liitoksiin kohdistu lämpötilan vaihteluita. Levarit eivät sinänsä ole kalliita (ebay), mutta noissa suuremmissa rupeaa olemaan "nyrkin kokoiset" lähdöt:
http://shop.ebay.de/wiltec_gmbh/m.html?_nkw=Edelstahl+W%C3%A4rmetauscher&_sacat=0&_stpos=&_sop=15&gbr=1&_odkw=Edelstahl&_osacat=0&_trksid=p3911.c0.m270.l1313
Tuo ohjainpumppuyksikkö on täältä: http://s-h-handel.de/shop/catalog/browse?shop_param=
Sinne voi kirjautua, vaikka Suomi ei olekkaan listassa. Sitten vaan sähköpostia firmaan (kirjoittaa hyvää englantia) ja laittaa rahat tilille PAYPALilla. Postikulut 33 euroa tuolle pumppuyksikölle.
Paneelit + välikappaleet + asennustelineet lähtivät tilaukseen: http://www.exclusiv-home.de/Kategorie/63/Solarkollektor_/_Panels.htm
Kiitos muutaman viikon vitkuttelun nousivat postikulut 49 eurosta 160 euroon. Koska tuo pulju on OIKEASTI edullinen noiden paneeleiden osalta, niin veikkaampa että nostavat hintoja keväällä. Eli nyt on menossa joku talvi ALE. En näe mitään syytä miksi myisivät 100-150 euroa halvemmalla paneeleita kuin muut Saksalaiset puljut. Paneeleita tulee 4x2,5m2
-
Se tuossa kytkennässä vähän ihmetystä aiheutti että kuumasta päästä varaajaa vaihtimen kautta kylmään päähän varaajaa. Oletan että L2 lähtö ylhäällä ja paluu ihan alapäässä. Sehän pitäis olla niinku juuri toisinpäin...?!
Tiedätkö kuinka kuumaksi tuon määnesteen lämmön voi nostaa, eli max naturet T?
-
Se tuossa kytkennässä vähän ihmetystä aiheutti että kuumasta päästä varaajaa vaihtimen kautta kylmään päähän varaajaa. Oletan että L2 lähtö ylhäällä ja paluu ihan alapäässä. Sehän pitäis olla niinku juuri toisinpäin...?!
Tiedätkö kuinka kuumaksi tuon määnesteen lämmön voi nostaa, eli max naturet T?
Olet tismalleen oikeassa että se on "väärinpäin", mutta eikös se kierrä L2 kiertoa vastaan jos sen laittaa toisin päin? Tietysti kesällä suntti on melkein kokoajan kiinni, mutta...? Tähän kaipaan mielipiteitä.
Kuulemma 23-25 astetta on joku "maaginen" raja? Sitähän se ei voi koskaan saavuttaa, koska reikä on 220m. Olisko parhaat puhallinkonvektorilla kaivoa lämmittäneet saavuttaneet 10 astetta?
Jani
-
Se tuossa kytkennässä vähän ihmetystä aiheutti että kuumasta päästä varaajaa vaihtimen kautta kylmään päähän varaajaa. Oletan että L2 lähtö ylhäällä ja paluu ihan alapäässä. Sehän pitäis olla niinku juuri toisinpäin...?!
Tiedätkö kuinka kuumaksi tuon määnesteen lämmön voi nostaa, eli max naturet T?
Olet tismalleen oikeassa että se on "väärinpäin", mutta eikös se kierrä L2 kiertoa vastaan jos sen laittaa toisin päin? Tietysti kesällä suntti on melkein kokoajan kiinni, mutta...? Tähän kaipaan mielipiteitä.
Kuulemma 23-25 astetta on joku "maaginen" raja? Sitähän se ei voi koskaan saavuttaa, koska reikä on 220m. Olisko parhaat puhallinkonvektorilla kaivoa lämmittäneet saavuttaneet 10 astetta?
Jani
Ilmeisesti varaajan latauksen painotat paljolti kesälle..eikse kumminkin ole aika kuumaa tuo otto tuonne levarille, eli tarkoittaa että keräimen lämpö pitää olla aika korkea ennen kuin saat jotain eli yli L2 piirin lähtöputken lämpötilan. Mitähän se L2-lähtö lie kesällä?
Eikös siellä varaajan "katolla" ole vapaa piippu johon voisit viedä sen aurinkolämmön. Se jossa on ilmanpoistoo/ylipaine ventiiliä.
Maanesteen max läpötilalla tarkoitin mitä se itseasiassa saa olla/kestää menettämättä "rikki".
-
Ilmeisesti varaajan latauksen painotat paljolti kesälle..eikse kumminkin ole aika kuumaa tuo otto tuonne levarille, eli tarkoittaa että keräimen lämpö pitää olla aika korkea ennen kuin saat jotain eli yli L2 piirin lähtöputken lämpötilan. Mitähän se L2-lähtö lie kesällä?
Eikös siellä varaajan "katolla" ole vapaa piippu johon voisit viedä sen aurinkolämmön. Se jossa on ilmanpoistoo/ylipaine ventiiliä.
Maanesteen max läpötilalla tarkoitin mitä se itseasiassa saa olla/kestää menettämättä "rikki".
Ehkä tässä on prioriteetissä enemmän tosiaan tuo kesäaikainen lämpimän veden lämmitys, unohtamatta kuitenkaan tuota ulkouima-allasta, joka noista kuvista puuttuu.
Maapiirin lämmitys on nyt vain sellaisena dumppina mukana. Jos tuo ILP joskus antautuu niin maapiirin lämmitys siirtyy puhallinkonvektorille ja aurinko kytketään maapiiristä pois.
Ehkäpä jotain saadaan ajettua lämmityspiireihinkin huhti-toukokuussa, kukapa tietää.
Todennäköisesti tämä L2 piiriin lämmön ajo sekoittaa koko ulkovaipan veden. Tosin se riittää että koko 340 litraa on 40 asteista. Kylpyammetta meillä ei kesällä juuri käytetä ja ainahan sitä voi kompuralla ajaa pöntön kuumaksi tarvittaessa jo legionellan tapon vuoksikin.
"Eikös siellä varaajan "katolla" ole vapaa piippu johon voisit viedä sen aurinkolämmön."
Tämä ei auennut. Jos siellä on yksi reikä niin mistä ulos?
Tuosta maksimilämmöstä en osaa sanoa mitään muuta kuin että en pidä ajatuksesta että "oikein ajoitetun" sähkökatkon jälkeen maapiiriin menee liian kuumaa vettä.
Ainakin kiehuva vesi teki ex kämpän muoviputkesta purukumia. En löytänyt "en 12201" standardin määritelmiä PEM:lle.
-
Ainiin en muistanut että tämä oli tämmönen varaaja
[size=24] [()][/size]
Tommosessa ei ole "yläreikää"
Eli Varaajan lataus alkaa kun auringosta tulee 40-45C ja sitä alempia tuuppaat altaaseen 25-40C ja alle 10-25C olis mahdollista ajaa keruupiiriin. Mikähän lie matalin lämpö jota keräimestä teoreettisesti vois imeä?
Se allaskin jo sinänsä olis riittävä dumppauspaikka, mutta mielenkiinnosta taidat sinne maapiiriin laittaa...Mitäs jos lämmitäisitkin auringolla sitä maasta pumppuun litkua (kun pumppu käy) ja laittelisit piirit niin että altaasta kanssa maapiirille apuja kun kelit vaihtelee ja pumppua tarvitaan. Maapiiri sais osansa niinku välilliseti ja pumppu suorinta tietä sais 15-20C litkua. Lässälle on kait speksattu max 20C maalitkulle.
Minkälaisella vaihtimella altaaseen ajattelit ajaa?
Entäs sen naturetin kesto, kuinka lämmintä kestää, tätä olen itsekin joskus metsästellyt?
Jos se jossain kohtaa on mahdollista saada kuumaa!
Riittääkö tuossa ohjaimessa äly valkailemaan noita lämmitettäviä kohteita?
-
Naturettia ei voi käyttää suoraan paineistetuissa aurinkokeräimissä. Kyllä kai se muutoin kestää, mutta keräinten kiehumistapauksessa ei. Ei se toivottavasti levarissa "jysähdä".
Tuohon altaan liittämiseen ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin lämmönvaihdin keräimiltä tulevaan linjaan. Keräimet ja allas ovat talon eteläpäädyssä, kun taas A-talli maalämpöpumppuineen pohjoispäädyssä.
Lämmönvaihtimeksi joku: http://shop.ebay.co.uk/?_from=R40&_trksid=p5197.m570.l1313&_nkw=koi+%2B+heat+exchanger&_sacat=See-All-Categories
Koko hommahan lähti siitä että katselin tuota kaivon lämpötilaa jo marraskuussa ja mietin että noinkohan se selviää näistä kylmenevistä talvista. Ensin piti vain laittaa lämmitystä ihan DIY keräimellä (putkilenkkiä asfaltille/tiilikatolle/vast.), mutta lapasestahan tämä (taas) lähti ;D
Jani
-
Naturettia ei voi käyttää suoraan paineistetuissa aurinkokeräimissä. Kyllä kai se muutoin kestää, mutta keräinten kiehumistapauksessa ei. Ei se toivottavasti levarissa "jysähdä".
Tuohon altaan liittämiseen ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin lämmönvaihdin keräimiltä tulevaan linjaan. Keräimet ja allas ovat talon eteläpäädyssä, kun taas A-talli maalämpöpumppuineen pohjoispäädyssä.
Lämmönvaihtimeksi joku: http://shop.ebay.co.uk/?_from=R40&_trksid=p5197.m570.l1313&_nkw=koi+%2B+heat+exchanger&_sacat=See-All-Categories
Koko hommahan lähti siitä että katselin tuota kaivon lämpötilaa jo marraskuussa ja mietin että noinkohan se selviää näistä kylmenevistä talvista. Ensin piti vain laittaa lämmitystä ihan DIY keräimellä (putkilenkkiä asfaltille/tiilikatolle/vast.), mutta lapasestahan tämä (taas) lähti ;D
Jani
Jep jotain peruuttamatonta on jo tehty kun on ostettu kamaaaa...
täällä ollaan vaan vielä mielenkiinnosta "vilttiketjussa" kovasti jossain kohtaa lähempänä hankintaa, mutta sitten alko perääntymisvaihe. Ei sitä tiedä vaikka taas kohta hyökättäs...;)
Juu ei sitä naturettia keräimille, mutta se juuri kuinka paljon sitä voi lämmittää, ettei tarvi sitten ihmetellä vakuutusyhtiön perääntymistä kun on talonsa poksauttanut vai onko sulla erikseen poksautusvakuutus? ;)
-
Nyt ei oikein voi enää tosiaan perääntyä. Itse ajattelen niin että tämä on pitkän ajan investointi, joka kannattaa nyt tehdä kerralla kaikki (LÄ, kaivodumppi, allas) kun kerran aloittaa.
Ihmisikä on rajallinen, kannattaa "hyökätä" niin kauan kuin vielä pystyy 8-)
Aurinkolämpöfoorumilla yksi ehdotti lämmönvaihtimeksi sellaista tiiliskiven kokoista levaria. Kaipaisin edelleen vähän tarkempaa mitoitusta.
-
Tilasin Pollucom energiakulutusmittarin, josta näkee sitten paljonko aurinkokeräimet tuottaa.
Niitä on ainakin kahta mallia eri virtausnopeuksille : 1,5m3 /h ja 0,6m3/h
Otin tuon pienemmän. Näitähän saa parilla kympillä Saksan EBAYsta. Saksassahan näillä mitataan kaukolämpökohteissa asuntojen energiankulutusta tjms. Niitä vaihdetaan tasaisin väliajoin ja niitä saa siten sopivasti käytettynä.
Voisihan tuollaiset MLP:nkin perään laittaa, mutta vaatisi vissiin 2kpl kun on kaksi lämmityspiiriä. Hyvä (eng.) PDF aiheesta: http://www.sensusesaap.com/files/lh_1110_int_pollucom_e_0001.pdf
-
Mä laittelin loppuvuodesta Pollucom Qn2,5 lämpöpumpun lauhdutinputken ja varaajan väliin ja toisen Qn0,6 varaajan ja patteriverkon väliin.Noissa saattaa olla tarpeen riittävä virtaus että mittari näyttää oikein,mulla on patteriverkossa n 0,4m3/h virtaus ja laitoin ensin Qn1,5 mittarin mutta se näytti kolmanneksen liian pientä tehoa.Vaihdoin sitten Qn0,6 mittarin niin nyt näyttää oikein.Sellainen vinkki kun tuota mittaria putkeen vääntää niin kannattaa vetää vaikka ilmastointiteipillä tms näyttöosan ja rungon ympäri.Jos putkipihdit vähän luiskahtaa väärin niin näyttö ja elektroniikka on pannuhuoneen lattialla useana osana.Saa toki laiteltua takaisin ;)
Toinen asia että tuon mittarin näyttö kääntyy 180 astetta ihan kääntämällä niin ei tarvitse erikseen putkia muutella jos näyttö jäisi ylösalaisin,kääntää vaan oikein päin.Tuossa on rungossa valmiina kiinni paluuputken anturi joten tarvitsee itse asentaa vain toinen anturi kuumempaan putkeen.
-
Tuommoinen brosyyri löytyi lämmönvaihtimista: http://poelwt.de/pdf/b3-12.pdf
Katsellaas sitä ekaa riviä:
Olisiko tuo tulkittavissa siten että keräimestä tulee vaihtimeen 65 asteinen vesi ja se jäähtyy 50 asteeseen. Sekundaarikierron vesi tulee samaan vaihtimeen 40 asteisena ja lämpenee 50 asteiseksi.
Medien / Anwendung t (°C) [ch916]t (°C)
Primär 65 / 50
Sekundär 40 / 50
Sitten tuo delta T, jos se olisi 12,5 astetta niin silloin tuon pienimmän levarin 9kW:n teho saavutettaisiin n.600 litraa/h eli 10l/min kiertonopeudella.
[ch916]t (°C) 12,5
Onko nuo kW-lukemat ilmoitettu sitten jollakin maksimivirtaamalla tuolla delta T:llä?
Huonotkin arvaukset otetaan kiitollisina vastaan.
P.S Kiitos Matias infosta
-
http://poelwt.de/?site=products/wt/hrale/b3_32&PHPSESSID=c9719ba1724124b5960dde0209d8db6c
Valmistajan mitoitus näyttäisi 10m2 kerääjille olevan n. 0,58 m² lämmönvaihtimen pinta-ala. Otetaan se lähtökohdaksi tai suurempi, kun ei muuta tietoa löydy.
Pumppuasema tuli tänään. Nätti paketti. Kaikki anturit ja verkkojohto kytketty valmiiksi. Laitoin töpselin seinään ja anturit rupesivat näyttämään lämpötiloja. Lämpötilalukemat muuttuivat npsasti kun sormilla vähän lämmitti antureita. Liki oli etten käynnistänyt KV-pumppua siinä kikkaillessani 8-)
-
Jep tuon saman olin kanssa nähnyt ja aika pientä siihen tuon mukaan tarvitaan...suuremmasta ei liene haittaa, eikä hintaeroakaan taida heti kehittyä kauheesti.
Onko tuo pumputus tuon vaihtimen ympärille tulossa on/off vai onko siinä kierroslukusäätö molemmissa pumpuissa?
Jos muuten vain toisessa on kierroslukusäätö niin onko se sitten parempi olla sisäkierrossa (varaaja) vai ulkokierrossa (keräin)?
Kuinkahan ne noita toteuttelee... ne oikein amatilaiset?
-
Jep tuon saman olin kanssa nähnyt ja aika pientä siihen tuon mukaan tarvitaan...suuremmasta ei liene haittaa, eikä hintaeroakaan taida heti kehittyä kauheesti.
Onko tuo pumputus tuon vaihtimen ympärille tulossa on/off vai onko siinä kierroslukusäätö molemmissa pumpuissa?
Jos muuten vain toisessa on kierroslukusäätö niin onko se sitten parempi olla sisäkierrossa (varaaja) vai ulkokierrossa (keräin)?
Kuinkahan ne noita toteuttelee... ne oikein amatilaiset?
Tuo pumppuasema haistelee kai itse omat nopeutensa ja säätää sitä pumppuaseman pumppua deltaT:n avulla. Pumppuaseman pumppukin näyttää olevan 3 asentoinen Wilo tjms. eli kai sillä tehdään ensin esisäätö ja loput sitten kierroslukusäädettynä?
Nuo 2 muuta (maapiiri + varaajan sisäinen) ovat noita edellämainittuja 7 asentoisia pumppuja. Kaipa sen varaajan sisäisen kierron saa sopivaksi kun sitä pienintä 9W:n asentoa vielä hiukan kuristaa. Käsittääkseni ohjain ei säädä automaattisesti kuin tuota pumppuaseman pumppua.
Tulipa sekava sepustus :-?
P.S Lähti näköjään paneelit kohti Suomea
-
Niitä on on/off ja sitten taas oikeis säätyviä koneikkoja, molempia on liikenteessä.
Niissä säätimissä on usein erilaisia kytkentävaihtoehtoja, 2:lle lappeelle, 2:lle tasolle lataus yms yms... ja voi olla 2:n pumpunkin vaihtoehto. Et ole tainnut ehtiä tsekata mahdollisuuksia läpi.
Vaikea yhtäkkiseltään kuvitella kumpi olis paree olla säätyvä... ja toisaalta sun kytkentä ainakin varaajaan ei ole kerrostumista suosiva joten ei liene niin väliä.
Täytyy oikein koittaa (jos jaksaa) tutustua aiheeseen.
EDIT: Näky oleva säätyvä vaihtoehto olemassa tossa säätimessä, keräinpiiriin tyrkyttävät noissa vaihtoehdoissa. 700W jopa kytkentäkyky, joten kyllä sillä 2 pumppuakin menis jos muuton sopii kytkentöihin.
-
Tarkoitus olisi koittaa tuota 6.5 ohjausta. Kuitenkin niin että uima-allasta kuvaa tuo maapiiri.
En kyllä täysin ymmärrä tätä: "If
the set temperature for boiler B is achieved, or T2max temperature is exceeded, the controller automatically starts heating water in the swimming pool A,
switching off the O2 output and redirecting valve U to the swimming pool A."
Eli saisiko tuon O2 katkaisun koskemaan tuota kiertovesipumppua, joka pyörittää vettä LÄ:n varaajan sisällä.
Koko O2:n toiminta vaatisi itselleni vähän rautalankaa:
Relay output – potential free output, switch relay
Maximum current capacity: 8A
- Relay off – S1-S2 contacts closed
- Relay on – S2-S3 contacts closed
Eli jos tuo 6.5 kytkentä sammuttaa tuon LÄ:n sisäisen kiertovesipumpun niin silloin tuo ohjain toimii tuossa systeemissä.
Pistän vielä tämän manuaalin linkin: http://www.hewalex.pl/pliki/en/old/G403_P10_controller_manual.pdf
s.12 löytyy tuo ajattelemani kytkentä.
Jani
-
Jos asetuslämpötila varaajassa saavutetaan tai T2 max ylittyy, käynnistyy uima-allas A:n veden lämmitys automaattisesti kytkemällä O2 lähtö(rele) pois ja uudelleen ohjaus venttiili U:lla uima-allas A:lle.
Toi O2 on vaihtokosketin rele jota aurinkolämmitys ohjaa,koskettimet:
S2=(C) yhteinen napa
S1=(NC) ilman ohjausta kiinni,avautuva kosketin
S3= (NO) ohjauksella kiinni,sulkeutuva kosketin.
Kun O2 =off niin S2-S1 väli kiinni ja S2-S3 väli auki
Kun O2= on niin S2-S1 väli auki ja S2-S3 väli kiinni.
Maksimi virta 8A koskettimilla joten riittää hyvin kiertopumpun ohjaamiseen.
Tuossa ohjeessa 230V tulee liitinryhmä 04:n liittimestä L releen yhteiselle koskettimelle S2 ja kun rele on päällä niin sähkö on S3 (B) liittimessä.Kun rele on pois päältä niin sähkö tulee S1 (A) liittimeen.
Eli saisiko tuon O2 katkaisun koskemaan tuota kiertovesipumppua, joka pyörittää vettä LÄ:n varaajan sisällä.
Jos kiertovesipumppu on aurinkolämmityksen mukana asennettava(Ei LÄ:n oma) pumppu niin kyllä voi,pitää ottaa sähkö tuolle pumpulle O2 releen S3 (B) liittimestä niin pumppu pysähtyy kun O2 katkaisee.
Jos uima-allas tarvitsee tuossa tilanteessa käynnistyvän pumpun niin sen sähkön saa O2 releen koskettimelta S1 (A)
Sekavaksi menee,jos tuo kuva selventää
(http://i3.aijaa.com/b/00649/7279431.jpg) (http://www.aijaa.com/v.php?i=7279431.jpg)
-
Kiitos Matias, tämä selvensi asiaa.
-
Paneelit saapuivat. Yhden paneelin tausta oli kuljetuksessa saanut hieman siipeensä.
Täytyy reklamoida koska vahingoittuminen johtui huolimattomasta pakkaamisesta. Paneelit olivat pystyssä väljässä vaunussa, jossa ne mahtuivat kallistumaan ja vaunun reuna hinkkasi pahvit rikki.
Olisiko arvausta sopivasta paisuntasäiliön koosta. Onko suurempi aina parempi? Kerääjään menee 1.3litraa x 4kpl = 5.2litraa. 20 metriä 16mm letkua 4 litraa + 3xlämmönvaihtimet a´1 litra = 3 litraa. Yhteensä noin 13 litraa.
-
Olisiko arvausta sopivasta paisuntasäiliön koosta. Onko suurempi aina parempi? Kerääjään menee 1.3litraa x 4kpl = 5.2litraa. 20 metriä 16mm letkua 4 litraa + 3xlämmönvaihtimet a´1 litra = 3 litraa. Yhteensä noin 13 litraa.
Pitäisi vielä arvioida kerääjän nesteen lämpötilavaihtelu.Tulee olemaan melkoinen suuri ainakin katolla olevissa elementeissä.Ympärivuotiseen käyttöön varmaankin hahmottelet aurinkosysteemiä ;)
edit:Kyllä tuohon riittänee 5l:n kalvopaisunta kun vesitilavuus on vain 13l
-
Paneelit saapuivat. Yhden paneelin tausta oli kuljetuksessa saanut hieman siipeensä.
Täytyy reklamoida koska vahingoittuminen johtui huolimattomasta pakkaamisesta. Paneelit olivat pystyssä väljässä vaunussa, jossa ne mahtuivat kallistumaan ja vaunun reuna hinkkasi pahvit rikki.
Olisiko arvausta sopivasta paisuntasäiliön koosta. Onko suurempi aina parempi? Kerääjään menee 1.3litraa x 4kpl = 5.2litraa. 20 metriä 16mm letkua 4 litraa + 3xlämmönvaihtimet a´1 litra = 3 litraa. Yhteensä noin 13 litraa.
Olisko 18L
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/putkilinja/putkilinja.html
-
Kiitos kommenteista. Ei tuossa "pitäisi" tulla kovia lämpötilaeroja, koska maapiirin pitäisi imeä kaikki ylimääräinen. Mutta kokemus on osoittanut että kaikki pitää pelata varman päälle, joten 18litraa tai 25 litraa lienee sopiva ;D
Tässä pari kuvaa aiheesta:
(http://kuva.termiitti.com/tnimage/15112.jpg) (http://kuva.termiitti.com/v.php?img=15112)
(http://kuva.termiitti.com/tnimage/15113.jpg) (http://kuva.termiitti.com/v.php?img=15113)
-
Päivitetään vähän:
- lämmönvaihtimet tilattu 0,73m² pumpun kupeeseen ja 0,24m² maapiiriin
Näiden kokoon päädyin aikaisemmin esiintulleessa linkissä olleella mitoitusohjeella 10m² paneeleita 0.5m² vaihtimen pinta-alaa. Hintaerot olivat niin pienet että päädyin tuohon 0,73m² - seuraavaassa koossa olisi ollut jo suuremmat liittimet ja se olisi vaatinut adaptereita väliin.
Tuo 0,24m² on siihen maapiiriin. Koko on "hatusta" toiseksi pienin, jotta "lämmönvaihtuminen" ei ole liian tehokasta? Tällöin kuvittelen että uima-allas ja maapiiri voisivat toimia yhdessä siten että ensin uima-allas repii lämpöä ja sitten maapiiri. Enkä halua myöskään että lämmönvaihtuminen on liian tehokasta, jotta maapiirin liitokset eivät "stressaannu". Edelleen MUTU:lla siis mennään :)
- maapiirin nestettä 10 litraa laimentamatonta SOLMAX isopropyleenialkoholia...samaa tavaraa varmaan kuin motonetin 60-9843 ZeroPropylen-pakkasneste 3l (5.30 €/L ), mutta kun hinta on sama tai oikeestaan halvempi niin tilataan nyt Saksasta sitten.
Samalla meni tilaukseen 3-tieventtiili ja valmiiksi eristettyjä metrin pätkiä taipuisaa rosteriputkea liittimillä ja jotain muuta pikkusälää.
Paisuntasäiliö pitää vielä tilata...niitäkin on sataa eri sorttia. Kooksi tulee 18 tai 25 litraa (ilmeisesti suuremmasta koosta ei ole haittaa), mutta joku kestää 6bar ja toinen 10. Jossakin on 99 astetta maksimi, toisessa 110 astetta. Ota näistä nyt selvää...
Aurinkokeräinten reklamaatio ei ole muutoin edennyt, paitsi reklamaatio otettiin vastaan ja lisäkysymykset tulivat melkein reaaliaikaisena. Täytyy raportoida kun hommassa edistytään.
-
Tiedoksi vaan:
Tuli pengottua läpi tuo vanhaan MLP järjestelmään aurinkolämmityksen liittämisen avustaminen...huhuh olipas pitkä....ei tipu avustusta ara:lta saakka tarkistettuna.
Et siis ole tuon suhteen menettämässä mitään...
-
Päivitetään vähän tilannetta:
Lämmönvaihtimet saapuivat. Pienempi on ihna siro, mutta tuo suurempi on ihan järkyttävä "möykky". Olisi ehkäpä kannattanut ottaa estetiikan kannalta se seuraava koko, jotta se ei olisi ihan kuution muotoinen 8-)
Samoin saapui keruuneste, valmiiksi eristettyjä metrin mittaisia joustavia teräsletkuja ja kolmitiemoottoriventtiili.
25 litran paisuntasäiliö lähti tilaukseen. Vähän suuri, mutta jos sitten kestäisi paremmin.
-
Päivitetään vähän tilannetta:
Lämmönvaihtimet saapuivat. Pienempi on ihna siro, mutta tuo suurempi on ihan järkyttävä "möykky". Olisi ehkäpä kannattanut ottaa estetiikan kannalta se seuraava koko, jotta se ei olisi ihan kuution muotoinen 8-)
Samoin saapui keruuneste, valmiiksi eristettyjä metrin mittaisia joustavia teräsletkuja ja kolmitiemoottoriventtiili.
25 litran paisuntasäiliö lähti tilaukseen. Vähän suuri, mutta jos sitten kestäisi paremmin.
Minkäsmoisia nuo eristetyt letkut oikein on, saatko niistä kuvaa?
-
Tulipahan aivan huvikseen piirreltyä periaatekuvaa miten tuon auringon sais laitettua tuohon omaan sydeemiin:
(http://kuva.termiitti.com/tnimage/15497.jpg) (http://kuva.termiitti.com/v.php?img=15497)
Tuossa sais aina (paitsi ylituotannossa) aloitettua latauksen 10ºC lämpöistä vastaan (tai jopa alle); lämmöt sais auringosta isoon varaajaan; dumppaus kaivoon onnistuu; MLP sais hyvällä COP:lla ladattua esilämmitystä käyttövedelle piikkitarpeisiin talvisin...
Eikä tuo nyt niin monimutkaiseksi tullutkaan...vain halpoja pumppuja pino...2 kpl säädettäviä loput perusbulkkeja.
-
Minkäsmoisia nuo eristetyt letkut oikein on, saatko niistä kuvaa?
Tuommoisia. Joustavaa rosteriputkea ja 3/4 liittimet päissä. Itse ostin 16mm letkua.
(http://i.ebayimg.com/17/!Bpw1nOwBmk~$(KGrHqYH-C!Eum4fTbFsBLszQ3pL+Q~~_12.JPG)
Pitää ajan kanssa perehtyä tuohon sun kuvaan. Itse meinasin laittaa LÄ:n ohjetta noudattaen tuon maapiirin kierron pumpun jälkeen maahan palaavaan putkeen.
Tietty MLP saisi menopuolelta lämpimämpää vettä sisuksiinsa, mutta kun jossakin varoiteltiin jostain häiriön mahdollisuudesta.
-
Saksasta ei vieläkään ole tullut paneeleiden telineitä, eikä sitä yhtä 3m rosteriletkun pätkää. Kuva selventää asiaa. Reclamaatioonkaan ei ole otettu kantaa.
(http://kuva.termiitti.com/tnimage/15714.jpg) (http://kuva.termiitti.com/v.php?img=15714)
-
Minkäsmoisia nuo eristetyt letkut oikein on, saatko niistä kuvaa?
Tuommoisia. Joustavaa rosteriputkea ja 3/4 liittimet päissä. Itse ostin 16mm letkua.
Niin tuo on sitä haitari-rosteria ja siinä eristeet+liittimet valmiina....jep jep.
-
Aurinko paistaa ja on kylymä... pistää ajattelemaan taas kaaviota uusiksi...tuo 200L varaaja on oikeastaan avainasemassa, minkälaisen löytäis "halavalla". Tämmösiä 2 kierukkaa kokomatkalla pystyssä ei oo paljon näkynyt. Hinta max 500e olen ajatellut rajaksi jolla siltä osin vois harkita hankintaa.
(http://i9.aijaa.com/t/00259/7495308.t.png) (http://aijaa.com/v.php?i=002597495308.png)
Tässä on jo seuraava versio mielessä missä olis sievennettynä taas hiukan...pitää työstää sitä. Ja sitä seuraavakin versio erilaisella varaajalla esim. OSO RTV 200E-3 kierukkavaraaja, tuon kanssa periaatetta pitäis hiukan vaihtaa. Toisaalta ton tyyppisiä varaajia löytyy pilvin pimein.
EDIT: Tässä 3 linkkiä missä näkyy aika selkeet erot toiminnallisuudesta erilailla kasatuissa systeemeissä, toiset saa toiset ei.
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Kolho/kolho.html
http://www.y-energia.com/aurinkolampo/seuranta/Lappeenranta/lappeenranta.html
http://www.sirrai.com/html/Sivu03Btilanne_nyt.html
-
Päivitetääs vähän:
Tänään saapui aurinkopiirin täyttölaite (mikä ikinä onkaan virallinen termi). Sillä pumpataan glykoli-vesi seos aurinkokiertoon. Tämä joutaa sitten alle omakustannushintaan seuraavalle tarvitsijalle (vink).
Eilen tuli ilmausventtiili, joka tulee sinne viimeisen paneelin ylänurkaan. Venttiili on mallia automaattinen, vaikkakaan en oikein ymmärrä miksi sen tarvitsisi olla automaattinen.
Pistin tilaukseen 2x20m eristettyä teräsletkua 400 egellä tilaukseen. Postikulut huimat 13 euroa.
Nyt rupeaa olemaan romut koossa ja aloitetaan asentajan "metsästäminen".
-
Ilmeisesti "eristetty letku" lähti jostain muualta kuin suomesta kun tuohon hintaan lähti...
Mistä hommasit?
-
Ilmeisesti "eristetty letku" lähti jostain muualta kuin suomesta kun tuohon hintaan lähti...
Mistä hommasit?
www.ebay.de ja hakusanaksi Solarrohr
Vaihtoehtoja on pituuksien, paksuuksien ja eristeiden paksuuksien osalta. 20mm putki ei olisi merkittävästi kalliimpi, mutta sen liittimet eivät olisi sopineet suoraan keräimiin.
-
Niin vähän arvelinkin...
Kyllä sieltä vaan tavaraa saa alas näin helmikuussakin:
http://www.sirrai.com/html/Sivu03Btilanne_nyt.html
700W/m2 Paisteella (aika iso paiste minusta, onkohan oikein mittaus) 5kw teho ja 19,5m2 TASOkeräimiä...mutta systeemikin on "viimosen päälle", varastot vaan näkyy tulevan aika täyteen jo talvella.
Minä olen ollut uskossa että "tuubeilla" saa paremmin näin talvella kuin "tasoilla"...mutta ei ole näin jos vertaa tähän:
http://www.pellettipekat.com/mtikka.html
Ei vielä yhtään saatua tulosta tänään ja mollo paistaa, ja nuo on aivan optimisti katolla, ihan omin silmin olen todennut.
EDIT: sori ei näy olevan tuo alempi "online" kun päiväys on 17.2.2011.... ei siis varmuutta.
-
Päivitetään taas tilannetta. Nyt on sitten paneeleiden kiinnitystelineet/raudat lähteneet vihdoinkin liikkeelle Saksasta. Ei tässä nyt tietysti ole kelien puolesta mikään kiire, mutta ei tuolle puljulle voi kyllä antaa tyydyttävää parempaa arvosanaa.
Olen myös seurannut tuota "sirraita" ja enemmänkin sieltä tulisi, mutta varaajan alalämmöt ovat aika usein turhan korkealla. Ilmeisesti puukattilaa täytyy lämmittää kovia yöpakkasia varteen niin paljon että varastot ovat täynnä.
-
Ylhäällä joo ovat, siihen voi olla kaksi syytä:
1: Tavaraa on tullut niin paljon alas
2: 500L varaajan LKV kierukat eivät riitä nostamaan lämpöä tarpeeksi ja apuja pitäis ottaa sähkövaraajasta eikä se taida asukasta innostaa, siksi ladataan mieluummin puuvaraajasta 500L varaajaan boostia.
Tuossa kaaviossa on pieni tavoite ristiriita 500L pitäis pitää lämpimänä LKV:tä varten ja auringon vastaanottoon taas kylmänä.
Tuo on aika uusi talo ja kwh-kulutus ei ole varmaankaan mahdoton, mutta kun puilla lämmittää niin mieluusti varastoi sitä ettei tarvi joka päivä. Tuo isomman varaajan ylempi kierukka vois olla LKV käytössä niin ei 500L tarvitsis pitää "täynnä".
Saanti on tainnut olla kumminkin 20-30kwh/vrk ja 25kwh nostaa seisovan 500L varaajaa jo yli 50C ylös.
Tommosia tuosta tulee mieleen.
EDIT: Ruapasin omasta ehdokkaasta aurinkolatauskytkentävaihtoehdon levyvaihtimen kanssa + monen vaihtoventtilin. Taitaa muuten olla halvempi laitella paljon pumppuja kuin paljon vaihtoventtiilejä. Pumpun saa kumminkin 50€ ja vaihtoventtiili taitaa olla tuplat...pitää ruapasta vielä sama pumpuilla.
(http://i7.aijaa.com/b/00148/7561184.png) (http://aijaa.com/v.php?i=001487561184.png)
Tässä pumpuilla:
(http://i9.aijaa.com/b/00856/7561404.png) (http://aijaa.com/v.php?i=008567561404.png)
-
Tänään saapui tajuttoman suuri pahvilaatikko kuriirifirman toimesta pihaan. Löi vähän aikaa tyhjää, mutta se 20m tuplaputkihan siinä oli :D
EDIT: näyttää keräinten hinnat hieman nousseen omasta tilauksestani (eipä yllättänyt). 24€ / kpl / 2.5m2.
http://www.exclusiv-home.de/Kategorie/5/Solaranlagen.htm
-
Projekti on nytkähtänyt hieman kangerrellen liikkeelle kun on ollut muuta puuhaa. Nyt sain kuitenkin viikonloppuna keräinten kiskot asennettua katolle ja huomenna tulee kurottaja, jolla nostetaan keräimet katolle.
Kun tähän hätään ei ole kuitenkaan putkimiestä saatavilla niin joudun itse yhdistämään keräimet toisiinsa.
Käytetäänkö näiden 3/4 kierrettävien liitosten välillä muuta kuin sitä "pahvista" tiivisteprikkaa?
Onko kiristysmomentista havaintoa tyyliin: käsillä ensin kiinni ja sitten 1/2 kierrosta työkalulla?
-
Nyt ovat kerääjät katolla. Oli noin tunnin homma. Tiedä sitten pitävätkö liitokset kuinka hyvin, mutta ainakin yläyhdysputket tulivat niin kuumiksi ettei sormilla pystynyt kiinni pitämään 8-)
Aikaa meni:
- 4h alakiskoon + 1h pois (kun meni väärään paikkaan ) :-[
- 2h alakiskoon (uusi yritys)
- 1h45min yläkiskoon (alkaa wanhakin oppimaan)
- 45min kerääjät kurkottajalla + 15min yläkiinnikkeiden ruuvailu
Nyt onkin vissiin pyssyn oston vuoro, että saa putkimiehen paikalle ;D
-
Jokos Seilorilla on projekti nytkähtänyt lämmitysvaiheeseen asti?!
-
Päivitetään vähän tilannetta.
Kerääjät kököttivät katolla koko kesän, mutta niitä ei ehditty (seli seli) kytkemään mihinkään. Nyt tuli kuitenkin aktivoiduttua sen verran kun kotitalousvähennys pienenee ensi vuonna että kytketytin varaajan kierron, sekä maapiirin kierron.
Trendi-käppyrää voi seurata ja ihmetellä kun maapiirin lämpötila pysyy noin samassa kun KV-pumppu kierrättää lämmönvaihtimen läpi maaliuosta. Pistin pari olutta viilenemään lämmönvaihtimen päälle ihan testimielessä 8-)
Koko operaatio onnistui kaikkinensa tosi hyvin ja nämä Langlin kiertovesipumput eivät kyllä kauheasti sähköä vie. Sain halpis energiakulutusmittarin tauluun max. 44watin lukemat. Pienimmillään vie 9 wattia.
Maapiirin kierto tuli teknisistä syistä nyt kuitenkin maasta tulevaan putkeen. Näin ei tarvinnut tehdä mitään ylimääräisiä lenkkejä, vaan haarat + takaisku mahtuivat pystyyn.
Maalis-huhtikuussa sitten temppuillaan keräimet kiinni. Yläpohjassa täytyy hieman tehdää muutakin pikku säätöä samalla kun tuo putkia sisään.
Maapiirin kiertoon tuli se suurempi (0.73 m2), kun pienemmän päälle ei olisi mahtunut kuin yksi olut tölkki. Varaajan kiertoon ostin tämmöisen: http://www.ebay.de/itm/Edelstahl-Plattenwarmetauscher-125KW-Solar-Heizung-/130619807256?pt=L%C3%BCftungs_Klimatechnik&hash=item1e698c1618
(Modell B3-23 30 Platten, Druck 30bar, Fläche 0,69m²)
EDIT: pukkas vähän sähkökatkoa...nyt taas toimii
-
Näyttääpä trendi-käyrä omituiselta. Käyntijakson aikana liuos kuumenee >:(
Joko anturi on liian lähellä kompuraa, tai sitten tuo ajoitus/kierrätys osuu just nappiin kun käyntijaksolla tehdään lämpöä vain sillä nesteellä, joka on putkissa "kuumana".
Maapiirin mittari näyttää sitten yhden asteen liian vähän....
-
Projekti on nytkähtänyt sen verran eteenpäin että lumet ovat sulaneet keräinten päältä ja ehkä ikävin homma on tehty, eli pujoteltu keräinten 2x20m letku talon sisälle. Ei nyt hommana kovin kummoinen, mutta hikeä valui kun letkua rempoi väli- ja yläpohjassa.
Hommasin lisäeristeenä kespetistä solukumia, joka täytyy vielä liimailla kylmässä yläpohjassa kulkevalle osuudelle. Eristeessä on onneksi liimapinta valmiiksi, eli vaikeus tulee kattotuolien välissä keikkumisesta.
Vielä pitäisi miettiä tuota kytkentää:
Pitäisikö kolmitieventtiili kuitenkin laittaa kuumalle puolelle eli keräinten ja levareiden väliin? Tuohon varaajan levariin jää vapaakierto päälle, eli mikäli lämmitetään porareikää niin paneeleilta tuleva "kylmä liuos" ei saisi olla vahingossakaan tekemisissä varaajakierron levarin kanssa. Muutoin viilennetään MLP:n varaajaa.
Onko kolmitieventtiilin "kytkentäasennolla" merkitystä, eli kun venttiili on T kirjaimen muotoinen, niin miten se tulee kytkeä?
Eli käykö:
Paneelista
I
I
L_____varaajan levari
I
I
maapiiirn levari
Osaisiko vaikka Matias sanoa kannattaako se laittaa noin, ettei tule hankaluuksia sitten tuon ohjaimeen kytkemisen kanssa :-[
EDIT: nyt hieman tutkittu 3-tieventtiiliä. Yhteissä on AB, A ja B. Oliskohan niin että ilman jännitettä AB-A on auki ja jännitteellä AB-B?
-
Tänään starttasi iltapäivän aluksi järjestelmä. Trendin käyrät näyttävät aluksi lievästi sanoen kummallisilta koska kolmitieventtiiliä ei ole vielä sähköistetty, vaan keräimet syöttää varaajaa.
Ehkäpä viikonloppuna saadaan vähän ohjaukseen järkeä. Sen verran kokeilin että maapiiriin meni 7kW hetkellistä tehoa ja varaajaan 3.5kW. Aurinkohan ei nyt oikeastaan edes paista, vaan käy aina välillä vain kurkkimassa pilven raosta 8-)
Nämä ovat sitten noin lukuja, koska pollucom on tarkoitettu vedelle eikä 50% propyleeniglykolille.
-
EDIT: nyt hieman tutkittu 3-tieventtiiliä. Yhteissä on AB, A ja B. Oliskohan niin että ilman jännitettä AB-A on auki ja jännitteellä AB-B
Olisko mitään esitettä tai kääntömoottorissa kytkennästä kuvaa?
Tai mikä on kolmitieventtiilin+moottorin malli?
Siitähän sen näkisi.
-
Tuossa taitaa olla kuvatkin 3-tie venttiilistä: http://www.ebay.de/itm/3-Wege-motorisiertes-Zonenventil-3-4-Zoll-Kugelventil-/140692903358?pt=Wasserinstallationen&hash=item20c1f355be
Venttiili on kytketty kuvista poiketen nyt kuitenkin tulopuolelle ja A menee varaajaan ja B menee maapiiriin.
Ohjaimen manuaali: http://www.hewalex.pl/pliki/en/old/G403_P10_controller_manual.pdf
Nyt kun on taisteltu tähän asti niin olisin myös kiitollinen jos osaat sanoa mihin kytken tuon varaajakierron KV-pumpun. Tuo maapiirin pumppu nyt voi pyöriä kokoajan niin näkee livenä mitä maapiirin todellinen lämpötila on.
Kytkentä:
(http://i2.aijaa.com/b/00794/10088137.jpg) (http://aijaa.com/0079410088137)
-
Onko systeemi nyt noin kytketty?
mihin kytken tuon varaajakierron KV-pumpun. Tuo maapiirin pumppu nyt voi pyöriä kokoajan niin näkee livenä mitä maapiirin todellinen lämpötila on.
Onko varaajassa A levylämmönvaihdin vai kiertääkö aurinkolämmön liuos esim varaajassa olevan kierukan kautta?
Jos siinä on levylämmönvaihdin ja tarkoitat sen ja varaajan välistä kiertoa niin kerrohan,tehdään uusi luonnos.
Tarkista tämä luonnos ja merkkaa tai muuta jos ei ole noin.
(http://i4.aijaa.com/b/00679/10089273.jpg) (http://aijaa.com/0067910089273)
edit:Lueskelin tätä ketjua ja tuli sellainen käsitys että olisi levari varaajan ja aurinkopanelin kierron välissä.
Jos varaajan kiertopumppu on tuolla tavalla niin helpointa on kytkeä se 3-tieventtiilin A-ohjauksen kanssa rinnan.
Silloin varaajan kiertopumppu käy aina kun 3-tieventtiili on A-asennossa ja pysähtyy kun 3-tie venttiili vaihtaa B-asentoon.
Tässä kytkennässä on ilmeisesti sellainen vika että pilvisenä päivänä kun aurinkopanelilta ei tulekaan lämpöä ja 3-tie venttiili on A-asennossa niin silloinkin tuo varaajan kiertopumppu pyörii.
Sen saa kyllä kytkettyä vaikka siten että varaajan kiertopumppu voi pyöriä vasta sen jälkeen kun aurinkopanelin kiertopumppu on lähtenyt käymään ja varaajan kiertopumppu pysähtyy kun aurinkopanelin kiertopumppu pysähtyy.
Mutta jos paneudutaan tähän sitten kun olet katsonut että miten nämä luonnokset osuu nykyiseen systeemiin
(http://i9.aijaa.com/b/00710/10089741.jpg) (http://aijaa.com/0071010089741)
-
Jälkimmäinen kuva on just kytkennän mukainen.
Jos varaajakierron KV-pumppu käy tosiaan kokoajan, niin silloin minun täytyy kääntää se toisin päin. Kuten trendikuvista näkyy niin nyt se puskee varaajan alaosasta kylmää vettä L2-lattiapiirille, mutta taas eilen kun aurinko paistoi niin paneelin tuotto meni suoraan lattiaan.
KV-pumpun kääntö ei ole iso juttu, jos kytkentä menee vaikeaksi. Lisäksi talvella huomasin että tässä varaajan piirissä on myös jonkinasteinen vapaakierto, joka sekin täytyy testata kun saadaan aurinkoa taivaalta.
Tämä päivä menee veneen kanssa temutessa, mutta huomenna käydään kytkennän kimppuun.
Täytyy vielä vähän kertoa näistä ensikokemuksistaa (samaan aikaan kun pikku pessimisti odottaa vuotoja yms ongelmia):
- Tuo Pollucom kuristaa virtausta aika lailla ja saa todennäköisesti lähtöpassit jossakin vaiheessa. Onhan se 50% glykoli melkoista tököttiä, mutta kuitenkin. Virtaus pitäisi olla 1,5l/minuutti/keräin eli 400 litraa tunnissa. Tällä pääsee ehkäpä 150 litraan. Minulle jäi ainakin sellainen muistikuva että se 0.5-mallisen Pollucomin reikä on tosi pieni.
- Levarit (0.69m2) on uskomattoman tehokkaita. Lämpö vaan häipyy varaajaan / maapiiriin ja osasyynä tietty myös aurinkokierron pieni vauhti.
- järjestelmän paine on tippunut 2.5-->1.7 baariin. Toivonpa tosiaan että lasku on vain seurausta järjestelmän asettumisesta. Nyt yön aikana paine on pysynyt samana
5kWh tuli pollucomin mukaan ekana päivänä (klo 13.30-->18.00) :o
-
Jos varaajakierron KV-pumppu käy tosiaan kokoajan, niin silloin minun täytyy kääntää se toisin päin. Kuten trendikuvista näkyy niin nyt se puskee varaajan alaosasta kylmää vettä L2-lattiapiirille, mutta taas eilen kun aurinko paistoi niin paneelin tuotto meni suoraan lattiaan.
KV-pumpun kääntö ei ole iso juttu, jos kytkentä menee vaikeaksi. Lisäksi talvella huomasin että tässä varaajan piirissä on myös jonkinasteinen vapaakierto, joka sekin täytyy testata kun saadaan aurinkoa taivaalta.
Ei se kiertopumpun virtaussuunta sähkökytkentään vaikuta (jos sitä tarkoitit?
Mietippä sellaista ohjaustapaa tuolle varaajan kiertopumpulle että jos se pyörisi vain silloin kun aurinkopanelin kiertopumppu pyörii ja kun aurinkopanelin kiertopumppu pysähtyy (yö aika,pilvinen päivä tms) niin varaajan kiertopumppukin pysähtyisi.
Samoiten varaajan kiertopumppu pysähtyy kun 3-tieventtiili kääntää kierron lämpökaivon puolelle.
Onhan tuossa aurinkopanelin kiertopumpulla nyt sellainen ohjaus ettei pyöri jatkuvasti vaan ainoastaan silloin kun panelista tulee kuumaa vettä?
Tuossa alemmassa kuvaluonnoksessa ajattelin että varaajan kiertopumpun sähkön (230V) ottaisi 3-tie venttiilin A-asennon ohjauksesta.Manuaalin mukaan siinä on jatkuva jännite(230V) niinkauan kuin ohjausboksi pitää venttiiliä A-asennossa.
Kun ohjausboksi vaihtaa 3-tieventtiilin B-asentoon niin A-puolelta katkeaa sähkö ja B-puolelle sähkö kytkeytyy.
Noista A-ja B ohjausjännitteistä saisi siis myös vastaavan kiertopumpun sähkön,eli tavallaan A ja B puoleln kiertopumpun saisi käymään 3-tie venttiilin ohjaamana.
Jos haluat että B puolen (lämpökaivo) kiertopumppu pyörii jatkuvasti niin käy se niinkin.
Silloin 3-tie venttiili ohjaa vain A puolen kiertopumppua.
Varaajan (A) kiertopumpun sähkö pitäisi ottaa tuon alemman luonnoksen mukaisista paikoista ja sitten tietysti seurata toimiiko varaajan kiertopumppu niinkuin pitää.
Tuossa luonnos miten saa varaajan kiertopumpun pyörimään vain kun aurinkopanelin kiertopumppu käy.
Muutoksen jälkeen myös 3-tie venttiili voi toimia vain silloin kun aurinkopanelin kiertopumppu pyörii.Eikai tästä ole haittaa?
(http://i6.aijaa.com/b/00129/10092458.jpg) (http://aijaa.com/0012910092458)
-
Uusiutuva energia (http://uusiutuvaenergia.blogspot.com/2010/10/lisaa-kytkentasovellutuksia-jukka.html) blogissa on tuolle sailorin aurinkolämpösäätimelle aika monta erilaista kytkentävaihtoehtoa. Toinen linkki (http://uusiutuvaenergia.blogspot.com/2010/05/kevaan-odotettu-lammonvaihtimen.html) samaan blogiin.
-
- Levarit (0.69m2) on uskomattoman tehokkaita. Lämpö vaan häipyy varaajaan / maapiiriin ja osasyynä tietty myös aurinkokierron pieni vauhti.
Jaa että 0.69m2 potkii kovasti, jos sulla pieni vauhti aurinkopiirissä niin sitten se teho sieltä on kanssa pienempi mitä vois olla :-/.
Olen fundeerannut jos laittais tommosen levarin KV esilmämmitykseen, siis KV menis ekaksi siihen ja ensiössä pumpulla kierto varaajan keskeltä>>>alas...sais varmaan mukavasti esilämmitettyä ja varaajakin kerrostuis paremmin ja kolmantena tuo on halvempi kuin kierukkazydeemi.... ja siis parempi. Jollakin anturilla sopivalla paikalla pumppu käyntiin kun lämpötila muuttuu nopeasti.
-
Uusiutuva energia (http://uusiutuvaenergia.blogspot.com/2010/10/lisaa-kytkentasovellutuksia-jukka.html) blogissa on tuolle sailorin aurinkolämpösäätimelle aika monta erilaista kytkentävaihtoehtoa. Toinen linkki (http://uusiutuvaenergia.blogspot.com/2010/05/kevaan-odotettu-lammonvaihtimen.html) samaan blogiin.
Tämä olikin hyvä linkki sikäli että siinä on sama kytkentäperiaate kuin mitä sailorille esitin viimeisimmässä luonnoskuvassa
Pumppu C A käynnistyy aina samaan aikaa kuin pumppu P (ulkoinen rele ja ”Pump regulation” parametri =No).
Sailorin systeemissä tuon ulkoisen releen korvaa 3-tieventtiilin rele O2 ja sehän on siellä valmiina.
http://aijaa.com/0012910092458
Eli aurinkopanelin kiertopumppu ohjaa 3-tie venttiiliä ja 3-tieventtiili ohjaa joko varaajan A kiertopumppua tai lämpökaivon kiertopumppua B venttiilin asennon mukaan.(sailorilla tuo B-pumppu kuitenkin jatkuvalla käynnillä muista syistä)
Periaatteessa kiertopumppu P siis ohjaa koko systeemiä seuraavan lunttauksen mukaan antureilla T1 ja T2
Anturi T1 on siellä aurinkopanelissa ja anturi T2 pitäisi saada mittaamaan varaajan veden lämpötilaa sopivasta paikasta
Toiminta kiertovesipumpulle P:lle:
Pumppu P käynnistyy, jos lämpötilaero anturien T1-T2 > asettelu [ch916]T1. Esim. jos tilanne on sellainen, että aurinkopaneelin lämpötila T1=65°C, varaaja T2=40°C, ja asettelu [ch916]T1=10°C, niin pumppu on käynnissä, koska T1:n ja T2:n lämpötilaero on suurempi kuin 10 °C. Vastaavasti pumppu P sammuu jos ero menee pienemmäksi kuin [ch916]T1:n asetteluarvo (tässä tapauksessa 10 °C)
-
Nyt alkaa olemaan kytkennät selvät. Iso kiitos siitä Matias sinulle!
Tänään oli näköjään taas 4kW pudonnut taivaalta sen tunnin ajan kuin aurinko paistoi.
Huomenna täytyy laittaa kytkennät kuntoon ja eristää noita katolla olevia yhdysputkia yms. Autotallissakin risteilee vielä 10-15m eristämätöntä kuparia.
Tuo maapiirin pumppu täytyy nyt vielä funtsia että laittaako sen tämän aurinko-ohjaimen perään vai ei. Huomasin nimittäin että ilman ollessa kosteampi kuin talvella niin putki ja MLP:n liuospumppu kondensoi voimakkaasti. Putken saa eristettyä, mutta tuota pumppua ei. Se on pintaruosteessa jo valmiiksi ja jatkuva märkänä oleminen ei varmaan paranna tilannetta.
Mitäs raati sanoo tuosta piirin paineesta. Aurinko-ohjaimen ohje sanoo 2.5baaria ja nyt piiri on asettunut 1.7baariin. Keräimet ovat jotain 6-7m korkealla, jos sillä nyt on merkitystä. Ohjaimessa on varoventtiili 6 baarissa ja paisarin paine oli 2.3 kun laitoin sen kiinni.
Miksi aurinkopiiriin suositellaan suurempaa painetta kuin lattialämmitykseen, vai onko paine vain tuota ilmanpoistoa varten? Periaatteessa kai liuos liikkuisi vilkkaammin jos painetta olisi vähemmän?
Paisarin paine kai kuuluu olla enemmän kuin piirin paine...ettei vaan olisi sinne paisariin kadonnut ne 0.8 baaria :)
EDIT: Tänään putosi 26kW taivaalta. Kolmitieventtiili on rikki, ei kuulu kuin NAKS kun syöttää virtaa. Taisi olla kyllä ihan oma vika kun häsläsin asennuksen kanssa. Olisi pitänyt ensin kuivakäyttää koneistoa irti asennossa että olisi tiennyt varmasti miten päin kääntää.
No meni liki 12h ilman maalämpöpumpun käyntiä ja vielä puoli ammeellista vettäkin lotrattiin.
-
Kolmitieventtiili on rikki, ei kuulu kuin NAKS kun syöttää virtaa.
Kokeiles ajaa 3-tieventtiiliä toiseen suuntaan.Jos venttiili nyt oli jo ääriasennossa ja yritit ajaa samaan suuntaan niin venttiilin sisäänrakennettu rajakatkaisija pysäyttää liikkeen.
Luonnos venttiilistä.
(http://i7.aijaa.com/b/00034/10101894.jpg) (http://aijaa.com/0003410101894)
-
Ja 15s kuluu vaihtoon aikaa, se ei ole semmonen niks/naks se vaihto A>B tai takasi...niin tuollahan sais sitten shunttitoimintoakin aikaiseksi jos joku semmoseen tarvii...
-
Kolmitieventtiilin kanssa kävi sillailla että tein kytkennät ja moottori oli kiinni venttiilissä. Sitten yritin ajaa sitä menun kautta edestakaisin.
Mitään ei tapahtunut ja ruuvasin moottoria irti venttiilistä, ja samalla hetkellä kun hiukan käänsin sitä niin moottori aloitti toimintansa ja koska se on ahtaassa oaikassa niin se ei päässyt loppuun asti (ja varmaan hajosi). Homman aiheutti varmaan se että venttiili ei ollut ihan oikeassa asennossa ja ruuvatessasi sitä kiinni se hieman kääntyi ja sai "herätyksen".
Se unohtuikin mainita että tuossa O2 liittimissä A ja B ovat eri päin ohjaimen mukana tulleessa manuaalissa. Se ei sinänsä haittaa, koska nyt osaan jo (kiitos Matiaksen) laittaa venttiilin oikeinpäin. Kop kop.
Täytyy laittaa venttiili Saksan maalle. Jos aurinko intoutuu paistamaan niin lisätään kosteiden tilojen lattialämmitystä ;)
Vielä yksi omituisuus eilisestä. Kun ylälämmöt nousivat sinne 50 asteen tienoille eilen ja täytin ammeen, niin kas kummaa alalämmöt putosivat, mutta ylälämmöt "säilyivät". Joku kaksoisvaippavaraajan omituisuus?
-
Kolmitieventtiilin kanssa kävi sillailla että tein kytkennät ja moottori oli kiinni venttiilissä. Sitten yritin ajaa sitä menun kautta edestakaisin
Olitko muuttanut 04 liittimestä L johdon -----> O1 liittimeen L?
Jos tuo muutos on tehty niin shuntti (ja varaajan kiertopumppu A) voi toimia vasta kun aurinkopanelin kiertopumppu P pyörii.
Eli silloin kun O1/L liittimeen tulee sähkö
Tuo O2 liitin on oikeastaan rele jossa on vaihtokosketin.
Sähkö tulee S2 liittimeen ja releen asennosta riippuen joko S1 tai S3 liittimeen
Oliko tuo P-kiertopumppu päällä kun testasit shunttia?
Jos oli niin sitten shuntissa voi olla vikaa.
Melkoisia tehoja näkyy aurinkopanelista lähtevän,olikin fiksu ajatus liittää lämpökaivo myös latauspiiriin.
Ei tule sitten ongelmia mihin lämpöä syöttä kun varaaja noin äkkiä kuumenee :)
-
Kyllä siihen sähkö tuli ihan normaalisti ja kytkentä on ohjeesi mukainen. Tuosta manuaalikäyttövalikostahan saa napsuteltua erikseen kiertovesipumppuja on/off, samoin tuota A/B venttiilin ohjausta.
Kun saan kolmitieventtiilin korjattua niin täytyy pelata varman päälle ja:
- ensin testaan sähköjohdon päässä että toimii
- sitten pelkkä moottori kiinni ohjaimeen ja sitten manuaalivalikosta napsutellaan vielä ja varmistetaan että kääntömoottori tekee samat temput kuin venttiilin kara jakarilla väännettäessä
- sitten vasta moottori kiinni
Teho minutkin yllätti, varsinkin kun eristyksiä puuttuu mm. paneelien alaosien yhdyskappaleet, se katon reunalla oleva rosterinen uima-altaan lämmönvaihdin ja paluu-ulkoputkeakin metrin verran + autotallissa koko paluuputkisto lämmönvaihtimelta eteenpäin.
Ohjaimestakin on jo versio kolme, jossa manuaalin mukaan muutama ominaisuus lisää: http://www.hewalex.pl/public/pliki/g422-p03-controller-manual.pdf
EDIT: päivän saldo 24 kWh (yht.58kWh)
-
Päivän saldo 32kWh (yht.90kWh)
Seuraavaksi pitäisi viritellä varmaan web-kamera tuohon aurinko-ohjaimen näytön eteen, jotta pääsette ihmettelemään live-kuvaa (eikä minun tarvitse ravata autotallissa). Vieressähän on tuo TREND-läppäri ja siinä jopa yksi hidas USB-portti.
Sitten tietty joku ohjelma, joka toimii win2000:ssa ja tallentaa kuvia haluttuun hakemistoon. FLING osaa kyllä sitten upload:ta kuvat nettiin.
Huomenna onkin sitten luvattu pilvinen päivä ja venttiili on nyt maapiiri asennossa. Eli kaikki (jos mitään) menee sitten huomenna maahan.
-
Hyvä on saanto, sulla oli siis polly siinä mittaamassa miten glygolikerroin oliko mukana?
Tuo on 8kwh/keräin = 800W keskiteho a'10h...
Tuntuu hyviltä keräimiltä.
Olis muuten riittänyt meikäläisen tämän päiväiseen kulutukseen, 30kwh.
Mitä lämpötilaa sinne keräimille meni?
-
Hyvä on saanto, sulla oli siis polly siinä mittaamassa miten glygolikerroin oliko mukana?
Tuo on 8kwh/keräin = 800W keskiteho a'10h...
Tuntuu hyviltä keräimiltä.
Olis muuten riittänyt meikäläisen tämän päiväiseen kulutukseen, 30kwh.
Mitä lämpötilaa sinne keräimille meni?
Ei ole glykolikerrointa mukana, eli todellinen tuotto pienempi. Mikä lienee propyleeniglykolin 50% suhde veteen. http://www.y-energia.com/aurinkolampo/pakkasneste/pakkasneste.html
Olisko 15%? Ohjaimeen saa ohjelmoitua pakkasenkestävyyden ja virtausnopeuden (näkee siitä lasista), niin näyttää watit just jonkun 10-20% vähemmän kuin Pollucom.
Ja täytyy sanoa että hiukan kikkailin kuitenkin tämän kanssa eli väänsin kosteiden tilojen käyrää ylemmäs että sain pidettyä varaajan lämpötilaa matalampana. Tänään taisi olla keräimille paluu parhaimmillaan jotain 52 astetta. Tällä kytkennällä tuo ohjaimen nopeudensäätö ei toimi.
Tänään sain melkein kaikki eristykset kuntoon katolta. Ainoastaan tuo uima-altaan lämmönvaihdin on paljaana ja yhden keräimen alaliitoskappale (vaatii tikkaiden pystytyksen uima-altaaseen).
Pitäisi tuo automaattinen ilmanpoistin laittaa vielä paikoilleen. Järjestelmässä on vielä ihan järjettömästi ilmaa. Eli välillä KV-pumppu puoliksi sakkaa ilmasta.
-
Tällä kytkennällä tuo ohjaimen nopeudensäätö ei toimi.
Jos kiertopumpun P nopeussäätö on ohjaimessa niin ohjaimen O1 (L-N) liittimistä ei sitten voikaan ottaa 3-tieventtiilille sähköä.
Jos siirsit O4/L johdon -->O1/L liittimeen niin se pitäisi laittaa takaisin alkuperäispaikalle eli O4/L liittimeen.
Tässä kuva http://aijaa.com/0096110114413
Tuollainen nopeussäätö on pienille moottoreille on yleensä jännitesäätö ja kyllä sillä kiertopumpun pyörimisnopeus ja virtaus hidastuu mutta 3-tieventtiilin toimintaa alennettu jännite haittaa.
Jos jännite on liian alhainen niin 3-tieventtiili ei toimi.
En huomannut manuaalista kiertopumpun P nopeussäätöä aiemmin mutta jos tosiaan laitat tuon O4/L johdon takaisin alkuperäispaikalle niin ei sitten tule ongelmia jos nopeussäätö otetaan käyttöön
-
Nopeussäätö tällaisille säätömoottoreille pitäisi tehdä katkomalla sen käyttösähköä!
Edit:
@02.05.2012 02:14
Matias:Tuollainen nopeussäätö on pienille moottoreille on yleensä jännitesäätö ja kyllä sillä kiertopumpun pyörimisnopeus ja virtaus hidastuu mutta 3-tieventtiilin toimintaa alennettu jännite haittaa.
Jos jännite on liian alhainen niin 3-tieventtiili ei toimi.
Tarkoitin tässä tuota kolmitieventtiilin säätömoottoria!
-
Yleisesti käytetyissä pienissä Wilon ja Grundfossin 1-vaihekiertopumpuissa joissa on 3-asentoinen nopeudenvalintakytkin moottorin kytkentäkopassa niin niissä on ihan vaan sarjavastus jolla alennetaan käämille menevää jännitettä ja mottorin pyörimisnopeus muuttuu jännitteen mukaan.
Tämä tieto on saatu joskus Wilon huollosta. :)
-
Minusta pumpun sähkökytkentä on hieman monimutkaisempi. Ohessa puolalainen käsitys asiasta:
http://www.elektroda.pl/rtvforum/topic74800.html
-
Tänään meinasikin ottaa ohraleipä kun pilviseksi osoittautunut sää olikin puolipilvinen. Maapiirin kiertopumppu ykkösellä ja kävi maapiirin meno 52 asteessa ;D Käväisin kotona laittamassa varaajan päälle ja maapiiriin oli mennyt siihen mennessä 7kW.
Päivän saldo kaiken kaikkiaan 21kWh (yht. 111 kWh)
@ Matias
Pidän mieluummin tämän kytkennän, jotta tuo varaajakierron pumppu käy vain yhtäaikaa tuon aurinkokierron pumpun kanssa. Mitä noita lukemia olen tähän mennessä katsonut niin aina suurempi nopeus on antanut enemmän tehoa. Varmaan kylmillä keleillä tuo voisi olla paikallaan. Tässähän tuo Pollucom varmaan jäkittää sen verran että aurinkokierto on aina vähän hidas?
Nyt jos aurinko paistaa niin aina keräimistä tuleva vesi on kuumaa, kuten taas tänään nähtiin :o
-
Tänään meinasikin ottaa ohraleipä kun pilviseksi osoittautunut sää olikin puolipilvinen. Maapiirin kiertopumppu ykkösellä ja kävi maapiirin meno 52 asteessa ;D Käväisin kotona laittamassa varaajan päälle ja maapiiriin oli mennyt siihen mennessä 7kW.
Päivän saldo kaiken kaikkiaan 21kWh (yht. 111 kWh)
@ Matias
Pidän mieluummin tämän kytkennän, jotta tuo varaajakierron pumppu käy vain yhtäaikaa tuon aurinkokierron pumpun kanssa. Mitä noita lukemia olen tähän mennessä katsonut niin aina suurempi nopeus on antanut enemmän tehoa. Varmaan kylmillä keleillä tuo voisi olla paikallaan. Tässähän tuo Pollucom varmaan jäkittää sen verran että aurinkokierto on aina vähän hidas?
Nyt jos aurinko paistaa niin aina keräimistä tuleva vesi on kuumaa, kuten taas tänään nähtiin :o
Noin se varmaan periaatteellisesti menee että mitä isompi nopeus sen isompi teho, sitten se toinen puoli on kerrostumisen sekoittuminen se voipi sitten taas leikata tehoja...nuo riippuu paljolti noista kytkennöistä mikä milloinkin on se paras.
Missäs se dT aurinkopiirissä huitelee, entä toisella puolella?
-
Noin se varmaan periaatteellisesti menee että mitä isompi nopeus sen isompi teho, sitten se toinen puoli on kerrostumisen sekoittuminen se voipi sitten taas leikata tehoja...nuo riippuu paljolti noista kytkennöistä mikä milloinkin on se paras.
Missäs se dT aurinkopiirissä huitelee, entä toisella puolella?
Tuosta toista (varaajan) puolta minulla ei mitata. Aurinkopuolen dT riippuu tilanteesta. Aloitettaessa varaajan pohjalla oleva 22 asteinen vesi jäähdyttää aurinkokiertoa tosi paljon ja dT on suuri. Sitten varaajan lämmetessä se tietty pienenee, varsinkin kun aurinkokin on jo ohittanut optimikulman.
Eli tuo selvinnee kun web-kamera projekti saa tuulta siipiensä alle.
@matias
Tuo kerrostuminen on kyllä ihan ufo juttu. Vaikka varaajan kierron laittaa täysille niin mitään kerrostumien sekoittumista ei juurikaan tapahdu. Talvella kun kokeilin pitää varaajakiertoa päällä niin ehkäpä ylälämmöt laskivat hieman nopeammin, ei muuta.
Kuvittelin aloittaessani että koko pönttö menee sekaisin heti kun kierron laittaa päälle ja olisinkin käyttänyt sitä hyväkseni saunapäivinä, jolloin se olisi tehostanut lämmön siirtymistä käyttövettä tehtäessä (kaksoisvaippavaraaja ei ehdi mukaan).
Toinen kummallisuus on edelleen se että kun auringolla lopulta saadaan nostettua tuota ylälämpöä, niin se ei tule sieltä alas. Jos varaaja on lämmitetty kompuralla kuumaksi niin ammeen täytössä ylälämmöt putoaa kuin lehmän häntä. Nyt putosi vain alalämmöt.
Kun tästä varaajasta joskus aika jättää niin pilkon sen palasiin ja katson mitä se on syönyt ;)
-
Vaikka varaajan kierron laittaa täysille niin mitään kerrostumien sekoittumista ei juurikaan tapahdu.
Mites aurinkolämmön putket on liitetty varaajaan?
Meneekö lämmönvaihtimelta toinen putki varaajan yläosaan ja toinen varaajan alaosasta paluu?
Tällä putkikytkennällä varaaja kyllä sekoittuu väkisten ,paitsi jos virtaus on tarpeeksi hidas.
Vai onko molemmat,lämmönvaihtimen meno- ja paluu varaajan alaosassa?
Trendissä taisi käyrät mennä siten että varaajan alaosa kuumeni ensin,jos lämmönvaihtimen kuumentama vesi kiertää vain varaajan alaosassa niin saattaa käydä niin että kuumin vesi nousee painovoimaisesti varaajan yläosaan ja jos pumppukierto on varaajan alaosassa niin se ei sekoita koko varaajan vesitilavuutta.
Tuo olisi kyllä hyödyllinen niksi jos varaajan lämpökerrostumat saisi säilymään kovemmallakin virtauksella.
-
Vaikka varaajan kierron laittaa täysille niin mitään kerrostumien sekoittumista ei juurikaan tapahdu.
Mites aurinkolämmön putket on liitetty varaajaan?
Meneekö lämmönvaihtimelta toinen putki varaajan yläosaan ja toinen varaajan alaosasta paluu?
Tällä putkikytkennällä varaaja kyllä sekoittuu väkisten ,paitsi jos virtaus on tarpeeksi hidas.
Vai onko molemmat,lämmönvaihtimen meno- ja paluu varaajan alaosassa?
Trendissä taisi käyrät mennä siten että varaajan alaosa kuumeni ensin,jos lämmönvaihtimen kuumentama vesi kiertää vain varaajan alaosassa niin saattaa käydä niin että kuumin vesi nousee painovoimaisesti varaajan yläosaan ja jos pumppukierto on varaajan alaosassa niin se ei sekoita koko varaajan vesitilavuutta.
Tuo olisi kyllä hyödyllinen niksi jos varaajan lämpökerrostumat saisi säilymään kovemmallakin virtauksella.
Varaajakierron pumppu on kokoajan täysillä eli ei sekoitu --> kierto on toteutettu L2 (kosteiden tilojen ) liitäntöihin siten että paluu on juuri siihen pisteeseen, josta se suntilla jaetaan lattioille. Eli aurinkolämpö menee suoraan lattiaan, jos suntti on auki. Siksi nuo varaajan lämmötkään ei nouse hevillä, ellei aurinko oikeasti paista.
Mistä korkeudelta ne L2-kierron putket tuosta varaajasta tarkasti lähtee niin vaikea sanoa. Lämpötiloista päätellen varsin pohjalta.
Olisi myöskin kiva tietää kuinka suuri tuo vaipan vesitilavuus on, eli paljonko tähän pönttöön saa oikeasti varattua lämpöä.
Koska varaajaa ajetaan noin yleensä ottaen käyrän alittavalla alaminimillä, niin auringon paistaessa se menee kaikki lattiaan niin kauan kuin lämmitystä tarvitaan. Ja tosiaan alalämmöt nousee ensin ja sitten vasta ylälämmöt.
EDIT: päivän saldo 23kWh (yht.134kWh)
-
Lainataas seppaantin kuvaa BNU-ketjusta.
Tuossa vanhassa LÄ:ssä onkin kaksoisvaippavaraaja ja aurinkolämpö kiertää nyt ulkovaipassa.
Muistelen että ulkovaipan vesitilavuus olisi n 80 l ja sisätankin näkyy olevan 340l.
vaikka varaajan kierron laittaa täysille niin mitään kerrostumien sekoittumista ei juurikaan tapahdu.
Eipä nuo kerrostumat voikaan sekoittua kun siinä on seinämä ulko- ja sisävaraajan välissä.
Ulkovaipan vesitilavuus on on niin pieni ettei siinä varmaankaan varsinaisesti lämpökerrostumien sekoittumista tapahdu vaan ulkovaipan vesi lämpiää nopeasti aurinkopanelin tehoilla ja lämpö siirtyy seinämän läpi isompaan (340l) käyttövesisäiliöön.
Tuon isomman sisäsäiliön lämpö nousee (ja laskee) hitaammin kuin ulkovaipan.
Jos katsoo varaajan lämpötila-antureiden sijaintia niin ei siinä ulkovaipassa ole kuin yksi anturi (TE10 varaaja_ala)
Käyttövesisäiliön yläosassa on varaaja_ylä (TE9) anturi.
Varmaan johtuu sisä- ja ulkosäiliön tilavuuseroista että TE10 anturissa lämpötila muuttuu nopeammin kuin TE9 anturissa
(http://i3.aijaa.com/b/00195/10125128.jpg) (http://aijaa.com/0019510125128)
-
Kiitos Matias analyysistä. Jotain outoa tuossa lämmön latautumisessa on. Nyt nimittäin tänään kun Oumanin ulkoanturi sai aurinkoa ja lämmitystarve väheni (klo 18:20), niin varaajan alalämmöt nousivat, vaikka aurinko ei enää paistanut paneeleihin, eikä koko järjestelmä enä ollut kierrättänyt vettä pitkään aikaan.
Tämä nyt liittyy varmaan samaan asiaan, miksi ammetta täytettäessä "aurinkovedellä" laski alalämpö, mutta ylälämpö ei mihinkään.
Varmaan anturitekninen juttu?
(http://i2.aijaa.com/b/00966/10125447.jpg) (http://aijaa.com/0096610125447)
-
Muistelen että ulkovaipan vesitilavuus olisi n 80 l ja sisätankin näkyy olevan 340l.
Sisätankki on 340 l
Muistelen, että ulkopaipan tilavuus on vain 47 l
ATS
-
tänään kun Oumanin ulkoanturi sai aurinkoa ja lämmitystarve väheni (klo 18:20), niin varaajan alalämmöt nousivat, vaikka aurinko ei enää paistanut paneeleihin, eikä koko järjestelmä enä ollut kierrättänyt vettä pitkään aikaan.
Jos katsot samasta trendistä http://aijaa.com/0002810125993 niin L1 ja L2 menoveden lämpö laskee.Tämä johtunee shuntin ajamisesta kiinnipäin kummassakin piirissä.
Koska LÄ:n shuntissa(ja yleensä normaaleissa shunteissa) virtaussuhde menee niin että kun shuntti pienentää lämpöä niin shuntin ohivirtaus suurenee ja varaajan kautta menevä virtaus pienenee.
Kun LÄ:n ulkovaipan kautta menevä virtaus pienenee tai lakkaa kokonaan niin ilmeisesti sisävaipasta alkaa silloin siirtyä lämpöä ulkovaippaan ja varmaankin tuosta johtuu lämpötilan nousu ulkovaipassa.
Hieman asiaan liittyen kysyisin seppaantilta että mitenhän varaajan lataaminen onnistuu jos meno- ja paluuputki olisi varaajan alaosassa vastakkaisilla puolilla mutta samalla korkeudella?
Meneekö kuumempi menovesi varaajan vesitilan läpi "sukkana" paluuputkeen vai sekoittuuko menovesi(lämpö) varaajan veteen jossain suhteessa lämpötilaeroon ja virtausnopeuteen?
Vai miten?
Tuli vaan sellainen irtoajatus että varaajan veden saisi suurellakin virtauksella ehkä kerrostumaan varaajan latausvaiheessa jos meno- ja paluuputket olisi varaajan alaosassa ja kuumempi vesi nousisi painovoimaisesti varaajan yläosaan (?)
-
Päivän saldo 22kWh (yht.156kWh).
Täytyy vielä hiukan miettiä sitä jos ottaisi kierrosluvun säätelyn kuitenkin käyttöön ja liittäisi varaajan kierron pumpun syötön samaan kuin aurinkokierron pumpun. Tuosta kolmitieventtiilin karvoista tuli vissiin kokoajan jännite, joten siihen on turha kytkeä varaajakierron pumppua.
Näyttää tuo maapiiri pyörivän niin vähän aikaa kun aurinko menee sivuun ettei se oikeastaan haittaa että varaajakierto pyörii turhaan sen hetken kun maapiiriä varataan. Jos varaaja on jo täynnä ja maapiiriin dumpataan lämpöä niin varaajakierron päälläolosta on oikeastaan jopa hyötyä, vaikka kierron putket onkin nyt eristetty.
-
Täytyy vielä hiukan miettiä sitä jos ottaisi kierrosluvun säätelyn kuitenkin käyttöön ja liittäisi varaajan kierron pumpun syötön samaan kuin aurinkokierron pumpun. Tuosta kolmitieventtiilin karvoista tuli vissiin kokoajan jännite, joten siihen on turha kytkeä varaajakierron pumppua.
Kytkentä olisi kaiketi noin.
Kiertopumput P ja A rinnan O1 /L-N liittimiin
3-tieventtiilin ohjausrele O2 keskimmäiseen S2 liittimeen tulee jatkuvasti sähkö.
Liittimiin S1 tai S3 sähkö tulee ohjelman mukaan tuolla releen koskettimella
Jos esim shuntti on A-suuntaan ohjattu niin sähkö tulee S1 liittimeen
ja kun ohjelma vaihtaa shuntin B-suuntaan niin sähkö tulee S3 liittimeen ja S1 liittimestä katkeaa sähkö.
(http://i8.aijaa.com/b/00814/10131768.jpg) (http://aijaa.com/0081410131768)
-
Piuhat laitettu paikoilleen, eli kierroslukuohjauskytkentä tehty (kiitos taas Matias kuvasta).
Valikon kautta testi aiheutti pelkkää surinaa. Täytyy testata auringon paistaessa. Tänään saldo tasan nolla (satanut koko päivän).
-
Valikon kautta testi aiheutti pelkkää surinaa.
Jos helposti onnistuu niin kokeiles pyöräyttää kiertopumppuja aiemmalla vakionopeus ohjauksella.
Eli "solar pump P speed regulation disabled"
Nyt pitäisi aurinkopanelin kiertopumppu P ja varaajan kiertopumppu A pyöriä täysillä kun pumput menee päälle.
Jos pyörivät niin sitten kaikki ok.
Tuollaiset pienet nopeussäätimet saattaa olla triac ohjauksella ja niille on tyypillistä että hitailla kierroksilla pumpuista saattaa kuulua hyvinkin voimakas surina tai jurina joka vaimenee kun pyörimisnopeus suurenee
Onko valikoissa mitään minimi tms asetuksia tuolle "regulation speed" säädölle?
Jos on niin aseta minimi pyörimisnopeus jonnekin 50% tienoille.
Jos tuollaista asetusta ei ole niin kiertopumppu saattaa pitää surisevaa sivuääntä aina hitailla nopeuksilla
7.1 Tap water heating – controlling solar pump – scheme no.1
Controlling solar pump – P speed regulation disabled.
Solar collector pump P will be switched on if temperature in collectors, measured by sensor T1, is greater than that measured by
sensor T2 (in the bottom of the water heater) by the value of [ch916]T1. It will remain turned on until the [ch916]T1 drops below the preset value (T1-
T2> [ch916]T1) or water temperature in the water heater reaches the value preset for T2max. Additionally, a hysteresis protection has been used
- 1C for switch-on and 2C for switch-off.
Controlling solar pump – P speed regulation enabled.
solar pump P is switched on or off according to the above principles, but the controller adjusts the pump speed depending on
temperature difference (T1-T2) and the value preset for [ch916]T1. This enables effective energy transfer from the collectors at variable solar
conditions.
-
Olin tänään pois kotoa, joten en päässyt testaamaan nopeudensäätöä tositilanteessa. Mulla kävi mielessä että tuo varaajakierron pumpun rinnankytkentä aiheuttaa jotain haastetta tuolle ohjaimelle.
Luulisi että tositilanteessa pumppu aloittaisi täydellä nopeudella käynnistyessään (jotta varmasti käynnistyy) ja sitten hidastaa. Mutta testataan kun aurinko mollottaa.
Minusta tuolle nopeudelle ei ole mitään säätöjä, uudemmassa ohjelmaversiossa oli ainakin valinta taso/tyhjiöputki keräimille, mutta sekin on näköjään ihan muhun kuin kierrosluvun säätelyyn.
Rutina on maksettu ominaisuus tosiaan: "Switching the pump regulation ON may cause noise level of the solar collector pump to increase, which is a
typical phenomenon."
Tämän päivän saldo 14kWh (yht. 170kWh)
-
Ei taida saada ennakkokäyntiä siihen aurinkopiiriin, jotta ei tulis aluksi -merkkistä tuottoa.
-
Ei taida saada ennakkokäyntiä siihen aurinkopiiriin, jotta ei tulis aluksi -merkkistä tuottoa.
Ei muutoin kuin manuuaalisella käynnistyksellä valikon kautta, mutta vaikea sanoa millä nopudella tuo manuaalikäynnistys pyörittää/yrittää pyörittää tuossa nopeudensäätöasennossa.
-
Onko sailorilla Pollucom mittari aurinkopanelin kierrossa?
Siitähän näkisi piirin virtauksen ( l/h) jos olet paikalla silloin kun keräin tuottaa lämpötehoa.
Olisi mielenkiintoista tietää millaisia virtauksia aurinkopanelien piirissä kiertää
Pollucomeissa tuo virtausnäyttö on just ennen hetkellisen tehon näyttöä,,siis kun näppäimellä vaihtaa näytön aluetta.
Pollucomin näytössä vikkuu oletuksena kumuloituva kwh lukema,kun painat nappia n 5sek niin lukema lakkaa vilkkumasta ja sen jälkeen yhdellä napin painalluksella näyttöön tulee reaaliaikaiset lukemat.
Numeroiden perässä näkyy mitä reaaliaikaista arvoa Pollucom näyttää,esim l/h----
kw----meno C----paluu C---meno/paluu dT jne.
Jos nappia painaa liian kauan niin sen jälkeen Pollucom alkaa näyttää käyntihistoriaa aikaisemmilata päiviltä ja kuukausilta.
Näyttö palautuu automaattisesti kumuloituvaan kwh lukemaan minuutin-parin kuluttua
-
Pollucom on aurinkokierrossa. Tyypillinen reaaliaikainen lukema on 250-300L/tunti. Ilmanpoistin on vielä asentamatta, joten lukema heittelee ilmakuplien määrän mukaan, joita on runsaasti kierrossa.
Tuo pollucomin käyttö on kyllä hieman hakusessa. Onko siihen englanninkielistä käyttöohjetta. Ne mitä olen itse löytänyt ovat kovin pintapuolisia. Saksa ei taivu.
-
Naapurifoomilta Pollucomista
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6980.0
Oliko tänää "regulation speed" käytössä kun lämpötilat näyttää aika korkeiksi nousevan varaajassa?
-
Pollucom on aurinkokierrossa. Tyypillinen reaaliaikainen lukema on 250-300L/tunti. Ilmanpoistin on vielä asentamatta, joten lukema heittelee ilmakuplien määrän mukaan, joita on runsaasti kierrossa.
Tuo pollucomin käyttö on kyllä hieman hakusessa. Onko siihen englanninkielistä käyttöohjetta. Ne mitä olen itse löytänyt ovat kovin pintapuolisia. Saksa ei taivu.
Kopioi tästä GOOGLE:n hakuun: mh_1210_int_pollucom_m_0910.pdf
tulee Englanninkielinen user manuaali.
-
Naapurifoomilta Pollucomista
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6980.0
Oliko tänää "regulation speed" käytössä kun lämpötilat näyttää aika korkeiksi nousevan varaajassa?
Itse asiassa tänään sitä kokelin tuossa klo 15 jälkeen. Tänään siis oli mahtava päivä ja syntyi uusi ennätys (se edellinen 32kWh päivä olikin 22 kWh päivä :-[ ).
Tuo regulation moodi toimii näköjään siten että se yrittää pitää kokoajan tasaista 8 asteen dT:tä yllä. Se pitäisi olla ohjelmoitava koska tälläisessä levarivirityksessä se saisi olla 5 astetta ja pienin ohjelmoitava käynnistyserokin voisi olla 5 asteen sijasta 3 astetta.
Hyvin se sitä nopeutta sääti, ottaen huomioon ettei valikosta pakkokäynnistys liikauttanut pumppua mihinkään, jos regulation oli päällä.
Tänään siis uusi ennätys 31kWh (yht. 201kWh). Hiukan tuli tuossa kokeiltua maapiirinkin latausta ja 11kW sinne rupesi puskemaan.
Katsokaas trendiä kuinka tuollaisella latauspiikillä pidetään maapiirin lämpötilaa ylhäällä tuntitolkulla !?
Kiitos linkeistä. Täytyykin printata ja ruveta harjoittelemaan tuon käyttöä.
-
Ai pollyn mukaan 11kW, no jopas on teho, tietysti kun saa tehdä niin kylmää päin.
Onhan noissa tuotoissa varaajaankin 2x tuotot testeissä kun saa tehdä viileempää.
Kuulin tossa yhtä juttua että oli kosteutta kertynyt keräimeen kun oli kaivoo ladattu (vissiin pidemmän aikaa)....että paas kattoen varovasti kokeillen sinne kaivoon.
Itse suunnittelin tuosta kaivolatauksesta semmosta että pystyis säätämään sitä lataus lämpötilaa että ei tulis niin isoja lämpötilamuutoksia...
-
Ai pollyn mukaan 11kW, no jopas on teho, tietysti kun saa tehdä niin kylmää päin.
Onhan noissa tuotoissa varaajaankin 2x tuotot testeissä kun saa tehdä viileempää.
Kuulin tossa yhtä juttua että oli kosteutta kertynyt keräimeen kun oli kaivoo ladattu (vissiin pidemmän aikaa)....että paas kattoen varovasti kokeillen sinne kaivoon.
Itse suunnittelin tuosta kaivolatauksesta semmosta että pystyis säätämään sitä lataus lämpötilaa että ei tulis niin isoja lämpötilamuutoksia...
Huurussa nämä keräimet on aamuisin joka tapauksessa kun aamulla on kylmä (tänään pakkasta). Tuon maapiirilämmityksen hystereesin saa 15 asteeseen eli lopettaa +20 asteessa. Keräimissähän on pienet tuuletusluukut alhaalla ja ylhäällä, josta kosteus haihdutetaan.
Ohjain jurnuttaa tämän päivää regulation asennossa ja koko ohjain on "ohjelma ykkösellä", eli nyt hidastaa/pysähtyy ihan siivosti jos aurinkoa ei ole.
EDIT: Jurnutus tuotti tulosta 29 kWh (yht. 230kWh)
Lämpimämpi päivä --> lämpökäyrä pyytää vähemmän lämpöä lattioihin --> varaaja lämpenee nopeammin ja kuumemmaksi --> tuotto pienenee
Kun katsoo tuota ammeen täyttöä, niin aurinko kyllä "täyttää" varaajan paljon enemmän kuin kompuralla tapahtuisi. Ilmeisesti anturit ovat lähellä kuumakaasuputkia tai jotain.
Laitoin TRENDin 24h näytölle, niin näkee aina vasemmasta reunasta, missä oltiin 24h sitten. Vielä ei ihan pääse ilman kompuran apua (viime yönä oli pakkasta).
-
Saatu uusi kolmitieventtiili ja asennettu. Hyvin vaihtoi venttiili maapiirille kun varaajan hystereesi alitettiin.
Nyt enää finaalikysymys on: onko mahdollista kytkeä varaajan pumppu siten että se sammuu kun kolmitieventtiili kääntää kierron maapiirille, kuitenkin niin että regulointi on käytössä.
Nyt varaajan pumppu käy aina kun aurinkokierronkin pumppu (kytketty rinnan). Tuosta ei nyt ole varsinaista haittaa, mutta se viimeinen pilkun viilaus...
-
Saatu uusi kolmitieventtiili ja asennettu. Hyvin vaihtoi venttiili maapiirille kun varaajan hystereesi alitettiin.
Nyt enää finaalikysymys on: onko mahdollista kytkeä varaajan pumppu siten että se sammuu kun kolmitieventtiili kääntää kierron maapiirille, kuitenkin niin että regulointi on käytössä.
Nyt varaajan pumppu käy aina kun aurinkokierronkin pumppu (kytketty rinnan). Tuosta ei nyt ole varsinaista haittaa, mutta se viimeinen pilkun viilaus...
Taitaa mennä välirele hommiksi, eli kun [C]-pumppu käy niin siitä releelle ohjaus joka avaa koskettimen jonka läpi menee se reguloitu syöttö pumpulle [A].
Tuskin se reguloitu läntö siitä kyttyrää tykkää kun sen kuorma puolittuu "lennossa", onhan se toinen kumminkin kuormana edelleen.
Tuota keräimen sisälle tulevaa kosteutta uumoilin josko sitä kehittyy, sulla siis loppuu lataus kaivoon kun katolla lämpö laskee alle 20C?
-
Siinä on pari luonnosta kytkennästä
Ensin varaajan kiertopumppu pyörii aina kun 3-tieventtiili on A-asennossa ja pysähtyy kun 3-tievettiili vaihtaa lämpökaivon puolelle
Tällä kytkennällä varaajan kiertopumppu pyörii vakionopeudella.
Aurinkopanelin kiertopumppu voi olla "regulation speed" tai vakionopeudella,ei vaikuta varaajan kiertopumpun pyörimisnopeuteen
(http://i10.aijaa.com/b/00070/10162072.jpg) (http://aijaa.com/0007010162072)
Toinen vaihtoehto että varaajan kiertopumppu pyörii myös "regulation speed" ohjauksella ja pysähtyy kun 3-tieventtiili vaihtaa lämpökaivon puolelle.
Tuohon pitää lisätä apurele ,kela 230VAC ja 1sulkeutuva(tai vaihto) kosketin
(http://i9.aijaa.com/b/00200/10162080.jpg) (http://aijaa.com/0020010162080)
Molemmissa vaihtoehdoissa aurinkopanelin kiertopumppu voi olla joko "regulation speed" tai kiinteällä nopeudella.
-
Kiitos. Vähän hämää kun oikeasti tuossa s1-s3 nuo A ja B ovat toisinpäin :-[ , mutta käykö tuossa vaihtoehto ykkösessä niin että kun uima-allas on täytetty niin ja siirrytään takaisin A:lle, niin varaajan kierto jatkaa pyörimistä.
Mites tuossa kakkosvaihtoehdossa? Nämä relehommat ovat minulle :-/
@ Roori
Kierto loppuu tosiaan maapiirissä noin 20 asteessa, ajattelin oikeastaan hieman huonontaa anturin kosketusta ikään kuin varman päälle. Tyyliin että ohjain luulisi että maapiiri on 10 asteinen, tällöin ei käynnistele kesäöinä ilman lämmöstä johtuen.
Kaivoa saisi kyllä lämmitettyä oikeastaan millaisella keräimellä tahansa. Näyttivät uusivan tuota jäähallin kylmäputkistoa. Siinä olisi nyt 30kilometriä 25mm PEM 10 pihalla noutajaa vailla. Katselin EBAYstä niin noihin saa jakotukkeja ihan sopuhintaan. Mietin heti jotain tälläistä:
http://www.youtube.com/watch?v=sBAi_TVNaiM&feature=fvsr
Päivän saldo: 25kWh (yht. 255kWh)
-
mutta käykö tuossa vaihtoehto ykkösessä niin että kun uima-allas on täytetty niin ja siirrytään takaisin A:lle, niin varaajan kierto jatkaa pyörimistä.
Joo,kyllä siinä näköjään niin käy.Kun 3-tieventtiili kääntyy sähköllä A asentoon niin varaajan kiertopumppu käynnistyy ja käy niinkauan kunnes sähkö katkeaa tai 3-tieventtiili vaihtaa B asentoon.
Mites tuossa kakkosvaihtoehdossa?
Siinä varaajan kiertopumppu pyörii kun 3-tieventtiili on A asennossa ja aurinkopanelin kiertopumppu pyörii.
Varaajan kiertopumppu pysähtyy jos aurinkopanelin kiertopumppu pysähtyy tai jos 3-tieventtiili vaihtaa lämpökaivolle.
Nopeussäätö vaikuttaa myös varaajan kiertopumpun pyörimisnopeuteen.
Oikeastaan sama "rinnankytkentä" kuin tällähetkellä mutta 3-tieventtiilin kääntyminen lämpökaivolle pysäyttää tällä kytkennällä varaajan kiertopumpun.
Releeksi sopii mikä tahansa toimiva apurele ,kela 230VAC ja 10A virrankesto,1 sulkeutuva kosketin vähintään
Jos joudut ostamaan niin esim tuollainen välirele
Siinä on etulevyssä 3-asentoinen käsikytkin A-0-K
A= automaatti,toimii 3-tieventtiilin ohjauksella automaattisesti
0=rele on pois käytöstä,ei toimi automaattiohjauksella
K=käsiohjaus,rele on jatkuvasti (mekaanisesti) päällä,ohjausjännite ei vaikuta
http://www.esjaco.fi/index.php?option=com_virtuemart&view=productdetails&virtuemart_product_id=1173&virtuemart_category_id=164
Hahmottelin luonnoskuvaan tuon Hagerin välireleen.
(http://i2.aijaa.com/b/00839/10163474.jpg) (http://aijaa.com/0083910163474)
-
Selvennös luonnoskuvaan
(http://i9.aijaa.com/b/00128/10167205.jpg) (http://aijaa.com/0012810167205)
edit:korjailtu
-
Tuo C-pumppu on O3:n takana, eikä kovassa lanjassa...tietääkseni!
-
Kiitos kuvista. Täytyy tuommoinen rele laittaa harkintaan. Eilen ei sitten pumppu pyörinytkään kuin muutaman minuutin maapiiiriä lämmittäen. Tulipahan tuokin testattua että "hajasäteily" paksun pilviverhon takaa ei paljoa lämmitä. Saldo edelleen 255kWh.
EDIT: 12.5 pääasiassa maapiirin latausta saldo 8 kWh (yht. 263kWh)
Huomenna on luvassa aurinkoa oikein olan takaa...katsotaan kuinka käy.
EDIT 2: ja hyvinhän siinä kävi. Koko päivä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Saldo 37 kWh (300kWh)
-
Nyt on ilmanpoistokello asennettu. Josko ilma joskus häipyisi järjestelmästä.
Päivän saldo 19kWh (yht.319 kWh) Kaivoon aloitus ja lopetus toimii hyvin. Täytyisi vielä miettiä tuo maapiirin anturi vähän lämpimämpään paikkaan (nyt maasta tulevassa putkessa). Tällöin keräimet ei vetäisi ihan niin kylmäksi ja varaajaan lataaminen aloitetaan aikaisemmin.
Täytyy miettiä...
-
Tuunasin hieman Lämpöässää ja lisäsin sinne yhden anturin, eli LV-menovesi, joka on oikeasti aurinkokeräimiltä tulo. Ei ihan ehkä paras anturin kosketus, mutta piitahnaa ja eristettä päällä.
Huomista aurinkoa odotellessa.
Saldo 28 kWh (yht. 347 kWh). Ilma alkaa poistumaan ja teho lisääntyy. Ajellaan nyt kolmos-ohjelmalla ja kaikki varaajaan...sitten manuaalisesti uima-allas ohjelma jossakin vaihessa kun aurinko lakkaa paistamasta.
Perheen lämpimän veden kulutus on jotenkin nousussa.
EDIT: 16.5 23kWh (yht. 370kWh)
EDIT: 20.5 4pv:n saldo 74kWh (yht.444kWh)
-
Nyt on ilmanpoistin toiminut ja virtaus on parantunut 375 litraan/tunti, kun aikaisemmin kävi nippa nappa 300 litran pinnassa. Paine oli myöskin laskenut, mutta se johtunee ilman poistumisesta järjestelmästä (mm. 3m putki paisarille). Vuotoa en ole ainakaan havainnut.
Päivän saldo 21kWh (yht. 465 kWh)
-
Trendi näyttäisi että tänään kaivoon menee lämpötehoa jatkuvasti (?)
Mistä johtuu aurinkopanelista tulevan nesteen lämpötilavaihtelu tuossa klo 12.00--16.00 välillä(punainen käyrä),onko ajoittain pilvistä vai onko joku säätöoperaatio?
-
Trendi näyttäisi että tänään kaivoon menee lämpötehoa jatkuvasti (?)
Otin kaivosta jatkuvan kierron pois päältä, ja ohjelmana on kun ollaan nyt kotona se kolmonen, eli kaikki varaajaan, ei mitään kaivoon.
Mistä johtuu aurinkopanelista tulevan nesteen lämpötilavaihtelu tuossa klo 12.00--16.00 välillä(punainen käyrä),onko ajoittain pilvistä vai onko joku säätöoperaatio?
Kyllä ne on pilviä ja oli näköjään jäänyt regulation pois päältä, eli aurinkokierron pumppu oli on/off, joka lisännee vielä tuota aaltoilua. Nyt se regulation on päällä (kiitos huomiosta) 8-)
Ohjaimessa on sellainen ominaisuus että regulation on/off vaikuttaa myös manuaalikäynnistykseen, eli regulation täytyy kyllä ottaa pois päältä, jos meinaa kierrättää nestettä koemielessä. Jos se on päällä niin ei tapahdu kyllä juurikaan yhtään mitään ellei lämpötilaero ole suuri.
EDIT 22.5: päivän saldo 30kWh (495 kWh yhteensä). Keräimet(kin) varmaan hirveässä siitepölyssä, mutta ei jaksa....
Edit: 23.5: päivän saldo 29kWh (yht. 524 kWh)
Edit: 24.5: päivän saldo 18kWh (yht. 542kWh )
-
Tänään "tikutti" ekaa kertaa rajoittajaa vastaan, eli max. lämpö on asetettu 65 asteeseen ja kun säiliö saavuttaa sen niin keräimet eivät suinkaan näköjään "kiehu", vaan säädin antelee pienin sykäyksin lämpöä varaajaan.
Energiaa menee kuitenkin kosteiden tilojen lattialämmitykseen, joten tuskimpa tätä oikein edes saa kiehumaan. Eri asia olisi mikäli kyseessä olisi pelkkä käyttövesivaraaja.
25-27.5 90kWh (yht. 632kWh)
-
Sulla on sitten joku "sisäänajo/seuranta" jakso ja olet laittanut rajat ilmeisesti vähän alemmas?
Oletko kaivoon laittanut nyt, kuinka pitkä kaivolenkki olikaan?
Mainitsit tossa toisessa ketjussa jotain että hommasta "hyppykeppi" juttua kun kaivoa lataa, en oikein ymmärtänyt miksi...johtuukos se ohjauksesta vai anturoinnista vai mistä?
Paluu keräimille ilmeisesti menee "liian kylmäksi"...tuo taitaa olla jutun juoni ja jotkut rajat tulee vastaan.
Ketjusta on jo tullut niin pitkä että tieto on jo niin hajallaan, että olis paikallaan jo lyhyt yhteenveto mitä-missä (-milloin vois jäädä pois) sitä onkaan tullut tehtyä 8-)
-
Sulla on sitten joku "sisäänajo/seuranta" jakso ja olet laittanut rajat ilmeisesti vähän alemmas?
Oletko kaivoon laittanut nyt, kuinka pitkä kaivolenkki olikaan?
Mainitsit tossa toisessa ketjussa jotain että hommasta "hyppykeppi" juttua kun kaivoa lataa, en oikein ymmärtänyt miksi...johtuukos se ohjauksesta vai anturoinnista vai mistä?
Paluu keräimille ilmeisesti menee "liian kylmäksi"...tuo taitaa olla jutun juoni ja jotkut rajat tulee vastaan.
Ketjusta on jo tullut niin pitkä että tieto on jo niin hajallaan, että olis paikallaan jo lyhyt yhteenveto mitä-missä (-milloin vois jäädä pois) sitä onkaan tullut tehtyä 8-)
Säiliön maksimilämmöt on asetettu 60-65 asteeseen sen vuoksi ettei tässä varaajassa ole käyttöveden sekoittajaa, eli en halua että hanasta tulee polttavan kuumaa vettä (pieniä lapsia).
Ohjainta käytän tällä hetkellä niin että jos joku on kotona käyttämässä kuumaa vettä niin käytän ohjelmaa n:o 3, jolloin max. lämpötilan ylittyessä aurinkokierron pumppu pysäytetään. Kun kosteiden tilojen lämmitys kesähelteillä lopetetaan, tai ei olla kotona, niin silloin siirrytään ohjelmaan n:o 5, jolloin ylimäärä dumpataan kaivoon.
Kaivon lämmönvaihdin on tosiaan turhan suuri, eli paneeleille palaava lämpötila laskee niin alas että aurinkokierto pysähtyy. Tähän saa helpotuksen kun säädän maapiirin kierron hieman hitaammaksi ja rustaan käynnistyshystereesiä pienemmälle. Tämä vaatii yhden lomapäivän Juhannuksen tienoilla, kun aurinko porottaa täysillä.
Kaivo on 220m kolmella keruuputkella. 215m aktiivisyvyys.
Kytkentä on kuten ekoilla sivuilla olevissa kuvissa, paitsi että 3-tieventtiili on kuitenkin nyt levareiden etupuolella, koska se oli helpompi kytkeä niin.
Ohjeena muille niin kannattaa maapiiriin laittaa pienin lämmönvaihdin mitä kaupasta löytyy esim: http://www.ebay.de/itm/B3-12-12-Edelstahl-Warmetauscher-Plattenwarmetauscher-/140574138023?pt=L%C3%BCftungs_Klimatechnik&hash=item20badf1ea7
Epäilen että varaajakierrossakaan ei paljoa suurempi tarvitsisi olla, siksi tehokkaasti tuntuu lämpö siirtyvän näissä levylämmönvaihtimissa.
EDIT: 28.5 11kWh (yht. 643kWh)
-
No sekottaja on sitten jo ostoslistalla!?
Pitikö tuohon kaivopiiriin muuten vaihtaa se muovipullo kalvopaisunnaksi, vai oliko sulla jo alumperin kalvopaisunta?
Jollain torimarkkinoilta ostetulla shuntilla saist sen kaivolatauksen kuriin, ehkä.
-
No sekottaja on sitten jo ostoslistalla!?
Pitikö tuohon kaivopiiriin muuten vaihtaa se muovipullo kalvopaisunnaksi, vai oliko sulla jo alumperin kalvopaisunta?
Jollain torimarkkinoilta ostetulla shuntilla saist sen kaivolatauksen kuriin, ehkä.
Ei ole vielä shuntti ostoslistalla, koska ei ole vielä uima-altaan lämmitys kytketty piiriin. Muovipulloa ei tarvinnut vaihtaa mihinkään, mutta sen verran katsottiin että maapiirin levari ja putkisto on selkeästi muovipulloa alempana.
EDIT: 29.5. 14kWh (yht. 657kWh)
-
Nyt on järjestelmää modattu siten että aurinko-ohjaimen maapiirin anturi on otettu irti putkesta ja maapiirin KV-pumppu on liitetty ohjaimeen.
Hystereesiksi on maapiiriin laitettu sen verran että maapiirin lataus ei käynnisty aamulla ensimmäiseksi, mutta kylläkin sitten myöhemmin kun varaajan lataamiseen ei enää lämpö riitä. Tällä varmistetaan myös se ettei kerääjille palaava kylmä vesi kondensoi.
Toukokuu yhteensä: 630 kWh (yht. 688 kWh)
-
Aika mukavat tuotot, ja pelkästään taitaa olla varaajalatausta kaikki...saattaa tulla 4MWh vuodessa täyteen...
Sulla oli siis aikaisemmin jatkuvalla kierrolla se maapiiri, ihmettelinkin hiukan noita aikaisempia arvoja ja asetuksia, nyt se selvis. Ne kaaviot oli siis suunnitteluasteella kaikki ei olleet vielä toteutettuna.
Niin sen "Startti kaivoon" hystereesin saa ilmeisesti erikseen säädettyä niin suureksi että varaajalataus nappaa sen aurigon itselleen aikaisemmin ja kun varaaja täysi niin ero aurinko-kaivoon heti tarpeeksi suuri että lataus siirtyy lennossa kaivolla.
Menikö se noin se toiminta?
Oletko todennut aamukondensoinnin keräimille tapahtuvan "herkästi" jos kaivoa lataa?
-
Niin sen "Startti kaivoon" hystereesin saa ilmeisesti erikseen säädettyä niin suureksi että varaajalataus nappaa sen aurigon itselleen aikaisemmin ja kun varaaja täysi niin ero aurinko-kaivoon heti tarpeeksi suuri että lataus siirtyy lennossa kaivolla.
Menikö se noin se toiminta?
Jotakuinkin juu, jos anturi on autotallin lämmössä, niin max. käynnistyslämpötilaksi saa noin 22+15= 37 astetta. Näyttää tosin siltä että kannattaa ajaa ilman tuota kaivolatausta niin kauan kuin talossa on lämmitystarvetta (yöpakkasia, kuten nyt).
Oletko todennut aamukondensoinnin keräimille tapahtuvan "herkästi" jos kaivoa lataa?
Ei se varmaan kondensoinut varsinaisesti ainakaan aamulla, koska yläpohja on kylmä ja paluuliuos oli min. jotain 12 asteista, lähinnä sen vuoksi haluan että kaivoon lataus jää hellekeleille on se että saa tuohon lämmitykseen ja käyttöveden tekoon kaikki kWh käyttöön.
Säädin käy kerran tunnissa haistelemassa 5min ajan notta tarviiko varaajaa lämmittää ja riittääkö kerääjien lämpötila siihen. Nyt jos kerääjät on ajettu "liian" kylmiksi maapiirillä, niin käy niin ettei varaaajan lämmitystä aloiteta vaikka se olosuhteiden puolesta olisi mahdollista. Siksi tämä maapiirin anturin siirto pois kylmästä putkesta autotallin sisäilmaan.
WEB-kamera tilattu ja meinasin laittaa sen kuvaamaan tuota säätimen näyttöä 8-)
1.6. saldo 8kWh (yht. 696kWh). Hyvin toimii kaivoonlatausmodifikaatio
2.6. saldo tasan NOLLA (eka päivä kun nollatuotos) (yht. 696 kWh)
3.6. saldo 13kWh (yht.709kWh)
4.6 saldo 14kWh (yht.723kWh)
-
TREND tilttasi vähän omasta syystä :-[ ja nyt on taisteltu WLAN-adapterin kanssa tarpeeksi ja pistetty tilalle ihan kaapeli 8-)
5-10.6 saldo 99 kWh = keskimäärin 16.5kWh/pv (yht.822kWh)
11-14.6 saldo 112 kWh = keskimäärin 28 kWh/pv (yht. 934kWh)
15-16.6 saldo 69kWh = keskimäärin 34,5kWh/pv (yht. 1003kWh) mukana runsaasti kaivolatausta (varaajan lämpötila asetettu 50 asteeseen)
-
LÄ V-mallin periaatekuva: http://www.aijaa.com/v.php?i=7053182.jpg
Hieno oma 5min sätös: (http://kuva.termiitti.com/tnimage/14564.jpg) (http://kuva.termiitti.com/v.php?img=14564)
[/quote]
Kysymys sailorille,
oliko siihen jokin hyvä syy että luovuit tästä käyttöveden (340 l) lämmittämisestä?
-
Ei ollut vielä tuossa vaiheessa oikein näkemystä siitä miten nuo keräimet liitetään varaajaan. Koettuani "valaistuksen" totesin että kannattaa laittaa se ulkovaipan vesi kiertämään mieluummin kuin käyttöveden. Käyttövesihän lämpenee samalla kun ulkovaippaa lämmitetään (jos vain aurinko paistaisi :( )
Nyt tuossa ulkovaipassa kierrättäminen on siinä mielessä hyvä juttu, että aurinkolämpö menee suoraan lattialämmitykseen mikäli vaan keräimiltä tulee lämpöä. Eli 30 asteinen kerääjän lämpötila riittää tuottoon. Tällä hetkellä on kylläkin kaikki lämmöt pois koko talosta.
Tuo käyttöveteen kytketty kierto toiminee jossakin tavallisessa sähkövaraajassa, jossa ei ole kierukoita/ulkovaippaa.
-
Olen miettinyt bakteeri kasvustoja käyttövedessä, kun varaajaa pidetään siellä 45C paikkeilla. Jos taas lämmittäisi paneelilla käyttövettä, sen saisi helposti pidettyä aurigolla yli 55C.
Oletteko ikinä nähneet trendistä onko Oumanissa legioona bakteerin tappo jaksoja?
-
Päivitetääs vähän tilannetta. Ennätys ***** heinäkuun sää ja tilanne 26.7.2012 yhteensä: 1777 kWh
-
2000kWh täynnä. Kun ei paista aurinko niin ei paista :(
Voisi vesikeräimet toimia paremmin :D
172m3 liuosta kierrätetty
-
2000kWh täynnä. Kun ei paista aurinko niin ei paista :(
Voisi vesikeräimet toimia paremmin :D
Onko saanut kaivoon latailtua, vai oletko yrittänyt vain varaajaan?
-
172m3 liuosta kierrätetty
Paljonko kaivon/keruuliuoksen lämpötila on nyt?
Onko kaivon/keruuliuoksen lämpötila noussut alkukesän aikana minkä verran?
Onko tullut mielikuvaa miten kaivoon johdettu lämpö pysyy siellä?
-
172m3 liuosta kierrätetty
Paljonko kaivon/keruuliuoksen lämpötila on nyt?
Onko kaivon/keruuliuoksen lämpötila noussut alkukesän aikana minkä verran?
Onko tullut mielikuvaa miten kaivoon johdettu lämpö pysyy siellä?
Ei ole tuo kaivokierrätys ollut päällä nyt pariin viikkoon vaan kaikki on yritetty ottaa taloon. Kaivon lämpötilaan näin pienet lämpömäärät eivät taida vaikuttaa juuta tai jaata.
Toisaalta taas kaivo on saanut auringon vuoksi levätä. 15.5. - 10.8.2012 17h käyntiaikaa, josta vielä muutama tunti ei ole kompressorin käyntiaikaa kun sen käynti on ollut estettynä.
Mielikuva lämmön pysymisestä on sen suuntainen että suurin hyöty saavutetaan kun kompura käy silloin tällöin, eli ladattu lämpö otetaan käyttöön "puolilennosta".
Sähkönkulutuksessa keräimet huomaa siten että tänä kesänä touko-heinäkuun kulutukset ovat kaikki ennätyspieniä.
Vielä tekemättä:
- ilmaus on vielä tekemättä, eli tehoja on saatavissa lisää. Ilmauskellon juuresta vuoti nestettä pihalle ja se otettiin pois käytöstä ja järjestelmään pumpattiin lisää nestettä (ja ilmaa), sitten juhannus ja purjehduskausi iski päälle :)
- juhannuksesta elokuun alkuun ohjain toimi on/off periaatteella, eli regulointi (nopeudensäätö) ei ollut päällä. Syy on se että jostain syystä ohjain jumitteli kiertoa ja keräimissä nesteen lämpötila kävi liki 100 asteessa. Eli ajettiin varmuuden vuoksi on/off asetuksilla kun ei oltu kotona. Epäilen että keräinkierron kaverina pitäisi olla samanlainen perus kv-pumppu, eikä tälläinen A-luokan pumppu.
Nyt hommaa on modattu siten että varaajan sisäisen kierron KV-pumpun sähkönsyöttö on palautettu sinne 3-tieventtiiliin karvoihin ja koko ohjain on laitettu kellokytkimen perään (klo 08-18), jotta varaajan sisäinen kierto ei pyöri kaiken yötä. Regulointi siis taas päällä.
-
Tilanne tänään 27.8
203.5m3 nestettä kierrätetty ja 2288kWh.
Keskimäärin saatu nesteestä 9,7 astetta talteen.
-
Tilanne tänään 16.9
222,8m3 nestettä kierrätetty ja 2476kWh
Keskimäärin saatu nesteestä 9,55 astetta talteen.
Tänään oli miesmuistiin ensimmäinen aurinkoinen päivä ja saldo 20kWh. Nyt huomaa että aurinko rupeaa olemaan jo melko matalalla. Vaikka aurinko paistaa niin lämpö ei nouse enää samaan tahtiin kuin kesällä. Senkin huomasi että järjestelmässä on vieläkin ilmaa, joka lähtee liikkeelle kun neste lämpenee lisää.
MUTTA sitten tämä aurinkokiertopumpun ihme jumitus. Kun aurinkonesteen lämpötila saavuttaa n. 38 astetta ja regulointi on päällä ja lämpötilaero kerääjän ja varaajan välillä on alle 10 astetta (eli pumppu ei käy täysillä), niin pumppu jurnuttaa ja lyö itsensä kokonaan nollaan, eli aurinkopiiri lakkaa kiertämästä.
Jos regulointi ei ole päällä, niin ei mitään ongelmaa.
Samalla paisuntasäiliön putkessa humppaa neste edestakaisin. Paisari on kytkettynä aurinkopiirin pumpun jälkeen parimetrisellä teräshaitariputkella.
Ohjekirjaa kun lukee niin koko järjestelmässä pitäisi olla peräti 2,5bar paine. Itselläni se on nyt jotain 1,4 ja paisarin painetta olen laskenut siinä toivossa about samaan josko lukkiutuminen lakkaisi. Ilman tulosta.
Voisin toki laittaa varaajakierron pumpun käymään kokoajan kun ohjain on päällä, mutta sillä saavutetaan etua kun se pyörii vain samaan aikaan aurinkokierron pumpun kanssa. Tällöin nimittäin ylä ja alalämmöt eivät sekoitu ja aurinkokierto lähtee nätimmin päälle kun lattialämmöt painavat alalämmön minimiin.
Tuossa klo 10 tienoilla nuo pari tolppaa käyrässä ovat näitä jumituksia ja kuten kuvasta huomaa niin loppuaika mentiin ilman jumituksia vaikka regulointi olikin päällä.
(http://i5.aijaa.com/b/00296/10920542.jpg) (http://aijaa.com/ijSSPG)
-
MUTTA sitten tämä aurinkokiertopumpun ihme jumitus. Kun aurinkonesteen lämpötila saavuttaa n. 38 astetta ja regulointi on päällä ja lämpötilaero kerääjän ja varaajan välillä on alle 10 astetta (eli pumppu ei käy täysillä), niin pumppu jurnuttaa ja lyö itsensä kokonaan nollaan, eli aurinkopiiri lakkaa kiertämästä.
Samalla paisuntasäiliön putkessa humppaa neste edestakaisin. Paisari on kytkettynä aurinkopiirin pumpun jälkeen parimetrisellä teräshaitariputkella.
Saatko kerääjästä lämpötilatietoja silloin kun tuo ilmiö tapahtuu?
Saattaa olla paikalliskiehumista kerääjässä.
-
Humppaaminen alkaa ihan jatkuvan aurinkokierron aikana juurikin tuossa +38 asteen ympärillä. Kerääjien yläpäässä lämpötila on asteen tarkkuudella sama kuin tuossa punaisessa viivassa, joka mittaa lämpötilaa hieman ennen kolmitieventtiiliä.
-
V.2012 aurinkoenergian saldo 28.4 - 31.12.2012
Yhteensä: 2604 kWh.
Keräinten läpi kuljetettiin 235.5m3 nestettä.
Syksyllä ei saatu kyllä juuri mitään talteen. Viimeiset tuotot joskus marraskuun puolessa välissä.
Katsotaan miten keväällä pukkaa :P
-
Keräimet putsattu joten kuten. Kilowattilukemakin vaihtui seuraavaan, mutta asennuskulman loivuudeta johtuen ei oikeaa tuottoa tule varmaan vielä useaan kuukauteen.
-
Aurinkokausi avattu täälläkin. Selvästi huomaa tähän aikaan että keräinten kulma saisi olla jyrkempi, mutta vaikka kuinka siristää silmiä niin ei siitä kaunista saa tekemälläkään jos noita pystymmäksi kääntää.
Olen miettinyt tuota humppaamisongelmaa ja osasyynä voi olla tuo elektronisesti ohjattu kiertovesipumppu varaajakierrossa. Lueskelin Stecan käyttöohjetta ja siinä varoiteltiin ettei nopeudensäätö (triac-ohjaus) toimi liian hienojen kv-pumppujen kanssa.
Vaatii testejä, mutta vaihtoehdot:
Uusi KV-pumppu: http://www.ebay.de/itm/Wilo-Umwalzpumpe-Star-RS-25-4-180-/181090148741?pt=Systemkomponenten_Heizung&hash=item2a29d06185 (http://www.ebay.de/itm/Wilo-Umwalzpumpe-Star-RS-25-4-180-/181090148741?pt=Systemkomponenten_Heizung&hash=item2a29d06185)
tai
Laittaa erillinen ohjain: http://www.ta.co.at/en/simple-solar-controller-esr31 (http://www.ta.co.at/en/simple-solar-controller-esr31)
EBAY: http://www.ebay.de/itm/Solarregler-Solarregelung-ESR-31-D-Einkreisregelung-PT1000-mit-Fuhler-/300633052548?pt=Solaranlagen&hash=item45ff205584 (http://www.ebay.de/itm/Solarregler-Solarregelung-ESR-31-D-Einkreisregelung-PT1000-mit-Fuhler-/300633052548?pt=Solaranlagen&hash=item45ff205584)
tällä ohjaimellahan pystyisi tuota varaajakiertoa ohjaamaan erikseen, kun differentiaalikin on vapaasti valittavissa asteen välein. Tuon varaajakierronhan ei tarvitse olla nopeuden mukaan säätyvä. On kyllä mielenkiintoinen ohjainperhe kaikenlaisiin virityksiin.
Täytyy ensin kokeilla irroittaa koko varaajakierron pumppu ja tarkkailla "humppaamista".
Kuten trendistäkin näkee niin L2-kierto toimii painovoimaisestikin ainakin niin kauan kuin L2-piiri imee lämpöä. Lämmityskaudella tuo voisi toimia aika hyvin ihan painovoimaisesti?
Tuohon varaajakiertoon täytyisi laittaa vielä magneettiventtiili, joka on sulki kun varaajakierron pumppu on sammuksissa ja avautuminen tapahtuu vasta kun varaajakierron pumppukin käynnistyy.
EDIT: kun ensin tavasi englannin kielistä käyttöohjetta ihan tuskassa niin huomasin että onhan se käyttöohje suomeksikin ???
http://www.ta.co.at/en/downloads/manuals/esr31/manual-esr31-fi/download (http://www.ta.co.at/en/downloads/manuals/esr31/manual-esr31-fi/download)
-
Päivitetään hieman tilannetta. Humppaus-ongelma johtui ilmeisesti keruupumpun rinnalle kytketystä elektronisesti ohjatusta Laingin pumpusta, joskin varmuus saadaan vasta kun kelit lämpenee. Nythän kerrankin aurinko paistaa ???
Talo vie sen verran energiaa että kaikki mitä tuotetaan menee suoraan lattioihin ja hyötysuhde pysyy hyvänä. On tuo levylämmönvaihdin kyllä kova siirtämään tuota lämpöä. Aurinkopiirin ja varaajan välinen lämpötilero ei nouse ainakaan toistaiseksi sitä 10 astetta suuremmaksi, joka johtuu tietty myös pienestä keräinkulmasta.
Tällä hetkellä tuo varaajan sisäinen kierto on ihan töpseliin tökätty ja pumppu on täysillä.
Ohjainhommia päivitetään sen verran että uudeksi ohjaimeksi tulee tismalleen samanlainen, mutta versionumero hieman suurempi. Tulevassa ohjaimessa on pari ominaisuutta, joita olen tähän vanhempaan malliin kaivannut. Koko ohjain olisi voinut vaihtua johonkin toiseenkin, mutta pitemmän tutkimustyön pohjalta totesin ettei jaksa ruveta "säästämään" muutamaa kymppiä saadakseen Kiinalaisen ihmeen, jonka ohjausparametreistä ei tajua ekan lukemisen jälkeen yhtikäs mittään.
Kukas tietää noista EBAY:n venttiileistä mikä malli on sellainen, joka jännitteettömänä on auki ja saadessaan 230V aukeaa yhdessä KV-pumpun alkaessa pyörimään
Tässä tuoreita kuvia:
Näkymä katolta. Kuten kuvasta näkyy niin ihan ilman apua ei lumet ole lähtenyt keräinten päältä.
(http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/braun kollektor.jpg)
Ohjain
(http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/2.jpg)
Teho
(http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/3.jpg)
Pollucomin lämpötilaero
(http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/4.jpg)
TREND-näkymää. Jännä yksityiskohta on että kun aurinkokeräin tulo menee pakkasen puolelle niin se Ouman heittää lämpötilaksi -300 astetta. Ja kuten kuvasta huomaa niin maalämpöpumppu on napsautettu pois päältä ja käyttövettäkään ei ole käytössä. Yön kovien pakkasten vuoksi näin säästytään paistumiselta. Sisälämpö pysyy alle 23 asteen.
(http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/5.jpg)
-
Päätykolmioon heijastuspeilit niin saat 2 keräintä lisää ;)
-
Päätykolmioon heijastuspeilit niin saat 2 keräintä lisää ;)
Saattaa olla hieman haastavaa saada semmoisesta kovin huomaamatonta. Nyt tuossa keräinten ja seinän välissä mahtuu kävelemään (ja poistamaan lunta).
Päivän saldo 16kWh. Joka ihan OK tulos kun vertaa www.sirrai.com:n 40kWn saldoon. Nämä on nyt kuitenkin edelleen 26 asteen kulmassa, kun sirraissa on 60 asteen kulmassa. Helsingissä säteilyvoimakkuuskin suurempi.
Pitäisi hokata magneettiventtiilin tyyppi (näitähän piisaa). Osaako kukaan auttaa, eli sellainen joka on ilman 230V jännitettä kiinni ja avautuu kun saa sähköä.
http://stores.ebay.de/TEC-CENTRUM/Magnetventile-/_i.html?_fsub=18693346 (http://stores.ebay.de/TEC-CENTRUM/Magnetventile-/_i.html?_fsub=18693346)
-
Päätykolmioon heijastuspeilit niin saat 2 keräintä lisää ;)
Saattaa olla hieman haastavaa saada semmoisesta kovin huomaamatonta. Nyt tuossa keräinten ja seinän välissä mahtuu kävelemään (ja poistamaan lunta).
Päivän saldo 16kWh. Joka ihan OK tulos kun vertaa www.sirrai.com:n 40kWn saldoon. Nämä on nyt kuitenkin edelleen 26 asteen kulmassa, kun sirraissa on 60 asteen kulmassa. Helsingissä säteilyvoimakkuuskin suurempi.
Pitäisi hokata magneettiventtiilin tyyppi (näitähän piisaa). Osaako kukaan auttaa, eli sellainen joka on ilman 230V jännitettä kiinni ja avautuu kun saa sähköä.
http://stores.ebay.de/TEC-CENTRUM/Magnetventile-/_i.html?_fsub=18693346 (http://stores.ebay.de/TEC-CENTRUM/Magnetventile-/_i.html?_fsub=18693346)
Ihan hyvät saannot, pollysta napattuna vissiin...
Täältä mä hommasin 24VDC version:
http://www.ebay.de/itm/2way2position-AC220V-3-4-Electric-Solenoid-Valve-Water-Air-N-C-Gas-Water-Air-/140725295135?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item20c3e1981f#ht_3327wt_1030
-
sellainen joka on ilman 230V jännitettä kiinni ja avautuu kun saa sähköä.
Sähköllä auki,muuten kiinni (jousella)= NC,"normal geschlossen", "stromloss geschlossen" ;)
(http://i5.aijaa.com/t/00650/11905514.t.jpg) (http://aijaa.com/0EuVCl)
-
Kiitti suomennoksesta, kuten TRENDistä näkee niin L2-piirin lämmöt nousee alalämpöjen mukana, koska se horii kiertoon lähtevän lämmön varaajan alaosasta aurinkokierron kautta. Tämä on toki suotavaa silloin kun aurinkopiiri tuottaa, mutta muutoin ei.
Täytyy laittaa venttiili tilaukseen.
-
Talven aurinkoisin päivä takana:
(http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/15_3_2013.jpg)
Seuraava operaatio olisi laittaa Lämpöässään joku kytkin, jolla saisi Oumanin ohjauskäsky disabloitua ettei tuo rele naksuisi 5min välein (kuten trendikuvasta näkyy). Se ei ole vaiva eikä mikään että se on erillisellä kytkimellä, vaikkakin mietin heti jonkinlaista automatiikkaa siihen ::)
Osaisiko joku kertoa minkä Oumanin karvan väliin kytkin tulisi laittaa? Doukumentit löytyy tuosta Opation ketjun alusta: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4374.0 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4374.0)
Aurinkokäyrästä näkee kuinka kerääjän lämpötila pysyy tasaisena kun 10 asteen lämpötilaero laittaa aurinkopiirin pyörimään täysillä. Toistaiseksi varaajan lämmöt eivät nouse juuri yhtään, vaan kaikki energia menee suoraan lattioihin.
-
Seuraava operaatio olisi laittaa Lämpöässään joku kytkin, jolla saisi Oumanin ohjauskäsky disabloitua ettei tuo rele naksuisi 5min välein (kuten trendikuvasta näkyy). Se ei ole vaiva eikä mikään että se on erillisellä kytkimellä, vaikkakin mietin heti jonkinlaista automatiikkaa siihen
Mikä rele naksuu?
Jos tarkoitat käynnistyskäskyä Oumanilta niin sen saa disabloitua kun napsautat toisen moottorisuojakytkimen( F1 tai F2) auki.Releet K2 ja K4 lakkaa toimimasta.
http://www.elisanet.fi/sailor/9.jpg
-
Täältä mä hommasin 24VDC version:
http://www.ebay.de/itm/2way2position-AC220V-3-4-Electric-Solenoid-Valve-Water-Air-N-C-Gas-Water-Air-/140725295135?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item20c3e1981f#ht_3327wt_1030
Tänään huomasin tuosta omastani että päästää vettä vain toiseen suuntaan, eli virtaus vastakkaiseen suuntaan sulkee venan vaikka kelalla sähvöä...
Tuo ei ollut se mitä hain, pitäis saaha virtaamaan molempiin suuntiin :(
Ja arvaten on toimiva vena juurikin siihen suuntaan jota tarvitaan 2% tarpeesta ja tärkeämppän suuntaan ei pelloo...nyt pitää jostain hommata molempiin suuntiin "päästävä" vena...vinkkiä kiitos?
-
Seuraava operaatio olisi laittaa Lämpöässään joku kytkin, jolla saisi Oumanin ohjauskäsky disabloitua ettei tuo rele naksuisi 5min välein (kuten trendikuvasta näkyy). Se ei ole vaiva eikä mikään että se on erillisellä kytkimellä, vaikkakin mietin heti jonkinlaista automatiikkaa siihen
Mikä rele naksuu?
Jos tarkoitat käynnistyskäskyä Oumanilta niin sen saa disabloitua kun napsautat toisen moottorisuojakytkimen( F1 tai F2) auki.Releet K2 ja K4 lakkaa toimimasta.
http://www.elisanet.fi/sailor/9.jpg
Sanoin hieman huonosti, eli laittamalla maalämpö/0/automaatti asentoon nolla niin kaikki on muuten hyvin, paitsi Ouman käynnistää 460W:n liuospumpun kun käynnistysrajat alittuu. Nyt olen vääntänyt vielä lämmitys-kytkimen nolla asentoon ja saanut sillä ettei mikään käynnisty.
MUTTA Ouman rupeaa piipittämään jatkuvasti antamaan 5min välein releen napsumista. Näytössä lukee jotain kompressorin käynnistyerroria.
Ajattelin että jos Oumanilta lähtevän käynnistysohjausjohdon katkaisisi ja väliin laittaisi kytkimen, sitten vielä tuo ohjauslangan katkaisu voisi olla langaton.
Mitäs sähköä tuommoinen Ouman lähettää, käykö siihen heikkovirtavehkeet? http://www.ebay.com/sch/i.html?_trksid=p2050601.m570.l1313&_nkw=remote+relay&_sacat=0&_from=R40 (http://www.ebay.com/sch/i.html?_trksid=p2050601.m570.l1313&_nkw=remote+relay&_sacat=0&_from=R40)
Vai pitääkö olla 220V http://www.ebay.com/sch/i.html?_odkw=remote+relay&_sop=15&_osacat=0&_from=R40&_trksid=p2045573.m570.l1313&_nkw=remote+relay+220V&_sacat=0 (http://www.ebay.com/sch/i.html?_odkw=remote+relay&_sop=15&_osacat=0&_from=R40&_trksid=p2045573.m570.l1313&_nkw=remote+relay+220V&_sacat=0)
Vai olenko taas tapani mukaan hukassa kuin lumiukko?
EDIT: Tilanne klo 7:30 laitoin maalämpö/0/automaatti kytkimen nolla-asentoon, kompura pysähtyi. Sitten laitoin maapiirin moottorisuojakytkimen pois päältä -> liuospumppu pysähtyi. Laitoin vielä moottorin suojakytkimenkin pois päältä.
Aurinko paistaa
EDIT 2: Poikkeamahälytys kompressorin käynti, mittaus neljä. Eli kuten aikaisemminkin. TREND piirtää käynnistysyritykset/releen naksaukset 5min välein.
-
Oletko tuollaista kokeillut?
Ouman 203 GL manuaalista
Hälytyksen kuittaus.
Hälytysääni vaiennetaan painamalla mitä tahansa näppäintä. Samalla
näyttö palaa siihen tilaan, jossa se oli vian ilmetessä tai jos on muita
anturivikoja, näyttöön tulee niistä hälytystiedot. Jos näppäimiin ei kosketa
20 sekuntiin, hälytysilmoitus palaa näyttöön, ellei vikaa ole korjattu
-
Oletko tuollaista kokeillut?
Ouman 203 GL manuaalista
Hälytyksen kuittaus.
Hälytysääni vaiennetaan painamalla mitä tahansa näppäintä. Samalla
näyttö palaa siihen tilaan, jossa se oli vian ilmetessä tai jos on muita
anturivikoja, näyttöön tulee niistä hälytystiedot. Jos näppäimiin ei kosketa
20 sekuntiin, hälytysilmoitus palaa näyttöön, ellei vikaa ole korjattu
Piippaus poistuu 5 minuutiksi ja jatkuu sen jälkeen samanalaisena :'(
http://www.sensusesaap.com/files/mh_1210_int_pollucom_m_0910.pdf (http://www.sensusesaap.com/files/mh_1210_int_pollucom_m_0910.pdf)
-
Sitten on varmaan kokeiltava narrata Oumania luulemaan että kompressori käy kun käynnistyskäsky tulee.
Tuollaisella johtolenkillä voisi kokeilla.
Pätkä 1,5mm2 johtoa josta kuoritaan päistä n 5mm ja lenkki pistetään riviliittimien 19 ja 20 keskellä oleviin reikiin
Tuo lenkki antaa Oumanin logiikalle tiedon että kompressori käy jolloin hälytyksen pitäisi hiljentyä.
Jos sattuu toimimaan niin pitäisi muistaa ottaa illalla pois ettei tule komplikaatioita. ::)
Jos hälytys vaikenee tuolla lenkillä niin siihen vois sitten kehitellä jonkinlaisen "ristilukituksen" aurinkopanelin kanssa....mutta kunhan kokeilet ensin
(http://i11.aijaa.com/t/00101/11934952.t.jpg) (http://aijaa.com/AJKD5T)
-
Kiitos Matias vaivannäöstä. Taitaa tuo piipitys olla vain väliaikaista kun kelit lämpenee niin kompura ei haluakkaan enää käynnistyä kun käynnistysrajat ei täyty. Rupesi jännittämään noihin voimavirtapalikoihin koskeminen ::)
Tänään tuli uusi ohjain ja sain sen paikoilleenkin, eli lähes lennosta vaihto. Uutena ominaisuutena on keräinten herättely tasatunnein minuutin ajan, joka sopii minulle mainiosti. Hieman pienempi käynnistyshystereesi 4 astetta. Wanha ohjain sai siirtyä ohjaamaan nyt tuota varaajan sisäistä kiertoa, eli nyt pitäisi (kädet ristiin):
- ohjain herätellä klo 8-16 tunnin välein minuutin purskeella, joka on tietty hyvä kun keräimen anturi on tuloputkessa, eikä keräimen sisällä välitilassa.
- kun 4 asteen hystereesi ylittyy niin aurinkokierto lähtee päälle
- kun pumppuyksikölle tuleva liemi on 5 astetta varaajaa lämpimämpää niin varaajakierto lähtee päälle
- porareiän ja varaajan välillä vuorotellaan sen mukaan kumpaan lämpö riittää
Uusi ohjain on hipaisunäppäimillä ja pidän vanhempaa mallia käytettävämpänä. Tässä uudessa on logitus, joka on tietty epätarkka kun ei ole virtausanturia kiinni. Lisäksi tämän saa RS-portin kautta johonkin kiinni???
Mutta katsotaan huomenna kuinka homma pelittää, jos pelittää.
-
Onko sailorilla aurinkopaneleissa mitään tehomittausta?
Kiinnostaisi tietää minkäverran lämpötehoa näin pakkaspäivinä paneleista tulee?
-
Hyvin pukkaa lämpöä tälläkin paneelikulmalla. Pari 24kWh päivää takana ja maaliskuussa ei yhtää nollatuottoa.
Vuoden alusta pukannut 319kWh lämpöä.
Kokonaislukema tällä hetkellä 2923kWh eli vuosituottoon aikaa vielä kuukausi + 3 päivää. Nestettä virrannut 272.5m3 Pollucomin läpi. Tuo mun Pollucomi on ilmeisesti lukittu, eli siitähän saisi käyttöohjeen mukaan vaikka mitä statistiikkaa ulos. Näytössä on * merkki, joka tarkoittaa että lukittu on :'(
Tällä hetkellä tuossa klo 11 jälkeen pukkaa sellaista 4300 wattia. Kuten TRENDistä näkyy niin tehot menevät suoraan lattioihin, mikä kompensoi huonoa kulmaa aurinkoon nähden.
Levylämmönvaihdinta täytyy kehua. Kun tehot on yli 4kW niin aurinkotulo on 37-38 astetta ja paluu takaisin keräimille 27 astetta. Toisella puolella levylämmönvaihdinta kiertävä varaajan vesi on 24-25 asteista.
Nythän järjestelmässä on kaksi ohjainta, joista uudempi meni varsinaiseksi ohjaimeksi ja vanha ohjaa vain varaajan kieroa on/off tyypisesti eli varaajakierrossa ei ole regulointia. Taannoinen humppusongelma oli tuon Laingin elektronisesti ohjatun pumpun syytä.
Uudempi ohjain ajaa aurinkopiiriä paljon aggressiivisemmin eli hidastaa paljon myöhemmin kuin vanha. Wanha aloitti hidastamisen mikäli lämpötilaero laski alle 10 asteen kun uusi painaa täysillä 5-6 asteeseen, hidastaa ja pumppu pysähtyy 4 asteen alittuessa.
Ei näihin lukemiin ole päästy ihan ilman huijausta, eli:
- aamulla napsautan manuaalikierron päälle, jolloin neste lämpenee maapiirin toimesta
- maapiirin hystereesi on kahdessa asteessa, eli lämmittää sitten ihan loppuun asti
Muuta: maapiiri pyörii päivisin klo 07:00-16:00 ajastettuna, jolloin näkee mihin maapiirin lämpötila asettuu
Magneettiventtiili vielä kiinni ennen syksyä ja ilmausventtiili kiinni ennen kesää, sillä ilmaa on vielä järjestelmässä tajuton määrä vaikka sitä manuaalisesti päästelenkin pois aina muistaessani.
-
Vuoden alusta pukannut 319kWh lämpöä.
Ihan mukavasti talviajan tuotoksi,käytännössä tuo vastaisi kuukauden käyttöveden tehonkulutusta,ainakin meillä
Pollucomi on ilmeisesti lukittu, eli siitähän saisi käyttöohjeen mukaan vaikka mitä statistiikkaa ulos. Näytössä on * merkki, joka tarkoittaa että lukittu on
Sama *merkki on meilläkin mutta silloin kun Pollucom on perustilassa(vilkuttaa kumuloituvaa tehoa) niin jos painat kaksikertaa peräkkäin n 1sek välein niin ainakin meillä tuo asteriksi vaihtuu kellon kuvaksi ja näytölle tulee vuosi-kuukausi-päivä ja silloin voi selata ko kuukauden lukemia.
Kun näytössä on tuo YYYY-MM-DD niin sen saa vaihdettua seuraavaan kuukauteen kun painaa n 3 sek ajan painiketta.
Toinen valikoiden selaus tulee kun normaalitilassa näpyttelee näyttöön asteikoin jossa on kaikki merkit näkyvissä ja siinä kolmen sekunnin jatkuva painallus niin historiaa tulee esille mutta en ymmärrä mitä se tarkoittaa
sillä ilmaa on vielä järjestelmässä tajuton määrä vaikka sitä manuaalisesti päästelenkin pois aina muistaessani.
Mulla oli -90 luvulla aurinkopanelit (kotitekoiset) niin ilmavaivoja oli alkuun jatkuvasti.Kun
muutin aurinkopanelien kiertopumpun virtaussuunnan siten että pumpun painepuoli oli katolle menevässä putkessa niin ilmavaivat loppui siihen.
Alkujaan kiertopumppu oli niinpäin että imupuoli oli katolta tulevassa putkessa,jostain hori aina ilmaa että sai viikottain ilmata.Mulla kiertopumppu oli kattilahuoneessa
-
Toinen valikoiden selaus tulee kun normaalitilassa näpyttelee näyttöön asteikoin jossa on kaikki merkit näkyvissä ja siinä kolmen sekunnin jatkuva painallus niin historiaa tulee esille mutta en ymmärrä mitä se tarkoittaa
Sieltä saa kaikenmaailman maksimit tiettynä päivämääränä, eli maksimivirtaus suurin tulolämpötila (100,4C humppauksesta/sähkökatko), suurin paluulämpötila, suurin teho (täällä 10,2kW) ja olikohan litroina kokonaisvirtaus ja joukko muita arvoja joista en ymmärrä mitään.
Täytyy tuota kellokuvaketilastoa vielä selvittää
-
Katolle menevässä putkessa tuo mullakin on, eli ilmat taitaa olla vielä vanhoja peruja. Kun neste lämpenee ja notkistuu niin alkaa pumpussa rohina käymään.
Tänään tajuttoman hieno päivä. Ei pilven pilveä ja saaliina 29kWh
(http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/26_3_2013.jpg)
-
Se on piiiitkä perjantai. Livenä seurasin kun Pollucomiin tuli tasaluku 3000kWh täyteen ;D
Uskomattoman aurinkoista keliä.
-
Kyllä sitä sitten kohtuudella tulee, taidat päästä nonnekin 3600+ lukuihin kun vuosi täynnä.
Taitaa tuotot mennä aikapitkälle lattialämmityksiin, ainakin nyt, ja siitä tietysti seuraa hyvä tuotto!?
Kuinka sä ajat tuota systeemiä kun tuo ylälämpö putoaa graaffiissa niin rajusti, laitatko MLP sulkutilaan työajaksi kun aurinko paistaa, vai miten se menee?
-
Pudotan Oumanista yläminimit alas. Muu perhe lähti viikoksi reissuun niin eipä tuota lämmintä käyttövettä mene poikamiehellä kuin iltasuihkuun seuraavan kerran :D. Ylitehopumppu tekee suihkuvedet runsaaseen puoleen tuntiin.
Ja kaikki menee toistaiseksi lattialämmitykseen. Eilen oli eka päivä kun ulkolämpötila nousi sen verran että rupesi Ouman sulkemaan suntteja. Tällöin rupesi alalämmöt nousemaan (sitten menikin pilveen).
Pitiu oikein käydä katsomassa tilannetiedot (Pollucom):
- klo 12:05
- Keräin tulo 38,7C
- Keräin paluu 27,1C
- 365l/h
- 4894 wattia
- 575 W/m2 on yhden laskurin arvo keskipäivän säteilytehoksi Jyväskylään
-
Tuossa on Salon seudulla oleva mittari:
365 on ilmeisesti L/h eli 6L/min
Onko nuo sun lämpötilat mistä, ilmeisesti pollyltä?
-
Pollulta mitattu juu.
Nyt on maaliskuu lusittu ja koska huomenna on aprillipäivä niin lienee syytä laittaa lukemat tänään foorumille.
3081kWh eli tämän vuoden saalis 477kWh tähän mennessä (vuosi alkoi 2604kWh:sta). En osannut kyllä tälläistä maaliskuuta odottaa, olkoonkin että oli vissiin kylmin 50 vuoteen mutta uskaltaisin väittää että ehkä myös aurinkoisin.
Nyt olen hieman laskenut käyrää kun lämpenee päivällä turhan paljon.
-
1 VUOSI TÄYNNÄ!
Saldo: 3531kWh Pollucomilla mitattuna eli todellinen jotain -10% kun on 50/50% glykoliseosta
Nestettä virtasi 345.613m3 vuoden aikana.
Täytyy aloittaa vuosikohtainen mittaaminen niin saa vertailupohjaa muista seurannoista ja mahdollisista säteilytilastoista?
Vuoden 2013 saldo tähän mennessä 927 kWh (vuoden alussa lukema:2604kWh)
-
1 VUOSI TÄYNNÄ!
Saldo: 3531kWh Pollucomilla mitattuna eli todellinen jotain -10% kun on 50/50% glykoliseosta
Nestettä virtasi 345.613m3 vuoden aikana.
Täytyy aloittaa vuosikohtainen mittaaminen niin saa vertailupohjaa muista seurannoista ja mahdollisista säteilytilastoista?
Vuoden 2013 saldo tähän mennessä 927 kWh (vuoden alussa lukema:2604kWh)
Onhan tuossa ihan hyvästi kun ei ollut niitä aurinkoaikojakaan kovin paljoo ainakaan 2012 loppupuolikkaassa.
Pystytkö peilaamaan tuota pumpun kulutuksen pienenemiseen, oliko vähennys ehkä ~1000kWh?
eli oliko sulla pumpulla kulutusmittaus ja historiaa olemassa?
-
Hiukan huono sanoa vielä...mutta kai sieltä jotain säätöä tulee. Ja kulutus siirtyy ainakin keväällä enempi yösähköön pumpun osalta. Tämä eka täysvuosi näyttää mitä tuleman pitää.
Tätä hommaa sekoittaa sitten vielä Opation modaus, mutta jos vertaa tammikuuta ja maaliskuuta niin vertailukäyrään verrattuna saadaan parannusta. Tammikuussa aurinkoa ei tullut taatusti yhtään (keräimet paksun hangen alla).
(http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/tammikuu.jpg)
(http://www.elisanet.fi/sailor/aurinko/maaliskuu.jpg)
-
2.5.2013 tuli 3600kWh täyteen eli tänään 1000kWh plakkarissa vuoden alusta.
-
Päivitetään tilannetta 6.6.2013
Lukema 4508kWh ja vuoden alusta 1904kWh.
Nyt kun aurinko on paistanut ja taloa vain viilennetään niin lämpöä ei oikeasti tarvitse mihinkään. Parhaimmillaan (=pahimmillaan) reikään dumppaus on alkanut jo puoliltapäivin ::)
-
Päivitetään tilannetta 6.6.2013
Lukema 4508kWh ja vuoden alusta 1904kWh.
Nyt kun aurinko on paistanut ja taloa vain viilennetään niin lämpöä ei oikeasti tarvitse mihinkään. Parhaimmillaan (=pahimmillaan) reikään dumppaus on alkanut jo puoliltapäivin ::)
Olikos sun varaaja kuinka iso?
Minkälämpöstä siinä dumppipiirissä liikuskelee nyt kun on jonkun verran latailtu?
Omassa sydeemissä ei vielä dumppia kun ajattelin kattoo tämän kesän onko edes todella tarvetta ja samalla funtsia oliskos siitä dumppauksesta jäämässä mitään hyötyä!
Kyllä niitä "jäännöstunteja" on tietysti kesällä paljon jolloin vois dumpata vaikka ei olis pakkokaan, mutta jos siitä saa takasi vaikka 50% niin aika minimaaliseksi hyöty jäänee....tämä on tuntuma
nyt tällä hetkellä.
Saannot hyöriskelee (10m2) näillä keleillä 20-30kWh haarukassa ja kaikki menee kulutukseen 8)
-
Olikos sun varaaja kuinka iso?
Minkälämpöstä siinä dumppipiirissä liikuskelee nyt kun on jonkun verran latailtu?
Omassa sydeemissä ei vielä dumppia kun ajattelin kattoo tämän kesän onko edes todella tarvetta ja samalla funtsia oliskos siitä dumppauksesta jäämässä mitään hyötyä!
Kyllä niitä "jäännöstunteja" on tietysti kesällä paljon jolloin vois dumpata vaikka ei olis pakkokaan, mutta jos siitä saa takasi vaikka 50% niin aika minimaaliseksi hyöty jäänee....tämä on tuntuma
nyt tällä hetkellä.
Saannot hyöriskelee (10m2) näillä keleillä 20-30kWh haarukassa ja kaikki menee kulutukseen 8)
Tämä on tää 340-380 litraa kaikkine kaksoisvaippoineen. Tuosta dumppauksen hyödystä ei ole havaintoa, mutta luulisin että ei siitä nyt ainakaan haittaa ole. Lämmityskaudella sitten kun kompura alkaa taas käymään niin silloin enempikin hyötyä.
Luin jostakin kallioluolaan dumppausartikkelista että kallio on varsin hyvä eriste ja lämmönsiirtyminen 5 metrin jälkeen on tosi huonoa. Eli kaivo voitaisiin katsoa sen artikkelin perusteella ainakin 220m pitkäksi 10m halkaisijan kokoiseksi "varaajasylinteriksi". Noissa kaukolämpövoimaloiden dumppauksissa on kuitenkin kyseessä ihan erilaiset lämpötilaerot, joten kai sitä voi kuvitella lämmittävänsä nyt tuota "sylinteriä".
Muistelen että ulkovaipan vesitilavuus olisi n 80 l ja sisätankin näkyy olevan 340l.
Sisätankki on 340 l
Muistelen, että ulkopaipan tilavuus on vain 47 l
ATS
-
Lukema nyt 16.8.2013 5720kWh.
Vuoden alusta siis 3116 kWh. Roorin veikkaus 3600kWh voi mennä aika liki, paitsi jos tulee samanlainen syksy kuin viime vuonna (aurinko ei paistanut tippaakaan). Parempi kesä joka tapauksessa kuin vuosi sitten. Maapiirin asetuksetkaan eivät olleet tapissaan vaan maapiirin anturi riippuu ilmassa (20-25 astetta), eli aurinko lakkasi lataamasta kun keräinten lämpötila laski alle 30-35 asteen.
Tämä siksi ettei putket ja maalämpöpumpun maapiirin pumppu + keräimet katolla turhaan hikoile...saisihan sen käymään liki kellon ympäri kun puskisi 6 asteista kaivovettä vastaan.
-
Niin koskiko tuo pollusaanto kaikkea auringosta ladattua eli varaaja+dumppaus, vai vain varaaajaan?
Täällä on 3kkWh myös pamahtanut rikki, ja ei mulla sitä dumppua ole...teknisessä mielessä kiinostais mutta saantomielessä tökkii.
Kohuuveella sitä vielä elokuussakin tulee sitä aurinkoa, tänäänkin kun paisto koko päivä liki selkeeltä taivaalta, ehkä 90%, tupsahti luokkaa 25-30kWh, kun oli paikat lähteissä "kylminä" edellisen sateen jäljiltä.
Siitähän tosiaan tulee sitten tuo hikoiluefektikin, kun oikein kunnnolla dumppaa...hyvä muistutus.
Dumppausta ajatellen tuli mieleen jos laittais pienen kierukallisen 100L "naturet"-varaajan ja lataisi sitä sillä kierukkalla max 30C:hen ja tuo sitten neste menis MLP:lle kun se hörähtää käyntiin, jos on auringosta tunkua enemmän niin pyöräyttää hiukan liuos pumppua ja vaihtaa ns. vedet varaajaan. Tuolla konstilla olis varastoituna "pikatehoa" ~2kWh verran (kevät/syksy)... eipä tuo paljoa ole mutta antais kumminkin ½ tunnin mlp-ajolle mukavat nesteet. Toinen asia sitten on voiko tommosta naturettia varastoida varaajaan kun on tommosta syttyvää kamaa, vaikkakin olisi suljetussa tilassa tietystikin.
Nyt yhden kesän aurinkoa käyttäneenä on jäänyt semmonen mutu, että en sinänsä tarvitse tuota dumppia, vaikkakin täytyy muistaa että ei sitä nyt niin kovaa aurinko-putkea kyllä ollutkaan, tais olla max 2pv putkeen (vajaa sekin)...jos olis joku 2viikon putki niin kyllä sitten voi kyllä nousta lämmöt liian ylös. Noh jää nyt tuo varmistuminen myöhemmälle.
-
Tuo lukema on kaikelle mahdolliselle eli varaaja ja dumppi. Meillä on hyvin vähän mikään lämmitys päällä ja oltiin 5 viiikkoa pois kotoa (= LKV kulutus nolla). Heinäkuun asetus oli varaaja 50 astetta ja muu sitten reikään niin kauan kuin lämpöä oli yli 30-35 astetta. Jätin kostean tilojen lämmityksen hieman päälle siltä varalta että moottoriventtiili sakkaa ettei kiehu.
Tuo 100l säiliö olisi kyllä mielenkiintoinen, mutta joku raja taisi olla sillä lämpötilalla. Itselläni LÄ on jättänyt muutaman kerran käynnistymättä kun on hieman maalämpöneste saanut aurinkolämpöä liikaa ja joku ilma-/höyrystymiskupla on muodostanut vesilukon.
Paljonko Roorilla on keräintä ja ilmansuunta/kulma kiinnostaa myös paikkakunnan ohella? Onko sulla kanssa pollucom mittaamassa?
-
Taitaa monella pumpulla olla +20C korkein tulo maanesteelle, tuohon mulla speksinä +30C.
10m2 keräintä, 20 astetta kulma, enempi itään kuin etelään eli olisko jotain klo16:00 jos etelä on klo18:00...Turkusen kulmilla.
Ei ole pollu vaan automatiikan mittaus, johon olen laskenut korjauskertoimen (0,75) varaajalämpötilanousujen perusteella...ja hyvin näkyy osuvan noihin entisiin kk-kulutuksiin joita MLP on joutunut duunaamaan ja jotka nyt hoituu kesällä pääasiassa auringolla. Mulla on kohtuu iso kulutus kesälläkin (lattiaan), johtunee rakennusajan alapohjan eristemääristä.
-
Kokonaistuotto oli kiivennyt yli 6000kWh kuin varkain ???
Lukema nyt 3.9.2013 6039 kWh.
Vuoden alusta siis tuotettu 3435 kWh. (Vuoden alussa lukema 2604 kWh)
Roorin veikkaama 3600 kWh lähestyy...
-
Onkos tuossa vaarana että lämpöpumpun kompura ruostuu jumiin kesäaikana? :) Ei varmaan montaa kertaa ole käynnistynyt viime kuukausina? Ihan mukavasti tuottaa kuitenkin, itse joskus haaveillut sähköpaneelien liittämisestä varaajaan, niiden hinnat on jo aika alhaalla ja liittäminen meillä paljon helpompaa.
-
On se kompurakin muutaman kerran käynyt. Ei kylläkään montaa hetkeä.
Jos olisi etelän lapetta tarjolla niin sähköpaneelit minäkin laittaisin. Joko vastukseen tai sitten nollaamaan talon peruskulutusta verkon kautta. Hiukan pitäisi järjestellä noita vaiheita niin että saisi ulkopistorasiat samaan vaiheeseen kuin IV-kone ja muut kulutuskoneet. Tällöin saisi uima-altaan pumpun sähkönkulutuksen myös nollattua. Se kun käy vain kun aurinko paistaa (vesi kiertää termostaatin ohjaamana muovimaton kautta).
-
Mistä nuo sähköpaneelit kannattaisi hankkia? Toisella pumppufoorumilla oli jossain vaiheessa hyvä linkki, mutta en ole sitä löytänyt. Siinä oli valmiita paketteja eri neliömäärillä.
-
Italiasta. shopenergia.com
Siellä on tämä paneeli http://www.shopenergia.com/en/product/1508/Photovoltaic-Module-SH-240P6-240W-Polycristalline-(Price-for-purchasing-from-12pcs)-Code-30050238HS-12.html (http://www.shopenergia.com/en/product/1508/Photovoltaic-Module-SH-240P6-240W-Polycristalline-(Price-for-purchasing-from-12pcs)-Code-30050238HS-12.html), joita pitää tilata 12kpl että saa tuohon hintaan. Paneeleita tarvitsee vastuskytkentään vain 8kpl, joten kannattaa tehdä kahden kimppa ja tilata 16kpl. Tai sitten muutoin vain kaupitella 4kpl pois (minulle).
Italiassa uusiutuvien energioiden vero on pieni, joten tuon kanssa ei oikein pysty mikään kilpailemaan.
-
Nyt on aurinkojärjestelmä laitettu talviasentoon, eli varaajakierto väännetty kiinni (ei tullut sitä magneettiventtiiliä asennuttua), jotta nousee heti myös L2 piirin lämmöt kompuran käynnistyessä.
Samoin vaihdettu maapiiri prioriteetiksi. Vielähän sitä jotain taivaalta tulisi (viime viikonloppuna 10/12kW per VRK), mutta nyt aurinkoa ei ole luvassa, joten menkööt se vähä sitten maapiiriin.
Ihan vielä ei paljasteta vuosituottoa ;)
-
Tämän vuoden saldo aurinkokeräimille 3801 kWh. ( Vuoden alussa lukema 2604 kWh ja lukema nyt 6405kWh).
Hieman pienemmällä kaivodumppaus hystereesillä olisi 4000kWh mennyt rikki, mutta nyt se pidettiin reiluna, jotta kondensoitumista ei tapahdu. Kuten syyskuun lukemista huomaa niin aurinkokeräimillä (ainakaan tällä kulmalla) ei tee syksyllä yhtikäs mitään. Tuotto tehdään keväällä.
Arvioitu sähkönsäästö selviää kun saadaan vuosi lusittua loppuun.
-
Vaivauduin syöttämään Vattenfallin lukemat Exceliin ja koko vuoden kulutus käyttösähköineen, joka on kyllä pienin koskaan tässä talossa lusittu: 11746 kWh
Kuukaudet: TAM1579 HEL1406 MAA1228 HUH1083 TOU717 KES482 HEI419 ELO523 SYYS743 LOKA1042 MAR1298 JOU1226
Joulukuusta puolet reissussa ja heinäkuukin lomalla pois kotoa.
-
2 VUOSI TÄYNNÄ!
Saldo: 3614kWh Pollucomilla mitattuna eli todellinen jotain -10% kun on 50/50% glykoliseosta
Nestettä virtasi 437,6693m3 vuoden aikana. Tämän lisääntyminen johtunee osaltaan siitä että olen pakkasaamuisin sulatellut keräimiä laittamalla pumpun pyörimään.
Vuoden 2014 saldo tähän mennessä 744 kWh (vuoden alussa lukema:6401kWh ja nyt 7145kWh)
Kuten tuloksista huomaa niin alkuvuosi ei ole ollut lainkaan hyvä aurinkokeräimille ainakaan Keski-Suomessa. Ainoat muutokset (laiskuuttani) on viime syksynä lisätyt 10-15mm armaflex välitilassa meneviin liuosputkiin.
1 VUOSI TÄYNNÄ!
Saldo: 3531kWh Pollucomilla mitattuna eli todellinen jotain -10% kun on 50/50% glykoliseosta
Nestettä virtasi 345.613m3 vuoden aikana.
Täytyy aloittaa vuosikohtainen mittaaminen niin saa vertailupohjaa muista seurannoista ja mahdollisista säteilytilastoista?
Vuoden 2013 saldo tähän mennessä 927 kWh (vuoden alussa lukema:2604kWh)
-
2 VUOSI TÄYNNÄ!
Saldo: 3614kWh Pollucomilla mitattuna eli todellinen jotain -10% kun on 50/50% glykoliseosta
Onko tuosta vähennetty itse ohjauksen ja kiertopumppujen kulutus? Osaatko arvioida paljonko tuosta energiasta on mennyt käyttöön ja paljonko kaivoon?
-
Pelkkä Pollucomin lukema. Kaivoon ei ole ajettu kuin kesällä ylilämmöt kun ei olla oltu kotona. Mitään mittausta aurinkopiirin pumpuille ei ole, mutta nopeasti kalkuloituna 79kWh mennyt aurinkopiirin pumpun pyörittämiseen maksimissaan. Varaaja- ja maapiirin kiertoon yhteensä vähän vähemmän kun on pihit A-luokan pumput.
-
Pollucomissa meni tasaluku 8000kWh lukema rikki.
-
Tämän vuoden saldo aurinkokeräimille 3801 kWh. ( Vuoden alussa lukema 2604 kWh ja lukema nyt 6405kWh).
2014 saldo 3005kWh (vuoden alussa 6405kWh ja nyt 9410kWh). Nestettä pumpattiin 277.37m3 (kok.lukema nyt 1060.65m3)
Huono vuosi, esiim. 17.6 satoi lunta :)
-
Tänään aamulla 9999kWh kokonaislukema eli tänään menee 10000 kWh rikki kunhan lumi sulaa keräinten päältä :D
-
2015 saldo 2850 kWh (vuoden alussa 9410kWh ja nyt 12260kWh). Nestettä pumpattiin 389m2 (kok.lukema nyt 1449.02m3)
Tuottoa maksimoitiin lämmityskauden jälkeen käyttöveden tuottoon, ei kaivon lataukseen.
-
2016 saldo 2512 kWh (vuoden alussa 12260kWh ja nyt 14772kWh). Nestettä pumpattiin 389m2 (kok.lukema nyt 1449.02m3)
Tuottoa maksimoitiin lämmityskauden jälkeen käyttöveden tuottoon, kaivoa ei ladattu kuin ylilämpötapauksessa
-
2017 saldo 2506 kWh (vuoden alussa 14772kWh ja nyt 17278kWh). Nestettä pumpattiin 636m2 (kok.lukema nyt 2085.66m3)
-
Eilen olikin merkkipäivä kun Pollucomin lukemat ylittivät 20 000kWh rajan ;D
Aurinkoinen keli on aiheuttanut sen että tuotto on ylittänyt jo edellisten vuosien kokonaistuoton. Kaivoa on ladattu raivokkaasti kun varaaja on lämmennyt täyteen jo klo 12 mennessä. Kaikki lämmitys tietty pois åäältä ja ILP jauhaa kylmää. Törkeän kuuma ulkona.
-
2018 saldo 3926 kWh (vuoden alussa 17278kWh ja nyt 21204kWh)
Kokoajan tehtiin käyttövesikulma edellä kilowatteja ja vain ylijäämä dumpattiin maalämpökaivoon. Oli aurinkoinen kesä :)
-
2019 saldo 3124 kWh (vuoden alussa 21204kWh ja nyt 24328kWh)
Kokoajan tehtiin käyttövesikulma edellä kilowatteja ja vain ylijäämä dumpattiin maalämpökaivoon.
-
Näin kauan se kolmitieventtiili kesti :-[
Uusi venttiili asennettu paikoilleen mutta mutta...kun piti alkaa johdottamaan tätä uutta kääntömoottoria niin iskikin "tenkkapoo".
Vanhassa on kolmejohtoa: sininen, ruskea, musta
Uudessa on kolmejohtoa: sininen, ruskea, sinikeltainen (oikeasti kelta-vihreä)????
Nyt en ymmärrä...ei kai tuo sinikeltainen nyt voi olla mikään suojamaadoitus? Uuden venttiilin kuva löytyy ilmoituksesta: https://www.ebay.de/itm/Zonenventil-2-3-Wege-3-4-1-Zoll-Ventil-Kugelventil-Umschaltventil-Motorkugelhahn/383555671335
-
Näin kauan se kolmitieventtiili kesti :-[
Uusi venttiili asennettu paikoilleen mutta mutta...kun piti alkaa johdottamaan tätä uutta kääntömoottoria niin iskikin "tenkkapoo".
Vanhassa on kolmejohtoa: sininen, ruskea, musta
Uudessa on kolmejohtoa: sininen, ruskea, sinikeltainen (oikeasti kelta-vihreä)????
Nyt en ymmärrä...ei kai tuo sinikeltainen nyt voi olla mikään suojamaadoitus? Uuden venttiilin kuva löytyy ilmoituksesta: https://www.ebay.de/itm/Zonenventil-2-3-Wege-3-4-1-Zoll-Ventil-Kugelventil-Umschaltventil-Motorkugelhahn/383555671335
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=2307.0;attach=12264)
SINI / VIHREÄ (BlueGreen) on nollajohdin (NEUTRAL = N, nolla), ei suojamaa.
Tämä on siis moottorin käyttösähkön toinen napa, johon on liitetty moottorin molempien käämien toinen pää.
Moottorissa on siis kaksi käämiä, joista toinen avaa venttiiliä ja se toinen pyörii päinvastaiseen suuntaan, eli sulkee venttiiliä.
SININEN ja RUSKEA ovat moottorin käämien toiset päät.
Syöttämällä sähköä (L1 -vaihejohdin)SINISEEN tai RUSKEAAN saadaa moottori pyörimään, joko auki tai kiinni -suuntaan.
Jos sähköä ei anneta kumpaankaan näistä, moottori ei pyöri.
Kun liität moottorin johdot, voi se toimia väärin päin.
Asia korjaantuu vaihtamalla liitännässä SINISEN (Blue) ja RUSKEAN (Brown) paikat keskenään.
-
Näin minäkin sen tuosta kuvasta ymmärrän. Iso kiitos Tomppeli asian varmistuksesta :)
-
Taistelu jatkuu ja hermot menee :'(
Tämä uusi kolmitieventtiilin moottori kääntää venttiiliä vain myötäpäivään 90 astetta tai takaisin. Eli moottoriventtiili kääntyy joko asentoon klo00:00 tai klo3:00.
Venttiilin eri asennot:
Klo 00:00 on maapiirin dumppaus
klo 3:00 on varaajan syöttö
klo 06:00 suljettu
klo 09:00 maapiirin dumppaus
Edellä mainittu johtojen paikanvaihdolla pystyy vaikuttamaan, kun säätimen käynnistää, onko moottori on asennossa klo 00 vai klo 03, josta sitten moottori kääntää venttiiliä 90 astetta aina myötäpäivään.
Huonosti selitetty, mutta seuraus tästä on että kun varaaja syöttö on päällä ja sen tulisi ylilämmön seurauksena vaihtua maapiiriin, niin moottori vääntää venttiiliä väärään suuntaan eli suuntaan klo 06:00, jolloin ei mikään kierrä. Eli pitäisi saada moottori kiertämään venttiiliä toisin päin...ei taida onnistua?
Tässä on nyt mennyt yhteensä joku 8h tätä ihmetellessä. Todella hankala tätä testailla kun aurinko näyttäytyy miten sattuu...
Kaikki ajatukset otetaan kiitollisuudella vastaan...mulla ei enää ajatus kulje ::)
-
Tuo toimilaitemoottori on ymmärtääkseni vain kaksiasentoinen.
Tarvitset ilmeisesti useampiasentoisen?
-
Tuo toimilaitemoottori on ymmärtääkseni vain kaksiasentoinen.
Tarvitset ilmeisesti useampiasentoisen?
Ei. Kyllä 2 asentoa riittäisi. klo 03 normaaliasento ja sitten kääntyisi ohjauskäskyn saatuaan vastapäivään 90 astetta. Nyt moottori kääntyy aina 90 astetta myötäpäivään
-
Kuulostaa oudolta.
Periaatteessa moottorin ei pitäisi päästä kiertymään muuta, kuin 90 astetta yhteen suuntaan ja siitä vain takaisin saman verran, siis 90 astetta.
Onko kyseessä ihan joku muu moottori, kuin oli tarkoitus olla?
Tarkasta vielä pyörimissuunnat.
-
Nyt moottori kääntyy aina 90 astetta myötäpäivään
Kannattaa tarkistaa esim mittaamalla jotenkin ettei toinen virtajohto ja nollajohto ole vaihtaneet paikkaansa.
Yleensä venttiilimoottoreissa on kummankin suunnan virtajohdossa sisäänrakennettu rajakatkaisin joka ääriasennossa avautuu ja katkaisee sen pyörimissuunnan käämiltä virran ja moottori voi senjälkeen käynnistyä vain toiseen suuntaan.
Nollajohdossa ei ole rajakatkaisijaa vaan se on aina kiinteästi käämien yhteisessä päässä.
Jos kytkentä on vahingossa mennyt niin että toinen virtajohto ja nollajohto on vaihtaneet paikkaansa niin saattaa tulla tilanne että moottori voi pyöriä vain yhteen suuntaan. ;)
-
(https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=2307.0;attach=12264)
Jos haluat mittaamalla varmistaa sen, että johdot ovat oikein,
on mittaus tehtävä ohmi -mittarilla niin, että moottori on liikealueensa välitilassa, siis ei kummassakaan liikkeensä ääripäässä.
Johdot ovat oikein silloin, kun
- sinisen (blue) ja ruskean (brown) väliltä mitattu vastusarvo on kaksi kertaa suurempi, kuin
- sini/vihrea - sininen tai
- sini/vihrea - ruskea väliltä mitattu arvo
-
Kiitos ukot helpistä. Otan tämän työn alle kun Vkäyrä hiukan tasoittuu ja aikaa jää muilta projekteilta. Yllättävän monta tuntia jouduin viettämään vehkeen ääressä että sain järjestelmän ilmattua. Lopulta nollasin tilanteen puhaltamalla koko järjestelmän kompuralla tyhjäksi ja aloitin alusta.
Nyt järjestelmässä uudet glykolit ja 3-tie venttiili säädetty noin puoleenväliin, eli lämmittää sekä varaajaa, että maapiiriä. Maapiirin kv-pumppu lähtee toki vasta sitten päälle kun varaaja on täynnä.
Moottorin saa aukikin, mutta sitä varten täytyy ostaa soukempi ristipääruuvari.
-
2020 saldo 2922 kWh (vuoden alussa 23328kWh ja nyt 27500kWh)
Kokoajan tehtiin käyttövesikulma edellä kilowatteja ja vain ylijäämä dumpattiin maalämpökaivoon.
-
2021 saldo 2408 kWh (vuoden alussa 27500kWh ja nyt 29908kWh)
Kokoajan tehtiin käyttövesikulma edellä kilowatteja ja vain ylijäämä dumpattiin maalämpökaivoon. Kolmitieventtiilihän ei ole käytössä, eli maapiiri lämpenee hiukan myös kun varaajan lämpöjä nostetaan.