Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Danfoss => Aiheen aloitti: MRP - 09.10.12 - klo:17:30
-
TERVE! Maalaislaskuopin mukaisesti olen saanut myllylle hyötysuhteen 1/4 (11.2 alkaen), lähes tehdassäädöillä ja käyttövesi 43c. millaisia arvoja muilla? matti
-
Niin, tuon koneen atoteho vaihtelee 6kW ja 8,75kW välillä riippuen keruunesteen ja menoveden lämpötilasta. Itse en edes yritä laskea COP:a nimellisen antotehon perusteella. Toisaalta mulla ei ole koko vuoden lukujakaan vielä.
edit: sulla on kyllä paljon käyttötunteja energiankulutukseen nähden. Otitko huomioon että käyttötunneissa ensimmäinen luku on kokonaiskäyntiaika ja käyttövesitunnit sisältyvät kokonaislukuun. Itselläni 30.3. alkaen kt.596h ja kulutus 1883kWh (sis. pumput).
-
Tänään tuli ensimmäinen vuosi maalämpöä täyteen meidän huushollissa. Vähemmän meni sähköä kuin mitä toimittaja oli arvioinut omista hieman pessimistisemmistä laskelmista puhumattakaan. :-*
11.11.11 - 11.11.12:
- kokonaissähkönkulutus 11188 kWh
- pumpun kulutus 6450 + 500 (arvio kiertovesipumppujen kulutuksesta)
- kokonaiskäyttötunnit 2743, käyttövesitunnit 374
- vastustunnit 10h * 3 kW + 6h * 6 kW
- pumpun käyttöaste 31,3 %, viikottainen vaihtelu 3,6 % - 86,9 %
Aiemmin siis 14500 litraa öljyä 5 vuodessa eli ka. 2900 litraa/a + 5500 kWh/a sähköä.
Edit: Päivitin myös tuonne suureen tiedonkeruuketjuun.
(http://i4.aijaa.com/t/00864/11282212.t.jpg) (http://aijaa.com/c5UK9n)
-
Aika ristiriitaista tietoa kompressorin nimellistehosta ottotehosta ja käynnistysvirrasta.
Tuolla sivu 61
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/Danfoss_Service_VMGFC320_fi.pdf
Ja tuolla sivu 9
http://heating.danfoss.com/PCMPDF/DHP-H_technical_paper_VFBMC402_EN.pdf
Ainakin tuo käynnistysvirta 25A ei taida pitää paikkaansa pehmokäynnistimellä varustetulla pumpulla.
Tuossa suomenkielisessä manukassa on kompuran nimellistehoksi ilmoitettu 3,2kW ja ottotehoksi 1,7 kW. Helposti saa kuvan ikiliikkujasta.
-
http://www.emersonclimate.com/media/europe/zip/Select7.7_FULLDRAW.zip
Siitä Copelandin kompuranmitoitussofta ja kun valkkaa kompuraksi ZH21K4E-TFD:n niin voi hakea otto- ja antotehoja tuolle DHP-H8:n kompuralle eri toimintapisteissä. Suht hyvän likiarvon saa kun käyttää höyrystymislämpötilana pari astetta alle kaivoon takaisin menevän litkun lämpötilaa ja lauhtumislämpötilana viitisen astetta yli menoveden lämpötilan. Alijäähtymistä reilu viisi astetta ja tulistusta myös viitisen astetta. Todelliset arvot saa sitten painemittarilla.
-
Kiitos, onpa hieno softa. Olenkin ihmetellyt mistä select seiskasta aina kirjoitat :)
Tuolla danssin huolto-ohjeessa s. 37 sanotaan lauhtumislämpötilaksei 0,5-1,5 yli menoveden lämpötilan.
-
Tuolla danssin huolto-ohjeessa s. 37 sanotaan lauhtumislämpötilaksei 0,5-1,5 yli menoveden lämpötilan.
Joo tuo on toki tapauskohtasta. Sanoisin kyllä, että 0,5-1,5K on kova suoritus. Toki jos siihen pääsee niin hyvä juttu, mutta enpä ole kyllä itse noin hyviin säätöihin saanut. Siis teoriassahan menoveden lämpötila voi olla sama kuin lauhtumislämpötila tai jopa hieman ylikin, koska lauhduttimen toisessa päässä on kylmäainepuolella tulistunutta kylmistä, mutta tosiaan mun omassa masiinassa lauhtumislämmöt huitelee viitisen astetta yli menovedestä. Tai voihan se olla, että MLP:n menovesianturi näyttää väärin. Pitää varmaan siihenkin viritellä 1-wire anturi.
Pienemmällä veden virtaamalla lauhduttimen yli voisi kuvitella saavansa menoveden lämmöt lähemmäs lauhtumislämpöjä, mutta toisaalta silloin lauhdutin käy myös kuumempana jolloin myös lauhtumislämpötila/paine nousee. Mulla itseasiassa voikin olla nyt menoveden lämmöt lähempänä lauhtumislämpötilaa kun tuo viisi astetta mittasin kun lämmönjaon pumppu oli kolmosella ja nyt se on kakkosella. En ole hirveemmin enää mittaillut muuta kuin höyrystymispainetta kun lauhtumispaineen mittaamisessa on aina oma hommansa.
-
Missähän mulla mättää kun en saa tuohon tilapiirrokseen mitattuja arvoja täsmäämään. Pienensin lauhtumislämpötilaa enää 1K isommaksi kuin menovesi ja silti kuumakaasu ei täsmää.
Eli mitattua (ds18B20 anturit):
kuumakaasu 68,7
menov. 40,8
paluuvesi 35,4
ennen paisaria 35,1
keruu 2,8/-0,4
paisarin jälk. -2,5
imukaasu 2,5
Noista heittelin RefUtilsiin arviot:
lauhtumislämpö 41,8
alijääht. 6,7K
höyr.lämpö -3,2
tulistus 5,7K
isondr. hyötys. 0,72
tuli tälläinen käppyrä:
(http://i2.aijaa.com/t/00930/11462520.t.jpg) (http://aijaa.com/0VgpO9)
Tossa vielä lämpötilatrendit:
(http://i5.aijaa.com/t/00346/11462597.t.jpg) (http://aijaa.com/EAxpv9)
edit: Näyttä siltä että Danfossin omat lämpötila mittaukset näyttä aivan eri arvoja esim. (1-wire/Danfoss):
kuumis 70,2/75
menov. 41,9/42 (ainut missä samat)
paluu 36,3/38
keruu meno -0,6/-2
keruu paluu 2,6/1
Pitäiskö uskoa 1-wireä? anturit pitäisi olla hyvin laitettu ja eristetty.
-
Jos lähdetään siitä, että anturit näyttää oikein niin voihan se olla, että sulla on höyrystyslämpötila korkeampi ja/tai parempi hyötysuhde.
Melkein kuitenkin sanoisin, että pelkillä lämpötilamittauksilla voi olla aika hankala saada tuon tarkempaa arviota vaikka mittaukset olisivat virheettömiä. Tämä siis lähinnä siitä syystä, että kylmiksessä on se 7K liukuma. Eli jos mittailut kiinnostaa enempi (ja niinhän ne näkyy kiinnostavan ;)) niin painemittari olis sit varmaan seuraava hankinta. Itse hommasin tälläsen:
http://shop.wiltec.info/product_info.php/info/p4753_R134a-Refrigerant-Manifold-Gauge-with-180cm-Hoses-and-Quick-Couplers.html
Samalla voi tilata läjän lämmönvaihtimia. :-X
Painemittauksista sellanen varotus, että jos tollasen hommaa niin kannattaa kuivaharjotella hanojen kanssa ennen kuin kytkee sitä kiinni. Tolla nimittäin saa tyhjättyä kylmikset ulos jos vääntelee hanoja väärin kun tossa on tuo keskimmäinen liitos täyttöä sun muita huoltotoimenpiteitä varten. Mittari näyttää tältä kun se on kytketty kiinni:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%E4mp%F6/MLPpainemittaus-1.jpg/_medium.jpg)
-
Joo, olen tuota mittarisarjaa katsellu, mutta pitää mennä toistaiseksi näillä.
Alensin tuohon syklipiirrokseen nyt höyrystymislämpötilan -2C ja yläpää näyttäisi olevan kohdallaan. Sensijaan tuo vasen alakulma eli paisarin jälkeinen kohta näyttää n. -7C. Mitattu arvohan oli -2,5C. Liukumasta johtuen höyrystymisenhän pitäisi alkaa jo n. -8C, jos -2 olisi höyrystymislämpötila.
Vai mitä kohtaa tuo vas. alanurkka oikein edustaa. Paisarissahan tapahtuu jo tuonkin syklipiirroksen mukaan 0,27 27% höyrystymisestä ja sehän taas pitäisi kait nostaa kylmiksen lämpötilaa. Mistähän se tuon lämmön muuten imaisee, konehuoneen ilmasta?
edit: korjasin prosenttiluvun
(http://i4.aijaa.com/t/00160/11464141.t.jpg) (http://aijaa.com/JcX6L1)
-
edit: Näyttä siltä että Danfossin omat lämpötila mittaukset näyttä aivan eri arvoja esim. (1-wire/Danfoss):
kuumis 70,2/75
menov. 41,9/42 (ainut missä samat)
paluu 36,3/38
keruu meno -0,6/-2
keruu paluu 2,6/1
Pitäiskö uskoa 1-wireä? anturit pitäisi olla hyvin laitettu ja eristetty.
Näyttää siltä, että ympäristöä lämpimmämmät 1-Wire mittaukset näyttävät vähemmän kuin Danfossin mittaukset ja ympäristöä kylmemmät enemmän.
-> 1-Wire asennus/eristys?
ATS
-
edit: Näyttä siltä että Danfossin omat lämpötila mittaukset näyttä aivan eri arvoja esim. (1-wire/Danfoss):
kuumis 70,2/75
menov. 41,9/42 (ainut missä samat)
paluu 36,3/38
keruu meno -0,6/-2
keruu paluu 2,6/1
Pitäiskö uskoa 1-wireä? anturit pitäisi olla hyvin laitettu ja eristetty.
Näyttää siltä, että ympäristöä lämpimmämmät 1-Wire mittaukset näyttävät vähemmän kuin Danfossin mittaukset ja ympäristöä kylmemmät enemmän.
-> 1-Wire asennus/eristys?
ATS
Asennus tehty seuraavasti. Putken pinta puhdistettu hiekkaparerilla, anturin ja putken väliin piitahna, anturin suora pinta päin putkea nippusiteellä kiristys, ilmast. teipillä imatiiviiksi, päälle eristettä n. 1-3cm, eristeen päälle vielä teippi. Anturit laitoin kuumaputkiin yläpintaan ja kylmäputkiin alapintaan poikkeuksena imuputki ja pais. jälkeinen, joka oli liian lähellä lattiaa. Keruun anturit koneen ulkopuolella pannuhuoneessa.
Pitänee koittaa lisätä eristystä, vaikka muutamassa kohdin on niin ahdasta että ei taida onnistua.
-
Asennus tehty seuraavasti. Putken pinta puhdistettu hiekkaparerilla, anturin ja putken väliin piitahna, anturin suora pinta päin putkea nippusiteellä kiristys, ilmast. teipillä imatiiviiksi, päälle eristettä n. 1-3cm, eristeen päälle vielä teippi. Anturit laitoin kuumaputkiin yläpintaan ja kylmäputkiin alapintaan poikkeuksena imuputki ja pais. jälkeinen, joka oli liian lähellä lattiaa. Keruun anturit koneen ulkopuolella pannuhuoneessa.
Kuulostaa kyllä huolelliselta asennukselta, mutta tuo kylmäputkien alapinta voi olla vikatikki ainakin Danfossin ohjeen mukaan:
http://www.danfoss.com/NR/rdonlyres/AE3F028B-EE1C-4968-83B6-B93254B24BAE/0/Termostaattisetpaisuntaventtiilit.pdf
Eli sivulla 9 sanotaan, että kylmäaineputkessa oleva öljy voi vääristää mittausta jos anturi on alapinnassa. Tuossa tosin puhutaan imuputkesta ja siinähän sulla vissiin ei alapinnassa ollutkaan. Tuo dokkari on muutenkin hyvää aiheeseen liittyvää luettavaa.
En muuten yhtään ihmettelisi vaikka Danfossin anturit näyttäisivät mitä sattuu eli siinä mielessä luottaisin melkein enemmän 1-wire mittareihin, mutta kannattaa kuitenkin tarkastaa epäilyttävät mittaukset. Mulla huonosti asennetut anturit oli sitten kanssa oikeesti huonosti asennettuja. Eli siis huono piitahnakontakti ja vaan teipillä huterasti kiinni ja eristys vähän siihen suuntaan, mutta toi sun asennustapa kyllä kuulostaa hyvältä.
Sekin näissä aina on, että ilman anturitaskua mitataan kuitenkin aina putken lämpötilaa, eikä sen sisällä virtaavan litkun/kaasun lämpötilaa. Eli käytännössä taitaa mennä niin, että jos litku on kylmempää kuin ympäröivä ilma niin anturi antaa liian lämpimän mittaustuloksen ja jos litku/kaasu on kuumempaa niin tulee liian pieni arvo. Eristys toki auttaa tuohon, mutta saa olla aika tuhti eristys jos sillä haluaa kuitata vaikka kuumakaasun lämpötilan ja huonetilan välisen eron kun se on helposti sellaset 40-80K. Sitä kun vertaa vaikka ulkoseinään missä mennään -30C pakkasilla sellaseen 50K lämpötilaeroon ja eristettä on kuitenkin hieman eri luokkaa... Toki pinta-alatkin hieman eroaa...
-
Vuosi sitten testailin erilaisten anturikiinnitysten vaikutusta mittausvirheisiin
Alla olevasta linkistä löytyy tulokset
Kuten kuvista näkyy on jeesusteippikiinnitys aika huono
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2791.0
ATS
-
No niin, tulipa tehtyä sitten vapaapäivän ratoksi lisäeristyksiä antureille. Kuumakaasuanturin siirsin pystyputkeen kun vaakaputki oli paksulle eristeelle liian lähellä seinämää (vasen alakuva). Nyt ei pitäisi olla enää eristyksestä kiinni.
(http://i6.aijaa.com/t/00915/11465269.t.jpg) (http://aijaa.com/yd4tAY)
Lämpötilavertailua lisäeristyksellä.
1-wire/Danfoss
kuumis 69,9/75
meno 42,0/42
paluuvesi 36,7/38
keruu meno -1.1/-3
keruu paluu 2,4/1
Eli hiukan parani muut paitsi tuo kuumis, jonka siirto pystyputkeen taisi olla huono idea vaikka eristys parani. Keruulämpötiloissa sotkee Danfossin 1 asteen resoluutio, toisaalta erot noissa muissakin on eiliseen niin pienet että mahtuvat tuohon reson vaihteluun.
Ihmettelen tätä kyllä sikäli että nuo koneen omat anturit ovat nyt pienemmällä eristeellä kuin 1-wiret. En tiedä mitä nyt pitäisi ajatella koko systeemistä. Tarkkuus ja resoluutio ovat antureilla huippuluokkaa, mutta mitä hyötyä jos ne hukkuvat tuohon huonon lämmönsiirtymän aiheuttamaan virheeseen.
-
Jos anturit kiinnittäisi putkeen kupariteipillä niin anturiin kohdistuva lämpötilavaikutus tulisi tasaisesti anturin ympärille joka puolelta.
http://www.sareskoski.com/kupariteippi/P2226/
Kun anturi on keraamista ainetta ja koskettaa putkea vain yhdeltä sivulta ja muu (suurin)osa anturin pínnasta on alttiina ympäristölämpötilalle eristeen läpi niin ehkä se vaikuttaa tuon verran.
Mä laittelin kaikki Ds1820 anturit 5mm kupariputken sisään(kun oli sopiva pätkä nurkissa) ja tulppasin putken päät silikonilla ja kiristin putkiklemmarilla mitattavaan putkeen varsin tiukasti
Eristettä vahintään 50mm paketin päälle.
Näillä olen päässyt n 1 asteen toleransseihin
-
Tossa on ilmeisesti sama periaate kuin Seppaantin ansiokkaassa anturitestissä parhaiten menestyneessä taskumallissa. Pitääkö tasku/putki olla täytetty umpensa jollakin?
Pitäisköhän uhrata vielä kolmaskin päivä näille antureille :-\
edit: laitetaan tähän nyt vielä trendiä tältä päivältä. Se tuosta on ainakin pääteltävissä että lämmönvaihtimet toimivat tehokkaast (lauhdutin ja höyrystin). Paluuvesi & kylmis ennen paisaria, sekä keruu kaivolta & imukaasu, -parit kulkevat nimittäin aivan käsi kädessä. Ainut poikkeus on kv-käyntijakson loppuhuipennus, jolloin imukaasu nousee asteen verran kaivolta tulevaa keruuta korkeammaksi.
(http://i9.aijaa.com/t/00111/11466364.t.jpg) (http://aijaa.com/XPofk9)
paluuvesi=harmaa
kylmis ennen paisaria=lila
kaivolta=sininen
imukaasu=keltainen
-
Tossa on ilmeisesti sama periaate kuin Seppaantin ansiokkaassa anturitestissä parhaiten menestyneessä taskumallissa.
Oikeastaan mallina oli aikaisempi seppaantin variaatio pinta-anturitaskusta jossa mitattavan putken päälle tuli halkaistu putki jonka päälle mitta-anturin tasku oli juotettu.
Meikäläisen putki/klemmari anturitasku sellainen "karvalakkiversio" siitä.
Kuvaa ei nyt löydy,olisko seppaantilla tallessa?
edit: tuollaisiakin näyttäis olevan
http://fi.taobaoshoppingagent.com/item/ds18b20-stainless-steel-temperature-sensor-temperature-probes-encapsulated-waterproof-14413608754.html
-
Eikö tuon anturin kiinnityksen voisi hoitaa ihan perinteisellä alumiiniteipillä?
Sillä me sähkömiehet ainakin asennellaan saattolämmitys kohteissa lämpötilanmittaukset ja kuitenkin puhutaan dekadilla tarkemmista mittauksista.
-
Tänään sitten tein seuraavat parannukset antureille. Keruille väsäsin tuollaiset "karvalakki" taskut, eli 20mm pätkä 8mm (ulkohalk.) kupariputkea, josta litistin toisen pään täysin umpeen ja muuten litistustä niin että anturi mahtuu juuri sisään. Tasku täyteen piitahnaa ja anturi sisään. Tasku putken kylkeen, tahna väliin ja putkiklemmarilla tiukkaan, niin että anturi myös on tiukasti taskussa. Eristeet ja alumiiniteippi paketin päälle.
Koneen sisällä oleville antureille laitoin vain alumiiniteippivuorauksen eristeitten päälle. Lisäksi kuumakaasuputken eristin koko matkalta höyrystimeltä lauhduttimelta kompuralle.
tuloksia 1-wire/Danfoss
kuumis 69,9/75
meno 42,1/42
paluu 36,8/38
ker. meno -2,9/-2
ker. paluu 1,0/1
Keruut näyttävät nyt niin kuin pitääkin, muissa ei mainittavaa parannusta. Eli tämä menee juuri niin kuin Seppaantin testissä. Kaikkein tärkeintä on että anturi on taskussa, eli ympäriinsä kuparin sisällä. Pelkkä kontakti putkeen+eristys ei riitä.
-
Oikeastaan mallina oli aikaisempi seppaantin variaatio pinta-anturitaskusta jossa mitattavan putken päälle tuli halkaistu putki jonka päälle mitta-anturin tasku oli juotettu.
Meikäläisen putki/klemmari anturitasku sellainen "karvalakkiversio" siitä.
Kuvaa ei nyt löydy,olisko seppaantilla tallessa?
Tässähän se taskun kuva on.
Piitahnaa ei kannata ostaa elektroniikka eikä tietokoneliikkeistä vaan autotarvikeliikkestä.
Kuvan mukaisen 70 ml tuubin sain samaan hintaan kuin paikallisesta tietokoneliikkeestä 5 ml tuubin.
(http://i2.aijaa.com/b/00165/11469742.jpg) (http://aijaa.com/k1Ob7j)
(http://i8.aijaa.com/b/00853/11469743.jpg) (http://aijaa.com/teOv6D)
-
Tuli testattua integraalin "suurentamisen" vaikutusta käyntijaksoihin ja kuumakaasun- ja menovedenlämpötiloihin. Arvot useamman käyntijakson keskiarvoja.
int. -85 / -125
käyntiaika (min) 65/80
käyntiaika (%) 72,2/72,7
lepoaika (min) 25/30
kuumakaasuhuippu 85/86
menovesihuippu 49/49
ulkolämpötila -13/-14
Olisin itse veikannut että menovesi ja kuumishuippuarvot nousevat kun käyntijakso pitenee, mutta näin ei kuitenkaan merkittävässä määrin käynyt. Tämän perusteella ilmeisesti voisi olettaa, että suurempi integraali ei huononna hyötysuhdetta.? Käyntiaikasuhde pysyi samana, kun ottaa huomioon hieman erilaisen ulkolämpötilan. Tämä -85>-125 ei vielä aiheuttanut sisälämpötilaan huojuntaa.
-
Olisin itse veikannut että menovesi ja kuumishuippuarvot nousevat kun käyntijakso pitenee, mutta näin ei kuitenkaan merkittävässä määrin käynyt. Tämän perusteella ilmeisesti voisi olettaa, että suurempi integraali ei huononna hyötysuhdetta.? Käyntiaikasuhde pysyi samana, kun ottaa huomioon hieman erilaisen ulkolämpötilan. Tämä -85>-125 ei vielä aiheuttanut sisälämpötilaan huojuntaa.
Kertoo lähinnä siitä, että lämmönjako pelittää. Itse olen pitänyt -150 integraalia, mutta termostaattien kanssa on vähän mennyt asetusten haku uusiksi. Viime talvi meni siis ilman termostaatteja ja oliko nyt Marraskuun alussa kun laitettiin termarit ja niiden kanssa -150 oli vähän liikaa etenkin lauhemilla keleillä. Eli siis selvästi lämmönjako vaikuttaa. Käytännössä siis se, onko lämmönjaon luovutusteho mitoitettu sopivasti lämpöpumpun antotehon kanssa. Jos MLP:n antoteho on selvästi suurempi kuin lämmönjaon teho niin lämmönjako ei pysty luovuttamaan lämpöä eteenpäin ja silloin paluuveden lämmöt nousee ja integraali kuolee "liian nopeasti", jolloin haluttua energiamäärää ei saatukaan käyntijakson aikana siirrettyä, jolloin asteminuutteja taas kertyy nopeammin lepojaksolla ja tällöin tulee ns. pätkäkäyntiä. Näin käy ainakin mulla jos integraali on liian iso ja termostaatit säädetty niin, että leikkaavat piirit kiinni liian nopeasti.
Kannattaa myös tarkkailla keruun lämpötiloja kun miettii mikä integraali olisi paras. Select 7:lla voi haarukoida sen vaikutusta kun ajattelee, että höyrystymislämpötila muuttuu saman verran kuin keruu. Lämpökerrointa laskettaessa Selectin ilmoittamaan ottotehoon pitää lisätä kiertovesipumppujen tehot.
-
Kiitokset Xargolle. Lämmönjako tosiaankin pelaa hyvin näin talvella. Kesällä taas on se pätkäkäyntiongelma kun lämmitetään vain kosteidentilojen lattioita.
Sitten kysymys jota olen pohtinut muutaman päivän keksimättä selitystä. Eli mikä aiheuttaa käyntijakson lopussa kylmiksen lämpötilan notkahduksen käyntijakson loppupuoliskolla. Selkeimmin näkyy tuossa kuvassa ennen paisaria käyrästä. Samalla putoa aina myös paluulämpötila. Tämä taasen saa aikaan Dt selvän hypyn n. 5k>8K. Ilmiö toistuu jokaisella käyntijaksolla. Voisiko selitys olla paisuntaventtiilin aukeaminen jostakin syystä. Matalapainepuolen tai keruun lämmöissä ei tuolloin kyllä tapahdu mitään muutosta.
Lämmönjaossakaan en keksi mitään selittävää tekijää. Kosteille tiloille on oma shunttaus, jonka lämpötiloja ei ole mittauksissa. Autotallissa on pattereilla termarit.
(http://i3.aijaa.com/t/00066/11485844.t.jpg) (http://aijaa.com/SYmgl2)
-
Sitten kysymys jota olen pohtinut muutaman päivän keksimättä selitystä. Eli mikä aiheuttaa käyntijakson lopussa kylmiksen lämpötilan notkahduksen käyntijakson loppupuoliskolla. Selkeimmin näkyy tuossa kuvassa ennen paisaria käyrästä. Samalla putoa aina myös paluulämpötila. Tämä taasen saa aikaan Dt selvän hypyn n. 5k>8K. Ilmiö toistuu jokaisella käyntijaksolla. Voisiko selitys olla paisuntaventtiilin aukeaminen jostakin syystä. Matalapainepuolen tai keruun lämmöissä ei tuolloin kyllä tapahdu mitään muutosta.
Lämmönjaossakaan en keksi mitään selittävää tekijää.
Kyllä mä lauhduttimesta etsisin selitystä. Eli siis lauhduttimella voi tapahtua alijäähtymistä jonkin verran ilman, että paineet muuttuu mihinkään. Se kyllä vaatisi sen, että lämmönjaosta palaa kylmempi vesi kuin hetkeä aiemmin, mutta eikös tuossa käy juuri niin? Eli "paisarin jälkeen" ja "paluuvesi" piirtyy päällekäin jos nyt oikein tulkkasin käppyrää? Eli arvaisin, että lämmönjaosta palaa jostain syystä tuossa notkahduksen kohdalla viileämpi vesi, joka aiheuttaa lauhduttimella suuremman alijäähtymisen, joka selittää myös suuremman lauhduttimen dT:n.
Toisaalta myös kuumakasuun lämmöissä näkyy notkahdus, joka käytännössä tarkoittaa joko ylempää höyrystymispainetta tai alempaa lauhtumispainetta. Alempi lauhtumispaine kuulostaa näistä loogisemmalta, mutta outoa on se, että menovesi ei kyykkää vaan pikemminkin nousee, joka taas tahtoisi kertoa korkeammasta lauhtumispaineesta jos kylmäainepuolta tarkastellaan.
Onko mahdollista, että lämmönjaon virtaama pienenee tuossa? Viileämpi paluuvesi johtuisi siitä, että se ennättäisi viiletä enemmän kierron aikana ja korkeampi menovesi siitä, että jos siirretään likimäärin sama teho niin dT kasvaa kun virtaama pienenee.
Paisarin aukeaminen kasvattaisi kylmäainevirtausta, jolloin imukaasun lämpötilan pitäisi tippua, ellei sitten samaan aikaan keruun lämmöt nouse. Paisarihan pyrkii ylläpitämään tulistuksen vakiona, jolloin jos keruun lämmöt pysyy vakiona niin imukaasun lämmöt pitäisi myös pysyä vakiona. Tuosta käppyrästä on vaikea tulkita aikaa. Kauanko käynti kestää? Mietin vaan, että voisiko tuo johtua siitä, että keruulta tosiaan palaa lämpimämpi liuos, joka voisi olla esim. huonetilassa lämminnyt osa keruunestettä, olettaen että sulla on keruu seis lepojaksolla... DHP-H8 veivaa viinaa sellaset 0,5l/s jos ei ole ylimääräisiä rojuja hirveästi linjassa. Eli osuuko täysi keruun kierros tohon notkahdukseen?
-
Kyllä mä lauhduttimesta etsisin selitystä. Eli siis lauhduttimella voi tapahtua alijäähtymistä jonkin verran ilman, että paineet muuttuu mihinkään. Se kyllä vaatisi sen, että lämmönjaosta palaa kylmempi vesi kuin hetkeä aiemmin, mutta eikös tuossa käy juuri niin? Eli "paisarin jälkeen" ja "paluuvesi" piirtyy päällekäin jos nyt oikein tulkkasin käppyrää? Eli arvaisin, että lämmönjaosta palaa jostain syystä tuossa notkahduksen kohdalla viileämpi vesi, joka aiheuttaa lauhduttimella suuremman alijäähtymisen, joka selittää myös suuremman lauhduttimen dT:n.
Joo nuo ennen paisaria ja paluuvesi kulkee 0,5 asteen tarkkuudella päällekkäin. Tuo selittäisi asian, kun vain tietäisi miksi paluuvesi jäähtyy yhtäkkiä.
Toisaalta myös kuumakasuun lämmöissä näkyy notkahdus, joka käytännössä tarkoittaa joko ylempää höyrystymispainetta tai alempaa lauhtumispainetta. Alempi lauhtumispaine kuulostaa näistä loogisemmalta, mutta outoa on se, että menovesi ei kyykkää vaan pikemminkin nousee, joka taas tahtoisi kertoa korkeammasta lauhtumispaineesta jos kylmäainepuolta tarkastellaan.
Onko mahdollista, että lämmönjaon virtaama pienenee tuossa? Viileämpi paluuvesi johtuisi siitä, että se ennättäisi viiletä enemmän kierron aikana ja korkeampi menovesi siitä, että jos siirretään likimäärin sama teho niin dT kasvaa kun virtaama pienenee.
Menovesi tosiaankin nousee samalla mutta vasta viivellä, eli se on enemmänkin seuraus kuin syy. Ainut virtaaman pienennys mikä tulee mieleen, voisi olla lattiapiirin shuntin kiinnimeno tai autotallin pattereiden sulkeutuminen, mutta silloinhan paluuveden lämpötilan kait pitäisi nousta.
Paisarin aukeaminen kasvattaisi kylmäainevirtausta, jolloin imukaasun lämpötilan pitäisi tippua, ellei sitten samaan aikaan keruun lämmöt nouse. Paisarihan pyrkii ylläpitämään tulistuksen vakiona, jolloin jos keruun lämmöt pysyy vakiona niin imukaasun lämmöt pitäisi myös pysyä vakiona. Tuosta käppyrästä on vaikea tulkita aikaa. Kauanko käynti kestää? Mietin vaan, että voisiko tuo johtua siitä, että keruulta tosiaan palaa lämpimämpi liuos, joka voisi olla esim. huonetilassa lämminnyt osa keruunestettä, olettaen että sulla on keruu seis lepojaksolla... DHP-H8 veivaa viinaa sellaset 0,5l/s jos ei ole ylimääräisiä rojuja hirveästi linjassa. Eli osuuko täysi keruun kierros tohon notkahdukseen?
Yksi ruutu on tunti eli käynti tuossa n. 80 min ja notkahdus ehkä n. 60 min kohdalla. Notkandus tulee lyhyemmilla käyntijaksoilla nopeammin eli on suhteessa käyntijakson pituuteen. Keruun lämpötiloissa ei tapahdu tuossa mitään, 0,1 asteen tarkkuudella pysyy samana, samoin imukaasu sekä "paisarin jälkeen".
Katsoin nyt vielä lokista rivi kerrallaan nämä muutokset:
Ensin alkaa pudota paluuvesi pudotusta kaikkineen 1,6K. Minuutin päästä alkaa pudota "ennen paisaria" ja siinä kokonaispudotusta 1,4K. Viimeisin notkahtaja minuutti edellisestä on kuumakaasu n. 0,5K. Menoveden lokeista on vaikea löytää kuvassa näkyvää nousua, muutenkin taitaa tuo LogTempin käyrä ylidramatisoida noita muutoksia?
Mutta tuloksena lienee se että lämmönjaossa jotakin tapahtuu. Pitänee miettiä lisää.
-
Katsoin nyt vielä lokista rivi kerrallaan nämä muutokset:
Ensin alkaa pudota paluuvesi pudotusta kaikkineen 1,6K. Minuutin päästä alkaa pudota "ennen paisaria" ja siinä kokonaispudotusta 1,4K. Viimeisin notkahtaja minuutti edellisestä on kuumakaasu n. 0,5K.
Nuo kylmäainekierron (vähäiset) notkahdukset johtuu kylmemmästä paluuvedestä joka jäähdyttää enemmän lauhdutinta ja kylmäainekiertoa.
Tulistinpumpuissa vastaava ilmiö on melko yleistä ja notkahdus suurempi jos kompressorin käydessä lasketaan reilummin käyttövettä niin notkahdus näkyy koko kylmäainekierrossa.
Kylmäainekierto hakee uuden tasapainotilan ja tilanne korjautuu itsestään.
-
Ajattelin tässä ajankulukseni mitata keruun lämpötilaa lepojakson aikana, mutta eipä helposti onnistukaan. Manuaalikäyttö näköjään pysyykin päällä vain 10min, eli kun pumpun näyttöpaneeli palaa normaalitilaan niin samalla man. tila palutuu 0-tilaan. Pitäisi siis käsin palautta 10min välein takaisin. Oletteko muut huomanneet saman.
-
Samoin minulla.
Eipä meillä kuitenkaan lämpötila ole muuttunut vaikka olen välillä pyöritellyt pidempäänkin.
-
No niin, talven ensimmäiset vastusminuutit kellotettu. Illalla pakkasta oli 17 astetta ja saunan jälkeen 3 kW vastus kävi 15-20 min päällä kompuran apuna.
-
Ulkona -22, sisällä 21. Pyynti 50 ja meno 50. Kv-pumppu kakkosnopeudella. Ei vaaraa pätkäkäynnistä ;). Integraali -360 eli taitaa käydä yhtä soittoa aamuun asti. Kaivosta 1, kaivoon -2.
Jos pudotan kv-pumpun ykköselle, nousee meno 52:een mutta patterit alkavat tuntua viileämmiltä alareunasta => huonelämpötila laskee. Jos nostan kolmoselle, putoaa meno 48:aan ja integraali alkaa kasvaa.
-
Mulla pitää mukavasti taukoja ja menovesimaksimi 46C paikkeilla. Tosin eilen oli takassa tuli.
http://tinyurl.com/alarkah
-
Mikä tuo x-akselin aikaskaala on?
-
Mikä tuo x-akselin aikaskaala on?
Yksi ruutu on tunti ja pikkuviiva 10 min. Tuntien numero pitäisi näkyä siinä alalaidassa.
Niin ja mulla on kaikki kv-pumput kolmosella eli täydellä nopeudella.
-
Täällä näyttää tältä:
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/maal%C3%A4mp%C3%B6/ylikahenkympin.PNG/_full.jpg)
Sääaseman mukaan on vielä pari astetta kylmempää. Hyvin tuntuu satanen kaivo pysyvän kyydissä mukana. Vesiautomaatilla nousee kaivosta nätisti vesi eli ei ole minkäänlaisia jäätymisoireita. Keruuneste vaan on aikalailla kylmempää kuin kaivovesi.
Olohuoneessa ulkoseinälinjalla 21,4C. Takkaa en ole jaksanut tänä vuonna kärytellä. Ihan riittävästi tulee savunhajua sisään IV:n kautta naapurien käryttelystä. Pitäis vissiin ostaa aktiivihiilimatot IV-koneeseen.
-
Nyt on pumppu jo pahasti hapoilla käytyään putkeen ainakin viimeiset 16h. Ulkona -28, sisällä 21. Pyynti 53 ja meno 51. Kv-pumppu kakkosnopeudella. Integraali -800, 3 kW vastus auttaa välillä, LL1 vastustunnit kasvaneet 10 => 13 yön aikana. Viimeisen 12h kulutus 40 kWh. Edelleen kaivosta 1, kaivoon -2.
-
Piirsin tuohon kuvaajan käyntiaikasuhteesta suhteessa ulkolämpötilaan, jossa kolme mitattua pistettä. Jatkuvalle käynnille tuon mukaan heittää n. -26 asteessa.
(http://i10.aijaa.com/t/00619/11625074.t.jpg) (http://aijaa.com/adSZRc)
Siis tämä pätee vain mun tapauksessa ja näillä säädöillä.
-
Nyt on pumppu jo pahasti hapoilla käytyään putkeen ainakin viimeiset 16h. Ulkona -28, sisällä 21. Pyynti 53 ja meno 51. Kv-pumppu kakkosnopeudella. Integraali -800, 3 kW vastus auttaa välillä, LL1 vastustunnit kasvaneet 10 => 13 yön aikana. Viimeisen 12h kulutus 40 kWh. Edelleen kaivosta 1, kaivoon -2.
Tuli uusi yhden vuorokauden kulutusennätys eli 73 kWh. 24h * 2,34 kW + 5h * 3 kW = 71,2 kWh joten ottoteho on ollut selvästi keskimääräistä suurempi. Koko vuosi samaa tahtia tekisi vuosikulutukseksi 27000 kWh :)
LL1 tunnit kasvoivat eilisillasta 10:stä 15:een. Keruun lämmöt edelleen 1/-2. Nyt saunomaan niin saa pumppu taas lisää tekemistä kun integraali on jo valmiiksi -600.
-
Mitoitus on kohdallaan. Noilla keleillä vastus saakin käydä päällä..
-
Xargo Ihan riittävästi tulee savunhajua sisään IV:n kautta naapurien käryttelystä. Pitäis vissiin ostaa aktiivihiilimatot IV-koneeseen
Samojen ongelmien kanssa täällä ollaan. Naapureilla tulet joka päivä ja taitaa olla hieman tuoreita puita. Savua kuin vanhoista vetureista tulee piipuista :-[ Suora sähkölämmitys taloja kaikki....
Mites nuo suodattimet vaikuttavat koneen toimintaan? Kuristavat varmaankin hieman tuloilmaa? Saakohan sitä ihan leikattavana mattona, kun on tuo vanha kone, joka toimii nyt vihdoinkin. Ilmanvaihto osiossa koneen puuhastelusta enemmän.
-
Mites nuo suodattimet vaikuttavat koneen toimintaan? Kuristavat varmaankin hieman tuloilmaa? Saakohan sitä ihan leikattavana mattona, kun on tuo vanha kone, joka toimii nyt vihdoinkin. Ilmanvaihto osiossa koneen puuhastelusta enemmän.
Ymmärtääkseni samaa luokkaa painehäviö kuin ihan normi esisuodatusmatoilla. Pitäis vaan löytyy joku paikka, josta noita voisi hakea. Eli siis esisuodatinmaton tilalle olisi tarkoitus laittaa ja nimenomaan leikattavaa mattoa hakusessa.
-
Enpä suodatinmatoista ominaisuuksia juurikaan tiedä mutta tuontapaisesta matosta on pari kertaa vuodessa leikattu Fläktiin LTO kennon suodattimet.
http://www.suodatinpiste.fi/product/96/suodatinmatto-g3-suodatin
-
http://www.huoltopalvelu.com/Leikattava-aktiivihiilisuodatin-570x470x14mm
Tuollainen sattui löytymään hakukoneella, taidan laittaa palasen tilaukseen.....
-
http://www.huoltopalvelu.com/Leikattava-aktiivihiilisuodatin-570x470x14mm
Just tollasta oon miettiny. Laitoin pari mattoa tulemaan. Kiitos linkistä.
-
Oikeastaan mallina oli aikaisempi seppaantin variaatio pinta-anturitaskusta jossa mitattavan putken päälle tuli halkaistu putki jonka päälle mitta-anturin tasku oli juotettu.
Meikäläisen putki/klemmari anturitasku sellainen "karvalakkiversio" siitä.
Kuvaa ei nyt löydy,olisko seppaantilla tallessa?
Tässähän se taskun kuva on.
Piitahnaa ei kannata ostaa elektroniikka eikä tietokoneliikkeistä vaan autotarvikeliikkestä.
Kuvan mukaisen 70 ml tuubin sain samaan hintaan kuin paikallisesta tietokoneliikkeestä 5 ml tuubin.
(http://i2.aijaa.com/b/00165/11469742.jpg) (http://aijaa.com/k1Ob7j)
(http://i8.aijaa.com/b/00853/11469743.jpg) (http://aijaa.com/teOv6D)
Mistähän tuota pientä kupariputkea löytyisi?, olen kysellyt eri liikkeistä, eikä ole tullut vielä vastaan. Millä anturi on "liimattu"/ suojattu kosteutta vastaan?. On aikas hienon näköinen paketti
-Peca-
-
Mistähän tuota pientä kupariputkea löytyisi?, olen kysellyt eri liikkeistä, eikä ole tullut vielä vastaan. Millä anturi on "liimattu"/ suojattu kosteutta vastaan?. On aikas hienon näköinen paketti
Tuo pieni kupariputki on aika harvinaista tavaraa, kerran sitä löytyi paikallisesta LVI-liikkeestä.
Monasti sen on joutunut itse tekemään.
Taivutat 5mm tuurnan päälle 0,8mm kuparilevyn, leveys 18mm ja viilaat vielä saumakohdan tasaiseksi jotta juotoskohdassa on mahdollisimman paljon kontaktipintaa.
Anturin suojauksen tein seuraavasti:
Anturin kaksi yhteenjuotettua karvaa sivelin epoksilla ja päälle kutistesukka, kuumennuksen jälkeen sivelin kolmannen karvan ja kutistetun sukan vielä epoksilla.
Ovat toimineet viikkoja veteen upotettuna.
ATS
-
Xargo Ihan riittävästi tulee savunhajua sisään IV:n kautta naapurien käryttelystä. Pitäis vissiin ostaa aktiivihiilimatot IV-koneeseen
Samojen ongelmien kanssa täällä ollaan. Naapureilla tulet joka päivä ja taitaa olla hieman tuoreita puita. Savua kuin vanhoista vetureista tulee piipuista :-[ Suora sähkölämmitys taloja kaikki....
Mites nuo suodattimet vaikuttavat koneen toimintaan? Kuristavat varmaankin hieman tuloilmaa? Saakohan sitä ihan leikattavana mattona, kun on tuo vanha kone, joka toimii nyt vihdoinkin. Ilmanvaihto osiossa koneen puuhastelusta enemmän.
Mulla pelottaa jo valmiiksi :D 2 kuukauden päästä muutto taloon ja naapurilla savuttaa ihan kohtuullisen paljon:D pelkkä puulämmitys, ei kuulemma oo vastuksia edes asennettu.
-
Laitoin eilen aktiivihiilimaton Valloxin esisuodattimen tilalle ja eipähän haise savu sisällä enää. Naapurien rööreistä näytti eilen ja tänäänkin puskevan taas savua ja haiseehan se ulkona, mutta eipähän haise enää sisällä. Suosittelen kaikille, joilla samaa probleemaa.
-
:-[ Taitaa käydä niin , että puhaltimien laakereiden ikä lyhenee kun virtauksia ja suodattimia muutellaan . Vallox :n väki kertoo
kyllä oitis , että normi filttereiden tiukentaminen näkyy flektien iässä. Mutta tarkoitus kaiketi pyhittää keinot ja pienempi paha on
helpompi kärsiä ??? :'( Naapureiden köyhyys on ilonamme . Meikälläkin köyhä ? toimitusjohtaja polttaa ennemmin mottikaupalla
klapeja kuin ryhtyy vaihtamaan pumpputekniikkaan ! :D Itse en koe savuja ongelmaksi , naapurissa porukka pitää tulia ihan
nenänsä allakin 8) 8) 8) Yskiminen kyllä käy joskus korviin !
-
Voishan tuon painehäviön tietty mitata versus normi esisuodatin. Perstuntumalta sanoisin, että tuskin on ainakaan merkittävää eroa. Tuo aktiivihiilimatto on sellasta hyvin ilmavaa. Näyttää itseasiassa ilmavammalta kuin normi esisuodatin ja varmastikin jo hetken aikaa tukkeeksi kaikkea rojua kerännyt hienosuodatin ahistaa selvästi enemmän kuin tuo aktiivihiili.
Mutta tosiaan kiinalainen toi viime viikolla differentiaalimanometrin niin voisi sillä mm. tuon mitata. Voipi olla, että tällä viikolla tulee anemometrikin niin pääsee harrastamaan diy tiiveysmittausta. :-X
-
Taitaa käydä niin , että puhaltimien laakereiden ikä lyhenee kun virtauksia ja suodattimia muutellaan . Vallox :n väki kertoo
kyllä oitis , että normi filttereiden tiukentaminen näkyy flektien iässä. Mutta tarkoitus kaiketi pyhittää keinot ja pienempi paha on
helpompi kärsiä
Meillä kanavapuhaltimien laakerit on kestäneet 7-8 vuotta jatkuvaa pyörimistä.Vaikuttaisi siltä että kaikkein hienojakoisin pöly tms menee suodattimien läpi ja tarttuu ajan ja ilman kosteuden kanssa puhaltimen siipiin ja siipipyörän tasapainotus heikkenee ja laakerit alkaa kulumaan.
Tuollaisen kanavapuhaltimen laakerinvaihto on melko simppeli homma,vakiolaakerit ja alle 10e/kpl
-
:'( Vallox : n Muhista meni aikoinaan tulopuhaltimen laakerit mielestäni liian nopeasti n 2 1/2 vuoden ajon jälkeen ja ensimmäinen
vastaus Vallox : n puolelta oli takuuajan jatkumisen suhteen se , että asiakas on käyttänyt vääriä suotimia koneessaan . Vaihdoin
itse laakerit puhaltimeen ja hyvinhän se skulas sen jälkeen . Virtauksien ja paineiden syynääminen vaatii turhan paljon vaivaa okt
ympäristössä . Helpommalla pääsee kun ajaa orkkisfilsuilla ja vaihtaa vaan niitä riittävän usein.Omissa nurkissa onnex niin isot
tontit ettei naapurin savut pukkaa tupaan. ???
-
Meillä on Ilmavasta varmaan 3 moottoria 13v aikana, ja varaosana ostettuna on melko tyyris.
Olis pikku hiljaa 4. kerta vaihto edessä. mutta luultavasti vaihdan tällä kertaa laakerin.
On ollut liian pieni laite eikä jaksa nostaa minkäälaista vastapinetta kanavistossa, siksi kuulemma kavitoi ja alkaa kuluttaa laakereita.
ps
hiukan otsikon aiheen ulkopuolella
-
:D Kyllä Iv - koneesta kaiketi sopii kommunikoida täällä vaik se ei just olekaan vars pumppuihin liittyvä jutska ::)
-
Laitoin viikonloppuna 1-wire antureita lisää eli lattiapiirin meno ja paluu, sekä patteripiiriin meno ja paluuputkiin. Anturit ovat aivan jakotukkien yläpuolella.
Nyt ihmetystä aiheuttaa, miten lauhduttimelle palaava vesi voi olla kuumempaa kuin lattia- tai patteripaluupiirin vesi. Ainut mieleeni tuleva selitys on menoveden kierto puskurisäiliön kautta suoraan paluuseen, mutta kun on tuo takaiskuventtiili. Onko ainut vaihtoehto takaiskun "vuotaminen".
Tuossa trendi josta lämpötilat näkyy ja kytkentäkuva. Trendiä näkee lisää tuosta alaosan linkistä "läpötilamittauksia"
(http://www.kopteri.net/koti/kkv.pihlava/kuvat/paluut.jpg)
(http://www.kopteri.net/koti/kkv.pihlava/kuvat/kytkentäkuva.png)
-
Tuossa trendi josta lämpötilat näkyy
(http://www.kopteri.net/koti/kkv.pihlava/kuvat/paluut.jpg)
Olisiko tuossa merkitty ristiin patteri paluu & lattia paluu
-
Olisiko tuossa merkitty ristiin patteri paluu & lattia paluu
Onpa hyvinkin. Hyvä kun huomasit. Lattiapaluun tosiaan erottaa kun lämmöt putoaa shuntin suljettua lattiapiiriä.
edit: Korjasin nyt kuvan merkinnät.
-
Olen nyt lisää pähkäillyt tätä paluuvesien lämpötilaristiriitaa. Takaisku ei vuoda, koska on käsin kosketeltavan haalea silloin kun muut paluuputket selvästi lämpimiä.
Nyt heräsi kuitenkin teoria :-\ Lauhduttimelle palaavan veden virtaushan on likimain patteri- ja lattiapiirien virtaamien summa, ainakin silloin kun lattiashuntti on täysin auki. Voisiko tuo isompi virtaama lämmittää paluuputkea - ja samalla anturia - lähemmäksi todellista paluuveden lämpötilaa. Eli noiden alapiirien antureiden näyttämä jäisi vajaaksi pienemmän virtaaman johdosta. Toisaalta paluulämmöt ovat kohtalaisen samoja lepojaksojen lopussa, joka vesittää tätä päätelmää.
Vai keksiikö joku paremman selityksen.
-
Jos lattiapiirin ja patteripiirin lämmönluovutuskyky on erilainen niin paluutkin on eri lämpöiset.
Sama pätee pitkään ja lyhyeen piiriin laatassakin.
-
Jos lattiapiirin ja patteripiirin lämmönluovutuskyky on erilainen niin paluutkin on eri lämpöiset.
Sama pätee pitkään ja lyhyeen piiriin laatassakin.
Se onkin noin, mutta miten lauhduttimelle voi palata lämpimämpää kuin noista piireistä kumpikaaan. Eli kahdesta putkesta tulee paluuvesi yhteen, ja niiden lämpötilat on mittauksen mukaan esim: 37C+37C=39C. Eihän toi pitäisi olla mahdollista.
-
Olen nyt lisää pähkäillyt tätä paluuvesien lämpötilaristiriitaa.
Jos sulla on anturit putkien pinnasta mittaamassa niin kannattaa tarkistaa niiden kiinnitykset,noissa tulee helposti parin-kolmen asteen heittoa kiinnitystavasta johtuen.
Tuollainen tapaus oli kerran ......
-
Pitänee vielä tarkistaa noita kiinnityksiä. Ovat kyllä aivan identtiset muiden kanssa, eli kupariputken pätkä täynnä piitahnaa ja anturi myös putken sisällä. Tahnaa myös kuparitaskun ja putken välissä ja kiinnitys vahvalla klemmarilla. Eristettä on ehkä hieman vähemmän kuin muissa, mutta lisään sitä. Eristepaksuuden lisäyksen vaikutus on kyllä aika olematon aikaisemman kokemuksen perusteella.
Tuli vielä sekin mieleeni, että jos vaihtoventtiili vuotaakin ja päästää osan menovedestä kv-varaajan lämmityskierukan läpi paluuseen. Pitänee tutkia tämäkin vaihtoehto.
-
Jos lattiapiirin ja patteripiirin lämmönluovutuskyky on erilainen niin paluutkin on eri lämpöiset.
Sama pätee pitkään ja lyhyeen piiriin laatassakin.
Se onkin noin, mutta miten lauhduttimelle voi palata lämpimämpää kuin noista piireistä kumpikaaan. Eli kahdesta putkesta tulee paluuvesi yhteen, ja niiden lämpötilat on mittauksen mukaan esim: 37C+37C=39C. Eihän toi pitäisi olla mahdollista.
Mulla heittää puoli astetta paluu lauhduttimelle koneen omilla antureilla ihan sen takia kun toinen anturi on koneen sisällä ja toinen ulkopuolella mutta samassa putkessa, lähempänä varaajaa. Anturit on kyllä eristetty hyvin mutta heittoo on.
Sulla alkaa olemaan noita käppyröitä vähän liikaa :)
Sulla tulee tohon toiseen vihreeseen käyrään hyppyri aina välillä? Voisi kyllä kertoo vv viasta.
-
Sulla alkaa olemaan noita käppyröitä vähän liikaa :)
Sulla tulee tohon toiseen vihreeseen käyrään hyppyri aina välillä? Voisi kyllä kertoo vv viasta.
Joo, onhan noita. Poistan turhia, kun saan tämän paluuvesi asian selväksi. Mitä vihreää käppyrää tarkoitat? Muutin nyt yhden väriä, että olisi selkeämpi.
Lisäilin eilen piitahnaa ja eristettä antureille > ei vaikutusta. Testailin myös manuaaliajolla vaihtoventtiiliä. On mielenkiintoinen logiikka tuossa vaihtovettiilissä/moottorisäätimessä. kv-asentoja on kolme erilaista, joita säädin heittelee vuoronperään. Säätimen pohjasta katsottuna (ilmansuunnat): SW, NW ja E. Samoin lämmitys asentoja on kolme SE, W ja NE. Onkohan tuolla haettu jotain hyötyä venttiilin kestävyyteen?
Vaihtoventtiilin pieni mahdollinen vuotaminen on kyllä vaikea todeta. Vaihtovenalta kv-kierukalle menevä putki on koko ajan hieman lämmin, mutta lienee varaajasta johtuvaa lämpöä?
-
Taas näkyy hyppyreitä. Klo 7 ja klo 9 aikaan kun pumppu on pysähtynyt. Taitaa olla menovedessä nuo patit. Mulla oli vastaavia kun vanha vaihtovena oli horo.
Voihan patit tietysti johtuu muustakin, mutta miksi ei ole joka sammutuksen jälkeen?
-
Taas näkyy hyppyreitä. Klo 7 ja klo 9 aikaan kun pumppu on pysähtynyt. Taitaa olla menovedessä nuo patit. Mulla oli vastaavia kun vanha vaihtovena oli horo.
Voihan patit tietysti johtuu muustakin, mutta miksi ei ole joka sammutuksen jälkeen?
Jos tarkoitat tuota valkoista käyrää, niin se on lattian menovesi shuntin jälkeen. Luullakseni siinä lattishuntti vain vaihtaa asentoa ja siitä tuo pieni hyppäys johtuu. Menovesi on punainen ja siinä ainoastaan yksi pieni hyppy 14.10 kohdalla. Siivosin tuosta turhempia käppyröitä pois, kun tuntuu että vanha miniläppäri ei jaksa piirtää kuvaa tarpeeksi nopsaan ja sitten kuva ei tallenu.
-
Nyt alan olla sitä mieltä, että lattiapiirin shuntti on se joka "vuotaa" eli päästää pienen osan menovedestä suoraan paluuseen. Tosta kuvan #54 käyrästäkin näkyy se kun shuntti sulkeutuu niin lauhdutin paluu notkahtaa kohdilleen.
Onkohan tuollainen shuntin "vuoto" aivan normaali ominaisuus vai vika?
-
Menee yksinpuheluksi, mutta onkohan mulla shuntti kytketty edes oikein. Kyse on Esben sekoitusventtiilistä, malli lienee VRG 130 (venttiilistä en löydä mallimerkintää).
Tuolla http://callidus.fi/sites/default/files/esbe_luettelo_2012-13_2.pdf sivulla 27 on kuva, jonka mukaan shuntilla on kaksi mahdollista toimintatapaa, sekoitus ja vaihto. Olen alkanut epäilemään, että mulla on kytketty vaihtotoimintoon, pitäisi kaiketi olla sekoitus?
Tuossa kuva kytkennästä, johon merkityt shuntin asennot, myös puoltaisivat virheellistä kytkentää. Selittäisikö tämä myös sen miksi paluuseen vuotaa lämmintä menovettä suoraan.
Kommentteja kaipaan.
(http://www.kopteri.net/koti/kkv.pihlava/kuvat/shuntti.jpg)
-
Ota toimilaite irti venttiilistä. Venttiiliin on stanssattu merkinnät, muistaakseni kolmio, neliö ja ympyrä?. Esben sivuilta löytyy kattava (ja sekava) asennusohje, jonka avulla voit päätellä miten ko vena on asennettu toimimaan.
Jos et löydä ohjetta, voin skannata sen.
-
No niin, nyt vaihdettu shuntti toimimaan kuvan mukaisesti ja näyttäisi toimivan oikein (piirsin kuvaan luistin, joka ohjaa veden kulkua). Piti muuttaa karan asemaa ja vaihtaa ohjauksen johtimet keskenään että suunta muuttuisi.
Jos tämä varmistuu vielä muutamia käyntijaksoja seurattuani, niin huhuhuh. Vuosi on menty shuntin toimiessa väärin ja huonontaen pumpun hyötysuhdetta pitämällä paluun 2C liian korkeana.
(http://www.kopteri.net/koti/kkv.pihlava/kuvat/shuntti2.jpg)
-
Onhan juipilla ennen shunttia puskurivaraaja tms ohitus ettei tule tilannetta jossa shuntti ajaa kiinni ja lämpöpumppu käy?
-
Onhan juipilla ennen shunttia puskurivaraaja tms ohitus ettei tule tilannetta jossa shuntti ajaa kiinni ja lämpöpumppu käy?
Patteripiiri on aina auki. Kytkentäkuva on aiemmassa viestissäni nro #54.
Lisätään tähän vielä että lauhduttimen delta on nyt noussut kuudesta kahdeksaan ja paluut pysyy nätisti kohdillaan :)
En tiedä pitäisikö antaa asentajille palautetta, että katsovat tarkemmin ainakin muille tekemänsä työn. Tuota virheasennusta ei ole aivan helppo huomata. Shuntin pyörimissuntaa ja luistin asemaa miettimällä sen pystyy kuitenkin päättelemään.
-
Tein ajankulukseni vastusajon jolla selvitin virtaaman ja tämän avulla laskin antotehon. Aika hyvin täsmää arvot.
6kW vastusajo: dt 5,8K (lauhdutinpumppu 3 nop, patteri- ja lattiapiirit 2 nop) --> virtaama 891l/h
lämpöpumppuajo: menovesi 43,4, dt 7,0, virtaama 891l/h --> antoteho 7,25kW
Select7 ohjelmalla: höyr. lämpötila -5C, tulistus 5,6K, lauhtumis lt. 45C, alijääht. 7K --> antoteho 7,23kW, ottoteho 1,92kW, COP 3,77
-
Perskules, melkein samat arvot kun mulla ???
COP ia tietenkin pikkasen tiputtaa tuo korkeahko menovesi, mut ei paha.
Nyt vaan lauhdutin kakkosella sama testi.......
-
Tässä sama testi lauhdutin kakkosnopeudella.
6kW: dt 6,6K --> 783l/h
lämpöpumpulla: menovesi 43,6C, dt 7,4K --> antoteho 6,73kW
Yllättävän alas putosi antoteho pienemmällä nopeudella. Keruu kaivolta oli nyt 0,4 astetta alempi ja menovesi 0,2 astetta korkeampi, joiden vaikutus pitäisi olla select7 mukaan aika pieni eli se tarjoaa antotehoksi 7,13kW ja copiksi 3,71.
En tiedä mistä tämä ero nyt sitten johtuu, ehkä tälläinen vastusajolla saadun virtaaman kautta tehty laskelma ei kovin tarkka kuitenkaan ole. Teoriassa ei lauhduttimen dt pitäisi antotehoon paljoa vaikutta, ainakaan jos pysytään suositeltujen dt-arvojen sisällä. Vaikutukset käyntisuhteeseen lienevät merkityksellisempiä.
-
Ei voi olla noin pieni ero lauhduttimella.
Sori sekoiluni. Paljonko DT muuttui lauhduttimella?
Mitä teit klo 10 kun nuo käppyrät elää?
Vastaan itse ;DUlkolämmöt nousi aika äkäseen..
-
Ei voi olla noin pieni ero lauhduttimella.
Sori sekoiluni. Paljonko DT muuttui lauhduttimella.
7.0-->7.4 kun nopeus 3-->2
-
Voipi olla kyllä tuo sun varaajakin sekottamassa. Mulla tulee aina raakana laatasta ja DT ero kolmosella ja kakkosella noin 1,7K, riippuen tietysti kaivosta. Antoteho periaatteessa sama, mutta erot tulee sitten muualta.
Hassun pieni kumminkin tuo DT muutos. Oletko mitannut ottotehon eri nopeuksilla pelkästään lauhdutinpumpulta?
-
Voipi olla kyllä tuo sun varaajakin sekottamassa. Mulla tulee aina raakana laatasta ja DT ero kolmosella ja kakkosella noin 1,7K, riippuen tietysti kaivosta. Antoteho periaatteessa sama, mutta erot tulee sitten muualta.
Hassun pieni kumminkin tuo DT muutos. Oletko mitannut ottotehon eri nopeuksilla pelkästään lauhdutinpumpulta?
Katsoin vielä hieman pienemmällä menolämpötilalla eli 41,6C dt eron. Myöskin kaivolta tuli molemmissa 1,3 asteista eli olosuhteet aivan samat:
lauhd. pumppu 2-nop. dt 7,7K --> 7,00kW
lauhd. pumppu 3-nop. dt 7,1K --> 7,35kW
Sitten pelkällä lauhdutinpumpulla eli patteri- ja lattia kv-pumput nollilla. Tuossa menoveden lämmöt oli erit, koska tein testin samalla käyntijaksolla eli ei aivan vertailukelpoisia.
2-nop. dt 10,3K ---> 6,55kW menovesi oli tässä 45,6C
3-nop. dt 9,3 --> 7,15kW menovesi 44,3C
Mitä teit klo 10 kun nuo käppyrät elää?
Vastaan itse ;DUlkolämmöt nousi aika äkäseen..
Joo noi ulkolämmöt poukkoilee, kun ulkoanturi on pannuhuoneen oven (ulkoovi) vieressä ja käydessäni siellä pidän oven raollaan jolloin lämpö karkaa anturiin. Vaikka olen kuinka koittanut eristää putkia on pannuhuoneessa n. 26C eli tukalan kuuma testailla pidempiä aikoja :P
-
Voipi olla kyllä tuo sun varaajakin sekottamassa. Mulla tulee aina raakana laatasta ja DT ero kolmosella ja kakkosella noin 1,7K, riippuen tietysti kaivosta. Antoteho periaatteessa sama, mutta erot tulee sitten muualta.
Hassun pieni kumminkin tuo DT muutos. Oletko mitannut ottotehon eri nopeuksilla pelkästään lauhdutinpumpulta?
Katsoin vielä hieman pienemmällä menolämpötilalla eli 41,6C dt eron. Myöskin kaivolta tuli molemmissa 1,3 asteista eli olosuhteet aivan samat:
lauhd. pumppu 2-nop. dt 7,7K --> 7,00kW
lauhd. pumppu 3-nop. dt 7,1K --> 7,35kW
Sitten pelkällä lauhdutinpumpulla eli patteri- ja lattia kv-pumput nollilla. Tuossa menoveden lämmöt oli erit, koska tein testin samalla käyntijaksolla eli ei aivan vertailukelpoisia.
2-nop. dt 10,3K ---> 6,55kW menovesi oli tässä 45,6C
3-nop. dt 9,3 --> 7,15kW menovesi 44,3C
Mitä teit klo 10 kun nuo käppyrät elää?
Vastaan itse ;DUlkolämmöt nousi aika äkäseen..
Joo noi ulkolämmöt poukkoilee, kun ulkoanturi on pannuhuoneen oven (ulkoovi) vieressä ja käydessäni siellä pidän oven raollaan jolloin lämpö karkaa anturiin. Vaikka olen kuinka koittanut eristää putkia on pannuhuoneessa n. 26C eli tukalan kuuma testailla pidempiä aikoja :P
Tarkennus mun lauhduttimen DT arvoihin
Kakkosella 6,9K
Kolmosella 5.6K. Nämä siis vastusajoista otettuja.
DT käyntiajan lopulla kompura-ajossa 8,4K, menovesi 37,2K lauhdutin kakkosella.
Tuo sun pieni DT ero johtuu varmaan siitä kun lämmityskiertoon ei vaan jää energiaa kuin mun laattaan.
Paissarin säädöllä taitaa olla vielä jotain lisämerkitystä
-
Ainakin hieman sen suuntaista tästä voisi päätellä, että mitä kuumempää vettä tehdään sitä enemmän saadaan hyötyä suuremmasta virtaamasta.
Mullahan oli vastusajossa (6kW) dt:t 5,8K ja 6,6K eli ei niin kaukana noista sun lukemista. Kv-pumpuissakin on varmaan eroja.
Tuli muuten tänään ensimmäinen vuosi täyteen maalämmöllä: tunnit 2465h joista kv-lämmitystä 459h. Kulutus 6410 kWh. Vastuskäyttöä ei käytännössä ollut.
-
Tuli muuten tänään ensimmäinen vuosi täyteen maalämmöllä: tunnit 2465h joista kv-lämmitystä 459h. Kulutus 6410 kWh. Vastuskäyttöä ei käytännössä ollut.
Aika samoissa mennään, alla meidän ensimmäisen vuoden lukemat:
11.11.11 - 11.11.12:
- kokonaissähkönkulutus 11188 kWh
- pumpun kulutus 6450 + 500 (arvio kiertovesipumppujen kulutuksesta)
- kokonaiskäyttötunnit 2743, käyttövesitunnit 374
- vastustunnit 10h * 3 kW + 6h * 6 kW
- pumpun käyttöaste 31,3 %, viikottainen vaihtelu 3,6 % - 86,9 %
Aiemmin siis 14500 litraa öljyä 5 vuodessa eli ka. 2900 litraa/a + 5500 kWh/a sähköä.
-
Ainakin hieman sen suuntaista tästä voisi päätellä, että mitä kuumempää vettä tehdään sitä enemmän saadaan hyötyä suuremmasta virtaamasta.
Mullahan oli vastusajossa (6kW) dt:t 5,8K ja 6,6K eli ei niin kaukana noista sun lukemista. Kv-pumpuissakin on varmaan eroja.
Tuli muuten tänään ensimmäinen vuosi täyteen maalämmöllä: tunnit 2465h joista kv-lämmitystä 459h. Kulutus 6410 kWh. Vastuskäyttöä ei käytännössä ollut.
Meillä on muuten lähes identtiset nuo virtaamatkin. Mulla720/900l/h, hieman pyöristäen.
-
No niin, nyt vaihdettu shuntti toimimaan kuvan mukaisesti ja näyttäisi toimivan oikein (piirsin kuvaan luistin, joka ohjaa veden kulkua). Piti muuttaa karan asemaa ja vaihtaa ohjauksen johtimet keskenään että suunta muuttuisi.
Jos tämä varmistuu vielä muutamia käyntijaksoja seurattuani, niin huhuhuh. Vuosi on menty shuntin toimiessa väärin ja huonontaen pumpun hyötysuhdetta pitämällä paluun 2C liian korkeana.
(http://www.kopteri.net/koti/kkv.pihlava/kuvat/shuntti2.jpg)
Ihmettelen edelleen tätä mun shunttia. Nyt kun pitäisi olla oikein päin (olen avannut ja tarkistanut muutamaan kertaan) kytketty ja toimia muuten ok, niin kuitenkin vuotaa osan suoraan paluuseen, silloin kun shuntin säätö on osittain auki. Tämä vielä varmistui vastustestissä eli lauhduttimen dt alkaa pienetä kun shunttia sulkee puoleen väliin saakka. Samoin paluuseen menevä putki on kuuma kun shuntti on puolivälissä. Kiinni se kyllä menee ja silloin ei vuoda. Samoin täysin auki oleessa paluuseen ei vuotoa ole. Ei kai tämä nyt näin kuulu toimia. Voisiko joku asiaan perehtynyt kertoa, että tiedän alanko reklamoida asennusliikeelle asiaa.
-
Olisko noin?
(http://i3.aijaa.com/t/00096/12020897.t.jpg) (http://aijaa.com/pDJJKS)
-
Tuossa sun kuvassa toi shuntti on varmaan piirretty piirrosteknisesti oikein päin, mutta jos virtaus menee noin se on sama kytkentä joka oli asentajien jäljiltä. Silloin luisti oli 90astetta myötäpäivään, verrattuna tuohon mun ottamaan valokuvaan, johon luistin piirsin. Ongelmana olisi myös se että jos shuntti sulkee kokonaan menon lattiaan, niin kiertovesipumppu jää sulun taakse.
Vai sekoilenko nyt oikein kunnolla :-[
Tuolta sivu 27, jossa VRG130 kytkentäkuva sekoitus. Mulla pitäisi olla tuo sekoituskytkentä. Tarkistin juuri tänään että luisti on noin.
http://callidus.fi/sites/default/files/esbe_luettelo_2012-13_2.pdf
Tuossa kanssa kuvassa 1b sama kytkentä ja nuo neliö, pallo ja kolmio tunnukset on juuri noin.
http://na.heating.danfoss.com/PCMPDF/VRG130%20valve%20instruc.pdf
Tässä vielä kuva venttiilin karasta. Asento on shuntti "puolikkaalla", jossa vuoto on pahimmillaan. Vuodon suunta siis ylhäältä oikealle.
(http://i1.aijaa.com/t/00768/12021433.t.jpg) (http://aijaa.com/78owIj)
-
Minusta tuossa on kyseessä kahden kiertopumpun virtauksien yhteisvaikutus.
Jos lattiakiertopumpun virtaus on pienempi kuin lauhdutinpumpun niin lauhdutinpumpun virtaus oikaisee shuntin läpi silloin kun meno- ja paluuputken välille avautuu shuntissa yhteys.
Shuntissa tämä yhteys on kiinni täysin auki ja täysin kiinni asennoissa,muulloin auki.
Kun lauhduttimen kiertopumppu ei käy niin shuntin pitäisi toimia oikein
-
Kiitokset Matiakselle. Näin tosiaankin näyttäisi olevan pikaisen testin perusteella. Kun lauhdutin on kakkosella ja lattia kolmosella vuoto lakkaa. Molemmat kolmosella vuotaa n. 1 C aste paluuseen.
Seuraava kysymys kuuluukin, onko tämä normaalia. Ei tullut itselle mieleenikään että noin helposti lähtee kierto väärinpäin. Esbe ainakin mainostaa venttiileitään vuotamattomiksi.
-
Kaksoisshuntti (http://aijaa.com/KMruYB)
-
Kaksoisshuntti (http://aijaa.com/KMruYB)
?
-
Onko teillä tuosta kytkennästä kyse eli patterit sisäisellä pumpulla puskurin läpi ja lattiat shuntataan tästä? Tässä puskuri on "hullunkierrolla" kytketty ja siksi patterikierrossa on lisäpumppu. Ei jaksanut asiaa penkoa kauemmas, mutta oletin että tuon lattiashuntin kanssa ongelmaa.. ;)
Tuossa ilman:
shuntti (http://aijaa.com/y5gUJL)
Shunttihan kytketään aina niin ettei pumpun "imuaukko" säädy eli on aina avoin. Seilaa kahden muun välillä jos on kolmitiestä kyse.
-
Onko teillä tuosta kytkennästä kyse eli patterit sisäisellä pumpulla puskurin läpi ja lattiat shuntataan tästä? Tässä puskuri on "hullunkierrolla" kytketty ja siksi patterikierrossa on lisäpumppu. Ei jaksanut asiaa penkoa kauemmas, mutta oletin että tuon lattiashuntin kanssa ongelmaa.. ;)
Pattereille myös oma pumppu. Muuten kuten tuossa mutta puskuriin vain yksi paluuliitäntä. Kytkentäkuva on moneen kertaan tässä ketjussa ollut, en viitsi enää sitä laittaa. Laitetaanko noihin takaiskuja noin paljon, kuten tuossa kuvassa?
Oletko sinä törmännyt shuntteja asentaessasi, että shuntilta oikaisee suoraan paluuseen kun shuntti on puoliksi auki. Vai tulisiko se edes ilmi ilman mittauksia. Jos vähän pengot viestejä taaksepäin niin tiedät mitä tarkoitan.
-
En ole kyllä törmännyt. Aika harvoin näitä kytkentöjä edes teen, koska talossa on usein FJVR:t lattialämmityksessä.
Ohje on niin että ulkoisten pumppujen tulee olla aina vähintään sisäisen tehoisia. Jos samantehoisia niin ulkoiset aina isommalla nopeudella. Matias tuon tuossa selvensikin.
-
mutta miten lauhduttimelle voi palata lämpimämpää kuin noista piireistä kumpikaaan. Eli kahdesta putkesta tulee paluuvesi yhteen, ja niiden lämpötilat on mittauksen mukaan esim: 37C+37C=39C. Eihän toi pitäisi olla mahdollista.
Jos vaihtoventtiili vuotaa on ylläoleva mahdollista. Edit: olithan sitä jo testannut, tulokset?
Pattereille myös oma pumppu. Muuten kuten tuossa mutta puskuriin vain yksi paluuliitäntä. Kytkentäkuva on moneen kertaan tässä ketjussa ollut, en viitsi enää sitä laittaa. Laitetaanko noihin takaiskuja noin paljon, kuten tuossa kuvassa?
Jos kuitenkin laittaisit kytkentäkuvan ja lisäisit siihen mittausten paikat.
ATS
-
Vaihtoventtiilin vuotoa kanssa epäilin aluksi. Kirjoitin siitä myös aiemmin tässä ketjussa.
Edit> kyselet testituloksia, en keksinyt tapaa jolla tuon testaisin. Nyt taitaa olla jo turha vaiva kun syylliseksi on varmistumassa shuntti. Vuodon aiheuttaa epätasapainossa olevat kiertovesipumppujen nopeudet. En tiedä pitäisinkö lauhdutinta sitten pienemmällä kuin ulkoisia, vai hommaisiko tuohon takaiskuventtiilin, kuten Matias ehdotti. On aika ahdas shuntin ja paluun väli, eli menisi putkitukset vähän uusiksi. <edit
Tuossa kuva, jossa 1-wire anturien paikat merkitty nuolella ja vastaavalla nimellä kuin noissa mittauksissakin.
(http://i3.aijaa.com/t/00516/12026812.t.jpg) (http://aijaa.com/Z10pR9)
edit 2 Tuolta mittauksista näkyy tämänpäivän trendista, että nyt lattiapiiri toimii ensimmäistä kertaa niin kuin pitää eli se myös sulkeutuu välillä kun pyynti lattiaan on pienempi. Käyntijaksojen alussa pientä vuotoa paluuseen eli paluu on korkeampi kuin patteripaluu tai lattiapaluu. Johtuu siitä että lauhdutinpumppu on kolmosella, kuten myös lattiapumppu, jolloin shuntilta vuotaa. Vanhoja trendejä näkyy n. viikon ajalta tuosta mittauksien etusivun alimmaisesta linkistä "arkisto". Niissa on aikalailla "sykkyrää", jotka on kaikenlaista testailua ;)
-
Minulla sattui olemaan miljoonalaatikossa alla olevan kuvan näköinen ESBE:n perus-kolmitieshuntti.
Ainakin tässä mallissa "Juipin" tapauksen vuoto on ominaisuus ei vika.
Tässä mallissa karan voi kääntää mihin asentoon tahansa
Kerrallaan voi sulkea täysin minkä tahansa kolmesta virtausaukosta ja tällöin kaksi muuta aukkoa ovat täysin auki.
Kaikissa muissa asennoissa on yksi aukko aina täysin auki ja kaksi muuta osittain auki mutta kuitenkin niin että näiden kahden osittain auki olevien aukkojen pinta-alojen summa on sama kuin täysin auki olevan aukon pinta-ala.
Löytyy kuitenkin myös sellainen asento missä kaikki kolme aukkoa ovat täysin auki.
Kuva on piirretty mittakaavaan, tee pahvista malli niin voit pyöritellä karaa ja katsoa mitenkä virtausreitit muuttuvat.
(http://i10.aijaa.com/b/00690/12037184.jpg) (http://aijaa.com/yoqF7n)
(http://i10.aijaa.com/b/00148/12037209.jpg) (http://aijaa.com/IfKaVS)
ATS
-
Samalla tavalla toimii tuo omanikin, vaikka ei aivan sama malli olekaan. En tietenkään noin tarkkaan ole katsonut, mutta periaate on sama.
Nyt olen pitänyt lauhdutinpumppua kakkosella ja lattiapiiriä kolmosella (patteripiiri kakkosella). Toimii nyt niin että kun shuntti alkaa menemään auki asennosta kiinnipäin, niin lattiameno pysyy edelleen samana, mutta lattiapaluu jäähtyy. Sikali nurinkurista, koska shuntin ohjauskortin anturi on menopuolella. Eli shuntin on mentävä lähes kiinni että lattiamenon lämpötila putoaa ja ohjausyksikkö alkaa reagoimaan. Jotain outoa tuossa mielestäni on.
Pitää varmaan laittaa paluun yhdysputkeen takaiskuventtiili. Painehäviötä se tosin aiheuttaa jonkinverran.
Tuollaisia olen katsellut. Olisiko 1" koko sopiva. Kumpi malli?
http://www.hela.fi/captum.asp?sivu=2&rid=4&tid=4033
En osaa kyllä itse laskea mitenkä painehäviö vaikuttaa piirin toimintaan. Lattiapiirin sekä patteripiirin pumppuna on tuollainen
http://kauppa.satalampo.fi/esitteet/smart_256.pdf
Lauhduttimella tuo (pdf:stä näkee speksit)
http://pumps2you.com/plumbers-builders-pumps/Grundfos-UPS-N-Circulator-Pumps_4/Grundfos-UPS-25-60-180mm-Domestic-Circulator-Pump#.UV8A5pOeMxg
-
Toimii nyt niin että kun shuntti alkaa menemään auki asennosta kiinnipäin, niin lattiameno pysyy edelleen samana, mutta lattiapaluu jäähtyy.
Lattiapaluu ei kierrä shuntin kautta vaan menee lauhdutinpaluuseen.Kun shuntti alkaa sulkea niin osa virtauksesta oikaisee shuntin läpi suoraan lauhduttimen paluuputkeen.
Hankala paikka,pitäisi saada virtaukset sopivaksi ja takaisku shuntin paluuputkeen niin ehkä sitten menisi oikein
-
Siis menee noin:
(http://i2.aijaa.com/t/00614/12040708.t.jpg) (http://aijaa.com/x39gMt)
-
Joo,samaa tarkoitin.
Takaiskuventtiili tuohon shuntin putkeen varmaan korjaa tuon ohivirtauksen.
-
Päivitystä shunttiasiaan. Viikolla kävi maalämpöurakan asentaneen asennusliikkeen edustaja katsomassa shuntin toimintaa. Mielenkiinnolla suhtauduttiin asiaan ja todettiin shuntin karan olevan nyt oikeassa asemassa (aluksi oli väärin). Eli siis asennus on nyt ok, mutta vuotoon ei kuitenkaan uskallettu ottaa hirveästi kantaa. Kuitenkin asia lähtee Danfossin asiantuntijoille mietittäväksi. Saa nähdä minkälainen kanta sieltä tulee.
Jotenkin tuntuu että tälläinen shuntin ohivuoto on pakko olla todella yleistä. Asiaan ei varmaankaan vain kiinnitetä huomiota. Ilman mittauksia sen toteaminenkin on vaikeaa.
-
Joo,samaa tarkoitin.
Takaiskuventtiili tuohon shuntin putkeen varmaan korjaa tuon ohivirtauksen.
Samaa mieltä, silloin ohivuotoreitti sulkeutuu.
-
(http://s24.postimg.org/4hxkfr4t1/MLP_kulutus_111111_140613.jpg) (http://postimage.org/)
-
Tulipahan itsekin mielenkiinnosta raapastua Seagerin tapanen kippura vuodelta 2012,vaikei tämä danfossia koskekaan
-
Tulipahan itsekin mielenkiinnosta raapastua Seagerin tapanen kippura vuodelta 2012,vaikei tämä danfossia koskekaan
Onko nuo Roorin lukemat samalla asteikolla? Ja mikä sulla oli pumpun teho / vuosikulutus? Meinaan vaan että kun mennään viikon tarkastelujaksoissa niin meillä tuo käyntiaika viikon tunneista laskettuna on kesäaikana ollut alimmillaan 4 % eli 6-7h/viikko luokkaa. Toinen ääripää on sitten 87% helmikuussa -12 ja keskiarvo 11.11.11-14.6.13 on ollut 37% (1. vuotena 31%, 7000 kWh @ 2743h).
-
Onko nuo Roorin lukemat samalla asteikolla? Ja mikä sulla oli pumpun teho / vuosikulutus? Meinaan vaan että kun mennään viikon tarkastelujaksoissa niin meillä tuo käyntiaika viikon tunneista laskettuna on kesäaikana ollut alimmillaan 4 % eli 6-7h/viikko luokkaa. Toinen ääripää on sitten 87% helmikuussa -12 ja keskiarvo 11.11.11-14.6.13 on ollut 37% (1. vuotena 31%, 7000 kWh @ 2743h).
Samalla asteikolla ovat eli 100 tarkoittaa 100kWh ja käyttöasteena 100%:ia.
Pumppu on ~7.7-8.5kW riippuen miten kuumaa tehdään, vuosikulutus ~6600kWh@v2012.
Meillä on kesän "pohjakulutusta" ~20kwh/vrk jonka takia kesäkäyttöaste korkeempi ja talvella käyttöaste on pienehkö kun pumppu on niin ylitehoinen...
-
Samalla asteikolla ovat eli 100 tarkoittaa 100kWh ja käyttöasteena 100%:ia.
Pumppu on ~7.7-8.5kW riippuen miten kuumaa tehdään, vuosikulutus ~6600kWh@v2012.
Meillä on kesän "pohjakulutusta" ~20kwh/vrk jonka takia kesäkäyttöaste korkeempi ja talvella käyttöaste on pienehkö kun pumppu on niin ylitehoinen...
Tarkoitatko pohjakulutuksella pumpun ottamaa vai tuottamaa tehoa? Kuulostaa pohjakulutuksena isolta ottoteholta jos vertaa omaan 19 kk keskiarvokulutukseen, joka on keskimäärin ollut 21,1 kWh/d. Pari viime viikkoa on menty 3,0 kWh/d kulutuksella kun tehdään vain käyttövettä. Tietysti jos lämmintä vettä kuluu paljon ja pesutilojen lattioita lämmitetään 24/7/365 niin kuluuhan siihen jonkin verran kesälläkin.
-
Samalla asteikolla ovat eli 100 tarkoittaa 100kWh ja käyttöasteena 100%:ia.
Pumppu on ~7.7-8.5kW riippuen miten kuumaa tehdään, vuosikulutus ~6600kWh@v2012.
Meillä on kesän "pohjakulutusta" ~20kwh/vrk jonka takia kesäkäyttöaste korkeempi ja talvella käyttöaste on pienehkö kun pumppu on niin ylitehoinen...
Tarkoitatko pohjakulutuksella pumpun ottamaa vai tuottamaa tehoa? Kuulostaa pohjakulutuksena isolta ottoteholta jos vertaa omaan 19 kk keskiarvokulutukseen, joka on keskimäärin ollut 21,1 kWh/d. Pari viime viikkoa on menty 3,0 kWh/d kulutuksella kun tehdään vain käyttövettä. Tietysti jos lämmintä vettä kuluu paljon ja pesutilojen lattioita lämmitetään 24/7/365 niin kuluuhan siihen jonkin verran kesälläkin.
Tarkoitan pumpun tuottamaa, eli määrä joka kuluuu taloudessa vuorokaudessa käyttöveteen ja lattialämmitykseen kesällä, eli voiskos tuota kutsua "ominaispohjakulutukseksi" :)
Pumpun ottama on sitten joku ~3:lla jaollinen arvo...
Edit...niin sinä tarkoititkin "maalämmön kulutuksella" pumpun ottoenergiaa, tulkitsin sen Talon kulutukseksi jota pumppu duunaa...enpä katsonut noita kWh lukemia, nehän tosiaan ei voi olla tuottoja kun ovat noinkin pieniä viikkotasolla...
Laitoin tohon uuteen kuvaan kaikki kolme otto/anto/ed%
-
Etälukumittarin asennuksesta tänään tasan vuosi, lukema 12225 kWh. Pumpun kulutus 14.8.12-14.8.13 7075 kWh (ilman kiertovesipumppuja).
-
Vuoden 2013 yhteenveto:
- pumpun sähkönkulutus 6720 kWh (+ ulkoiset kv-pumput n. 500 kWh)
- pumpun käyntiaika 2894 h, josta lämpimään käyttöveteen 419 h
- koko talon sähkönkulutus 11890 kWh
- puita poltettiin avotakassa n. 1,5 m3
-
Melko samat lämmityksen lukemat on meilläkin (kuten joskus aiemmin jo huomattiin)
koko huusholli 14946 kWh (sähköllä saunotaan, ja paljon)
MLP 6390 kWh
käyntitunnit 2536, josta käyttövesi 298.
-
Täällä MLP haukkasi 3590,46kWh/a (2.1-2.1) mukaanlukien kiertovesipumput ja vastuskäyttö (legioonalaiset).
Koko sähkönkulutus vuodelle 2013 oli 10635kWh. Elokuun lopussa talouteen tuli ulkoporeallas ja siihen loppuikin sitten pienen sähkönkulutuksen ajat. Se kun haukkaa reilu 6kWh/vrk eli se vetäs yli kympin tuon koko vuoden kulutuksen. Pitää liittää se maalämpöön jos painuisi taas vuosikulutus sen myötä takas kympin alle.
Takassa palo joku tusinan pesällistä laudanpätkää ja joitain pahvilaatikoita.
-
Omat v. 2013 lukemat tässä:
sähkö maalämmitys 5832kWh
tunnit ML 2278h, joista kv osuus 435h
sähkö kaikkineen 10586kWh
Takassa poltettu pari pihakoivua.
-
Viime yönä oli elohopea käynyt -19 asteessa ja pumppu oli 8h aikana pitänyt kaksi noin 20 minuutin taukoa. Kaivosta tuli 0-asteista ja paluu oli -2. Ensimmäistä kertaa lämmityssyklin aikana dT oli jotain muuta kuin 3 astetta (käyttövesisyklillä se on joskus 4 astetta).
Teinpähän aikani kuluksi 90 min vastustestin ilman kompuraa, pelkällä 6 kW vastuksella ja ulkoisen kiertopumpun nopeutta vaihdellen. Ulkona -16 ja pyyntö kiertoon 47 astetta.
- III-nopeus (65W), kiertoon 47-asteista
- II-nopeus (46W), kiertoon 48-asteista
- I-nopeus (30W), kiertoon 49-asteista.
Kaikissa tapauksissa kierron dT oli vastuksilla 6 astetta kun se kompuran käydessä on 4 astetta. Mittausvirhettäkö? Ja jos niin miksi ja kummassa tapauksessa? Kun kompuran taas käynnisti niin kaivosta tuli taas 3-asteista. Tuntuu vähän siltä, että nyt kun lunta ei ole katolla eristämässä niin lämmitystarve on kahta edellistalvea kovempi. Nyt taitaa jatkuvan käynnin raja tulla vastaan jo -20 asteen nurkilla kun aikaisemmin se on ollut -25 asteen nurkilla. Keruun lämpötilat normaalit, tosin taisi olla ensimmäinen kerta kun kaivosta tulee 0-asteista.
-
Viime yönä oli elohopea käynyt -19 asteessa ja pumppu oli 8h aikana pitänyt kaksi noin 20 minuutin taukoa. Kaivosta tuli 0-asteista ja paluu oli -2. Ensimmäistä kertaa lämmityssyklin aikana dT oli jotain muuta kuin 3 astetta (käyttövesisyklillä se on joskus 4 astetta).
Teinpähän aikani kuluksi 90 min vastustestin ilman kompuraa, pelkällä 6 kW vastuksella ja ulkoisen kiertopumpun nopeutta vaihdellen. Ulkona -16 ja pyyntö kiertoon 47 astetta.
- III-nopeus (65W), kiertoon 47-asteista
- II-nopeus (46W), kiertoon 48-asteista
- I-nopeus (30W), kiertoon 49-asteista.
Kaikissa tapauksissa kierron dT oli vastuksilla 6 astetta kun se kompuran käydessä on 4 astetta. Mittausvirhettäkö? Ja jos niin miksi ja kummassa tapauksessa? Kun kompuran taas käynnisti niin kaivosta tuli taas 3-asteista. Tuntuu vähän siltä, että nyt kun lunta ei ole katolla eristämässä niin lämmitystarve on kahta edellistalvea kovempi. Nyt taitaa jatkuvan käynnin raja tulla vastaan jo -20 asteen nurkilla kun aikaisemmin se on ollut -25 asteen nurkilla. Keruun lämpötilat normaalit, tosin taisi olla ensimmäinen kerta kun kaivosta tulee 0-asteista.
Miksiköhän ulkoisen pumpun nopeuden muutos ei vaikuta dt:n. Selityksenä täytynee olla, että lauhduttimen virtaus pysyy samana. Mitenkä puskurisäiliö on kytketty?
Toinen mitä täytyy ihmetellä on vastustestin arvojen siirtäminen pumpulla ajoon. Tämän mukaanhan, jos virtaama on sama vastuksilla ja pumpulla ajettaessa, pumpun antoteho olisi vain 3,99kW?
Kai lauhdutinpumpun nop. muutos sentään näkyy dt:ssä?
Itse tein joskus kanssa vastustestin ja sain muistaakseni aivan speksien mukaisia antotehoja pumpulle.
-
Miksiköhän ulkoisen pumpun nopeuden muutos ei vaikuta dt:n. Selityksenä täytynee olla, että lauhduttimen virtaus pysyy samana. Mitenkä puskurisäiliö on kytketty?
Toinen mitä täytyy ihmetellä on vastustestin arvojen siirtäminen pumpulla ajoon. Tämän mukaanhan, jos virtaama on sama vastuksilla ja pumpulla ajettaessa, pumpun antoteho olisi vain 3,99kW?
Kai lauhdutinpumpun nop. muutos sentään näkyy dt:ssä?
Itse tein joskus kanssa vastustestin ja sain muistaakseni aivan speksien mukaisia antotehoja pumpulle.
En tiedä minkälaisia kytkentöjä tuohon UKV100:een käytetään, meillä se nyt ainakin on kytketty niin että päälle tulee kaksi putkea ja pohjasta lähtee kaksi putkea. Meno pumpulta toiseen päällä olevaan liitäntään ja lähtö patteripiirin ulkoiselle pumpulle toisesta päällä olevasta liitännästä. Vastaavasti säiliön pohjalle paluu patteripiiristä ja toisesta alapuolen liitännästä lähtö takaisin pumpulle http://www.taloon.com/kuvat/k/lvi09/ukv100.gif (http://www.taloon.com/kuvat/k/lvi09/ukv100.gif)
Mittari näytti että vastusajolla ottoteho oli 6,3 kW ja III-nopeudella vastus ei jaksanut nostaa lämpötilaa yli 47 asteen ko. kulutuksella. Normaalilla kompurakäynnillä vastaavalla kulutuksella nousee 49-asteeseen eli vähän enemmän on minun logiikkani mukaan kompuralla jerkkua kuin vastuksella.
Lauhdutinpumpun nopeutta en ole koskaan muuttanut.
-
Tuolla kytkennällä ulkoisen kv-pumpun nopeus ei vaikuta lauhduttimen dt:n, koska kierto menee puskurivaraajan kautta. Yleensähän kait neliputkikytkentää käytetään suuremmilla varaajilla.
Lauhdutinpumpulla pystyt säätämään dt: suuruutta. Ilmeisesti se on kolmosella, kun on 4K dt. Tuohan voisi olla vähän isompikin.
Silti jää ihmetys, että miksi dt on pienempi pumppukäytöllä, kuin 6 kW vastuksella, jos kv-pumput ovat samoilla nopeuksilla. Onko jotakin häikkää kylmäpiirissä, kun antoteho jää noin alas. Tehohan on suoraan verrannollinen dt:hen, jos virtaamat ovat samat. Vai onko noissa mittauksissa jotakin häikkää.
-
En ole koskaan kurkannut "pellin alle" joten en siitä lauhdutinpumpusta se enempää osaa sanoa. En ole edes keruun roskasihtiä avannut kun se delta pysyy niin nätisti kolmessa asteessa, tänään aamulla jopa hetken kahdessa.
Minäkin olen aina ihmetellyt tuota pumppukäytön pientä deltaa. Nyt vastustestissä tuli mieleen että josko se kompuran lämpö tms. sekoittaisi mittausta. Joskus on myös käynyt mielessä että kun lennosta heitetään vanhaan kiertovesijärjestelmään niin mitä kaikkea se kiertoveden magnetiitti ym. epäpuhtaudet voivat pumpun toiminnalle tehdä?
-
Ei mustakaan pitäisi virtauksen muuttua vastusajossa ja samat anturithan ne lämmöt mittaa riippumatta käyttääkö vastusta vai kompuraa tai vaikka molempia. Vähän pistää miettimään onko siellä kylmäainepuolella ihan kaikki kunnossa...
-
No seuraillaan. Vähän tuntuu ettei pumppu puske ihan yhtä reippaasti lämmintä kuin kahtena edellisenä talvena. Jos tuo keruun delta alkaa näyttää useamminkin kakkosta niin sehän meinaa että lämpöä otetaan vähemmän keruunesteestä.
-
En ole koskaan kurkannut "pellin alle" joten en siitä lauhdutinpumpusta se enempää osaa sanoa.
Et voi olla tosissasi :)
-
Et voi olla tosissasi :)
Kunniasanalla ;)
-
Et voi olla tosissasi :)
Kunniasanalla ;)
ok, mutta sähän taisitkin olla insinööri :)
-
Et voi olla tosissasi :)
Kunniasanalla ;)
ok, mutta sähän taisitkin olla insinööri :)
Jep, saa ropata ja tutkia ihan riittämiin töissä ja vielä palkan kanssa :D
-
Mikähän tässä talvessa nyt kuormittaa pumppua, kun viimetalven käyntisuhdekuvaaja näytti jatkuvan käynnin rajaksi -26, niin nyt kävi jo -21C asteessa 19 tuntia putkeen, eikä tuossa ollut kv-lämmitystäkään.
-
Mikähän tässä talvessa nyt kuormittaa pumppua, kun viimetalven käyntisuhdekuvaaja näytti jatkuvan käynnin rajaksi -26, niin nyt kävi jo -21C asteessa 19 tuntia putkeen, eikä tuossa ollut kv-lämmitystäkään.
Mitä tämäntalvinen käyntisuhdekuvaaja näyttää jatkuvan käynnin rajaksi?
ATS
-
Mitä tämäntalvinen käyntisuhdekuvaaja näyttää jatkuvan käynnin rajaksi?
ATS
Tuossa molemmat kuvaajat:
(http://s23.postimg.org/azja71h4n/k_yntiaikasuhdekuvaajat.jpg) (http://postimg.org/image/azja71h4n/)
-
Vähänlaisesti pisteitä kummassakin kuvaajassa.
Älä vielä heitä kirvestä kaivoon, lisää pisteitä.
ATS
-
Vähänlaisesti pisteitä kummassakin kuvaajassa.
Älä vielä heitä kirvestä kaivoon, lisää pisteitä.
ATS
Toteutunut jatkuva käynti on nyt kuitenkin se n. -21C, jonka kuvaajakin osoitti. Mun mielestäni kaksi pistettä riittää ja kolmas on se varmistava piste.
Aika hauska on se, että aikoinaan useampi myyjä tarjosi 6kW pumppua ja jopa 135m kaivoa, ja vakuutti niiden riittävän. Ainoastaan Ekowelliltä sain valitsemaani 8kW:tä isomman pumpun eli 10 kW pumpputarjouksen.
Itse voisin sanoa hieman yleistäen että maalämpökauppiailla ei ole mitoitus hanskassa.
-
Mikähän tässä talvessa nyt kuormittaa pumppua, kun viimetalven käyntisuhdekuvaaja näytti jatkuvan käynnin rajaksi -26, niin nyt kävi jo -21C asteessa 19 tuntia putkeen, eikä tuossa ollut kv-lämmitystäkään.
Sama käynyt itselläkin mielessä. Lunta ei ainakaan ole katolla ja sokkelin ympärillä eristämässä samaan malliin kuin parina edellisenä talvena.
Pitkää päivää on täälläkin pumppu käynyt. Viimeisen viikon keskimääräinen vuorokautinen käyntiaika on ollut n. 22h. Vastuksetkin ovat olleet päällä 5+3 h eli uusi viikkokulutusennätyskin syntyi, 396 kWh.
-
No ei noi pahoja kulutuksia ole. Äidillä vanhahko rintsikka talo 200kwh vuorokauteen suoralla sähköllä. Pattereita on vaan paljon ja sokkeloinen kolmikerros ratkaisu.
-
No ei noi pahoja kulutuksia ole. Äidillä vanhahko rintsikka talo 200kwh vuorokauteen suoralla sähköllä. Pattereita on vaan paljon ja sokkeloinen kolmikerros ratkaisu.
No ei näitä tällaisia viikkoja tosiaan montaa yhteen talveen mahdu täällä etelässä joten turha näitä on murehtia. Ennemminkin vain ihmetyttää tuo noinkin iso ero kahteen edellistalveen.
Kyllä meilläkin olisi ö-aikana mennyt se 30 litraa päivässä näillä keleillä. Ja naapurilla meni vesivaraajalla varustetussa talossa sähköä keskimäärin 100 kWh vuoden joka ikisenä päivänä ???
-
Päivitystä shunttiasiaan. Viikolla kävi maalämpöurakan asentaneen asennusliikkeen edustaja katsomassa shuntin toimintaa. Mielenkiinnolla suhtauduttiin asiaan ja todettiin shuntin karan olevan nyt oikeassa asemassa (aluksi oli väärin). Eli siis asennus on nyt ok, mutta vuotoon ei kuitenkaan uskallettu ottaa hirveästi kantaa. Kuitenkin asia lähtee Danfossin asiantuntijoille mietittäväksi. Saa nähdä minkälainen kanta sieltä tulee.
Jotenkin tuntuu että tälläinen shuntin ohivuoto on pakko olla todella yleistä. Asiaan ei varmaankaan vain kiinnitetä huomiota. Ilman mittauksia sen toteaminenkin on vaikeaa.
Jos tämä vanha aihe vielä jotakin kiinnostaa, niin nyt vihdoinkin sain putkarin joka ehti/suostui/viitsi tulla asentamaan takaiskuventtiilin tuohon shunttipiiriin. Odottaminen kesti noin vuoden. Nyt tuntuu että toimii niin kuin pitääkin. Noista trendeista voi jo päätellä että "vuotoa" ei enää ole shuntin kautta paluuseen. Vertailuun voi ottaa joitakin vanhempia ilman takaiskua olevia trendejä arkistosta ja 25.3. illasta alkaen uusia, joissa takaiskuventtili on. Tässä ketjussa aiemminhan asiaa on puitu.
Suosittelen että kaikilla kenellä shunttipiiri löytyy kannattaa mittauksilla tarkistaa toiminta.
-
Lämmitykset laitettu pois viikko sitten. Maanantaina näytti tekevän legionellakuumennusta kun kävin pannuhuoneessa. Tänään huomasin, että WTF? vastustusteja oli viime perjantaista tullu lisää 1 h 3 kW vastukselle ja 2 h 6 kW vastukselle. Mielestäni legionellakuumennus on tähän saakka vienyt selvästi vähemmän aikaa.
-
Pelkkää pyöristysvirhettä. Tunnin tarkkuus.
-
3. maalämpövuosi tuli eilen täyteen. Pumpun viimeisen vuoden kulutus oman mittarin mukaan 6556 kWh, kolmelta vuodelta yhteensä 20038 kWh. Käyttötunnit yhteensä 8548, josta lämpimälle käyttövedelle 1205h. Kulutuslukemasta puuttuu kiertovesipumppujen kulutus, arviolta 500 kWh/a. Vastustunteja kolmena vuotena yhteensä 25h * 3 kW + 23h * 6 kW = 213 kWh.
-
Neljäs vuosi yhteistä taivalta Danfossin kanssa täyttyi tänään. Tunnuslukuja matkan varrelta:
- kulutus alusta alkaen 26667 kWh
- kokonaiskäyttötunnit 11488 h
- viimeisen vuoden kulutus 6629 kWh (talouden kokonaiskulutus 12017 kWh)
- viimeisen vuoden käyttötunnit 2940 h
- lämpimän käyttöveden tunnit 1658 h
- käyntiaikasuhde alusta alkaen 32,8%
- keskimääräinen ottoteho alusta alkaen 2,32 kW
- vastustunteja yhteensä 26h * 3 kW + 27h * 6 kW = 240 kWh eli keskiarvona 60 kWh/vuosi
+ öljyä säästynyt n. 11600 litraa :)
-
Koskas tulee pumppu "kuitattua"?
-
No riippuu vähän että millä öljyn hinnalla laskee.
2012 litrahinta vaihteli välillä 1,01 - 1,16 €
2013 litrahinta oli välillä 1,04 - 1,10 €
2014 litrahinta oli välillä 0,90 - 1,06 €
2015 litrahinta ollut välillä 0,76 - 0,87 €
Jos nyt lasketaan vaikka tasan 1,00 €/litra keskihinnalla niin öljyyn olisi kulunut 4 vuodessa 11600 € ja pumpun sähköön on kulunut noin 3100 €. Euromääräinen säästö siis noin 8500 € eli rapiat 2100 €/vuosi. Pumpun nettohinta energia-avustuksen ja kotitalousvähennyksen jälkeen oli noin 10500 € eli pari tonnia pitäisi vielä säästää. Eiköhän se vuoden päästä ole hintansa haukkunut.
-
Pienellä kulutuksella on taas menty näin kesäaikaan. Huhtikuu-heinäkuu välillä on pumppu vienyt vain n. 1000 kWh ja kaivo on saanut huilia. Heinäkuussa 31 päivää ja 31 käyttötuntia, 88 kWh. No, kohta täytyy taas laittaa lämmitys päälle yöaikaan kun alkaa yöt viilenemään ja kosteutta on ilmassa reilusti.
-
Tänään vietetään pumpun asennuksen ja käynnissäolon 5-vuotispäivää. Strategiset lukemat:
- kokonaiskulutus ilman ulkoisia kv-pumppuja 33835 kWh
- kokonaiskäyttötunnit 14540 h, josta
- lämpimän käyttöveden osuus 2085 h
- vastustunnit 74 h * 3 kW + 39 h * 6 kW = 456 kWh
Talouden kokonaissähkönkulutus 5. vuosi 12713 kWh
Pumpun kulutus 7168 kWh oman mittarin mukaan (+ kiertovesipumput arviolta 500 kWh, eivät ole mittarin takana)
Lämmityksen ja käyttöveden osuus: Lämmitys 2625 h, käyttövesi 427 h (6,15 : 1).
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh): 3kW * 48h + 6kW * 12h = 216 kWh
MLP:n käyttämän sähkön hinta 744 € (veroineen, ilman kk-maksuja ja kv-pumppuja).
-
Tervehdys, osaako joku kertoa, onko tuo liitteenä olevan kuvan kytkentä oikein ja asiana on käyttöveden kiertopumppun toiminta. Kuvan edessä näkyy sulkuventtiili, josta lisätään vettä (painetta) linjastoon. Siitä suoraan eteenpäin jatkuva putki (joka nousee yhteen jälkeen ylöspäin menee erilliselle käyttövesipumpulle, jonka pitäisi lämmittää käyttövettä ja kahta käyttövedellä toimivaa lattialämmitystä, mutta ei lämmitä, eikä tapahdu mitään. Järjestelmässä on vielä erillinen 200 l käyttövesisäiliö.
-
Pumpun käyttötuntimittariin tuli tänään lukema 17520 h eli tasan kaksi vuotta on kompura jauhanut kun käyttöönotosta on tasan 5 vuotta 11 kuukautta. Tuo tekee 33,8 % käyntiaikasuhteeksi. Sähkömittari näytti 40613 kWh ja käyttövettä tehty 2473 h.
-
Danfoss lämmittänyt torppaa kuusi vuotta ja tienannut takaisin investointikustannuksensa :)
Kävin päivittämässä tiedot suureen tiedonkeruuketjuun (sivulle 5) http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46512#msg46512 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46512#msg46512)
-
Danfoss lämmittänyt torppaa kuusi vuotta ja tienannut takaisin investointikustannuksensa :)
Kävin päivittämässä tiedot suureen tiedonkeruuketjuun (sivulle 5) http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46512#msg46512 (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46512#msg46512)
Sulta on nyt unohtunut kokonaan pois huolto, nuohous ja katsastusmaksut. Lisää niistä 150€/ huolto. Nuohouksesta 30€/ hormi vuotuisiin ja 1 katsastusmaksu. Tuon lisäksi pitää muistaa, että öljyä tilataan vuodeksi eteenpäin, joten yksi vuosiöljy vielä pois maksuista. Eli lisääppä nuo siihen säästösarakkeeseen.
-
Nyt kun talven selkä on taittunut niin jotain yhteenvetoa. Helmikuun loppu ja maaliskuu ovat olleet melko vilpoisia täällä etelässäkin. Juuri ennen loppiaista vielä orvokki kukki sokkelin vieressä ja lunta saatiin vasta viikolla 3. Hiihtolomaviikolla 8 alkoivat kunnon pakkaset ja pumpussa ei enää yksin puhti riittänyt jatkuvasta käynnistä huolimatta. Viikoilla 8-10 tuli yhteensä 156 kWh edestä vastuskäyttöä. Keruun lämpötila alimmillaan 0/-3. Nyt mennään taas lukemissa 2/-1.
-
Tällä viikolla tuli ensimmäinen vuosikymmen täyteen maalämmöllä. Kävin päivittämässä lukemat suureen tiedonkeruuketjuun, sivulle 5.
-
Itsellä Danfossin DHP-H 8 koneena ja tuli viriteltyä ThermiQ softa keräämään dataa pumpulta. Muutama kohta jäi kuitenkin tuossa konfiguroitaessa askarruttamaan.
Mikäs Thermian konemalli on sisarmalli tälle Danfossin vekottimelle? Vaihtoehtoina mitä softassa voi valita on Optimum, Optimum G2/G3 tai Diplomat. Ja paljonko kone ottaa sähköä ilman että menee lisävastuksille? 3.4kw?