Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Muut => Aiheen aloitti: KooJii - 19.01.05 - klo:12:55
-
Mistä saisi lisätietoa kyseisestä pumpusta?
Ostin -81 rakennetun talon jossa maalämpö, pitäisi perehtyä kyseisen systeemin sielunelämään. :-/
-
Netistä ei löydy mitään järkevää, kuten on olettavissakin noin vanhan pumpun osalta.
Kysypä tätä vaikka sfnet.keskustelu.rakentaminen -nyysseistä. Siellä voi olla joku, joka tietää jonkin muun Ekopakin käyttäjän. Joku pitkään alalla ollut LVI-asentaja saattaa tietää jonkun vastaavaa pumppua käyttävän.
Jos pumppu on alkuperäinen, niin ikää sillä on siis jo 24 vuotta.
-
Alkuperäinen on juu. Kompura on vaihdettu samoin liuospumppu. Tokihan tossa on jo joutunut kiertovesipumpunkin jo vaihtamaan.
Lähinnä kiinnostaa liuos jota laitteistossa käytetään. Onko kuinka yleistä että joutuu lisää kerran kaks vuodessa noin litran puolitoista kuulemma.
Metanoolivesiseosta kun en ole tavannu vielä muista systeemeistä. Onko kuinka yleistä ja mitä muissa nykyään käytetään?
-
Kuulemma aiemmin käytettiin metanoli-vesi-liuosta. Nykyäänhän tilalla on etanoli-vesi-liuos. Kaipa syy vaihtoon on metanolin helpompi hupeneminen, koska se on etanolia pienimolekylisempää ja tihkuu helpommin liitoksista ja putkista. Glykoliakin on kai käytetty joskus.
Maapiirin pitäisi olla suljettu, joten tuo pari litran hävikki vuodessa kertoo sen, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Mutta sehän on kuitenkin vain promilleluokan häviö. Lisää edelleenkin liuosta tarvittaessa ja pidä kirjaa lisäyksistä. Jos häviö kasvaa, niin sitten voi olla syytä tutkia tarkemmin.
Kauan maalämpöpumppujen kanssa toimineet, osaatte varmaan täydentää ja korjata näitä arvailuja!
-
Litkut on lisätty ja paineet taas normaalissa. Pannu käy taas tasaseen kun singeri. Miltäs sen tarkistus-silmän pitäisi näyttää vai onko uudemmissa enää sellasta?
-
MITÄ HALUAT KYSYÄ TUNNEN TUON LAITTEEN JOKSEENKIN
-
Taas on tullut talvi ja vanha maalämpölaitteisto reistailee. Nyt palaa Ekopakista kompressorin kolmesta sulakkeesta yksi, vähän väliä. Onkohan kompressorin nesteet vähissä? Mistä tarkistetaan? (silmä?) paljonko menee? Mitä ainetta? Entä paljonko kustannusarvio?
Nyt 2 vuotta tarkkailtuani maalämpöliuosta kuluu vajaa puoli litraa vuodessa. Eli ei huolestuttavaa vauhtia.
Mistä pahissta tähän vanhaan vempeleeseen saisi jotain tietoutta? Uutta pumppua ei raaskis vielä lähteä suunnittelemaan kun ovat ihan vit**n kalliita ,siis aika arvokkaita.
-
Meillä on myös Ekopak. Alkuperäinen Ekopak asennettu on 1978. Tämä nykyinen on hankittu joskus 1980-1990 -lukujen vaihteessa. Käytämme tämän loppuun. Meilläkin nestettä häviää johonkin ja selvästi enemmän kuin Sinulla. Maaliuosputkistossa puutarhassa on kolme jatkopaikkaa, mutta kun ei viitsisi alkaa kaivelemaan. Tietoutta ei löydy mistään. Laite on kuitenkin yksinkertainen ilman mitään nykyajan automatiikkoja. Jos kompressorin sulake palaa, niin luulen, että mitkään litkujen lisäykset eivät auta. Taitaa olla kompura kaputt. Luulisin, että mikä tahansa lämpöpumppuliike osaa auttaa asiassa.
-
Jos maapiiri vuotaa ja sinne pääsee ilmaa, kompuran voitelu voi joutua tiukoille.
Vaikka tuntuu miten rankalta tahansa, maapiiri olisi saatava tiiviiksi. Muuten uusikaan kompura tai pumppu ei toimi hyvin ja elä kauaa.
Toivottavasti vuoto olisi maanpäällisissä letkuliitoksissa, niin pääsisi paljon vähemmällä
-
Jos maapiiri vuotaa ja sinne pääsee ilmaa, kompuran voitelu voi joutua tiukoille.
Vaikka tuntuu miten rankalta tahansa, maapiiri olisi saatava tiiviiksi. Muuten uusikaan kompura tai pumppu ei toimi hyvin ja elä kauaa.
Toivottavasti vuoto olisi maanpäällisissä letkuliitoksissa, niin pääsisi paljon vähemmällä
Ekopakeissa höyrystin on koaksiaalityyppiä
eli kylmäaine on kolmessa kupariputkessa ja nämä on tungettu muovi letkun sisään jossa virtaa liuos
päät on kiinnitetty lemmareilla jakajiin
Koko koreus on kiepillä ja upotettu uretaanivaluun
Letkunkiristimet ruostuvat ajan kanssa kondessivedestä ja paukahtavat poikki .
Siinä syy liuosvuotoon
-
Muistan kuulleeni että Ekowell liittyisi jotenkin Ekopakkiin. Olisiko Ekowell aikoinaan ostanut Ekopakin tyrehtyneen liiketoiminnan tms.
Jos näin on, voisi Ekopakin tietämystä hyvällä tuurilla löytyä vielä myös Ekovelliltä?
-
Muistan kuulleeni että Ekowell liittyisi jotenkin Ekopakkiin. Olisiko Ekowell aikoinaan ostanut Ekopakin tyrehtyneen liiketoiminnan tms.
Näyttäisi tosiaan olevan ekowellilla ja ekopakilla yhteistä
historiaa, Googlella löysin seuraavan tekstin, näyttäisi olevan jonkun julkaisun draft-versio.
Kyseisestä dokumentista löytyy myös tietoa siitä, miten eri pumppuvalmistajat ovat ottaneet
käyttöön Tampereen Tekn. yliopiston Raket-hankkeen saavutuksia:
http://www.tts.fi/tts/palvelut/linkki2/files/julk25.pdf
-
Meillä on myös v. -81 rakennetussa talossa tuo systeemi. JKL:ssä Jyväs-Jää niminen firma tuntee tuonkin kapistuksen. Ovat vaihtaneet meidän pumppuun kontaktorin muutama vuosi sitten. Turun puolessa oli joku kaveri silloin, kun minä ostin talon (v. -91), joka oli ollut alkuperäisen valmistajan palkkalistoilla. Myös hän tiesi vehkeestä paljon. Tiedän nimenkin, mutta en tiedä, onko hän enää kiinnostunut auttamaan asiassa. Minua kuitenkin auttoi silloin 15 v. sitten.
Kannattaa asennuttaa 6 kW:n vastus varalämmönlähteeksi, ellei sitä vielä ole. Sille on paikka komeron kyljessä vajaa metrin korkeudella. On hyvä peli, jos sattuu tulemaan isompi haveri.
Nyt muuten tuohon meidän pumppuun on ilmennyt vika, ettei se käynnisty aina. On tehnyt tuon pari kertaa. Huoltomies kävi tsekkaamassa ja totesi pumpun sisäisen releen laukovan sitä pois päältä. Syytä ei osannut varmaksi sanoa, mutta epäili jostakin tihkuvan kuumaa nestettä, jolloin rele laukeaa. Se palautuu kyllä itsestään, kun laite on jäähtynyt, mutta pari tuntia se vie. Uuden pumpun hinta asennettuna uusilla nesteillä on parin tonnin paikkeilla.
Koska meillä on tuo vastus, niin taidan huristella koneen loppuun ja laitattaa sen jälkeen ILP:n. Meillä kun sattuu olemaan vielä kiertoilmalämmitys, niin ILPN lämmön (tai jäähdytyksen) saa jaettua aika kätevästi taloon.
-
Ekopakeissa höyrystin on koaksiaalityyppiä
eli kylmäaine on kolmessa kupariputkessa ja nämä on tungettu muovi letkun sisään jossa virtaa liuos
päät on kiinnitetty lemmareilla jakajiin
Koko koreus on kiepillä ja upotettu uretaanivaluun
Letkunkiristimet ruostuvat ajan kanssa kondessivedestä ja paukahtavat poikki .
Siinä syy liuosvuotoon
Minkäs tyyppinen on koneen lauhdutin? Ko koneessa niitä on kaksi. Toinen käyttövedelle ja toinen lämmitykselle.
Vaikuttaa, että tämän kokeen lauhduttimen teho on hiipumassa...
-
Minkäs tyyppinen on koneen lauhdutin? Ko koneessa niitä on kaksi. Toinen käyttövedelle ja toinen lämmitykselle.
Vaikuttaa, että tämän kokeen lauhduttimen teho on hiipumassa...
Ekopakeissa höyrystin on koaksiaalityyppiä
eli kylmäaine on kolmessa kupariputkessa ja nämä on tungettu muovi letkun sisään jossa virtaa liuos
päät on kiinnitetty lemmareilla jakajiin
Koko koreus on kiepillä ja upotettu uretaanivaluun
Luultavasti tuon näköinen.Kuva on -97 vuosimallin Ekowell lämpöpumpusta joka ilmeisesti on Ekopakista uudempi malli.
Lauhdutin on kompressorin alla kookas lieriö ja käyttöveden lämmönvaihdin on kuvan vasemmassa sivussa pystyssä.
Joskus 8-10v sitten tein lauhduttimelle ns vastavirtahuuhtelun painepesurilla lauhduttimen meno- ja paluuputkiyhteistä koneen ulkopuolelta,tuli melkoisesti jotain mustaa mujua ja lauhduttimen teho parani selvästi ;)
-
Luultavasti tuon näköinen.Kuva on -97 vuosimallin Ekowell lämpöpumpusta joka ilmeisesti on Ekopakista uudempi malli.
Lauhdutin on kompressorin alla kookas lieriö ja käyttöveden lämmönvaihdin on kuvan vasemmassa sivussa pystyssä.
Joskus 8-10v sitten tein lauhduttimelle ns vastavirtahuuhtelun painepesurilla lauhduttimen meno- ja paluuputkiyhteistä koneen ulkopuolelta,tuli melkoisesti jotain mustaa mujua ja lauhduttimen teho parani selvästi ;)
Tämän koneen osalta homma alkoi katkokäynnillä ja matalalla höyrystimen paineella. Kylmäkalle vahtoi varmuudeksi koneen kuristimen/kapillaarin (näkölasissa pientä kuplintaa), täytti ja tarkasti kylmäainemäärän, mutta edelleen koneen tuotto vaikuttaa laskeneen varaajaan päin. Kuumakaasun lämpötila huitelee ilmeisesti lähempänä sataa kuin viittäkymmentä. Maapiirin delta latauksen alussa ja varaajan ollessa kylmä on luokkaa 3-4 °C:tta, mutta varaajan lämmetessä lämpötilaero pienenee luokkaan 2 °C:tta. Tämän jälkeen höyrystimestä saatava teho on siis laskenut puoleen, mutta toisaalta varaajan lämpötila ei enää juurikaan nouse. Vaikuttaisi, että kuumakaasu ei lauhdu enää riittävästi varaajan vedellä/vaihtimessa ja energia palaa takaisin höyrystimeen.
Syyn ulossaamiseksi seuraamista jatketaan kuormittamalla konetta kv:llä ja sen lämmönvaihtimella.
-
mutta toisaalta varaajan lämpötila ei enää juurikaan nouse.
Mitä luokkaa varaajan lämpötila on tuossa tilanteessa?
Onko Ekopakissa alkuperäinen kompressori?
-
Noin luokkaa 45 °C ja kerran on kompura vaihdettu scrolliksi... Pyyntiä on nyt laskettu, latauspumppu vaihdettu ja kone tuntuu pelailevan. Tällä on nyt tahkottu 37-38 vuotta, mutta jos vielä saisi ikävuosia ;)
Uskalla uutta ja pehmeetä vaihtaa tilalle 😬 Tätä on ainakin jo tehtävään riittävästi koulutettu ;)
-
Edelleen ongelmia höyrystimen paineen kanssa. Tuppaa laskemaan alas. Varsinkin, jos maapiirin pumppu käynnistyy saman aikaisesti kompressorin kanssa. Vaikuttaa, että pakastinilmiö syntyy ja lämpötila höyrystimessä ei palaudu kompresserin seisonta-aikana vaan höyrystimen lämpötila menee aina -16°C lukemiin saakka.
Ratkaisuna, että maapiirin pumppu käy jatkuvasti. Kuitenkin edelleen ropleemana, että höyrystimestä tulevan kaasun lämpötila huitelee pintalämpömittarin perusteella väliilä +5/-5 °C ja kuumakaasun 50-80°C. Tietysti tämä riippuu lauhdeveden lämpötilasta.
-
Onko tuossa koneessa termostaattisesti ohjattu paisuntaventtiili vai kapillaari?
Jos on paisuntaventtiili, onkohan se kunnossa ja oikein säädössään?
-
Kyseessä on kapillaarimasiina ;)
-
vaan höyrystimen lämpötila menee aina -16°C lukemiin saakka.
Olisikohan keruuliuosputkisto vuotanut ja keruuliuos kiertää sentakia huonosti?
Ei höyrystimessä oikein tuollaisia pakkasmääriä voi olla,johan se jäätyy jos siellä jotain keruuliuosta on.
Tarkista että keruuliuosputkisto on täysi eikä siellä ole ilmaa ja että kiertää kunnolla.
Huonosta keruuliuoksen kierrosta saattaa heikentynyt lämmitysteho ja matalapainehälytyskin johtua
Ekopakeissa höyrystin on koaksiaalityyppiä
eli kylmäaine on kolmessa kupariputkessa ja nämä on tungettu muovi letkun sisään jossa virtaa liuos
päät on kiinnitetty lemmareilla jakajiin
Koko koreus on kiepillä ja upotettu uretaanivaluun
Letkunkiristimet ruostuvat ajan kanssa kondessivedestä ja paukahtavat poikki .
Siinä syy liuosvuotoon
-
Kyseessä on kapillaarimasiina ;)
Huojuminen ei sitten voi olla paisunnan värähtelyä.
Vika taitaa olla siellä keruupiirin huonontuneessa kierrossa, niin kuin Matias kertoi.
-
Edelleen ongelmia höyrystimen paineen kanssa. Tuppaa laskemaan alas. Varsinkin, jos maapiirin pumppu käynnistyy saman aikaisesti kompressorin kanssa. Vaikuttaa, että pakastinilmiö syntyy ja lämpötila höyrystimessä ei palaudu kompresserin seisonta-aikana vaan höyrystimen lämpötila menee aina -16°C lukemiin saakka.
Maaviina jäätyy noin -16 .. -17 C -asteessa. Nesteeseen muodostuu sohjoa.
Kyllä kyseessä on aika varmasti vain puutteellinen keruunesteen kierto.
Kiertoon on päässyt ilmaa ja kierron tehokkuus on liian heikko.
Siksi höyrystin menee kylmäksi ja imupaine laskee liikaa.
-
Maaliuoksen väkevyys on tarkastettu ja se on passattu -16-17 °C asteeseen. Samalla piirin tiiveyttä ja painettakin ihmetelty - vaikuttaa stabiililta.
Tällä hetkellä tilanne taas näyttää paremmalta. Varaajan ja koneen välistä latauspumpun nopeutta on hieman laskettu, jolloin varaajan kerrostuma toimii paremmin ja säilyy myös syklin loppuvaiheessa.
Asennettu pintalämpötilamittari imukaasun lämpötilan seuraamiseksi ja nyt näyttää sekin pysyvän kohtuu hyvin kuosissaan.
-
Kelit kylmenivät ja tilanteet muuttuivat.
Koneessa on erillinen latauspumppu varaajan ja sen välissä. Mielenkiintoista on, että patterikierron paluu palaa suoraan myös koneeseen ja sieltä varaajan alaosaan. Latauspumpulta tuleva kuuma taas palaa varaajan keskiosaan ja lähtee koneelle varaajan alta.
Jos latauspumpun tehoa nostaa, se johtaa kuumakaasun kohoamiseen ja varaajan kerrostuman häviämiseen. Jos se on taas pienellä teholla, niin homma toimii.
Mikähän oli kytkennän alkuperäinen idea konetta suunniteltaessa?
PS. Patterikierron lauhdutus on luokkaa 20°C, joten virtaus on sillä puolella ilmeisesti aika olematonta. Liekkö syynä pumppu tai koneen lämmönvaihtimen tukkeuma?
-
täältä löytyy myös tälläinen antiikkikone, kone asennettu -86 rakennettuun ilmalämmitteiseen omakotitaloon.
Kiva olisi jos jostain löytyisi jotain vanhoja manuaaleja tuohon :D minkälämpöistä vettä tuo porukalla tuottaa? meillä sisällä oleva termostaatti säädetty 45 asteelle.
Paljon tuon koneen teho on?
-
Kelit kylmenivät ja tilanteet muuttuivat.
Koneessa on erillinen latauspumppu varaajan ja sen välissä. Mielenkiintoista on, että patterikierron paluu palaa suoraan myös koneeseen ja sieltä varaajan alaosaan. Latauspumpulta tuleva kuuma taas palaa varaajan keskiosaan ja lähtee koneelle varaajan alta.
Jos latauspumpun tehoa nostaa, se johtaa kuumakaasun kohoamiseen ja varaajan kerrostuman häviämiseen. Jos se on taas pienellä teholla, niin homma toimii.
Mikähän oli kytkennän alkuperäinen idea konetta suunniteltaessa?
PS. Patterikierron lauhdutus on luokkaa 20°C, joten virtaus on sillä puolella ilmeisesti aika olematonta. Liekkö syynä pumppu tai koneen lämmönvaihtimen tukkeuma?
Jos tuossa kerran on kapillaaripaisunta, voi hyvinkin olla, että laite on suunniteltu melko suurella delta-T:lle. Latauspumpun tehon pienentäminenhän kasvattaa delta-T:tä. Jos lauhdutin ei saa riittävän kylmää vettä (varaajan pohjalta, jonee sitä puolestaan tulee vain kunnolla jäähtyneestä hitaasti kiertävästä patteriverkon paluusta tai käyttöveden esilämmityksestä), kylmäaine ei nesteydy kunnolla riittävän alhaisessa paineessa ja kapillaari syöttää korkean lauhdepaineen takia turhan paljon myös lauhtumatonta kylmäainekaasua höyrystimeen. Jos höyrystin on riittävän suuri, kone ehkä kykenee imemään tuossakin tilanteessa hyvin lämpöä maapiiristä (eli kylmäaine höyrystyy hyvin eikä nestettä pääse kompressoriin), mutta imupaine väistämättä kohoaa kasvaneen kaasuvirran takia, kompressori joutuu pumppaamaan suuremmalla teholla ja kuumakaasun lämpötila nousee. Suurempi latauspumpun nopeus tietenkin sekoittaa kerrostumat ja saa varaajan alaosan lämpenemään suhteessa keskiosaan ja varsinkin yläosaan. Lämpö vain siirtyy entistä lämpimämmästä kuumakaasusta huonosti veteen, paljon huonommin kuin jo osittain lauhtuneesta pisaroita sisältävästä kylmäaineesta kauempana lauhduttimen alkupäästä.
-
Ekopakki päätti sanoa sopimuksensa irti 34-vuoden palveluksen jälkeen :)
Uudeksi pumpuksi ehkä tulee boschin invertteri 2-8kw sen kaveriksi 200l puskurivaraaja.
-
Kova suoritus. Ei taida nyky pumput päästä edes puoleen tuosta? Ellei oikein hyvä yksilö löydy :D